Kaupunginjohtajan katsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunginjohtajan katsaus"

Transkriptio

1

2 Kaupunginjohtajan katsaus Kertomusvuoden kansantalouden kasvulukuja sekoitti metsäteollisuuden työsulku. Se supisti metsäteollisuudessa tuotantoa noin kymmenen prosenttia ja sen vaikutukset kohdistuivat myös kajaanilaiseen yhteiskuntaan. Ilman työsulkua kasvu olisi ollut 3 prosenttia, sen jäädessä nyt 2,1 prosenttiin. Suomen bruttokansantuotteen kasvu oli kuitenkin selvästi euroaluetta nopeampaa. Pääasiallinen kasvun lähde oli kotimainen kulutus. Kulutuskysyntää ylläpitivät vakaa talouskehitys ja parantunut työllisyys. Myös valtiontaloudella meni odotettua paremmin. Kansantalouden tilinpidon mukaan valtion verokertymä kasvoi 3,4 prosenttia ja valtiontalouden ylijäämä oli 1,3 miljardia euroa. Valtiota onkin vaadittu maksamaan 185 miljoonan euron velkansa kunnille. Se on kohtuullinen vaatimus, sillä kuntien talous on hyvästä verotulokertymästä huolimatta alijäämäinen. Pohjoismaisen hyvinvointimallin arvostetuimpia vahvuuksia on ollut yhteiskunnan tuloerojen pysyminen varsin pieninä. Nykyiseen hyvinvoinnin kasvuun liittyy kuitenkin tuloerojen ja erilaisten hyvinvointierojen kasvaminen. Hyvinvointivaltio voi tehdä aina enemmän, mutta se ei voi koskaan tehdä kaikkea, mitä siltä toivotaan. Nyt valintoja on jouduttu tekemään sen perusteella haluammeko kunnallisten palvelujen heikentyvän paljon vai vähän. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa kaikkein lyhytnäköisintä taskulaskinajattelua. Suurin huolenaihe on liittynyt kokonaisveroasteeseen, joka viime vuonna nousi usean vuoden laskun jälkeen. Jos se kertoo työllisyyden paranemisesta ja veropohjan laajenemisesta, on huoli aiheeton. Jos syynä on verotuksen kiristyminen, suunta ei toivottavasti jää pysyväksi. Silloin on vaarana, että Suomi luisuu kasvavien veropaineiden ja kuihtuvan talouskasvun uralle. Kaikkien ennusteiden ytimessä ovat ikääntymis- ja eläkeongelmat, vanhuusmenojen kasvu tulevaisuudessa. Huoli kilpailukyvyn ja sen seurauksena työpaikkojen ja siten myös sosiaaliturvan säilymisestä ei ole lainkaan aiheetonta. Verottamalla ei myöskään köyhyys valitettavasti katoa Kainuusta eikä muualtakaan. Hyvästä kansallisesta yleiskehityksestä huolimatta Kainuun maakunnan työttömyysaste oli kertomusvuoden päättyessä 18,0 % ( työtöntä työnhakijaa ) ja Kajaanin kaupungin työttömyysaste 16,3 % ( työtöntä työnhakijaa ). Kainuun työttömyyslukemissa kulkee kuukaudesta ja vuodesta toiseen työttömien joukko, joka ei näytä työllistyvän millään. Tämä työttömyyden kova ydin ei sula työvoimapoliittisilla toimilla eikä kouluttamisella - se on ollut suhdanteille lähes immuuni. Työnhakijoiden kouluttamisesta ja muista työttömien aktivointitoimista ei ole todellista hyötyä, jos työvoimalle ei löydy kysyntää. Vuoden lopulla julkistetun työministeriön selvityksen mukaan kohtaannon ongelmat ovat olleet kasvussa. Keväällä käynnistettiin kunta- ja palvelurakenteen uudistushanke. Uudistuksen tärkein syy tai tavoite ei ole ollut kunnallisten hallintorakenteiden muuttaminen tai virtaviivaistaminen, vaan valtion kuntapolitiikan selkeyttämisen tarve ja tarve uudistaa palvelutuotantoprosesseja. Kunnallisia palveluja ei kyetä turvaamaan vain hallintorakenteita muuttamalla. Yksi järjestelmän keskeisistä ongelmista on ollut taloudellisen vastuunjaon epäselvyys kuntien ja valtion välillä. 1

3 Kainuun hallintokokeilu aloitettiin Kokeilu kestää vuoden 2012 loppuun saakka. Kansanvaltaisesta päätöksenteosta maakuntatasolla vastaa valittu maakuntavaltuusto, jolla on päätösvalta rahoituksen jakamisessa, palvelujen järjestämisessä ja maakunnan yleisen elinkeinopolitiikan kehittämisessä. Kainuun malli on eräänlainen aluekuntamalli. Se ei kuitenkaan ole estänyt Kajaanin kaupunkia ja Vuolijoen kuntaa käynnistämästä selvitysmenettelyä mahdollisuudesta kuntajaon muuttamiseen niin, että Vuolijoen kunta lakkautetaan ja se yhdistetään Kajaanin kaupunkiin alkaen. Tammikuun 1. päivänä 2003 voimaan astuneessa alueiden kehittämislaissa määriteltiin valtioneuvoston erityisohjelmiksi aluekeskus-, osaamiskeskus-, maaseutu- ja saaristoohjelmat. Erityisohjelmien ohjelmakausi kestää vuoden 2006 loppuun saakka. Kajaanin Teknologiakeskus Oy on toiminut kertomusvuoden alusta kaupungin osaamis- ja elinkeinotoiminnan toimijana - myös sekä aluekeskusohjelman että osaamiskeskusohjelman keskeisenä toteuttajana. Vastuullisina toimijoina ovat kauppatieteen tohtori Virpi Kaikkonen ( AKO ), tekniikan tohtori Risto Oikari ( OSKE ) ja filosofian tohtori Juha E.P. Heikkinen ( elinkeinot ). Aluekeskusohjelman lähtökohtana on ollut kaupunkiseudun vahvuuksiin ja erikoistumiseen perustuvan kilpailukyvyn, elinvoiman ja sosiaalisesti tasapainoisen kehityksen vahvistaminen. Mittaustekniikan osaamiskeskuksen toiminta-ajatuksena on hyödyntää oman alansa huippuosaamista kasvun aikaansaamiseksi. Toteutettavaan Measurepolis -ohjelmaan on yhdistetty mittaustekniikan osaamiskeskusohjelmatoiminta ja mittaustekniikan uusien sovellusalojen MeRC -ohjelma. Innovaatiovetoista kasvua tavoitellaan yritysten ja tutkimuksen välisellä toimivalla alueellislla ja kansallisella yhteistyöllä sekä toiminnan kansainvälisyydellä. Elinkeinotoiminnan kärkenä on ennen kaikkea osaamisperusteisen yrittäjyyden vahvistaminen. Helmikuussa 2005 päätettiin sisäasianministeriön Kajaanin palvelukeskuksen perustamisesta. Toimipiste tulee hoitamaan koko sisäasianministeriön hallinnonalan yhteyskeskuspalvelut ja erikseen selvitetään sen laajentaminen koskemaan myös soveltuvia lisäarvopalveluja. Kaupunginvaltuusto hyväksyi elinkeinostrategian ja henkilöstöstrategian. Vuoden aikana laadittiin myös palvelustrategia vuosille Strategiat ovat matkaoppaita huomiseen. Erityisesti palvelustrategiassa on määritelty yhteisiä tavoitteita - tarkastelemalla toimintaympäristön muutoksia, kunnallisten palvelujen vaihtoehtoisia tuottamistapoja sekä priorisoinnin ja resurssien jaon periaatteita. Strategioiden keskeistä sisältöä tulee tarkastella vuosittain: siten tiedämme, mistä olemme tulossa, missä olemme nyt ja mihin olemme menossa. Asiat on nähtävä suurempina kokonaisuuksina. Niitä ei voi katsoa reiän kautta tynnyrin sisältä. Eikä vastauksena kaikkeen voi olla ainoastaan se, että tarvitaan lisää rahaa. Erkki Vähämaa kaupunginjohtaja 2

4 Kajaanin kaupungin organisaatio Kaupunginjohtajana toimi Erkki Vähämaa. Kaupunginjohtaja toimii myös kaupunginhallituksen esittelijänä. Hallintojohtajana toimi Tuija Karppanen saakka ja alkaen Tuija Aarnio, sivistysjohtajana Risto Brunou ja teknisenä johtajana saakka Martti Anttila ja alkaen Timo Soininen. Vuoden 2005 lopussa Kajaanin kaupungin palveluksessa oli työntekijää. Luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatio 2005 TARKASTUS- LAUTAKUNTA 4 jäsentä KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA ULKOINEN KEHITTÄMINEN SISÄINEN TARKASTAJA KESKUSHALLINTO Hallintojohtaja KAUPUNGINVALTUUSTO 51 jäsentä KAUPUNGINHALLITUS 11 jäsentä KAUPUNGINJOHTAJA KAJAANIN AMMATTI- KORKEAKOULU LIIKELAITOS VIMPELINLAAKSON KEHITTÄMISLIIKELAITOS KAJAANIN VESI LIIKELAITOS KAJAANIN TEKNOLOGIA- KESKUS OY KIINTEISTÖ OY KAJAANIN PIETARI KAJAANIN ELOKUVAKESKUS OY YMPÄRISTÖ- LUPAJAOSTO TEKNINEN LAUTA- 5 jäsentä KUNTA 11 jäsentä YMPÄRISTÖTEKNINEN TOIMIALA Tekninen johtaja TULOSALUEET Tilapalvelu Ympäristö- ja maankäyttö Kunnallistekniikka Kainuun pelastuslaitos SIVISTYS- LAUTAKUNTA 11 jäsentä SIVISTYSTOIMIALA Sivistysjohtaja KULTTUURI- NEUVOSTO 11 jäsentä TULOSALUEET Varhaiskasvatus Perusopetus Kulttuurilaitokset ja -palvelut (Kaukametsä, Kajaanin kaupunginkirjasto - Kainuun maakuntakirjasto, Kainuun Museo, Kajaanin taidemuseo ja Kajaanin kaupunginteatteri) Kajaanin Mamselli 3

5 Kajaanin kaupungin konsernirakenne Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupungin tytäryhtiöiden tavoitteet, talousarviot ja -suunnitelmat. Tytäryhtiöt ovat raportoineet vuoden 2005 aikana kaupunginhallitukselle ja valtuustolle olennaisista toimintaansa koskevista asioista, tavoitteidensa toteutumisesta ja taloudellisesta tuloksestaan. Kajaanin kaupungin konsernitaseeseen on yhdistelty kaikki kaupungin tytäryhtiöt ja kuntayhtymät, mutta ei yhteisyrityksiä, osakkuusyhtiöitä tai -yhteisöjä eikä säätiöitä. Kajaanin kaupungin konsernirakenne KAJAANIN KAUPUNKI TYTÄRYHTIÖT Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari, 100 % LIIKELAITOKSET Kajaanin ammattikorkeakoulu liikelaitos YHTEISYRITYKSET Kainuun Voima Oy, 50 % Kainuun Opiskelijaasunnot Oy, 99,9 % Kajaanin Vesi liikelaitos Kajaanin Lämpö Oy, 50 % Kiinteistö Oy Kajaanin Elias, 98 % Kajaanin Pienteollisuustalo, 42,2 % Kajaanin Teknologiakeskus Oy, 98,9 % Kajaanin Teknokiinteistö Oy, 100 % Kiinteistö Oy Teknologiapuiston yhteishalli, 16,9 % Kajaanin Elokuvakeskus Oy, 100 % Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus, 74,8 % Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos VILAKE KUNTAYHTYMÄT Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi Kajaanin linja-autoasemakiinteistö Oy, 50 % Kaupungin konserni- ja omistajaohjausta konserniin kuuluvissa tytäryhtiöissä, yhteisyrityksissä ja osakkuusyhteisöissä on toteutettu kaupunginhallituksen näiden yhteisöjen hallituksiin nimeämien edustajien välityksellä sekä antamalla tytäryhtiöille kirjallisesti ohjeita ja suosituksia kaupunkikonsernin yhtenäisten strategisten tavoitteiden määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi sekä toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi ja seurannan järjestämiseksi. OSAKKUUS- YHTEISÖT Kainuun Energia Oy, 37,5 % Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie, 41,4 % Kainuun Etu Oy, 39,9 % Kajaanin Palvelutalosäätiö ry. Kajaanin Suojatyö ry. 4

6 Kaupunginvaltuusto 2005 Kaupunginvaltuuston poliittiset voimasuhteet vuoden 2005 lopussa: Kaupunginvaltuuston jäsenmäärä Kajaanissa on 51. Valtuusto Keskusta 18 Vasemmistoliitto 11 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 9 Kansallinen Kokoomus 8 Vihreä liitto 2 Yhdessä Kajaani Sitoutumattomat 2 Suomen Kristillisdemokraatit 1 Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat 2005 puheenjohtaja, näyttelijä Vesa Kaikkonen I varapuheenjohtaja, itähankkeiden päällikkö Matti Nissinen II varapuheenjohtaja, talousjohtaja Toivo Sistonen Kaupunginvaltuusto 2005 Puheenjohtaja: Kaikkonen Vesa I varapuheenjohtaja: Nissinen Matti II varapuheenjohtaja: Sistonen Toivo Eerola Matti Eronen Pirjo Haataja Minna Hannus Veikko ( saakka) Heikkinen Jukka Hekkala Heikki Huotari Tellervo Huusko Vesa Härkönen Jouko Immonen Kauko Juntunen Hannu Juntunen Ilkka Järvelä Martti ( alkaen) Karppinen Veli-Matti Kauppinen Juha Kemppainen Hannu S. Kemppainen Hannu T. Koistinen Pekka Komulainen Eino Kunnas Karl Kurkinen Esko Lappalainen Jaana (vas) (kok) (sdp) (vas) (vas) (sdp) (sdp) (vas) (vas) (kok) (vas) (yks) (vas) (sdp) (vihr) (kok) Lehtisaari Timo ( alkaen) Leinonen Niilo Leinonen Voitto Leppänen Marko Levy Suoma ( saakka) Martikainen Ulla-Maija Matero Vuokko Mikkonen Ritva Moilanen Erkki Myllylä Raili Määttä Anneli Niemelä Paavo Nyman Lauri Parviainen Heikki Piirainen Raimo Rajasalo Aimo Rissanen Maija Ronkainen Tauno Räisänen Aki Rönty Markku Sirviö Kari Suortti Juhani Suutari Eero Tartia-Jalonen Aila Törrö Leena Vatula Anneli Väisänen Sanni Väyrynen Pentti (kd) (sdp) (kok) (kok) (kd) (sdp) (vas) (vas) (sdp) (vas) (vas) (kok) (kok) (kok) (sdp) (sdp) (yks) (vihr) (vas) 5

7 Kaupunginhallitus 2005 Hallitus Keskusta 4 Suomen Sosialidemokraattinen puolue 3 Vasemmistoliitto 2 Kansallinen Kokoomus 2 Vihreä liitto - Yhdessä Kajaani Sitoutumattomat - Suomen Kristillisdemokraatit - Kaupunginhallituksen puheenjohtajat 2005 puheenjohtaja, lääkäri Hannu S. Kemppainen I varapuheenjohtaja, myyntipäällikkö Raili Myllylä II varapuheenjohtaja, veturinkuljettaja Raimo Piirainen Kaupunginhallitus 2005 Varsinaiset jäsenet Puheenjohtaja: Kemppainen Hannu S. I varapuheenjohtaja: Myllylä Raili II varapuheenjohtaja: Piirainen Raimo Huotari Tellervo Huusko Vesa Koistinen Pekka Lappalainen Jaana Martikainen Ulla-Maija Rissanen Maija Suutari Eero Törrö Leena Varajäsenet Suortti Juhani Malinen Päivi Leinonen Niilo Leikkainen Tarja Kingelin Tuukka Rajasalo Aimo Halonen Auli Immonen Maarit Ollikainen Elli Sirviö Kari Hekkala Heikki 6

8 Kaupunginhallituksen toimiala Kehittämisstrategian toteutuminen Kaupungin talous heikkeni edelleen, mutta tilinpäätöksen alijäämä ei kasvanut niin suureksi kuin ennakkoon arvioitiin. Taloustilanne kohentui verorahoituksen kasvun johdosta. Talousarvion mukaiset säästötoimenpiteet toteutettiin. Kaupungin palvelustrategia valmistui tulevien vuosien toiminnan ja talouden suunnittelun työkaluksi. Loppusyksyllä 2005 kaupungin toimintaa hallitsi Vuolijoen kanssa vuonna 2007 mahdollisesti tehtävän kuntaliitoksen valmistelu. Kainuun maakunta -kuntayhtymä on arvioinut tuottavansa sosiaali- ja terveyspalvelut tehokkaammin kuin peruskunnat, sillä kustannusten kasvu on ollut 3 %, kun se entisessä mallissa olisi ollut ehkä noin 6 % (valtakunnassa keskimäärin 5 %). Maakunnan tuottamien tukipalvelujen osalta alkuvuonna oli käynnistysvaikeuksia talouspalvelujen osalta, mutta järjestelmät on saatu toimimaan loppuvuoden aikana. Raportoinnissa on edelleen kehittämistarpeita. Kaupunki jatkoi Oulun yliopiston toiminnan tukemista Kajaanin yliopistokeskuksessa ja osallistui yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun uuden aluestrategian tekemiseen. Aluestrategian toteutus on keskeistä uudessa Kainuun maakuntaohjelmassa, samoin muiden Kajaanille tärkeiden osaamistoimintojen kehittäminen. Aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmia toteutettiin suunnitelmien mukaan ja seutuyhteistyötä vietiin eteenpäin myös eräiden palvelujen osalta. Kajaanin Teknologiakeskus Oy rekrytoi uuden elinkeinojohtajan ja tehosti esihautomo- ja yrityshautomotoimintaa. Maaseutuohjelmaa toteutettiin edistämällä kyläsuunnitelmien kärkihankkeita. Mainestrategiatyö on ollut vähäistä vuonna Työn jatkosta ja toteutustavasta päätetään vuoden 2006 aikana. Henkilöstöpolitiikkaa tuettiin uudistamalla kaupungin henkilöstöstrategia ja maastouttamalla se koko organisaatiossa työyksikkötasolle. Kainuun ja Kajaanin Unicef -kumppanuus 2005 Kajaanin kaupunginhallitus ja Kainuun maakuntahallitus päättivät syksyllä 2004, että Kajaani ja Kainuu ryhtyvät vuonna 2005 Unicefin kumppaneiksi. Unicef-viesti otettiin virallisesti vastaan Kokkolan kaupungilta ja Keski-Pohjanmaan maakunnalta Lucian päivänä Raatihuoneentorilla pidetyssä tilaisuudessa. Toimintakohteiksi sovittiin Eritrea Afrikassa ja Kaliningrad Venäjällä. Tapahtumavuoden kohteita jouduttiin tarkistamaan Aasiaa kohdanneen tsunamikatastrofin takia jo heti alkuvuodesta 2005 sekä myöhemmin keväällä Pakistanin maanjäristysten vuoksi. Molempia katastrofialueita pystyttiin auttamaan hyvin nopeasti. Hankkeen suojelijaksi lupautui ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki. Kumppanuusvuotta varten valittiin johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kevätkaudella Riitta Hurttia ja syyskaudella Tellervo Huotari. Pääkoordinaattoriksi nimettiin Aila Vähämaa sekä koordinaattoreiksi Taina Juntunen Kajaanin kaupungilta ja Pirjo Sirviö Kainuun maakunta -kuntayhtymästä. Koordinaattorit toimivat tehtävässään oman toimensa ohella. Suomen Unicefin palkkaamana päätoimisena projektisihteerinä oli Viena Lompolo. Lisäksi koottiin eri yhteisöistä, yrityksistä ja yksityisistä henkilöistä muodostunut kummiryhmä, jonka puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Marja Karjalainen. Muina toimijoina on erityisesti mainittava Unicefin Kajaanin paikallisryhmä sekä kainuulaiset nuoret ja lapset sekä päiväkotien ja koulujen osallistuminen ja merkittävä toiminta kumppanuusvuoden aikana. 7

9 Kumppanuusvuoden tavoitteiksi oli asetettu kainuulaisten lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien edistäminen sekä tietoisuuden lisääminen lasten oikeuksista. Näiden tavoitteiden toteutumisesta kertovat lukuisat tapahtumat ja tempaukset, joihin lapset ja nuoret ovat osallistuneet kumppanuusvuoden aikana: janopäiväkeräys, taksvärkki, koulukävelyt, lastenjuhlat, pöytäteatteriesitykset, nuorten yökahvila, Taide palaa -tapahtuma, näyttelyt jne. Kumppanuusvuoden taloudelliseksi tavoitteeksi asetettiin 1 euro / kainuulainen asukas, mikä tavoite pystyttiin ylittämään vuoden aikana. Keräystilin loppusaldo oli ,18 euroa. Keräystulosta voidaan pitää kansainvälisestikin hyvänä, joten hyvillä mielin kainuulaiset saattoivat luovuttaa kumppanuusviestin edelleen Espoon kaupungille itsenäisyyspäivänä Olennaiset tapahtumat Tarkastustoimi Vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten valittu lautakunta kokoontui vuoden 2005 aikana 10 kertaa arvioimaan vuoden 2005 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumaa. Tarkastuslautakunta antoi vuodelta 2004 arviointikertomuksen ja esitti sen kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuusto käsitteli vuoden 2004 arviointi- ja tarkastuskertomuksen ja tilinpäätöksen. Keskushallinto Keskeiset hallinnon tukipalvelut siirtyivät yhteistoimintasopimuksella Kainuun maakunta - kuntayhtymän hoidettavaksi. Talous-, henkilöstö- ja tietohallintotehtävät siirtyivät maakunnalle johto- ja asiantuntijatehtäviä lukuun ottamatta. Jäljelle jäänyt keskushallinto organisoitiin uudestaan yhdistämällä teknisen ja sivistystoimialan talousasioiden ja teknisen toimialan valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät keskushallinnon hoidettaviksi. Keskushallinnon kehittämistavoitteet eivät ole kokonaisuudessaan toteutuneet henkilöstövaihdoksista johtuen. Alkuvuodesta kansliapäällikkö siirtyi ulkoisiin kehittämistehtäviin ja hänen jälkeensä hallintojohtajana toiminut talousjohtaja siirtyi toisen työnantajan palvelukseen alkusyksystä. Toteutetut irtisanomiset (3 henkilöä) ja koko henkilöstön lomautus (2-3 viikkoa) vaikeuttivat osaltaan tavoitteiden saavuttamista. Syksyllä aloitetut kuntaliitosneuvottelut Vuolijoen kunnan kanssa työllistivät keskushallintoa siinä määrin, että oman toiminnan sisäiseen kehittämiseen ei ole riittänyt tarvittavaa panostusta. Talouden seuranta ja suunnittelu ei ole onnistunut tavoitellulla tasolla. Syynä tähän on ollut maakunnan talousohjausjärjestelmässä esiintyneet puutteellisuudet, mikä ei ole mahdollistanut ajantasaisen ja luotettavan taloustietouden saamista. 8

10 Työllisyyden hoito Kaupunki on mukana muiden seutukunnan kuntien kanssa Kumppaniksi ry:n toiminnassa. Kumppaniksi ry:n ylläpitämässä työpajatoiminnassa oli vuonna 2005 valmentautujina yhteensä 200 henkilöä, joista 81 oli alle 25-vuotiasta nuorta. Vuoden 2005 lopussa päättyi 3-vuotinen ESR-rahoitteinen Quattro-projekti, jonka tuloksena kehitettiin nuorten valmennusyksikön toimintamalli. Koulutuksissa kehitettiin starttipajan toimintamallia, joka jää Kumppaniksi ry:n pysyväksi toiminnaksi. Lisäksi hankkeessa laitettiin alulle työnetsijätoiminta, jonka kehittämistä jatketaan edelleen. Kumppaniksi järjesti vuoden aikana kaksi työvoimakoulutusta pitempään työttöminä olleille (Kipinääkurssit). Quattro-hankkeessa järjestettiin työvoimakoulutuksena koulutusjaksoja nuorille. Maahanmuuttajille järjestettiin ATK-koulutuksia. Työllisyystyöryhmä myönsi avustuksia eri yhdistyksille työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin yhteensä euroa. Lisäksi yhdistyksille myönnettiin takaisinmaksettavia avustuksia yhdistelmätuella palkattujen työntekijöiden palkkakustannuksiin sekä erilaisten hankkeiden ensimmäisten kuukausien kustannuksiin noin euroa. Vuoden aikana käynnistettiin työssä suoriutumisen arviointi eli työklinikkatoiminta. Arviointi pohjautuu Kumppaniksi ry:ssä kehitettyyn valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmään (VAT), joka noudattaa WHO:n tuottamaa toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä ICF luokitusta. 9

11 Sivistystoimiala Kehittämisstrategian toteutuminen Perustehtävä Toimiala vastaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, nuorisotyön, kansalais- ja musiikkiopisto-opetuksen, kirjasto- ja kulttuuripalvelujen sekä ateria- ja puhtauspalvelujen järjestämisestä, toteuttamisesta ja edistämisestä. Toimiala tukee kajaanilaisten tasapainoista kasvua, kehitystä, elinikäistä oppimista ja luovaa itsensä toteuttamista. Visio 2008 Kajaania arvostetaan vastuullisena, turvallisena ja aktiivisena koulutus- ja kulttuurikaupunkina. Arvot Luovuus, onnellisuus, vastuullisuus ja elämyksellisyys. Kajaani on Kainuun maakunnan koulutus- ja kulttuuripalvelujen keskus. Kaupungilla on vastuu varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja ammattikorkeakoulutuksen järjestämisestä sekä vapaan sivistystyön ja kulttuuripalvelujen jär-jestämisestä. Maakunta vastaa toisen asteen ammatillisesta perus- ja täydennyskoulutuksesta. Lisäksi kaupungissa on kasvava tarjonta Oulun yliopiston palveluja. Kulttuuripuolella on muutamia vahvoja alueellisia taide- ja kulttuurilaitoksia sekä merkittäviä tapahtumia. Kesätapahtumana Kajaanin runoviikko on vakiinnuttanut asemansa ja talvella Kajaani tanssii -tapahtuma on noussut myös valtakunnallisesti merkittävään asemaan. Uusi toimiala - uudet tavoitteet Maakunnan hallinnonkokeilun seurauksena kaupungin sivistystoimialan palvelut organisoituivat uudelleen vuoden 2005 alusta. Uuden toimialan strategiatyön yhteydessä tunnistettiin tiukkenevan talouden ja monimuotoistuvan toimintaympäristön haasteisiin vastaamiseksi tarve aiempaa suunnitelmallisempaan, koko toimialaa koskettavaan kehittämistyöhön ja osaamispääoman kasvattamisen tukemiseen. Sivistystoimialan uudelleen organisoitumisen tueksi aloitettiin "Minun työni" - koulutus- ja kehittämishankekokonaisuus, joka ajoittuu vuosille Hankkeen tavoitteena on tukea toimialan strategialähtöistä osaamispääoman kasvattamista sekä perustehtävät tunnistaen toimivien palveluketjujen muodostumista koulutus- ja kehittämistoiminnan avulla. Vahvasti vuorovaikutuksellisilla ja toimialan henkilöstöä osallistavilla menetelmillä "Minun työni" - koulutus- ja kehittämishankkeen keskeisiksi teemaalueiksi valittiin esimies -valmennus, maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten palveluiden kehittäminen, perusopetuksen ja nuorisotyön yhteisten työskentelymallien kehittäminen ("Yhteiset voimavarat" - kokonaisuus) sekä koko toimialaa koskien ajantasaisten työ- ja opetusmenetelmien kehittäminen ja haltuunotto. Minun työni" - hankkeella tavoitellaan tulevina vuosina henkilöstön parempaa työssä jaksamista, jonka katsotaan olevan edellytys parempien palvelujen tuottamiselle sekä entistä parempaan taloudelliseen tulokseen. 10

12 Strategisten tavoitteiden arviointia Toimialan keskeisenä strategisena tavoitteena on kuntalaisten sivistys- ja kulttuuritarpeiden tyydyttäminen. Kaupungin koulutusjärjestelmä yhdessä maakunnan palvelujen kanssa tukevat osaamisellaan talousalueen menestystä. Kulttuuritarjonnalla sekä taidekasvatuksella luodaan asukkaille elämän sisältöä, tuetaan luovuuden esiinnousua sekä vahvistetaan alueen vetovoimaisuutta. Toiminnan keskeisenä periaatteena on asiakaslähtöisyys ja hyvä palvelujen saavutettavuus. Asiakkaiden toiveita ja kokemuksia kartoitetaan kyselyillä ja erilaisilla palautejärjestelmillä. Näin saatu palaute hyödynnetään palvelujen kehittämisessä. Palvelukyky ja vaikuttavuus / sitovat tavoitteet Tulosalueet ja -yksiköt arvioivat vuonna 2005 oman alueensa toimintaa talousarviossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Niiltä osin, kun tulosalueilla on arvioitu asiakastyytyväisyyttä, ovat arviot asettuneet vähintäänkin 'hyvälle' tasolle. Vuonna 2005 toimialan tulosalueet eivät ole olleet toimintansa osalta mukana valtakunnallisissa arvioinneissa. Tavoitteena olevan toimialan osittain yhtenäisen laadunhallinta- ja arviointijärjestelmän valmistelua jatkettiin ja se otetaan asteittain käyttöön suunnitelmien mukaisesti vuosina Erityisesti taide- ja kulttuurilaitoksiin kohdistuneet lomautukset häiritsivät palvelutuotantoa. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Esimiestoimintaa tuettiin vuonna 2005 aloittamalla toimialan esimiesten säännölliset tapaamiset niin alueellisina esimiestapaamisina kuin koko toimialan esimiesten yhteistapaamisinakin. Vuorovaikutuksellisissa tapaamisissa oli sekä informatiivinen että koulutuksellinen lähtökohta. "Minun työni" - hankkeen puitteissa toteutetulla keskitetyllä koulutussuunnittelulla ja toimialan perustehtäviin keskittyvillä koulutustilaisuuksilla lisättiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön täydennyskoulutusmahdollisuuksia ja mahdollisuuksia oman työn kehittämiseen. Prosessit ja rakenteet Toimialalla huomioitiin palveluiden muutostarpeet suhteessa yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutoksiin. Muun muassa maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten palveluiden tuottamista toimialalla tuettiin kahden koordinaattorin työpanoksella sekä keskitetyllä koulutussuunnittelulla "Minun työni" - hankkeen puitteissa. Toimialan palveluketjujen joustavuutta parannettiin keskittymällä etenkin tulosalueiden rajapintojen yhteistyön ja yhteisen työn kehittämiseen (vrt. esi- ja alkuopetuksen yhteistyön ja perusopetuksen sekä nuorisotyön yhteinen työ), mutta merkittävää toiminnallista yhteistyötä toimialan sisällä tehtiin myös muun muassa varhaiskasvatuksen ja kaupunginteatterin sekä nuorisotyön ja kaupunginteatterin kesken. Taloudelliset resurssit Sivistystoimialalla oli käytössään m² työtiloja. Perusopetuksella oli tiloja 14,575 m² oppilasta kohden ja varhaiskasvatuksella päiväkodeissa 9,24 m²/lapsi samana ajankohtana. Seuraava mittaus tehdään

13 Olennaiset muutokset Varhaiskasvatuksen tulosalue Varhaiskasvatuspalvelut siirtyivät Kajaanissa sivistystoimialalle vuoden 2005 alusta. Siirtyminen samalle toimialalle on vahvistanut yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ja kulttuurilaitosten kesken. Esiopetusta (4 h/pv) tarvitsevat lapset sijoittuvat pääasiassa koulujen tiloihin ja ryhmät toimivat tiiviissä yhteistyössä alkuopetuksen luokkien kanssa. Osa ryhmistä on ns. eskari- ykkösryhmiä, joissa työparina on lastentarhanopettaja ja luokanopettaja. Myös Kajaanin kaupunginteatterin kanssa toteutettiin yhteinen projekti. Syntyvyys Kajaanissa jatkoi kasvuaan vuonna Työllisyyden parantuminen on lisännyt kokopäivähoidon tarvetta, mikä näkyy kokopäivähoidon määrän kasvuna. Esiopetukseen osallistui 387 lasta, mikä on 100 % kouluun ilmoittautuneista lapsista. Kotihoidon tuen piirissä oli vuoden lopussa 739 lasta. Kajaanin varhaiskasvatuksen keskeisenä tavoitteena on ollut lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen. Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen hallinnoima koko Kainuuta koskevaa sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Kainuun lapsi- hanke päättyi vuoden 2005 lopussa onnistuneissa tunnelmissa. Hankkeen loppuraportti valmistuu helmikuun 2006 loppuun mennessä. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa tuotettiin yhteistyössä järjestöjen, ev.lut. seurakunnan ja Kajaanin kaupungin toimesta. Toiminnan piirissä oli noin 400 lasta. Perusopetuksen vastuualue Keväällä 2005 suoritetun arvioinnin (kysely huoltajille ja koulujen oma-arvio) perusteella opetustyö onnistui kouluissa keskimäärin melko hyvin. Suurimmat puutteet todettiin viihtyvyydessä, välineistön puuttumisena ja taloudellisten resurssien niukkuutena. Haasteena koulut kokevat erityistä tukea tarvitsevien opetuksen lisääntymisen ja vaikeutumisen sekä maahanmuuttajien määrän lisääntymisen kouluissa. Työilmapiirin arvioitiin kouluissa olevan melko hyvän. Opettajien työssä jaksaminen on mm. ikääntymisen ja työn vaativuuden kasvun myötä edelleen huolenaiheena. Saatuja arviointituloksia käytettiin pohjana uuden lukuvuoden suunnittelutyössä. Kajaanin perusopetuksen oppilasmäärä aleni edelleen; syksyllä 2005 kouluissa oli yhteensä oppilasta, joka on 33 oppilasta vähemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Vuoreslahden koulu lakkautettiin alkaen, ja oppilaat sijoitettiin Lohtajan koululle. Osa kouluista on edelleen täynnä, osassa on vajaakäytössä olevaa tilaa. Kajaanin peruskouluissa otettiin kaikilla luokka-asteilla käyttöön uusi opetussuunnitelma lukuvuoden alussa. Opetussuunnitelman toimivuutta arvioidaan keväällä 2006, ja tarvittavat muutokset tehdään seuraavan lukuvuoden aikana. Perusopetuksen talousarvio oli mitoitettu erittäin tiukaksi, jonka vuoksi koulujen tuntikehystä ohjattiin ja tunteja leikattiin. Lisäksi koulujen kerhotoiminta, projektit ja retket vähenivät. Opettajien määrä väheni noin kahdeksalla henkilötyövuodella ja perusopetuksen talousarvion toteuma pysyi annetun kehyksen sisällä. Sivistystoimialan uudelleen organisoitumisen johdosta nuorisotyö liitettiin osaksi perusopetuksen tulosaluetta vuoden 2005 alussa. Vuoden aikana on tehty merkittäviä avauksia nuorisotyön ja perusopetuksen yhteisen työn kehittämisessä ja yhteisten työkäytäntöjen juurruttamisessa. 12

14 Kajaanin Mamselli (Ateria- ja puhtaanapito-palvelut) Kajaanin Mamsellin tavoitteena oli laadukkaiden ja sopimusten mukaisten ateria- ja puhtaanapitopalvelujen tarjoaminen asiakkailleen kaupungin yksiköissä; päiväkodeissa, kouluissa, ammattikorkeakoulussa sekä työpaikkaruokailussa ym. kaupungin yksiköissä ja laitoksissa sekä maakunnan yksiköissä; lukioissa, muissa toisen asteen oppilaitoksissa ja sote-alan laitoksissa. Vuolijoen koulutoimi osti tarvitsemansa ateriat Kajaanista. Henkilöstöresurssin riittämättömyydestä johtuen sanottiin alkaen puhtaanapidon sopimuksia irti noin euron vuotuisen tulon verran. Kokonaismyynnistä ulkoisen myynnin osuus oli 48,5 %. Päivähoidon ateria- ja puhtaanapitopalvelut liittyivät sovitun toimintamallin mukaisesti kokonaisuudessaan Kajaanin Mamselliin. Toimenpiteellä oli kokonaishenkilöstömäärään ja työn tuottavuuteen merkittävä vaikutus. Henkilöstö suoritti oppisopimuskoulutuksena laitoshuoltajan ammattitutkinnon. Tehty organisaatiomuutos oli sekä toiminnallisesti että taloudellisesti kaupungin palvelutuotannon kannalta onnistunut ratkaisu. Vakinaisen henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 163,3, määräaikaisia ja työllistettyjä oli yhteensä 20,5 henkeä, jolloin kokonaishenkilöstömäärä oli 181,7 kokoaikaista henkilöä. Eläkkeelle jäi 8 henkilöä. Työsuhteen irtisanoi yhteensä 3 työntekijää ja yhden työntekijän työsuhde irtisanottiin. Ennakoimattomia eläkemaksuja maksettiin euroa. Asetettujen tavoitteiden ja mittareiden pohjalta tulosten seurannassa onnistuttiin hyvin vaikka suoritemäärätavoite jäi hieman alle asetetun tavoitteen. Tiimien toimintaa ohjasi toimintasuunnitelman ja laatukäsikirjan mukainen kehittämistyö. Koko henkilöstön kanssa käytiin kehityskeskustelut. Kaukametsä Kaukametsässä toteutettiin vuonna 2005 suuri kaupungin palvelustrategian mukainen talouden sopeutus, joka vähensi koko yksikön nettomenoja edellisvuodesta euroa. Palkkojen ja muiden kustannusten nousu huomioon ottaen todellinen vähennys oli noin euroa. Toimenpiteet mitoitettiin niin, että niiden avulla Kaukametsän on mahdollista selvitä annetulla budjetilla myös vuonna Kaukametsän henkilöstö väheni vuoden aikana noin 10 työvuodella, joista työllistettyjä oli 3. Lisäksi säästökeinona käytettiin lomautuksia. Tulopuolella hyvin onnistuivat etenkin kongressikeskus sekä kansalaisopiston maksupalvelu. Mieslahti Soi -tapahtumaa ei järjestetty. Sen sijaan Kaukametsä oli helmikuussa Kajaanissa järjestetyn Unkarin valtion kulttuuriviikon keskeinen tapahtumapaikka. Tärkeitä kansallisia tapahtumia olivat Kajaani tanssii -tapahtuma sekä Kajaanin runoviikko. Musiikkiopisto Oppitunteja oli , joista valtionosuustunteja ja maksupalvelutunteja 540. Opiskelijamäärä oli yhteensä Asiakastyytyväisyyskysely tehdään seuraavan kerran vuonna Musiikkiopisto järjesti 69 konserttia, joista Kajaanin ulkopuolella 22. Yleisöä oli kaikissa konserteissa yhteensä Kamariorkesterilla oli 4 konserttia, joissa kuulijoita oli 532. Kaukametsän opisto Oppitunteja oli , joista valtionosuustunteja ja maksupalvelutunteja Opiskelijoita 7 667, kerran laskettuna Kurssilaisia (yli 7- vuotiaat) alueen asukasluvusta 21,61 %. Opiskelijoita kerran laskettuna alueen asukasluvusta 10,9 %. Maksupalvelun nettotulo oli euroa. Asiakastyytyväisyys 3,9 (1-5). Kulttuuriviikon kävijämäärä oli henkeä. 13

15 Kongressikeskus Tulot olivat e, jossa kasvua edellisvuodesta 32 %. Kävijöitä , joista yöpyviä arviolta Yleisötilaisuuksia oli 323, ja käyttötunteja Käyttöaste Suomen kongressitalojen neuvottelukunnan ohjeen mukaan tilastoituna 77 %. Vuonna 2005 yöpyvä kotimainen kokousmatkailija jätti paikkakunnalle keskimäärin 154 e/ vrk. Kulttuuritoimi Runoviikolla kävijöitä oli Kajaani tanssii - tapahtumassa kävijöitä oli Omia konsertteja oli 13 kpl, joissa kävijöitä Muut tapahtumat 4 kpl, joissa kävijöitä Kirjasto Kirjaston asettamat tavoitteet kävijämäärien ja lainauslukujen suhteen ovat toteutuneet, vaikkakin käyttö on laskenut lainausten osalta noin 8 % ja käyntien osalta 14 %. Aukioloajat vähenivät kirjastoissa edellisvuoteen verrattuna 7 % lomautusten takia, mikä osaltaan selittää pienentynyttä käyttöä. Toisaalta perinteisten palvelujen kysyntä on laskenut valtakunnallisestikin useita prosentteja. Keskeisimpiä kehittämistoimenpiteitä kirjastossa olivat Kainuun kirjastojen yhteistyön laajentamiseen ja syventämiseen tähtäävät pyrkimykset. Selvitystyö on parhaillaan käynnissä. Yliopistokirjaston kanssa on vuoden aikana valmisteltu hanketta toimintojen yhdistämiseen saman katon alle. Pohjoisten kirjastojen yhteisen portaalin Pohjanportin tiedonhaku otettiin käyttöön marraskuussa. Kehittämistyötä jatketaan vielä tunnistautumisen ja etälainauksen osalta. Kainuun Museo Kainuun Museo joutui säästösyistä vähentämään näyttelyidensä määrää ja supistamaan aukioloaikojaan. Tämä heijastui voimakkaana kävijämäärän laskuna. Näyttelykävijät olivat kuitenkin tyytyväisiä museokäynteihinsä (näyttelykohtaiset keskiarvot asteikolla 1-4 olivat 3,5-3,8). Museolta edellytettyjä säästötoimia saavutettiin vähentämällä ja lomauttamalla henkilökuntaa sekä vapaaehtoisin virkavapain. Viranomaistehtävät suoritettiin minimitasolla. Museokiinteistön huono kunto tuli esiin vuoden aikana usein muun muassa vesivahinkojen muodossa. Kajaanin taidemuseo Kajaanin kaupungin säästötoimenpiteitä seuranneiden lomautusten vuoksi Kajaanin taidemuseo joutui perumaan kaksi näyttelyä ja sulkemaan ovensa yleisöltä väliseksi ajaksi. Vaikka yksittäisten näyttelyiden kävijämäärät pysyivät hyvinä, putosi kävijöiden yhteenlaskettu määrä lähes puoleen edellisten vuosien tasosta. Yleisöpalaute pysyi hyvänä. Opetusministeriö katsoi taidemuseon resurssit riittämättömiksi alueelliseen toimintaan, minkä seurauksena taidemuseon saama henkilötyövuosiin sidottu valtionosuus laski 10 prosenttia. Samalla Opetusministeriö lisäsi taidemuseon valtionosuuksia kahden henkilötyövuoden verran, jolloin leikkausten taloudellinen vaikutus jäi vähäiseksi. Taidemuseon kiinniolon aikana henkilökunnalle saneerattiin toimistotilat museon näyttelytiloihin ja taidemuseo luopui käytössään olleesta Kajaanin vanhasta raatihuoneesta. Oppilaitoksille suunnattua taidekasvatusta jatkettiin yhteistyössä kulttuurihanke Generaattorin kanssa. 14

16 Teatteri Teatterin alkuvuoden toimintaa hallitsi epävarmuus vuoden toimintamäärärahoista ja keskustelut teatterin tulevaisuudesta. Henkilökunta lomautettiin touko-kesäkuun vaihteessa kahdeksi viikoksi säästöjen aikaansaamiseksi. Syksyllä aloitettiin teatterin ylläpito- omistusvaihtoehtoja koskeva selvitystyö. Vähitellen usko tulevaisuuteen palasi ja toimeliaisuus palasi teatterissa entiselleen. Teatteri onnistui hyvin perustehtävässään. Teatterin ohjelmistossa esitettiin 11 näytelmää, uusia ensi-iltoja oli 6. Pirut ja enkelit vieraili Oulun Kaupunginteatterissa ja Erämaan kutsu Espoon Kaupunginteatterissa sekä Kansainvälisessä Lasten Teatteritapahtumassa Kuusankoskella, Kolme sisarta vieraili neljällä esityksellä Tampereen Teatterikesässä. Teatteriin perustettiin Oulun läänin lasten ja nuorten teatteri. Alueteatteritoimintaa varten koottiin talon sisältä ryhmä, jota vetää alueteatterituottaja. Alueryhmä on tehnyt näytelmiin liittyviä yhteistyöprojekteja Oulun yliopiston, Tanssin pohjoisen aluekeskuksen/roudan ja alueen muiden taidelaitosten ja teatteriryhmien kanssa. Alueryhmä oli muun muassa mukana toteuttamassa Generaattorin ja harrastajateatterin kanssa poliittisen teatterin festivaalia. Vuonna 2005 teatterissa oli katsojaa ja 231 esitystä, joista 65 vietiin kiertueelle. Kiertuetoiminnan osuus esityksistä oli 29 %. Teatterisalin täyttöaste oli 68 %. Teatterin vakituisen henkilökunnan määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Teatterissa jatkettiin Työministeriön rahoittamaa YHES-työhyvinvoinnin kehittämishanketta. Viisi työntekijää osallistui yhdessä Oulun Kaupunginteatterin kanssa järjestettyyn ASLAK-kuntoutukseen ja kaksi työntekijää TYKkuntoutukseen. Käynnistettiin työnkuvien, kokouskäytäntöjen ja muu organisaation kehittämistyö. 15

17 Ympäristötekninen toimiala Kehittämisstrategian toteutuminen Talous Kaupunginvaltuuston kokouksessaan tekemät verolinjaukset aiheuttivat sen, että kaupunginhallitus joutui asettamaan toimialoille uudet raamit, joihin toimialojen tuli sopeutua. Kaupunginhallituksen antama uusi raami tiukensi ympäristöteknisen toimialan raamia eurolla. Vuoden 2004 talousarvion käyttötalousraamiin verrattuna ero oli vielä hieman suurempi eli euroa. Lähes euron leikkaaminen ei onnistunut normaalein keinoin. Lähtökohtana on ollut entistä selkeämmin vetää raja lakisääteisten/pakollisten tehtävien ja vapaaehtoisten tehtävien välille. Vähenevät resurssit on kohdistettu lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Karsintanumeroissa leikkaukset on viety ympäristöja maankäyttö, kunnallistekniikka- ja tilapalvelu -tulosalueiden henkilöstömenoihin. Ympäristöteknisen lautakunnan viime vuoden lopussa päättämät liikuntalaitosten maksujen korotukset lievensivät euron verran leikkaustarpeesta. Ympäristöteknisen lautakunnan aiemmin hyväksymässä raamissa oli mukana jo rakenteellisia muutoksia kuten pallohallin kustannusten poisto, Auralan puutarhan lopettaminen, määräaikaisten palvelussuhteiden vähentäminen, ostopalvelujen lisääminen (katujen kunnossapito) ja ostopalvelujen vähentäminen (ladut). Edellisen kaupunginvaltuuston talousarvion käsittelyn yhteydessä valtuusto päätti, että Kajaanin kaupunki antaa pallohalliyhtiölle euron vuotuisen avustuksen. Summa päätettiin ottaa ympäristöteknisen toimialan budjetista raamin sisältä. Samalla valtuusto velvoitti pallohalliyhtiötä tekemään liiketoimintasuunnitelman, joka mahdollistaa kaupungin alenevan tuen. Kajaanin kaupunki velvoitettiin sopimaan Kainuun Prikaatin ja Kainuun rajavartioston kanssa hallin käyttömaksuista. Tämä valtuustopäätös lisäsi ympäristöteknisen lautakunnan käyttötalousmenoja raamin sisällä euron verran. Talousarviokirjassa vuoden 2005 taloudellisista resursseista ympäristöteknisen toimialan kohdalla todetaan: "Ympäristötekninen toimiala sopeuttaa henkilöstömenonsa ja toimintansa annettuun raamiin. Toiminnassa luovutaan myös osasta vapaaehtoisista tehtävistä, rakenteellisia muutoksia jatketaan sekä tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan." Edellä mainittu valtuustopäätös aiheutti sen, että talousarvioon ympäristöteknisen lautakunnan kohdalle kirjattu "Tasapainoisen tuloksellisuuden strategiset tavoitteet " jätettiin toissijaiseen asemaan ja keskityttiin vain talouden tasapainottamiseen valtuuston tahdon mukaisesti. Ympäristötekninen lautakunta hyväksyi toimialan vuoden 2005 talousarvion käyttötalouden käyttösuunnitelman, jossa saneeraustoimenpiteet hyväksyttiin. Säästötoimenpiteet ja säästötavoitteet olivat seuraavat: Auralan puutarhan lopettaminen e, määräaikaisten palvelussuhteiden päättäminen e, ostopalvelujen lisäämisellä katujen kunnossapidossa ja toisaalta ostopalveluja vähentämällä latujen kunnossapidossa, metsänmyyntituloja lisääminen e. Kahden viikon lomautus, joka koski ympäristöteknisen toimialan ympäristö- ja maankäyttö-, kunnallistekniikka- ja tilapalvelut -tulosalueita e, eläkkeelle jäämiset vuonna e ja kuuden henkilön irtisanominen tuotannollisista ja taloudellisista syistä e. Keväällä käytyjen selvittelymenettelyjen jälkeen lomautettiin koko ympäristöteknisen toimialan henkilökunta kahdeksi viikoksi pelastuslaitosta lukuun ottamatta, irtisanottiin kuusi työntekijää tai toimihenkilöä tuotannollisista ja taloudellisista syistä. 16

18 Kaupunginvaltuusto teki lisätalousarviopäätöksen, jossa hyväksyttiin ympäristöteknisen toimialan käyttötalouteen seuraavat toimintakatteen muutokset: Tulosalue TA 2005 TAmuutos Ymp.tekninen hallinto Ympäristö- ja maankäyttö Pelastuslaitos Muutos yht TA +muutos Lisätalousarvio oli muuttanut ympäristöteknisen toimialan talousarviokirjaan kirjoitettua toimintakatetavoitetta eurosta euroon. Vuonna 2005 maakuntahallinnon SAP-taloudenseurantajärjestelmän käyttöönotto-ongelmien vuoksi taloutta ei koko vuonna voitu seurata tulosyksikkö- tai tulosaluekohtaisesti. Ympäristötekninen lautakunta teki lisätalousarvioesityksen, jonka mukaan toimialan käyttökate olisi muuttunut eurosta euroon. Lisätalousarvioesitys jäi kaupunginhallituksessa pöydälle. Näyttää siltä, että säästötoimet kunnallistekniikan, ympäristö- ja maankäyttö- ja tilapalvelut tulosalueiden osalta onnistuivat, ja käyttötalousosan toimintakate saavutettiin. Kainuun pelastuslaitoksen osalta talousarvion laadinta osin epäonnistui eikä talousarviossa asetettua toimintakatetavoitetta saavutettu. Tämä johtui pääosin hälytysten kasvusta 20 prosentilla edelliseen vuoteen vaerrattuna. Henkilöstö Kaupunginhallitus myönsi eron Martti Anttilalle teknisen johtajan tehtävästä ja nimitti kaupungingeodeetti Timo Soinisen tekniseksi johtajaksi oman kaupungingeodeetin toimensa ohella. Tilapalvelupäällikkö Esko Peittola jäi eläkkeelle Ympäristötekninen lautakunta nimitti kiinteistötalousinsinööri Markku Haverisen uudeksi tilapalvelupäälliköksi alkaen oman toimensa ohella. 17

19 Olennaiset tapahtumat Hallinto Ympäristötekninen lautakunta kokoontui 12 kertaa ja lupajaosto 10 kertaa. Ympäristötekninen lautakunta teki 216 päätöstä ja lupajaosto 122 päätöstä. Ympäristöteknisen lautakunnan alaisia viranhaltijapäätöksiä tehtiin 535 kpl ja lupajaoston alaisia viranhaltijapäätöksiä 534 kpl. Oikaisuvaatimuksia lupajaoston päätöksistä tehtiin 6 kpl ja viranhaltijapäätöksistä 9 kpl. Pallohalli Oy:n kanssa allekirjoitettiin kauppakirja ja sopimus hallin ylläpidon avustamisesta. Joukkoliikenneavustuksia maksettiin e, vesihuoltoavustuksia e. Hissiavustuksia ei maksettu vuonna Ympäristö- ja maankäyttö Kehityskeskustelut jäivät pääosin käymättä, koska lomautuksiin ja irtisanomisiin sekä niistä johtuviin muihin selvityksiin ja järjestelyihin kului merkittävä osa johdon työajasta. Laakajärven osayleiskaava siirtyi valituksen johdosta Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyyn. Kaupunginhallitus asetti nähtäville Kuluntalahden osayleiskaavan Vuonna 2005 laillistuivat seuraavat asemakaavat ja asemakaavan muutokset: Lidl:n kortteli, Varistie - Timperintie kiertoliittymä, Komilan Shell, Maxi - Kasarminkatu, Vanha Teppana, Teppana, Mittamiehenkatu, Nakertaja Sammaltie, Samoojantie 26-32, Kätönlahti 1. osa ja Savonkatu 15. Maan hankinta ja luovutus vuonna 2005 Kauppa-, luovutus- ja vaihtokirjoja tehtiin yhteensä 39 kpl. Talousarvion 2005 toteutuminen maanhankinta- ja -luovutusinvestointien osalta Kassaperusteisesti laskien talousarvio on toteutunut seuraavasti: Maanhankinta Tulot Menot Netto Talousarvio Toteutunut 2005 Erotus , , , , , ,66 Tonttien vuokraus ja vuokrasopimusten uusiminen Vuokrasopimusasiakirjoja laadittiin yhteensä 63 kpl. Uusia tontteja vuokrattiin 23 kpl. Näistä 11 oli omakotitalotontteja, 3 kerrostalo- tai rivitalotonttia, 1 liiketontti, 1 pysäköintipaikkatontti, 3 yleisen rakennuksen tonttia ja 4 teollisuustonttia. Vanhoja vuokrasopimuksia uusittiin 40 kpl. Kaupunki sai maanvuokratuloja e ja maksoi maanvuokria e. Maanmittauslaitos ja kiinteistörekisteriä pitävät kaupungit ottivat vuonna 2005 yhdessä käyttöön valtakunnallisen yhteiseen paikkatietokantaan perustuvan uuden kiinteistötietojärjestelmän (UKTJ). Järjestelmän käyttöönotto ja integrointi kaupungin omaan paikkatietojärjestelmään onnistui hyvin. Haettujen rakennuslupien määrän ja laadun osalta voi todeta, että vuosi 2005 oli tavallinen rakennusvuosi. Uusi ympäristösuojelu - alatulosyksikkö aloitti toimintansa. Vuonna 2005 solmittiin Paltamon ja Ristijärven kuntien kanssa sopimukset ympäristönsuojelun viranomaistehtävien hoitamisesta näiden kuntien alueelle. 18

20 Kunnallistekniikka Kaupungin talouden tasapainottamiseen liittyvinä toimenpiteinä tulosalueen kaikki määräaikaiset työsuhteet lopetettiin, koko henkilöstö oli lomautettuna kaksi viikkoa ja kolmen henkilön työsuhde päätettiin. Muita säästötoimenpiteitä olivat höylän hankinnasta luopuminen sekä kriittiseen tarvehankintaan perustuva palveluiden tuottaminen. Säästötoimien myötä käyttötaloustavoite toteutui tavoitetta paremmin. Tuotot toteutuivat talousarvion mukaisesti (100,2 %). Henkilöstökulujen toteutuma oli 99,1 %. Suurimmat säästöt syntyivät kulukohdilla palvelujen ostot sekä aineet, tarvikkeet ja tavarat. Kulut olivat noin e budjetoitua pienemmät, käyttöaste 93,9 %. Käyttötalouden toimintakate oli noin e budjetoitua pienempi, käyttöaste 90,7 %. Merkittävimmin katteen myönteiseen tulokseen vaikuttivat puistojen ja liikunta-alueiden sekä liikenneväylien arvioitua suuremmat tuotot ja pienemmät kulut. Merkittävin palvelutuotannon toiminnallinen muutos oli kaupungin oman puutarhatoiminnan lakkauttaminen Auralassa vuoden alusta alkaen ja siirtyminen ostopalveluiden käyttöön. Toimenpiteen lasketaan vähentäneen tulosyksikön nettokuluja e/v. Konsulttityönä toteutettiin Rantapuiston ja linnasaaren välisen klv-sillan ja Linnansillan alikulun suunnittelu. Omana työnä suunniteltiin mm. Kätönlahden uuden asuinalueen kunnallistekniikka. Vuoden suurimat rakennushankkeet olivat Varistie - Timperintie kiertoliittymä, jolla parannettiin risteyksen liikenneturvallisuutta sekä Liikuntapuiston jalkapallokentän 1. rakennusvaihe. Huomattavimmat uudisrakennustyöt olivat Petäisenniskan kehittämisprojektin katurakennushankkeet Takojankatu väli Timperintie - Pajakatu - Höylääjänkatu sekä kadut Veistäjänkatu ja Ahjokatu. Muita uudisrakennuskohteita olivat mm. Talvitie ja Tähtitie. Kaupunki osallistui VR-radan toteuttamaan Mustan alikulkusillan rakentamiskustannuksiin osuudellaan. Kunnallistekniikan perusparannushankkeita olivat mm. Opitie-Kuntokatu risteysjärjestely, Ratakadun ja Leirikadun saneeraustyöt. Päällystystöistä suurimmat olivat Uudenkyläntie ja Paltaniementien kevyenliikenteenväylän asfaltointi. Liikenneturvallisuutta parantavina hankkeina toteutettiin mm. Tehdaskadun suojatiejärjestelyt ja Laajakankaankadun hidasteet. Puistoista saneerattiin Länsi-Purolan leikkipuisto ja Lohtajan lähiliikunta-alueelle asennettiin skeittirampit. 19

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001010 TARKASTUSTOIMI (03) 4001 Henkilöstökulut -3.000-3.000-1.487,56-1.512,44 4300 Palvelujen ostot -9.410-9.410-7.825,56-1.584,44 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA SYYSKUU 2016 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 75,0 % Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia 13.10.20169:55:18 Tili(T) +muutos

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-1.338,83-1.711,17 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-8.144,47-4.625,53 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 3.3.216 Päiväys: 3.3.216 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta.

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta. Toiminta-ajatus Ilomantsin rakennettu ympäristö on hyvin hoidettu ja viihtyisä. Sisäisille asiakkaille annettavilla palveluilla tuetaan kunnan peruspalveluiden tuottamista. Toiminta-ajatus tulosalueittain

Lisätiedot

Toteuma

Toteuma 1 Kymenlaakson Liitto OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2013 Osavuosikatsauksessa arvioidaan talouden toteutumista suhteessa valtuuston hyväksymään vuoden 2013 talousarvioon. Arvio tehdään kirjanpidon toteuman

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.212 ALUSTAVA ARVIO Maakunnan talousarvio 212 ja toimintasuunnitelma 213 215 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 28.11.211 62. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TULOSSUUNNITELMA TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE ilmoittaa, paljonko

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen) TA 2014 2014 TA 2014

TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen) TA 2014 2014 TA 2014 PYHÄJOEN KUNTA TALOUSARVION MUUTOKSET 2014 Kunnanhallitus 8.12.2014 Valtuusto 17.12.2014 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2014 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot