Euroopan unionin tutkimusohjelmat tarjoavat käytännön kansainvälistymistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan unionin tutkimusohjelmat tarjoavat käytännön kansainvälistymistä"

Transkriptio

1

2 Seppo Kellomäki Metsätieteellisennäkökulma tiedekunnan dekaani Euroopan unionin tutkimusohjelmat tarjoavat käytännön kansainvälistymistä Viime vuoden loppupuolella käynnistynyt Euroopan unionin (EU) 7. puiteohjelma avaa monia mahdollisuuksia kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. Joensuun yliopiston näkökulmasta mielenkiintoisia aloja ovat muun muassa tieto- ja viestintäteknologia, materiaalitutkimus, energia, ympäristö ja ilmasto sekä yhteiskunnalliset ja humanistiset alat. Vaikka pääpaino on luonnontieteissä ja tekniikassa, tarvitaan EU:n kehittämisessä myös vahvaa yhteiskuntatieteellistä ja humanistista osaamista. Monet näistä tutkimusaloista painottavat metsiin liittyvää tutkimusta, vaikka perinteisiä metsäteemoja onkin vaikea löytää. Erityisteemoiksi nousevat sellaiset kysymykset kuin puuaineen ominaisuuksien optimointi eri käyttötarkoituksiin ja metsäbiomateriaalien käyttö uusien tuotteiden kehittämisessä. Myös metsäbioenergia ja metsien sopeutuminen ilmastonmuutokseen saavat vahvan painon. Kaikki nämä teema-alueet ovat aidosti monitieteisiä, ja ne tarjoavat oivia yhteistyöfoorumeja eri tieteenalojen edustajille. EU:n tutkimushankkeisiin kannattaa osallistua monista syitä. Pelkästään niiden tarjoama rahoitus on hyvä syy, sillä ulkopuolinen rahoitus on nousemassa yhä tärkeämmäksi yliopistoyksiköiden rahoituksessa. Toisaalta yliopiston strategisessa henkilöstösuunnitelmassa on tavoitteeksi asetettu asteittainen siirtyminen neliportaiseen järjestelmään, jossa tohtorikoulutuksesta edetään post doc- ja tutkijaopettajavaiheiden kautta jopa professoriksi. EU-hankkeet eivät toteuta suoraan tätä mallia, mutta erityisesti post doc -vaiheessa ne tarjoavat ainutlaatuisia mahdollisuuksia kartuttaa tieteellisiä taitoja. Kansainvälinen hanke koulii hyvään suunnitteluun ja kurinalaiseen työskentelyyn. Toisaalta se tarjoaa perspektiiviä arvioida omaa työtä ja parantaa mahdollisuuksia tunnistaa innovatiivisia tutkimusteemoja. Ulkomaisten kumppaneiden kanssa julkaistu työ saattaa olla juuri se tekijä, joka ratkaisee kotimaisen hankkeen hakijansa eduksi. EU-hankkeet tarjoavat myös mahdollisuuden oppia, miten kulttuurierot vaikuttavat tutkimuskäytäntöihin. Erilaiset arvot ja tavat jäsentää tutkimusongelmia ovat kansainvälisten hankkeiden suuria haasteita ratkaisuja ongelmiin oppii vain osallistumalla hankkeisiin. Kansainvälisiä hankkeita kannattaa katsella myös rekrytoinnin näkökulmasta. Niissä tapaa innostuneita ja motivoituneita nuoria, jotka etsivät sopivaa jatko-opiskelupaikkaa. Kansainvälisten hankkeiden arvo jatko-opiskelijoiden rekrytoinnissa voi olla todella suuri, kuten metsätieteellisen tiedekunnan myönteiset kokemukset osoittavat. Kansainväliset tutkimushankkeet toteuttavat Joensuun yliopiston strategiaa, ja ne ovat sitä arkipäivän kansainvälisyyttä, jota tarvitaan tiedeyliopiston kehittämisessä. Yliopiston hallinto on luonut hankkeiden toteuttamiseen selkeät toimintamallit. Aloite on kuitenkin tiedekunnissa ja laitoksilla sekä viime kädessä tutkijoilla, joiden ajattelu ja oivallukset ovat jokaisen hankkeen takana. Ideasta se ei useinkaan ole kiinni, mutta myyvä hanke on työn ja vaivan takana.

3 u n i v e r s teksti Sari Eskelinen kuvat Varpu Heiskanen Humman hyvinvointi puntarissa Eläinten hyvinvointia määritellään usein luonnontieteellisestä näkökulmasta. Yhteiskuntatieteilijää kuitenkin kiinnostaa kysymys tiedosta ja asiantuntijuudesta. Kenellä on siis valta määritellä, mistä eläinten hyvinvoinnissa on kyse? Eläinten hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat nousseet voimakkaasti julkiseen keskusteluun 1990-luvun aikana. Pontta keskustelulle ovat antaneet muun muassa tehomaatalouteen liittyvät ongelmat. Kaiken keskustelun keskellä askarruttava kysymys kuitenkin on, mistä eläinten hyvinvoinnissa itse asiassa on kyse. Hevostutkija Nora Schuurman suuntaa huomionsa asiantuntijuuteen. On hyvä pohtia, millaisia käsityksiä ihmisillä on eläinten hyvinvoinnista, ja miten he yhdistelevät erilaisia käsityksiä. Keskeistä on myös kysymys asiantuntijuudesta eli siitä, kenellä on hallussaan oikea tieto hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä. Schuurman työstää parhaillaan hevosenhoitoa ja hevosten hyvinvointia käsittelevää yhteiskuntapolitiikan väitöskirjaa. Hän selvittää hevosen hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä hevosenomistajien ja muiden hevosalan toimijoiden kautta ja haastattelee tutkimukseensa itäsuomalaisia hevosihmisiä, niin harrastehevosten omistajia kuin ammattilaisiakin sekä hevosalan valtakunnallisia vaikuttajiakin. Tavoitteenani on lisätä ymmärrystä hevosenpitoon ja hevosten hyvinvointiin liittyvistä yhteiskunnallisista tekijöistä. Yhteiset periaatteet, erilaiset toimintamallit Nykyiset käsitykset hevosen hyvinvoinnista ovat monitahoisia. Vaikka on olemassa joukko kaikkien allekirjoittamia periaatteita, voivat ihmiset ymmärtää ne eri tavoin. Voidaan esimerkiksi hyväksyä yleisesti, että hevosen on saatava viettää vapaata hevosen elämää ulkona. Yhdelle hevosenomistajalle tämä voi merkitä hevosen muutaman tunnin päivittäistä jaloittelua tarhassa, toiselle taas lähes ympärivuorokautista oleskelua laitumella isossa laumassa. Kysymys siitä, miten hevosenomistajat ratkovat näihin erilaisiin käsityksiin liittyviä ristiriitoja on tärkeä, sillä kaikki perustelevat toimivansa hevosen parhaaksi. Erilaisten toimintamallien taustalle kätkeytyy erilaisia käsityksiä eläimestä eläimenä. Schuurmania kiinnostaakin tutkia, miten hevosen hyvinvointiin liittyviä käsitteitä on ymmärretty ja millaisia käsityksiä hevosesta eläimenä niiden taustalle kätkeytyy, sillä ne kuvaavat osaltaan yhteiskunnassa vallitsevia eläinja luontosuhteita. Toisaalta hevoset voidaan ymmärtää osaksi luontoa, mutta samanaikaisesti käsitys hevosesta luonnonvaraisena olentona voi olla hyvinkin välineellinen ja urbaani. Onkin mielenkiintoista pohtia, millaisina kelpuutamme hevoset eli miten määrittelemme niiden paikan yhteiskunnassa. Tutkimuskohteena hevoset ovat Schuurmanin mielestä haastavia. Ne eivät ole puhtaasti lemmikkejä, mutta eivät toisaalta tuotantoeläimiäkään. Hevosurheilussa niillä on välinearvoa, mutta toisaalta hevosharrastajat kohtelevat hevosia myös kumppaneina. Hevosissa on kiinni myös paljon rahaa ja erilaisia liitännäistoimintoja. Hevosharrastus on vahvassa kasvussa Hevosharrastus on kasvanut Suomessa voimakkaasti viime vuosien aikana. On laskettu, että maassamme on tällä hetkellä noin aktiivista rat-

4 Tamma Vauhti-Tittani ja ruuna I.L. Ponnen Tahti nauttivat laitumella kevättalvisesta päivästä. sastuksen harrastajaa. Kesäisin heidän määränsä lisääntyy noin :lla. Lisäksi ravipuolella on aktiivisia harrastajia noin ja ravitapahtumia seuraa raviradoilla vuosittain noin katsojaa. Ratsastuksen harrastajien määrän kasvua selittävät Schuurmanin mukaan useat yksittäiset tekijät. Viime vuosikymmenellä lajin pariin tuli paljon uusia harrastajia, joita Schuurman kuvaa ratsastuksen toiseksi sukupolveksi. Heidän joukossaan on paljon ja 70-luvuilla harrastuksen aloittaneen sukupolven lapsia. Toisaalta ratsastuksesta on tullut aiempaa hyväksyttävämpi harrastus ja aloittaneiden joukossa on entistä enemmän aikuisia. Nykyisin esimerkiksi kengittäjä kehtaa kertoa olevansa kengittäjä, kun joskus aikaisemmin saatettiin ajatella, että onko miehessä miestä, jos hän kengittää hevosia. Nyt sellainen leima on hälventynyt. Ratsastuksen harrastajien määrän kasvua selittää myös yleisempi yhteiskunnallinen muutos. Vapaa-ajan ja käytettävissä olevan rahan määrä on lisääntynyt, mikä on kasvattanut kalliiksi mielletyn lajin suosiota. Nyt ihmisillä on resursseja satsata aikaa ja rahaa vieviin harrastuksiin. Moni onkin valmis sijoittamaan omaan hevoseen, mikä on puolestaan lisännyt muun muassa täysihoitotallien kysyntää. Myös kasvukeskusten lähettyvillä sijaitsevien hevostilojen kysyntä on voimakasta. Hevosenpitoon soveltuvia pientiloja menisi kaupaksi huomattavasti nykyistä tarjontaa enemmän. Tästä Schuurmanilla on myös omakohtaista kokemusta, sillä hän etsi perheensä kanssa sopivaa hevostilaa kolmisen vuotta. Kasvukäyrien takana tutkimuksellisia haasteita Uusien harrastajien vanavedessä hevosten määrä on kääntynyt reippaaseen nousuun 1980-luvun aallonpohjan jälkeen. Suomessa on tällä hetkellä noin rekisteröityä ratsu- ja ravihevosta ja yhä useampi harrastaja on valmis hankkimaan oman hevosen. Kasvukäyrien takana riittää hevosen hyvinvointiin liittyviä tutkimuksellisia haasteita. On hyvä pohtia esimerkiksi sitä, miten hevosten määrän lisääntymiseen pitäisi suhtautua ja millaisia ongelmia määrän kasvaminen voi aiheuttaa. Myös kysymys oikeasta tiedosta ja asiantuntijuudesta on keskeinen. Nykyisin on jo melko tavallista, että henkilöt, joilla ei ole ennestään paljon tietoa hevosenpidosta, saattavat ostaa hyvinkin nopeasti itselleen oman hevosen. Tämä voi johtaa hevosten hyvinvoinnin ongelmiin. Lieveilmiöt voivat olla erilaisia. Ravureiksi ja ratsuiksi soveltumattomia hevosia saatetaan esimerkiksi kierrättää vuosia omistajalta toiselle. Näitä niin sanottuja kiertolaishevosia on usein melko helppo myydä juuri kokemattomille hevosharrastajille. Toisaalta myös kalliita kilpahevosia voidaan myydä taitamattomille ratsastajille. Kun kallis kilparatsu ei siten pärjääkään odotetulla tavalla, synty uudenlaisia tilanteita ja hevosen huonoa kohtelua. Kun hevosesta ei tule voittajaa, se voi saada selkäänsä.

5 univers Omat hevoset pitävät Nora Schuurmanin kiinni hevosmaailman arjessa myös tutkimustyön ulkopuolella. Entistä enemmän löytyy siis niitä hevosenomistajia, joilla ei ole juurikaan kokemusta hevosenpidosta. Ratsastuspuolella siihen on osaltaan vaikuttanut se, että harrastuksen luonne on muuttunut. Vapaa-aika on muuttunut nopeatempoisemmaksi. Kun ratsastustunti loppuu, vanhempien auto on jo pihassa odottamassa, eikä aikaa hevosen hoitamiseen enää ole. Vielä ja 80-luvuilla ratsastusta harrastaneet tytöt viettivät paljon aikaa talleilla ja yrittivät saada hoidettavakseen erilaisia hevosia. Silloin tallit olivatkin paikkoja, joissa saatiin monipuolista oppia hevostaidoissa. Hevosenpito on myös demokratiakysymys Perinteiset hevostaidot eivät kuitenkaan ole Suomesta kadonneet ja maastamme löytyy edelleen pitkänlinjan hevosalan ammattilaisia, joilla on hallussaan hevosenpitoon liittyvää tietoa. Heidän keskuudessaan on viime aikoina keskusteltu siitä, kenellä pitäisi olla oikeus pitää hevosta. Hevosilta helposti odotetaan myös ihmisenkaltaista ajattelua ja päättelyä. Schuurman näkeekin hevosenpidon myös eräänlaisena demokratiakysymyksenä. Lainsäätäjä ei ole asettanut esimerkiksi tallien pitäjille ammattitaitovaatimuksia. Suomesta löytyy talleja, joiden pitäjillä ei ole sellaista ammattitaitoa, että he pystyisivät tarjoamaan esimerkiksi ratsastuksen harrastajille sellaista oppia ja turvallisuutta kuin pitäisi. Vanhoissa hevospiireissä onkin keskusteltu siitä, onko oikein, että kuka tahansa saa pitää hevosia. Demokratiaa olisi, että kaikki saavat harrastaa. Ammattitaidottomien tallien syntyminen on sitten lieveilmiö, joka vaatii ratkaisua. Eläinten oikeudet pinnalla Eläinten hyvinvoinnin kysymykset liittyvät laajempaan eläinten oikeuksista käytyyn keskusteluun. Tällä hetkellä eläimiin liittyvä moraalinen keskustelu on voimakasta. Schuurman arvioi, että ilmiö heijastelee kaupungistumista ja ihmisten tietynlaista etääntymistä eläimistä. Kun oma leipä ei ole kiinni tuotantoeläimissä, niihin on helpompi luoda myös emotionaalinen suhde. Kielteisimmillään ilmiö näkyy eläinten inhimillistämisenä. Lemmikkieläinmarkkinat ovat pullollaan erilaisia perheiden nelijalkaisille ystäville tarkoitettuja ruokia, asusteita ja leluja. Inhimillistäminen ei ole vierasta hevospuolellakaan. Hevosiakin paapotaan eri tavoilla. Niille puetaan esimerkiksi ylle paksuja loimia ja tarjotaan erilaisia ruokia ilman, että selvitetään millaisesta ravinnosta on kyse. Hevosilta helposti odotetaan myös ihmisenkaltaista ajattelua ja päättelyä. Kun eläimet eivät sitten toimikaan odotetulla tavalla, niitä voidaan rangaista.

6

7 u n i v e r s Suomenhevosen juhlavuonna tehdään kunniaa Suomen hyvinvointia osaltaan rakentaneille hevosille. Jaana Kanervan 17-vuotias Ensi-Ajatus tekee edelleen perinteisiä metsä- ja maataloustöitä. teksti Sari Eskelinen kuvat Varpu Heiskanen Hevostutkimus uusille urille Suomenhevosta juhlitaan tänä vuonna. Kantakirjan perustamisesta on kulunut sata vuotta ja juhlan kunniaksi Suomen Hippos on kustantanut kotimaisen hevosrodun historiaa ja nykypäivää luotaavan teoksen. Yksi juhlakirjan kirjoittajista on Karjalan tutkimuslaitoksella työskentelevä erikoistutkija Mikko Kumpulainen, joka on perehtynyt hevostalouden merkitykseen Suomessa. Omaa erikoisalaani on maaseutututkimus laajemmin ja hevostutkimus on tuonut sille mukavaa vastapainoa. Yhteiskuntatieteissä hevostutkimusta on tehty melko vähän ja hevosiin liittyvä tutkimus onkin ollut pääasiassa maataloustieteellistä. Siinä taas on keskitytty muun muassa jalostukseen liittyviin kysymyksiin. Hevostalouden merkitys on lisääntynyt todella paljon viime vuosina ja myös maaseutututkijat ovat rekisteröineet ilmiön. Yhteiskuntatieteellinen hevostutkimus on kuitenkin nousemassa esiin muun yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen vanavedessä. Nora Schuurmanin hevosen hyvinvointiin ja hevosenpitoon keskittyvän tutkimuksen lisäksi Suomessa on tekeillä myös muutamia muita hevosalaan liittyviä väitöskirjoja. Hevostalouden merkitys on lisääntynyt todella paljon viime vuosina ja myös maaseutututkijat ovat rekisteröineet ilmiön. Hevosala on Suomessa nykyisin jo merkittävä työllistäjä. On laskettu, että vuonna 2005 hevostalous työllisti Suomessa noin henkilöä, mikä on enemmän kuin monien suomalaisten suuryritysten työntekijämäärä. Hevosten merkitys suomalaisen hyvinvoinnin rakentajana on myös historiallisesti kes-

8 Toivottavasti yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen voimistumiseen reagoidaan akateemisessa maailmassa jatkossakin niin, että alalle syntyy yliopistotutkijan vakansseja. Mikko Kumpulaisen oma kosketuspinta hevostutkimukseen on vahva jo käytännönkin kautta. Yläsavolaisen pientilan kasvatti teki töitä kotitilan työhevosten kanssa ja myöhemmin ura hevosten parissa jatkui ravipuolella. keinen. Suomalaisen metsäteollisuuden alkumetreillä savotoilla oli mukana noin hevosta. Nykyisin taas hevosharrastuksen myötä maaseudulla sijaitsevilla asuinpaikoilla on kysyntää ja sitä kautta maaseudulle voi syntyä myös alan osaamiskeskittymiä. Yksi esimerkki täällä Pohjois-Karjalassa löytyy muuttotappioalueelta Ylä- Karjalasta. Hevosten määrän lisääntyminen taas on antanut pontta hevosten hyvinvoinnin tutkimukselle myös yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Kehittyvä tutkimusala Joensuun yliopistossa yhteiskuntatieteellinen eläintutkimus on pieni, mutta vahvasti kehittyvä tutkimusala. Lähivuosina yhteiskuntapolitiikan alalta on valmistumassa useita aihealueeseen liittyviä väitöskirjoja, joissa tarkastellaan hevosen hyvinvoinnin ohella muun muassa suomalaista susipolitiikkaa ja turkistarhausta. Yhteiskuntatieteellinen eläintutkimus alkoi Suomessa nousta esiin vuosituhannen vaihteessa. Myös täällä Joensuussa on tehty paljon töitä, että alan tutkimus löisi itseään läpi. Nuorehko tutkimusala on syntynyt ympäristöpolitiikan jatkoaaltona. Sen piirissä tehdään paljon muun muassa eläinten hyvinvointiin sekä eläinten ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen liittyvää tutkimusta. Suomessa ympäristöasioihin kohdistuvassa tutkimuksessa on ollut mukana tietynlainen emansipatorinen ote. Eläinten hyvinvointiin liittyvien kysymysten lisäksi tutkijat ovat olleet kiinnostuneita muun muassa ihmisen ja eläimen välisen suhteen eettisyydestä sekä siitä, miten ihminen on käyttänyt eläimiä hyväkseen. Kansalaiskeskustelussa yhteiskuntatieteelliseen eläintutkimukseen liitetään herkästi viherpiipertelyn leima. Kumpulainen muistuttaa, että kuva on muuttunut sitä mukaa, kun alan tutkimusta on tullut lisää. Ympäristötutkimuksen pioneerit ovat tehneet jo sen suurimman työn. Täällä Joensuussa professori Pertti Rannikko on osaltaan vaikuttanut yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen läpilyömiseen. Alan tutkimuksen vahvistumista edesauttaa osaltaan vuonna 2006 toimintansa aloittanut Eläinten hyvinvoinnin tutkijakoulu, jossa on mukana viisi korkeakoulua sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT). Valtakunnallinen yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen tutkijaverkosto puolestaan perustettiin syksyllä Eläinten hyvinvoinnin tutkijakoulussa yhdistyvät sekä luonnontieteellinen että yhteiskuntatieteellinen tutkimus. Joensuulaisista jatko-opiskelijoista tutkijakoulussa ovat mukana Nora Schuurmanin lisäksi Katri Karkinen ja Outi Ratamäki. Eläinten hyvinvoinnin tutkimuksessa uusia päänavauksia löytyy myös Joensuun ja Kuopion liittoyliopistohankkeesta, joka Kumpulaisen mukaan antaa erinomaiset lähtökohdat eläintutkimukselle. Joensuun yhteiskuntatieteellinen osaaminen täydentää Kuopiossa tehtävää luonnontieteisiin painottunutta eläinten hyvinvoinnin tutkimusta. Toivottavasti yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen voimistumiseen reagoidaan akateemisessa maailmassa jatkossakin niin, että alalle syntyy yliopistotutkijan vakansseja.

9 univers Kenttätutkimuslaboratorio valmistuu toukokuun loppuun mennessä. Kenttätutkimuslaboratorio harjakorkeuteen Mekrijärven tutkimusaseman kenttätutkimuslaboratorion rakentaminen on edennyt harjannostajaisvaiheeseen. Vajaat kolme miljoonaa euroa maksava laboratorio täydentää tutkimusaseman ympäristössä jo olemassa olevia koejärjestelyjä ja muodostaa yhdessä niiden kanssa erinomaiset mahdollisuudet muuttuvien ympäristöolosuhteiden vaikutusten tutkimiseen. Toukokuun 2007 lopussa valmistuvassa kenttätutkimuslaboratoriossa tutkitaan muuttuvien ympäristöolosuhteiden vaikutuksia metsäluontoon kokeellisesti. Uuden laboratorion avulla voidaan etsiä vastausta esimerkiksi siihen, miten kohonnut lämpötila ja ilman hiilidioksidipitoisuus yhdessä lisääntyneen UVBsäteilyn kanssa vaikuttavat kasveihin tai vesiekosysteemeihin. Rakennushanke merkitsee myös kansainvälisen tutkimustoiminnan lisääntymistä Mekrijärvellä ja vahvistaa Kenttätutkimuslaboratorion harjannostajaisia vietettiin 22. helmikuuta. Joensuun yliopiston edellytyksiä kilpailla Euroopan unionin tutkimusrahoituksesta vahvalla Metsä ja ympäristö -osaamisalallaan. Laajentuva tutkimustoiminta varmistaa myös nykyisten työpaikkojen säilymisen ja tuonee uusia työmahdollisuuksia tutkimuksen kenttätehtävissä Mekrijärvellä. Kenttätutkimuslaboratorion kokonaiskerrosala huoltorakennuksineen on noin 890 neliömetriä. Hanke toteutetaan Itä-Suomen lääninhallituksen myöntämällä Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksella. Rakennushankkeen pääurakoitsija on Rakennusliike Esko Toivonen Oy.

10 kolumni Jukka Korpela federaatio Takametsien henkiset johtajat ovat saaneet tukevan otteen joensuulaisesta federaatiokeskustelusta: kun kyykitään kuusen katveessa ihan hiljaa, niin mikään ei muutu. Junan tuomana toivoisi, että moni asia muuttuisi. Omat nuoret saisivat mennä Turkuun opiskelemaan, ja paluumuuttajiin eli maitojunalla tulijoihin pitäisi suhtautua vähemmän innostuneesti: he eivät useimmiten tuo mukaan uutta vaan haikailevat omaa menneisyyttään. Rasistinen antisavolaisakseli veisaa sammakkoperspektiivistään virttä siitä, kuinka savolaiset ryöstävät nyt yliopistonkin. Todellisuudessa kuitenkin pohjoiskarjalaiset nyhjäävät ja odottavat, että meille annettaisiin jotakin silloin, kun savolaiset ottavat itselleen kuuluvan osan. Jospa pohjoiskarjalaisetkin itsenäistyisivät! Luulisi, että eteenpäin meneminen kiinnostaisi yliopistolaisia enemmän kuin maakunnan upottavassa suossa tarpominen. Muutosta pelkäävällä ei pitäisi olla sijaa yliopistossa. Tiedeihmisen elämänasenne on mennä eteenpäin tuntematonta polkua haastavana, uteliaana ja uutta etsivänä. Tuttu ja turvallinen pitää kokea ikävystyttävänä ja vastenmielisenä asiana, joka kuuluu poroporvarillista turvaa haikaileville ei-yliopistolaisille. Kun resursseja yhdistetään, joku voi toki pudota kelkasta, mutta näin tapahtuu koko yhteiskunnassakin. Miksi yliopistolaisen paikan pitäisi olla turvatumpi kuin perloslaisen? Maksamme veroja yhdessä, ja siksi perloslaisen on oikeus odottaa yhteiskunnallista tasa-arvoa verorahojen käytössä eikä sitä, että tolkuttomia muinaisuuden suojatyöyksiköitä säästetään maakuntahengen hehkussa. Kun Itä-Suomen yliopisto toteutuu, Joensuun seutu ja sen asukkaat ovat suuria voittajia. Jos Joensuun yliopisto taantuisi karjalaiskulttuurin ytimeen omistautuneeksi Pohjois-Karjalan kansanopistoksi, seudun vakituisiksi juuttuneet asukkaat olisivat kärsijöitä. Junantuomien kannalta tämäkään ei ole onnettomuus: täältähän menee kiskoja poispäinkin. Suurin vaara on siinä, että Joensuu Kuopio-yhteistyö ei saavuta valtakunnallista uskottavuutta. Julkaistuista federaatiohankkeista vain tämä oli oikea hanke. Muut halusivat huippualkuisien nimikylttien verhossa vain lisää rahaa entiselle toiminnalleen. Kuitenkin asiantuntijan kaapuun pukeutuneet anttiherlinit ja heidän perässään juokseva media julistivat kannatuksensa pääkaupunkiseudun suunnitelmille. Erinomaista sivustatukea tälle politiikalle antavat ekonomien ja juristien likinäköiset ammattiyhdistykset. Kun vielä krokotiilin kyyneleitä valuttava Kari Raivio on pukeutunut erotuomarin valeasuun puolustaakseen Helsingin yliopiston reviirejä, on tärkeää, että tämä kritiikittömyys ei saa kannattajia hallitusvallan piiristä. Joensuun ja Kuopion on osoitettava asioiden oikea laita valtakunnan tasolla eikä tukehduttava oman hiekkalaatikkonsa pölyyn.

11 u n i v e r s Tuhat vuotta, noin 50 sukupolvea sitten, väestön määrä oli saavuttanut 50 miljoonan rajan. Tuolloin elettiin uuden ajan alkua ja tehtiin uusia keksintöjä, esimerkiksi ruuti, kompassi ja kirteksti Annika Selin kuva Johanna Kokkola Heikki Simola totesi luennossaan, että jo vuotta sitten on ihminen ollut ymmärrykseltään nykyihmistä vastaava. Huonontumisen historiasta Joensuun yliopiston erikoistutkija Heikki Simola ja professori Jukka Korpela tarkastelivat huonontumisen historiaa niin ihmisen kulttuurihistorian kuin historiatieteen näkökulmista Studia Generalia -luentosarjan tapahtumassa. Heikki Simola tarkasteli huonontumisen historiaa luennossaan Kaipuu kulta-aikaan. Ihmiskunnan muisti ja suunnaton muutos. Ranskassa 1800-luvulla löydetyt luolamaalaukset osoittavat, että jo vuotta sitten ihminen on ymmärrykseltään ollut nykyihmistä vastaava. Simola jakoi luennossaan kulttuurihistorian , tuhannen, sadan ja kymmenen vuoden perspektiiveihin. Noin viisisataa sukupolvea sitten syntyivät ih- miskunnan varhaisimmat kertomukset, myytit tähtikuvioiden synnystä. Maapallolla oli tuolloin noin viisi miljoonaa asukasta. Maanviljelyksen kehitys johti väestönkasvuun, mikä puolestaan aiheutti jatkuvan kriisien sarjan, joka on jatkunut historiassa näihin päiviin saakka. Kun väestö kasvoi, tarvittiin enemmän ravintoa, mikä johti kaskiviljelyyn, metsien tuhoamiseen ja eroosioon. Kulttuurimme kehitykseen viimeisen vuoden aikana sisältyvät muun muassa maanviljelys, karjanhoito, metallitekniikka, keramiikka, tekstiilit, taide, kirjoitusjärjestelmä ja matematiikka. Alkoholin keksimistä voidaan pitää myös merkittävänä kehitysaskeleena, sillä silloin sosiaalinen koheesio alkoi kehittyä. 10

12 japainotaito. Sata vuotta sitten elettiin jo modernia aikaa. Tuolloin väestön määrä oli kasvanut 500 miljoonaan. Modernin ajan voi katsoa alkaneen 1800-luvulla. Traktorin keksiminen oli merkittävä keksintö, sillä se mahdollisti entistä tehokkaamman maatalouden. Tällä hetkellä maapallolla on miljoonaa asukasta. Jukka Korpela tarkasteli huonontumisen käsitettä luennossaan Elämä on lifea ja työ ahdistaa! Historian kliseet ja huonontuva maailma historiatieteen näkökulmasta. Se miten huonontuminen kulloinkin ymmärretään, riippuu vallitsevasta näkökulmasta. Esimerkkinä Korpela kertoi, kuinka taudin kannalta asiat paranevat, jos potilas kuolee. Potilaan kannalta nähtynä asia on tietenkin päinvastoin. Euroopassa koleralle on käynyt huonosti, mutta kaupunkien hygienialle hyvin. Kun katsotaan asioita laajemmin, on maailma mennyt varmastikin parempaan suuntaan. Kuinka sitten määritellä huonontumisen historia historiatieteen perspektiivistä, Korpela kysyi. Historiasta tulee arkitasolla helposti pelkkien kliseiden ja metafyysisten latteuksien kokoelma, koska kukaan ei vaivaudu pohtimaan syvällisyyksiltä näyttävien lausahduksien todenperäisyyttä niiden historiallisissa konteksteissa ja todentamaan niitä aidoilla lähteillä. Korpela kysyi luennossaan, mitä historia siis on ja vastasi, että se on yritystä ymmärtää nykyisyyttä menneisyyden kautta. Lineaarinen aika tekee mahdottomaksi sen, että todellista tietämistä menneisyydestä voisi ollakaan. Historia ei ole tiede, joka luetteloi muinaisia tosiasioita. Vasta tosiasioiden tunnistaminen luo lähtökohdan tieteelliselle historialle. Korpelan mielestä ei ole oikein historiatieteen kannalta pohtia asioita huonontumisen tai parantumisen näkökulmasta, sillä sellaista ei olekaan kuin historiallinen totuus. Historian kannalta mielekästä on yrittää ymmärtää kehityskulkuja ja selittää, miksi jokin tietty rakenne muuttuu toiseksi. Muutoksen kutsuminen rappioksi on täydellisesti mielipidekysymys. Raja ja Venäjä -tutkimusta vahvistetaan Joensuun yliopisto vahvistaa Karjalan tutkimuslaitoksella tehtävää Raja ja Venäjä -painopistealan tutkimusta. Painoalalle perustetaan kolme professuuria. Elokuussa 2007 täytetään yhteiskunnallisen aluetutkimuksen ja yhteiskuntatieteellisen raja- ja Venäjä-tutkimuksen professuurit. Onnenmäki-säätiön lahjoittama kulttuurintutkimuksen professuuri täytetään vuoden 2008 alussa. Onnenmäki-säätiö lahjoitti viisivuotiseen kulttuurintutkimuksen professuuriin euroa. Lisäksi säätiö tukee tänä vuonna eurolla Karjalan tutkimuslaitoksen koordinoiman Venäjä Euroopassa -tutkijakoulussa väitöskirjatöitään tekeviä. Onnenmäki-säätiö haluaa apurahoja jakamalla tukea Joensuun yliopiston, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun, Joensuun ammatti-instituutin ja Helsingin yliopiston karjalaisen osakunnan opiskelijoita sekä karjalaista syntyperää olevia Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijoita. Lisäksi säätiö voi avustaa karjalaisuutta vaalivaa kulttuuritoimin- Itä-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto on myöntänyt yliopistolle Euroopan Sosiaalirahaston ESR-rahoitusta yhteensä euroa ajalle Rahoituksella vahvistetaan yliopiston optiikka, uudet materiaalit ja informaatioteknologia -osaamisalaa. Lisäksi tuetaan Joensuun ja Kuopion yliopistojen vahvistuvaa yhteistyötä yhdistämällä yliopistojen vahvoja osaamisaloja käytännön sovelluksiin. Hankkeiden aikana edistetään sellaisen osaamisen kehittämistä, jolla lisätään yliopiston kilpailukykyä kansallisesta ja kansainvälisestä rahoituksesta. ESR-rahalla rahoitetaan kahta hanketta. taa. Uusien professuurien perustamisen yhteydessä Karjalan tutkimuslaitos uudistaa organisaatiotaan. Perinteisestä jaosta humanistiseen ja yhteiskuntatieteelliseen osastoon luovutaan ja toiminta organisoidaan painoalapohjaisiksi tutkimuslinjoiksi. Niitä vetävät uudet professorit. Painoaloja ovat etnisyys ja kulttuuri, Venäjä, raja ja vuorovaikutus, aluekehitys ja -suunnittelu sekä maaseutu ja ympäristö. Yliopisto tavoittelee uusilla painotuksilla vahvaa asemaa raja- ja Venäjä-tutkimuksessa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Vuoden vaihteessa perustettu Eurooppa, itä ja länsi -osaamiskeskittymä on yksi yliopiston kahdeksasta uudesta strategisen kehittämisen painoalasta. Joensuun yliopistossa toimivat myös muun muassa Venäjä Euroopassa -tutkijakoulu sekä Finnish-Russian Cross-Border University (CBU). Lisäksi yliopisto koordinoi kahta valtakunnallista Venäjän tutkimuksen ja opetuksen hanketta. Yliopistolle ESR-rahaa miljoona euroa Fysiikan ja matematiikan laitoksen Optisen ja väritutkimuksen osaamisen vahvistaminen ja alan kansainvälinen yhteistyö -hankkeelle on myönnetty euroa. Hankkeen tavoitteena on optisen teknologian ja sen sovellusten osaamisen vahvistaminen. Kemian laitoksen Materiaali- ja biomolekyylitutkimushankkeelle on myönnetty rahoitusta euroa. Hankkeeseen osallistuu neljä kansainvälisesti tunnustettua tutkimusryhmää, joilla on omat erityisosaamisalueensa. Hankkeen tavoitteena on syventää ryhmien osaamista ja kilpailukykyä sekä kehittää uutta materiaali- ja biomolekyylitutkimusta edistävää tutkimusta. 11

13 u n i v e r s teksti Sari Eskelinen kuvat Pekka Ranta Tulkilta sujuu niin konsekutiivi kuin simultaanikin Tulkkauksen sivuaineopinnot antavat hyvät perusvalmiudet tulkin työhön. Savonlinnan käännöstieteen yksikkö tarjoa ainoana Suomessa maisteritason sivuainekokonaisuuden. Konsekutiivi, simultaani, rele, retour Termejä taitamattoman on pakko kysäistä käännösapua Savonlinnan kampuksen käännöstieteen opiskelijoilta. Konsekutiivi tarkoittaa peräkkäistulkkausta ja simultaani samanaikaistulkkausta. Reletulkkauksessa taas on kyse siitä, kun tulkattava konferenssi pidetään esimerkiksi japaniksi ja japania taitamattoman tulkin on otettava puhe englannin kopista. Retourissa taas tulkki ei tulkkaa äidinkieleensä, vaan jollekin vieraalle kielelle, saksan kieltä ja kääntämistä opiskeleva Susanna Peura selvittää. Peura opiskelee tulkkausta sivuaineenaan Savonlinnan käännöstieteen yksikössä. Mahdollisuus on ainutkertainen, sillä vastaavaa maisterivaiheen sivuaineopintokokonaisuutta ei löydy muista suomalaisista yliopistoista. Monissa yksiköissä tulkkauksesta on valittavissa vain yksittäisiä kursseja. Halusin käyttää mahdollisuuden hyväksi, koska ei voi tietää, milloin tulevassa kääntäjän työssä joutuu tulkkaamaan. Tulkkaus kiinnostaa siksikin, että pidän ihmisten kanssa työskentelystä. Englannin kieltä ja kääntämistä opiskeleva Annukka Jaakola kiinnostui tulkkauksesta käännöstieteen opintojen alkumetreillä, kun hän pääsi kokeilemaan konsekutiivitulkkausta. Se meni hyvin ja tulkkaus alkoi tuntua omalta jutulta. Tulkkaus tuntuu palkitsevalta, kun oman työnsä tulokset näkee ja kuulee heti. Onkin hienoa, että Savonlinnassa on mahdollisuus suorittaa tulkkauksen sivuaineopinnot. Saksan kieltä ja kääntämistä opiskeleva Jenni Vallenius löysi myös tulkkauksesta oman alansa. Mitä enemmän olen opiskellut alaa, olen huomannut, ettei kääntäminen ole se minun juttuni. Onkin hyvä, että tulkkauksesta on kolmisenkymmentä opistopistettä opintoja niille, jotka haluavat kokeilla sitä enemmän. Tarvitaan hyvää kielitaitoa Tulkkausta on ollut mahdollista opiskella sivuaineena Savonlinnassa syksystä 2005 lähtien. Ruotsin kielen ja kääntämisen lehtori Tutta Turpeinen kiittää silloisen kansainvälisen viestinnän laitoksen johtajaa Pekka Kujamäkeä, joka näki alan opetuksen tarpeet ja mahdollisuudet. On hienoa, että täällä Savonlinnassa nähtiin tarve, joka tulkkauksen kaltaisella asiantuntijapalvelulla on täällä Suomessa. Tulkkaukseen ei voi syventyä muutamilla yksittäisillä valinnaiskursseilla. Ensimmäisenä vuonna pystyttiin perustamaan opetusryhmät kaikkiin kolmeen Savonlinnassa opiskeltavaan pääkieleen eli englantiin, saksaan ja venäjään. Syksyllä 2006 tulkkauksen opinnot järjestettiin englannissa sekä sivukielenä opiskeltavassa ruotsissa. Koska tulkkauksen opintoihin sisältyy paljon harjoituksia ja opiskelu on intensiivistä, opiskeluryhmät ovat pieniä, 6 8 opiskelijan suuruisia. Opinnot voi aloittaa, kun kasassa on vähintään 120 opintopistettä, eli yleensä kolmantena opiskeluvuonna. Tulkkauksen opintoihin valittavilta opiskelijoilta vaaditaan hyvää kielitaitoa sekä äidinkielessä että vieraassa kielessä. Tulkkaus on asiantuntijatehtävä, eivätkä kaikki kielten opiskelijat siihen pysty. Hyvien tulkkaustaitojen saavuttamiseen vaaditaan hyvää kielitaitoa. Tulkiksi aikovan on erityisesti puhuttava erinomaisesti äidinkieltään, koska lähtökohta on, että tulkitaan omalle äidinkielelle. Hyvä kielitaito ei kuitenkaan yksistään riitä. Esimerkiksi hyvästä yleissivistyksestä on hyötyä, sillä tulkkaustehtävät voivat olla hyvinkin erilaisia. Tulkilta vaaditaan myös hyvää stressinsietokykyä sekä kykyä hyväksyä omat virheet. Tulkin työssä virheitä tulee välillä, ja 12

14 Annukka Jaakola ja Susanna Peura keskittyvät tulkkaamiseen. Etualalla Anne Kulta kuuntelee. koska ne ovat näkyviä, on tilanteista päästävä nopeasti yli. Tulkin on pystyttävä myös keskittymään ja hänellä on oltava hyvä paineensietokyky. Jos henkilö on hyvin itsekriittinen perfektionisti, se ei ole tulkin työssä paras mahdollinen lähtökohta. Työssä pitää tietysti pyrkiä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, mutta pitää myös hyväksyä, ettei sitä voi aina saavuttaa. Aitoja harjoitustilanteita kaivataan enemmän Tuntumaa tulkin ammattiin opiskelijat saavat lukuisissa opintoihin sisältyvissä harjoituksissa, joissa he paitsi tulkkaavat, myös kuuntelevat muita. Tärkeä osa opintoja on ylikielinen kolme päivää kestävä tulkkausseminaari, jossa opiskelijat saavat tuntumaa konferenssitulkkaukseen. Konferenssitulkkauksessa opiskelijat saavat tuntumaa siihen, että tulkkaus Ilkka Nevalainen, Heidi Niva ja Annukka Jaakola opiskelevat tulkkausta. 13

15 univers on myös kestävyyttä vaativa tehtävä, sillä puheita tulee aamu yhdeksästä neljään iltapäivällä. Osa opiskelijoista kokee harjoituksen niin rankaksi, etteivät he halua tehdä jatkossa konferenssitulkkauksia. Osa taas kokee sen vaativaksi, mutta älyllisesti palkitsevaksi. Turpeinen toivoisi yliopistolle enemmänkin ulkopuolisia puhujia, jotta opiskelijat saisivat riittävästi aitoja harjoitustilanteita. Esimerkiksi englannin tulkkausryhmän opiskelijat tulkkaavat kaikkien mahdollisten Savonlinnan kampuksella käyvien vierailuluennoitsijoiden esitykset. Opiskelijat tekevät tulkkauksia myös koulun seinien ulkopuolella. Jaakolalla ja Valleniuksella on tästä tuoretta kokemusta, sillä he tulkkasivat Joensuussa vierailleen japanilaisprofessori Shigeki Nakauchin psykofysikaalista väritutkimusta esitelleen luennon. Valmistauduimme tulkkaukseen muun muassa etsimällä internetistä aiheeseen liittyviä artikkeleja ja tutustumalla niiden avulla värien maailmaan. Saamiemme diojen pohjalta taas opiskelimme luennon sanoja, Jaakola kuvaa Tulkilta vaaditaan hyvää keskittymiskykyä. 14 pohjatyötä. Ennakkovalmistautuminen onkin keskeinen osa tulkin työtä. Aiheeseen on tutustuttava niin hyvin, ettei itse tulkkaustilanteessa tarvitsisi enää miettiä, mikä tämä juttu oikein on, Vallenius korostaa. Opiskelijat arvostavat tositilanteissa saatua kokemusta. Niissä oppii myös tulkille tärkeää yhteistyötä, sillä esimerkiksi simultaanitulkkauksena tehtäviä konferenssitulkkauksia tehdään yleensä työpareina. Kun toinen tulkkaa, toinen avustaa ja kirjaa esimerkiksi nimiä ja numeroita ylös. Parityöskentely on sikälikin suositeltavaa, että yksin ei jaksa olla koko ajan terävänä. On laskettu, että noin 20 minuutin tulkkausjaksosta sellaiset viisi minuuttia menee lämmittelyyn. Kymmenen minuuttia on hyvää aikaa ja sen jälkeen vireystaso alkaa laskea, Vallenius toteaa. Työtilanne hyvä Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton tulkkien jaostossa on tällä hetkellä 354 jäsentä. Tulkkien työtilanne on hyvä ja Turpeisen mukaan heille riittää töitä myös jatkossa, sillä esimerkiksi konferenssitulkkauksen tarve on kasvanut jatkuvasti. Tulkkeja tarvitaan muun muassa Euroopan unionissa ja Pohjoismaisilla markkinoilla, jossa Pohjoismaiden neuvosto on merkittävä työllistäjä. Tulkkien osaamista tarvitsevat myös useat firmat. Toisaalta vain pieni osa tulkeista elättää itsensä pelkästään tulkkaamisella. Useimmiten päätoimisia tulkkeja ovat ne, joilla on riittävän laaja kieliyhdistelmä sekä tietysti ne, joilla on tulkin virka esimerkiksi Euroopan unionissa tai Pohjoismaiden neuvostossa. Jaakola, Peura ja Vallenius näkevät tulevaisuuden työmahdollisuutensa hyvinä. Kansainväliset tehtävät kiinnostavat ja esimerkiksi Jaakola pitäisi tulevan ammattiuransa kohokohtana EU-tulkin virkaa. Myös minä ajattelin aiemmin, että Euroopan unioni olisi paras työpaikka. Viime syksynä osallistuin kuitenkin asioimistulkkauksen kurssille ja pidin siitä todella paljon. Asioimistilanteissa pääsee työskentelemään pienempien ryhmien kanssa ja ihmiset ovat läsnä tulkkaustilanteissa, Peura toteaa.

16 teksti Annika Selin kuva Varpu Heiskanen Kääntäjän työtehtävät ovat monipuolisia. Kääntäjän työssä tarvitaan sopeutuvaa ja joustavaa luonnetta. Joensuun yliopiston kielenkääntäjänä toukokuusta 2006 työskennelleen Maj Vuorteen mukaan tämä korostuu yliopistossa, koska toimeksiannot ovat hyvin vaihtelevia, ja niitä tulee hyvin erilaisilta ihmisiltä. Koska yliopisto on niin iso laitos, on ihmisillä käännöstarvetta varsin erityyppisille teksteille, eli tiedekuntien, viestinnän ja vaikkapa tutkimuksen tukipalvelujen käännöstarpeet eroavat toisistaan paljon. Tämä on tehnyt työstäni kovin mielenkiintoista ja haastavaa. Välillä olen törmännyt itselleni täysin uusiin asioihin, mutta käännöstöiden tilaajat ovat hyvin auliisti antaneet oman asiantuntemuksensa avukseni, mistä olen hyvin kiitollinen, kertoo Vuorre työstään. Kääntäjään otetaan yhteyttä mitä erilaisimmissa asioissa. Eri yksiköissä käydään jonkin verran keskustelua käännöksistä ja näiden pohjalta kääntäjä saa toimeksiantonsa. Ennen kuin Joensuun yliopisto sai oman kääntäjän, ehti käännöstyötä patoutua, joten Vuorre on sittemmin purkanut sumaa. Tosin ennen oman kääntäjän saamistakin käännöstyötä tehtiin ja tehdään luonnollisesti edelleen myös yksiköissä. Yliopistolla Vuorre on tehnyt käännöksiä pääasiallisesti hallinnon tarpeisiin. Erilaisten päätösten ja ohjeistusten käännökset ovat yliopiston kääntäjälle tyypillisimpiä työtehtäviä. Työnsä haasteena Vuorre pitää sitä, että yliopistossa tapahtuvissa asioissa on pysyttävä ajan tasalla, ja myös yliopiston sisäisillä prosesseilla on vaikutusta työntekoon. Esimerkiksi tällä hetkellä odottelen, että laatutyö meillä pääsee vauhtiin ja pääsen kartoittamaan omia työprosessejani sen näkökulmasta, Vuorre toteaa. Kääntäjän työtä säätelevät myös eettiset ohjeet, jotka Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto on määritellyt. Ohjeissa korostetaan kääntäjän vaitiolovelvollisuutta ja uskollisuutta alkuperäiselle tekstille. Kääntäjä ei myöskään saa hyötyä tietämistään asioista, eikä aiheuttaa vahinkoa muille. Lisäksi ammattitaidon ylläpitäminen on tärkeää. Vuorre itse painottaa myös sitä, että asiakkaan toivomukset on otettava yksilöidysti huomioon tekstin käyttötarkoituksen mukaan. Varsinaista vertaistukiverkostoa yliopistolla Vuorteella ei ole. Jos hän työskentelisi käännöstoimistossa, olisi tilanne toinen ja kollegoita voisi olla useampiakin. Vuorre kokee kuitenkin saavansa tukea ja apua kansainvälisten opiskelijapalvelujen ihmisiltä, jotka ovat opiskelleet kieliä. Myös kääntäjille tarkoitetut postituslistat, joilla erilaisista käännösongelmista voi keskustella, ovat avuksi ja tarvittaessa myös vanhojen opiskelukavereiden puoleen voi kääntyä. 15

17 u n i v e r s teksti Sari Eskelinen Oliko Agricola kaksikielinen? Professori Ilkka Savijärvi piirsi Alpon päivän seminaarissa kuvan mestarillisesti suomea hallitsevasta kirkonmiehestä. Mikael Agricola kipusi muutaman vuoden takaisessa Ylen Suurin suomalainen -äänestyksessä kymmenen finalistin joukkoon. Suurimmaksi suomalaiseksi Agricolaa ei äänestetty, mutta suomen kirjakielen isäksi nimetyllä pappismiehellä on silti merkittävä paikkansa Suomen ja suomalaisuuden historiassa. Agricola loi kasvualustan suomalaisten identiteetille ja rakensi perustan suomenkieliselle Suomelle, professori Ilkka Savijärvi totesi esitelmöidessään Agricolan elämästä ja työstä perinteisessä Alpon päivän seminaarissa 1. maaliskuuta. Tänä vuonna Agricolan kuolemasta tulee kuluneeksi 450 vuotta. Pernajalaiseen talonpoikaiskotiin syntyneen Agricolan lapsuudesta tiedetään vähän. Tutkijat eivät esimerkiksi ole päässeet yksimielisyyteen siitä, puhuiko Agricola lapsuudessaan äidinkielenään suomea vai ruotsia. Vanhan kirjasuomen asiantuntijana Savijärvi herätteli keskustelua Agricolan kaksikielisyydestä. Hänen mukaansa kielitieteellinen näkökulma on jäänyt Agricolaan kohdistuneessa tutkimuksessa liiaksi historiantutkimuksen varjoon. Viimeisimmässä Agricolan elämästä tehdyssä historiateoksessa kirkkohistorian professori Simo Heininen perustelee Agricolan ruotsinkielisyyttä muun muassa Lutherin latinankieliseen postillaan tehdyillä reunamerkinnöillä. Niistä vain yksi on suomeksi ja yli 40 ruotsiksi. Latinankielisiä reunamerkintöjä on huomattavasti ruotsinkielisiä enemmän. Kyse on tieteellisestä keskustelusta, jossa on luontevaa käyttää tieteen kansainvälistä kieltä latinaa. Rikasta suomen kieltä Käännöksessä on luotu myös valtava määrä uusia sanoja johtamalla, mikä kertoo syvällisestä suomen kielen hallinnasta. Vuonna 1543 Agricolalta ilmestyi uskonopin alkeet sisältävä ABC-kirja. Kirjan teksti on mitallista runoutta, mikä Savijärven mukaan on yksi osoitus siitä, että suomen kirjakielen isä on hallinnut suomen erinomaisesti. Se, että pystyy kirjoittamaan mitallista runoutta, vaatii aika paljon. Ne ihmiset ovat harvassa, jotka pystyvät tuottamaan mitallista runoutta vieraalla kielellä. Yksi Agricolan uran päätyö, Uuden testamentin suomennos, ilmestyi vuonna Agricola oli saanut työn valmiiksi jo vuonna 1543, mutta kuningas Kustaa Vaasa ei myöntänyt sille painatuslupaa. Agricola on käyttänyt käännöksessä pääasiassa Turun seudun kieltä, mutta kaikkia lounaismurteiden piirteitä käännöksessä ei ole mukana. Uuden testamentin käännöksessä Agricola osoittaa Savijärven mukaan mestarilliset suomen kielen taitonsa. Käännöksessä on käytetty paljon synonyymeja, mikä kertoo suomen kielen rikkaudesta. Kehittynyttä kielen tajua osoittavat myös käännöksessä käytetyt lauseenvastikkeet. Käännöksessä on luotu myös valtava määrä uusia sanoja johtamalla, mikä kertoo syvällisestä suomen kielen hallinnasta. Mutta oliko Agricola sitten suomenkielinen, ruotsinkielinen vai kaksikielinen? Varmaa vastausta ei voida antaa. Savijärvi muistutti, että Agricola on kuitenkin synnyinseuduillaan Pernajassa ollut kosketuksissa sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten kanssa, joten edellytykset kaksikielisyydelle olivat olemassa. Agricolalla on siis ollut lapsuudessaan kontakteja sekä ruotsi kieleen että suomen kieleen. Ehkä Agricolan opintielle lähettänyt Pernajan kirkkoherra on ymmärtänyt kaksikielisyyden edut. vieraalla Ne ihmiset ovat harvassa, jotka pystyvät tuottamaan mitallista runoutta kielellä. 16

18 kiireestä kantapäähän Katri Savolainen AK I E L I K O L U M N I Kiirettä pitää. Perussanakirja määrittelee kiireen käytettävissä olevan ajan niukkuutena tai puutteena, hoppuna, hätänä. Vaikka meillä ei ole juuri muuta kuin aikaa, mihin se sitten häviää? Thomas Hylland Eriksen puhuu kirjassaan Hetken tyrannia kahdenlaisesta ajasta: nopeasta ja hitaasta. Monet työt ovat sellaisia, joiden hoitaminen edellyttää nopeutta, tehtävä on pieni, mutta välttämätön. Toisaalta on myös hitautta vaativia tehtäviä ja niihinkin pitäisi löytyä aikaa. Näiden kahden ajan välinen ristiriita aiheuttaa ahdistusta, näin siis Hylland Eriksen, jonka suosituksista mainitsen muutamia: Se mikä voidaan tehdä nopeasti, pitäisi tehdä nopeasti. Maleksiminen on hyve, jos siitä ei aiheudu kenellekään haittaa. Hitautta pitää suojella. On tärkeää vaihdella tietoisesti nopean ja hitaan ajan välillä. Työpaikan kahvihetkien keskusteluissa kiire on usein puheen aiheena, kiire on jatkuvasti läsnä. Minkälaisin kielellisin tavoin tätä kiirettä sitten tuodaan esiin. Tapoja on monia. Pääasiassa puhutaan siitä, ettei ehditä tekemään oikeastaan mitään ja tekemättömät työt kasaantuvat stressaaviksi pinoiksi. Kun pitää järjestää vaikka pienikin palaveri, otetaan kalenterit esiin ja yhteinen aika löytyy päivien päästä. Valituksen aihe on sekin, että ei ehdi tekemään mitään itselleen mieluista asiaa rauhassa. Kun tuttavia tapaa ja kysyy, mitä kuuluu, vastaus on lähes poikkeuksetta On ollut kiireitä. Monet haaveilevat siitä, mitä kaikkea tekisivät, jos olisi aikaa. Eläkkeelle siirtymistä odotetaan, vaikka myös eläkeläiset valittavat kiireitään. Tosin heidän kiireistään puhuvat ehkäpä enemmän vielä työssä olevat ehkä jotenkin leikkisästi. Kuitenkin eräs eläkkeellä oleva on uskaltautunut toteamaan, että ei niitä kiireitä niin liiaksi ole. Julkisuudessa korostetaan myös jatkuvasti kiirettä: lehdissä, televisiossa, radiossa lähes kaikissa ohjelmissa perustellaan asioita viittaamalla nykyihmisten kiireiseen elämään. Kun julkisuuden ihmisiä haastatellaan loman tai vaikkapa joulun vietosta, kaikki korostavat sitä, että haluavat kaiken kiireen jälkeen viettää rauhaisan loman tai joulun. Monissa ruokaohjelmissa kokit antavat ohjeita kiireisille ihmisille. Kiire on asettunut lasten maailmaan, myös kouluun. Opetusharjoittelijoiden tunteja seuratessani olen koonnut muutamia mainintoja, miten viitataan siihen, että on kiire. Harjoittelijat ovat suunnitelleet tunnit tarkkaan, kuten heidän tehtävänsä onkin. Ja jos oppilaat innostuvat jostain, harjoittelija saattaa kiirehtiä asiasta seuraavaan Ei nyt tänään ehditä lukea näitä, katsotaan, ehkä joskus. Me ei kyllä nyt varmaan keritä. Joskus kuulen selvää patisteluakin Että me keritään vielä tämän tunnin aikana. Reippaasti nyt, että ehditään. Kiireettäkin voidaan edetä Tehkää ihan rauhassa, ei ole mitään kiirettä, mutta silloinkin todetaan erityisenä tapauksena, ettei ole kiirettä. Voisiko kiireen valuttaa kantapäähän ja polkaista pois? Kiireestä tuskin pääsee eroon, mutta voi ainakin yrittää päästä kiireestä puhumisesta. Itse olen tainnut pistää pääni pensaaseen: kun en puhu kiireestä, sitä ei olekaan. Vai olenkohan laiska, ja sitähän ei kukaan kunniallinen työntekijä halua tunnustaa. 17

19 u n i v e r s teksti Annika Selin kuva Johanna Kokkola Piispa Huovinen on vaikuttunut teologisen tiedekunnan yhteisöllisyydestä Helsingin hiippakunnan piispa Eero Huovinen kävi pitämässä päivämessun Joensuun yliopistossa maaliskuussa. Messun jälkeen Huovinen tapasi läntisen teologian tiedekunnan opiskelijoita ja henkilökuntaa. Huovinen myöntää 1990-luvun alussa, laman aikana epäilleensä, saataisiinko Joensuuhun teologista tiedekuntaa. Nyt hän kuitenkin pitää sen perustamista kymmenen merkittävimmän kirkkohistoriallisen tapahtuman joukossa Suomessa. Uusi tiedekunta tuo teologisen tieteen kentälle tuoretta keskustelua. Joensuun yliopiston teologisessa tiedekunnassa vallitsee erityislaatuinen ja myönteinen henki. Yhteisöllisyys, vuorovaikutus ja keskustelu vaikuttavat tiedekunnan ja teologin identiteettiin innostavasti. Tällä hetkellä Joensuun yliopisto tuottaa kymmenestä viiteentoista prosenttia maamme teologian maistereista, mutta Huovinen uskoo luvun nousevan tulevina vuosina. Joensuun merkitys tulee kasvamaan niin tutkimuksen, opetuksen kuin koulutuksenkin puolella. Uudessa tiedekunnassa on mahdollisuus uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin, mikä tosin vie oman aikansa. Kun väitöskirjojen määrä lisääntyy, se toimii yliopiston vitaalisuuden ja dynaamisuuden hyväksi. Kun tutkimus vahvistuu, niin sen myötä vahvistuu myös opetus. Huovisen mielestä se, että Joensuun yliopistossa ovat edustettuina niin ortodoksinen kuin läntinenkin teologia, on ainutlaatuista. Se on hyvä ja hedelmällinen lähtökohta sekä tieteenharjoittami- Piispa Eero Huovinen piti päivämessun Joensuun yliopiston Genesis-kappelissa. 18

20 Uudessa tiedekunnassa on mahdollisuus innovatiivisiin ratkaisuihin. Kevättervehdys Alumneilta selle että kirkkojen elämälle. Vuorovaikutus ortodoksien kanssa on rikastuttanut myös luterilaista kirkkoa. Huovinen pitää tällaista kirkkojen välistä kanssakäymistä hyvänä mallina kaikille kristillisille yhteisöille. Joensuun tiedekunnan mallia voi pitää korkealuokkaisena vientitavarana, sillä tällainen yhteistoiminta ei ole kovin yleistä muualla maailmassa. Huovinen on yllättynyt siitä, miten paljon yhteistä ortodoksisella ja läntisellä teologialla on. Siksi opinnoissakin on paljon integroimisen varaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että läntisen teologian on kunnioitettava ortodoksista teologiaa yhteistyön etenemisessä, sillä ortodokseilla on oma, vahva identiteettinsä. Pappispulaa ei Huovisen mukaan ole näkyvissä. Suurin yksittäinen keino torjua luterilaisen kirkon pappispulaa on Joensuun yliopiston teologinen tiedekunta. Erityisestä merkitystä Joensuusta valmistuneilla papeilla on muun muassa Kuopion, Mikkelin, Oulun ja Lapuan hiippakunnissa. Papin tärkeimpinä ominaisuuksina Eero Huovinen pitää kolmea asiaa: hengellistä kutsumusta, teologista pätevyyttä ja persoonallista soveltuvuutta työhön. Papin on kyettävä kriittiseen ja johdonmukaiseen ajatteluun. Maltti pysähtyä ja ajatella on teologille tärkeää, pelkkä arkinen toiminta ei riitä. Itseään on kehitettävä ja itsetuntemusta on lisättävä omaa toimintaa ja ajattelua arvioimalla. Papin on puhuttava seurakunnalle yksinkertaisesti, muttei tyhmiä. Siksi kirkkohistoria, Raamattu, kirkon oppi ja nykyajan aatevirtaukset on tunnettava hyvin. Kevätaurinko saa ilmeet kirkastumaan ja katseet suuntautumaan ulos pitkän, pimeän talven jäljeltä. Alumnit haluavat osaltaan innostaa Joensuun yliopiston sekä nykyisiä että entisiä opiskelijoita hakeutumaan kevät- ja kesätapahtumiin ja samalla aloittamaan verkostoitumisen, josta on aina hyötyä myös työelämässä. Hiljaiselon jälkeen Joensuun yliopiston Alumnit ry. järjestää ensimmäisen alumnien elokuvatapahtuman yhdistettynä alumniluentoon tiistaina 17. huhtikuuta. Professori Seppo Knuuttila luennoi ennen elokuvaa paluu-teemasta. Elokuvana on Kay Pollakin ohjaama Niin kuin taivaassa. Elokuva on ihastuttava, humoristinen, koskettava ja lämmin tarina paluusta kotiseudulle. Se kertoo keski-ikäisestä, maailmankuulusta kapellimestarista, joka saa burn outin partaalla oivalluksen Nyt kun Suomi on laulettu maailmankartalle, on tärkeää välittää maastamme myönteinen tai ainakin väkivallaton kuva. Seuraavat uutiset vaikeuttanevat matkailunedistämisammattilaisten työskentelyä: palata lapsuutensa kotikylään. Suunniteltu täyslepo ei kuitenkaan toteudu, vaan pian hän huomaa johtavansa paikallista kirkkokuoroa ja sen värikkäitä persoonia. Tilaisuus alkaa klo Opiskelijat pääsevät elokuvaan ilmaiseksi esittämällä Joensuun yliopiston opiskelijakortin, muut alumnijäsenet omalla nimellään. Lämpimästi tervetuloa! Kevään muita tapahtumia ovat Flooran päivän juhla, toinen elokuvatapahtuma, ja alumnien tanssikurssi. Kesällä kokoonnutaan Ilosaareen Ilopiknikille jatsahtavissa merkeissä ja syksyllä jatkuvat elokuvat alumniluentoineen. Seuraa ilmoittelua ja tervetuloa mukaan iloiseen seuraan. Jaana Minkkinen Joensuun Yliopiston Alumnit ry. puheenjohtaja Länsikairan Poron osakkaina on seitsemän Palojärven paliskunnan poromiestä, joitten lihat leikataan ja osa jalostetaan kylmäsavutuotteiksi ja makkaraksi. Veteen ammuttaessa on varottava kimmokkeita ja veneestä on turvallisinta ampua yksi metsästäjä kerrallaan. Jos puhuttaisiin poroisäntien tuottamasta lihasta, tuotteiden menekki ei laskisi yllättäen. Metsästysretkien houkuttavuutta taas lisää, jos veneessä vallitsee kuri ja järjestys: metsästäjät ampuvat yksi kerrallaan. 19

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä Suomen yliopistoksi 1.1.2010 Itä Suomen yliopisto

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Euroopan kirkkojen konferenssin kirkko ja yhteiskunta-komissio järjesti yhdessä Suomen ortodoksien kirkon ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon sekä

Lisätiedot

Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry. Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012

Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry. Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012 Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012 Hevosmäärän historia 375 000 31 500 75 000 130 000 Hevosmäärän jakautuminen Hevostalouden tunnuslukuja Suomessa n. 75 000

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002

Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002 Sosiologian opetus ja tutkimus 30 vuotta Joensuun yliopisto Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002 Jukka Oksa 13.12.2002 Karjalan tutkimuslaitos Joensuun yliopiston erillislaitos, perustettu

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Hevosalan fiilisbarometri 2015

Hevosalan fiilisbarometri 2015 Hevosalan fiilisbarometri 2015 Yhteenveto tuloksista Sirpa Pussinen ja Terhi Thuneberg Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) Kyselyprojektissa mukana HAMKin hevostalouden opiskelijat Riikka Alijoki, Marika

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 18.5.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Toiminnan tavoitteet Tarjota nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JOENSUUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston kirjaston rakentaminen ja tilastoinnin haasteet. Jarmo Saarti Itä-Suomen yliopiston kirjasto Yhteistilastopäivä 8.12.

Itä-Suomen yliopiston kirjaston rakentaminen ja tilastoinnin haasteet. Jarmo Saarti Itä-Suomen yliopiston kirjasto Yhteistilastopäivä 8.12. Itä-Suomen yliopiston kirjaston rakentaminen ja tilastoinnin haasteet Jarmo Saarti Itä-Suomen yliopiston kirjasto Yhteistilastopäivä 8.12.2009 Itä-Suomen yliopisto - tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus PROFESSORILUENTO Professori Johanna Niemi Prosessioikeus Oikeustieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori Johanna Niemi pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta 2014

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot