Kaupunginjohtajan katsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunginjohtajan katsaus"

Transkriptio

1

2 Kaupunginjohtajan katsaus Kertomusvuoden kansantalouden kasvulukuja sekoitti metsäteollisuuden työsulku. Se supisti metsäteollisuudessa tuotantoa noin kymmenen prosenttia ja sen vaikutukset kohdistuivat myös kajaanilaiseen yhteiskuntaan. Ilman työsulkua kasvu olisi ollut 3 prosenttia, sen jäädessä nyt 2,1 prosenttiin. Suomen bruttokansantuotteen kasvu oli kuitenkin selvästi euroaluetta nopeampaa. Pääasiallinen kasvun lähde oli kotimainen kulutus. Kulutuskysyntää ylläpitivät vakaa talouskehitys ja parantunut työllisyys. Myös valtiontaloudella meni odotettua paremmin. Kansantalouden tilinpidon mukaan valtion verokertymä kasvoi 3,4 prosenttia ja valtiontalouden ylijäämä oli 1,3 miljardia euroa. Valtiota onkin vaadittu maksamaan 185 miljoonan euron velkansa kunnille. Se on kohtuullinen vaatimus, sillä kuntien talous on hyvästä verotulokertymästä huolimatta alijäämäinen. Pohjoismaisen hyvinvointimallin arvostetuimpia vahvuuksia on ollut yhteiskunnan tuloerojen pysyminen varsin pieninä. Nykyiseen hyvinvoinnin kasvuun liittyy kuitenkin tuloerojen ja erilaisten hyvinvointierojen kasvaminen. Hyvinvointivaltio voi tehdä aina enemmän, mutta se ei voi koskaan tehdä kaikkea, mitä siltä toivotaan. Nyt valintoja on jouduttu tekemään sen perusteella haluammeko kunnallisten palvelujen heikentyvän paljon vai vähän. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa kaikkein lyhytnäköisintä taskulaskinajattelua. Suurin huolenaihe on liittynyt kokonaisveroasteeseen, joka viime vuonna nousi usean vuoden laskun jälkeen. Jos se kertoo työllisyyden paranemisesta ja veropohjan laajenemisesta, on huoli aiheeton. Jos syynä on verotuksen kiristyminen, suunta ei toivottavasti jää pysyväksi. Silloin on vaarana, että Suomi luisuu kasvavien veropaineiden ja kuihtuvan talouskasvun uralle. Kaikkien ennusteiden ytimessä ovat ikääntymis- ja eläkeongelmat, vanhuusmenojen kasvu tulevaisuudessa. Huoli kilpailukyvyn ja sen seurauksena työpaikkojen ja siten myös sosiaaliturvan säilymisestä ei ole lainkaan aiheetonta. Verottamalla ei myöskään köyhyys valitettavasti katoa Kainuusta eikä muualtakaan. Hyvästä kansallisesta yleiskehityksestä huolimatta Kainuun maakunnan työttömyysaste oli kertomusvuoden päättyessä 18,0 % ( työtöntä työnhakijaa ) ja Kajaanin kaupungin työttömyysaste 16,3 % ( työtöntä työnhakijaa ). Kainuun työttömyyslukemissa kulkee kuukaudesta ja vuodesta toiseen työttömien joukko, joka ei näytä työllistyvän millään. Tämä työttömyyden kova ydin ei sula työvoimapoliittisilla toimilla eikä kouluttamisella - se on ollut suhdanteille lähes immuuni. Työnhakijoiden kouluttamisesta ja muista työttömien aktivointitoimista ei ole todellista hyötyä, jos työvoimalle ei löydy kysyntää. Vuoden lopulla julkistetun työministeriön selvityksen mukaan kohtaannon ongelmat ovat olleet kasvussa. Keväällä käynnistettiin kunta- ja palvelurakenteen uudistushanke. Uudistuksen tärkein syy tai tavoite ei ole ollut kunnallisten hallintorakenteiden muuttaminen tai virtaviivaistaminen, vaan valtion kuntapolitiikan selkeyttämisen tarve ja tarve uudistaa palvelutuotantoprosesseja. Kunnallisia palveluja ei kyetä turvaamaan vain hallintorakenteita muuttamalla. Yksi järjestelmän keskeisistä ongelmista on ollut taloudellisen vastuunjaon epäselvyys kuntien ja valtion välillä. 1

3 Kainuun hallintokokeilu aloitettiin Kokeilu kestää vuoden 2012 loppuun saakka. Kansanvaltaisesta päätöksenteosta maakuntatasolla vastaa valittu maakuntavaltuusto, jolla on päätösvalta rahoituksen jakamisessa, palvelujen järjestämisessä ja maakunnan yleisen elinkeinopolitiikan kehittämisessä. Kainuun malli on eräänlainen aluekuntamalli. Se ei kuitenkaan ole estänyt Kajaanin kaupunkia ja Vuolijoen kuntaa käynnistämästä selvitysmenettelyä mahdollisuudesta kuntajaon muuttamiseen niin, että Vuolijoen kunta lakkautetaan ja se yhdistetään Kajaanin kaupunkiin alkaen. Tammikuun 1. päivänä 2003 voimaan astuneessa alueiden kehittämislaissa määriteltiin valtioneuvoston erityisohjelmiksi aluekeskus-, osaamiskeskus-, maaseutu- ja saaristoohjelmat. Erityisohjelmien ohjelmakausi kestää vuoden 2006 loppuun saakka. Kajaanin Teknologiakeskus Oy on toiminut kertomusvuoden alusta kaupungin osaamis- ja elinkeinotoiminnan toimijana - myös sekä aluekeskusohjelman että osaamiskeskusohjelman keskeisenä toteuttajana. Vastuullisina toimijoina ovat kauppatieteen tohtori Virpi Kaikkonen ( AKO ), tekniikan tohtori Risto Oikari ( OSKE ) ja filosofian tohtori Juha E.P. Heikkinen ( elinkeinot ). Aluekeskusohjelman lähtökohtana on ollut kaupunkiseudun vahvuuksiin ja erikoistumiseen perustuvan kilpailukyvyn, elinvoiman ja sosiaalisesti tasapainoisen kehityksen vahvistaminen. Mittaustekniikan osaamiskeskuksen toiminta-ajatuksena on hyödyntää oman alansa huippuosaamista kasvun aikaansaamiseksi. Toteutettavaan Measurepolis -ohjelmaan on yhdistetty mittaustekniikan osaamiskeskusohjelmatoiminta ja mittaustekniikan uusien sovellusalojen MeRC -ohjelma. Innovaatiovetoista kasvua tavoitellaan yritysten ja tutkimuksen välisellä toimivalla alueellislla ja kansallisella yhteistyöllä sekä toiminnan kansainvälisyydellä. Elinkeinotoiminnan kärkenä on ennen kaikkea osaamisperusteisen yrittäjyyden vahvistaminen. Helmikuussa 2005 päätettiin sisäasianministeriön Kajaanin palvelukeskuksen perustamisesta. Toimipiste tulee hoitamaan koko sisäasianministeriön hallinnonalan yhteyskeskuspalvelut ja erikseen selvitetään sen laajentaminen koskemaan myös soveltuvia lisäarvopalveluja. Kaupunginvaltuusto hyväksyi elinkeinostrategian ja henkilöstöstrategian. Vuoden aikana laadittiin myös palvelustrategia vuosille Strategiat ovat matkaoppaita huomiseen. Erityisesti palvelustrategiassa on määritelty yhteisiä tavoitteita - tarkastelemalla toimintaympäristön muutoksia, kunnallisten palvelujen vaihtoehtoisia tuottamistapoja sekä priorisoinnin ja resurssien jaon periaatteita. Strategioiden keskeistä sisältöä tulee tarkastella vuosittain: siten tiedämme, mistä olemme tulossa, missä olemme nyt ja mihin olemme menossa. Asiat on nähtävä suurempina kokonaisuuksina. Niitä ei voi katsoa reiän kautta tynnyrin sisältä. Eikä vastauksena kaikkeen voi olla ainoastaan se, että tarvitaan lisää rahaa. Erkki Vähämaa kaupunginjohtaja 2

4 Kajaanin kaupungin organisaatio Kaupunginjohtajana toimi Erkki Vähämaa. Kaupunginjohtaja toimii myös kaupunginhallituksen esittelijänä. Hallintojohtajana toimi Tuija Karppanen saakka ja alkaen Tuija Aarnio, sivistysjohtajana Risto Brunou ja teknisenä johtajana saakka Martti Anttila ja alkaen Timo Soininen. Vuoden 2005 lopussa Kajaanin kaupungin palveluksessa oli työntekijää. Luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatio 2005 TARKASTUS- LAUTAKUNTA 4 jäsentä KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA ULKOINEN KEHITTÄMINEN SISÄINEN TARKASTAJA KESKUSHALLINTO Hallintojohtaja KAUPUNGINVALTUUSTO 51 jäsentä KAUPUNGINHALLITUS 11 jäsentä KAUPUNGINJOHTAJA KAJAANIN AMMATTI- KORKEAKOULU LIIKELAITOS VIMPELINLAAKSON KEHITTÄMISLIIKELAITOS KAJAANIN VESI LIIKELAITOS KAJAANIN TEKNOLOGIA- KESKUS OY KIINTEISTÖ OY KAJAANIN PIETARI KAJAANIN ELOKUVAKESKUS OY YMPÄRISTÖ- LUPAJAOSTO TEKNINEN LAUTA- 5 jäsentä KUNTA 11 jäsentä YMPÄRISTÖTEKNINEN TOIMIALA Tekninen johtaja TULOSALUEET Tilapalvelu Ympäristö- ja maankäyttö Kunnallistekniikka Kainuun pelastuslaitos SIVISTYS- LAUTAKUNTA 11 jäsentä SIVISTYSTOIMIALA Sivistysjohtaja KULTTUURI- NEUVOSTO 11 jäsentä TULOSALUEET Varhaiskasvatus Perusopetus Kulttuurilaitokset ja -palvelut (Kaukametsä, Kajaanin kaupunginkirjasto - Kainuun maakuntakirjasto, Kainuun Museo, Kajaanin taidemuseo ja Kajaanin kaupunginteatteri) Kajaanin Mamselli 3

5 Kajaanin kaupungin konsernirakenne Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupungin tytäryhtiöiden tavoitteet, talousarviot ja -suunnitelmat. Tytäryhtiöt ovat raportoineet vuoden 2005 aikana kaupunginhallitukselle ja valtuustolle olennaisista toimintaansa koskevista asioista, tavoitteidensa toteutumisesta ja taloudellisesta tuloksestaan. Kajaanin kaupungin konsernitaseeseen on yhdistelty kaikki kaupungin tytäryhtiöt ja kuntayhtymät, mutta ei yhteisyrityksiä, osakkuusyhtiöitä tai -yhteisöjä eikä säätiöitä. Kajaanin kaupungin konsernirakenne KAJAANIN KAUPUNKI TYTÄRYHTIÖT Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari, 100 % LIIKELAITOKSET Kajaanin ammattikorkeakoulu liikelaitos YHTEISYRITYKSET Kainuun Voima Oy, 50 % Kainuun Opiskelijaasunnot Oy, 99,9 % Kajaanin Vesi liikelaitos Kajaanin Lämpö Oy, 50 % Kiinteistö Oy Kajaanin Elias, 98 % Kajaanin Pienteollisuustalo, 42,2 % Kajaanin Teknologiakeskus Oy, 98,9 % Kajaanin Teknokiinteistö Oy, 100 % Kiinteistö Oy Teknologiapuiston yhteishalli, 16,9 % Kajaanin Elokuvakeskus Oy, 100 % Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus, 74,8 % Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos VILAKE KUNTAYHTYMÄT Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi Kajaanin linja-autoasemakiinteistö Oy, 50 % Kaupungin konserni- ja omistajaohjausta konserniin kuuluvissa tytäryhtiöissä, yhteisyrityksissä ja osakkuusyhteisöissä on toteutettu kaupunginhallituksen näiden yhteisöjen hallituksiin nimeämien edustajien välityksellä sekä antamalla tytäryhtiöille kirjallisesti ohjeita ja suosituksia kaupunkikonsernin yhtenäisten strategisten tavoitteiden määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi sekä toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi ja seurannan järjestämiseksi. OSAKKUUS- YHTEISÖT Kainuun Energia Oy, 37,5 % Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie, 41,4 % Kainuun Etu Oy, 39,9 % Kajaanin Palvelutalosäätiö ry. Kajaanin Suojatyö ry. 4

6 Kaupunginvaltuusto 2005 Kaupunginvaltuuston poliittiset voimasuhteet vuoden 2005 lopussa: Kaupunginvaltuuston jäsenmäärä Kajaanissa on 51. Valtuusto Keskusta 18 Vasemmistoliitto 11 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 9 Kansallinen Kokoomus 8 Vihreä liitto 2 Yhdessä Kajaani Sitoutumattomat 2 Suomen Kristillisdemokraatit 1 Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat 2005 puheenjohtaja, näyttelijä Vesa Kaikkonen I varapuheenjohtaja, itähankkeiden päällikkö Matti Nissinen II varapuheenjohtaja, talousjohtaja Toivo Sistonen Kaupunginvaltuusto 2005 Puheenjohtaja: Kaikkonen Vesa I varapuheenjohtaja: Nissinen Matti II varapuheenjohtaja: Sistonen Toivo Eerola Matti Eronen Pirjo Haataja Minna Hannus Veikko ( saakka) Heikkinen Jukka Hekkala Heikki Huotari Tellervo Huusko Vesa Härkönen Jouko Immonen Kauko Juntunen Hannu Juntunen Ilkka Järvelä Martti ( alkaen) Karppinen Veli-Matti Kauppinen Juha Kemppainen Hannu S. Kemppainen Hannu T. Koistinen Pekka Komulainen Eino Kunnas Karl Kurkinen Esko Lappalainen Jaana (vas) (kok) (sdp) (vas) (vas) (sdp) (sdp) (vas) (vas) (kok) (vas) (yks) (vas) (sdp) (vihr) (kok) Lehtisaari Timo ( alkaen) Leinonen Niilo Leinonen Voitto Leppänen Marko Levy Suoma ( saakka) Martikainen Ulla-Maija Matero Vuokko Mikkonen Ritva Moilanen Erkki Myllylä Raili Määttä Anneli Niemelä Paavo Nyman Lauri Parviainen Heikki Piirainen Raimo Rajasalo Aimo Rissanen Maija Ronkainen Tauno Räisänen Aki Rönty Markku Sirviö Kari Suortti Juhani Suutari Eero Tartia-Jalonen Aila Törrö Leena Vatula Anneli Väisänen Sanni Väyrynen Pentti (kd) (sdp) (kok) (kok) (kd) (sdp) (vas) (vas) (sdp) (vas) (vas) (kok) (kok) (kok) (sdp) (sdp) (yks) (vihr) (vas) 5

7 Kaupunginhallitus 2005 Hallitus Keskusta 4 Suomen Sosialidemokraattinen puolue 3 Vasemmistoliitto 2 Kansallinen Kokoomus 2 Vihreä liitto - Yhdessä Kajaani Sitoutumattomat - Suomen Kristillisdemokraatit - Kaupunginhallituksen puheenjohtajat 2005 puheenjohtaja, lääkäri Hannu S. Kemppainen I varapuheenjohtaja, myyntipäällikkö Raili Myllylä II varapuheenjohtaja, veturinkuljettaja Raimo Piirainen Kaupunginhallitus 2005 Varsinaiset jäsenet Puheenjohtaja: Kemppainen Hannu S. I varapuheenjohtaja: Myllylä Raili II varapuheenjohtaja: Piirainen Raimo Huotari Tellervo Huusko Vesa Koistinen Pekka Lappalainen Jaana Martikainen Ulla-Maija Rissanen Maija Suutari Eero Törrö Leena Varajäsenet Suortti Juhani Malinen Päivi Leinonen Niilo Leikkainen Tarja Kingelin Tuukka Rajasalo Aimo Halonen Auli Immonen Maarit Ollikainen Elli Sirviö Kari Hekkala Heikki 6

8 Kaupunginhallituksen toimiala Kehittämisstrategian toteutuminen Kaupungin talous heikkeni edelleen, mutta tilinpäätöksen alijäämä ei kasvanut niin suureksi kuin ennakkoon arvioitiin. Taloustilanne kohentui verorahoituksen kasvun johdosta. Talousarvion mukaiset säästötoimenpiteet toteutettiin. Kaupungin palvelustrategia valmistui tulevien vuosien toiminnan ja talouden suunnittelun työkaluksi. Loppusyksyllä 2005 kaupungin toimintaa hallitsi Vuolijoen kanssa vuonna 2007 mahdollisesti tehtävän kuntaliitoksen valmistelu. Kainuun maakunta -kuntayhtymä on arvioinut tuottavansa sosiaali- ja terveyspalvelut tehokkaammin kuin peruskunnat, sillä kustannusten kasvu on ollut 3 %, kun se entisessä mallissa olisi ollut ehkä noin 6 % (valtakunnassa keskimäärin 5 %). Maakunnan tuottamien tukipalvelujen osalta alkuvuonna oli käynnistysvaikeuksia talouspalvelujen osalta, mutta järjestelmät on saatu toimimaan loppuvuoden aikana. Raportoinnissa on edelleen kehittämistarpeita. Kaupunki jatkoi Oulun yliopiston toiminnan tukemista Kajaanin yliopistokeskuksessa ja osallistui yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun uuden aluestrategian tekemiseen. Aluestrategian toteutus on keskeistä uudessa Kainuun maakuntaohjelmassa, samoin muiden Kajaanille tärkeiden osaamistoimintojen kehittäminen. Aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmia toteutettiin suunnitelmien mukaan ja seutuyhteistyötä vietiin eteenpäin myös eräiden palvelujen osalta. Kajaanin Teknologiakeskus Oy rekrytoi uuden elinkeinojohtajan ja tehosti esihautomo- ja yrityshautomotoimintaa. Maaseutuohjelmaa toteutettiin edistämällä kyläsuunnitelmien kärkihankkeita. Mainestrategiatyö on ollut vähäistä vuonna Työn jatkosta ja toteutustavasta päätetään vuoden 2006 aikana. Henkilöstöpolitiikkaa tuettiin uudistamalla kaupungin henkilöstöstrategia ja maastouttamalla se koko organisaatiossa työyksikkötasolle. Kainuun ja Kajaanin Unicef -kumppanuus 2005 Kajaanin kaupunginhallitus ja Kainuun maakuntahallitus päättivät syksyllä 2004, että Kajaani ja Kainuu ryhtyvät vuonna 2005 Unicefin kumppaneiksi. Unicef-viesti otettiin virallisesti vastaan Kokkolan kaupungilta ja Keski-Pohjanmaan maakunnalta Lucian päivänä Raatihuoneentorilla pidetyssä tilaisuudessa. Toimintakohteiksi sovittiin Eritrea Afrikassa ja Kaliningrad Venäjällä. Tapahtumavuoden kohteita jouduttiin tarkistamaan Aasiaa kohdanneen tsunamikatastrofin takia jo heti alkuvuodesta 2005 sekä myöhemmin keväällä Pakistanin maanjäristysten vuoksi. Molempia katastrofialueita pystyttiin auttamaan hyvin nopeasti. Hankkeen suojelijaksi lupautui ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki. Kumppanuusvuotta varten valittiin johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kevätkaudella Riitta Hurttia ja syyskaudella Tellervo Huotari. Pääkoordinaattoriksi nimettiin Aila Vähämaa sekä koordinaattoreiksi Taina Juntunen Kajaanin kaupungilta ja Pirjo Sirviö Kainuun maakunta -kuntayhtymästä. Koordinaattorit toimivat tehtävässään oman toimensa ohella. Suomen Unicefin palkkaamana päätoimisena projektisihteerinä oli Viena Lompolo. Lisäksi koottiin eri yhteisöistä, yrityksistä ja yksityisistä henkilöistä muodostunut kummiryhmä, jonka puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Marja Karjalainen. Muina toimijoina on erityisesti mainittava Unicefin Kajaanin paikallisryhmä sekä kainuulaiset nuoret ja lapset sekä päiväkotien ja koulujen osallistuminen ja merkittävä toiminta kumppanuusvuoden aikana. 7

9 Kumppanuusvuoden tavoitteiksi oli asetettu kainuulaisten lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien edistäminen sekä tietoisuuden lisääminen lasten oikeuksista. Näiden tavoitteiden toteutumisesta kertovat lukuisat tapahtumat ja tempaukset, joihin lapset ja nuoret ovat osallistuneet kumppanuusvuoden aikana: janopäiväkeräys, taksvärkki, koulukävelyt, lastenjuhlat, pöytäteatteriesitykset, nuorten yökahvila, Taide palaa -tapahtuma, näyttelyt jne. Kumppanuusvuoden taloudelliseksi tavoitteeksi asetettiin 1 euro / kainuulainen asukas, mikä tavoite pystyttiin ylittämään vuoden aikana. Keräystilin loppusaldo oli ,18 euroa. Keräystulosta voidaan pitää kansainvälisestikin hyvänä, joten hyvillä mielin kainuulaiset saattoivat luovuttaa kumppanuusviestin edelleen Espoon kaupungille itsenäisyyspäivänä Olennaiset tapahtumat Tarkastustoimi Vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten valittu lautakunta kokoontui vuoden 2005 aikana 10 kertaa arvioimaan vuoden 2005 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumaa. Tarkastuslautakunta antoi vuodelta 2004 arviointikertomuksen ja esitti sen kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuusto käsitteli vuoden 2004 arviointi- ja tarkastuskertomuksen ja tilinpäätöksen. Keskushallinto Keskeiset hallinnon tukipalvelut siirtyivät yhteistoimintasopimuksella Kainuun maakunta - kuntayhtymän hoidettavaksi. Talous-, henkilöstö- ja tietohallintotehtävät siirtyivät maakunnalle johto- ja asiantuntijatehtäviä lukuun ottamatta. Jäljelle jäänyt keskushallinto organisoitiin uudestaan yhdistämällä teknisen ja sivistystoimialan talousasioiden ja teknisen toimialan valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät keskushallinnon hoidettaviksi. Keskushallinnon kehittämistavoitteet eivät ole kokonaisuudessaan toteutuneet henkilöstövaihdoksista johtuen. Alkuvuodesta kansliapäällikkö siirtyi ulkoisiin kehittämistehtäviin ja hänen jälkeensä hallintojohtajana toiminut talousjohtaja siirtyi toisen työnantajan palvelukseen alkusyksystä. Toteutetut irtisanomiset (3 henkilöä) ja koko henkilöstön lomautus (2-3 viikkoa) vaikeuttivat osaltaan tavoitteiden saavuttamista. Syksyllä aloitetut kuntaliitosneuvottelut Vuolijoen kunnan kanssa työllistivät keskushallintoa siinä määrin, että oman toiminnan sisäiseen kehittämiseen ei ole riittänyt tarvittavaa panostusta. Talouden seuranta ja suunnittelu ei ole onnistunut tavoitellulla tasolla. Syynä tähän on ollut maakunnan talousohjausjärjestelmässä esiintyneet puutteellisuudet, mikä ei ole mahdollistanut ajantasaisen ja luotettavan taloustietouden saamista. 8

10 Työllisyyden hoito Kaupunki on mukana muiden seutukunnan kuntien kanssa Kumppaniksi ry:n toiminnassa. Kumppaniksi ry:n ylläpitämässä työpajatoiminnassa oli vuonna 2005 valmentautujina yhteensä 200 henkilöä, joista 81 oli alle 25-vuotiasta nuorta. Vuoden 2005 lopussa päättyi 3-vuotinen ESR-rahoitteinen Quattro-projekti, jonka tuloksena kehitettiin nuorten valmennusyksikön toimintamalli. Koulutuksissa kehitettiin starttipajan toimintamallia, joka jää Kumppaniksi ry:n pysyväksi toiminnaksi. Lisäksi hankkeessa laitettiin alulle työnetsijätoiminta, jonka kehittämistä jatketaan edelleen. Kumppaniksi järjesti vuoden aikana kaksi työvoimakoulutusta pitempään työttöminä olleille (Kipinääkurssit). Quattro-hankkeessa järjestettiin työvoimakoulutuksena koulutusjaksoja nuorille. Maahanmuuttajille järjestettiin ATK-koulutuksia. Työllisyystyöryhmä myönsi avustuksia eri yhdistyksille työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin yhteensä euroa. Lisäksi yhdistyksille myönnettiin takaisinmaksettavia avustuksia yhdistelmätuella palkattujen työntekijöiden palkkakustannuksiin sekä erilaisten hankkeiden ensimmäisten kuukausien kustannuksiin noin euroa. Vuoden aikana käynnistettiin työssä suoriutumisen arviointi eli työklinikkatoiminta. Arviointi pohjautuu Kumppaniksi ry:ssä kehitettyyn valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmään (VAT), joka noudattaa WHO:n tuottamaa toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä ICF luokitusta. 9

11 Sivistystoimiala Kehittämisstrategian toteutuminen Perustehtävä Toimiala vastaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, nuorisotyön, kansalais- ja musiikkiopisto-opetuksen, kirjasto- ja kulttuuripalvelujen sekä ateria- ja puhtauspalvelujen järjestämisestä, toteuttamisesta ja edistämisestä. Toimiala tukee kajaanilaisten tasapainoista kasvua, kehitystä, elinikäistä oppimista ja luovaa itsensä toteuttamista. Visio 2008 Kajaania arvostetaan vastuullisena, turvallisena ja aktiivisena koulutus- ja kulttuurikaupunkina. Arvot Luovuus, onnellisuus, vastuullisuus ja elämyksellisyys. Kajaani on Kainuun maakunnan koulutus- ja kulttuuripalvelujen keskus. Kaupungilla on vastuu varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja ammattikorkeakoulutuksen järjestämisestä sekä vapaan sivistystyön ja kulttuuripalvelujen jär-jestämisestä. Maakunta vastaa toisen asteen ammatillisesta perus- ja täydennyskoulutuksesta. Lisäksi kaupungissa on kasvava tarjonta Oulun yliopiston palveluja. Kulttuuripuolella on muutamia vahvoja alueellisia taide- ja kulttuurilaitoksia sekä merkittäviä tapahtumia. Kesätapahtumana Kajaanin runoviikko on vakiinnuttanut asemansa ja talvella Kajaani tanssii -tapahtuma on noussut myös valtakunnallisesti merkittävään asemaan. Uusi toimiala - uudet tavoitteet Maakunnan hallinnonkokeilun seurauksena kaupungin sivistystoimialan palvelut organisoituivat uudelleen vuoden 2005 alusta. Uuden toimialan strategiatyön yhteydessä tunnistettiin tiukkenevan talouden ja monimuotoistuvan toimintaympäristön haasteisiin vastaamiseksi tarve aiempaa suunnitelmallisempaan, koko toimialaa koskettavaan kehittämistyöhön ja osaamispääoman kasvattamisen tukemiseen. Sivistystoimialan uudelleen organisoitumisen tueksi aloitettiin "Minun työni" - koulutus- ja kehittämishankekokonaisuus, joka ajoittuu vuosille Hankkeen tavoitteena on tukea toimialan strategialähtöistä osaamispääoman kasvattamista sekä perustehtävät tunnistaen toimivien palveluketjujen muodostumista koulutus- ja kehittämistoiminnan avulla. Vahvasti vuorovaikutuksellisilla ja toimialan henkilöstöä osallistavilla menetelmillä "Minun työni" - koulutus- ja kehittämishankkeen keskeisiksi teemaalueiksi valittiin esimies -valmennus, maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten palveluiden kehittäminen, perusopetuksen ja nuorisotyön yhteisten työskentelymallien kehittäminen ("Yhteiset voimavarat" - kokonaisuus) sekä koko toimialaa koskien ajantasaisten työ- ja opetusmenetelmien kehittäminen ja haltuunotto. Minun työni" - hankkeella tavoitellaan tulevina vuosina henkilöstön parempaa työssä jaksamista, jonka katsotaan olevan edellytys parempien palvelujen tuottamiselle sekä entistä parempaan taloudelliseen tulokseen. 10

12 Strategisten tavoitteiden arviointia Toimialan keskeisenä strategisena tavoitteena on kuntalaisten sivistys- ja kulttuuritarpeiden tyydyttäminen. Kaupungin koulutusjärjestelmä yhdessä maakunnan palvelujen kanssa tukevat osaamisellaan talousalueen menestystä. Kulttuuritarjonnalla sekä taidekasvatuksella luodaan asukkaille elämän sisältöä, tuetaan luovuuden esiinnousua sekä vahvistetaan alueen vetovoimaisuutta. Toiminnan keskeisenä periaatteena on asiakaslähtöisyys ja hyvä palvelujen saavutettavuus. Asiakkaiden toiveita ja kokemuksia kartoitetaan kyselyillä ja erilaisilla palautejärjestelmillä. Näin saatu palaute hyödynnetään palvelujen kehittämisessä. Palvelukyky ja vaikuttavuus / sitovat tavoitteet Tulosalueet ja -yksiköt arvioivat vuonna 2005 oman alueensa toimintaa talousarviossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Niiltä osin, kun tulosalueilla on arvioitu asiakastyytyväisyyttä, ovat arviot asettuneet vähintäänkin 'hyvälle' tasolle. Vuonna 2005 toimialan tulosalueet eivät ole olleet toimintansa osalta mukana valtakunnallisissa arvioinneissa. Tavoitteena olevan toimialan osittain yhtenäisen laadunhallinta- ja arviointijärjestelmän valmistelua jatkettiin ja se otetaan asteittain käyttöön suunnitelmien mukaisesti vuosina Erityisesti taide- ja kulttuurilaitoksiin kohdistuneet lomautukset häiritsivät palvelutuotantoa. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Esimiestoimintaa tuettiin vuonna 2005 aloittamalla toimialan esimiesten säännölliset tapaamiset niin alueellisina esimiestapaamisina kuin koko toimialan esimiesten yhteistapaamisinakin. Vuorovaikutuksellisissa tapaamisissa oli sekä informatiivinen että koulutuksellinen lähtökohta. "Minun työni" - hankkeen puitteissa toteutetulla keskitetyllä koulutussuunnittelulla ja toimialan perustehtäviin keskittyvillä koulutustilaisuuksilla lisättiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön täydennyskoulutusmahdollisuuksia ja mahdollisuuksia oman työn kehittämiseen. Prosessit ja rakenteet Toimialalla huomioitiin palveluiden muutostarpeet suhteessa yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutoksiin. Muun muassa maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten palveluiden tuottamista toimialalla tuettiin kahden koordinaattorin työpanoksella sekä keskitetyllä koulutussuunnittelulla "Minun työni" - hankkeen puitteissa. Toimialan palveluketjujen joustavuutta parannettiin keskittymällä etenkin tulosalueiden rajapintojen yhteistyön ja yhteisen työn kehittämiseen (vrt. esi- ja alkuopetuksen yhteistyön ja perusopetuksen sekä nuorisotyön yhteinen työ), mutta merkittävää toiminnallista yhteistyötä toimialan sisällä tehtiin myös muun muassa varhaiskasvatuksen ja kaupunginteatterin sekä nuorisotyön ja kaupunginteatterin kesken. Taloudelliset resurssit Sivistystoimialalla oli käytössään m² työtiloja. Perusopetuksella oli tiloja 14,575 m² oppilasta kohden ja varhaiskasvatuksella päiväkodeissa 9,24 m²/lapsi samana ajankohtana. Seuraava mittaus tehdään

13 Olennaiset muutokset Varhaiskasvatuksen tulosalue Varhaiskasvatuspalvelut siirtyivät Kajaanissa sivistystoimialalle vuoden 2005 alusta. Siirtyminen samalle toimialalle on vahvistanut yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ja kulttuurilaitosten kesken. Esiopetusta (4 h/pv) tarvitsevat lapset sijoittuvat pääasiassa koulujen tiloihin ja ryhmät toimivat tiiviissä yhteistyössä alkuopetuksen luokkien kanssa. Osa ryhmistä on ns. eskari- ykkösryhmiä, joissa työparina on lastentarhanopettaja ja luokanopettaja. Myös Kajaanin kaupunginteatterin kanssa toteutettiin yhteinen projekti. Syntyvyys Kajaanissa jatkoi kasvuaan vuonna Työllisyyden parantuminen on lisännyt kokopäivähoidon tarvetta, mikä näkyy kokopäivähoidon määrän kasvuna. Esiopetukseen osallistui 387 lasta, mikä on 100 % kouluun ilmoittautuneista lapsista. Kotihoidon tuen piirissä oli vuoden lopussa 739 lasta. Kajaanin varhaiskasvatuksen keskeisenä tavoitteena on ollut lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen. Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen hallinnoima koko Kainuuta koskevaa sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Kainuun lapsi- hanke päättyi vuoden 2005 lopussa onnistuneissa tunnelmissa. Hankkeen loppuraportti valmistuu helmikuun 2006 loppuun mennessä. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa tuotettiin yhteistyössä järjestöjen, ev.lut. seurakunnan ja Kajaanin kaupungin toimesta. Toiminnan piirissä oli noin 400 lasta. Perusopetuksen vastuualue Keväällä 2005 suoritetun arvioinnin (kysely huoltajille ja koulujen oma-arvio) perusteella opetustyö onnistui kouluissa keskimäärin melko hyvin. Suurimmat puutteet todettiin viihtyvyydessä, välineistön puuttumisena ja taloudellisten resurssien niukkuutena. Haasteena koulut kokevat erityistä tukea tarvitsevien opetuksen lisääntymisen ja vaikeutumisen sekä maahanmuuttajien määrän lisääntymisen kouluissa. Työilmapiirin arvioitiin kouluissa olevan melko hyvän. Opettajien työssä jaksaminen on mm. ikääntymisen ja työn vaativuuden kasvun myötä edelleen huolenaiheena. Saatuja arviointituloksia käytettiin pohjana uuden lukuvuoden suunnittelutyössä. Kajaanin perusopetuksen oppilasmäärä aleni edelleen; syksyllä 2005 kouluissa oli yhteensä oppilasta, joka on 33 oppilasta vähemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Vuoreslahden koulu lakkautettiin alkaen, ja oppilaat sijoitettiin Lohtajan koululle. Osa kouluista on edelleen täynnä, osassa on vajaakäytössä olevaa tilaa. Kajaanin peruskouluissa otettiin kaikilla luokka-asteilla käyttöön uusi opetussuunnitelma lukuvuoden alussa. Opetussuunnitelman toimivuutta arvioidaan keväällä 2006, ja tarvittavat muutokset tehdään seuraavan lukuvuoden aikana. Perusopetuksen talousarvio oli mitoitettu erittäin tiukaksi, jonka vuoksi koulujen tuntikehystä ohjattiin ja tunteja leikattiin. Lisäksi koulujen kerhotoiminta, projektit ja retket vähenivät. Opettajien määrä väheni noin kahdeksalla henkilötyövuodella ja perusopetuksen talousarvion toteuma pysyi annetun kehyksen sisällä. Sivistystoimialan uudelleen organisoitumisen johdosta nuorisotyö liitettiin osaksi perusopetuksen tulosaluetta vuoden 2005 alussa. Vuoden aikana on tehty merkittäviä avauksia nuorisotyön ja perusopetuksen yhteisen työn kehittämisessä ja yhteisten työkäytäntöjen juurruttamisessa. 12

14 Kajaanin Mamselli (Ateria- ja puhtaanapito-palvelut) Kajaanin Mamsellin tavoitteena oli laadukkaiden ja sopimusten mukaisten ateria- ja puhtaanapitopalvelujen tarjoaminen asiakkailleen kaupungin yksiköissä; päiväkodeissa, kouluissa, ammattikorkeakoulussa sekä työpaikkaruokailussa ym. kaupungin yksiköissä ja laitoksissa sekä maakunnan yksiköissä; lukioissa, muissa toisen asteen oppilaitoksissa ja sote-alan laitoksissa. Vuolijoen koulutoimi osti tarvitsemansa ateriat Kajaanista. Henkilöstöresurssin riittämättömyydestä johtuen sanottiin alkaen puhtaanapidon sopimuksia irti noin euron vuotuisen tulon verran. Kokonaismyynnistä ulkoisen myynnin osuus oli 48,5 %. Päivähoidon ateria- ja puhtaanapitopalvelut liittyivät sovitun toimintamallin mukaisesti kokonaisuudessaan Kajaanin Mamselliin. Toimenpiteellä oli kokonaishenkilöstömäärään ja työn tuottavuuteen merkittävä vaikutus. Henkilöstö suoritti oppisopimuskoulutuksena laitoshuoltajan ammattitutkinnon. Tehty organisaatiomuutos oli sekä toiminnallisesti että taloudellisesti kaupungin palvelutuotannon kannalta onnistunut ratkaisu. Vakinaisen henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 163,3, määräaikaisia ja työllistettyjä oli yhteensä 20,5 henkeä, jolloin kokonaishenkilöstömäärä oli 181,7 kokoaikaista henkilöä. Eläkkeelle jäi 8 henkilöä. Työsuhteen irtisanoi yhteensä 3 työntekijää ja yhden työntekijän työsuhde irtisanottiin. Ennakoimattomia eläkemaksuja maksettiin euroa. Asetettujen tavoitteiden ja mittareiden pohjalta tulosten seurannassa onnistuttiin hyvin vaikka suoritemäärätavoite jäi hieman alle asetetun tavoitteen. Tiimien toimintaa ohjasi toimintasuunnitelman ja laatukäsikirjan mukainen kehittämistyö. Koko henkilöstön kanssa käytiin kehityskeskustelut. Kaukametsä Kaukametsässä toteutettiin vuonna 2005 suuri kaupungin palvelustrategian mukainen talouden sopeutus, joka vähensi koko yksikön nettomenoja edellisvuodesta euroa. Palkkojen ja muiden kustannusten nousu huomioon ottaen todellinen vähennys oli noin euroa. Toimenpiteet mitoitettiin niin, että niiden avulla Kaukametsän on mahdollista selvitä annetulla budjetilla myös vuonna Kaukametsän henkilöstö väheni vuoden aikana noin 10 työvuodella, joista työllistettyjä oli 3. Lisäksi säästökeinona käytettiin lomautuksia. Tulopuolella hyvin onnistuivat etenkin kongressikeskus sekä kansalaisopiston maksupalvelu. Mieslahti Soi -tapahtumaa ei järjestetty. Sen sijaan Kaukametsä oli helmikuussa Kajaanissa järjestetyn Unkarin valtion kulttuuriviikon keskeinen tapahtumapaikka. Tärkeitä kansallisia tapahtumia olivat Kajaani tanssii -tapahtuma sekä Kajaanin runoviikko. Musiikkiopisto Oppitunteja oli , joista valtionosuustunteja ja maksupalvelutunteja 540. Opiskelijamäärä oli yhteensä Asiakastyytyväisyyskysely tehdään seuraavan kerran vuonna Musiikkiopisto järjesti 69 konserttia, joista Kajaanin ulkopuolella 22. Yleisöä oli kaikissa konserteissa yhteensä Kamariorkesterilla oli 4 konserttia, joissa kuulijoita oli 532. Kaukametsän opisto Oppitunteja oli , joista valtionosuustunteja ja maksupalvelutunteja Opiskelijoita 7 667, kerran laskettuna Kurssilaisia (yli 7- vuotiaat) alueen asukasluvusta 21,61 %. Opiskelijoita kerran laskettuna alueen asukasluvusta 10,9 %. Maksupalvelun nettotulo oli euroa. Asiakastyytyväisyys 3,9 (1-5). Kulttuuriviikon kävijämäärä oli henkeä. 13

15 Kongressikeskus Tulot olivat e, jossa kasvua edellisvuodesta 32 %. Kävijöitä , joista yöpyviä arviolta Yleisötilaisuuksia oli 323, ja käyttötunteja Käyttöaste Suomen kongressitalojen neuvottelukunnan ohjeen mukaan tilastoituna 77 %. Vuonna 2005 yöpyvä kotimainen kokousmatkailija jätti paikkakunnalle keskimäärin 154 e/ vrk. Kulttuuritoimi Runoviikolla kävijöitä oli Kajaani tanssii - tapahtumassa kävijöitä oli Omia konsertteja oli 13 kpl, joissa kävijöitä Muut tapahtumat 4 kpl, joissa kävijöitä Kirjasto Kirjaston asettamat tavoitteet kävijämäärien ja lainauslukujen suhteen ovat toteutuneet, vaikkakin käyttö on laskenut lainausten osalta noin 8 % ja käyntien osalta 14 %. Aukioloajat vähenivät kirjastoissa edellisvuoteen verrattuna 7 % lomautusten takia, mikä osaltaan selittää pienentynyttä käyttöä. Toisaalta perinteisten palvelujen kysyntä on laskenut valtakunnallisestikin useita prosentteja. Keskeisimpiä kehittämistoimenpiteitä kirjastossa olivat Kainuun kirjastojen yhteistyön laajentamiseen ja syventämiseen tähtäävät pyrkimykset. Selvitystyö on parhaillaan käynnissä. Yliopistokirjaston kanssa on vuoden aikana valmisteltu hanketta toimintojen yhdistämiseen saman katon alle. Pohjoisten kirjastojen yhteisen portaalin Pohjanportin tiedonhaku otettiin käyttöön marraskuussa. Kehittämistyötä jatketaan vielä tunnistautumisen ja etälainauksen osalta. Kainuun Museo Kainuun Museo joutui säästösyistä vähentämään näyttelyidensä määrää ja supistamaan aukioloaikojaan. Tämä heijastui voimakkaana kävijämäärän laskuna. Näyttelykävijät olivat kuitenkin tyytyväisiä museokäynteihinsä (näyttelykohtaiset keskiarvot asteikolla 1-4 olivat 3,5-3,8). Museolta edellytettyjä säästötoimia saavutettiin vähentämällä ja lomauttamalla henkilökuntaa sekä vapaaehtoisin virkavapain. Viranomaistehtävät suoritettiin minimitasolla. Museokiinteistön huono kunto tuli esiin vuoden aikana usein muun muassa vesivahinkojen muodossa. Kajaanin taidemuseo Kajaanin kaupungin säästötoimenpiteitä seuranneiden lomautusten vuoksi Kajaanin taidemuseo joutui perumaan kaksi näyttelyä ja sulkemaan ovensa yleisöltä väliseksi ajaksi. Vaikka yksittäisten näyttelyiden kävijämäärät pysyivät hyvinä, putosi kävijöiden yhteenlaskettu määrä lähes puoleen edellisten vuosien tasosta. Yleisöpalaute pysyi hyvänä. Opetusministeriö katsoi taidemuseon resurssit riittämättömiksi alueelliseen toimintaan, minkä seurauksena taidemuseon saama henkilötyövuosiin sidottu valtionosuus laski 10 prosenttia. Samalla Opetusministeriö lisäsi taidemuseon valtionosuuksia kahden henkilötyövuoden verran, jolloin leikkausten taloudellinen vaikutus jäi vähäiseksi. Taidemuseon kiinniolon aikana henkilökunnalle saneerattiin toimistotilat museon näyttelytiloihin ja taidemuseo luopui käytössään olleesta Kajaanin vanhasta raatihuoneesta. Oppilaitoksille suunnattua taidekasvatusta jatkettiin yhteistyössä kulttuurihanke Generaattorin kanssa. 14

16 Teatteri Teatterin alkuvuoden toimintaa hallitsi epävarmuus vuoden toimintamäärärahoista ja keskustelut teatterin tulevaisuudesta. Henkilökunta lomautettiin touko-kesäkuun vaihteessa kahdeksi viikoksi säästöjen aikaansaamiseksi. Syksyllä aloitettiin teatterin ylläpito- omistusvaihtoehtoja koskeva selvitystyö. Vähitellen usko tulevaisuuteen palasi ja toimeliaisuus palasi teatterissa entiselleen. Teatteri onnistui hyvin perustehtävässään. Teatterin ohjelmistossa esitettiin 11 näytelmää, uusia ensi-iltoja oli 6. Pirut ja enkelit vieraili Oulun Kaupunginteatterissa ja Erämaan kutsu Espoon Kaupunginteatterissa sekä Kansainvälisessä Lasten Teatteritapahtumassa Kuusankoskella, Kolme sisarta vieraili neljällä esityksellä Tampereen Teatterikesässä. Teatteriin perustettiin Oulun läänin lasten ja nuorten teatteri. Alueteatteritoimintaa varten koottiin talon sisältä ryhmä, jota vetää alueteatterituottaja. Alueryhmä on tehnyt näytelmiin liittyviä yhteistyöprojekteja Oulun yliopiston, Tanssin pohjoisen aluekeskuksen/roudan ja alueen muiden taidelaitosten ja teatteriryhmien kanssa. Alueryhmä oli muun muassa mukana toteuttamassa Generaattorin ja harrastajateatterin kanssa poliittisen teatterin festivaalia. Vuonna 2005 teatterissa oli katsojaa ja 231 esitystä, joista 65 vietiin kiertueelle. Kiertuetoiminnan osuus esityksistä oli 29 %. Teatterisalin täyttöaste oli 68 %. Teatterin vakituisen henkilökunnan määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Teatterissa jatkettiin Työministeriön rahoittamaa YHES-työhyvinvoinnin kehittämishanketta. Viisi työntekijää osallistui yhdessä Oulun Kaupunginteatterin kanssa järjestettyyn ASLAK-kuntoutukseen ja kaksi työntekijää TYKkuntoutukseen. Käynnistettiin työnkuvien, kokouskäytäntöjen ja muu organisaation kehittämistyö. 15

17 Ympäristötekninen toimiala Kehittämisstrategian toteutuminen Talous Kaupunginvaltuuston kokouksessaan tekemät verolinjaukset aiheuttivat sen, että kaupunginhallitus joutui asettamaan toimialoille uudet raamit, joihin toimialojen tuli sopeutua. Kaupunginhallituksen antama uusi raami tiukensi ympäristöteknisen toimialan raamia eurolla. Vuoden 2004 talousarvion käyttötalousraamiin verrattuna ero oli vielä hieman suurempi eli euroa. Lähes euron leikkaaminen ei onnistunut normaalein keinoin. Lähtökohtana on ollut entistä selkeämmin vetää raja lakisääteisten/pakollisten tehtävien ja vapaaehtoisten tehtävien välille. Vähenevät resurssit on kohdistettu lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Karsintanumeroissa leikkaukset on viety ympäristöja maankäyttö, kunnallistekniikka- ja tilapalvelu -tulosalueiden henkilöstömenoihin. Ympäristöteknisen lautakunnan viime vuoden lopussa päättämät liikuntalaitosten maksujen korotukset lievensivät euron verran leikkaustarpeesta. Ympäristöteknisen lautakunnan aiemmin hyväksymässä raamissa oli mukana jo rakenteellisia muutoksia kuten pallohallin kustannusten poisto, Auralan puutarhan lopettaminen, määräaikaisten palvelussuhteiden vähentäminen, ostopalvelujen lisääminen (katujen kunnossapito) ja ostopalvelujen vähentäminen (ladut). Edellisen kaupunginvaltuuston talousarvion käsittelyn yhteydessä valtuusto päätti, että Kajaanin kaupunki antaa pallohalliyhtiölle euron vuotuisen avustuksen. Summa päätettiin ottaa ympäristöteknisen toimialan budjetista raamin sisältä. Samalla valtuusto velvoitti pallohalliyhtiötä tekemään liiketoimintasuunnitelman, joka mahdollistaa kaupungin alenevan tuen. Kajaanin kaupunki velvoitettiin sopimaan Kainuun Prikaatin ja Kainuun rajavartioston kanssa hallin käyttömaksuista. Tämä valtuustopäätös lisäsi ympäristöteknisen lautakunnan käyttötalousmenoja raamin sisällä euron verran. Talousarviokirjassa vuoden 2005 taloudellisista resursseista ympäristöteknisen toimialan kohdalla todetaan: "Ympäristötekninen toimiala sopeuttaa henkilöstömenonsa ja toimintansa annettuun raamiin. Toiminnassa luovutaan myös osasta vapaaehtoisista tehtävistä, rakenteellisia muutoksia jatketaan sekä tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan." Edellä mainittu valtuustopäätös aiheutti sen, että talousarvioon ympäristöteknisen lautakunnan kohdalle kirjattu "Tasapainoisen tuloksellisuuden strategiset tavoitteet " jätettiin toissijaiseen asemaan ja keskityttiin vain talouden tasapainottamiseen valtuuston tahdon mukaisesti. Ympäristötekninen lautakunta hyväksyi toimialan vuoden 2005 talousarvion käyttötalouden käyttösuunnitelman, jossa saneeraustoimenpiteet hyväksyttiin. Säästötoimenpiteet ja säästötavoitteet olivat seuraavat: Auralan puutarhan lopettaminen e, määräaikaisten palvelussuhteiden päättäminen e, ostopalvelujen lisäämisellä katujen kunnossapidossa ja toisaalta ostopalveluja vähentämällä latujen kunnossapidossa, metsänmyyntituloja lisääminen e. Kahden viikon lomautus, joka koski ympäristöteknisen toimialan ympäristö- ja maankäyttö-, kunnallistekniikka- ja tilapalvelut -tulosalueita e, eläkkeelle jäämiset vuonna e ja kuuden henkilön irtisanominen tuotannollisista ja taloudellisista syistä e. Keväällä käytyjen selvittelymenettelyjen jälkeen lomautettiin koko ympäristöteknisen toimialan henkilökunta kahdeksi viikoksi pelastuslaitosta lukuun ottamatta, irtisanottiin kuusi työntekijää tai toimihenkilöä tuotannollisista ja taloudellisista syistä. 16

18 Kaupunginvaltuusto teki lisätalousarviopäätöksen, jossa hyväksyttiin ympäristöteknisen toimialan käyttötalouteen seuraavat toimintakatteen muutokset: Tulosalue TA 2005 TAmuutos Ymp.tekninen hallinto Ympäristö- ja maankäyttö Pelastuslaitos Muutos yht TA +muutos Lisätalousarvio oli muuttanut ympäristöteknisen toimialan talousarviokirjaan kirjoitettua toimintakatetavoitetta eurosta euroon. Vuonna 2005 maakuntahallinnon SAP-taloudenseurantajärjestelmän käyttöönotto-ongelmien vuoksi taloutta ei koko vuonna voitu seurata tulosyksikkö- tai tulosaluekohtaisesti. Ympäristötekninen lautakunta teki lisätalousarvioesityksen, jonka mukaan toimialan käyttökate olisi muuttunut eurosta euroon. Lisätalousarvioesitys jäi kaupunginhallituksessa pöydälle. Näyttää siltä, että säästötoimet kunnallistekniikan, ympäristö- ja maankäyttö- ja tilapalvelut tulosalueiden osalta onnistuivat, ja käyttötalousosan toimintakate saavutettiin. Kainuun pelastuslaitoksen osalta talousarvion laadinta osin epäonnistui eikä talousarviossa asetettua toimintakatetavoitetta saavutettu. Tämä johtui pääosin hälytysten kasvusta 20 prosentilla edelliseen vuoteen vaerrattuna. Henkilöstö Kaupunginhallitus myönsi eron Martti Anttilalle teknisen johtajan tehtävästä ja nimitti kaupungingeodeetti Timo Soinisen tekniseksi johtajaksi oman kaupungingeodeetin toimensa ohella. Tilapalvelupäällikkö Esko Peittola jäi eläkkeelle Ympäristötekninen lautakunta nimitti kiinteistötalousinsinööri Markku Haverisen uudeksi tilapalvelupäälliköksi alkaen oman toimensa ohella. 17

19 Olennaiset tapahtumat Hallinto Ympäristötekninen lautakunta kokoontui 12 kertaa ja lupajaosto 10 kertaa. Ympäristötekninen lautakunta teki 216 päätöstä ja lupajaosto 122 päätöstä. Ympäristöteknisen lautakunnan alaisia viranhaltijapäätöksiä tehtiin 535 kpl ja lupajaoston alaisia viranhaltijapäätöksiä 534 kpl. Oikaisuvaatimuksia lupajaoston päätöksistä tehtiin 6 kpl ja viranhaltijapäätöksistä 9 kpl. Pallohalli Oy:n kanssa allekirjoitettiin kauppakirja ja sopimus hallin ylläpidon avustamisesta. Joukkoliikenneavustuksia maksettiin e, vesihuoltoavustuksia e. Hissiavustuksia ei maksettu vuonna Ympäristö- ja maankäyttö Kehityskeskustelut jäivät pääosin käymättä, koska lomautuksiin ja irtisanomisiin sekä niistä johtuviin muihin selvityksiin ja järjestelyihin kului merkittävä osa johdon työajasta. Laakajärven osayleiskaava siirtyi valituksen johdosta Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyyn. Kaupunginhallitus asetti nähtäville Kuluntalahden osayleiskaavan Vuonna 2005 laillistuivat seuraavat asemakaavat ja asemakaavan muutokset: Lidl:n kortteli, Varistie - Timperintie kiertoliittymä, Komilan Shell, Maxi - Kasarminkatu, Vanha Teppana, Teppana, Mittamiehenkatu, Nakertaja Sammaltie, Samoojantie 26-32, Kätönlahti 1. osa ja Savonkatu 15. Maan hankinta ja luovutus vuonna 2005 Kauppa-, luovutus- ja vaihtokirjoja tehtiin yhteensä 39 kpl. Talousarvion 2005 toteutuminen maanhankinta- ja -luovutusinvestointien osalta Kassaperusteisesti laskien talousarvio on toteutunut seuraavasti: Maanhankinta Tulot Menot Netto Talousarvio Toteutunut 2005 Erotus , , , , , ,66 Tonttien vuokraus ja vuokrasopimusten uusiminen Vuokrasopimusasiakirjoja laadittiin yhteensä 63 kpl. Uusia tontteja vuokrattiin 23 kpl. Näistä 11 oli omakotitalotontteja, 3 kerrostalo- tai rivitalotonttia, 1 liiketontti, 1 pysäköintipaikkatontti, 3 yleisen rakennuksen tonttia ja 4 teollisuustonttia. Vanhoja vuokrasopimuksia uusittiin 40 kpl. Kaupunki sai maanvuokratuloja e ja maksoi maanvuokria e. Maanmittauslaitos ja kiinteistörekisteriä pitävät kaupungit ottivat vuonna 2005 yhdessä käyttöön valtakunnallisen yhteiseen paikkatietokantaan perustuvan uuden kiinteistötietojärjestelmän (UKTJ). Järjestelmän käyttöönotto ja integrointi kaupungin omaan paikkatietojärjestelmään onnistui hyvin. Haettujen rakennuslupien määrän ja laadun osalta voi todeta, että vuosi 2005 oli tavallinen rakennusvuosi. Uusi ympäristösuojelu - alatulosyksikkö aloitti toimintansa. Vuonna 2005 solmittiin Paltamon ja Ristijärven kuntien kanssa sopimukset ympäristönsuojelun viranomaistehtävien hoitamisesta näiden kuntien alueelle. 18

20 Kunnallistekniikka Kaupungin talouden tasapainottamiseen liittyvinä toimenpiteinä tulosalueen kaikki määräaikaiset työsuhteet lopetettiin, koko henkilöstö oli lomautettuna kaksi viikkoa ja kolmen henkilön työsuhde päätettiin. Muita säästötoimenpiteitä olivat höylän hankinnasta luopuminen sekä kriittiseen tarvehankintaan perustuva palveluiden tuottaminen. Säästötoimien myötä käyttötaloustavoite toteutui tavoitetta paremmin. Tuotot toteutuivat talousarvion mukaisesti (100,2 %). Henkilöstökulujen toteutuma oli 99,1 %. Suurimmat säästöt syntyivät kulukohdilla palvelujen ostot sekä aineet, tarvikkeet ja tavarat. Kulut olivat noin e budjetoitua pienemmät, käyttöaste 93,9 %. Käyttötalouden toimintakate oli noin e budjetoitua pienempi, käyttöaste 90,7 %. Merkittävimmin katteen myönteiseen tulokseen vaikuttivat puistojen ja liikunta-alueiden sekä liikenneväylien arvioitua suuremmat tuotot ja pienemmät kulut. Merkittävin palvelutuotannon toiminnallinen muutos oli kaupungin oman puutarhatoiminnan lakkauttaminen Auralassa vuoden alusta alkaen ja siirtyminen ostopalveluiden käyttöön. Toimenpiteen lasketaan vähentäneen tulosyksikön nettokuluja e/v. Konsulttityönä toteutettiin Rantapuiston ja linnasaaren välisen klv-sillan ja Linnansillan alikulun suunnittelu. Omana työnä suunniteltiin mm. Kätönlahden uuden asuinalueen kunnallistekniikka. Vuoden suurimat rakennushankkeet olivat Varistie - Timperintie kiertoliittymä, jolla parannettiin risteyksen liikenneturvallisuutta sekä Liikuntapuiston jalkapallokentän 1. rakennusvaihe. Huomattavimmat uudisrakennustyöt olivat Petäisenniskan kehittämisprojektin katurakennushankkeet Takojankatu väli Timperintie - Pajakatu - Höylääjänkatu sekä kadut Veistäjänkatu ja Ahjokatu. Muita uudisrakennuskohteita olivat mm. Talvitie ja Tähtitie. Kaupunki osallistui VR-radan toteuttamaan Mustan alikulkusillan rakentamiskustannuksiin osuudellaan. Kunnallistekniikan perusparannushankkeita olivat mm. Opitie-Kuntokatu risteysjärjestely, Ratakadun ja Leirikadun saneeraustyöt. Päällystystöistä suurimmat olivat Uudenkyläntie ja Paltaniementien kevyenliikenteenväylän asfaltointi. Liikenneturvallisuutta parantavina hankkeina toteutettiin mm. Tehdaskadun suojatiejärjestelyt ja Laajakankaankadun hidasteet. Puistoista saneerattiin Länsi-Purolan leikkipuisto ja Lohtajan lähiliikunta-alueelle asennettiin skeittirampit. 19

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010 Tilastoaineistoa Kaupunginhallitus 4.4.2011 Uusikaupunki, työvoima ja työlliset Muutos vuodesta 2000 Työvoima Muutos vuodesta

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Palvelujen ja osaamisen alihankinta. Nopea teknologinen kehitys ja kansainvälistyminen 26-1 870 000

Palvelujen ja osaamisen alihankinta. Nopea teknologinen kehitys ja kansainvälistyminen 26-1 870 000 1 9 TYTÄRYHTIÖT Kajaanin Teknologiakeskus Oy Osakeyhtiö Palvelun perustelut: - lakisääteisyys - viranomaistehtävät - hyöty tai arvo kuntalaisille Palvelujen tuottamistapa Hyöty tai arvo: Toiminnan tarkoituksena

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

tilinpäätös KOOSTE s 2014 tilinpäätös

tilinpäätös KOOSTE s 2014 tilinpäätös tilinpäätös 2014 KOOSTE tilinpäätös 2014 tilinpäätös 2014 s 2014 tilinpäätös 201 s 2014 tilinpäätös ös 2014 til ä Onnistumisia Onnistumisia Toimintakatteen kasvu oli 3,1 %, ilman varautumista Carean alijäämien

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 608.378 538.293,27 88,5 128.506,72 409.786,55 595.346,68 723.853 1.133.640 558.856

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 608.378 538.293,27 88,5 128.506,72 409.786,55 595.346,68 723.853 1.133.640 558.856 00005000 TEKNINEN LAUTAKUNTA (02) 3001 Myyntituotot 1.378.970 927.932,06 67,3 790.178,08 137.753,98 551.426,83 1.341.605 1.479.359 1.367.510 3200 Maksutuotot 88.390 44.446,24 50,3 41.542,63 2.903,61 10.489,55

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen) TA 2014 2014 TA 2014

TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen) TA 2014 2014 TA 2014 PYHÄJOEN KUNTA TALOUSARVION MUUTOKSET 2014 Kunnanhallitus 8.12.2014 Valtuusto 17.12.2014 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2014 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Talouspalvelut liikelaitos jakaantuu hankintapalvelut -palveluyksikköön sekä

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Kaikk tärkki, mik vetä: meri, pello ja metä. Niist riittä voimi. Tua sää kude, meill o loimi. Ei tartt pelkästäs yrittä, saa tehrä kans. Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot