Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti Irtonumero 4 05/12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti Irtonumero 4 05/12"

Transkriptio

1 Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti Irtonumero 4 05/12

2 Sisällys 3 Toimittajalta 4 Kirkkoherralta 5 Ajankohtaista 8 MITÄ KIRKKO SANOO EUTANASIASTA? 10 ALBANIASSA SAA TAAS USKOA 12 ESIPAIMENELTA Kuohuntaa ja pysyviä arvoja 13 GREKLANDS KYRKA I KRISENS MITT 14 СТРАНИЦЫ НА РУССКОМ ЯЗЫКЕ 16 TARTON KUULUMISIA 17 HEINÄVEDEN MUSIIKKIPÄIVILLÄ 18 IHMISENÄ AJASSA Itseä etsimässä 20 matkalla budapestissa 23 mielipiteitä kirjaston puolesta 24 isä serafimin mietteitä 25 LAPSET JA NUORET 27 käspaikkoja stefanoskodissa 29 KALENTERI 34 MINNE MENNÄ 36 diakonia tiedottaa 37 KOLUMNI Toivo 38 PERHEUUTISIA 39 meikäläisiä Riitta Konttinen Seurakunnan osoitteet ja puhelinnumerot sähköpostiosoitteet ovat muotoa asiakaspalvelu Liisankatu 29, Helsinki Avoinna ma pe 9 14 puh , faksi Kirkkoherra Markku Salminen, puh Kirkkoherran sihteeri Anne Lehto, puh Päivystävä pappi puh. (09) , arkisin 9 14 Isännöitsijän sijainen Henri Luostarinen, puh Tiedottaja Vlada Wahlstén, puh Taloustoimisto puh , , faksi kasvatustoimi Unioninkatu 39 A 1, Helsinki Leirikeskus Kaunisniemi Kaunisniementie 18, Läyliäinen puh Diakoniatyö Unioninkatu 39 (sisäpiha) puh. 09) Auttava puhelin Puhelinpäivystys ti, pe, la klo puh. (09) Seurakuntakirjasto Liisankatu 29 A, 2. krs, puh Avoinna ma - ti klo 10 15, ke klo 15 19, to klo Seurakuntasali Unioninkatu 39 (sisäpiha), puh Hautausmaa Lapinlahdentie 2, Helsinki vahtimestari puh kansainvälinen yhteisö St. Isaac of Nineveh, Unioninkatu 39 A, 10. krs puh Ortodoksiviesti Liisankatu 29 A 2, Helsinki puh

3 TOIMITTAJALTA Ortodoksi 05/12 viesti Uudenmaan ortodoksilehti Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Perustettu: 1950 Julkaisija: Helsingin ortodoksinen seurakunta Vastaava toimittaja: Tiina Makkonen Toimitus: Liisankatu 29 A 2, Helsinki puh Sähköposti: Lehden ulkoasu: Leena Toivola Lehden taitto: Tiina Makkonen Viestintätoimikunta: Marja Istala-Kumpunen, Heikki Huttunen, Heidi Kusmin-Bergenstad, Tertti Lappalainen, Urpo Uotila, Markku Salminen, Vlada Wahlstén ja Tiina Makkonen Tilaushinta: 32 e / vuosi. Lehti on seurakunnan jäsenille ilmainen. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: (seurakuntalaisten ei tarvitse ilmoittaa osoitteenmuutoksia): p Painopaikka: Kirjapaino PunaMusta Tampere Tilaamatta lähetettyjä kuvia ja kirjoituksia ei säilytetä eikä palauteta. Seuraava lehti ilmestyy Lehteen tulevan aineiston on oltava toimituksessa viimeistään ISSN Kannen kuva: KATARINA KOSKIVAARA Kaunista syksyä! Kesälomaani kuului tänä vuonna paljon lueskelua ja radion kuuntelemista. Luin jopa kevyitä hömppälehtiä, mihin yleensä ei ole aikaa eikä pahemmin kiinnostustakaan. Jossain lehdessä oli ihmisiltä kysytty, mikä on heidän mielestään maailman vaarallisin keksintö. Monet mainitsivat ydinpommin, mikä ei varmasti yllätä ketään. Yksi vastaaja piti vaarallisimpana facebookia. Minulle tuli välittömästi vahva yhteenkuuluvaisuuden tunne tämän vastaajan kanssa. En ole koskaan tuntenut tarvetta olla sillä tavalla nykyaikainen, että osallistuisin sosiaalisen median keskustelufoorumeihin. Olematon innostukseni on romahtanut lopullisesti viimeisen vuoden aikana, kun olen yrittänyt houkutella teini-ikäisiä lapsiani edes hetkeksi tekemään jotain muuta, kuin olemaan tavattavissa netissä. Äitinä TV:kin tuntuu nykyään kiltiltä viholliselta nettiyhteyksiin verrattuna. TV:tä ei voi sentään katsoa Prismassa ruokaostoksilla. Eikä se ole auki lomamatkalla sillä hetkellä, kun junan ikkunassa ohitse vilahtavat uskomattoman kauniinkeltaisina hohtavat rypsipellot kesäillan vahvassa auringossa. Erityisesti jälkimmäinen huolestuttaa. Pelkään, että monta kaunista asiaa jää huomaamatta, kun tuijottaa koko ajan vain tietokoneen tai kännykän näyttöä. On hienoa, että tekniikan maailma tarjoaa uusia mahdollisuuksia olla yhdessä ja jakaa ajatuksia. En vastusta sitä. Mutta liika on liikaa tässäkin asiassa. Ja minusta myös aikuistenkin nettikeskusteluissa on aivan liikaa sellaista, mikä ei millään hyvän, todellisen ja aidon mittarilla ylittää julkaisukynnystä. Kun mieli on avoin kesäisen levon jäljiltä ja rutiinit ovat hetkeksi katkenneet, on hyvä hetki pysähtyä miettimään, mihin ja miten paljon aikaa ja energiaa kulutamme mihinkin. Saamme tehdä ja touhuta ja olla sopivasti myös tekemättä mitään erityistä. Saamme olla yhdessä, mutta välillä myös yksin. Uusi kirkkovuosi käynnistyy syyskuun ensimmäisenä päivänä. Aivan aluksi omistamme päivän rukoukselle luomakunnan ja sen säilymisen puolesta. Voisiko syksy sen paremmin alkaa! Tiina Makkonen 3

4 kirkkoherralta Historian ja nykypäivän suhteesta Seurakuntamme on saanut viettää kiitollisin mielin 185-vuotisjuhlia. Jumalan siunaus ja sen voimalla seurakunnan eteen tehty työ on kantanut hedelmää. Toiminta on lähes kahden vuosisadan aikana laajentunut Helsingin niemeltä koko Uudenmaan alueelle ja seurakuntalaisia palvellaan monipuolisesti. Niin yksilö- kuin yhteisötasollakin on tärkeää tuntea historia: tämän päivän ymmärtäminen on helpompaa, kun on käsitys asioista, jotka ovat johtaneet meidät nykyisyyteen. Ortodoksisen kirkon erityinen vahvuus on perinteen kunnioittaminen. Tämä ilmenee niin liturgisessa elämässä kuin kirkon opetuksessakin. Kirkon julistustehtävän kannalta on hankalaa, jos katse suuntautuu vain ja ainoastaan taaksepäin, eikä nähdä tätä hetkeä. Jos kuvittelemme elävämme menneessä ajassa ja suhtaudumme siitä käsin kaikkeen, riskinä on, että johtopäätelmämme nykyhetkestä ovat vääriä ja emme tule kuulluiksi. Tulee siis opiskella huolella kirkon perinnettä ja osallistua aktiivisesti liturgiseen elämään ja samalla pyrkiä olemaan läsnä tässä ja nyt. Maailmalla järjestetään paljon kursseja, joissa tuota läsnäolon taitoa opetetaan. Kirkon elämässä läsnäolon taito on ilman kursseja koettua ja elettyä. Kirkon rukoukset ja veisut ovat kutsu keskittymään: todelliseen ja läsnä olevaan vuorovaikutukseen Jumalan ja toinen toistemme kanssa. Tässä ajassa, perinnettä kunnioittaen, Kristuksen toiseen tulemiseen valmistautuen, lähdemme uuteen kirkkovuoteen. Seurakuntahallinnon kokoukset ovat edessä ja omaan mieleeni hiipii jo seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion laatiminen. Tätä kirjoittaessani kuitenkin minua puhuttelee päivän teksti Lintulan luostarin julkaisemasta pienestä vihkosesta Kuukausi pyhän Johannes Kronstadtilaisen kanssa. Osaltani ei ole sattumaa, että tämän kirjoituksen viimeisenä jättöpäivänä pyhän Johanneksen viesti on seuraava: Pidä kaikkea maailmassa kuin ohimenevänä varjona äläkä kiinnitä sydäntäsi mihinkään, älä pidä mitään suurena äläkä pane toivoasi mihinkään. Kiinnity vain yhteen, katoamattomaan, näkymättömään ja viisaaseen Jumalaan. Siunauksellista uutta kirkkovuotta toivottaen Markku Salminen ОТ НАСТОЯТЕЛЯ Перевод Влада Валстен Об отношении истории и сегодняшнего дня Имеем возможность с благодарностью праздновать 185-летие нашего прихода. Соделанная с Божьим благословением и Его силой работа в приходе принесла плод. За эти почти два века приходская жизнь, во всем ее многообразии, распространилась от Хельсинки на всю Уусимаа. Всей общине и каждому прихожанину важно знать историю тогда легче понимать происходящее сегодня и что привело нас к нынешнему состоянию. Особая сила православной церкви в почитании традиции. Это проявляется и в литургической жизни, и в церковном учении. С точки зрения миссии Церкви, проповедовать Евангелие сложно, если мы смотрим только в прошлое и не видим сегодняшнего дня. Если мы живём прошлым, и наше отношение ко всему исходит из него, то есть опасность, что наши выводы о происходящем сегодня не верны, и нас не услышат. Мы должны постигать церковные традиции и одновременно, активно участвуя в богослужебной жизни, стараться быть здесь и сейчас. В миру есть множество курсов, где обучают умению сосредотачиваться. В церковной жизни это достигается и без курсов. Церковные молитвы и пение - призыв к сосредоточенности, истинному присутствию и общению с Богом и друг с другом. Мы вступаем в церковное новолетие, почитая традиции и приготавливаясь ко второму пришествию Христа. Впереди у нас собрания приходского управления и уже в голову проникают заботы о планах на следующий календарный год и составлении хозяйственного отчёта. Когда я пишу эти строки, меня назидает текст из маленькой брошюры, изданной монастырём Линтула: «Месяц с Иоанном Кронштадтским». И для меня не просто совпадение, что на день написания мною данного текста, пришлась вот эта весть Иоанна Кронштадтского: «Считай всё в мире преходящей тенью и не привязывай своего сердца к чему-либо, ничто не почитай великим и не надейся на него. Прилепись лишь к Одному, Вечному, Невидимому и Мудрому Богу». С пожеланием благословленного церковного новолетия, Маркку Салминен 4

5 Pappismartyyri Aleksander Hotovitskin kuolemasta 75 vuotta Pappismarttyyri Aleksander Hotovitskin muistopäivä oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa hänen kuolinpäivänään 19.8., jolloin hänen kuolemastaan tuli kuluneeksi 75 vuotta. Pappismarttyyri Aleksander oli valistaja, taitava puhuja, kirjailija, runoilija ja vaikuttaja. Hän toimi seurakuntamme kirkkoherrana Venäjän vallankumousta edeltävinä vuosina (1914 w1917) ja oli seurakuntamme pelastus vaikeina sotavuosina. Hän teki monia aloitteita seurakunnan sisäisen valistuksen, sosiaalihuollon, opetuksen ja rakennustoiminnan alalla. Näkyvät muistot hänen ajastaan ovat Golgata-ristit Uspenskin katedraalissa ja Pyhän Kolminaisuuden kirkossa. Suomeen tullessaan Aleksander Hotovitskilla oli jo takanaan 20 vuoden ansiokas työura Pohjois-Amerikassa. Hän toimi ensin Pohjois-Amerikan pienen kirkon kanttorina, ja lopulta New Yorkin katedraalirovastina ja kirkkoherrana. Isä Aleksander oli monien kansallisuuksien paimen ja hän perusti lukuisia seurakuntia Yhdysvalloissa. Häntä arvostettiin ja hän sai tunnustusta työstään niin kirkollisilta kuin maallisiltakin viranomaisilta. Syksyllä 1917 Aleksander Hotovitski siirtyi patriarkka Tiihonin kutsusta Moskovaan Kristuksen Vapahtajan katedraalin papistoon taloudenhoitajaksi. Pyhä Aleksander joutui Stalinin vainojen kohteeksi ja oli vangittuna useita kertoja. Hänet teloitettiin ampumalla , juliaanisen kalenterin mukaan Kristuksen kirkastumisen päivänä. Venäjän kirkko julisti hänet pyhäksi vuonna Kirjastossamme voi lukea pyhän Aleksanderin saarnoja, kirjoituksia ja runoja hänen toimittamastaan seurakuntalehdestä Gelsingforsskij Prihodskij listok. ajankohtaista Isä Andrei Sõtšov aloittaa venäjänkielisenä pappina Pastori Andrei Sõtšov aloittaa seurakunnan venäjänkielisenä pappina 1.9. Hänet on nimitetty tehtävään kahden vuoden määräajaksi. Pastori Andrei Sõtšov on kotoisin Virosta. Hän on teologian tohtori ja vihitty papiksi vuonna Kirkollisten tehtävien lisäksi isä Andrei on työskennellyt tutkijana. Ennen ryhtymistään Helsingin seurakunnan papiksi hän työskenteli vanhempana tutkijana Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Lehden venäjänkielisillä sivuilla isä Andrei kirjoittaa kirkkovuoden alusta ja kertoo hieman itsestään. Hän on naimisissa, ja hänellä on kaksi lasta. Munkki Serafimista pappi CITY-LUOSTARI VUOSAARESSA Munkkidiakoni Serafim Seppälä vihittiin papiksi Uspenskin katedraalin praasniekan yhteydessä Seppälä toimii teologian professorina Itä-Suomen yliopistossa ja on tunnettu myös laajasta kirjallisesta tuotannostaan. Isä Serafim kirjoittaa säännöllisesti Ortodoksiviestiin. Tällä kertaa sivulla 24 hän tunnustautuu Myyrän ja Tohtori Sykerön ihailijaksi. Helsinkiin kulttuurikeskus Sofian yhteyteen on kesän aikana syntynyt luostari. Kesäkuussa yksi munkki ja yksi nunna saivat Kallvikin merimaisemissa vihkimyksen luostarielämään. Metropoliitta Ambrosiuksen mukaan tarkoituksena on syksyn aikana koota kymmenhenkinen luostariyhteisö kulttuurikeskuksen tarjoamiin tiloihin. Alkuvaiheessa luostarista on vastuussa metropoliitta Ambrosius yhdessä nyt vihittyjen kanssa. Helsingin hiippakunnan piispan mielestä jokainen hiippakunta tarvitsisi oman luostarinsa. - Postmoderni cityluostari keskellä ruuhka-suomea ei millään tavoin syö Heinäveden perinteisten luostareiden voimavaroja. Päinvastoin! Kirkkomme yhteinen vahvuus on hengellisen elämän rikkaudessa ja moninaisuudessa, metropoliitta muistuttaa. Piispa vakuuttaa, että Sofian luostari pyrkii aidosti elämään tässä ajassa. - Monilla ihmisillä sosiaalinen elämä on siirtynyt lähes kokonaan virtuaaliseen maailmaan. Vetäytyminen maailmasta ei enää onnistu pakenemalla konkreettisesti metsään. Rukouksellinen rauha on jokaisen löydettävä omasta elämäntilanteestaan käsin. Metropoliitta korostaa, että luostaria ei perusteta, se syntyy. - Luostari on monien vuosien rukouksen hedelmää. Aikanaan jo metropoliitta Johannes aktiivisesti teki työtä sen hyväksi. Luostari tulee olemaan Sofian yhteisön hengellinen sydän. Nyt edessä on myös luostarin käytännön toiminnan jatkosuunnittelu ja kehittäminen. Luostari-Sofiaan ovat kaikki vierailijat tervetulleita. 5

6 1. 2. Kuva Valentin Kazerski Kuva Elmira Fedotova Kuva Katarina Koskivaara Kuva Kaarina Lyhykäinen Kesän aikana praasniekkoja vietettiin eri puolilla seurakuntaa 1. Hautausmaa Porvoo Tapiola Hanko Kaunisniemen leirikeskuksen praasniekassa jaettiin Sammeli Pamilon muistorahaston stipendit. Ne annettiin tänä vuonna Maria Mountrakille (kuvassa), Muusa Jyrkiselle, Jaakko Parkkiselle ja Juri Gyllströmille. 6. Järvenpää Stefanoskoti 2.8. Kuva Katarina Koskivaara Kuva Vlada Wahlstén 6. Kuva Rainer Ressler 7. 6

7 Kaunisniemi sai tsasounan Heinäkuun viimeinen kokonainen viikko oli Kaunisniemessä yhtä juhlaa. Ensin leirikeskukseen kokoontuneet perheleiriläiset pääsivät mukaan praasniekkajuhlaan, sitten saivat kaikki olla todistamassa uuden Apostoli Markuksen tsasounan vihkimistä Johanneksenrannassa. Tsasouna sai jo toisen vihkimyksensä. Ensimmäisen kerran sen vihki käyttöön Helsingin metropoliitta Johannes kesällä Nyt vihkimisen toimitti metropoliitta Ambrosius. Tsasounan rakennutti alun perin pitkästä ja näyttävästä diplomaatinurastaan tunnettu rovasti Olli Bergman kesähuvilansa yhteyteen Heinolaan. Kun isä Olli kuoli, perikunta purki tsasounan alkuperäiseltä paikaltaan ja halusi luovuttaa sen Helsingin seurakunnalle. - Iloitsemme siitä, että tsasouna pääsee nyt alkuperäiseen tehtäväänsä, metropoliitta Ambrosius kiitteli vihkimisen yhteydessä. Tsasouna on joutunut odottamaan vuosia uudelleenpystytystä. Hirret olivat pitkään varastoituna, ja kun pystytys lo- pulta alkoi, sujui se rauhalliseen tahtiin. Tämä oli sellaista pikkuhiljaa laittamista. Rakennusprojekti edistyi aina, kun aika antoi muista töistä myöden, tsasounan pääpystyttäjä, Kaunisniemen talonmies Petri Jeskanen kertoo. Tsasounassa on vanhat hirret, ovi, ikkunat ja irtaimisto. Muun muassa katto on kokonaan uusi. Kaunisniemi on luonteva paikka Apostoli Markuksen tsasounalle, sillä isä Olli oli yksi leirikeskuksen perustajista. - Olemme erittäin iloisia siitä, että tsasouna on nyt täällä Kaunisniemessä. Sopivan paikan löytäminen oli vaikeaa. Tarkoitus oli aluksi, että tsasouna pystytetään Espooseen, mutta kirkollishallitus ei hyväksynyt sitä, isä Ollin poika Markus Bergman kertoo. Tsasounaa käytetään Kaunisniemessä ainakin paikkana, jossa pappi voi ottaa vastaan synnintunnustuksia. TIINA MAKKONEN w Syyshetkiin Valamossa: Ortodoksisuus tutuksi ja Kultaisen iän leiri ikäihmisille ja Perhe ja kirkko: Yltää itseen, kasvaa toiseen Kirkko sosiaalisessa mediassa Hiljaisuuden retriitti Slaavinkielinen kirkkolaulukurssi Käytännön liturgiikkaa papeille Lämpimästi tervetuloa! Lisätiedot ja muut kurssit: Puh Luonamme löydät minkä kiireelle kadotit. Kyproksen kuoro Uspenskissa Kyproksen kirkon kuoro on mukana Uspenskin katedraalin rukouspalveluksessa keskiviikkona 5.9. klo 10. Palveluksen jälkeen kuoro laulaa parinkymmenen minuutin ohjelman kirkkoveisuja. Rukouspalveluksen toimittaa metropoliitta Ambrosius. 7

8 kommentti Elämä on pyhä Kuolemaa voidaan nykylääketieteen keinoin lykätä. Miksi sitä ei voisi siis myös aikaistaa silloin, kun toivoa tässä maailmassa ei enää ole, kysyy Riikka Juvonen kolumnissaan Ortodoksiviestissä 4/12. Juvonen perustelee kysymystään sillä, että Kristus on voittanut kuoleman. Kuolemalla ei ole enää valtaa meihin. Olemme siis kuoleman herroja. Tähän näennäisesti hyvin kristilliseen ymmärrykseen ylösnousemuksesta on kätkettynä kirkon perinteelle kovin vieras kuva elämästä ja ihmisen roolista maailmassa. Koska kuolema ei ole lopullinen olotila, voidaan sitä siis käyttää kuin erityisen vahvaa uni- tai särkylääkettä, tuntuu Juvonen sanovan. Vaikka pieni ihminen langenneessa maailmassa voikin elää ylösnousemuksen toivossa Jumalan armosta, ei se toki tarkoita sitä, että hän voisi asettua Kristuksen paikalle elämän ja kuoleman herraksi. Historiassa on riittävästi esimerkkejä siitä, kuinka käy, kun ihminen ryhtyy käyttämään Jumalalle kuuluvaa valtaa. Eutanasian kannattajat vetoavat yleensä autonomisen yksilön vapaan tahdon kunnioittamiseen. Juvonen laajentaa argumentaatiotaan kuitenkin varsin vaarallisesti myös eräänlaisen yleisen hyvän suuntaan: Kuolemansairaan kärsimyksen katseleminen satuttaa myös hänen läheisiään. Siitä jää tuskallisia muistoja, Juvonen kirjoittaa. Karkeasti kärjistäen viesti siis on, että sairaan ihmisen tulisi tappaa itsensä, jotta läheiset säästyisivät ikäviltä kokemuksilta. Eikö kristillinen elämä ole kuitenkin juuri yhteistä kokemista ja jakamista, yhteistä iloitsemista, mutta myös yhteistä taakan kantamista ja kärsimistäkin? Kysymys kärsimyksestä on myös itsessään ongelmallinen. Kärsimys on elämän ulottuvuus. Se on osa sitä mysteeriä, jota emme voi kokonaan ymmärtää. Mikä on elämän tarkoitus? Mikä on kärsimyksen tarkoitus? Ehkä nämä kaksi kysymystä ovat osa yhtä ja samaa arvoitusta. Arkikokemuksesta toki tiedämme, ettei kärsimys aina jalosta. Se voi myös katkeroittaa, paaduttaa tai tehdä toimintakyvyttömäksi. Kuitenkin, myös Kristus kantoi kirkastetussa ylösnousemusruumiissaan muistoa kärsimyksestä, keihään ja naulojen jälkiä. Elämä on pyhä. Mitä se tarkoittaa? Elämä on meiltä salattu, käsittämätön Jumalan lahja, mysteeri. Elämän mysteeriin kuuluu väistämättä myös kärsimykset, koettelemukset ja kuolema. Kaiken merkitystä voimme vain arvailla, sillä tässä elämässä näemme kaiken vasta vain kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin. (1.Kor.13:12) Ihminen kuitenkin luulee ymmärtävänsä, mistä kuolemassa ja kärsimyksessä on kysymys. Miten tämä kulttuuriimme pesiytynyt ylimielisyys on syntynyt? Mihin tietomme ja ymmärryksemme lopulta perustuu? Valamon vanhoista munkeista kerrotaan, ettei juuri kukaan kitunut sängyn pohjalla pitkiä aikoja. Moni heistä saattoi jopa sanoa, että viikon päästä minua ei enää ole. Jotkut lopettivat syömisenkin, toiset kävivät ehtoollisella, ripittäytyivät ja pyysivät toinen toisiltaan anteeksi ja kuolivat sitten rauhassa. Tämän tyyppiseen elämän realismiin meidän kristittyjen tulisi kasvaa. Länsimainen ihminen elää kuitenkin skitsofreenisessa todellisuudessa. Konkreettinen, fyysinen, kuoleminen on poistettu arkitodellisuudesta. Se on etäännytetty laitoksiin ja sairaaloihin. Samalla tajuntamme on täytetty loputtomalla puheella surmista, murhista ja tapoista. Olipa Ylen Ykkösen kuluneen kesän teemanakin murhaava heinäkuu. Valitettavan usein myös kanavan uutislähetykset joutuivat osoittamaan tämän viihteeksi tarkoitetun teeman ajankohtaisuuden: Heinäkuulle ajoittui niin Utöyan verilöylyn vuosipäivä kuin traagiset tapahtumat Denverissä. Elämme keskellä taukoamatonta informaatiovirtaa. Suurimman osan valveillaoloajasta elämme tämän tietovuon muovaamassa todellisuudessa. Monilla ihmisillä sosiaalinen elämäkin on siirtynyt lähes kokonaan virtuaaliseen maailmaan, jossa fakta ja fiktio ovat nivoutuneet toisiinsa saumattomasti. Elokuvien väkivalta, terrorismin vastaisen sodan täsmäohjusten kohteet ja selittämättömien joukkosurmien tai perhetragedioiden uhrit läpäisevät tajuntamme osana yhtä ja samaa sanojen ja kuvien tulvaa. Elämme kuoleman kulttuurissa. Olemme todella kuin kansa, joka vaeltaa kuoleman varjon maassa. Ja tämän perusteella kuvittelemme omaavamme objektiivista ymmärrystä siitä, mitä on hyvä elämä ja hyvä kuolema, eutanasia. Rajallisten resurssien kanssa kamppailevien kroonikkoosastojen todellisuus on kuitenkin jotakin aivan muuta. Ihmisarvoinen ja yksilöä kunnioittava luonnollinen kuolema jää valitettavan usein vain haaveeksi. Lääketieteen huima kehitys on synnyttänyt harhan ihmisen kaikkivoipaisuudesta. Juvonen puolustelee aktiivista elämän lyhentämistä sillä, että lääketieteen keinoin elämää voidaan nykyisin myös keinotekoisesti pitkittää. Ehkäpä aktiivisen eutanasian sallivan lainsäädännön sijaan tarvitsisimme enemmän keskustelua keinotekoisen elämän jatkamisen ja ylläpitämisen eettisistä perusteista. Korkeatasoinen saattohoito ja hoitotahto ovat vastaus niihin kysymyksiin, jotka ovat eutanasiatoiveiden takana, totesi arkkiatri Risto Pelkonen taannoin. Kuoleman tapahtuma on merkittävä osa elämän mysteeriä. Sen edessä ihmisen tulee olla nöyrä. Kristillinen kirkko näkee elämän ainutkertaisuuden, mutta se myös tunnustaa kuoleman vakavuuden. On aivan totta, että se, joka pelkää kuolemaa, pelkää myös elämää. Mutta joka halveksii kuolemaa, halveksii myös elämää. Mikko Leistola, pastori 8

9 A P U R A H A Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa r.y. julistaa haettavaksi apurahoja ja avustuksia Veljekset Ivan, Andrei ja Vladimir Kudrjavzewin rahastosta. Rahastosta voidaan myöntää apurahoja ja avustuksia korkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa venäjän- tai slaavinkieltä, venäjänkielistä kulttuuria Suomessa ja ortodoksisuutta opiskeleville ja tutkiville. Avustuksia voidaan myöntää myös yhteisöille, jotka edistävät erityisesti lasten ja nuorison keskuudessa venäjän kielen, venäläisen kulttuurin ja ortodoksisuuden säilyttämistä Suomessa. Hakemukset, joihin on merkittävä opintoja koskevat tiedot (oppilaitos, suoritettava tutkinto, tutkimuksen aihe, opintojen alkamis- ja päättymisajankohta), suunnitelma apurahan käytöstä sekä liitteenä jäljennökset tarvittavista todistuksista ja mahdolliset suositukset, on lähetettävä lokakuun loppuun mennessä yhdistyksen osoitteeseen Hämeentie 55, Helsinki. Kuoreen merkintä Apuraha. Lisätietoja antaa Sergei Pogreboff sähköpostiosoitteessa: Yhdistyksen hallitus С Т И П Е Н Д И Я Ensi kertaa Suomessa! Taizén KANSAINVÄLINEN EKUMEENINEN TAPAHTUMA Helsingissä Tule sinäkin! Rukoushetkien ajankohdat: pe klo 12 ja 19 Tuomiokirkko la klo 9 ja 13 Tuomiokirkko, klo 18 ortodoksinen ehtoopalvelus ja klo 19 ekumeeninen rukoushetki Uspenskin katedraali su Jumalanpalvelus isäntäseurakunnissa ja klo 10 Tuomiokirkossa, klo 15 rukoushetki Tuomiokirkossa Lisätietoja ja ilmoittautumiset: taizehelsinki2012.wordpress.com Русское Благотворительное Общество в Финляндии р.о. объявляет к соисканию стипендии и субсидии из Фонда Братьев Ивана, Андрея и Владимира Кудрявцевых Из фонда выдаются стипендии и субсидии ученикам и исследователям, изучающим в высших и прочих учебных заведениях русский и славянский языки, русскоязычную культуру в Финляндии и православие. Субсидии могут выдаваться также обществам, которые способствуют, в особенности, среди детей и молодежы сохранению в Финляндии русского языка, русской культуры и православия. Прошения с указанием данных об учёбе (учебное заведение, здаваемый экзамен, тема исследования, срок учёбы) план использования стипендии, а также в приложении копии необходимых свидетельств и возможные рекомендации, просим прислать по почте до конца октября месяца с.г. в адрес общества: Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa ry, Hämeentie 55, Helsinki. На конверте указать Apuraha. Дополнительную информацию можно получить от Сергея Погребова по электронной почте: Правление Общества OpenHouse Helsinki Kolminaisuuden kirkossa Pyhän Kolminaisuuden kirkko on mukana OpenHouse Helsinki-tapahtumassa, joka järjestetään Kirkossa on avoimet ovet sunnuntaina klo Suomenkielinen opastus klo 13 ja ruotsinkielinen klo 14. Osoite: Unioninkatu 31, Helsinki. Lisätietoa tapahtumasta: 9

10 Albaniassa saa taas u Teksti ja kuvat: Eva Vikstedt JUTTU ON LUETTAVISSA RUOTSIKSI SEURAKUNNAN NETTISIVUILLA Kodissani maalasimme lapsina pääsiäismunia. Mutta salaa. Seinillä oli korvat. Kertoja on Anila Droboniku, Onufrin ikonimuseon opas Beratin kaupungissa Keski- Albaniassa. Hän tuntee museon ainutlaatuisten aarteiden taustat, mutta osaa myös kuvailla, minkälaista elämä oli ateistisessa maassa. Kommunistijohtaja Enver Hoxha kielsi Albaniassa kaikki uskonnot vuonna Kristittyjä ja muslimeja oli vainottu jo toisen maailmansodan päätyttyä Hoxhan kaapattua vallan. Kirkkoja ja moskeijoita suljettiin. - Perheeni antoi minulle kristillisen kasvatuksen ja ortodoksiset perinteet. Vaari opetti kirkollisia lauluja, mutta ei naapureiden kuullen. Kun kirkot suljettiin, Anilan isovanhemmat ottivat ikoneja talteen ja piilottivat ne. Mummi vei Anilan kirkkoon, muka taidetta oppimaan. Kirkoista oli tehty museoita ja niitä esiteltiin ulkomaisille vieraille. Ikoneja kutsuttiin vain maalauksiksi. Anila oppi mumminsa kautta jo lapsena tuntemaan Pyhän Nikolauksen katedraalin jokaisen ikonin. Ne on maalannut ikonitaiteilija Onufri ja hänen poikansa Islam tuli Albaniaan 1400-luvulla ottomaanien aikana. Kommunistit kielsivät kaiken uskonnon noin 50 vuotta sitten, mutta kiinnostus on jälleen heräämässä, kun ihmiset hakeutuvat kirkkoihin ja moskeijoihin. 10

11 skoa Albanian uskonnot ovat kuin marmoripilareita, jotka yhteisesti kannattavat taivasta, Jumalaa. Anila Droboniku esittelee Onufrin ainutlaatuista ikonostaasia Beratissa. Lapsena hän ei saanut kertoa naapureille, että kotona oli ikoneja ja että mummi rukoili. noin 500 vuotta sitten. Aarteita on restauroitu, mutta paljon on vielä tekemättä. Rahaa ei ole freskojen entistämiseen, ei kirkkorakennusten korjaamiseen, ei pappeihin. Ei seurakuntaelämää ihan noin vain, ongelmitta, käynnistetä uudelleen! YHTEISTÄ USKONNOLLISUUTTA Uskonnonvapaus palautettiin Albaniaan noin 20 vuotta sitten. Tänään ortodoksiseurakuntia on yli 900. Yli 250 kirkkoa on entisöity tai jälleenrakennettu. Pappeja on palkattu. Tiranaan ollaan perustamassa teologista tiedekuntaa. Albaniassa kolme uskontoa on elänyt vierekkäin vuosisatoja. Maan pohjoisosa on katolinen, mutta etelässä, Kreikan rajan tuntumassa, kuuluu huomattava osa väestöstä ortodoksiseen kirkkoon. Islam on ollut maan suurin uskonto 1400-luvulta lähtien. Silloin ottomaanit valloittivat Albanian ja lupasivat verohelpotuksia ja elinkeinovapauksia käännynnäisille. Virallisesti albanialaisista 6 % on ortodokseja, 3 % katolisia ja 21 % muslimeja. Luvut eivät ole luotettavia, koska uusia ihmisiä liittyy seurakuntiin, eikä yhteistä tilastoa ole. Albanian uskonnot ovat siis mielenkiintoisessa vaiheessa. Toisaalta ihmiset lähestyvät pitkän tauon jälkeen uskontokuntia. Toisaalta Albania kuuluu niihin viiteentoista maailman maahan, jotka ovat vähiten uskonnollisia. Jopa yli 60 % väestöstä sanoo olevansa ei-uskovaisia. Tämä ei johdu ainoastaan kommunistien vainosta. Illyrialaisten maahan uskonto nimittäin tuotiin pakottamalla. Väestö suhtautui kylmäkiskoisesti miehittäjien uusiin uskontoihin. Ihmiset onnistuivat eristäytyneessä maassa säilyttämään omat vanhat uskomuksensa ja tapansa. Ainakin ulkopuolisesta näyttää siltä, että tämä on johtanut suvaitsevaisuuteen uskonasioissa. Esimerkiksi hautausmaat ovat kaikille yhteisiä. Mikään ei estä käymästä toisen pyhätössä, jos se on lähempänä kotia. UUTTA ELOA SEURAKUNNISSA Kun vierailen islamilaisen bektashi-lahkon päämajassa Tiranassa, kysyn dervishi-johtaja Mikeliltä, miten he suhtautuvat kristittyihin. - Vierailemme toistemme luona, sanoo Mikel, joka aina pääsiäisenä kyläilee kristittyjen naapureidensa luona. Mikelin mielestä Albanian uskonnot ovat kuin marmoripilareita, jotka yhteisesti kannattavat taivasta, Jumalaa. - Meidän uskontomme harmonia on taivas maan päällä. Uskovaisina muslimeina Mikelin perhekin sai salata uskonsa Hoxhan aikana. - Usko on kuin kukka. Talven kylmyys saa sen kuihtumaan, mutta keväällä se herää eloon. Kuinka monta uutta jäsentä on liittynyt seurakuntiin, sitä kukaan ei osaa sanoa varmuudella. Vanhukset ovat tulleet takaisin, ja nuoriakin näkyy paljon. - Mutta minun sukupolveni albanialaiset ovat menettäneet yhteytensä uskontoonsa, toteaa ortodoksiuskoinen Anila.- Osaltaan se johtuu siitä, että moni on solminut avioliiton toiseen uskontoon kuuluvan kanssa eikä halua ottaa kantaa. - He eivät ole omaksuneet uskontoja eivätkä tunne kirkkojen historiaa. He hämmästyvät, kun ulkomailta tullaan ihailemaan kirkollista perintöämme. - Mutta asiat muuttuvat, vähitellen, uskoo Anila Droboniku Beratissa. 11

12 Esipaimenelta Kuohuntaa ja pysyviä arvoja Eurooppa kamppailee yhä laajenevan ja syvenevän talouskriisin kourissa. Mikä on kirkon rooli tässä jatkuvasti vaikeammaksi ja mutkikkaammaksi käyvässä tilanteessa? Seurakunnat pystyttävät soppakeittiöitä, kun puute ja työttömyys kasvavat. Näin nyt esimerkiksi Kreikassa. Euroopan kristityillä on sormi suussa tämän päivän finanssikriisissä. Talouselämän asiantuntijatkin ovat voimakkaasti jakautuneet eri ratkaisuvaihtoehtojen suhteen. Harva poliitikko on ainakaan julkisesti valmis sitoutumaan pitkän tähtäimen rohkeisiin ja kipeisiin päätöksiin jakamisesta ja leikkauksista EU:n sisällä. Masentavaa on, että heidän julkisissa puheenvuoroissaan on aivan liikaa keskitytty pelkästään väittelyyn lainavakuuksista ja apumiljardeista. Tämän hämmennyksen keskellä on yllättävää, miten niukasti esille on noussut voimakkaita arvokannanottoja Euroopan tulevaisuuden suhteen. Missä ovat yhteiskuntafilosofit, missä johtavat poliittiset päättäjät? Entä me kirkonmiehet? Arvojohtajina meidän tärkeä tehtävämme olisi tukea ja kannustaa päättäjiä kestäviin ratkaisuihin. Onhan tämä mullistus syvästi samalla koko kulttuurimme henkistä kriisiä. Poliittisten päättäjien tekemät taloudelliset ratkaisut ovat aina myös arvovalintoja. Suurten kriisien aikaan valtavia omaisuusmassoja jaetaan aina uudestaan. Niin käynee nytkin. Tällaisessa tilanteessa kysymykset oikeudenmukaisuudesta ja lähimmäisyydestä ovat vaarassa unohtua. Ettei näin kävisi, kirkkojen, kansalaisjärjestöjen ja median on aktiivisesti ja sitoutuneesti pidettävä esillä ja puolustettava lähimmäisen rakkautta. Poliittisten päättäjien on syytä EU:ssa intohimoisesti huolehtia myös keskinäisestä yhteenkuulumisesta ja heikommasta huolehtimisesta. Olisi korkea aika, että talousmiehet yhdessä löytäisivät ratkaisun akuuttiin talouskriisiin. Sehän on heidän tärkein tehtävänsä. Kantaessaan huolta heikoimmista, lankeaa julkinen keskustelu kuitenkin toistuvasti yksinkertaistuksiin ja mustavalkoiseen ajatteluun. On helppoa syyllistää taloudelliset toimijat, syyttää yksikantaan koko markkinatalousjärjestelmää ja nähdä raha demonisessa valossa: epäjumalana, ruumiillistuneena pahana, josta on tullut itseisarvo ja palvonnan kohde. Raha on kuitenkin itsessään neutraali vaihdon väline. Sen käyttö ratkaisee sen arvon. Yhtä oleellista, kuin on huolehtia yhteiskunnan kaikkein pienimmistä ja heikoimmista, on pitää huolta siitä, että yritysmaailma ja pankit säilyvät toimintakykyisinä. Vain näin voidaan kriisiin löytää pidemmälläkin tähtäimellä kestävä ratkaisu. Ei ole mitenkään yllättävää, että Raamatussa ja muissa hengellisissä teksteissä toistuvasti varoitetaan mammonan vaarois- ta, etenkin ahneudesta. Olemme Euroopassa eläneet pitkään yli varojemme. Kristittyjen arkipäivän materialismi ja kulutukseen perustuva elämäntyyli ovat käytännössä samanlaista kuin muidenkin. Edessämme on varmasti leikkauksia kulutustasoomme. Elämäntavan muutoksia tarvitaan. Niiden tulisi nousta sydämestämme, sekä uskomme perusteista käsin. Jos pyhien isien ja äitien esimerkki askeesista ja yksinkertaisesta elämästä ei ole saanut meissä sijaa, ympäröivä maailma tulee sitä opettamaan. Mikäli kirkot tästä kriisistä jotain oppivat, ne voisivat jatkossa keskittyä vähemmän yksipuolisesti sielunpelastukseen. Samalla niiden tulisi aktiivisesti tehdä tilaa ja sitoutua ihmisten tämän ajan elämäntapakysymysten käsittelylle. Mitä ihmisyyden mallia me kristityt toteutamme itse, mistä annamme todistuksen ympärillemme? Kestävän talouden ja ihmisten hyvinvoinnin yhteensovittaminen vaatii uudenlaista ajattelua. Tavoitteena ei tulisi enää olla materiaalisen elintason kasvattaminen, vaan kohtuullisuuden turvaaminen. Ortodoksisen kirkon piirissä askeettisuudella on vuosituhantiset perinteet. Luostarilaitoksemme tarjoaa koetellun mallin järkevästä ja maltillisesta talouden pidosta. Tästä mallista voi myös jokainen maailmassa elävä tavallinen rivikristitty ammentaa oppia arkipäivän ratkaisuja tehdessään. Menneiden vuosisatojen niukkuus ja nälänhädät ovat jättäneet kollektiiviseen tajuntaan muistijäljen, arven, jota oman aikamme kerskakulutuksella, ylettömällä ostamisella ja rahan keräämisellä lääkitään. Meidän tulisi niin yksilöinä kuin yhteisöinäkin oppia näkemään hyvinvointi laajempana ilmiönä, panostaa aineellisen ja henkisen kulttuurin uusiin innovaatioihin. Hamstraamisen ja tuhlaamisen sijaan tulisi sijoittaa ihmisen kokonaisvaltaiseen kasvuun ja hyvinvointiin. Laajasti ottaen tämä onkin ollut länsimaisen kulttuurin suuri projekti jo tuhansien vuosien ajan. Liian usein tältä kestävän kehityksen tieltä on kuitenkin jouduttu harhaan. Ortodoksinen kirkko edustaa maailman vanhinta internationalistista liikettä. Jo pelkällä olemassaolollaan se muistuttaa, että Eurooppa on toki EU:ta laajempi yhteisö. Niinpä esimerkiksi Venäjä ja Turkki tuovat uusia näkökulmia tänne Euroopan pikku niemimaalle Aasian länsireunalla. Kuohuvassa ajassa kirkko edustaa myös aidosti pysyviä eurooppalaisia arvoja. Kirkolla ei kuitenkaan ole tarjota mitään ihmelääkettä Euroopan ongelmien voittamiseksi. Talouskriisin ratkaisun avaimet ovat poliitikkojen hallussa. Kirkon ydintehtävä on sielujen pelastaminen. Tähän meidän on kirkkona syytä keskittyä. 12

13 Greklands kyrka i krisens mitt Peter saramo Den ekonomiska krisen i Grekland har varit synlig i media dagligen i flera år. Den grekiska regeringen medgav i slutet på 2009 att landets ekonomiska statistik varit felaktig i många år. Landets utländska skuld motsvarar 120 procent av bruttonationalprodukten, alltså dubbelt så mycket som anses vara maximum för en hållbar statsskuld. Förenklat handlar det om att grekiska staten i många år har lånat pengar för att täcka löpande utgifter. Vi vet nu att grekiska staten har misslyckats med att skapa ekonomisk tillväxt - och till och med att driva in skatter. För vanliga greker, av vilka de allra flesta inte har haft någon nytta av statens låntagning, ter sig läget tröstlöst. Arbetslösheten ligger kring 25% (50% eller mera för ungdomar). Sjukhusen kan inte behandla patienter för att de inte kan köpa mediciner. Enbart i Aten är minst personer beroende av kyrkans soppkök för att överleva. Hur påverkas kyrkans ställning av krisen? Enligt undersökningar tror 80 % av grekerna på Gud enligt den ortodoxa kyrkans lära. Av grekerna räknar sig 97% som ortodoxa. Det innebär att Grekland är det mest kristna landet i Europa. Greklands grundlag börjar med att säga att grundlagen är utfärdad i den väsensena och odelbara Treenig hetens namn. Kyrkans och statens nära band syns i ceremoniella sammanhang, men också i vardagen. Det är ingen slump att det finns en grekisk korsflagga på varje kyrka i Grekland (oftast tillsammans med Bysans dubbelörn). För många är ortodox tro en förutsättning för att man ska räknas som en riktig grek. År 1952 kom grekiska kyrkan överens med staten om att överfö ra 96% av kyrkans jordegendomar till staten. I gengäld åtog sig staten att betala för biskoparnas och prästerskapets löner. Detta arrangemang gav i många år prästerskapet materiell säkerhet. Idag har säkerheten vänts till sin motsats: de sparprogram, som Grekland har kommit överens om med sina fordringsägare, innebär lönesänkningar och personalnedskärningar för alla, som får lön av staten. Enligt nuvarande normer anställs bara en ny präst i stället för tio som pensioneras eller dör. Kyrkan har varit tvungen att minska sina utgifter till ett minimum för att kunna finansiera soppkök och annan välgörenhet, då allt flera behöver hjälp. Större fattigdom innebär samtidigt att offergåvorna till kyrkan minskar. Behoven ökar medan resurserna sinar, säger f Vassileios Hatzavas, som ansvarar för det sociala arbetet i Atens ärkebiskopsstift. I februari i år inställde grekiska kyrkans radiostation för en tid sin verksamhet av ekonomiska skäl. Enligt en tidningsnotis minskade kyrkans beställningar av vaxljus till Påskens gudstjänster med 40 procent jämfört med tidigare år. Underhållet av gamla kyrkor, många av dem av stort historiskt och konstnärligt värde, har nästan helt stannat upp. Under krisen har det också höjts röster, som tycker att kyrkan inte gör tillräckligt och bl.a. borde betala mera skatt till staten för sina återstående jordegendomar. Det är svårt för en utomstående att bilda sig en riktig uppfattning, men det verkar som om kritiken är överdriven. Mycket av kyrkans egendom är antingen kyrkliga byggnader, som naturligtvis inte ger någon vinst, eller stenig mark i avlägsna trakter.kyrkans jordegendomar beräknas uppgå till hektar. Enligt tillgängliga uppgifter betalade grekiska kyrkan 12,6 miljoner euro i skatt senaste år. Samtidigt använde kyrkan runt 96 miljoner för nödhjälp till fattiga greker. Krisen har tvingat kyrkan att försöka öka inkomsterna från sina egendomar. I år deltog grekiska kyrkan för första gången i resemässan i Moskva för att försöka locka flera ryska pilgrimer och turister till Grekland. Penteli kloster strax utanför Aten rapporteras planera ett solkraftverk för att kunna sälja el. Ett säreget och dunkelt fall gäller f Efraim, igumenen på Vatopediklostret på Athos. F Efraim häktades för några veckor senaste vinter anklagad för att kriminella fastighetsaffärer, där klostret överförde värdelös mark i norra Grekland till staten. Staten gav klostret fastigheter i Aten i utbyte. F Efraim befriades och har återvänt till Athos. För en utomstående är historien mycket märklig: de grekiska myndigheter som gjorde affären har aldrig åtalats för något. Å andra sidan har f Efraims åklagare aldrig lyckats beskylla igumenen för något värre än att ha gjort en god affär för sitt kloster. Häktningen av f Efraim ledde till en storm av protester från ortodoxa och andra kristna i hela världen. Många hävdar att igumen Efraim gjordes till syndabock för något som egentligen gällde inkompetens i de högsta regeringskretsarna i Grekland. För vanliga församlingspräster ter sig den ekonomiska krisen väldigt enkel. Vi ser behövande människor söka i sophögar säger f Ioannis Drongytis, präst vid en liten kyrka nedanför Akropolis i Aten. Kyrkan är mera än jag och min plånbok. Vi kan inte sluta vara präster bara för att det är något ekonomiskt problem. 13

14 Страницы на русском языке День творения Отец Андрей Сычёв 1 сентября православная церковь празднует начало нового церковного лета или индикта. Само слово индикт или индиктион переводится с латинского как «постановление», «объявление» и первоначально обозначал конкретный императорский эдикт. В четвёртом веке этим днем стал 1 сентября день рождения святого равноапостольного императора Константина Великого. В 1989 году Святейший Патриархом Вселенский Димитрием I (Первым) было предложено праздновать первого сентября как День творения и возносить этот день молитвы и мольбы к Создателю всего с благодарением за великий дар творения, с просьбой (или прошением) о сохранении и защите мира. Этим самым была сделана попытка воспроизвести структуру Символа Веры в годичном круге. Важнейшими праздниками христианского календаря считаются те, которые отмечают проявление силы Божией во Христе Иисусе: Распятие и Воскресение, снисхождение Духа Святого, Боговоплощение. Церковный год почти исключительно сосредоточен на второй и третьей частях Никейского Символа веры, на откровении Бога во Христе и третьей ипостаси Живоначальной Троицы-Святом Духе. Дабы не умалить веру в Бога как Творца, Святейшим патриархом и было предложено связать начало и конец церковного года с первой ипостасью Святой Троицы Богом Отцом. В своем послании Его Святейшество призывает впредь начинать церковный год с размышлений о Боге Творце, даре творения и нашей ответственности перед Ним. В конечном счете, Божие творение невозможно понять без Его восполнения в Господе Иисусе Христе. Именно в лице самого Господа свершится спасение и преображение рода человеческого и все тварное божие приводится, как учат святые отцы к обожению-соединению творения с Богом. Послание Патриарха Константинопольского Варфоломея от 1 сентября 2008 года продолжает эту мысль: Мы знаем, что творение, которое отпало вместе с падшим человеком от древней красоты, стенает и мучится поэтому и призываем каждого человека, в любом качестве, оставаться в соответствии с законами природы при использовании всего творения, «благодаря сотворившего и давшего ему все Бога», Кому и слава, и держава во веки веков. В благодарственном акафисте «Слава Богу за все» написанном в послереволюционные годы митрополитом Трифоном (Туркестановым) повторяется мысль Святейшего Патриарха Димитрия восстановить природу послушания, восхваления Животворящей Троицы за красоту творения Божьего и за все милости Его, дабы и мы удостоились Его благодати и вошли в вечную радость. Да поможет же сей праздник Творения вернуться к должному отношению с Творцом и воздать Господу достойную хвалу за Его благодеяния, чтобы по примеру наших патриархов и по словам сего дивного акафиста, дабы мы смогли возблагодарить Господа за все милости и вверенные нам таланты и войти в вечную радость Господа своего с победной хвалой: «Аллилуйя». Благодарю Владыку митрополита Амвросия, настоятеля Маркку Салминен, духовенство, прихожан, братьев и сестер Свято-Троицкой церкви, за поздравления с 80-летием, и за праздник, устроенный мне на день Святых Сергия и Германа Валамских. Протодиакон Геннадий Столбов 14

15 Песнопения - с детства Осенью в нашем приходе впервые начинает собираться русскоязычный детский хор (кружок церковной музыки). Организатор его, регент Ирина Червинский-Матси с нетерпением ждёт уроков. Для меня радостно, что в нашей церкви стало больше детей. Я сама начинала петь в детском финскоязычном хоре, который вела моя мама Елена Червинская. Очень хочу обучать детей православию через музыку. Я буду говорить им о церкви, об обычаях и наших праздниках. Думала об этом давно. И, конечно, дети научатся церковному песнопению. Цель - создать детский хор, а после, вполне быть может, и молодёжный. Приглашаем детей в возрасте от 6 до 12 лет. Не ожидаем готовности к пению, нужны лишь интерес и желание учиться. Детский хор будет собираться по вторникам, с 17 часов, в сторожке Свято-Троицкой церкви. После спевки детский русскоязычный кружок, организуемый отделом обучения прихода, с до Первые занятия Дополнительная информация и предварительная запись в хор: регент Ирина Червинский-Матси, тел Фото Влада Валстен Об отце Андрее Иерей Андрей Сычёв приступает к служению в приходе с 1 сентября и, по договору, будет нести своё послушание в должности русскоязычного священника два года. Иерей Андрей Сычёв родился 24 сентября 1977 г. в Тарту. В 1999 г. окончил Тартускую теологическую академию, в 2008 м богословский факультет Тартуского Университета. Доктор богословия. С 1999 по 2004 г. заместитель председателя церковного правления Православной Церкви Эстонии. С 2002 по 2012 г. служил армейским капелланом в Пярну, на миссии в Афганистане и в Порту Балтийском (Палдиски). 24 февраля 2006 г. Высокопреосвященнейшим Митрополитом Таллиннским и всея Эстонии Стефаном рукоположен в сан диакона, 11 января 2009 г. Преосвященным митрополитом Деркийским и экзархом Босфора Фракийского Константином в сан священника. В гг. служил в Пярнуском Спасо-Преображенском кафедральном соборе вторым священником, одновременно бригадным капелланом в Палдиски. С 2011 научный сотрудник богословского факультета Тартуского Университета. С января до августа 2012 старший научный сотрудник Коллегиума и Александровского Института Хельсинкского университета. Женат, воспитывает дочь и сына. 15

16 Tarton kuulumisia TEKSTI JA KUVAT TAISIA POHJOLA Tarton Kaikkien pyhien Aleksantereitten kirkko sijaitsee vehreässä ja pientalojen ympäröimässä Karlovan kaupunginosassa Tartossa. Aleksantereitten kirkon ystävät Suomesta osallistuivat toukokuussa kevättalkoisiin kunnostaen kasvimaata, haravoiden pihamaata ja istuttaen kesäkukkia. Talkoissa oli mukana myös kirkon pappi, pappismunkki Orenti Mägi. Työn lomassa hän kertoi meille menneestä vuodesta ja pyysi välittämään kiitokset kaikista lahjoituksista, jotka ovat tulleet seurakunnalle. Viime vuoden lahjoitusvarat on käytetty kirkon lämmityskuluihin. Kellotapulin ovien uusiminen myrskyn jäljiltä on ollut viimeisin remontti, ja runsaslumisen talven vuoksi katolla olleet lumet aiheuttivat kirkon sisäänmenotien portaikon katon rikkoutumi- Ruohonleikkurin ohjaimissa kirkon pappi, pappismunkki Orenti Mägi. sen. Kirkon peltikatto on uusittu muutamia vuosia sitten, joten portaikon peltikatto on käyttökelpoinen, mutta katto ja tukipilarit on uusittava. Kustannusarvio on noin euroa. Seurakunnalla ei ole tällä hetkellä katon kunnostamiseen käyttövaroja, joten he olisivat hyvin kiitollisia pienistäkin lahjoituksista. Mahdolliset lahjoitukset voi osoittaa tilille: Ålandsbanken FI Sisäänkäynnin katto kaipaa korjausta viitenumero: 1054 Kirkon praasniekkajuhlaliturgia on to 30.8 klo 10, os. Söbra 19. Isä Orenti haluaa toivottaa Virossa ja Tartossa matkailevat tervetulleiksi praasniekkajuhlaan sekä kirkon jumalanpalveluksiin, jotka ovat pääsääntöisesti lauantaisin vigilia klo 18 ja sunnuntaisin liturgia klo 10. Lisätietoa: Taisia Pohjola p e- mail: APURAHAT HELSINGIN ORTODOKSISTEN KURATOORIO R.Y., JOKA ON VUODESTA 1870 SEURAKUNNAN AVUSTUSTOIMINNASTA VASTANNEEN HOITOKUNNAN TYÖN JATKAJA, JULISTAA HAETTAVAKSI APURAHOJA JA AVUSTUKSIA. Avustuksia voivat hakea ensisijaisesti sellaiset ortodoksista kulttuuria ylläpitävät yhteisöt ja yksityishenkilöt, jotka toimivat tai asuvat Helsingin ortodoksisen seurakunnan alueella. Avustukset on tarkoitettu tukemaan ortodoksista kulttuuria, tutkimusta ja ortodoksiseen väestöön kohdistuvaa sosiaalista toimintaa harjoittavien yhteisöjen työtä. Avustuksen hakijan tulee ilmoittaa avustuksen kohde, käyttötapa ja suosittelijat, esittää työ- tai toimintasuunnitelma sekä selostaa aikaisempaa tähän liittyvää toimintaansa. Vapaamuotoisissa hakemuksissa hakijan nimen, henkilö-, osoite- ja yhteystietojen lisäksi on ilmoitettava haettava summa ja pankkiyhteys. Yhteisön puolesta tehtävässä hakemuksessa on mainittava yhteisötunnus, ja sen hakemuksen allekirjoittaa yhteisön nimenkirjoittaja. Hakemukset on osoitettava (postileiman mukaan) mennessä Helsingin Ortodoksisten Kuratoorio r.y:lle osoitteella: Helsingin Ortodoksisten Kuratoorio r.y, co Sergei Pogreboff, Kaskilaaksontie 4 C 40, Espoo. Kuoreen merkintä: Apuraha. Lisätietoja antaa Kuratorion sihteeri Sergei Pogreboff sähköpostiosoitteessa tai puhelimitse

17 Kaunis keskisuomalainen maisema. Valamon luostari ja mahdollisuus hiljentymiseen. Musiikin ilo ja ihmisen ääni. Niistä oli yhdistetty Heinäveden kuudennet musiikkipäivät. TEKSTI MARKKU SUNIMENTO KuvaT Ortodoksi.net/Hannu Pyykkönen Heinäveden Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Ville Matvejeff tuo festivaaleihin vahvaa hengellisyyttä. Ihmisten ja enkelten kielellä Perjantai-iltana kesäkuun lopulla Valamon luostarin pääkirkko on lähes täynnä. Viimeisinä paikkansa eturivissä ottavat Lintulan luostarin sisaret. Myös he ovat tulleet kuuntelemaan konserttia, joka on omistettu heidän liikenneonnettomuudessa menehtyneen igumeniansa, äiti Marinan muistolle. Приидите поклонимся Tulkaa, kumartukaamme Lauluyhtye Talla aloittaa Sergei Rahmaninovin Vigilian, viidestätoista hymnistä koostuvan taivaallisen kauniin ja sielua koskettavan sävelteoksen. Kun esitys on päättynyt, on hetken hiljaista. Sen jälkeen kuullaan kirkossa harvinaiset aplodit. Laulajat palaavat ja laulavat uudelleen yhden hymneistä. Näen, että muidenkin silmät kuin minun, ovat kostuneet: olimme saaneet kuunnella enkelten ääntä. Ihmisääni pääosassa Konsertti oli osa Heinäveden Musiikkipäivien ohjelmistoa. Talla-yhtyeessä bassoa laulava musiikin moniosaaja Ville Matvejeff oli saanut muutkin äänet mukaansa musiikkipäiville, joiden taiteellisena johtajana hän oli ensimmäistä kertaa. - Minun ei tarvinnut kauan miettiä, mikä tekee Heinävedestä ihanteellisen paikan musiikkifestivaalille. Täällä on paljon samaa kuin Kuhmon kamarimusiikin alkutaipaleella: kaunista luontoa ja korpiretriittiä, rauhaa ja hiljaisuutta, Ville kertoo. Vokaalimusiikki oli vahvasti esillä musiikkipäivillä. Avajaiskonsertissa Heinäveden kirkossa kuultiin suomalaisen musiikin kansainvälistä legendaa Jorma Hynnistä, joka lauloi kitaristi Ismo Eskelisen säestyksellä Schubertin klassikkoteoksen Winterreise. Tallan konsertissa Suvi-illan vieno tuuli kuoro herkisteli pohjoismaisilla kansanlauluilla ja kansallisromantiikalla. - Vokaalimusiikki on ollut oma intohimoni, siksi se oli vahvasti esillä täälläkin. Vokaalimusiikki on taidemuoto, joka ei vielä ole tullut tunnetuksi eikä jalostunut niin pitkälle kuin voisi. Ihmisääni on erittäin ilmaisuvoimainen, ja tekstin tuominen mukaan antaa musiikille lisää merkitystasoja, Ville perustelee. Huomisen ilo Ihmisäänen kuljettamana festivaali jatkuu myös ensi kesänä. - Mielessäni on erilaisia vokaalimusiikin muotoja. Suunnitelmat ovat vielä avoinna, mutta vierailemaan tulee todennäköisesti korkeatasoinen kamarikuoro. Oratorio, ehkä musiikkiteatteria pienimuotoisesti, lastenkonsertti ja erilaisia jännittäviä yhdistelmiä, Ville raottaa varovasti esirippua. Pitemmän ajan visiona on elämäntapaviikko ja monipuolinen, mutta yhtenäinen ohjelmisto, joka kuljettaa kuulijoita erilaisiin tiloihin ja mielentiloihin sekä musiikin iloihin. Vision toteutuminen riippuu tietenkin rahasta, mutta taiteellinen johtaja uskoo, että festivaalin vauhdittamiseksi perustettu Heinäveden Musiikkipäivät -yhdistys tuo toimintaan uutta energiaa. Yhdistyksen sihteerinä toimiva Leena Vlasoff jakaa optimismin. - Olemme todella iloisia siitä, että saimme Villen taiteelliseksi johtajaksi. Hän on idearikas ja innokas ja hänellä on laajat kontaktit. Liiketaloutta opiskelleena hän ymmärtää myös taloutta. Hengellisyys ja ortodoksisuus olivat vahvasti mukana festivaalin tapahtumissa. - Se sopii luontevasti tänne, ei korostettuna pääteemana, vaan keskeisenä osana kokonaisuutta. Luostarin igumenin kanssa on keskusteltu siitä, että mahdollisesti jo ensi kesänä olisi Valamoon keskittyvä symposiumi, jossa eri tavoin valotetaan hengellistä musiikkia ja sen taustoja. 17

18 ihmisenä ajassa ITSEÄ ETSIMÄSSÄ TEKSTI ARI KOPONEN KUVA KATARINA KOSKIVAARA Postiluukusta kolahtaa paikallisen kansalaisopiston kurssiopas. Oppaan kurssitarjonta on jaoteltu värikoodein eri osa-alueisiin. Yksi väri on ylitse muiden: vaaleanpunainen osio. Hailakan värin alta löytyy kirjo erilaisia elämäntapa-, itsetuntemus- ja henkistymiskursseja. 18

19 Järjestäytyneiden uskontojen vetäytyessä rekisterin ylläpitäjiksi tai tapakulttuurin mausteiksi, on selvää, että on vapautunut paljon henkistä ja hengellistä tilaa. Tilalla on aina myös markkinapotentiaalinsa. Potentiaali perustuu juuri siihen, että ihminen haluaa olla jotakin poikkeavaa, jopa jotain itsestään poikkeavaa. Potentiaali perustuu siihen, että jokin tuote antaa vastauksen kysymykseen, jota kuluttaja ei välttämättä ole osannut itse edes muotoilla. Uskonnollisten tai henkisyyden tarpeen myyntilogiikka aiheuttaa ostajassa kokemuksen mallia tätä minä olen aina etsinyt, vaikka en ole aina sitä tiennyt. Kyse voi olla sisäisyydestä, henkisyydestä, tai kyse voi olla ulkoisesta, elämäntyylistä. Vaikka asiasta voidaan puhua taloustermein, ei alkuperäistä impulssia ja sen autenttisuutta pidä vähätellä. Ihminen ei tyydy, ihminen haluaa. Onkin oleellista pohtia, mihin kysymyksiin kaikki nämä kurssit ja niiden tarve vastaavat. Ja vielä: onko kristinusko unohtanut nämä kysymykset, onko se mukavoitunut vähättelemään kysymyksiä ja keskittynyt tarjoamaan vain vastauksia? Eittämättä tässä on osatotuus. On kuitenkin huomattava, että oppikirjauskonto uskontona voi esittää itsensä sarjana oikeita kysymyksiä ja oikeita vastauksia, kun taas jokainen uskoaan aktiivisesti harjoittava tietää, että uskon arki ja juhla vain harvoin jäsentyy vastausten muotoon. Usein keskustelu uskonnosta onkin valepukuun puettua keskustelua epäilystä. Kristitty välillä joutuukin pohtimaan onko sopivaa harrastaa erilaisia mielenhallintatekniikoita tai kokonaisvaltaisia terapioita. Keskustelua käydään usein valitettavan henkilökohtaisella tasolla, jossa Otto Ortodoksin kerran viikossa harrastama jooga näyttäytyy hänen omasta mielestään hyödyllisenä liikuntana ja kriitikoiden mukaan hämyisenä pikkusormen ojennuksena väärälle joukkueelle. Asiassa on kaksi vaikeutta: ensinnäkin sielu ja sen puutarha vaatimuksineen ja hedelmineen on olemassa jokaisessa ihmisessä. Toisaalta kaikki ei ole kaikkea. Kaipuu suurempaan, eheämpään, kauneuteen on ihmisessä luonnostaan, mutta kuitenkin Kristuksen ja Buddhan välillä on (selkeitä ja kiistämättömiä) eroja. Uskonnollisissa traditioissa on toki samankaltaisuutensa ja jopa samanlakisuutensa, mutta täysin yhteneväiseksi, edes perimmäiseltä olemukseltaan, ne voi selittää vain piru, joka kirjoittaa omaa elämänhallintaopastaan. Ratkaisu ei siis löydy siirtämällä palikoita abstraktihyllyä ylemmäs: ihmisen henkisyys ei voi olla yleispätevää hengellisyyttä, kaikki kokemukset eivät voi juontua samasta hahmottomasta jumaluudesta tai maailmanhengestä. Vastausta ei ole haettavissa yksin uskonnonpsykologiasta: pelkän tarpeen tyydyttäminen ei ole koskaan tyydyttänyt tarvetta itseään, täyttänyt sen tilaa tai edes nimennyt sitä. Lienee parempi heittää palikat hetkeksi ikkunasta ja katsoa asiaa kirjojen tai kurssioppaiden sijaan ulos ikkunasta. Lienee parempi hetkeksi irrottaa löytämisestä, syventämisestä, hen- kistymisestä. Löytää etsimisen sijaan. Suostua jo löytämäänsä. Tyytymättömyys olemassa olevaan on kristityn laseilla katsottuna taittovirhe. Kristuksen esimerkin mukaan ei ole mahdollista tyytyä olemassa olevaan, maailmaan tai itseen sellaisenaan. Onnellisuus ei ole kristinuskon perimmäinen arvo. Ilo sen sijaan on. Väittäisinkin, että kilvoituksista suurin on keskittyä käsillä olevaan, ilmeiseen, arkiseen ja välittömään. Kun ihminen poistaa peilin silmiensä edestä, ja näkee maailman, hän voi iloita sen perimmäisestä hyvyydestä ja sen täydellisestä vapaudesta. Maailma ei ole mitenkään välttämätön asia, kuten ei ihminen itsekään. Se on vapaasti luotu ja luovutettu; se ei määritä Jumalaa olentona, se saattaa sisältää paljon pahaa, se on kivuliaan todellinen. Mutta ensi ja viime kädessä se on löytämisen, ei loputtoman etsimisen paikka. Jos itsensä löytäminen merkitsee oman itsensä löytämistä kaikkialta, maailmasta ja muista, niin tällöin ihminen on todella kadotettu: hänellä on vain itsensä. Maailma on pelkkä peili, jonka takana kuolema nauraa. Tässä virtuaalimaailmassa etsiminen on totta ja tärkeää, koska se itse rakentuu etsimisestä. Löytäminen pelkälle itselle muistuttaa aarteenetsintäleikkiä, jossa etsijä on itse piilottanut aarteet, piirtänyt kartan ja etsii omansa pois. Ihmisestä tulee itsensä harrastus. Mutta jos ihminen löytääkin sisältään jonkun toisen itsensä sijaan, hän häivyttää itsensä täyttymyksellisellä tavalla. Kaiken lisäksi tuo toinen ei jää tuntemattomaksi voimaksi, kaikkien ja kaiken rakastamiseksi, jäsentymättömäksi haluksi, vaan täsmentyy Kristukseksi, joka on luonamme aina köyhissä. Maatuskamaisesti maailman voi löytää maailman sisältä samoin ihminen itsestään. Augustinus sanoi sen paremmin kuvatessaan Jumalan olevan lähempänä häntä kuin hän itse. Kaikki tämä on helppo sanoa. Sanan täytyy tulla kuitenkin lihaksi muuten usko jää harhaopin tasolle. Toisen kohtaaminen ei saa olla rekisteripuun lehähdys tai mystinen, itseä ylevöittävä kokemus, vaan toisen omaksuminen omaksi kohtalokseen. Kristus toisessa ihmisessä ei ole hyvien töiden pankki, johon voi tallettaa ruostumatonta ja taivaallista kultaa, vaan vaatimus, epätasa-arvoinen suhde, velka ja kutsu. Ehkäpä näiden maalailujen kautta kokonaiskuva selkiytyy: kenties kristinuskoa pitäisi harjoittaa vastauksena sen tarjoamisen sijaan. Rohkeus on luottamusta oman totuuden kestävyyteen, ei sen kaikkivoipaisuuteen tai kilpailukykyyn. Niinpä on turha naureskella kurssiesitteelle. Pikemminkin sen voi poimia käteensä kivenä ja pitää sitä mahdollisuutena jättää se heittämättä. Kristityn on kohdattava Buddhakin Kristuksena. Paavalin mukaan pyhille kaikki on sallittua. Tai pikemminkin: maatuskanuken totuus ei löydy viimeisestä pikkunukesta, totuutta ei tarvitse kuoria tai paketoida. Kristinuskon totuuksia ei ole löydettävissä, ne ovat vain seurattavissa. Vaikka sitten kansalaisopiston lehtereille. 19

20 Mikko Brigatjev löysi Budapestin-matkallaan tiensä kaupungin vanhoihin kirkkoihin Kirkko Tonavan rannalla Budapestin ortodoksinen kirkko on Neitsyt Marian suojeluksessa. Vladimirin jumalanäiti 1700-luvulta. Budapestissa käydessään voi löytää hieman huomaamattoman, hennon vihreän ja roosan värisen, vanhan kirkon. Saarnastuoli on poikkeuksellinen näky ortodoksisessa kirkossa. Sitä ei enää käytetä palvelusten aikana. Unkarin ja Budapestin suurimman ortodoksisen kirkon perustivat maahan saapuneet kreikkalaiset ja makedonialaiset kauppiaat. Kirkkoa varten ostettiin oma tontti Tonavan rannalta, Elisabethin sillan vierestä. Tyyliltään uusklassisen kirkon suunnitteli arkkitehti Jozsef Jung. Se vihittiin käyttöön 1801 ja on pyhitetty Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen muistoksi. Kirkon sisustus on aikoinaan huolellisesti suunniteltu. Kirkkoon johtavan suuren tummanruskean puuoven takana avautuu korkea holvattu kirkkosali. Itäseinällä kohoaa häkellyttävän loistelias sinisävyinen myöhäisbarokkinen ikonostaasi. Sen hienot kaiverrustyöt teki Nikolaos Jankovics Talidoros vuosien 1797 ja 1800 välisenä aikana. Varakkaat kauppiaat palkkasivat wieniläisen taiteilijan Anton Kuhlemeisterin maalaamaan ikonostaasin tummasävyiset ikonit. Musteensinistä ja ikonien tummia sävyjä vasten ikonostaasin koristeelliset kullatut yksityiskohdat nousevat hienosti esiin. Kirkon erikoisuuksia ovat ikonostaasin kanssa tyyliltään ja väriltään samanlainen saarnastuoli ja seinänvierustoilla olevat puiset istuinrivit. Muutamat alkuperäiset analogipöydät sekä länsio- san parvi kaiteineen täydentävät hienon kokonaisuuden. Koko kirkko valmistui vuonna 1809, mutta tornit valmistuivat nykyiseen asuunsa vasta Toisen maailmansodan aikana kirkko kärsi pahoja vaurioita. Mm. etelätorni romahti, eikä sitä ole sen koommin korjattu kirkon myöhempien aikojen korjaustoimista huolimatta. Historian siipien havinaa Kimaltavat kristallikruunut valaisevat hämyistä kirkkoa, jonne vanha juhlavan arvokas ikonostaasi luo salaperäisen tunnelman. Muutaman ihmisen muodostaman kirkkokuoron laulamat sävelet häipyvät kirkon korkeuksiin. Kirkko on kuin nukahtanut sadun satavuotiseen uneen. Kauas historiaan ovat kadonneet sen perustaneet tarmokkaat kauppiaat, pois ovat menneiden aikojen venäläiset emigrantit. Jäljellä on hyvin pieni joukko uskollisia ortodokseja, jotka huolehtivat kirkon toiminnasta. Epäilemättä monet mielenkiintoiset tarinat leijuvat kirkon korkeiden holvikaarien alla odottamassa uusia kertojia. Alun perin seurakunnan yksinomaisena palveluskielenä toimi kreikka aina vuoteen 1949 asti. Tänä päivänä Moskovan patriarkaatin alaisuudessa jumalanpalveluksia toimitetaan myös unkariksi ja venäjäksi. Isä Stefan toimittaa unkarinkieliset ja isä Dmitri venäjänkieliset palvelukset. Suhteellisen pieni määrä seurakuntalaisia osallistuu viikottaisiin jumalanpalveluksiin. Toivoisinkin tämän mitä kauneimman ortodoksisen kirkon vielä heräävän uuteen kukoistukseen pitkän hiljaiselon jälkeen. 20

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Kesäajan 2016 jumalanpalvelukset pyhäpäivisin Tuusniemen alueseurakunnassa Kesäajan tapahtumat Tuusniemen alueseurakunnassa kesä-syyskuu 2016 www.kuopionseurakunnat.fi

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN www.espoonseurakunnat.fi www.esboforsamlingar.fi www.espoonseurakunnat.fi Avioliittoon vihkiminen Espoossa Avioliittoon vihkiminen siunausta elämäänne Avioliitto

Lisätiedot

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI Päivitetty 26.12.2014 SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI P: Alkusiunaus L: Amen. Kunnia olkoon sinulle... Taivaallinen Kuningas... Pyhä Jumala... Isä meidän...

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Kirkkovuosi Vihreä on kesän ja kasvun väri Liturgiset värit Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Musta on surun ja murheen väri. Talvi Ensimmäinen

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta Pyhänä ja arkena Seurakunnan historiaa 1550-luvulla Lapua oli vielä Isonkyrön kappeliseurakunta. Asukkaita oli noin 500. Lapuasta tuli itsenäinen seurakunta v. 1581. Lapua

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info Toimisto: Avoinna ke - to klo 10 12, puh. 6822 233 Työntekijät: Jukka Nieminen, pastori, puh. 0400 920 363 s-posti: jukka.nieminen@saalem.net Jukka talvilomalla 16. 24.2. Reijo Vierula, pastori, puh. 045

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Lapinlahden seurakunnan seurakuntaneuvoston kokous pidetään seuraavasti:

Lapinlahden seurakunnan seurakuntaneuvoston kokous pidetään seuraavasti: KOKOUSKUTSU JA ESITYSLISTA Lapinlahden seurakunnan seurakuntaneuvoston kokous pidetään seuraavasti: Aika Ti 1.4.2014 klo 18.30 Paikka Seurakuntatalo, Mykkäläntie 6, 73100 Lapinlahti Osallistujat: Jäsenet

Lisätiedot

6. Ortodoksinen kirkko

6. Ortodoksinen kirkko 6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna. Pastori, seurakunnan johtaja Nuorisotyöntekijä

Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna. Pastori, seurakunnan johtaja Nuorisotyöntekijä Toimintakalenteri Marraskuu-Joulukuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9

Opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9 Ortodoksinen uskonto HUOM!! Vantaan eri koulujen käytäntö koulujen/ alueiden opetussuunnitelmia laadittaessa on riemunkirjavaa Joillakin kouluilla opetussuunnitelmaa laadittaessa ja kirjoitettaessa toistetaan

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

Radion ortodoksinen aamuhartaus

Radion ortodoksinen aamuhartaus 1 / 5 Rovasti Veikko Purmonen Radion ortodoksinen aamuhartaus 21.9. 2002 Luuk. 5: 1-11 Kirkon luovuttamaton tehtävä ja kaikkien kristittyjen yhteinen kutsumus on lähetystyön tekeminen, todistaminen Jumalan

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta

Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Kirkkovuoden juhlat Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Adventin jälkeen seuraava juhla on Suomen itsenäisyyspäivä 6.12$ Kirkossa rukoillaan

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ LIITTEET MTKL parantaa jäsenpalvelua Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu Liiton koulutukset EU ruoka-apu vähävaraisille Mielenterveysviikko 47 Mielenterveysmessut

Lisätiedot

PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN kevät 2016

PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN kevät 2016 PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN kevät 2016 Puistolan kirkko Tapulin seurakuntakoti PUISTOLAN KIRKKO Messut sunnuntaisin klo 10 17.1. 2.su.lopp. Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa. Esko M. Laine, Sofia Tuomenvirta,

Lisätiedot

Heittäkää kaikki murheenne

Heittäkää kaikki murheenne 1 Heittäkää kaikki murheenne Otan lähtökohdaksi Pietarin 1 kirjeen 5-luvun 7 jakeen, jossa apostoli rohkaisee: "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." Eikö olekin inhimillisä,

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Perhejumalanpalvelukset

Perhejumalanpalvelukset Perhejumalanpalvelukset 269 Johdantosanat Johdantosanojen alussa puhuttelun jälkeen kerrotaan päivän ja sen jumalanpalveluksen erityisluonteesta. Tämän vapaan osan merkkinä on käytetty seuraavassa kahta

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Saattaen vaihdettava? Heikki Salomaa Järvenpää

Saattaen vaihdettava? Heikki Salomaa Järvenpää Saattaen vaihdettava? Heikki Salomaa Järvenpää 18.1.2016 Saattaen vaihdettava - Järvenpää 18.1.2016 15.1.2016 2 Joensuun teologikoulutuksen kirkollisten soveltavien opintojen rakenne (1) ORIENTAATIOJAKSO

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

KIRKKOJEN JA KOMMUNISMIN KAKSINKAMPPAILU ITÄ- EUROOPASSA. Luku 15 Ydinsisältö

KIRKKOJEN JA KOMMUNISMIN KAKSINKAMPPAILU ITÄ- EUROOPASSA. Luku 15 Ydinsisältö KIRKKOJEN JA KOMMUNISMIN KAKSINKAMPPAILU ITÄ- EUROOPASSA Luku 15 Ydinsisältö Kiovan Venäjä eli Kiovan Rusj oli Itä-Euroopassa 800-1100- luvuilla olemassa ollut valtakunta. Kiova ukrainalainen vai venäläinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s )

MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s ) MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s. 168-179) MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Annie Dillard: Tapa, jolla vietämme päivämme, on tapa jolla vietämme elämämme. MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI?

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

ARTUN KESÄ LASTEN JA NUORTEN ANIMAATIOFESTIVAALI 4. 17.6.

ARTUN KESÄ LASTEN JA NUORTEN ANIMAATIOFESTIVAALI 4. 17.6. ARTUN KESÄ LASTEN JA NUORTEN ANIMAATIOFESTIVAALI 4. 17.6. Artun kesässä sukelletaan animaation maailmaan kun Hyvinkäällä käynnistyy kesäkuussa 2012 uusi lasten ja nuorten festivaali Artun kesä. Villa Artun

Lisätiedot

Opas vihkimisen järjestelyihin

Opas vihkimisen järjestelyihin Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Joh. 15:9 12 Jyväskylän seurakunnan Opas vihkimisen järjestelyihin Avioliittoon vihkiminen K ristillisen uskomme mukaan

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

http://eksamensarkiv.net/

http://eksamensarkiv.net/ Musiikki Oppgåve 1 Svar på spørsmåla under ved å skrive ein kort, samanhengande tekst på 3 5 setningar på finsk. Kuinka usein kuuntelet musiikkia? Milloin kuuntelet musiikkia? Oppgåve 2 Les tekstane i

Lisätiedot

Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry Kiviharjunlenkki 7, Oulu, , VUONNA 2016 JULKAISTUT TUOTTEET

Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry Kiviharjunlenkki 7, Oulu, ,  VUONNA 2016 JULKAISTUT TUOTTEET VUONNA 2016 JULKAISTUT TUOTTEET UUSIA JULKAISUJA SIIONIN LAULUT JA VIRSIKIRJA 50 30 20 17 23 ARMON LÄHDE SRKCD-97 22 ETTEI MIKÄÄN LAULUA SAMMUTTAISI Runoja 16 ILOA TAIVASTIELLÄ SRKCD-98 22 TÄYSOSUMA, RASMUS!

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 6/2014 Aika Paikka 3.6.2014 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot