Kaupunginjohtajan katsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunginjohtajan katsaus"

Transkriptio

1

2 Kaupunginjohtajan katsaus Kertomusvuoden kansantalouden kasvulukuja sekoitti metsäteollisuuden työsulku. Se supisti metsäteollisuudessa tuotantoa noin kymmenen prosenttia ja sen vaikutukset kohdistuivat myös kajaanilaiseen yhteiskuntaan. Ilman työsulkua kasvu olisi ollut 3 prosenttia, sen jäädessä nyt 2,1 prosenttiin. Suomen bruttokansantuotteen kasvu oli kuitenkin selvästi euroaluetta nopeampaa. Pääasiallinen kasvun lähde oli kotimainen kulutus. Kulutuskysyntää ylläpitivät vakaa talouskehitys ja parantunut työllisyys. Myös valtiontaloudella meni odotettua paremmin. Kansantalouden tilinpidon mukaan valtion verokertymä kasvoi 3,4 prosenttia ja valtiontalouden ylijäämä oli 1,3 miljardia euroa. Valtiota onkin vaadittu maksamaan 185 miljoonan euron velkansa kunnille. Se on kohtuullinen vaatimus, sillä kuntien talous on hyvästä verotulokertymästä huolimatta alijäämäinen. Pohjoismaisen hyvinvointimallin arvostetuimpia vahvuuksia on ollut yhteiskunnan tuloerojen pysyminen varsin pieninä. Nykyiseen hyvinvoinnin kasvuun liittyy kuitenkin tuloerojen ja erilaisten hyvinvointierojen kasvaminen. Hyvinvointivaltio voi tehdä aina enemmän, mutta se ei voi koskaan tehdä kaikkea, mitä siltä toivotaan. Nyt valintoja on jouduttu tekemään sen perusteella haluammeko kunnallisten palvelujen heikentyvän paljon vai vähän. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa kaikkein lyhytnäköisintä taskulaskinajattelua. Suurin huolenaihe on liittynyt kokonaisveroasteeseen, joka viime vuonna nousi usean vuoden laskun jälkeen. Jos se kertoo työllisyyden paranemisesta ja veropohjan laajenemisesta, on huoli aiheeton. Jos syynä on verotuksen kiristyminen, suunta ei toivottavasti jää pysyväksi. Silloin on vaarana, että Suomi luisuu kasvavien veropaineiden ja kuihtuvan talouskasvun uralle. Kaikkien ennusteiden ytimessä ovat ikääntymis- ja eläkeongelmat, vanhuusmenojen kasvu tulevaisuudessa. Huoli kilpailukyvyn ja sen seurauksena työpaikkojen ja siten myös sosiaaliturvan säilymisestä ei ole lainkaan aiheetonta. Verottamalla ei myöskään köyhyys valitettavasti katoa Kainuusta eikä muualtakaan. Hyvästä kansallisesta yleiskehityksestä huolimatta Kainuun maakunnan työttömyysaste oli kertomusvuoden päättyessä 18,0 % ( työtöntä työnhakijaa ) ja Kajaanin kaupungin työttömyysaste 16,3 % ( työtöntä työnhakijaa ). Kainuun työttömyyslukemissa kulkee kuukaudesta ja vuodesta toiseen työttömien joukko, joka ei näytä työllistyvän millään. Tämä työttömyyden kova ydin ei sula työvoimapoliittisilla toimilla eikä kouluttamisella - se on ollut suhdanteille lähes immuuni. Työnhakijoiden kouluttamisesta ja muista työttömien aktivointitoimista ei ole todellista hyötyä, jos työvoimalle ei löydy kysyntää. Vuoden lopulla julkistetun työministeriön selvityksen mukaan kohtaannon ongelmat ovat olleet kasvussa. Keväällä käynnistettiin kunta- ja palvelurakenteen uudistushanke. Uudistuksen tärkein syy tai tavoite ei ole ollut kunnallisten hallintorakenteiden muuttaminen tai virtaviivaistaminen, vaan valtion kuntapolitiikan selkeyttämisen tarve ja tarve uudistaa palvelutuotantoprosesseja. Kunnallisia palveluja ei kyetä turvaamaan vain hallintorakenteita muuttamalla. Yksi järjestelmän keskeisistä ongelmista on ollut taloudellisen vastuunjaon epäselvyys kuntien ja valtion välillä. 1

3 Kainuun hallintokokeilu aloitettiin Kokeilu kestää vuoden 2012 loppuun saakka. Kansanvaltaisesta päätöksenteosta maakuntatasolla vastaa valittu maakuntavaltuusto, jolla on päätösvalta rahoituksen jakamisessa, palvelujen järjestämisessä ja maakunnan yleisen elinkeinopolitiikan kehittämisessä. Kainuun malli on eräänlainen aluekuntamalli. Se ei kuitenkaan ole estänyt Kajaanin kaupunkia ja Vuolijoen kuntaa käynnistämästä selvitysmenettelyä mahdollisuudesta kuntajaon muuttamiseen niin, että Vuolijoen kunta lakkautetaan ja se yhdistetään Kajaanin kaupunkiin alkaen. Tammikuun 1. päivänä 2003 voimaan astuneessa alueiden kehittämislaissa määriteltiin valtioneuvoston erityisohjelmiksi aluekeskus-, osaamiskeskus-, maaseutu- ja saaristoohjelmat. Erityisohjelmien ohjelmakausi kestää vuoden 2006 loppuun saakka. Kajaanin Teknologiakeskus Oy on toiminut kertomusvuoden alusta kaupungin osaamis- ja elinkeinotoiminnan toimijana - myös sekä aluekeskusohjelman että osaamiskeskusohjelman keskeisenä toteuttajana. Vastuullisina toimijoina ovat kauppatieteen tohtori Virpi Kaikkonen ( AKO ), tekniikan tohtori Risto Oikari ( OSKE ) ja filosofian tohtori Juha E.P. Heikkinen ( elinkeinot ). Aluekeskusohjelman lähtökohtana on ollut kaupunkiseudun vahvuuksiin ja erikoistumiseen perustuvan kilpailukyvyn, elinvoiman ja sosiaalisesti tasapainoisen kehityksen vahvistaminen. Mittaustekniikan osaamiskeskuksen toiminta-ajatuksena on hyödyntää oman alansa huippuosaamista kasvun aikaansaamiseksi. Toteutettavaan Measurepolis -ohjelmaan on yhdistetty mittaustekniikan osaamiskeskusohjelmatoiminta ja mittaustekniikan uusien sovellusalojen MeRC -ohjelma. Innovaatiovetoista kasvua tavoitellaan yritysten ja tutkimuksen välisellä toimivalla alueellislla ja kansallisella yhteistyöllä sekä toiminnan kansainvälisyydellä. Elinkeinotoiminnan kärkenä on ennen kaikkea osaamisperusteisen yrittäjyyden vahvistaminen. Helmikuussa 2005 päätettiin sisäasianministeriön Kajaanin palvelukeskuksen perustamisesta. Toimipiste tulee hoitamaan koko sisäasianministeriön hallinnonalan yhteyskeskuspalvelut ja erikseen selvitetään sen laajentaminen koskemaan myös soveltuvia lisäarvopalveluja. Kaupunginvaltuusto hyväksyi elinkeinostrategian ja henkilöstöstrategian. Vuoden aikana laadittiin myös palvelustrategia vuosille Strategiat ovat matkaoppaita huomiseen. Erityisesti palvelustrategiassa on määritelty yhteisiä tavoitteita - tarkastelemalla toimintaympäristön muutoksia, kunnallisten palvelujen vaihtoehtoisia tuottamistapoja sekä priorisoinnin ja resurssien jaon periaatteita. Strategioiden keskeistä sisältöä tulee tarkastella vuosittain: siten tiedämme, mistä olemme tulossa, missä olemme nyt ja mihin olemme menossa. Asiat on nähtävä suurempina kokonaisuuksina. Niitä ei voi katsoa reiän kautta tynnyrin sisältä. Eikä vastauksena kaikkeen voi olla ainoastaan se, että tarvitaan lisää rahaa. Erkki Vähämaa kaupunginjohtaja 2

4 Kajaanin kaupungin organisaatio Kaupunginjohtajana toimi Erkki Vähämaa. Kaupunginjohtaja toimii myös kaupunginhallituksen esittelijänä. Hallintojohtajana toimi Tuija Karppanen saakka ja alkaen Tuija Aarnio, sivistysjohtajana Risto Brunou ja teknisenä johtajana saakka Martti Anttila ja alkaen Timo Soininen. Vuoden 2005 lopussa Kajaanin kaupungin palveluksessa oli työntekijää. Luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatio 2005 TARKASTUS- LAUTAKUNTA 4 jäsentä KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA ULKOINEN KEHITTÄMINEN SISÄINEN TARKASTAJA KESKUSHALLINTO Hallintojohtaja KAUPUNGINVALTUUSTO 51 jäsentä KAUPUNGINHALLITUS 11 jäsentä KAUPUNGINJOHTAJA KAJAANIN AMMATTI- KORKEAKOULU LIIKELAITOS VIMPELINLAAKSON KEHITTÄMISLIIKELAITOS KAJAANIN VESI LIIKELAITOS KAJAANIN TEKNOLOGIA- KESKUS OY KIINTEISTÖ OY KAJAANIN PIETARI KAJAANIN ELOKUVAKESKUS OY YMPÄRISTÖ- LUPAJAOSTO TEKNINEN LAUTA- 5 jäsentä KUNTA 11 jäsentä YMPÄRISTÖTEKNINEN TOIMIALA Tekninen johtaja TULOSALUEET Tilapalvelu Ympäristö- ja maankäyttö Kunnallistekniikka Kainuun pelastuslaitos SIVISTYS- LAUTAKUNTA 11 jäsentä SIVISTYSTOIMIALA Sivistysjohtaja KULTTUURI- NEUVOSTO 11 jäsentä TULOSALUEET Varhaiskasvatus Perusopetus Kulttuurilaitokset ja -palvelut (Kaukametsä, Kajaanin kaupunginkirjasto - Kainuun maakuntakirjasto, Kainuun Museo, Kajaanin taidemuseo ja Kajaanin kaupunginteatteri) Kajaanin Mamselli 3

5 Kajaanin kaupungin konsernirakenne Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupungin tytäryhtiöiden tavoitteet, talousarviot ja -suunnitelmat. Tytäryhtiöt ovat raportoineet vuoden 2005 aikana kaupunginhallitukselle ja valtuustolle olennaisista toimintaansa koskevista asioista, tavoitteidensa toteutumisesta ja taloudellisesta tuloksestaan. Kajaanin kaupungin konsernitaseeseen on yhdistelty kaikki kaupungin tytäryhtiöt ja kuntayhtymät, mutta ei yhteisyrityksiä, osakkuusyhtiöitä tai -yhteisöjä eikä säätiöitä. Kajaanin kaupungin konsernirakenne KAJAANIN KAUPUNKI TYTÄRYHTIÖT Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari, 100 % LIIKELAITOKSET Kajaanin ammattikorkeakoulu liikelaitos YHTEISYRITYKSET Kainuun Voima Oy, 50 % Kainuun Opiskelijaasunnot Oy, 99,9 % Kajaanin Vesi liikelaitos Kajaanin Lämpö Oy, 50 % Kiinteistö Oy Kajaanin Elias, 98 % Kajaanin Pienteollisuustalo, 42,2 % Kajaanin Teknologiakeskus Oy, 98,9 % Kajaanin Teknokiinteistö Oy, 100 % Kiinteistö Oy Teknologiapuiston yhteishalli, 16,9 % Kajaanin Elokuvakeskus Oy, 100 % Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus, 74,8 % Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos VILAKE KUNTAYHTYMÄT Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi Kajaanin linja-autoasemakiinteistö Oy, 50 % Kaupungin konserni- ja omistajaohjausta konserniin kuuluvissa tytäryhtiöissä, yhteisyrityksissä ja osakkuusyhteisöissä on toteutettu kaupunginhallituksen näiden yhteisöjen hallituksiin nimeämien edustajien välityksellä sekä antamalla tytäryhtiöille kirjallisesti ohjeita ja suosituksia kaupunkikonsernin yhtenäisten strategisten tavoitteiden määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi sekä toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi ja seurannan järjestämiseksi. OSAKKUUS- YHTEISÖT Kainuun Energia Oy, 37,5 % Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie, 41,4 % Kainuun Etu Oy, 39,9 % Kajaanin Palvelutalosäätiö ry. Kajaanin Suojatyö ry. 4

6 Kaupunginvaltuusto 2005 Kaupunginvaltuuston poliittiset voimasuhteet vuoden 2005 lopussa: Kaupunginvaltuuston jäsenmäärä Kajaanissa on 51. Valtuusto Keskusta 18 Vasemmistoliitto 11 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 9 Kansallinen Kokoomus 8 Vihreä liitto 2 Yhdessä Kajaani Sitoutumattomat 2 Suomen Kristillisdemokraatit 1 Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat 2005 puheenjohtaja, näyttelijä Vesa Kaikkonen I varapuheenjohtaja, itähankkeiden päällikkö Matti Nissinen II varapuheenjohtaja, talousjohtaja Toivo Sistonen Kaupunginvaltuusto 2005 Puheenjohtaja: Kaikkonen Vesa I varapuheenjohtaja: Nissinen Matti II varapuheenjohtaja: Sistonen Toivo Eerola Matti Eronen Pirjo Haataja Minna Hannus Veikko ( saakka) Heikkinen Jukka Hekkala Heikki Huotari Tellervo Huusko Vesa Härkönen Jouko Immonen Kauko Juntunen Hannu Juntunen Ilkka Järvelä Martti ( alkaen) Karppinen Veli-Matti Kauppinen Juha Kemppainen Hannu S. Kemppainen Hannu T. Koistinen Pekka Komulainen Eino Kunnas Karl Kurkinen Esko Lappalainen Jaana (vas) (kok) (sdp) (vas) (vas) (sdp) (sdp) (vas) (vas) (kok) (vas) (yks) (vas) (sdp) (vihr) (kok) Lehtisaari Timo ( alkaen) Leinonen Niilo Leinonen Voitto Leppänen Marko Levy Suoma ( saakka) Martikainen Ulla-Maija Matero Vuokko Mikkonen Ritva Moilanen Erkki Myllylä Raili Määttä Anneli Niemelä Paavo Nyman Lauri Parviainen Heikki Piirainen Raimo Rajasalo Aimo Rissanen Maija Ronkainen Tauno Räisänen Aki Rönty Markku Sirviö Kari Suortti Juhani Suutari Eero Tartia-Jalonen Aila Törrö Leena Vatula Anneli Väisänen Sanni Väyrynen Pentti (kd) (sdp) (kok) (kok) (kd) (sdp) (vas) (vas) (sdp) (vas) (vas) (kok) (kok) (kok) (sdp) (sdp) (yks) (vihr) (vas) 5

7 Kaupunginhallitus 2005 Hallitus Keskusta 4 Suomen Sosialidemokraattinen puolue 3 Vasemmistoliitto 2 Kansallinen Kokoomus 2 Vihreä liitto - Yhdessä Kajaani Sitoutumattomat - Suomen Kristillisdemokraatit - Kaupunginhallituksen puheenjohtajat 2005 puheenjohtaja, lääkäri Hannu S. Kemppainen I varapuheenjohtaja, myyntipäällikkö Raili Myllylä II varapuheenjohtaja, veturinkuljettaja Raimo Piirainen Kaupunginhallitus 2005 Varsinaiset jäsenet Puheenjohtaja: Kemppainen Hannu S. I varapuheenjohtaja: Myllylä Raili II varapuheenjohtaja: Piirainen Raimo Huotari Tellervo Huusko Vesa Koistinen Pekka Lappalainen Jaana Martikainen Ulla-Maija Rissanen Maija Suutari Eero Törrö Leena Varajäsenet Suortti Juhani Malinen Päivi Leinonen Niilo Leikkainen Tarja Kingelin Tuukka Rajasalo Aimo Halonen Auli Immonen Maarit Ollikainen Elli Sirviö Kari Hekkala Heikki 6

8 Kaupunginhallituksen toimiala Kehittämisstrategian toteutuminen Kaupungin talous heikkeni edelleen, mutta tilinpäätöksen alijäämä ei kasvanut niin suureksi kuin ennakkoon arvioitiin. Taloustilanne kohentui verorahoituksen kasvun johdosta. Talousarvion mukaiset säästötoimenpiteet toteutettiin. Kaupungin palvelustrategia valmistui tulevien vuosien toiminnan ja talouden suunnittelun työkaluksi. Loppusyksyllä 2005 kaupungin toimintaa hallitsi Vuolijoen kanssa vuonna 2007 mahdollisesti tehtävän kuntaliitoksen valmistelu. Kainuun maakunta -kuntayhtymä on arvioinut tuottavansa sosiaali- ja terveyspalvelut tehokkaammin kuin peruskunnat, sillä kustannusten kasvu on ollut 3 %, kun se entisessä mallissa olisi ollut ehkä noin 6 % (valtakunnassa keskimäärin 5 %). Maakunnan tuottamien tukipalvelujen osalta alkuvuonna oli käynnistysvaikeuksia talouspalvelujen osalta, mutta järjestelmät on saatu toimimaan loppuvuoden aikana. Raportoinnissa on edelleen kehittämistarpeita. Kaupunki jatkoi Oulun yliopiston toiminnan tukemista Kajaanin yliopistokeskuksessa ja osallistui yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun uuden aluestrategian tekemiseen. Aluestrategian toteutus on keskeistä uudessa Kainuun maakuntaohjelmassa, samoin muiden Kajaanille tärkeiden osaamistoimintojen kehittäminen. Aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmia toteutettiin suunnitelmien mukaan ja seutuyhteistyötä vietiin eteenpäin myös eräiden palvelujen osalta. Kajaanin Teknologiakeskus Oy rekrytoi uuden elinkeinojohtajan ja tehosti esihautomo- ja yrityshautomotoimintaa. Maaseutuohjelmaa toteutettiin edistämällä kyläsuunnitelmien kärkihankkeita. Mainestrategiatyö on ollut vähäistä vuonna Työn jatkosta ja toteutustavasta päätetään vuoden 2006 aikana. Henkilöstöpolitiikkaa tuettiin uudistamalla kaupungin henkilöstöstrategia ja maastouttamalla se koko organisaatiossa työyksikkötasolle. Kainuun ja Kajaanin Unicef -kumppanuus 2005 Kajaanin kaupunginhallitus ja Kainuun maakuntahallitus päättivät syksyllä 2004, että Kajaani ja Kainuu ryhtyvät vuonna 2005 Unicefin kumppaneiksi. Unicef-viesti otettiin virallisesti vastaan Kokkolan kaupungilta ja Keski-Pohjanmaan maakunnalta Lucian päivänä Raatihuoneentorilla pidetyssä tilaisuudessa. Toimintakohteiksi sovittiin Eritrea Afrikassa ja Kaliningrad Venäjällä. Tapahtumavuoden kohteita jouduttiin tarkistamaan Aasiaa kohdanneen tsunamikatastrofin takia jo heti alkuvuodesta 2005 sekä myöhemmin keväällä Pakistanin maanjäristysten vuoksi. Molempia katastrofialueita pystyttiin auttamaan hyvin nopeasti. Hankkeen suojelijaksi lupautui ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki. Kumppanuusvuotta varten valittiin johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kevätkaudella Riitta Hurttia ja syyskaudella Tellervo Huotari. Pääkoordinaattoriksi nimettiin Aila Vähämaa sekä koordinaattoreiksi Taina Juntunen Kajaanin kaupungilta ja Pirjo Sirviö Kainuun maakunta -kuntayhtymästä. Koordinaattorit toimivat tehtävässään oman toimensa ohella. Suomen Unicefin palkkaamana päätoimisena projektisihteerinä oli Viena Lompolo. Lisäksi koottiin eri yhteisöistä, yrityksistä ja yksityisistä henkilöistä muodostunut kummiryhmä, jonka puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Marja Karjalainen. Muina toimijoina on erityisesti mainittava Unicefin Kajaanin paikallisryhmä sekä kainuulaiset nuoret ja lapset sekä päiväkotien ja koulujen osallistuminen ja merkittävä toiminta kumppanuusvuoden aikana. 7

9 Kumppanuusvuoden tavoitteiksi oli asetettu kainuulaisten lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien edistäminen sekä tietoisuuden lisääminen lasten oikeuksista. Näiden tavoitteiden toteutumisesta kertovat lukuisat tapahtumat ja tempaukset, joihin lapset ja nuoret ovat osallistuneet kumppanuusvuoden aikana: janopäiväkeräys, taksvärkki, koulukävelyt, lastenjuhlat, pöytäteatteriesitykset, nuorten yökahvila, Taide palaa -tapahtuma, näyttelyt jne. Kumppanuusvuoden taloudelliseksi tavoitteeksi asetettiin 1 euro / kainuulainen asukas, mikä tavoite pystyttiin ylittämään vuoden aikana. Keräystilin loppusaldo oli ,18 euroa. Keräystulosta voidaan pitää kansainvälisestikin hyvänä, joten hyvillä mielin kainuulaiset saattoivat luovuttaa kumppanuusviestin edelleen Espoon kaupungille itsenäisyyspäivänä Olennaiset tapahtumat Tarkastustoimi Vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten valittu lautakunta kokoontui vuoden 2005 aikana 10 kertaa arvioimaan vuoden 2005 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumaa. Tarkastuslautakunta antoi vuodelta 2004 arviointikertomuksen ja esitti sen kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuusto käsitteli vuoden 2004 arviointi- ja tarkastuskertomuksen ja tilinpäätöksen. Keskushallinto Keskeiset hallinnon tukipalvelut siirtyivät yhteistoimintasopimuksella Kainuun maakunta - kuntayhtymän hoidettavaksi. Talous-, henkilöstö- ja tietohallintotehtävät siirtyivät maakunnalle johto- ja asiantuntijatehtäviä lukuun ottamatta. Jäljelle jäänyt keskushallinto organisoitiin uudestaan yhdistämällä teknisen ja sivistystoimialan talousasioiden ja teknisen toimialan valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät keskushallinnon hoidettaviksi. Keskushallinnon kehittämistavoitteet eivät ole kokonaisuudessaan toteutuneet henkilöstövaihdoksista johtuen. Alkuvuodesta kansliapäällikkö siirtyi ulkoisiin kehittämistehtäviin ja hänen jälkeensä hallintojohtajana toiminut talousjohtaja siirtyi toisen työnantajan palvelukseen alkusyksystä. Toteutetut irtisanomiset (3 henkilöä) ja koko henkilöstön lomautus (2-3 viikkoa) vaikeuttivat osaltaan tavoitteiden saavuttamista. Syksyllä aloitetut kuntaliitosneuvottelut Vuolijoen kunnan kanssa työllistivät keskushallintoa siinä määrin, että oman toiminnan sisäiseen kehittämiseen ei ole riittänyt tarvittavaa panostusta. Talouden seuranta ja suunnittelu ei ole onnistunut tavoitellulla tasolla. Syynä tähän on ollut maakunnan talousohjausjärjestelmässä esiintyneet puutteellisuudet, mikä ei ole mahdollistanut ajantasaisen ja luotettavan taloustietouden saamista. 8

10 Työllisyyden hoito Kaupunki on mukana muiden seutukunnan kuntien kanssa Kumppaniksi ry:n toiminnassa. Kumppaniksi ry:n ylläpitämässä työpajatoiminnassa oli vuonna 2005 valmentautujina yhteensä 200 henkilöä, joista 81 oli alle 25-vuotiasta nuorta. Vuoden 2005 lopussa päättyi 3-vuotinen ESR-rahoitteinen Quattro-projekti, jonka tuloksena kehitettiin nuorten valmennusyksikön toimintamalli. Koulutuksissa kehitettiin starttipajan toimintamallia, joka jää Kumppaniksi ry:n pysyväksi toiminnaksi. Lisäksi hankkeessa laitettiin alulle työnetsijätoiminta, jonka kehittämistä jatketaan edelleen. Kumppaniksi järjesti vuoden aikana kaksi työvoimakoulutusta pitempään työttöminä olleille (Kipinääkurssit). Quattro-hankkeessa järjestettiin työvoimakoulutuksena koulutusjaksoja nuorille. Maahanmuuttajille järjestettiin ATK-koulutuksia. Työllisyystyöryhmä myönsi avustuksia eri yhdistyksille työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin yhteensä euroa. Lisäksi yhdistyksille myönnettiin takaisinmaksettavia avustuksia yhdistelmätuella palkattujen työntekijöiden palkkakustannuksiin sekä erilaisten hankkeiden ensimmäisten kuukausien kustannuksiin noin euroa. Vuoden aikana käynnistettiin työssä suoriutumisen arviointi eli työklinikkatoiminta. Arviointi pohjautuu Kumppaniksi ry:ssä kehitettyyn valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmään (VAT), joka noudattaa WHO:n tuottamaa toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä ICF luokitusta. 9

11 Sivistystoimiala Kehittämisstrategian toteutuminen Perustehtävä Toimiala vastaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, nuorisotyön, kansalais- ja musiikkiopisto-opetuksen, kirjasto- ja kulttuuripalvelujen sekä ateria- ja puhtauspalvelujen järjestämisestä, toteuttamisesta ja edistämisestä. Toimiala tukee kajaanilaisten tasapainoista kasvua, kehitystä, elinikäistä oppimista ja luovaa itsensä toteuttamista. Visio 2008 Kajaania arvostetaan vastuullisena, turvallisena ja aktiivisena koulutus- ja kulttuurikaupunkina. Arvot Luovuus, onnellisuus, vastuullisuus ja elämyksellisyys. Kajaani on Kainuun maakunnan koulutus- ja kulttuuripalvelujen keskus. Kaupungilla on vastuu varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja ammattikorkeakoulutuksen järjestämisestä sekä vapaan sivistystyön ja kulttuuripalvelujen jär-jestämisestä. Maakunta vastaa toisen asteen ammatillisesta perus- ja täydennyskoulutuksesta. Lisäksi kaupungissa on kasvava tarjonta Oulun yliopiston palveluja. Kulttuuripuolella on muutamia vahvoja alueellisia taide- ja kulttuurilaitoksia sekä merkittäviä tapahtumia. Kesätapahtumana Kajaanin runoviikko on vakiinnuttanut asemansa ja talvella Kajaani tanssii -tapahtuma on noussut myös valtakunnallisesti merkittävään asemaan. Uusi toimiala - uudet tavoitteet Maakunnan hallinnonkokeilun seurauksena kaupungin sivistystoimialan palvelut organisoituivat uudelleen vuoden 2005 alusta. Uuden toimialan strategiatyön yhteydessä tunnistettiin tiukkenevan talouden ja monimuotoistuvan toimintaympäristön haasteisiin vastaamiseksi tarve aiempaa suunnitelmallisempaan, koko toimialaa koskettavaan kehittämistyöhön ja osaamispääoman kasvattamisen tukemiseen. Sivistystoimialan uudelleen organisoitumisen tueksi aloitettiin "Minun työni" - koulutus- ja kehittämishankekokonaisuus, joka ajoittuu vuosille Hankkeen tavoitteena on tukea toimialan strategialähtöistä osaamispääoman kasvattamista sekä perustehtävät tunnistaen toimivien palveluketjujen muodostumista koulutus- ja kehittämistoiminnan avulla. Vahvasti vuorovaikutuksellisilla ja toimialan henkilöstöä osallistavilla menetelmillä "Minun työni" - koulutus- ja kehittämishankkeen keskeisiksi teemaalueiksi valittiin esimies -valmennus, maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten palveluiden kehittäminen, perusopetuksen ja nuorisotyön yhteisten työskentelymallien kehittäminen ("Yhteiset voimavarat" - kokonaisuus) sekä koko toimialaa koskien ajantasaisten työ- ja opetusmenetelmien kehittäminen ja haltuunotto. Minun työni" - hankkeella tavoitellaan tulevina vuosina henkilöstön parempaa työssä jaksamista, jonka katsotaan olevan edellytys parempien palvelujen tuottamiselle sekä entistä parempaan taloudelliseen tulokseen. 10

12 Strategisten tavoitteiden arviointia Toimialan keskeisenä strategisena tavoitteena on kuntalaisten sivistys- ja kulttuuritarpeiden tyydyttäminen. Kaupungin koulutusjärjestelmä yhdessä maakunnan palvelujen kanssa tukevat osaamisellaan talousalueen menestystä. Kulttuuritarjonnalla sekä taidekasvatuksella luodaan asukkaille elämän sisältöä, tuetaan luovuuden esiinnousua sekä vahvistetaan alueen vetovoimaisuutta. Toiminnan keskeisenä periaatteena on asiakaslähtöisyys ja hyvä palvelujen saavutettavuus. Asiakkaiden toiveita ja kokemuksia kartoitetaan kyselyillä ja erilaisilla palautejärjestelmillä. Näin saatu palaute hyödynnetään palvelujen kehittämisessä. Palvelukyky ja vaikuttavuus / sitovat tavoitteet Tulosalueet ja -yksiköt arvioivat vuonna 2005 oman alueensa toimintaa talousarviossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Niiltä osin, kun tulosalueilla on arvioitu asiakastyytyväisyyttä, ovat arviot asettuneet vähintäänkin 'hyvälle' tasolle. Vuonna 2005 toimialan tulosalueet eivät ole olleet toimintansa osalta mukana valtakunnallisissa arvioinneissa. Tavoitteena olevan toimialan osittain yhtenäisen laadunhallinta- ja arviointijärjestelmän valmistelua jatkettiin ja se otetaan asteittain käyttöön suunnitelmien mukaisesti vuosina Erityisesti taide- ja kulttuurilaitoksiin kohdistuneet lomautukset häiritsivät palvelutuotantoa. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Esimiestoimintaa tuettiin vuonna 2005 aloittamalla toimialan esimiesten säännölliset tapaamiset niin alueellisina esimiestapaamisina kuin koko toimialan esimiesten yhteistapaamisinakin. Vuorovaikutuksellisissa tapaamisissa oli sekä informatiivinen että koulutuksellinen lähtökohta. "Minun työni" - hankkeen puitteissa toteutetulla keskitetyllä koulutussuunnittelulla ja toimialan perustehtäviin keskittyvillä koulutustilaisuuksilla lisättiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön täydennyskoulutusmahdollisuuksia ja mahdollisuuksia oman työn kehittämiseen. Prosessit ja rakenteet Toimialalla huomioitiin palveluiden muutostarpeet suhteessa yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutoksiin. Muun muassa maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten palveluiden tuottamista toimialalla tuettiin kahden koordinaattorin työpanoksella sekä keskitetyllä koulutussuunnittelulla "Minun työni" - hankkeen puitteissa. Toimialan palveluketjujen joustavuutta parannettiin keskittymällä etenkin tulosalueiden rajapintojen yhteistyön ja yhteisen työn kehittämiseen (vrt. esi- ja alkuopetuksen yhteistyön ja perusopetuksen sekä nuorisotyön yhteinen työ), mutta merkittävää toiminnallista yhteistyötä toimialan sisällä tehtiin myös muun muassa varhaiskasvatuksen ja kaupunginteatterin sekä nuorisotyön ja kaupunginteatterin kesken. Taloudelliset resurssit Sivistystoimialalla oli käytössään m² työtiloja. Perusopetuksella oli tiloja 14,575 m² oppilasta kohden ja varhaiskasvatuksella päiväkodeissa 9,24 m²/lapsi samana ajankohtana. Seuraava mittaus tehdään

13 Olennaiset muutokset Varhaiskasvatuksen tulosalue Varhaiskasvatuspalvelut siirtyivät Kajaanissa sivistystoimialalle vuoden 2005 alusta. Siirtyminen samalle toimialalle on vahvistanut yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ja kulttuurilaitosten kesken. Esiopetusta (4 h/pv) tarvitsevat lapset sijoittuvat pääasiassa koulujen tiloihin ja ryhmät toimivat tiiviissä yhteistyössä alkuopetuksen luokkien kanssa. Osa ryhmistä on ns. eskari- ykkösryhmiä, joissa työparina on lastentarhanopettaja ja luokanopettaja. Myös Kajaanin kaupunginteatterin kanssa toteutettiin yhteinen projekti. Syntyvyys Kajaanissa jatkoi kasvuaan vuonna Työllisyyden parantuminen on lisännyt kokopäivähoidon tarvetta, mikä näkyy kokopäivähoidon määrän kasvuna. Esiopetukseen osallistui 387 lasta, mikä on 100 % kouluun ilmoittautuneista lapsista. Kotihoidon tuen piirissä oli vuoden lopussa 739 lasta. Kajaanin varhaiskasvatuksen keskeisenä tavoitteena on ollut lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen. Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen hallinnoima koko Kainuuta koskevaa sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Kainuun lapsi- hanke päättyi vuoden 2005 lopussa onnistuneissa tunnelmissa. Hankkeen loppuraportti valmistuu helmikuun 2006 loppuun mennessä. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa tuotettiin yhteistyössä järjestöjen, ev.lut. seurakunnan ja Kajaanin kaupungin toimesta. Toiminnan piirissä oli noin 400 lasta. Perusopetuksen vastuualue Keväällä 2005 suoritetun arvioinnin (kysely huoltajille ja koulujen oma-arvio) perusteella opetustyö onnistui kouluissa keskimäärin melko hyvin. Suurimmat puutteet todettiin viihtyvyydessä, välineistön puuttumisena ja taloudellisten resurssien niukkuutena. Haasteena koulut kokevat erityistä tukea tarvitsevien opetuksen lisääntymisen ja vaikeutumisen sekä maahanmuuttajien määrän lisääntymisen kouluissa. Työilmapiirin arvioitiin kouluissa olevan melko hyvän. Opettajien työssä jaksaminen on mm. ikääntymisen ja työn vaativuuden kasvun myötä edelleen huolenaiheena. Saatuja arviointituloksia käytettiin pohjana uuden lukuvuoden suunnittelutyössä. Kajaanin perusopetuksen oppilasmäärä aleni edelleen; syksyllä 2005 kouluissa oli yhteensä oppilasta, joka on 33 oppilasta vähemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Vuoreslahden koulu lakkautettiin alkaen, ja oppilaat sijoitettiin Lohtajan koululle. Osa kouluista on edelleen täynnä, osassa on vajaakäytössä olevaa tilaa. Kajaanin peruskouluissa otettiin kaikilla luokka-asteilla käyttöön uusi opetussuunnitelma lukuvuoden alussa. Opetussuunnitelman toimivuutta arvioidaan keväällä 2006, ja tarvittavat muutokset tehdään seuraavan lukuvuoden aikana. Perusopetuksen talousarvio oli mitoitettu erittäin tiukaksi, jonka vuoksi koulujen tuntikehystä ohjattiin ja tunteja leikattiin. Lisäksi koulujen kerhotoiminta, projektit ja retket vähenivät. Opettajien määrä väheni noin kahdeksalla henkilötyövuodella ja perusopetuksen talousarvion toteuma pysyi annetun kehyksen sisällä. Sivistystoimialan uudelleen organisoitumisen johdosta nuorisotyö liitettiin osaksi perusopetuksen tulosaluetta vuoden 2005 alussa. Vuoden aikana on tehty merkittäviä avauksia nuorisotyön ja perusopetuksen yhteisen työn kehittämisessä ja yhteisten työkäytäntöjen juurruttamisessa. 12

14 Kajaanin Mamselli (Ateria- ja puhtaanapito-palvelut) Kajaanin Mamsellin tavoitteena oli laadukkaiden ja sopimusten mukaisten ateria- ja puhtaanapitopalvelujen tarjoaminen asiakkailleen kaupungin yksiköissä; päiväkodeissa, kouluissa, ammattikorkeakoulussa sekä työpaikkaruokailussa ym. kaupungin yksiköissä ja laitoksissa sekä maakunnan yksiköissä; lukioissa, muissa toisen asteen oppilaitoksissa ja sote-alan laitoksissa. Vuolijoen koulutoimi osti tarvitsemansa ateriat Kajaanista. Henkilöstöresurssin riittämättömyydestä johtuen sanottiin alkaen puhtaanapidon sopimuksia irti noin euron vuotuisen tulon verran. Kokonaismyynnistä ulkoisen myynnin osuus oli 48,5 %. Päivähoidon ateria- ja puhtaanapitopalvelut liittyivät sovitun toimintamallin mukaisesti kokonaisuudessaan Kajaanin Mamselliin. Toimenpiteellä oli kokonaishenkilöstömäärään ja työn tuottavuuteen merkittävä vaikutus. Henkilöstö suoritti oppisopimuskoulutuksena laitoshuoltajan ammattitutkinnon. Tehty organisaatiomuutos oli sekä toiminnallisesti että taloudellisesti kaupungin palvelutuotannon kannalta onnistunut ratkaisu. Vakinaisen henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 163,3, määräaikaisia ja työllistettyjä oli yhteensä 20,5 henkeä, jolloin kokonaishenkilöstömäärä oli 181,7 kokoaikaista henkilöä. Eläkkeelle jäi 8 henkilöä. Työsuhteen irtisanoi yhteensä 3 työntekijää ja yhden työntekijän työsuhde irtisanottiin. Ennakoimattomia eläkemaksuja maksettiin euroa. Asetettujen tavoitteiden ja mittareiden pohjalta tulosten seurannassa onnistuttiin hyvin vaikka suoritemäärätavoite jäi hieman alle asetetun tavoitteen. Tiimien toimintaa ohjasi toimintasuunnitelman ja laatukäsikirjan mukainen kehittämistyö. Koko henkilöstön kanssa käytiin kehityskeskustelut. Kaukametsä Kaukametsässä toteutettiin vuonna 2005 suuri kaupungin palvelustrategian mukainen talouden sopeutus, joka vähensi koko yksikön nettomenoja edellisvuodesta euroa. Palkkojen ja muiden kustannusten nousu huomioon ottaen todellinen vähennys oli noin euroa. Toimenpiteet mitoitettiin niin, että niiden avulla Kaukametsän on mahdollista selvitä annetulla budjetilla myös vuonna Kaukametsän henkilöstö väheni vuoden aikana noin 10 työvuodella, joista työllistettyjä oli 3. Lisäksi säästökeinona käytettiin lomautuksia. Tulopuolella hyvin onnistuivat etenkin kongressikeskus sekä kansalaisopiston maksupalvelu. Mieslahti Soi -tapahtumaa ei järjestetty. Sen sijaan Kaukametsä oli helmikuussa Kajaanissa järjestetyn Unkarin valtion kulttuuriviikon keskeinen tapahtumapaikka. Tärkeitä kansallisia tapahtumia olivat Kajaani tanssii -tapahtuma sekä Kajaanin runoviikko. Musiikkiopisto Oppitunteja oli , joista valtionosuustunteja ja maksupalvelutunteja 540. Opiskelijamäärä oli yhteensä Asiakastyytyväisyyskysely tehdään seuraavan kerran vuonna Musiikkiopisto järjesti 69 konserttia, joista Kajaanin ulkopuolella 22. Yleisöä oli kaikissa konserteissa yhteensä Kamariorkesterilla oli 4 konserttia, joissa kuulijoita oli 532. Kaukametsän opisto Oppitunteja oli , joista valtionosuustunteja ja maksupalvelutunteja Opiskelijoita 7 667, kerran laskettuna Kurssilaisia (yli 7- vuotiaat) alueen asukasluvusta 21,61 %. Opiskelijoita kerran laskettuna alueen asukasluvusta 10,9 %. Maksupalvelun nettotulo oli euroa. Asiakastyytyväisyys 3,9 (1-5). Kulttuuriviikon kävijämäärä oli henkeä. 13

15 Kongressikeskus Tulot olivat e, jossa kasvua edellisvuodesta 32 %. Kävijöitä , joista yöpyviä arviolta Yleisötilaisuuksia oli 323, ja käyttötunteja Käyttöaste Suomen kongressitalojen neuvottelukunnan ohjeen mukaan tilastoituna 77 %. Vuonna 2005 yöpyvä kotimainen kokousmatkailija jätti paikkakunnalle keskimäärin 154 e/ vrk. Kulttuuritoimi Runoviikolla kävijöitä oli Kajaani tanssii - tapahtumassa kävijöitä oli Omia konsertteja oli 13 kpl, joissa kävijöitä Muut tapahtumat 4 kpl, joissa kävijöitä Kirjasto Kirjaston asettamat tavoitteet kävijämäärien ja lainauslukujen suhteen ovat toteutuneet, vaikkakin käyttö on laskenut lainausten osalta noin 8 % ja käyntien osalta 14 %. Aukioloajat vähenivät kirjastoissa edellisvuoteen verrattuna 7 % lomautusten takia, mikä osaltaan selittää pienentynyttä käyttöä. Toisaalta perinteisten palvelujen kysyntä on laskenut valtakunnallisestikin useita prosentteja. Keskeisimpiä kehittämistoimenpiteitä kirjastossa olivat Kainuun kirjastojen yhteistyön laajentamiseen ja syventämiseen tähtäävät pyrkimykset. Selvitystyö on parhaillaan käynnissä. Yliopistokirjaston kanssa on vuoden aikana valmisteltu hanketta toimintojen yhdistämiseen saman katon alle. Pohjoisten kirjastojen yhteisen portaalin Pohjanportin tiedonhaku otettiin käyttöön marraskuussa. Kehittämistyötä jatketaan vielä tunnistautumisen ja etälainauksen osalta. Kainuun Museo Kainuun Museo joutui säästösyistä vähentämään näyttelyidensä määrää ja supistamaan aukioloaikojaan. Tämä heijastui voimakkaana kävijämäärän laskuna. Näyttelykävijät olivat kuitenkin tyytyväisiä museokäynteihinsä (näyttelykohtaiset keskiarvot asteikolla 1-4 olivat 3,5-3,8). Museolta edellytettyjä säästötoimia saavutettiin vähentämällä ja lomauttamalla henkilökuntaa sekä vapaaehtoisin virkavapain. Viranomaistehtävät suoritettiin minimitasolla. Museokiinteistön huono kunto tuli esiin vuoden aikana usein muun muassa vesivahinkojen muodossa. Kajaanin taidemuseo Kajaanin kaupungin säästötoimenpiteitä seuranneiden lomautusten vuoksi Kajaanin taidemuseo joutui perumaan kaksi näyttelyä ja sulkemaan ovensa yleisöltä väliseksi ajaksi. Vaikka yksittäisten näyttelyiden kävijämäärät pysyivät hyvinä, putosi kävijöiden yhteenlaskettu määrä lähes puoleen edellisten vuosien tasosta. Yleisöpalaute pysyi hyvänä. Opetusministeriö katsoi taidemuseon resurssit riittämättömiksi alueelliseen toimintaan, minkä seurauksena taidemuseon saama henkilötyövuosiin sidottu valtionosuus laski 10 prosenttia. Samalla Opetusministeriö lisäsi taidemuseon valtionosuuksia kahden henkilötyövuoden verran, jolloin leikkausten taloudellinen vaikutus jäi vähäiseksi. Taidemuseon kiinniolon aikana henkilökunnalle saneerattiin toimistotilat museon näyttelytiloihin ja taidemuseo luopui käytössään olleesta Kajaanin vanhasta raatihuoneesta. Oppilaitoksille suunnattua taidekasvatusta jatkettiin yhteistyössä kulttuurihanke Generaattorin kanssa. 14

16 Teatteri Teatterin alkuvuoden toimintaa hallitsi epävarmuus vuoden toimintamäärärahoista ja keskustelut teatterin tulevaisuudesta. Henkilökunta lomautettiin touko-kesäkuun vaihteessa kahdeksi viikoksi säästöjen aikaansaamiseksi. Syksyllä aloitettiin teatterin ylläpito- omistusvaihtoehtoja koskeva selvitystyö. Vähitellen usko tulevaisuuteen palasi ja toimeliaisuus palasi teatterissa entiselleen. Teatteri onnistui hyvin perustehtävässään. Teatterin ohjelmistossa esitettiin 11 näytelmää, uusia ensi-iltoja oli 6. Pirut ja enkelit vieraili Oulun Kaupunginteatterissa ja Erämaan kutsu Espoon Kaupunginteatterissa sekä Kansainvälisessä Lasten Teatteritapahtumassa Kuusankoskella, Kolme sisarta vieraili neljällä esityksellä Tampereen Teatterikesässä. Teatteriin perustettiin Oulun läänin lasten ja nuorten teatteri. Alueteatteritoimintaa varten koottiin talon sisältä ryhmä, jota vetää alueteatterituottaja. Alueryhmä on tehnyt näytelmiin liittyviä yhteistyöprojekteja Oulun yliopiston, Tanssin pohjoisen aluekeskuksen/roudan ja alueen muiden taidelaitosten ja teatteriryhmien kanssa. Alueryhmä oli muun muassa mukana toteuttamassa Generaattorin ja harrastajateatterin kanssa poliittisen teatterin festivaalia. Vuonna 2005 teatterissa oli katsojaa ja 231 esitystä, joista 65 vietiin kiertueelle. Kiertuetoiminnan osuus esityksistä oli 29 %. Teatterisalin täyttöaste oli 68 %. Teatterin vakituisen henkilökunnan määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Teatterissa jatkettiin Työministeriön rahoittamaa YHES-työhyvinvoinnin kehittämishanketta. Viisi työntekijää osallistui yhdessä Oulun Kaupunginteatterin kanssa järjestettyyn ASLAK-kuntoutukseen ja kaksi työntekijää TYKkuntoutukseen. Käynnistettiin työnkuvien, kokouskäytäntöjen ja muu organisaation kehittämistyö. 15

17 Ympäristötekninen toimiala Kehittämisstrategian toteutuminen Talous Kaupunginvaltuuston kokouksessaan tekemät verolinjaukset aiheuttivat sen, että kaupunginhallitus joutui asettamaan toimialoille uudet raamit, joihin toimialojen tuli sopeutua. Kaupunginhallituksen antama uusi raami tiukensi ympäristöteknisen toimialan raamia eurolla. Vuoden 2004 talousarvion käyttötalousraamiin verrattuna ero oli vielä hieman suurempi eli euroa. Lähes euron leikkaaminen ei onnistunut normaalein keinoin. Lähtökohtana on ollut entistä selkeämmin vetää raja lakisääteisten/pakollisten tehtävien ja vapaaehtoisten tehtävien välille. Vähenevät resurssit on kohdistettu lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Karsintanumeroissa leikkaukset on viety ympäristöja maankäyttö, kunnallistekniikka- ja tilapalvelu -tulosalueiden henkilöstömenoihin. Ympäristöteknisen lautakunnan viime vuoden lopussa päättämät liikuntalaitosten maksujen korotukset lievensivät euron verran leikkaustarpeesta. Ympäristöteknisen lautakunnan aiemmin hyväksymässä raamissa oli mukana jo rakenteellisia muutoksia kuten pallohallin kustannusten poisto, Auralan puutarhan lopettaminen, määräaikaisten palvelussuhteiden vähentäminen, ostopalvelujen lisääminen (katujen kunnossapito) ja ostopalvelujen vähentäminen (ladut). Edellisen kaupunginvaltuuston talousarvion käsittelyn yhteydessä valtuusto päätti, että Kajaanin kaupunki antaa pallohalliyhtiölle euron vuotuisen avustuksen. Summa päätettiin ottaa ympäristöteknisen toimialan budjetista raamin sisältä. Samalla valtuusto velvoitti pallohalliyhtiötä tekemään liiketoimintasuunnitelman, joka mahdollistaa kaupungin alenevan tuen. Kajaanin kaupunki velvoitettiin sopimaan Kainuun Prikaatin ja Kainuun rajavartioston kanssa hallin käyttömaksuista. Tämä valtuustopäätös lisäsi ympäristöteknisen lautakunnan käyttötalousmenoja raamin sisällä euron verran. Talousarviokirjassa vuoden 2005 taloudellisista resursseista ympäristöteknisen toimialan kohdalla todetaan: "Ympäristötekninen toimiala sopeuttaa henkilöstömenonsa ja toimintansa annettuun raamiin. Toiminnassa luovutaan myös osasta vapaaehtoisista tehtävistä, rakenteellisia muutoksia jatketaan sekä tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan." Edellä mainittu valtuustopäätös aiheutti sen, että talousarvioon ympäristöteknisen lautakunnan kohdalle kirjattu "Tasapainoisen tuloksellisuuden strategiset tavoitteet " jätettiin toissijaiseen asemaan ja keskityttiin vain talouden tasapainottamiseen valtuuston tahdon mukaisesti. Ympäristötekninen lautakunta hyväksyi toimialan vuoden 2005 talousarvion käyttötalouden käyttösuunnitelman, jossa saneeraustoimenpiteet hyväksyttiin. Säästötoimenpiteet ja säästötavoitteet olivat seuraavat: Auralan puutarhan lopettaminen e, määräaikaisten palvelussuhteiden päättäminen e, ostopalvelujen lisäämisellä katujen kunnossapidossa ja toisaalta ostopalveluja vähentämällä latujen kunnossapidossa, metsänmyyntituloja lisääminen e. Kahden viikon lomautus, joka koski ympäristöteknisen toimialan ympäristö- ja maankäyttö-, kunnallistekniikka- ja tilapalvelut -tulosalueita e, eläkkeelle jäämiset vuonna e ja kuuden henkilön irtisanominen tuotannollisista ja taloudellisista syistä e. Keväällä käytyjen selvittelymenettelyjen jälkeen lomautettiin koko ympäristöteknisen toimialan henkilökunta kahdeksi viikoksi pelastuslaitosta lukuun ottamatta, irtisanottiin kuusi työntekijää tai toimihenkilöä tuotannollisista ja taloudellisista syistä. 16

18 Kaupunginvaltuusto teki lisätalousarviopäätöksen, jossa hyväksyttiin ympäristöteknisen toimialan käyttötalouteen seuraavat toimintakatteen muutokset: Tulosalue TA 2005 TAmuutos Ymp.tekninen hallinto Ympäristö- ja maankäyttö Pelastuslaitos Muutos yht TA +muutos Lisätalousarvio oli muuttanut ympäristöteknisen toimialan talousarviokirjaan kirjoitettua toimintakatetavoitetta eurosta euroon. Vuonna 2005 maakuntahallinnon SAP-taloudenseurantajärjestelmän käyttöönotto-ongelmien vuoksi taloutta ei koko vuonna voitu seurata tulosyksikkö- tai tulosaluekohtaisesti. Ympäristötekninen lautakunta teki lisätalousarvioesityksen, jonka mukaan toimialan käyttökate olisi muuttunut eurosta euroon. Lisätalousarvioesitys jäi kaupunginhallituksessa pöydälle. Näyttää siltä, että säästötoimet kunnallistekniikan, ympäristö- ja maankäyttö- ja tilapalvelut tulosalueiden osalta onnistuivat, ja käyttötalousosan toimintakate saavutettiin. Kainuun pelastuslaitoksen osalta talousarvion laadinta osin epäonnistui eikä talousarviossa asetettua toimintakatetavoitetta saavutettu. Tämä johtui pääosin hälytysten kasvusta 20 prosentilla edelliseen vuoteen vaerrattuna. Henkilöstö Kaupunginhallitus myönsi eron Martti Anttilalle teknisen johtajan tehtävästä ja nimitti kaupungingeodeetti Timo Soinisen tekniseksi johtajaksi oman kaupungingeodeetin toimensa ohella. Tilapalvelupäällikkö Esko Peittola jäi eläkkeelle Ympäristötekninen lautakunta nimitti kiinteistötalousinsinööri Markku Haverisen uudeksi tilapalvelupäälliköksi alkaen oman toimensa ohella. 17

19 Olennaiset tapahtumat Hallinto Ympäristötekninen lautakunta kokoontui 12 kertaa ja lupajaosto 10 kertaa. Ympäristötekninen lautakunta teki 216 päätöstä ja lupajaosto 122 päätöstä. Ympäristöteknisen lautakunnan alaisia viranhaltijapäätöksiä tehtiin 535 kpl ja lupajaoston alaisia viranhaltijapäätöksiä 534 kpl. Oikaisuvaatimuksia lupajaoston päätöksistä tehtiin 6 kpl ja viranhaltijapäätöksistä 9 kpl. Pallohalli Oy:n kanssa allekirjoitettiin kauppakirja ja sopimus hallin ylläpidon avustamisesta. Joukkoliikenneavustuksia maksettiin e, vesihuoltoavustuksia e. Hissiavustuksia ei maksettu vuonna Ympäristö- ja maankäyttö Kehityskeskustelut jäivät pääosin käymättä, koska lomautuksiin ja irtisanomisiin sekä niistä johtuviin muihin selvityksiin ja järjestelyihin kului merkittävä osa johdon työajasta. Laakajärven osayleiskaava siirtyi valituksen johdosta Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyyn. Kaupunginhallitus asetti nähtäville Kuluntalahden osayleiskaavan Vuonna 2005 laillistuivat seuraavat asemakaavat ja asemakaavan muutokset: Lidl:n kortteli, Varistie - Timperintie kiertoliittymä, Komilan Shell, Maxi - Kasarminkatu, Vanha Teppana, Teppana, Mittamiehenkatu, Nakertaja Sammaltie, Samoojantie 26-32, Kätönlahti 1. osa ja Savonkatu 15. Maan hankinta ja luovutus vuonna 2005 Kauppa-, luovutus- ja vaihtokirjoja tehtiin yhteensä 39 kpl. Talousarvion 2005 toteutuminen maanhankinta- ja -luovutusinvestointien osalta Kassaperusteisesti laskien talousarvio on toteutunut seuraavasti: Maanhankinta Tulot Menot Netto Talousarvio Toteutunut 2005 Erotus , , , , , ,66 Tonttien vuokraus ja vuokrasopimusten uusiminen Vuokrasopimusasiakirjoja laadittiin yhteensä 63 kpl. Uusia tontteja vuokrattiin 23 kpl. Näistä 11 oli omakotitalotontteja, 3 kerrostalo- tai rivitalotonttia, 1 liiketontti, 1 pysäköintipaikkatontti, 3 yleisen rakennuksen tonttia ja 4 teollisuustonttia. Vanhoja vuokrasopimuksia uusittiin 40 kpl. Kaupunki sai maanvuokratuloja e ja maksoi maanvuokria e. Maanmittauslaitos ja kiinteistörekisteriä pitävät kaupungit ottivat vuonna 2005 yhdessä käyttöön valtakunnallisen yhteiseen paikkatietokantaan perustuvan uuden kiinteistötietojärjestelmän (UKTJ). Järjestelmän käyttöönotto ja integrointi kaupungin omaan paikkatietojärjestelmään onnistui hyvin. Haettujen rakennuslupien määrän ja laadun osalta voi todeta, että vuosi 2005 oli tavallinen rakennusvuosi. Uusi ympäristösuojelu - alatulosyksikkö aloitti toimintansa. Vuonna 2005 solmittiin Paltamon ja Ristijärven kuntien kanssa sopimukset ympäristönsuojelun viranomaistehtävien hoitamisesta näiden kuntien alueelle. 18

20 Kunnallistekniikka Kaupungin talouden tasapainottamiseen liittyvinä toimenpiteinä tulosalueen kaikki määräaikaiset työsuhteet lopetettiin, koko henkilöstö oli lomautettuna kaksi viikkoa ja kolmen henkilön työsuhde päätettiin. Muita säästötoimenpiteitä olivat höylän hankinnasta luopuminen sekä kriittiseen tarvehankintaan perustuva palveluiden tuottaminen. Säästötoimien myötä käyttötaloustavoite toteutui tavoitetta paremmin. Tuotot toteutuivat talousarvion mukaisesti (100,2 %). Henkilöstökulujen toteutuma oli 99,1 %. Suurimmat säästöt syntyivät kulukohdilla palvelujen ostot sekä aineet, tarvikkeet ja tavarat. Kulut olivat noin e budjetoitua pienemmät, käyttöaste 93,9 %. Käyttötalouden toimintakate oli noin e budjetoitua pienempi, käyttöaste 90,7 %. Merkittävimmin katteen myönteiseen tulokseen vaikuttivat puistojen ja liikunta-alueiden sekä liikenneväylien arvioitua suuremmat tuotot ja pienemmät kulut. Merkittävin palvelutuotannon toiminnallinen muutos oli kaupungin oman puutarhatoiminnan lakkauttaminen Auralassa vuoden alusta alkaen ja siirtyminen ostopalveluiden käyttöön. Toimenpiteen lasketaan vähentäneen tulosyksikön nettokuluja e/v. Konsulttityönä toteutettiin Rantapuiston ja linnasaaren välisen klv-sillan ja Linnansillan alikulun suunnittelu. Omana työnä suunniteltiin mm. Kätönlahden uuden asuinalueen kunnallistekniikka. Vuoden suurimat rakennushankkeet olivat Varistie - Timperintie kiertoliittymä, jolla parannettiin risteyksen liikenneturvallisuutta sekä Liikuntapuiston jalkapallokentän 1. rakennusvaihe. Huomattavimmat uudisrakennustyöt olivat Petäisenniskan kehittämisprojektin katurakennushankkeet Takojankatu väli Timperintie - Pajakatu - Höylääjänkatu sekä kadut Veistäjänkatu ja Ahjokatu. Muita uudisrakennuskohteita olivat mm. Talvitie ja Tähtitie. Kaupunki osallistui VR-radan toteuttamaan Mustan alikulkusillan rakentamiskustannuksiin osuudellaan. Kunnallistekniikan perusparannushankkeita olivat mm. Opitie-Kuntokatu risteysjärjestely, Ratakadun ja Leirikadun saneeraustyöt. Päällystystöistä suurimmat olivat Uudenkyläntie ja Paltaniementien kevyenliikenteenväylän asfaltointi. Liikenneturvallisuutta parantavina hankkeina toteutettiin mm. Tehdaskadun suojatiejärjestelyt ja Laajakankaankadun hidasteet. Puistoista saneerattiin Länsi-Purolan leikkipuisto ja Lohtajan lähiliikunta-alueelle asennettiin skeittirampit. 19

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA KESÄKUU 2019 Työttömyysaste/toukokuu: 2019 6,7 % 2018 7,4 % Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 50,0 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä :

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat Osa I: Toimintakertomus 12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat 12.6.1. Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2017 2 016 1 000 1 000 Toimintatuotot 84 053 81 643 Toimintakulut -159 229-154 656 Osuus

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta Tilinpäätös 2010 Yleinen kehitys Kouvolalaisia oli vuoden 2010 lopussa Väestörekisterikeskusken ennakkotiedon mukaan 88 089, asukasmäärä laski 85 henkilöllä. 0-18 vuotiaiden osuus väestöstä oli 19,7 prosenttia,

Lisätiedot

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA Kuopio konserni 2018 2017 TASE 1000 1000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 432 412 432 412 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 23 14 Ylikurssirahasto 93 2 Arvonkorotusrahasto 68 68 Muut omat rahastot

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ VIHTI KASVUSSA Suomen talous jatkoi vuonna 2016 alkanutta kasvu-uraa -> bruttokansantuote +3,1 % Talouskasvu heijastui myös verotilityksiin ja mahdollisti talousarviota paremman

Lisätiedot

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA TOUKOKUU 2017 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 41,7 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

TA 2018 MUUTOKSET, TULOSLASKELMAOSA, INVESTOINTIOSA JA RAHOITUSOSA

TA 2018 MUUTOKSET, TULOSLASKELMAOSA, INVESTOINTIOSA JA RAHOITUSOSA TA 2018 MUUTOKSET, TULOSLASKELMAOSA, INVESTOINTIOSA JA RAHOITUSOSA Määrärahojen ja tuloarvioiden muutokset 2018 talousarvioon TA 2018 TA muutos 2018 Muutettu TA 2018 Selitys KÄYTTÖTALOUSOSA Konsernihallinnon

Lisätiedot

TALOUSARVION SEURANTA

TALOUSARVION SEURANTA TALOUSARVION SEURANTA 31.8.2018 Tuloslaskelma 1.1. -31.8.2018 Tuloslaskelma ulkoinen TP 2017 1-8/2017 TA 2018 1-8/2018 TA-tot Ylitys/alitus Limingan kunta liikelaitoksin Varsinainen toiminta Toimintatuotot

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

TULOSLASKELMA

TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2013 1 Kouvolan talouden yleiset tekijät 2 Väestökehitys Kouvolassa 2009-2017 3 Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2040 Ikäryhmä Muutos-% 2015/2040 0-14 -12,3 15-65 -17,1 65-20,4-12 % - 17 %

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

kk=75%

kk=75% 1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden

Lisätiedot

Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunkikonserni Aaro Honkola

Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunkikonserni Aaro Honkola Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunkikonserni Aaro Honkola YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Talous vielä hyvässä vauhdissa, kasvu kuitenkin hidastumassa Julkinen talous ja kuntatalous velkaantuu edelleen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-syyskuu

Väestömuutokset, tammi-syyskuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-syyskuu 71/2.1.2/216 2.1.216 Kunnanhallitus 31.1.216 Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi21 63 1 1 nelj. 16 2 nelj

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016 TILINPÄÄTÖS 2016 TULOSLASKELMA 2016 2015 Liikevaihto 2 994 437 3 576 109 Valmistus omaan käyttöön 0 140 276 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -56 436-115 284 Palvelujen ostot -344 363-400

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 29.12.216 Tammi-marraskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta Tavoitteena antaa oikea ja riittävä kuva kuntakonsernin muodostamasta

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL 1 (17) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2018 25.10.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset

Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset SJK/387/02.02.00/2015 Kh 13.3.2017, 99 Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset Kuntalain 110 :ssä todetaan, että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa. Kaupunginhallitus 53 12.02.2018 Tarkastuslautakunta 11 09.03.2018 Kaupungin talouden toteutuminen 2017, kaupunki ja liikelaitokset 122/02.02.02/2018 KHALL 12.02.2018 53 Talous vuonna 2017 Uudenkaupungin

Lisätiedot

TALOUSTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja

TALOUSTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja TALOUSTILANNE 2017-2018 Eeva Suomalainen Talousjohtaja Kajaani on Kainuun maakuntakeskus, jonka aseman arvioidaan vahvistuvan maakuntauudistuksen myötä. Kainuun ja Kajaanin haasteena tulevaisuudessa on

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 5.4.2018 Päiväys: 5.4.2018 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014 5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tilinpäätöslaskelmat Leppävirran kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpito on eriytetty laskennallisesti. Liitteenä vesihuoltolaitoksen

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 2012 TA 2013 TA 2013 Erotus TA 2013 Enn. enn. 4/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 378-9 1 375 3 Menot

Lisätiedot

Talousarvion toteumaraportti..-..

Talousarvion toteumaraportti..-.. Talousarvion toteumaraportti..-.. 4kk = 33,3% Kokonaisuutena huhtikuun lopussa talousarvio on toteutunut taloudellisesti ja toiminnallisesti pitkälti arvion mukaisesti. Viime vuoteen verrattuna vuosikate

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2013 1 Kouvolan talouden yleiset tekijät 2 Väestökehitys Kouvolassa 2009-2017 3 Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2040 Ikäryhmä Muutos-% 2015/2040 0-14 -12,3 15-65 -17,1 65-20,4-12 % - 17 %

Lisätiedot