TUOTTAVAN TOIMISTOTYÖN VALAISTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUOTTAVAN TOIMISTOTYÖN VALAISTUS"

Transkriptio

1 Teknillinen korkeakoulu, Valaistuslaboratorio Raportti 33 Espoo 2003 TUOTTAVAN TOIMISTOTYÖN VALAISTUS Raportti 1 Liisa Halonen Pirkko Oittinen Jorma Lehtovaara Viorel Gligor Mikko Hyvärinen Jopi Penttilä Henri Ståhl Jarkko Haataja Työsuojelurahasto on rahoittanut tätä tutkimusta Valaistuslaboratorio PL TKK Viestintätekniikan laboratorio PL TKK

2 Teknillinen korkeakoulu Valaistuslaboratorio PL TKK Puh. (09) Fax (09) ISBN ISSN

3 Tuottavan toimistotyön valaistus Raportti 1 TIIVISTELMÄ Tämä raportti on tehty tutkimuksen Tuottavan toimistotyön valaistus yhteydessä. Tutkimuksen alussa on selvitetty kirjallisuuden avulla toimistotyön tuottavuuteen liittyviä valaistus- ja näyttöteknisiä tekijöitä erityisesti ikääntyvän työntekijän näkökulmasta. Päätavoite tutkimuksessa on ollut koetilojen ja mittausmenetelmien kehittäminen koehenkilöillä tehtäviin näyttötyön tuottavuusmittauksiin. Kahden näytön samanaikainen käyttö arvioidaan toimistoissa lähivuosina yleistyväksi näyttöjen käyttötavaksi. Arviota tukee pöytänäytöissä tapahtuva vähittäinen teknologiasiirtymä katodisädeputkinäytöistä nestekidenäyttöihin. Kahden näytön käyttöä tarkastellaan omana kokonaisuutena. Valaistuksen vaikutusta näyttöjen käytettävyyteen läpikäytiin näyttötekniikan alueelta löytyneiden lähteiden pohjalta. Ulkoisen valaistuksen laatutekijöillä on olennainen vaikutus näyttöjen luettavuuteen sekä keinovalaistuksessa että päivänvalossa. Ikääntymisen vaikutuksia valaistustarpeeseen ja valaistussuunnitteluun on käsitelty kirjallisuuden pohjalta. Raportissa on esitelty muutamia tutkimuksia, joissa ikääntyneillä on suoritettu mittauksia erilaisissa valaistuksissa ja erilaisilla näkötehtävillä. Eräissä tutkimuksissa vertailuryhmänä on ollut nuoret työntekijät. Tässä tutkimuksessa suunniteltiin koeolosuhteita ja testattiin kehitettyjä mittausmenetelmiä koehenkilöillä sekä TKK valaistustekniikan että viestintätekniikan laboratorioissa. Koemittauksissa tutkittiin keinovalon vaikutuksia visuaalisen haun nopeuteen eri valaistusvoimakkuuksilla. sekä valaistusolosuhteiden ja valaistustapojen vaikutusta visuaaliseen hakuun kahdella erilaisella näytöllä. Lisäksi tutkittiin ympäröivän valaistuksen ja näyttöjen kirkkauden sekä näyttötyypin vaikutusta työskentelyn nopeuteen tilanteessa, jossa käytetään yhtäaikaisesti kahta monitoria rinnakkain. Avainsanat: valaistuksen laatu, näytöt, tuottavuus, luettavuustestit TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio 1

4 Raportti 1 Tuottavan toimistotyön valaistus 2 TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio

5 Tuottavan toimistotyön valaistus Raportti 1 ALKULAUSE Tämä raportti liittyy Työsuojelurahaston rahoittamaan tutkimukseen Tuottavan toimistotyön valaistus. Tutkimus on osa laajempaa Tuottava Toimisto tutkimusohjelmaa, jonka rahoittajia ovat Tekes ja lukuisat kotimaiset sisäilmastoalan yritykset. Tämä tutkimus on tehty Teknillisen korkeakoulun valaistustekniikan ja viestintätekniikan laboratorioissa. Tutkimuksen vastuullinen johtaja on professori Liisa Halonen ja viestintätekniikan tutkimuksen osalta professori Pirkko Oittinen Tutkijoina projektissa toimivat dipl.ins. Jorma Lehtovaara, tekn.yo. Viorel Gligor, tekn.yo. Mikko Hyvärinen, tekn.yo. Jopi Penttilä, tekn.yo. Henri Ståhl ja tekn.yo. Jarkko Haataja TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio 3

6 Raportti 1 Tuottavan toimistotyön valaistus 4 TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio

7 Tuottavan toimistotyön valaistus Raportti 1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ALKULAUSE 1 JOHDANTO VALAISTUSUUREET JA TUOTTAVUUSMITTAUKSET Valonmäärän eli valaistusvoimakkuuden vaikutus Luminanssit ja niiden jakauman vaikutus Luminanssisuhteet Heijastukset näytöistä Keinovalaistuksen aiheuttama häikäisy Päivänvalon aiheuttama häikäisy Valonkoostumuksen vaikutus tuottavuuteen Uudet valaistussuositukset ja toimistotyön valaistus NÄYTÖT JA TOIMISTOTYÖ Yleistä Näyttöteknisiä ratkaisumalleja tietomäärän hallintaan Kahden näytön hyöty ja ongelmat Visuaalinen käytettävyys Kontrastin, näyttötyypin ja valaistuksen vaikutus Johtopäätökset IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TARPEIDEN HUOMIOIMINEN TOIMISTOVALAISTUKSEN SUUNNITTELUSSA Yleistä Toimistovalaistuksen vaatimukset Ikääntymiseen liittyvät muutokset näköjärjestelmässä Tutkimuksia valaistuksen vaikutuksesta Iikääntyvien työntekijöiden erityistarpeet TUTKIMUKSET VALOKUUTIOSSA Johdanto Valokuutio Koetila Koetilan valaistusjärjestelmä Valaistustilanteet Näkötesti Visual Search tietokoneohjelma Mittaukset Mittaukset eri valaistusvoimakkuuksilla Tulokset Mittaukset eri valaistustavoilla Tulokset TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio 5

8 Raportti 1 Tuottavan toimistotyön valaistus 6 KAHDEN NÄYTÖN TUTKIMUKSET Johdanto Tutkimusmenetelmät Testilaitteisto Ohjelmisto Esikokeet Koejärjestelyt Tutkimustulokset Yleistä Luminanssieron ja valaistuksen vaikutus Tilastollinen tarkastelu Johtopäätökset YHTEENVETO LÄHDELUETTELO...60 LIITE A Näkötehokkuustesti; kyselykaavake 6 TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio

9 Tuottavan toimistotyön valaistus Raportti 1 1 JOHDANTO Tämä raportti on tehty tutkimuksen Tuottavan toimistotyön valaistus yhteydessä. Tutkimuksen alussa on selvitetty kirjallisuuden avulla toimistotyön tuottavuuteen liittyviä valaistus- ja näyttöteknisiä tekijöitä erityisesti ikääntyvän työntekijän näkökulmasta. Päätavoite tutkimuksessa on ollut koetilojen ja mittausmenetelmien kehittäminen koehenkilöillä tehtäviin näyttötyön tuottavuusmittauksiin. Toimistotyössä informaation merkitys korostuu tulevina vuosina entisestään. Informaatiota generoidaan, käsitellään ja välitetään sekä seurataan näyttöjen välityksellä samanaikaisesti useasta kanavasta. Tämän mahdollistamiseksi näyttöjen määrän ja pinta-alan tulee kasvaa. Visioina kehityksestä ovat ns. päälle puettavat kuten silmälaseihin kiinnitettävät näytöt, näyttöseinät, ikkunat, digitaaliset työpöydät ja jopa lattia näyttöpintana. Lähivuosina toteutuskelpoisena vaihtoehtona on usean, ensisijaisesti kahden, näytön käyttö. Toinen näytöistä voi olla pöytänäyttö, toinen mahdollisesti sylissä tai käsissä pidettävä näyttö. Ennusteiden mukaan kahden näytön käyttö yleistyy nopeasti. Sitä tukee teknologiamuutos katodisädeputkinäytöistä litteisiin näyttöihin; edellisiä on runsaasti toimistoissa olemassa ja toisaalta jälkimmäisten tilantarve on suhteellisesti pieni. Toimistotyötä tekevän työväestön ikääntyminen on tosiasia. Ikä vaikuttaa jo sinällään ihmisen näköjärjestelmään ja pitkäaikainen työskentely näyttötyössä aiheuttaa myös muita fyysisiä haittoja. Työn aiheuttamia haittoja voidaan ainakin osaksi lievittää suunnittelemalla ja rakentamalla työolosuhteet mahdollisimman hyviksi ja työtä helpottaviksi. Valaistus on yksi tärkeä olosuhdetekijä. Yksilöllisen valontarpeen toteuttaminen ja valaistuksen muunneltavuus ovat avainasemassa viihtyisän työvalaistuksen luomisessa. Keinovalaistuksen ohella myös hyvin toteutetulla päivänvalolla voidaan lisätä työviihtyvyyttä TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio 7

10 Raportti 1 Tuottavan toimistotyön valaistus 2 VALAISTUSUUREET JA TUOTTAVUUSMITTAUKSET 2.1 Valonmäärän eli valaistusvoimakkuuden vaikutus Määritelmän mukaan valaistun pinnan keskimääräinen valaistusvoimakkuus on pinnalle kaikista suunnista saapuvan kokonaisvalovirran suhde tarkasteltavan pinnan alaan. Valaistusvoimakkuuden yksikkönä käytetään luksia (lx). Näin ollen valaistusvoimakkuus ilmaisee, kuinka paljon pinnalle tulee valoa mutta ei kuitenkaan kerro, miten hyvin kyseisessä valaistuksessa nähdään, koska informaatio tarkasteltavan pinnan ja sen yksityiskohtien valonheijastusominaisuuksista puuttuu. Vaikka eri pintojen valaistusvoimakkuudet olisivat yhtä suuret, voi pintojen erilaisista väri- ja heijastusominaisuuksista johtuen niiden välillä olla huomattaviakin kirkkauseroja. Valaistuksen määrälliseen arviointiin käytetään perinteistä valaistusvoimakkuuden mittausta työtilan keskeisiltä alueilta, työpöydiltä, näytöltä jne. Valaistusmittauksia voitaneen pitää karkeana valaistuksen luokitusarvona samantyyppisten tilojen keskinäisessä vertailussa. Lisäksi valaistusvoimakkuus on käyttökelpoinen mittari tiloissa, joissa päivänvalon ja keinovalon keskinäiset määrät vaihtelevat ja valaistusvoimakkuuden vaikutus työolosuhteiden vaihteluun on suuri. Valonsäädöllä voidaan vaikuttaa yksilöllisen valaistuksen toteutukseen. Keinovalon määrää voidaan muutella joko ajallisesti tai paikallisesti työtehtävien ja niiden vaatimien näkötehtävien mukaan. myös päivänvalon mukaan muuttuva keinovalaistus on eräs muunneltavan valaistuksen toteutusmahdollisuus. Eri päivänvalotilanteissa tarvittava keinovalon määrä on laboratorio-olosuhteissa suoritettava tehtävä, joka perustuu koehenkilöiden tekemään subjektiiviseen säätöön ja sen rekisteröintiin. Laboratoriomittaukset suoritetaan tilassa, joka on varustettu tietokoneella säädettävällä valaistuksella. Näin keinovalon määrää on helppo testeissä muuttaa ilman valaisin- tai lamppumuutoksia. 2.2 Luminanssit ja niiden jakauman vaikutus Luminanssi eli valotiheys on mitta pinnan kirkkaudelle. Luminanssi kertoo miten kirkkaalta valoaheijastava pinta tai itsesäteilevä valonlähde esim. monitori tarkastelusuunnasta näyttää. Pintojen luminanssiin vaikuttaa merkittävästi se, miten paljon niihin tulevasta valosta pinnat heijastavat takaisin (heijastumissuhde) sekä miten ja mihin suuntaan heijastuminen pinnasta tapahtuu (suuntaheijastuminen, hajaheijastuminen tai sekaheijastuminen). Tärkein valaistustekninen tekijä hyvään näkyvyyteen pyrittäessä on näkökohteen ja ympäristön luminanssi ja niiden keskinäinen suhde. Luminanssijakauma vaikuttaa näkyvyyteen osaksi siksi, että näkökentän luminanssit määräävät silmien sopeutumistason, jolla on vaikutusta mm. näkötarkkuuteen. Pupillin kokoa ja verkkokalvon herkkyyttä muuttamalla silmä sopeutuu näkökentän luminansseihin pyrkien näkökentän luminanssijakauman määräämään tilaan. 8 TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio

11 Tuottavan toimistotyön valaistus Raportti 1 Luminanssitasoa, johon silmien sopeutuminen lopulta päättyy, kutsutaan sopeutumistasoksi. Hyvin suunnitelluissa sisätiloissa luminanssijakauma näkökentässä on sellainen, että sopeutumisluminanssiksi voidaan ottaa näkökentän keskimääräinen luminanssi. Silmän sopeutumisluminanssitaso vaikuttaa näkötarkkuuteen (kyky erottaa pienet, hyvin lähekkäin olevat yksityiskohdat toisistaan) kontrastiherkkyyteen (kyky erottaa pieniä suhteellisia luminanssieroja) sopeutumisessa, mukautumisessa, silmien liikkeissä jne. tarvittavien motoristen toimintojen tehokkuuteen. Sopeutumistason kasvaessa näkötarkkuus, kontrastiherkkyys ja silmien motoriikan suorituskyky paranevat tiettyyn maksimitasoon saakka. Näkötehtävissä, joissa yksityiskohdan koko on kriitillinen näkyvyyttä ajatellen, sopeutumisluminanssin kasvattaminen on tärkein tekijä haluttaessa lisätä näkötarkkuutta näkyvyyden parantamiseksi. Kun kriitillisen yksityiskohdan koko on paljon sen erottamiseksi tarvittavaa kynnysarvoa suurempi, näkötarkkuuden lisäämisellä ei ole merkitystä. Edellä sanottu pätee myös kahteen muuhun edellä mainittuun silmän suorituskykytekijään. Kontrastiherkkyys ja silmien motoristen toimintojen tehokkuus paranevat sopeutumistason kasvaessa, mutta näkyvyys paranee vain niin kauan kuin nämä tekijät ovat kriitillisiä yksityiskohdan näkyvyydelle Luminanssisuhteet Luminanssijakauman suunnittelu täydentää valaistusvoimakkuuteen perustuvaa suunnittelua. Seuraavat seikat on otettava huomioon näkökohteen ja sen välittömän ympäristön luminanssi, katon, seinien ja lattian luminanssi häikäisyn välttäminen valaisimien ja ikkunoiden luminanssia rajoittamalla. Toivotut luminanssisuhteet saadaan aikaan sopivalla valaisimien valinnalla ja sijoittelulla sekä oikealla huonepintojen ja sisustusmateriaalien heijastumissuhteiden valinnalla. Valaistusjärjestelmän ja valaistustavan valinnalla voidaan vaikuttaa myös ratkaisevasti lopulliseen luminassijakaumaan, tilan visuaaliseen ilmeeseen sekä näköolosuhteisiin. Esimerkiksi suora ja epäsuora valaistus tuottavat täysin erilaisen valaistuksen. Koetilan Valokuutio` valaistus toteutetaan järjestelmällä, joka sisältää sekä suoran että epäsuoran komponentin ja lisäksi molempia voidaan itsenäisesti säätää. Näyttötyössä näytön ja sen ympäristön luminanssien suhde on näkömukavuuden kannalta olennainen. Uusien näyttöjen kirkkaus on riittävä, jotta ne soveltuvat TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio 9

12 Raportti 1 Tuottavan toimistotyön valaistus normaalisti valaistuun toimistoympäristöön vaaleine huonepintoineen. Näköergonomian kannalta ei ole kuitenkaan suotavaa, että katseltavan kohteen tausta ja sen lähiympäristö ovat itse kohteita kirkkaammat. Näkökohteen ympäristöään hieman suurempi luminanssi edistää huomion keskittymistä tälle alueelle. Valaistussuosituksien mukaan lähiympäristön luminanssi ei kuitenkaan saa alittaa arvoa 1/3 eikä näkökentän uloimpien osien luminanssi arvoa n. 1/10 kohteen luminanssista. 2.3 Heijastukset näytöistä Heijastukset näytöissä ja kiiltävissä materiaaleissa pienentävät alkuperäisen kuvan tai kohteen kontrastia ja siten heikentävät näkemistä. Heijastunut luminanssi ikäänkuin summautuu alkuperäisiin luminansseihin ja näin alentaa näkyvää kontrastia ja voi pahimmassa tapauksessa hävittää sen lähes kokonaan. Suuntaheijastuksessa näkyvän heijastuneen luminanssin suuruus riippuu heijastuksen aiheuttavan lähteen esim. kirkkaan lampun tai ikkunan luminanssista ja pinnan suuntaheijastavuudesta, esimerkkeinä kalvot ja kiiltävät paperit. Hajaheijastuksessa eli diffuusissa heijastuksessa näkyvä heijastunut luminanssi puolestaan riippuu pinnalle tulevan valon määrästä eli pinnan valaistusvoimakkuudesta ja kyseisen pinnan hajaheijastavuudesta. Esimerkkinä tästä on normaali valkoinen kopiopaperi. Käytännön valaistuissa ympäristöissä esimerkiksi tietokonenäyttöjen kuvapinnasta tapahtuu näitä molempia heijastusmuotoja yhtä aikaa. Kuvapinnan rakenteella ja heijastuskäsittelyllä heijastuksia voidaan vähentää. Kuvapinnan muoto vaikuttaa myös heijastusten esiintymiseen. Kupera kuvapinta kerää heijastuksia laajemmalta alueelta kuin suora pinta 2.4 Keinovalaistuksen aiheuttama häikäisy Keinovalaistuksen aiheuttamaa häikäisyä mitataan häikäisyindeksillä UGR (Unified Glare Rating). UGR on kansainvälisen valaistusjärjestön CIE toimesta kehitetty häikäisyn arviointimenetelmä. Se saa arvoja 5 ja 30 välillä, suuremman arvon merkitessä suurempaa häikäisyä. Sen häikäisylähteen koko on rajoitettu avaruuskulman arvoihin 0,0003 0,1 sr. Suurilla häikäisylähteillä kuten esim. ikkuna UGR on aivan liian epätarkka. UGR lasketaan yhtälöllä: 2 0,25 L iωi UGR = 8log 10 2 Lb i Pi (1.1) Missä L b = Havaitsijan näkemä keskimääräinen luminanssi (taustaluminanssi) ilman häikäisylähdettä [cd/m 2 ]. L = Häikäisylähteen luminanssi havaitsijan suuntaan [cd/m 2 ]. ω = Avaruuskulma, jossa häikäisylähde näkyy havaitsijalle. P = Guthin paikka indeksi häikäisylähteelle. Saadaan laskemalla. 10 TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio

13 Tuottavan toimistotyön valaistus Raportti 1 UGR-indeksiä käytetään häikäisyn arvostelussa mm. uudessa eurooppalaisessa sisävalaistusstandardissa, joten se on tulevaisuudessa ainoa Suomessa käytettävä keinovalaistuksen häikäisyarvostelumenetelmä. Toimistovalaistuksessa suositellaan työn vaativuuden mukaan häikäisyindeksin UGR arvoja < Päivänvalon aiheuttama häikäisy Päivänvalon aiheuttamaa häikäisyä pyritään arvioimaan videofotometrimittausten avulla. TKK Valaistuslaboratoriossa on pidempiaikaisena tutkimuksena kyseiseen mittaukseen perustuvan häikäisymenetelmän kehitys. Menetelmällä voidaan mitata ikkunan kirkkauden aiheuttamaa häikäisyä. Menetelmän etuna muihin vastaaviin menetelmiin on se, että ikkunan kirkkauden ei tarvitse olla tasainen. Mikäli menetelmä osoittautuu käyttökelpoiseksi, siitä on suuri etu päivänvalon käytön suunnittelussa ja päivänvalotekniikan kehityksessä. Häikäisyn laskentamenetelmässä häikäisylähde (ikkuna) jaetaan pienempiin osiin. Jokaista osaa käsitellään erillisenä häikäisylähteenä, jolle lasketaan luminanssi, avaruuskulma ja sijaintikerroin. Päivänvalon häikäisyn laskentayhtälö DGI: DGI = 10 log10 0,478 missä: L b L + 1,6 Ω 0,8 s 0,5 ( 0,07ω L ) s (1.2) L s on ikkunan osan keskimääräinen luminanssi Ω on em. alueen sijainnin näkökentässä huomioiva tekijä. Saadaan laskemalla sijaintikertoimen P avulla (kts. yhtälö 1) L b on taustaluminanssi ω on ikkunan osan avaruuskulma havaitsijan paikalta Luminanssimittaus tehdään IQCam videofotometrillä. Häikäisyindeksin laskenta suoritetaan MathLab-ohjelmalla. 2.6 Valonkoostumuksen vaikutus tuottavuuteen Valonkoostumukseen ja sen kautta värien näkemiseen voidaan vaikuttaa valonlähteiden valinnalla. Laadukkailla valonlähteillä värien luonnollisuus paranee ja värierotus on helpompaa. Valonkoostumuksen mittarina voidaan käyttää suureita värilämpötila ja värintoistoindeksi R a. Tuottavuusvaikutuksia voidaan tutkia vaihtamalla työtilan valaisimiin väriominaisuuksiltaan erilaisia valonlähteitä. Vertailu tehdään valonlähteillä, jotka täyttävät vain suositusten minimiarvot sekä valonlähteillä, jotka edustavat valonväriominaisuuksiltaan parasta tasoa TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio 11

14 Raportti 1 Tuottavan toimistotyön valaistus 2.7 Uudet valaistussuositukset ja toimistotyön valaistus CEN (European Committee for Standardization) on julkaissut standardia CEN uusiksi eurooppalaisiksi valaistussuosituksiksi. Standardi sisältää myös uudet vaatimukset näyttöpäätevalaistukselle. Perusajatuksena uusissa suosituksissa on ottaa huomioon myös näytön pinnan heijastusominaisuudet standardin ISO mukaisesti. Uusissa valaistussuosituksissa ei enää vaadita tasaista valaistusta koko huoneeseen, vaan työalueiden ja niiden välittömien lähialueiden tulee olla hyvin valaistuja. Muuhun osaan huonetta riittää alempi valaistusvoimakkuus (kuva 1.1). Etuna on vapaampi valaisimien sijoitus työpisteiden mukaan sekä pienempi valaistuksen energiankulutus. Työalue 500 lx Minimi 200 lx Välitön lähiympäristö 300 lx Kuva 1.1 Uusien valaistussuosituksien mukaan on tarpeen valaista hyvin vain varsinainen työalue ja sen lähiympäristö, ei alueita, joissa ei vakituisesti työskennellä. Valaisimien ja näytöiltä mahdollisesti heijastuvien muiden kirkkaiden pintojen, kuten esimerkiksi kattopinta epäsuorassa valaistuksessa, luminanssille annetaan suosituksissa raja-arvoja. Näin pyritään heijastuvat luminanssit pitämään kohtuullisina sekä tilan pintojen väliset luminanssisuhteet sopivina. Standardiehdotus esittelee kuusi eri luokkaa (taulukko 1.1), joissa kaikissa määritellään valaisimen valoaukon luminanssin maksimiarvo kulma-a1ueelle pystytasosta lukien. Oletuksena on, että näytön kallistus taaksepäin on enintään 15. Standardi on vaativin luokan III näytöille, joiden pinnan heijastuksia vähentävät ominaisuudet ovat heikot. Tässä tilanteessa va1oaukon luminanssin raja-arvo edellä mainittuihin kulmiin on vain 200 cd/m 2, mikä on hyvin matala arvo ja vastaa likimain valkean paperin luminanssia 1000 lx valaistuksessa. Luokan I ja II näyttöjen pinnan heijastuksia vähentävät ominaisuudet ovat paremmat ja siksi va1aisimen va1oaukon luminanssin raja-arvoksi esitetään 1000 cd/m 2 (kuva 1.2). 12 TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio

15 Tuottavan toimistotyön valaistus Raportti 1 Hämmentävä tekijä uudessa suosituksessa onkin, että esityksen mukainen, näytön ominaisuuksista riippuva määrittely asettaa valaistussuunnittelijat vieläkin vaikean ongelman eteen. Suunnitteluvaiheessa tilan käyttäjää ei useinkaan tunneta eikä etenkään tarkkoja näyttölaitetyyppejä. Pitääkö suunnittelussa varautua pahimpaan vaihtoehtoon ja samalla kalliimpaan vai voidaanko olettaa uusien tilojen tulevien käyttäjien näyttölaitteet aina uudehkoiksi ja hyvälaatuisiksi. Uuden standardin käytännön vaikutuksia lienee, että se ohjaa valaistuskäytäntöä kohti epäsuoran tai osittain epäsuoran valaistuksen käyttöä. Epäsuoralla ja puoliepäsuoralla valaistuksella on helpompi tehdä luminansseiltaan tasaisempi ja valoisan ilmeen antava valaistus työtiloihin sekä toteuttaa nykytietämyksen mukainen hyvä näköergonomia vaativassakin toimistotyössä. Kannettavien tietokoneiden yleistyminen jopa ainoana työtietokoneena asettaa valaisimien kirkkaudelle omat vaatimuksensa. Niiden näytön kallistus on usein pöytänäyttöä suurempi eli yli 15 astetta, mistä aiheutuu helpommin yläpuolella olevien valaisinten heijastuksia. Suorien valaisimien luminanssirajakulmia jouduttaisiin tiukentamaan vielä standardissakin esitettyjä pienemmiksi sekä rajoittamaan lisäksi valaisimesta alaspäin näkyvää kirkkautta. Taulukko 1.1 Valaisimien ja heijastuvien pintojen maksimiluminanssit näytön laadukkuuden mukaan Näytön luokka I II III standardin ISO mukaisesti Näytön heijastuksia Hyvät Keskimääräiset Heikot vähentävät ominaisuudet Näytöltä heijastuvien luminanssi cd/m 2 pintojen keskimääräinen < 1000 < 200 heijastuksia häikäisyä luminanssit < 1000 cd/m 2 65 o 65 o Kuva 1.2 Valaisimien ja katon luminanssien rajoitus heijastusten ja häikäisyn estämiseksi TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio 13

16 Raportti 1 Tuottavan toimistotyön valaistus 3 NÄYTÖT JA TOIMISTOTYÖ 3.1 Yleistä Tietokonetta hallitaan näytöllä esitettävien objektien avulla, eli tietokone kommunikoi käyttäjänsä kanssa näytön välityksellä. Näytöllä on siis erittäin tärkeä rooli siinä, miten käyttäjä ymmärtää ja hallitsee tietokonetta. Viimeisen vuosikymmenen aikana näytöt ovat kuitenkin muodostuneet pullonkaulaksi tietokoneen ja käyttäjän väliselle tehokkaalle vuorovaikutukselle. Pääasiallisena syynä on internetin ja uusien ohjelmasovellusten valtavasti kasvattama hyödyllisen informaation määrä. Informaation määrän kasvaminen on johtanut siihen, että tietokoneen käyttäjä joutuu uhraamaan huomattavasti entistä enemmän voimavaroja suuren tietomäärän hallintaan. Kasvanut informaatiomäärä ei ole kuitenkaan kasvattanut näyttöjen kokoa merkittävästi, jolloin näyttöpinta-ala on käynyt käyttäjälleen yhä ahtaammaksi. 3.2 Näyttöteknisiä ratkaisumalleja tietomäärän hallintaan Fyysiseltä kooltaan suuremmat ja resoluutioltaan paremmat näytöt olisivat tulevaisuudessa luonnollinen ratkaisu suuren informaatiomäärän hallintaan. Nykyisten suurikokoisten näyttöteknologioiden ongelmana on korkeat tuotantokustannukset, jotka pitävät niiden hinnat erittäin korkeina. Myöskään nykyisten suurikokoisten näyttöjen resoluutio ei ole parempi kuin tavallisissa toimistoissa käytössä olevissa kuvaputkinäytöissä. Tulevaisuudessa huomio kohdistuu seinälle heijastavien projektoreiden sekä projektio- ja plasmanäyttöjen hyväksi käyttöön. Tutkimustyötä ja sovelluksia on kehitetty viimeisten vuosien aikana useilla eri tahoilla /52,53,54/. Pääripusteisilla HMD-näytöillä (Head-Mounted Displays) kuva kyetään esittämään siten, että kuva peittää käyttäjän näkökentästä laajan alueen. Diagonaalisen näkökulman avulla mitattuna pääripusteiset näytöt yltävät parhaimmillaan jopa yli 100 asteen peittoon, vaikkakin tavallisille kuluttajamarkkinoille suunnatut laitteet yltävät nykyään ainoastaan kuvaputkinäytöille ominaiseen asteeseen. HMDnäyttöjen ongelmana on niiden alhainen resoluutio. Parhaimmat kuluttajamarkkinoilla olevat HMD-näytöt saavuttavat SVGA-resoluution ( pikseliä). Useat myynnissä olevat näytöt ovat resoluutioltaan niinkin alhaisella tasolla kuin pikseliä. HMD-näyttölaitteita on useita erityyppisiä, kuten kypärä-, silmikko-, pantaja silmälasimallisia. Toimisto-olosuhteissa hyödynnettynä silmikkonäyttöjen tulisi olla erittäin keveitä /55/. Myös tietokoneohjelmistojen ja -järjestelmien suunnittelulla kyetään parantamaan tiedonhallintaa. Tietokoneohjelmat suunnitellaan siten, että käyttäjä kykenee havainnoimaan samanaikaisesti useita sovelluksia ja niiden tapahtumia. Ohjelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa keskitytään käyttäjän periferisen näkökyvyn hyödyntämiseen, jolloin käyttäjä kykenee havainnoimaan tietoa useista näytöllä olevista ikkunoista ja sovelluksista. Yksistään ohjelmistojen paremmalla toteutuksella ei kuitenkaan vältytä siltä tosiasialta, että näyttöpinta-alaa tarvitaan tulevaisuudessa lisää /56,57/. Viimeisten vuosien aikana yleistynyt menetelmä tiedonhallinnan parantamiseen on ollut asentaa useita näyttöjä samaan tietokoneeseen /58/. Kyseinen järjestelmä on 14 TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio

17 Tuottavan toimistotyön valaistus Raportti 1 halpa ja helppo toteuttaa, sillä lisäinvestoinneiksi vaaditaan ainoastaan toinen näyttö ja dual display - toiminnon omaava videokortti /56/ Kahden näytön hyöty ja ongelmat Grudinin suorittamassa kahden näytön käyttötutkimuksessa /56/ selvitettiin sitä, miten tutkimuksen testihenkilöt hyödynsivät toisen näytön tuoman näyttöpinta-alan. Testihenkilöt olivat kokeneita tietokoneen käyttäjiä. Tutkimus osoitti, että sovellusohjelmien ikkunoita ei ulotettu molempien näyttöjen kokoisiksi vaan näytöillä esitettiin erillisiä ikkunoita. Tyypillinen näyttöasetelma oli sellainen, jossa ensisijaisessa näytössä esitettiin päätyöhön liittyvä sovellus koko näytön kokoisena, ja toissijaisessa näytössä esitettiin kaikki toissijaiset toiminnot. Toissijaisia toimintoja olivat mm. työpöytäikonit, sähköposti, CD-soitin ja laskin. Usean näytön käytössä hyödynnetään siis enemmänkin näyttöpinta-alan tehokkaampaa jakamista useiden sovellusten kesken kuin kasvanutta näyttöpinta-alaa yhdelle käytettävälle sovellukselle. Toissijaista näyttöä käytettiin myös päivittyvän informaation esityspintana. Päivittyvän informaation sovellustyyppejä olivat mm. sähköposti, IM (Instant Messaging) sekä pörssi- ja uutispalvelut. Näiden sovellusten esittäminen toissijaisessa näytössä koettiin mielekkääksi, koska sovelluksissa päivittyvä informaatio ei tällöin häirinnyt ensisijaisesti tehtävää työtä. Lisäksi päivittyvien tapahtumien tietoisuuden koettiin parantuneen toisen näytön myötä, koska sovellukset kyettiin pitämään koko ajan näkyvillä. Kahta näyttöä käytettäessä useiden ikkunoiden ja työkalupainikkeiden samanaikainen esittäminen näytöllä mahdollistuu. Tällöin myös ikkunoiden ja työkalupainikkeiden avaamisen ja sulkemisen tarve vähenee. Vähentynyt avaamisen ja sulkemisen määrä koettiin tutkimuksen mukaan erittäin mielekkääksi. Vähentymisen vaikutusta työn tuottavuuteen ja tehokkuuteen ei tutkittu. Kahden tai useamman näytön käytössä todettiin myös haittapuolia. Kaksi näyttöä vie huomattavasti pöytätilaa, etenkin jos molemmat näytöt ovat kuvaputkinäyttöjä. Tosin tulevaisuudessa toimistonäytöt tulevat olemaan kasvavassa määrin litteitä nestekidenäyttöjä, joiden vaatima pöytätila on murto-osa kuvaputkinäyttöjen vaatimasta tilasta. Ongelmana useiden näyttöjen hyödyntämisessä on myös käyttöjärjestelmistä ja ohjelmista puuttuva tuki. Käyttöjärjestelmien suhteen tuen puute ei ole enää kovinkaan suuri ongelma, koska esimerkiksi lähes kaikissa Windowskäyttöjärjestelmissä useamman näytön käyttöä on tuettu Windows98:n ilmestymisen jälkeen. Mac-käyttöjärjestelmissä tuki useamman näytön käytölle on ollut lähes aina. Ohjelmien suhteen tilanne on huonompi. Ohjelmia, joissa mahdollista useamman näytön järjestelmää kyettäisiin helposti ja vaivattomasti hyödyntämään, ei ole markkinoilla kovinkaan monia. Useamman näytön käyttö tuo lisää näyttöpinta-alaa, mutta liitos näyttöjen välillä ei ole saumaton. Kuvaruutujen väliin jäävät näyttöjen reunat, jolloin ikkunoiden venyttäminen useamman näytön kokoiseksi muodostuu katkonaiseksi. Toisaalta näyttöpinta-alan jakamisesta erillisiin näyttöpintoihin todettiin myös olevan hyötyä, TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio 15

18 Raportti 1 Tuottavan toimistotyön valaistus koska tällöin tietokoneen käyttäjät pakotetaan miettimään ikkunoiden ja objektien kokoa ja sijaintia näytöllä. Lisäksi kaksi erillistä näyttöpintaa parantaa sovellusten hallintaa, koska sovellusohjelma kykenee tällöin tunnistamaan paremmin sen, mihin käyttäjän havainnointi on keskittynyt. 3.3 Visuaalinen käytettävyys Visuaalisella käytettävyydellä tarkoitetaan sitä, miten nopeasti ja tarkasti käyttöliittymän visuaalinen informaatio on käyttäjän vastaanotettavissa ja tulkittavissa. Tärkeimmät visuaaliseen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät ovat lähteen /45/ mukaan: tiedon luettavuus ja näkyvyys, tiedon sijoittelu näytöllä (layout) ja tiedon visualisointi. Tiedon luettavuus ja näkyvyys käsittää sen, miten esimerkiksi teksti- ja kuvakokoja sekä kontrastia ja värejä tulisi hyödyntää, jotta näköaisti kykenisi havaitsemaan tiedon nopeasti ja vaivattomasti. Vastaavasti tiedon sijoittelulla pyritään siihen, että näytöllä olevat elementit olisivat löydettävissä nopeasti ja tehokkain silmänliikkein. Tiedon visualisoinnilla pyritään parantamaan laajojen tietokokonaisuuksien hallintaa, esimerkiksi puurakenteisten navigointikarttojen avulla. Lisäksi visuaaliseen käytettävyyteen vaikuttaa epäilemättä käyttötilanteen aiheuttama rasitus. Roufsin ja Boschmanin tutkimuksissa /59/ visuaalinen käytettävyys jaetaan miellyttävyyteen ja suorituskykyyn. Jälkimmäisen mitat ovat luettevuustyyppisiä kuten lukunopeus. Edellistä arvioidaan subjektiivisesti numeerisella asteikolla. Tässä keskitytään tiedon luettavuuden ja näkyvyyden mittauksiin. Aiempia aiheesta tehtyjä tutkimustuloksia tarkastellaan niiltä osin, joissa tutkimusmenetelmänä on käytetty visuaalista hakutestiä /45/ Kontrastin, näyttötyypin ja valaistuksen vaikutus Tekstin ja taustan välisellä kirkkauskontrastilla on havaittu olevan voimakasta vaikutusta visuaaliseen käytettävyyteen. Näsäsen tutkimuksessa /47/ todettiin, että kirkkauskontrastia kasvattamalla visuaalisen hakutestin reaktioajat nopeutuivat. Erityisen voimakas reaktioaikojen nopeutuminen todettiin alhaisilla kirkkauskontrastin arvoilla. Korkeimmilla kirkkauskontrastin arvoilla vaikutus reaktioaikoihin väheni. Tutkimuksessa tehtyjen silmänliikemittausten perusteella todettiin, että kirkkauskontrasti vaikutti erityisesti testihenkilöiden fiksaatioaikoihin. Kirkkauskontrasti vaikutti siis näytöllä esitetyn tekstin erottuvuuteen siinä määrin, että fiksaatioajat lyhenivät. Näsäsen tutkimustulosten luotettavuutta puoltaa Roufsin tutkimuksessa /47/ mitatut samanlaiset tulokset. 16 TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio

19 Tuottavan toimistotyön valaistus Raportti 1 Näyttötyypin ja näytön ominaisuuksien vaikutusta visuaaliseen käytettävyyteen on tutkittu useissa eri tutkimuksissa. Näsäsen tutkimuksessa /51/ käytettiin kahta erilaista näyttötyyppiä (CRT- ja LCD-näyttöä). Tutkimuksen LCD-näytön kontrastiominaisuudet olivat CRT-näytön arvoja paremmat. Tutkimuksessa suoritetuissa visuaalisissa hakutesteissä todettiin, että reaktioajat näyttötyyppien välillä eivät poikenneet merkittävästi. Ainoastaan näytön kontrastin ollessa riittävän alhainen ja kirjasinkoon riittävän pieni, tällöin LCD-näytön reaktioaikojen todettiin olevan tilastollisesti merkitsevästi CRT-näytön vastaavia arvoja nopeampia. Menozzin tutkimuksessa /58/ mitattiin näyttötyypin (CRT ja LCD) ja näytön virkistystaajuuden vaikutusta visuaalisen haun nopeuteen. Virkistystaajuutta vaihdeltiin ainoastaan kuvaputkinäytöllä. Tutkimuksessa todettiin, että visuaalisen haun reaktioajat eivät olleet tilastollisesti riippuvaisia näyttötyypistä eikä virkistystaajuudesta. Huomioitavaa on kuitenkin se, että LCD-näytölle mitatut reaktioajat olivat keskiarvoisesti hieman CRT-näytön reaktioaikoja korkeammat. Hakutesteissä mitatuilla hakuvirhemäärillä havaittiin olevan yhteyttä käytettyyn näyttötyyppiin ja virkistystaajuuteen. LCD-näytöllä mitattu virhetaajuus oli 22% alhaisempi kuin vastaava arvo CRT-näytöllä, mutta eroa ei kuitenkaan todettu tilastollisesti merkitseväksi (P-arvo=0,061). Virhetaajuuksien ero oli kuitenkin niin suuri, että Menozzi uskoo LCD-näytöillä kyettävän vähentämään käyttäjään kohdistuvaa visuaalista kuormitusta. Tutkimuksessa virhetaajuuden ja virkistystaajuuden välillä todettiin tilastollisesti merkitsevä riippuvuus (Parvo=0,030). Tutkimuksessa mitattiin myös näytön kirkkaustason vaikutusta reaktioaikoihin. Luminanssia säädeltiin LCD-näytöllä välillä cd/m 2 ja CRTnäytöllä välillä cd/m 2. Kirkkaustasolla ei todettu olevan vaikutusta reaktioaikoihin. Näyttöpäätteiden käytettävyyttä ja suorituskykyä mitattaessa ympäröivän valaistuksen voimakkuudella, suunnalla ja tyypillä on vaikutusta. Toimisto-olosuhteissa valo tulee usein näyttöpäätteen etupuolelta, jolloin kuvaruudulla saattaa esiintyä heijastumia. Heijastumat vastaavasti heikentävät näytön kontrastia. Heijastumien voimakkuus CRT- ja LCD-näytöillä on erilainen, koska kyseisten näyttötyyppien näyttöpinnat ovat erilaiset. LCD-näytöissä näyttöpinta on orgaanista materiaalia, jossa heijastumat usein häiritsevät vähemmän kuin CRT-näyttöjen lasipinnalla. Myös CRT-näytöille tyypillinen kaareva näyttöpinta voimistaa heijastumien haitallisia vaikutuksia. Menozzin tutkimuksessa /49/ mitattiin visuaalisen hakutestin reaktioaikoja kahdella erilaisella valaistuksella. Hämärämmän valaistusasetuksen horisontaali- ja vertikaalivalaistukset olivat molemmat 50 luxia, ja kirkkaamman valaistusasetuksen horisontaalivalaistus oli 550 luxia ja vertikaalivalaistus 250 luxia. Valaistusolosuhteiden oletettiin olevan sellaiset, ettei mahdollisilla heijastuksilla ollut vaikutusta suoritettuihin testeihin. Tutkimuksessa todettiin, että ympäröivän valon voimakkuudella ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta hakutestin reaktioaikoihin kummallakaan käytetyllä näyttötyypillä (CRT ja LCD). Myöskään subjektiivisten mieltymyksien arvioinneissa ei todettu tilastollisia eroja. Huomioitavaa tutkimustuloksissa on se, että keskiarvoisesti nopeimmat reaktioajat mitattiin CRTnäytölle kirkkaassa valaistuksessa ja LCD-näytölle hämärässä valaistuksessa. Tutkimuksessa kuitenkin kyseenalaistetaan mitatut tulokset, koska testimenetelmän soveltuvuutta epäiltiin TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio 17

20 Raportti 1 Tuottavan toimistotyön valaistus Myös Rohellecin tutkimuksessa /50/ saatiin tuloksia, joissa ympäröivällä valaistuksella ei havaittu merkittävää vaikutusta visuaalisen hakutestin reaktioaikoihin. Testit suoritettiin neljällä eri valaistusvoimakkuudella (ei ympäröivää valoa, 300 luxia, 3500 luxia ja luxia). Tutkimuksessa kuitenkin huomattiin, että kirkkain valaistusasetus hidasti merkittävästi hakutestin reaktioaikoja. Erityisen voimakas hidastuminen tapahtui tekstin ja taustan välisen kirkkauskontrastin ollessa pieni. 3.4 Johtopäätökset Näyttöteknologia on voimakkaan kehityksen alaisena. Tämä selittyy useista eri suunnista tulevilla tarpeilla. Toimistoympäristössä nykyistä suuremman informaatiomäärän samanaikainen näyttö on keskeinen tekijä. Toimistoissa uuden näyttöteknologian hyödyntäminen epäilemättä etenee tietokonesukupolvien ja mobiilien päätelaitteiden uusimisen tahdissa. Vähintään toinen näytöistä on lähivuosina nestekideteknologiaan pohjautuva. Lähivuosina informaatiopinta-alan kasvattaminen tapahtuu usean näytön avulla. Vähitellen investoinnit myös suuriin näyttöihin kuten näyttöseiniin tulevat mahdollisiksi. Kahden näytön käytöstä käyttökokemukset ovat kirjallisuuden mukaan positiivisia. Eksplisiittistä tietoa tehokkuuden lisääntymisestä tai mahdollisesti muodostuvasta lisärasituksesta ei julkisista lähteistä löytynyt. 18 TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ 1 VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA

Lisätiedot

Mikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012

Mikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012 Mikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012 Aiheita Valaistukseen liittyviä peruskäsitteitä Eri lampputyyppien ominaisuuksia Led-lampuissa huomioitavaa Valaistuksen mitoittaminen ja led valaistuksen mahdollisuudet

Lisätiedot

UGR -arvo voidaan laskea yhtälöllä (4.1). UGR=8 lg 0,25 L (4.1)

UGR -arvo voidaan laskea yhtälöllä (4.1). UGR=8 lg 0,25 L (4.1) S-118.3218 VALAISTUSTEKNIIKKA II LASKUHARJOITUS 2 HÄIKÄISY Tehtävä 4 Laske oheisen yhtälön avulla UGR (Unified Glare Rating) -arvo kuvan 4a tilanteessa, kun havaitsija istuu kohdassa A katsoen suoraan

Lisätiedot

Vain kaksi valonlähdettä

Vain kaksi valonlähdettä DECOLINE Vain kaksi valonlähdettä Halogeenivapaa Decoline, tulevaisuuden valaisin. Nykypäivän toimistovalaisimissa on useimmiten 3 loisteputkea. Perinteisessä ylä- ja alavalollisessa toimistovalaisimessa

Lisätiedot

Tunable White. Henkilökohtainen valaistus

Tunable White. Henkilökohtainen valaistus Tunable White Henkilökohtainen valaistus Ihmiskeskeinen valaistus Valaistus joka keskittyy tarpeisiisi Valo vaikuttaa siihen mitä tunnemme ja miten toimimme. Valolla on myös suuri vaikutus tunteisiimme

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen. Todellisuudessa

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 6 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 6 Kontrastiherkkyys Muodon havaitseminen 2 Campbell-Robson-kuva Vaakasuunta = juovaston frekvenssi Pystysuunta = juovaston kontrasti

Lisätiedot

Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa

Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Hannu Koskela, Jukka Hyönä*

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

Satunnaisalgoritmit. Topi Paavilainen. Laskennan teorian opintopiiri HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Satunnaisalgoritmit. Topi Paavilainen. Laskennan teorian opintopiiri HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Satunnaisalgoritmit Topi Paavilainen Laskennan teorian opintopiiri HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinki, 23. helmikuuta 2014 1 Johdanto Satunnaisalgoritmit ovat algoritmeja, joiden

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007

Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007 Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten v22.10.2007 Suunnitteluohjelma lyhyesti työkalun avulla voi arvioida avotoimistoon muodostuvat akustiset olosuhteet nopeasti

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

3M tietoturva- ja näytönsuojaratkaisut

3M tietoturva- ja näytönsuojaratkaisut 3M tietoturva- ja näytönsuojaratkaisut 3M Display Materials & Systems Division Huomioita visuaalisesta tietosuojasta: 69% tutkimukseen osallistuneista sanoi, että heidän visuaalista tietosuojaansa on rikottu

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin

Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Jussi Saarinen 6.4.2016 Suunnattu tarkkaavaisuus Klassiset tutkimusmenetelmät: Kuuloaistissa dikoottinen kuuntelu. Näköaistissa

Lisätiedot

VALAISTUKSEN VAIKUTUKSET. Mobilia Kangasala 21.4.2010

VALAISTUKSEN VAIKUTUKSET. Mobilia Kangasala 21.4.2010 VALAISTUKSEN VAIKUTUKSET Mobilia Kangasala 21.4.2010 Kuva: Pink Floyd - Dark Side of the Moon Lamppu lähettää valovirran φ [φ] = lm (lumen) Valaisin lähettää valovoiman I [I] = cd (kandela) Pinnalle tulee

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ henri.t.talviaho@student.jyu.fi Kuva 1. Nuoli TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 30.3.2016 1. Näytöt... 3 1.1. Kuvaputkinäytöt (Cathode Ray Tube (CRT))... 3 1.2. Kuvanlaatuun vaikuttavia tekijöitä...

Lisätiedot

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen

Lisätiedot

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET Liikennemerkkien ja reunapaalujen tehtävänä on varoittaa, ohjata ja opastaa liikennettä sekä välittää informaatiota tienkäyttäjille. Kuntomäärityksen tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Infrapunalämpömittari CIR350

Infrapunalämpömittari CIR350 Infrapunalämpömittari CIR350 Käyttöopas (ver. 1.2) 5/23/2006 Johdanto Injektor solutionsin CIR350 infrapunalämpömittari tarjoaa sinulle laadukkaan laitteen huokeaan hintaan. Tämän laitteen etuja ovat Optiikka

Lisätiedot

Toimistovalaisimet FI

Toimistovalaisimet FI Toimistovalaisimet FI PRANA+sarja LED LATTIA JA RIPUSTUSVALAISIMET PRANA+sarjan ylävalo liikuteltava VALAISINPÄÄ SUORA VALO HIGHTECHTUNNISTIN KIRKKAUS TILANNEOHJAUS TUNABLE WHITE TOIMINTO VALON VÄRIN mukautukseen

Lisätiedot

10. Globaali valaistus

10. Globaali valaistus 10. Globaali valaistus Globaalilla eli kokonaisvalaistuksella tarkoitetaan tietokonegrafiikassa malleja, jotka renderöivät kuvaa laskien pisteestä x heijastuneen valon ottamalla huomioon kaiken tähän pisteeseen

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen Opetusmateriaali Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on opettaa kiihtyvyyttä mallintamisen avulla. Toisena tarkoituksena on hyödyntää pikkuautoa ja lego-ukkoa fysiikkaan liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi.

Lisätiedot

AVL-puut. eräs tapa tasapainottaa binäärihakupuu siten, että korkeus on O(log n) kun puussa on n avainta

AVL-puut. eräs tapa tasapainottaa binäärihakupuu siten, että korkeus on O(log n) kun puussa on n avainta AVL-puut eräs tapa tasapainottaa binäärihakupuu siten, että korkeus on O(log n) kun puussa on n avainta pohjana jo esitetyt binäärihakupuiden operaatiot tasapainotus vie pahimmillaan lisäajan lisäys- ja

Lisätiedot

LED Systems. Yleisvalaistusta LEDtuotteilla

LED Systems. Yleisvalaistusta LEDtuotteilla LED Systems Yleisvalaistusta LEDtuotteilla Valo: sähkömagenettisen spektrin ihmissilmällä nähtävä osa (aallonpituus n 350 700 nanometriä) Näkyvää valoa Spektrijakauma Halogeenilamppu Pienoisloistelamppu

Lisätiedot

Lumitöiden estekartoitus

Lumitöiden estekartoitus Lumitöiden estekartoitus Infra FINBIM Pilottipäivä nro 8 Eija Heikkilä 24.10.2013 Sisällysluettelo Tausta ja tavoite Toteutus Tulokset ja havaitut ongelmat Tausta ja tavoite Lumitöissä rikottujen laitteiden

Lisätiedot

Piirrä oma valolinjasi

Piirrä oma valolinjasi Freedom Valo on yksi arkkitehtuurin peruselementtejä. Ilman valoa tilan linjat ja yhteydet katoavat. Päivänvalo on suunnittelun itsestään selvä lähtökohta, ja keinovalo jatkaa siitä mihin luonnonvalo

Lisätiedot

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Mitä automatisoitumisella tarkoitetaan? Hyvin pitkälti automatisoitunut tehtävä... voidaan suorittaa ilman tarkkaavaisuutta ei välttämättä tuota minkäänlaista

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Hans Pihlajamäki Fysiikan kotitutkimus

Hans Pihlajamäki Fysiikan kotitutkimus Fysiikan kotitutkimus Fysiikan 1. kurssi, Rauman Lyseon lukio Johdanto 1. Saaristo- ja rannikkonavigoinnissa on tärkeää kyetä havainnoimaan väyliä osoittavia väylämerkkejä. Pimeän aikaan liikuttaessa tehokkaalla

Lisätiedot

Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen.

Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen. Sivu 1/7 Värilaatuopas Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen. Laatu-valikko Tulostustila Väri Vain musta

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Näyttöpäätetyö. Työsuojelupiirit

Näyttöpäätetyö. Työsuojelupiirit Työsuojelupiirit Uudenmaan työsuojelupiiri Siltasaarenkatu 12 A PL 46, 00531 HELSINKI puh. (09) 774 711 telefax (09) 730 798 Turun ja Porin työsuojelupiiri Eerikinkatu 40-42 20100 TURKU puh. (02) 271 5777

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Suomi Finland 100 -tunnus Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Tunnus Tämä on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden tunnus perusmuodossaan. Se on juhlavuoden visuaalisen ilmeen arvokkain elementti, jota

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE. Nikon tuo markkinoille uuden sukupolven. kuvankäsittelyohjelmiston. Capture NX2: entistä tehokkaampi ja helppokäyttöisempi

LEHDISTÖTIEDOTE. Nikon tuo markkinoille uuden sukupolven. kuvankäsittelyohjelmiston. Capture NX2: entistä tehokkaampi ja helppokäyttöisempi Nikon tuo markkinoille uuden sukupolven kuvankäsittelyohjelmiston Capture NX2: entistä tehokkaampi ja helppokäyttöisempi Amsterdam, Alankomaat, 3. kesäkuuta 2008 Nikon Europe julkistaa uuden Capture NX2

Lisätiedot

Klassinen 360 palaute DEMO

Klassinen 360 palaute DEMO Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

Nykyinen valaistus antaa kuvaseinälle epätasaisen valoisuuden

Nykyinen valaistus antaa kuvaseinälle epätasaisen valoisuuden Pimeät kohdat valaisinrivien välissä Kirkkaat kohdat valaisinrivien kohdissa Nykyinen valaistus antaa kuvaseinälle epätasaisen valoisuuden Muutos B, 11.02.2014, s. 5 lisätty, s. 7 työvaihekuvaus E42 NYKYTILANNE

Lisätiedot

Palvelujen ja prosessien johtaminen olennaisen tiedon avulla

Palvelujen ja prosessien johtaminen olennaisen tiedon avulla Prosessipäivät 20.4.2016 Palvelujen ja prosessien johtaminen olennaisen tiedon avulla Mikko Kuusela Senior Solution Architect p. 040 574 7414 mikko.kuusela@qlik.com 04, 2016 Pohditaan palveluiden ja prosessien

Lisätiedot

Mitä ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa.

Mitä ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa. Yhteistyörobotiikka Mitä ovat yhteistyörobotit Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa. Yhteistyörobotit saapuvat juuri oikeaan aikaan

Lisätiedot

Ledif difakt ktoja Jaakko Ketomäki Obelux Oy Ledi diryh ä m

Ledif difakt ktoja Jaakko Ketomäki Obelux Oy Ledi diryh ä m Ledifaktoja Jaakko Ketomäki Obelux Oy Lediryhmä Lediryhmä Suomen Valoteknillisen Seuran yhteydessä toimiva leditoimijoiden työryhmä Tavoitteena jakaa oikeaa ja puolueetonta tietoa ledeistä sekä niiden

Lisätiedot

Aineistokoko ja voima-analyysi

Aineistokoko ja voima-analyysi TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

VIIDEN PEITEÄÄNEN VERTAILU TOIMISTOLABORATORIOSSA - VAIKUTUKSET KESKITTYMISKYKYYN JA AKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN

VIIDEN PEITEÄÄNEN VERTAILU TOIMISTOLABORATORIOSSA - VAIKUTUKSET KESKITTYMISKYKYYN JA AKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN VIIDEN PEITEÄÄNEN VERTAILU TOIMISTOLABORATORIOSSA - VAIKUTUKSET KESKITTYMISKYKYYN JA AKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Eveliina Kankkunen* Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Nerokasta näkemistä. Näöntarkastuksen tulevaisuus

Nerokasta näkemistä. Näöntarkastuksen tulevaisuus Nerokasta näkemistä Näöntarkastuksen tulevaisuus Intensiivinen älylaitteiden käyttäminen lisää näköstressiä Tietokoneet, tablet-laitteet sekä älypuhelimet ovat tulleet olennaiseksi osaksi päivittäistä

Lisätiedot

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio,

Lisätiedot

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT Karl-Magnus Spiik Ky ET/valinta / sivu 1 LÄHTÖTILANNE Tulosyksikön johtaja vaihtui. Yrityksen johdon tavoitteena oli saada lisää tietoa uuden johtajan valitsemista varten; hakijat (3) olivat talon sisältä.

Lisätiedot

Valaistus. Teollisuus. Case study. Carlo Casagrande. Valoisassa varastossa kelpaa työskennellä Lapinjärvi, Suomi

Valaistus. Teollisuus. Case study. Carlo Casagrande. Valoisassa varastossa kelpaa työskennellä Lapinjärvi, Suomi Valaistus Teollisuus Case study Carlo Casagrande Valoisassa varastossa kelpaa työskennellä Lapinjärvi, Suomi CoreLine Highbay Taustaa Vuonna 1959 perustettu Carlo Casagrande & Co Oy on kotimainen maahantuontiin

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

Suoritusten seuranta ja opiskelijan edistyminen

Suoritusten seuranta ja opiskelijan edistyminen Suoritusten seuranta ja opiskelijan edistyminen Opettaja voi halutessaan ottaa käyttöön toiminnon, jossa hän määrittelee etenemispolun opintojaksolle. Hän voi jokaisen aktiviteetin kohdalla määritellä

Lisätiedot

Aurinkosuojaus integroituna osaksi kestävää rakentamista. SUOMEN AURINKOSUOJAUS RY

Aurinkosuojaus integroituna osaksi kestävää rakentamista. SUOMEN AURINKOSUOJAUS RY Aurinkosuojaus integroituna osaksi kestävää rakentamista REHVA Guide books Sivu 2 HAASTE Suunnittelukulttuurin tulee kehittyä ja oppia uusia keinoja. Aurinkosuojajärjestelmä on huomioitava suunnittelun

Lisätiedot

ARTO-PERIMETRI TUTUKSI

ARTO-PERIMETRI TUTUKSI ARTO-PERIMETRI TUTUKSI Näköä 2013, Helsinki 12.10.2013 Arto Hartikainen Bachelor of Science in Optometry, optikko Tmi. Optivisio www.optivisio.fi arto.hartikainen@optivisio.fi Ajokortin uudistuneet näkövaatimukset

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

Led-valaistuksen kokonaistaloudellisuus ja energiatehokkuus sairaalavalaistuksessa. Simo Kari Glamox Luxo Lighting Oy 1

Led-valaistuksen kokonaistaloudellisuus ja energiatehokkuus sairaalavalaistuksessa. Simo Kari Glamox Luxo Lighting Oy 1 Led-valaistuksen kokonaistaloudellisuus ja energiatehokkuus sairaalavalaistuksessa Simo Kari Glamox Luxo Lighting Oy 1 2 LED on pieni ja tehokas valonlähde, joka muuttaa valaistuksen maailman Valkoinen

Lisätiedot

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede S-114.381 Laskennallinen Neurotiede Projektityö 30.1.007 Heikki Hyyti 60451P Tehtävä 1: Virityskäyrästön laskeminen Luokitellaan neuroni ensin sen mukaan, miten se vastaa sinimuotoisiin syötteisiin. Syöte

Lisätiedot

Tuotetietoa. Neulasulku tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin EWIKONin sähköinen neulasulku

Tuotetietoa. Neulasulku tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin EWIKONin sähköinen neulasulku Tuotetietoa Neulasulku tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin EWIKONin sähköinen neulasulku EWIKONin sähköinen neulasulkutekniikka EWIKONin sähkökäytöillä varustetut neulasulkujärjestelmät älykkäine ohjauksineen

Lisätiedot

Ilmavaihtoäänen taajuusjakauma ja ääniympäristötyytyväisyys

Ilmavaihtoäänen taajuusjakauma ja ääniympäristötyytyväisyys Ilmavaihtoäänen taajuusjakauma ja ääniympäristötyytyväisyys David Oliva david.oliva@turkuamk.fi 040 0807 594 Turun ammattikorkeakoulu Sisäilmastoseminaari 16.3.2016 TAUSTA - Ilmanvaihtoäänet Ilmanvaihdon

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Älykäs katuvalaistus ja valaisimen elinikä. Hans Baumgartner Muuttuva valaistus- ja liikenneympäristö Aalto Yliopisto

Älykäs katuvalaistus ja valaisimen elinikä. Hans Baumgartner Muuttuva valaistus- ja liikenneympäristö Aalto Yliopisto Älykäs katuvalaistus ja valaisimen elinikä Hans Baumgartner Muuttuva valaistus- ja liikenneympäristö Aalto Yliopisto 5.4.2016 Johdanto Älykkäässä katuvalaistuksessa valaistustasoa säädetään valaistuksen

Lisätiedot

Ledifaktoja Valomessut Daniel Jenkins OEM / Philips Valaistus

Ledifaktoja Valomessut Daniel Jenkins OEM / Philips Valaistus Ledifaktoja Valomessut 2009 Daniel Jenkins OEM / Philips Valaistus Kolme trendiä, kolme mahdollisuutta Perinteisistä valonlähteistä Led-valaistusratkaisuihin Komponenteista ja tuotteista sovelluksiin ja

Lisätiedot

Melun vaikutukset asuinkerrostaloissa

Melun vaikutukset asuinkerrostaloissa Melun vaikutukset asuinkerrostaloissa Valtteri Hongisto, Maria Mäkilä, Annu Haapakangas, Mikko Kylliäinen ja Jukka Hyönä +358405851888 valtteri.hongisto@ttl.fi Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Helsinki Rakennusten

Lisätiedot

TAMK Ohjelmistotekniikka G Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi Herkko Noponen Osmo Someroja. Harjoitustehtävä 2: Karttasovellus Kartta

TAMK Ohjelmistotekniikka G Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi Herkko Noponen Osmo Someroja. Harjoitustehtävä 2: Karttasovellus Kartta TAMK Ohjelmistotekniikka G-04237 Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi Harjoitustehtävä 2: Karttasovellus Kartta TAMK Karttasovellus Kartta Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. VAATIMUSMÄÄRITTELY...

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 1 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 1 Ti Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 1 Ti 10.1.2017 Timo Männikkö Luento 1 Algoritmi Algoritmin toteutus Ongelman ratkaiseminen Algoritmin tehokkuus Algoritmin suoritusaika Algoritmin analysointi Algoritmit 1 Kevät 2017

Lisätiedot

LEAF-projekti Kysymykset käyttäjälle. Vastauksia 16.4.2012 Laboratoriomestari Juha Heimovirta juha.heimovirta@oulu.fi

LEAF-projekti Kysymykset käyttäjälle. Vastauksia 16.4.2012 Laboratoriomestari Juha Heimovirta juha.heimovirta@oulu.fi LEAF-projekti Kysymykset käyttäjälle Vastauksia 16.4.2012 Laboratoriomestari Juha Heimovirta juha.heimovirta@oulu.fi Valaistus: Valaistus yleiskuvaus toiminnasta Luokkatilojen valaisimet verkkokaton päällä,

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen

Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen Ennen kuin aloitat: 1. Asenna tietokoneeseesi ilmainen Miso Regular fontti, jonka saat täältä: https://www.fontspring.com/fonts/marten- nettelbladt/miso

Lisätiedot

Passihakemukseen liitettävän valokuvan on täytettävä tässä ohjeessa annetut vaatimukset.

Passihakemukseen liitettävän valokuvan on täytettävä tässä ohjeessa annetut vaatimukset. Valokuvaohje Suomessa on siirrytty 21.8.2006 uusiin passikuvavaatimuksiin, jotka perustuvat YK:n alaisen kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön määritelmiin. Niiden tehtävänä on yhdenmukaistaa passikuvia

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

7. Normaalijakauma ja standardipisteet

7. Normaalijakauma ja standardipisteet 33 7. Normaalijakauma ja standardipisteet Aiemmin olemme esittäneet joitakin variaabelin jakaumia histogrammien ja frekvenssipolygonien muodossa. Jos kuvittelemme, että mittaamme varsin tarkasti ja jatkuvaksi

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot