Kaarlo Kärkkäinen LÄHTÖTILA-ANALYYSIT JA LAADUNHALLINTA- OHJELMIEN VERTAILU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaarlo Kärkkäinen LÄHTÖTILA-ANALYYSIT JA LAADUNHALLINTA- OHJELMIEN VERTAILU"

Transkriptio

1 1 Kaarlo Kärkkäinen LÄHTÖTILA-ANALYYSIT JA LAADUNHALLINTA- OHJELMIEN VERTAILU Opinnäytetyö Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Tammikuu 2008

2 2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT LYHENTEET 1 JOHDANTO LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄ ISO 9001-STANDARDI Laatu LÄHTÖTILA-ANALYYSIT Kehittämistarveselvitys Itsearviointi laadunhallintajärjestelmästä Itsearviointi johdon vastuusta Itsearviointi jatkuvan kehittämisen periaatteista Muut kehittämistarveselvityksen arviointikohteet Asiakastyytyväisyyskysely Työtyytyväisyyskysely Lähtötila-analyysi LAADUNHALLINTAOHJELMISTOJEN VALINTA Ohjelmien esittely Enterq Enstep IMSprocess Ibiworks Eqoweb PKY-laatu Ohjelmien toiminnot Tietojen ja dokumenttien hallinta Muistutusten lähetys Tiedonhaku sekä mittarieden ja kaavioiden luonti Kyselytyökalut Prosessikuvaukset ja piirtotyökalut Ohjelmien arviointi ja pisteytys Toimittajan organisaatio Toimittajan tilannekäsitys Tarjotut ratkaisut Toiminnallisuus Teknologia Toimitussuunnitelma Käyttöönottoon ja hankintaan liittyvät riskit Pisteytyksen tulokset TOIMINTAEHDOTUS POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

3 3 Yksikkö Tekniikka, Ylivieska Aika Marraskuu 2007 Tammikuu 2008 Koulutusohjelma Sähkötekniikka Työn nimi Lähtötila analyysit ja laadunhallintaohjelmien vertailu Työn ohjaaja Tapio Malinen Työelämäohjaaja Raimo Jääskeläinen Tekijä/tekijät Kaarlo Kärkkäinen Sivumäärä 36+ Tämä opinnäytetyö tehtiin Earthpac Oy:lle. Työssä tehtiin tarvittavat laadunhallintaan liittyvät lähtötila analyysit ja laadunhallintaohjelmien vertailut, laadunhallintajärjestelmän valmistelun käynnistämiseksi Earthpac Oy:lle. Lähtötila analyysit suoritettiin kolmella eri kyselyllä asiakastyytyväisyys, henkilöstötyytyväisyysja kehittämistarvekyselyn avulla. Asiakas ja henkilöstökyselyissä käytettiin webropol palvelua. Kehittämistarve kysely tehtiin Benchmarking Oy:n julkaiseman itsearvioinin työkirjan avulla. Kyselyä varten jaettiin kysymyslomakkeet yrityksen vastuuhenkilöille. Saadut kysymykset tallennettiin ja arvioitiin kirjan mukana tulleella ohjelmalla. Laadunhallintaohjelmat vertailtiin suomen tietotekniikkayhdistyksen julkaiseman tietojärjestelmien hankintaoppaan avulla. Ohjelmien ominaisuudet pisteytettiin kirjan mukana olevan Exceltaulukon avulla. Taulukosta käytettiin niitä arviointi alueita jotka olivat merkittäviä vertailtaessa laadunhallintaohjelmia. Työn tuloksia ovat toimenpide ehdotus jossa ovat esitetty laadunhallintaan liittyen merkittävimmät kehittämiskohteet, esitys ohjelmavalinnaksi, ohjelmien vertailut sekä tehtyjen kyselyjen raportit. Kyselyraportit ovat ainoastaan toimeksiantajan kappaleessa. Työ antaa toimintamallin laadunhallintaprojektin käynnistämiseksi Pk yrityksissä. Asiasanat laadunhallinta, laatujohtaminen, arviointi, sertifiointi, prosessijohtaminen

4 4 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Date November 2007 January 2008 Author Kaarlo Kärkkäinen Degree programme Electrical engineering Name of thesis The Comparison of the Initial Condition Analysis and Evaluation of Quality Management Software Instructor Pages Tapio Malinen Supervisor Raimo Jääskeläinen This final thesis was made for Earthpac Inc. In this research, the quality management included the initial condition analysis and the quality management software comparisons for initiating the build up of the quality management system for Earthpac Inc. The initial condition analysis was based on three different questionnaires: customer satisfaction, employee satisfaction and the developmental needs. Webropol service was used for the customer satisfaction and employee satisfaction questionnaires. Using Benchmarking Inc. publication on self evaluation the developmental needs questionnaires were made. Questionnaires were given to the company s head employees. The acquired questionnaires were processed and evaluated with the help of the program, which came with the publication. The quality management programs were compared with the help of Finnish Information Technology Associations guide for purchased data systems. Features of the software were calculated by Excel sheet book. In this case, only the significant features were used in the Excelsheet. Results of this thesis are proposals for action, in which most significant developmental areas are in the quality management, proposal for software, comparison of software and results of the questionnaires. These results are only shared with the company. This thesis can help other companies in initiating the build up of quality management system. Keywords quality management, quality system, evaluation, certification, process management

5 5 1 JOHDANTO Opinnäytetyön aiheen valinta lähti liikkeelle yrityksen yhteydenotosta ja tarjouksesta tulla käynnistämään laatujärjestelmän rakentaminen. Yrittäjän tavoitteena oli saada ISO 9001 mukainen sertifioitu laadunhallintajärjestelmä rakennetuksi tulevan talven kuluessa. Järjestelmän avulla pyrittäisiin hallitsemaan yrityksen toimintoja liikevaihdon kasvaessa sekä hankkia sertifioinnin avulla kilpailuetua. Alusta asti oli selvä, että laatujärjestelmä laaditaan sähköiseen muotoon. Laatuprojektin valinta opinnäytetyön aiheeksi oli mielenkiintoinen ja tarpeellinen valinta. Laatukäsite laajeni jo lyhyen tutustumisen jälkeen tuotteen laadusta koko toiminnan johtamisen laaduksi. Mitä enemmän aiheeseen tutustui, sitä enemmän uusia käsitteitä ja termejä löytyi. Samankaltainen laatupyrkimys saatetaan ilmaista laatujohtamisena, toiminnanohjauksena tai jatkuvan parantamisen periaatteena. Yhteistä kaikille on toiminnan tuloksellisuuden parantaminen, virhemahdollisuuksien vähentäminen ja asiakastyytyväisyyden parantaminen. Liikkeellelähdön ongelma, laatutyöhön liittyvän tiedon löytäminen, vaihtui pian vaikeuteen rajata ja valita parhaat informaatiolähteet. Opinnäytetyön tehtävänä oli hankkia riittävät tiedot laatujohtamishankkeen käynnistämiseksi Earthpac Oy:ssä. Hankkeen myöhemmäksi tavoitteeksi yritys oli asettanut laadunhallintajärjestelmän sertifioinnin ISO standardin mukaisesti. Hankkeelle haettiin yrityskehitysprojektista rahoitusta vuoden 2008 loppuun. Rahoitushakemuksessa projektin tavoitteeksi määriteltiin lähtötila-analyysien tekeminen, laatudokumentointiin tarvittavan ohjelman valinta ja mahdollisesti liiketoimintaprosessien kuvaaminen. Lähtötila-arviointia varten tehtiin kehittämistarvekysely, työtyytyväisyyskysely ja asiakaskysely. Kehittämistarvekyselyä varten hankimme Bencmarking Oy:stä itsearvioinnin, Matkalla huipulle ISO 9001 ja standardiparin avulla, työkirjoja. Kirjat sisälsivät kysymyksiä ja esimerkkitapauksia hyvistä laatujohtamiseen liittyvistä käytännöistä. Vastaukset on raportoitu kirjan mukana tulevan ohjelman avulla.

6 6 Työtyytyväisyyskysely, samoin kuin asiakastyytyväisyyskysely, tehtiin webropolpalvelun avulla. Työtyytyväisyyskysely pohjautui yrityksessä aiemmin käytettyyn kyselyyn. Asiakaskyselyn kysymykset laadittiin yrityksessä uuden strategian ja myynnintavoitteiden mukaisesti. Earthpac Oy:n toimipisteitä on kolmella paikkakunnalla. Taloushallinnon ja tuotannon toimintojen pitkä etäisyys tuo omat haasteensa informaation hallintaan yrityksessä. Taloushallinnon ohjelmistona yrityksessä on Hansa. Ohjelmaan on tallennettu myynnin tarvitsemia dokumentteja. Haapajärven toimipisteessä on atk-verkko, jonka palvelin oli aiemmin käytettävissä myös Äänekoskelta. Palvelimelle on tallennettu yrityksen dokumentteja. Dokumenttien hakemistorakenne on kuitenkin epäselvä ja tarvittavan tiedon löytäminen työlästä. Laadunhallinnan näkökulmasta on vaikeinta se, etteivät reklamaatiot ja poikkeamaraportit ole luettavissa Haapajärvellä, missä yrityksen taloushallinto ja toimitusjohtaja pääsääntöisesti työskentelevät. Laatukonsultti Eero E. Karjalainen on kirjoittanut kolumnissaan Älä hukkaan tulosta laatujärjestelmiin, että monessa yrityksessä on ISO:n laatuluurangon yllä vain sertifioitu laatunahka. Suomalainen tapa suhtautua laatustandardeihin on samanlainen kuin kuuluisa suhtautumistapamme direktiiveihin - liian tarkka. Laatujärjestelmän tärkein tehtävä on tuottaa yritykselle lisää voittoa. Mappihyllyssä pölyttyvä laatukäsikirja ei tuo koskaan siihen sijoitettua panostusta takaisin. Tässä työssä etsittiin yrityksen tarpeisiin ja kokoon nähden mahdollisimman sopiva tapa hallita ja toteuttaa laatutyötä. Vaikka työ käsittelee käytettyjä kyselyitä, on ohjelmiston valinnassa muistettu periaate: jollet osaa teoriaa, et kykene kuin kopioimaan. Työn vaikein asia oli laatujärjestelmän tueksi valittavan ohjelmiston vaatimusten määrittely. Tarveselvitys perustuu pitkälti työn alkuvaiheessa suoritettuihin kyselyihin. Merkittävä osa tarveselvitystä olivat myös keskustelut toimitusjohtajan, myyntihenkilöiden ja taloushallinnon työtekijöiden kanssa. Kaikkia valintaan vaikuttavia tekijöitä ei voida ar-

7 7 vioida objektiivisesti. Henkilökohtaiset arviot käytettävyydestä ja ulkoasusta on vain hyväksyttävä. Opinnäytetyöllä oli kaksi päätavoitetta: selvittää yrityksen kehittämistarpeet ja tehdä esitys yrityksen tarpeisiin sopivasta laadunhallintaohjelmasta. Laadunhallintaan liittyviä kehittämistarpeita selvitettiin asiakas-, työtyytyväisyys- ja kehittämistarvekyselyillä. Laatukustannuksia en työssäni arvioinut. Laadunhallintaohjelman valinnan apuna käytin Suomen tietotekniikkayhdistyksen opaskirjaa tietojärjestelmän valitsemiseksi. Työ antaa yritykselle tarvittavat tiedot laadunhallintaprojektin käynnistämiseksi, ohjelman valintaperusteiksi ja laadunkehittämisen painopistealueiksi.

8 8 2 LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄ Kun puhutaan yrityksen johtamisesta ja siihen liittyvistä käsitteistä, törmätään usein varsin samankaltaisiin termeihin. Tässä opinnäytetyössä laadunhallintajärjestelmällä tarkoitetaan ISO standardin mukaista tapaa toimia ja johtaa yrityksen toimintoja. Olli Lecklin määrittelyn mukaan laatujärjestelmä on rakenne, jonka avulla johdon tahtotila viedään systemaattisesti läpi organisaation. Tällöin laatujärjestelmä on pelisäännöt yrityksen johtamisjärjestelmää varten. Samoin laatujärjestelmä ja laadunhallintajärjestelmä ovat hänen mukaansa toimintajärjestelmän synonyymejä. ( Lecklin 2002, 31). Keskusteluissa käy usein ilmi, että laadunhallintajärjestelmä mielletään laatukäsikirjaksi, joka on kuitenkin vain osa laatujärjestelmää ja sen mukaista johtamista. 2.1 ISO 9001-STANDARDI Kaksikymmentä vuotta sitten ilmestyi ensimmäinen laatujärjestelmästandardi ISO 9000:1987. Suomenkielinen versio ilmestyi vuotta myöhemmin. Ensimmäisissä standardiversioissa hallitsevana piirteenä oli dokumentoinnin korostaminen. Järjestelmäauditoinneissa keskityttiin varsin yksityiskohtaiseen standardin kohtien läpikäyntiin, minkä vuoksi järjestelmä koettiin organisaatioiden toimintaa enemminkin haittaavana tekijänä kuin kehittämisen välineenä. (Voutilainen, Ritola, Moisio 2001, ) Laatupalkintomallien yleistyminen 1990-luvulla pakotti uudistamaan ISO laatustandardeja enemmän asiakaslähtöisiksi ja toimintaa kokonaisvaltaisemmin käsittäväksi. Tällöin muodostuivat niin sanotut laadunhallinnan 8 periaatetta, jotka ovat asiakaslähtöisyys, johtajuus, ihmisten osallistuminen, prosessimainen lähestymistapa, järjestelmäkeskeinen johtamistapa, jatkuva parantaminen, tosiasioihin perustuva päätöksenteko ja yhteistyökumppanuus asiakkaiden kanssa. Standardin kehittämistyö jatkui. Joulukuussa 2000 julkaistiin uusi versio, joka jakaa laadunhallintajärjestelmän sisällön viiteen luokkaan: laadunhallintajärjestelmään, johdon

9 9 vastuuseen, resurssien hallintaan, tuotteen toteuttamiseen ja mittaukseen, analysointiin ja jatkuvaan parantamiseen. (Voutilainen, 2001, s.11 13). ISO 9001:2000 määrittelee laadunhallintajärjestelmien vaatimukset mille tahansa organisaatiolle, jolle on tarpeen osoittaa organisaation kyky toimittaa jatkuvasti asiakasvaatimukset ja lakisääteiset vaatimukset täyttävä tuote, ja jonka tavoitteena on parantaa asiakastyytyväisyyttä. CD- levy (SFS e-käsikirja ). Standardi ei siis sisällä tuotekohtaisia vaatimuksia. Kaaviossa 1 on esitelty käsitekaaviolla standardin mukainen prosessijohtamisen kaavio. Tuotteiden toteuttaminen lähtee liikkeelle asiakkaiden vaatimuksista. Asiakastyytyväisyyttä mittaamalla saadaan informaatiota laadun kehittämiseksi. Yritys ja sen johto viestivät asiakkaiden kanssa laatuvaatimuksista sekä yrityksen laatupolitiikasta. Kuvio 1: Prosesseihin perustuva laadunhallintajärjestelmä (ISO 9001:2000).

10 10 Eero E. Karjalaisen varoitus olla hukkaamatta tulosta pelkään laatunahkaan, on mahdollista huomioida standardin oikealla ymmärtämisellä ja toteutuksella. ISO-9001:2000 standardi ei sisällä tarkkoja vaatimuksia laadunhallintajärjestelmän luurangosta eli dokumenttien määrästä, vaan edellyttää toiminnan kannalta oleellisten asioiden dokumentointia. Esimerkiksi tuotteen laadunvarmistaminen voidaan osoittaa kuvaamalla toiminta jolla virheellisen tuotteen meneminen asiakkaalle estetään, eikä erillisiä mittaus- ja tarkastuspöytäkirjoja vaadita. Lihakset luurangon ympärille eli laatujärjestelmän vaikuttavuus, syntyvät prosessimaisen toimintatavan omaksumisesta ja asiakkaan tarpeista lähtevästä toiminnasta. ISO 9001:2000 standardin mukainen johtamistapa edellyttää, että yrityksen johto määrittelee selkeästi yrityksen tavoitteet ja strategian. Johtamismalli edellyttää, että johto varaa tarvittavat resurssit joilla asetettuihin tavoitteisiin voidaan päästä. Tämä on käytännössä asetettujen tavoitteiden viestittämistä läpi organisaation, henkilökunnan sitouttamista ko. tavoitteisiin ja heidän kyvykkyytensä varmistamista yltää asetettuihin tavoitteisiin riittävän koulutuksen ja osaamisen avulla. Resurssien hallinta pitää sisällään myös tarvittavat aineelliset resurssit toteuttaa yrityksen strategiaa. Laatujärjestelmän vaikuttavuutta rakennetaan lisäksi asiakaskeskeisyyden avulla. Asiakastyytyväisyyden mittaamisella ja asiakasvaatimusten kautta saadaan selville asiakkaiden palvelulle sekä tuotteelle asettamat laatuvaatimukset. Myös tuotannon tehokkuutta ja virhekustannusten seurannalla saadaan tarvittavaa tietoa jatkuvan parantamisen toteuttamiseksi. Moisio ja Ritola kirjoittavat kirjassaan ISO 9001:2000 ja menestyksen avaimet, että tuntemalla asiakkaan vaatimukset ja täsmälliset odotukset, saadaan yritykselle selvää kilpailuetua ja voidaan löytää asiakasta ilahduttavia laatupiirteitä (Moisio & Ritola, 2001). Standardin edellyttämä prosessimainen toimintatapa tarkastelee yrityksen toimintoja vertikaalisesti, eikä organisaatiossa osastoissa tapahtuvina erillisinä ylhäältä johdettuina toimintoina. Prosessimainen toimintapa toimii hyvin kun kehitetään ja parannetaan tuotteen valmistukseen liittyvien toimintojen vaatimaa aikaa ja resurssien tarvetta. Toimintaa

11 11 voi hyvin kuvata tilaus-toimitusprosessilla joka käynnistyy asiakkaan antamalla tilauksella ja etenee yrityksen sisällä käyttäen yrityksen sekä aineellisia että henkisiä resursseja päätyen lopulta asiakkaalle lähtevään toimitukseen ja laskuun. Kehittämällä koko ketjuntoimintaa yhtenäisenä saadaan parempi lopputulos, kuin kehittämällä yksin erillisiä toimintoja. Prosessikuvauksilla saadaan reaalielämä ja -talous paremmin ymmärrettäväksi. (Moisio, 2001) 2.2 Laatu Laadun historiaa voimme ajatella teollisen tuotannon kehityksen rinnalla. Vaihdantatalouden aikana tuotteen laatuun liittyvät asiat olivat arvioitavissa välittömästi asiakkaan ja myyjän kohdatessa. Tuotteen laatu määräsi jo tuolloin sen arvon markkinoilla. Myöhemmin ammattikunnat ja niiden ammatti ylpeys toimivat eräänlaisina laaduntakaajina. Kisällistä edettiin mestariksi vasta kun ammattitaito oli saavuttanut riittävän laadun. Teollinen tuotanto muutti ratkaisevasti laadun käsitettä ja tapaa saavuttaa riittävä laatu. Työkaluiksi tulivat tuotannon valvonta ja tarkastus ja viallisten kappaleiden erottaminen. Laadunhallinnan kehitys ovat tämän jälkeen seuranneet laadunohjauksen kehitysvaihe jossa tavoiteltiin ihannearvoa laadulle mutta sallittiin myös tietty poikkeama. Seuraava vaihe oli laadunvarmistus jossa keskityttiin laatuvirheitä aiheuttavien toimintojen ennaltaehkäisyyn ja edelleen TQM (total quality management) kokonaisvaltainen laadunhallinta jossa sisäisten toimintojen rinnalla ovat asiakasvaatimukset. ( Lecklin, 2002.) Käsitämme usein laadun tuotteen virheettömyytenä, mutta laadulla voi olla muitakin merkityksiä. Paul Lilrank esittää kuusi laatu ominaisuutta; Valmistuslaatu, tuotelaatu, arvolaatu, kilpailulaatu, asiakaslaatu ja ympäristölaatu. Valmistuslaadun näkökulmasta kehitetään tuotannon prosesseja niin, että mahdolliset virheet jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Tuotelaadussa korostuu tuotteen suunnittelun onnistuminen. Arvolaadussa merkittävää on kustannustehokkuus ja sijoitetun pääomantuotto. Kilpailulaatu on tuotteen laatuasema kilpaileviin tuotteisiin. Se samoin kuin asiakaslaatu kuvaa kykyä tyydyttää asiakkaan odotukset. Ympäristölaatu on tuotteen vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan. (Lecklin, 2002.)

12 12 Nykyaikaiseen laatukäsitykseen voidaan sisältää kaikki yrityksen toiminnot. Laadukkaita tuotteita voi syntyä vain laadukkaan toiminnan seurauksena ja että keskeisenä periaatteena on jatkuva parantaminen. (Nurmi, 1999.) Laadun käsitettä ei ole standardissa määritelty tarkoin. Laatuun liittyviä käsitteitä on pyritty esittämään käsitekaaviolla kuviossa 2. Sanallisesti ISO 9000:2000 määrittelee laadun olevan sellaisia tuotteen luontaisia ominaisuuksia, jotka täyttävät sille asetetut vaatimukset. Vaatimukset ovat asiakaslähtöisiä, yleisesti hyväksyttyjä normeja tai muiden sidosryhmien asettamia vaatimuksia. Luontaisesti standardi tarkoittaa tuotteen pysyvää ja olemassa olevaa ominaisuutta. Laatua voidaan luonnehtia myös huonoksi tai hyväksi (ISO 9000:2000). Käsitekaaviossa (kuvio 2) kuvataan laatustandardin 9001 näkökulmasta. Laadun määrittelevät yhtäältä asiakasvaatimukset, kuin yleisesti tuotteelta tai palvelulta edellytetyt ominaisuudet. Laadun määrittelyyn vaikuttaa myös organisaation kyky tuottaa palvelu tai tuote. Kyvykkyys sisältää yrityksen sisäisen toiminnan vaikutukset ympäristöön ja sidosryhmiin.

13 13 Kuvio 2: Laatua kuvaava käsitekaavio (ISO 9000:2000) Jotta yritys menestyisi kovenevassa kilpailussa ja pystyisi täyttämään tiukkenevat laatuvaatimukset, on toiminnan laadukkuutta yhä parannettava. Hyvän laadun avulla voidaan saavuttaa parempaa hintaa tai sen asemesta suurempi markkinaosuus. Toisaalta asiakas voi edellyttää hyvän palvelun- ja tuotelaadun lisäksi että yrityksen toiminta on kaikilla tasoilla riittävän laadukasta. Liikekumppanin toiminnassa ei sallita työtapaturmia ja vaatimuksiin sisältyy että toiminta on myös ekologisesti kestävää (Nurmi 1999). Kytkemällä prosessimainen toimintatapa laadunhallintaan ja laatuun, voidaan laatuun vaikuttavia tekijöitä kehittää niissä prosessin vaiheissa, joissa asiakkaalle näkyvät laatuominaisuudet syntyvät. Tämä helpottaa tarvittavien toimintaohjeiden ja laatukriteereiden määrittelyä. (Valtanen, 1997.)

14 14 3 LÄHTÖTILA-ANALYYSIT 3.1 Kehittämistarveselvitys Ennen kehittämishankkeen aloittamista on syytä selvittää, että yrityksellä on tarvittavat valmiudet toimintansa kehittämiseen, ja että yrityksen johto on sitoutunut hankkeeseen. Myös sitoutumisen taso on merkittävä. Johdon on tarvittaessa myös itse osallistuttava kehittämistoimintaan. (Nurmi1999). Kehittämistarveselvityksen tehtävänä oli ongelmakohtien selvittämisen lisäksi johdattaa johtoryhmän jäsenet keskustelemaan kokonaisvaltaisesta laadunhallinnasta. Tarveselvitys tehtiin itsearviointina Benchmarking Oy:n julkaiseman kysymyssarjan, Matkalla huipulle, ISO 9001 ja 9004 standardiparin avulla, -pohjalta. Kysymyssarjan arviointialueet olivat ISO standardin rakenteen mukaiset. Itsearviointikysymyksiä käytetään myöhemmin toiminnan kehittymisen seurantaan. Tulosten raportointia varten kirjan mukana tuli Change Manager Le -ohjelmisto. Kyselyssä selviteltiin kunkin osa-alueen nykytila, tavoiteltava tila ja asianmerkitys yrityksen menestymisen kannalta, asteikkona käytettiin arvoja 1-5. Kysely toteutettiin jakamalla johtoryhmän jäsenille kysymyslomakkeet ja edellä mainittu itsearvioinnin kirja. Kirjan tarkoitus oli auttaa ymmärtämään kysymysten sisältö. Kyselyn yksityiskohtaiset tulokset esitetään ainoastaan yrityksen saamassa opinnäytetyökappaleessa (LIITE 1/1-9). (Moisio, Tuominen, Kuivalainen, 2005). Käytetyt kyselylomakkeet ovat liitteissä 2 ja 3. (LIITE 2, LIITE 3/1-2). 1 ASIAKASLÄHTÖISTÄ ja PROSESSIMAISTA toimintamallia KEHITETÄÄN jatkuvasti (4.1) 2 On määritelty ne periaatteet, joiden mukaan SIDOSRYHMIEN VAATIMUKSET ja odotukset DOKUMENTOIDAAN 3 DOKUMENTOINTIA ARVIOIDAAN säännöllisesti ennalta sovittujen kriteereiden avulla 4 DOKUMENTOINTIJÄRJESTELMÄMME sisältää käytännöllisessä ja luotettavassa muodossa johtamis- ja toimintaperiaatteemme (4.2.2) 5 Työohjeita, piirustuksia, prosessikaavioita ja muita vastaavia ASIAKIRJOJA käsitellään sovittujen ohjeiden mukaisesti (4.2.3) 6 Raportteja, muistioita, pöytäkirjoja ja muita toiminnassa syntyviä TALLENTEITA käsitellään sovittujen ohjeiden mukaisesti (4.2.4) 7 Organisaatiota JOHDETAAN laadunhallinnan kahdeksan periaatteen mukaisesti 8 Yleisarvosana Kuvio 3 Esimerkkejä kysymyksistä (Kuivalainen, 2005)

15 Itsearviointi laadunhallintajärjestelmästä Laadunhallintajärjestelmän itsearviointi osoitti merkittävimmät puutteet riittämättömässä dokumentoinnissa. Vastauksien mukaan asiakirjoja, pöytäkirjoja ja muita yrityksen dokumentteja säilytetään ja tallennetaan sovittujen ohjeiden mukaisesti. Työohjeiden ja laatuun liittyvien dokumenttien tallentaminen sovittujen ohjeiden mukaan oli heikompaa. Dokumenttien hallintajärjestelmä koettiin kuitenkin epäluotettavaksi ja vaikeaksi käyttää. Tulosten perusteella tärkeimmät kehittämiskohteet laadunhallintajärjestelmässä ovat dokumenttienhallinta ja prosessimaisen toimintamallin kehittäminen. Tulokset ovat esitetyt liitteessä 1.(LIITE 1/8-9) Itsearviointi johdon vastuusta. Arviointi osoitti puutteita toimintapolitiikan ja strategisen johtamisen selkeydessä. Työtyytyväisyydessä henkilöstön odotusten huomioimisessa oli merkittävä ero nykytilan ja tavoitetilan välillä. Nykytilan laatupolitiikka jatkuvan kehittämisen välineenä, ei toteutunut niin kuin tavoite olisi edellyttänyt. Kehittämiskohteina ovat strategisen johtamisen ja laatupolitiikan selkeyttäminen, sekä näiden viestintä. Työtyytyväisyyden mittauksen avulla johto voi edistää hyvinvointia työpaikalla. Tulokset ovat esitetty liitteessä 1(LIITE 1/8-9) Itsearviointi jatkuvan kehittämisen periaatteista Suurimmat erot nykytilan ja tavoitetilan välillä olivat asiakastyytyväisyydestä ja tyytymättömyydestä kertovien tietojen keräämisessä, sidosryhmätyytyväisyyden mittaamisessa ja johtamisjärjestelmän toimivuuden arvioinneissa. Kehittämistehtävinä ovat asiakastyytyväisyyden mittaaminen ja reklamaatioiden käsittelyn kehittäminen. Johtamisjärjestelmän itsearviointitoiminta aloitetaan ja asetetaan järjestelmän toimivuutta mittaava mittaristo. Tulokset ovat esitetyt liitteessä 1.(LIITE 1/8-9)

16 Muut kehittämistarveselvityksen arviointikohteet Muut kehittämistarveselvityksen arviointialueet olivat resurssienhallinta, tuotteen toteuttamisen suunnittelu, sidosryhmiin sisältyvät prosessit, tuotteitten kehittäminen, ostotoiminta, tuotteiden kehittäminen ja seuranta- ja mittalaitteiden ohjaus. Selvityksen perusteella merkittäviä kehittämiskohteita ovat resurssienhallintaan liittyvät kysymykset, erityisesti ne jotka liittyvät koulutukseen. Seuranta- ja mittalaitteiden ohjauksessa on kyselyn mukaan, suurehko ero nykytilan ja tavoitetilan välillä. Yrityksessä ei ole kuitenkaan käytössä monia mittalaitteita, joten tulos ei ole merkittävä. Tulokset ovat esitetty liitteessä 1. (LIITE 1/8-9) 3.2 Asiakastyytyväisyyskysely Asiakaskysely tehtiin sähköpostikyselynä webropol ohjelman avulla. Kysymyksillä haluttiin mitata kolmea asiakokonaisuutta: myyntihenkilöstön onnistumista, tarjous-, tilausmenettelyä ja toimituksia sekä palvelun ja tuotteen laatua. Merkittävimmät kehityskohteet kyselyn mukaan ovat asiakaskäyntien ja yhteydenottojen määrässä. Muutamat heikot arvosanat asiakirjojen ja laskujen selkeydessä, vaativat myös huomiota. Laskutukseen ja toimitukseen liittyvien asiakirjojen oikeellisuutta on pidettävä ns. must be - laatuna, eli vähimmäisvaatimuksena. Kyselyn tulokset ovat esitettyinä liitteessä 1 ja kysymyslomakkeet liitteessä 2. (LIITE 2), (LIITE 1/5-5-7) 3.3 Työtyytyväisyyskysely Työtyytyväisyyskysely tehtiin samoin sähköpostikyselynä webropol ohjelman avulla. Kyselyyn vastattiin anonyymisti. Kyselyn mukaan eniten kehittämistarvetta on tiedon kulussa, henkilöstön koulutuksessa ja järjestystasossa. Töiden sujuvuuteen ja työmenetelmiin oltiin tyytyväisiä, samoin laatutavoitteiden tuntemus omassa työssä arvioitiin hyväksi.

17 17 Laadunkehittämisen näkökulmasta tärkeimmät kehittämiskohteet ovat tiedonkulun parantamisessa, kehittämistavoitteiden tiedottamisessa ja tulosten mittaamisessa. Kyselyn tulokset ovat liitteessä yksi, ja kysymykset ovat liitteessä kolme. (LIITE 3/1-2), (LIITE 1/1-4) 3.4 Lähtötila-analyysi Tehtyjen tutkimusten ja haastattelun perusteella laadunkehittämishankkeen tärkeimmät painopistealueet ovat johdon sitouttaminen, selkeän ja helppokäyttöisen dokumentointijärjestelmän kehittäminen ja henkilöstön kouluttaminen. Tutkimusten mukaan suurin riski on, ettei johto sitoudu hankkeeseen. Laatuhankeen onnistuminen vaatii koko henkilöstön sitoutumisen siihen. Sitoutumista uhkaa kuitenkin, että laatuhanke ja siihen liittyvät dokumentointivaatimukset koetaan lisätyönä, eikä hankkeella saavutettavia etuja kyetä kuvaamaan tai niitä ei uskota saavutettavan. (Lecklin, 2002.) Lähtötila-analyysiin sisällytetään usein laskelma laatukustannuksista. Tässä työssä ei erillistä arviota laatukustannuksista tehty. Laatuhankkeeseen sitoutumisen vahvistamiseksi on tässä esitetty yleinen arvio laatukustannuksista. Laatukustannuksia aiheuttavat laadunvarmistamisesta syntyvät sekä virheellisistä tuotteista koituvat kustannukset. Yleisesti laatukustannusten arvioidaan tuotannollisissa yrityksissä olevan % liikevaihdosta. (Järvinen, Lemetti, Virtanen 2001, 17.) Laatuhankkeen tavoitteena voi olla kustannusten pienentäminen 30 %:iin. Tavoitteena voi olla myös virhekustannusten kasvun estäminen. Yrityksen kasvu vaatii myös johtamisjärjestelmän kehittämistä. Laatujohtamisen periaatteet ovat hyvä väline kasvun hallintaan. Laadunhallintajärjestelmän tulisi toimia johtamisen työkaluna, jolla kyetään kuvaamaan prosessit, arkistoimaan dokumentteja sekä esittämään mitattavat asiat selkeästi ja kootusti. Järjestelmän tehtävänä on toimia informaatiokanavana yrityksen sisällä.

18 18 4 LAADUNHALLLINTAOHJELMISTOJEN VALINTA 4.1 Ohjelmien esittely Ohjelmien esittelyssä pyritään antamaan yleiskuva vertailluista ohjelmista ja näkymä käyttötilanteesta. PKY-laadun ohjelmistosta ei ollut saatavilla selainnäkymää. Ohjelma esitellään aina asiakkaan luona Enterq Entersol esittelee oman ohjelmansa johtamisjärjestelmänä. Enterq on selainpohjainen järjestelmä. Ohjelmassa ei ole ISO standardin mukaista hakemistorakennetta, mutta ohjelma tukee standardin mukaista sisältöä. Ohjelma käyttää SQL-tietokantaperustaa, jolloin CRM ja ERP- ohjelmat voivat toimia samassa yhteydessä. Ohjelmaan oli mahdollista tutustua demoversion avulla ilman muokkausoikeuksia. Rakenne oli selkeä, ja eteneminen tarvittavaa tietoa kohti tapahtui joko prosessikuvauksien tai pääotsakkeiden kautta. Demoversion prosessikartta oli ainoastaan prosessiluettelo, siinä prosessien keskinäiset vaikutukset eivät tule esille. Prosessikuvauksien visuaalinen ilme on vaatimaton. Ohjelmassa on tarvittava versionumerointi, ja yhteensopivuus taloushallinnosta saataviin mittareihin on mahdollinen. Järjestelmässä on mahdollisuus rajata käyttäjäoikeuksia, samoin asiakkaille on mahdollisuus tarjota lukuoikeus tiettyihin dokumentteihin. Pääkäyttäjän on mahdollista seurata muiden käyttäjien aktiivisuutta. Kuviossa 3 näkyy ohjelman hakemistorakenne. (EnterQ, 2007). EnterQ Virtual Management System Alku Strategia Dialogi Dokumentit Käsikirja Menettelyt Työohjeet Muut Asiakirjojen luonti

19 19 Kuvio 4: Enterq:n hakemistorakenne Kuviossa 4 on käyttäjälle avautuva selainnäkymä. Ohjelmaan liittyy käyttöoikeus yrityksen tuottamaan laatuopisto-tietokantaan. Tietokannassa on ISO standardin mukaiseen johtamisjärjestelmään liittyvää aineistoa. Kuvio 5: Selainnäkymä Enterq

20 Enstep 5.0 Enstep on Proventia Solutions Oy:n tuottama ohjelma ISO 9001, ISO ja OHSAS standardien mukaisten johtamisjärjestelmien dokumentointiin. Ohjelma voidaan asentaa joko asiakkaan tai Proventia Solutions Oy:n palvelimelle. Ohjelmassa on automaattinen versionumerointi ja automaattiset raporttien lähetykset. Ohjelma mahdollistaa prosesseihin linkitettävät tiedostot, joten dokumentteihin siirtyminen voi tapahtua myös tätä kautta. Ohjelmasta ei ole tarjolla demoversiota, joten arviointi on tehty esitteen ja tarjouksen perusteella. Kuvassa 5 on ohjelmasta avautuva näkymä. (Proventia,2007) Kuvio 6: Selainnäkymä Enstep IMSprocess IMSprocess on IMS Business solutions Oy: n toimintajärjestelmän hallintaohjelma. Ohjelma on selainpohjainen, ja se asennetaan asiakkaan omalle palvelimelle. Järjestelmä kuvaa yrityksen toimintaa ja organisaatiota prosessikuvausten avulla. Asiakirjat ja dokumentit löytyvät parhaiten prosessikuvausten avulla. Ohjelmassa on automaattinen versionhallinta ja poikkeamaraporttien lähetys. Järjestelmä hakee ajastetusti muista järjestelmistä tietoa myös taloushallinto-ohjelmistosta. Ohjelmaan voidaan asettaa eritasoisia käyttöoikeuksia, mutta myös pelkät lukuoikeudet ovat mahdollisia.

21 21 IMSprocessin avulla voidaan toteuttaa asiakaskyselyä ja yrityksen sisäisiä kyselyjä erityisen raportointityökalun avulla. Ohjelman visuaalisuus ja myös prosessivaiheiden kuvaus ovat selkeät. Ohjelmassa ei ole valmiina ISO 9001-standardin mukaista sisällysluetteloa. Laatukäsikirjaa varten on oma otsakkeensa ja hakemistohierarkia rakentuu niin, että standardin mukaisen johtamisjärjestelmän mukainen dokumentointi on mahdollista rakentaa. Kuviossa 6 on näkymä, jossa on avattuna tilaustoimitusprosessin kuvaus. Kaaviossa näkyvät prosessin eri vaiheet ja eteneminen. Vaiheista on linkit niihin liittyviin dokumentteihin ja reaaliaikaisiin mittareihin. Kuvio 7: IMSprocessin tapa kuvata prosesseja IMSprocess- ohjelma on ominaisuuksiltaan laajin vertailluista ohjelmista. Asiakasreferenssit ovat monipuoliset niin asiakasyritysten koon kuin toimialankin suhteen. Ohjelma vastaa hyvin toimittajansa kuvausta toimintajärjestelmän hallintaohjelmana. Prosessiku-

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Yksinkertaista. Me autamme. TM. Ceriffi Oy Ver Mikko Kettunen

Yksinkertaista. Me autamme. TM. Ceriffi Oy Ver Mikko Kettunen Yksinkertaista. Me autamme. TM Ceriffi Oy Ver 3.0 22.11.2015 Mikko Kettunen UKK, ISO 9001:2015 Usein kysytyt kysymykset ISO 9001 uudistumisesta Mikä on ISO 9001? Milloin uudistus tapahtuu? Mitä muutos

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Arviointiraportti. Patenttitoimisto Jaakko Väisänen

Arviointiraportti. Patenttitoimisto Jaakko Väisänen 2016-06-16 1 (5) Arviointiraportti Patenttitoimisto Jaakko Väisänen 14. - 16.6.2016 Raportti nspecta Sertifiointi Oy Visiting address CN: 1065745-2 Group headquarters: nspecta Group Oy, Helsinki, 2016-06-16

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja

Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja 2901030 Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät Vierailuluento 13.10.2004 Sanna Vauranoja Luennon aiheet 1. Käsitteet 2. Johtamis- ja hallintajärjestelmät yleisesti 3. Laadunhallinta 4. Ympäristönhallinta

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Standardin uudistamisen tilanne Miksi ISO 45001? Hyödyt Suurimmat erot ja muutokset

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jatkuvan parantamisen työkalut - Laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmät 13.10.2016 Marika Kilpivuori Jatkuva parantaminen ISO 22000:2006, kappale 8.5.1 Jatkuva parantaminen:

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Mikä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori? Valtori tuottaa

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Suorituskyky- ja riskiperusteinen toimintamalli Liikenteen turvallisuusvirastossa

Suorituskyky- ja riskiperusteinen toimintamalli Liikenteen turvallisuusvirastossa Suorituskyky- ja riskiperusteinen toimintamalli Liikenteen turvallisuusvirastossa 17.9.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Suorituskyky- ja riskiperusteisen toimintamallin tavoitteet Uusi viranomaisuus,

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Päivi Jantunen laatukoordinaattori 4.1.2017 1 Toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan pohjana SFS-EN ISO9001-standardi johtamisjärjestelmä, joka auttaa

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy.

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy. Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta 3.12.2015 Heikki O. Penttinen Castilsec Oy Tietoturvallisuuden päätavoitteet organisaatioissa Tietoturvallisuuden oikean tason varmistaminen kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Rakentamispolitiikka. Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa

Rakentamispolitiikka. Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa Rakentamispolitiikka Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa 2 PAS 55 Omaisuuden hallinnan elementit Omaisuuslajit Elinkaaren vaiheet: Hankkiminen Käyttäminen Kunnossapitäminen Uusiminen/hävittäminen 3

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen ISO 55000 Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia 6.11.2014 Kari Komonen Eräitä käsitteitä omaisuus, omaisuuserä kohteet, asiat tai kokonaisuudet, joilla on tai voi olla arvoa organisaatiolle omaisuudenhallinta

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on.

Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on. Helsingin maalariammattikoulu n yhteystiedot Kornetintie 2b 00380 HELSINKI Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on. mitattavissa oleva tulos, jonka

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 1(7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 2(7) 1 VERKOSTON TARKOITUS JA TEHTÄVÄT... 3 2 VERKOSTOKUMPPANIT... 3 3 YRITYS AB OY JA VERKOSTOKUMPPANIN

Lisätiedot

Ympäristö- ja laatuosion tuloksista. Pk-yrittäjän turvetuotannon kehittäminen -hanke Loppuseminaari, Jyväskylä

Ympäristö- ja laatuosion tuloksista. Pk-yrittäjän turvetuotannon kehittäminen -hanke Loppuseminaari, Jyväskylä Ympäristö- ja laatuosion tuloksista Pk-yrittäjän turvetuotannon kehittäminen -hanke Loppuseminaari, Jyväskylä 14.11.2007 Katsaus osion tavoitteisiin ja toteutumiseen a) Ympäristölupamääräyksiä ja niiden

Lisätiedot

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Toiminta-ajatus, ja eteneminen Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut Lähtötilanne Erilaisia palveluita käytössä Erilaiset toimintaprosessit

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa CIMO, Helsinki 16.9.2016 Esityksen sisältö 1. Hankkeen sisäinen seuranta ja raportointi 2. Raportointi kansalliselle toimistolle & hankkeiden monitorointi a) Väliraportti

Lisätiedot

8.2.2012. Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen - sähköposti niina.patrikainen@kpedu.fi - puhelin 044 725 0019

8.2.2012. Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen - sähköposti niina.patrikainen@kpedu.fi - puhelin 044 725 0019 Toimintasuunnitelma 1 (8) LAMPPU-hankkeen partnerin tarkennettu toimintasuunnitelmat Yhteistyökumppanin tiedot Koulutuksen järjestäjä: Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen

Lisätiedot

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance Markus Leinonen M.Sc. (Econ.), CIA, CISA Senior Manager, Internal Controls Cargotec Oyj 1984 1986 1992 1995 1997 1997 2002 2002 2008

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

CAF-koulutus Kivalo-opisto

CAF-koulutus Kivalo-opisto CAF-koulutus Kivalo-opisto Anni Miettunen 19.3.2016 Lämmittelyä aiheeseen Mitä palvelun laatu on? Mitä laadulla tarkoitetaan? Miten palvelun laatu tuotetaan? Kuka määrittää palvelun laadun? Miten laatua

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laatu osana yliopistojen laatutyötä

Verkko-opetuksen laatu osana yliopistojen laatutyötä Verkko-opetuksen laatu osana yliopistojen laatutyötä Sari Tervonen KuY, Oppimiskeskus TieVie-asiantuntijakoulutus Organisatorinen muutos 26.8.2005 Esityksen sisältö Laadun käsitteistöä Laatutyö Kuopion

Lisätiedot

URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA

URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA Valvojakurssi Hannu Äystö Laatu- tai toimintajärjestelmä 2 Laatujärjestelmä on johtamisen väline, joka helpottaa yrityksen toiminnan suunnittelua ja kehittämistä Tarkastellaan

Lisätiedot

Laadukas - ammatillinen oppilaitos pedagogisella johtamisella - laatustrategia Toiminnaksi

Laadukas - ammatillinen oppilaitos pedagogisella johtamisella - laatustrategia Toiminnaksi Laadukas - ammatillinen oppilaitos pedagogisella johtamisella - laatustrategia Toiminnaksi Tuotokset 1 Hyvät käytänteet 2. Sidosryhmät ja laatu- ja strategiatyö TAVOITE: Kerätään hyvät käytänteet toimivaksi

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen tuloksellisuus ja tuloksellisuuden arviointi

Ammattikoulutuksen tuloksellisuus ja tuloksellisuuden arviointi Ammattikoulutuksen tuloksellisuus ja tuloksellisuuden arviointi Laadun ja tuloksellisuuden mittaamista ja ohjaamista ohjaavat mittarit Hyvät käytännöt laatuseminaari Kokkola 12.12.2012 LAMPPU-hankkeen

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI 12.12.2012 Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto TAO:n tilanne Laatujohtamisjärjestelmä käytössä vuodesta 1982(mappi) Sertifioitu ISO 9001 vuonna 1998 Ympäristöjohtamisjärjestelmä

Lisätiedot

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Sertifiointi Vaatimusten mukaisuuden toteamista Asiakas määrittelee tuotteen ja palvelun laatuvaatimukset asiakasohjautuva

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

SFS - ISO Standardisarja omaisuuden hallinnalle Risto Pulkkanen

SFS - ISO Standardisarja omaisuuden hallinnalle Risto Pulkkanen SFS - ISO 55000 Standardisarja omaisuuden hallinnalle 6.11.2014 Risto Pulkkanen SFS-ISO 55000-sarja Standardisarjan tarkoitus on auttaa sekä yritysmaailman, että julkisyhteisöjen organisaatioita hallinnoimaan

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Tilannekatsaus 1 (5) 3.12.2013 2. Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit. REDU / Pertti Heikkilä.

Tilannekatsaus 1 (5) 3.12.2013 2. Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit. REDU / Pertti Heikkilä. Tilannekatsaus 1 (5) Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit Teemaa koordinoi REDU ja osatoteuttajia ovat em. lisäksi KPEDU, OSAO, RAAHENAO ja SAKK. Koonti perustuu REDU:n, KPEDU:n ja

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus Mikko Jokela Yhteenveto Poista tiedon monistaminen Järjestele hallittaviin kokonaisuuksiin Mahdollista informaation kulku Luo tiedolle saavutettavuus Käännä oikealle kielelle Ymmärrä kokonaisuus Yritykset

Lisätiedot

Sisäasianministeriön toimenpiteet henkilöstöhallinnon yhtenäistämiseksi

Sisäasianministeriön toimenpiteet henkilöstöhallinnon yhtenäistämiseksi Sisäasiainministeriön hallinnonalan Kieku-tietojärjestelmähanke Sisäasianministeriön toimenpiteet henkilöstöhallinnon yhtenäistämiseksi Kieku-info 23.9.2011 Sirpa Joensuu, projektipäällikkö Lähtötilanne

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Perustehtävä kirkkaaksi, prosessit toimiviksi asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittäminen Case Tampereen Ateria

Perustehtävä kirkkaaksi, prosessit toimiviksi asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittäminen Case Tampereen Ateria Perustehtävä kirkkaaksi, prosessit toimiviksi asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittäminen Case Tampereen Ateria Kjy, ravintolapalveluverkoston tapaaminen 27.11.2008 tj. Tarja Alatalo Esityksen sisältö

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot