Millä työkaluilla maan kasvukuntoa hoitamaan 2016? Tuomas Mattila,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Millä työkaluilla maan kasvukuntoa hoitamaan 2016? Tuomas Mattila,"

Transkriptio

1 Millä työkaluilla maan kasvukuntoa hoitamaan 2016? Tuomas Mattila,

2

3 Kannattaako kasvukunnon hoito? Budjetointi: Tulot ( ) Yritysvoitto 50% ( ) Budjetti 50% ( ) Kehittävät menot Pakolliset menot Ylläpitomenot Väärät menot

4 Kannattaako kasvukunnon hoito? Budjetointi: Tulot ( ) Yritysvoitto 50% ( ) Budjetti 50% ( ) Kehittävät menot Pakolliset menot Ylläpitomenot Väärät menot

5 Esimerkkejä Muokkauksen keventäminen/kylvöäes: investointi 2000, säästö 1200 /vuosi (60 %) Reunaojien avaus: Investointi 700, tuotto 1500 /vuosi (214 %) Ongelmalohkojen tuhkalannoitus Investointi 800, tuotto 1700 /vuosi (212 %) Puimurin lisävarustelu Investointi 1500, säästö 500 /vuosi (33%)

6 Miten tulee tehtyä? 1. Ongelmien havainnointi 2. Ratkaisuvaihtoehtojen kartoitus 3. Ratkaisujen valinta 4. Toteutuksen seuranta 3-5 asiaa kuntoon vuodessa (40 asiaa vuodesta 2006)

7 Kasvukunnon hoitosuunnitelma Toimenpiteet Tila Vuosi Kemiallinen tila Kemiallinen tila Kalkki ja maanparannus Hivenet Pelto KVK ph Ca/Mg P K B, S Zn, Cu Mn Pelto Aine Ala t/ha /t Seos /ha Aalto Aalto Puun tuhka Koivuniemi 9, Koivuniemi Kotipelto, ylä Kotipelto, ylä 12 0 K, S Kotipelto, rinne Kotipelto, rinne 6 0 B,S,K,Zn Kotipelto, ala Kotipelto, ala 8 0 B,S,K Kotipelto Kotipelto Takamaa Takamaa Puun tuhka Kulmala Kulmala 12 0 K, Mg, B, S, Zn, C Lammensivu Lammensivu 5 0 B, S, Zn, Cu Kotipelto, omena Kotipelto, omena 1 0 Mg,B,S,Zn,Cu,Mn KP, suoja 23 1 KP, suoja K, luonnonhoito K, luonnonhoito Takapelto Takapelto Puun tuhka Fyysinen tila Fyysinen tila Ojitus, jankkurointi Kaluston uusiminen Pelto Maalaji Reunaoj at Salaojat Tiivisty mä Pinnan muoto Muokkausta pa Muokkaustapa Pelto Toimenpide Ala /ha Hankinta Aalto Kevyt 1 1 Kultiv. Aalto 0 - Tine drill kylvökone 2000 Koivuniemi Kevyt Koivuniemi Reunaojat auki Etuparipyörät 1500 Kotipelto, ylä Keskiraskas 1 3 Kotipelto, ylä 0 - Kotipelto, rinne Keskiraskas 1 4 Kotipelto, rinne 0 - Kotipelto, ala Keskiraskas 1 1 Tiivistyskertoimet Kotipelto, areunaojat auki Kotipelto 3 Keskiraskas 1 1 kpa 35 cm Kotipelto 3 Reunaojat auki Takamaa Keskiraskas Traktori 45 Takamaa Muotoilu Kulmala Keskiraskas Traktori 60 Kulmala Reunaojat auki Lammensivu Keskiraskas 1 1 Puimuri 75 LammensivReunaojat auki Kotipelto, omena Kevyt 1 Vaunu 100 Kotipelto, omena 0 - KP, suoja Keskiraskas Vaunu 120 KP, suoja Reunaojat auki K, luonnonhoito Kevyt 1 Kylvökone 40 K, luonnonhoito 0 - Takapelto Kevyt Takapelto Reunaojat auki Biologinen tila Biologinen tila Pelto Multavuus%Juuret Madot Muruk estävy ys Haju Kierto ha Viljelykierron muutokset Aalto Nurmi 25 0 Koivuniemi 4 Vilja 50 0 Kotipelto, ylä 2 Juurekset 0 Kotipelto, rinne 3,8 Palkoviljat 0 Kokonaiskustannus /ha Kotipelto, ala 4 1 Kerääjäkasvit 50 0 Kaikki Kotipelto kg C/ha 0 Top Takamaa 4 1 Multavuus 24 vuotta Top 5 toimenpiteet Kulmala 4 1 muutos 1% Toimenpide Oletettu vaikutus Seuranta Lammensivu 4 Koko tilan hiilensidonta 1 Tuhka 1100 Parempi kasvu Puutosoireet Kotipelto, omena 4 92 t CO2/vuosi 2 Reunaojat auki 700 Vesitalous Lapioanalyysi, tasaisuus KP, suoja 4 Vastaa suomalaisia kotitalouksia 3 Boori 750 K, luonnonhoito 4 7 kotitaloutta 4 Paripyörät 1500 Takapelto Form: Tuomas Mattila Creative Commons Attribution 4.0 licence Form: Tuomas Mattila Creative Commons Attribution 4.0 licence

8 Toimenpiteiden valinta Fiilis? Paukut Suunta (Katetuotto) (Vertailu) Heikko lenkki Perimmäinen syy

9 Mistä aloittaa? Perimmäiset syyt? Alhainen liukoisen fosforin pitoisuus Miksi? Biologinen aktiivisuus heikkoa Miksi? Maa tiivistynyt Miksi? Pelto kuivuu liian myöhään kevätkylvöille» Miksi? Reunaojat eivät vedä Miksi? Ei säännöllistä huoltosuunnitelmaa.

10 Mistä aloittaa? Perimmäiset syyt? Alhainen liukoisen fosforin pitoisuus Miksi? Biologinen aktiivisuus heikkoa Miksi? Maa tiivistynyt Miksi? Pelto kuivuu liian myöhään kevätkylvöille» Miksi? Reunaojat eivät vedä Miksi? Ei säännöllistä huoltosuunnitelmaa. FOSFORI- LANNOITUS FOSFORI- MIKROBIT JANKKURI SYYSVILJAT PERKAUS JOHTAMINEN

11 Seuranta Tammi-maalis Suunnittele Huhti-kesä Valmistele Heinä-Syys Sadonkorjuu Loka-Joulu Viimeistele Tilan kehittäminen Ojien korjaus Tilan pyörittäminen Siemen & lannoitetilaus, veroilmoitus, huollot Kevätkylvöt, nurmien täydennys + niitto Nurmien niitto, kesannointi, syysviljojen kylvö, puinti Muokkaukset, kirjanpito, huolto Sivuelinkeinot Taloremontti Oma ja perheaika Puoliväli- ja loppuloma Puoliväli- ja loppuloma Puoliväli- ja loppuloma Puoliväli- ja loppuloma

12 Mitä näistä teette jo? Miten toimii? 1. Ongelmien havainnointi 2. Ratkaisuvaihtoehtojen kartoitus 3. Ratkaisujen valinta 4. Toteutuksen seuranta 3-5 asiaa kuntoon vuodessa (40 asiaa vuodesta 2006)

13 Kemiallinen tila Kemiallinen viljavuus: kalkitus, maanparannus ja hivenet Kasvukunnon hoitosuunnitelma Tila Vuosi Kem Pelto KVK ph Ca/Mg P K B, S Zn, Cu Mn Pelto Aalto Aalto Koivuniemi 9, Koivu Kotipelto, ylä Kotip Kotipelto, rinne Kotip Kotipelto, ala Kotip Kotipelto Kotip Takamaa Takam Kulmala Kulm Lammensivu Lamm Kotipelto, omena Kotip KP, suoja 23 1 KP, s K, luonnonhoito K, luo Takapelto Takap Fyysinen tila Reunaoj Tiivisty Pinnan Muokkausta Fyy

14 Laiha, lihava vai laihava maa Maan kyky pidättää ravinteita: kationinvaihtokapasiteetti KVK > 25 KVK < 10

15 Savi ja multavuus määräävät KVKn

16 Ca:Mg suhteet

17 Ca:Mg ja maan rakenne Paljon Ca: aggregointi Paljon Mg: dispersio Dontsova ja Norton, 2001.

18 Ca:Mg ja eroosio Liian korkea Mg suhde lähes tuplaa eroosionopeuden (sadetuskokeessa) Dontsova ja Norton, 2001.

19 Ylikalkitus Kalkituksen jälkeen Yläosa: - Pölisevä - Löyhä Ca > 80% Alaosa: - Tahmea - Heikosti muokkautuva Ca < 60%

20

21 Kationitasapainolaskuri Versio 1.00 CC Attribution-ShareAlike 4.0 lisenssi Tuomas Mattila, Osuuskunta Luonnonkoneisto luonnonkoneisto.fi Analyysitulokset mg/l % saturaatio Näyte ph Ca Mg K Na KVK Ca Mg K Na Esimerkki rmhss 24 55% 21% 3% 1% Esimerkki2 7, rmhht 15 86% 8% 1% 2% Esimerkki3 6, mhss 19 48% 36% 4% 1% Esimerkki 4 6, % 13% 4% 2% Kotipelto, ylä 7, % 4% 2% 1% Takapelto 6, % 26% 3% 1% Kotipelto, ylä, uusi 7, % 5% 2% 2% Mg; 4% K; 2% Na; 1% Muut ; 3% K; 3% Na; 1% Muut ; 14% Ca; 90% Mg; 26% Ca; 56%

22 Mitä tälle pellolle pitäisi tehdä? Kationinvaihtokyky 26 cmol/l rmhts Na K Mg Ca Lisäys/poisto (kg/ha) Kalkitus kalsiitilla: 3,6 t/ha ph 6,6-6,7. Kalkitus luomukipsillä : 6 t/ha.

23 Mitä tälle pellolle pitäisi tehdä? Ylikalkittu lohko ph 7,2. Kationinvaihtokyky 10,8 cmol/l. mhht Mg; 4% K; 2% Na; 1% Muut ; 3% Ca; 90%

24 Mitä tälle pellolle pitäisi tehdä? ph 7,2. Kationinvaihtokyky 10,8 cmol/l. mhht Ylikalkittu lohko Na K Mg Ca Lisäys tai poisto (kg/ha) Hyvä ph taso 6,6. Noin 500 kg/ha rikkiä = 260 /ha. Toistuva patenttikali (Mg, K) + hivenlannoitus Rikin sijoituslannoitus 200 kg/ha = 100 /ha

25 Kationinvaihtokyvyn lisäys Hyvän viljavuuden raja 40 t orgaanista ainesta/ha Nykyviljelykierrolla menee noin vuotta tähän.

26 8 t/ha biohiiltä + vuosi VLN kg/ha patenttikalia ph 7,2. Kationinvaihtokyky 10,8 cmol/l. mhht ph 7,1. Kationinvaihtokyky 12,72 cmol/l. mhht Mg; 4% K; 2% Na; 1% Muut ; 3% Mg; 5% K; 2% Na; 2% Muut ; 3% Ca; 90% Ca; 87% Kananlantakompostia, pintamuokkaus pinnassa ph 6,5

27 Korjaavat toimenpiteet 1) Jos ph liian alhainen, kalkitaan Kalkitusaine valitaan siten, että: Jos Mg on yli 20% ei enempää Mg Jos kaliumista on pulaa, harkitaan biotiittia/tuhkaa Jos Mg on alhainen, dolomiittia Jos kationinvaihtokyky on alhainen, lisätään biohiiltä, biotiittiä tai kuituja 2) Jos ph on jo korkea, mutta Mg liikaa tai kalsiumia liian vähän, käytetään kipsiä 3) Kaliumin, magnesiumin ja rikin hienosäätö vuotuislannoituksella 4) Hivenlannoitus

28 Käytännön kysymyksiä Millaisia ongelmia on omalla tilallasi? Millä lohkoilla? Voisiko kalkituksesta tai ravinteidenpidätyksen lisäämisestä olla hyötyä?

29 Täydennyslannoituksen keinoja 1 mg/l = 2 kg/ha Boori: Rakeinen boraatti n. 15 kg/ha Kupari / sinkki: rakeinen sinkki tai kupari, nestemäinen lannoitus sulfaateilla Mangaani: siemenpeittaus Magnesium ja kalium: patenttikali, lehtilannoitus

30 Hivenlannoitus onnistuu siemenpinnoituksella Kauran pintaan: - mangaanisulfaattia 800 g/ha - sinkkisulfaattia 1000 g/ha - merilevää 1:300 laimennoksella 6,5 /ha Mikrobilimaa Poistuma sadossa: 220 g Mn/ha, 140 g Zn/ha

31 Kotipelto, ylä Kotipe Kotipelto, rinne Fysikaalinen 16 viljavuus 1 1 Kotipe Kotipelto, ala Kotipe Kotipelto Kotipe Takamaa Takam Koneketjut: muokkauksen minimointi Kulmala Kulma Lammensivu Lamm Kotipelto, Tiivistymisen omena 10 välttäminen Kotipe KP, suoja 23 1 KP, s K, luonnonhoito Pinnanmuotoilu K, luo Takapelto Takap Vesitalous Fyysinen tila Fyy Pelto Maalaji Reunaoj at Salaojat Tiivisty mä Pinnan muoto Muokkausta pa Muokkaustapa Pelto Aalto Kevyt 1 1 Kultiv. Aalto Koivuniemi Kevyt Koivun Kotipelto, ylä Keskiraskas 1 3 Kotipe Kotipelto, rinne Keskiraskas 1 4 Kotipe Kotipelto, ala Keskiraskas 1 1 Tiivistyskertoimet Kotipe Kotipelto 3 Keskiraskas 1 1 kpa 35 cm Kotipe Takamaa Keskiraskas Traktori 45 Takam Kulmala Keskiraskas Traktori 60 Kulma Lammensivu Keskiraskas 1 1 Puimuri 75 Lamm Kotipelto, omena Kevyt 1 Vaunu 100 Kotipe KP, suoja Keskiraskas Vaunu 120 KP, s K, luonnonhoito Kevyt 1 Kylvökone 40 K, luo Takapelto Kevyt Takap

32 Syväkuohkeutus on hyväksi

33 Pintatiivistymiä varottava Tiivistymä, ei matoja Hyvä? Tiivistymä

34 Paripyörät ehkäisevät tiivistymistä tehokkaasti Ristikudos, paripyörä Vyörengas Mammuttirengas Paripyörät

35 Tiivistymisriski Tiivistymisriski Tiivistymisriski Alhainen tiivistymisriski Riski kostealla maalla ajettaessa Rajoita ajo ainoastaan kuiviin oloihin Ohjaa ajo urille, pysy peltoteillä Puimuri Muokkaustraktori Kylvötraktori

36 Tiivistymisriski Tiivistymisriski Tiivistymisriski Onko tarvetta lisärengastukselle?

37 Miksi maata muokataan? Sopivasti ilmaa maahan Sopivasti vesitilaa ja veden imeytymistä Don Schriefer: From the soil up, 1984 Sopiva ravinteiden vapautuminen ja sijainti maassa + Rikkakasvien torjunta

38 13 min/ha 24 min/ha Kilpiän tilan päämuokkausketju, osa 1. Rukiin aluskasviin + Kalusto: Vetotehon tarve: 100 hv Konetyö: 1,2 h/ha 12 min/ha 23 min/ha +

39 Päämuokkausketju, osa 2. + Kalusto: Vetotehon tarve: 100 hv Konetyö: 1,5 h/ha

40 Savimaat: luontaisen rakenteen käyttö Kyntö - Kyntö mahdollisimman matalaan, välttää kokkareita - Tiivistä pinta: kokkareet rikki ja lisää pinta-alaa, tasaisempi kosteus - Varo pinnan kuivumista

41 Savimaat: luontaisen rakenteen käyttö Kevytmuokkaus - Muokkaus murustuvassa kerroksessa - Vähittäinen muokkauksen syventäminen (top-down) - Kyntöanturat pois ensimmäisessä muokkauksessa vähemmän kokkareita - Tiivistä muokkauksen jälkeen - Muokkaa mahd. pian puinnin jälkeen, säästää kosteutta

42 Kevyet maat: rakenteen vakiinnuttaminen Kyntö - Kyntö mahdollisimman matalaan, mutta pintatiivistymät poistaen - Kynnä lähellä kylvöä, tiivistä heti - Varo kuorettumista, älä ylimuokkaa

43 Kevyet maat: rakenteen vakiinnuttaminen Kevytmuokkaus - Käytä juuria ja kasvijätettä rakenteen säilyttämiseksi - Muokkaa matalaan ja juuri ennen kylvöä - Älä muokkaa tai tiivistä liikaa - Jos jankkuroit, tee se juuri ennen kylvöä

44 Muokkausketju Kyntö syksyllä Tasaus keväällä 3 x joustopiikkiäestys Kylvö Jyräys Mitä tekee savimaalla? Mitä tekee hiesumaalla?

45 Muokkausketjun arviointi Kirjoita nykyinen muokkausketjusi Mitä se tekee vesitilalle, ilmatilalle, ravinteiden vapautumiselle ja rikkakasveille? Miten se sopii peltosi maalajeille? Mitä pitäisi korjata?

46 Kulmala Keskiraskas Traktori 60 Kulm Lammensivu Keskiraskas 1 1 Puimuri 75 Lam Kotipelto, omena Kevyt Biologinen viljavuus 1 Vaunu 100 Kotip KP, suoja Keskiraskas Vaunu 120 KP, K, luonnonhoito Kevyt 1 Kylvökone 40 K, lu Takapelto Kevyt Taka Biologinen tila Viherpeite Hiilensidonta Pelto Multavuus%Juuret Madot Bio Muruk estävy ys Haju Kierto ha Vilje Aalto Nurmi 25 Koivuniemi 4 Vilja 50 Kotipelto, ylä 2 Juurekset Kotipelto, rinne 3,8 Palkoviljat Kotipelto, ala 4 1 Kerääjäkasvit 50 Kotipelto kg C/ha Takamaa 4 1 Multavuus 24 vuotta Kulmala 4 1 muutos 1% Lammensivu 4 Koko tilan hiilensidonta Kotipelto, omena 4 92 t CO2/vuosi KP, suoja 4 Vastaa suomalaisia kotitalouksia K, luonnonhoito 4 7 kotitaloutta Takapelto

47 Biologisen tuottavuuden lisäys Aika x Lehtiala x Peittävyys = Yhteytys Kerääjäkasvit Syyskasvit Monivuotiset Laji Lajike Seokset Seokset Tiheys Hajakylvö

48 Typensidonta Rapautuminen Huuhtoutumisen esto Mururakenne Tautikierteen katkaisu Biologia Rikkakasvit

49 OHRA KAURA OHRA KAURA OHRA VLN VLN RUIS PAPU KAURA VLN RUIS KAURA Tehtävä: miltä oma kiertosi näyttää?

50 Lierot 1, 3 L. rubellus A. caliginosa 2. L. terrestris

51 Lierojen vaikutus Hyvä lieropopulaatio tuottaa m3 /ha lantaa Lisää ph, N, P, K, Ca, hivenravinteet Murukestävyys ja mikrobiaktiivisuus paranee 200 lieroa/ m2 = 20 mm salaojaputki =

52 Matojen lisääminen Aldo Leopold: Joka laji tarvitsee kodin: ruokaa, vettä ja suojan. Ruokaa: Kasvijätteet maan pinnalla (noin 300 kg/ha/kk rehuntarve) Suojaa: Muokkaus rikkoo käytävät ja tappaa lieroja Muokkaa vain kun maa on kuivaa tai jäässä, tai madot eivät vielä aktiivisia keväällä

53 Sukupolviaika 90 päivää = 2 sukupolvea/kesä 8420 kpl 150 päivää = 1 sukupolvi 420 kpl 500 päivää = 0,5 sukupolvea 20 kpl Isojen lierojen kasvatus vie aikaa. Muokkaus joka 5 vuosi pitää populaation alhaisena.

54

55 Montako lajia seokseen? Menoken farm / NRCS Ray Archuleta

56 Kehityskohteita? Onko viljelykierrossa muutettavaa? Kasvilajeja, seoksia Millä saa lisää kasvipeitteisyyttä?

57 Yhteenveto Kasvukunnon hoitosuunnitelma Toimenpiteet Tila Vuosi Kemiallinen tila Kemiallinen tila Kalkki ja maanparannus Hivenet Pelto KVK ph Ca/Mg P K B, S Zn, Cu Mn Pelto Aine Ala t/ha /t Seos /ha Aalto Aalto Puun tuhka Koivuniemi 9, Koivuniemi Kotipelto, ylä Kotipelto, ylä 12 0 K, S Kotipelto, rinne Kotipelto, rinne 6 0 B,S,K,Zn Kotipelto, ala Kotipelto, ala 8 0 B,S,K Kotipelto Kotipelto Takamaa Takamaa Puun tuhka Kulmala Kulmala 12 0 K, Mg, B, S, Zn, C Lammensivu Lammensivu 5 0 B, S, Zn, Cu Kotipelto, omena Kotipelto, omena 1 0 Mg,B,S,Zn,Cu,Mn KP, suoja 23 1 KP, suoja K, luonnonhoito K, luonnonhoito Takapelto Takapelto Puun tuhka Fyysinen tila Fyysinen tila Ojitus, jankkurointi Kaluston uusiminen Reunaoj Tiivisty Pinnan Muokkausta Pelto Maalaji at Salaojat mä muoto pa Muokkaustapa Pelto Toimenpide Ala /ha Hankinta Aalto Kevyt 1 1 Kultiv. Aalto 0 - Tine drill kylvökone 2000 Koivuniemi Kevyt Koivuniemi Reunaojat auki Etuparipyörät 1500 Kotipelto, ylä Keskiraskas 1 3 Kotipelto, ylä 0 - Kotipelto, rinne Keskiraskas 1 4 Kotipelto, rinne 0 - Kotipelto, ala Keskiraskas 1 1 Tiivistyskertoimet Kotipelto, areunaojat auki Kotipelto 3 Keskiraskas 1 1 kpa 35 cm Kotipelto 3 Reunaojat auki Takamaa Keskiraskas Traktori 45 Takamaa Muotoilu Kulmala Keskiraskas Traktori 60 Kulmala Reunaojat auki Lammensivu Keskiraskas 1 1 Puimuri 75 LammensivReunaojat auki Kotipelto, omena Kevyt 1 Vaunu 100 Kotipelto, omena 0 - KP, suoja Keskiraskas Vaunu 120 KP, suoja Reunaojat auki K, luonnonhoito Kevyt 1 Kylvökone 40 K, luonnonhoito 0 - Takapelto Kevyt Takapelto Reunaojat auki Biologinen tila Pelto Multavuus%Juuret Madot Biologinen tila Muruk estävy ys Haju Kierto ha Viljelykierron muutokset Aalto Nurmi 25 0 Koivuniemi 4 Vilja 50 0 Kotipelto, ylä 2 Juurekset 0 Kotipelto, rinne 3,8 Palkoviljat 0 Kokonaiskustannus /ha Kotipelto, ala 4 1 Kerääjäkasvit 50 0 Kaikki Kotipelto kg C/ha 0 Top Takamaa 4 1 Multavuus 24 vuotta Top 5 toimenpiteet Kulmala 4 1 muutos 1% Toimenpide Oletettu vaikutus Seuranta Lammensivu 4 Koko tilan hiilensidonta 1 Tuhka 1100 Parempi kasvu Puutosoireet Kotipelto, omena 4 92 t CO2/vuosi 2 Reunaojat auki 700 Vesitalous Lapioanalyysi, tasaisuus KP, suoja 4 Vastaa suomalaisia kotitalouksia 3 Boori 750 K, luonnonhoito 4 7 kotitaloutta 4 Paripyörät 1500 Takapelto Form: Tuomas Mattila Creative Commons Attribution 4.0 licence Form: Tuomas Mattila Creative Commons Attribution 4.0 licence

58 Millä keinoilla eteenpäin? Listaa mahdolliset keinot, tarkastele viereen eri näkökulmat Valitse 3-5 parasta, keskustele, varaa resurssit, seuraa toteutusta. Fiilis? Paukut Suunta (Katetuotto) (Vertailu) Heikko lenkki Perimmäinen syy

59 Kiitos! Mitä opitte, mitä voitte soveltaa heti?

Kationinvaihtokyky käytännössä ja viljavuusanalyysin tulkinta

Kationinvaihtokyky käytännössä ja viljavuusanalyysin tulkinta Kationinvaihtokyky käytännössä ja viljavuusanalyysin tulkinta Tuomas Mattila, Kilpiän tila, Osk Luonnonkoneisto, Helsingin yliopisto (OSMO), SYKE.. Mikkeli, 15.3.2017 15.3.2017 Mattila: Kationinvaihtokyky

Lisätiedot

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija ja maanviljelijä Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 13.12.2018 Huittinen Rikalan Säätiö Maan rakenteen hallinta

Lisätiedot

Työkaluja maan kasvukunnon hoitoon. Tuomas Mattila , Siilinjärvi

Työkaluja maan kasvukunnon hoitoon. Tuomas Mattila , Siilinjärvi Työkaluja maan kasvukunnon hoitoon Tuomas Mattila 31.1.2018, Siilinjärvi OSMO -hanke Käynnissä 2015-2018 Työkaluja ja osaamista maan kasvukunnon hoitoon Toimintaa Viljelijäkoulutusta Tilakoetutkimusta

Lisätiedot

Kolme askelta parempaan maan kasvukuntoon. TkT, MMM Tuomas Mattila Neuvoja: Osuuskunta Luonnonkoneisto Viljelijä: Kilpiän tila

Kolme askelta parempaan maan kasvukuntoon. TkT, MMM Tuomas Mattila Neuvoja: Osuuskunta Luonnonkoneisto Viljelijä: Kilpiän tila Kolme askelta parempaan maan kasvukuntoon TkT, MMM Tuomas Mattila Neuvoja: Osuuskunta Luonnonkoneisto Viljelijä: Kilpiän tila. Oppimistavoitteet Maan tiivistyminen on yleistä, syyt ovat perustavanlaatuisia,

Lisätiedot

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa? Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa? Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 13.12. Huittinen Rikalan Säätiö Systemaattinen kehittäminen TULKINTA

Lisätiedot

Miten luodaan hyvät edellytykset maan biologialle? Tuomas Mattila Tutkija-viljelijä-kokeilija 18.2.2016 Pälkäne

Miten luodaan hyvät edellytykset maan biologialle? Tuomas Mattila Tutkija-viljelijä-kokeilija 18.2.2016 Pälkäne Miten luodaan hyvät edellytykset maan biologialle? Tuomas Mattila Tutkija-viljelijä-kokeilija 18.2.2016 Pälkäne Maan kasvukunto Biologia Fysiikka Kemia Kaksi profiilia Kuvat: Jukka Rajala 2015 Miten lierojen

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta. Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta. Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori 15.11.2018 Systemaattinen kehittäminen TULKINTA JOHTO- PÄÄTÖKSET MÄÄRIT- TÄMINEN SUUNNIT- TELU

Lisätiedot

Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila

Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois Tuomas J. Mattila Kilpiän tila Muokkaus herättää voimakkaita tunteita Ray Archuleta, Slake test puoleen jos toiseen From the Soil Up, Donald

Lisätiedot

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta Tuomas Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Luomupäivät Pori 15.11.2018 Systemaattinen kehittäminen

Lisätiedot

Maan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,

Maan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta, Maan tiivistymisen välttäminen Tuomas Mattila Maaperäilta, 4.12.2018 Maan tiivistyminen Tiivistymisen haitat Aina tiivistyminen ei näy raitoina Koneketju: 1,6 m kyntö, 6 m lietevaunu, 3,8 m puimuri, 4

Lisätiedot

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet Tuomas Mattila Yliopistotutkija, maanviljelijä Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 3.4.2019 Rikalan Säätiö Kasvukunto? 2 Kasvukunnon osa-alueet viljelijän

Lisätiedot

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen rakenne Maan kasvukunnon

Lisätiedot

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja

Lisätiedot

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen 2017 Sampo Järnefelt Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Hyvän ja huonon pellon ero Satotaso-erot hyvän ja

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?

Lisätiedot

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Seinäjoki 12.10.2016 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Nurmituotannon haaste muuttuva ilmasto Lähde: www.ilmasto-opas.fi SATEET Sateet lisääntyvät, etenkin

Lisätiedot

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi 29.3.2017 Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Organisaatiokaaviomme

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Miten kasvukuntoa kehitetään?

Miten kasvukuntoa kehitetään? Miten kasvukuntoa kehitetään? Tuomas Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 3.4.2019 Rikalan Säätiö Yleinen kasvukunnon kehittäminen 1. Karikepeite suojaamaan maan pintaa 2.

Lisätiedot

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskus SYKE Kansalaisinfo, Eduskuntatalo 28.11.2018 Miten tähän päästiin? 2 Maanviljelyn kehityskulku

Lisätiedot

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA Ravinnerenki -hanke Pirkko Tuominen, ProAgria 30.3.2017 Kalkituksen hyödyt Annetut ja maaperän varastoravinteet ovat helpommin kasvien saatavilla

Lisätiedot

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Esimerkki

Lisätiedot

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta Pellon kasvukuntoryhmä 14.2.2019 Ilmaristen matkailutila, Lieto Heikki Ajosenpää, ProAgria

Lisätiedot

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1. Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1. Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Kierrätetyt ravinteet (2016) Ravinnelietteistä

Lisätiedot

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:

Lisätiedot

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100

Lisätiedot

OSMO - Osaamista maan kasvukunnon hoitoon

OSMO - Osaamista maan kasvukunnon hoitoon OSMO - Osaamista maan kasvukunnon hoitoon Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 5.4.2018 Rikalan Säätiö Esityksen sisältö Miksi maan kasvukuntohanke OSMO? Mikä on OSMO-hanke?

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa Lannoituksen kannattavuus Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja 12.12.2017 Hollola Luomuasiantuntija Pekka Lannoituksen kannattavuus Luomutuotannossa lannoitus kannattaa hyvin,

Lisätiedot

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit Viljelyn monipuolistaminen... 13.12.2018 Miksi? Sataa enemmän keväällä!? Savimaita yli 85% alasta Lietelanta, jokaiselle hehtaarille vuosittain! Kevätkylvöjä, ajo kun pelto on herkin tiivistymiselle. Keltaisia

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro 1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph

Lisätiedot

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunnon havainnointi Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Notkelma 16.7.2012 2 2012 Rajala J.: Maan kasvukunnon havainnointi Viettävä

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Rikkakasvien hallinta Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi, Joutseno Sisältö Tilan esittely Rikkakasvien hallinnan tavoitteet Satokasvin kilpailukykyä rajoittavat tekijät Kasvukunnon korjaaminen

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Fysikaaliset tekijät Biologiset tekijät

Lisätiedot

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa

Lisätiedot

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke Maan vesitalous ja kasvukunto 19.3. ja 21.3.2019 Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke Ilmasto muuttuu Ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää pellon vesivarojen parempaa hyödyntämistä

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti) Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.

Lisätiedot

OSMO-Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -Kasvukunto ja vesiensuojelu

OSMO-Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -Kasvukunto ja vesiensuojelu OSMO-Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -Kasvukunto ja vesiensuojelu Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 8.10.2018 Rikalan Säätiö Esityksen sisältö Miksi

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Maan kasvukunto Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Hyvärakenteisessa maassa juurten kasvu on parempaa sekä ravinteiden ja vedenotto tehokkaampaa. Kalkitus parantaa maan

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Miten maan sadontuottokyvyn saa paranemaan? - Maan rakenne avainasemassa

Miten maan sadontuottokyvyn saa paranemaan? - Maan rakenne avainasemassa Miten maan sadontuottokyvyn saa paranemaan? - Maan avainasemassa Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 28.1.2019 Rikalan Säätiö Systemaattinen kehittäminen

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä LaPaMa Lannoita paremmin -malli Viljavuusanalyysin käyttö Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Näytteenotto - teoriassa Ruudukko Linjamenetelmä 2 Näytteenotto käytännössä lohkot vaihtelevat

Lisätiedot

OSMO-hankkeen tuloksia maan kasvukunnosta

OSMO-hankkeen tuloksia maan kasvukunnosta OSMO-hankkeen tuloksia maan kasvukunnosta Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2.5.2017 Rikalan Säätiö Esityksen sisältö Miksi maan kasvukuntohanke OSMO? Mikä on OSMO-hanke?

Lisätiedot

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy MAAN KASVUKUNTO Luomupäivät Kuopiossa 10.11.2017 Suvi Mantsinen, Toimipaikka Pälkäneellä Valmistamme luomulannoitteita ja maanparannusaineita metsäteollisuuden kuitu- ja sekalietteistä sekä kompostoiduista

Lisätiedot

Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa?

Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa? Miten viljelijä voi selvittää peltojensa? Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Huittinen Rikalan Säätiö Kuva: Jukka Rajala Maatalouden tärkeimmät resurssit

Lisätiedot

Haasteet sadesyksyn jälkeen. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018

Haasteet sadesyksyn jälkeen. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018 Haasteet sadesyksyn jälkeen Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018 ProAgria Etelä-Suomi Lähes 9 000 asiakasta 13 500 maatilaa Liikevaihto 9,4 milj. euroa 140 työntekijää Peltojen kasvukunto

Lisätiedot

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden

Lisätiedot

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä? Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä? Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen

Lisätiedot

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet Luomutilan ravinnehuolto Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet Tero Tolvanen ProAgria P-K 22.11.2016 Uutta Viljavuuspalvelun

Lisätiedot

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi 21.3.2017 Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Organisaatiokaaviomme

Lisätiedot

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT 23.2.2017 Tuorlan maatalousoppilaitos Humuspehtoori Oy Suvi Mantsinen Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro 1/7 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 04749-48 04757-56 04765-64 04777-76 04778-77 04779-78 04784-83 Nimi A1 A5 B6 KA KB S BB Pintamaan maalaji a) HHt HHt HHt HHt HHt HHt HHt Multavuus a)

Lisätiedot

Kasvutekijät ja maanhoidon vaikutuskohteet

Kasvutekijät ja maanhoidon vaikutuskohteet Tavoitteet Kationinvaihtokapasiteetti lannoituksen ja maanparanteiden käytön suunnittelun apuvälineenä Maan vesitalous- ja kasvukuntohanke Ilmarisen matkailutila, Lieto 14.2.2019 Marja Tuononen ProAgria

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 9.4.2010 Yksipuolinen viljely Yksipuolinen, maan kasvukuntoa

Lisätiedot

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan Yritys valmistaa maanparannus- ja lannoiteaineita, joilla parannetaan pellon kaikkia kasvuominaisuuksia. Tuotteiden

Lisätiedot

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

VILMA hankkeen työpaja Vihti, Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla VILMA hankkeen työpaja Vihti, 2.11.2017 Hannu Känkänen, Luke Viljelytapojen muutos on muuttanut peltojen kuntoa

Lisätiedot

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Vierekkäisten lohkojen vertailua AS Kuvat: Jukka Rajala

Lisätiedot

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot Netta Junnola 040 537 3453 netta.junnola@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi ry Toteuttamisvaihtoehdot Yksivuotisten kasvien viljelyalueella pääasiallisia

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen. Kalajoki Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen. Kalajoki Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Kalajoki 5.1.2017 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Osaamista ja työkaluja maan kasvukunnon hoitoon hanke 2015-2018 Hanke kehittää maan kasvukunnon hoidon menetelmiä

Lisätiedot

Esityksen sisältö Rajala: Kasvukunnon hoito ilmastoviisautta

Esityksen sisältö Rajala: Kasvukunnon hoito ilmastoviisautta Maan kasvukunnon hoito on maanviljelyn ilmastoviisauden ytimessä Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 17.10.2018 Rikalan Säätiö Esityksen sisältö Miksi

Lisätiedot

Maan fysikaalisen viljavuuden hoito vesitalous hallintaan ja tiivistymien välttäminen

Maan fysikaalisen viljavuuden hoito vesitalous hallintaan ja tiivistymien välttäminen Maan fysikaalisen viljavuuden hoito vesitalous hallintaan ja tiivistymien välttäminen Tuomas Mattila Yliopistotutkija, Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Maanviljelijä, Kilpiän tila 2 1 Kasvukunnon

Lisätiedot

Maan kasvukunnon korjaaminen. Syksy 2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Maan kasvukunnon korjaaminen. Syksy 2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Maan kasvukunnon korjaaminen Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Sisältö Satoa rajoittavat tekijät Maan rakenteen merkitys Kasvukunnon korjaaminen keinot ja kokemukset 2 Juuso Joona, Tyynelän

Lisätiedot

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3. Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.2019 Kasvinviljelytila Eurajoella Viljat ja härkäpapu Luomu, SV2 menossa

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

MegaLab tuloksia 2017

MegaLab tuloksia 2017 MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille. Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen

Lisätiedot

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As. VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, 90570 Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 19.10.2010 73415 13424 Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU Tilatunnus saapui 05.10.2010

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

OSMO-hankkeen onnistumisia kasvukunnon hoidossa

OSMO-hankkeen onnistumisia kasvukunnon hoidossa OSMO-hankkeen onnistumisia kasvukunnon Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2019 Rikalan Säätiö Hyödyntämätöntä potentiaalia 2 11.3.2019 Rajala: OSMOn

Lisätiedot

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Viikki 3.4.2019 Rikalan Säätiö

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto

Lisätiedot

Maan kasvukunto ja orgaaninen lannoitus

Maan kasvukunto ja orgaaninen lannoitus Maan kasvukunto ja orgaaninen lannoitus 12.3.2018 Soilfoodin kautta kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100

Lisätiedot

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pellon vesitalouden toiminta / pohjaveden korkeus Maalaji (mm. savespitoisuus,

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10.

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10. VILJAVUUSTUTKIMUS 29..23 Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 8 99 28..23 VI3-4 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,

Lisätiedot

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy

Lisätiedot

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Ajan tasalla pidettävät dokumentit Luomusuunnitelma tilalla päivitetty versio Vuosittainen tuotantosuunnitelma

Lisätiedot

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä Lohja 4.12.2018 Maaperäilta Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila, Halikko O-P Ruponen Mv. ja Agrologi p. 0505824645 some: @opruponen, #maataloudentulevaisuus

Lisätiedot

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Kotipuutarhan ravinneanalyysit 1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta

Lisätiedot

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn

Lisätiedot