Teemana toimisto. veyshuollossa tai yhteistyössä Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry. Jäsenlehti: 4 krt vuodessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teemana toimisto. veyshuollossa tai yhteistyössä Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry. Jäsenlehti: 4 krt vuodessa"

Transkriptio

1

2 Työfysioterapeutti 2/2008 sisällys 3 Hallitus esittäytyy 4 Sähköinen asiakirjahallintatyö ja näkeminen 9 Tavoitteena työkykyinen ääni 13 Toimistoakustiikka 15 Mobiilityö 22 Mobiilityöpisteen ergonomia ja käytettävyys 24 Viisi tyypillistä virhekäsitystä valaistuksesta 28 Työfysioterapeutti yrittäjänä -koulutus Helsingissä 30 Koulutuskalenteri syksy 2008 Teemana toimisto Yhdistyksemme lehtityöryhmä päätti julkaista toimistotyötä käsittelevän teemalehden, joka on nyt kädessäsi. Aihe on erittäin ajankohtainen. Toimistotyössä on tapahtunut ja tapahtuu merkittäviä muutoksia, minkä vuoksi työterveyshuoltojen on syytä olla ajan tasalla arvioidessaan näiden muutosten vaikutusta työntekijöihin. Uuden tieto- ja viestintäteknologian kehittyminen on vaikuttanut ja vaikuttaa tulevaisuudessakin työelämään. Työpaikoilla ja kirjallisuudessa on alettu puhua mobiilista työstä. Tällä tarkoitetaan uutta työskentelymuotoa, jossa varsinaista yhtä kiinteää työpaikkaa ei ole vaan työntekijät liikkuvat useissa erilaisissa tiloissa tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen. Organisaatiot ovat järjestäytyneet hajautetuiksi tiimeiksi ja yhteistyötä tehdään useimmin virtuaalitiloissa kuin kasvokkain. Työvälineet ovat muuttaneet työn tekemistä ratkaisevasti. Teknologian avulla voi työtä tehdä lähes missä tahansa työpisteessä ympäri maailman. Monet kysymykset, jotka liittyvät uusiin työskentelytapoihin, ovat vielä ratkaisematta. Erilaisten työympäristöihin liittyvien tekijöiden painoarvo on muuttunut. Esimerkiksi tilojen hyvän akustiikan merkitys ja koko tilan, ei ainostaan yksittäisen työpisteen, toimivuuden merkitys on kasvanut. Tiloja suunnittelevien on osattava luoda tasapainoinen kokonaisuus erilaisten (esimerkiksi keskittymistä vaativaan työhön sopivien, pari- tai tiimityöskentelyyn sopivien) tilojen välillä. Entiset toimistotyön arviointimenetelmät ja suositukset ovat jääneet auttamattomasti vanhanaikaisiksi. Tutkimustyötä uusista työtavoista ja niiden kuormittavuudesta on tehty vasta vähän. Muutosvauhti on nopea eikä työterveyshuollon ammattilaisten ole helppo pysyä siinä mukana. Myös toimistokalustetoimittajat ovat uusien vaatimusten edessä. Heidän pitäisi pystyä toimittamaan helposti ja nopeasti säädettäviä sekä muunneltavia kalusteita joustaviin työympäristöihin. Käytettävyyden merkitys kalusteissa ja laitteissa korostuu. Tiloja pitää voida muuttaa joustavasti sekä yrityksen että käyttäjien tarpeiden mukaan. Mobiilin työn vaatimusten ymmärtäminen on myös kalustetoimittajien laadukkaan toiminnan edellytys. Samalla kun koko maailma on muuttunut työtilaksi, ovat myös kokonaiset toimistorakennukset kahviloineen, taukotiloineen ja neuvottelutiloineen muuttuneet tiloiksi, jossa työtä tehdään pääosin samoilla työvälineillä kuin varsinaisissa työpisteissä. Toivoisin, että viimeistään nyt näkisimme toimistok alustetoimittajien henkilökunnassa asiantuntevia ergonomian ammattilaisia tuotekehityksen ja myynnin tukena. Tällä hetkellä tarvitaan tutkimusta ja käytännön kokemusta siitä, miten työtilat parhaiten tukevat työntekijän hyvinvointia nyt sekä vaatimusten muuttuessa tulevaisuudessa, kun siirrytään yhä virtuaalisempaan maailmaan. Uusien työskentelytapojen ja työympäristöjen kehittäminen on moniammatillista yhteistyötä parhaimmillaan. Sekä fyysiset että psyykkiset kuormitustekijät ovat erilaisia tai eri tavoin painottuneita kuin perinteisessä toimistotyössä. Työterveyshuollon tulee luoda hyvä yhteistyö sekä henkilöstö- että kiinteistöhallinnon kanssa, jotta uusien toimintatapojen ja työympäristöjen kehittämisessä voitaisiin ottaa huomioon kaikki terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Henkilöstöhallinto on tärkeä yhteistyökumppani alusta asti. Mobiilin työn johtamisen osaaminen tulee jatkossa olemaan tärkeä osa johtamisvaatimuksia, koska uuteen työskentelytapaan siirryttäessä tarvitaan muutosjohtamista. Myös tilojen käyttöönoton jälkeen esimiehet tukevat niiden tehokasta käyttöä ja auttavat alaisiaan löytämään työn tavoitteita tukevia toimintatapoja. Kokemus näissäkin asioissa kertyy vain tekemällä. Uskaltakaa lähteä mukaan kehittämistyöhön! Kysymyksessä on uusi tapa tehdä työtä. Virheitä sattuu ja niistä oppii. Vain siten uusien työympäristöjen kehittäminen on mahdollista. JOhanna Koroma TYÖFYSIOTERAPEUTTI: TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Jäsenlehti: 4 krt vuodessa veyshuollossa tai yhteistyössä Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Perustettu: 1976 Koulutusta: 2 krt vuodessa muun työterveyshenkilöstön kans- Taitto: Mainostoimisto Hasardi Jäsenmäärä: 680 Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään sa. Varsinaisen jäsenen on oltava Jäsenmaksu: 50e/vuosi fysioterapeutti, joka toimii työter- Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen

3 HALLITUKSEN JÄSEN: Arnikki Bogdanoff KYSYMYS 1 : Kuka olet? Kerro itsestäsi ja intresseistäsi? KYSYMYS 2: Missä olet opiskellut, missä työskentelet? kuvaile organisaatio jossa työskentelet ja millainen henkilöstörakenne työterveyshuollossa on? KYSYMYS 3: Kerro miten pitkään olet ollut TFT ry:n hallituksessa ja mikä erikoisalasi? Minkä koet asiaksi jota haluat edistää tft ry:n hallituksessa? Hallitus esittäytyy 1. Olen espoolainen työfysioterapeutti yrittäjä. Vapaa-aikani vietän liikunta- ja kulttuuriharrastuksissa yhdessä mieheni kanssa; marathoneja ja oopperoita, ja kaikkea siltä väliltä. Aikuiset poikani ovat löytäneet hyvät tyttöystävät, mutta jälkikasvua ei vielä kuulu. Näin ollen aikaa jää vielä purjehtimiselle ja matkustelulle. 2. Valmistuin lääkintävoimistelijaksi Helsingistä 1986, erikoistuin ortopediaan ja työterveyteen Tampereella Tärkeänä pidän myös vuosittain käymiäni fysioterapeutin sekä työfysioterapeutin ammattitaidon ylläpysymiseen liittyviä kursseja, jotka antavat työhöni lisää näkemystä ja ymmärrystä. Aloitin yksityisyrittäjänä 2007 toiminimellä RightMove. Yritykseni palveluihin kuuluvat sekä fysioterapiaettä työfysioterapiapalvelut. Toimin myös yhteistyössä Me-fysiotiimi Oy: n kanssa Espoossa, ja teen lisäksi kehittämistyötä ja markkinointia FysioProvita Oy:ssä Helsingissä Asiakasyrityksissä teen yhteistyötä heidän työterveyshuoltojensa kanssa, kuuntelen heidän tarpeitaan ja pyrin tarjoamaan heille laadukkaita palveluita. Useat yritykset ovat ulkoistaneet työterveyspalvelut niin, että itse yrityksessä on korkeintaan työterveydenhoitaja paikalla organisoimassa palveluita. Autan häntä omalla asiantuntijuudellani ergonomisissa selvityksissä, työtilojen suunnittelussa ja työssä kuormittumisen arvioinneissa. Luennoin työyhteisön hyvinvointiin vaikuttavista asioista, ohjaan työkykyä ylläpitäviä ryhmiä, laadin kuntoutusohjelmia sekä ohjaan ja neuvon yksilöasiakkaita. 3. Olen ollut mukana tft ry:n hallituksen varajäsenenä vuodesta 2007 alkaen. Haluan kehittää työfysioterapeuttien koulutusmahdollisuuksia, auttaa verkostoitumisessa sekä erilaisten yhteistyömuotojen löytymisessä. Haluan olla myös mukana työfysioterapeuttien ammattitaidon arvostamisen lisäämisessä. Kuinka saadaan työfysioterapeuttien tietotaito käyttöön ennalta ehkäisevässä vaiheessa, ennen kuntoutustarvetta? Miten kuntoutus saadaan alkamaan tarpeeksi varhain? Kuinka pidetään kunnossa ikääntyvä väestömme? Näistä kysymyksistä haluan keskustelua niin, että myös päättäjämme ymmärtävät fysioterapeuttien ja työfysioterapeuttien merkityksen. 3

4 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2008 Liisa Rosqvist Pro gradu tutkielma, Kuopion yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos (ergonomia), maaliskuu Sähköinen asiakirjahallintatyö ja näkeminen Ergonomian mielenkiinnon kohteena on ollut kolmenkymmenen viime vuoden ajan tietotekniikka ja sen näkyvin työväline, näyttöpääte. Näyttöpäätteellä työskentelee päivittäin noin kaksi kolmasosaa suomalaisista. Monet jatkavat vapaa-aikanaan päätteen ääressä istumista näyttöä katsellen. Istuminen jatkuu iltaisin television ääressä katsomalla isoa ruutua ja tekstiä lukien. Tietokoneen käyttötavat ovat monipuolistuneet; yksi esimerkki tästä on sähköinen asiakirjahallinta eli (SAHA). Menetelmä on syrjäyttänyt toimistoissa paljolti paperilta lukemisen. SAHA-työn keskeinen toiminto on paperiasiakirjojen skannaus ja tallentaminen sähköiseen muotoon datatiedostoiksi. Istumatyössä kuvataan liikuntaelimistön haitallista kuormitusta usein huonoina staattisina asentoina ja toistuvina, virheellisinä työliikkeinä päätteen äärellä. Päätetyön tyypilliset näkemisen ongelmat kuvataan samalla tavalla rasitusoireina, jotka johtuvat mm. silmien staattisesta lähityöstä. 4

5 Tämän kvantitatiivisen poikkileikkaustutkimuksen tavoitteena oli tutkia, mitkä tekijät sähköisessä asiakirjahallintatyössä (SAHA-työssä) ja työympäristössä edistävät vaivatonta näkemistä sekä miten niskan asennot ja näkeminen liittyvät toisiinsa. Tutkimuksen mallina toimi viitekehys, jonka tekijät, mm. ikä ja näön korjaus, työympäristö, työnteon tavat ja tottumukset sekä SAHAtyömenetelmät perusoletuksen mukaan vaikuttavat näkemiseen ja fyysiseen kuormitukseen. Tutkimuksen kohteena olleen vakuutuslaitoksen Sähköisen asiakirjahallinnan tietojärjestelmä (SAHA) on keskeinen työväline asiakaspalvelu- ja etuuskäsittelytyössä. Tietojärjestelmää käyttää päivittäin noin työntekijää. Järjestelmää käytetään asiakastietojen ja asiakirjojen hakuun, lukemiseen ja tallentamiseen sekä arkistointiin. Työ tapahtuu pääosin istuen työaseman ääressä. Näyttöpäätetyötä on keskimäärin runsaat kuusi tuntia päivässä. Työntekijän käyttämän työaseman varustukseen kuuluu keskusyksikkö, näppäimistö, hiiri, 20 tuuman litteä näyttö ja kirjoitin. Skannaustyöpisteeseen kuuluu lisäksi skanneri, joka sijaitsee aputasolla. Sähköisen asiakirjahallinnan keskeinen toiminto on paperiasiakirjojen skannaus ja tallentaminen sähköiseen muotoon datatiedostoiksi. Tietojärjestelmään tallennetaan noin asiakirjaa päivittäin. Skannattujen asiakirjojen sisältämä informaatio on käytettävissä työasemilta kaikissa organisaation yksikössä. Työtä voidaan ohjata haluttuun toimipaikkaan käytettävissä olevien resurssien mukaan. Perinteistä paperiasiakirja-arkistoa ei enää tarvita, vaan asiakirjat säilytetään sähköisessä muodossa koko niiden elinkaaren ajan. Ihminen on jatkuvasti alttiina erilaiselle kuormitukselle. Niska-hartiaseudun ja käsioireiden taustalla ovat useat syyt. Ne saattavat olla työperäisiä, ei-työperäisiä, esim. urheiluvammoja, tai yksilöllisiä tekijöitä, tai johtuvan näiden alueiden yhteisvaikutuksesta (Hagberg 2000). Yksilöön liitettävät riskitekijät ovat myös sukupuoli, tupakointi, ylipaino ja depressio (Hagberg & Styf 2007). Sopiva kuormitus niin työssä kuin vapaa-aikanakin edistää yksilön terveyttä. Liian vähäisen liikunnan vapaa-aikana katsotaan olevan yksi niska- hartianseudun riskitekijöistä. Tämä ilmenee laajasta tutkimuksesta, johon osallistui 1283 tietokoneella työskentelevää toimihenkilöä. Naisia oli tutkimuksessa hieman enemmän kuin miehiä. Tutkittavat raportoivat harrastamansa liikunnan määrää. Niskan, hartiaseudun ja käsien itseraportoidut oireet lisääntyivät, kun tutkimusta edeltävänä kuukautena harrastettiin liikuntaa vähemmän kuin 8 kertaa (Hagberg ym. 2007). Työntekijöiden ohjauksesta ja neuvonnasta on tutkimusnäyttöä. Pillastrini ym. (2007) painottavat henkilökohtaisen opastuksen merkitystä. Tuomivaara ym. (2007) tutkivat tietokoneen käytön kompetenssin vaikutusta ergonomisen koulutuksen tehokkuuteen. Seurannassa löydettiin merkitsevä yhteys tietokoneen käytön osaamisen ja oireiden vähyyden välillä. Todettiin, että tietokoneen käytön osaamattomuus aiheuttaa stressiä, joka estää omaksumasta annettua ergonomian ohjausta. Ryhmä ehdottaa, että ergonomisen koulutuksen ohella kiinnitetään huomio myös tietokoneen käytön koulutukseen. Pään luonnollinen keskiasento on kaularangan ja niskan lihasten kannalta sopivin työasento. Jos näkemisen kohde sijaitsee huonosti, tästä seuraa huonoja asentoja, esimerkiksi pään eteen tai taakse taipumista. Pään huomattava kallistus eteenpäin moninkertaistaa kaularangan nikamien, välilevyjen ja niskalihasten kuormaa. Ääriasennot kuormittavat erityisesti nivelsiteitä, -kapseleita ja -rustoja (Takala & Nevala-Puranen 2001). Myös vartalon kumaran ja kiertyneen asennon yhteydestä niskakipuihin on jonkin verran näyttöä (Ariens ym. 2000). Delisle ym. (2006) tutkivat, miten kyynärvarsia tulisi tukea oireiden ehkäisemiseksi. Parhaimmaksi osoittautui vaihteleva tuki, mikä tarkoittaa, että välillä tuetaan kyynärvarsia työpöytään ja välillä työtuolin kyynärnojiin. Havainto tukee hyvin sitä yleistä käsitystä, jonka mukaan staattiset asennot ovat haitallisia. Conlon ym. (2007) vertasivat käsivarren kuormitusta tavallisen hiiren, vaihtoehtoisen hiiren sekä kyynärtuen vaikutusta kummankin hiiren kanssa. Osoittautui, että kyynärtuella oli eniten positiivista vaikutusta hiiren mallista riippumatta. Gerrin ym. (2004) kirjallisuuskatsauksen mukaan päätetyöskentelyn kestoaika selittää parhaiten fyysisiä oireita. Hughesin ym. (2007) mukaan taas 5

6 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2008 psyykkinen kuormitus ja aikapaine aiheuttavat lihasjännitystä mm. lisäämällä voimankäyttöä näppäimiä paineltaessa ja lisäämällä näin yläraajojen kivun riskiä. Rempel ym. (2007) tutkivat näytön katseluetäisyyden vaikutusta sekä näköaistiin että tuki- ja liikuntaelimistöön tekstin koon pysyessä samana kaikilla etäisyyksillä. Yleensä sopivana katseluetäisyytenä pidetään cm, olettaen, että tekstikoko kulmaminuutilla mitattuna pysyy samana. Käytännössä tekstin kokoa harvoin korjataan katseluetäisyyden mukaan. Laboratoriokokeessa annettiin 24 nuorelle, alle 35-vuotiaalle henkilölle visuaalisesti vaativia tehtäviä, jotka suoritettiin kolmella eri katseluetäisyydellä. Etäisyydet olivat 52 cm, 73 cm ja 85 cm. Kunkin tehtävän lopuksi mitattiin näön mukauttamiskykyä ja selvitettiin mahdollisia oireita. Tuloksena havaittiin, että tutkittavat kokivat lyhyen katseluetäisyyden mukavampana ja se aiheutti merkittävästi vähemmän sumeaa näkemistä, vähemmän kuivasilmäisyyttä, silmien ärsytystä tai päänsärkyä. Samoin silmien yhteistoiminta palautui nopeammin verrattuna kahteen pidempään etäisyyteen. Pitkillä katseluetäisyyksillä koehenkilöt pyrkivät siirtämään päätään ja ylävartaloaan lähemmäksi näyttöä. Johtopäätöksenä todetaan, että tekstin koon ollessa näkökyvyn äärirajoilla, tulee näyttö sijoittaa lähemmäksi käyttäjää, cm:n etäisyydelle silmistä. Suosituksena todetaan, että näyttöpäätteen sijoituksessa tulee ottaa samanaikaisesti huomioon käyttäjän näkökyky ja näytöllä olevan tekstin koko. Näyttöpäätetyön suurimmat ongelmat katsotaan liittyvän näkemiseen ja niska-hartiaseudun oireisiin, joilla on todettu olevan yhteyttä keskenään. Myös sopiva valaistus, hyvälaatuinen näyttö ja itselle sopivat säädöt päätetyössä yhdessä silmien taittovirheiden korjausten kanssa helpottavat näkemistä (Horgen ym. 1995; Aarås ym. 1998; Aarås ym. 2000; Horgen ym. 2002). Oireet saattavat olla hyvin laaja-alaisia: lihassäryn ja jäykkyyden lisäksi voi esiintyä päänsärkyä, silmäsärkyä, huimausta tai huonoa oloa (Kouri & Taimela 2002). Todennäköisenä näkemisen ja niskan alueen oireiden syytekijänä pidetään pitkäkestoista viikon aikana tapahtuvaa intensiivistä päätetyöskentelyä. Oirehtimisen ei katsota niinkään liittyvän monivuotiseen päätetyöskentelyyn (Taino ym. 2006). Näyttöpäätetyössä tarvitaan vaivatonta näkemistä. Käyttäjän näköominaisuuksien lisäksi näytöltä lukunopeuteen vaikuttavat käyttöliittymässä tiedon sijoittelu ja määrä, merkkien koko, kontrasti ja sopiva lukuetäisyys lukunopeuteen. Pienin käyttöliittymän merkin korkeus on 3 4 mm katseluetäisyyden ollessa noin 60 cm. Tämä perustuu normaalinäköisen ihmisen silmien erottelutarkkuuteen. Tekstin koon ollessa 4 5 mm:n korkuista näytön sopiva etäisyys on noin 70 cm (SFS- EN 894-1). Rasitusoireiden vähentämiseksi suositellaan päivittäisen päätetyöskentelyn vähentämistä ja työn tauottamista (Ye ym. 2007). Sanotaan, että silmät johtavat kehoa. Jos silmiin kohdistuu ulkoinen rasitus, kehon asentoa muutetaan rasituksen vähentämiseksi. Näyttöruudun näkyessä epätarkkana, mukauttamisjärjestelmä ylireagoi ja tarkentaa liian lähelle, jolloin henkilö refleksinomaisesti siristelee silmiään nähdäkseen paremmin ja nojautuu eteenpäin kohti näyttöä (Anshel 1999). On tyypillistä, että päätetyön aiheuttamat oireet alkavat määrätyn ajan kuluttua työn aloittamisesta, ne ovat yleisempiä loppuviikosta Näyttöpäätetyön suurimmat ongelmat katsotaan liittyvän näkemiseen ja niska-hartiaseudun oireisiin. 46

7 ja ne myös katoavat viikonlopuksi tai loman ajaksi. Ellei näin ole, oireet eivät todennäköisesti liity näyttöpäätetyöhön. Yleismoniteholasit rajoittavat normaalia silmänliikkeiden käyttöä, sillä lähinäön tarkkuus on riittävä vain kapealla keskialueella. Tämä lisää päänliikkeiden käyttöä korvaamaan silmän sakkadiliikkeitä (Sheedy & Shaw-McMinn 2003). Tutkimusjoukko ja menetelmät SAHA-työtä tekee yrityksessä noin henkilöä. Yritys jakautuu maantieteellisesti ja osin hallinnollisesti viiteen erilliseen alueeseen. Alueet jakautuvat vakuutuspiireihin, jotka muodostuvat toimistoista. Otantamenetelmänän käytettiin ryväsotantaa, jossa kukin toimisto muodostaa oman ryppäänsä (Pahkinen & Lehtonen 1989). Aineisto kerättiin kyselylomakkeella helmi-maaliskuussa Vastauksia kertyi 275, vastausprosentin ollessa 78. Tutkimusote on kvantitatiivinen poikkileikkaustutkimus. Vastaajista 43 % on yli 45-vuotiaita. Suurimman ikäryhmän muodostavat 1 5 vuotta yrityksessä olleet; heitä on lähes kolmannes. Yli 15 vuoden työkokemus on 40 %:lla. Naisia on 91 %. Vastaajista 43 % on yli 45-vuotiaita. Suurimman ikäryhmän muodostavat 1 5 vuotta yrityksessä olleet; heitä on lähes kolmannes. Yli 15 vuoden työkokemus on 40 %:lla. Naisia on 91 %. Tilastollinen analyysi Aineisto tallennettiin vastauslomakkeista SPSS 14.0 tilasto-ohjelman datatietokannaksi. Tilastollisesti aineistoa kuvattiin suorilla jakaumilla ja prosenttiluvuilla. Kahden muuttujan välistä yhteyttä selvitettiin ristiintaulukoinnilla x²-testillä. Nollahypoteesin hylkäämiskriteeriksi hyväksyttiin melkein merkitsevä (p<0,05). Lineaarisen riippuvuuden yhteydestä käytettiin Pearsonin korrelaatiokerrointa (r) aina, kun sen edellytykset katsottiin olevan voimassa. Tutkimustulokset Vastaajista noin 25% ilmoitti näkevänsä erittäin hyvin ja vain 10 % huonosti. Tyypillinen vastaus oli niiden väliltä. Vastaajista 20 % koki aina näkevänsä vaivattomasti päätteellä, noin kolmanneksella esiintyi usein silmien kuivumista, punoitusta tai vetistelyä. Näkemisen koki erilaiseksi alku- ja loppuviikosta 27 % käyttäjistä. Lähes kaikissa avovastauksissa (35 mainintaa) tuli ilmi silmien väsyminen loppuviikkoa kohti, joskus myös jo työpäivän lopussa. Ikä oli yhteydessä sekä hyvään näkemiseen (p<0,003) että vaivattomaan näkemiseen päätetyössä (p<0,001). Kummassakin tapauksessa huonoimmin näkivät vuotiaat. Ikä oli yhteydessä myös siihen, oliko näkeminen erilaista alku- ja loppuviikosta (p<0,02). Ikä ei vaikuttanut silmien rasittumiseen, mutta jonkin verran silmäoireisiin, kuten kuivumiseen, punoitukseen, hiekan tunteeseen ja vetistykseen (p<0,04). Silmälasityyppi oli yhteydessä työssä näkemiseen (p<0,001). Parhaiten näkivät kaukolaseilla ja ilman silmälaseja työskentelevät nuoret ikäryhmät. Näön korjaaminen erilaisilla silmälaseilla riippui iästä erittäin merkitsevästi (p<0,001). Yli 45-vuotiaista päätetyöntekijöistä 75 % käytti joko moniteholaseja tai työlaseja. Tätä nuoremmat olivat pääsääntöisesti ilman tai käyttivät kaukolaseja. Lähilasit yleistyivät yli 35-vuotiailla. Kaukolasit oli käytössä alle 45-vuotiaiden ikäryhmässä 51 %:lla. Fyysisistä oireista esiintyi eniten niska- ja hartiaoireita, usein (päivittäin tai viikoittain) niitä ilmeni 47 %: lla. Usein päänsärkyä esiintyi 24 %: lla ja selkäoireita 25 %:lla. Vähiten vaivoja esiintyi kyynärpäissä, usein niistä kärsi 11 %. Silmäsärkyä päivittäin tai viikoittain esiintyi 15 %:lla. Ikä oli yhteydessä olkapään vaivoihin (p<0,001), kyynärpään vaivoihin (p=0,004) ja vaivoihin ranteissa ja sormissa (p<0,006). Ikä ei ollut yhteydessä muihin oireisiin. Silmäsärkyoireet ja silmien väsyminen tai rasittuminen (r=0,47), kuivuminen (r=0,40) ja vaivalloinen näkeminen (r=0,42) olivat kohtuullisesti yhteydessä toisiinsa. 73 % koki työasentonsa yleisesti mukavaksi. Työpäivän aikan tuolin säätömahdollisuuksia hyödynsi vain kolmasosa käyttäjistä, kun perussäädöt oli kerran suoritettu. Selkänojan tukea käytti hyväkseen 75 %. Käsinojista koki saavansa riittävästi tukea 83 %. Vastaajista 34 % joutui nojaamaan eteenpäin nähdäkseen ruudulla olevan tekstin. Tekstiä näytöltä lukiessaan 17 % ilmoitti kääntävänsä sivusuunnassa päätään, ja 25 % kertoi nyökyttävänsä päätään ylös-alas näytöltä lukiessaan. Vain 32 % vastaajista koki työskentelevänsä niska suorassa. Näkeminen oli yhteydessä niskan asentoon (p<0,001), ja huonosti näkevät pitävät päänsä eteen työntyneenä kohti näyttöä. Silmälasityypillä oli jonkin verran vaikutus- 7

8 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2008 ta niskan asentoon (p<0,05). Paras niskan asennoista, niska suorana, oli ilman silmälaseja työskentelevillä henkilöillä. Huonoin vaihtoehdoista, pää eteen työntyneenä, leuka pystyssä, oli kaksi- tai moniteholaseja käyttävillä henkilöillä. Tilastollisesti merkitsevää yhteyttä niskan asennon ja oireiden välillä ei kuitenkaan voitu osoittaa. Vain 9 % päätteellä työskentelevistä SAHA-käyttäjistä oli säätänyt näyttöruudun silmien tason yläpuolelle. Silmälasityyppi ja sivusuunnassa kääntely olivat yhteydessä toisiinsa (p<0,001), samoin silmälasityyppi ja nyökyttely ylös-alas (p<0,001). Sivusuunnassa kääntely ja nyökyttely ylös-alas olivat myös vahvasti yhteydessä toisiinsa (r=0,61). Samoin näkeminen ja eteenpäin nojaaminen olivat kohtuullisesti yhteydessä toisiinsa (r=0,44). Työpäiväänsä tauotti tietoisesti päivittäin tai viikoittain 51 % vastaajista (Taulukko 5). Vain 18 % osallistui taukoliikuntaan, mutta 31 % teki kuitenkin omatoimisesti liikkeitä. Silmien lepuuttamista harrasti 31 %, mutta silmäjumppaa vain 7 %. Tavallisin yhtäjaksoinen päätetyöskentelyjakso oli 1 2 tuntia (53 %), ja yli 2 tuntia yhtäjaksoisesti työskenteli 21 %. Tauotuksen, taukovoimistelun ja silmien jumpan tai lepuuttamisen välillä löytyi kohtalainen yhteys. Tauotuksella tai taukovoimistelulla ei ollut yhteyttä näkemiseen. Vapaamuotoisista vastauksista käy ilmi, että yli tunnin kestävien päätetyöskentelyjaksojen aikana tehtiin pääasiassa tietopainoitteista etuusratkaisutyötä (93 mainintaa). Vapaamuotoisista vastauksista käy ilmi, että työtuolien perussäädöt oli yleisesti tehty oikein, mutta sen jälkeen säätöihin ei koettu olevan tarvetta koskea (47 mainintaa). Tekstin pienuutta moittivat etenkin moniteholasien käyttäjät. Peräti 167 moitti skannausjälkeä ja piti sitä vaikealukuisena. Skannatun tekstin luettavuuden ja tekstin suurentamisen välillä oli kohtalainen yhteys (r=0,59). Ikä oli yhteydessä työssä vaivattomaan näkemiseen (p<0,001). Huonoimmin näkivät vuotiaat. Näkemiseen liittyvät oireet lisääntyivät loppuviikosta vanhemmilla työntekijöillä (p<0,02). Ikä oli yhteydessä myös vastaajien käsityksestä työkyvystään (p<0,002). Heikoin käsitys työkyvystään oli vuotiailla. Näyttöpäätetyön olosuhteiden koettiin olevan kunnossa, olipa kysymys työstä, työympäristöstä tai SAHA-työhön liittyvistä tekijöistä. Näyttäisi siltä, että suuri näyttö ja joiltain osin pieni tekstikoko lisäisivät yhdessä ikänäköisten SAHA-työntekijöiden erityistyölasien tarvetta. Liikuntaelinoireet ja näkeminen eivät olleet yhteydessä toisiinsa. Myöskään työn tauottaminen ja taukoliikunta eivät edistäneet työnäkemistä tai helpottaneet silmäoireita. Pohdintaa Yhdistelmä heikentynyt näkö, numeroiden ja kirjaimien pieni merkkikoko, moniteholasit, skannattu teksti ja suuri näyttöruutu, luovat yhdessä tilanteen, jossa henkilö joutuu kurkottamaan kohti näyttöä, pää eteenpäin työntyneenä, niska taakse taipuneena nähdäkseen näytölle. Pään liikkeillä joutuu tarkentamaan katsettaan tekstiin. Erityisesti tekstiä lukiessa liikutetaan päätää sivuille sekä ylös ja alas. Näyttöjen koon kasvaessa ongelma korostuu. Näytön varsi, joka helpottaisi näytön liikuttamista, saattaisi osaltaan helpottaa lukemistä, kun näyttö tuotaisiin lähemmäksi katsojaa eikä katsoja lähemmäksi näyttöä. Näyttöpäätetyön olosuhteiden koettiin olevan kunnossa, olipa kysymys työstä, työympäristöstä tai SAHAtyöhön liittyvistä tekijöistä. Näkemiseen liittyi tyytymättömyyttä, joka koski eniten huonoa skannausjälkeä ja joissakin tapauksissa liian pientä tekstikokoa. Tutkimushetkellä oli toimstoissa käytössä vaihteleva työmenetelmä, jossa eri tyvaiheita vuoroteltiin. Lisääntynyt näyttöpäätetyö sähköisessä asiakirjahallintatyössä ei näyttäisi juurikaan lisänneen liikuntaelimistön ja näkemiseen liittyviä oireita verrattuna esim. Työterveyslaitoksen Suomessa tehtyihin tilastoihin. Valikoitumista ja ennenaikaista eläköitymistä on silti saattanut tapahtua, sitä ei ole selvitetty tässä tutkielmassa. 8

9 Tavoitteena työkykyinen ääni ennakoivan äänikoulutuksen vaikuttavuus ja tehtävänjaon selkiyttäminen eri yhteistyötahojen kesken. Laura Lehto, FT, lailliste u puheterapeu i Väittelin syyskuussa 2007 aiheenani työperäiset äänihäiriöt. Englanninkielisen väitöskirjani nimi on suomeksi Ääni työvälineenä Äänentuoton tutkiminen ja ääniongelmien ennaltaehkäiseminen, kohderyhmänä puhelimessa työskentelevä asiakasp alveluhenkilöstö. (Lehto 2007) Suoritin jatko-opintoni poikkitieteellisesti Teknillisessä korkeakoulussa Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla, pääaineena ni akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka, sekä sivuaineenani työpsykologia. Työn ohjaajina toimivat puhekommunikaatiotekniikan professori Paavo Alku ja HUS:n Korvaklinikan Puhe-ja äänihäiriöiden poliklinikan ylilääkäri professori Erkki Vilkman. Tässä artikkelissa käyn läpi yleisiä asioita äänestä työvälineenä ja esittelen väitöskirjani tuloksia. Pohdin myös sitä, kuinka eri yhteistyötahot voisivat tulevaisuudessa panostaa enemmän yhteistyöhön ja tutkimukseen saadakseen ääntään työvälineenä käyttävien ammattiryhmien äänen jatkuvaan huoltoon kiinnitettyä nykyistä enemmän huomiota. Ääni työvälineenä Ääni on monessa tämän päivän ammatissa keskeinen työväline. Jo vuosikymmen sitten Suomen työssä käyvästä väestöstä yli 40 % käytti ääntään työssään runsaasti (Laukkanen 1995) eikä määrä ole vähenemään päin. Äänen merkitys työssä 9

10 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2008 selviytymisessä on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle, vaikka arvioiden mukaan Suomessa pidetään noin 8000 sairauslomapäivää vuodessa äänihäiriöiden vuoksi. Monesti sairauspoissaolot kuitenkin kirjataan esim. hengitystietulehduksina tai muina flunssaoireina, ja ääniongelma poissaolon syynä ei suoranaisesti näy tilastoissa. Äänihäiriöstä on kyse silloin, kun ääni ei kestä käyttötarpeita. Äänenkäytön ongelmat ja äänihäiriöt ovat usein toiminnallisia ongelmia: ääni ei kestä, käheytyy, on painunut, pätkii tai puhuminen tuntuu monin tavoin työläältä. Äänihäiriön syntyyn vaikuttavat yksilölliset tekijät, kuten henkilön äänenkäyttötaito ja -tapa, ääniharrastukset, persoona ja yleinen terveydentila. Useasti toistuvat hengitystietulehdukset voivat altistaa ääniongelmalle, samoin esim. astma ja erityisesti sen lääkitys. Äänen kestävyys myös vaihtelee paljon eri yksilöillä: synnynnäiset yksilölliset erot ovat suuret. (Sihvo 2007). Äänihäiriöstä puhutaan silloin, kun oireet ovat toistuvia ja henkilö itse kokee niistä olevan haittaa äänen käytölleen. Vaikka oireet eivät aina näy päällepäin, on tärkeää huomioida, että mikäli henkilö kertoo kärsivänsä ääniongelmistaan ja on niistä huolissaan, kenenkään ei pitäisi kiistää niitä. Opettajien ammattikunta on työntekijäryhmä, jonka runsaan äänenkäytön seurauksia on tutkittu eniten. Tämä on ymmärrettävää, sillä opettajat muodostavat isoimman työtekijäryhmän, jonka työkykyisyys on äänestä lähes täysin riippuvainen. Muita ammattiryhmiä, joiden keskuudessa ilmenee tavallista useammin ääniongelmia, ovat lastentarhanopettajat, näyttelijät, liikunnan (erityisesti aerobick) ohjaajat ja asiakaspalvelutöissä työskentelevät. Nykypäivän työelämässä kuitenkin moni muukin puhuu valtaosan päivästä, vaikkei niin sanotussa puhetyössä olisikaan. Näitä ovat esim. hoitoala, myynnin ja markkinoinnin ala, sekä monet toimisto- ja asiantuntijatyöt. Ammatikseen ääntään käyttävien äänihäiriöitä pitäisi kuitenkin voida ennaltaehkäistä sen sijaan, että alistutaan siihen, että ongelmia syntyy. Äänenkäytön tottumuksiin liittyen alalla törmää vieläkin siihen, että puhutaan siitä, että jollain on väärä äänenkäyttötapa. Parempi ilmaisu mielestäni olisi, että ääniongelmien taustalla ymmärrettäisiin olevan epätaloudellinen äänentuottotapa. Ihanteena on tuottaa ääntä, joka tulee helposti, ilman erityistä ponnistelua. Mikäli lihaksia käytetään enemmän kuin mikä on välttämätöntä, seuraa rasittumista. Kurkun alueen jännitykset ovat ääniongelmien yleisin syy. Jännitykset voivat johtua niska-hartiaseudun kireyksistä, pinnallisesta hengitystekniikasta tai hampaiden kiristelystä. Kuitenkin myös (työ)ympäristöön liittyvät tekijät vaikuttavat henkilön äänenkäyttöön. Näitä ovat työn ergonomia, taustamelu, sisäilman laatu sekä stressi. Työskentelen itse sekä äänenhuoltoon erikoistuneena puheterapeuttina että äänenkäytön kouluttajana. Kymmenen vuoden kokemusten nojalla uskallan väittää, että ohjatun harjoittelun kautta jokainen pystyy kehittämään äänenkäyttöään. Tärkeintä on tulla tietoiseksi omista äänenkäytön tavoistaan ja mikäli (työ)ympäristö on äänenkäytön kannalta epäoptimaalinen, sen vaikutuksen minimoimisesta. 10

11 koulutuspäivän toinen osa koostui äänenkäytön harjoituksista. Harjoitusten avulla koulutettavat opettelivat taloudellista ja vapaata äänenkäyttöä. He saivat myös tietoa siitä minkälaisia harjoituksia voi käyttää äänen avaamiseen tai rentouttamiseen. Toinen kurssipäivä oli kokonaan omistettu ääniharjoituksille. Väitöskirjan tulokset ennaltaehkäisevästä äänen hoidosta Väitöskirjan aiheena oli puheääni ja sen kestävyys työvälineenä. Kohderyhmänä olivat puhelimessa työskentelevät asiakaspalvelutoimihenkilöt, jotka edustavat kasvavaa toimialaa. Puhelintyön erityispiirre on se, ettei puhuja voi tukeutua elekieleensä tai kirjalliseen materiaaliin. Aloite puhelintyöntekijöiden tutkimiseen tuli alun perin teleoperaattori Soneralta (nykyisin TeliaSonera Finland Oyj) yrityksen halutessa laajentaa tietojaan puhelinhenkilöstön hyvinvoinnista. Tutkimuksen kohteena oli 48 Sonera Oyj:n Kuusamon puhelinpalvelukeskuksessa työskentelevää puhelinneuvojaa, joista 38 oli naisia ja 10 miehiä. Tutkimuksen ensimmäinen tavoite oli selvittää, kuinka paljon puhelimessa työskentelevät asiakaspalvelutoimihenkilöt kokevat ääniongelmia. Tulokset osoittivat, että äänen käyttö työvälineenä voi johtaa äänioireisiin, vaikka työpaikan olosuhteet (esim. taustamelun kohtuullinen taso ja ilmanlaatu) olisivat äänenkäytön kannalta hyvät. Puhelintyöntekijöille järjestettiin äänenkäytön koulutusta. Koulutukseen kuului kaksipäiväinen äänenkäytön kurssi, jonka vetäjänä toimi puheterapeutti. Tavoitteena oli antaa ääntään paljon käyttäville puhelintyöntekijöille ajoissa, eli ennen varsinaisten ääniongelmien ilmaantumista, tietoja siitä, kuinka epätaloudellisesta ja äänentuottoelimistöä rasittavasta äänen käytöstä aiheutuvan äänihäiriön voi välttää. Ensimmäinen päivä koostui luentomuotoisesta koulutuksesta, jossa käytiin läpi äänentuoton ja äänenmuodostuksen perusteita. Perusteet äänihygieniasta (esim. huutamisen ja rykimisen välttäminen), hyvästä ryhdistä ja hengitystekniikasta käytiin läpi, ja niiden merkitystä päivittäisen rennon äänenkäytön tukena korostettiin. Ensimmäisen Koulutus vähensi työntekijöiden kokemia äänioireita. Koulutuksen vaikuttavuus kyselyn vastauksista kävi ilmi, että 65 % koki äänen väsymisen vähentyneen koulutuksen jälkeen, 63% kertoi äänen laadun parantuneen ja 62,5 % oli sitä mieltä, että koulutus oli parantanut heidän äänenkäytön tottumuksiaan. Merkittävä osa niistä henkilöistä, jotka olivat kokeneet äänen väsymistä työpäivän aikana, eivät enää kokeneet äänen väsyvän samalla tavalla koulutuksen jälkeen (p=.004). Koulutuksella oli myös pysyvä vaikutus: vielä 1,5 vuotta koulutuksen jälkeen siihen osallistuneet arvioivat oireensa vähäisemmiksi kuin ennen koulutusta. Kaiken kaikkiaan tutkittavat olivat kokeneet äänikoulutuksen hyödyllisenä ja myönteisenä kokemuksena. Koulutuksen tärkeimmäksi anniksi mainittiin: Sain hyödyllistä ja tärkeää tietoa työni kannalta, Sain tietää yleensä äänenkäytöstä asioita, joita en tiennyt aiemmin ja Osaan kontrolloida ryhtiäni ja asentojani puhuessani paremmin kuin ennen. Väitöskirjatutkimus selvitti myös, miten työpäivän aikaiset muutokset äänen tuotossa voitaisiin objektiivisesti mitata akustisesta puhesignaa- 11

Miten saamme aikaan paremman työpäivän?

Miten saamme aikaan paremman työpäivän? Ergonomia Better at work Miten saamme aikaan paremman työpäivän? > Antamalla perusarvojen ohjata työtämme > Paneutumalla ihmiseen ja hänen työympäristöönsä kokonaisuutena > Tarjoamalla ergonomiakeskeisiä

Lisätiedot

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖ- TYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Hannu Koskela Työterveyslaitos 13.3.2013 Haapakangas ym. 0 Tausta

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Päivi Rauramo, asiantuntija, TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi Hyvä toimistotyöpiste Näyttöpäätetyö Näyttöpäätetyö, Työsuojeluoppaita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

ERGONOMINEN OHJAUSKÄYNTI TYÖPAIKALLE

ERGONOMINEN OHJAUSKÄYNTI TYÖPAIKALLE ERGONOMINEN OHJAUSKÄYNTI TYÖPAIKALLE Paikka/ajankohta: 8.6.2012 Kauniaisten Kaupunki Terveyskeskuksen asiakaspalvelu/puhelinpalvelu Asematie 19 02700 Kauniainen Yhteyshenkilö: Tth Tina Wahlroos Henkilö:

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Työterveyshuolto näyttöpäätetyössä ohje

Työterveyshuolto näyttöpäätetyössä ohje Työterveyshuolto näyttöpäätetyössä ohje Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Työterveyshuollon neuvottelukunta on antanut (30.1.2007) seuraavan soveltamisohjeen "Työterveyshuolto näyttöpäätetyössä"

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Uusinta tutkimustietoa istumisen vähentämisestä ja aktiivisuuden lisäämisestä

Uusinta tutkimustietoa istumisen vähentämisestä ja aktiivisuuden lisäämisestä Uusinta tutkimustietoa istumisen vähentämisestä ja aktiivisuuden lisäämisestä Nina Nevala LitT, vanhempi tutkija Työterveyslaitos Ma. professori, Jyväskylän yliopisto 11.3.2014 Nevala Nina 1 Sonderborgin

Lisätiedot

Toimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen

Toimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen Toimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Henri Leppämäki*, David Oliva, Jukka Hyönä* Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio,

Lisätiedot

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON Miksi istumista pitäisi rajoittaa? Liiallinen istuminen lisää niska-, hartia- ja selkäsärkyjä sekä rintarangan vaivoja näihin yhteydessä olevaa päänsärkyä ja väsymystä ylipainoa

Lisätiedot

World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work. Niina Nurmi, KM

World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work. Niina Nurmi, KM Lectio praecursoria Aalto Yliopisto, Teknillinen korkeakoulu 8.10.2010 World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work Niina Nurmi, KM HAJAUTETTU TIIMI = Työryhmä,

Lisätiedot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007

Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007 Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten v22.10.2007 Suunnitteluohjelma lyhyesti työkalun avulla voi arvioida avotoimistoon muodostuvat akustiset olosuhteet nopeasti

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Ajoergonomia ja hyvä ajoasento Ajoergonomian tarkastelukohteet istuminen ja ajoasento istuin ohjaamon hallinta-

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus

Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus Sisäilmastoseminaari 11.3.15 Helsinki Henna Maula, TTL Hannu Koskela, TTL Johanna Varjo, TTL

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10

YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10 YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10 Punttijumppa ja hyvä ergonomia tehoaa Punttijumppatutkimus YTE- hanke: -tutkittiin YTHS:n Turun toimipisteen fysioterapian Ni-Ha-oireisten

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

UNIVERSITY OF TURKU. Käytettävyys jokapäiväisessä ympäristössä. Johdanto

UNIVERSITY OF TURKU. Käytettävyys jokapäiväisessä ympäristössä. Johdanto UNIVERSITY OF TURKU Käytettävyys jokapäiväisessä ympäristössä Ergonomia (Faulkner 8) 26.1.2006 Kai Kimppa 1 Johdanto Katsotaan joitain ergonomiakysymyksiä jotta voitaisiin välttää terveys- ja turvallisuusongelmia

Lisätiedot

Työtuoleja aktiiviseen toimistoon.

Työtuoleja aktiiviseen toimistoon. Työtuoleja aktiiviseen toimistoon. Tuoleja yksilöllisiin, todellisiin tarpeisiin. Liikkuvuus työssä on lisääntynyt ja työ ei ole enää sidottu kiinteään työpaikkaan tai työpisteeseen. Vaatimukset työtuoleille

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

HYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ

HYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ VITAL-seminaari II Otaniemi 15.5.2006 HYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ Niina Kokko TKK, BIT tutkimuskeskus Esityksen sisältö 1. Vaikuttaako virtuaalisuus työhyvinvointiin? 2. Kuinka stressaantuneinta virtuaalisen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti BIT Tutkimuskeskus Työpsykologian ja johtamisen yksikkö Teknillinen korkeakoulu Yhteyshenkilö: Tutkimuspäällikkö Anu Sivunen, +358 40 735 4279, anu.sivunen@tkk.fi MoVi-projekti:

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Vinkkejä kalvosarjan käyttöön Kalvosarjassa käsitellään istumisen määrää ja hyvää istumisergonomiaa. Kalvosarjan sisältö sopii alakoulun 5. 6. luokille

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Kalustehelat. 009 Atk-varusteet. Valaisimet. Vetimet. varusteet

Kalustehelat. 009 Atk-varusteet. Valaisimet. Vetimet. varusteet 231 009 Atk-varusteet Tiivistekynnykset Pistorasiat/data/av Atk-varusteet Säilytystilan Liukuoven helat Vetimet Valaisimet Liesikuvut Keittiövarusteet Mekanismit Kalustehelat varusteet Atk-varusteet Muunneltavuutta

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Case Sininen Meteoriitti Oy Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Technopolis Business Breakfast 12.4.2013 Jarmo Kuusinen Yksikön johtaja Sininen Meteoriitti Oy Verkkopalveluiden ja tietotyön

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Ergonomian merkitys oppilaan ja opiskelijan elämäss

Ergonomian merkitys oppilaan ja opiskelijan elämäss Ergonomian merkitys oppilaan ja opiskelijan elämäss ssä Mika Nyberg, erityisasiantuntija, ergonomia mika.nyberg@ttl.fi Työterveyslaitos, Tampere Ergonomia ja käytettk ytettävyystiimi / 27.10.2009 1 Ergonomia

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click

Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click lindab ventilation Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click Työterveyslaitos on tutkinut asian Suomen työterveyslaitos on monitieteinen tutkimuslaitos, jonka tavoitteena on edistää työturvallisuutta,

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Työhyvinvointikyselyn tulokset. Pirjo Saari Mela

Työhyvinvointikyselyn tulokset. Pirjo Saari Mela Työhyvinvointikyselyn tulokset Pirjo Saari Mela 2 Kysely Työhyvinvointiohjelman pohjaksi Nettikysely Vastaajia yhteensä 1 191, joista sidosryhmävastauksia 32 Lyhyt kysely, auki joulukuun alusta tammikuun

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Ecophon & Ground Communications Akustiikka työpaikolla -tutkimus 9.4.2013

Ecophon & Ground Communications Akustiikka työpaikolla -tutkimus 9.4.2013 Ecophon & Ground Communications Akustiikka työpaikolla -tutkimus 9.4.2013 Sisällysluettelo Johdanto Tutkimuksen toteutus ja raportointi 4 Tutkimuksen vastaajarakenne 5 Tutkimuksen yhteenveto 9 Tutkimustulokset

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Avotoimistoakustiikan mittaus ja mallinnus

Avotoimistoakustiikan mittaus ja mallinnus Rakenteiden Mekaniikka Vol. 41, Nro 1, 2008, s. 66 73 Avotoimistoakustiikan mittaus ja mallinnus Jukka Keränen, Petra Virjonen ja Valtteri Hongisto Tiivistelmä. Tutkimusten mukaan häiritsevin melunlähde

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot