JAVA-SOVELLUKSEN SOVITTAMINEN ANDROID- MOBIILIKÄYTTÖJÄRJESTELMÄLLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JAVA-SOVELLUKSEN SOVITTAMINEN ANDROID- MOBIILIKÄYTTÖJÄRJESTELMÄLLE"

Transkriptio

1 JAVA-SOVELLUKSEN SOVITTAMINEN ANDROID- MOBIILIKÄYTTÖJÄRJESTELMÄLLE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Tietotekniikan koulutusohjelma Ohjelmistotekniikka Seminaarityö Kevät 2010 Jaakko Reinman

2 Lahden ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma REINMAN JAAKKO: Java-sovelluksen sovittaminen Android-mobiilikäyttöjärjestelmälle Ohjelmistotekniikan seminaarityö, 25 sivua, 1 liitesivu Kevät 2010 TIIVISTELMÄ Tässä työssä tutkitaan Java-sovelluksen sovittamista Androidmobiilikäyttöjärjestelmään ja sen työvaiheita. Samalla tutkitaan myös, mitä Javaohjelmoijan tarvitsee opiskella saadakseen sovelluksensa toimimaan Androidissa. Android on Open Handset Alliancen omistama ja Googlen ylläpitämä käyttöjärjestelmä älypuhelimiin ja kevyisiin kannettaviin laitteisiin ja tietokoneisiin. Androidin ydin perustuu Linux-ytimeen, ja se ajaa Java-sovelluksia oman Dalvik-virtuaalikoneensa sisällä. Sovitettavaksi Java-sovellukseksi valittiin Jibble Web Server -palvelin, joka oli tehty Java SE -kirjastolla. Java-pohjaisuudesta huolimatta sovellusta täytyi muokata rakenteeltaan hyvin paljon, jotta se toimi Android-alustalla. Toisin kuin perinteisesti, Androidissa pienetkin sovellukset pitää jakaa pieniin toiminnallisiin osiin, joita voidaan erikseen kutsua ja käynnistää. Tämä sovellusten modularisointi parantaa muistinkäytön tehokkuutta ja virransäästöä. Jibble-palvelimen sovittaminen vaati paljon työtä sovelluksen rakennemuutosten ja pakollisten lisäysten takia. Toisin sanoen Java-pohjaisuudesta ei ollut merkittävää helpotusta tai etua, vaikka Android ajaakin Java-sovelluksia. Javasovellukset arvioidaan kuitenkin nopeammiksi sovitettaviksi alustalle kuin muiden ohjelmointikielien sovellukset. Matka- ja älypuhelimille tehdyt Java MIDP- ja Java ME -sovellukset saattaisivat olla helpompia siirrettäviä Androidille, sillä ne ovat jo valmiiksi mobiililaitteille suunniteltuja. Avainsanat: Android, käyttöjärjestelmät, Java, ohjelmointi

3 ABSTRACT This study examines Java application porting to the Android mobile operating systems and its stages and problems encountered. Also, at the same time is examined what a Java programmer needs in order to get their applications to work in the Android. Android is mobile operating system for smart phones and light portable devices and computers owned by Open Handset Alliance. Android software development kits and documentation is maintained by Google. The core of the Android is based on Linux kernel and it runs Java applications inside it's own Dalvik virtual machine. For the application porting a Java application called Jibble Web Server was selected. It is made with Java SE library for desktop computers. Despite the application was Java based, it's structure had to be modified quite a lot to get it working in the Android platform. Unlike traditionally in software development, in Android even the smallest applications have to be divided to small functional parts that can be called and started individually. This application modularization improves efficiency of the memory usage and introduces power savings. Porting the Jibble server required a lot of work due to application structure modifications and mandatory additions. In other words, it didn't make it significantly easier to port the application even it was Java based and Android runs Java applications. Porting Java programs is nonetheless considered easier than programs made with other programming language. It is estimated that it might be easier to port Java MIPD or Java ME -applications to the Android as they are already designed for mobile devices. Keywords: Android, operating systems, Java, programming, porting

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 ANDROID-KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ Yleistä Android-käyttöjärjestelmä sovellusalustana Androidin arkkitehtuuri Sovelluksen sovittaminen Android-alustalle Kehitysympäristö ja työkalut 12 3 JAVA-SOVELLUKSEN SOVITTAMINEN ANDROIDIIN KÄYTÄN- NÖSSÄ Valittu Java-sovellus ja työkalut Sovittamistyön tulokset ja kokemukset 16 4 YHTEENVETO 17 LÄHTEET 18 LIITTEET 19

5 1 JOHDANTO Tämä seminaarityö tehtiin osana Ohjelmistotekniikan tutkimusprojekti kurssin suoritusta. Opinnäytetyössä tutkitaan ohjelmoijan näkökulmasta, kuinka helppoa on sovittaa Java-sovellus Android-mobiilikäyttöjärjestelmälle, jos ohjelmoijalla on aikaisempaa kokemusta Java-ohjelmointikielestä. Tutkimusongelmana on avoimen lähdekoodin sovelluksen, Jibble Web server, sovittaminen tälle alustalle ja tutkia sen sovittamiseen kuluvaa työvaiheiden määrää ja aikaa. Samalla selvitetään myös, mitä kehitystyökaluja, apuohjelmia ja lisäosia pitää vähintään olla, että kääntäminen ja testaaminen onnistuvat ja mitä Java-ohjelmoijan pitää tehdä toisin Android-alustalle ohjelmoidessa.

6 2 2 ANDROID-KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ 2.1 Yleistä Android on käyttöjärjestelmä mobiililaitteille, kuten matkapuhelimille ja kannettaville Internet-päätelaitteille (netbook, tabletpc), joka ajaa Java-sovelluksia. Se on lupaava tulevaisuuden käyttöjärjestelmä matkapuhelimille sen avoimen kehitys- ja yhteistyön, muokattavuuden ja ilmaisuuden takia. Käyttöjärjestelmä on alun perin Android Inc osakeyhtiön kehittämä, jonka Google sittemmin osti ja jonka kehitys myöhemmin siirtyi Open Handset Alliance -nimiselle liitolle. Open Handset Alliance -liittoon kuuluu 50 yritystä, joista tunnetuimpia ovat Google, Intel, Motorola, Texas Instruments, Samsung, LG, Sony Ericsson ja NVIDIA. Liittoon siis kuuluu enemmistö suurimmista matkapuhelinvalmistajista ja osa yrityksistä on jo julkaissut ensimmäisiä Androidia hyödyntäviä matkapuhelimia. Tänä vuonna julkaistaan analyytikkojen mukaan noin 30 Android-pohjaista laitetta. Kuviossa 1 on Googlen itse kehittämä ja HTC:n valmistama Android-puhelin, joka julkaistiin tammikuussa Konsulttiyhtiö Gartner ennustaa Androidin olevan toiseksi suurin mobiilikäyttöjärjestelmä vuonna (Kharif 2009; Wikipedia 2009a; Wikipedia 2009b.) Android-käyttöjärjestelmä on hyvin nuori, sillä ensimmäinen versio siitä on julkaistu vuonna Tällä hetkellä uusin versio on 2.1, joka on julkaistu tammikuussa Suurin osa käyttöjärjestelmän osista on lisensoitu Apache 2.0 -lisenssillä ja loput GPL v2 -lisenssillä. Molemmat lisenssit mahdollistavat avoimen kehitystyön ja vapaan muokattavuuden omaan käyttöön ilman lisenssimaksuja. (Wikipedia 2010.)

7 3 KUVIO 1. Google Nexus One Android-puhelin (Google 2010)

8 4 2.2 Android-käyttöjärjestelmä sovellusalustana Androidin arkkitehtuuri Kuviossa 2 on esitetty Androidin arkkitehtuurin pääkomponentit. KUVIO 2. Androidin arkkitehtuuri (Google 2010) Päällimmäinen kerros käyttöjärjestelmässä on sovelluskerros, jossa Java- sovellukset toimivat moniajossa virtuaalikoneen sisällä. Sovellukset hyödyntävät Androidille sovitettua ja karsittua Java-kirjastoa, jota täydentävät Googlen Androidille kehittämät kirjastot. Androidin mukana tulee paketti tärkeimpiä ohjelmia, kuten kontaktilista, tekstiviestien lähetys, kalenteri, sähköpostin lukuohjelma, Google Maps -karttasovellus sekä selain. Kaikki toiminnot, jopa tyypilliset matkapuheli-

9 5 men toiminnot, on tehty erillisiksi sovelluksiksi muistinhallinnan toiminnan takia ja siksi, että ne voidaan tarvittaessa poistaa, jos Androidia käytetään esimerkiksi kannettavassa tietokoneessa. (Google 2009.) Lisää sovelluksia alustalle on ladattavissa internetistä Android-marketista ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan. Kuviossa 3 on AndroidLib.com-verkkosivulla esitetty Androidille tehtyjen sovellusten määrän kasvu. Erilaisia ohjelmia on sivuston mukaan tällä hetkellä yli kappaletta ja määrä kasvaa kiihtyen sitä mukaa, kun valmistajat julkaisevat uusia Android-laitteita ja käyttäjien sekä kehittäjien kiinnostus niitä kohtaan kasvavat ( Kharif 2009; AndroidLib 2010). KUVIO 3. Sovellusten määrän kasvu Androidille (AndroidLib 2010) Seuraavana tulee ohjelmistokehyskerros. Androidin ohjelmistoarkkitehtuuri on suunniteltu yksinkertaistamaan ohjelman komponenttien uudelleenkäyttöä, joten mikä tahansa sovellus voi tarjota palveluita, joita muut sovellukset voivat hyödyntää. Ohjelmistokehyskerroksessa on sovellusten pääkomponenttien hallintajärjestelmät. Aktiviteettien hallinta (Activity Manager) ohjaa sovellusten sisällä olevia

10 6 aktiviteetteja, jotka ovat käyttäjälle esitettyjä toimintaikkunoita. Esimerkki aktiviteetista voisi olla tekstiviestiohjelman käyttäjälle esittämä lista, josta käyttäjä valitsee viestin vastaanottajan. Aktiviteeteista kerrotaan tarkemmin jäljempänä. Ikkunoinnin hallinta (Window Manager) hoitaa luonnollisesti ikkunointia ja kertoo järjestelmälle, mitkä sovellukset ovat käyttäjälle näkyvissä. Sovelluksen näkyvyys käyttäjälle vaikuttaa muistinhallinnan toimintaan. Palveluntarjoajat (Content Providers) ovat sovellusten rajapintoja, joiden avulla sovellukset voivat jakaa omia tietojaan muille sovelluksille. (Google 2010.) Näkymien hallinta (View Manager) tarjoaa laajan ja vapaasti muokattavan valikoiman näkymiä eli graafisen käyttöliittymän komponentteja sovellukselle, kuten esimerkiksi listoja, taulukoita, tekstikenttiä, nappeja ja sovellukseen upotettavan selaimen. Pakettien hallinta (Package Manager) hoitaa sovellusten asentamisen ja päivittämisen. Puhelinpalveluiden hallinta (Telephony Manager) tarjoaa sovelluksille yhteysmahdollisuudet puhelinverkkoon ja tietoa sen tilasta. Resurssien hallinta (Resource Manager) tarjoaa muun muassa lokalisaatiotietoa, grafiikka- ja ulkoasutiedostoja sovelluksille. Sijaintitietopalvelu (Location Manager) antaa sovelluksille sijaintitietoja, jos laiteessa on paikannustoimintoja, kuten GPS. Ilmoituspalvelu (Notification Manager) tarjoaa sovelluksille mahdollisuuden näyttää huomautuksia ja varoituksia tilapalkissa sekä toistaa äänimerkin, käyttää värinähälytystä tai laitteen valoja käyttäjän huomion saamiseksi. (Google 2009.) Ohjelmistokehyskerroksen alla on kerros, jossa on Androidin ajonaikaiset ydinkirjastot, Dalvik-virtuaalikone ja muut kirjastot samalla loogisella tasolla. Ydinkirjastot sisältävät Androidille sovitetun, karsitun Java-standardikirjaston sekä Googlen kehittämän oman Java-pohjaisen kirjaston, jonka avulla voi hyödyntää laitteen ominaisuuksia paremmin. Android ei tue Java 2 SE- tai ME-versioilla tehtyjä sovelluksia (Google 2010; Wikipedia 2010). Yksi mielenkiintoisimpia Androidin ominaisuuksia on Dalvik-virtuaalikone. Se on optimoitu mobiililaitteille ja sen sisällä jokainen sovellus toimii omana Linuxprosessinaan. Jokaisella prosessilla on oma Java-virtuaalikoneensa, joten sovellukset ovat eristettyjä toisistaan. Sovellukset voivat tosin kutsua muiden sovellus-

11 7 ten palveluita yksinkertaisen ja kevyen etäaliohjelmakutsutoteutuksen avulla. (Google 2010.) Virtuaalikone ohjaa sovellusten muistinhallintaa ja toiminnan elinkaarta: se käynnistää uuden prosessin, jos mitä tahansa sovelluksen osaa tarvitaan, ja pysäyttää sen toiminnan, jos se ei ole käyttäjälle näkyvissä eikä tee taustalla mitään. Se myöskin lopettaa sovelluksen aliprosesseja tai koko sovelluksen, jos sitä ei ole käytetty pitkään aikaan tai muisti on vähissä ja jokin toinen sovellus tarvitsisi sitä. Jos järjestelmän täytyy lopettaa jokin ohjelma vapauttaakseen muistia toiselle, esimerkiksi käyttäjän sillä hetkellä kohdistamalle sovellukselle, se tallentaa ohjelman tilan muistiin, jos sovellus tukee tätä. Jos käyttäjän huomio kohdistuu jälleen lopetettuun sovellukseen, käynnistää järjestelmä uuden prosessin ja palauttaa tallennetun tilan. (Google 2010.) Muut C- tai C++-kieliset sovelluskirjastot ovat lähinnä järjestelmän käyttämiä, mutta myös kehittäjät voivat käyttää näitä halutessaan. Kirjastot tarjoavat SQLitetietokannan tiedon varastoinnille, integroidun avoimen lähdekoodin Webkit-internet-selaimen, FreeType bittikartta- ja vektorifonttien esitysmoottorin, standardin C kirjaston (libc), mediakirjastot monien video- ja äänitiedostojen toistamiselle (tuki MPEG4-, H.264-, MP3-, AAC-, AMR-, JPG-, ja PNG-formaateille) sekä Androidille optimoidut SGL (Skia Graphics Library) 2D- ja OpenGL 3D -grafiikkamoottorit mahdollisella rautakiihdytyksellä, jos laite tukee kiihdytystä. (Google 2009.) Viimeinen kerros on Androidin ydinkerros. Käyttöjärjestelmän ydin pohjautuu Linux-ytimen versioon 2.6, jonka tietoturvapalveluita, muistin- ja prosessienhallintaa, verkkotoimintoja ja ajurimallia erityisesti hyödynnetään. Ydin tarjoaa monipuolisen langattomien yhteyksien tuen: tuettuja yhteysmuotoja ovat GSM, 3G, WLAN, Bluetooth ja EDGE. Bluetooth-tiedostonvaihto tai videopuhelut eivät ole tuettuja. Android tukee myös Flash-muisteja, integroituja digitaalisia kameroita, GPS- ja kompassipiirejä sekä kiihdytysantureita ja magneettikenttäantureita. (Google 2010.)

12 Sovelluksen sovittaminen Android-alustalle Java-sovellusta Android-alustalle sovitettaessa on etua siitä, että Android tukee Java-ohjelmointikieltä, mutta silti vähätehoisen ja resursseiltaan rajoitetun alustan ollessa kyseessä, sovellukseen vaaditaan radikaaleja muutoksia. Suurimpia asioita, joita täytyy uudelleen suunnitella sovitettaessa tietokoneille tarkoitettu sovellus Androidille, ovat kaikki graafisen käyttöliittymän osat ja sovelluksen toimintalogiikka. Koska Android-laitteilla on yleensä pienet näytöt ja resoluutiot ja sitä voi ohjata kosketuksen avulla, on käyttöliittymä tehtävä yksinkertaiseksi, tarpeeksi suureksi, jotta sitä voi ohjata sormin ja jakaa se pienempiin osiin kuin vastaava tietokonepuolen sovellus. Toiminnan puolesta ohjelma pitää suunnitella niin, että se järjestelmän pyytäessä tallentaa tilansa, koska sen käyttämä muisti pitää voida vapauttaa jollekin toiselle sovellukselle tarvittaessa. Sen lisäksi palvelut pitää toteuttaa Androidin omalla tavalla ja rajapinnat tiedostojärjestelmään sekä graafiseen puoleen ovat hieman erilaisia kuin standardissa Java-kirjastossa. Android-sovellukset voivat hyödyntää neljää erilaista Android-alustan tarjoamaa komponenttia. Nämä komponentit ovat aktiviteetit, palvelut, yleisviestien vastaanottajat ja palveluntarjoajat. Sovellukseen on määritettävä ainakin yksi aktiviteetti, jonka järjestelmä käynnistää, kun painetaan ohjelman kuvaketta käynnistysvalikossa. Aktiviteetti on sovelluksessa toteutettu luokka, joka perii Activity-kantaluokan. Aktiviteettien määrä sovelluksessa riippuu täysin kyseessä olevan sovelluksen toiminnasta ja sen kehittäjästä. Kaiken toiminnan voi toteuttaa yhdelläkin aktiviteetilla, mutta olisi parempi hajauttaa sovelluksen toiminta ainakin muutamaan eri aktiviteettiin. Tällöin aloitusaktiviteetti vie vain välttämättömän minimimäärän muistia ja toisia sovelluksen aktiviteetteja käynnistetään vasta tarpeen tullen ja varataan niiden muisti erikseen. Silloin järjestelmä voi muistin käydessä vähiin tallentaa käyttäjälle näkymättömän tai pitkään käyttämättömänä

13 9 olleen sovelluksen tilan ja lopettaa sen. Kun lopetettua aktiviteettia taas tarvitaan, luodaan uusi prosessi, käynnistetään aktiviteetti ja palautetaan sen tila, jos sovellukseen on implementoitu tilan palautus. Toisia aktiviteetteja käynnistetään kutsumalla niitä nykyisestä aktiviteetista. Jokaiselle aktiviteetti luo oletuksena yhden ikkunan, jonka avulla se voi näyttää ja vastaanottaa käyttäjältä tietoa. Ikkunan koon voi määrittää peittämään koko ruudun tai vain osan siitä. Näytölle piirrettävät objektit on esitettävä Viewnäkymäluokasta periytettyjen komponenttien avulla. Näkymäluokassa on valmiita oliopohjaisia käsittelijöitä, joiden avulla on helppo tehdä ulkoasuja, valikoita, nappeja tai listojen esittämistä mistä tahansa tietotyypistä. Kaikki näkymätieto on määritetty Android-projektin Res-hakemistoon XML-pohjaisina tietoina. Näitä tietoja voi luoda käsin tai käyttämällä Eclipsessä ADT-lisäosan graafista ulkoasueditoria, joka luo automaattisesti näkymän XML-tiedot. Aktiviteetin toiminta voidaan jakaa kolmeen päätilaan: se on aktiivinen (tai suorittaa tehtävää), tauotettu tai pysäytetty. Kun aktiviteetin ikkuna on päällimmäisenä esitettävänä ikkunana ja sillä on fokus, se luokitellaan aktiiviseksi. Jos aktiviteetin ikkuna on vain menettänyt fokuksen, mutta on silti käyttäjälle näkyvissä (vaikka vain osittain), järjestelmä asettaa aktiviteetin tilan tauotetuksi. Jos aktiviteetin suoritus on pysähtynyt tai sen ikkuna ei ole näkyvissä käyttäjälle, järjestelmä asettaa aktiviteetin tilaksi pysäytetty. Tällöin aktiviteetti saatetaan lopettaa, jos jokin muu sovellus tarvitsee muistia. Myös tauotettu aktiviteetti saatetaan lopettaa, jos muistin määrä on hyvin tiukilla, mutta tämä on harvinaista (Google 2010). Tilojen vaihtuessa kutsutaan aktiviteetin oletus- tai uudelleenmääritettyjä metodeja. Aktiviteetti voi toteuttaa pakollisen oncreate-metodin lisäksi myös muita metodeja. Kuvio 4 esittää kaikki tilat ja näiden tilojen keskinäiset yhteydet. Metodia oncreate kutsutaan aina aktiviteettia luodessa. (Google 2010.)

14 10 KUVIO 4. Aktiviteettien elinkaari (Google 2009) Metodi onstart suoritetaan seuraavaksi ja sitä voi käyttää edellisen metodin lisäksi esimerkiksi tietojen alustukseen. Tätä metodia kutsutaan juuri ennen kuin käyttäjälle esitetään aktiviteetin näkymä ja tätä metodia kutsutaan myös onrestartmetodin jälkeen, kun aktiviteetti palaa pysäytetystä tilasta aktiiviseksi. (Google 2010.)

15 11 Metodi onresume ajetaan onstartin jälkeen, ja tällöin aktiviteetti esittää tietoa käyttäjälle tai odottaa syötettä. Kun aktiviteetti peittyy muun sovelluksen ikkunalla osittain tai menettää fokuksensa, se menee tauotettuun tilaan ja järjestelmä kutsuu sen onpause-metodia. Aktiviteetin ollessa näkymätön käyttäjälle suoritetaan onstop-metodi. Jos fokus vielä palaa, palataan tilojen alkuun onrestart-metodin kautta. Kun käyttäjä sulkee aktiviteetin tai järjestelmän täytyy lopettaa aktiviteetti muistia vapauttaakseen, suoritetaan ondestroy-metodi, joka on viimeinen metodi, jonka aktiviteetti suorittaa ennen lopetustaan. (Google 2010.) Tilojen tallentamista varten tärkeisiin aktiviteetteihin kannattaa toteuttaa onsaveinstancestate-metodi, jota järjestelmä kutsuu, jos aktiviteetti on lopetusuhan alainen. Tämän metodin pari on onrestoreinstancestate, joka ajetaan aktiviteetin uudelleenluonnin, oncreate- ja onstart-metodin jälkeen. (Google 2010.) Palveluita käytetään esimerkiksi toistamaan musiikkia taustalla, kun käyttäjä tekee jotain muuta tai toteuttamaan verkossa liikennöinti tausta-ajona tai laskemaan aikaa vievää laskutoimitusta ja palauttamaan tuloksen aktiviteetille. Palveluilla ei ole graafista käyttöliittymää ja aktiviteetit kommunikoivat niiden kanssa palveluiden tarjoaman rajapinnan kautta. Palvelut toteutetaan luomalla luokka, joka perii Service-kantaluokan. Ne toimivat oletuksena sovellusprosessin pääsäikeessä, joten niitä varten kannattaa luoda oma säikeensä, että muu sovelluksen toiminta ei alkaisi nykiä. (Google 2010.) Yleisviestien vastaanottaja on komponentti, joka ainoastaan kuuntelee järjestelmässä liikkuvia yleisviestejä ja reagoi määritettyihin viesteihin. Järjestelmän yleisviestejä ovat esimerkiksi ilmoitus aikavyöhykkeen vaihtumisesta, virran loppumisesta tai kielen vaihtumisesta. Myös sovellukset voivat lähettää yleisviestejä. Yleisviestien vastaanottajaa varten täytyy tehdä luokka, joka perii BroadcastReceiver-kantaluokan ja tiettyyn viestiin reagoidessaan käynnistää halutun aktiviteetin tai käyttää ilmoituspalvelua huomauttaakseen käyttäjää. (Google 2010.)

16 12 Palveluntarjoajia käytetään jakamaan sovelluksen sisäistä tietoa, esimerkiksi tiedoston sisältö tai SQLite-tietokannan tietoja muille sovelluksille. Palvelua tarjoavan luokan täytyy periä ContentProvider-kantaluokka ja toteuttaa kantaluokan virtuaaliset metodit. Palveluntarjoajat voivat kommunikoida keskenään, mutta kolmen muun luokan komponentit, aktiviteetit, palvelut ja yleisviestien vastaanottajat, kommunikoivat aikeilla (Intent), jotka ovat tietoa välittäviä objekteja. (Google 2010.) 2.3 Kehitysympäristö ja työkalut Androidin kehittäjille suunnatulta sivustolta voi hakea sovelluskehityspaketin (Android SDK), johon kuuluu laite-emulaattori (pohjautuu QEMU-emulaattoriin), vianetsintä- ja profilointiohjelmia sekä kehityspaketin hallintaohjelma, jonka kautta ladataan halutut versiot Android-alustasta ja päivitykset työkaluihin ja alustoihin (Wikipedia 2010). Jokaisen alustan mukana tulee vielä lisää apuohjelmia sovelluskehitykseen, versiokohtaiset kirjastot, levykuva käyttöjärjestelmästä sekä esimerkkejä sovelluksista. Eri versiota olevat alustat voivat olla rinnakkain, ja tästä on se hyöty, että omaa ohjelmaa voi testata monella eri versiolla toimivuuden varmistamiseksi. Sovelluskehitystä varten täytyy ladata vähintään yksi alusta. Kuvio 5 on Android-käyttöjärjestelmän version 1.6 laite-emulaattori oletusulkoasulla. Ulkoasuja voi vaihtaa enemmän älypuhelimia muistuttavaan ulkoasuun kehittäjän näin halutessa.

17 13 KUVIO 5. Android-laite-emulaattori aloitusruudussa Hallintaohjelmalla voi myös luoda ja hallita virtuaalisia Android-laitteita eli emulaattoreita testaamista varten, jos ei omista fyysistä laitetta. Myöskin kaiken netissä näkyvän, Googlen tekemän ja ylläpitämän, dokumentaation voi ladata pakettina itselleen hallintaohjelman avulla. Profilointiohjelmat ovat monipuolisia, ja niillä voi tarkkailla sovelluksen tilaa joko emulaattorissa tai USB-kaapelin päässä olevassa oikeassa Android-laitteessa lähes reaaliaikaisesti. Android-sovelluksia voi kehittää millä ohjelmointiympäristöllä tahansa, mutta helpointa ja nopeinta kehittäminen on Eclipsellä (suositus on classic versio 3.5) ja Androidin sille kehittämällä ADT- eli Android Development Tools -lisäosalla. Tämä tapa on Googlen suosittelema tapa kehittää sovelluksia. Lisäosa lisää Android-koodintarkistuksen, mahdollistaa käyttöliittymän graafisen suunnittelun ja emulaattorin helpon käytön sekä laajentaa virheenetsintäominaisuuksia. (Google 2010.) Android-sovellukset käännetään ensin Java-tavukoodiksi, jonka jälkeen se ja sovelluksen tarvitsemat resurssit paketoidaan.apk-päätteiseksi tiedostoksi. Tätä pa-

18 14 kettia käytetään jaettaessa ja asennettaessa sovellusta. Android-laitteessa paketit tallentuvat /data/app-hakemistoon.

19 15 3 JAVA-SOVELLUKSEN SOVITTAMINEN ANDROIDIIN KÄYTÄNNÖS- SÄ 3.1 Valittu Java-sovellus ja työkalut Java-sovellukseksi valittiin netistä löydetty Jibble Web Server, joka on Paul Muttonin tekemä erittäin pieni, alle 10 kilotavun web-palvelin. Sovellus oli tarpeeksi pieni, että sen sovittamiseen ei mennyt liian kauan aikaa, mutta tarpeeksi monipuolinen, että sovitustyössä saatiin kokemuksia monesta eri osa-alueesta, kuten verkkoyhteyksistä, prosesseista, palveluista ja käyttöliittymän suunnittelusta. Web-palvelin sisältää jonkinasteisen tuen palvelinpuolen CGI-skripteille, säikeistetyn asiakkaiden palvelemisen, tuen monille sisältötyypeille, hakemistojen selailun ja listaamisen sekä pyyntöjen kirjaamisen. Sovellus oli lisensoitu GPL v2 -mukaisesti, joten siitä voitiin muokata vapaasti Androidilla toimiva versio. Tätä työtä varten tekijän nettisivulta ladattiin kaikki lähdekoodit sisältävä jar-paketti, joka purettiin Eclipseen siirtämistä varten. Aluksi ladattiin developer.android.com-sivustolta Android SDK, jonka purkamisen jälkeen ladattiin sen sisältämällä kehityspaketin hallinta- ja päivitysohjelmalla Android 1.6 -alusta ja dokumentaatiopaketti. Alustaksi valittiin versio 1.6, koska se oli vanhin versio, joka oli ladattavissa, ja tämä tehtiin siksi, koska Android-sovellukset ovat eteenpäin yhteensopivia ja niin on helpompi etsiä sovelluksen testaajia. Hallintaohjelmalla luotiin myös Android 1.6 -emulaattori. Seuraavaksi ladattiin Eclipsen sivustolta Eclipse Classic SDK 3.5.1, asennettiin se ja asennettiin siihen ADT-lisäosa Eclipsen valikosta developer.android.com-sivuston ohjeiden mukaisesti.

20 Sovittamistyön tulokset ja kokemukset Sovittaminen vaati kohtalaisesti aikaa ohjelman uudelleensuunnittelun takia. Sovelluksen toiminnallisuus täytyi pilkkoa pieniin osiin, aktiviteetteihin, käyttöliittymä uudelleen suunnitella ja korjata koodi Androidilla toimivaksi, koska Androidin Java-kirjastototeutus eroaa Javan standardikirjastosta. Sovellukseen määritettiin kaksi aktiviteettia: yksi pääaktiviteetti, jossa tulostetaan palvelinsovellukseen tulleet HTTP-pyynnöt, ja toinen aktiviteetti, joka on asetuksien vaihtamista varten. Koska alkuperäisessä sovelluksessa luodaan jokaiselle pyynnölle oma säie pyyntöä käsittelemään, täytyi yhteyksiä kuunteleva ja säikeitä luova koodi laittaa Androidin palvelukomponentiksi, sillä ne voivat ajaa koodia taustalla rauhassa, mutta aktiviteetit saatetaan välillä lopettaa. Sovelluskokonaisuuden toimimaan saattamisessa meni melko kauan aikaa, koska virheiden etsintään ei ollut yhtä selkeää ja helppotajuista läpikäyntiohjetta developer.android.com-sivustolla kuten esimerkiksi muihin Androidin komponentteihin oli. Vaihtoehtoja kylläkin tarjotaan monia, mutta tässä tapauksessa päädyttiin hyödyntämään Androidiin sisäänrakennettua lokijärjestelmää, johon voitiin kirjoittaa lokifunktiolla helposti. Lokitiedostoa pystyi lukemaan reaaliajassa Android data bridge -komentokehotteella, joka tuli Android SDK:n mukana. Sovellus loppujen lopuksi kuitenkin valmistui ja toimivuus testattiin emulaattorin ja tietokoneen kanssa. Testikäyttäjiä oikealla Android-älypuhelimella ei sovellukselle tämän työn aikarajan aikana löydetty Android-älypuhelimien vähäisyyden takia.

21 17 4 YHTEENVETO Sovelluksen sovittaminen vie paljon aikaa, jos se on alun perin x86-pohjaisille tietokoneille suunnattu, mutta todennäköisesti Java MIDP- tai Java ME -kirjastoilla tehdyt mobiilisovellukset muilta mobiilialustoilta saattaisivat olla helpompia ja nopeampia sovitettavia Androidille. Androidille ohjelmointi edellyttää uudenlaista ajattelua sovellusohjelmoinnin osalta, ja tämän uuden järjestelmän merkitys todennäköisesti kasvaa, kun sovellusten määrä kasvaa ja kehittäjät keksivät hyödyntää toisten sovellusten tarjoamia palveluja monipuolisesti. Virtuaalikonemalli on teoriassa turvallinen ja muistinhallintatekniikat ovat tehokkaita, mutta nämä ominaisuudet myöskin teettävät töitä sovelluksien kehittäjille.

22 18 LÄHTEET AndroidLib Android Market statistics [viitattu ]. Saatavissa: Google What is Android? [viitattu ]. Saatavissa: Google What is Android? [viitattu ]. Saatavissa: Kharif, O Can Android Market Catch Up to the App Store? BusinessWeek. [viitattu ]. Saatavissa: _mar.html Wikipedia. 2009a. Android [viitattu ]. Saatavissa: Wikipedia. 2009b. Open Handset Alliance [viitattu ]. Saatavissa: Wikipedia Android (operating system) [viitattu ]. Saatavissa:

23 19 LIITTEET Linkki Android SDK:n lataussivulle:

Android ohjelmointi. Mobiiliohjelmointi 2-3T5245

Android ohjelmointi. Mobiiliohjelmointi 2-3T5245 Android ohjelmointi Mobiiliohjelmointi 2-3T5245 Mikä on Android? Linux kernelin päälle rakennettu, Googlen kehittämä sovelluspino mobiilisovelluksiin Erillinen versio puhelimelle ja taulutietokoneille

Lisätiedot

CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö

CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö 0349955 Pekka Hyvärinen 0342194 Joonas Heikelä 0327708 Miro Temonen 0350122 Sami Tuominen Yleistä Seminaarityö osa kurssia Käyttöjärjestelmät

Lisätiedot

Älypuhelimet. Sisällysluettelo

Älypuhelimet. Sisällysluettelo Älypuhelimet Jussi Huhtala Sisällysluettelo Älypuhelimen määritelmä Historia Laitteistoarkkitehtuuri Käyttöjörjestelmät Android Symbian ios Yhteenveto 1 Älypuhelin Puhelin joka sisältää normaalit puhelimen

Lisätiedot

Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje

Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5

Lisätiedot

PLA-32820 Mobiiliohjelmointi. Mika Saari mika.saari@tut.fi http://www.students.tut.fi/~saari5/pla_32820_2016/

PLA-32820 Mobiiliohjelmointi. Mika Saari mika.saari@tut.fi http://www.students.tut.fi/~saari5/pla_32820_2016/ PLA-32820 Mobiiliohjelmointi Mika Saari mika.saari@tut.fi http://www.students.tut.fi/~saari5/pla_32820_2016/ 1. Luento 2 Suoritus vaatimukset Kurssin sisältö Kirjallisuus Mobiiliohjelmointi Mobiililaitteita...

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Pedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen

Pedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pedacode Pikaopas Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Windowstyöasemalle asennetaan Java-ohjelmoinnissa tarvittavat työkalut, minkälaisia konfigurointeja

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

PLA-32820 Mobiiliohjelmointi. Mika Saari mika.saari@tut.fi http://www.students.tut.fi/~saari5/pla_32820_2015/

PLA-32820 Mobiiliohjelmointi. Mika Saari mika.saari@tut.fi http://www.students.tut.fi/~saari5/pla_32820_2015/ PLA-32820 Mobiiliohjelmointi Mika Saari mika.saari@tut.fi http://www.students.tut.fi/~saari5/pla_32820_205/ . Luento 2 Suoritus vaatimukset Kurssin sisältö Kirjallisuus Mobiiliohjelmointi Mobiililaitteita...

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta

Lisätiedot

Mobiilimaailma murroksessa 2011 Tommi Teräsvirta, Tieturi

Mobiilimaailma murroksessa 2011 Tommi Teräsvirta, Tieturi Business is evolving, you should too. MeeGo ulkona vai myöhässä? Mobiilimaailma murroksessa 2011 Tommi Teräsvirta, Tieturi Helsinki, Tampere, Turku, Stockholm, Göteborg www.tieturi.fi MeeGo YALMP (Yet

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET

Lisätiedot

WINE API ja Virtualisointiohjelmistot

WINE API ja Virtualisointiohjelmistot WINE API ja Virtualisointiohjelmistot Yleistä Winestä Ohjelmisto, joka mahdollistaa Windows -pohjaisten ohjelmien käytön kuissa käyttöjärjestelmissä Toimii yhteensopivuuskerroksena ohjelman ja käyttöjärjestelmän

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Linux pohjaiset pilvipalvelut Linux järjestelmät TI 11/12 TIVE Santeri Kangaskolkka TI 12 Janne Enroos TI 12 Mikä on

Lisätiedot

Qt kaikkialla? 9.4.2010

Qt kaikkialla? 9.4.2010 Qt kaikkialla? Helsinki Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Tel. 09 431 551 Tampere Satakunnankatu 18, 33210 Tampere, Tel. 03 315 861 Turku Lemminkäisenkatu 32 A, 20520 Turku, Tel. 02 263 571 Qt Qton C++

Lisätiedot

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.88. Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.88. Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.88 Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET...1 3. PC SUITE -OHJELMISTON ASENTAMINEN...2 4. KÄYTÖN ALOITTAMINEN...3

Lisätiedot

GN Hearing - sovellus - käyttöohje

GN Hearing - sovellus - käyttöohje GN Hearing - sovellus - käyttöohje Johdanto Onneksi olkoon sovelluksen lataamisen johdosta. Tämä sovellus tuottaa parempia kuuntelemiselämyksiä ja auttaa hyödyntämään kuulokojeitasi täysimääräisesti. Innovatiivinen

Lisätiedot

Tikon Web-sovellukset

Tikon Web-sovellukset Toukokuu 2015 1 (11) Tikon Web-sovellukset Toukokuu 2015 2 (11) 1 Johdanto... 3 2 Silverlight sovellukset... 3 2.1 Windows... 3 2.1.1 Microsoft Silverlight... 3 2.1.2 Tablet-laitteet... 4 2.1.3 Selaimet...

Lisätiedot

CTRL+F Android-sovellus

CTRL+F Android-sovellus CTRL+F Android-sovellus Vili-Robert Hietala Opinnäytteen raportointi Sähköosasto Toukokuu 2015 KUVAILULEHTI 14.04.2015 Tekijä(t) Vili-Robert Hietala Työn laji Opinnäytteen raportointi Sivumäärä 7 Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Motorola Phone Tools. Pikaopas

Motorola Phone Tools. Pikaopas Motorola Phone Tools Pikaopas Sisältö Vähimmäisvaatimukset... 2 Ennen asennusta Motorola Phone Tools... 3 Asentaminen Motorola Phone Tools... 4 Matkapuhelimen asennus ja määritys... 5 Online-rekisteröinti...

Lisätiedot

Pedacode Pikaopas. Web Service asiakasohjelman luominen

Pedacode Pikaopas. Web Service asiakasohjelman luominen Pedacode Pikaopas Web Service asiakasohjelman luominen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, Netbeans-työkalulla luodaan valmista olemassa olevaa Web Service palvelua käyttävä asiakasohjelma. Opas

Lisätiedot

Asentaminen Android-laitteeseen

Asentaminen Android-laitteeseen Asentaminen Android-laitteeseen Huomaa! Tarkempia tietoja ohjelmien asentamisesta saat tarvittaessa puhelimesi käyttöoppaasta. MyMMX mobile -sovelluksen asentaminen Android-laitteeseen: 1. Avaa laitteesi

Lisätiedot

Skype for Business pikaohje

Skype for Business pikaohje Skype for Business pikaohje Sisällys KOKOUSKUTSU... 2 ENNEN ENSIMMÄISEN KOKOUKSEN ALKUA... 4 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN SKYPE FOR BUSINEKSELLA... 5 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN SELAIMEN KAUTTA... 6 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Kristopher Vuorela UBUNTUN ASENNUS JA ALKEET 206101312 Linux järjestelmät Lukukausi: Kevät 2015 Työ valmistui: 15.04.2015

Lisätiedot

Pedacode Pikaopas. Web-sovelluksen luominen

Pedacode Pikaopas. Web-sovelluksen luominen Pedacode Pikaopas Web-sovelluksen luominen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Netbeans-työkalulla luodaan uusi yksinkertainen web-sovellus ja testataan sen toiminta. Opas kattaa kaiken aiheeseen

Lisätiedot

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön Microsoft Outlook Web Access Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön 1 Käyttö työpaikalla (Hallinto-verkossa) Käynnistetään sähköposti Työpöydällä olevasta Faiposti-pikakuvakkeesta (hiirellä kaksoisklikkaamalla).

Lisätiedot

Asio Notification ( Asio N ) App

Asio Notification ( Asio N ) App Asio Notification ( Asio N ) App MATKAPUHELINSOVELLUS Asio N on matkapuhelimeen ladattava sovellus, jolla voi vastaanottaa organisaation viestejä matkapuhelin-ilmoituksina (push notification) Oppilaitokset,

Lisätiedot

mobile PhoneTools Käyttöopas

mobile PhoneTools Käyttöopas mobile PhoneTools Käyttöopas Sisältö Vaatimukset...2 Ennen asennusta...3 Asentaminen - mobile PhoneTools...4 Matkapuhelimen asennus ja määritys...5 Online-rekisteröinti...7 Asennuksen poistaminen - mobile

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut www.helsinki.fi

Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut www.helsinki.fi Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut Ohjelmointikurssin järjestäminen Helsingin yliopiston Ohjelmoinnin MOOC-kurssimateriaalin avulla 15.4.2016 1 Linkki Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Karttaselain Paikannin J2ME

Karttaselain Paikannin J2ME Karttaselain Paikannin J2ME Käyttöohje Päivitetty 8.9.2014 Sisältö Tervetuloa...3 Tuetut laitteet...3 Sovelluksen lataaminen...3 Päänäyttö...4 Sovelluksen valikko...5 Laitetunniste (IMEI-koodi)...5 Sovelluksen

Lisätiedot

PUSH palvelut mobiilikehityksessä: Android ja Windows phone 7. Pauli Kettunen

PUSH palvelut mobiilikehityksessä: Android ja Windows phone 7. Pauli Kettunen PUSH palvelut mobiilikehityksessä: Android ja Windows phone 7 Pauli Kettunen Esityksen rakenne 1. Taustaa 2. Push web-ohjelmoinnissa Comet Interaktiomallit 3. Push älypuhelinalustoilla Deacon pilvipalveluna

Lisätiedot

ClassPad fx-cp400 OS2-päivitys. + Manager-ohjelmisto ja Physium-sovellus

ClassPad fx-cp400 OS2-päivitys. + Manager-ohjelmisto ja Physium-sovellus ClassPad fx-cp400 OS2-päivitys + Manager-ohjelmisto ja Physium-sovellus Käyttöjärjestelmän ja Add-in sovellusten päivityksestä Casio suosittelee aina viimeisimmän käyttöjärjestelmän asentamista. Tällöin

Lisätiedot

API:Hack Tournee 2014

API:Hack Tournee 2014 apisuomi API:Hack Tournee 2014 #apihackfinland Twitter: @ApiSuomi API:Suomi - Suomen metarajapinta apisuomi Apisuomi kerää vertailutietoa ja arvosteluja rajapinnoista madaltaen avoimen datan uudelleenkäytön

Lisätiedot

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden

Lisätiedot

Lumon tuotekirjaston asennusohje. Asennus- ja rekisteröintiohje

Lumon tuotekirjaston asennusohje. Asennus- ja rekisteröintiohje Lumon tuotekirjaston asennusohje Asennus- ja rekisteröintiohje 1. Sisältö 1. Asennuspaketin lataaminen 4 2. Zip-tiedoston purkaminen ja sovelluksen asentaminen 4 3. Sovelluksen rekisteröiminen 7 4. Sisällön

Lisätiedot

Harjoitus 3 Antti Hartikainen

Harjoitus 3 Antti Hartikainen Harjoitus 3 Antti Hartikainen s1300760 DP13S3A 2. Suunnitellaan ja asennetaan työasema yrityskäyttöön: a. Virtual Box guest additions (selvitä netistä mikä tämä on) b. Office työkalut (valitse itse sopivin

Lisätiedot

BEYOND: Two Souls BEYOND Touch Sovellus

BEYOND: Two Souls BEYOND Touch Sovellus BEYOND: Two Souls BEYOND Touch Sovellus BEYOND Touch -SOVELLUS Jotta saisit kaiken irti BEYOND: Two Souls -pelikokemuksesta, suosittelemme pelaamaan peliä langattomalla DUALSHOCK 3-ohjaimella. Jos kuitenkin

Lisätiedot

Mobiilipalvelut kirjastoissa Juha Hälinen verkkopalvelusuunnittelija

Mobiilipalvelut kirjastoissa Juha Hälinen verkkopalvelusuunnittelija Mobiilipalvelut kirjastoissa Juha Hälinen verkkopalvelusuunnittelija Jyväskylän kaupunginkirjasto Kirjastoiden ja kännyköiden monimutkainen suhde Tilastoja ja historiaa WAP1.0 vuonna 1998 Nokia Communicatorilla

Lisätiedot

Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi)

Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Tietokannan hallinta-opintojakson selvitysraportti Huhtikuu 2010 Mediatekniikka ICT/Teknologia Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative

Lisätiedot

1. Mikä ASIO Notification on

1. Mikä ASIO Notification on ASIO Notification sovelluksen esittely ja testausohjeet 1. Mikä ASIO Notification on ASIO Notification on ASIO -ohjelmistoperheeseen kehitetty uusi oppilaitoksille tarkoitettu matkapuhelinsovellus ja viestintäpalvelu.

Lisätiedot

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.51a NOKIA 6510 -PUHELIMELLE

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.51a NOKIA 6510 -PUHELIMELLE PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.51a NOKIA 6510 -PUHELIMELLE Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET...1 3. PC SUITE -OHJELMISTON ASENTAMINEN...2

Lisätiedot

ReSound-sovellukset - käyttöohje

ReSound-sovellukset - käyttöohje ReSound-sovellukset - käyttöohje Johdanto Onneksi olkoon ReSound-sovelluksen lataamisen johdosta. ReSoundsovellukset tuottavat parempia kuuntelemiselämyksiä ja auttavat hyödyntämään ReSound-kuulokojeita

Lisätiedot

E-AINEISTOJEN ESILLEPANO KIRJASTOSSA Asiakastablettien tekninen ratkaisu

E-AINEISTOJEN ESILLEPANO KIRJASTOSSA Asiakastablettien tekninen ratkaisu E-AINEISTOJEN ESILLEPANO KIRJASTOSSA Asiakastablettien tekninen ratkaisu Tomi Pervala Tietotekniikkasuunnittelija ICT-Palveluyksikkö Helsingin kaupunginkirjasto 3.6.2014 LÄHTÖTILANNE Tablettilaitteita

Lisätiedot

PELAAJAPROFIILI Mobiilisovellus

PELAAJAPROFIILI Mobiilisovellus PELAAJAPROFIILI Mobiilisovellus Pelaajaprofiili netissä Pelaajaprofiilin www-palvelu on osoitteessa http://www.pelaajaprofiili.fi. Rekisteröidy tai hanki tunnukset ennen mobiilisovelluksen käyttöä. Pelaajaprofiilin

Lisätiedot

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.3. Nokia 8310 -puhelimelle. Copyright Nokia Mobile Phones 2001. Kaikki oikeudet pidätetään Issue 6

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.3. Nokia 8310 -puhelimelle. Copyright Nokia Mobile Phones 2001. Kaikki oikeudet pidätetään Issue 6 PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.3 Nokia 8310 -puhelimelle Copyright Nokia Mobile Phones 2001. Kaikki oikeudet pidätetään Issue 6 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET...1 3. PC SUITE -OHJELMISTON

Lisätiedot

Radio R 4.0 IntelliLink Usein kysytyt kysymykset

Radio R 4.0 IntelliLink Usein kysytyt kysymykset Sisältö 1. Audio... 1 2. Puhelin... 2 3. Apple CarPlay... 2 4. Android Auto... 5 5. Galleria... 7 6. Muuta... 7 1. Audio K: Miten vaihdan äänilähdettä, esimerkiksi FM-radiosta USB:lle? V: Vaihtaaksesi

Lisätiedot

ArcGIS. mobiililaitteille

ArcGIS. mobiililaitteille ArcGIS mobiililaitteille Liikkuvan työn tehostaminen Mitä on mobiili paikkatietoteknologia? Mobiili paikkatietoteknologia ulottaa paikkatiedon toimiston ulkopuolelle. Organisaatiot voivat tehdä tarkkoja,

Lisätiedot

Tietoja RICOH Smart Device Connectorin käyttäjille: Laitteen määritys

Tietoja RICOH Smart Device Connectorin käyttäjille: Laitteen määritys Tietoja RICOH Smart Device Connectorin käyttäjille: Laitteen määritys SISÄLLYSLUETTELO 1. Kaikille käyttäjille Johdanto...3 Tietoja oppaasta...3 Tavaramerkit... 4 Mikä on RICOH Smart Device Connector?...

Lisätiedot

Vaasan kaupungin nuorten kesätyöt haetaan Kuntarekry.fi työnhakuportaalin kautta.

Vaasan kaupungin nuorten kesätyöt haetaan Kuntarekry.fi työnhakuportaalin kautta. Mistä on kyse Lyhyt palvelukuvaus Vaasan kaupungin nuorten kesätyöt haetaan Kuntarekry.fi työnhakuportaalin kautta. Kuntarekry.fi on valtakunnallinen kunta-alan työnhakupalvelu ja kuntatyönantajien rekrytointipalvelu.

Lisätiedot

TermBase NET versio 1.0.1. (Beta)

TermBase NET versio 1.0.1. (Beta) TermBase NET versio 1.0.1. (Beta) Sulautettu sanasto- ja termikanta OHJEET TÄRKEÄÄ: Copyright M. Tuittu, 2005 Kaikki oikeudet pidätetään. TermBase NET on toteutettu java -tekniikalla. Java and all Java-based

Lisätiedot

Fiscal Media Server STD -ohje

Fiscal Media Server STD -ohje Fiscal Media Server STD -ohje 1. Johdanto 2. Ohjelmien käyttöoikeudet 3. Fiscal Media Server STD 3.1. Uudet ominaisuudet 4. Ongelmia käyttöönotossa 5. Esimerkkejä 1. Johdanto HUOM! Nämä ohjeet ovat tarkoitettu

Lisätiedot

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista Tietotalo Insight Digitaalinen markkinointi Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista 1 Beacon FAQ Digitaalisesta kontekstisidonnaisesta markkinoinnista puhuttaessa mennään usein monelle

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25

Lisätiedot

Asio Notification sovelluksen esittely ja testausohjeet Oppilaitoksille

Asio Notification sovelluksen esittely ja testausohjeet Oppilaitoksille Asio-Data 2015 Asio Notification sovelluksen esittely ja testausohjeet Oppilaitoksille Mikä Asio Notification on? Asio Notification on Asio -ohjelmistoperheeseen kehitetty, edistyksellinen ja aivan uudenlainen

Lisätiedot

Nero 7:n Windows Vista TM -tuki

Nero 7:n Windows Vista TM -tuki Nero 7:n Windows Vista TM -tuki Nero AG Sivu 1 Tietoja tekijänoikeudesta ja tavaramerkistä Tämä opaskirjanen ja sen sisältö on Nero AG:n omaisuutta ja suojattu tekijänoikeudella. Kaikki oikeudet pidätetään.

Lisätiedot

Ohje kehitysympäristöstä. Dokumentti: Ohje kehitysympäristöstä.doc Päiväys: 15.03.2005 Projekti : AgileElephant

Ohje kehitysympäristöstä. Dokumentti: Ohje kehitysympäristöstä.doc Päiväys: 15.03.2005 Projekti : AgileElephant AgilElephant Tekijä: Petri Kalsi Omistaja: ElectricSeven Dokumentti:.doc Päiväys: 15.03.2005 Aihe: Sivu 1 of 6 Dokumenttihistoria Muutoshistoria Revision Revision Yhteenveto muutoksista Revision tekijä

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

AC-huoneen ulkonäkö ja käyttö poikkeaa ipadissa oleellisesti tietokoneen AC-huoneesta.

AC-huoneen ulkonäkö ja käyttö poikkeaa ipadissa oleellisesti tietokoneen AC-huoneesta. KIPAn opintoihin osallistuminen ipadilla AC-YHTEYDEN KÄYTTÖ AC edellyttää erillisen ohjelman asentamista ipadille. Ohjelman saa ilmaiseksi esim. itunesista. Ohjelman pääsee hakemaan joko etsimällä sen

Lisätiedot

Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja. Mikko Suomalainen

Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja. Mikko Suomalainen Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja Mikko Suomalainen 1. Määritelmä Mobiiliajopäiväkirja on kännyköille suunnattu ajopäiväkirja-sovellus. Sovelluksen pääperiaate on toimia automaattisena ajopäiväkirjana.

Lisätiedot

Tekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE

Tekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE Tekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE Versio Päivämäärä Henkilö Kuvaus 1.0 13.12.2013 Pöyry Alustava rakenne ja sisältö 1.1 22.12.2013 Pöyry Lisätty tekstiä ilmoituksiin, turvallisuuteen ja sisäiseen API:in

Lisätiedot

DXL Library ja DXL-kielen olemus. Pekka Mäkinen Pekka.Makinen@softqa.fi SoftQA Oy http/www.softqa.fi/

DXL Library ja DXL-kielen olemus. Pekka Mäkinen Pekka.Makinen@softqa.fi SoftQA Oy http/www.softqa.fi/ DXL Library ja DXL-kielen olemus Pekka Mäkinen Pekka.Makinen@softqa.fi SoftQA Oy http/www.softqa.fi/ DOORS extension Language DXL on DOORSin laajennuskieli, jolla voidaan kehittää lisätoiminnallisuutta.

Lisätiedot

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia. SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmäarkkitehtuuri

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmäarkkitehtuuri Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) ja Järjestelmäarkkitehtuuri Sovellukset ovat olemassa Järjestelmien uudistaminen vie yleensä arvioitua enemmän resursseja ja kestää arvioitua kauemmin Migration (Migraatio

Lisätiedot

Welcome to the World of PlayStation Pika-aloitusopas

Welcome to the World of PlayStation Pika-aloitusopas Welcome to the World of PlayStation Pika-aloitusopas Suomi PCH-2016 7025574 PlayStation Vita-järjestelmän käyttäminen ensimmäistä kertaa Paina viisi sekuntia Kytke virta PS Vita -järjestelmään. Kun kytket

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Ubuntu Yukun Zhou 2014 Yukun Zhou Harjoitustyö 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. JULKAISUT... 3 3. SUOSIO... 4 4. ASENNUS... 4 5. TURVALLISUUS... 4 6. PAKETTIENHALLINTA...

Lisätiedot

MP3 Manager Software for Sony Network Walkman

MP3 Manager Software for Sony Network Walkman MP3 Manager Software for Sony Network Walkman Käyttöohje WALKMAN on Sony Corporationin kuulokestereotuotteisiin liittyvä rekisteröity tavaramerkki. on Sony Corporationin tavaramerkki. NW- E55/75 2004 Sony

Lisätiedot

Näin saat 365 päivän ajalta Freshest Data sisältöä NavionicsWeb Store nettikaupasta

Näin saat 365 päivän ajalta Freshest Data sisältöä NavionicsWeb Store nettikaupasta Näin saat 365 päivän ajalta Freshest Data sisältöä NavionicsWeb Store nettikaupasta April 2012 Näin pääset alkuun: Tämä dokumentti kuvaa kuinka saat Navionics Freshest Data päivityksen ensimmäistä kertaa.

Lisätiedot

Ksenos Prime Käyttäjän opas

Ksenos Prime Käyttäjän opas Ksenos Prime Käyttäjän opas Versio 11.301 Turun Turvatekniikka Oy 2011 Selaa tallenteita. Tallenteiden selaaminen tapahtuu samassa tilassa kuin livekuvan katselu. Voit raahata hiirellä aikajanaa tai käyttää

Lisätiedot

020 7766 085 Palvelemme arkisin klo. 08:00-17:00

020 7766 085 Palvelemme arkisin klo. 08:00-17:00 020 7766 085 Palvelemme arkisin klo. 08:00-17:00 Windows Phone 8 Nokia Lumia käyttöönotto Sisällysluettelo Uuden puhelimen perusasetukset... 2 ENSI KÄYNNISTYS... 2 MICROSOFT-TILIN LUOMINEN... 3 KIRJAUTUMINEN

Lisätiedot

Osio 4: Tietovirrat. Properties- eli ominaisuustiedostot Logger: lokitietojen käsittely

Osio 4: Tietovirrat. Properties- eli ominaisuustiedostot Logger: lokitietojen käsittely Properties- eli ominaisuustiedostot Logger: lokitietojen käsittely 1 Ominaisuudet Kun tutkimme työasemapohjaisia sovelluksiamme, tarvitaan joskus tietoa: mikä on käyttöjärjestelmä mikä on käytössä oleva

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0 Toukokuu 2014 1 (11) Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0 Päivitysohje Toukokuu 2014 2 (11) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku...

Lisätiedot

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.8 NOKIA 6310i -PUHELIMELLE

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.8 NOKIA 6310i -PUHELIMELLE PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.8 NOKIA 6310i -PUHELIMELLE Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET...1 3. PC SUITE -OHJELMISTON ASENTAMINEN...2

Lisätiedot

ETÄPALVELU. HALTIK Videoportaali - osallistujan ohje

ETÄPALVELU. HALTIK Videoportaali - osallistujan ohje ETÄPALVELU HALTIK Videoportaali - osallistujan ohje 19.5.2015 Laitevaatimukset Tietokoneessa tulee olla asennettuna: Web-kamera Mikrofoni ja kaiuttimet tai kuulokkeet Tietokoneen internet selaimen tulee

Lisätiedot

F-Secure Mobile Security. Android

F-Secure Mobile Security. Android F-Secure Mobile Security Android F-Secure Mobile Security Sisällysluettelo 3 Sisällys Luku 1:Asennus...5 Asentaminen...6 Aktivointi...7 Luku 2:Luottamuksellisten tietojen suojaaminen...9 Anti-Theftin

Lisätiedot

Samsung Galaxy Tab tietokoneen käyttöohje

Samsung Galaxy Tab tietokoneen käyttöohje Tervetuloa käyttämään Samsungin Galaxy Tab tietokonetta Laitteen keskeinen ominaisuus on 7 tuuman kosketusnäyttö, jonka alapuolella ole neljä (4) taustavalaistua ohjausnäppäintä, ja yläpuolella 1.3 pixelin

Lisätiedot

BaseMidlet. KÄYTTÖOHJE v. 1.00

BaseMidlet. KÄYTTÖOHJE v. 1.00 KÄYTTÖOHJE v. 1.00 KUVAUS BaseMidlet on matkapuhelimessa toimiva sovellus jolla voi etäkäyttää Tiimi 7000 sarjan säätimiä. Copyright Team-Control Oy, oikeudet muutoksiin pidätetään. TiiMi on Team-Control

Lisätiedot

Enigmail-opas. Asennus. Avainten hallinta. Avainparin luominen

Enigmail-opas. Asennus. Avainten hallinta. Avainparin luominen Enigmail-opas Enigmail on Mozilla Thunderbird ja Mozilla Seamonkey -ohjelmille tehty liitännäinen GPG-salausohjelmiston käyttöä varten. Sitä käytetään etenkin Thunderbirdin kanssa sähköpostin salaamiseen

Lisätiedot

Fiscal Media Server STD ohje

Fiscal Media Server STD ohje Fiscal Media Server STD ohje 1. Johdanto 2. Ohjelmien käyttöoikeudet 3. Fiscal Media Server STD 4. Ongelmia käyttöönotossa 5. Esimerkkejä 1. Johdanto Nämä ohjeet ovat tarkoitettu Fiscal Media Server STD

Lisätiedot

EDUBOX opetusvideopalvelu

EDUBOX opetusvideopalvelu KÄYTTÖOHJE v17072015 EDUBOX opetusvideopalvelu Sisällysluettelo Edubox online video tutorial library 2 Yleistä 3 Rekisteröityminen Käyttöoikeuden hankinta Käyttäjäryhmän valinta Käyttöliittymä 7 Kurssinäkymä

Lisätiedot

PÄIVITÄ TIETOKONEESI

PÄIVITÄ TIETOKONEESI PÄIVITÄ TIETOKONEESI SAMPOLAN KIRJASTO TIETOTORI Sammonkatu 2 33540 Tampere 040 800 7816 tietotori.sampola@tampere.fi PÄIVITÄ TIETOKONEESI 2(16) Sisällys 1. Mihin päivityksiä tarvitaan?... 3 1.1. Windowsin

Lisätiedot

Skannaaminen RightFaxiin. Pääkäyttäjän opas

Skannaaminen RightFaxiin. Pääkäyttäjän opas Skannaaminen RightFaxiin Pääkäyttäjän opas Toukokuu 2016 www.lexmark.com Sisällys 2 Sisällys Yleiskuvaus...3 Käyttöönottovalmiuden tarkistusluettelo...4 Sovelluksen asetusten määrittäminen...5 Sovelluksen

Lisätiedot

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen Juha Ala-Mursula BusinessOulu Agenda Internetin kehityskaari Määritelmiä: Jaettu data Avoimet rajapinnat Avoin arkkitehtuuri Esimerkki sovelluskohteesta: OuluHealth

Lisätiedot

RAY MOBIILIASIAKASKORTTI

RAY MOBIILIASIAKASKORTTI 1 RAY MOBIILIASIAKASKORTTI Mobiiliasiakaskortti on matkapuhelimeen ladattava kortti, joka toimii perinteistä muovista asiakaskorttia vastaavana näyttökorttina. Siihen on personoitu asiakkaan nimi, asiakasnumero

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0 Toukokuu 2013 1 (10) Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0 Päivitysohje Copyright Aditro 2013 Toukokuu 2013 2 (10) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten

Lisätiedot

VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu

VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu HAAGA HELIA/IltaTiko ICT2TD005: Ohjelmisto suunnittelutaito 1 VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu Tämä pikaopas opastaa käyttämään VisualStudion web sivujen suunnittelu ja toteutusominaisuuksia.

Lisätiedot

Connection Manager -käyttöohje

Connection Manager -käyttöohje Connection Manager -käyttöohje 1.0. painos 2 Sisältö Tee yhteysongelmien vianmääritys 10 Tietoja yhteydenhallintasovelluksesta 3 Näin pääset alkuun 3 Avaa yhteydenhallintasovellus 3 Tarkista nykyisen yhteyden

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet

Lisätiedot

RAY MOBIILIASIAKASKORTTI

RAY MOBIILIASIAKASKORTTI 1 RAY MOBIILIASIAKASKORTTI Mobiiliasiakaskortti on matkapuhelimeen ladattava kortti, joka toimii perinteistä muovista asiakaskorttia vastaavana näyttökorttina. Siihen on personoitu asiakkaan nimi, asiakasnumero

Lisätiedot

Siemens Webserver OZW672

Siemens Webserver OZW672 Siemens Webserver OZW67 Climatix IC pilvipalvelu Kytke laite lämpöpumpun ohjaimeen Kytke laite verkkopiuhalla internetiin Mene nettiselaimella Climatix IC palveluun Luo käyttäjätili ja rekisteröi laite

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Fiery Driver Configurator

Fiery Driver Configurator 2015 Electronics For Imaging, Inc. Tämän julkaisun tiedot kuuluvat tämän tuotteen Lakisääteisien ilmoitusten piiriin. 16. marraskuuta 2015 Sisällys 3 Sisällys Fiery Driver Configurator...5 Järjestelmävaatimukset...5

Lisätiedot

KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA

KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA Asennusohjeiden sisältö 1. RICA optimointiohjelmoinnin periaate isoftloaderilla... 2 2. RICA isoftloader toimituspaketin sisältö... 3 3. isoftloader Sync-ohjelmiston

Lisätiedot