Uni on ase! Liikettä sydämeen. Uusi. Ajattelutavan muutoksella liikunnalliseen elämäntapaan uutiset, sivu 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uni on ase! Liikettä sydämeen. Uusi. Ajattelutavan muutoksella liikunnalliseen elämäntapaan uutiset, sivu 4"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Liikettä sydämeen Ajattelutavan muutoksella liikunnalliseen elämäntapaan uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 51. vuosikerta n:o 3 (1114) verkossa > Kuva: Comat Camera/Harry Ahokas Uni on ase! Puolustusvoimissa seurataan muun yhteiskunnan trendiä ja käännetään tutkiva katse lepoon ja rentoutumiseen. Maanpuolustuskorkeakoulu ja Lapin yliopisto käynnistivät yhteiset tutkimukset sotilaiden lepokulttuurin selvittämiseksi. Pilottihanke alkoi tänä vuonna Vuosangassa kadettien taisteluleirillä. Tarkoituksena on selvittää muun muassa, onko lepääminen moraalisesti oikein. uutiset, sivu 3 Kyberturvallisuus piiskaa tietoturvateollisuutta uutiset, sivu 5 Uusi palvelukeskus kiinnostaa puolustusvoimien väkeä kentällä, sivu 10 Se ei pelaa joka pelkää vapaalla, sivu 15

2 2 pääkirjoitus Haastamalla liikettä sydämeen nurkka Suomi ei ole saareke Muutos lähtee lasten vanhemmista. Haastaminen on oiva tapa parantaa maailmaa. Erityisen tehokasta se on, jos haaste on tarkasti kohdennettu jollekulle. Hyväntekeväisyyskonserteissa ja muissa vastaavissa tapahtumissa henkilöt haastavat esimerkiksi ystäviään osallistumaan tietyllä summalla yhteisiin talkoisiin. Tasavallan presidentti haastoi suomalaiset yritykset palkkaamaan nuoria. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen haastoi Kaartin Jääkärirykmentin AUK:n henkilökunnan 12 minuutin juoksutestiin. Puheloinen näytti esimerkkiä, kuinka itse kukin meistä voi haastaa toisen tervehenkiseen tapahtumaan, joka edistää yhteisiä päämääriä, kuten kunnon kohottamista. Toivottavasti esimiehet ottavat mallia ja haastavat omia alaisiaan. Puolustusvoimissa tällaisista haasteista ei ole tapana kieltäytyä. Toki alainenkin voi haastaa esimiehensä. Samanlaista haastehenkeä on tornitouhua työyhteisöjen liikuntaryhmissä, esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun maratonporukassa. Komentajan esimerkki on tärkeä. Puheloisen esimerkkiä seuraten Ruotuväki haastaa muut maanpuolustuslehdet 12 minuutin juoksutestiin. *** Puolustusvoimien tarjoaman liikuntakoulutuksen taustalla on velvollisuus ylläpitää fyysisesti toimintakuntoista sodan ajan joukkoa. Lisäksi henkilökuntaan kuuluvilla sotilailla on lakisääteinen velvollisuus pitää itsensä fyysisesti kunnossa. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikön, kenraalimajuri Sakari Honkamaan mukaan puolustusvoimat on myös mukana huippuurheilun kehittämisessä. Puolustusvoimat haluaa olla edelleen aktiivinen ja verkostoitunut toimija hyvässä yhteistyössä eri liikuntaja terveysalan sidosryhmien, keskusjärjestöjen sekä Olympiakomitean ja lajiliittojen kanssa. Lisäksi Honkamaa korostaa yhteiskuntavastuuta. Hänen mukaansa huoli nuorison fyysisestä ja henkisestä kunnosta on yhteinen. *** Pelkästään varusmiespalveluksen turvin ei kansanterveydellisiä ongelmia paranneta. Varsinkin, kun sitä kautta ei tavoiteta valtaosaa naisista. Suurin vastuu terveydestä on kodeilla, mutta myös koulut ja järjestöt ovat keskeisiä. Yhtä kaikki, viime vuoden loppukyselyissä neljä kymmenestä varusmiehestä oli täysin tai osin sitä mieltä, että varusmiespalvelus vahvisti tai herätti pysyvän liikuntaharrastuskipinän, joka jatkuu reservissä. Vaikka liikuntaharrastus keskeytyisikin, varusmiespalveluksessa opitun perusteella sen voi aloittaa jouhevasti myöhemmin. Suurempaan kansanterveydelliseen muutokseen vaaditaan liikunnallista elämäntapaa jo varhaislapsuudessa. Ruotuväen haastattelussa Ari Puheloinen toivookin puolustusvoimien liikuntakasvatuksen ja henkilökunnalle suunnattujen liikuntateemojen vaikuttavan tuleviin ja nykyisiin lasten vanhempiin. Kun vanhemmat tajuavat liikunnan merkityksen lapselle, siihen tulee helposti osallistuttua itsekin. > Suomi on harjoittanut kansainvälistä puolustusmateriaaliyhteistyötä pitkään ilman suurta julkista keskustelua. Tammikuun uutistyhjiössä ruotsalaisten ministerien artikkeli käynnisti kuitenkin aiheesta Suomessa varsin värikkään keskustelun. Tulevaisuutta koskevia ehdotuksia on vaikea käsitellä julkisuudessa analyyttisesti, jos käsitykset nykytilasta ovat vanhentuneita. Suomalaisessa puolustuspoliittisessa keskustelussa elää edelleen vahva talvisodan myytti; yksin on pärjättävä luvun totuus on kuitenkin toisenlainen. Puolustustarvikkeiden monimutkaistuminen ja kallistuminen yhdistettynä Euroopan taloushaasteisiin eivät juuri jätä vaihtoehtoja yhteistyölle. *** Hallituksen tuore selonteko turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta toteaa yksikantaan, että Suomi on riippuvainen kansainvälisestä yhteistyöstä sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Suomi osallistuu puolustusyhteistyöhön niin pohjoismaisesti, EU:ssa, Nato-kumppanuuden puitteissa kuin kahdenvälisesti esimerkiksi Yhdysvaltain kanssa. Selonteossa tavoitteena on, että EU:n piirissä sitoudutaan sotilaallisten suorituskykyjen yhteiseen kehittämiseen, ylläpitämiseen, käyttöön ja jakamiseen. EU-maiden päämiehet aloittivatkin joulukuun Eurooppa-neuvostossa vuoden mittaisen työn, jossa mm. yhdessä tunnistetaan voimavarojen päällekkäisyydet ja puutteet ja edistetään sotilasvoimavarojen yhteiskäyttöä. Materiaaliyhteistyön kehittyminen voi vahvistaa myös eurooppalaista puolustusteollisuutta lisäämällä tutkimus- ja kehittämistoiminnan synergiaa. Puolustusalan markkinoiden avautuminen mm. julkisten hankintojen direktiivin toimeenpanon kautta tuonee myös liikettä puolustusteollisuuteen. Markkinoiden avautuessa yksittäisissä yrityksissä on aina voittajia ja häviäjiä osaaminen ja ketteryys ratkaisevat. Kansainvälisen puolustusyhteistyön arki on materiaali- ja koulutusyhteistyötä, harjoituksia ja kriisinhallintaa. Ne eivät kuitenkaan ole koko kuva. Pohjoismaiden kesken hyväksyttiin vuonna 2011 solidaarisuusjulistus, joka koskee mm. terrorismin tai kyberhyökkäysten kohteeksi joutuneen auttamista. EU:n vastaavan yhteisvastuulausekkeen osalta hallitus on sitoutunut huolehtimaan lainsäädäntömuutoksista, joilla mahdollistetaan avun vastaanottaminen ja antaminen. Samat tarpeet selvitetään keskinäisen avunantovelvoitteen osalta. *** Suomen puolustuskyky perustuu jo nyt vahvasti kansainväliseen yhteistyöhön. Tämän tosiasian tunnustaminen mahdollistaa viisauden myös tulevaisuutta koskevien ratkaisujen pohdinnassa. Lauri Tierala Kirjoittaja on eurooppa- ja ulkomaankauppaministerin erityisavustaja sekä Ruotuväen toimittaja saapumiserästä II/2002. kysymys mielipide Ydintoimintaa vai lastenkirjoja? Ruotuväki uutisoi verkkosivuillaan viime viikolla Maasotakoulun julkaisemasta lastenkirjasta, jonka kerrottiin olevan lajissaan ensimmäinen. Onko puolustusvoimat oikea taho julkaisemaan kasvatuksellista materiaalia, jota myös kouluihin ja sairaaloihin jaetaan? Kuuluuko tällainen julkaisutoiminta puolustusvoimien keskeisiin tehtäviin? Mielestäni lastenkirjojen ja kasvatusmateriaalin tuottaminen pitäisi jättää muiden kuin puolustusvoimien harteille. Ydintoimintoihin keskittyminen palvelee parhaiten kaikkien etuja sekä kirjakustantajien että puolustusvoimien. Lueskelija Proteiinia, kiitos Puolustusvoimat mainostaa olevansa Suomen suurin kuntokoulu. Mahtava idea, mutta hyvään kuntoon pääsemiseksi tarvitaan myös oikeanlainen ruokavalio, jota muonituskeskuksessa ei kyllä tarjota! Kun on rehkinyt puolitoista Kerro mielipiteesi! Vaikka nimimerkillä. Lähetä meille korkeintaan merkin pituinen kirjoitus yhteystiedoillasi varustettuna. tuntia kuntosalilla, olisi mukava saada myös oikea suhde ravintoaineita iltapalalla ja muillakin aterioilla. Lisäravinteet ovat kalliita ostaa päivärahoilla ja muutenkin epäilyttäviä. Lihasvoimaa! Edellisessä numerossa kysyimme: Pitäisikö puolustusvoimien materiaalihankintoja keskittää enemmän EU:n yhteisiksi? Kyllä 58% 42% Seuraava kysymys: Saavatko varusmiehet riittävästi lepoa? Vastaa lähettämällä tekstiviesti RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon Ei Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Leo Piirto Puh TOIMITTAJAT Kokelas Joona Haataja Puh Alikersantti Eira Talka Puh Alikersantti Moona Veijola Puh Alikersantti Olli Pietiläinen Puh Kaartinjääkäri Lassi Kuisma Puh Kaartinjääkäri Ville Paso Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Tuomas Hämäläinen VALOKUVAAJAT Kaartinjääkärit Antti Heikkinen Puh Atte Tanner Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2013 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 uutiset 3 Lepotutkimus saapui puolustusvoimiin Tulevaisuuden taistelijat osaavat myös levätä harjoituksissa oikein. Kajaanissa tutkitaan puolustusvoimien leiriolosuhteiden lepokäytäntöjä. Eira Talka Taisteleminen pakkasten keskellä usean vuorokauden kestävällä leirillä on taitolaji, joka varusmiesten tulevien kouluttajien tulee hallita ja osata kouluttaa. Oman haasteensa luo se, että jokainen sotilas reagoi leiriolosuhteiden rasitukseen omalla tavallaan. Siksi ensimmäisen ja toisen vuoden kadettien vuoden toiseksi tärkeimmässä taisteluharjoituksessa Kainuun Vuosangassa parveili tänä vuonna Maanpuolustuskorkeakoulun ulkopuolisia tutkijoita. Neljän hengen tutkijatiimi Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta selvitti, miten leiriolosuhteet kuormittavat kadetteja, henkilökuntaa ja harjoitukseen Kainuun Prikaatista osallistuneita varusmiehiä. Haluamme tietää, millaisia asioita teemme armeijassa levon kannalta oikein tai väärin. Jaksamista on tutkittu fysiologisilla mittareilla ja testeillä, mutta nyt otamme mukaan laadullisen näkökulman. Tutkittavana on johtamisen ja kouluttamisen onnistuminen henkisen ja fyysinen rasituksen alaisena, toinen hankkeen vetäjistä, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen professori, everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen esitteli. Onko lepääminen miehekästä? Kuva: Combat Camera Armeijassa jaksamista on ennestään tutkittu fysiologisilla mittareilla. Nyt mukaan on otettu haastatteluihin ja havaintoihin perustuva lepotutkimus. Kuvassa Combat Camera -tiimin kuvaaja tallentaa Vuosangassa taisteluharjoitusta tutkijoiden käyttöön. Maanpuolustuskorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteiseen LEPOhankkeeseen kuuluvan tutkimuksen toinen johtaja on kansainvälisesti tunnustettu unitutkija, professori Anu Valtonen Lapin yliopistosta. Hänen etnografista tutkimusta suorittava tiiminsä pyrki viiden päivän ajan asettumaan sotilaiden arkeen olemalla mukana harjoituksissa, haastattelemalla näitä ja tekemällä havaintoja kaikilla aisteilla. Yhdistelemällä kerättyä materiaalia sotilailla harjoituksessa teetettyihin fysiologisiin stressitesteihin, aletaan hahmottaa kuvaa siitä, miten sotilaat eri tilanteissa reagoivat paineeseen, ja ennen kaikkea, miten se vaikuttaa kunkin yksilölliseen palautumiseen ja sitä kautta taistelukykyyn. Kyseessä on vasta pilottihanke, jossa eri tutkimusmenetelmien yhteensopivuutta testataan. Varsinaisten tulosten hankkiminen alkaa ensi vuonna. Meillä on Lapin yliopistossa ollut muutaman vuoden käynnissä laajempi levon tutkimushanke, jossa kehitetään sosiokulttuurista lähestymistapaa uneen ja nukkumiseen. Johtaminen on siinä yksi teema-alue, jossa tutkitaan unta ja lepoa ja näiden yhteyttä johtamiskäytäntöihin, Valtonen selvitti taustoja. Leirillä kaksi tutkijoista tarkkaili ulkoalueita, eli ampumaratoja ja puolijoukkuetelttoja. Toinen tutkijapari teki havaintoja sisä- ja lepotiloista, sotilaskodista, ruokalasta ja taukohuoneista. Syyt stressaamiseen ovat yksilöllisiä Eira Talka Vielä ei tiedetä, millaisia tutkimustuloksia Vuosangan leireiltä tullaan saamaan tulevina vuosina, mutta suuntaa antavia tuloksia on jo valmistumassa siviilipuolelta. Kuluttajatutkimuskeskus tutki viime keväänä Helsingissä kuukauden ajan pääosin vähintään jonkin verran liikkuvien stressitasoja ja palautumista heidän arjessaan osin samoilla menetelmillä kuin tutkimusta tehdään nyt Vuosangassa. Koehenkilöt sonnustautuivat viikoksi myös puolustusvoimien tutkimuksessa käytettävään sydämensykevälimittariin, joka piirtää käyrää henkilön aistiman stressin määrästä sydämen sykkeen perusteella. Lisäksi he pitivät päiväkirjaa tuntemuksistaan. Merkittävää jo saaduissa tuloksissa on, että koehenkilöiden yksilölliset erot stressin kokemisessa ovat suuret. Esimerkiksi huippukuntoinen tyyppi saattoi stressaantua vähemmän fyysisessä rasituksessa kuin ahdistavana pitämässään vaatesovitustilanteessa, vanhempi tutkija Veera Mustonen Kuluttajatutkimuskeskuksesta kertoo. Lisäksi alkoholi on kuviteltua Pyrimme selvittämään onko levolle järjestetty aikaa. Onko lepääminen eri tilanteissa edes luvallista tai moraalisesti oikein? Onko vaikka sellaista ajattelua, ettei ole mies eikä mikään, jos nyt käyttää hetken lepoon, Valtonen kuvasi. Etsitään hyviä levon käytäntöjä haastattelemalla, kuvaamalla ja havainnoimalla eri toimijoita kadeteista varusmiehiin ja henkilökuntaan, hän jatkoi. Tuloksista on hyötyä myös siviilielämässä Sen lisäksi, että tuloksista on iloa suurempi paha fyysisestä rasituksesta palautumisen näkökulmasta. Minun kokoisellani naisella jo kaksi lasia viiniä vaikuttaa niin, ettei yöaikaista palautumista tapahdu, hentorakenteinen Mustonen kertoo. Sitä voi miettiä, mitä se tarkoittaa varusmiehen kannalta, hän lisää. tutkimuksen jatkon suunnittelun kannalta, saivat tutkittavat kadetit nähdä omat raporttinsa. Näin he tiedostavat omat heikot pisteensä levon saamisessa ja voivat hallita palautumistaan. Hankkeesta on hyötyä myös tulevaisuuden kadettikoulutuksessa, kun uusien varusmiesten kouluttajat osaavat ottaa levon huomioon aiempia sukupolvia viisaammin. Lepotutkimus kiinnostaa puolustusvoimien ohessa siviilimaailmassakin. Yhteiskunnan hektisyys ajaa johtajat miettimään, miten jaksamista saataisiin lisättyä, ja milloin lepoa todella saadaan. Isojen yritysten johtajat toimivat samantyyppisesti ääriolosuhteissa kuin kadetit. Heillä on paljon valvomista, matkustelua ja muuta rasitusta. Tuloksia voi tarkastella yrityskontekstissakin, tutkijatiimiin kuuluva johtamisen professori, varadekaani Susan Meriläinen Lapin yliopistosta sanoi. Tykistöprikaati kouluttaa ulkomaisia neuvonantajia Afganistaniin Tykistöprikaati koulutti britti- ja amerikkalaissotilaita käyttämään neuvostovalmisteista 122 H63, eli D30-tykkikalustoa. Koulutus liittyi Afganistanin ISAFoperaatioon. Kuva: Manu Pitkänen Ville Paso Tykistöprikaati koulutti tammikuun puolivälissä ryhmän britti- ja amerikkalaissotilaita, jotka perehtyivät neuvostovalmisteiseen 122 H63, eli D30-tykkikalustoon. Kalustoa käyttää Suomen lisäksi myös Afganistanin kansallisarmeija, jonka neuvonantajiksi ulkomaiset sotilaat koulutettiin. Vastaavanlaisia kansainvälisiä erikoiskoulutuksia järjestetään Tykistöprikaatissa kahdesti vuodessa. Koulutus alkoi vuonna 2008 brittien tarpeesta, kun he alkoivat kouluttaa Afganistanin kansallisarmeijaa. Heidän esityksensä perusteella Suomi tarjosi tuolloin koulutusmahdollisuutta. Koulutuspaikkoja kartoitettiin ja luontevasti päädyttiin Tykistöprikaatiin, jossa on osaaminen ja muun muassa Tykistökoulu, taustoittaa majuri Jussi Nurminen Tykistöprikaatista. 235 ulkomaalaista jo koulutettu Viisi päivää kestäneessä koulutuksessa sotilaat perehtyivät aluksi kalustoon ja ampumatarvikkeisiin, jonka jälkeen käynnistettiin kolmipäiväiset ammunnat. Koulutus sisältää ammuntojen koko kirjon: suora-ammunnat, epäsuorat ammunnat ala- ja yläkulmilla, aikasytytinammunnat sekä valaisuammunnat, Nurminen kertoo. Tammikuun puolivälissä koulutetuista 28 sotilaasta 16 oli amerikkalaisia ja 12 brittejä. Brittisotilaat lähtevät Afganistaniin maaliskuun alussa. Yhteensä kansainvälistä tykistökoulutusta on annettu 235 ulkomaalaiselle sotilaalle. Britit ovat pääryhmä. Heitä on koulutettu 156. Muita maita ovat olleet Kanada, Saksa, Espanja, Ranska, Norja ja Yhdysvallat. Yksi ryhmä on ollut myös Afganistanista, harjoituksen johtajana toimiva Nurminen sanoo. Erikoiskoulutuksen järjestelyistä huolehtii kaikkiaan 16 henkilökunnan jäsentä, joista puolet toimii kouluttajina ja toinen puolikas ammuntojen johto-, järjestely- ja varotehtävissä.

4 4 uutiset lyhyesti Varusmiesten päivärahat nousivat Sekä varusmiesten että siviilipalvelusmiesten päivärahoja on korotettu. Päiväraha nousi tasan viiteen euroon 4,70 eurosta. 165 päivää ylittävältä ajalta uusi korotettu päiväraha on 8,35 euroa (ennen 8,00) ja 255 päivää ylittävältä ajalta 11,70 euroa (ennen 11, 20). Päivärahojen korotus astui voimaan helmikuun alussa. Työja elinkeinoministeriö seurasi siviilipalvelusmiesten päivärahojen korotuksella puolustusministeriön päätöstä varusmiesten päivärahojen korottamisesta. Korotuksissa on otettu huomioon palvelusaikojen lyhentyminen 15 vuorokaudella. OPi Puolustusvoimien ajokorteille ei ikärajaa Puolustusministeri Carl Haglund allekirjoitti asetuksen, jonka pohjalta 18-vuotias voi edelleen hankkia C- tai CE-luokan ajokortin asepalveluksessa. Kyseisten luokkien ajokorttien ikäraja nousi 21 vuoteen Puolustusvoimissa tarvitaan tarpeeksi ammattitaitoisia kuskeja tai mikään ei liiku. Merkittävä osa varusmiehistä on kuitenkin alle 21 vuotiaita, esittelijä Kosti Honkanen puolustusministeriöstä sanoo. Jatkossa 18-vuotiaan varusmieskoulutuksessa hankkima C- tai CE-luokan ajokortti tulee siviilissä voimaan henkilön täytettyä 21. LKu Merellinen koulutus ei siirry Imatralle Raja- ja merivartiokoulun merellistä koulutusta ei siirretä Imatralle, vaan se säilyy Porkkalan koulutusmerivartioasemalla. Sisäministeri Päivi Räsänen teki asiasta päätöksen toissa viikolla. Keskittämistoimet Espoosta Imatralle puolestaan jatkuvat suunnitellusti. Rajavartiolaitoksen on säästettävä 28 miljoonaa euroa lähivuosina, minkä takia tilatehokkuutta on parannettava. Osa säästöpaketista muodostuu Raja- ja merivartiokoulun siirtämisestä Imatralle ja luopumalla Espoon kiinteistöstä. Vuositasolla voimme säästää noin miljoona euroa, Räsänen sanoo. LKu Puolustusvoimauudistus näkyi Pääesikunnassa Pääesikunta juhli helmikuun vaihteessa 95. vuosipäivää. Esikunnan menneen vuoden suurimmat muutokset liittyivät puolustusvoimauudistukseen. Muutoksen kohteena on Pääesikunnassa tällä hetkellä 50 työntekijää. Tavoitteena on, että vuonna 2015 esikunnassa työskentelisi noin 400 henkilöä. Myös Pääesikunnan organisaatio muuttuu. Pääesikuntaan perustetaan vuoteen 2015 mennessä koulutusosasto ja uutena tehtävänä strategiajohtajan tehtävä, Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko kertoo. ETa Yhteistyölle kyllä, sotilasliitolle ei Nordefco-puheenjohtajuus on tilaisuus syvemmälle kanssakäymiselle. Suomenruotsalaisilla puolustuspäivillä tarkasteltiin puolustuspolitiikan kuumia aiheita. Olli Pietiläinen Suomenruotsalaisilla puolustuspäivillä vieraillut puolustusministeri Carl Haglund piti pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä virinnyttä aktiivista keskustelua positiivisena asia. Samalla hän totesi, ettei Suomi ole harkitsemassa puolustusliittoa esimerkiksi Ruotsin kanssa. Pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen on tärkeää, mutta Nordefco ei ole eikä tule koskaan olemaan puolustusliitto, Haglund kertoi. Haglundin mukaan kansainvälinen sotilasyhteistyö on kasvattanut merkitystään ja hän korosti pitävänsä pohjoismaisen yhteistyön syventämistä tärkeänä. Suomen vuoden 2013 puheenjohtajuus Pohjoismaiden puolustusalan yhteistyöelimessä Nordefcossa tarjoaa tähän hänen mukaansa hyvät edellytykset. Puheenjohtajuus Nordefcossa on Suomelle mahdollisuus kehittää yhteistyötä uudelle tasolle, Haglund esitti. Haglundin mukaan myös muilta Pohjoismailta löytyy halua tiivistää yhteistyötä, maiden välisistä eroista huolimatta. Terrori on nykypäivän uhkia Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan avuksi puolustautumaan tällä hetkellä Suomelle ajankohtaisimpia uhkia vastaan. Vakavimmiksi uhiksi Haglund nimesi ympäristökatastrofit, terrorismin sekä kyberhyökkäykset. Tulevaisuudessa vihollisia eivät ehkä ole kokonaiset maat, vaan esimerkiksi erilaiset aktivistiryhmät, puolustusministeri Haglund totesi. Perinteisen puolustuksen rinnalle on hänen mukaansa kasvamassa uusia alueita. Esimerkiksi Haglund nosti uudet kyberuhat, joihin vastaamiseen on kehitettävä uudenlaisia valmiuksia. Kyberturvallisuutta ei kuitenkaan pitäisi Moona Veijola Pääministeri Carl Haglund sanoi pitävänsä aktiivista keskustelua pohjoismaisesta yhteistyöstä hyvänä asiana. pitää pelkästään maanpuolustuksellisena asiana, vaan se on myyntivaltti koko yhteiskunnalle. Maa, joka kykenee tarjoamaan kyberturvallisuutta, houkuttelee myös yrityksiä luokseen, Haglund selvitti Puolustuspuhetta ruotsiksi Puolustusministeri Carl Haglund ilmaisi myös ilonsa päästessään puhumaan puolustusasioista suomenruotsalaisilla puolustuspäivillä omalla äidinkielellään. Kolmannen kerran järjestetty tilaisuus paneutui puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaan puolustusvoimien edustajien esitelmien sekä asiantuntijoiden näkemysten kautta. Puolustusvoimien tarjoama liikuntakoulutus perustuu velvollisuuteen ylläpitää fyysisesti toimintakuntoista sodan ajan joukkoa. Erityisesti varusmiespalveluksella on silti myös kansanterveydellinen merkitys. Puolustusvoimain komentajan, kenraali Ari Puheloisen mukaan pysyvä muutos alkaa ajattelutavan muutoksesta. Yhtenä tavoitteena on herättää pysyvä kiinnostus liikuntaan ja vähintäänkin saada varusmiehille sellainen kokemus, että jos ja kun myöhemmällä iällä aloittaa liikkumisen reservissä, niin on muistissa, miten se käynnistetään. Tämä on yksi toivottavasti pysyvä pääoma, mikä jää varusmiespalveluksesta käteen, itsekin aktiivisesti liikkuva komentaja tiivistää. Varusmiesten liikuntakoulutuksessa tulokset ovat olleet hyviä. Palveluksen loppukyselyssä väitteeseen "Varusmiespalvelus vahvisti tai herätti minussa pysyvän liikuntaharrastuskipinän, joka jatkuu reservissä" vuonna ,6 prosenttia vastasi olevansa täysin samaa mieltä ja 27,3 prosenttia oli osin samaa mieltä. Vanhemmuudesta ytyä omaan liikkumiseen Henkilökunnalle suunnattu vuosien liikuntateema "Liikettä sydämeen" pyrkii vaikuttamaan pitkäjänteisesti. Teema tuo esille liikkumattomuuden riskit sydän- ja verisuonitautien kannalta, ja säännöllistä liikuntaharrastusta tuetaan luomalla liikunnallinen ja kannustava työympäristö. Samantyyppiset tavoitteet ovat myös varusmiesten liikuntakoulutuksen takana. Minusta on ihan hyvä lopputulos siinä, että varusmiespalveluksessa kunto nousee keskimäärin toistakymmentä prosenttia, komentaja sanoo. Puolustusvoimien Keskustelua syntyi varsinkin Nato-yhteistyöstä sekä puolustusvoimien rakenneuudistuksesta. Olli Pietiläinen Pääministeri Carl Haglund käsitteli puheessaan suomenruotsalaisilla puolustuspäivillä myös Venäjän roolia tulevina vuosikymmeninä. Venäjä on Haglundin mukaan edelleen tulevaisuudessa kaikkein tärkein kysymys Suomen puolustuksen kannalta. Haglundin mukaan Venäjän rooli on otettava huomioon sekä taloudellisessa mielessä että myös sotilaallisesti. Mielestäni taloudelliseen yhteistyöhön Venäjän kanssa on panostettava, mutta puolustuksen suhteen on toki pidettävä jalat maassa. Arktisen alueen tärkeyden kasvu on Haglundin mukaan mahdollisuus tiiviimmälle Suomi-Venäjäyhteistyölle. Koillisväylän avautumisen myötä Venäjä saa käyttöönsä uusia raaka-ainevarantoja. Raaka-aineiden hyödyntämiseen Venäjä tarvitsee yhteistyötä Aiheet olivat selvästi kuumia suomenruotsalaisessa puolustuskeskustelussa ja näyttivät myös ruotsinkielisen kansanosan suhtautuvan intohimoisesti puolustuskysymyksiin. Arktinen alue mukaan Venäjä-politiikkaan ulkomaisten yritysten kanssa, Haglund muistuttaa. Myös arktiselle osaamiselle on Haglundin mukaan lisää kysyntää Venäjällä. Kumppanuuden merkeissä on esimerkiksi keskusteltu yhteistyöstä koillisväylällä. Tämä on mahdollinen win-win asetelma, Haglund lisää. Tähän liittyen Haglund kertoi myös pyrkimyksestä avata EU:n arktisen alueen tiedotuskeskus Rovaniemelle. Liikunnalliseen elämäntapaan ajattelutavan muutoksella Kuva: Atte Tanner saavutukset kansanterveydellisenä vaikuttajana ulottuvat kuitenkin Puheloisen mukaan parhaimmillaan lasten ja nuorten vanhempiin. Avaintekijä kansanterveyden kannalta on perhe. Jos haluaisimme nopeaa muutosta, pitäisi saada ajattelutavan muutos noin vuotiaiden perheenäitien ja -isien keskuudessa. Näin he alkaisivat miettiä lapsensa tai nuorensa tulevaisuutta, ja tällä tavalla vietäisiin lasta liikunnan pariin. Se voisi lähteä hyvinkin helposti leikinomaisena liikuntana. Kun tämä oivalletaan sitä kautta, että mietitään lapsen parasta, silloin ajatellaan että ahaa, minunhan täytyy olla itsekin mukana liikkumassa, kenraali huomioi vanhemmuuden liikuntakasvatuksellista merkitystä. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloiselle liikunta on ollut tuntuva osa elämäntapaa lapsuudesta asti. Samaa hän toivoo myös muille. Kuva: Axel Åhman

5 uutiset 5 Kyberturvallisuus piiskaa tietoturvateollisuutta tähtäimessä Miksei sotilaalle sallita viiksiä? Eira Talka Valtakunnassa siirryttiin askel eteenpäin, kun Suomen ensimmäinen kyberturvallisuusstrategia näki päivänvalon Tavoitteena on, että vuonna 2016 Suomi on maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa, puolustusministeri Carl Haglund siteerasi kyberturvallisuudelle strategiassa asetettua visiota julkistamistilaisuudessa. Huimalta kuulostavaa tavoitetta kohti taivalletaan strategiaan kirjatuilla keinoilla, joista avainasemassa on viestintävirastoon perustettava Kyberturvallisuuskeskus, joka tulee koordinoimaan julkisen ja yksityisen sektorin turvallisuusosaajien tekemää yhteistyötä. Tyhjälle pohjalle ei tarvitse rakentaa, sillä keskuksen työn on aloittanut kansallinen tietoturvaviranomainen Cert-fi vuonna Strategian kehitelleen työryhmän johtaja, yliasiamies Mikko Kosonen Sitrasta huomauttaa, että strategian luominen käynnisti myös uutta. Tietoturvateollisuuden järjestäytymiseen ja toivottavasti myös kehitykseen saatiin vauhtia, hän huomioi. Kosonen viittaa tietoturvayritysten väliseen verkostoyhteistyöhön sekä viime vuosikymmenen lopulla syntyneen Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus TIVIT Moona Veijola Puolustusvoimauudistus alkaa näkyä paikkakunnilla joidenkin varuskuntien sulkiessa ovensa. Lakkautettavia varuskuntia on ympäri maata kaikissa puolustushaaroissa, ja tunnelmat ja lakkauttamiseen liittyvät suunnitelmat vaihtelevat nekin varuskunnittain. Pohjois-Karjalan Prikaati on jo ottanut vastaan viimeisen saapumiseränsä tammikuussa. Peruskoulutuskauden jälkeen johtajakoulutukseen valituista suurin osa siirretään muihin joukko-osastoihin, käytännössä Karjalan ja Kainuun Prikaatiin, Pohjois- Karjalan Prikaatin tiedotussihteeri Marko Jalkanen kertoo. Muutoin varusmiespalvelus järjestetään Joensuussa ihan normaalisti. Ville Paso Kyberturvallisuusstrategian julkistivat tammikuussa turvallisuus- ja puolustusasiain komitean puheenjohtaja, kansliapäällikkö Arto Räty, puolustusministeri Carl Haglund, liikenne- ja viestintäministeri Krista Kiuru sekä strategian kehittäneen työryhmän johtaja, Sitran yliasiamies Mikko Kosonen. Oy:n yhteyteen perustettavaan kyberturvallisuuden strategisen huippuosaamisen keskittymään. Lisäksi ICT-2015-työryhmän tammikuussa julkaisema raportti korosti tietoturvaosaamisen kehittämisen tarvetta sekä siihen liittyviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tältä pohjalta myös Suomen Akatemia ja Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes ovat sitoutuneet viemään tietoturva-alan tutkimusta eteenpäin. Henkilökunnan osalta ilman jatkotyöpaikkaa on Joensuussa vielä Varusmiespalveluksen suorittaminen erikoisjoukoissa kiinnostaa. Lisäksi kansainvälisiin valmiusjoukkoihin haki tammikuun puoliväliin mennessä 670 tulevaa varusmiestä. Viime vuonna hakijoita oli täydennyshaun jälkeen 551. Valmiusjoukkojen koulutuksessa tulee lähiaikoina tapahtumaan kehitystä. Suurin muutos on siinä, että valmiusjoukkoja tulee nyt koulutukseen kaksi kertaa vuodessa aiemman yhden sijaan. Aiemmin valmiusjoukkoihin on koulutettu vain jääkäreitä, mutta nyt koulutuksessa on jo tammikuussa palvelukseen astunut pioneerikomppania ja myöhemmin myös muita aselajeja, Porin Prikaatin tiedottaja Markus Malila kertoo. Sukeltajakoulu pyrkii sataseen Yhteistyön sujuvuus hämmentää Suomalaisten yritysten ja julkisen sektorin soljuva yhteistyö turvallisuusasioissa hämmästyttää maailmalla. Kosonen ei sitä kummastele. Suomessa on aina osattu tehdä yhteistyötä. Ehkä siksi, että tämä on pieni ja karu maa emmekä pärjää yksin. Toinen maailmansota myös yhdisti kansaa yli rajojen. Huoltovarmuus ja varautuminen Lakkautettavat varuskunnat hiljenevät Lakkauttamisen huomaa lähinnä saapumiserien supistumisesta ja palvelusvälineiden vanhenemisesta, kertoo alikersantti Joona Luomala Lentosotakoulusta Kauhavalta. kriiseihin sekä tämän mahdollistava maanpuolustutahto ovat olleet aina korkealla, hän analysoi. Lisäksi Kosonen huomauttaa, että Suomessa kyberturvallisuuden koordinaatiota hoitaa neutraalina pidetty ministeriö. Muualla asiasta huolehtii puolustusvoimat tai poliisi, meillä tuleva Kyberturvallisuuskeskus toimii liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa. Yrityksillä ei ole epäilyksiä, että niitä vahdittaisiin tai kontrolloitaisiin, hän sanoo. parikymmentä henkeä. Myös Lentosotakoulussa Kauhavalla työpaikatta on vielä osa siviilihenkilöstöstä. Ammattisotilaille työpaikat on kuitenkin osoitettu. Tyhjän päälle ei tipu Tässä on vuoden 2014 loppuun vielä aikaa. Tyhjän päälle ei tipu, mutta tottakai se vaikuttaa vähän päivittäiseen tekemiseen ja motivaatioon, saapumiserän johtaja, yliluutnantti Petri Ylinen huomioi. Harmittaa tilojen puolesta, uusia kunnostettuja tiloja, joihin on laitettu rahaa jää nyt käyttämättä. Lentosotakoulun joukot ovat pääosin Pohjanmaalta ja tunneside tukikohtaan on vahva. Tuntuu ikävältä kun itselle tärkeä tukikohta lakkautetaan, se oma palveluspaikka, Kauhavalla palveleva alikersantti Joona Luomala tuo esille varusmiesten tunnelmia. Valmiusjoukot kiinnostavat yhä useampia Kuva: Elina Kivelä Utin Jääkärirykmentin haku laskuvarjojääkärikoulutukseen päättyi itsenäisyyspäivänä. Tiedottaja Pia Enroosin mukaan hakemuksia saapui 350, mikä on samaa tasoa kuin viime vuosien hakijamäärät. Heinäkuussa alkavalle laskuvarjojääkärikurssille valitaan noin 70 parhaiten soveltuvaa henkilöä, Enroos toteaa maaliskuussa tapahtuvista valinnoista. Suomenlahden Meripuolustusalue kouluttaa Upinniemessä vuorovuosin taistelu- ja raivaajasukeltajia. Sukeltajakoulussa aloitti tammikuussa 18 raivaajasukeltajaa. Viimeksi saimme 82 hakemusta. Tavoitetila on 100 hakijaa vuodessa. Erikoisjoukkojen keskitetyllä haulla on ollut pieni positiivinen vaikutus meidän hakijamääriin, arvioi yliluutnantti Mikko Pöyhiä sukeltajakoulusta. Kuva: Antti Heikkinen Olli Pietiläinen Viiksiin ja parranajoon liittyvät käytännöt vaihtelevat paljon eri maiden asevoimissa. Tietyt määrämuodot täyttävät viikset ovat sallittuja esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa. Monissa maissa sotilas voi hakea erityislupaa parran tai viiksien kasvattamiseen. Puolustusvoimien koulutuspäällikkö, eversti Hannu Hyppönen, onko viiksien pitäminen sallittua Suomen puolustusvoimissa? Viiksien pitäminen ei ole sallittua Suomen puolustusvoimissa. Parran ja viiksien pitäminen on kielletty yleisessä palvelusohjessäännössä. Tästä on haluttu tehdä yhtenäinen käytäntö puolustusvoimissa. Viiksien ja parran pitäminen on kielletty jo sotilaalliseen ulkonäköön liittyvien seikkojen takia. Samalla ne häiritsevät myös esimerkiksi suojanaamarin käyttöä, sillä suojanaamarin täytyy istua tiiviisti. uutisia muualta Veteraaneille lisää rahaa RAY:ltä Majuri Ilpo Karvinen Pääesikunnan henkilöstoosastolta, miksi viiksien pitäminen on kielletty? Puolustusvoimien tarkoituksena ei ole loukata yksilön identiteettiä. Sotilaan lyhyiden hiusten ja viiksettömyyden vaatimuksen keskeisenä perusteena on, että sotilaan on yhtenäisen sotilaspuvun lisäksi myös muutoin ulkoisen olemuksensa puolesta vastattava yleisesti hyväksyttyjä käsityksiä siitä, miltä sotilaan tulee näyttää. Perimmiltään on kyse sotilaan herättämästä luottamuksesta Miten ohjesääntöä sovelletaan ulkomaantehtävissä, esimerkiksi rauhanturvaamisoperaatioissa? Lähtökohtaisesti myös ulkomailla toimitaan YLPAL - VO:n ohjeistuksen mukaisesti. Ohjeistuksen soveltamisesta vastaa kansallisessa johtovastuussa toimiva esikunta tai kansallisen osaston vanhin sotilas. Kentällä toimitaan tehtävän ja olosuhteiden mukaisesti. Tukikohdissa on hyvät mahdollisuudet henkilökohtaisen hygienian ylläpitoon. Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuotosta jaetaan avustuksia tänä vuonna 301 miljoonaa euroa, uutisoidaan Turun Sanomissa. Valtioneuvosto päätti avustusten jakamisesta tänään. RAY:n ehdotukseen verrattuna valtioneuvosto lisäsi avustuksia erityisesti lastensuojelun ennaltaehkäisyyn ja veteraanijärjestöille. Veteraanijärjestöistä tukea myönnettiin muun muassa Kaatuneitten Omaisten Liitolle, Rintamaveteraaniliitolle, Sotainvalidien Veljesliitolle ja Suomen Sotaveteraaniliitolle. Turun Sanomat Japaniin tulossa historiallinen armeijamuutos Ilta-Sanomat kertoo Japanin pääministeri Shinzo Aben ilmoittaneen torstaina 31.1 maan parlamentin ylähuoneelle, että hän aikoo muuttaa Japanin perustuslakia. Kansallismielisyydestään tunnettu Abe sanoi aloittavansa muutokset pykälästä, joka vaatii lakimuutoksiin kahden kolmasosan enemmistön. Abe kertoi ennen joulukuun vaaleja toivovansa muuttaa Japanin perustuslakiin kirjattua määritelmää maan asevoimista. Toisen maailmansodan jälkeen Japanin perustuslakiin kirjattiin, että Japanin asevoimat ovat vain maan puolustamista varten. Asiantuntijat arvioivat ilmoituksen ennakoivan Aben aikeita muuttaa Japanin asevoimat täysivaltaiseksi armeijaksi. Päätöksen odotetaan kiristävän muun muassa Japanin ja Kiinan tulehtuneita välejä entisestään. Ilta-Sanomat Itsestään katoavaa elektroniikkaa jenkkiarmeijalle? Sotatiede on kirittänyt teknistä kehitystä koko ihmiskunnan historian ajan. Trendi jatkuu edelleen, sillä Yhdysvaltain asevoimien tutkimusorganisaatio DARPA on ilmoittanut aloittavansa erittäin kunnianhimoisen kehitysohjelman, uutisoi Tietokone.fi verkkosivuillaan. Nyt käynnistetyn ohjelman tavoitteena on luoda sotilasteknologiaa, joka sananmukaisesti häviää itsestään. Agenttilaitteilta kuulostavaa tekniikkaa kehitetään turvallisuussyistä: nykyisin taistelukentille jäävät viestintä- ja tiedustelulaitteet antavat viholliselle mahdollisuuden kehittää omia elektronisia laitteitaan. Tutkijoiden tavoitteena on luoda elektroniikkaa, joka kestää juuri sen aikaa kuin sen pitää. Tarkoituksena on kehittää laitteita, jotka tuhoutuvat esimerkiksi erillisellä tuhosignaalilla tai vaikkapa jatkuvan auringonvalon myötä. Tietokone Toimittanut Leo Piirto

6 6 maailmalla lyhyesti Potkut uhkaavat ruotsalaislentäjää Ruotsalaista sotilaslentäjää uhkaa potkut temppuilusta Jas-hävittäjällä. 26-vuotias Luulajan Jas-laivueeseen kuuluva lentäjä teki muun muassa vaakakierteitä liian matalalla lentokorkeudella. Lentäjä peitteli tekojaan jättämällä sen mainitsematta lentoraportissaan ja valehtelemalla esimiehilleen. Hän on asettanut vaaraan oman henkensä, valtion omaisuuden ja kolmansia osapuolia, todetaan ruotsalaismedian siteeraamassa raportissa. Luulajan hävittäjälaivueen komentaja ehdottaa puolustusvoimille miehen erottamista tehtävästään. (Pohjolan Sanomat 21.1.) JHa Erityisvero armeijaa vältteleville Itävaltalainen kenraali ehdottaa erityisveroa armeijaa vältteleville nuorille miehille. Kenraali Kurt Raffetsederin mielestä asepalveluksesta vapautetut voisivat Sveitsin mallin mukaan maksaa erityisveroa. Sveitsissä palveluksesta vapautetut maksavat armeijaveroa kaksi prosenttia tuloistaan 30-vuotiaaksi asti, ellei heitä ole vapautettu palveluksesta vamman takia. Itävallan kansa torjui viime kuussa kansanäänestyksessä asevelvollisuuden lakkauttamisen. Ikäluokasta noin puolet suorittaa nykyisin puolivuotisen varusmiespalveluksen. (YLE 23.1.) ETa Yhdysvaltojen naissotilaat pääsevät eturintamaan Yhdysvaltain puolustusministeri Leon Panetta kumosi vuoden 1994 säädöksen, jonka mukaan naiset eivät pääse etulinjan taistelutehtäviin. Asevoimilla on tammikuuhun 2016 saakka aikaa hakea poikkeuslupia tehtäville, joihin ei katso naisten soveltuvan. Päätös avaa naisille maan asevoimissa yli uutta työpaikkaa. Naiset ovat työskennelleet sotatoimialueilla muun muassa lääkintäjoukoissa, sotilaspoliiseina ja tiedustelu-upseereina. Yhdysvaltain 1,4-miljoonaisesta aktiiviarmeijasta 14 prosenttia on naisia. (YLE 23.1.) ETa Keskeyttäjät piinaavat Ruotsin ammattiarmeijaa Ruotsin ammattiarmeijan alkutaival ei ole sujunut ongelmitta. Joka viides asepalveluksen alottaneista keskeytti vuonna Vapaaehtoisten motivaation uskottiin olevan korkea, joten keskeytysten määrä on ollut yllätys. Puolustusvoimien rekrytoinnille kilpailu samoilla markkinoilla muiden koulutus- ja työpaikkojen kanssa on ongelma. Erityisesti osa-aikaisten sotilaiden värvääminen on hankalaa. Suurimpia haasteitamme on saada puolustusvoimat näkyville työnantajana, puolustusvoimien henkilöstöjohtaja Per- Olof Stålesjö toteaa. (TS-STT ) AHe Syyria on toimittajien Bermudan kolmio Syyria oli maailman vaarallisin maa toimittajalle vuonna Journalisteja kohdellaan ei-toivottuina silminnäkijöinä. Erik Nyström Sotakirjeenvaihtajan työ ei ole koskaan ollut näin vaarallista. Emme ainoastaan kohtaa ohjuksia ja ammuksia olemme myös niiden kohteena. Sunday Timesin arvostettu toimittaja Marie Colvin piti ikään kuin esipuheen omalle kohtalolleen kaksi vuotta sitten toimittajille järjestetyssä tilaisuudessa. Hän kuoli hallitusjoukkojen pommituksessa Syyrian Homsissa viime helmikuussa yhdessä ranskalaisen valokuvaajan Rémi Ochlikin kanssa. Iskussa loukkaantui lisäksi ranskalaistoimittaja Edith Bouvier ja brittivalokuvaaja Paul Conroy. Arvioiden mukaan satelliittipuhelimen signaali houkutteli ohjukset paikalle. Kansainväliset toimittajaorganisaatiot ovat yhtä mieltä siitä, että toimittajia kuoli vuonna 2012 enemmän kuin moneen vuoteen. Kansainvälisen lehdistöinstituutin IPI:n mukaan surmansa sai 132 toimittajaa, joista 39 Syyriassa. Luku on yli kaksi kertaa suurempi kuin Somalian vastaava 16 kuolemantapausta. Syinä eivät ole ainoastaan onnettomuudet ja varomattomuus, vaan myös kohdistetut iskut. Olen elämässäni raportoinut monelta sotatantereelta ja uskoin meidän olevan jossain määrin näkymättömiä, Sunday Timesin toimittaja Hala Jaber totesi BBC:n keskusteluohjelmassa syksyllä. Tappaminen ei ole yksipuolista. Eräät kapinallisryhmät ovat hyökänneet kohti toimittajia, joita epäiltiin kytköksistä hallitusmyönteiseen mediaan. Jaberin ystävä ja kollega, Iranin englanninkieliselle medialle raportoinut Maya Nasser, ammuttiin hänen seisoessaan virka-asuisten sotilaiden keskellä. Maya ja hänen kollegansa Hussein olivat siviilivaatteissa. Tarkka-ampuja ampui kolme luotia, joista yksi osui Husseinin jalkaan ja kaksi Mayan niskaan, Jaber kertoo. Aseetonkaan ei ole turvassa Joona Haataja Filippiinien hallituksen mukaan yhdysvaltalaisen miinanraivaajan haveri Filippiineillä viime kuussa on vaurioittanut tuhatta neliömetriä tärkeästä Tubbatahan koralliriutasta. 68-metrinen USS Guardian kääntyi virran seurauksena 90 astetta ympäri, mikä tuotti mahdollisesti lisää vahinkoa. Tubbatahan riutta on osa Unescon maailmanperintökohde Sulu Sulua. Muutama päivä onnettomuuden jälkeen laivasto ilmoitti, ettei aluksesta ollut vuotanut öljyä mereen. Onnettomuustutkimuksen Marie Colvin, 55, oli yksi kolmesta BBC Magazinen valinnoista vuoden kasvoksi Kranaatinsirpaleesta saadun vamman takia silmälappua käyttävä toimittajalegenda jäi toimittajien traagisen vuoden symboliksi. BBC:n sotakirjeenvaihtajana työskennellyt Martin Bell totesi muutama vuosi sitten, että toimittajat koetaan vaikutusvaltaisiksi tekijöiksi konflikteissa. Bellin mukaan näin ei ollut viime vuosisadalla. Todennäköisyys jäädä eloon oli suhteellisen korkea. Emme olleet hyökkäysten kohteina. Riskit olivat laskettavissa niistä suurin oli joutua ristituleen muiden ihmisten sodassa, Bell kirjoittaa Media, War and Conflict -julkaisussa. Nykyään sodat eivät tarjoa koskemattomuutta aseettomallekaan. Tämä tuli selväksi Afganistanissa 2001 ja Irakissa Molemmissa sodissa al-jazeeran toimistot joutuivat ohjusiskujen kohteiksi. Pentagon sanoi tulkinneensa satelliittisignaalit viholliseksi toiminnaksi. Esimerkkejä on lukuisia ja kuuluisin tapaus lienee Irakista. Maailma todisti kahden Reuterstoimittajan kuolemat helikopteriiskussa Wikileaksin julkaiseman videon kautta. mukaan haveri saattoi johtua navigointivirheestä. Miinanraivaaja purettaneen osiin Nykyään toimittajat pysyvät parhaiten turvassa länsimaiden joukkoihin sijoitettuina, mutta samalla he ovat armeijan yksipuolisen tiedonjakelun armoilla. Syyriassa hallitusjoukot tarjoavat samantyylisen mahdollisuuden harvoille ja valituille. Laaja-alaisempaa kuvaa sodan vaikutuksista hakevat joutuvat joko tulemaan salaa Turkin tai Libanonin kautta tai he saavat luottaa syyrialaisten toimittajien tietoihin. Nuoret toimittajat tykinruokana Toimittajat Ilman Rajoja -järjestö on nimittänyt Syyrian toimittajien Bermudan kolmioksi. Osapuolten kannalta väärää mediaa edustavat journalistit ovat muuttuneet ei-toivotuiksi silminnäkijöiksi ja he joutuvat hyökkäysten ja sieppausten uhreiksi. Maahan salaa saapuneet Laivasto aikoo purkaa aluksen osiin siirtääkseen sen pois, ja jotta riutta selviäisi mahdollisimman vähillä vaurioilla. Filippiinien asevoimien mukaan onnettomuus ei tule vaikuttamaan maiden armeijoiden yhteisiin harjoituksiin. Yhdysvaltain laivaston edustaja myös pahoitteli tapahtunutta. Insinöörikomentajakapteeni Ilkka Mäkinen Merivoimien Esikunnan laivasektorilta kertoo, että riskeistä huolimatta suomalaiset sota-alukset ovat säästyneet kiinnijäämiseltä pohjakosketukseen. Pohjakosketuksen riski Suomen vesillä on kansainvälisesti verrattuna suuri. Siellä on sokkeloiset ja kapeat vedet sekä paljon vedenalaisia kareja, Mäkinen selventää. Lähde: Philstar, US Navy joutuvat pitämään matalaa profiilia. Televisiokameroita ei suositella, minkä takia eräs al-jazeeran toimittaja kuvasi melkein puolituntisen ohjelman älypuhelimellaan. Isot mediatalot ovat empineet toimittajien lähettämistä Syyriaan, koska turvallisuuteen liittyvät kustannukset ja riskit ovat valtavat. Resursseja on jo käytetty Egyptin ja Libyan vallankumouksiin. Tilanne on avannut markkinat freelance-toimittajille, jotka ovat yhä nuorempia ja huimapäisempiä. Libyassa myöhemmin surmansa saanut New York Timesin valokuvaaja Tim Hetherington kertoi nähneensä, kuinka ennennäkemätön lauma nuoria juoksee ympäri Libyaa kameroineen. Köyhät freelancerit hakevat jutun juurta myös Syyriasta ilman harmainta aavistustakaan siitä, miten Miinanraivaajan haveri vaurioitti koralliriuttaa Asevoimien mukaan onnettomuus ei vaikuta Yhdysvaltojen ja Filippiinien välisiin harjoituksiin. USS Guardian joutui haveriin viime kuussa filippiiniläisellä koralliriutalla, joka on Unescon maailmanperintökohde. konfliktialueella työskennellään. Heillä ei ole varaa kursseihin, vakuutuksiin eikä paikallisiin avustajiin. Newsweekin lokakuussa julkaisemassa jutussa todetaan, että juttuja ostetaan mielellään vaikka turvallisuutta ei taata. Ainoastaan BBC vaatii freelancereiltaan vaarallisiin olosuhteisiin tarkoitettua koulutusta. Viime kädessä toimittajan turvallisuus riippuu hänen paikallisista yhteyshenkilöistään. Heitä Paul Conroy kiittää selviytymisestään viime helmikuun iskusta. Osaan vain yksinkertaisin sanoin kuvata kiitollisuuttani niille ihmisille, jotka pitivät huolta minusta ja Mariesta. Kunnioitan sitä, kuinka he panivat elämänsä peliin meidän puolestamme, omistamalla omani heille, hän sanoi lontoolaisen sairaalan sängystä viime keväänä. Kuva: Getty Images Kuva: US Navy

7 reportaasi 7 Kuva: Antti Heikkinen Alokkaiden toinen maastoharjoitus toi mukanaan menoa ja meininkiä. Enää ei pelkästään harjoiteltu maastossa selviytymistä, vaan myös syöksyminen tuli tutuksi. Syöksyen kohti vihollista Alokkaat ottivat tuntumaa metsätaisteluun Santahaminassa. Uudistettu taistelutapa vaihtoi taistelijaparit partioiksi. Joona Haataja Aamu Santahaminan saarella alkaa hienoisessa räntäsateessa. Kello on puoli viisi ja toisen jääkärikomppanian alokkaat ryömivät ulos teltoistaan purkaakseen ne. Edessä on päivän paketti täynnä taistelua ja ruudin katkua. Maastossa taistelun lisäksi alokkaille koulutetaan leirielämän saloja. Toisille elämä maastossa sujuu kuin luonnostaan, mutta kaikille sykkiminen taisteluliivin kanssa ei ole yhtä kevyttä. Vietin monta tuntia vartiossa yöllä. Nyt on ihan hyvät fiilikset, kun on valoisampaa, päivittelee alokas Jussi Nisonen. Edellisenä päivänä alokkailla oli ohjelmassa poteroiden kaivamista jäisen saaren kamaraan. Routaisen maan kaivaminen oli monelle kokemus sinänsä. Alku oli paha kaivaa. Sit kun tuli hiekkaa, se oli helppoa. Kaikki ketutus meni siihen, alokas Tayberk Daltaban muistelee. Ei jonossa, vaan hajautetummin Aamupalan syötyään alokkaat siirtyvät päivän koulutuksiin. Osa aloittaa suoraan taisteluammuntojen harjoittelulla metsässä. Uusi taistelutapa on tuonut myös siihen omat kuvionsa. P-kauden koulutuksessa taistelijaparit ovat jääneet historiaan, kun kolmen hengen partiot tulivat tilalle. Harjoituksen johtaja, yliluutnantti Antti Kivimäki kiertää joukkueesta toiseen tarkkaillessaan tapahtumia. Hänen mukaansa partio lyö taistelijaparit monessa eri asiassa. Toiminta tehostuu tulenkäyttöön, johtamiseen ja evakuointeihin liittyen. Kolmella on enemmän tulivoimaa ja evakuoidessa yksi evakuoi haavoittuneen ja toinen suojaa, Kivimäki selvittää. Kolmen hengen partion toiminta ei avaudu ensi istumalta. Jonossa seisovat taistelijat eivät ole kouluttajien mieleen. Taistelijoiden löydettyä oikeaoppisen paikkansa alkaa perinteinen taistelu. Alokkaat jakaantuvat partioihin, joista toiset hyökkäävät ja yksi puolustaa. Ykkösen tasalle, asemaan! Syöksyen eteenpäin, luutnantti Samuli Karjula karjaisee puolustajien avattua tulen. Yksi alokas jää polvilleen kysyäkseen jotain, mutta kouluttaja keskeyttää hänet ja käskee: "Maahan, maahan!" Luotien paukkuessa kysymykset eivät enää paljoa auta. Pienen kumpareen päällä sivussa menoa on seuraamassa alokas Saku Arho. Häntä ei liiemmin ole maaston elämä hajottanut. Päinvastoin: partiotoimintaa harrastaneelle ainoat muutokset entisestä ovat raskaammat varusteet ja aseella ampuminen. Kofeiinitabletin voimalla mennään. Kamiinan lämpö on parasta. Joihinkin on iskenyt, kun on tullut tänne kodin lämmöstä, Arho toteaa hymyillen. Kuva: Antti Heikkinen Ilma täyttyy ruudin hajusta, kun luodit singahtelevat piipuista. Tällä kertaa ei kuitenkaan tarvitse huutaa "seis", sillä muita kohti ammutaan turvallisesti paukkupatruunoilla. Kofeiinitabletin voimalla mennään. Tässä harjoitellaan koko ajan ensi viikon taisteluammunnat mielessä. Jos jollain partiolla ei mene nappiin, harjoitellaan uudestaan, Karjula kertoo. Otso Vanhanen kaivaa telamiinalleen lumipeitettä. Ei ole paljoa tasaista maata, hän tuumailee. Kuva: Atte Tanner "Alkaa olla vilponen jo nyt" Taistelun tiimellyksessä häiriönpoisto tulee myös tutuksi, kun alokas Alokas Daltabanin ase ei laukea. Luutnantti Karjula pitää alokkaille saman tien aiheesta pikakoulutuksen. Myös varusteiden säilyminen tallessa korostuu, kun hektisten syöksyjen aikana yhden alokkaan lipas tippuu lumeen. Etsintäpartio lähetetään avuksi. Ammuntojen jälkeen alokkaat marssivat alikersanttien oppiin lyhyen matkan päähän. Telamiinarastilla alikersantti Iivari Ikosen päivä on puolessavälissä. Kahdeksan tuntia tässä samassa mestassa tänään, alkaa olla vilponen jo nyt, hän huoahtaa. Alokkaiden kaivettua telamiinat maahan on jo kiire siirtyä seuraavalle rastille ennen lounasta. Sitä ennen kuitenkin Ikonen muistuttaa tärkeästä asiasta. Miinoja ei pidä asettaa liian lähelle toisiaan. Ei ole fiksua, jos yksi tankki räjäyttää 50 tellua kerralla, hän sanoo. Alokkaille selvenee maastossa oikeanlaisen pukeutumisen tärkeys. Syöksyessä hikoilee helposti Paukkupatruunoilla harjoiteltiin tulevat kovilla ammuttavat taisteluammunnat mielessä. ja toiminnantäyteisen päivän aikana vaatteet menevät äkkiä märiksi. Yllättävän hyvin mielin ovat olleet ainakin minun rastillani, ei ole näkynyt turhautumista, kertoo alikersantti Topias Anttila. Hänen pitämällään ensiapurastilla koulutukset saatiin pidettyä sen verran sutjakkaasti, että alokkaille jäi odotettua taukoaikaa ennen ruokailua. Pian alokkaat saavat tietää, että ruokailuun ja lepoon on varattu tunti aikaa. Tää on mahtavaa, joku huudahtaa.

8 8 SODANKÄYNTIÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA Operaatio LÄHI-IDÄN Röhnötän syksyisenä viikonloppuna tietokoneeni äärellä. Näytän varmasti yhtä innostuneelta kuin koulunpenkillä istuva yläastelainen nojatessani kämmeneeni poski korvalle venyneenä. Facebook tarjoaa jälleen tavallista sisältöään eli ystävieni parisuhde-, kuntosali-, kissa- ja baaripäivityksiä. Yksi helmi sikojen seassa kuitenkin suoristaa minut penkillä, ja yhtäkkiä olenkin ruudun edessä kuin heinähangon nielleenä. Ystäväni on tykännyt Facebookissa Israelin asevoimien kuvasta, jossa taivaalta sataa kymmeniä ohjuksia Sydneyn oopperatalon, New Yorkin Vapaudenpatsaan, Lontoon Big Benin sekä Pariisin Eiffel-tornin päälle. Outoa, ajattelen. Kuvan alareunassa lukijaa puhuttelee teksti: Share this if you agree that Israel has the right to self defense, jaa tämä jos olet samaa mieltä siitä, että Israelilla on oikeus itsepuolustukseen. Moraalinen haaste Lähiidästä Israelin ja Hamasin konflikti oli noina päivinä juuri vilkkaimmillaan. Israel aloitti 14. marraskuuta 2012 ilmaiskut Gazan kaistalle vastalauseena sieltä sataneille raketeille. Israelin asevoimien ja Hamasin välinen sosiaalisen median kamppailu kävi lopulta aktiivisena koko konfliktin ajan. Internetiin sateli tilapäivityksiä ja twiittejä, omia tekoja oikeuttavia kannanottoja sekä toisen mustamaalaamiseen pyrkiviä viestejä. Sota on saanut jatkuvasti uusia ulottuvuuksia, kuten esimerkiksi kyberuhat osoittavat, mutta ihmisten mieliin on pyritty vaikuttamaan sodankäynnin yhteydessä aina. Nyt luotien ja pommien viuhunnan ohella tehtävät psykologiset operaatiot ovat saaneet uuden kanavan, jonka Israel ja Hamas hyödynsivät maailmassa käydyissä sodissa ensi kertaa tällä laajuudella. Sotia on ollut tapana nimetä jonkun niitä kuvaavan piirteen mukaan, kuten ensimmäinen televisiosota. Tai ne muistetaan jostakin muusta mieleenpainuvasta letkautuksesta, kuten sota, joka lopettaa kaikki sodat. Gazan kaistalla käyty konflikti viime vuoden lopulla tullaan kenties muistamaan sen aikana tapahtuneesta sosiaalisen median viestien tykityksestä. LIVERTELYT Teksti Lassi Kuisma Kuva Atte Tanner Ulkoasu Tuomas Hämäläinen Älä menetä mainettasi Hamasin ja Israelin asevoimien välistä Twitter- ja Facebook-kamppailua psykologisten operaatioiden osalta oli mielenkiintoista seurata, everstiluutnantti, VTT Torsti Sirén sanoo. Valtiot pyrkivät vaikuttamaan siihen, millainen mielikuva muilla niistä on. Niin kriisitilanteessa kuin muutenkin. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja, everstiluutnantti ja valtiotieteiden tohtori Torsti Sirén esittää valtion kommunikaatiolle vaihtoehdon, joka tähtää sodan välttämiseen jo ennakkoon. Sirénin kirjoittama kirja Winning Wars Before They Emerge julkaistiin juuri Yhdysvalloissa. Teos käsittelee strategista kommunikaatiota, joka korostaa viestien ja tekojen yhteneväisyyttä. Suomessa valtionhallinto voisi Sirénin mielestä noudattaa strategisen kommunikaation ideaa. Meillä olisi tarina suomalaisesta yhteiskunnasta valtionhallinnon toimijoiden kesken. Sitten pyrkisimme edistämään sitä kaikilla politiikan lohkoilla jo valmiiksi ennen kuin on minkään näköistä kriisiä, Sirén selittää. Idea on, että viesteillä ja johdonmukaisilla toiminnoilla pyrittäisiin luomaan yhteiskunta, jonka kaikki muut maat näkevät niin mahtavaksi, hienoksi ja toimivaksi, että ne pyrkivät kopioimaan sitä. Tällä pyrittäisiin valmiiksi ehkäisemään sota. Gazassa hiihtoskandaalin piirteitä Strategisen kommunikaation ideaa viestien ja tekojen yhteneväisyydestä voi soveltaa tulkittaessa Gazan viimevuotista konfliktia ja osapuolten onnistumista informaatiorintamalla. Myös professori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta kertoo, että faktojen ja mielikuvien tulee vastata toisiaan, tai syntyy niin sanottu maine-gap. Jos se paljastuu menetät maineesi. Tyypillinen esimerkki on suomalainen Valkoinen valhe -elokuva, joka kertoo Lahden hiihtoskandaalista. Ihmisillä oli mielikuva, että suomalaiset hiihtävät puhtaasti. Sitten paljastui, että on tehty aivan muuta. Niiden virheiden paikkaaminen vie vuosikymmeniä. Viime syksyn konfliktissa osapuolten lähestymistavat informaatiorintamalla olivat hyvin erilaiset: siinä missä Israelin viestit olivat älykkäitä ja ovelia, sisälsivät graafiikkaa ja lukuja, Hamasin taktiikka oli läväyttää maailman silmien eteen kuolleita vauvoja ja muita sodan uhreja. Torsti Sirén ei ole vakuuttunut siitä, onko kaikki tapahtunut kuten Hamas sosiaalisessa mediassa kertoi. Hän epäilee, että kuolleet on saatettu hakea esimerkiksi ruumishuoneelta ja lavastaa useisiin eri paikkoihin. Seuratessani kamppailua tuli tällainen pikkuinen varauma, jota ei Israelin puolelta tullut, Sirén arvioi. Tiedotus lisää ja rajoittaa tulivoimaa Psykologisia operaatioita ei pidä nähdä erillisenä osa-alueena sodassa, sillä se on kytköksissä muuhun toimintaan. Facebookissa ilmoitettu isku on harkittu veto. vastustajalla ei ole mahdollisuutta vääristää sen tehoa. Jos ammumme kaukovaikutteisia ohjuksia, emmekä pysty tuomaan sen saamia vaikutuksia maailman tietoisuuteen, ketä vastaan se sitten ammutaan? Sirén kysyy. Aki-Mauri Huhtinen sanoo, että nykyään samalla kun mietitään mihin isketään, mietitään millainen uutinen siitä syntyy. Ehkä voimankäyttöä on rajoitettu eikä voida käyttääkään voimaa niin paljoa kuin halu- Hamasin taktiikka oli läväyttää maailman silmien eteen kuolleita vauvoja ja muita sodan uhreja. Ne ovat kokonaisvoimaa lisäävä elementti. Kun ammut ohjuksen johonkin, pitäisi pystyä todistamaan, että ohjus on saanut jotain aikaiseksi, jotta taan, koska tiedetään, että tämän lähtiessä globaaliin levitykseen tämä näyttää niin väärältä. Vaikka oltaisiin kuinka oikeassa, Huhtinen miettii.

9 G-41 SODANKÄYNTIÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA 9 Brutaalin lähestymistavan tappio T-20 Israel onnistui ampumaan alas useita Hamasin levittämiä valheellisia tietoja. Israelin viimesyksyinen operaatio Puolustuksen tukipylväs päättyi 21. marraskuuta aselepoon. Kumpi voitti sosiaalisessa mediassa käydyn kamppailun? Tämä kamppailu meni aika hyvin Israelille, Torsti Sirén arvioi. Kapteeni Teemu Saressalo Maanpuolustuskorkeakoulusta teki esiupseerikurssin opinnäytetyönsä psykologisesta vaikuttamisesta keskittyen Israelin Valettu lyijy -operaatioon, joka oli vuonna 2008 Israelin hyökkäys Gazan kaistalle. Saressalon mukaan Israel on aina uuden kohdatessaan ottanut oppia edellisistä operaatioistaan. Vuoden 2006 Libanonin sodassa Israel sai valtavasti negatiivista huomiota maailmalla suhteettoman suurista voimatoimista, eikä Israel ollut varautunut käymään taistelua myös informaatiorintamalla. Sodan toinen osapuoli, Hizbollah, sai oman tarinansa maailman tietoisuuteen, Saressalo huomauttaa. Vuosien vaihteessa käydyssä sodassa Hamasia vastaan Israel hallitsi informaatiorintamaa täysin: Gazassa ei ollut ulkomaisia toimittajia, tapahtumista pääsi tietoa julkisuuteen erittäin vähän ja Israelin tiedotus oli koordinoitu erittäin tarkasti. Hamas ei kyennyt vastaamaan Israelin mediavyörytykseen tasavertaisesti ja kesti hetken, ennen kuin se alkoi saada omaa tarinaansa merkittävissä määrin ulos. Prikaatin voimin verkkoon Torsti Sirénin arvioon Israelin voitosta sosiaalisen median kamppailussa on helppo yhtyä. Selatessa Hamasin aseellisen siiven viralliseksi sivustoksi esittäytyvän Alqassam Brigades -tilin twiittejä, sen askeleet tällä osa-alueella tuntuvat tönköiltä. Järkyttävääkin sisältöä levittävällä tilillä on yli seuraajaa. Kaiken lisäksi hämmennystä aiheuttaa se, että hakusanalla Hamas Twitteristä löytyy yli 6400 seuraajan profiili nimeltä Hamas Global PR. Kyseinen tili ilmoitti 16. marraskuuta Alqassam Brigadesin parodiatiliksi ja tuomitsi sen välittämän raa an mielikuvan Hamasista. Saressalon mukaan Israelin asevoimat on puolestaan organisoinut tiedottamisesta ja informaatio-operaatioista vastaavat ihmiset prikaatiksi, jonka vastuulla on myös sosiaalinen media. Prikaatin vahvuutta ei kerrota tarkasti. Erään lähteen mukaan se on 460, joista on palkattua henkilöstöä ja loput varusmiehiä, Saressalo kertoo. Israel onnistuikin ampumaan alas useita Hamasin levittämiä valheellisia tietoja samaan aikaan, kun se omissa viesteissään pyrki totuudenmukaisuuteen ainakin enemmän kuin vastapuoli. Saressalo valaisee, että Hamas väitti muun muassa osuneensa Israelin parlamenttiin Knessetissä ja muihin kohteisiin Tel Avivissa, mutta Israelin informaatiokoneisto vastasi tähän nopeasti. Kohdeyleisö määrää keinot Hamasin verisen lähestymistavan Saressalo selittää sillä, että jokainen kuva, jossa on ruumis, on sille voitto. Israel taas katsoo asiaa sille tärkeiden länsimaiden näkökulmasta. Jos kuollut on palestiinalainen, Israelin brutaaliudesta saadaan heti todisteita. Jos taas israelilaisia siivilejä kuolee, pitää sitä käyttää hyväksi todisteena Hamasin voimasta ja Israelin heikkoudesta suojella omaa väestöään, Saressalo pohtii. Israelin kannalta ei ole järkevää näyttää verta ja ruumiita, etenkään naisia ja lapsia, koska tällaisista kuvista tulee suunnaton negatiivinen tunnelataus. Ei länsimaissa haluta katsella kuolleita ja silpoutuneita lapsia, ja omien sotilasuhrienkaan esittely verisinä ei ole paras taistelutahdon nostattaja. Valhe tarvitsee aina vastineen Jo pitkään sodista on saanut tietoa päivän lehdistä, illan uutisista tai reaaliaikaisesti esimerkiksi teksti-tv:stä ja lehtien internetversioista. 18. marraskuuta Alqassam Brigades twiittasi, eli lähetti lyhyen, korkeintaan 140 merkin viestin internetin Twitter-palveluun lähes 80 kertaa. Viestit sisälsivät muun muassa kuvia ja ilmoituksia päivän tapahtumista, ja ne ovat jokaisen internetyhteyden omistavan ulottuvilla joskus tahtomattakin. Taistelutantereelta kaikuu siis yhä nopeammin ja enemmän. Viestien lukijoilta vaaditaan medialukutaitoa, sillä ne eivät tule riippumattomalta taholta. Professori Aki-Mauri Huhtinen neuvoo vaikuttamisyritysten torjumiseen keinoksi sen, että käyttää asian taustoittamiseen valtavasti aikaa. Toinen vaihtoehto on kääntyä täysin sitä vastaan. Vaikka valehtelemalla voi menettää uskottavuutensa, ei internetissä kannata olla sinisilmäinen. Välittömän vaikutuksen aikaansaamiseksi ei esiin tuodun väitteen totuudenmukaisuudella ole merkitystä, jos sillä saadaan aikaan suuri vaikutus hetkellisesti. Mitä pidempään väite saa elää omaa elämäänsä vastineetta, sen varmemmin valheellinenkin väite muuttuu viralliseksi totuudeksi, Saressalo huomauttaa. J-03

10 10 kentällä lyhyesti Puolustusvoimat etsii räjähteitä Kallavedestä Puolustusvoimat kartoittaa ja raivaa Kuopion Savi- ja Neulalahteen vuosina upotettuja räjähteitä. Työtä johtaa Itä-Suomen sotilasläänin esikunta. Kuopion kaupunki suunnittelee rakennustöitä alueelle vuodelle Räjähteiden määrästä ei ole arkistotietoa. Upotuksia tehtiin aikoinaan osin valvontakomission vaikutuksesta, teknikkokapteeni Jukka-Pekka Nurmela kertoo. Vuosina Neulalahdesta nostettiin jo yli räjähdettä. Nurmela arvioi raivaustöiden kestävän useita vuosia. ETa Hornetit harjoittelivat pimeässä Hornetien pimeälentoharjoittelut käytiin tammikuun jälkipuoliskolla Lapin, Karjalan ja Satakunnan Lennostoissa. Satakunnan Lennostossa pimeälentoja lennettiin kahtena viikkona. Vuoden aikana Hornetien pimeälentoharjoituksia järjestetään jopa kahdeksana viikkona. Harjoittelussa käytettiin neljästä kuuteen Hornetia. Pimeälentoharjoitteluun osallistui 50 henkilökunnan jäsentä. Koska muissakin lennostoissa oli käynnissä harjoitus, oli käytössämme runsaasti varakenttiä, joita pystyi tarvittaessa hyödyntämään, kertoi majuri Tuukka Elonheimo Satakunnan Lennostosta. VPa Kaksi olutta on rauhanturvaajan maksimi Juomakulttuuri kriisinhallintatehtävissä ei vastaa takavuosien mielikuvaa. Alkoholisäännöt kiristyivät noin vuosi sitten. Porin Prikaatin linjauksen mukaan rauhanturvaaja saa vapaa-ajalla nauttia alkoholia kerrallaan kaksi annosta. Afganistanissa operaation luonteen vuoksi alkoholin juomiseen tarvitaan lisäksi kirjallinen lupa komentajalta. Kahden annoksen sääntö todettiin hyväksi vuosia sitten Afganistanin-operaation myötä, ja sitä on sittemmin laajennettu, tiedottaja Markus Malila Porin Prikaatista kertoo. ETa Sotilaskotiauto kolarissa Parolannummentiellä Hattulassa sattui torstai-iltana 24. tammikuuta vaarallinen nokkakolari siviiliajoneuvon ja sotilaskotiauton välillä. Panssariprikaatilta lähtenyt sotilaskotiyhdistyksen auto ajoi Parolannummentiellä varusmiehiä kuljettanutta siviiliajoneuvoa päin, Panssariprikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Jari Vuorela vahvistaa. Molemmat autot romuttuivat pahoin, mutta vakavilta henkilövahingoilta vältyttiin. Onnettomuuden osalliset vietiin tarkkailtaviksi Kanta-Hämeen keskussairaalaan, josta heidät päästettiin heti seuraavana päivänä. OPi Uteliaat lennätettiin vastausten luokse Palvelukeskuksen esittelytilaisuuden suosio yllätti positiivisesti. Tehtäviin löytyi kiinnostusta, mutta sijainti mietitytti kahvipöytäkeskusteluissa. Lassi Kuisma CASA C-295 -tyyppisen lentokoneen rämisevä matkanteko ja karu sisusta eivät juuri sen matkustajien unentarvetta vähennä. Joensuussa aloittaa kahden vuoden päästä puolustusvoimien palvelukeskus, minkä vuoksi reilu sata puolustusvoimien palkollista matkasi tammikuun loppupuolella Joensuuhun puolustusvoimien ja Joensuun kaupungin isännöimään esittelytilaisuuteen. Suuri osa heistä taittoi matkansa Ilmavoimien suotuisalla avustuksella. Jo aamun hämärässä Helsingistä lähteneessä koneessa uni maittoi, mutta myöhemmin päivällä vierailijat olivat tarkkana. Tutustumismatkalle lähti nimittäin palvelukeskukseen nimettyjä, muutoksen kohteena olevia sekä palvelukeskuksen tehtävistä muuten kiinnostuneita. Palvelukeskuksessa aukesi vuodenvaihteessa 80 tehtävää, mikä on selvästi isoin määrä yksittäisistä kohteista, kun tammikuussa puolustusvoimilla aukesi yhteensä noin 400 työpaikkaa. Kaupunginjohtaja luottaa ihmisten viihtyvän Palvelukeskuksen sijoittamisesta Joensuuhun voi seurata sen uusille työntekijöille pitkiäkin muuttomatkoja. Paikalle saapuneille uteliaille pyrittiin esittelemään Joensuu mahdollisimman kattavasti. Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen mainitsee, että Joensuulla on kokemusta niin suurten työpaikkojen lakkauttamisesta kuin syntymisestäkin, mikä auttaa muuttoliikkeen sujuvuudessa. Ihmisillä täytyy olla perusjutut eli asunto, lasten päivähoitopaikat, koulutuspaikat, opiskelupaikat, ja puolison työpaikka on tosi kova juttu, Karjalainen miettii. Karjalainen korostaa muutoksen jouhevuuden varmistamisen olevan monen tahon verkostotyötä. Noin 200 henkilöä työllistävä Pohjois-Karjalan Prikaati Kontiorannassa lakkautetaan tämän vuoden loppuun mennessä. Palvelukeskus on alueelle tärkeä piristysruiske. Pohjois-Karjalan ja Joensuun seudulta on vuodesta 2006 lähtenyt yli 800 julkisen sektorin työpaikkaa valtiovallan toimenpiteillä. Näitä hajasijoituksia on tehty kolumni Matkanteko korvatulppineen ei hurmannut ylellisyydellä, mutta oli varmasti tutustumismatkaajille mieleenpainuva kokemus. Kaikki uudet sisääntulevat henkilöt rekrytoidaan palvelukeskuksen kautta, everstiluutnantti Timo Viinikainen kertoo. Everstiluutnantti Viinikainen puhui Joensuun tiedekeskuksessa, joka on yksi ehdokkaista palvelukeskuksen tiloiksi. niitä kompensoimaan, mutta myös pääkaupunkiseudun kalliista asumisesta on haluttu halvemmille seuduille. Eihän tässä samat ammattilaiset kohtaa, mutta veronmaksajia säilyy, Karjalainen punnitsee. Tehtäviin osoitettiin mielenkiintoa Kotona paras, muualla parempi Suomenruotsalaisia Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa yhdistää harva asia yhtä voimakkaasti kuin varusmiespalvelus Dragsvikissa. Katselin perjantaisin lomille lähtiessäni, kuinka joukko varusmiehiä pakkautui busseihin valmiina kotiinlähtöön ja seitsemän tunnin bussimatkaa varten. Bussien edustalle oli kerääntynyt pitkä jono, sieltä täältä kuului ruotsinkielistä puhetta. Siellä näkyi monta tuttua naamaa merivoimien sininen baretti päässä ja nahkahanskat kädessä odottamassa kotimatkaa. Suomenruotsalaiset näyttäytyvät monelle pelkkänä harmaana yhtenäisenä massana, jossa ei juuri näy eroja paikan tai tapojen suhteen. Totuus on jotain aivan muuta. Suomenruotsalaisia Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa yhdistää harva asia yhtä voimakkaasti kuin varusmiespalvelus Dragsvikissa. Pohjanmaa, jota pampakseksi myös kutsutaan, on ruotsinkielistä maaseutua Suomen länsirannikolla. Pohjanmaalaisittain lausutut lentävät lauseet ovat Dragsvikin arkipäivää ja piristävä osa ruotsinkielistä asepalvelusta. Pohjanmaalaisia pidetään Dragsvikin suomenruotsalaisten keskuudessa leppoisina tyyppeinä, mutta vähän hassuina ja maalaisina. Etelä-Suomen suomensuomalaisissa elää vahvana käsitys ruotsinkielisistä bättre folkina, rikkaina siloposkisina suomenruotsalaisina. Käsitys ei voisi olla kauempana pohjanmaalaisesta todellisuudesta. Ihmiset on helppoa jakaa ryhmiin asuinpaikan tai kielen mukaan, jos ei oikeasti pääse tutustumaan alueen paikalliskulttuuriin ja tapoihin. Palveluksen suorittaminen toisella paikkakunnalla oli minulle mahdollisuus keksiä uusia näkökulmia ja suuntia elämään. Itse hain palvelemaan Dragsvikissa sillä ajatuksella, että oppisin puhumaan ruotsia sujuvasti. Kyllähän se kielikin sieltä tarttui, mutta itselleni parasta oli kokea suomenruotsalaisen kulttuurin koko kirjo. Nyt harkitsen vakavasti, pitäisikö minun armeijan jälkeen aloittaa Kuva: Juhani Kandell Kuva: Juhani Kandell Oulussa Pohjois-Suomen Huoltorykmentin esikunnassa palveleva Marke Holappa, 53, lähti tutustumismatkalle tulevaisuuden toiveet selkeinä. Holappa on muutoksen alaisena, eli hänellä ei ole sijoituspaikkaa. Hän haki avoimia paikkoja Joensuusta, Mikkelistä ja Tampereelta. Kyllä tänne muutan, jos vaan täältä paikan saan, Holappa sanoi ja olikin luottavaisin mielin. Hänen käsityksensä mukaan innokkuus hakuprosessissa ei ole ollut kauhean korkea. Tehtäväkuvaukset eivät ole hakijoillekaan vielä selvät. Tehtävistä ja tehtäväluokituksista on sinänsä vähän tietoa. Varmasti ne ovat ihan mielenkiintoisia, ainakin ne, joihin hain, Holappa naurahtaa. Ilkka Linjala, 31, on puolestaan kiinnostunut palvelukeskuksen työpaikoista, vaikka hänellä onkin paikka lähitukiryhmässä Kouvolassa. Koska Linjala ei ole muutoksen kohteena, hän ei ole päässyt tutustumaan avoimiin paikkoihin tarkemmin. Osa avoimista tehtävistä viittasi kuitenkin ICT-alaan, josta hän on kiinnostunut. Muutan Joensuuhun joka tapauksessa perhesyiden takia. Joensuu vaikuttaa hyvältä kaupungilta, vähän samantyyppiseltä kuin Kouvola, jossa olen viihtynyt, Linjala tuumaa. Kolmasosa paikoista on jo täytetty Puolustusvoimien palvelukeskus tulee Joensuussa työllistämään yhteensä 120 henkilöä, joista 40 paikkaa on jo täytetty. Keskuksen perustamisessa on kyse kaikkia joukko-osastoja koskevasta keskittämistoiminnasta. Jokaisesta joukko-osastosta lähtee käytännössä joitakin tehtäviä, jotka siirtyvät palvelukeskukseen. Isoja kokonaisuuksia, jotka tulevat näkymään ovat laskujen asiatarkastuksen siirtyminen pois joukko-osastoista, huoneistolautakuntien lakkauttamiset varuskunnista ja tietysti rekrytointipalvelut, everstiluutnantti Timo Viinikainen luettelee. Puolustusvoimiin rekrytoidaan vuosittain reilut 300 henkilöä, sotilashenkilöt poislukien. Nämä hoidetaan jatkossa palvelukeskuksen kautta. Muita palvelukeskuksen tuottamia palveluita ovat talousalan palvelut, matkojen tilaamiset, virkistysaluepalvelut, tiedonhallintapalvelut sekä oppimis- ja kuvapalvelut. Muutoksen alaisilla on etuoikeus haussa Avoimet paikat ovat tällä hetkellä auki vain muutoksen kohteena oleville. Haun toisessa vaiheessa, viikoilla kahdeksan ja yhdeksän, paikat ovat avoinna koko puolustusvoimien henkilöstölle. Jos avaintehtäviä ei ole toisen vaiheen jälkeen pystytty täyttämään, henkilöt niihin rekrytoidaan puolustusvoimien ulkopuolelta. Palvelukeskuksen tiloista puolustusvoimat on saanut neljä tarjousta, joista kartoitetaan tällä hetkellä parasta vaihtoehtoa. Olli Pietiläinen > korkeakouluopinnot ruotsin kielellä. Miksipä ei, kun siihen kerran on mahdollisuus. Monet asevelvolliset suorittavat palveluksensa jossain muualla kuin siinä kaikkein lähimmässä tai tutuimmassa varuskunnassa. Ottakaa ajastanne kaikki irti ja hyödyntäkää mahdollisuus perehtyä paikalliseen kulttuuriin. Sama pätee myös toisin päin. Eritaustaiset varusmiehet tuovat lisäväriä kasarmielämän harmauteen, tulivat he sitten bussilla Vaasasta tai lentokoneella Lapista.

11 kentällä 11 Sotilasmusiikki soi uusissa tiloissa palveluksessa Kaartin Soittokunta muutti 40 vuoden jälkeen. Uusissa tiloissa kuullaan myös konsertteja. Ville Paso Kaartin Soittokunta siirtyi tammikuussa uusiin vuokratiloihin Finlandia-taloon. Soittokunta ehti toimia vuosikymmeniä Taivallahden varuskuntarakennuksessa Taka- Töölössä. Muutto sujui päällikön sijaisen, musiikkikapteeni Ville Paakkunaisen mukaan ongelmitta ja joutuisasti. Tilat vapautuivat sotilassoittajien käyttöön, kun edelliset asukit siirtyivät kivenheiton päähän Musiikkitaloon. Tilat olivat aikaisemmin Helsingin kaupunginorkesterin käytössä. 40 vuoden aikana tavaraa on ehtinyt kertyä paljon, mutta nopeasti saimme muutettua. Tammikuu on perinteisesti rauhallista aikaa esiintymiskalenterissa, joten sikäli siirtyminen tapahtui hyvään saumaan. Esiintymisiä ei tämän takia tarvinnut perua, Paakkunainen toteaa uusissa tiloissa, joiden ikkunoista avautuu komea näkymä kohti Kansallismuseota ja toiselta puolelta Töölönlahdelle. Ohikulkijat ovat niin tottuneita Finlandia-talon erilaisiin käyttäjiin ja tapahtumiin, ettei pihassa seisova puolustusvoimien kuorma-auto, soittimia autoon pakkaavat varusmiessoittajat tai muu uusi elämä talossa ole herättänyt erityisemmin ihmetystä. Myös henkilökunta ja varusmiehet ovat ottaneet avoimin mielin muutoksen vastaan, vaikka arkirutiinit ovat joiltakin osin muuttuneet ja toimintamallit uusissa tiloissa ovat ruotuväki 40 vuotta sitten Pariisi on sanellut miesten uuden hiusmuodin, jota voi kuvailla vain yhdellä sanalla: sänki. Kesän tullen ilmestyvät katukuvaan tukat, jotka on leikattu päälaelta yhden sentin pituisiksi ja jotka siitä kasvavat niskaa ja korvallista kohden parin kolmen mittaisiksi. Näin vakuuttaa hiusmuotoilija Vuokko Mattila ja lisää, että pulisongit on määritelty Pariisissa pannaan. Uusi hiusmuoti lähenee noita varusmiesten pakollisia kuvioita jonkin verran, joten palvelukseen astuville ei siis koidu niin jyrkkää Ville Paso Musiikkimajuri Jyrki Koskinen siirtyy Rakuunasoittokunnan johdosta Kaartin Soittokunnan päälliköksi. Uudessa tehtävässään hän aloittaa maaliskuun alussa. vasta asettumassa uomiinsa. Väki on siirtynyt tänne kaiken kaikkiaan hyvillä mielin. Suurimpia eroja entiseen on, että harjoitustilaa on aikaisempaa rajallisemmin ja keikoille lähdettäessä logistiikka vaatii entistä enemmän huomiota, Paakkunainen toteaa. Tilat 45 työntekijälle ja varusmiehille muutosta tässä suhteessa. Muuten Vuokko on sitä mieltä, että miehet hoitavat nykyisin hiuksiaan jo paremmin kuin naiset. Ja kaiken a ja o olisi oikein asiantuntijan neuvon mukaan valittu hiustenpesuaine, shampoo. Oikean shampoon saatuaan voi hiuksiaan hoitaa ainakin tässä mielessä vaikeimmissakin olosuhteissa, esimerkiksi juuri varusmiesaikana. Tärkeä seikka on muistaa antaa hiuksille myös ravintoa. Rasvaisille hiuksille on pehmennys myös tavallaan hoitotapa, sillä se kuivattaa hiuksia. Vuokon ohjeet: tukasta sänki vain jää eteenpäin Musiikkikapteeni Ville Paakkunainen esittelee sotilassoittajien käytössä olevaa perusharjoittelusalia, jonka lisäksi orkesteri voi hyödyntää myös talon suurta Finlandia-salia. Meillä on ollut asiakkaina varusmiehiä, joille asevelvollisuusaikana on ilmennyt päänahan sairautta. Tätä ei pidä ihmetellä, sillä mm. stressi, karvalakki yms. voivat antaa ärsykkeen päänahan sairauteen. Mutta tällaisille tapauksille parturi ei voi mitään. Ne kuuluvat lääkärin hoitoon, sanoo Vuokko painokkaasti. Hiusmuotoilija Vuokko Mattila, kampa ja muokattava pää käsien välissä. Karvatupot putoilevat lattialle, sillä Pariisi suosii sänkitukkaa. Kaartin Soittokunnan historia on erittäin kunniakas. Soittokunnan päällikkönä on palvellut useita arvostamiani kapellimestareita, joten tehtävän vastaanottaminen on minulle kunnia-asia. Kaartin Soittokunta on puolustusvoimien edustussoittokunta ja sen rooli "presidentin omana" orkesterina lienee näkyvin ero nykyiseen tehtävääni verrattuna. Rakuunasoittokunnan nykyiseen henkilöstömäärään verrattuna Kaartin Soittokunta on merkittävästi isompi kokoonpano, joten taiteellisesti se mahdollistaa monipuolisemman ohjelmiston käyttämisen. Suurimmat haasteet noussevat esiin perehtymiseni aikana. Sotilasmusiikkialan yhteisenä haasteena on puolustusvoimauudistukseen liittyvien muutosten toteuttaminen, kuten uusien toimintamallien käyttöönottaminen. Muutokset kohdistuvat toimialaamme konkreettisina henkilöstömuutoksina jo kuluvan vuoden syksynä. En sinällään päätynyt sotilasmusiikin pariin, vaan hain alalle. Armeijan harmaat puin päälleni vuonna Tuolloin alkoi useamman vuoden sotilassoittajataipaleeni, jonka aikana toimin muun muassa Kaartin Soittokunnan trumpetinsoittajana. Musiikkiupseerikurssin suorittamisen kautta työni vaihtui kapellimestarin tehtäväksi, jota olen tehnyt vuodesta 1993 alkaen. Kapellimestarina olen toiminut Sotilasmusiikkikoulussa, Savon Sotilassoittokunnassa, Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnassa sekä Rakuunasoittokunnassa. Toimin myös Hamina Tattoon toiminnanjohtajana ja taiteellisena johtajana vuosina Finlandia-talossa on nyt harjoittelu- ja toimistotilat 45 työntekijälle ja varusmiehille, joita palvelee kerrallaan Sotilassoittajien omassa käytössä olevista huoneista suurin on perusharjoitussali, johon koko orkesteri mahtuu kerralla harjoittelemaan. Jatkossa harjoituksia tullaan järjestämään myös Finlandia-salissa, musiikkikapteeni Paakkunainen kertoo. Myös suuri yleisö pääsee kuulemaan sotilasmusiikkia Finlandiatalossa. Kaartin Soittokunta aikoo järjestää jatkossa aiempaa enemmän konsertteja talon sisällä. Tämän vuoden konsertteihin muutto ei ole ehtinyt vaikuttaa, mutta tavoitteena on lisätä konserttitoimintaa tämän talon sisällä, kun pääsemme suunnittelemaan seuraavaa kautta. Kaksi konserttia on merkitty kalenteriin: 19. huhtikuuta soitettava kevätkonsertti ja veteraanipäivän konsertti 27. huhtikuuta. Kapellimestariksi presidentin omaan orkesteriin Musiikkimajuri Jyrki Koskinen aloittaa Kaartin Sotilassoittokunnan päällikkönä maaliskuussa. Kuva: Atte Tanner Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Mikko Santavuori, kommodori 54 TOIMENKUVA Sotilasläänin esikuntapäällikkö PALVELUSPAIKKA Etelä-Suomen Sotilasläänin Esikunta, Helsinki KOULUTUS Yleisesikuntaupseeri JOTAIN MUUTA, MITÄ? Kun teet jotain, tee se laadukkaasti. Olli Pietiläinen Kommodori Mikko Santavuorelle Etelä-Suomen sotilasläänin esikuntapäällikön tehtävään nimetyksi tuleminen keväällä 2012 oli päätös pitkälle kansainväliselle kaudelle. Esikuntapäällikön toimessa Santavuori työskentelee aluevastuullisten tehtävien suunnittelussa ja johdossa. Siirtyessään esikuntapäälliköksi Santavuori kokee palaavansa takaisin aluepuolustuksellisten tehtävien pariin. Siirryin aikanaan kadettikoulusta rannikkotykistöön, jossa palvelin yleisesikuntaupseeriksi asti. Näiltä ajoilta antoisimpana Santavuori muistelee aikaa Mäkiluodon linnakkeen päällikkönä. Siitä sain kaikkein eniten irti näin ihmisenä kasvamisen näkökulmasta. Saarella omasta roolistaan ei pääse koskaan irti, vaan siinä joutuu olemaan ihmisten kanssa tekemisissä jatkuvasti. 90-luvun puolivälissä alkoi viidentoista vuoden kansainvälinen ura, johon kuului asumista Suomen lisäksi neljässä eri maassa ja palvelua kansainvälisissä organisaatioissa ja rauhanturvaoperaatiossa. Santavuoren mukaan nuorempana urasta näkee vain pintapuolen, kun ajattelee vain senhetkistä ja seuraavaa toimeksiantoa. Nyt myöhemmin vasta huomaa, kuinka looginen kokonaisuus urasta ulkomailla muodostui. Sodanajan tehtäviä suunnittelemassa Santavuoren nykyiseen työnkuvaan kuuluu Etelä-Suomen sotilasläänin esikunnan johtaminen. Sotilasläänit ovat vastuussa alueelle sijoitettujen sodanajan joukkojen käytön suunnittelusta, missä ne toimivat Maavoimien Esikunnan alaisina. Sotilaslääni vastaa sotilaallisen ASUINPAIKKA VANTAA Kansainväliseltä polulta aluevastuiden pariin maanpuolustuksen järjestämisestä alueellaan, Santavuori tiivistää Kuten kaikilla sotilaslääneillä, myös Etelä-Suomen sotilasläänillä on omat erityispiirteensä. Meillä on suurin väestö ja pienin maa-alue, Santavuori toteaa. Sotilaslääneille kuuluu monipuolinen kirjo myös muita alueellisia tehtäviä. Niiden vastuulle kuuluvat esimerkiksi reserviläisten tietokantojen ylläpito ja asevelvollisten valvonta. Tietorekisterien hallinta on nykyään oikeudellisesti tarkkaa puuhaa, ja siksi on varmistettava, että kaikki toiminta sujuu lakien ja asetusten mukaan. Maanpuolustuskursseja avustamassa Sotilasläänillä on merkittävä rooli alueellisten maanpuolustuskurssien järjestämisessä yhdessä paikallisten aluehallintovirastojen kanssa. Santavuoren työssä tämä on merkittävässä osassa, sillä Etelä-Suomen sotilasläänissä kaikista kursseista järjestetään noin puolet. Kursseilla kerrotaan muun muassa poikkeusoloihin varautumisesta, Santavuori selostaa. Yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä on tullut paljon kiinnostusta kursseihin, ja yhteistyö on koettu toimivaksi. Sotilaslääni koordinoi myös alueellista virka-apua, jota pyytävät esimerkiksi poliisi ja palokunta. Mediassa tämä näkyy sotilasläänin toiminnasta kaikkein eniten. Lehdissä aina näytetään, jos vaikka puolustusvoimien Pasi on mukana ratsiassa, Santavuori täydentää. Puolustusvoimauudistuksen myötä sotilasläänin tehtäviä ollaan jakamassa muille toimijoille, kuten aluetoimistoille, joukko osastoille ja Maavoimien esikuntaan. Samalla sotilasläänit hallintoportaana katoavat.

12 12 kentällä Ilmavalvonta siirtyi 2010-luvulle Yhteistilauksena Viron kanssa hankitut tutkat tulevat tarpeeseen. Siirrettävyys ja laajempi mittausalue vahvistivat ostopäätöksen. Moona Veijola Ilmavoimat on ottanut käyttöönsä uudet ilmavalvontatutkat. Puolustusvoimissa nimen KEVA 2010 saanut Thales Ground Master 403 -tutkatyyppi on valmistettu Ranskassa. Uudet laitteet korvaavat suomalaisvalmisteiset 1970-luvulta peräisin olevat tutkat, ja niiden suurempi mittausetäisyys sekä helpompi liikuteltavuus tukevat paremmin uskottavan ilmapuolustuksen ja -valvonnan ylläpitoa. Valinta perustui suorituskykyyn ja hintaan. Tässä nimenomaisessa ranskalaisessa tutkassa on hyvää sen siirrettävyys sekä toimintakyky elektronisesti häirityissä olosuhteissa, hankintaa perustelee insinöörieversti Kari Renko Ilmavoimien materiaalilaitokselta. Ilmapuolustuksen ytimessä Kahdentoista KEVA tutkan ostopäätös tehtiin vuonna Tilaus toteutettiin yhdessä Viron kanssa. GM 403 -tutkia ovat hankkimassa myös Ranskan, Saksan ja Kanadan ilmavoimat. Tämä oli kansainvälinen tarjouskilpailu, jossa tarjous lähetettiin yli kymmennelle tutkatoimittajalle ja saatujen tarjousten perusteella päädyttiin tähän tutkatyyppiin, Renko kuvailee valintaprosessia. Tarvetta uusille tutkille on, sillä Suomen ilmavalvonta perustuu kolmeen tutkatyyppiin: kauko-, keski- ja lähivalvontatutkiin. Aiemmat kotimaiset keskivalvontatutkat olivat siis aivan ilmapuolustuksemme ytimessä. Teknisesti vanhanaikaisten, mutta toimivien Uusien keskivalvontatutkien myötä tutkien kokonaismäärä Suomessa vähenee, mutta kehittyneen tekniikan ansiosta valvotun alueen pinta-ala pysyy lähes samana. Kuva: Puolustusvoimat tutkien mittausetäisyys on 350 kilometriä ja -korkeus 15 kilometriä, kun taas uudet GM 403 -tutkat mittaavat 500 kilometrin etäisyyteen ja lähes 30 kilometrin korkeuteen. Myös liikuteltavuus on tärkeä ominaisuus uusissa laitteissa. Laitteet siirtyvät nopeasti Sisu ETP 8 x 8 -maastokuorma-autoilla, mikä mahdollistaa valvonnan painopisteen muuttamisen ja suojaa tutkaa taistelukentällä. Luotettava tilannekuva päätöksenteon takana Ilmassa liikkuvien sähkömagneettisten aaltojen kaikuja mittaavia tutkia on käytetty jo pitkään. Mutta KEVA tutkat, toisin kuin nyt käytöstä poistuva malli, mittaavat yhdellä antennilla kohteen sijainnin ja lentokorkeuden. Ympäri maata sijoitettujen tutkien tutkatiedosta muodostetaan Ilmavoimien johtokeskuksissa reaaliaikainen ilmatilannekuva. Ilmatilannekuvan luomiseen käytetään myös siviili-ilma-alusten lennonvarmistuselimille jättämiä lentosuunnitelmia. Tutkien tuottama valvontatieto muodostaa tilannekuvan perustan, ja hyvä ja luotettava tilannekuva on kaiken päätöksenteon pohja, kertoo ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Ossi Sivén ilmapuolustuksen toiminnan johtamisen perusteista. Ilmavoimat tuottaakin valvontatietoa vuorokauden ympäri. Puolustusvoimien ilmatilannekuvaa käyttävät myös siviili-ilmailun toimijat ja muut viranomaiset, joten uusista keskivalvontatutkista saadaan yhteinen hyöty. huomio! verkossa Varusmiehet verkossa toistensa valvojia Alokkaiden kantapaikka. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Tuomas Hämäläinen Eira Talka Netti houkuttelee monesta varusmiehestä esille sisäisen sanailijan. Esimerkiksi hakusanalla 'inttiblogi' löytyy googlaamalla yli osumaa. Facebookissa ja muissa sosiaalisissa medioissa, keskustelupalstoista puhumattakaan, jaetaan niin kuvia, videoita kuin tekstejä omista armeijakokemuksista. Vaikka sosiaalisessa mediassa käsitellään paljon armeijaa, puolustusvoimien tietoon tulee harvoin ylilyöntejä, eli loukkaavaa tai salaista tietoa paljastavaa materiaalia. Jos mennään henkilökohtaisuuksiin, saatamme ottaa materiaalia julkaisseeseen henkilöön yhteyttä, ja asia pyritään selvittämään puhumalla.tällaisia tapauksia on kuitenkin vain yksittäisiä, Pääesikunnan viestintäosaston tiedottaja Sirkku Rantakari kertoo. Hän muistaa vain kaksi tällaista tapausta. Epäasiallisista nettikirjoituksista tekevät ilmiannon yleensä toiset varusmiehet. Normaalin armeijapäivän kuvaileminen ja käsitteleminen verkossa on kuitenkin hyväksyttävää ja jopa suotavaakin. Sehän tarjoaa Facebook-päivitysten tehtailussa armeijasta kannattaa huomioida yksilönsuoja ja palvelus- sekä operaatioturvallisuus. myös palautetta puolustusvoimille. Inttiarki on samanlaista kuin muukin arki. Sitä saa käsitellä kirjoituksissa, Rantakari sanoo. Tarkkaavaisuus herpaantuu Puolustusvoimien sivuilta löytyvät viralliset sosiaalisen median ohjeet varusmiehelle ja reserviläiselle, jota sotilaan sopiva käytös netissä mietityttää. Myös Yleisessä palvelusohjesäännössä annetaan ohjeita varusmiehen viestinnästä. Luodut säännöt pohjautuvat lakiin ja puolustusvoimien tarkentaviin sääntöihin, joiden tärkeänä perustana on palvelusturvallisuus. Esimerkiksi kännykän käyttäminen palveluksen aikana kasarmilla on Kuva: Tuomas Hämäläinen Yleisen palvelusohjesäännön mukaan pääsääntöisesti epäsuotavaa. Leireillä käyttösäännöt määrätään harjoituskohtaisesti. Toinen tärkeä näkökulma sosiaalisen median käytön rajoituksiin on yksilönsuoja. Toisin sanoen, loukkaava puhe ja sellaisten kuvien levittäminen verkossa, joiden kohteilta ei ole saatu julkaisuun lupaa, ovat kiellettyjä. Myös henkilöiden käsittely kokonimillä vaikkapa omassa blogissa on kyseenalaista. Kohtele toisia, kuten toivoisit heidän kohtelevan sinua, Rantakari tiivistää. Valokuvatessa armeijassa kiellettyjä kohteita ovat muiden ihmisten lisäksi sotilaskohteet, kuten esimerkiksi jotkin tekniset laitteet. Sosiaalisen median ohjeissa kehotetaan harjoituksiin osallistuvia sotilaita kytkemään kännyköistä, läppäreistä, kameroista ja muista paikkatietoa tallentavista välineistä kyseinen ominaisuus pois päältä. Palveluksessa harjoitellaan toimimista kriisin varalta. Yksi osa tätä on, kuinka käsitellään omaan joukkoon liittyvää tietoa, Rantakari muistuttaa.

13 vapaalla 13 Kuvat: Atte Tanner Sirkustemput vaativat keskittymistä ja mielenrauhaa. Jääkäri Jenna Hintsanen meneekin välillä salille harjoittelemaan rauhoittuakseen. Sirkuksen taian takana on kovaa treeniä Omaehtoinen harrastus on sekoitus teatteria ja voimistelua. Moona Veijola Ensin jännittää ihan hirveästi, kun menee lavalle ja tekee sen esityksen. Kun sitten saa aplodit, se on aivan upea tunne. Jännitys vaan lähtee pois esityksen aikana, ja sitten on ihan mahtava fiilis esityksen jälkeen, sirkusakrobatiaa harrastava jääkäri Jenna Hintsanen kuvailee harrastuksensa kohokohtia, esityksiä. Utin Jääkärirykmentissä palvelevalle polttoainekuljettaja Hintsaselle sirkus tarjoaa paljon muutakin. Norsujen, hevosten ja klovnien sijaan imatralainen varusmies keskittyy erilaisiin akrobatian muotoihin: pari-, notkeus- ja nopeusakrobatiaan. Se näyttää joidenkin mielestä ihan oksettavalta. Sellaisia ylitaipumisjuttuja, Hintsanen valaisee naurahtaen. Esiintyvää joukkueurheilua Osa Hintsasen Utti-Hallissa näyttämistä liikkeistä on tosiaan hieman ällöttäviä. Mikä saa ihmisen vääntämään itsensä sellaiseen solmuun? Omalla kropalla pääsee tekemään niin paljon. Johonkin jääkiekkoon sie tarvitset mailan, kiekon ja muut varusteet. Tähän ei tarvita kuin permanto. Ja aina on opittavaa, ikinä ei ole tässä lajissa valmis. Esiintymisen ja omaehtoisuuden lisäksi Hintsasen on pitänyt lajin parissa jo kymmenettä vuotta hyvä ryhmähenki. Lappeenrantaan vastikään muuttanut jääkäri esiintyy, harjoittelee ja opettaa edelleen imatralaisessa Sirkus Soihdussa. Meidän sirkuksesta on tullut aivan ihana porukka. Olemme kaikki kavereita, ja harjoitusten ulkopuolella vietämme aikaa yhdessä. Se on kivaa, ja miulle on tullut tosi hyviä kavereita sieltä, 19-vuotias sirkusharrastaja kiittelee. Sirkus Soihtu tarjoaa sirkuskouluryhmiä 5-vuotiaista ylöspäin, joten varsin monenikäisille harrastus Jenna Hintsanen löytää uusia temppuja ja ideoita esityksiinsä muun muassa muista sirkusesityksistä, telinevoimistelusta ja musiikista. sopii. Hintsasen paikkakunnan sirkuksessa on myös esiintyvä ryhmä, ja heiltä onkin tilattu esityksiä monenlaisiin tapahtumiin, kuten syntymäpäiväjuhliin ja yritysten pikkujouluihin ympäri Suomea. "Sattuu hetken ja sitten siihen tottuu" Välillä rakkaassa harrastuksessa kuitenkin sattuu, ja uusien liikkeiden tekeminen pelottaa. Polvet ovat löystyneet aika paljon. Nilkat ovat muljahtaneet pari kertaa jossakin akroliikkeessä. Se sattuu hetken ja sitten siihen tottuu, kuljettaja kuittaa hymyillen. Armeija-aikana harjoittelu on saanut jäädä, eikä ennen kolme kertaa viikossa treenannut Hintsanen ole ehtinyt esityksiinkään. Sirkus on kuitenkin auttanut pitämään yllä hyvää kuntoa ja lihasvoimaa, ja se on auttanut palveluksessakin. Utissa helikoptereita tankkaava Hintsanen ei silti aio sirkustaiteilijaksi, vaikka Lahdessa tarjotaankin alan koulutusta. Asepalveluksen jälkeen hänellä on myös yhdistelmäajoneuvokortti ja sitä kautta ammattipätevyys, mutta kuljettajan töitä Hintsanen suunnittelee tekevänsä lähinnä kesäisin. Mie ajattelin että intin jälkeen haen yliopistoihin, kauppatieteet kiinnostaa. Tai sitten mie otan tuosta kuljettamisesta ammatin eli menen opiskelemaan logistiikkaa ammattikorkeaan. tupavisa 1. Mikä on Nokian osakkeen kaikkien aikojen ylin hinta? 2. Kumpi on asukasluvultaan suurempi kaupunki, Pariisi vai Berliini? 3. Milloin vietetään kaatuneiden muistopäivää? 4. Mistä sanoista lyhenne DSLR muodostuu? 5. Minkä niminen sotilasliitto oli itäblokin mailla kylmän sodan aikana? 6. Mitä tarkoittaa Tampereen murresana rotvalli? 7. Millä toisella nimellä kloroplasti myös tunnetaan? 8. Miltä yhtiöltä puolustusvoimat hankki uudet keskivalvontatutkat? 9. Minä vuonna erikoisrajajääkärikoulutus aloitettiin Suomessa? 10. Minkä niminen venäläisnäyttelijä näkyy kuvassa? vastaukset , 2. Berliini, 3. Toukokuun kolmantena sunnuntaina, 4. Digital Single-Lens Reflex, 5. Varsovan liitto, 6. Jalkakäytävän reunakiveystä, 7. Viherhiukkanen, 8. Thales-Raytheon Systems, 9. Vuonna 2007, 10. Gérard Depardieu

14 14 vapaalla kirjat kirja Karjalainen ruletti Kirjoittaja Jouni Hynynen Kustantaja Like Julkaisuvuosi 2012 Uraäidit valittavat sitä, miten vaikeaa on yhdistää perhe-elämä ja työmaan vaatimukset. Samaa harmittelee Kotiteollisuuden laulaja Jouni Hynynen kirjassaan hänellä vain on hiukan kunnianhimoisemmat tavoitteet. Myös Äijät-tv-sarjasta tuttu Hynynen kun on pyrkinyt yhdistämään ainakin alkoholistin, urheilijan, muusikon, kirjailijan ja seksisymbolin toimenkuvat perhe-elämän kanssa. Vuoden 2009 lopusta toissa vuoden elokuulle kestävä päiväkirjan pito antaa kattavan kuvan suomalaisen rokkitähden arjesta. Iltaisin nautitaan olutta, viiniä tai kirkkaita, öisin sävelletään ja sanoitetaan, päivisin käydään puntilla ja lenkillä, vietetään aikaa alle kouluikäisen tyttären kanssa ja tavataan ihmisiä. Sitten keikkaillaan ja seikkaillaan ympäri Suomea, nauratetaan naisia ja juodaan vielä vähän. Kaikki tämä kuulostaa yhteensovittamattomalta, mutta näyttää onnistuvan. Hynynen osaa kirjoittaa, mutta Olutdieetti Kirjoittaja Jens Bujar ja Ulrike von Bulow Kustantaja Atena Julkaisuvuosi 2013 silti on toisinaan hiukan puuduttavaa lukea päivästä toiseen samankaltaisina toistuvista tapahtumista, kun varsinainen juo-nikin tosielämän dokumentoinnista uupuu. Parasta antia rokkarin seitsemännessä kirjassa ovat Hynysen kolumnit, joilla teosta maustetaan. Kirjan lopun kymmenportaisesta järjestelmästä onneen voi olla montaa mieltä, samoin kuin sivuilla tarjoilluista drinkkiohjeista. Se todettakoon, että molemmat ovat selvästi syntyneet kokemuksesta eikä ajatustakaan ole säästelty. Opuksella on pelottava loppu, mutta onneksi rock-elämäntyyli ei ole vaatinut uutta uhria. Eikä toivottavasti vaadikaan, vaan ehkä kymmenportainen järjestelmä on tavalla tai toisella ollut tie onneen. Eira Talka Filosofian tohtori Mikko Karjalaiselle sotatieteellisen rahaston tutkiminen oli mielenkiintoinen kurkistusikkuna Suomen sotatieteelliseen tutkimuskenttään toisen maailmansodan ajasta nykypäivään. Salatun rahaston historia Kuva: Atte Tanner Kaljamaha. Jos suomalaisen miehen elintaso alkaa peittää vyönsolkea, puhutaan usein kaljamahasta. Oktoberfestien ja puhtaan, oikein tehdyn oluen kansan, saksalaisten, joukosta on noussut laihduttaja, joka haluaa murtaa hiivapirtelön lihottavan maineen. Jens Bujar oli lähellä rikkoa maagisen 100 kilon rajan, kun hänen tyttöystävänsä alkoi huomautella kertyneestä painosta. Bujar päätti ryhtyä dieetille, mutta oluesta hän ei suostunut luopumaan. Tavoitteena hänellä oli laihduttaa kymmenen kiloa viidessä kuukaudessa. Kirja on rakennettu päiväkirjatyyliin, ja sen seassa on useita tietolaatikoita olutfaktoista olutlaihduttajan resepteihin. Kirjan lukeminen ei vaadi montaa iltaa, mikä on helpotus, sillä tavallisen miehen hieman erikoisempaan elämänvaiheeseen ei juuri enempää aikaa jaksaisikaan kuluttaa. Faktaboksitkaan eivät mitään läpimurtovinkkejä tarjoa. Kyllä, parsa on terveellisempää kuin majoneesia sisältävä perunasalaatti ja valitsemalla vähärasvaisen lihan tavallisen sijaan elimistöösi kertyy vähemmän rasvaa. Luovana johtajana työskentelevä Bujar ilahduttaa tarinan edetessä kielenkäytöllään. Myös tutustuminen saksalaiseen olutkulttuuriin on kirjan hyviä puolia. Kirjassa olutta arvostetaan sen maun takia ja lopussa lausutut sanat "kolme kuukautta ilman olutta olisi minulle ikuisuus" saattavat kuulostaa pelottavilta. Bujarin kohdalla ei ole kuitenkaan syytä huoleen, ja ehkä suomalaisilla olisikin tässä opittavaa. Kirjassa suhtautuminen olueen on juurikin oikeilla raiteilla. Lassi Kuisma Vuonna 1937 Suomen marsalkka Mannerheim sai 70-vuotislahjaksi suomalaiselta puunjalostusteollisuudelta kahden miljoonan markan osakesalkun. Hän sai käyttää rahat parhaaksi katsomallaan tavalla johonkin yleishyödylliseen. Ehkä tämä kirja on nyt sen tiedotuslinjan toinen pää, eli nyt on kokonaisuudessaan tuotu rahaston historia esille. Siten Mannerheimin tahdosta perustettiin Suomen Marsalkka Mannerheimin Sotatieteellinen Rahasto, jonka ensimmäiset säännöt vahvistettiin itseasiassa vasta sotien jälkeen, vuonna Sen pääasiallinen tehtävä oli tukea upseereiden sotatieteellistä tutkimusta, kertoo rahaston historiateoksen kirjoittaja, Kansallisarkistossa kehittämispäällikkönä toimiva filosofian tohtori Mikko Karjalainen. Lisäksi rahasto on tukenut suomalaisten upseereiden ulkomaille suuntautuneita opintomatkoja. Erityisistä syistä on sääntöjen mukaan voitu avustaa myös taloudellisiin vaikeuksiin joutuneita upseereita. Mystiikan verhon takaa avoimuuteen Sotatieteellinen Rahasto täytti 75 vuotta vuonna 2012 ja juhlisti merkkivuotta julkaisemalla Marskin salattu rahasto Suomen Marsalkka Mannerheimin Sotatieteellinen Rahasto nimisen teoksen rahaston historiasta. Alun perin vuonna 1937 Mannerheim määräsi hoitokunnan huolehtimaan, ettei rahaston olemassaolo tulisi julkisuuteen. Alkuun se oli nimenomainen tahto, ettei tätä tuoda esiin. Ehkä perimmäinen syy oli, että kun oli Mannerheimin hallinnoima rahasto, jolla oli varoja ja se käytti niitä tiettyyn tarkoitukseen, niin se olisi voinut herättää mahdollisesti intohimoja niissä tahoissa, jotka eivät sitä tukea voineet saada, Karjalainen taustoittaa salamyhkäisyyden syitä. Itseasiassa tämä tiedotuslinja hölleni hyvin nopeasti sotien jälkeen. 40-luvun lopulla, heti sääntöjen vahvistamisen jälkeen rahaston nimi tuli esiin sanomalehdissä. Siinä mielessä tämä ei siis ollut ihan salainen asia. Ehkä tämä kirja on nyt sen tiedotuslinjan toinen pää, eli nyt on kokonaisuudessaan tuotu rahaston historia esille. Enää ei ole niin sanotusti mitään salattavaa, Karjalainen kertoo. Merkittävä itsenäinen toimija tieteen hyväksi Marskin salattu rahasto kattaakin rahaston historian yksityiskohtaisesti alkuvuosista nykypäivään. Sotatieteellinen rahasto on ollut merkittävä tuki suomalaiselle sotatieteen tutkimukselle sen perustamisesta asti, ja monet suuret tutkimushankkeet, kuten Talvisodan henki -teos 1980-luvulla, ovat nähneet päivänvalon pitkälti rahaston tuen myötä. Heti sotien jälkeen rahaston tuki kohdistui ennen kaikkea sotahistoriallisten tutkimusten tukemiseen. Mitä lähemmäs nykypäivää on tultu, sitä monipuolisemmin rahasto on tukenut erilaisia sotatieteellisiä tutkimushankkeita. Rahastolla on jakamiensa apurahojen kautta ollut mahdollisuus omalta osaltaan vaikuttaa suomalaisen sotatieteellisen tutkimuksen ja sitä kautta Suomen puolustusvalmiuden kehittämiseen, Karjalainen havainnoi rahaston merkitystä. Mannerheim itse ei koskaan osallistunut rahaston hoitokunnan kokouksiin, mutta alkuperäinen hoitokunta koostui marsalkan lähimmistä kenraaleista, jotka pyrkivät tekemään rahastoa koskevat päätökset sääntöjen mukaisesti marsalkan hengessä. Samoja periaatteita rahasto noudattaa edelleen. Moona Veijola levyt Jätkäjätkät: Marian sairaala Roihis Musika Kuuntelen lyhyen, räväkänrennon levyn läpi lomille päästyäni putkeen kolme kertaa. En oikein saa otetta, tuntuu että biisit ehtivät loppua ennen kuin ehdin muodostaa niihin suhdetta. Tämä on näitä nuorten kriittisten idealistien taiteellisia tuotoksia, päätän. Kuulostaa taitavalta ja menevältä, mietityltäkin, mutta se jokin minun ja tämän levyn väliltä puuttuu. Sattumalta eräänä päivänä palaan päiväunissani kesään kymmenen vuotta sitten. Tuona rakkauden suvena ostin iloisesti kuplivana hetkenä Don Johnson Big Bandin levyn, kiersin sitten lopulta useammalla yhtyeen keikalla ja saatan joskus edelleen fiilistellä tuota ikivanhaa kiekkoa. Näissä tunnelmissa kuuntelen uudelleen levyn hiteiksi mieltämäni Saan mä elää?! -biisin ja Levon helmen. Kyllä, tämähän on uuden sukupolven Don Johnson Big Band.Elementtejä ja vaikutteita monesta eri musiikkityylistä, räppiä ja hiphoppia sekä maailmanparannusmeininkiä.taiteilijan tuskaa ja syvällistä sanomaa, mutta samalla elämänmakuista tanssijalan väpätystä ja rennostelua. Maailma ja yhteiskunta ongelmineen muuttuvat, mutta nuoruus on sama. Ja musiikki on tärkeä osa nuoruuden kokemuksia. Tätä ne, niin hyvin- kuin pahoinvoivatkin nuoret, kuuntelevat ja samaistuvat esimerkiksi Häviäjätkappaleen lyriikoihin ja miettivät, mitä mieltä ovat Varokaa halpoja kopioita -biisistä. Kolkuttaako warettajan omatunto vai onko taidenautintoon satsattu rahallisesti? Oivien sanoitusten ja musiikillisen osaamisen oheen kaivataan kuitenkin myös tunnelatausta. Ehkä siis makustelen levyn antia vielä uudenlaisessa mielentilassa lauantai-iltana himmeän valon ja hyvän seuran kera, ja analysoin hitaasti keinuvan Levon helmen sisältöä oikealla taajuudella. Eira Talka Bad Religion: True North Epitaph Records Bad Religion. Kahdesti hajonnut hc-punkin pioneeribändi, joka on vuosien kuluessa pysynyt jatkuvasti ajan hermolla, kuitenkaan unohtamatta musiikillisia lähtökohtiaan: koruttomia mutta melodisia punkbiisejä, joiden sanoitukset ovat ajankohtaisia ja ennen kaikkea kriittisiä. Uutta pitkäsoittoa kuvaillessa ei voi käyttää yleistä kliseetä "juurille paluuta", bändi kun ei niiltä ole ikinä lähtenytkään. Samoja, jo Bad Religionin alkutaipaleelta löytyviä elementtejä kuulee läpi albumin, toki moderneilla aineksilla maustettuna. Kappaleet ovat pohjimmiltaan samanlaista hc-mättöä kuin bändin aiempi tuotanto, ne vain tarjoillaan aiempaakin melodisemmassa paketissa. Bad Religionin, kuten myös koko punkgenren, yksi tunnusomainen piirre ovat "establishmentia" vastustavat lyriikat ja True Northin biiseistä niitä löytyy yllin kyllin.talouskriisin aiheuttaneet, ahneuksissaan miljoonia köyhyyteen suistaneet keinottelijat ja pyramidihuijarit ovat pääasiallisena kritiikin kohteena. Heille ei vokalisti Greg Graffinilta juuri ymmärrystä heru. Tälläisiä kappaleita ovat vaikkapa Robin Hood in Reverse sekä Dept. of False Dreams. Vastaavasti nimikappale True North sekä Hello Cruel World käsittelevät syrjäytymistä ja yleistä elämän päämäärättömyyttä. Kokonaisuutena albumi ei pahemmin kalpene BR:n klassikoiden rinnalla. Mistään kumouksellisesta messiaslevystä ei ole kyse, vaan eipä se ole tainnut olla tarkoituskaan. Loistoaloitus ainakin allekirjoittaneen musiikkivuodelle. Joni Laari

15 VAPAALLA Se ei pelaa joka pelkaa Teksti Miikka Hujanen Ulkoasu Tuomas Hämäläinen Suomalaisen osaamisen ihmeitä ja samalla menestyksekkäitä vientihittejä on aikojen saatossa nähty niin laivanrakennuksessa kuin paperiteollisuudessa, Nokian kumisaappaissa ja kännyköissä, raskaassa musiikissa sekä Marimekon unikkokuosissa. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää vahvasti siltä, että uudet menestystuotteet ovat löytyneet ja löytyvät jatkossakin peliteollisuudesta. Alalla onkin maailmanlaajuisesti huutava pula tekijöistä. Tekstiiliteollisuus on jo aikoja sitten jättänyt taakseen Finlaysonin historiallisen tehdasalueen Tampereella. Punatiilisen rakennuksen yläkertaan kätkeytyneessä toimistossa kuitenkin painetaan tiukkaan tahtiin töitä edelleenkin suomalaisen teollisuuden eteen. Suomen pelialan keskuksen Neogames ry:n johtajan KooPee Hiltusen päivä on tähän mennessä ollut melko tavallinen. Ollaan valmisteltu Game Developer Conferencen vientimatkaa Kaliforniaan maaliskuun lopulle, samoin helmikuun alussa pidettävää Finnish Game Awards -gaalaa. Lisäksi on käyty muutamia puhelinkeskusteluja parin pelialan yrityksen kanssa. Sitten on tätä normaalia toimistohommaa, Hiltunen summaa. Suomalaisella peliteollisuudella menee tällä hetkellä kovempaa kuin koskaan aikaisemmin, ja vauhti sen kuin kiihtyy. Tällä hetkellä noin 40 yritystä vastaa noin 90 prosentista alan liikevaihdosta, mutta Rovion, Supercellin ja Remedyn kaltaiset huippufirmat ovat vain jäävuoren huippu. Pinnan alla lymyää huikea määrä alle kaksi vuotta vanhoja yrityksiä, jotka vain odottavat hetkeään. Pelialan vienti vuonna 2012 oli reilusti yli 200 miljoonaa euroa. En ole ihan varma tästä, mutta veikkaisin, että jos kaikki muut kulttuuriviennin toimialat lasketaan yhteen, niin sitten potti on yhtä iso kun peliteollisuuden osuus. Toivoisin kuitenkin, että yhden massiivisen ja megamahtavan menestyspelin sijasta tänä vuonna tulisi monta mullistavaa menestystä ja se on ihan saavutettavissa oleva päämäärä. Tuolla on hemmetin hyviä pelifirmoja ja paljon talenttia, Hiltunen täräyttää. Nuori osaaja, töitä on tarjolla! Tämänhetkisen arvion mukaan Suomeen syntyy seuraavien 3-5 vuoden aikana uutta pelialan työpaikkaa per vuosi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että nyt jos koskaan osaaville tekijöille riittää hommia kotimaassa, mutta myös ulkomailla. Jos on intti-ikäinen ja miettii mitä tulevaisuudessa tekee, niin tällä alalla on työllistymismahdollisuuksia hyville tekijöille ympäri maailmaa. Katselin tänä aamuna, että pelkästään Euroopan alueella on 1400 pelialan työpaikkaa auki. Aikamoinen määrä. Esimerkiksi Saksaan on lähtenyt paljon suomalaisia, KooPee Hiltunen toteaa. Onneksi kaikkea ei enää tarvitse opetella itse, vaan koulutuspuolellakin on herätty tilanteeseen. Tällä hetkellä pelialan koulutusta tarjoaa jo kymmenen oppilaitosta. Ensimmäisenä kelkkaan hyppäsi Kajaanin ammattikorkeakoulu, joka aloitti pelialan ja peliteknologian koulutusohjelmat vuonna Sieltä valmistuu vuosittain muun muassa peliohjelmoijia, -graafikoita ja -tuottajia. Suomalainen peliala keskittyy pitkälti mobiiliin ja nettiin. Varsinkin startupeille mobiilikehittäminen on kaikista helpointa, sillä Rovion, Supercellin ja Remedyn kaltaiset huippufirmat ovat vain jäävuoren huippu. kehitystyö on halpaa eikä tarvita hirveitä laitteistoja. Tietysti Nokian takia täällä on aina ollut hyvin mobiilipainotteista. Takana pitkä historia, edessä loistava tulevaisuus Hiltusen mukaan Suomessa on ollut pelien kehitysharrastusta suurin piirtein niin kauan kuin kotitietokoneitakin eli 80-luvun alusta asti. Ensimmäinen suomalainen kaupallinen peli julkaistiin jo -86, ja vanhimmat suomalaiset yhä olemassaolevat pelifirmat on perustettu -95. Vaikka historia on pitkä, niin varsinainen buumi lähti käyntiin 2006, kun Nokia meni alas ja Applen App Store ylös. Digitaalinen jakelu on ollut suuri tekijä pelialan tämän hetkisessä menestyksessä, Hiltunen historioi. Digitaalisen jakelun mahdollisuus poisti yhden välikäden julkaisijan pelintekijän ja kuluttajan väliltä. Tämä taas on muuttanut hyvin paljon sitä, minkälaisia pelejä ylipäätään tehdään. Olen nähnyt mobiilipelin, jossa tarkoitus on koskettaa kananmunaa miljoona kertaa, jolloin se menee rikki. Entisessä mallissa kukaan olisi tuskin julkaissut tuollaista peliä. Hiltunen korostaa, että seuraavaa suomalaista hittipeliä on todella vaikea ennustaa, mutta valistuneen arvauksen hän suostuu esittämään. Grand Cru -pelitalon Supernauts, joka on nyt beetatestausvaiheessa. Se on yksi sellainen, jota seurataan mielenkiinnolla, mutta ei sitä oikeasti voi sanoa, kuka tekee seuraavan hitin. Ennen Angry Birdsiä Rovio oli tehnyt yli 50 peliä ja vaikka niistä osa olikin ollut suhteellisen menestyneitä, Angry Birdsin valtavaa suosiota ei kukaan olisi voinut ennustaa.? Perustettu Tiesitkö näistä suomalaisista pelitaloista? Tuorein peli Alusta 2000 Bugbear Entertainment Ridge Racer Unbounded 2001 Frozenbyte Shadowgrounds Survivor 2008 Grey Area Shadow Cities ios 2011 Almost Human Legend of Grimrock 2011 Grand Cru Supernauts ios ONLINE

16 16 takakansi potretti Ilmastonmuutos on jo turvallisuusasia Sakari Nuuttila Vuonna 2007 venäläinen geologinen tutkimusryhmä pystytti federaation lipun Pohjoisella jäämerellä sijaitsevalle Lomonosovin harjanteelle. Tapaus tulkittiin nopeasti ilmastonmuutoksen aiheuttaman, sulavan jään alta paljastuvan mannerjalustan valtausyritykseksi. Mediassa maalailtiin sotilaallista uhkakuvaa arktisen alueen rantavaltioiden taistelusta pohjoisen öljy- ja kaasuvarannoista. Tämä houkutteleva, median luoma tarina sopi kansainväliseen poliittiseen paradigmaan, jonka mukaan valtiot taistelevat keskenään hupenevista luonnonvaroista ja pyrkivät sotilaallisesti maksimoimaan taloudelliset intressinsä, toteaa Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Timo Koivurova. Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutin johtajana Rovaniemellä toimiva Koivurova on pyrkinyt aktiivisesti korjaamaan väärinymmärrystä, jonka tutkimusryhmän matka aiheutti. Kansainvälisen oikeuden asiantuntija Koivurova painottaa, että arktisen alueen vakavin turvallisuusuhka ei ole sotilaallinen, vaan ekologinen. Tuntematon sopimus Kun sotaskenaariota viljeltiin, minulle selvisi, että monet tutkijat eivät olleet ikinä kuulleetkaan YK:n merioikeusyleissopimuksesta. Itselleni tämä oli jonkinasteinen herätys siihen, miten monet eivät tunne tätä merten perustuslaiksi kutsuttua sopimusta, Koivurova harmittelee. Jo vuonna 1994 voimaan astunut merioikeusyleissopimus on kaikkien maailman valtioiden neuvottelema kompromissi kunkin valtion merioikeudellisesta statuksesta. Sen piiriin kuuluu muun muassa määritelmä siitä, miten paljon eri rantavaltioilla on käytössään mannerjalustaa, jolla päättää öljyn, kaasun ja mineraalien hyväksikäytöstä. Timo Koivurova työskentelee Rovaniemen Arktisessa keskuksessa, jossa arktisen alueen luonnonvarojen säätelemätön hyväksikäyttö nähdään vakavana turvallisuusriskinä. Arvioiden mukaan ihmiskunnan riippuvuus fossiilisista polttoaineista tulee lisääntymään vuoteen 2030 mennessä, kun hiilidioksidipäästöjen pitäisi alkaa laskea viimeistään vuonna Keskeinen valtioiden välinen valtapolitiikka arktiksesta käytiin jo 1970-luvulla, kun sopimus neuvoteltiin. Rajat, joilla silloin paalutettiin mannerjalustojen ulkoraja, todennäköisesti sisältävät jo valmiiksi kaikki alueen öljy- ja kaasuvarat, Koivurova huomauttaa. Venäläisen retkikunnan matka oli osa tiedonkeruuta, jota tarvitaan mannerjalustatoimikunnalle tehtävään hakemukseen ulkorajan laajentamista varten. Koivurovan mukaan Jäämeren rantavaltiot ovat sitoutuneet neuvottelemaan mahdollisista muutoksista keskenään diplomaattisesti. Merioikeusyleissopimus takaa valtioille jo niin laajat oikeudet pohjoisnavan potentiaalisiin luonnonvaroihin, että en näe mitään syytä miksi ne alkaisivat riidellä niistä, puhumattakaan siitä, että ottaisivat sotilasvallat käyttöönsä. Ainoa kilpajuoksu jonka Arktiksella näen, tapahtuu öljyä poraavien yhtiöiden välillä. Yhteinen ekologinen uhka Koivurova on edustanut Suomea lukuisissa Arktista käsittelevissä kansainvälisoikeudellisissa huippukonferensseissa. Viimeksi hän otti osaa Suomen delegaatiossa YK:n ympäristöohjelman juristien maailmankongressiin, joka järjestettiin juuri ennen Rio +20 -ympäristökokousta. Ainoa kilpajuoksu, jonka Arktiksella näen, tapahtuu öljyä poraavien yhtiöiden välillä. On paradoksaalista, että arktiset alueet merijään hupenemisen johdosta dramaattisimmat todisteemme ilmastonmuutoksesta ovat toisaalta viimeinen fossiilisten polttoaineiden hyödyntämispaikka. Öljyvahingon vaikutus arktiseen luontoon olisi katastrofaalinen, mutta jos kunnon sopimuksia ei saada aikaan, mahdollisuus ympäristövahinkoon on suuri. Koivurovan mukaan ensimmäinen askel olisi kaikkien valtioiden mukaan saaminen oikeudellisesti sitoviin päästövähennyksiin. Useasti epäonnistunut suunnitelma olisi mahdollinen seuraavan kerran vuonna 2020, mutta professori ei usko sitoumuksen toteutuvan silloinkaan. Ja vaikka se toteutuisikin, olisi jo liian myöhäistä. Itseäni huolettaa eniten se, että ilmastonmuutos nähdään yhä ympäristönhallinta-asiana, kun todellisuudessa se on paisunut jo kollektiivisen turvallisuuden asiaksi. Mitään merkkejä ongelman uudenlaisesta jäsentämisestä ei kuitenkaan ole. Koivurova uskoo, että muutos kansainvälisessä ympäristölainsäädännössä tulee toteutumaan hitaasti, mutta lisää samaan hengenvetoon, että aika on jo lopussa. En usko, että olemme lopullisesti tuhoon tuomittuja, mutta ihmiskunta joutuu varmasti käymään muutaman katastrofin läpi, ennen kuin virheistä opitaan. Timo Koivurova Ikä: 45 vuotta Asuinpaikka: Rovaniemi Ammatti: Tutkimusprofessori Koulutus: Oikeustieteiden tohtori Pessimismi on aina huono vaihtoehto optimismi antaa energiaa. Kuvat: Iiro Rautiainen poiminta Koko perheen vala Leo Piirto Alokaskauden päätyttyä valan vannojat siirtyvät omiin koulutushaaroihinsa, joissa heitä odottavat uudenlaiset haasteet. Kuva: Puolustusvoimat Suhteellisen iso asiahan se on, joka kuuluu olennaisesti armeijan alokasaikaan. Sisko ja äiti tulevat sitä katsomaan. Näin pohtii lähestyvää sotilasvalaansa alokas Mikko Kinnunen Karjalan Prikaatista. Uusille alokkaille käynnissä oleva peruskoulutuskausi kulminoituu helmikuun aikana järjestettäviin sotilasvala ja - vakuutustilaisuuksiin, joissa valan vannovat alokkaat nimitetään aselajinsa mukaiseen sotilasarvoon. Alokkaiden läheiset ovat tärkeässä roolissa tapahtumassa, sillä läsnäolollaan he todistavat valassa tehtyä sitoutumista maanpuolustukseen. Valatilaisuus on siis pitkälti koko perheen juhla, jossa alokkaat näyttävät läheistensä lisäksi oman joukko-osastonsa komentajalle, että alokaskauden sulkeisharjoituksissa kovalla kurilla opitut taidot ovat hallussa. Sotilasvakuutus eroaa valasta siten, että vakuutus ei vittaa ollenkaan henkilön uskontoon. Aliupseerikouluun pyrkivä alokas Sauli Trofimov Karjalan Prikaatista aikoo suorittaa valan vakuutuksen sijasta. Valan vannominen tuntuu sisimmässä oikein hyvältä. Valassa on sotilas Jumalan edessä, muotoilee Trofimov. Sotilasvalat ja -vakuutukset Ajankohdat vaihtelevat joukko-osastoittain. Katso tarkemmat ajankohdat verkosta: > kalenteri Ilmavoimien sotilaskuljettajien erikoisjoukkohaku Tikkakoski, Ilmasotakoulu Sotilaskuljettajakurssi järjestetään kaksi kertaa vuodessa Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Kurssin aikana sotilaskuljettajat saavat pohjan itsenäisille ajotehtäville omissa joukko-osastoissa. Saapumiserän 2/2013 hakuaika sotilaskuljettajaksi päättyy ja palvelukseen astutaan Ystävänpäivän konsertti Joensuu, Pielisensuun kirkko kello 14 Karjalan Sotilassoittokunta ja Jussi Ala-Nikula esiintyvät ystävänpäivänä vapaapääsyisessä konsertissa. Tule viettämään rakkauden päivää ystäviesi kanssa mukavasta musiikista nauttien! Aseveli- Iltamat Kuopio, Savon ammatti- ja aikuisopiston sali, kello 19 Rakuunayliluutnantti Heikki Kahila juontaa perinteikkäitä aseveli-iltamia, joissa Karjalan Sotilassoittokunnan (solistina Vieno Kekkonen) lisäksi esiintyvät muidrn muassa Kuopion laulavat rakuunat. Kontiolahden vanhojen tanssit Kontiolahti, Kontiolahden liikuntahalli kello 14 Kontiolahden lukion vanhojen tansseissa tunnelmaa on luomassa Karjalan Sotilassoittokunta ja musiikkimajuri Petri Junna. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 100-prosenttisesti suositeltu KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 1 www.kuntarekry.fi Kunta-alan työpaikkailmoitukset www.kuntarekry.fi Joka puolelta Suomea Organisaatiomuodosta riippumatta Eri asematasoilta

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.

Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti. Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013 Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.fi Kestävän matkailun kyselytutkimuksen taustaa Kestävä matkailu on

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen ESITYKSEN AGENDA Osa I: Kenestä oikein puhutaan Osa II: Työpaikkaa etsimässä, mielikuva rakentuu

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Työnilon jäljillä Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla Marja Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Marja Liisa Manka 1 Miksi katse

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson Sosiaalinen media Lions-toiminnassa Thorleif Johansson Lionit sosiaalisessa mediassa Google: http://www.google.com/profiles/lionsclubsorg Voimmeko jatkaa menemättä sinne? YouTube: http://www.youtube.com/...

Lisätiedot

Verkkoviestintäsuunnitelma

Verkkoviestintäsuunnitelma Mikko Hernesmaa & Tuomas Lahtomäki L801SNA Verkkoviestintäsuunnitelma Raportti Liiketalous Huhtikuu 2012 SISÄLTÖ 1 ENERGY GYM... 1 2 ASIAKASKOHDERYHMÄT... 1 3 SUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 2 4 VÄLINEET,

Lisätiedot

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi 10.1.2014 Itämeri-tiedotustilaisuus Riihimäellä Piirikuvernööri Ilkka Torstila DG 1420 Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi Maailmanlaajuinen Rotary International -järjestö perustettiin

Lisätiedot

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät Svetlana Goranskaya Lääketieteen tohtori, dosentti, Petroskoin valtionyliopiston Liikunta-,

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Virkamiesasema murroksessa. Markku Temmes 25.2.2015

Virkamiesasema murroksessa. Markku Temmes 25.2.2015 Virkamiesasema murroksessa Markku Temmes 25.2.2015 Teoriaa Marx (1818-1883) contra Weber (1864-1920) Kaikessa toiminnassa on julkista Funktiososialismi Markkinatalous tarvitsee tuekseen neutraalin hallinnon

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Tommi Talasto Citrus Talent Management Oy

Tommi Talasto Citrus Talent Management Oy Ratkaisut ICT-ammattilaisia työsuhteeseen nopeasti ja hyvin ehdoin välittäjä yritys ICT-alan työmarkkinat Talent Statistics TALENT STATISTICS TALENT POOL Tilastotieto ja analyysi ICT-alan työmarkkinoista

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Mikä käynnisti vuoden 2015 maahantuloaallon EU:iin? Afrikan pohjoisosien ja Lähi-idän maiden sisäinen kehitys. Koulutettuja nuoria ilman töitä ja tiedonsaannin

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Antiikki-visailu. Jukka M. Heikkilä

Antiikki-visailu. Jukka M. Heikkilä Antiikki-visailu Jukka M. Heikkilä Kysymys 1 Asterix on tunnettu antiikin maailmaan sijoitettu sarjakuva. Asterixin päähenkilöt ovat Asterix ja Obelix. Obelixin koiran nimi on: A) Lupus B) 313 C) Tämä

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot