Asiakaslähtöisyydestä elämänlähtöisyyteen. Kotikuntoutuksen kehittäminen 2014 Loppuraportti Tampereen kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakaslähtöisyydestä elämänlähtöisyyteen. Kotikuntoutuksen kehittäminen 2014 Loppuraportti Tampereen kaupunki"

Transkriptio

1 Asiakaslähtöisyydestä elämänlähtöisyyteen Kotikuntoutuksen kehittäminen 2014 Loppuraportti Tampereen kaupunki Heli Vesaranta

2 Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto Kotikuntoutuksen tausta ja tarve Vanhuspalvelulaki ja Tampereen kaupungin strategia Gerontologinen kuntoutus Kotona asumisen tukeminen Kotikuntoutuksen projektityö Projektityöryhmä ja ohjausryhmä Kotikuntoutustoiminnan kehittämisen tavoitteet Kotikuntoutustoiminnan linjaukset Kotikuntoutuksen organisaatio ja resurssit Organisaatio Resurssit Henkilöstö Toimitilat ja liikkuvatyö Kotikuntoutustoiminta Asiakkuus Kotikuntoutusprosessi Toimintakyvyn arviointi Kuntoutumissuunnitelma Fysioterapia Toimintaterapia Kuntouttava harrastetoiminta l. virikekuntoutus Psykogeriatrinen kotikuntoutus Mentorointi Toiminnan kustannukset Hyvinvointiteknologia kuntoutumisen tukena Pieni Piiri pilotin sisällön suunnittelu, toteutus ja ryhmien toiminta...22

3 Sivu 2 7. Yhteistyötahot Kotihoito, omaishoidon tuki ja asiakasohjausyksikkö, Kotitori Avokuntoutus ja Kotiutustiimi Sairaalatoiminta Kotihoidon lääkäritoiminnan uudistaminen Kotikuntoutuksen vaikuttavuus Toiminnan mittarit palvelusopimusseurantaan Viestintä Johtopäätökset Lähteet/ kirjallisuutta Liitteet...40

4 Sivu 3 1. Johdanto Tamperelaisten strategioiden tavoitteena on tukea kotona asumista ja siirtää vanhusten hoitoa mahdollisuuksien mukaan kotiin tai kodinomaisiin oloihin. Tämä on edellyttänyt palvelurakenteiden ja toimintatapojen uudelleenorganisointia. Uusilla toiminnoilla haetaan ennaltaehkäiseviä palvelumuotoja ja tehokkaita tapoja tukea ja mahdollistaa ikääntyvien kotona asuminen. Projektin tarkoituksena on ollut kehittää kotikuntoutus osaksi Tampereen ikäihmisten palveluja; tiiviiksi osaksi kotihoitoa, omaishoidon tukea ja geriatrian poliklinikan toimintaa. Henkilöstön rekrytointi, yhteistyön tekemisen tapojen sopiminen eri toimijoiden välillä ja toiminnan käynnistäminen ovat olleet vuoden tärkeimmät hallinnolliset vaiheet. Yhteistyö asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa sekä kuntoutumisen keinojen ja tapojen kohdentaminen asiakkaan kotiin ja sen lähiympäristöön ovat olleet tärkeitä toiminnan kehittämisen osalta. Toiminnan kehittämisen kannalta vuosi on ollut lyhyt aika, mutta hyvät lähtökohdat ja pohja toiminnalle ja sen kehittämiselle on ehditty luoda. Haastavimmat sudenkuopat on saatu näkyviksi ja ratkaistua. Kehittämistyö jatkuu edelleen. Etäteknologian hyödyntämistä kuntoutumisen tukena pilotoitiin projektivuoden aikana. Kuvapuhelin yhteyden käyttökokemukset ovat olleet kannustavia; ikääntyneet ovat omaksuneet laitteen ja sen välityksellä tapahtuvat yhteydenotot hyvin. Laite mahdollistaa asiakkaalle kuulumisen yhteisöön, vaikka liikkuminen kodin ulkopuolella olisi haastavaa. Pilotin aikana tekniset vaikeudet haastoivat niin asiakkaita kuin työntekijöitäkin. Pilotin päättyessä voitiin todeta, että iso onnistuminen koettiin asiakkaiden osallistumisessa sekä sisällön kehittämisessä ja sen toteuttamisessa, mutta laitteiden yhteydet, kuvan ja äänen yhtaikainen lähettäminen ei langattomasti toiminut riittävän hyvin. Meillä on asiakaslähtöiset palvelut -lause on jo hieman arkinen ja joissain kohtaa jopa menettänyt merkityksensäkin. Kotikuntoutuksen kehittämisessä lähtökohdaksi otettiin asiakkaan arki, mm. tämän hetkinen elämä ja ne asiat joista asiakas on joutunut luopumaan toimintakyvyn ja selviämisen heikennyttyä. Tavoitteena on ollut mahdollistaa ikääntyneelle aktiivisuus, elämän aikainen toimijuus, sairauksista ja rajoitteista riippumatta. Onnistumisen kokeminen ja hyödyksi oleminen ovat tunteita, joita ikääntyneenkin tulee saada kokea.

5 Sivu 4 2. Kotikuntoutuksen tausta ja tarve 2.1 Vanhuspalvelulaki ja Tampereen kaupungin strategia Heinäkuussa 2013 voimaan tulleessa Vanhuspalvelulaissa (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta) määritellään iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen kotiinsa. Vanhuspalvelulaki ohjaa palvelujärjestelmän kehittämistä ennakoivaan ja kuntouttavaan suuntaan sekä henkilökohtaisten palvelujen suunnitelmallisuuteen. Laissa korostetaan henkilöstön monipuolisuutta, riittävyyttä ja monialaista koulutusta sekä eri toimijatahojen yhteistyötä sekä vahvistetaan ikäihmisten roolia palvelujen kehittäjinä, arvioijina ja vaikuttajina vanhusneuvostojen kautta. Laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM, 2013) tavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville. Käytännössä kyseessä on hyvän elämän edistämisestä eli hyvän elämänlaadun ja toimivan arjen turvaamisesta. Vuoden 2014 aikana Tampereen geriatrisista sairaaloista on lopetettu yhteensä 250 sairaalapaikkaa. 159:ää sairaalapaikkaa vastaava resurssi on siirtynyt tehostettuun palveluasumiseen ja 45 paikan resurssi on kohdistettu kaupungin tuottaman kotihoidon vahvistamiseen ja kotona tapahtuvan kuntoutuksen kehittämiseen. Kotikuntoutuksen kehittämisprojekti on yksi ikäihmisten palvelurakenne kokonaisuuden toiminnan kehittämisen projekteista, ja on tuotettu yhdessä tilaajan ja eri tuotantoalueiden kanssa. Projektin aikana avattiin geriatriset kuntoutusprosessit ja huomioitiin rakennemuutoksen myötä eri toimijoiden roolit. Rakennemuutoksessa luodaan geriatrian poliklinikan yhteyteen kotiutustiimistä ja kotikuntoutuksesta toimiva kokonaisuus, jolla mahdollistetaan asiakkaalle kotiin mahdollisimman hyvä hoito ja kuntoutus. Strategioiden ja vanhuspalvelulain linjaukset esitetään kootusti Tampereen kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa. 2.2 Gerontologinen kuntoutus Gerontologinen kuntoutus on asiakkaan ja hänen perheensä tukemista mahdollisimman itsenäiseen elämään. Ikääntyneen henkilön kuntoutuksen suunnittelun lähtökohtana tulee olla laaja-alainen geriatrinen arviointi, jossa arvioidaan kognitiivisen, psyykkisen ja somaattisen terveydentilan lisäksi sosiaaliset elinolot. Arvioinnista vastaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluu yleensä lääkärin ja omahoitajan lisäksi fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä. (Jäntti,P. 2014; Helin,U. 2014; Valvanne, 2013) Kansaneläkelaitos, Kela, on ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeessa (IKKU-hanke) kehittänyt ikääntyneiden ihmisten

6 Sivu 5 kuntoutusmalleja. IKKU-hankkeen keskeisinä tuloksina todetaan, että Ikäihmiset hyötyvät tavoitteellisesta ja asiakaslähtöisestä kuntoutuksesta. Ikääntyneet kuvaavat tilannettaan kokonaisvaltaisesti, erottelematta toisistaan fyysistä kuntoa, mielenterveyttä tai sosiaalista osallisuutta. Hankkeessa todetaan myös, että kuntoutuspalvelujen saamisen tulee perustua asiakkaan toimintakykyyn ja arjessa selviytymiseen, ei ikään tai yksittäiseen sairauteen. 2.3 Kotona asumisen tukeminen Valta osa iäkkäistä asuu ja haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Iäkkäiden määrän kasvu merkitsee palvelutarpeiden lisääntymistä. Tarpeet riippuvat paljon iäkkäiden toimintakyvyn muutoksista. Palvelutarve kohdistuu ensisijaisesti asiointeihin (kauppa, apteekki), terveyspalveluihin (terveysasemien palvelusaatavuus) ja kotihoitoon. Kotiin annettavien palvelujen kehittäminen ja monimuotoistuminen vahvistaa kotona asumisen mahdollisuuksia. Sujuvat palvelu- ja hoitoketjut tukevat eri toimijoiden työskentelyä ja lisää ikääntyneiden luottamusta ja turvallisuuden tunnetta palvelujärjestelmää kohtaan. Erilaiset asumismuodot ja vanheneva asuntokanta luo haasteita kotona asumiselle. Hissittömät kerrostalot, ns. rintamamiestalot ja haja-asutusalueella asuminen lisäävät tarvetta asunnonmuutostöille tai esteettömään ympäristöön muuttamiselle. Ikääntyvän väestön kotona asumisen tukeminen on ennen kaikkea terveyden edistämistä, hyvää perussairauksien hoitoa ja ennaltaehkäisevää ryhmä- ja yksilö kuntoutusta. Kotikuntoutuksen toiminnan lähtökohtana on elämänlähtöisyys, jossa asiakkaan tarpeet ja toiveet ohjaavat toimintaa. Asiakkaan elämän historia, tavat, tottumukset ja harrastukset luovat pohjan kuntoutuksen suunnittelulle. Asiakkaan kotona toteutettu kuntoutusjakso tukee asiakkaan oman arjen toteutumista ja päivittäisistä toimista selviytymistä. Oma koti kuntoutumisen ja toimintojen harjoittelemisen toimintaympäristönä tekevät näkyväksi ne toiminnalliset, fyysiset ja sosiaaliset esteet, joita asiakas arjen askareissa kohtaa. Näiden tilanteiden harjoitteleminen sekä esteiden poistaminen tai minimoiminen, esim. apuvälineitä hyödyntäen tai asunnon muutostöiden kautta, lisäävät turvallisuutta ja mahdollistavat kotona asumisen pidempään. 3. Kotikuntoutuksen projektityö Kotikuntoutuksen kehittäminen projekti on osa Ikäihmisten palvelurakenteen uudistaminen hankkeen tuotannon uudistamisen projektia. Kotikuntoutuksen kehittämisen lisäksi projektiin liitettiin myöhemmin kotihoidon lääkäritoiminnan uudistamisen pilotti. Kotikuntoutustoimintaa suunniteltiin laajennettavaksi syksyllä Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrisesta osastoryhmästä siirtyi elokuussa 45 potilasta Pispan

7 Sivu 6 tehostettuun palveluasumiseen ja sen myötä kaksi sairaalaosastoa suljettiin. Kokonaisuudessaan potilaspaikkoja väheni 60. Tässä yhteydessä sairaalahoidon tilausta pienennettiin ja osa taloudellisesta ja henkilöresurssista siirrettiin kotikuntoutukseen psykogeriatrisen kotikuntoutuksen aloittamiseksi. Tampereen kaupunki ja Nordic Healthcare Group (NHG) tekivät 2013 selvityksen ja esityksen kotihoidon lääkäritoiminnan kehittämiseksi. Nykytilaselvityksessä todettiin suurimmaksi haasteeksi lääkäriresurssin riittämättömyys ja käytettävissä olevien resurssien sirpaleisuus. Kotihoidon lääkäritoiminta on järjestetty avopalvelujen vastaanottotoiminnan omalääkäreiden toimesta ns. oheistoimintana. Kotihoidon lääkäritoiminnan uudelleen organisointi käynnistettiin osana Geripolitoimintaa. 3.1 Projektityöryhmä ja ohjausryhmä Kotikuntoutuksen projektityöryhmä on kokoontunut kuukausittain tammi - toukokuussa. Kesäajalla tapaamisia ei ollut. Elokuusta 2014 työryhmän toiminta erillisenä päättyi ja yhdistyi tuotannon uudistamisen (Tuudi) työryhmään. Työryhmän tapaamisissa on käyty keskusteluja ja tehty linjauksia mm. asiakkuuteen, asiakasmaksuihin ja kotikuntoutuksen prosessiin sekä yhteistyön tekemiseen ja työnjakoon liittyen. Työryhmän jäsenet: Heli Vesaranta, projektipäällikkö Anne-Mari Salonen, suunnittelupäällikkö, Tilaajaryhmä Kaisa Taimi, kotihoidon asiakasohjauspäällikkö Sirkka-Liisa Kaistinen, ylilääkäri, yleislääketiede ja geriatria Jaana Ihalainen, ylihoitaja, yleislääketiede ja geriatria Lea Aalto, osastonlääkäri, kotisairaala Eeva-Liisa Niemelä, ylilääkäri, psykogeriatria Laila Allen-Oikari, vast. osastonhoitaja, psykogeriatria Marjukka Sutelainen, tk- lääkäri, vastaanottotoiminta Marjo Viik, ylilääkäri, Kaupin sairaala Kirsti Taskinen, vast. osastonhoitaja, Kaupin sairaala Minna Talonen, osastonhoitaja, avokuntoutus Liisa Hirvonen, osastonhoitaja, kotiutustiimi Erja Pennanen, kotihoidon päällikkö Riitta Kianen, johtava kotihoidon esimies Lääkäritoiminnan uudistamisen pilottityöryhmä koostui pilottilääkäreistä, Geripolin idän alueen työntekijöistä, kotihoidon terveyden- ja sairaanhoitajista sekä ja johtavasta esimiehestä ja projektipäälliköstä. Työryhmän vetäjänä toimi ylilääkäri Marjo Viik. Kaupungin Tulevaisuustyöryhmä toimi projektin ja pilotin ohjausryhmänä. Tulevaisuustyöryhmän puheenjohtaja on apulaispormestari Mikko Aaltonen.

8 Sivu 7 Kotikuntoutusprojektia on esitelty tulevaisuustyöryhmässä, Ikäihmisten lautakunnalle ja Laitoshoidon johtoryhmälle. 3.2 Kotikuntoutustoiminnan kehittämisen tavoitteet Kotikuntoutusprojektin tavoitteiksi asetettiin toiminnan mallintaminen osaksi ikäihmisten palveluja, kuntoutumissuunnitelman laatiminen ja sen hyödyntäminen yli organisaatiorajojen sekä hyvinvointiteknologian hyödyntäminen. Oleellinen osa mallintamista on löytää se asiakasryhmä, joka erityisesti hyötyy kotona toteutetusta kuntoutuksesta. Ensimmäisen toimintavuoden aikana on avattu kuntoutuskäytäntöjä ja sovittu työnjaosta muiden kuntoutuksen toimijoiden kanssa päällekkäisen työn karsimiseksi. 3.3 Kotikuntoutustoiminnan linjaukset Kotikuntoutus linjattiin kohdentumaan pääsääntöisesti säännöllisen kotihoidon ja omaishoidon tuen piirissä oleviin yli 65 vuotiaisiin asiakkaisiin. Asiakasmaksujen osalta kotikuntoutus päätettiin viedä kotihoidon palvelu- ja hoitosuunnitelmaan tuotteena. Tällöin asiakaslaskutus toteutuu kotihoidon kuukausimaksussa, asiakkaan tulojen ja käytetyn ajan mukaan. Omaishoidon tuen asiakkaille, joilla ei ole asiakkuutta kotihoidossa, tehdään palvelu- ja hoitosuunnitelma kuntoutusjakson ajaksi. Kotikuntoutuksen asiakkuuteen voi tulla myös Geriatrian poliklinikan ohjaamana tai osastohoidosta (Hasa A3) lonkkamurtuman jälkeen. Psykogeriatrisen kotikuntoutuksen asiakkailta ei edellytetä kotihoidon asiakkuutta. Tampereen kaupungin linjauksissa toimintaterapia ja psykogeriatrinen kotikuntoutus ovat maksuttomia. 4. Kotikuntoutuksen organisaatio ja resurssit 4.1 Organisaatio Kotikuntoutustoimintaa on kehitetty tilaajan ja tuotannon yhteisessä työryhmässä jo vuoden 2013 aikana. Projektipäälliköksi palkattiin marraskuun alusta Heli Vesaranta, sairaanhoitaja ja osastonhoitaja, joka on ollut mukana kehittämässä mm. Kotiutustiimitoimintaa Tampereella. Projektipäällikkö toimii henkilöstön lähiesimiehenä. Kotikuntoutus toimii laitoshoidossa geriatrian poliklinikan (myöh. Geripoli) yhteydessä. Projektipäällikkö toimii geriatrisen kotikuntoutuksen esimiehenä ja psykogeriatrisen kotikuntoutuksen esimies on Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrian vastaava osastonhoitaja. Sairaalahoidon päällikkö toimii ylempänä esimiehenä.

9 Sivu 8 Tampereen kaupungin tuotantoalueuudistuksessa laitoshoito ja erikoissairaanhoito omina tuotantoalueina lakkaavat ja tilalle tulee Sairaala ja kuntoutuspalvelut tuotantoalue, johon myös Geripoli siirtyy. 4.2 Resurssit Lisääntynyt tehostetun palveluasumisen tuotanto on mahdollistanut sairaalassa asumisen loppumisen. Osastojen sulkemisesta vapautunutta taloudellista, ja henkilöresurssia, kohdennettiin uudelleen tilaajan ja tuottajan välisellä sopimusmuutoksella. Toiminnan käynnistämiseen ohjattiin 1,1 M. Elokuussa psykogeriatrian osastomuutosten myötä toimintaan ohjattiin 0,5 M lisäresurssi psykogeriatrisen kotikuntoutustoiminnan käynnistämiseksi. 4.3 Henkilöstö Fysioterapeuttien (6) ja toimintaterapeuttien (3) vakanssit perustettiin uutena, koska kuntoutushenkilöstöä ei ollut vakansseineen siirrettävissä olemassa olevista tai lakkautetuista toiminnoista. Yksi fysioterapeutti siirtyi vakanssin kanssa Kotiutustiimistä. Toimintaterapeuttien vakansseihin tuli 12 hakemusta ja fysioterapeuttien vakansseihin 80 hakemusta, näistä 60 täytti hakuehdot. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina, joissa tarkkailijana oli Kaupin sairaalasta osastonhoitaja ja fysioterapeutti. Laitoshoidossa suoritetun henkilöstökyselyn tuloksena ja haastattelun kautta toimintaan siirtyi sisäisesti kolme lähihoitajaa. Lisäksi kaksi lähihoitajaa siirtyi Kotihoidosta, toinen uudelleen sijoituksen ja työkokeilun kautta. Yksi lähihoitajan vakanssi jätettiin myöhemmin täytettäväksi. Huhtikuun alusta fysioterapeutti Tuula Holappa siirtyi Kotikuntoutuksen apulaisosastonhoitajaksi. Avoimeksi jäänyt fysioterapeutin vakanssi jätettiin toistaiseksi täyttämättä. Psykogeriatriseen kotikuntoutukseen siirtyi toukokuussa kolme työntekijää, sairaanhoitaja, lähihoitaja ja mielenterveyshoitaja. Elokuussa psykogeriatrian osastoryhmän muutoksien yhteydessä toimintaan siirtyi vielä seitsemän työntekijää; apulaisosastonhoitaja, kaksi sairaanhoitajaa, kaksi lähihoitajaa ja kaksi mielenterveyshoitajaa. Psykogeriatrian henkilöstön 10 työntekijää siirtyivät periodityöstä muodolliseen jaksotyöhön. Muutokseen liittyen on käyty yt -menettelyn kaltainen keskustelutilaisuus, jossa työntekijöiden lisäksi on ollut ammattijärjestöjen edustajat sekä kaupungin hallintopalvelukeskuksen edustaja. Kaikille uusille työntekijöille, ja työntekijöille joiden työaika tai työtehtävät ovat muuttuneet, on tehty työterveyshuollossa työhöntulotarkastus

10 Sivu Toimitilat ja liikkuvatyö Kotikuntoutuksella on toimisto- ja sosiaalitiloja Kaupin sairaalassa ja Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrian poliklinikalla. Kotikuntoutukselle on osoitettu v alusta uudet toimitilat Hatanpään puistosairaalasta. Kotikuntoutuksen työntekijät toimivat alueellisesti Kotihoidon palvelualueiden mukaisesti. Työntekijöillä on matkapuhelimissa navigaattori. Henkilöstö hyödyntää tauoissa ja kirjaamiseen kaupungin eri toimipisteitä, esim. sairaaloiden ja terveysasemien tiloja. Psykogeriatrian työntekijät kirjaavat pääsääntöisesti Hatanpään työpisteessä. Kotikuntoutuksen työntekijöiden käytössä on neljä kaupungin henkilöautoa ja viisi polkupyörää. Osa henkilöstöstä käyttää myös omaa autoa. Lisäksi käyttöön on ladattu bussikortteja. Alueellinen toiminta keskittää työntekijöiden liikkumista, mahdollistaa yhteiskyydit ja pitää käyntien välimatkat kohtuullisina. Teiskon alueelle ja Orivedelle kohdistuvassa toiminnassa välimatkoja minimoidaan asiakaskäyntien keskittämisellä samalle päivälle ja ajo tehdään pääsääntöisesti kaupungin autolla. Orivedellä kotikuntoutustyö toteutetaan yhteistyössä kotiutustiimin Orivedellä toimivan fysioterapeutin kanssa. 5. Kotikuntoutustoiminta Kotikuntoutus käynnistettiin portaittain vuoden 2014 alussa. Ensimmäiset sisäisesti siirtyneet työntekijät aloittivat vuoden alusta, ja rekrytoinnin kautta valitut helmi- ja maaliskuussa. Nykyisessä muodossaan toiminta käynnistyi maaliskuun aikana. Psykogeriatrian työntekijät aloittivat touko- ja elokuussa. Kaikille työntekijöille järjestettiin perehdytyksenä sisäistä koulutusta, jonka yhteydessä mahdollistettiin eri yhteistyötahojen toiminnan esittelyjä (mm. Kotitori, kotihoidon asiakasohjaus, Geripoli). Potilastietojärjestelmän ja RAI- arviointijärjestelmän koulutukset käynnistettiin heti. Kuntoutustoiminta sisältää asiakkaan kotona ja kodin läheisyydessä toteutettua fysio- ja toimintaterapiaa, psykogeriatrista kuntoutusta sekä kuntouttavaa harrastetoimintaa (virikekuntoutus). Toiminnan tavoitteena on laaja-alaisesti tukea asiakkaan omatoimisuutta, arjessa selviytymistä sekä parantaa lihaskuntoa ja suorituskykyä. Asiakasta tuetaan sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kuntoutumisen tueksi asiakkaalle laaditaan yksilöllinen kuntoutumissuunnitelma Pegasos-potilastietojärjestelmän hoitokertomukseen. Psykogeriatrisen kotikuntoutuksen asiakkaiden yksilölliset kuntoutumissuunnitelmat kirjataan Pegasos- potilastietojärjestelmän sairauskertomuksen psykiatrian näkymään. Kotikuntoutuksen käynnit viedään asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmaan. Käynnit tilastoidaan kotikuntoutuksen omalle suorituspaikalle. Näin käynnit saadaan eroteltua

11 Sivu 10 kotihoidon tekemistä käynneistä. Psykogeriatrisen kotikuntoutuksen asiakkaille tehdään ajanvaraus Pegasos-potilastietojärjestelmään, käynnit tilastoidaan omalle suorituspaikalle. Geriatrisessa kotikuntoutuksessa työskentelee viisi lähihoitajaa, joista kaksi vastaa harrastetoiminnan ja hyvinvointiteknologian kehittämisestä ja toteutuksesta. Kaksi hoitajaa työskentelee kuntoutustyöntekijöinä fysio- ja toimintaterapeuttien työparina, kuitenkin niin, että heillä on myös yksin tehtäviä käyntejä. Yksi lähihoitajista vastaa asiakastyöstä toimistolla (soitot ja työnjärjestely), sekä elokuun alusta on kirjoittanut kotihoidon lääkäripilotin lääkäreiden saneluja. 5.1 Asiakkuus Tampereen tilaaja-tuottajamallissa kotihoidon asiakasohjaus tapahtuu tilaajan puolella. Asiakkaat ohjautuvat kotihoidon ja omaishoidon tuen asiakkuuteen asiakasohjausyksikön kautta. Asiakasohjaaja tekee kartoituskäynnin perusteella asiakkaalle palvelu- ja hoitosuunnitelman, jota tarkennetaan kotihoidon arviointijakson aikana. Palvelu- ja hoitosuunnitelma sisältää asiakkaan tarvitseman hoidon, kuntoutuksen ja tukipalvelut. Kotikuntoutusprojektissa asiakkuus rajattiin koskemaan säännöllisen kotihoidon tai omaishoidon tuen piirissä olevia yli 65-vuotiaita tamperelaisia. Kotikuntoutuksen asiakkuuteen ohjaudutaan pääsääntöisesti Kotihoidon omalääkärin, kotihoidon asiakasohjaajan, omaishoidon palveluohjaajan tai Geripolin kautta. Kotikuntoutuksen käynnit viedään kotihoidon asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmaan. Jos asiakkaalla ei ole kotihoidon palvelua, hänelle tehdään palvelu- ja hoitosuunnitelma kuntoutusjakson ajaksi. Kotikäynnit laskutetaan tuloperusteisesti kotihoidon kuukausimaksussa. Psykogeriatriseen kotikuntoutukseen asiakkaat ohjautuvat Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrian poliklinikalta ja osastoilta, TAYS Pitkäniemen sairaalasta, kotihoidosta sekä terveyskeskuslääkäreiden kautta. Psykogeriatrisen kotikuntoutuksen asiakkailta ei edellytetä kotihoidon asiakkuutta ja suurimmalla osalla asiakkaita ei palveluja olekaan. Psykogeriatrisen kotikuntoutuksen kotikäynnit ovat maksuttomia. 5.2 Kotikuntoutusprosessi Kotikuntoutusprosessi jakaantuu kolmeen vaiheeseen; arviointi ja suunnittelu, 3 12 viikon intensiivinen kuntoutusjakso ja 8-12 viikon (tuettu) omaharjoittelujakso. Omaharjoittelujakson jälkeen tehdään seurantakäynti. (Kuva 1) Psykogeriatrisen kotikuntoutuksen prosessi on osittain erilainen ja sen työstämistä jatketaan edelleen. Arviointikäynti asiakkaan luo tehdään aina yhteiskäyntinä kotihoidon omahoitajan ja omaisen kanssa. Yhdessä sovitaan RAI- arviointia hyödyntäen kuntoutusjakson alustavat tavoitteet ja sovitaan käynneistä ja työnjaosta. Jos asiakkaan RAI- arvioinnista on yli 4 kk, omahoitaja tekee arvioinnin ennen kuntoutusjakson alkua. Yhteistyön ylläpitäminen ja kuntoutumisen seuranta edellyttää yhteiskäyntejä, mutta muutoin kotikäynnit pyritään

12 Sivu 11 sovittamaan niin, ettei tarpeetonta päällekkäistä työtä synny; kuntoutustyöntekijän käynti voi korvata kotihoidon käynnin. Kuntoutusjakson aikana kuntoutustyöntekijät yhdessä asiakkaan kanssa laativat harjoitteluohjelman ja valitsevat toiminnallisia tilanteita, jotka tukevat tavoitteen saavuttamista. Osa harjoitteista laaditaan sellaiseksi, että asiakas voi itse tai tuettuna toteuttaa niitä niinä päivinä, kun varsinaista kuntoutuskäyntiä ei ole, tai kun intensiivinen kuntoutusjakso päättyy. Kuntoutusjakson päätyttyä kotihoidon omahoitaja tekee uuden RAI- arvioinnin; ne osiot joissa toimintakyvyssä on muutosta. Oma harjoittelujakso kestää asiakkaan toimintakyvystä riippuen 8 12 viikkoa. Jakson aikana asiakkaan, omaisen tai omahoitajanhoitajan on mahdollista tarvittaessa ottaa uudelleen yhteyttä kuntoutushenkilöstöön. Jakson päätteeksi sovitaan yhteinen seurantakäynti, jolloin arvioidaan kuntoutumisen toteutumista. Kuva 1. Kotikuntoutusprosessi.

13 Sivu Toimintakyvyn arviointi Säännöllisen kotihoidon asiakkaille tehdään puolivuosittain RAI- arviointi, jonka avulla seurataan mm. asiakkaan toimintakykyä ja arjessa selviytymistä sekä havaitaan ne osaalueet, joihin hoito- ja kuntoutumissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota. RAI arvioinnin tulokset ovat iso osa kuntoutumissuunnitelman laadintaa. RAIsta tulostettava asiakkaan toimintakykyä ja selviytymistä arvioiva mittariraportti tulostetaan mukaan arviointikäynnille, ja yhdessä todetaan ne osa-alueet, joihin kuntoutuksessa panostetaan. Lisäksi kaikille fysioterapia asiakkaille tehdään SPPB (Short Physical Performance Battery) testi (Liite 1) ennen ja jälkeen kuntoutusjakson, sekä myöhemmin tehtävällä seurantakäynnillä. Syyskuusta kotikuntoutuksen fysioterapia asiakkaille on tehty Welmed- Short PAC testi (LIITE 2), jonka tulokset viedään RAI- järjestelmään. Toimintaterapia asiakkaiden toiminta mahdollisuuksien arvioinnin välineinä on käytetty MOHOST, COPM, Lotca-G ja ASTA- arviointeja. Tarkoituksena on ollut selvittää, mitkä arviointimenetelmistä parhaiten soveltuvat kotona asuvan ikääntyneen toiminnallisuuden arviointiin. Psykogeriatrisen kotikuntoutuksen asiakkaiden toimintakyvyn arvioinnissa käytetään apuna RAI- arviointia ja etenkin sen psykiatrisia kysymyksiä. Lisäksi masennusta sairastavilla seurataan GDS 30 ja / tai BDI testien tuloksia. 5.4 Kuntoutumissuunnitelma Kuntoutumissuunnitelman edellytyksenä on mm. iäkkään ikääntymismuutoksiin, sairauksiin, kuntoutumisen rajoitteisiin ja asuin- ja ympäristöoloihin perehtyminen. Sairaudet, vanheneminen ja passivoituminen vaikuttavat arjessa selviytymiseen epäedullisesti. Iäkkään arjessa tulee olla päivittäin päivittäisten toimien (mm. pukeutuminen, riisuuntuminen, wc-käynnit, ylösnousut, kävely ja ruokailu) suunnitelmallista harjoittelua. Suunnitelman lähtökohtana ovat asiakkaan voimavarat ja vahvuudet. Kuntoutumissuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan, omaisen/läheisen ja kotihoidon omahoitajan kanssa. Psykogeriatrisen kotikuntoutuksen kuntoutumissuunnitelman laadintaan ja seurantaan osallistuvat oleellisesti myös psykogeriatrian pkl:n tai psykogeriatrisen osastoryhmän osastonlääkärit. Kuntoutumissuunnitelmassa asiakas määrittelee toiveensa ja tavoitteensa, joita tarkennetaan ja muutetaan tarvittaessa kuntoutusjakson edetessä. Työntekijät ohjaavat tavoitteiden asettelua ja suunnittelevat asiakkaan kanssa välitavoitteita päämäärän saavuttamiseksi. Työntekijät kirjaavat asiakkaan tavoitteen ja mahdolliset välitavoitteet Pegasos-potilastietojärjestelmän hoitokertomusosioon tai sairauskertomuksen psykiarian näkymään.

14 Sivu 13 Yksilöllisesti asiakkaan kanssa laadittu kuntoutumissuunnitelma sisältää tarpeen mukaan päivittäisten toimintojen harjoittelun lisäksi mm. harrastetoimintaa, ulkoilua, voima-, kestävyys- ja tasapainoharjoittelua sekä sosiaalisen kanssakäymisen ylläpitämistä. 5.5 Fysioterapia (Fysioterapia henkilöstö) Kotikuntoutuksessa fysioterapeuttien tehtävänä on edistää ja vahvistaa ikäihmisen terveyttä, liikkumis- ja toimintakykyä sekä hyvinvointia hänen omassa elinympäristössään. Kotikuntoutuksen tavoitteena on saavuttaa asiakkaan optimaalinen toiminta- ja liikkumiskyky yhdessä asiakkaan, omaisten ja kotihoidon kanssa, huomioiden asiakkaan voimavarat ja palvelujärjestelmien tuomat mahdollisuudet. Kotikuntoutuksen fysioterapiaan asiakkaat ohjautuvat kotihoidon lääkäreiden, omahoitajien ja terveydenhoitajien, eri sairaaloiden fysioterapeuttien sekä alueen asiakasohjaajien ohjaamana. Pyyntöjä tulee myös geripolin lääkäreiltä ja hoitajilta, asiakkaan omaisilta sekä kotikuntoutuksen muilta työntekijöiltä. Kotikuntoutusjakson aluksi fysioterapeutti arvioi asiakkaan liikkumis- ja toimintakykyä sekä toimintarajoitteita ottaen huomioon asiakkaan elinympäristön. Arviointimenetelminä käytetään havainnointia, haastattelua, erilaisia testauksia ja mittauksia sekä manuaalista tutkimista. Projektin alussa asiakkaan fyysisen toimintakyvyn testinä käytettiin SPPB-testiä (Short Physical Performance Battery). Testissä mitataan asiakkaan tasapainoa, neljän metrin kävelynopeutta sekä viiden kerran tuolilta ylösnousun nopeutta. Testillä saadaan karkea arvio asiakkaan alaraajojen lihasvoimista sekä tasapainosta. Lisäksi osalta asiakkaista mitattiin puristusvoimat sekä Bergin tasapainotestin valitut osiot: seisominen silmät kiinni 10 s, esineen poimiminen lattialta ja 360 asteen kääntyminen paikallaan. SPPB testauksen haasteena on ikäihmisten kohdalla se, että aina toimintakyvyn paraneminen ei näy testin pistemäärissä, koska asiakas jää viitearvojen alapuolelle, vaikka toimintakyky olisi parantunut. Syyskuussa käyttöön otettiin Welmed-ShortPac-testi, jonka tulokset viedään RAIjärjestelmään. Testi sisältää PEF-puhalluksen, puristusvoiman mittaamisen, VASkipujanan, 5 x tuolilta ylösnousun sekä 4 metrin kävelyn testaamisen. Testin osa-alueet ovat fysioterapeuteille varsin tuttuja, mutta testaustavassa on pieniä poikkeavuuksia SPPB-testiin verraten. Lisäksi tulosten syöttäminen RAI-järjestelmään on vaatinut opettelua. Kotikuntoutuksen asiakkaat eivät pääse myöskään Welmed-testauksissa aina suositeltuun tasoon kohonneesta toimintakyvystä huolimatta. Testaamista vaikeuttaa myös joidenkin asiakkaiden kohdalla kognition ongelmat. Vaikeaa muistisairautta sairastava tarvitsee usein jatkuvaa sanallista ohjausta testin aikana ja toiminta voi ohjauksesta huolimatta keskeytyä kesken testin. Näin ollen testi ei kerro aina totuutta asiakkaan lihasvoimista ja tasapainosta.

15 Sivu 14 Ikäihmisten fysioterapiassa kiinnitetään erityistä huomiota apuväline- sekä asunnonmuutostyötarpeen arviointiin. Asiakkaan apuvälineiden toimivuus arvioidaan ja tehdään mahdolliset säädöt tai tarvittaessa hankitaan uusia apuvälineitä. Ikäihmiset eivät useinkaan pääse itse hakemaan apuvälineitä apuvälineyksiköstä, vaan ne on toimitettava heille kotiin asti ja harjoiteltava käyttöä kotioloissa. Asunnonmuutostyötarpeissa olemme voineet hyödyntää sairaalasta kotiutuneille, yli 75-vuotiaille tamperelaisille suunnattua asunnonmuutostyörahaa vammaispalvelun lisäksi. Tällöin kotiutustiimin fysioterapeutti tekee asunnonmuutostyöarvion erikseen. Kuntoutusjakson tavoitteena on aina asiakkaan elämänlaadun paraneminen. Tavoitteena on turvallinen kotona asuminen sekä mahdollisuuksien mukaan kuntoutuminen niin, että asiakas pääsee omasta kodistaan myös kodin ulkopuolelle. Elämänlaatu voi tarkoittaa asiakkaalle erilaisia asioita, mitä ammattilainen ajattelee. Siksi on tärkeää, että asiakas pääsee itse vaikuttamaan kuntoutuksen suunnitteluun ja asettaa itselleen omat tavoitteensa. Kotikuntoutuksen asiakkaiden fysioterapiassa pääpaino on lihasvoima- ja tasapainoharjoittelussa. Kotona tehtävissä harjoitteissa hyödynnetään yleensä asiakkaan omaa painoa. Lisäksi käytössä on vastuskuminauhoja ja asiakkaiden omia kotoa löytyviä harjoitusvälineitä. Harjoitteet on valittu niin, että ne tukisivat asiakkaan arjen toimintoja ja kotona selviytymistä. Harjoitteet on pyritty pitämään yksinkertaisena, jotta asiakkaiden omatoiminen harjoittelu olisi turvallista. Kirjalliset, kuvalliset ohjeet ovat tärkeä tuki omatoimisuuden tukemisessa. Ikäinstituutin Kävely Keveämmäksi - harjoitteluohjelmaa on hyödynnetty soveltuvin osin usean asiakkaan kohdalla. Perusliikkumista harjoitetaan asiakkaan kotona ja lähiympäristössä. Asiakkaita pyritään viemään ulos aina, kun se on mahdollista. Kotikuntoutuksen fysioterapeutin työ on vastuullista ja itsenäistä. Jokainen terapeutti vastaa omalta osaltaan asiakkaan kuntoutuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Työtä tehdään yhdessä omaisten ja kotihoidon kanssa ja tarvittaessa ohjataan heitä asiakkaan kuntoutumista edistävissä toimissa. Lisäksi kotikuntoutuksessa työskentelee lähihoitajia, joiden kanssa yhteistyö on tiivistä. Kotikuntoutuksen käynnin voi tehdä suunnitelman pohjalta joko fysioterapeutti tai lähihoitaja. Lisäksi fysioterapeutit voivat tehdä yhteiskäyntejä toimintaterapeuttien kanssa tai asiakkaalla voi olla molempien ammattiryhmien käyntejä suunnitellusti. Eri toimijoiden työnjako näkyy asiakkaan kuntoutussuunnitelmalla. Asiakkaan fysioterapiassa tärkeää on myös asiakkaan ja terapeutin välinen hyvä vuorovaikutus. Fysioterapiassa pyritään voimavaralähtöiseen työskentelytapaan. Kotikuntoutusjakson päättyessä asiakas jatkaa omatoimista tai kotihoidon tukemaa harjoittelua ohjeiden pohjalta. Asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmalle jää kuntouttavia toimenpiteitä kotikuntoutusjakson jälkeen. Aina kotihoito ei pysty vastaamaan asiakkaan kuntoutustarpeeseen resurssipulan vuoksi. Asiakas ohjataan ryhmäharjoitteluun kodin

16 Sivu 15 ulkopuolelle, mikäli se on mahdollista. Joskus kuntoa ylläpitävä kuntoutus onnistuu myös päivätoiminnan yhteydessä. Tarvittaessa Nääsville ry. voi tukea asiakkaan kuntoutumista kotikuntoutusjakson jälkeen. Noin kolmen kuukauden kuluttua kuntoutusjakson päättymisestä tehdään asiakkaille seurantakäynti, poikkeuksena ne asiakkaat, joiden kuntoutus on siirtynyt kokonaan toisen tahon vastuulle. 5.6 Toimintaterapia (Toimintaterapia henkilöstö) Kotikuntoutuksen toimintaterapialla tuetaan ja edistetään asiakkaan toimintamahdollisuuksia ja omatoimisuutta arjen toiminnoissa. Toimintaterapiassa käytettävät tavoitteelliset toiminnat perustuvat toimintamahdollisuuksien arviointiin, ihmisen mielenkiinnonkohteisiin ja toiminnan terapeuttiseen käyttöön. Arviointimenetelminä käytetään haastattelua, itsearviointia, arviointiin kehitettyjä arviointimenetelmiä ja havainnointia toiminnallisissa tilanteissa. Terapiassa käytettävät toimintamuodot ovat asiakkaan kanssa yhdessä mietittyjä merkityksellisiä, mielekkäitä ja arvioinnin sekä kuntoutuksen kannalta tarkoituksenmukaisia. Lisäksi asiakkaan kanssa tarvittaessa arvioidaan tarvetta apuvälineille ja asunnon muutostöille sekä ortooseille (nivelen ulkoinen tuki). Tomintamahdollisuuksien arvioinnissa arvioidaan asiakkaan suoriutumista päivittäisistä toiminnoista yhteistyössä asiakkaan ja hänen omaisten sekä tukiverkostonsa kanssa. Tehdyn arvioinnin perusteella laaditaan suunnitelma, johon kirjataan asiakkaan kanssa toimintaterapialle asetetut tavoitteet. Asiakkaiden tavoitteina on ollut mm. itsenäinen kaupassa käynti, mikron käyttö, ruuan valmistus, pukeutuminen, pyykinpesu sekä palvelubussilla kulkeminen. Lisäksi tavoitteena on ollut mielekkäiden aktiviteettien löytäminen arkeen ja itsensä sekä tunteiden ilmaisu. Omaishoitajaperheessä tavoitteena on ollut myös omaishoitajan jaksamisen tukeminen esim. kuntouttavan työotteen opastuksella. Toisaalta käynnit ovat mahdollistaneet omaishoitajalle hetkellisen vapautuksen hoitotyöstä. Asiakkaat ovat kokeneet pääasiallisesti toimintaterapiakäynnit hyviksi ja itselleen mielekkäiksi. Asiakkaat ovat antaneet positiivista palautetta siitä, että heitä on kannustettu tekemään asioita, joista itse eivät olisi välttämättä uskoneet suoriutuvansa. Asiakkaat ovat olleet myös tyytyväisiä siihen, että toimintaterapeutilla on aikaa olla asiakkaan luona ja asioita voidaan tehdä rauhassa ilman kiirettä. Toimintaterapiakäynnit on koettu usein myös virkistäviksi ja yksinäisyyttä vähentäviksi. Kuntoutusjaksot ovat kestäneet asiakkailla puolesta kuukaudesta neljään ja puoleen kuukauteen. Käyntejä asiakkaiden luona on ollut 1-3 viikossa. Osa toimintaterapiapyynnöistä on ollut toimintamahdollisuuksien arviointeja, joiden tavoitteena ei ole ollut pidempi kuntoutusjakso. Kotikuntoutuksen toimintaterapiajaksoilla olemme

17 Sivu 16 huomanneet, että työmme luonne ja moniulotteisuus vaatii usein pitkiä käyntiaikoja asiakkaan luona Projektivuoden aikana on otettu käyttöön arviointimenetelmiä, joiden vertailua ja valintaa jatketaan edelleen. Toimintaterapian arviointivälineistä alustava kokemus on, että tarvitsemme erityisesti tavoitteiden asettelua ohjaavaa sekä muutosta mittaavia välineitä esim. COPM ja MOHOST. COPM on osoittautunut hyväksi niiden asiakkaiden kohdalla joilla on riittävä kognitio itsearviointiin. Kokeilussa on myös ASTA -asumisen toimintojen arviointilomakkeisto sekä Lotca-G, jota käytämme kognitiivisen suoriutumisen arvioinnissa. Arviointimenetelmien valinta on ollut haaste joka vaatii edelleen työstämistä. 5.7 Kuntouttava harrastetoiminta l. virikekuntoutus (harrastetoiminnan henkilöstö) Kuntouttavasta harrastetoiminnasta on vastannut kaksi hoitajaa ja se sisältää monipuolista toimintaa: liikuntaa sisällä ja ulkona erilaisia välineitä ja musiikkia hyödyntäen muistikuntoutusta asiakkaan omaa historiaa hyödyntäen: musiikkia, laulua, valokuvia, esineitä, tanssia, tuoksuja, makuja ja kirjoja apuna käyttäen erilaisten kädentaitojen harjoittelua: piirtämistä, maalaamista, askartelua, perinteisiä käsitöitä, matonkuteiden solmimista, huovutusta aistien aktivointia eri menetelmin: luonnonmateriaalien tunnustelua / tuoksuttelua, kesällä paljaat varpaat hiekkaan / nurmikolle, talvella lunta voi tuoda astiassa sisälle tunnustella käsin sitä leipomista virikkeellistä viljelyä / pihatöitä vierailuja esim. museossa tietotekniikan hyödyntäminen musiikki, soittimet, laulu, cd-levyt, tanssi valokuvat aistien herättäjinä, muistojen tuojana, vuodenaikojen ja juhlapyhien keskustelun aiheena kauppa-asioiden hoitamista Kuntouttava harrastetoiminta on suunniteltu aina asiakkaan omien tavoitteiden ja toimintakyvyn pohjalta. Tarkoituksena on, että asiakkaalle löydetään mielekästä tekemistä, joka jatkuisi vielä kotikuntoutuskäyntien päätyttyä. Asiakkaan kanssa on saatettu harjoitella kodin ulkopuolella kulkemista vaikka Palveluliikenne -bussilla ja/tai laitettu vireille Mummon Kammarin ystävän / ulkoiluystävän hankkiminen, jotta asiakkaan virikkeellinen toiminta jatkossakin mahdollistuisi. Asiakkaille pyritään löytämään kodin läheltä mieleistä toimintaa ennen kuntoutusjakson päättymistä, vaikkapa läheisestä päiväkeskuksesta. Tarvittaessa tehdään tutustumiskäyntejä, jotta jatkossa on helpompi mennä myös itsenäisesti. Asiakkaille on esitelty kulttuuri- ja liikuntaluotsi toimintaa.

18 Sivu 17 Varsinkin kesäaikaan lähes kaikkea toimintaa pystyy toteuttamaan ulkona. On oltu ulkona piirtämässä, käsitöitä tekemässä, laulamassa, soittamassa. Muistamattomaan asiakkaaseen on saatu yhteys laulun kautta. Hänelle tehtiin tutuista lauluista oma lauluvihko. Asiakas, joka on nuoruudessaan kirjoittanut muistelmia ja tarinoita, eikä enää kykene kirjoittamaan, kertoi tarinoitaan ja työntekijä kirjoitti tarinat paperille. Asiakas myös piirsi. Tarinoista ja piirustuksista koottiin vihkonen asiakkaalle. Erään asiakkaan toiveesta on tehty pieniä pihatöitä ja istutettu kukansiemeniä multaan vaimolle äitienpäiväksi. 5.8 Psykogeriatrinen kotikuntoutus (Psykogeriatrian kotikuntoutuksen henkilöstö) Psykogeriatrisen kotikuntoutuksen toimintaa on kehitetty Kotikuntoutuksen kehittäminen - projektissa, mutta henkilöstö toimii ja on psykogeriatrisen poliklinikan alaisuudessa. Psykogeriatrisen kotikuntoutuksen kotikäyntejä on tehty marraskuun loppuun mennessä yli 500 ja eri asiakkaita on n. 60. Potilaiden elämäntilanteet ja avuntarve vaihtelevat suuresti. Suurimmalla osalla on taustalla pitkä psykiatrinen sairaushistoria ja heillä on usein myös somaattisia sairauksia. Suurin yksittäinen asiakasryhmä on depressiota sairastavat. Muita asiakasryhmiä ovat mm. harhaluuloisuushäiriöiset, skitsofreenikot, päihderiippuvaiset ja muistisairaat. Kotikuntoutusta toteutetaan asiakkaiden kotona ja lähiympäristössä. Tavoitteena on tukea asiakkaiden kotona pärjäämistä ja elämänhallintaa kokonaisvaltaisesti. Kotikuntoutusjakson keskimääräinen pituus on kolme kuukautta. Kotikäyntejä tehdään 1-5 kertaa viikossa asiakkaan tilanteesta riippuen. Vastuu asiakkaan kuntouttamisesta on hoitajalla, ja käynnit tehdään pääsääntöisesti yksin. Lääketieteellisestä hoidosta vastaavat Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrian poliklinikan ja psykogeriatrisen osastoryhmän lääkärit. Kotikuntoutusjakson alussa tehdään kuntoutussuunnitelma, johon kirjataan yhteiset, konkreettiset tavoitteet. Kuntoutusjakson aikana kiinnitetään huomiota lääkehoidon turvalliseen toteuttamiseen ja psyykkisen tasapainon ylläpitämiseen. Luottamuksellisen hoitosuhteen luominen on kuntoutumisen onnistumisen kannalta hyvin tärkeää. Kotikuntoutustoiminta on osoittautunut hyvin monimuotoiseksi. Asiakkaiden kanssa on käyty läpi arjessa pärjäämiseen liittyviä asioita monin eri tavoin. Asiakkaiden kanssa on käyty supportiivisia keskusteluja, joiden avulla on pyritty löytämään keinoja masennuksen ja ahdistuksen tunteiden käsittelyyn. Asiakkaita on ohjattu lähiympäristön palveluiden piiriin ja harjoiteltu palveluiden käyttöä. Avuntarpeen kartoittaminen ja avun vastaanottamisen hyväksyminen on ollut tärkeä osa kuntoutusta.

19 Sivu 18 Psykogeriatrisen kotikuntoutuksen avulla on pystytty vähentämään asiakkaiden sairaalahoidon tarvetta ja lyhentämään hoitojaksojen pituutta. Joidenkin asiakkaiden kohdalla jatkuvat päivystysvastaanotoille hakeutumiset on saatu loppumaan. Asiakkaita on ohjattu kotihoidon tai muun heidän tarvitsemansa avun piiriin. 5.9 Mentorointi Kotikuntoutustoiminnalla pyritään tukemaan palvelurakennemuutoksesta kotihoitoon kohdistuvaa painetta. Kuntoutuksentyöntekijät toimivat asiantuntijoina kotihoidon työntekijöiden tukena asiakkaan toimintakykyä ja kotona asumista edistävässä työssä. Kotikuntoutuksen työntekijän ja kotihoidon omahoitajan yhteistyö mahdollistaa asiakkaan toimintakyvyn säilymisen, kohentumisen ja omatoimisuuden lisääntymisen. Omaisen / läheisen huomioiminen ja mukaanotto lisää ja mahdollistaa toimintaa sekä tukee sitoutumista kuntoutuksen toimenpiteisiin. Työntekijöiden yhteiskäynneillä harjoitellaan yhdessä erilaisia asiakkaan arjen toimintoihin, siirtymiseen, liikkumiseen ja kuntoutumiseen liittyviä tapoja ja keinoja. Psykogeriatrian työntekijät tukevat omaisen jaksamisen lisäksi kotihoidon työntekijöitä asiakkaan hoitamisessa ja antavat keinoja hoitotilanteissa toimimiseen. tarvittaessa konsultoidaan psykogeriatrian poliklinikan mentori- sairaanhoitajaa. Mentoroinnilla pyritään lisäämään hoitohenkilökunnan ammattitaitoa, jaksamista ja työhyvinvointia sekä parantamaan yhteistyötä psykogeriatrian poliklinikan ja eri hoitotahojen välillä. Mentorointiin voi hakeutua kuka tahansa hoitotyöhön osallistuva henkilö tai työyhteisö, joka kokee työssään haasteita psyykkisesti sairaiden vanhusten hoitamisessa Toiminnan kustannukset Palkkakustannuksien ja tilavuokrien jälkeen suurin vuosittainen kustannus on kaupungin Infralta vuokratut neljä (4) autoa ja niiden bensiinikustannukset, sekä oman auton käytöstä maksetut kilometrikorvaukset. Kaupungin autojen kustannus on 26,75 /arkipäivä. Neljän auton kuukausi kustannus on n. 2400, ja vuosikustannus n Neljästä autosta kolme on bensiini-hybridi - käyttöisiä ja yksi bensiinikäyttöinen. Bensiinikustannukset ovat olleet keskimäärin kuukaudessa / auto, ja vuosikustannus n Oman auton käytöstä työntekijöille maksetaan kilometrikorvauksena 43 snt / km, ja lisäkorvauksena yhteiskyydistä työkaverin/ useamman kanssa maksetaan 3 snt / matkustaja. Kuukausittain maksetut kilometrikorvaukset vaihtelevat kymmenistä euroista n Työntekijöillä on kaikilla käytössään matkapuhelin ja kannettava tietokone. Toimipisteisiin hankittiin yhteensä kahdeksan kiinteää telakkapaikkaa, joihin oman kannettavan voi kiinnittää. Kaikilla on puhelimissaan kaupungin sähköposti ja kannettavissa tietokoneissa AnyConnect -etäkäyttö mahdollisuus. Lisäksi jokaisella on reppu kotikäyntitarvikkeita varten.

20 Sivu 19 Henkilöstölle on hankittu työvaatetukseksi liivi, housut ja kaksi paitaa. Näiden yhteiskustannus oli 110 / työntekijä, eli Lisäksi työntekijöille maksetaan kulukorvauksena 5 kuukaudessa pesurahaa. Kotikuntoutuksen toimiston tiloihin tilattiin kalusteet kaupungin kalustevarastosta. Työtuoleja ostettiin 10 kappaletta uutena, kustannus oli Toimipisteisiin on hankittu toimistotarvikkeiden lisäksi kuntoutuksessa hyödynnettäviä pientarvikkeita kuten jumppakuminauhaa sekä toimintaterapia välineistöä ja kirjallisuutta. Toimintakyvyn arviointia varten on hankittu kolme (3) puristusvoimamittaria, kuusi (6) PEFmittaria (hengityksen ulosvirtaus), kolme verenpainemittaria sekä sekuntikelloja ja mittanauhoja. 6. Hyvinvointiteknologia kuntoutumisen tukena (Hyvinvointiteknologia, suunnittelija Mia Vaelma) Osana kotikuntoutuksen kehittämistyötä hyödynnettiin videoneuvottelun välityksellä tarjottavia etäpalveluja. Kotona kuntoutumisen kehittämishankkeessa on hankkeen suunnittelusta asti tuotu esille tarve hyödyntää nykyaikaista teknologiaa osana uuden toimintamallin luomista. Videoneuvotteluna tuotettavat yksilöllisistä ja ryhmämuotoisista etäpalveluista olleet aikaisempia kokemuksia haluttiin hyödyntää ja jatkokehittää. Etäpalveluilla voidaan fyysisen toimintakyvyn tukemisen lisäksi tarjota kuntoutujille psyykkisen ja sosiaalisen kuntoutuksen eri muotoja. Tavoitteena oli kehittää ja kokeilla palvelumallia, jossa videoneuvottelutekniikkaa hyödyntävän kuvallisen yhteyden avulla voidaan tarjota erilaisia terveyttä ylläpitäviä ja edistäviä, sekä kotona asumista ja itsehoitoa tukevia palveluja. Palveluja kehitettiin tiiviissä yhteistyössä kuntoutujien, heidän läheistensä ja moniammatillisen yhteistyöverkoston kanssa. Etäpalvelujen kehittäminen koostui kahdesta eri osa-alueesta: 1) Palvelusisältöjen kehittäminen 2) Palvelussa käytettävästä teknologiaratkaisun testaamisesta Etäpalvelusisältöjä kehittivät ja koordinoivat Arja Mäkinen ja Anne Riekki. Heidän ammattitaitoisesta ja innostuneesta kehittämistyön tuloksesta kerrotaan loppuraportin luvussa 5.1. Tässä osioissa kerrotaan kokemukset pilotissa käytetystä teknologiaratkaisusta. Arja ja Anne olivat kuntoutujien lähituki myös Pieni piiri palvelun käytönopastuksessa ja teknisissä ongelmatilanteissa. Tampereen kaupungilla oli entuudestaan käyttökokemuksia kahdesta eri videoneuvottelupalveluja tarjoavasta ratkaisusta, jotka kumpikin olivat kiinteän

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Kotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa

Kotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa Kotikuntoutus Kotikuntoutusprojekti 2014 Osa TampereSenior- hanketta, jossa tavoitteena mm.: Tukea kotona asumista kehittämällä ja lisäämällä kotiin tuotavia palveluja. Luopua sairaalassa asumisesta, jolloin

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa Heli Vesaranta Mia Vaelma 1 Aiheet 1. Kotona kuntoutumisen kehittämisprojekti 2. Kuvayhteys kuntoutujan tukena 3. Keskustelua, kysymyksiä,

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013 IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS Tiedotustilaisuus Sairaalasta kotiin - kotihoito on ikäihmisten palvelujen perusta Laitostavasta rakenteesta siirrytään kotona pärjäämistä ja itsehoitoisuutta tukevaan

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys Vanhusneuvosto 7.10.2015 Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Teknologia-avusteisten palvelujen haasteet ikääntyneillä Teknologian

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013. Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote

Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013. Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013 Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote 1 Kaatumisen ehkäisystä Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus 18.11.2011 Kaatumisen

Lisätiedot

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 Mobiili kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 14 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Ikälaissa 13, 14, 19, 21 14 19 21 ikääntyneen henkilön tulee

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyskeskuksen organisaatio Terveyslautakunta Toimitusjohtaja Terveysasemat 26 terveysasemaa

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Sairaalapalvelut Katriinan sairaala Päiväsairaala

Sairaalapalvelut Katriinan sairaala Päiväsairaala Sairaalapalvelut Katriinan sairaala Päiväsairaala Käsien desinfektio-ohje KÄSIHUUHTEEN KÄYTTÖ huoneeseen mennessä huoneesta poistuttaessa 2 painallusta huuhdetta hierotaan käsiin kunnes kädet ovat kuivat

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KEMI - KOTI KAUPUNGISSA V. 2012 asukkaita 22 257; 75 vuotta täyttäneitä 10,3 %. Koko maassa 8,3 %. Maapinta-ala 95 m²; rajalta rajalle 20 km. Kotona ja kodinomaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi)

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi) AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot