Euroopan unionin tutkimusohjelmat tarjoavat käytännön kansainvälistymistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan unionin tutkimusohjelmat tarjoavat käytännön kansainvälistymistä"

Transkriptio

1

2 Seppo Kellomäki Metsätieteellisennäkökulma tiedekunnan dekaani Euroopan unionin tutkimusohjelmat tarjoavat käytännön kansainvälistymistä Viime vuoden loppupuolella käynnistynyt Euroopan unionin (EU) 7. puiteohjelma avaa monia mahdollisuuksia kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. Joensuun yliopiston näkökulmasta mielenkiintoisia aloja ovat muun muassa tieto- ja viestintäteknologia, materiaalitutkimus, energia, ympäristö ja ilmasto sekä yhteiskunnalliset ja humanistiset alat. Vaikka pääpaino on luonnontieteissä ja tekniikassa, tarvitaan EU:n kehittämisessä myös vahvaa yhteiskuntatieteellistä ja humanistista osaamista. Monet näistä tutkimusaloista painottavat metsiin liittyvää tutkimusta, vaikka perinteisiä metsäteemoja onkin vaikea löytää. Erityisteemoiksi nousevat sellaiset kysymykset kuin puuaineen ominaisuuksien optimointi eri käyttötarkoituksiin ja metsäbiomateriaalien käyttö uusien tuotteiden kehittämisessä. Myös metsäbioenergia ja metsien sopeutuminen ilmastonmuutokseen saavat vahvan painon. Kaikki nämä teema-alueet ovat aidosti monitieteisiä, ja ne tarjoavat oivia yhteistyöfoorumeja eri tieteenalojen edustajille. EU:n tutkimushankkeisiin kannattaa osallistua monista syitä. Pelkästään niiden tarjoama rahoitus on hyvä syy, sillä ulkopuolinen rahoitus on nousemassa yhä tärkeämmäksi yliopistoyksiköiden rahoituksessa. Toisaalta yliopiston strategisessa henkilöstösuunnitelmassa on tavoitteeksi asetettu asteittainen siirtyminen neliportaiseen järjestelmään, jossa tohtorikoulutuksesta edetään post doc- ja tutkijaopettajavaiheiden kautta jopa professoriksi. EU-hankkeet eivät toteuta suoraan tätä mallia, mutta erityisesti post doc -vaiheessa ne tarjoavat ainutlaatuisia mahdollisuuksia kartuttaa tieteellisiä taitoja. Kansainvälinen hanke koulii hyvään suunnitteluun ja kurinalaiseen työskentelyyn. Toisaalta se tarjoaa perspektiiviä arvioida omaa työtä ja parantaa mahdollisuuksia tunnistaa innovatiivisia tutkimusteemoja. Ulkomaisten kumppaneiden kanssa julkaistu työ saattaa olla juuri se tekijä, joka ratkaisee kotimaisen hankkeen hakijansa eduksi. EU-hankkeet tarjoavat myös mahdollisuuden oppia, miten kulttuurierot vaikuttavat tutkimuskäytäntöihin. Erilaiset arvot ja tavat jäsentää tutkimusongelmia ovat kansainvälisten hankkeiden suuria haasteita ratkaisuja ongelmiin oppii vain osallistumalla hankkeisiin. Kansainvälisiä hankkeita kannattaa katsella myös rekrytoinnin näkökulmasta. Niissä tapaa innostuneita ja motivoituneita nuoria, jotka etsivät sopivaa jatko-opiskelupaikkaa. Kansainvälisten hankkeiden arvo jatko-opiskelijoiden rekrytoinnissa voi olla todella suuri, kuten metsätieteellisen tiedekunnan myönteiset kokemukset osoittavat. Kansainväliset tutkimushankkeet toteuttavat Joensuun yliopiston strategiaa, ja ne ovat sitä arkipäivän kansainvälisyyttä, jota tarvitaan tiedeyliopiston kehittämisessä. Yliopiston hallinto on luonut hankkeiden toteuttamiseen selkeät toimintamallit. Aloite on kuitenkin tiedekunnissa ja laitoksilla sekä viime kädessä tutkijoilla, joiden ajattelu ja oivallukset ovat jokaisen hankkeen takana. Ideasta se ei useinkaan ole kiinni, mutta myyvä hanke on työn ja vaivan takana.

3 u n i v e r s teksti Sari Eskelinen kuvat Varpu Heiskanen Humman hyvinvointi puntarissa Eläinten hyvinvointia määritellään usein luonnontieteellisestä näkökulmasta. Yhteiskuntatieteilijää kuitenkin kiinnostaa kysymys tiedosta ja asiantuntijuudesta. Kenellä on siis valta määritellä, mistä eläinten hyvinvoinnissa on kyse? Eläinten hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat nousseet voimakkaasti julkiseen keskusteluun 1990-luvun aikana. Pontta keskustelulle ovat antaneet muun muassa tehomaatalouteen liittyvät ongelmat. Kaiken keskustelun keskellä askarruttava kysymys kuitenkin on, mistä eläinten hyvinvoinnissa itse asiassa on kyse. Hevostutkija Nora Schuurman suuntaa huomionsa asiantuntijuuteen. On hyvä pohtia, millaisia käsityksiä ihmisillä on eläinten hyvinvoinnista, ja miten he yhdistelevät erilaisia käsityksiä. Keskeistä on myös kysymys asiantuntijuudesta eli siitä, kenellä on hallussaan oikea tieto hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä. Schuurman työstää parhaillaan hevosenhoitoa ja hevosten hyvinvointia käsittelevää yhteiskuntapolitiikan väitöskirjaa. Hän selvittää hevosen hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä hevosenomistajien ja muiden hevosalan toimijoiden kautta ja haastattelee tutkimukseensa itäsuomalaisia hevosihmisiä, niin harrastehevosten omistajia kuin ammattilaisiakin sekä hevosalan valtakunnallisia vaikuttajiakin. Tavoitteenani on lisätä ymmärrystä hevosenpitoon ja hevosten hyvinvointiin liittyvistä yhteiskunnallisista tekijöistä. Yhteiset periaatteet, erilaiset toimintamallit Nykyiset käsitykset hevosen hyvinvoinnista ovat monitahoisia. Vaikka on olemassa joukko kaikkien allekirjoittamia periaatteita, voivat ihmiset ymmärtää ne eri tavoin. Voidaan esimerkiksi hyväksyä yleisesti, että hevosen on saatava viettää vapaata hevosen elämää ulkona. Yhdelle hevosenomistajalle tämä voi merkitä hevosen muutaman tunnin päivittäistä jaloittelua tarhassa, toiselle taas lähes ympärivuorokautista oleskelua laitumella isossa laumassa. Kysymys siitä, miten hevosenomistajat ratkovat näihin erilaisiin käsityksiin liittyviä ristiriitoja on tärkeä, sillä kaikki perustelevat toimivansa hevosen parhaaksi. Erilaisten toimintamallien taustalle kätkeytyy erilaisia käsityksiä eläimestä eläimenä. Schuurmania kiinnostaakin tutkia, miten hevosen hyvinvointiin liittyviä käsitteitä on ymmärretty ja millaisia käsityksiä hevosesta eläimenä niiden taustalle kätkeytyy, sillä ne kuvaavat osaltaan yhteiskunnassa vallitsevia eläinja luontosuhteita. Toisaalta hevoset voidaan ymmärtää osaksi luontoa, mutta samanaikaisesti käsitys hevosesta luonnonvaraisena olentona voi olla hyvinkin välineellinen ja urbaani. Onkin mielenkiintoista pohtia, millaisina kelpuutamme hevoset eli miten määrittelemme niiden paikan yhteiskunnassa. Tutkimuskohteena hevoset ovat Schuurmanin mielestä haastavia. Ne eivät ole puhtaasti lemmikkejä, mutta eivät toisaalta tuotantoeläimiäkään. Hevosurheilussa niillä on välinearvoa, mutta toisaalta hevosharrastajat kohtelevat hevosia myös kumppaneina. Hevosissa on kiinni myös paljon rahaa ja erilaisia liitännäistoimintoja. Hevosharrastus on vahvassa kasvussa Hevosharrastus on kasvanut Suomessa voimakkaasti viime vuosien aikana. On laskettu, että maassamme on tällä hetkellä noin aktiivista rat-

4 Tamma Vauhti-Tittani ja ruuna I.L. Ponnen Tahti nauttivat laitumella kevättalvisesta päivästä. sastuksen harrastajaa. Kesäisin heidän määränsä lisääntyy noin :lla. Lisäksi ravipuolella on aktiivisia harrastajia noin ja ravitapahtumia seuraa raviradoilla vuosittain noin katsojaa. Ratsastuksen harrastajien määrän kasvua selittävät Schuurmanin mukaan useat yksittäiset tekijät. Viime vuosikymmenellä lajin pariin tuli paljon uusia harrastajia, joita Schuurman kuvaa ratsastuksen toiseksi sukupolveksi. Heidän joukossaan on paljon ja 70-luvuilla harrastuksen aloittaneen sukupolven lapsia. Toisaalta ratsastuksesta on tullut aiempaa hyväksyttävämpi harrastus ja aloittaneiden joukossa on entistä enemmän aikuisia. Nykyisin esimerkiksi kengittäjä kehtaa kertoa olevansa kengittäjä, kun joskus aikaisemmin saatettiin ajatella, että onko miehessä miestä, jos hän kengittää hevosia. Nyt sellainen leima on hälventynyt. Ratsastuksen harrastajien määrän kasvua selittää myös yleisempi yhteiskunnallinen muutos. Vapaa-ajan ja käytettävissä olevan rahan määrä on lisääntynyt, mikä on kasvattanut kalliiksi mielletyn lajin suosiota. Nyt ihmisillä on resursseja satsata aikaa ja rahaa vieviin harrastuksiin. Moni onkin valmis sijoittamaan omaan hevoseen, mikä on puolestaan lisännyt muun muassa täysihoitotallien kysyntää. Myös kasvukeskusten lähettyvillä sijaitsevien hevostilojen kysyntä on voimakasta. Hevosenpitoon soveltuvia pientiloja menisi kaupaksi huomattavasti nykyistä tarjontaa enemmän. Tästä Schuurmanilla on myös omakohtaista kokemusta, sillä hän etsi perheensä kanssa sopivaa hevostilaa kolmisen vuotta. Kasvukäyrien takana tutkimuksellisia haasteita Uusien harrastajien vanavedessä hevosten määrä on kääntynyt reippaaseen nousuun 1980-luvun aallonpohjan jälkeen. Suomessa on tällä hetkellä noin rekisteröityä ratsu- ja ravihevosta ja yhä useampi harrastaja on valmis hankkimaan oman hevosen. Kasvukäyrien takana riittää hevosen hyvinvointiin liittyviä tutkimuksellisia haasteita. On hyvä pohtia esimerkiksi sitä, miten hevosten määrän lisääntymiseen pitäisi suhtautua ja millaisia ongelmia määrän kasvaminen voi aiheuttaa. Myös kysymys oikeasta tiedosta ja asiantuntijuudesta on keskeinen. Nykyisin on jo melko tavallista, että henkilöt, joilla ei ole ennestään paljon tietoa hevosenpidosta, saattavat ostaa hyvinkin nopeasti itselleen oman hevosen. Tämä voi johtaa hevosten hyvinvoinnin ongelmiin. Lieveilmiöt voivat olla erilaisia. Ravureiksi ja ratsuiksi soveltumattomia hevosia saatetaan esimerkiksi kierrättää vuosia omistajalta toiselle. Näitä niin sanottuja kiertolaishevosia on usein melko helppo myydä juuri kokemattomille hevosharrastajille. Toisaalta myös kalliita kilpahevosia voidaan myydä taitamattomille ratsastajille. Kun kallis kilparatsu ei siten pärjääkään odotetulla tavalla, synty uudenlaisia tilanteita ja hevosen huonoa kohtelua. Kun hevosesta ei tule voittajaa, se voi saada selkäänsä.

5 univers Omat hevoset pitävät Nora Schuurmanin kiinni hevosmaailman arjessa myös tutkimustyön ulkopuolella. Entistä enemmän löytyy siis niitä hevosenomistajia, joilla ei ole juurikaan kokemusta hevosenpidosta. Ratsastuspuolella siihen on osaltaan vaikuttanut se, että harrastuksen luonne on muuttunut. Vapaa-aika on muuttunut nopeatempoisemmaksi. Kun ratsastustunti loppuu, vanhempien auto on jo pihassa odottamassa, eikä aikaa hevosen hoitamiseen enää ole. Vielä ja 80-luvuilla ratsastusta harrastaneet tytöt viettivät paljon aikaa talleilla ja yrittivät saada hoidettavakseen erilaisia hevosia. Silloin tallit olivatkin paikkoja, joissa saatiin monipuolista oppia hevostaidoissa. Hevosenpito on myös demokratiakysymys Perinteiset hevostaidot eivät kuitenkaan ole Suomesta kadonneet ja maastamme löytyy edelleen pitkänlinjan hevosalan ammattilaisia, joilla on hallussaan hevosenpitoon liittyvää tietoa. Heidän keskuudessaan on viime aikoina keskusteltu siitä, kenellä pitäisi olla oikeus pitää hevosta. Hevosilta helposti odotetaan myös ihmisenkaltaista ajattelua ja päättelyä. Schuurman näkeekin hevosenpidon myös eräänlaisena demokratiakysymyksenä. Lainsäätäjä ei ole asettanut esimerkiksi tallien pitäjille ammattitaitovaatimuksia. Suomesta löytyy talleja, joiden pitäjillä ei ole sellaista ammattitaitoa, että he pystyisivät tarjoamaan esimerkiksi ratsastuksen harrastajille sellaista oppia ja turvallisuutta kuin pitäisi. Vanhoissa hevospiireissä onkin keskusteltu siitä, onko oikein, että kuka tahansa saa pitää hevosia. Demokratiaa olisi, että kaikki saavat harrastaa. Ammattitaidottomien tallien syntyminen on sitten lieveilmiö, joka vaatii ratkaisua. Eläinten oikeudet pinnalla Eläinten hyvinvoinnin kysymykset liittyvät laajempaan eläinten oikeuksista käytyyn keskusteluun. Tällä hetkellä eläimiin liittyvä moraalinen keskustelu on voimakasta. Schuurman arvioi, että ilmiö heijastelee kaupungistumista ja ihmisten tietynlaista etääntymistä eläimistä. Kun oma leipä ei ole kiinni tuotantoeläimissä, niihin on helpompi luoda myös emotionaalinen suhde. Kielteisimmillään ilmiö näkyy eläinten inhimillistämisenä. Lemmikkieläinmarkkinat ovat pullollaan erilaisia perheiden nelijalkaisille ystäville tarkoitettuja ruokia, asusteita ja leluja. Inhimillistäminen ei ole vierasta hevospuolellakaan. Hevosiakin paapotaan eri tavoilla. Niille puetaan esimerkiksi ylle paksuja loimia ja tarjotaan erilaisia ruokia ilman, että selvitetään millaisesta ravinnosta on kyse. Hevosilta helposti odotetaan myös ihmisenkaltaista ajattelua ja päättelyä. Kun eläimet eivät sitten toimikaan odotetulla tavalla, niitä voidaan rangaista.

6

7 u n i v e r s Suomenhevosen juhlavuonna tehdään kunniaa Suomen hyvinvointia osaltaan rakentaneille hevosille. Jaana Kanervan 17-vuotias Ensi-Ajatus tekee edelleen perinteisiä metsä- ja maataloustöitä. teksti Sari Eskelinen kuvat Varpu Heiskanen Hevostutkimus uusille urille Suomenhevosta juhlitaan tänä vuonna. Kantakirjan perustamisesta on kulunut sata vuotta ja juhlan kunniaksi Suomen Hippos on kustantanut kotimaisen hevosrodun historiaa ja nykypäivää luotaavan teoksen. Yksi juhlakirjan kirjoittajista on Karjalan tutkimuslaitoksella työskentelevä erikoistutkija Mikko Kumpulainen, joka on perehtynyt hevostalouden merkitykseen Suomessa. Omaa erikoisalaani on maaseutututkimus laajemmin ja hevostutkimus on tuonut sille mukavaa vastapainoa. Yhteiskuntatieteissä hevostutkimusta on tehty melko vähän ja hevosiin liittyvä tutkimus onkin ollut pääasiassa maataloustieteellistä. Siinä taas on keskitytty muun muassa jalostukseen liittyviin kysymyksiin. Hevostalouden merkitys on lisääntynyt todella paljon viime vuosina ja myös maaseutututkijat ovat rekisteröineet ilmiön. Yhteiskuntatieteellinen hevostutkimus on kuitenkin nousemassa esiin muun yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen vanavedessä. Nora Schuurmanin hevosen hyvinvointiin ja hevosenpitoon keskittyvän tutkimuksen lisäksi Suomessa on tekeillä myös muutamia muita hevosalaan liittyviä väitöskirjoja. Hevostalouden merkitys on lisääntynyt todella paljon viime vuosina ja myös maaseutututkijat ovat rekisteröineet ilmiön. Hevosala on Suomessa nykyisin jo merkittävä työllistäjä. On laskettu, että vuonna 2005 hevostalous työllisti Suomessa noin henkilöä, mikä on enemmän kuin monien suomalaisten suuryritysten työntekijämäärä. Hevosten merkitys suomalaisen hyvinvoinnin rakentajana on myös historiallisesti kes-

8 Toivottavasti yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen voimistumiseen reagoidaan akateemisessa maailmassa jatkossakin niin, että alalle syntyy yliopistotutkijan vakansseja. Mikko Kumpulaisen oma kosketuspinta hevostutkimukseen on vahva jo käytännönkin kautta. Yläsavolaisen pientilan kasvatti teki töitä kotitilan työhevosten kanssa ja myöhemmin ura hevosten parissa jatkui ravipuolella. keinen. Suomalaisen metsäteollisuuden alkumetreillä savotoilla oli mukana noin hevosta. Nykyisin taas hevosharrastuksen myötä maaseudulla sijaitsevilla asuinpaikoilla on kysyntää ja sitä kautta maaseudulle voi syntyä myös alan osaamiskeskittymiä. Yksi esimerkki täällä Pohjois-Karjalassa löytyy muuttotappioalueelta Ylä- Karjalasta. Hevosten määrän lisääntyminen taas on antanut pontta hevosten hyvinvoinnin tutkimukselle myös yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Kehittyvä tutkimusala Joensuun yliopistossa yhteiskuntatieteellinen eläintutkimus on pieni, mutta vahvasti kehittyvä tutkimusala. Lähivuosina yhteiskuntapolitiikan alalta on valmistumassa useita aihealueeseen liittyviä väitöskirjoja, joissa tarkastellaan hevosen hyvinvoinnin ohella muun muassa suomalaista susipolitiikkaa ja turkistarhausta. Yhteiskuntatieteellinen eläintutkimus alkoi Suomessa nousta esiin vuosituhannen vaihteessa. Myös täällä Joensuussa on tehty paljon töitä, että alan tutkimus löisi itseään läpi. Nuorehko tutkimusala on syntynyt ympäristöpolitiikan jatkoaaltona. Sen piirissä tehdään paljon muun muassa eläinten hyvinvointiin sekä eläinten ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen liittyvää tutkimusta. Suomessa ympäristöasioihin kohdistuvassa tutkimuksessa on ollut mukana tietynlainen emansipatorinen ote. Eläinten hyvinvointiin liittyvien kysymysten lisäksi tutkijat ovat olleet kiinnostuneita muun muassa ihmisen ja eläimen välisen suhteen eettisyydestä sekä siitä, miten ihminen on käyttänyt eläimiä hyväkseen. Kansalaiskeskustelussa yhteiskuntatieteelliseen eläintutkimukseen liitetään herkästi viherpiipertelyn leima. Kumpulainen muistuttaa, että kuva on muuttunut sitä mukaa, kun alan tutkimusta on tullut lisää. Ympäristötutkimuksen pioneerit ovat tehneet jo sen suurimman työn. Täällä Joensuussa professori Pertti Rannikko on osaltaan vaikuttanut yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen läpilyömiseen. Alan tutkimuksen vahvistumista edesauttaa osaltaan vuonna 2006 toimintansa aloittanut Eläinten hyvinvoinnin tutkijakoulu, jossa on mukana viisi korkeakoulua sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT). Valtakunnallinen yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen tutkijaverkosto puolestaan perustettiin syksyllä Eläinten hyvinvoinnin tutkijakoulussa yhdistyvät sekä luonnontieteellinen että yhteiskuntatieteellinen tutkimus. Joensuulaisista jatko-opiskelijoista tutkijakoulussa ovat mukana Nora Schuurmanin lisäksi Katri Karkinen ja Outi Ratamäki. Eläinten hyvinvoinnin tutkimuksessa uusia päänavauksia löytyy myös Joensuun ja Kuopion liittoyliopistohankkeesta, joka Kumpulaisen mukaan antaa erinomaiset lähtökohdat eläintutkimukselle. Joensuun yhteiskuntatieteellinen osaaminen täydentää Kuopiossa tehtävää luonnontieteisiin painottunutta eläinten hyvinvoinnin tutkimusta. Toivottavasti yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen voimistumiseen reagoidaan akateemisessa maailmassa jatkossakin niin, että alalle syntyy yliopistotutkijan vakansseja.

9 univers Kenttätutkimuslaboratorio valmistuu toukokuun loppuun mennessä. Kenttätutkimuslaboratorio harjakorkeuteen Mekrijärven tutkimusaseman kenttätutkimuslaboratorion rakentaminen on edennyt harjannostajaisvaiheeseen. Vajaat kolme miljoonaa euroa maksava laboratorio täydentää tutkimusaseman ympäristössä jo olemassa olevia koejärjestelyjä ja muodostaa yhdessä niiden kanssa erinomaiset mahdollisuudet muuttuvien ympäristöolosuhteiden vaikutusten tutkimiseen. Toukokuun 2007 lopussa valmistuvassa kenttätutkimuslaboratoriossa tutkitaan muuttuvien ympäristöolosuhteiden vaikutuksia metsäluontoon kokeellisesti. Uuden laboratorion avulla voidaan etsiä vastausta esimerkiksi siihen, miten kohonnut lämpötila ja ilman hiilidioksidipitoisuus yhdessä lisääntyneen UVBsäteilyn kanssa vaikuttavat kasveihin tai vesiekosysteemeihin. Rakennushanke merkitsee myös kansainvälisen tutkimustoiminnan lisääntymistä Mekrijärvellä ja vahvistaa Kenttätutkimuslaboratorion harjannostajaisia vietettiin 22. helmikuuta. Joensuun yliopiston edellytyksiä kilpailla Euroopan unionin tutkimusrahoituksesta vahvalla Metsä ja ympäristö -osaamisalallaan. Laajentuva tutkimustoiminta varmistaa myös nykyisten työpaikkojen säilymisen ja tuonee uusia työmahdollisuuksia tutkimuksen kenttätehtävissä Mekrijärvellä. Kenttätutkimuslaboratorion kokonaiskerrosala huoltorakennuksineen on noin 890 neliömetriä. Hanke toteutetaan Itä-Suomen lääninhallituksen myöntämällä Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksella. Rakennushankkeen pääurakoitsija on Rakennusliike Esko Toivonen Oy.

10 kolumni Jukka Korpela federaatio Takametsien henkiset johtajat ovat saaneet tukevan otteen joensuulaisesta federaatiokeskustelusta: kun kyykitään kuusen katveessa ihan hiljaa, niin mikään ei muutu. Junan tuomana toivoisi, että moni asia muuttuisi. Omat nuoret saisivat mennä Turkuun opiskelemaan, ja paluumuuttajiin eli maitojunalla tulijoihin pitäisi suhtautua vähemmän innostuneesti: he eivät useimmiten tuo mukaan uutta vaan haikailevat omaa menneisyyttään. Rasistinen antisavolaisakseli veisaa sammakkoperspektiivistään virttä siitä, kuinka savolaiset ryöstävät nyt yliopistonkin. Todellisuudessa kuitenkin pohjoiskarjalaiset nyhjäävät ja odottavat, että meille annettaisiin jotakin silloin, kun savolaiset ottavat itselleen kuuluvan osan. Jospa pohjoiskarjalaisetkin itsenäistyisivät! Luulisi, että eteenpäin meneminen kiinnostaisi yliopistolaisia enemmän kuin maakunnan upottavassa suossa tarpominen. Muutosta pelkäävällä ei pitäisi olla sijaa yliopistossa. Tiedeihmisen elämänasenne on mennä eteenpäin tuntematonta polkua haastavana, uteliaana ja uutta etsivänä. Tuttu ja turvallinen pitää kokea ikävystyttävänä ja vastenmielisenä asiana, joka kuuluu poroporvarillista turvaa haikaileville ei-yliopistolaisille. Kun resursseja yhdistetään, joku voi toki pudota kelkasta, mutta näin tapahtuu koko yhteiskunnassakin. Miksi yliopistolaisen paikan pitäisi olla turvatumpi kuin perloslaisen? Maksamme veroja yhdessä, ja siksi perloslaisen on oikeus odottaa yhteiskunnallista tasa-arvoa verorahojen käytössä eikä sitä, että tolkuttomia muinaisuuden suojatyöyksiköitä säästetään maakuntahengen hehkussa. Kun Itä-Suomen yliopisto toteutuu, Joensuun seutu ja sen asukkaat ovat suuria voittajia. Jos Joensuun yliopisto taantuisi karjalaiskulttuurin ytimeen omistautuneeksi Pohjois-Karjalan kansanopistoksi, seudun vakituisiksi juuttuneet asukkaat olisivat kärsijöitä. Junantuomien kannalta tämäkään ei ole onnettomuus: täältähän menee kiskoja poispäinkin. Suurin vaara on siinä, että Joensuu Kuopio-yhteistyö ei saavuta valtakunnallista uskottavuutta. Julkaistuista federaatiohankkeista vain tämä oli oikea hanke. Muut halusivat huippualkuisien nimikylttien verhossa vain lisää rahaa entiselle toiminnalleen. Kuitenkin asiantuntijan kaapuun pukeutuneet anttiherlinit ja heidän perässään juokseva media julistivat kannatuksensa pääkaupunkiseudun suunnitelmille. Erinomaista sivustatukea tälle politiikalle antavat ekonomien ja juristien likinäköiset ammattiyhdistykset. Kun vielä krokotiilin kyyneleitä valuttava Kari Raivio on pukeutunut erotuomarin valeasuun puolustaakseen Helsingin yliopiston reviirejä, on tärkeää, että tämä kritiikittömyys ei saa kannattajia hallitusvallan piiristä. Joensuun ja Kuopion on osoitettava asioiden oikea laita valtakunnan tasolla eikä tukehduttava oman hiekkalaatikkonsa pölyyn.

11 u n i v e r s Tuhat vuotta, noin 50 sukupolvea sitten, väestön määrä oli saavuttanut 50 miljoonan rajan. Tuolloin elettiin uuden ajan alkua ja tehtiin uusia keksintöjä, esimerkiksi ruuti, kompassi ja kirteksti Annika Selin kuva Johanna Kokkola Heikki Simola totesi luennossaan, että jo vuotta sitten on ihminen ollut ymmärrykseltään nykyihmistä vastaava. Huonontumisen historiasta Joensuun yliopiston erikoistutkija Heikki Simola ja professori Jukka Korpela tarkastelivat huonontumisen historiaa niin ihmisen kulttuurihistorian kuin historiatieteen näkökulmista Studia Generalia -luentosarjan tapahtumassa. Heikki Simola tarkasteli huonontumisen historiaa luennossaan Kaipuu kulta-aikaan. Ihmiskunnan muisti ja suunnaton muutos. Ranskassa 1800-luvulla löydetyt luolamaalaukset osoittavat, että jo vuotta sitten ihminen on ymmärrykseltään ollut nykyihmistä vastaava. Simola jakoi luennossaan kulttuurihistorian , tuhannen, sadan ja kymmenen vuoden perspektiiveihin. Noin viisisataa sukupolvea sitten syntyivät ih- miskunnan varhaisimmat kertomukset, myytit tähtikuvioiden synnystä. Maapallolla oli tuolloin noin viisi miljoonaa asukasta. Maanviljelyksen kehitys johti väestönkasvuun, mikä puolestaan aiheutti jatkuvan kriisien sarjan, joka on jatkunut historiassa näihin päiviin saakka. Kun väestö kasvoi, tarvittiin enemmän ravintoa, mikä johti kaskiviljelyyn, metsien tuhoamiseen ja eroosioon. Kulttuurimme kehitykseen viimeisen vuoden aikana sisältyvät muun muassa maanviljelys, karjanhoito, metallitekniikka, keramiikka, tekstiilit, taide, kirjoitusjärjestelmä ja matematiikka. Alkoholin keksimistä voidaan pitää myös merkittävänä kehitysaskeleena, sillä silloin sosiaalinen koheesio alkoi kehittyä. 10

12 japainotaito. Sata vuotta sitten elettiin jo modernia aikaa. Tuolloin väestön määrä oli kasvanut 500 miljoonaan. Modernin ajan voi katsoa alkaneen 1800-luvulla. Traktorin keksiminen oli merkittävä keksintö, sillä se mahdollisti entistä tehokkaamman maatalouden. Tällä hetkellä maapallolla on miljoonaa asukasta. Jukka Korpela tarkasteli huonontumisen käsitettä luennossaan Elämä on lifea ja työ ahdistaa! Historian kliseet ja huonontuva maailma historiatieteen näkökulmasta. Se miten huonontuminen kulloinkin ymmärretään, riippuu vallitsevasta näkökulmasta. Esimerkkinä Korpela kertoi, kuinka taudin kannalta asiat paranevat, jos potilas kuolee. Potilaan kannalta nähtynä asia on tietenkin päinvastoin. Euroopassa koleralle on käynyt huonosti, mutta kaupunkien hygienialle hyvin. Kun katsotaan asioita laajemmin, on maailma mennyt varmastikin parempaan suuntaan. Kuinka sitten määritellä huonontumisen historia historiatieteen perspektiivistä, Korpela kysyi. Historiasta tulee arkitasolla helposti pelkkien kliseiden ja metafyysisten latteuksien kokoelma, koska kukaan ei vaivaudu pohtimaan syvällisyyksiltä näyttävien lausahduksien todenperäisyyttä niiden historiallisissa konteksteissa ja todentamaan niitä aidoilla lähteillä. Korpela kysyi luennossaan, mitä historia siis on ja vastasi, että se on yritystä ymmärtää nykyisyyttä menneisyyden kautta. Lineaarinen aika tekee mahdottomaksi sen, että todellista tietämistä menneisyydestä voisi ollakaan. Historia ei ole tiede, joka luetteloi muinaisia tosiasioita. Vasta tosiasioiden tunnistaminen luo lähtökohdan tieteelliselle historialle. Korpelan mielestä ei ole oikein historiatieteen kannalta pohtia asioita huonontumisen tai parantumisen näkökulmasta, sillä sellaista ei olekaan kuin historiallinen totuus. Historian kannalta mielekästä on yrittää ymmärtää kehityskulkuja ja selittää, miksi jokin tietty rakenne muuttuu toiseksi. Muutoksen kutsuminen rappioksi on täydellisesti mielipidekysymys. Raja ja Venäjä -tutkimusta vahvistetaan Joensuun yliopisto vahvistaa Karjalan tutkimuslaitoksella tehtävää Raja ja Venäjä -painopistealan tutkimusta. Painoalalle perustetaan kolme professuuria. Elokuussa 2007 täytetään yhteiskunnallisen aluetutkimuksen ja yhteiskuntatieteellisen raja- ja Venäjä-tutkimuksen professuurit. Onnenmäki-säätiön lahjoittama kulttuurintutkimuksen professuuri täytetään vuoden 2008 alussa. Onnenmäki-säätiö lahjoitti viisivuotiseen kulttuurintutkimuksen professuuriin euroa. Lisäksi säätiö tukee tänä vuonna eurolla Karjalan tutkimuslaitoksen koordinoiman Venäjä Euroopassa -tutkijakoulussa väitöskirjatöitään tekeviä. Onnenmäki-säätiö haluaa apurahoja jakamalla tukea Joensuun yliopiston, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun, Joensuun ammatti-instituutin ja Helsingin yliopiston karjalaisen osakunnan opiskelijoita sekä karjalaista syntyperää olevia Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijoita. Lisäksi säätiö voi avustaa karjalaisuutta vaalivaa kulttuuritoimin- Itä-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto on myöntänyt yliopistolle Euroopan Sosiaalirahaston ESR-rahoitusta yhteensä euroa ajalle Rahoituksella vahvistetaan yliopiston optiikka, uudet materiaalit ja informaatioteknologia -osaamisalaa. Lisäksi tuetaan Joensuun ja Kuopion yliopistojen vahvistuvaa yhteistyötä yhdistämällä yliopistojen vahvoja osaamisaloja käytännön sovelluksiin. Hankkeiden aikana edistetään sellaisen osaamisen kehittämistä, jolla lisätään yliopiston kilpailukykyä kansallisesta ja kansainvälisestä rahoituksesta. ESR-rahalla rahoitetaan kahta hanketta. taa. Uusien professuurien perustamisen yhteydessä Karjalan tutkimuslaitos uudistaa organisaatiotaan. Perinteisestä jaosta humanistiseen ja yhteiskuntatieteelliseen osastoon luovutaan ja toiminta organisoidaan painoalapohjaisiksi tutkimuslinjoiksi. Niitä vetävät uudet professorit. Painoaloja ovat etnisyys ja kulttuuri, Venäjä, raja ja vuorovaikutus, aluekehitys ja -suunnittelu sekä maaseutu ja ympäristö. Yliopisto tavoittelee uusilla painotuksilla vahvaa asemaa raja- ja Venäjä-tutkimuksessa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Vuoden vaihteessa perustettu Eurooppa, itä ja länsi -osaamiskeskittymä on yksi yliopiston kahdeksasta uudesta strategisen kehittämisen painoalasta. Joensuun yliopistossa toimivat myös muun muassa Venäjä Euroopassa -tutkijakoulu sekä Finnish-Russian Cross-Border University (CBU). Lisäksi yliopisto koordinoi kahta valtakunnallista Venäjän tutkimuksen ja opetuksen hanketta. Yliopistolle ESR-rahaa miljoona euroa Fysiikan ja matematiikan laitoksen Optisen ja väritutkimuksen osaamisen vahvistaminen ja alan kansainvälinen yhteistyö -hankkeelle on myönnetty euroa. Hankkeen tavoitteena on optisen teknologian ja sen sovellusten osaamisen vahvistaminen. Kemian laitoksen Materiaali- ja biomolekyylitutkimushankkeelle on myönnetty rahoitusta euroa. Hankkeeseen osallistuu neljä kansainvälisesti tunnustettua tutkimusryhmää, joilla on omat erityisosaamisalueensa. Hankkeen tavoitteena on syventää ryhmien osaamista ja kilpailukykyä sekä kehittää uutta materiaali- ja biomolekyylitutkimusta edistävää tutkimusta. 11

13 u n i v e r s teksti Sari Eskelinen kuvat Pekka Ranta Tulkilta sujuu niin konsekutiivi kuin simultaanikin Tulkkauksen sivuaineopinnot antavat hyvät perusvalmiudet tulkin työhön. Savonlinnan käännöstieteen yksikkö tarjoa ainoana Suomessa maisteritason sivuainekokonaisuuden. Konsekutiivi, simultaani, rele, retour Termejä taitamattoman on pakko kysäistä käännösapua Savonlinnan kampuksen käännöstieteen opiskelijoilta. Konsekutiivi tarkoittaa peräkkäistulkkausta ja simultaani samanaikaistulkkausta. Reletulkkauksessa taas on kyse siitä, kun tulkattava konferenssi pidetään esimerkiksi japaniksi ja japania taitamattoman tulkin on otettava puhe englannin kopista. Retourissa taas tulkki ei tulkkaa äidinkieleensä, vaan jollekin vieraalle kielelle, saksan kieltä ja kääntämistä opiskeleva Susanna Peura selvittää. Peura opiskelee tulkkausta sivuaineenaan Savonlinnan käännöstieteen yksikössä. Mahdollisuus on ainutkertainen, sillä vastaavaa maisterivaiheen sivuaineopintokokonaisuutta ei löydy muista suomalaisista yliopistoista. Monissa yksiköissä tulkkauksesta on valittavissa vain yksittäisiä kursseja. Halusin käyttää mahdollisuuden hyväksi, koska ei voi tietää, milloin tulevassa kääntäjän työssä joutuu tulkkaamaan. Tulkkaus kiinnostaa siksikin, että pidän ihmisten kanssa työskentelystä. Englannin kieltä ja kääntämistä opiskeleva Annukka Jaakola kiinnostui tulkkauksesta käännöstieteen opintojen alkumetreillä, kun hän pääsi kokeilemaan konsekutiivitulkkausta. Se meni hyvin ja tulkkaus alkoi tuntua omalta jutulta. Tulkkaus tuntuu palkitsevalta, kun oman työnsä tulokset näkee ja kuulee heti. Onkin hienoa, että Savonlinnassa on mahdollisuus suorittaa tulkkauksen sivuaineopinnot. Saksan kieltä ja kääntämistä opiskeleva Jenni Vallenius löysi myös tulkkauksesta oman alansa. Mitä enemmän olen opiskellut alaa, olen huomannut, ettei kääntäminen ole se minun juttuni. Onkin hyvä, että tulkkauksesta on kolmisenkymmentä opistopistettä opintoja niille, jotka haluavat kokeilla sitä enemmän. Tarvitaan hyvää kielitaitoa Tulkkausta on ollut mahdollista opiskella sivuaineena Savonlinnassa syksystä 2005 lähtien. Ruotsin kielen ja kääntämisen lehtori Tutta Turpeinen kiittää silloisen kansainvälisen viestinnän laitoksen johtajaa Pekka Kujamäkeä, joka näki alan opetuksen tarpeet ja mahdollisuudet. On hienoa, että täällä Savonlinnassa nähtiin tarve, joka tulkkauksen kaltaisella asiantuntijapalvelulla on täällä Suomessa. Tulkkaukseen ei voi syventyä muutamilla yksittäisillä valinnaiskursseilla. Ensimmäisenä vuonna pystyttiin perustamaan opetusryhmät kaikkiin kolmeen Savonlinnassa opiskeltavaan pääkieleen eli englantiin, saksaan ja venäjään. Syksyllä 2006 tulkkauksen opinnot järjestettiin englannissa sekä sivukielenä opiskeltavassa ruotsissa. Koska tulkkauksen opintoihin sisältyy paljon harjoituksia ja opiskelu on intensiivistä, opiskeluryhmät ovat pieniä, 6 8 opiskelijan suuruisia. Opinnot voi aloittaa, kun kasassa on vähintään 120 opintopistettä, eli yleensä kolmantena opiskeluvuonna. Tulkkauksen opintoihin valittavilta opiskelijoilta vaaditaan hyvää kielitaitoa sekä äidinkielessä että vieraassa kielessä. Tulkkaus on asiantuntijatehtävä, eivätkä kaikki kielten opiskelijat siihen pysty. Hyvien tulkkaustaitojen saavuttamiseen vaaditaan hyvää kielitaitoa. Tulkiksi aikovan on erityisesti puhuttava erinomaisesti äidinkieltään, koska lähtökohta on, että tulkitaan omalle äidinkielelle. Hyvä kielitaito ei kuitenkaan yksistään riitä. Esimerkiksi hyvästä yleissivistyksestä on hyötyä, sillä tulkkaustehtävät voivat olla hyvinkin erilaisia. Tulkilta vaaditaan myös hyvää stressinsietokykyä sekä kykyä hyväksyä omat virheet. Tulkin työssä virheitä tulee välillä, ja 12

14 Annukka Jaakola ja Susanna Peura keskittyvät tulkkaamiseen. Etualalla Anne Kulta kuuntelee. koska ne ovat näkyviä, on tilanteista päästävä nopeasti yli. Tulkin on pystyttävä myös keskittymään ja hänellä on oltava hyvä paineensietokyky. Jos henkilö on hyvin itsekriittinen perfektionisti, se ei ole tulkin työssä paras mahdollinen lähtökohta. Työssä pitää tietysti pyrkiä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, mutta pitää myös hyväksyä, ettei sitä voi aina saavuttaa. Aitoja harjoitustilanteita kaivataan enemmän Tuntumaa tulkin ammattiin opiskelijat saavat lukuisissa opintoihin sisältyvissä harjoituksissa, joissa he paitsi tulkkaavat, myös kuuntelevat muita. Tärkeä osa opintoja on ylikielinen kolme päivää kestävä tulkkausseminaari, jossa opiskelijat saavat tuntumaa konferenssitulkkaukseen. Konferenssitulkkauksessa opiskelijat saavat tuntumaa siihen, että tulkkaus Ilkka Nevalainen, Heidi Niva ja Annukka Jaakola opiskelevat tulkkausta. 13

15 univers on myös kestävyyttä vaativa tehtävä, sillä puheita tulee aamu yhdeksästä neljään iltapäivällä. Osa opiskelijoista kokee harjoituksen niin rankaksi, etteivät he halua tehdä jatkossa konferenssitulkkauksia. Osa taas kokee sen vaativaksi, mutta älyllisesti palkitsevaksi. Turpeinen toivoisi yliopistolle enemmänkin ulkopuolisia puhujia, jotta opiskelijat saisivat riittävästi aitoja harjoitustilanteita. Esimerkiksi englannin tulkkausryhmän opiskelijat tulkkaavat kaikkien mahdollisten Savonlinnan kampuksella käyvien vierailuluennoitsijoiden esitykset. Opiskelijat tekevät tulkkauksia myös koulun seinien ulkopuolella. Jaakolalla ja Valleniuksella on tästä tuoretta kokemusta, sillä he tulkkasivat Joensuussa vierailleen japanilaisprofessori Shigeki Nakauchin psykofysikaalista väritutkimusta esitelleen luennon. Valmistauduimme tulkkaukseen muun muassa etsimällä internetistä aiheeseen liittyviä artikkeleja ja tutustumalla niiden avulla värien maailmaan. Saamiemme diojen pohjalta taas opiskelimme luennon sanoja, Jaakola kuvaa Tulkilta vaaditaan hyvää keskittymiskykyä. 14 pohjatyötä. Ennakkovalmistautuminen onkin keskeinen osa tulkin työtä. Aiheeseen on tutustuttava niin hyvin, ettei itse tulkkaustilanteessa tarvitsisi enää miettiä, mikä tämä juttu oikein on, Vallenius korostaa. Opiskelijat arvostavat tositilanteissa saatua kokemusta. Niissä oppii myös tulkille tärkeää yhteistyötä, sillä esimerkiksi simultaanitulkkauksena tehtäviä konferenssitulkkauksia tehdään yleensä työpareina. Kun toinen tulkkaa, toinen avustaa ja kirjaa esimerkiksi nimiä ja numeroita ylös. Parityöskentely on sikälikin suositeltavaa, että yksin ei jaksa olla koko ajan terävänä. On laskettu, että noin 20 minuutin tulkkausjaksosta sellaiset viisi minuuttia menee lämmittelyyn. Kymmenen minuuttia on hyvää aikaa ja sen jälkeen vireystaso alkaa laskea, Vallenius toteaa. Työtilanne hyvä Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton tulkkien jaostossa on tällä hetkellä 354 jäsentä. Tulkkien työtilanne on hyvä ja Turpeisen mukaan heille riittää töitä myös jatkossa, sillä esimerkiksi konferenssitulkkauksen tarve on kasvanut jatkuvasti. Tulkkeja tarvitaan muun muassa Euroopan unionissa ja Pohjoismaisilla markkinoilla, jossa Pohjoismaiden neuvosto on merkittävä työllistäjä. Tulkkien osaamista tarvitsevat myös useat firmat. Toisaalta vain pieni osa tulkeista elättää itsensä pelkästään tulkkaamisella. Useimmiten päätoimisia tulkkeja ovat ne, joilla on riittävän laaja kieliyhdistelmä sekä tietysti ne, joilla on tulkin virka esimerkiksi Euroopan unionissa tai Pohjoismaiden neuvostossa. Jaakola, Peura ja Vallenius näkevät tulevaisuuden työmahdollisuutensa hyvinä. Kansainväliset tehtävät kiinnostavat ja esimerkiksi Jaakola pitäisi tulevan ammattiuransa kohokohtana EU-tulkin virkaa. Myös minä ajattelin aiemmin, että Euroopan unioni olisi paras työpaikka. Viime syksynä osallistuin kuitenkin asioimistulkkauksen kurssille ja pidin siitä todella paljon. Asioimistilanteissa pääsee työskentelemään pienempien ryhmien kanssa ja ihmiset ovat läsnä tulkkaustilanteissa, Peura toteaa.

16 teksti Annika Selin kuva Varpu Heiskanen Kääntäjän työtehtävät ovat monipuolisia. Kääntäjän työssä tarvitaan sopeutuvaa ja joustavaa luonnetta. Joensuun yliopiston kielenkääntäjänä toukokuusta 2006 työskennelleen Maj Vuorteen mukaan tämä korostuu yliopistossa, koska toimeksiannot ovat hyvin vaihtelevia, ja niitä tulee hyvin erilaisilta ihmisiltä. Koska yliopisto on niin iso laitos, on ihmisillä käännöstarvetta varsin erityyppisille teksteille, eli tiedekuntien, viestinnän ja vaikkapa tutkimuksen tukipalvelujen käännöstarpeet eroavat toisistaan paljon. Tämä on tehnyt työstäni kovin mielenkiintoista ja haastavaa. Välillä olen törmännyt itselleni täysin uusiin asioihin, mutta käännöstöiden tilaajat ovat hyvin auliisti antaneet oman asiantuntemuksensa avukseni, mistä olen hyvin kiitollinen, kertoo Vuorre työstään. Kääntäjään otetaan yhteyttä mitä erilaisimmissa asioissa. Eri yksiköissä käydään jonkin verran keskustelua käännöksistä ja näiden pohjalta kääntäjä saa toimeksiantonsa. Ennen kuin Joensuun yliopisto sai oman kääntäjän, ehti käännöstyötä patoutua, joten Vuorre on sittemmin purkanut sumaa. Tosin ennen oman kääntäjän saamistakin käännöstyötä tehtiin ja tehdään luonnollisesti edelleen myös yksiköissä. Yliopistolla Vuorre on tehnyt käännöksiä pääasiallisesti hallinnon tarpeisiin. Erilaisten päätösten ja ohjeistusten käännökset ovat yliopiston kääntäjälle tyypillisimpiä työtehtäviä. Työnsä haasteena Vuorre pitää sitä, että yliopistossa tapahtuvissa asioissa on pysyttävä ajan tasalla, ja myös yliopiston sisäisillä prosesseilla on vaikutusta työntekoon. Esimerkiksi tällä hetkellä odottelen, että laatutyö meillä pääsee vauhtiin ja pääsen kartoittamaan omia työprosessejani sen näkökulmasta, Vuorre toteaa. Kääntäjän työtä säätelevät myös eettiset ohjeet, jotka Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto on määritellyt. Ohjeissa korostetaan kääntäjän vaitiolovelvollisuutta ja uskollisuutta alkuperäiselle tekstille. Kääntäjä ei myöskään saa hyötyä tietämistään asioista, eikä aiheuttaa vahinkoa muille. Lisäksi ammattitaidon ylläpitäminen on tärkeää. Vuorre itse painottaa myös sitä, että asiakkaan toivomukset on otettava yksilöidysti huomioon tekstin käyttötarkoituksen mukaan. Varsinaista vertaistukiverkostoa yliopistolla Vuorteella ei ole. Jos hän työskentelisi käännöstoimistossa, olisi tilanne toinen ja kollegoita voisi olla useampiakin. Vuorre kokee kuitenkin saavansa tukea ja apua kansainvälisten opiskelijapalvelujen ihmisiltä, jotka ovat opiskelleet kieliä. Myös kääntäjille tarkoitetut postituslistat, joilla erilaisista käännösongelmista voi keskustella, ovat avuksi ja tarvittaessa myös vanhojen opiskelukavereiden puoleen voi kääntyä. 15

17 u n i v e r s teksti Sari Eskelinen Oliko Agricola kaksikielinen? Professori Ilkka Savijärvi piirsi Alpon päivän seminaarissa kuvan mestarillisesti suomea hallitsevasta kirkonmiehestä. Mikael Agricola kipusi muutaman vuoden takaisessa Ylen Suurin suomalainen -äänestyksessä kymmenen finalistin joukkoon. Suurimmaksi suomalaiseksi Agricolaa ei äänestetty, mutta suomen kirjakielen isäksi nimetyllä pappismiehellä on silti merkittävä paikkansa Suomen ja suomalaisuuden historiassa. Agricola loi kasvualustan suomalaisten identiteetille ja rakensi perustan suomenkieliselle Suomelle, professori Ilkka Savijärvi totesi esitelmöidessään Agricolan elämästä ja työstä perinteisessä Alpon päivän seminaarissa 1. maaliskuuta. Tänä vuonna Agricolan kuolemasta tulee kuluneeksi 450 vuotta. Pernajalaiseen talonpoikaiskotiin syntyneen Agricolan lapsuudesta tiedetään vähän. Tutkijat eivät esimerkiksi ole päässeet yksimielisyyteen siitä, puhuiko Agricola lapsuudessaan äidinkielenään suomea vai ruotsia. Vanhan kirjasuomen asiantuntijana Savijärvi herätteli keskustelua Agricolan kaksikielisyydestä. Hänen mukaansa kielitieteellinen näkökulma on jäänyt Agricolaan kohdistuneessa tutkimuksessa liiaksi historiantutkimuksen varjoon. Viimeisimmässä Agricolan elämästä tehdyssä historiateoksessa kirkkohistorian professori Simo Heininen perustelee Agricolan ruotsinkielisyyttä muun muassa Lutherin latinankieliseen postillaan tehdyillä reunamerkinnöillä. Niistä vain yksi on suomeksi ja yli 40 ruotsiksi. Latinankielisiä reunamerkintöjä on huomattavasti ruotsinkielisiä enemmän. Kyse on tieteellisestä keskustelusta, jossa on luontevaa käyttää tieteen kansainvälistä kieltä latinaa. Rikasta suomen kieltä Käännöksessä on luotu myös valtava määrä uusia sanoja johtamalla, mikä kertoo syvällisestä suomen kielen hallinnasta. Vuonna 1543 Agricolalta ilmestyi uskonopin alkeet sisältävä ABC-kirja. Kirjan teksti on mitallista runoutta, mikä Savijärven mukaan on yksi osoitus siitä, että suomen kirjakielen isä on hallinnut suomen erinomaisesti. Se, että pystyy kirjoittamaan mitallista runoutta, vaatii aika paljon. Ne ihmiset ovat harvassa, jotka pystyvät tuottamaan mitallista runoutta vieraalla kielellä. Yksi Agricolan uran päätyö, Uuden testamentin suomennos, ilmestyi vuonna Agricola oli saanut työn valmiiksi jo vuonna 1543, mutta kuningas Kustaa Vaasa ei myöntänyt sille painatuslupaa. Agricola on käyttänyt käännöksessä pääasiassa Turun seudun kieltä, mutta kaikkia lounaismurteiden piirteitä käännöksessä ei ole mukana. Uuden testamentin käännöksessä Agricola osoittaa Savijärven mukaan mestarilliset suomen kielen taitonsa. Käännöksessä on käytetty paljon synonyymeja, mikä kertoo suomen kielen rikkaudesta. Kehittynyttä kielen tajua osoittavat myös käännöksessä käytetyt lauseenvastikkeet. Käännöksessä on luotu myös valtava määrä uusia sanoja johtamalla, mikä kertoo syvällisestä suomen kielen hallinnasta. Mutta oliko Agricola sitten suomenkielinen, ruotsinkielinen vai kaksikielinen? Varmaa vastausta ei voida antaa. Savijärvi muistutti, että Agricola on kuitenkin synnyinseuduillaan Pernajassa ollut kosketuksissa sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten kanssa, joten edellytykset kaksikielisyydelle olivat olemassa. Agricolalla on siis ollut lapsuudessaan kontakteja sekä ruotsi kieleen että suomen kieleen. Ehkä Agricolan opintielle lähettänyt Pernajan kirkkoherra on ymmärtänyt kaksikielisyyden edut. vieraalla Ne ihmiset ovat harvassa, jotka pystyvät tuottamaan mitallista runoutta kielellä. 16

18 kiireestä kantapäähän Katri Savolainen AK I E L I K O L U M N I Kiirettä pitää. Perussanakirja määrittelee kiireen käytettävissä olevan ajan niukkuutena tai puutteena, hoppuna, hätänä. Vaikka meillä ei ole juuri muuta kuin aikaa, mihin se sitten häviää? Thomas Hylland Eriksen puhuu kirjassaan Hetken tyrannia kahdenlaisesta ajasta: nopeasta ja hitaasta. Monet työt ovat sellaisia, joiden hoitaminen edellyttää nopeutta, tehtävä on pieni, mutta välttämätön. Toisaalta on myös hitautta vaativia tehtäviä ja niihinkin pitäisi löytyä aikaa. Näiden kahden ajan välinen ristiriita aiheuttaa ahdistusta, näin siis Hylland Eriksen, jonka suosituksista mainitsen muutamia: Se mikä voidaan tehdä nopeasti, pitäisi tehdä nopeasti. Maleksiminen on hyve, jos siitä ei aiheudu kenellekään haittaa. Hitautta pitää suojella. On tärkeää vaihdella tietoisesti nopean ja hitaan ajan välillä. Työpaikan kahvihetkien keskusteluissa kiire on usein puheen aiheena, kiire on jatkuvasti läsnä. Minkälaisin kielellisin tavoin tätä kiirettä sitten tuodaan esiin. Tapoja on monia. Pääasiassa puhutaan siitä, ettei ehditä tekemään oikeastaan mitään ja tekemättömät työt kasaantuvat stressaaviksi pinoiksi. Kun pitää järjestää vaikka pienikin palaveri, otetaan kalenterit esiin ja yhteinen aika löytyy päivien päästä. Valituksen aihe on sekin, että ei ehdi tekemään mitään itselleen mieluista asiaa rauhassa. Kun tuttavia tapaa ja kysyy, mitä kuuluu, vastaus on lähes poikkeuksetta On ollut kiireitä. Monet haaveilevat siitä, mitä kaikkea tekisivät, jos olisi aikaa. Eläkkeelle siirtymistä odotetaan, vaikka myös eläkeläiset valittavat kiireitään. Tosin heidän kiireistään puhuvat ehkäpä enemmän vielä työssä olevat ehkä jotenkin leikkisästi. Kuitenkin eräs eläkkeellä oleva on uskaltautunut toteamaan, että ei niitä kiireitä niin liiaksi ole. Julkisuudessa korostetaan myös jatkuvasti kiirettä: lehdissä, televisiossa, radiossa lähes kaikissa ohjelmissa perustellaan asioita viittaamalla nykyihmisten kiireiseen elämään. Kun julkisuuden ihmisiä haastatellaan loman tai vaikkapa joulun vietosta, kaikki korostavat sitä, että haluavat kaiken kiireen jälkeen viettää rauhaisan loman tai joulun. Monissa ruokaohjelmissa kokit antavat ohjeita kiireisille ihmisille. Kiire on asettunut lasten maailmaan, myös kouluun. Opetusharjoittelijoiden tunteja seuratessani olen koonnut muutamia mainintoja, miten viitataan siihen, että on kiire. Harjoittelijat ovat suunnitelleet tunnit tarkkaan, kuten heidän tehtävänsä onkin. Ja jos oppilaat innostuvat jostain, harjoittelija saattaa kiirehtiä asiasta seuraavaan Ei nyt tänään ehditä lukea näitä, katsotaan, ehkä joskus. Me ei kyllä nyt varmaan keritä. Joskus kuulen selvää patisteluakin Että me keritään vielä tämän tunnin aikana. Reippaasti nyt, että ehditään. Kiireettäkin voidaan edetä Tehkää ihan rauhassa, ei ole mitään kiirettä, mutta silloinkin todetaan erityisenä tapauksena, ettei ole kiirettä. Voisiko kiireen valuttaa kantapäähän ja polkaista pois? Kiireestä tuskin pääsee eroon, mutta voi ainakin yrittää päästä kiireestä puhumisesta. Itse olen tainnut pistää pääni pensaaseen: kun en puhu kiireestä, sitä ei olekaan. Vai olenkohan laiska, ja sitähän ei kukaan kunniallinen työntekijä halua tunnustaa. 17

19 u n i v e r s teksti Annika Selin kuva Johanna Kokkola Piispa Huovinen on vaikuttunut teologisen tiedekunnan yhteisöllisyydestä Helsingin hiippakunnan piispa Eero Huovinen kävi pitämässä päivämessun Joensuun yliopistossa maaliskuussa. Messun jälkeen Huovinen tapasi läntisen teologian tiedekunnan opiskelijoita ja henkilökuntaa. Huovinen myöntää 1990-luvun alussa, laman aikana epäilleensä, saataisiinko Joensuuhun teologista tiedekuntaa. Nyt hän kuitenkin pitää sen perustamista kymmenen merkittävimmän kirkkohistoriallisen tapahtuman joukossa Suomessa. Uusi tiedekunta tuo teologisen tieteen kentälle tuoretta keskustelua. Joensuun yliopiston teologisessa tiedekunnassa vallitsee erityislaatuinen ja myönteinen henki. Yhteisöllisyys, vuorovaikutus ja keskustelu vaikuttavat tiedekunnan ja teologin identiteettiin innostavasti. Tällä hetkellä Joensuun yliopisto tuottaa kymmenestä viiteentoista prosenttia maamme teologian maistereista, mutta Huovinen uskoo luvun nousevan tulevina vuosina. Joensuun merkitys tulee kasvamaan niin tutkimuksen, opetuksen kuin koulutuksenkin puolella. Uudessa tiedekunnassa on mahdollisuus uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin, mikä tosin vie oman aikansa. Kun väitöskirjojen määrä lisääntyy, se toimii yliopiston vitaalisuuden ja dynaamisuuden hyväksi. Kun tutkimus vahvistuu, niin sen myötä vahvistuu myös opetus. Huovisen mielestä se, että Joensuun yliopistossa ovat edustettuina niin ortodoksinen kuin läntinenkin teologia, on ainutlaatuista. Se on hyvä ja hedelmällinen lähtökohta sekä tieteenharjoittami- Piispa Eero Huovinen piti päivämessun Joensuun yliopiston Genesis-kappelissa. 18

20 Uudessa tiedekunnassa on mahdollisuus innovatiivisiin ratkaisuihin. Kevättervehdys Alumneilta selle että kirkkojen elämälle. Vuorovaikutus ortodoksien kanssa on rikastuttanut myös luterilaista kirkkoa. Huovinen pitää tällaista kirkkojen välistä kanssakäymistä hyvänä mallina kaikille kristillisille yhteisöille. Joensuun tiedekunnan mallia voi pitää korkealuokkaisena vientitavarana, sillä tällainen yhteistoiminta ei ole kovin yleistä muualla maailmassa. Huovinen on yllättynyt siitä, miten paljon yhteistä ortodoksisella ja läntisellä teologialla on. Siksi opinnoissakin on paljon integroimisen varaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että läntisen teologian on kunnioitettava ortodoksista teologiaa yhteistyön etenemisessä, sillä ortodokseilla on oma, vahva identiteettinsä. Pappispulaa ei Huovisen mukaan ole näkyvissä. Suurin yksittäinen keino torjua luterilaisen kirkon pappispulaa on Joensuun yliopiston teologinen tiedekunta. Erityisestä merkitystä Joensuusta valmistuneilla papeilla on muun muassa Kuopion, Mikkelin, Oulun ja Lapuan hiippakunnissa. Papin tärkeimpinä ominaisuuksina Eero Huovinen pitää kolmea asiaa: hengellistä kutsumusta, teologista pätevyyttä ja persoonallista soveltuvuutta työhön. Papin on kyettävä kriittiseen ja johdonmukaiseen ajatteluun. Maltti pysähtyä ja ajatella on teologille tärkeää, pelkkä arkinen toiminta ei riitä. Itseään on kehitettävä ja itsetuntemusta on lisättävä omaa toimintaa ja ajattelua arvioimalla. Papin on puhuttava seurakunnalle yksinkertaisesti, muttei tyhmiä. Siksi kirkkohistoria, Raamattu, kirkon oppi ja nykyajan aatevirtaukset on tunnettava hyvin. Kevätaurinko saa ilmeet kirkastumaan ja katseet suuntautumaan ulos pitkän, pimeän talven jäljeltä. Alumnit haluavat osaltaan innostaa Joensuun yliopiston sekä nykyisiä että entisiä opiskelijoita hakeutumaan kevät- ja kesätapahtumiin ja samalla aloittamaan verkostoitumisen, josta on aina hyötyä myös työelämässä. Hiljaiselon jälkeen Joensuun yliopiston Alumnit ry. järjestää ensimmäisen alumnien elokuvatapahtuman yhdistettynä alumniluentoon tiistaina 17. huhtikuuta. Professori Seppo Knuuttila luennoi ennen elokuvaa paluu-teemasta. Elokuvana on Kay Pollakin ohjaama Niin kuin taivaassa. Elokuva on ihastuttava, humoristinen, koskettava ja lämmin tarina paluusta kotiseudulle. Se kertoo keski-ikäisestä, maailmankuulusta kapellimestarista, joka saa burn outin partaalla oivalluksen Nyt kun Suomi on laulettu maailmankartalle, on tärkeää välittää maastamme myönteinen tai ainakin väkivallaton kuva. Seuraavat uutiset vaikeuttanevat matkailunedistämisammattilaisten työskentelyä: palata lapsuutensa kotikylään. Suunniteltu täyslepo ei kuitenkaan toteudu, vaan pian hän huomaa johtavansa paikallista kirkkokuoroa ja sen värikkäitä persoonia. Tilaisuus alkaa klo Opiskelijat pääsevät elokuvaan ilmaiseksi esittämällä Joensuun yliopiston opiskelijakortin, muut alumnijäsenet omalla nimellään. Lämpimästi tervetuloa! Kevään muita tapahtumia ovat Flooran päivän juhla, toinen elokuvatapahtuma, ja alumnien tanssikurssi. Kesällä kokoonnutaan Ilosaareen Ilopiknikille jatsahtavissa merkeissä ja syksyllä jatkuvat elokuvat alumniluentoineen. Seuraa ilmoittelua ja tervetuloa mukaan iloiseen seuraan. Jaana Minkkinen Joensuun Yliopiston Alumnit ry. puheenjohtaja Länsikairan Poron osakkaina on seitsemän Palojärven paliskunnan poromiestä, joitten lihat leikataan ja osa jalostetaan kylmäsavutuotteiksi ja makkaraksi. Veteen ammuttaessa on varottava kimmokkeita ja veneestä on turvallisinta ampua yksi metsästäjä kerrallaan. Jos puhuttaisiin poroisäntien tuottamasta lihasta, tuotteiden menekki ei laskisi yllättäen. Metsästysretkien houkuttavuutta taas lisää, jos veneessä vallitsee kuri ja järjestys: metsästäjät ampuvat yksi kerrallaan. 19

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma

Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma Julkaistu 12.10.2012 Hevosalan yhteistyöseminaarissa Ypäjällä Hevostalouden tulevaisuuden näkymiä ja kehittämiskohteita Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia

Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskus Luke Suomenhevosen jalostusohjesäännön uudistaminen, Tampere 9.5.2015 Yhteiskunnan muutos hevostalouden

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Osaaminen työllistää

Osaaminen työllistää Osaaminen työllistää Kuopion seudulla on yhteensä yli 50 000 työpaikkaa. Savilahden ympäristössä on työpaikkoja seuraavasti: KYS: 4200 Teknian yritysryväs 2300 Kuopion yliopisto 1700 Sektoritutkimuslaitokset

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 2016 International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 koulua 150 maassa (yli1 235 000 opp.) Opinnot kestävät

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 1 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Yksikössä voi suorittaa humanistisen alan tutkintoja: Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (alempi korkeakoulututkinto) Filosofian maisteri 120

Lisätiedot

Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely

Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely Tulevaisuudentutkimus Tulevaisuudentutkimus on monitieteellinen tiedonala, jonka tarkoituksena on selvittää millaisia mahdolliset,

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Ratsastuksen 2000-luvun ilmiöt

Ratsastuksen 2000-luvun ilmiöt HEVOSALA WAU! Yhteiskunnan muutos o Väestö ikääntyy ja keskittyy alueellisesti o Yhteiskunta palvelullistuu ja hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa o Some ja digitaalisuus mullistavat vuorovaikutussuhteita

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA

KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA Eläinlääketieteellinen linja Kannuksen lukion eläinlääketieteellinen linja on luonnontieteisiin suuntautunut opintolinja. Eläinlääketieteellisellä linjalla

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002

Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002 Sosiologian opetus ja tutkimus 30 vuotta Joensuun yliopisto Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002 Jukka Oksa 13.12.2002 Karjalan tutkimuslaitos Joensuun yliopiston erillislaitos, perustettu

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 5.9.2013 17.9.2013 1 Rehtori 2.9.2013: HY:ssa tehdään työtä maailman parhaaksi He eivät valmistu vain sopeutumaan yhteiskuntaan, vaan muokkaamaan ja muuttamaan sitä

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto.

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto. Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto http://www.jyu.fi/fysiikka Opetuksen ja tutkimuksen huipulla* Ystävällinen ja innostava ilmapiiri Monipuolista opetusta ja tutkimusta Kansainvälinen ympäristö * Koulutuksen

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Taustaa: Laadukas koulutus mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen. Koko

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kun pohjoiset yhteisöt, kestävä matkailu ja yhteiskunnan muutokset kiinnostavat, ota suunta Lapin

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun

Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun 2016 Luento #3 Tiedeyhteisö ja työelämä Kysymyksiä parin viikon takaa Toinen kotimainen kieli https://into.aalto.fi/display/filc/toinen+kotimainen+kieli

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO)

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Näkökulma: Yhteistyö -uudenlaiset kumppanit Kolme hieman erilaista, kenties harvinaistakin kumppania omaishoitajayhdistyksen näkökulmasta Miksi

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT 18.5.2016 Humanistinen ala Jussi Nuorteva 16.12.2015 Tavoitteena lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja tutkimuksen infrastruktuurien

Lisätiedot

Rotary Matti Piispanen

Rotary Matti Piispanen Työn etiikan eräs yhteiskunnallinen määrite teetkö työsi asiakkaan tarpeen poistamiseksi ja siten vapauttaaksesi hänet tarpeen aiheuttamasta riippuvuudesta samalla myös tehden oman työsi loppuun ja tarpeettomaksi

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto

Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikieli Euroopassa Kaikkein varovaisimpien arvioiden mukaan romanikielen puhujia on Euroopassa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot