AMMATTIKORKEAKOULUSTA TERVEYDENHUOLTOON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AMMATTIKORKEAKOULUSTA TERVEYDENHUOLTOON"

Transkriptio

1 AMMATTIKORKEAKOULUSTA TERVEYDENHUOLTOON Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, opintojen keskeiset sisällöt ja vähimmäisopintoviikkomäärät OPETUSMINISTERIÖ

2 KUVAILULEHTI Julkaisija Opetusministeriö Julkaisun päivämäärä Tekijät Johtoryhmän puheenjohtaja: Terttu Jääskeläinen Valmistelevien työryhmien puheenjohtajat: Juha Kyöstilä, Riitta Lumme, Simo Saikko, Airi Laitinen, Aila Vallejo Medina, Kari Markkanen, Arja Tiippana, Pirkko Perttinä, Marja Laanti, Anneli Airola, Petteri Koski, Antti Syväjärvi, Sirkka Kukkonen, Tuulikki Jousmaa, Aino-Liisa Jussila, Hannele Paltta, Helena Heikka, Päivi Haarala, Sirkka-Liisa Niskanen, Aila Pikkarainen ja Riitta Konkola Sihteerit: Anne Kärki ja Ritva Passiniemi Julkaisun laji Toimeksiantaja Opetusministeriö Toimielimen asettamispvm Julkaisun nimi Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, opintojen keskeiset sisällöt ja vähimmäisopintoviikkomäärät Julkaisun osat Lukijalle, Tiivistelmä, Johdanto, Sosiaali- ja terveysala, Terveysalan ammattikorkeakoulutusta määrittävät tekijät, Terveysalan ammattikorkeakoulusta valmistuvien osaaminen, Tutkintotodistus, Lopuksi, Liitteet Tiivistelmä Kehittämisprojektin tehtävänä oli ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyönä varmistaa ammattikorkeakoulusta terveysalalle valmistuvien työelämän edellyttämä ammatillinen ydinosaaminen valtakunnallisesti. Tavoitteena oli saada aikaan terveydenhuollon ammatinharjoittamisen kannalta tarvittavat ammatillisen ydinosaamisen kuvaukset tutkintonimikkeittäin, sopia koulutuksellisista vähimmäisvaatimuksista ja yhtenäistää koulutuksesta annettava tutkintotodistus. Työn lähtökohtina ovat olleet yhtäältä ammattikorkeakoulutukselle ja toisaalta terveydenhuollon ammattihenkilölle asetetut vaatimukset. Terveydenhuollon ominaispiirteet, potilasturvallisuus ja palvelujen korkeatasoisen laadun turvaaminen ovat olleet keskeisiä tekijöitä määriteltäessä vähimmäisvaatimuksia terveydenhuollossa tarvittavalle osaamiselle. Terveydenhuollon ammatinharjoittajan osaaminen on monikerroksista. Oman erityisalan asiantuntemuksen perustana on laaja-alaisesti sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan yhteiset lähtökohdat että terveydenhuollossa yleisesti hyväksytyt arvot, toimintaperiaateet ja toiminnan painotukset. Tämän osaamisen varaan voidaan työelämässä rakentaa joustavasti uutta, yhteiskunnan kehityksen myötä muuttuvaa osaamista. Osaamiskuvauksissa on määritelty ammatin toiminta ja vastuualue, ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja niiden vähimmäisopintoviikkomäärät sekä ohjattu harjoittelu. Osaaminen on ammateittain omaleimaista. Eri ammateissa on kuitenkin myös yhtenevää, joustavan tehtävien hoidon ja palvelujen sujuvuuden edellyttämää osaamista. Kuvauksissa käytetyt käsitteet pohjatuvat kunkin ammatin omaan tietoperustaan ja käytäntöön. Johtoryhmä esittää, että ammattikorkeakoulut käyttävät nyt laadittuja osaamisvaatimuskuvauksia koulutuksen suunnittelussa ja huolehtivat niiden käyttöönotosta. Laaditut kuvaukset on saatettava kaikkien sidosryhmien tiedoksi ja yleiseen keskusteluun. Ne toimivat myös opiskelijoiden orientaatioperustana ja ohjaajien apuvälineenä ohjatun harjoittelun toteutuksessa. Johtoryhmä esittää, että opetusministeriö sopii kuvausten seurannasta ja edelleen kehittämisestä käsitteiden selkiinnyttämisestä sekä laajapohjaisen yhteistyön jatkamisesta. Avainsanat (asiasanat) Ammattikorkeakoulutus, terveysala, sosiaali- ja terveydenhuolto, apuneuvoteknikko, bioanalyytikko, ensihoitaja, fysioterapeutti, geronomi, hammasteknikko, jalkaterapeutti, kuntoutuksen ohjaaja, kätilö, naprapaatti, optometristi, osteopaatti, röntgenhoitaja, sairaanhoitaja, suuhygienisti, terveydenhoitaja, toimintaterapeutti, toiminta- ja vastuualue, ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintoviikkomäärät Muut tiedot Sarjan nimi ja numero - ISSN ISBN Kokonaissivumäärä 120 Kieli Suomi Hinta Luottamuksellisuus Julkinen Dnro Jakaja Opetusministeriö Kustantaja Opetusministeriö 2

3 PRESENTATIONSBLAD Utgivare: Undervisningsministeriet Utgivningsdatum: Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Ledningsgruppens ordförande: Terttu Jääskeläinen Ordförande i de förberedande arbetsgrupperna: Juha Kyöstilä, Riitta Lumme, Simo Saikko, Airi Laitinen, Aila Vallejo Medina, Kari Markkanen, Arja Tiippana, Pirkko Perttinä, Marja Laanti, Anneli Airola, Petteri Koski, Antti Syväjärvi, Sirkka Kukkonen, Tuulikki Jousmaa, Aino-Liisa Jussila, Hannele Paltta, Helena Heikka, Päivi Haarala, Sirkka-Liisa Niskanen, Aila Pikkarainen ja Riitta Konkola Sekreterare: Anne Kärki och Ritva Passiniemi Typ av publikation Uppdragsgivare Undervisningsministeriet Datum för tillsättandet av organet Publikation Från yrkeshögskolan ut i hälsovården. Yrkeskompetens hos utexaminerade, centralt innehåll i studierna och minimiantal studieveckor Publikationens delar Sammandrag Utvecklingsprojektet hade till uppgift att genom samarbete mellan yrkeshögskolan och arbetslivet på riksnivå säkra den kärnkompetens i yrkeskunnigheten som arbetslivet kräver av dem som yrkeshögskolorna utexaminerar för hälsovårdsbranschen. Målet var att för varje examensbenämning åstadkomma beskrivningar av den kärnkompetens i yrkeskunnigheten som behövs med tanke på yrkesutövningen inom hälsovården, komma överens om minimikraven på utbildning och förenhetliga examensbetygen. Utgångspunkterna för arbetet har varit de krav som ställs å ena sidan på yrkeshögskoleutbildningen och å andra sidan på yrkesutbildad personal inom hälsovården. Hälsovårdens särdrag, patientsäkerheten och tryggandet av kvalitativt högtstående tjänster har varit centrala faktorer i definieringen av minimikraven på den kompetens som krävs i hälsovården. En yrkesutövare inom hälsovården skall vara kompetent på många plan. Grunden för sakkunskapen i det egna specialområdet utgörs i vid bemärkelse av dels de gemensamma utgångspunkterna för verksamheten inom social- och hälsovården dels de allmänt accepterade värdena, verksamhetsprinciperna och prioriteringarna inom hälsovården. Med hjälp av denna kompetens kan man i arbetslivet på ett flexibelt sätt bygga upp ett nytt kunnande, som förändras i och med samhällsutvecklingen. Kompetensbeskrivningarna anger verksamheten och ansvarsområdet i yrket, yrkeskompetensen, de centrala studierna och minimiantalet studieveckor i dem samt handledd praktik. Kompetensen har specifika drag i varje yrke. Gemensamt för de olika yrkena är likväl den kompetens som krävs för att uppgifterna skall kunna skötas smidigt och servicen löpa utan störningar. De begrepp som använts i beskrivningarna bygger på faktaunderlag och praxis i respektive yrke. Ledningsgruppen föreslår att yrkeshögskolorna använder de beskrivningar av kompetenskrav som nu har utformats i sin utbildningsplanering och sörjer för att de tas i bruk. Beskrivningarna skall delges all intressegrupper för kännedom och tas upp till allmän debatt. De fungerar också som orienteringsgrund för de studerande och som verktyg i genomförandet av den handledda praktiken. Ledningsgruppen föreslår att undervisningsministeriet kommer överens om uppföljning och vidareutvecklingen av beskrivningarna, begreppsförtydliganden och om fortsatt samarbete på bred bas. Nyckelord yrkeshögskoleutbildning, hälsovårdsbranschen, social- och hälsovård, hjälpmedelstekniker, bioanalytiker, förstavårdare, fysioterapeut, geronom, tandtekniker, fotterapeut, rehabiliteringshandlerare, barnmorska, naprapat, optometriker, osteopat, röntgenskötare, sjukskötare, munhygienist, hälsovårdare, ergoterapeut, verksamhets- och ansvarsområde, yrkeskompetens, centrala studier och minimiantal studieveckor Övriga uppgifter Seriens namn och nummer ISSN ISBN Sidoantal 120 Språk Finska Pris Sekretessgrad Dnr Distribution Undervisningsministeriet Förlag Undervisningsministeriet 3

4 SISÄLTÖ LUKIJALLE...1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO SOSIAALI- JA TERVEYSALA TOIMINTAJÄRJESTELMÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPOLITIIKAN LINJAUKSET JA TOIMINNAN PAINOTUKSET TERVEYDENHUOLLON ARVOT JA PERIAATTEET KESKEISET TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAA OHJAAVA SÄÄDÖKSET TERVEYSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUSTA MÄÄRITTÄVÄT TEKIJÄT TERVEYSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUKSESTA VALMISTUVIEN OSAAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUTUKSEN YHTEINEN OSAAMINEN TERVEYSALAN YHTEINEN OSAAMINEN TERVEYDENHUOLLON AMMATINHARJOITTAJIEN TUTKINTOKOHTAINEN OSAAMINEN...12 APUVÄLINETEKNIKKO...13 BIOANALYYTIKKO...17 ENSIHOITAJA...22 FYSIOTERAPEUTTI...28 HAMMASTEKNIKKO...33 JALKATERAPEUTTI...38 KÄTILÖ...42 NAPRAPAATTI...47 OPTOMETRISTI...51 OSTEOPAATTI...54 RÖNTGENHOITAJA...57 SAIRAANHOITAJA...60 SUUHYGIENISTI...66 TERVEYDENHOITAJA...69 TOIMINTATERAPEUTTI MUIDEN AMMATTIKORKEAKOULUTETTUJEN AMMATTIHENKILÖIDEN OSAAMINEN...80 GERONOMI...80 KUNTOUTUKSEN OHJAAJA TUTKINTOTODISTUS LOPUKSI...93 LIITE 1 VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN PUHEENJOHTAJAT...94 LIITE 2 VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN JÄSENET...95 LIITE 3 TOIMINTAA OHJAAVIA SÄÄDÖKSIÄ JA ASIAKIRJOJA

5 2

6

7 LUKIJALLE Terveysalan koulutuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on kouluttaa osaava ammattihenkilöstö, joka turvaa väestölle yhdenvertaiset ja potilasturvallisuuden takaavat palvelut. Terveydenhuollon ammatinharjoittaminen perustuu terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin, jonka mukaan terveydenhuollon ammatinharjoittajilla tulee olla ammattitoiminnan edellyttämä koulutus. Opetusministeriö käynnisti hankkeen, jonka tarkoituksena oli terveysalan koulutuksen riittävä yhdenmukaisuus valtakunnallisella tasolla. Työn tavoitteeksi asetettiin ammattikorkeakouluista terveysalalta valmistuvien osaamisvaatimusten ja keskeisten opintojen vähimmäislaajuuksien määrittäminen. Hankkeessa ammattikorkeakoulujen terveysalan eri alojen edustajat, työelämän asiantuntijat ja opiskelijoiden edustajat laativat yhteistyössä ammattialakohtaiset osaamiskuvaukset, keskeisten opintojen sisällöt ja opintojen vähimmäislaajuudet. Hankkeen lähtökohtana oli sosiaali- ja terveysministeriön, Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen, Korkeakoulujen arviointineuvoston, Terveysalan ammattikorkeakoulutuksen verkoston sekä työelämän, opiskelijajärjestön ja ammattijärjestöjen edustajilta tulleet esitykset. Työ tehtiin monitahoisena ja -tasoisena yhteistyöprosessina kouluttajien, työelämän, opiskelijoiden, alan ammattilaisten ja ammattijärjestöjen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kesken. Tarve yhteistyöhön ja yhteisen käsityksen aikaansaamiseen oli ilmeinen. Keskeisten käsitteiden määrittely osoittautui vaativaksi ja aikaa vieväksi tehtäväksi. Osaamista on kuvattu kunkin ammattialan oman tietoperustan mukaisilla käsitteillä. Yhtenevän käsitteistön aikaansaaminen edellyttää vielä jatkotyöstämistä ammattikorkeakouluissa yhdessä sidosryhmien asiantuntijoiden kanssa. Osaamiskuvausten laadinta oli mittava työprosessi, joka edellytti pitkäjänteistä yhteistyöhön sitoutumista. Eri ammatteihin valmistuville laaditut osaamiskuvaukset, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintoviikkomäärät luovat tarvittavan perustan valtakunnallisesti yhtenevälle koulutukselle ja ammatinharjoittamisoikeudelle rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti ammattikorkeakoulujen alueellista profiloitumista ja integroitumista ammattikorkeakoulujen monialaiseen yhteisöön. Hankkeen johtoryhmän näkemyksen mukaan tässä hankkeessa luotua yhteistyökäytäntöä tulee jatkaa osaamiskuvausten arvioimiseksi ja kehittämiseksi sekä perustutkintojen jälkeisten koulutustarpeiden määrittämiseksi. Johtoryhmä edellyttää, että kuvausten arviointi ja edelleen kehittäminen tehdään työelämän kanssa tiiviissä yhteistyössä ja tätä yhteistyötä tulee vahvistaa. Helsingissä Johtoryhmä 1

8 TIIVISTELMÄ Opetusministeriö käynnisti kehittämishankkeen, jonka tarkoituksena oli terveysalan koulutusta järjestävien ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyönä varmistaa ammattikorkeakoulusta valmistuvien työelämän edellyttämä ammatillinen ydinosaaminen valtakunnallisesti. Tavoitteena oli saada aikaan terveydenhuollon ammatinharjoittamisen kannalta tarvittavat ammatilliset ydinosaamisen kuvaukset tutkintonimikkeittäin, sopia yhteisistä koulutuksellisista vaatimuksista ja yhtenäistää koulutuksesta annettava tutkintotodistus. Hankkeen johtoryhmässä olivat mukana opetusministeriön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön, Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen, Suomen Kuntaliiton ja Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto Samok ry:n edustajat. Johtoryhmä ohjasi hankkeen etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista sekä hyväksyi kuvaukset esitettäväksi opetusministeriölle. Osaamiskuvaukset laadittiin ammattikohtaisissa valmisteluryhmissä, jotka koostuivat opetuksen, työelämän, opiskelijoiden ja alan ammattijärjestöjen edustajista. Osaamiskuvaukset laadittiin seitsemälletoista terveydenhuollon ammattiin johtavalle koulutukselle, jotka tutkintonimikkeiden mukaisesti ovat seuraavat: apuvälineteknikko (AMK), bioanalyytikko (AMK), geronomi (AMK), ensihoitaja (AMK), fysioterapeutti (AMK), hammasteknikko (AMK), jalkaterapeutti (AMK), kuntoutuksen ohjaaja (AMK), kätilö (AMK), naprapaatti (AMK), optometristi (AMK), osteopaatti (AMK), röntgenhoitaja (AMK), sairaanhoitaja (AMK), suuhygienisti (AMK), terveydenhoitaja (AMK) ja toimintaterapeutti (AMK). Ammattikorkeakoulutuksesta valmistuvilta edellytetään yhteiskunnan ammattikorkeakoulutukselle asettamien yleisten ammatillisten valmiuksien hallintaa ja tietyn ammattitoiminnan asiantuntijaosaamista. Terveydenhuollon ammatinharjoittajan osaaminen on monikerroksista, mikä tarkoittaa oman erityisalan asiantuntemuksen perustumista laaja-alaisesti sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan yhteisiin lähtökohtiin että terveydenhuollossa yleisesti hyväksyttyihin arvoihin, toimintaperiaatteisiin ja toiminnan painotuksiin. Nämä yhdessä takaavat laajan perusosaamisen, jota voidaan hyödyntää työelämässä ja jonka päälle on helppo rakentaa uutta, yhteiskunnan kehityksen myötä muuttuvaa osaamista. Terveydenhuollon ominaispiirteet, potilasturvallisuus ja palvelujen korkeatasoisen laadun turvaaminen, otettiin huomioon määriteltäessä vähimmäisvaatimuksia terveydenhuollossa tarvittavalle osaamiselle. Osaamisen määrittelyyn vaikutti myös terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain koulutukselle asettamat edellytykset: terveydenhuollon ammatinharjoittajilla tulee olla ammattitoiminnan edellyttämä koulutus ja ammattitoiminnan edellyttämät muut valmiudet. Ammattikohtaisissa osaamiskuvauksissa määritellään kunkin ammatin toiminta ja vastuualue, ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja niiden vähimmäisopintoviikkomäärät sekä ohjattu harjoittelu. Kunkin ammatin osaaminen on omaleimaista, mutta eri ammateissa on osin myös yhtenevää, joustavan tehtävien hoidon ja palvelujen sujuvuuden edellyttämää osaamista. Kuvauksissa käytetyt käsitteet pohjautuvat kunkin ammatin omaan tietoperustaan ja vakiintuneeseen käytäntöön. Myös ilmaisutapa ja yksityiskohtaisuus vaihtelevat ammateittain riippuen ammattitoiminnan ja/tai koulutuksen vakiintuneisuudesta maassamme. Kehittämisprosessi edisti paikallista yhteistyötä työelämän kanssa, eri ammattikorkeakouluissa työskentelevien opettajien keskinäistä yhteistyötä sekä antoi opiskelijoille ja ammattijärjestöille mahdollisuuden osallistua koulutuksen suunnitteluun. Työ tuki myös ammattialojen välisen yhteistyön kehittämistä, yhteisen osaamisen jäsentelyä sekä osoitti, että valtakunnallinen yhteistyö terveysalan koulutuksen eri kysymyksissä on tulevaisuudessakin tarpeen. Johtoryhmä esittää, että ammattikorkeakoulut käyttävät nyt laadittuja osaamisvaatimuskuvauksia koulutuksen suunnittelussa ja huolehtivat niiden käyttöönotosta. Laaditut kuvaukset on saatettava kaikkien 2

9 sidosryhmien tiedoksi ja yleiseen keskusteluun. Ne toimivat myös opiskelijoiden orientaatioperustana ja ohjaajien apuvälineenä ohjatun harjoittelun toteutuksessa. Johtoryhmä esittää, että opetusministeriö sopii kuvausten seurannasta ja edelleen kehittämisestä, käsitteiden selkiinnyttämisestä sekä laajapohjaisen yhteistyön jatkamisesta. 3

10 1 JOHDANTO Ammattikorkeakouluopinnoilla tarkoitetaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavia ammatillisia korkeakouluopintoja, aikuiskoulutuksena suoritettavia erikoistumisopintoja ja muuta aikuiskoulutusta. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat ammattikorkeakoulun perustutkintoja. Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia ammatillisiin jatkotutkintoihin johtavia tai muita laajoja täydennyskoulutusohjelmia. Jatkotutkintokokeilu terveysalalla käynnistetään Korkeakoulujärjestelmä muodostuu ammattikorkeakouluista ja yliopistoista, joilla on toisiaan täydentävät omat vahvuusalueensa ja piirteensä. Ammattikorkeakoulut ovat korkeatasoisen ammatillisen osaamisen ja työelämän kehittämisen asiantuntijoita. Koulutuksen tehtävänä on vastata työelämän tarpeisiin, vaikuttaa työelämän kehittymiseen, yhteiskuntaan ja kulttuuriin, eri alueiden elinoloihin ja yksilön kehittymismahdollisuuksiin. Ammattikorkeakoulu voi sille määrätyn koulutustehtävän rajoissa harjoittaa myös ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa ja työelämää tukevaa tutkimus- ja kehittämistyötä. Korkeakouluopetusta antavina laitoksina ammattikorkeakoulut vastaavat itsenäisesti opetussuunnitelmien laadinnasta ja opintojen järjestelyistä. Yliopistoissa korostuu tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva opetus. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tarkoituksena on työelämän ja sen kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalta antaa opiskelijalle laaja-alaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet ammatillisissa asiantuntijatehtävissä toimimista varten sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen ja ajan tasalla pysymiseen. Tavoitteena on, että koulutuksen aikana omaksutaan itsensä jatkuvan kehittämisen tahto ja taito, viestintä- ja kielitaitovalmiudet ja valmiudet kansainväliseen toimintaan. Opintoihin kuuluu perus- ja ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja, ammattitaitoa edistävää ohjattua harjoittelua sekä opinnäytetyö. Opinnot järjestetään koulutusohjelmina, jotka ovat ammattikorkeakoulun suunnittelemia ja järjestämiä. Koulutusohjelmat suuntautuvat johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttämään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Opetusministeriö vahvistaa koulutusohjelmat siten, että päätöksestä käy ilmi koulutusohjelman nimi, tarvittaessa suuntautumisvaihtoehdot, tutkintonimike, koulutusohjelman laajuus opintoviikkoina sekä tarvittaessa perus- ja ammattiopintojen sekä harjoittelun laajuudet. Terveysalan koulutuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on turvata väestölle yhdenvertaiset ja laadullisesti potilasturvallisuuden takaavat palvelut. Tehtävä perustuu terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin, jonka mukaan terveydenhuollon ammatinharjoittajilla tulee olla ammattitoiminnan edellyttämä koulutus ja ammattitoiminnan edellyttämät muut valmiudet. Suomen Euroopan unionin jäsenyys velvoittaa huomioimaan koulutusta säätelevät kansainväliset direktiivit työvoiman vapaan liikkuvuuden mahdollistamiseksi ja ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi. Ammattikorkeakoulutuksessa terveysalalla suoritetaan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Tutkintonimikkeitä ovat: apuvälineteknikko (AMK), bioanalyytikko (AMK), ensihoitaja (AMK), fysioterapeutti (AMK), hammasteknikko (AMK), jalkaterapeutti (AMK), kätilö (AMK), naprapaatti (AMK), optometristi (AMK), osteopaatti (AMK), röntgenhoitaja (AMK), sairaanhoitaja (AMK), suuhygienisti (AMK), terveydenhoitaja (AMK), toimintaterapeutti (AMK), geronomi (AMK) ja kuntoutuksen ohjaaja (AMK). Tutkintonimikkeet vastaavat pääasiassa terveydenhuollossa vakiintuneita ammattinimikkeitä. Työelämässä bioanalyytikon ammattinimike on laboratoriohoitaja ja optometristin optikko. Ensihoitajan, naprapaatin ja osteopaatin koulutukset ovat uusia Suomessa. Sosiaalija terveysalan uusia laaja-alaisia koulutuksia ovat geronomin ja kuntoutuksen ohjaajan koulutukset. Opetusministeriö käynnisti keväällä 2000 hankkeen terveysalan ammattikorkeakoulusta valmistuvien osaamisvaatimusten ja keskeisten opintojen vähimmäislaajuuksien määrittämisen valtakunnallisesti riittävän yhdenmukaisen koulutuksen takaamiseksi ja ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi. Velvoitteet tähän tulivat sosiaali- ja terveysministeriöltä, Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta, Kor- 4

11 keakoulujen arviointineuvostolta, Terveysalan ammattikorkeakoulutuksen verkostolta sekä työelämän, ammattijärjestöjen ja opiskelijajärjestöjen edustajilta. Tarkoituksena on, että ammattikorkeakoulut noudattavat osaamisvaatimuksia koulutuksessa. Osaamisvaatimusten ja keskeisten opintojen vähimmäislaajuuksien määrittäminen ei estä ammattikorkeakoulujen alueellista profiloitumista ja integroitumista ammattikorkeakoulujen monialaiseen yhteisöön. Hankkeessa ammattikorkeakoulujen terveysalan eri alojen edustajat, työelämän asiantuntijat ja opiskelijoiden edustajat laativat yhteistyössä tutkintonimikekohtaiset osaamiskuvaukset, keskeisten opintojen sisällöt ja opintojen vähimmäislaajuudet. Hankkeessa toimivat johtoryhmä, terveysalan tutkintonimikekohtaiset työryhmät ja näiden keskuudesta nimettyjen puheenjohtajien työryhmä. Ammattikorkeakoulut nimesivät edustajansa tutkintonimikekohtaisiin työryhmiin ja terveysalan verkosto nimesi ryhmien puheenjohtajat. Siten ammattikorkeakoulut olivat mukana laatimassa osaamiskuvaukset koulutuksiin, joita ko. ammattikorkeakoulussa järjestetään. Johtoryhmän tehtävänä oli projektiryhmän toiminnan ohjaaminen, hankkeen etenemisen valvominen ja laadittujen osaamisvaatimusten hyväksyminen. Puheenjohtajatyöryhmä toimi linkkinä johtoryhmän ja työryhmien välillä. Työryhmien vastuulla oli alueen työelämän, opiskelijoiden ja muiden tahojen asiantuntemuksen huomioonottaminen ja hyödyntäminen ammatillisen osaamisen määrittelyssä ja kuvausten laatimisessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon julkisen palvelujärjestelmän, yksityisten palvelujen tuottajien ja muiden sidosryhmien ammatinharjoittajat ja muut asiantuntijat osallistuivat tiiviisti prosessin eri vaiheissa työryhmien työhön ryhmien jäseninä, palautteiden ja lausuntojen antajina. Opiskelijoiden ja ammattijärjestöjen edustajat ovat osallistuneet työryhmien työhön joko varsinaisina jäseninä ja/tai palautteiden antajina. Työryhmien puheenjohtajat ja työryhmien nimetyt jäsenet on esitetty liitteissä 1 ja 2. Opetusministeriö kutsui johtoryhmän jäseniksi sosiaali- ja terveysministeriöstä ylitarkastajat Marjukka Vallimies-Patomäen ja Maire Kolimaan, Suomen Kuntaliitosta erityisasiantuntijat Soile Hellstenin ja Ritva Larjomaan, Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta apulaisjohtaja Tarja Holin, terveysalan ammattikorkeakouluverkon edustajana koulutusalajohtaja Inkeri Pappin Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ja Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto - SAMOK ry:stä varapuheenjohtaja Jouni Kantolan. Hankkeen vetäjänä ja johtoryhmän puheenjohtajana toimi opetusministeriöstä opetusneuvos Terttu Jääskeläinen. Sihteerinä toimi lehtori Anne Kärki Satakunnan ammattikorkeakoulusta saakka ja sen jälkeen konsultti Ritva Passiniemi ProSana asiantuntijapalvelusta. 5

12 2 SOSIAALI- JA TERVEYSALA 2.1 Toimintajärjestelmä Sosiaali- ja terveysala on laaja ja monipuolinen yhteiskunnan toiminta- ja palvelujärjestelmä, jonka tarkoituksena on ihmisen ja hänen elinympäristönsä hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaaminen. Tähän pyritään ehkäisemällä ongelmien syntymistä, ylläpitämällä ja edistämällä terveyttä, tutkimalla ja hoitamalla sairauksia sekä korjaamalla ja lievittämällä toimintakyvyn puutteita ja muita terveysongelmia. Sosiaali- ja terveysalan ammatillisella toiminnalla edistetään yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja inhimillisyyttä sekä ihmisen itsemääräämisoikeutta elämän kulun kaikissa vaiheissa. Ammatillinen toiminta on ehkäisevää, tutkivaa, hoitavaa ja kuntouttavaa asiantuntijapalvelua, jota ammatinharjoittajat toteuttavat oman alansa toiminta- ja vastuualueen mukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ohjataan ja valvotaan lainsäädännöllä, eritasoisilla määräyksillä ja suosituksilla. Palvelujen järjestäjinä toimivat kunnat, jotka yhteiskunnan käytettävissä olevien voimavaroin vastaavat väestön lakisääteisten palvelujen tuottamisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä rakentuu erilaisista asiantuntijaorganisaatioista ja toimintayksiköistä, joissa työskentelee useita ammattiryhmiä. Sosiaali- ja terveysala on vaativaa ammatillista osaamista ja asiantuntijuutta edellyttävä palveluala, joka perustuu yhteiskunnan, väestön, asiakkaiden, työyhteisöjen ja työntekijöiden sekä palvelujen tuottajien ja järjestäjien tarpeista nouseviin haasteisiin. Toimintaedellytyksiin vaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollolle osoitetut voimavarat, kuntien palvelujen järjestämisvelvoite ja kuntien omat valinnat. Toiminnan lähtökohtana ovat asiakaslähtöisyys, tasa-arvoisuus kaikissa kontakteissa ja asiakkaan osallisuus hänen terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyvissä kysymyksissä. Moniammatillisuus, verkottuminen ja yhteisöllisyys painottuvat toiminnan kehittämisessä. Palvelujärjestelmän porrasteisuus, alueellisuus ja paikallisuus edellyttävät saumattomien palveluketjujen, palvelukokonaisuuksien ja alueellisen yhteistyön sekä uusien toiminta- ja työmuotojen kehittämistä, joilla turvataan asiakkaiden laadukas palvelu. Terveysalalla palvelujen tuottaminen on suurimmalta osalta julkisen sektorin toimintaa. Terveydenhuoltojärjestelmän perusta on kattava ja toimiva julkinen perusterveydenhuolto. Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät sekä tuovat uusia mahdollisuuksia terveydenhuollon kokonaisuuden kehittämisessä. 2.2 Sosiaali- ja terveyspolitiikan linjaukset ja toiminnan painotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ohjataan ja kehitetään terveys- ja sosiaalipoliittisilla kansallisilla ja kansainvälisillä asiakirjoilla, toiminta- ja hoito-ohjelmilla sekä tutkimus- ja kehittämishankkeilla. Kunnilla on lakisääteinen palvelujen järjestämisvelvollisuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja niiden alueellisesta ja paikallisesta järjestämisestä päättävät kunnat. Toiminnan painopisteiden määrittämiseksi, palvelujen järjestämiseksi ja päätöksenteon tueksi kunnat ja seutukunnat ovat laatineet myös kunta- ja seutukuntakohtaisia terveys- ja hyvinvointipoliittisia strategioita ja toimintaohjelmia. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjaavat asiakirjat perustuvat suomalaiseen pitkään terveydenhuollon suunnitteluperinteeseen, sosiaali- ja terveydenhuollon raportoituihin tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeisiin, hyviksi todettuihin käytäntöihin, Euroopan neuvoston suosituksiin ja WHO:n laatimaan Health 21 Health for all in the 21st century ohjelmaan, Terveys 2015 kansanterveysohjelmaan, Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2010 asiakirjaan ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoiteohjelmaan vuosille Luettelo sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ohjaavista asiakirjoista on liitteessä 3. Uusissa terveyspoliittisissa ohjelmissa korostetaan kansalaisen oman roolin merkitystä terveytensä edistämisessä sekä jokapäiväisen elämän ympäristöjen kuten kotien, koulujen, työelämän, liikenteen, 6

13 asuma-alueiden, kulutuksen ja vapaa-ajan merkitystä. Keskeiset haasteet liittyvät, väestön ikääntymiseen, työelämän muutoksiin, palvelujärjestelmän kehittämiseen, kansainvälistyvään toimintaympäristöön, globalisaatioon ja teknologian kehittymiseen sekä tutkimukseen toiminnan kehittämisessä ja terveyspolitiikan suuntaamisessa. Julkisen talouden kehitys, työllisyys, köyhyys ja syrjäytyminen, kansanterveys ja aluekehitys ovat asioita, joihin tulee paneutua seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tavoitteena on, että ikääntyvä työikäinen väestö jaksaa työelämässä nykyistä kauemmin, väestön työ- ja toimintakyky paranee, hoivan tarve myöhentyy, terveyserot kaventuvat ja köyhyys pysyy alhaisella tasolla. Tämän vuosikymmenen sosiaali- ja terveyspoliittisiksi linjauksiksi on vahvistettu terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, työelämän vetovoiman lisääminen, syrjäytymisen ehkäisy ja hoito sekä toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentulo. Lyhyemmän aikavälin tavoitteet ovat hyvinvointia tukeva ympäristö, ongelmien varhainen estäminen erityisesti lasten ja nuorten osalta sekä päihde- ja sosiaalityössä, palvelujen toimivuuden, saatavuuden, laadun ja yhteistyön parantaminen. Erityinen huomio kiinnitetään mielenterveystyöhön ja kuntalaisten ja palveluja käyttävien osallisuuteen. Lisäksi paneudutaan henkilöstön osaamiseen, riittävyyteen ja jaksamiseen sekä kestävän rahoituspohjan varmistamiseen. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen edellyttää mm. lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantamista, nuorten itsenäistymisen ja elämänhallinnan tukemista, päihteiden käytön vähentämistä ja riskikäyttäytymisen muuttumista siten, että tapaturmat ja väkivalta vähenevät. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen edellyttää työelämän henkisten ongelmien rinnastamista vakaviin tapaturmiin, ikäihmisten toimintakykyä ylläpitävien toimintojen kehittämistä ja toimijoiden verkottumista sekä ympäristöterveydenhuollon kiinteää yhteistoimintaa. Sairauspanoraaman muuttuminen, elämäkulun mukainen työn ja muiden elämänalueiden yhteensovittaminen, työyhteisöjen kehittäminen ja hyvinvointia tukevan esteettömän ympäristön luominen edellyttävät moniammatillista ja toimintasektorit ylittävää yhteistyötä, uusien toimintamuotojen ja työtapojen asiakaslähtöistä ja elinympäristön huomioonottavaa kehittämistä sekä monipuolista teknologian hyödyntämistä. Terveyspoliittisissa linjauksissa korostetaan edellä esitettyjen ohella kansansairauksien ja terveysongelmien tuloksellista hoitoa sekä väestöryhmien välisten terveyserojen vähentämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden toiminnassa painottuu ajattelutapana ehkäisevä, aktiivinen ja kuntouttava toiminta. Yleisenä toimintaperiaatteena kaikessa terveyttä ja hyvinvointia uhkaavissa elämäntilanteissa on ongelmien mahdollisimman varhainen ehkäisy, varhainen puuttuminen, terveydentilan selvittäminen, asiantunteva hoitaminen ja kuntoutus. Toiminnassa otetaan huomioon käytettävissä olevat voimavarat. Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito liittyvät sosiaali- ja terveyspolitiikan lisäksi talous-, koulutus- ja yhdyskuntapoliittisiin ratkaisuihin ja niiden seurauksien arviointiin. Kansainvälistyminen sekä maahanmuuttajien ja pakolaisten määrän kasvu edellyttävät uusien työtapojen kehittämistä, joissa otetaan huomioon eri kulttuureista, erilaisista elämän olosuhteista, elämäntavoista ja terveystottumuksista tulleiden maahan muuttaneiden tarpeet. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden rooli on keskeinen ohjelmien käytäntöön viemiseksi ja muiden aktivoimiseksi. Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävänä on rakentaa yhdessä muiden tahojen kanssa terveyttä edistävää toimintaa yhteiskunnan eri toimintalohkoilla ja vahvistaa terveyden edistämisnäkökulmaa terveyspalveluissa. 2.3 Terveydenhuollon arvot ja periaatteet Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan ohjaavat yhteiskunnassa yleisesti hyväksytyt arvot, alan yhteiset arvot ja periaatteet sekä ammattikuntakohtaiset arvot ja ammattietiikat. Terveydenhuollon arvolähtökohtana on ihmisarvon ja elämän kunnioitus, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja vastuu ihmisestä sekä kaikkien ihmisten yhtäläiset oikeudet hyvinvointiin, terveyteen, arvokkaaseen elämään ja kuolemaan sekä terveyttä tukevaan ympäristöön. 7

14 Terveysalan toiminta perustuu ihmiskäsitykseen, jonka mukaan ihminen on päämäärähakuinen, tietoinen ja vastuullinen toimija. Hänellä on edellytykset oppia, kehittyä ja vaikuttaa elämäntilanteeseensa ja ympäristöönsä omien arvovalintojensa, mahdollisuuksiensa ja voimavarojensa mukaan. Ihminen tarvitsee myös tukea ja huolenpitoa elääkseen täysipainoista ja mielekästä elämää. Terveydenhuollossa aiempaa merkittävimmiksi eettisiksi periaatteiksi ovat nousseet itsemääräämisoikeuden vaaliminen ja kumppanuus, keskinäinen arvonanto ja yhteistyö hoito- ja terapiasuhteissa. Asiakkaana ja potilaana ihminen osallistuu omaa hoitoaan ja kuntoutustaan koskevaan päätöksentekoon. Terveydenhuollon ammattilaisilla on oikeus ja velvollisuus ammattitaitonsa ylläpitämiseen ja jatkuvaan kehittämiseen sekä työn hyvään hallintaan kaikilla terveydenhuollon toimintatasoilla. 2.4 Keskeiset terveydenhuollon toimintaa ohjaava säädökset Terveydenhuollossa pyritään turvaamaan oikeus hyvään, asianmukaiseen ja turvalliseen hoitoon sekä riittäviin ja laadukkaisiin palveluihin. Palvelujärjestelmää ja sen toimintaa säätelevät mm. erikoissairaanhoitolaki (L 1062/1989), kansanterveyslaki ja asetus (L 66/1972, A 802/1992), mielenterveyslaki ja -asetus (L 1116/1990, A 1247/1990). Julkista palvelujärjestelmää täydentää yksityinen terveydenhuolto, jota ohjaa laki ja asetus yksityisestä terveydenhuollosta (L 152/1990, A 744/1990). Säädösten mukaan yksityisten terveyspalvelujen tason ja laadun tulee vastata julkisia palveluita. Potilaan asemaa ja oikeuksia säätelevä laki (L 785/1992) turvaa potilaalle oikeuden hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Keskeiset kuntoutusta ohjaavat säädökset ovat asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta (A 1015/1991), jota järjestetään osana kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa tarkoitettua kuntoutusta, ja kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyötä määrittävä laki (L 604/1991). Kuntoutukseen liittyviä määräyksiä on myös vammaislainsäädännössä mm. laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (L 380/1987, A 759/1987), laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta (L 519/1977, A 988/1977) sekä päihdehuoltoasetus (A 653/1986). Terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaa ohjaa laki ja asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (L 559/1994, A 564/1994). Säädösten tarkoituksena on taata potilasturvallisuus ja laadukkaat terveydenhuoltopalvelut mm. varmistamalla, että terveydenhuollon ammattihenkilöllä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, ja valvomalla ammattihenkilöiden toimintaa. Lain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöllä tarkoitetaan ammatinharjoittamisoikeuden saanutta laillistettua ammattihenkilöä, ammatinharjoittamisluvan saanutta ammattihenkilöä ja henkilöä, jolla on oikeus käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä. Terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista laillistettuja ammattihenkilöitä ovat sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, bioanalyytikko (laissa laboratoriohoitaja), röntgenhoitaja, suuhygienisti (laissa hammashuoltaja), toimintaterapeutti, optometristi (laissa optikko) ja hammasteknikko. Nimikesuojattuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä ovat asetuksen mukaan apuvälineteknikko (asetuksessa apuneuvoteknikko), jalkaterapeutti (asetuksessa jalkojenhoitaja), koulutettu naprapaatti ja koulutettu osteopaatti. Laki velvoittaa ammattihenkilön ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoa, perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säädöksiin ja määräyksiin. Jalkaterapeutti merkitään rekisteriin nimikesuojattuna ammattihenkilönä jalkojenhoitajien ryhmään. Ensihoitaja, geronomi ja kuntoutuksen ohjaaja eivät ko. nimikkeinä sisälly terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lainsäädäntöön. Luettelo keskeisestä terveydenhuollon ammattitoimintaa käsittelevästä lainsäädännöstä on liitteessä 3. 8

15 3 TERVEYSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUSTA MÄÄRITTÄVÄT TEKIJÄT Terveysalan ja sen koulutuksen kehittämisen perustana ovat arvot, ihmiskäsitykset ja näkemykset tulevaisuuden yhteiskunnasta, työelämästä, ympäristön ja kulttuurin merkityksestä. Ihmisarvo, terveys, oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus, vastuullisuus ja vapaus sekä oikeus kasvuun ja kehittymiseen ovat keskeisiä koulutusta ohjaavia arvoja. Koulutusta ohjaavina periaatteina korostuvat ihmislähtöisyys, yhdenvertaisuus, osallisuus, rohkeus, kumppanuus, tutkiva ja kehittävä työote, joustavuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus. Terveysalan koulutuksen ja asiantuntijoiden toiminnan lähtökohtana ovat myös motivoituneisuus itsensä kehittämiseen, jatkuvaan kouluttautumiseen sekä ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Eettisten arvojen rinnalla on toiminnassa otettava huomioon myös muut yhteiskunnan toimintasektoria ja sen päätöksentekoa ohjaavat arvot ja arvostukset. Terveysalan koulutuksen tehtävänä on vastata yhteiskunnassa terveydenhuollon, terveyden edistämisen ja kuntoutuksen tarpeisiin ja ennakoida tulevaisuuden tarpeita. Ammattikorkeakoulujen tavoitteena on kouluttaa työelämään osaavia ja työtä kehittäviä ammattihenkilöitä alan asiantuntijatehtäviin. Koulutus antaa valmiudet elinikäiseen oppimiseen, riittävään viestintä- ja kielitaitoon sekä alan kansainväliseen toimintaan. Ammattikorkeakoulutuksen kehittämistä ohjataan valtioneuvoston hyväksymässä opetusministeriön hallinnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa Koulutus ja tutkimus vuosina Koulutuksen tehtävänä on vastata tiedon ja yhteiskunnan nopeisiin muutoksiin ja haasteisiin koordinoimalla kansallista osaamista, kohottamalla koulutuksen laatua tutkimuksen ja menetelmällisen kehittämisen avulla sekä kehittämällä koulutusjärjestelmiä ja opetusta. Suunnitelmakaudella kiinnitetään erityistä huomiota ammattikorkeakoulujen alueellisen roolin ja vaikuttavuuden kehittämiseen ja koulutukselliseen joustavuuteen. Ammattikorkeakouluja kehitetään osana kansainvälistä korkeakouluyhteisöä painottaen niiden asemaa korkeatasoisina työelämän ja sen kehittämisen asiantuntijoina, vahvistetaan opiskelijoiden opiskeluedellytyksiä ja edistetään ammattikorkeakoulun kykyä tuottaa uutta tietoa työelämästä, ammatillisesta asiantuntijuudesta ja sen kehittämisestä. Suunnitelmassa korostetaan keskeisinä koulutuksen kehittämiskohteina informaatioteknologiaa, kansainvälistä yhteistyötä ja elinikäistä oppimista sekä yrittäjyyden ja yritystoiminnan oppimisen edistämistä. Ammattikorkeakoulutusta annetaan seitsemällä alalla, joista sosiaali- ja terveysala muodostaa yhteisen koulutusalan. Vuoden 1999 alkaneesta koulutuksesta lukien kaikkien sosiaali- ja terveysalalta valmistuvien tutkinto on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Tutkintonimikkeessä mainitaan tämän lisäksi ammattia kuvaava nimike. Ammattikorkeakouluja säädellään lailla ammattikorkeakouluopinnoista (L 255/1995) ja asetuksella ammattikorkeakouluopinnoista (A 256/1995). Laissa määritellään mm. ammattikorkeakouluopinnoista, -tutkinnoista ja opetuksen järjestämisestä. Asetuksessa säädetään ammattikorkeakoulututkintonimikkeistä, tutkintojen, opintojen ja opetuksen perusteista. Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvat: perus- ja ammattiopinnot, vapaasti valittavat opinnot, ammattitaitoa edistävä harjoittelu ja opinnäytetyö. Opintojen laajuus määritellään opintoviikkoina. Terveysalan tutkintojen laajuudet ovat 140 opintoviikkoa, 160 opintoviikkoa ja 180 opintoviikkoa. Yksi opintoviikko on laskennalliselta laajuudeltaan 40 tuntia. Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija asianomaisen tehtäväalueen yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle asetuksen mukainen kielitaito. Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin tai taiteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä, kehitystyössä ja yrittäjänä. Vapaasti valittavien opintojen avulla opiskelija voi syventää ammatillista osaamistaan joko opiskelemallaan koulutusalalla tai laajentaa sitä muille aloille. 9

16 Harjoittelun tarkoituksena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Koulutuksen aikana tulee saavuttaa riittävä toiminnallinen osaaminen potilasturvallisuuden takaamiseksi. Opetusministeriön ammattikorkeakoulukohtaisissa koulutusohjelmapäätöksissä on terveysalan koulutukseen määrätty ohjatun harjoittelun laajuus tutkintonimikkeittäin. Ohjatun harjoittelun laajuus on terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa 50 opintoviikkoa. Poikkeuksena on kätilökoulutus, jossa laajuus on 90 opintoviikkoa. Sairaanhoitaja- ja kätilökoulutuksessa ohjatusta harjoittelusta määrätään EY:n erityisdirektiiveillä (ks. kohdat ja ). Harjoittelu toteutetaan pääasiassa aidoissa työelämän ympäristöissä. Ulkomailla suoritetun harjoittelun tulee täyttää suomalaisen koulutuksen vaatimukset. Osaamiskuvauksissa (luku 4) on kuvattu ja määritelty tarkemmin ohjattua harjoittelua. Ammattikorkeakouluopintoihin kuuluvan opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Opinnäytetyö tehdään tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Työn laajuus määritellään ammattikorkeakoulukohtaisesti tutkintosäännössä. Opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen välisissä tulos- ja tavoiteneuvotteluissa sovitaan ammattikorkeakoulujen toiminnan tavoitteista ja periaatteellisista linjauksista. Vuodesta 2001 alkaen sopimuskausi on kolmivuotinen. Opetusministeriö vahvistaa ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmat ja päättää tutkinnoista ja tutkintonimikkeistä. Voimavarat ja alakohtaiset aloituspaikat tarkistetaan ja sovitaan vuosittain. Ammattikorkeakoulut kohdentavat aloituspaikat eri koulutusohjelmille alueellisen koulutustarpeen mukaisesti (esimerkiksi hoitotyö ja fysioterapia). Ammattikorkeakoulu päättää opetussuunnitelmista sen mukaan, kuin sen omassa tutkintosäännössä määrätään. Terveydenhuollon ammattienharjoittamista valvotaan terveysalan erityisluonteen, yhteiskunnallisen merkityksen ja ammattitoimintaan sisältyvän potilasturvallisuusriskin vuoksi. Ammatinharjoittamisen oikeus myönnetään henkilölle, joka on suorittanut hyväksytysti ammattiin johtavan, selkeästi määritellyn, viranomaisten vahvistaman koulutuksen, terveydenhuollon ammatillisen tutkinnon. Terveysalan ammatillisen koulutuksen tulee olla valvottua ja täyttää sille asetetut laatuvaatimukset. Terveysalan ammattikorkeakoulutuksen arvioinnissa ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksen verkostossa on esitetty peruskoulutuksen riittävää yhtenäistämistä, jotta ammattikorkeakoulusta terveysalalta valmistuvilla on riittävän yhdenmukainen ammattitaito potilasturvallisuuden ja terveyspalvelujen laadun turvaamiseksi sekä terveydenhuollon ammatinharjoittamisoikeuksien saamiseksi ja kansainvälisen vertailtavuuden parantamiseksi. Opiskelijavalinnassa varmistetaan, että terveysalalle tulevat opiskelijat ovat ko. ammattiin soveltuvia. Terveysalan ammattikorkeakoulutukseen vaikuttavat myös kansainväliset määräykset, sopimukset ja suositukset. Sairaanhoitajan ja kätilön koulutusta ohjaavat Euroopan yhteisöjen neuvoston hyväksymät direktiivit niihin tehtyine muutoksineen. Direktiivit mainitaan sairaanhoitajan ja kätilön ammattikohtaisten osaamiskuvausten yhteydessä. Muuta ammattikorkeakoulutusta, ammatillista liikkumista ja tutkintojen vertailtavuutta koskee Euroopan yhteisöjen neuvoston hyväksymä direktiivi vähintään kolmivuotisesta ammatillisesta korkeammasta opetuksesta annettujen tutkintotodistusten tunnustamista koskevasta yleisestä järjestelmästä (89/48/ETY), joka on tullut Suomessa voimaan vuoden 1993 alussa. Lisäksi koulutusta kehitetään kansallisten ja kansainvälisten arviointien perusteella, ammattikorkeakoulujen omien arviointijärjestelmien avulla ja eri asiantuntijatahojen sekä alan järjestöjen laatimilla koulutuksen laatuvaatimuksilla, standardeilla ja kriteereillä. 10

17 4 TERVEYSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUKSESTA VALMISTUVIEN OSAAMINEN Ammattikorkeakoulutuksesta valmistuvilta edellytetään yhteiskunnan ammattikorkeakoulutukselle asettamien yleisten ammatillisten valmiuksien hallintaa ja tietyn ammattitoiminnan asiantuntijaosaamista. Ammatinharjoittajalta edellytetään oman erityisalan asiantuntemuksen perustumista laajaalaisesti sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnan yhteisiin lähtökohtiin että terveydenhuollossa yleisesti hyväksyttyihin arvoihin, toimintaperiaatteisiin ja toiminnan painotuksiin. Tehtävien joustavan hoidon ja palvelujen sujuvuuden kannalta on erityisesti hoitotyön ja kuntoutuksen ammateissa yhteisiä osaamisalueita. Lisäksi terveydenhuoltohenkilöstöllä tulee olla perusvalmiudet toimia normaaliajan erikoistilanteissa ja poikkeusoloissa. Terveysalan ammattikorkeakoulusta valmistuvien osaamisvaatimukset on laadittu tältä pohjalta siten, että ammattikorkeakoulutuksesta valmistuvien yhteinen osaaminen on kuvattu luvussa 4.1, terveysalan yhteinen osaaminen luvussa 4.2 ja terveydenhuollon ammatinharjoittajien tutkintokohtainen osaaminen ammateittain luvussa 4.3. Muiden terveysalan ammattikorkeakoulutettujen osaamiskuvaukset esitetään luvussa 4.4. Kuntoutuksen yhteinen osaaminen on sisällytetty kaikkien kuntoutukseen painottuvien ammattien kuvauksiin. 4.1 Ammattikorkeakoulutuksen yhteinen osaaminen Ammattikorkeakoulutuksessa valmistuvien yhteistä osaamista ovat asiantuntijuus, johtamis- ja kehittämistaidot, työelämälähtöisyys-, yrittäjyys- ja kansainvälisyystaidot. Asiantuntijuudessa korostetaan kriittistä ajattelua, itsenäistä päätöksentekoa ja vastuullisuutta. Johtamisosaaminen keskittyy työn, tiimin ja työyhteisön johtamiseen ja kehittämiseen, missä tarvitaan mm. ihmissuhde- ja yhteistyötaitoja, toiminnan suunnittelu- ja arviointitaitoja, laatutoiminnan ja työprosessien hallintataitoja sekä työelämän pelisääntöjen tuntemista ja työ- ja ympäristöturvallisuuteen liittyvää osaamista sekä globaalista ja ekologista ajattelutapaa. Tietotuotanto, tiedonvälitys ja uuden teknologian käyttö sekä verkottuminen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ovat myös keskeisiä osaamisalueita. Kansainvälistyminen edellyttää hyvän kielitaidon lisäksi eri kulttuurien tuntemista sekä eri maiden toimintatapojen ja kansainvälisten sopimusten tietämystä. Yrittäjyys korostaa taloudellista ja tulosvastuullista ajattelua, asiakaslähtöisyyttä sekä kykyä itsenäiseen toimintaan. Ammatillisen osaamisen ylläpitämisen ehtona on kyky motivoitua ja sitoutua jatkuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. 4.2 Terveysalan yhteinen osaaminen Terveysalan osaaminen perustuu työtä ohjaaviin arvoihin, etiikkaan, jatkuvasti uusiutuvaan ja laajaalaiseen, monitieteiseen tietoperustaan ja käytännölliseen osaamiseen sekä sosiaalisiin ja vuorovaikutuksellisiin taitoihin. Merkityksellistä on toiminnan perustuminen tutkittuun tietoon ja näyttöön sekä harjaantuminen ammattitoiminnan kehittämisessä tarvittavaan tutkimus-, kehittämis- ja muutososaamiseen. Terveydenhuollon tehtävissä oman alan asiantuntijaroolin merkitys kasvaa väestön koulutustason kohotessa, työelämän muuttuessa ja teknologian kehittyessä. Moniammatillisuuteen liittyvät kehittämistarpeet edellyttävät sekä oman ammatin erityisasiantuntemusta että yksilöasiantuntijuuden laajenemista yhteisöasiantuntijuudeksi. Nopeasti muuttuvat tilanteet, inhimillisyys ja elämän peruskysymysten läheisyys sekä ristiriitaisuudet hoito-, kuntoutus- ja palvelumahdollisuuksien ja käytettävissä olevien voimavarojen suhteessa asettavat erityisvaatimukset eettiselle osaamiselle, vastuunottamiselle, päätöksentekokyvylle ja henkiselle kestokyvylle sekä omista voimavaroistaan huolehtimiselle. Potilasturvallisuus ja saumattomat palveluja hoitoketjut edellyttävät toiminnan laadunhallintaa, jatkuvaa uuden tiedon hankintaa, ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvää osaamista sekä monipuolisia viestintätaitoja. Työnjaon kehit- 11

18 täminen ja tehtäväsiirrot terveydenhuollossa edellyttävät vahvojen teoreettisten ja taidollisten perusvalmiuksien saamista ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Terveysalalla korostuvat erityisesti taidot, joita tarvitaan asiakaslähtöisessä työssä, oman työn kehittämisessä monitahoisessa toimintajärjestelmässä, työyhteisössä työntekijänä, johtajana ja kehittäjänä toimimisessa sekä taitoja, joita tarvitaan yhteiskunnassa terveysalan ja kuntoutuksen tehtävää toteutettaessa. Asiakaslähtöisessä ja -keskeisessä työssä korostuvat kommunikaatio- ja kuuntelemisen taito, erilaisuuden huomioiminen ja kunnioittaminen. Terveydenhuollon ja kuntoutuksen lainsäädäntö velvoittaa työntekijää toimimaan yhteisymmärryksessä potilaan/asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa ja selvittämään häntä koskevat asiat ymmärrettävästi sekä ohjaamaan heitä asiantuntevasti. Terveydenhuollossa korostuvat tiedon oikeellisuuden ja ammatillisuuden lisäksi empaattisuus, potilaiden ystävällinen ja heitä arvostava kohtelu. Palvelurakenteen moninaisuus edellyttää työntekijältä potilaan/asiakkaan palveluketjun tuntemista, palvelujen oikean käytön ohjausta ja neuvontaa sekä potilaan/asiakkaan hoidon/kuntoutuksen seurantaa. Toiminnassa edellytetään käytännöllistä osaamista, joka perustuu tutkittuun tietoon sekä hyviksi todettuihin käytäntöihin. Vastuullisuus työssä tarkoittaa herkkyyttä vastata asiakkaiden tarpeisiin ottaen huomioon heidän kulttuurisen taustansa, elämäntilanteensa ja voimavaransa sekä potilaan osallistumisen päätöksentekoon palvelutilanteessa. Terveydenhuollon moniammatillisissa työyhteisöissä laadukas työ edellyttää terveydenhuoltojärjestelmän tuntemusta, oman ammattiympäristön hallintaa, lähiammattien ymmärtämistä ja työelämän pelisääntöjen tuntemista. Työssä korostuvat yhteistyö-, vuorovaikutus-, ongelmaratkaisu- ja konsultaatiotaidot sekä projektityöskentelyn ja laadun hallinnan taidot. Työ edellyttää taloudellista ja tehokasta toimintatapaa. Terveydenhuollon asiantuntijuuteen liittyy keskeisesti yhteiskunnan ja yhteisöjen rakentaminen terveen ja hyvinvoivan elinympäristön luomiseksi ja vastuu toimia yhteiskunnallisena vaikuttajana. Kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuva terveydenhuolto edellyttää ammattikorkeakoulusta valmistuvalta kykyjä, tietoja ja taitoja osaamisensa uudistamiseen, joita tarvitaan koulutuksen ja työelämän kehittämisessä ja laadunarvioinnissa. Tulevina vuosina yhteiskunnallisista muutoksista lisääntyvä muuttoliike, väestön ikääntyminen, mielenterveysongelmat, asiakkaiden moniongelmaisuus, syrjäytyneisyys ja työelämän muutokset asettavat uusia haasteita koko terveysalan ja kuntoutuksen osaamiselle. Muuttuva toimintaympäristö edellyttää terveysalan asiantuntijatehtäviin kouluttautuvalta oman ammattialueensa tuntemisen lisäksi valmiuksia muutoksessa olemiseen ja joustavuuteen sekä kuntouttavan, tutkivan ja kehittävän työotteen kehittymiseen. 4.3 Terveydenhuollon ammatinharjoittajien tutkintokohtainen osaaminen Ammattikohtaisessa osaamisessa on määritelty kunkin ammatin toiminta- ja vastuualue, koulutuksen aikana saavutettava työelämän edellyttämä ammatillinen osaaminen, koulutuksen keskeiset opinnot ja niiden vähimmäislaajuudet opintoviikkoina sekä ohjattu harjoittelu. Laaditut osaamiskuvaukset tarkentuvat ammattikorkeakoulukohtaisissa opetussuunnitelmissa kunkin alueen tarpeita ja olosuhteista vastaaviksi. Koska ensihoitajan, geronomin, kuntoutuksen ohjaajan, naprapaatin ja osteopaatin ammattien koulutus on Suomessa uutta, on näiden ammattien osaamisen määritelty muita yksityiskohtaisemmin. Yhteisen osaamisen sisältöjä (kohdat 4.1 ja 4.2.) on kuvattu tarkemmin vain siinä tapauksessa, että osaaminen erityisestä syystä korostuu ko. ammatin osaamisessa. 12

19 APUVÄLINETEKNIKKO Luvun alkuosassa kuvattu yhteinen osaaminen kuuluu kaikkien terveysalan ammattikorkeakoulutuksen saaneiden ammattiosaamiseen. Yhteistä osaamista on kuvattu uudelleen vain siinä tapauksessa, että osaaminen korostuu apuvälineteknikon osaamisessa. Toiminta- ja vastuualueet Apuvälineteknikon toiminta on osa asiakaslähtöistä kuntoutusta. Hänen toimintaansa ohjaa ihmisen ymmärtäminen ja kokonaiskuntoutuksellinen ajattelu. Apuvälineteknikko sitoutuu sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjaaviin arvoihin ja eettisiin periaatteisiin Apuvälineteknikko on teknisen apuvälinehuollon asiantuntija. Hänen tehtävänään on mahdollistaa ja tukea ihmisen toiminta- ja liikkumiskykyä yksilöllisesti valmistettavien apuvälineiden avulla. Kuntoutuksen tavoitteena on ihmisen työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen. Toimintakyky on osa elämisen laatua ja selviytymistä erilaisissa ympäristöissä ja elämäntilanteissa mm. työssä, leikissä ja vapaa-ajan toimissa. Kuntoutus on integroitu osaksi yleistä palvelujärjestelmää, mutta se on erikoistunut osa näiden palvelujärjestelmien sisällä. Sosiaali- ja terveydenhuollolla, sosiaalivakuutuksella, opintotoiminnalla ja työhallinnolla on kaikilla oma kuntoutustehtävänsä. Moniammatillisessa ja asiakaslähtöisessä kuntoutusprosessissa tuetaan yksilön ja yhteisön voimavaroja, selviytymistä ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia. Kuntoutuja on elämäänsä suunnitteleva, aktiivinen ja toimintakykyinen omia tavoitteitaan toteuttava ihminen. Kuntoutustarvetta tarkastellaan kuntoutujan omassa elinympäristössä ja kuntoutusprosessin lähtökohtana on kuntoutujan hyvinvointi, itsemääräämisoikeus ja vastuullisuus. Kuntoutuksessa eri ammattiryhmien edustajat toimivat verkostona, jossa jokainen asiantuntija tuntee ammattitaitonsa rajat ja arvostaa muiden asiantuntijuutta edistäessään kuntoutujan parasta kaikissa olosuhteissa sekä tukiessaan kuntoutujan ja hänen läheistensä kuntoutukseen sitoutumista. Tulevaisuuden painoalueina ovat työikäisten työkyvyn edistäminen, vajaakuntoisten ja vammaisten työllistyminen, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden toimintamahdollisuuksien lisääminen sekä vanhusväestön toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen edistäminen. Apuvälineteknikko osaa arvioida ja mitata ihmisen toimintakykyä ja tietää eri sairauksista aiheutuvien ongelmien ja rajoitusten merkityksen ihmisen jokapäiväisessä elämässä. Apuvälineteknikko työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon alueella ensisijaisesti apuvälineitä valmistavien yritysten palveluksessa tai sairaaloiden ja laitosten apuvälineyksiköissä. Hän voi toimia myös yksityisenä ammatinharjoittajana. Apuvälineteknikko on tekninen osaaja jolta edellytetään herkkyyttä nähdä asiakas kokonaisuutena. Hän analysoi toimintakyvyssä ilmeneviä puutteita ja häiriöitä ja arvioi niiden vaikutusta asiakkaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintaympäristöön. Hän vaikuttaa asiakkaansa elämänlaatuun edistävästi suunnittelemiensa teknisten apuvälineratkaisujen avulla. Apuvälineteknikolta vaaditaan työssään luovuutta ja innovatiivisuutta sekä kädentaitoja. Apuvälineteknikon työhön kuluu apuvälinetarpeen arviointi, ja sen perusteella tapahtuva, yksilölliseen käyttöön tulevan apuvälineen tai hallintajärjestelmän, suunnittelu ja valmistus. Apuvälinetarpeen hän suorittaan yhdessä lääkärin kanssa ja ottaa samalla kantaa niin lääketieteellisten kuin hoidollisten ja kuntoutuksellisten tavoitteiden määrittelyyn. Tärkeä osa työtä on myös apuvälineen sopivuuden arviointi, käyttöön ja toimintaan liittyvä opastus ja ohjaus, sekä seurannan ja yksilöllisten erityispalvelujen järjestäminen. 13

20 Apuvälineteknikon valmistamilla yksilöllisillä apuvälineillä tarkoitetaan tässä raajaproteeseja, tukilaitteita, liikkumisen apuvälineitä, erityisjalkineita ja -pohjallisia, päivittäisiin toimintoihin ja ympäristönhallintaan liittyviä apuvälineitä, sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksissa käytettäviä hoidollisia apuvälineitä. Apuvälineteknikko toimii oman erityisalansa asiantuntijana moni ammatillisissa työryhmissä ja hänellä on valmiudet aktiivisesti kehittää apuvälinepalvelujen sisältöä ja laatua huomioiden asiakkaiden ja yhteiskunnan muuttuvat tarpeet. Ammatillinen osaaminen Apuväliteknikon ammatilliseen osaamiseen kuuluvat: 1) asiakaslähtöinen, kokonaisvaltaisen liikkumis- ja toimintakyvyn ja niissä ilmenevien rajoituksien ja puutteiden ymmärtäminen suhteessa ympäristöön, 2) tekninen osaaminen, joka sisältää materiaali- ja menetelmä osaamisen sekä apuvälineosaamisen, tarkoittaen yksilöllisten apuvälineiden teknisen valmistuksen, sopivuuden arvioinnin ja toimivuuden varmistamisen edellyttämää osaamista sekä 3) ammatillinen kasvu ja kehittäminen. Apuvälineteknikon asiakas Apuvälineteknikko on sisäistänyt terveydenhuollon arvot ja eettiset periaatteet, joissa apuvälinehuollon näkökulmasta korostuvat ihmisarvoinen elämä, asiakkaan itsemääräämisoikeus ja itsenäisen selviytymisen ymmärtäminen ja kunnioittaminen sekä käsitys asiakkaasta aktiivisena ja osallistuvana yhteistyökumppanina, jonka elämäntilanne, sosiaalinen ja kulttuurinen tausta sekä tarpeet ja toiveet otetaan huomioon apuvälineteknisiä ratkaisuja toteutettaessa. kykenee vastaamaan valmistamiensa apuvälineiden soveltuvuudesta ja toimivuudesta, varmistaen asiakkaansa toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja turvallisuuden kaikissa eri tilanteissa. on perehtynyt ihmisen psykomotoriseen kehitykseen ja valmiuksiin innostaa asiakasta omien voimavarojen käytössä. osaa analysoida asiakkaansa toimintakyvyn edellytyksiä ja määrittelee siinä ilmeneviä puutteita ja esteitä. ymmärtää itsenäisen selviytymisen merkityksen ja mahdollisuudet elämänkaaren eri vaiheissa ja tietää eri sairauksien vaikutukset toimintakykyyn. osaa konsultoida tarvittaessa muita ammattiryhmiä asiakkaan toimintakykyä arvioidessaan. Materiaali- ja menetelmäosaaminen Apuvälineteknikko hallitsee apuvälineiden valmistuksessa käytettävät materiaalit, valmistusmenetelmät ja työvälineet. hallitsee apuvälineiden tietokoneavusteisen suunnittelu ja valmistuksen. osaa ottaa huomioon toiminnassaan potilasturvallisuuden ja aseptisen työskentelyn periaatteet. osaa suunnitella toiminta- ja työympäristönsä noudattaen ympäristö- ja työsuojelullisia ohjeita ja määräyksiä. Apuvälineosaaminen Apuvälineteknikko osaa valmistaa, huoltaa ja korjata yksilölliseen käyttöön tarkoitetun teknisen apuvälineen ja osaa sovittaa sen asiakkaan tarpeita vastaavaksi sekä suorittaa tarvittavat muutostyöt valmisapuvälineisiin. 14

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon

Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon Opetusministeriö Koulutus Undervisningsministeriet Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet Opetusministeriön

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Tilastot AMK -koulutuksesta tehyläisten ammattien osalta 1

Tilastot AMK -koulutuksesta tehyläisten ammattien osalta 1 Tilastot AMK -koulutuksesta tehyläisten ammattien osalta 1 Ammattikorkeakoulujen aloituspaikat nuorille Tehyläisten tutkintojen mukaan sosiaali-, terveys-, ja liikuntakoulutusalalla -. Lähde: AMKOTA, elokuu

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Terveydenhoitajan & kätilön ammatillisen osaamisen kuvaukset - osaamisalueet, tavoitteet ja keskeiset sisällöt. 11.3.

Terveydenhoitajan & kätilön ammatillisen osaamisen kuvaukset - osaamisalueet, tavoitteet ja keskeiset sisällöt. 11.3. Terveydenhoitajan & kätilön ammatillisen osaamisen kuvaukset - osaamisalueet, tavoitteet ja keskeiset sisällöt 11.3.2014 Päivi Haarala Terveydenhoitajan ja kätilön ammatillinen osaaminen 11.3.2019 Terveydenhoitaja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

YHTEISHAKU 2015 Kevät AMMATTIKORKEAKOULUJEN VALINTAKOEYHTEISTYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA Sivu 1 / 4 SOSIAALI- JA TERVEYSALA

YHTEISHAKU 2015 Kevät AMMATTIKORKEAKOULUJEN VALINTAKOEYHTEISTYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA Sivu 1 / 4 SOSIAALI- JA TERVEYSALA Sivu 1 / 4 SOSIAALI- JA TERVEYSALA Valintakoeyhteistyötä tekevät ammattikorkeakoulut hyväksyvät sellaisenaan toisessa ammattikorkeakoulussa samassa valintakoeryhmässä suoritetun valintakokeen. Sosiaali-

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Koulutukset nyt ja haasteet? EU:n ammattipätevyysdirektiivin toimeenpano ja ammattikorkeakoulujen vastaukset keväällä 2014. 14.8.2014 Johanna Moisio

Koulutukset nyt ja haasteet? EU:n ammattipätevyysdirektiivin toimeenpano ja ammattikorkeakoulujen vastaukset keväällä 2014. 14.8.2014 Johanna Moisio Koulutukset nyt ja haasteet? EU:n ammattipätevyysdirektiivin toimeenpano ja ammattikorkeakoulujen vastaukset keväällä 2014 14.8.2014 Johanna Moisio Aiempien työpajojen jatkotoimia Terveydenhoitajakoulutuksen

Lisätiedot

Terveydenhoitajien tarve työelämässä. 20.5.2014 Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto, STHL ry

Terveydenhoitajien tarve työelämässä. 20.5.2014 Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto, STHL ry Terveydenhoitajien tarve työelämässä 20.5.2014 Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto, STHL ry Laillistetut terveydenhoitajat Valviran rekisterissä ( Valvira 3/2014) 2009 2010

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Maarit Mikkonen Ryhmäpäällikkö, Esittelijäneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 29.10.2014 Maarit Mikkonen 1 Terhikki-rekisteri

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014

Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Päivän tarkoitus Aamupäivällä käynnistetään dialogi ammattikorkeakoulujen kesken toimilupakierroksen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut valtioneuvostolta toimilupaa 1.1.2014 alkaen.

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut valtioneuvostolta toimilupaa 1.1.2014 alkaen. VALTIONEUVOSTO PÄÄTÖS ammattikorkeakoulun toimiluvasta 12.12.2013 Dnro OKM/5/533/2013 Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy PL 4000 00079 Metropolia Hakemus Päätös Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

1 (12) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ. Kuntoutumisen tukeminen -tutkinnon osan opiskeluun

1 (12) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ. Kuntoutumisen tukeminen -tutkinnon osan opiskeluun 1 (12) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ Kuntoutumisen tukeminen -tutkinnon osan opiskeluun 2 (12) A. UUSIEN SANOJEN MUODOSTAMINEN 1. TEHTÄVÄ. uus/-yys, -us/-ys substantiivit

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja:

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja: 1 of 11 2011-04-27 10:37 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2003» 15.5.2003/352 15.5.2003/352 Seurattu SDK 323/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Valtioneuvoston

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Toimittanut SuPerin eettinen työryhmä 2015 Helsinki 2015 Copyright SuPer ry www.superliitto.fi E S I P U H E Sosiaali- ja terveysalan työ luo perustan yhteiskunnan toimivuudelle.

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Nyt tulee paljon tekstiä, mutta tämä ei valitettavasti muuten aukene.

Nyt tulee paljon tekstiä, mutta tämä ei valitettavasti muuten aukene. Hei! 12.4.2015 Nyt tulee paljon tekstiä, mutta tämä ei valitettavasti muuten aukene. Moni teistä on varmasti lukenut facebookista Bioanalyytikko&Laboratoriohoitaja-sivustolta keskustelua, joka lähti alun

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Valintaperusteet, kevät 2014: Sosiaali- ja terveysala

Valintaperusteet, kevät 2014: Sosiaali- ja terveysala Valintaperusteet, kevät 2014: Sosiaali- ja terveysala 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Apuvälineteknikko (AMK) 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Bioanalyytikko

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2013. 702/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2013. 702/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2013 702/2013 Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Opiskelijavalinta sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa

Opiskelijavalinta sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa Opiskelijavalinta sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa Sosiaali- ja terveysalalle hakijan terveydentilan ja toimintakyvyn tulee olla sellainen, että opiskelija kykenee opintoihin liittyviin

Lisätiedot

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Miten tähän on tultu? Mikä muuttuu? Historiaa. Ammattitaitovaatimus ja koulutus kulkeneet käsi kädessä 1991 SOSTL esitti terv- ja sos.huollon ammatinharjoittamiseen

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala VANHUSTYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden ajankohta Osoite:

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira

Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 10.5.2011 Pirjo Pennanen 1 Lainsäädäntö - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot