Millä työkaluilla maan kasvukuntoa hoitamaan 2016? Tuomas Mattila,
|
|
- Anne-Mari Mikkola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Millä työkaluilla maan kasvukuntoa hoitamaan 2016? Tuomas Mattila,
2
3 Kannattaako kasvukunnon hoito? Budjetointi: Tulot ( ) Yritysvoitto 50% ( ) Budjetti 50% ( ) Kehittävät menot Pakolliset menot Ylläpitomenot Väärät menot
4 Kannattaako kasvukunnon hoito? Budjetointi: Tulot ( ) Yritysvoitto 50% ( ) Budjetti 50% ( ) Kehittävät menot Pakolliset menot Ylläpitomenot Väärät menot
5 Esimerkkejä Muokkauksen keventäminen/kylvöäes: investointi 2000, säästö 1200 /vuosi (60 %) Reunaojien avaus: Investointi 700, tuotto 1500 /vuosi (214 %) Ongelmalohkojen tuhkalannoitus Investointi 800, tuotto 1700 /vuosi (212 %) Puimurin lisävarustelu Investointi 1500, säästö 500 /vuosi (33%)
6 Miten tulee tehtyä? 1. Ongelmien havainnointi 2. Ratkaisuvaihtoehtojen kartoitus 3. Ratkaisujen valinta 4. Toteutuksen seuranta 3-5 asiaa kuntoon vuodessa (40 asiaa vuodesta 2006)
7 Kasvukunnon hoitosuunnitelma Toimenpiteet Tila Vuosi Kemiallinen tila Kemiallinen tila Kalkki ja maanparannus Hivenet Pelto KVK ph Ca/Mg P K B, S Zn, Cu Mn Pelto Aine Ala t/ha /t Seos /ha Aalto Aalto Puun tuhka Koivuniemi 9, Koivuniemi Kotipelto, ylä Kotipelto, ylä 12 0 K, S Kotipelto, rinne Kotipelto, rinne 6 0 B,S,K,Zn Kotipelto, ala Kotipelto, ala 8 0 B,S,K Kotipelto Kotipelto Takamaa Takamaa Puun tuhka Kulmala Kulmala 12 0 K, Mg, B, S, Zn, C Lammensivu Lammensivu 5 0 B, S, Zn, Cu Kotipelto, omena Kotipelto, omena 1 0 Mg,B,S,Zn,Cu,Mn KP, suoja 23 1 KP, suoja K, luonnonhoito K, luonnonhoito Takapelto Takapelto Puun tuhka Fyysinen tila Fyysinen tila Ojitus, jankkurointi Kaluston uusiminen Pelto Maalaji Reunaoj at Salaojat Tiivisty mä Pinnan muoto Muokkausta pa Muokkaustapa Pelto Toimenpide Ala /ha Hankinta Aalto Kevyt 1 1 Kultiv. Aalto 0 - Tine drill kylvökone 2000 Koivuniemi Kevyt Koivuniemi Reunaojat auki Etuparipyörät 1500 Kotipelto, ylä Keskiraskas 1 3 Kotipelto, ylä 0 - Kotipelto, rinne Keskiraskas 1 4 Kotipelto, rinne 0 - Kotipelto, ala Keskiraskas 1 1 Tiivistyskertoimet Kotipelto, areunaojat auki Kotipelto 3 Keskiraskas 1 1 kpa 35 cm Kotipelto 3 Reunaojat auki Takamaa Keskiraskas Traktori 45 Takamaa Muotoilu Kulmala Keskiraskas Traktori 60 Kulmala Reunaojat auki Lammensivu Keskiraskas 1 1 Puimuri 75 LammensivReunaojat auki Kotipelto, omena Kevyt 1 Vaunu 100 Kotipelto, omena 0 - KP, suoja Keskiraskas Vaunu 120 KP, suoja Reunaojat auki K, luonnonhoito Kevyt 1 Kylvökone 40 K, luonnonhoito 0 - Takapelto Kevyt Takapelto Reunaojat auki Biologinen tila Biologinen tila Pelto Multavuus%Juuret Madot Muruk estävy ys Haju Kierto ha Viljelykierron muutokset Aalto Nurmi 25 0 Koivuniemi 4 Vilja 50 0 Kotipelto, ylä 2 Juurekset 0 Kotipelto, rinne 3,8 Palkoviljat 0 Kokonaiskustannus /ha Kotipelto, ala 4 1 Kerääjäkasvit 50 0 Kaikki Kotipelto kg C/ha 0 Top Takamaa 4 1 Multavuus 24 vuotta Top 5 toimenpiteet Kulmala 4 1 muutos 1% Toimenpide Oletettu vaikutus Seuranta Lammensivu 4 Koko tilan hiilensidonta 1 Tuhka 1100 Parempi kasvu Puutosoireet Kotipelto, omena 4 92 t CO2/vuosi 2 Reunaojat auki 700 Vesitalous Lapioanalyysi, tasaisuus KP, suoja 4 Vastaa suomalaisia kotitalouksia 3 Boori 750 K, luonnonhoito 4 7 kotitaloutta 4 Paripyörät 1500 Takapelto Form: Tuomas Mattila Creative Commons Attribution 4.0 licence Form: Tuomas Mattila Creative Commons Attribution 4.0 licence
8 Toimenpiteiden valinta Fiilis? Paukut Suunta (Katetuotto) (Vertailu) Heikko lenkki Perimmäinen syy
9 Mistä aloittaa? Perimmäiset syyt? Alhainen liukoisen fosforin pitoisuus Miksi? Biologinen aktiivisuus heikkoa Miksi? Maa tiivistynyt Miksi? Pelto kuivuu liian myöhään kevätkylvöille» Miksi? Reunaojat eivät vedä Miksi? Ei säännöllistä huoltosuunnitelmaa.
10 Mistä aloittaa? Perimmäiset syyt? Alhainen liukoisen fosforin pitoisuus Miksi? Biologinen aktiivisuus heikkoa Miksi? Maa tiivistynyt Miksi? Pelto kuivuu liian myöhään kevätkylvöille» Miksi? Reunaojat eivät vedä Miksi? Ei säännöllistä huoltosuunnitelmaa. FOSFORI- LANNOITUS FOSFORI- MIKROBIT JANKKURI SYYSVILJAT PERKAUS JOHTAMINEN
11 Seuranta Tammi-maalis Suunnittele Huhti-kesä Valmistele Heinä-Syys Sadonkorjuu Loka-Joulu Viimeistele Tilan kehittäminen Ojien korjaus Tilan pyörittäminen Siemen & lannoitetilaus, veroilmoitus, huollot Kevätkylvöt, nurmien täydennys + niitto Nurmien niitto, kesannointi, syysviljojen kylvö, puinti Muokkaukset, kirjanpito, huolto Sivuelinkeinot Taloremontti Oma ja perheaika Puoliväli- ja loppuloma Puoliväli- ja loppuloma Puoliväli- ja loppuloma Puoliväli- ja loppuloma
12 Mitä näistä teette jo? Miten toimii? 1. Ongelmien havainnointi 2. Ratkaisuvaihtoehtojen kartoitus 3. Ratkaisujen valinta 4. Toteutuksen seuranta 3-5 asiaa kuntoon vuodessa (40 asiaa vuodesta 2006)
13 Kemiallinen tila Kemiallinen viljavuus: kalkitus, maanparannus ja hivenet Kasvukunnon hoitosuunnitelma Tila Vuosi Kem Pelto KVK ph Ca/Mg P K B, S Zn, Cu Mn Pelto Aalto Aalto Koivuniemi 9, Koivu Kotipelto, ylä Kotip Kotipelto, rinne Kotip Kotipelto, ala Kotip Kotipelto Kotip Takamaa Takam Kulmala Kulm Lammensivu Lamm Kotipelto, omena Kotip KP, suoja 23 1 KP, s K, luonnonhoito K, luo Takapelto Takap Fyysinen tila Reunaoj Tiivisty Pinnan Muokkausta Fyy
14 Laiha, lihava vai laihava maa Maan kyky pidättää ravinteita: kationinvaihtokapasiteetti KVK > 25 KVK < 10
15 Savi ja multavuus määräävät KVKn
16 Ca:Mg suhteet
17 Ca:Mg ja maan rakenne Paljon Ca: aggregointi Paljon Mg: dispersio Dontsova ja Norton, 2001.
18 Ca:Mg ja eroosio Liian korkea Mg suhde lähes tuplaa eroosionopeuden (sadetuskokeessa) Dontsova ja Norton, 2001.
19 Ylikalkitus Kalkituksen jälkeen Yläosa: - Pölisevä - Löyhä Ca > 80% Alaosa: - Tahmea - Heikosti muokkautuva Ca < 60%
20
21 Kationitasapainolaskuri Versio 1.00 CC Attribution-ShareAlike 4.0 lisenssi Tuomas Mattila, Osuuskunta Luonnonkoneisto luonnonkoneisto.fi Analyysitulokset mg/l % saturaatio Näyte ph Ca Mg K Na KVK Ca Mg K Na Esimerkki rmhss 24 55% 21% 3% 1% Esimerkki2 7, rmhht 15 86% 8% 1% 2% Esimerkki3 6, mhss 19 48% 36% 4% 1% Esimerkki 4 6, % 13% 4% 2% Kotipelto, ylä 7, % 4% 2% 1% Takapelto 6, % 26% 3% 1% Kotipelto, ylä, uusi 7, % 5% 2% 2% Mg; 4% K; 2% Na; 1% Muut ; 3% K; 3% Na; 1% Muut ; 14% Ca; 90% Mg; 26% Ca; 56%
22 Mitä tälle pellolle pitäisi tehdä? Kationinvaihtokyky 26 cmol/l rmhts Na K Mg Ca Lisäys/poisto (kg/ha) Kalkitus kalsiitilla: 3,6 t/ha ph 6,6-6,7. Kalkitus luomukipsillä : 6 t/ha.
23 Mitä tälle pellolle pitäisi tehdä? Ylikalkittu lohko ph 7,2. Kationinvaihtokyky 10,8 cmol/l. mhht Mg; 4% K; 2% Na; 1% Muut ; 3% Ca; 90%
24 Mitä tälle pellolle pitäisi tehdä? ph 7,2. Kationinvaihtokyky 10,8 cmol/l. mhht Ylikalkittu lohko Na K Mg Ca Lisäys tai poisto (kg/ha) Hyvä ph taso 6,6. Noin 500 kg/ha rikkiä = 260 /ha. Toistuva patenttikali (Mg, K) + hivenlannoitus Rikin sijoituslannoitus 200 kg/ha = 100 /ha
25 Kationinvaihtokyvyn lisäys Hyvän viljavuuden raja 40 t orgaanista ainesta/ha Nykyviljelykierrolla menee noin vuotta tähän.
26 8 t/ha biohiiltä + vuosi VLN kg/ha patenttikalia ph 7,2. Kationinvaihtokyky 10,8 cmol/l. mhht ph 7,1. Kationinvaihtokyky 12,72 cmol/l. mhht Mg; 4% K; 2% Na; 1% Muut ; 3% Mg; 5% K; 2% Na; 2% Muut ; 3% Ca; 90% Ca; 87% Kananlantakompostia, pintamuokkaus pinnassa ph 6,5
27 Korjaavat toimenpiteet 1) Jos ph liian alhainen, kalkitaan Kalkitusaine valitaan siten, että: Jos Mg on yli 20% ei enempää Mg Jos kaliumista on pulaa, harkitaan biotiittia/tuhkaa Jos Mg on alhainen, dolomiittia Jos kationinvaihtokyky on alhainen, lisätään biohiiltä, biotiittiä tai kuituja 2) Jos ph on jo korkea, mutta Mg liikaa tai kalsiumia liian vähän, käytetään kipsiä 3) Kaliumin, magnesiumin ja rikin hienosäätö vuotuislannoituksella 4) Hivenlannoitus
28 Käytännön kysymyksiä Millaisia ongelmia on omalla tilallasi? Millä lohkoilla? Voisiko kalkituksesta tai ravinteidenpidätyksen lisäämisestä olla hyötyä?
29 Täydennyslannoituksen keinoja 1 mg/l = 2 kg/ha Boori: Rakeinen boraatti n. 15 kg/ha Kupari / sinkki: rakeinen sinkki tai kupari, nestemäinen lannoitus sulfaateilla Mangaani: siemenpeittaus Magnesium ja kalium: patenttikali, lehtilannoitus
30 Hivenlannoitus onnistuu siemenpinnoituksella Kauran pintaan: - mangaanisulfaattia 800 g/ha - sinkkisulfaattia 1000 g/ha - merilevää 1:300 laimennoksella 6,5 /ha Mikrobilimaa Poistuma sadossa: 220 g Mn/ha, 140 g Zn/ha
31 Kotipelto, ylä Kotipe Kotipelto, rinne Fysikaalinen 16 viljavuus 1 1 Kotipe Kotipelto, ala Kotipe Kotipelto Kotipe Takamaa Takam Koneketjut: muokkauksen minimointi Kulmala Kulma Lammensivu Lamm Kotipelto, Tiivistymisen omena 10 välttäminen Kotipe KP, suoja 23 1 KP, s K, luonnonhoito Pinnanmuotoilu K, luo Takapelto Takap Vesitalous Fyysinen tila Fyy Pelto Maalaji Reunaoj at Salaojat Tiivisty mä Pinnan muoto Muokkausta pa Muokkaustapa Pelto Aalto Kevyt 1 1 Kultiv. Aalto Koivuniemi Kevyt Koivun Kotipelto, ylä Keskiraskas 1 3 Kotipe Kotipelto, rinne Keskiraskas 1 4 Kotipe Kotipelto, ala Keskiraskas 1 1 Tiivistyskertoimet Kotipe Kotipelto 3 Keskiraskas 1 1 kpa 35 cm Kotipe Takamaa Keskiraskas Traktori 45 Takam Kulmala Keskiraskas Traktori 60 Kulma Lammensivu Keskiraskas 1 1 Puimuri 75 Lamm Kotipelto, omena Kevyt 1 Vaunu 100 Kotipe KP, suoja Keskiraskas Vaunu 120 KP, s K, luonnonhoito Kevyt 1 Kylvökone 40 K, luo Takapelto Kevyt Takap
32 Syväkuohkeutus on hyväksi
33 Pintatiivistymiä varottava Tiivistymä, ei matoja Hyvä? Tiivistymä
34 Paripyörät ehkäisevät tiivistymistä tehokkaasti Ristikudos, paripyörä Vyörengas Mammuttirengas Paripyörät
35 Tiivistymisriski Tiivistymisriski Tiivistymisriski Alhainen tiivistymisriski Riski kostealla maalla ajettaessa Rajoita ajo ainoastaan kuiviin oloihin Ohjaa ajo urille, pysy peltoteillä Puimuri Muokkaustraktori Kylvötraktori
36 Tiivistymisriski Tiivistymisriski Tiivistymisriski Onko tarvetta lisärengastukselle?
37 Miksi maata muokataan? Sopivasti ilmaa maahan Sopivasti vesitilaa ja veden imeytymistä Don Schriefer: From the soil up, 1984 Sopiva ravinteiden vapautuminen ja sijainti maassa + Rikkakasvien torjunta
38 13 min/ha 24 min/ha Kilpiän tilan päämuokkausketju, osa 1. Rukiin aluskasviin + Kalusto: Vetotehon tarve: 100 hv Konetyö: 1,2 h/ha 12 min/ha 23 min/ha +
39 Päämuokkausketju, osa 2. + Kalusto: Vetotehon tarve: 100 hv Konetyö: 1,5 h/ha
40 Savimaat: luontaisen rakenteen käyttö Kyntö - Kyntö mahdollisimman matalaan, välttää kokkareita - Tiivistä pinta: kokkareet rikki ja lisää pinta-alaa, tasaisempi kosteus - Varo pinnan kuivumista
41 Savimaat: luontaisen rakenteen käyttö Kevytmuokkaus - Muokkaus murustuvassa kerroksessa - Vähittäinen muokkauksen syventäminen (top-down) - Kyntöanturat pois ensimmäisessä muokkauksessa vähemmän kokkareita - Tiivistä muokkauksen jälkeen - Muokkaa mahd. pian puinnin jälkeen, säästää kosteutta
42 Kevyet maat: rakenteen vakiinnuttaminen Kyntö - Kyntö mahdollisimman matalaan, mutta pintatiivistymät poistaen - Kynnä lähellä kylvöä, tiivistä heti - Varo kuorettumista, älä ylimuokkaa
43 Kevyet maat: rakenteen vakiinnuttaminen Kevytmuokkaus - Käytä juuria ja kasvijätettä rakenteen säilyttämiseksi - Muokkaa matalaan ja juuri ennen kylvöä - Älä muokkaa tai tiivistä liikaa - Jos jankkuroit, tee se juuri ennen kylvöä
44 Muokkausketju Kyntö syksyllä Tasaus keväällä 3 x joustopiikkiäestys Kylvö Jyräys Mitä tekee savimaalla? Mitä tekee hiesumaalla?
45 Muokkausketjun arviointi Kirjoita nykyinen muokkausketjusi Mitä se tekee vesitilalle, ilmatilalle, ravinteiden vapautumiselle ja rikkakasveille? Miten se sopii peltosi maalajeille? Mitä pitäisi korjata?
46 Kulmala Keskiraskas Traktori 60 Kulm Lammensivu Keskiraskas 1 1 Puimuri 75 Lam Kotipelto, omena Kevyt Biologinen viljavuus 1 Vaunu 100 Kotip KP, suoja Keskiraskas Vaunu 120 KP, K, luonnonhoito Kevyt 1 Kylvökone 40 K, lu Takapelto Kevyt Taka Biologinen tila Viherpeite Hiilensidonta Pelto Multavuus%Juuret Madot Bio Muruk estävy ys Haju Kierto ha Vilje Aalto Nurmi 25 Koivuniemi 4 Vilja 50 Kotipelto, ylä 2 Juurekset Kotipelto, rinne 3,8 Palkoviljat Kotipelto, ala 4 1 Kerääjäkasvit 50 Kotipelto kg C/ha Takamaa 4 1 Multavuus 24 vuotta Kulmala 4 1 muutos 1% Lammensivu 4 Koko tilan hiilensidonta Kotipelto, omena 4 92 t CO2/vuosi KP, suoja 4 Vastaa suomalaisia kotitalouksia K, luonnonhoito 4 7 kotitaloutta Takapelto
47 Biologisen tuottavuuden lisäys Aika x Lehtiala x Peittävyys = Yhteytys Kerääjäkasvit Syyskasvit Monivuotiset Laji Lajike Seokset Seokset Tiheys Hajakylvö
48 Typensidonta Rapautuminen Huuhtoutumisen esto Mururakenne Tautikierteen katkaisu Biologia Rikkakasvit
49 OHRA KAURA OHRA KAURA OHRA VLN VLN RUIS PAPU KAURA VLN RUIS KAURA Tehtävä: miltä oma kiertosi näyttää?
50 Lierot 1, 3 L. rubellus A. caliginosa 2. L. terrestris
51 Lierojen vaikutus Hyvä lieropopulaatio tuottaa m3 /ha lantaa Lisää ph, N, P, K, Ca, hivenravinteet Murukestävyys ja mikrobiaktiivisuus paranee 200 lieroa/ m2 = 20 mm salaojaputki =
52 Matojen lisääminen Aldo Leopold: Joka laji tarvitsee kodin: ruokaa, vettä ja suojan. Ruokaa: Kasvijätteet maan pinnalla (noin 300 kg/ha/kk rehuntarve) Suojaa: Muokkaus rikkoo käytävät ja tappaa lieroja Muokkaa vain kun maa on kuivaa tai jäässä, tai madot eivät vielä aktiivisia keväällä
53 Sukupolviaika 90 päivää = 2 sukupolvea/kesä 8420 kpl 150 päivää = 1 sukupolvi 420 kpl 500 päivää = 0,5 sukupolvea 20 kpl Isojen lierojen kasvatus vie aikaa. Muokkaus joka 5 vuosi pitää populaation alhaisena.
54
55 Montako lajia seokseen? Menoken farm / NRCS Ray Archuleta
56 Kehityskohteita? Onko viljelykierrossa muutettavaa? Kasvilajeja, seoksia Millä saa lisää kasvipeitteisyyttä?
57 Yhteenveto Kasvukunnon hoitosuunnitelma Toimenpiteet Tila Vuosi Kemiallinen tila Kemiallinen tila Kalkki ja maanparannus Hivenet Pelto KVK ph Ca/Mg P K B, S Zn, Cu Mn Pelto Aine Ala t/ha /t Seos /ha Aalto Aalto Puun tuhka Koivuniemi 9, Koivuniemi Kotipelto, ylä Kotipelto, ylä 12 0 K, S Kotipelto, rinne Kotipelto, rinne 6 0 B,S,K,Zn Kotipelto, ala Kotipelto, ala 8 0 B,S,K Kotipelto Kotipelto Takamaa Takamaa Puun tuhka Kulmala Kulmala 12 0 K, Mg, B, S, Zn, C Lammensivu Lammensivu 5 0 B, S, Zn, Cu Kotipelto, omena Kotipelto, omena 1 0 Mg,B,S,Zn,Cu,Mn KP, suoja 23 1 KP, suoja K, luonnonhoito K, luonnonhoito Takapelto Takapelto Puun tuhka Fyysinen tila Fyysinen tila Ojitus, jankkurointi Kaluston uusiminen Reunaoj Tiivisty Pinnan Muokkausta Pelto Maalaji at Salaojat mä muoto pa Muokkaustapa Pelto Toimenpide Ala /ha Hankinta Aalto Kevyt 1 1 Kultiv. Aalto 0 - Tine drill kylvökone 2000 Koivuniemi Kevyt Koivuniemi Reunaojat auki Etuparipyörät 1500 Kotipelto, ylä Keskiraskas 1 3 Kotipelto, ylä 0 - Kotipelto, rinne Keskiraskas 1 4 Kotipelto, rinne 0 - Kotipelto, ala Keskiraskas 1 1 Tiivistyskertoimet Kotipelto, areunaojat auki Kotipelto 3 Keskiraskas 1 1 kpa 35 cm Kotipelto 3 Reunaojat auki Takamaa Keskiraskas Traktori 45 Takamaa Muotoilu Kulmala Keskiraskas Traktori 60 Kulmala Reunaojat auki Lammensivu Keskiraskas 1 1 Puimuri 75 LammensivReunaojat auki Kotipelto, omena Kevyt 1 Vaunu 100 Kotipelto, omena 0 - KP, suoja Keskiraskas Vaunu 120 KP, suoja Reunaojat auki K, luonnonhoito Kevyt 1 Kylvökone 40 K, luonnonhoito 0 - Takapelto Kevyt Takapelto Reunaojat auki Biologinen tila Pelto Multavuus%Juuret Madot Biologinen tila Muruk estävy ys Haju Kierto ha Viljelykierron muutokset Aalto Nurmi 25 0 Koivuniemi 4 Vilja 50 0 Kotipelto, ylä 2 Juurekset 0 Kotipelto, rinne 3,8 Palkoviljat 0 Kokonaiskustannus /ha Kotipelto, ala 4 1 Kerääjäkasvit 50 0 Kaikki Kotipelto kg C/ha 0 Top Takamaa 4 1 Multavuus 24 vuotta Top 5 toimenpiteet Kulmala 4 1 muutos 1% Toimenpide Oletettu vaikutus Seuranta Lammensivu 4 Koko tilan hiilensidonta 1 Tuhka 1100 Parempi kasvu Puutosoireet Kotipelto, omena 4 92 t CO2/vuosi 2 Reunaojat auki 700 Vesitalous Lapioanalyysi, tasaisuus KP, suoja 4 Vastaa suomalaisia kotitalouksia 3 Boori 750 K, luonnonhoito 4 7 kotitaloutta 4 Paripyörät 1500 Takapelto Form: Tuomas Mattila Creative Commons Attribution 4.0 licence Form: Tuomas Mattila Creative Commons Attribution 4.0 licence
58 Millä keinoilla eteenpäin? Listaa mahdolliset keinot, tarkastele viereen eri näkökulmat Valitse 3-5 parasta, keskustele, varaa resurssit, seuraa toteutusta. Fiilis? Paukut Suunta (Katetuotto) (Vertailu) Heikko lenkki Perimmäinen syy
59 Kiitos! Mitä opitte, mitä voitte soveltaa heti?
Kationinvaihtokyky käytännössä ja viljavuusanalyysin tulkinta
Kationinvaihtokyky käytännössä ja viljavuusanalyysin tulkinta Tuomas Mattila, Kilpiän tila, Osk Luonnonkoneisto, Helsingin yliopisto (OSMO), SYKE.. Mikkeli, 15.3.2017 15.3.2017 Mattila: Kationinvaihtokyky
LisätiedotMaan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus
Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija ja maanviljelijä Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 13.12.2018 Huittinen Rikalan Säätiö Maan rakenteen hallinta
LisätiedotTyökaluja maan kasvukunnon hoitoon. Tuomas Mattila , Siilinjärvi
Työkaluja maan kasvukunnon hoitoon Tuomas Mattila 31.1.2018, Siilinjärvi OSMO -hanke Käynnissä 2015-2018 Työkaluja ja osaamista maan kasvukunnon hoitoon Toimintaa Viljelijäkoulutusta Tilakoetutkimusta
LisätiedotKolme askelta parempaan maan kasvukuntoon. TkT, MMM Tuomas Mattila Neuvoja: Osuuskunta Luonnonkoneisto Viljelijä: Kilpiän tila
Kolme askelta parempaan maan kasvukuntoon TkT, MMM Tuomas Mattila Neuvoja: Osuuskunta Luonnonkoneisto Viljelijä: Kilpiän tila. Oppimistavoitteet Maan tiivistyminen on yleistä, syyt ovat perustavanlaatuisia,
LisätiedotMiten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?
Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa? Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 13.12. Huittinen Rikalan Säätiö Systemaattinen kehittäminen TULKINTA
LisätiedotMiten luodaan hyvät edellytykset maan biologialle? Tuomas Mattila Tutkija-viljelijä-kokeilija 18.2.2016 Pälkäne
Miten luodaan hyvät edellytykset maan biologialle? Tuomas Mattila Tutkija-viljelijä-kokeilija 18.2.2016 Pälkäne Maan kasvukunto Biologia Fysiikka Kemia Kaksi profiilia Kuvat: Jukka Rajala 2015 Miten lierojen
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotKuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta. Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori
Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori 15.11.2018 Systemaattinen kehittäminen TULKINTA JOHTO- PÄÄTÖKSET MÄÄRIT- TÄMINEN SUUNNIT- TELU
LisätiedotMaan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila
Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois Tuomas J. Mattila Kilpiän tila Muokkaus herättää voimakkaita tunteita Ray Archuleta, Slake test puoleen jos toiseen From the Soil Up, Donald
LisätiedotKuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta
Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta Tuomas Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Luomupäivät Pori 15.11.2018 Systemaattinen kehittäminen
LisätiedotMaan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,
Maan tiivistymisen välttäminen Tuomas Mattila Maaperäilta, 4.12.2018 Maan tiivistyminen Tiivistymisen haitat Aina tiivistyminen ei näy raitoina Koneketju: 1,6 m kyntö, 6 m lietevaunu, 3,8 m puimuri, 4
LisätiedotMikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet
Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet Tuomas Mattila Yliopistotutkija, maanviljelijä Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 3.4.2019 Rikalan Säätiö Kasvukunto? 2 Kasvukunnon osa-alueet viljelijän
LisätiedotMiksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana
Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen rakenne Maan kasvukunnon
LisätiedotViljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
LisätiedotSoilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä
Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä
LisätiedotTypestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8
1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)
LisätiedotKiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt
Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen 2017 Sampo Järnefelt Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Hyvän ja huonon pellon ero Satotaso-erot hyvän ja
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?
LisätiedotNurmituotanto ja maan tiivistyminen
Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Seinäjoki 12.10.2016 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Nurmituotannon haaste muuttuva ilmasto Lähde: www.ilmasto-opas.fi SATEET Sateet lisääntyvät, etenkin
LisätiedotRatkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy
Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi 29.3.2017 Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Organisaatiokaaviomme
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotMiten kasvukuntoa kehitetään?
Miten kasvukuntoa kehitetään? Tuomas Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 3.4.2019 Rikalan Säätiö Yleinen kasvukunnon kehittäminen 1. Karikepeite suojaamaan maan pintaa 2.
LisätiedotMaanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet
Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskus SYKE Kansalaisinfo, Eduskuntatalo 28.11.2018 Miten tähän päästiin? 2 Maanviljelyn kehityskulku
LisätiedotVILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA
VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA Ravinnerenki -hanke Pirkko Tuominen, ProAgria 30.3.2017 Kalkituksen hyödyt Annetut ja maaperän varastoravinteet ovat helpommin kasvien saatavilla
LisätiedotMaan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Esimerkki
LisätiedotMiten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta
Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta Pellon kasvukuntoryhmä 14.2.2019 Ilmaristen matkailutila, Lieto Heikki Ajosenpää, ProAgria
LisätiedotMiten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.
Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1. Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Kierrätetyt ravinteet (2016) Ravinnelietteistä
LisätiedotMaan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotPuhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola
Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:
LisätiedotMaan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä
Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100
LisätiedotOSMO - Osaamista maan kasvukunnon hoitoon
OSMO - Osaamista maan kasvukunnon hoitoon Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 5.4.2018 Rikalan Säätiö Esityksen sisältö Miksi maan kasvukuntohanke OSMO? Mikä on OSMO-hanke?
LisätiedotRukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
LisätiedotLannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa
Lannoituksen kannattavuus Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja 12.12.2017 Hollola Luomuasiantuntija Pekka Lannoituksen kannattavuus Luomutuotannossa lannoitus kannattaa hyvin,
LisätiedotViljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit
Viljelyn monipuolistaminen... 13.12.2018 Miksi? Sataa enemmän keväällä!? Savimaita yli 85% alasta Lietelanta, jokaiselle hehtaarille vuosittain! Kevätkylvöjä, ajo kun pelto on herkin tiivistymiselle. Keltaisia
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro
1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph
LisätiedotMaan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Maan kasvukunnon havainnointi Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Notkelma 16.7.2012 2 2012 Rajala J.: Maan kasvukunnon havainnointi Viettävä
LisätiedotRaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä
LisätiedotRikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno
Rikkakasvien hallinta Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi, Joutseno Sisältö Tilan esittely Rikkakasvien hallinnan tavoitteet Satokasvin kilpailukykyä rajoittavat tekijät Kasvukunnon korjaaminen
LisätiedotRaHa-hankeen kokemuksia
RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön
LisätiedotMaan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Fysikaaliset tekijät Biologiset tekijät
LisätiedotViljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa
LisätiedotMaan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke
Maan vesitalous ja kasvukunto 19.3. ja 21.3.2019 Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke Ilmasto muuttuu Ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää pellon vesivarojen parempaa hyödyntämistä
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotHavaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)
Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.
LisätiedotOSMO-Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -Kasvukunto ja vesiensuojelu
OSMO-Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -Kasvukunto ja vesiensuojelu Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 8.10.2018 Rikalan Säätiö Esityksen sisältö Miksi
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotMaan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.
Maan kasvukunto Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Hyvärakenteisessa maassa juurten kasvu on parempaa sekä ravinteiden ja vedenotto tehokkaampaa. Kalkitus parantaa maan
LisätiedotSokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
LisätiedotMiten maan sadontuottokyvyn saa paranemaan? - Maan rakenne avainasemassa
Miten maan sadontuottokyvyn saa paranemaan? - Maan avainasemassa Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 28.1.2019 Rikalan Säätiö Systemaattinen kehittäminen
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Viljavuusanalyysin käyttö Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Näytteenotto - teoriassa Ruudukko Linjamenetelmä 2 Näytteenotto käytännössä lohkot vaihtelevat
LisätiedotOSMO-hankkeen tuloksia maan kasvukunnosta
OSMO-hankkeen tuloksia maan kasvukunnosta Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2.5.2017 Rikalan Säätiö Esityksen sisältö Miksi maan kasvukuntohanke OSMO? Mikä on OSMO-hanke?
LisätiedotMAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy
MAAN KASVUKUNTO Luomupäivät Kuopiossa 10.11.2017 Suvi Mantsinen, Toimipaikka Pälkäneellä Valmistamme luomulannoitteita ja maanparannusaineita metsäteollisuuden kuitu- ja sekalietteistä sekä kompostoiduista
LisätiedotMiten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa?
Miten viljelijä voi selvittää peltojensa? Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Huittinen Rikalan Säätiö Kuva: Jukka Rajala Maatalouden tärkeimmät resurssit
LisätiedotHaasteet sadesyksyn jälkeen. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018
Haasteet sadesyksyn jälkeen Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018 ProAgria Etelä-Suomi Lähes 9 000 asiakasta 13 500 maatilaa Liikevaihto 9,4 milj. euroa 140 työntekijää Peltojen kasvukunto
LisätiedotKalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT
Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
LisätiedotMiten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?
Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä? Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen
LisätiedotLuomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet
Luomutilan ravinnehuolto Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet Tero Tolvanen ProAgria P-K 22.11.2016 Uutta Viljavuuspalvelun
LisätiedotRatkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy
Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi 21.3.2017 Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Organisaatiokaaviomme
LisätiedotMAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT
MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT 23.2.2017 Tuorlan maatalousoppilaitos Humuspehtoori Oy Suvi Mantsinen Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro
1/7 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 04749-48 04757-56 04765-64 04777-76 04778-77 04779-78 04784-83 Nimi A1 A5 B6 KA KB S BB Pintamaan maalaji a) HHt HHt HHt HHt HHt HHt HHt Multavuus a)
LisätiedotKasvutekijät ja maanhoidon vaikutuskohteet
Tavoitteet Kationinvaihtokapasiteetti lannoituksen ja maanparanteiden käytön suunnittelun apuvälineenä Maan vesitalous- ja kasvukuntohanke Ilmarisen matkailutila, Lieto 14.2.2019 Marja Tuononen ProAgria
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotMaamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
LisätiedotRavinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto
Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 9.4.2010 Yksipuolinen viljely Yksipuolinen, maan kasvukuntoa
LisätiedotHumuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan
Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan Yritys valmistaa maanparannus- ja lannoiteaineita, joilla parannetaan pellon kaikkia kasvuominaisuuksia. Tuotteiden
LisätiedotVILMA hankkeen työpaja Vihti,
Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla VILMA hankkeen työpaja Vihti, 2.11.2017 Hannu Känkänen, Luke Viljelytapojen muutos on muuttanut peltojen kuntoa
LisätiedotViljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Vierekkäisten lohkojen vertailua AS Kuvat: Jukka Rajala
LisätiedotKasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry
Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot Netta Junnola 040 537 3453 netta.junnola@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi ry Toteuttamisvaihtoehdot Yksivuotisten kasvien viljelyalueella pääasiallisia
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotKasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
LisätiedotNurmituotanto ja maan tiivistyminen. Kalajoki Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa
Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Kalajoki 5.1.2017 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Osaamista ja työkaluja maan kasvukunnon hoitoon hanke 2015-2018 Hanke kehittää maan kasvukunnon hoidon menetelmiä
LisätiedotEsityksen sisältö Rajala: Kasvukunnon hoito ilmastoviisautta
Maan kasvukunnon hoito on maanviljelyn ilmastoviisauden ytimessä Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 17.10.2018 Rikalan Säätiö Esityksen sisältö Miksi
LisätiedotMaan fysikaalisen viljavuuden hoito vesitalous hallintaan ja tiivistymien välttäminen
Maan fysikaalisen viljavuuden hoito vesitalous hallintaan ja tiivistymien välttäminen Tuomas Mattila Yliopistotutkija, Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Maanviljelijä, Kilpiän tila 2 1 Kasvukunnon
LisätiedotMaan kasvukunnon korjaaminen. Syksy 2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno
Maan kasvukunnon korjaaminen Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Sisältö Satoa rajoittavat tekijät Maan rakenteen merkitys Kasvukunnon korjaaminen keinot ja kokemukset 2 Juuso Joona, Tyynelän
LisätiedotMaan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.
Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.2019 Kasvinviljelytila Eurajoella Viljat ja härkäpapu Luomu, SV2 menossa
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI
LisätiedotTurvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotRavinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
LisätiedotSokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen
Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, 90570 Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 19.10.2010 73415 13424 Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU Tilatunnus saapui 05.10.2010
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotOSMO-hankkeen onnistumisia kasvukunnon hoidossa
OSMO-hankkeen onnistumisia kasvukunnon Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2019 Rikalan Säätiö Hyödyntämätöntä potentiaalia 2 11.3.2019 Rajala: OSMOn
LisätiedotPellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus
Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Viikki 3.4.2019 Rikalan Säätiö
LisätiedotViljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto
LisätiedotMaan kasvukunto ja orgaaninen lannoitus
Maan kasvukunto ja orgaaninen lannoitus 12.3.2018 Soilfoodin kautta kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100
LisätiedotMaan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pellon vesitalouden toiminta / pohjaveden korkeus Maalaji (mm. savespitoisuus,
LisätiedotTilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10.
VILJAVUUSTUTKIMUS 29..23 Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 8 99 28..23 VI3-4 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,
LisätiedotMonipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
LisätiedotKasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo
Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Ajan tasalla pidettävät dokumentit Luomusuunnitelma tilalla päivitetty versio Vuosittainen tuotantosuunnitelma
LisätiedotPintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä
Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä Lohja 4.12.2018 Maaperäilta Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila, Halikko O-P Ruponen Mv. ja Agrologi p. 0505824645 some: @opruponen, #maataloudentulevaisuus
LisätiedotKotipuutarhan ravinneanalyysit
1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta
LisätiedotOranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
Lisätiedot