power ABB Oy:n asiakaslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "power ABB Oy:n asiakaslehti"

Transkriptio

1 power 2 14 ABB Oy:n asiakaslehti EMMA auttaa Viking Gracea Kohti tulevaisuuden liikennettä 10 Mihin suuntaan kestävää liikennettä kehitetään Suomessa? Tuulivoima on tulevaisuuden energiaa 14 Kehitysjohtaja Teijo Kärnä uskoo teknologian lisäävän tuulivoiman luotettavuutta UniGear Digital säästää energiaa 16 Maailman ensimmäinen IEC prosessiväylää hyödyntävä keskijännitekojeisto

2 Pääkirjoitus 04 REV615 on Relion 615 -sarjan uusin tulokas Lue lisää REV615:stä ja muista tuoteuutuuksista. 06 EMMAn avulla energiatehokkaasti Viking Gracen energianhallintajärjestelmä EMMA on opettanut miehistön taloudelliseen merenkäyntiin. power 2 14 Tauno Heinola Toimitusjohtaja ABB Oy Liikenne kuluttaa viidenneksen Suomessa käytetystä energiasta. Tietotaitoa ja teknologiaa liikenteen energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseksi on olemassa, niin tie-, meri- kuin raideliikenteeseen. Tarvitaanko Suomessa siis keppiä vai porkkanaa, jotta liikenne muuttuisi kestävämpään suuntaan? Tästä keskustellaan sivuilla Sähköautoilun osalta voimme reilusti kutsua itseämme takapajulaksi: sähköautojen määrä on vaatimaton ja tulee sellaisena pysymään ilman valtion ja kaupunkien rohkeaa ohjaavaa otetta ja kannustimia. Hyviä esimerkkejä ei tarvitse lähteä hakemaan Viroa tai Norjaa kauempaa. Ympäristöliiketoiminnan maailmanlaajuiset markkinat ovat vahvassa kasvussa. Suomessa alan yritysten liikevaihto oli vuonna 2012 noin 25 miljardia euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen 15 prosenttia. Hallituksen cleantech-strategian visiossa Suomi on alan supervalta vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on kannatettava ja mahdollinen saavuttaa. Suomalaisilla on paljon annettavaa maailman pelastamiseksi ja eväät ovat jo olemassa. Yksi hyvä esimerkki on viime vuoden tammikuussa neitsytmatkansa tehnyt Viking Grace. Miehistö kertoo sivuilla 6 8 millaisia ratkaisuja tästä maailman vihreimmästä ja hiljaisimmasta aluksesta löytyy. ABB juhlii tänä vuonna Strömbergin perustamisen 125-vuotisjuhlia Suomessa. Kesäretken mausteeksi suosittelen valokuvanäyttelyämme, joka avaa ikkunan Strömbergin menneisyyteen, arkeen ja arjen estetiikkaan. Näyttelyn paikkakunnat ja ajat löytyvät tämän lehden takasivulta. Mukavia kesäpäiviä! ABB power 2 14 ABB:n asiakaslehti 31. vuosikerta Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari, , Toimituskunta: Marja Hawas, Jonna Helenius, Tua Kauppala, Taina Lahtinen, Jaana Laukkanen, Leena Munde, Irene Saarnio, Simo Suoranta, Matti Vaattovaara, Antti Vuorivirta Tilaukset ja osoitteenmuutokset: p Toimitustyö ja konsepti: Zeeland Paino: SP-Paino, 2014 Painosmäärä: ISSN: ABB power 2 14

3 Sisältö 20 Tieto tallessa Kallioluolaston sisään rakennettu Ficolon konesali on hyvä esimerkki toimialan kasvusta Suomessa. 10 Kohti kestävää liikennettä Mihin suuntaan kestävä liikenne on Suomessa kehittymässä? Ajammeko sähköautoilla vai siirtyykö liikenne yhä enemmän raiteille? Uutiset 4 Älykäs KNX-virtalähde Väylädiagnostiikalla varustetuilla KNXvirtalähteillä väylän tilan voi tarkastaa helposti. 5 Uudenlainen tuuligeneraattori Uusi generaattori sopii tekniikkaan, jossa pyörimisnopeutta voidaan säätää. Asiantuntija 14 Teijo Kärnä tuntee tuulivoiman Kehitysjohtaja Teijo Kärnä uskoo, että tuulivoimateollisuus on monipuolistumassa. Kestävä kehitys 19 Öljytön muuntaja Tukholman tunneliin ABB:n öljyttömät muuntajat vastaavat Tukholman uuden Citybananin vaatimuksiin. Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä Issuu-palvelussa osoitteessa issuu.com haulla ABB Suomi. Lisäksi slidesharemerkillä merkityt jutut esityksinä tai pdf:nä osoitteesta slideshare.net/abbsuomi. Lehden edelliset numerot on arkistoitu abb.fi-sivustolle. Samasta paikasta voit myös lukea kaikki lehden jutut. ABB Suomi Twitterissä! twitter.com/abbsuomi Mitä ihmettä 23 Opiskelijoiden sähköformula Ammattikorkeakoulu Metropolian sähköformula sai potkua kestomagneettimoottorista. ABB power

4 Uutiset Uuden sukupolven jäänmurtaja ABB toimittaa sähköistys ratkaisut ja Azipod -propul sioyksiköt Liikenneviraston uuden sukupolven jäänmurtajaan. Laiva rakennetaan Arctech Helsinki Shipyardin telakalla. Alus on maailman ensimmäinen jäänmurtaja, joka käyttää polttoaineena myös nestemäistä maakaasua (LNG). Uusi jäänmurtaja tulee toimimaan Itämeren öljyn torjuntaoperaatioissa ja hinausaluksena ympäri vuoden. ABB:n kolme Azipodpropulsioyksikköä varmistavat jäänmurtajan suoritus kyvyn. Tehokkuus ja ohjautuvuus erityisesti jäävalleissa maksimoidaan asentamalla keulaan yksi 6 megawatin Azipod-potkurilaite ja perään kaksi 6,5 megawatin yksikköä. KNX-virtalähteet väylädiagnostiikalla Uusilla älykkäillä väylädiagnostiikalla varustetuilla KNX-virtalähteillä väylän tila voidaan helposti tarkistaa ja tarvittaessa käynnistää uudestaan. Virtalähteiden etupaneelista näkee väylän virrankulutuksen ja vikatilanteet. Väylän kautta voidaan lukea samoja arvoja esimerkiksi valvomolta. Virtalähteet voidaan käynnistää uudelleen väylän kautta. Väylän tilaa ja käyttötunteja on helppo tarkkailla myös ABB-i-bus Tool -ohjelmasta. Molemmat virtalähteet ovat neljä moduulia leveitä. Lisätietoja: Lars Sandström, p Moottoreiden minimihyötysuhdestandardit täsmentyvät Vuoden 2015 alussa astuu voimaan Euroopan komission moottoreiden minimihyötysuhdestandardeja EU-alueella täsmentävä direktiivi. Täsmennyksillä halutaan tilkitä aiempiin asetuksiin jääneet aukot ja taata yrityksille tasapuolinen kilpailutilanne energiatehokkaiden tuotteiden markkinoille tuomiseen. ABB on ollut aktiivisesti mukana ehdottamassa uudistuksia EU MEPS (Minimum Energy Performance Standard) -direktiiviin. MEPS-täsmennyksillä tarkennetaan, millaisia moottoreita direktiivi koskee ja minkälaisiin erikoisolosuhteisiin tarkoitetut moottorit eivät kuulu direktiivin piiriin. Lisätietoja: Jarno Kinnunen, p Relion 615 -tuotesarjaan runsaasti uutta Suojareleiden Relion 615 -tuotesarjan uusin tulokas on REV615. Se suojaa, ohjaa, mittaa ja valvoo kondensaattoriparistoja, joita käytetään sähköyhtiöiden ja teollisuuslaitosten sähkönjakelujärjestelmissä. Uuden tuotteen lisäksi koko tuotesarjaan on tehty toiminnallisia parannuksia. Uudistusten vuoksi tuotesarja onkin nyt optimaalinen valinta esimerkiksi muuntajasuojattavalla alueella toimiviin linjadifferentiaalisovelluksiin. Myös verkkovikojen paikantaminen on entistä helpompaa. 615-sarja tukee nyt myös IEC LE -prosessiväyläratkaisua. Näin saadaan aikaan paras mahdollinen hyöty sähköasematason viestinhallintaan. Lisätietoja: Juha Ylinen, p ABB power 2 14

5 Tuoteuutuudet Ilmainen testiversio konesalien infran hallintaan ABB Decathlon -konesaliinfrastruktuurin (DCIM) hallintaohjelmiston testiversio on nyt saatavilla veloituksetta ABB:n verkkopalvelusta. Lisätietoja: Osmo Vainio, p Uusi moottorisarja IE3-hyötysuhdeluokkaan ABB tuo markkinoille uuden, entistä kompaktimman moottorisarjan. Uusia moottoreita on tulossa niin IE2- kuin IE3-hyötysuhdeluokkaan. IE3-hyötysuhdeluokan moottorit vastaavat ensi vuoden tammikuussa voimaan tulevia EU MEPS -asetuksia. Lisätietoja: Jarno Kinnunen, p Tuuligeneraattoreiden tuorein tulokas ABB:n standardoitu liukurengasgeneraattoreiden tuotesarja on täydentynyt 2,5 3,5 megawatin generaattorilla. Tätä generaattoria käytetään niin sanotussa DF-konseptissa, jossa taajuusmuuttajan avulla voidaan säätää pyörimisnopeutta. Kyseisellä konseptilla on myös edullista tuottaa sähköverkkoa vahvistavaa reaktiivista tehoa. Uutuustuote hyödyntää ABB:n patentoitua ja luotettavaa roottoriteknologiaa, joka kestää hyvin tuulivoiman tuotannon äkilliset vaihtelut. Tuotteen uudistettu liukurengasyksikkö perustuu hyviksi havaittuihin ratkaisuihin ja vaatii vähän huoltoa. Laajennuksen myötä ABB:n DF-tuuligeneraattoriperheestä löytyvät ratkaisut 1,5 3,5 megawattiin. Asiakaskohtaisesti räätälöityjä generaattoreita valmistetaan aina 6 megawattiin saakka. Lähes 70 prosenttia maatuulivoimaloista maailmalla käyttää jo DF-tuuligeneraattoreita. Lisätietoja: Raimo Sakki, p DALI-ohjaus KNXtaloautomaatioon DALI-gateway -valikoima täydentyy uudella koteloidulla ja pinta-asennettavalla mallilla. DALI-ohjaus tapahtuu ryhmäkohtaisesti. Gateway tukee 64:ää DALI-laitetta, jotka voidaan ryhmittää kahdeksaan DALIryhmään. Vakiovalosäätöä varten on mahdollista käyttää neljää anturia sekä vakiovalo-ohjausta enintään neljälle DALI-ryhmälle. Lisätietoja: Lars Sandström, p Joustavampi, skaalaavampi kuormanohjausratkaisu Teollisuuslaitosten ja kriittisten kohteiden, kuten lentokenttien ja sairaaloiden sähkönsaannin varmistamiseksi tarkoitetun cpms-kuormanohjausratkaisun ominaisuuksia on paranneltu merkittävästi. Uusi 1.2-versio on kustannustehokkaampi, kompaktimpi, joustavampi ja helpommin skaalautuva. Uusi versio parantaa integrointia ja räätälöintiä. Ratkaisun ydin on Relion PML630 -tuote. Se sisältää samat huippuluokan ominaisuudet kuin muutkin Relion 630 -sarjan tuotteet. Ne on suunniteltu tukemaan IEC standardia automaatiolaitteiden kommunikaation ja toiminnallisuuden takaamiseksi. Lisätietoja: Sixten Holm, p ABB power

6 Energianhallinta- ja seurantajärjestelmä EMMA Paremmassa trimmissä Viking Grace on risteillyt Turun ja Tukholman väliä reilun vuoden. ABB:n energianhallinta- ja seurantajärjestelmä EMMA on opettanut aluksen miehistöä ajamaan alusta taloudellisemmin. EMMA on tuonut merkittävät säästöt ja lisää on luvassa. Teksti Anna Korpi-Kyyny Kuvat Jussi Vierimaa ja ABB Vaikka Viking Grace on kuljettanut jo yli miljoona risteilymatkustajaa, se näyttää yhä upouudelta. Uutta on myös aluksen tekniikka: Viking Grace käyttää ensimmäisenä tämän kokoluokan matkustaja-aluksena polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua, LNG:tä. Polttoaineen tehokkaan käytön ansiosta aluksen päästöt ovat erittäin alhaiset. Myös energiatehokkuudessa alus on noussut edelläkävijäksi. Tämä on onnistunut ABB:n energianhallinta- ja seurantajärjestelmä EMMAn (EMMA Advisory Suite) avulla. Trimmi tuo isoimmat säästöt Kapteeni Stefan Andersson saapuu vieraita vastaan ja toivottaa lämpimästi tervetulleeksi. Komentosillalla aluksen toimintoja seurataan näytöiltä. Yksi näistä näytöistä on EMMA-järjestelmän näyttölaite. Se toimii tärkeänä työkaluna aluksen päällystön energiansäästöohjelmassa. EMMA kertoo aluksen koko energiankulutuksen, mutta komentosillalla tarkkailussa on erityisesti polttoaineen kulutus. Yhdeksi tärkeimmistä aluksen energiansäästöön vaikuttavista asioista on osoittautunut laivan trimmi eli asento, jossa laiva lipuu aaltojen läpi. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas ja vaivaton eteneminen. Nyt lukema näytöllä kertoo, että trimmi on 99,9-prosenttisesti oikea. Optimaalinen trimmi on silloin, kun keula on 25 senttiä alempana kuin ahteri, perämies Mikael Lönnström kertoo. Trimmiin vaikuttaa oleellisesti aluksen lasti, joten hienosäädöt tehdään lähdön jälkeen pumppaamalla sisään painolastivettä. Sopivan painolastin voi arvioida, mutta satamassa voi tulla muutoksia. Joku rekka jää tulematta, eikä lastin paino olekaan se, mitä oletimme, selventää Andersson. Useiden prosenttien säästöt Miehistölle on ollut oleellista nähdä, paljonko trimmi todella vaikuttaa polttoaineen kulutukseen. Olemme ennen EMMAakin säätäneet trimmiä, mutta meillä ei ole ollut faktaa, miten suuri vaikutus sillä on energiankulutukseen. Nyt näemme polttoaineen kulutuksen suoraan näytöltä, Andersson sanoo. EMMAn käyttöönotto on tuonut merkittävät säästöt ja vähentänyt samalla ympäristöpäästöjä. EMMA-järjestelmä oppii koko ajan paremmaksi. Se tallentaa kaikki ajon tiedot ja yrittää löytää optimaalisen energiankäyttötavan. Olosuhteet vaihtelevat, ja vaikka samat miehistöt ovat ajaneet alusta pitkään, ilman EMMAa olisi työlästä seurata, mitkä säädöt toimivat missäkin kohdassa matkaa ja missäkin olosuhteissa. Harvoin tulee kahta samanlaista matkaa, perämies Lönnström vahvistaa. Aikataulu aiheuttaa paineita Jatkamme matkaa kakkoskannelle. Konehuoneen valvomossa on samanlainen EMMA-näyttö kuin komentosillalla. Konehuoneessa optimoidaan aluksen moottoreiden käyttöä: neljästä sähköä tuottavasta moottorista on tavallisesti käytössä EMMA auttaa myös luonnonolosuhteiden havaitsemisessa. Keväällä, kun vedet lämpenevät, aluksen pohjaan kiinnittyy kasvustoa, joka vaikuttaa aluksen kulkuun ja energiankulutukseen. EMMAn avulla voimme seurata, milloin kulutus kasvaa ja on aika tilata sukeltajat puhdistamaan pohja. Talvella taas, kun meri on jäässä, EMMAn avulla voidaan etsiä parasta ajolinjaa rännissä jäiden keskellä, sanoo kapteeni Stefan Andersson. kolme ja parhaimpaan tulokseen päästään 90 prosentin käyttöteholla. Olemme oppineet aluksesta ja sen eri järjestelmistä paljon, kiitos EMMAn. Sen avulla olemme parantaneet merkittävästi moottoreiden käyttötehoa. Samalla aluksen päästöt vähenevät ja se vaikuttaa olennaisesti herkän saaristomme tilaan, konemestari Göran Lindström sanoo. Vaikka EMMA auttaa energiansäästössä, aina ei voi ajaa niin kuin olisi edullisinta. Komentosillalla pelataan minuuttien kanssa. Jos lähtö satamasta myöhästyy muutaman minuutin, se täytyy ajaa matkalla kiinni. Lähtöä voi viivästyttää esimerkiksi kesäisin Ahvenanmaalta kyytiin tulevien piknik-matkailjoiden suuri mää- 6 ABB power 2 14

7 Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/abbsuomi Katso YouTube-video vinssien toiminnasta ABB Winch Drives ABB power

8 Energianhallinta- ja seurantajärjestelmä EMMA rä. Kolmen minuutin kurominen umpeen Ahvenanmaan ja Turun välillä tarkoittaa yhden solmun vauhdin lisäystä tunnin ajan. Se taas kuluttaa paljon polttoainetta, kapteeni Andersson sanoo. Uusi EMMA uusin ominaisuuksin Viking Grace on saamassa uuden version EMMAsta kevään aikana. Sen jälkeen aluksen miehistö seuraa myös tuulen ja syväyksen vaikutusta energiankulutukseen. Tuuliolosuhteille emme voi mitään, emmekä voi vaihtaa kurssia niin, että tuuli olisi suotuisa. Mutta on mielenkiintoista tietää, millainen vaikutus tuulella on aluksen energiankulutukseen, kapteeni Andersson miettii. Merkittävää säästöpotentiaalia on odotettavissa syväystiedoista. Kapteeni Andersson näyttää monitorista laivan ahterista lähteviä aaltoja. Nyt peräaaltojen mukana nousee paljon valkopäisiä tyrskyjä. Tyrskyt kertovat, että ajamme syvyyteen nähden liian nopeasti ja energiaa menee 03 pohjan ja laivan välistä hukkaan paljon. Mutta se, miten paljon se oikeasti kuluttaa enemmän, tulee auttamaan meitä jatkossa. Tiedon avulla pystymme optimoimaan vauhtia ja kaasun käyttöä paremmin. EMMA auttaa myös muita Viking Linen aluksia. Esimerkiksi Amorellalla, joka ajaa samaa väliä, ollaan hyvin kiinnostuneita siitä, mitä me teemme. Tulevat uudistukset EMMAan tuovat lisää tietoa heillekin, sanoo Andersson. 01 Vihreä alaspäin osoittava neula kertoo, että energiatehokkuus on menossa parempaan suuntaan. 02 Luotsi Lennart Elffors ja perämies Mikael Lönnström. 03 Kapteeni Andersson klikkailee EMMAn näytöltä esiin erilaisia tilastoja. Hän esittelee lukuja polttoaineen kulutuksesta. Luvut eivät ole aivan tarkkoja, mutta niistä saa hyvän käsityksen. Tänään LNG:n kulutuslukemat ovat merkittävästi pienemmät kuin Gracen aloittaessa liikennöinnin, kiitos EMMAn ja sen ominaisuuksien. ABB:n osaamista Itämerellä ABB toimitti Viking Gracelle aluksen sähköpotkurikäyttöjärjestelmän sisältäen generaattorit, pääsähkökojeiston sekä taajuusmuuttajat, joiden avulla ohjataan potkumoottorin käyttöä. Viking Grace käyttää ensimmäisenä kokoluokkansa matkustaja-aluksena polttoaineenaan LNG:tä, jonka tehokkaaseen hyödyntämiseen sähköpropulsio sopii hyvin. Sähköpropulsio tähtää energiansäästöön ja on luotettava ja turvallinen vaihtoehto. Tämän vuoksi sähköpropulsiota käytetään nykyisin esimerkiksi kaikissa matkustajaristeilijöissä ABB toimitti komponentteja vinssisovellukseen, joka sisältää ankkuri- ja kiinnitysvinssin. Helppokäyttöisen ja vähän huoltoa tarvitsevan sovelluksen suunnittelussa on minimoitu herkkien elektronisten komponenttien käyttö, mikä tekee siitä erittäin toimintavarman. Vinssisovellus hyödyntää ABB:n ACS800-taajuusmuuttajia, joiden ansiosta säätö on portaattoman pehmeä ja kiinnitysvoima luotettava. Lisäksi ABB toimitti Viking Gracelle pienjännitemoottoreita ja releitä. 8 ABB power 2 14

9 Figure 10 % lisää tuottavuutta Sitä saa mitä mittaa. Tämän tietää alumiiniprofiileja valmistavan Mäkelä Alun tuotantojohtaja Tomi Pilbacka. Panostus mittaukseen on kasvattanut yrityksen tuottavuutta. Teksti Outi Rantala Kuvat Mäkelä Alu ja Shutterstock Mittaukset Mäkelä Alussa aloitettiin pari vuotta sitten pilottikokeiluna maalaamossa. Tuotevaihtoaikojen vaihtelua eli aika, joka kuluu linjoilla vaihdettaessa tuotteesta toiseen, oli tarkastelun alla. Tuotannonhallintajärjestelmän avulla tuottavuus on kasvanut noin 5 10 prosenttia. Nyt cpmplus OEE -järjestelmä (Overall Equipment Effectiveness) on käytössä lähes kaikilla tärkeimmillä linjoilla, tuotantojohtaja Tomi Pilbacka Mäkelä Alusta sanoo. Pilbacka on tyytyväinen siihen, että ABB ei ole pelkkä softatoimittaja, vaan ymmärtää jatkuvan parantamisen idean. Käytössämme oleva järjestelmä on osa jatkuvan parantamisen toimintaamme. Mittaamalla näemme ne asiat, joissa on korjaamista. Mittaustuloksia käydään läpi päivittäis- ja viikkopalavereissa. Jatkuvaan parantamiseen liittyvät myös toiminnan läpinäkyvyys ja visualisointi. Järjestelmän avulla visualisoidaan tuotantolinjojen tapahtumat edellisen 24 tunnin aikana muun muassa isojen TV-näyttöjen avulla. Näin järjestelmän mittaustulokset ovat kaikkien työntekijöiden nähtävillä. ABB:n tuotannonhallintajärjestelmän avulla saadaan yksityiskohtaista tietoa tuotannon vaiheista ympäri vuorokauden. Järjestelmä mittaa käytettävyyttä, nopeutta ja laaduntuottokykyä. ABB rakentaa tuotantotehokkuusmittauksia asiakkaan tarpeiden mukaan, Ari Pulkkinen ABB:ltä kertoo. Järjestelmää voidaan laajentaa päiväkirjasovelluksella ja jatkuvan parantamisen työkaluilla. Lisätietoa: Mäkelä Alun tuotteistoon kuuluvat räätälöityjen alumiiniprofiilien lisäksi vakioprofiilit. Alumiinprofiilit tuotetaan Alajärven Luoma-aholla Etelä-Pohjanmaalla. ABB power

10 Teema 10 ABB power 2 14

11 Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/abbsuomi Kestävä liikenne tarvitsee keppiä, porkkanaa ja teknologiaa Liikenteessä kuluu viidennes Suomessa käytetystä energiasta. Mihin suuntaan kestävä suomalainen liikenne on kehittymässä? Teksti Pertti Suvanto Kuvat ABB ja Olli Urpela L ähdetään liikkeelle normisuomalaisia lähimpänä olevasta asiasta eli tieliikenteestä. Suomessa on tällä hetkellä hyvin vanha autokanta. Päästöt ovat tämän takia korkealla ja liikenne lisääntyy. Tieliikenteen päästöissä iso asia on autoteknologian kehittyminen. Seuraava merkittävä vaihe on sähköautot, Liikenneviraston Liikenne ja tieto -toimialan ylijohtaja Tiina Tuurnala sanoo. Toinen keskeinen seikka hänen mielestään on, että oman auton omistaminen arvona on muuttumassa. Nuoret eivät välttämättä halua enää autoa, enemmän toivotaan liikkumisen palveluja. Se on hyvin kansainvälinen trendi. Tämä tulee muuttamaan liikennettä ja liikkumista seuraavien 5 10 vuoden aikana. Tutkimusten mukaan 94 prosenttia ajasta auto seisoo käyttämättömänä. Silti jokaisen pitää nykyisin sellainen omistaa. Suomi on sähköautojen takapajula On arvioitu, että Suomen maanteillä saattaa liikkua jopa sähköautoa vuonna ABB:n toimialajohtaja Juha Muhosen mielestä sähköautojen määrä tuleekin kasvamaan. Julkisen sektorin rooli sähköisen autokannan kasvussa on tärkeä. Verrattuna moniin muihin maihin Suomi on varannut itselleen vain vähäisen sivuosan. ABB:llä on vuosien kokemus latausinfrastruktuurien luomisesta, asentamisesta ja ylläpidosta. Olemme toimittaneet maailman ensimmäisen koko maan kattavan sähköautojen latausverkon Viroon. Vastaavantyyppinen pikalatausverkosto on toteutettu muun muassa Tanskaan ja Alankomaihin. Kiinan kanssa on tehty sopimus maailman suurimmasta pikalatausverkosta. Monet valtiot ovat vahvasti tukeneet infrastruktuurin luomista ja sähköautojen hankkimista. Suomi on kulkenut jälkijunassa. Tuurnala myöntää, että Suomi on sähköautojen takapajula. Syynä tähän on varmasti pelkästään jo verotus. Ei kukaan normaalituloinen osta sähköautoa. Sähköautojen latausverkko on puolestaan hyvä esimerkki siitä, että Suomi ei valtiona ole tehnyt juurikaan mitään. Verrokkimaaksi voidaan ottaa vaikkapa suuri öljyntuottajamaa Norja, jossa valtiolla on lukuisia kannustimia sähköautoilulle. Useina kuukausina sähköauto onkin noussut Norjan myydyimmäksi autoksi. Laivoille rajoitteita ja teknologiaa Muhonen ja Tuurnala sanovat että Suo- ABB power

12 Teema Liikenteen lainsäädännön tulee olla mahdollistava, ei poissulkeva ja rajoittava. Totta kai tulevaisuudesta pitää huolehtia. Tiina Tuurnala Ylijohtaja, Liikennevirasto mi on oikeastaan saari. Lähes 90 prosenttia tavaroista kulkee meriteitse. On laskettu, että koko maailman laivat olisivat maana tämän pallon viidenneksi suurin saastuttaja, Muhonen sanoo. Se on pitkälti kiinni siitä, millä polttoaineella ne käyvät. Nesteytetty maakaasu on käytännössä lähes päästötön ja sen käyttö tulee lisääntymään. Meripuolella on päästöjen kohdalla kuitenkin tapahtunut suurin muutos rikkidirektiivi merkitsee kovia rajoitteita ja investointeja. Typpirajoitukset ovat tuloillaan, samoin erilaiset energiatehokkuusindeksit. Pelkästään kansainvälinen sääntely tulee vähentämään radikaalisti merenkulun päästöjä Itämerellä. Muhonen kertoo, että EU:ssa olisi val- misteilla säännöstö, joka edellyttäisi satamissa seisovilta laivoilta maasähkön käyttöä. Laiva voi saada sähkönsä sataman kautta. ABB on toimittanut ympäristöystävällisiä maasähkön syöttöjärjestelmiä jo kymmenien vuosien ajan. Ne sopivat erityisesti laivoille, jotka vierailevat satamissa tiuhaan, kuten matkustajalautat, risteilijät ja syöttöliikenteen konttilaivat. Raiteilla energiatehokkuus ratkaisee Tuurnala ja Muhonen ovat yhtä mieltä siitä, että rautatieliikenne on hyvin ympäristöystävällinen liikennemuoto. Kuinka raideliikennettä voitaisiin Suomessa kehittää entistä paremmaksi, Muhonen heittää ilmaan kysymyksen. ABB:ltä kestävämpään liikenteeseen Sähköä kaikkiin autoihin Mikä? ABB:n Terra 53 CJG on sähköautojen pikalatausasema, joka soveltuu kaikkien täyssähköautojen lataukseen. Asemasta löytyy kolme erilaista sähköautojen latausstandardia. Miksi? Latausasema soveltuu hyvin esimerkiksi huoltoaseman yhteyteen tai levähdysalueelle valtateiden varteen. Propulsiotekniikan kuningatar Mikä? Azipod -propulsiojärjestelmä perustuu sähkövoimalla pyöritettäviin potkureihin ja ruoripotkurilaitteeseen. Ohjausyksikön ansiosta Azipod-potkurilaittein varustettu alus on muita potkurijärjestelmiä polttoainetaloudellisempi, energiatehokkaampi ja ohjailtavampi. Miksi? Laivan turvallisuus paranee, karilleajojen mahdollisuus ja ympäristövahinkojen riski pienenevät, polttoaineitta säästyy ja hiilidioksidimäärä vähenee. Tosase tulee Mikä? TOSA-sähköbussi hyödyntää ABB:n kehittämää ajolaitteistoa ja maailman nopeinta lataustekniikkaa. Järjestelmä mahdollistaa bussin latauksen vain 15 sekunnissa normaalin pysähdyksen aikana. Linjan päätepysäkillä akut ladataan täyteen 3 4 minuutissa. Miksi? Pysäkkilataus on langaton, jolloin ajojohtimet jäävät historiaan, latausverkon käyttöastetta voidaan nostaa soveltamalla hyötyajoneuvoihin samaa teknologiaa. EMMA panee päästöt kuriin Mikä? ABB:n kehittämä EMMA energianhallintajärjestelmä monitoroi ja optimoi alusten energiankäyttöä. Miksi? Yhtenäinen ja helppokäyttöinen järjestelmä säästää energiaa ja vähentää päästöjä. Yhden aluksen hyvät käytännöt saadaan koko varustamon käyttöön. Puhdasta ja melutonta sähköä satamasta Mikä? ABB:n maasähkön syöttöjärjestelmän avulla laivojen apugeneraattorit voidaan sammuttaa satamassakäynnin ajaksi ja kytkeä alus valtakunnan verkkoon. Miksi? Laivojen ympäristövaikutukset, hiilidioksidi-, typpi- ja rikkidioksidipäästöt sekä melu satamissa vähentyvät merkittävästi. Laivan maasyöttö soveltuu erityisesti aluksille, jotka käyvät säännöllisesti satamassa ja tarvitsevat paljon sähköä. Jarrutusenergia hyötykäyttöön Mikä? ABB:n ENVILINE-teknologia muuttaa junien jarrutusenergian sähköksi, jonka juna voi hyödyntää. Miksi? Junan energiankäytöstä voidaan leikata jopa 30 prosenttia. Samalla julkisen raideliikenteen energiankäytöstä koituva ympäristöjälki pienenee. 12 ABB power 2 14

13 ABB:llä on vuosien kokemus latausinfrastruktuurien luomisesta, asentamisesta ja ylläpidosta. Olemme toimittaneet maailman ensimmäisen koko maan kattavan sähköautojen latausverkon Viroon. Juha Muhonen Toimialajohtaja, ABB Tietysti sähköistämällä rataverkkoa edelleen. Uskoisin, että myös Suomeen tulee tulevaisuudessa uudenlaisia luotijunia. Keskeistä tässäkin on energiatehokkuus eikä se ole vain teknologiaa. Myös sillä on valtava merkitys, miten kuljettaja junaa ajaa. Siinä voidaan säästää paljon energiaa, Tuurnala vastaa. Energiatehokkuus on Muhosen mukaan koko ABB:n toiminnan läpäisevä ydinajatus. Hän nostaa rautateiltä esimerkiksi junien kineettisen jarruenergian hyödyntämisen liike-energia muutetaan sähköksi. ABB:n teknologialla päästään jopa 30 prosentin energiansäästöihin. Jos se on mahdollista autoissa, se on tietysti mahdollista myös junissa, hän huomauttaa. Lainsäädäntö ei saa olla este tulevaisuuden ratkaisuille Kun katsoo tulevaisuuteen, itseohjautuvat robottiautot hoitavat kuljetuksen, nelikopterit tuovat paketit ja yksipyöräisillä segwayllä huristellaan pitkin katuja. Mutta ei ehkä Suomessa asiat eivät ole sallittuja, vaikka ne pystyttäisiin tekemään. Maailma muuttuu ja sen mukana tarpeet ja palvelut. Liikenteen lainsäädännön tulee olla mahdollistava, ei poissulkeva ja rajoittava. Totta kai turvallisuudesta pitää huolehtia. Palvelujen ja teknologian kehittymistä lainsäädäntö ei kuitenkaan tule liian kauan estämään, Tuurnala lupaa. Molempien mielestä kestävän liikenteen voittokulkua ei voi mikään estää. Isoja muutoksia on tulossa niin energian kuin päästöjen näkökulmasta ja on pakkokin. Tarvitaan vain keppiä ja porkkanaa. Teknologia on muutoksen keskeisin ajuri. Ratikoita ja oikoteitä Raitiovaunut tekevät vahvasti tuloaan Tampereelle ja Turkuun. Kaupungit ovat valmistelleet suunnitelmia läheisessä yhteistyössä. Sekä Turun liikennesuunnitteluinsinööri Juha Jokelan että Tampereen raitiotien yleissuunnittelun projektipäällikkö Ville-Mikael Tuomisen mielestä raitioliikenne on mitä suurimmissa määrin esimerkki kestävästä liikenteestä. Monien tutkimusten mukaan raitiovaunut lisäävät joukkoliikenteen suosiota, vähentävät päästöjä ja mahdollistavat kestävän kaupunkirakenteen. Yleensä ihmiset pitävät raitiovaunua houkuttelevampana kuin bussia. Autoilijoille se tarjoaa kiinnostavan vaihtoehdon. Yhtenä tavoitteena on kasvattaa tuntuvasti joukkoliikennettä, Jokela sanoo. Tampere kasvaa yli kahden tuhannen asukkaan verran joka vuosi. Kaupungilla on teollisuudelta vapautuneita reservialueita kaupunkirakenteen sisällä. Tehokkaan joukkoliikennejärjestelmän avulla tulevien vuosikymmenien kasvu on mahdollista toteuttaa kestävästi kaupunkirakennetta tiivistäen. Suunniteltu raitiotie yhdistää jo nykytilanteessa Tampereen suurimmat asutus- ja työpaikkakeskittymät, Tuominen toteaa. Merenkurkku avaa tien kestävälle liikenteelle Uumajan ja Vaasan välinen meriyhteys on keskeinen itä-länsisuuntainen Eurooppa-reitti. Tämä on paras Suomen ja Ruotsin välinen meriliikenneväylä johtuen lyhyestä etäisyydestä. Matkaa on sama määrä kuin Helsingistä Tallinnaan, Vaasan satamajohtaja Teijo Seppelin sanoo. Vaasan satamassa ollaan lähivuosina siirtymässä myös maasähkön syöttöjärjestelmään. ABB on perehdyttänyt Seppeliniä tähän järjestelmään. Vaasan satamassa seisovien laivojen päästöt eivät ole valtavia, mutta päästöjä kuitenkin. Pienen rahtilaivan päästöt ovat aivan eri luokkaa kuin ison matkustajalaivan, joka on kuin pieni kaupunki. ABB power

14 Asiantuntija Tuulivoima tulee vielä! Kehitysjohtaja Teijo Kärnä ABB:ltä on toiminut tuulivoiman sanansaattajana jo 15 vuotta. Hän innostui tuulivoimasta 2000-luvun alussa, kun sen kysynnälle oli odotettavissa reipasta kasvua. Teksti Olli Manninen Kuva Jarmo Teinilä Miten kilpailukykyisenä energiamuotona pidät tuulivoimaa verrattuna muihin energiamuotoihin? Tuulivoiman tuotantokustannukset ovat laskevalla trendillä. Etenkin onshore-tuulivoiman tuotantokustannukset pärjäävät hyvin vertailuissa muihin energialähteisiin. Tuulivoiman ennakoitavuus on fossiilisia polttoaineita tai ydinvoimaa haasteellisempi, mutta tähänkin on jo kehitetty teknologisia ratkaisuja. Miten tuulivoimatuotannon ennakoitavuutta voidaan parantaa? Meteorologiset ennusteet ovat tarkentuneet, ja tätä tietoa voidaan hyödyntää energiamarkkinoilla. Teknologian avulla voidaan parantaa tuulivoiman luotettavuutta, tuulipuistojen monitorointia ja ennustettavaa huoltoa kehittämällä järjestelmiä, jotka vähentävät samalla myös huolto- ja käyttökustannuksia. Millaista tuulivoimateknologian osaamista ABB tarjoaa? Hallitsemme tuulivoimateknologian järjestelmäosaamisen aina generaattorista kuluttajapistokkeeseen asti. Kehitämme ja valmistamme järjestelmiä, joissa yhteistyökumppaneiden kanssa suunnitellut ja optimoidut generaattorit, taajuusmuuttajat, muuntajat ja välijännitekatkaisijat toimivat saumattomasti yhteen. Ymmärrämme myös kokonaisuuden tuuliturbiinien ulkopuolella eli miten tuulipuistot kytketään sähköverkkoon ja millaisia vaatimuksia tähän tarvitaan. ABB:n globaalia tuulivoimaliiketoimintaa kehitetään ja johdetaan Suomesta. Miten tämä asema on saavutettu? Meillä oli Suomessa hyvät lähtökohdat, kun tuulivoimatuotanto alkoi kasvaa 2000-luvun alussa. Sovelsimme osaamistamme generaattori-, moottori- ja taajuusmuuttajissa tuulivoimaan ja näin saatoimme reagoida kansainväliseen kysyntään nopeasti. Nyt rakentamisen vauhti alkaa kiihtyä Suomessakin, ja meille tullaan rakentamaan isompia tuulivoimapuistoja. Tuulipuistojen kasvattaminen vaatii modulaarisia järjestelmiä ja kykyä mallintaa ja simuloida, miten erityyppisiä turbiineja voidaan yhdistää tuulipuistoon ja sähköverkkoon nyt ja tulevaisuudessa. Millaisia vaatimuksia globaalisti kasvava tuulivoiman kysyntä asettaa teknologialle? Tuotekehityksen fokus on nyt ennustettavissa järjestelmissä. Tulevaisuudessa meillä on käytössä älykkäämpiä turbiineja, jotka osaavat säädellä toimintaansa olosuhteiden mukaan ja pidentää elinikäänsä ja huoltovälejä. Sähköverkon puolella tarvitaan valmiuksia siirtyä tulevaisuuden älyverkkoihin. Tuulivoiman ohjattavuus sekä tehon että käytön joustavuuden suhteen edellyttää ratkaisuja, joiden avulla tuulivoima tukee muuta sähköverkkoa vikatilanteissa. Jo nyt turbiineihin sisäänrakennetut taajuusmuuttajat mahdollistavat yksittäisen turbiinin tai koko tuulipuiston ohjauksen, mikäli sähköasemassa on tarvittava kompensointijärjestelmä. Tuulivoiman globaalit trendit TOP 5 01 Onshore-tuulivoiman kilpailukyky lähestyy muita energiatuotantomuotoja. 02 Tuulivoimaa asennetaan vuosittain 45 gigawattia lisää, mikä vastaa liki kymmentä TVO3:a sähköntuotannon näkökulmasta. 03 Offshore-tuulivoimaloiden yksiköt kasvavat 8 10 megawattiin etenkin Euroopassa, keihäänkärkimaina Englanti, Saksa ja Ranska. 04 Tuulivoimateollisuus monipuolistuu, kun voimaloiden rakentamisen ohella myös tuulivoiman käyttöön ja huoltoon liittyvät ratkaisut kehittyvät. 05 Tuulivoimateknologia standardoituu. Tuulivoiman suurempi volyymi edellyttää turbiinien, komponenttien ja sähköverkkovaatimusten standardointia. 14 ABB power 2 14

15 Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/abbsuomi ABB power

16 Ratkaisu Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/abbsuomi Joustavampi, tehokkaampi, turvallisempi ABB on esitellyt maailman ensimmäisen IEC prosessiväylää hyödyntävän keskijännitekojeiston. UniGear Digital -konsepti tarjoaa etuja energiansäästössä, käytön joustavuudessa ja turvallisuudessa. Teksti Thomas Freundlich Kuvat ABB ABB:n johdonsuojarele REF615 tukee IEC standardia ja sopii näin UniGear Digital -konseptiin. Viimeisten 20 vuoden aikana keskijännitekojeistojen eristeja kytkentätekniikassa, elektroniikassa ja automaatiossa on edetty pitkin harppauksin. Kojeistojen jännite- ja virtamittauksissa tukeudutaan kuitenkin edelleen pitkälti perinteisiin mittamuuntajiin perustuviin menetelmiin. Vähemmän energiaa kuluttavia, kompaktimpia ja parempaa turvallisuutta tarjoavia vaihtoehtoisia sensorimittaustekniikoita on ollut tarjolla jo pitkään. Käyttöönottoa on rajoittanut se, että mittaussignaalien välittäminen on ollut vaikeaa perinteisillä menetelmillä. ABB:n UniGear Digital -konsepti yhdistää ABB:n luotettavat keskijännitekojeistot uusiin mittausmenetelmiin ja IEC standardia hyödyntävään prosessiväylätekniikkaan. Ratkaisu säästää energiaa, vähentää laitteiston ympäristökuormitusta ja parantaa käyttöturvallisuutta asennuskohteessa. Uusinta tekniikkaa UniGear Digital -konsepti perustuu ABB:n ilmaeristeisiin keskijännitekojeistoihin, joihin on yhdistetty digitaaliset suojareleet, uudenlaiset virta- ja jännitesensorit sekä prosessiväylätekniikka, kertoo Karol Majer ABB:ltä. Konseptissa kojeiston virtamittaus on toteutettu niin sanottuun Rogowskin kelaan perustuvalla sensorilla. Jännitteenmittauksessa puolestaan hyödynnetään jännitejakajaa. Merkittävä ero perinteisiin järjestelmiin on se, että mittauksiin ei enää tarvita suuria mittamuuntajia. Virran ja jännitteen mittaustiedot kulkevat suojareleiden välillä data- eivätkä analogisina signaaleina. Tiedonsiirtoon käytetään IEC standardia, joka mahdollistaa edistyksellisen väylätekniikan hyödyntämisen. Yleisesti käytetyn IEC standardin hyödyntäminen varmistaa saumattoman tiedonsiirron sekä takaa laitteistojen yhteensopivuuden myös tulevaisuudessa, Janne Starck ABB:ltä kertoo. Häviöt kuriin UniGear Digital -kojeisto säästää merkittävästi energiaa elinikänsä aikana perinteisiin ratkaisuihin verrattuna. 30 vuoden käyttöiän aikana tyypillisessä mittamuun- 16 ABB power 2 14

17 IEC-standardin avulla järjestelmän toiminnasta saadaan reaaliaikaiset valvontatiedot ja ongelmatilanteet voidaan havaita hyvissä ajoin. Karol Majer ABB tajalla toteutetussa kojeistossa kuluu satojatuhansia kilowattitunteja mittauksista aiheutuvaan tehohäviöön. UniGear Digital -konseptin sensoreihin perustuvassa mittauksessa tehohäviö laitteiston elinkaaren aikana on käytännössä nolla. Konsepti säästää myös materiaaleja ja tilaa. Sensorit voidaan asentaa kojeiston olemassa oleviin rakenteisiin eikä erillistä mittauskennoa tarvita. UniGear Digital -konsepti on omimmillaan keskijännitekojeistojen uusasennuksissa, mutta se on sovellettavissa myös nykyisiin asennuksiin. Ratkaisu tukee tällä hetkellä enimmillään 17,5 kv:n jännitettä, ja myöhemmin tänä vuonna se tulee saataville myös 24 kv:n järjestelmiin. Tehoa ja turvallisuutta Sensoritekniikkaan perustuva mittaus parantaa myös työturvallisuutta. Muuntajiin perustuvissa mittausjärjestelmissä riski on, että huolto- ja testaustilanteissa mittamuuntajan toisiopiiriin voi inhimillisen virheen seurauksena johtua hengenvaarallinen jännite. Sensoreihin perustuvassa virtamittauksessa tätä vaaraa ei ole, sillä sensorit ovat johtimien ulkopuolella ja sähköisesti täysin eristettyjä niistä. Jännitejakoon perustuvat sensorit myös poistavat jännitemuuntajiin liittyvän niin sanotun ferroresonanssin vaaran, joka voi tietyissä sähköverkon häiriötilanteissa aiheuttaa jopa mittamuuntajan räjähtämisen kojeistokaapin sisällä, Janne Starck sanoo. Myös suojareleiden käyttämä IEC pohjainen kenttäväylä parantaa turvallisuutta. Perinteisissä järjestelmissä ei ole mitään keinoa varmistaa, onko ohjaussignaali mennyt perille vai ei, toteaa Karol Majer. IEC standardin avulla järjestelmän toiminnasta saadaan reaaliaikaiset valvontatiedot ja ongelmatilanteet voidaan havaita hyvissä ajoin», Majer jatkaa. ABB power

18 Ratkaisu Virtasensori Perustuu ns. Rogowskin käämiin Asennetaan jännitteisen ensiöjohtimen ympärille Jännitesensori Perustuu jännitejakajaan Edut: Sensorit ovat äärimmäisen tarkkoja. Tarkkuutta voidaan parantaa entisestään digitaalisessa releessä käytettävillä korjauskertoimilla. Muuntajiin verrattuna etuna on lineaarisuus koko mittausalueella. Ferroresonanssin vaaraa ei ole. Virrankulutus on käytännössä nolla. Soveltuvat kaikkiin keskijännitekojeistojen virta- ja jännitemittauksiin. Asentaminen kojeistoon on helppoa ilman erillisiä kotelointeja. Moderni sensoritekniikka tarjoaa laajan mittausdynamiikan eikä enää muodostu pullonkaulaksi kojeiston läpi kulkevalle virralle. Älyä sähköverkkoon UniGear Digital -konsepti mahdollistaa uusia ratkaisuja sähköverkkoihin. Mikäli kojeistoon tarvitaan lisäkapasiteettia, virtamuuntajia ei tarvitse uusia. Moderni sensoritekniikka tarjoaa laajan mittausdynamiikan eikä enää muodostu pullonkaulaksi kojeiston läpi kulkevalle virralle. Perinteisissä sähkönjakeluverkoissa virta on aina yksisuuntainen. Uusissa niin sanotuissa smart grid -ratkaisuissa kojeiston läpi kulkevan virran suunta voi vaihdella tilanteen mukaan. Esimerkiksi pienten aurinko- ja tuulivoimaloiden yleistyessä tarvitaan yhä useammin mahdollisuus syöttää sähköä takaisin verkkoon. Ruotsissa on meneillään Smart Grid Gotland -projekti, jossa tutkitaan älykkäiden sähköverkkojen mahdollisuuksia. ABB testaa UniGear Digital -keskijännitekojeistoja osana hanketta. IEC standardi on nopeasti lyönyt itsensä läpi sähköverkoissa. Olemme kuitenkin vasta ottamassa ensi askeleita kohti tietotekniikan täysimittaista hyödyntämistä sähköverkoissa, kertoo hankkeesta vastaava ABB:n projektipäällikkö Jörgen Söderberg. Laske energiansäästösi ABB on esitellyt ipad-sovelluksen, jolla voit laskea kuinka paljon uusi UniGear Digital -konsepti säästää energiaa perinteiseen keskijännitekojeistoon verrattuna. Maksuton sovellus löytyy App Store -verkkokaupasta hakusanalla UniGear Digital ja toimii ios 7 -käyttöjärjestelmässä. 18 ABB power 2 14

19 Kohti parempaa maailmaa Tukholman Citybanan Odeplanin asemaa rakennettiin talvella Öljyttömästi Tukholman alla Tukholmassa maan alle rakennettavaan Ctybananiin tarvittiin turvalliset ja ympäristöystävälliset muuntajat. Teksti Risto Pakarinen Kuvat Mikael Ullén, Trafikverket Vuonna 2017 Tukholman alla kulkee uusi kuusi kilometriä pitkä maanalainen rataliikenteen tunneli, Citybanan. Uutta kaupunkirataa rakennettaessa vannotaan turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden nimiin. Tämän vuoksi rataa syöttävät öljyttömät muuntajat. Tukholma on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista kaupungeista. Nopea kasvu on pistänyt saarille rakennetun kaupungin infrastruktuurin ahtaalle. Eräs uusista ratkaisuista on Citybanan, joka valmistuessaan kaksinkertaistaa kaupungin päärautatieaseman kapasiteetin. Tulipalon vaaran minimoimiseksi Ruotsin liikennevirasto Trafikverket on sallinut käyttää tunnelissa vain kuivaeristettyjä, itsestään sammuvia jakelu- ja imumuuntajia. ABB:n patentoimassa kaapelimuuntajassa öljyä ei käytetä ollenkaan vaan normaalin käämilangan ja sen ympärillä olevan öljyeristyksen tilalla on koaksiaalirakenteinen kaapeli. Tällä Boosterformer-tuotemerkillä tunnetussa kaapeli-imumuuntajassa on juuri oikeat ominaisuudet ratajärjestelmään: pieni impedanssi, pienet häviöt ja suuri paluuvirran imukyky. Se ei myöskään reagoi tunnelin kosteuteen eikä rataympäristössä esiintyvään johtavaan pölyyn, jota tulee jatkuvasti junanpyörän ja kiskon kosketuksesta. ABB on toimittanut vastaavia muuntajia aiemmin pienempiin ratatunneleihin, ja niiden luotettava toiminta vaikutti päätöksen tekemiseen. Jarruenergia takaisin käyttöön Koska muuntajien eristeenä ei käytetä öljyä, ratkaisu on myös ympäristöystävällinen, Trafikverketin ympäristökoordinaattori Anna-Sara Josefsson sanoo. Imumuuntajat vähentävät veturien syöttövirran maan kautta palaavasta osasta aiheutuvia häiriöitä imemällä virran maasta erilliseen paluujohtimeen. Junaradan kokonaisenergiankäytöstä liike-energiaa voi olla jopa 80 prosenttia. Kun juna jarruttaa asemalle saapuessaan, sen liike-energia muunnetaan sähköksi ja palautetaan voimalinjalle. Suurimmassa osassa tapauksia junat pystyvät käyttämään sisäisesti jarruenergiasta vain pienen osan. ABB:n Enviline-energianpalautusjärjestelmä syöttää energian takaisin verkostoon ja paikallisiin lisäjärjestelmiin, kuten ilmastointiin tai tuuletusjärjestelmään. Toisen junan jarrutusenergia voidaan myös käyttää toisen samalla syöttövälillä olevan junan vauhtiin saattamiseksi. ABB power

20 Case 20 ABB power 2 14

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen

Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen Agenda Sähkövarastot tänään Markkinoiden tarpeet Sähkövarasto ratkaisut Utopiaa vai realismia? Sähkövarastot tänään Utopiaa? Public 2012, Siemens

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Heli Antila, Fortum Energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.11.2012 Finlandia-talo, Helsinki Korkea Resurssi- ja järjestelmätehokkuus

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ 12.12.2013 Atte Kallio ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ Helsingin energiaratkaisu Energiatehokas yhteistuotanto Kaukojäähdytys Hukkaenergiat hyötykäyttöön Kalasataman älykkäät

Lisätiedot

1-vaiheinen kaksoismuunnostekniikan online UPS laite PowerValue 11 RT 1 10 kva kriittisille kuormille

1-vaiheinen kaksoismuunnostekniikan online UPS laite PowerValue 11 RT 1 10 kva kriittisille kuormille 1-vaiheinen kaksoismuunnostekniikan online UPS laite PowerValue 11 RT 1 10 kva kriittisille kuormille Sähkönsyötön varmentaminen ei koskaan ole ollut helpompaa. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tiedon

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014 Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Sisällys Moottoreiden hyötysuhde Oikosulkumoottori Tahtireluktanssimoottori

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved.

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved. Digitaalisuuden edistäjä TERVETULOA Yhtiökokous 1.4.2014 1. Teleste lyhyesti VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 2.Tilinpäätös

Lisätiedot

Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa.

Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa. MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa. UUDET living by Danfoss -termostaatit. Harppaus kohti laadukkaampaa asumista. Asenna ja unohda Uudet living by Danfoss termostaatit

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 Kari Manninen Iilaakso Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Pohjois- Pohjanmaalla Tavoitteena

Lisätiedot

Standalone UPS system. PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille

Standalone UPS system. PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille Standalone UPS system PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille Energiatehokas UPS skaalattavalla varakäyntiajalla Kriittisten laitteiden ja järjestelmien, kuten esim. talo- ja

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Potentiaalinen lähiraideliikenteen yhteys? Joona Packalén Pori 11.4.2012 Lähtökohdat Esityksen taustalla selvitys kahden eri liikennöintimallin kustannuksista

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Koja. SMARTAiR. Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa. Tulevaisuuden ilmankäsittelykone

Koja. SMARTAiR. Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa. Tulevaisuuden ilmankäsittelykone Koja Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa Tulevaisuuden ilmankäsittelykone Koja Säästää syödessäänkin Hyvän sisäilman kustannukset saadaan jo etukäteen selville. Ennakointi, käytön optimointi ja tiedot todellisista

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Joustava ratkaisu sähkön laatuongelmiin. Enston jännitekorottaja Get boosted!

Joustava ratkaisu sähkön laatuongelmiin. Enston jännitekorottaja Get boosted! Joustava ratkaisu sähkön laatuongelmiin Enston jännitekorottaja Get boosted! Sähkön laatua Enstolta Miten jännitekorottaja voi auttaa sinua? Ensto sähkönjakeluverkkoratkaisujen toimittaja, on ottanut ison

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Ilkka Rantanen, STX Finland Oy MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Windenergy Lastausta Turun telakalla elokuussa 2013 30 September

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 -? Ari Alatossava Micropolis Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Oulun työssäkäyntialueella

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

MODERNISAATIO. Edullinen tapa maksimoida suorituskyky ja säästää luontoa. 2010 Konecranes. Kaikki oikeudet pidätetään. 11.5.2011 1 Modernisaatio

MODERNISAATIO. Edullinen tapa maksimoida suorituskyky ja säästää luontoa. 2010 Konecranes. Kaikki oikeudet pidätetään. 11.5.2011 1 Modernisaatio MODERNISAAIO Edullinen tapa maksimoida suorituskyky ja säästää luontoa 11.5.2011 1 Modernisaatio 11.5.2011 2 Modernisaatio MODERNISAAIO ON AVAIN OPIMOINIIN urvallinen ja luotettava nosturi on häiriöttömän

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Energiatoimiala 12.11.2013

Energiatoimiala 12.11.2013 Energiatoimiala 12.11.2013 Space Systems Finland Oy Vastuussa Energiatoimialasta hankkeessa Fokus: turvallisuuskriittiset järjestelmät eri toimialoilla kuten energia, ydinvoima, lääketieteelliset laitteet

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

LEDit ulkovalaistuksessa. Valoisa ja vetovoimeinen kaupunki, Oulu, 22.11.2013 Pauli Tarna, Philips Oy

LEDit ulkovalaistuksessa. Valoisa ja vetovoimeinen kaupunki, Oulu, 22.11.2013 Pauli Tarna, Philips Oy LEDit ulkovalaistuksessa Valoisa ja vetovoimeinen kaupunki, Oulu, 22.11.2013 Pauli Tarna, Philips Oy Liiketoimintamme 24% 2012 41% 35% Philips Healthcare Philips Lighting Philips Consumer Lifestyle 2 2

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA

BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA BIOLAIVAT KY BIOLAIVAT KY VISIO JA SEN TOTEUTTAMINEN Suomessa EU:n ja oman kotoisen valtiovallan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 EnergyVaasa Lähtökohta Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yksi puhtaamman maailman tekijöistä,

Lisätiedot

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja Ennustajako, minäkö?? Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja 1 Sisältö 1. Arealtec Oy lyhyesti 2. Mitä huomenna,

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Sundom Smart Grid Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Kimmo Kauhaniemi, Vaasan Yliopisto, professori Luotettavaa sähkönjakeula kustannustehokkaasti Jari

Lisätiedot

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 Energia?! Kiinteistön käyttäjät sekä tekniset laitteistot käyttävät ja kuluttavat energiaa Jokin laite säätää ja ohjaa tätä kulutusta. Ohjauslaitteet keskitetty

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

LANGATON TIEDONSIIRTO ENERGIA

LANGATON TIEDONSIIRTO ENERGIA LANGATON TIEDONSIIRTO ENERGIA Radiomodeemit ovat yksi luotettavimmista tavoista langattomaan tiedonsiirtoon toimintakriittisissä -sovelluksissa kuten sähköntuotannossa, -siirrossa ja -jakelussa. Satel

Lisätiedot

VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 10.6.2009. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3

VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 10.6.2009. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3 VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 VOIMALASÄÄTIMET Sivu 2/5 YLEISTÄ VOIMALASÄÄTIMISTÄ Miksi säädin tarvitaan ja mitä se tekee? Tuulesta saatava teho vaihtelee suuresti tuulen nopeuden mukaan lähes nollasta aina

Lisätiedot

24/7. Käytä ECL Comfortia etänä - tietokoneella tai älypuhelimella. Aina käytössä. www.ecl.portal.danfoss.com

24/7. Käytä ECL Comfortia etänä - tietokoneella tai älypuhelimella. Aina käytössä. www.ecl.portal.danfoss.com Käytä ECL Comfortia etänä - tietokoneella tai älypuhelimella ECL Portal on tietoliikennesovellus, jonka avulla pystyt etäohjaamaan kaukolämmitysjärjestelmääsi. ECL Portalia on helppo käyttää, olit sitten

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden

Lisätiedot

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Ilmasto yrityksen strategiassa Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Miksi yritys ottaisi ilmastonmuutoksen strategiaansa? Menestyneimmät yritykset valmistautuvat tulevaisuuteen

Lisätiedot

Uudet RYOBI 36V ruohonleikkurit Akkukoneessa nyt polttomoottorikoneen tehot

Uudet RYOBI 36V ruohonleikkurit Akkukoneessa nyt polttomoottorikoneen tehot 24.TOUKOKUUTA 2013 Uudet RYOBI 36V ruohonleikkurit Akkukoneessa nyt polttomoottorikoneen tehot Maksimaalista suorituskykyä ja pidennettyä käyttöaikaa uudella 4.0Ah akulla. Johdotonta vapautta: Ei polttoainetta,

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen Smart grid mahdollistaa tulevaisuuden vision toteutumisen Strateginen suunnittelu Mistä aloittaa? Mihin investoida? Mitä teknologioita valita?

Lisätiedot

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Kaukomarkkinat Oy JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Pääomamarkkinapäivä 19.1.2010 1 Maailman markkinoiden osaaja Kaukomarkkinat toimii kaikilla toimialoillaan Suomessa. Erikoistunutta toimintaa myös Puolassa,

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

ICT Palvelut Juhani Suhonen

ICT Palvelut Juhani Suhonen ICT Palvelut Juhani Suhonen Megatrendejä ICT-maailmassa Mobiili Social Pilvipalvelut Kuluttajistuminen Big data 2 2 Taustoitus : Yritysmaailman ICT kysely Kuinka merkittävinä pidätte seuraavia kehityssuuntia

Lisätiedot

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Rengaspaineet pysyvät kun käytät typpeä Ilma ympärillämme koostuu pääosin hapesta ja typestä. Erottamalla nämä kaasumaiset alkuaineet toisistaan

Lisätiedot

xxxxxx0209afi Schneider KNX Kiinteistöautomaation ja ohjausjärjestelmien vakioratkaisut

xxxxxx0209afi Schneider KNX Kiinteistöautomaation ja ohjausjärjestelmien vakioratkaisut xxxxxx0209afi Schneider KNX Kiinteistöautomaation ja ohjausjärjestelmien vakioratkaisut Vakioratkaisut kiinteistöjen toimintojen ohjaukseen Tehokas energianhallinta Schneider KNX -vakioratkaisujen energiatehokkuuden

Lisätiedot

PAVIRO Kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmä ammattilaistason äänenlaadulla Joustavuutta alusta alkaen PAVIRO 1

PAVIRO Kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmä ammattilaistason äänenlaadulla Joustavuutta alusta alkaen PAVIRO 1 PAVIRO Kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmä ammattilaistason äänenlaadulla Joustavuutta alusta alkaen PAVIRO 1 2 PAVIRO PAVIRO 3 Pitää ihmiset turvassa, tietoisena, ja viihdyttää Boschilla on yli 100

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009 ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA Merenkurkun neuvosto 2009 Merenkurkun tuulivoimavisio 2 Esiselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Tavoitteet Selvittää tuulivoimatuotannon

Lisätiedot

Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860.

Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860. Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860 Messut Salo Miten tehdään talo jossa mukava asua ja silti energian kulutus

Lisätiedot

VARAAJAT JATKAVAT MATKAA

VARAAJAT JATKAVAT MATKAA HAWKER MODULAARISET VARAAJAT JATKAVAT MATKAA VAIKKA OSA JOUKKUEESTA PUUTTUISIKIN... MODULAR: ASETTAA UUDEN STANDARDIN HUIPPUTEHOKAS JA LUOTETTAVA Varaajan algoritmi hallinnoi moduuleja, jotka tarvitsee

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot