TUOTTAVAN TOIMISTOTYÖN VALAISTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUOTTAVAN TOIMISTOTYÖN VALAISTUS"

Transkriptio

1 Teknillinen korkeakoulu, Valaistuslaboratorio Raportti 33 Espoo 2003 TUOTTAVAN TOIMISTOTYÖN VALAISTUS Raportti 1 Liisa Halonen Pirkko Oittinen Jorma Lehtovaara Viorel Gligor Mikko Hyvärinen Jopi Penttilä Henri Ståhl Jarkko Haataja Työsuojelurahasto on rahoittanut tätä tutkimusta Valaistuslaboratorio PL TKK Viestintätekniikan laboratorio PL TKK

2 Teknillinen korkeakoulu Valaistuslaboratorio PL TKK Puh. (09) Fax (09) ISBN ISSN

3 Tuottavan toimistotyön valaistus Raportti 1 TIIVISTELMÄ Tämä raportti on tehty tutkimuksen Tuottavan toimistotyön valaistus yhteydessä. Tutkimuksen alussa on selvitetty kirjallisuuden avulla toimistotyön tuottavuuteen liittyviä valaistus- ja näyttöteknisiä tekijöitä erityisesti ikääntyvän työntekijän näkökulmasta. Päätavoite tutkimuksessa on ollut koetilojen ja mittausmenetelmien kehittäminen koehenkilöillä tehtäviin näyttötyön tuottavuusmittauksiin. Kahden näytön samanaikainen käyttö arvioidaan toimistoissa lähivuosina yleistyväksi näyttöjen käyttötavaksi. Arviota tukee pöytänäytöissä tapahtuva vähittäinen teknologiasiirtymä katodisädeputkinäytöistä nestekidenäyttöihin. Kahden näytön käyttöä tarkastellaan omana kokonaisuutena. Valaistuksen vaikutusta näyttöjen käytettävyyteen läpikäytiin näyttötekniikan alueelta löytyneiden lähteiden pohjalta. Ulkoisen valaistuksen laatutekijöillä on olennainen vaikutus näyttöjen luettavuuteen sekä keinovalaistuksessa että päivänvalossa. Ikääntymisen vaikutuksia valaistustarpeeseen ja valaistussuunnitteluun on käsitelty kirjallisuuden pohjalta. Raportissa on esitelty muutamia tutkimuksia, joissa ikääntyneillä on suoritettu mittauksia erilaisissa valaistuksissa ja erilaisilla näkötehtävillä. Eräissä tutkimuksissa vertailuryhmänä on ollut nuoret työntekijät. Tässä tutkimuksessa suunniteltiin koeolosuhteita ja testattiin kehitettyjä mittausmenetelmiä koehenkilöillä sekä TKK valaistustekniikan että viestintätekniikan laboratorioissa. Koemittauksissa tutkittiin keinovalon vaikutuksia visuaalisen haun nopeuteen eri valaistusvoimakkuuksilla. sekä valaistusolosuhteiden ja valaistustapojen vaikutusta visuaaliseen hakuun kahdella erilaisella näytöllä. Lisäksi tutkittiin ympäröivän valaistuksen ja näyttöjen kirkkauden sekä näyttötyypin vaikutusta työskentelyn nopeuteen tilanteessa, jossa käytetään yhtäaikaisesti kahta monitoria rinnakkain. Avainsanat: valaistuksen laatu, näytöt, tuottavuus, luettavuustestit TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio 1

4 Raportti 1 Tuottavan toimistotyön valaistus 2 TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio

5 Tuottavan toimistotyön valaistus Raportti 1 ALKULAUSE Tämä raportti liittyy Työsuojelurahaston rahoittamaan tutkimukseen Tuottavan toimistotyön valaistus. Tutkimus on osa laajempaa Tuottava Toimisto tutkimusohjelmaa, jonka rahoittajia ovat Tekes ja lukuisat kotimaiset sisäilmastoalan yritykset. Tämä tutkimus on tehty Teknillisen korkeakoulun valaistustekniikan ja viestintätekniikan laboratorioissa. Tutkimuksen vastuullinen johtaja on professori Liisa Halonen ja viestintätekniikan tutkimuksen osalta professori Pirkko Oittinen Tutkijoina projektissa toimivat dipl.ins. Jorma Lehtovaara, tekn.yo. Viorel Gligor, tekn.yo. Mikko Hyvärinen, tekn.yo. Jopi Penttilä, tekn.yo. Henri Ståhl ja tekn.yo. Jarkko Haataja TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio 3

6 Raportti 1 Tuottavan toimistotyön valaistus 4 TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio

7 Tuottavan toimistotyön valaistus Raportti 1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ALKULAUSE 1 JOHDANTO VALAISTUSUUREET JA TUOTTAVUUSMITTAUKSET Valonmäärän eli valaistusvoimakkuuden vaikutus Luminanssit ja niiden jakauman vaikutus Luminanssisuhteet Heijastukset näytöistä Keinovalaistuksen aiheuttama häikäisy Päivänvalon aiheuttama häikäisy Valonkoostumuksen vaikutus tuottavuuteen Uudet valaistussuositukset ja toimistotyön valaistus NÄYTÖT JA TOIMISTOTYÖ Yleistä Näyttöteknisiä ratkaisumalleja tietomäärän hallintaan Kahden näytön hyöty ja ongelmat Visuaalinen käytettävyys Kontrastin, näyttötyypin ja valaistuksen vaikutus Johtopäätökset IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TARPEIDEN HUOMIOIMINEN TOIMISTOVALAISTUKSEN SUUNNITTELUSSA Yleistä Toimistovalaistuksen vaatimukset Ikääntymiseen liittyvät muutokset näköjärjestelmässä Tutkimuksia valaistuksen vaikutuksesta Iikääntyvien työntekijöiden erityistarpeet TUTKIMUKSET VALOKUUTIOSSA Johdanto Valokuutio Koetila Koetilan valaistusjärjestelmä Valaistustilanteet Näkötesti Visual Search tietokoneohjelma Mittaukset Mittaukset eri valaistusvoimakkuuksilla Tulokset Mittaukset eri valaistustavoilla Tulokset TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio 5

8 Raportti 1 Tuottavan toimistotyön valaistus 6 KAHDEN NÄYTÖN TUTKIMUKSET Johdanto Tutkimusmenetelmät Testilaitteisto Ohjelmisto Esikokeet Koejärjestelyt Tutkimustulokset Yleistä Luminanssieron ja valaistuksen vaikutus Tilastollinen tarkastelu Johtopäätökset YHTEENVETO LÄHDELUETTELO...60 LIITE A Näkötehokkuustesti; kyselykaavake 6 TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio

9 Tuottavan toimistotyön valaistus Raportti 1 1 JOHDANTO Tämä raportti on tehty tutkimuksen Tuottavan toimistotyön valaistus yhteydessä. Tutkimuksen alussa on selvitetty kirjallisuuden avulla toimistotyön tuottavuuteen liittyviä valaistus- ja näyttöteknisiä tekijöitä erityisesti ikääntyvän työntekijän näkökulmasta. Päätavoite tutkimuksessa on ollut koetilojen ja mittausmenetelmien kehittäminen koehenkilöillä tehtäviin näyttötyön tuottavuusmittauksiin. Toimistotyössä informaation merkitys korostuu tulevina vuosina entisestään. Informaatiota generoidaan, käsitellään ja välitetään sekä seurataan näyttöjen välityksellä samanaikaisesti useasta kanavasta. Tämän mahdollistamiseksi näyttöjen määrän ja pinta-alan tulee kasvaa. Visioina kehityksestä ovat ns. päälle puettavat kuten silmälaseihin kiinnitettävät näytöt, näyttöseinät, ikkunat, digitaaliset työpöydät ja jopa lattia näyttöpintana. Lähivuosina toteutuskelpoisena vaihtoehtona on usean, ensisijaisesti kahden, näytön käyttö. Toinen näytöistä voi olla pöytänäyttö, toinen mahdollisesti sylissä tai käsissä pidettävä näyttö. Ennusteiden mukaan kahden näytön käyttö yleistyy nopeasti. Sitä tukee teknologiamuutos katodisädeputkinäytöistä litteisiin näyttöihin; edellisiä on runsaasti toimistoissa olemassa ja toisaalta jälkimmäisten tilantarve on suhteellisesti pieni. Toimistotyötä tekevän työväestön ikääntyminen on tosiasia. Ikä vaikuttaa jo sinällään ihmisen näköjärjestelmään ja pitkäaikainen työskentely näyttötyössä aiheuttaa myös muita fyysisiä haittoja. Työn aiheuttamia haittoja voidaan ainakin osaksi lievittää suunnittelemalla ja rakentamalla työolosuhteet mahdollisimman hyviksi ja työtä helpottaviksi. Valaistus on yksi tärkeä olosuhdetekijä. Yksilöllisen valontarpeen toteuttaminen ja valaistuksen muunneltavuus ovat avainasemassa viihtyisän työvalaistuksen luomisessa. Keinovalaistuksen ohella myös hyvin toteutetulla päivänvalolla voidaan lisätä työviihtyvyyttä TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio 7

10 Raportti 1 Tuottavan toimistotyön valaistus 2 VALAISTUSUUREET JA TUOTTAVUUSMITTAUKSET 2.1 Valonmäärän eli valaistusvoimakkuuden vaikutus Määritelmän mukaan valaistun pinnan keskimääräinen valaistusvoimakkuus on pinnalle kaikista suunnista saapuvan kokonaisvalovirran suhde tarkasteltavan pinnan alaan. Valaistusvoimakkuuden yksikkönä käytetään luksia (lx). Näin ollen valaistusvoimakkuus ilmaisee, kuinka paljon pinnalle tulee valoa mutta ei kuitenkaan kerro, miten hyvin kyseisessä valaistuksessa nähdään, koska informaatio tarkasteltavan pinnan ja sen yksityiskohtien valonheijastusominaisuuksista puuttuu. Vaikka eri pintojen valaistusvoimakkuudet olisivat yhtä suuret, voi pintojen erilaisista väri- ja heijastusominaisuuksista johtuen niiden välillä olla huomattaviakin kirkkauseroja. Valaistuksen määrälliseen arviointiin käytetään perinteistä valaistusvoimakkuuden mittausta työtilan keskeisiltä alueilta, työpöydiltä, näytöltä jne. Valaistusmittauksia voitaneen pitää karkeana valaistuksen luokitusarvona samantyyppisten tilojen keskinäisessä vertailussa. Lisäksi valaistusvoimakkuus on käyttökelpoinen mittari tiloissa, joissa päivänvalon ja keinovalon keskinäiset määrät vaihtelevat ja valaistusvoimakkuuden vaikutus työolosuhteiden vaihteluun on suuri. Valonsäädöllä voidaan vaikuttaa yksilöllisen valaistuksen toteutukseen. Keinovalon määrää voidaan muutella joko ajallisesti tai paikallisesti työtehtävien ja niiden vaatimien näkötehtävien mukaan. myös päivänvalon mukaan muuttuva keinovalaistus on eräs muunneltavan valaistuksen toteutusmahdollisuus. Eri päivänvalotilanteissa tarvittava keinovalon määrä on laboratorio-olosuhteissa suoritettava tehtävä, joka perustuu koehenkilöiden tekemään subjektiiviseen säätöön ja sen rekisteröintiin. Laboratoriomittaukset suoritetaan tilassa, joka on varustettu tietokoneella säädettävällä valaistuksella. Näin keinovalon määrää on helppo testeissä muuttaa ilman valaisin- tai lamppumuutoksia. 2.2 Luminanssit ja niiden jakauman vaikutus Luminanssi eli valotiheys on mitta pinnan kirkkaudelle. Luminanssi kertoo miten kirkkaalta valoaheijastava pinta tai itsesäteilevä valonlähde esim. monitori tarkastelusuunnasta näyttää. Pintojen luminanssiin vaikuttaa merkittävästi se, miten paljon niihin tulevasta valosta pinnat heijastavat takaisin (heijastumissuhde) sekä miten ja mihin suuntaan heijastuminen pinnasta tapahtuu (suuntaheijastuminen, hajaheijastuminen tai sekaheijastuminen). Tärkein valaistustekninen tekijä hyvään näkyvyyteen pyrittäessä on näkökohteen ja ympäristön luminanssi ja niiden keskinäinen suhde. Luminanssijakauma vaikuttaa näkyvyyteen osaksi siksi, että näkökentän luminanssit määräävät silmien sopeutumistason, jolla on vaikutusta mm. näkötarkkuuteen. Pupillin kokoa ja verkkokalvon herkkyyttä muuttamalla silmä sopeutuu näkökentän luminansseihin pyrkien näkökentän luminanssijakauman määräämään tilaan. 8 TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio

11 Tuottavan toimistotyön valaistus Raportti 1 Luminanssitasoa, johon silmien sopeutuminen lopulta päättyy, kutsutaan sopeutumistasoksi. Hyvin suunnitelluissa sisätiloissa luminanssijakauma näkökentässä on sellainen, että sopeutumisluminanssiksi voidaan ottaa näkökentän keskimääräinen luminanssi. Silmän sopeutumisluminanssitaso vaikuttaa näkötarkkuuteen (kyky erottaa pienet, hyvin lähekkäin olevat yksityiskohdat toisistaan) kontrastiherkkyyteen (kyky erottaa pieniä suhteellisia luminanssieroja) sopeutumisessa, mukautumisessa, silmien liikkeissä jne. tarvittavien motoristen toimintojen tehokkuuteen. Sopeutumistason kasvaessa näkötarkkuus, kontrastiherkkyys ja silmien motoriikan suorituskyky paranevat tiettyyn maksimitasoon saakka. Näkötehtävissä, joissa yksityiskohdan koko on kriitillinen näkyvyyttä ajatellen, sopeutumisluminanssin kasvattaminen on tärkein tekijä haluttaessa lisätä näkötarkkuutta näkyvyyden parantamiseksi. Kun kriitillisen yksityiskohdan koko on paljon sen erottamiseksi tarvittavaa kynnysarvoa suurempi, näkötarkkuuden lisäämisellä ei ole merkitystä. Edellä sanottu pätee myös kahteen muuhun edellä mainittuun silmän suorituskykytekijään. Kontrastiherkkyys ja silmien motoristen toimintojen tehokkuus paranevat sopeutumistason kasvaessa, mutta näkyvyys paranee vain niin kauan kuin nämä tekijät ovat kriitillisiä yksityiskohdan näkyvyydelle Luminanssisuhteet Luminanssijakauman suunnittelu täydentää valaistusvoimakkuuteen perustuvaa suunnittelua. Seuraavat seikat on otettava huomioon näkökohteen ja sen välittömän ympäristön luminanssi, katon, seinien ja lattian luminanssi häikäisyn välttäminen valaisimien ja ikkunoiden luminanssia rajoittamalla. Toivotut luminanssisuhteet saadaan aikaan sopivalla valaisimien valinnalla ja sijoittelulla sekä oikealla huonepintojen ja sisustusmateriaalien heijastumissuhteiden valinnalla. Valaistusjärjestelmän ja valaistustavan valinnalla voidaan vaikuttaa myös ratkaisevasti lopulliseen luminassijakaumaan, tilan visuaaliseen ilmeeseen sekä näköolosuhteisiin. Esimerkiksi suora ja epäsuora valaistus tuottavat täysin erilaisen valaistuksen. Koetilan Valokuutio` valaistus toteutetaan järjestelmällä, joka sisältää sekä suoran että epäsuoran komponentin ja lisäksi molempia voidaan itsenäisesti säätää. Näyttötyössä näytön ja sen ympäristön luminanssien suhde on näkömukavuuden kannalta olennainen. Uusien näyttöjen kirkkaus on riittävä, jotta ne soveltuvat TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio 9

12 Raportti 1 Tuottavan toimistotyön valaistus normaalisti valaistuun toimistoympäristöön vaaleine huonepintoineen. Näköergonomian kannalta ei ole kuitenkaan suotavaa, että katseltavan kohteen tausta ja sen lähiympäristö ovat itse kohteita kirkkaammat. Näkökohteen ympäristöään hieman suurempi luminanssi edistää huomion keskittymistä tälle alueelle. Valaistussuosituksien mukaan lähiympäristön luminanssi ei kuitenkaan saa alittaa arvoa 1/3 eikä näkökentän uloimpien osien luminanssi arvoa n. 1/10 kohteen luminanssista. 2.3 Heijastukset näytöistä Heijastukset näytöissä ja kiiltävissä materiaaleissa pienentävät alkuperäisen kuvan tai kohteen kontrastia ja siten heikentävät näkemistä. Heijastunut luminanssi ikäänkuin summautuu alkuperäisiin luminansseihin ja näin alentaa näkyvää kontrastia ja voi pahimmassa tapauksessa hävittää sen lähes kokonaan. Suuntaheijastuksessa näkyvän heijastuneen luminanssin suuruus riippuu heijastuksen aiheuttavan lähteen esim. kirkkaan lampun tai ikkunan luminanssista ja pinnan suuntaheijastavuudesta, esimerkkeinä kalvot ja kiiltävät paperit. Hajaheijastuksessa eli diffuusissa heijastuksessa näkyvä heijastunut luminanssi puolestaan riippuu pinnalle tulevan valon määrästä eli pinnan valaistusvoimakkuudesta ja kyseisen pinnan hajaheijastavuudesta. Esimerkkinä tästä on normaali valkoinen kopiopaperi. Käytännön valaistuissa ympäristöissä esimerkiksi tietokonenäyttöjen kuvapinnasta tapahtuu näitä molempia heijastusmuotoja yhtä aikaa. Kuvapinnan rakenteella ja heijastuskäsittelyllä heijastuksia voidaan vähentää. Kuvapinnan muoto vaikuttaa myös heijastusten esiintymiseen. Kupera kuvapinta kerää heijastuksia laajemmalta alueelta kuin suora pinta 2.4 Keinovalaistuksen aiheuttama häikäisy Keinovalaistuksen aiheuttamaa häikäisyä mitataan häikäisyindeksillä UGR (Unified Glare Rating). UGR on kansainvälisen valaistusjärjestön CIE toimesta kehitetty häikäisyn arviointimenetelmä. Se saa arvoja 5 ja 30 välillä, suuremman arvon merkitessä suurempaa häikäisyä. Sen häikäisylähteen koko on rajoitettu avaruuskulman arvoihin 0,0003 0,1 sr. Suurilla häikäisylähteillä kuten esim. ikkuna UGR on aivan liian epätarkka. UGR lasketaan yhtälöllä: 2 0,25 L iωi UGR = 8log 10 2 Lb i Pi (1.1) Missä L b = Havaitsijan näkemä keskimääräinen luminanssi (taustaluminanssi) ilman häikäisylähdettä [cd/m 2 ]. L = Häikäisylähteen luminanssi havaitsijan suuntaan [cd/m 2 ]. ω = Avaruuskulma, jossa häikäisylähde näkyy havaitsijalle. P = Guthin paikka indeksi häikäisylähteelle. Saadaan laskemalla. 10 TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio

13 Tuottavan toimistotyön valaistus Raportti 1 UGR-indeksiä käytetään häikäisyn arvostelussa mm. uudessa eurooppalaisessa sisävalaistusstandardissa, joten se on tulevaisuudessa ainoa Suomessa käytettävä keinovalaistuksen häikäisyarvostelumenetelmä. Toimistovalaistuksessa suositellaan työn vaativuuden mukaan häikäisyindeksin UGR arvoja < Päivänvalon aiheuttama häikäisy Päivänvalon aiheuttamaa häikäisyä pyritään arvioimaan videofotometrimittausten avulla. TKK Valaistuslaboratoriossa on pidempiaikaisena tutkimuksena kyseiseen mittaukseen perustuvan häikäisymenetelmän kehitys. Menetelmällä voidaan mitata ikkunan kirkkauden aiheuttamaa häikäisyä. Menetelmän etuna muihin vastaaviin menetelmiin on se, että ikkunan kirkkauden ei tarvitse olla tasainen. Mikäli menetelmä osoittautuu käyttökelpoiseksi, siitä on suuri etu päivänvalon käytön suunnittelussa ja päivänvalotekniikan kehityksessä. Häikäisyn laskentamenetelmässä häikäisylähde (ikkuna) jaetaan pienempiin osiin. Jokaista osaa käsitellään erillisenä häikäisylähteenä, jolle lasketaan luminanssi, avaruuskulma ja sijaintikerroin. Päivänvalon häikäisyn laskentayhtälö DGI: DGI = 10 log10 0,478 missä: L b L + 1,6 Ω 0,8 s 0,5 ( 0,07ω L ) s (1.2) L s on ikkunan osan keskimääräinen luminanssi Ω on em. alueen sijainnin näkökentässä huomioiva tekijä. Saadaan laskemalla sijaintikertoimen P avulla (kts. yhtälö 1) L b on taustaluminanssi ω on ikkunan osan avaruuskulma havaitsijan paikalta Luminanssimittaus tehdään IQCam videofotometrillä. Häikäisyindeksin laskenta suoritetaan MathLab-ohjelmalla. 2.6 Valonkoostumuksen vaikutus tuottavuuteen Valonkoostumukseen ja sen kautta värien näkemiseen voidaan vaikuttaa valonlähteiden valinnalla. Laadukkailla valonlähteillä värien luonnollisuus paranee ja värierotus on helpompaa. Valonkoostumuksen mittarina voidaan käyttää suureita värilämpötila ja värintoistoindeksi R a. Tuottavuusvaikutuksia voidaan tutkia vaihtamalla työtilan valaisimiin väriominaisuuksiltaan erilaisia valonlähteitä. Vertailu tehdään valonlähteillä, jotka täyttävät vain suositusten minimiarvot sekä valonlähteillä, jotka edustavat valonväriominaisuuksiltaan parasta tasoa TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio 11

14 Raportti 1 Tuottavan toimistotyön valaistus 2.7 Uudet valaistussuositukset ja toimistotyön valaistus CEN (European Committee for Standardization) on julkaissut standardia CEN uusiksi eurooppalaisiksi valaistussuosituksiksi. Standardi sisältää myös uudet vaatimukset näyttöpäätevalaistukselle. Perusajatuksena uusissa suosituksissa on ottaa huomioon myös näytön pinnan heijastusominaisuudet standardin ISO mukaisesti. Uusissa valaistussuosituksissa ei enää vaadita tasaista valaistusta koko huoneeseen, vaan työalueiden ja niiden välittömien lähialueiden tulee olla hyvin valaistuja. Muuhun osaan huonetta riittää alempi valaistusvoimakkuus (kuva 1.1). Etuna on vapaampi valaisimien sijoitus työpisteiden mukaan sekä pienempi valaistuksen energiankulutus. Työalue 500 lx Minimi 200 lx Välitön lähiympäristö 300 lx Kuva 1.1 Uusien valaistussuosituksien mukaan on tarpeen valaista hyvin vain varsinainen työalue ja sen lähiympäristö, ei alueita, joissa ei vakituisesti työskennellä. Valaisimien ja näytöiltä mahdollisesti heijastuvien muiden kirkkaiden pintojen, kuten esimerkiksi kattopinta epäsuorassa valaistuksessa, luminanssille annetaan suosituksissa raja-arvoja. Näin pyritään heijastuvat luminanssit pitämään kohtuullisina sekä tilan pintojen väliset luminanssisuhteet sopivina. Standardiehdotus esittelee kuusi eri luokkaa (taulukko 1.1), joissa kaikissa määritellään valaisimen valoaukon luminanssin maksimiarvo kulma-a1ueelle pystytasosta lukien. Oletuksena on, että näytön kallistus taaksepäin on enintään 15. Standardi on vaativin luokan III näytöille, joiden pinnan heijastuksia vähentävät ominaisuudet ovat heikot. Tässä tilanteessa va1oaukon luminanssin raja-arvo edellä mainittuihin kulmiin on vain 200 cd/m 2, mikä on hyvin matala arvo ja vastaa likimain valkean paperin luminanssia 1000 lx valaistuksessa. Luokan I ja II näyttöjen pinnan heijastuksia vähentävät ominaisuudet ovat paremmat ja siksi va1aisimen va1oaukon luminanssin raja-arvoksi esitetään 1000 cd/m 2 (kuva 1.2). 12 TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio

15 Tuottavan toimistotyön valaistus Raportti 1 Hämmentävä tekijä uudessa suosituksessa onkin, että esityksen mukainen, näytön ominaisuuksista riippuva määrittely asettaa valaistussuunnittelijat vieläkin vaikean ongelman eteen. Suunnitteluvaiheessa tilan käyttäjää ei useinkaan tunneta eikä etenkään tarkkoja näyttölaitetyyppejä. Pitääkö suunnittelussa varautua pahimpaan vaihtoehtoon ja samalla kalliimpaan vai voidaanko olettaa uusien tilojen tulevien käyttäjien näyttölaitteet aina uudehkoiksi ja hyvälaatuisiksi. Uuden standardin käytännön vaikutuksia lienee, että se ohjaa valaistuskäytäntöä kohti epäsuoran tai osittain epäsuoran valaistuksen käyttöä. Epäsuoralla ja puoliepäsuoralla valaistuksella on helpompi tehdä luminansseiltaan tasaisempi ja valoisan ilmeen antava valaistus työtiloihin sekä toteuttaa nykytietämyksen mukainen hyvä näköergonomia vaativassakin toimistotyössä. Kannettavien tietokoneiden yleistyminen jopa ainoana työtietokoneena asettaa valaisimien kirkkaudelle omat vaatimuksensa. Niiden näytön kallistus on usein pöytänäyttöä suurempi eli yli 15 astetta, mistä aiheutuu helpommin yläpuolella olevien valaisinten heijastuksia. Suorien valaisimien luminanssirajakulmia jouduttaisiin tiukentamaan vielä standardissakin esitettyjä pienemmiksi sekä rajoittamaan lisäksi valaisimesta alaspäin näkyvää kirkkautta. Taulukko 1.1 Valaisimien ja heijastuvien pintojen maksimiluminanssit näytön laadukkuuden mukaan Näytön luokka I II III standardin ISO mukaisesti Näytön heijastuksia Hyvät Keskimääräiset Heikot vähentävät ominaisuudet Näytöltä heijastuvien luminanssi cd/m 2 pintojen keskimääräinen < 1000 < 200 heijastuksia häikäisyä luminanssit < 1000 cd/m 2 65 o 65 o Kuva 1.2 Valaisimien ja katon luminanssien rajoitus heijastusten ja häikäisyn estämiseksi TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio 13

16 Raportti 1 Tuottavan toimistotyön valaistus 3 NÄYTÖT JA TOIMISTOTYÖ 3.1 Yleistä Tietokonetta hallitaan näytöllä esitettävien objektien avulla, eli tietokone kommunikoi käyttäjänsä kanssa näytön välityksellä. Näytöllä on siis erittäin tärkeä rooli siinä, miten käyttäjä ymmärtää ja hallitsee tietokonetta. Viimeisen vuosikymmenen aikana näytöt ovat kuitenkin muodostuneet pullonkaulaksi tietokoneen ja käyttäjän väliselle tehokkaalle vuorovaikutukselle. Pääasiallisena syynä on internetin ja uusien ohjelmasovellusten valtavasti kasvattama hyödyllisen informaation määrä. Informaation määrän kasvaminen on johtanut siihen, että tietokoneen käyttäjä joutuu uhraamaan huomattavasti entistä enemmän voimavaroja suuren tietomäärän hallintaan. Kasvanut informaatiomäärä ei ole kuitenkaan kasvattanut näyttöjen kokoa merkittävästi, jolloin näyttöpinta-ala on käynyt käyttäjälleen yhä ahtaammaksi. 3.2 Näyttöteknisiä ratkaisumalleja tietomäärän hallintaan Fyysiseltä kooltaan suuremmat ja resoluutioltaan paremmat näytöt olisivat tulevaisuudessa luonnollinen ratkaisu suuren informaatiomäärän hallintaan. Nykyisten suurikokoisten näyttöteknologioiden ongelmana on korkeat tuotantokustannukset, jotka pitävät niiden hinnat erittäin korkeina. Myöskään nykyisten suurikokoisten näyttöjen resoluutio ei ole parempi kuin tavallisissa toimistoissa käytössä olevissa kuvaputkinäytöissä. Tulevaisuudessa huomio kohdistuu seinälle heijastavien projektoreiden sekä projektio- ja plasmanäyttöjen hyväksi käyttöön. Tutkimustyötä ja sovelluksia on kehitetty viimeisten vuosien aikana useilla eri tahoilla /52,53,54/. Pääripusteisilla HMD-näytöillä (Head-Mounted Displays) kuva kyetään esittämään siten, että kuva peittää käyttäjän näkökentästä laajan alueen. Diagonaalisen näkökulman avulla mitattuna pääripusteiset näytöt yltävät parhaimmillaan jopa yli 100 asteen peittoon, vaikkakin tavallisille kuluttajamarkkinoille suunnatut laitteet yltävät nykyään ainoastaan kuvaputkinäytöille ominaiseen asteeseen. HMDnäyttöjen ongelmana on niiden alhainen resoluutio. Parhaimmat kuluttajamarkkinoilla olevat HMD-näytöt saavuttavat SVGA-resoluution ( pikseliä). Useat myynnissä olevat näytöt ovat resoluutioltaan niinkin alhaisella tasolla kuin pikseliä. HMD-näyttölaitteita on useita erityyppisiä, kuten kypärä-, silmikko-, pantaja silmälasimallisia. Toimisto-olosuhteissa hyödynnettynä silmikkonäyttöjen tulisi olla erittäin keveitä /55/. Myös tietokoneohjelmistojen ja -järjestelmien suunnittelulla kyetään parantamaan tiedonhallintaa. Tietokoneohjelmat suunnitellaan siten, että käyttäjä kykenee havainnoimaan samanaikaisesti useita sovelluksia ja niiden tapahtumia. Ohjelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa keskitytään käyttäjän periferisen näkökyvyn hyödyntämiseen, jolloin käyttäjä kykenee havainnoimaan tietoa useista näytöllä olevista ikkunoista ja sovelluksista. Yksistään ohjelmistojen paremmalla toteutuksella ei kuitenkaan vältytä siltä tosiasialta, että näyttöpinta-alaa tarvitaan tulevaisuudessa lisää /56,57/. Viimeisten vuosien aikana yleistynyt menetelmä tiedonhallinnan parantamiseen on ollut asentaa useita näyttöjä samaan tietokoneeseen /58/. Kyseinen järjestelmä on 14 TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio

17 Tuottavan toimistotyön valaistus Raportti 1 halpa ja helppo toteuttaa, sillä lisäinvestoinneiksi vaaditaan ainoastaan toinen näyttö ja dual display - toiminnon omaava videokortti /56/ Kahden näytön hyöty ja ongelmat Grudinin suorittamassa kahden näytön käyttötutkimuksessa /56/ selvitettiin sitä, miten tutkimuksen testihenkilöt hyödynsivät toisen näytön tuoman näyttöpinta-alan. Testihenkilöt olivat kokeneita tietokoneen käyttäjiä. Tutkimus osoitti, että sovellusohjelmien ikkunoita ei ulotettu molempien näyttöjen kokoisiksi vaan näytöillä esitettiin erillisiä ikkunoita. Tyypillinen näyttöasetelma oli sellainen, jossa ensisijaisessa näytössä esitettiin päätyöhön liittyvä sovellus koko näytön kokoisena, ja toissijaisessa näytössä esitettiin kaikki toissijaiset toiminnot. Toissijaisia toimintoja olivat mm. työpöytäikonit, sähköposti, CD-soitin ja laskin. Usean näytön käytössä hyödynnetään siis enemmänkin näyttöpinta-alan tehokkaampaa jakamista useiden sovellusten kesken kuin kasvanutta näyttöpinta-alaa yhdelle käytettävälle sovellukselle. Toissijaista näyttöä käytettiin myös päivittyvän informaation esityspintana. Päivittyvän informaation sovellustyyppejä olivat mm. sähköposti, IM (Instant Messaging) sekä pörssi- ja uutispalvelut. Näiden sovellusten esittäminen toissijaisessa näytössä koettiin mielekkääksi, koska sovelluksissa päivittyvä informaatio ei tällöin häirinnyt ensisijaisesti tehtävää työtä. Lisäksi päivittyvien tapahtumien tietoisuuden koettiin parantuneen toisen näytön myötä, koska sovellukset kyettiin pitämään koko ajan näkyvillä. Kahta näyttöä käytettäessä useiden ikkunoiden ja työkalupainikkeiden samanaikainen esittäminen näytöllä mahdollistuu. Tällöin myös ikkunoiden ja työkalupainikkeiden avaamisen ja sulkemisen tarve vähenee. Vähentynyt avaamisen ja sulkemisen määrä koettiin tutkimuksen mukaan erittäin mielekkääksi. Vähentymisen vaikutusta työn tuottavuuteen ja tehokkuuteen ei tutkittu. Kahden tai useamman näytön käytössä todettiin myös haittapuolia. Kaksi näyttöä vie huomattavasti pöytätilaa, etenkin jos molemmat näytöt ovat kuvaputkinäyttöjä. Tosin tulevaisuudessa toimistonäytöt tulevat olemaan kasvavassa määrin litteitä nestekidenäyttöjä, joiden vaatima pöytätila on murto-osa kuvaputkinäyttöjen vaatimasta tilasta. Ongelmana useiden näyttöjen hyödyntämisessä on myös käyttöjärjestelmistä ja ohjelmista puuttuva tuki. Käyttöjärjestelmien suhteen tuen puute ei ole enää kovinkaan suuri ongelma, koska esimerkiksi lähes kaikissa Windowskäyttöjärjestelmissä useamman näytön käyttöä on tuettu Windows98:n ilmestymisen jälkeen. Mac-käyttöjärjestelmissä tuki useamman näytön käytölle on ollut lähes aina. Ohjelmien suhteen tilanne on huonompi. Ohjelmia, joissa mahdollista useamman näytön järjestelmää kyettäisiin helposti ja vaivattomasti hyödyntämään, ei ole markkinoilla kovinkaan monia. Useamman näytön käyttö tuo lisää näyttöpinta-alaa, mutta liitos näyttöjen välillä ei ole saumaton. Kuvaruutujen väliin jäävät näyttöjen reunat, jolloin ikkunoiden venyttäminen useamman näytön kokoiseksi muodostuu katkonaiseksi. Toisaalta näyttöpinta-alan jakamisesta erillisiin näyttöpintoihin todettiin myös olevan hyötyä, TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio 15

18 Raportti 1 Tuottavan toimistotyön valaistus koska tällöin tietokoneen käyttäjät pakotetaan miettimään ikkunoiden ja objektien kokoa ja sijaintia näytöllä. Lisäksi kaksi erillistä näyttöpintaa parantaa sovellusten hallintaa, koska sovellusohjelma kykenee tällöin tunnistamaan paremmin sen, mihin käyttäjän havainnointi on keskittynyt. 3.3 Visuaalinen käytettävyys Visuaalisella käytettävyydellä tarkoitetaan sitä, miten nopeasti ja tarkasti käyttöliittymän visuaalinen informaatio on käyttäjän vastaanotettavissa ja tulkittavissa. Tärkeimmät visuaaliseen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät ovat lähteen /45/ mukaan: tiedon luettavuus ja näkyvyys, tiedon sijoittelu näytöllä (layout) ja tiedon visualisointi. Tiedon luettavuus ja näkyvyys käsittää sen, miten esimerkiksi teksti- ja kuvakokoja sekä kontrastia ja värejä tulisi hyödyntää, jotta näköaisti kykenisi havaitsemaan tiedon nopeasti ja vaivattomasti. Vastaavasti tiedon sijoittelulla pyritään siihen, että näytöllä olevat elementit olisivat löydettävissä nopeasti ja tehokkain silmänliikkein. Tiedon visualisoinnilla pyritään parantamaan laajojen tietokokonaisuuksien hallintaa, esimerkiksi puurakenteisten navigointikarttojen avulla. Lisäksi visuaaliseen käytettävyyteen vaikuttaa epäilemättä käyttötilanteen aiheuttama rasitus. Roufsin ja Boschmanin tutkimuksissa /59/ visuaalinen käytettävyys jaetaan miellyttävyyteen ja suorituskykyyn. Jälkimmäisen mitat ovat luettevuustyyppisiä kuten lukunopeus. Edellistä arvioidaan subjektiivisesti numeerisella asteikolla. Tässä keskitytään tiedon luettavuuden ja näkyvyyden mittauksiin. Aiempia aiheesta tehtyjä tutkimustuloksia tarkastellaan niiltä osin, joissa tutkimusmenetelmänä on käytetty visuaalista hakutestiä /45/ Kontrastin, näyttötyypin ja valaistuksen vaikutus Tekstin ja taustan välisellä kirkkauskontrastilla on havaittu olevan voimakasta vaikutusta visuaaliseen käytettävyyteen. Näsäsen tutkimuksessa /47/ todettiin, että kirkkauskontrastia kasvattamalla visuaalisen hakutestin reaktioajat nopeutuivat. Erityisen voimakas reaktioaikojen nopeutuminen todettiin alhaisilla kirkkauskontrastin arvoilla. Korkeimmilla kirkkauskontrastin arvoilla vaikutus reaktioaikoihin väheni. Tutkimuksessa tehtyjen silmänliikemittausten perusteella todettiin, että kirkkauskontrasti vaikutti erityisesti testihenkilöiden fiksaatioaikoihin. Kirkkauskontrasti vaikutti siis näytöllä esitetyn tekstin erottuvuuteen siinä määrin, että fiksaatioajat lyhenivät. Näsäsen tutkimustulosten luotettavuutta puoltaa Roufsin tutkimuksessa /47/ mitatut samanlaiset tulokset. 16 TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio

19 Tuottavan toimistotyön valaistus Raportti 1 Näyttötyypin ja näytön ominaisuuksien vaikutusta visuaaliseen käytettävyyteen on tutkittu useissa eri tutkimuksissa. Näsäsen tutkimuksessa /51/ käytettiin kahta erilaista näyttötyyppiä (CRT- ja LCD-näyttöä). Tutkimuksen LCD-näytön kontrastiominaisuudet olivat CRT-näytön arvoja paremmat. Tutkimuksessa suoritetuissa visuaalisissa hakutesteissä todettiin, että reaktioajat näyttötyyppien välillä eivät poikenneet merkittävästi. Ainoastaan näytön kontrastin ollessa riittävän alhainen ja kirjasinkoon riittävän pieni, tällöin LCD-näytön reaktioaikojen todettiin olevan tilastollisesti merkitsevästi CRT-näytön vastaavia arvoja nopeampia. Menozzin tutkimuksessa /58/ mitattiin näyttötyypin (CRT ja LCD) ja näytön virkistystaajuuden vaikutusta visuaalisen haun nopeuteen. Virkistystaajuutta vaihdeltiin ainoastaan kuvaputkinäytöllä. Tutkimuksessa todettiin, että visuaalisen haun reaktioajat eivät olleet tilastollisesti riippuvaisia näyttötyypistä eikä virkistystaajuudesta. Huomioitavaa on kuitenkin se, että LCD-näytölle mitatut reaktioajat olivat keskiarvoisesti hieman CRT-näytön reaktioaikoja korkeammat. Hakutesteissä mitatuilla hakuvirhemäärillä havaittiin olevan yhteyttä käytettyyn näyttötyyppiin ja virkistystaajuuteen. LCD-näytöllä mitattu virhetaajuus oli 22% alhaisempi kuin vastaava arvo CRT-näytöllä, mutta eroa ei kuitenkaan todettu tilastollisesti merkitseväksi (P-arvo=0,061). Virhetaajuuksien ero oli kuitenkin niin suuri, että Menozzi uskoo LCD-näytöillä kyettävän vähentämään käyttäjään kohdistuvaa visuaalista kuormitusta. Tutkimuksessa virhetaajuuden ja virkistystaajuuden välillä todettiin tilastollisesti merkitsevä riippuvuus (Parvo=0,030). Tutkimuksessa mitattiin myös näytön kirkkaustason vaikutusta reaktioaikoihin. Luminanssia säädeltiin LCD-näytöllä välillä cd/m 2 ja CRTnäytöllä välillä cd/m 2. Kirkkaustasolla ei todettu olevan vaikutusta reaktioaikoihin. Näyttöpäätteiden käytettävyyttä ja suorituskykyä mitattaessa ympäröivän valaistuksen voimakkuudella, suunnalla ja tyypillä on vaikutusta. Toimisto-olosuhteissa valo tulee usein näyttöpäätteen etupuolelta, jolloin kuvaruudulla saattaa esiintyä heijastumia. Heijastumat vastaavasti heikentävät näytön kontrastia. Heijastumien voimakkuus CRT- ja LCD-näytöillä on erilainen, koska kyseisten näyttötyyppien näyttöpinnat ovat erilaiset. LCD-näytöissä näyttöpinta on orgaanista materiaalia, jossa heijastumat usein häiritsevät vähemmän kuin CRT-näyttöjen lasipinnalla. Myös CRT-näytöille tyypillinen kaareva näyttöpinta voimistaa heijastumien haitallisia vaikutuksia. Menozzin tutkimuksessa /49/ mitattiin visuaalisen hakutestin reaktioaikoja kahdella erilaisella valaistuksella. Hämärämmän valaistusasetuksen horisontaali- ja vertikaalivalaistukset olivat molemmat 50 luxia, ja kirkkaamman valaistusasetuksen horisontaalivalaistus oli 550 luxia ja vertikaalivalaistus 250 luxia. Valaistusolosuhteiden oletettiin olevan sellaiset, ettei mahdollisilla heijastuksilla ollut vaikutusta suoritettuihin testeihin. Tutkimuksessa todettiin, että ympäröivän valon voimakkuudella ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta hakutestin reaktioaikoihin kummallakaan käytetyllä näyttötyypillä (CRT ja LCD). Myöskään subjektiivisten mieltymyksien arvioinneissa ei todettu tilastollisia eroja. Huomioitavaa tutkimustuloksissa on se, että keskiarvoisesti nopeimmat reaktioajat mitattiin CRTnäytölle kirkkaassa valaistuksessa ja LCD-näytölle hämärässä valaistuksessa. Tutkimuksessa kuitenkin kyseenalaistetaan mitatut tulokset, koska testimenetelmän soveltuvuutta epäiltiin TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio 17

20 Raportti 1 Tuottavan toimistotyön valaistus Myös Rohellecin tutkimuksessa /50/ saatiin tuloksia, joissa ympäröivällä valaistuksella ei havaittu merkittävää vaikutusta visuaalisen hakutestin reaktioaikoihin. Testit suoritettiin neljällä eri valaistusvoimakkuudella (ei ympäröivää valoa, 300 luxia, 3500 luxia ja luxia). Tutkimuksessa kuitenkin huomattiin, että kirkkain valaistusasetus hidasti merkittävästi hakutestin reaktioaikoja. Erityisen voimakas hidastuminen tapahtui tekstin ja taustan välisen kirkkauskontrastin ollessa pieni. 3.4 Johtopäätökset Näyttöteknologia on voimakkaan kehityksen alaisena. Tämä selittyy useista eri suunnista tulevilla tarpeilla. Toimistoympäristössä nykyistä suuremman informaatiomäärän samanaikainen näyttö on keskeinen tekijä. Toimistoissa uuden näyttöteknologian hyödyntäminen epäilemättä etenee tietokonesukupolvien ja mobiilien päätelaitteiden uusimisen tahdissa. Vähintään toinen näytöistä on lähivuosina nestekideteknologiaan pohjautuva. Lähivuosina informaatiopinta-alan kasvattaminen tapahtuu usean näytön avulla. Vähitellen investoinnit myös suuriin näyttöihin kuten näyttöseiniin tulevat mahdollisiksi. Kahden näytön käytöstä käyttökokemukset ovat kirjallisuuden mukaan positiivisia. Eksplisiittistä tietoa tehokkuuden lisääntymisestä tai mahdollisesti muodostuvasta lisärasituksesta ei julkisista lähteistä löytynyt. 18 TKK/Valaistuslaboratorio & TKK/Viestintätekniikan laboratorio

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ 1 VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki

Kauniaisten kaupunki Kauniaisten kaupunki Keskusurheilukenttä Valaistuslaskenta RAPORTTI LiCon-AT Oy Matleena Sirkiä Hyvinkää 13.3.2013 Sisällys 1 KÄSITTEET... 1 1.1 Valovirta... 1 1.2 Valovoima... 1 1.3 Valaistusvoimakkuus...

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KOTIVALAISTUS

IKÄÄNTYNEIDEN KOTIVALAISTUS Teknillinen korkeakoulu Valaistuslaboratorio IKÄÄNTYNEIDEN KOTIVALAISTUS TeTT-tutkimusraportti Jorma Lehtovaara Mikko Hyvärinen Alkulause Tämä raportti sisältää TeTT - Esteettömyys asuinrakennuksissa -projektin

Lisätiedot

Mikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012

Mikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012 Mikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012 Aiheita Valaistukseen liittyviä peruskäsitteitä Eri lampputyyppien ominaisuuksia Led-lampuissa huomioitavaa Valaistuksen mitoittaminen ja led valaistuksen mahdollisuudet

Lisätiedot

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Valaistus Valaistuksen merkitys näkö- ja kuulovammaisille henkilöille Hyvä valaistus on erityisen tärkeä heikkonäköisille henkilöille. Ympäristön hahmottaminen heikon näön avulla riippuu valaistuksen voimakkuudesta

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen valaistus? Henri Juslén 02/2010 Seinäjoki

Käyttäjälähtöinen valaistus? Henri Juslén 02/2010 Seinäjoki Käyttäjälähtöinen valaistus? Henri Juslén 02/2010 Seinäjoki 1 Miksi miettiä valaistusta? Hyvinvointi Mahdollistaa hyvältä näyttamisen, tuntumisen ja tehokkaan toiminnan. Laadussa on eroja Valaistuksella

Lisätiedot

Uusi, kestävä tapa valaistuksen tarkasteluun

Uusi, kestävä tapa valaistuksen tarkasteluun itza Kestää aikaa Uusi, kestävä tapa valaistuksen tarkasteluun Itza kestää aikaa. Led-tekniikalle suunnitellun ja uusimmalla häikäisysuojatekniikalla ja optimoidulla rakenteella varustetun Itzan käyttöikä

Lisätiedot

Päivänvaloa helmikuussa 2015. Valaistussuunnittelija Tuomo Räsänen, AD-Lux Oy

Päivänvaloa helmikuussa 2015. Valaistussuunnittelija Tuomo Räsänen, AD-Lux Oy Päivänvaloa helmikuussa 2015 Valaistussuunnittelija Tuomo Räsänen, AD-Lux Oy Valon terveysvaikutuksia Luonnollinen valo 100 vuotta sitten -> nyt Valon terveysvaikutuksia yhä yleisin sisätiloissa oleva

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Valaistuslaboratorio. TeTT Puolarkodin valaistusmuutos. Raportti. 30.9.2005 Jorma Lehtovaara

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Valaistuslaboratorio. TeTT Puolarkodin valaistusmuutos. Raportti. 30.9.2005 Jorma Lehtovaara TEKNILLINEN KORKEAKOULU Valaistuslaboratorio TeTT Puolarkodin valaistusmuutos Raportti 30.9.2005 Jorma Lehtovaara Puolarkodin valaistustutkimus Tutkimuskohde Puolarmetsän sairaalassa annetaan espoolaisille

Lisätiedot

TUOTTAVAN TOIMISTOTYÖN VALAISTUS

TUOTTAVAN TOIMISTOTYÖN VALAISTUS Teknillinen korkeakoulu, Valaistuslaboratorio Raportti 34 Espoo 2004 TUOTTAVAN TOIMISTOTYÖN VALAISTUS Jorma Lehtovaara Mikko Hyvärinen Jopi Penttilä Liisa Halonen Pirkko Oittinen Työsuojelurahasto on rahoittanut

Lisätiedot

SL713 LED HYVÄ DESIGN KOHTAA TEKNISEN TÄYDELLISYYDEN. spittler on yritys Performance in Lighting S.p.A. konsernissa www.performanceinlighting.

SL713 LED HYVÄ DESIGN KOHTAA TEKNISEN TÄYDELLISYYDEN. spittler on yritys Performance in Lighting S.p.A. konsernissa www.performanceinlighting. SL7 LED HYVÄ DESIGN KOHTAA TEKNISEN TÄYDELLISYYDEN spittler on yritys Performance in Lighting S.p.A. konsernissa www.performanceinlighting.com 2 www.performanceinlighting.com www.spittler.de SL7 LED SISÄLLYS

Lisätiedot

10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi. Säteenjäljitys

10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi. Säteenjäljitys 10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi Säteenjäljitys Säteenjäljityksessä (T. Whitted 1980) valonsäteiden kulkema reitti etsitään käänteisessä järjestyksessä katsojan silmästä takaisin kuvaan valolähteeseen

Lisätiedot

VALOA TYÖHÖN LED VALAISIMET LABORATORIOIHIN

VALOA TYÖHÖN LED VALAISIMET LABORATORIOIHIN VALOA TYÖHÖN LED VALAISIMET LABORATORIOIHIN TAMETO. MONIPUOLINEN JA LAADUKAS. Laboratoriotyö vaatii valaistukselta korkeaa laatua. Uusi TAMETO valaisinperhe monine valaisinmalleineen tarjoaa laadukkaan

Lisätiedot

SISUSTA VALOILLA 8.10.2013 Valoisa keittiö

SISUSTA VALOILLA 8.10.2013 Valoisa keittiö SISUSTA VALOILLA 8.10.2013 Valoisa keittiö Sisustuksellinen valaistussuunnittelu Toimivat valaistusratkaisut koteihin ja yrityksiin Tampereen Valo ja Sisustus Mäntykatu 4, 33200 Tampere p 040 744 7357

Lisätiedot

Valaistuksen suunnittelu uuteen asuinrakennukseen

Valaistuksen suunnittelu uuteen asuinrakennukseen Valaistuksen suunnittelu uuteen asuinrakennukseen Valaistus on tärkeä osa hyviä asuinolosuhteita - tärkeämpi kuin yleensä osaamme edes kuvitella. Valaistus vaikuttaa monin tavoin ihmisen hyvinvointiin

Lisätiedot

3M Ikkunakalvot. Prestige Auringonsuoja- ja turvakalvot. Kirkkaasti. Ensiluokkainen

3M Ikkunakalvot. Prestige Auringonsuoja- ja turvakalvot. Kirkkaasti. Ensiluokkainen 3M Ikkunakalvot Prestige Auringonsuoja- ja turvakalvot Kirkkaasti Ensiluokkainen Uuden sukupolven 3M Ikkunakalvo Uutta toimivuutta Useat lämpöä torjuvat ikkunakalvot ovat sävyltään tummia, sisältävät metallia

Lisätiedot

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta: LASKUHARJOITUS 1 VALAISIMIEN OPTIIKKA Tehtävä 1 Pistemäinen valonlähde (Φ = 1000 lm, valokappaleen luminanssi L = 2500 kcd/m 2 ) sijoitetaan 15 cm suuruisen pyörähdysparaboloidin muotoisen peiliheijastimen

Lisätiedot

LED VALON KÄYTTÖSOVELLUKSIA.

LED VALON KÄYTTÖSOVELLUKSIA. LED VALON KÄYTTÖSOVELLUKSIA. PALJONKO LED VALO ANTAA VALOA? MITÄ EROJA ON ERI LINSSEILLÄ? Onko LED -valosta haastajaksi halogeenivalolle? Linssien avautumiskulma ja valoteho 8 (LED 3K, LED 6K ja halogeeni

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen.

Lisätiedot

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖ- TYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Hannu Koskela Työterveyslaitos 13.3.2013 Haapakangas ym. 0 Tausta

Lisätiedot

Julkisten tilojen vihreät valaistusratkaisut. Henri Juslén, Philips Oy

Julkisten tilojen vihreät valaistusratkaisut. Henri Juslén, Philips Oy Julkisten tilojen vihreät valaistusratkaisut Henri Juslén, Philips Oy 2009 Aiheina... Hiukan valosta ja erilaisuudesta Valaistus, energia ja lainsäädäntö Energiatehokasta sisävalaistusta Kaikki lähtee

Lisätiedot

Soundlight Comfort Ceiling Levollista tunnelmaa

Soundlight Comfort Ceiling Levollista tunnelmaa Soundlight Comfort Ceiling Levollista tunnelmaa Toimiva akustiikka ja miellyttävä valaistus yhdistelmä, joka takaa tunnelman Toimistojen haasteet Viestinnän kehittyminen on muuttanut työtapojamme dramaattisesti.

Lisätiedot

ENERGY SAVING LAMPS. Energiansäästölamput 2008

ENERGY SAVING LAMPS. Energiansäästölamput 2008 Energiansäästölamput 2008 GP Saving Lamps Edut Säästää ympäristöä, vähentää hiilidioksidipäästöjä CO². Kestää 8-12 kertaa kauemmin* Vähentää kotitalouksien sähkönkulutusta jopa 80%* ja näin ollen myös

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Esimerkki. Lighting calculation. Today: 63 x HPS 400W (PW 480W) -> total PW= 30,2 kw.

Esimerkki. Lighting calculation. Today: 63 x HPS 400W (PW 480W) -> total PW= 30,2 kw. Esimerkki Lighting calculation Today: 63 x HPS 400W (PW 480W) -> total PW= 30,2 kw. Solljus installation: 44 x Solljus Zenith 35W (PW 34W) -> total PW = 5kW. Kontaktperson: Ordernr.: Firma: Kundnr.: Päivämäärä:

Lisätiedot

MITTAUKSIA. Stockmann 4. Krs. koehuoneen mittaukset

MITTAUKSIA. Stockmann 4. Krs. koehuoneen mittaukset MITTAUKSIA Stockmann 4. Krs. koehuoneen mittaukset JOLD Julle Oksanen Oliver Walter Jahtimestaritie 10B 02940 Espoo 17.12.2004 Koevalaistusalueen valaistuksen raportti MITTAUKSET: Koevalaistuksen valaistusrakenteen

Lisätiedot

Jälleen 3M tuote, johon voit luottaa

Jälleen 3M tuote, johon voit luottaa Laajempi suoja 3M Ultra Prestige PR S70 -kalvolla Ainutlaatuisen Prestige 70 ja Ultra S400 yhdistelmän ansiosta, Ultra Prestige kalvolla saat kummankin kalvon hyödyt - lämmöntorjunta ja turvallisuus. Useiden

Lisätiedot

Toimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen

Toimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen Toimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Henri Leppämäki*, David Oliva, Jukka Hyönä* Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio,

Lisätiedot

ABB Oy, Harri Liukku 16.9.2013. Harri Liukku, ABB Oy 23.1.2014 Pitäjänmäen tehdashallin valaistusratkaisujen

ABB Oy, Harri Liukku 16.9.2013. Harri Liukku, ABB Oy 23.1.2014 Pitäjänmäen tehdashallin valaistusratkaisujen ABB Oy, Harri Liukku 16.9.2013 Harri Liukku, ABB Oy 23.1.2014 Pitäjänmäen tehdashallin valaistusratkaisujen uudistus Älyä ja energiatehokkuutta kiinteistöihin Energiankäyttö aiheuttaa eniten ympäristökuormitusta

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

VALAISTUKSEN VAIKUTUKSET. Mobilia Kangasala 21.4.2010

VALAISTUKSEN VAIKUTUKSET. Mobilia Kangasala 21.4.2010 VALAISTUKSEN VAIKUTUKSET Mobilia Kangasala 21.4.2010 Kuva: Pink Floyd - Dark Side of the Moon Lamppu lähettää valovirran φ [φ] = lm (lumen) Valaisin lähettää valovoiman I [I] = cd (kandela) Pinnalle tulee

Lisätiedot

Valaistuksen kehitys ja haasteet Helsingissä

Valaistuksen kehitys ja haasteet Helsingissä Valaistuksen kehitys ja haasteet Helsingissä Valaistuspäällikkö Juhani Helsingin kaupunki Liikenteen humua vai hämärää hiljaisuutta? -seminaari 26.2.2015 Ulkovalaistuksen tavoitteet Turvallisuuden ja viihtyisyyden

Lisätiedot

Suurikokoiset LCD kosketusnäytöt HUMAN TOUCH

Suurikokoiset LCD kosketusnäytöt HUMAN TOUCH Suurikokoiset LCD kosketusnäytöt HUMAN TOUCH 1 Suurikokoiset LCD kosketusnäytöt HUMAN TOUCH Interaktiivisten valkotaulujen yleistyessä luokkatiloissa, uuden teknologian näyttöjen suosio on tullut kaikkialla

Lisätiedot

Tehdään laadukas painotuote

Tehdään laadukas painotuote Tehdään laadukas painotuote 8 vinkkiä valokuvien ottamisesta ja toimittamiseen painotuotteisiin 1. Kuvaa kameran parhailla asetuksilla Kuvien tarkkuuden ja tiedostopakkauksen vaikutukset ovat korostuneet

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus

Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus Sisäilmastoseminaari 11.3.15 Helsinki Henna Maula, TTL Hannu Koskela, TTL Johanna Varjo, TTL

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

LED Systems. Yleisvalaistusta LEDtuotteilla

LED Systems. Yleisvalaistusta LEDtuotteilla LED Systems Yleisvalaistusta LEDtuotteilla Valo: sähkömagenettisen spektrin ihmissilmällä nähtävä osa (aallonpituus n 350 700 nanometriä) Näkyvää valoa Spektrijakauma Halogeenilamppu Pienoisloistelamppu

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

Linjurin parkkihallin kellarikerroksen valaistuksen uudistusprojekti ennen/jälkeen mittaustulokset, sekä ennen/jälkeen kuvia

Linjurin parkkihallin kellarikerroksen valaistuksen uudistusprojekti ennen/jälkeen mittaustulokset, sekä ennen/jälkeen kuvia Valaistus tasot alla olevaan pohjapiirrokseen merkityistä paikoista. Mittaukset suoritettu alla kerrotuin päivämäärin, sekä kellon ajoin ja kuvaukset heti tämän perään, jotka olivat valmiina noin 15 minuuttia

Lisätiedot

VALOA TYÖHÖN. LED VALAISTUS TEOLLISUUSKIINTEISTÖIHIN.

VALOA TYÖHÖN. LED VALAISTUS TEOLLISUUSKIINTEISTÖIHIN. VALOA TYÖHÖN. LED VALAISTUS TEOLLISUUSKIINTEISTÖIHIN. TAUREO MUUTOS JOKA KANNATTAA. Kun tulee aika kunnostaa tuotantohallien, logistiikarakennusten ja varastojen valaistusjärjestelmät, TAUREO LED valaistusjärjestelmä

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Tehdashallin valaistuksen hankinta-, käyttö- ja energiakustannusten laskenta ja vertailu

Tehdashallin valaistuksen hankinta-, käyttö- ja energiakustannusten laskenta ja vertailu TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Talotekniikka Tutkintotyö Kati Asell Tehdashallin valaistuksen hankinta-, käyttö- ja energiakustannusten laskenta ja vertailu Työn valvoja Työn

Lisätiedot

ENERGIAN SÄÄSTÖ VALAISTUKSEN KEINOIN LÄHTEVÄN TAVARAN VARASTO, HELVAR OY AB

ENERGIAN SÄÄSTÖ VALAISTUKSEN KEINOIN LÄHTEVÄN TAVARAN VARASTO, HELVAR OY AB LÄHTEVÄN TAVARAN VARASTO, HELVAR OY AB liittymällä Elinkeinoelämän 1 SUUNNITTELULLE ASETETUT TAVOITEET - energiatehokkuuden parantaminen - alueen näkötehtävien näköolosuhteiden parantuminen - investoinnin

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

HYVÄ VALAISTUS AUTTAA IKÄÄNTYNEITÄ. Arkkitehti SAFA, sis.ark, esteettömyysasiamies, Hanna-Leena Rissanen Näkövammaisten keskusliitto ry; 25.9.

HYVÄ VALAISTUS AUTTAA IKÄÄNTYNEITÄ. Arkkitehti SAFA, sis.ark, esteettömyysasiamies, Hanna-Leena Rissanen Näkövammaisten keskusliitto ry; 25.9. HYVÄ VALAISTUS AUTTAA IKÄÄNTYNEITÄ Arkkitehti SAFA, sis.ark, esteettömyysasiamies, Hanna-Leena Rissanen Näkövammaisten keskusliitto ry; 25.9.2014 Näkeminen ja näkövammaisuus Suomessa on arviolta 80 000

Lisätiedot

Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä. Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3.

Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä. Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3. Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3.2009 Tietosuoja - lähtökohdat! Periaatteena on estää yksiköiden suora

Lisätiedot

Nykyinen valaistus antaa kuvaseinälle epätasaisen valoisuuden

Nykyinen valaistus antaa kuvaseinälle epätasaisen valoisuuden Pimeät kohdat valaisinrivien välissä Kirkkaat kohdat valaisinrivien kohdissa Nykyinen valaistus antaa kuvaseinälle epätasaisen valoisuuden Muutos B, 11.02.2014, s. 5 lisätty, s. 7 työvaihekuvaus E42 NYKYTILANNE

Lisätiedot

Ledit vanhoissa ja uusissa sisävalaistusasennuksissa. Tapio Kallasjoki Vantaan kaupunginvaltuustolle

Ledit vanhoissa ja uusissa sisävalaistusasennuksissa. Tapio Kallasjoki Vantaan kaupunginvaltuustolle Ledit vanhoissa ja uusissa sisävalaistusasennuksissa Tapio Kallasjoki Vantaan kaupunginvaltuustolle ErP-säädökset pakottavat siirtymään energiatehokkaampiin lamppuihin Loiste- ja monimetallilamput, ledit

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Dialux-koulutus 01.02.2010. valaistuslaskentaohjelma ver 4.7 1. osa: Peruskäyttö. Tampereen ammattikorkeakoulu Pirkko Harsia DIALUX

Dialux-koulutus 01.02.2010. valaistuslaskentaohjelma ver 4.7 1. osa: Peruskäyttö. Tampereen ammattikorkeakoulu Pirkko Harsia DIALUX valaistuslaskentaohjelma ver 4.7 1. osa: Peruskäyttö Tampereen ammattikorkeakoulu Pirkko Harsia 1 DIALUX Ohjelman ver. 4.7. asennettavissa mm. osoitteista: www.dial.de Valaisinvalmistajien/ maahantuojien

Lisätiedot

Toimistovalaisimet FI

Toimistovalaisimet FI Toimistovalaisimet FI PRANA+sarja LED LATTIA JA RIPUSTUSVALAISIMET PRANA+sarjan ylävalo liikuteltava VALAISINPÄÄ SUORA VALO HIGHTECHTUNNISTIN KIRKKAUS TILANNEOHJAUS TUNABLE WHITE TOIMINTO VALON VÄRIN mukautukseen

Lisätiedot

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

L E D I F A K T A. Ledit lämpenevät

L E D I F A K T A. Ledit lämpenevät Ledit lämpenevät Ledin tehosta 75...80% muuttuu lämmöksi. oisin kuin perinteiset valonlähteet, ledi ei säteile tuottamaansa lämpöä pois, vaan lämpö on johdettava esimerkiksi valaisimen runkoon ja siitä

Lisätiedot

MILTÄ VALON KAUPUNKI NÄYTTÄÄ NYT?

MILTÄ VALON KAUPUNKI NÄYTTÄÄ NYT? MILTÄ VALON KAUPUNKI NÄYTTÄÄ NYT? häikäisyä, ylimitoitettua valaistusta, huoltamattomia valaisimia, pimeyttä, markkinoilta poistuvia valonlähteitä, häiriövaloa, valosaastetta, liian kirkkaita mainoksia,

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Linjurin parkkihallin kellarikerroksen valaistuksen uudistusprojekti ennen/jälkeen mittaustulokset, sekä ennen/jälkeen kuvia

Linjurin parkkihallin kellarikerroksen valaistuksen uudistusprojekti ennen/jälkeen mittaustulokset, sekä ennen/jälkeen kuvia Valaistus tasot alla olevaan pohjapiirrokseen merkityistä paikoista. Mittaukset suoritettu alla kerrotuin päivämäärin, sekä kellon ajoin ja kuvaukset heti tämän perään, jotka olivat valmiina noin 15 minuuttia

Lisätiedot

CoreLinepakettiratkaisut. Täydellinen ratkaisu kaikkiin tiloihin

CoreLinepakettiratkaisut. Täydellinen ratkaisu kaikkiin tiloihin CoreLinepakettiratkaisut Täydellinen ratkaisu kaikkiin tiloihin Toimisto CoreLine Recessed LED34S VAR-PC Korvaa perinteiset TL-Dja TL-5-lamput UGR < 19 LRM1080- CoreLine Recessed LED34S VAR-PC RC120B LED34S/830

Lisätiedot

Infrapunalämpömittari CIR350

Infrapunalämpömittari CIR350 Infrapunalämpömittari CIR350 Käyttöopas (ver. 1.2) 5/23/2006 Johdanto Injektor solutionsin CIR350 infrapunalämpömittari tarjoaa sinulle laadukkaan laitteen huokeaan hintaan. Tämän laitteen etuja ovat Optiikka

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ henri.t.talviaho@student.jyu.fi Kuva 1. Nuoli TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 30.3.2016 1. Näytöt... 3 1.1. Kuvaputkinäytöt (Cathode Ray Tube (CRT))... 3 1.2. Kuvanlaatuun vaikuttavia tekijöitä...

Lisätiedot

Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007

Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007 Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten v22.10.2007 Suunnitteluohjelma lyhyesti työkalun avulla voi arvioida avotoimistoon muodostuvat akustiset olosuhteet nopeasti

Lisätiedot

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 17.02.2015 Mbit/s Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015 Tiivistelmä Oy Omnitele Ab on DNA Oy:n tilauksesta suorittanut

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU

TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Mikael Vilpponen Palvelutalojen valaistus Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi

Lisätiedot

Merkkausvärin kehittäminen

Merkkausvärin kehittäminen Merkkausvärin kehittäminen Heikki Juhe, 26.1.2011 1. Johdanto JL-tuotteet aloitti keväällä 2010 tutkimus- ja kehitysprojektin, jonka tarkoituksena oli tutkia käytössä olevien merkkausvärien imeytyvyyttä

Lisätiedot

Näyttöpäätetyö. Työsuojelupiirit

Näyttöpäätetyö. Työsuojelupiirit Työsuojelupiirit Uudenmaan työsuojelupiiri Siltasaarenkatu 12 A PL 46, 00531 HELSINKI puh. (09) 774 711 telefax (09) 730 798 Turun ja Porin työsuojelupiiri Eerikinkatu 40-42 20100 TURKU puh. (02) 271 5777

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

10. Globaali valaistus

10. Globaali valaistus 10. Globaali valaistus Globaalilla eli kokonaisvalaistuksella tarkoitetaan tietokonegrafiikassa malleja, jotka renderöivät kuvaa laskien pisteestä x heijastuneen valon ottamalla huomioon kaiken tähän pisteeseen

Lisätiedot

Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia

Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia Liikenteen humua vai hämärää hiljaisuutta? 26.2.2015 Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia Marjut Kauppinen, arkkitehti SAFA Marjut Kauppinen Arkkitehti (SAFA) Rakennukset,

Lisätiedot

Valaistustapojen valinnalla vaikutetaan esteettiseen ilmeeseen, energian kulutukseen ja elinkaari kustannuksiin.

Valaistustapojen valinnalla vaikutetaan esteettiseen ilmeeseen, energian kulutukseen ja elinkaari kustannuksiin. Valaistuksen tulevaisuus Valaistustapojen valinnalla vaikutetaan esteettiseen ilmeeseen, energian kulutukseen ja elinkaari kustannuksiin. Ihmisten tarpeiden tunnistaminen ja kokonaisuuksien suunnittelu

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary

Lisätiedot

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista sivu 1/6 Päiväys: 18.05.2006 Asiakas: Laatija: Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Yhteyshenkilö: Pekka Wallenius

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

Joni Koivukorpi HYBRIDI VALAISTUS ARKIKÄYTÖSSÄ

Joni Koivukorpi HYBRIDI VALAISTUS ARKIKÄYTÖSSÄ Joni Koivukorpi HYBRIDI VALAISTUS ARKIKÄYTÖSSÄ 24.1.2012 Hybridivalaistus arkikäytössä 2 (27) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Käytettävä tekniikka... 3 3. Käyttökohteet... 6

Lisätiedot

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

FL LED MUUNNELTAVUUTTA TEHOKKUUTTA TOIMINNALLISUUTTA. SPITTLER on yritys Perfomance in Lighting S.p.A. konsernissa. www.performanceinlighting.

FL LED MUUNNELTAVUUTTA TEHOKKUUTTA TOIMINNALLISUUTTA. SPITTLER on yritys Perfomance in Lighting S.p.A. konsernissa. www.performanceinlighting. FL LED MUUNNELTAVUUTTA TEHOKKUUTTA TOIMINNALLISUUTTA SPITTLER on yritys Perfomance in Lighting S.p.A. konsernissa. www.performanceinlighting.com 2 www.performanceinlighting.com FL LED Sisällys Tuoteperhe

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

EuP-direktiivi ohjaa valistuneisiin valaistusuudistuksiin toimistoissa, kouluissa, myymälöissä, teollisuudessa ja ulkoalueilla.

EuP-direktiivi ohjaa valistuneisiin valaistusuudistuksiin toimistoissa, kouluissa, myymälöissä, teollisuudessa ja ulkoalueilla. 18.12.2009 1(5) EuP-direktiivi ohjaa valistuneisiin valaistusuudistuksiin toimistoissa, kouluissa, myymälöissä, teollisuudessa ja ulkoalueilla. - Kysymyksiä ja vastauksia loistelamppujen, suurpainepurkauslamppujen

Lisätiedot

Valaistus. Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta,

Valaistus. Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta, Valaistus Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta, koulurakennuksissa valaistus voi kattaa jopa 40%. Valaistusta tulisi käyttää ainoastaan tarpeeseen ja

Lisätiedot

VIIDEN PEITEÄÄNEN VERTAILU TOIMISTOLABORATORIOSSA - VAIKUTUKSET KESKITTYMISKYKYYN JA AKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN

VIIDEN PEITEÄÄNEN VERTAILU TOIMISTOLABORATORIOSSA - VAIKUTUKSET KESKITTYMISKYKYYN JA AKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN VIIDEN PEITEÄÄNEN VERTAILU TOIMISTOLABORATORIOSSA - VAIKUTUKSET KESKITTYMISKYKYYN JA AKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Eveliina Kankkunen* Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio

Lisätiedot

Yliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa

Yliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Palvelukonsortion johtoryhmän kokous 3-2011- 3.10.2011 RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Yliopistojen erilliset palautteet Helsingin yliopisto LIITE R1 Turun

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Tila haltuun: Näin sisustat valolla Suosi valoa, joka näyttää sisustuksen värit aitoina ja kauniina.

Tila haltuun: Näin sisustat valolla Suosi valoa, joka näyttää sisustuksen värit aitoina ja kauniina. Tila haltuun: Näin sisustat valolla Suosi valoa, joka näyttää sisustuksen värit aitoina ja kauniina. Valaistussuunnittelija Ilkka Pekanheimo, AD-Lux Oy Haastava tilanne Sisustussuunnittelija tai arkkitehti

Lisätiedot

Piirrä oma valolinjasi

Piirrä oma valolinjasi Freedom Valo on yksi arkkitehtuurin peruselementtejä. Ilman valoa tilan linjat ja yhteydet katoavat. Päivänvalo on suunnittelun itsestään selvä lähtökohta, ja keinovalo jatkaa siitä mihin luonnonvalo

Lisätiedot

AIRAM SUOMALAISEN VALON ASIANTUNTIJA JO VUODESTA 1921

AIRAM SUOMALAISEN VALON ASIANTUNTIJA JO VUODESTA 1921 Kodin lamput AIRAM SUOMALAISEN VALON ASIANTUNTIJA JO VUODESTA 1921 Lamput ja valaisimet ovat Airamin tuotevalikoiman ydin. Airamin tuotteet sopivat hyvin suomalaiseen miljööseen ja vaativiin valaistusolosuhteisiin.

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot