LYHTY RY:N MUSIIKKITYÖPAJA. Kuntouttava työtoiminta kehitysvammaisten aikuisten toimintakyvyn tukijana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LYHTY RY:N MUSIIKKITYÖPAJA. Kuntouttava työtoiminta kehitysvammaisten aikuisten toimintakyvyn tukijana"

Transkriptio

1 LYHTY RY:N MUSIIKKITYÖPAJA Kuntouttava työtoiminta kehitysvammaisten aikuisten toimintakyvyn tukijana Teija Manninen Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Teija Manninen. Lyhty ry:n musiikkityöpaja. Kuntouttava työtoiminta kehitysvammaisten aikuisten toimintakyvyn tukijana. Helsinki, kevät 2007, 72s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Toteutin tutkimukseni yhteistyössä Lyhty ry:n kanssa, jonka toiminta-ajatuksena ja tehtävänä on tarjota kehitysvammaisille henkilöille erilaisia asumis-, opetus- ja työpajapalveluita. Opinnäytetyöni tarkoituksena on tarkastella Lyhty ry:n ylläpitämän musiikkityöpajan toimintaa ja sen kuntoutuksellista tehtävää kehitysvammaisten aikuisten elämässä. Tavoitteenani oli selvittää millaisia tuloksia musiikkitoiminnan käytöstä on saatu ja miten sen avulla voidaan tukea kehitysvammaisen aikuisen toimintakykyyn liittyviä adaptiivisia taitoja. Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänäni käytin teemahaastattelua ja havainnointia. Haastatteluiden ja havainnoinnin avulla kokosin musiikkityöpajan ohjaajien ja työpajalaisten ajatuksia musiikkipainotteisesta työtoiminnasta sekä heidän motiivejaan tekemäänsä työhön. Tutkimukseni kohdejoukkona olivat Lyhty ry:n musiikkityöpajassa käyvät kehitysvammaiset aikuiset sekä heidän kanssaan työskentelevät ohjaajat. Haastattelemiani henkilöitä oli yhteensä kymmenen, joista kolme oli ohjaajia ja seitsemän työpajalaisia. Havainnointikertoja oli viisi ja ne tapahtuivat musiikkityöpajan tiloissa. Tutkimuksen aineiston analysoin teemoittelun avulla. Teemoiksi muodostuivat musiikki kuntouttavana työvälineenä, osaamisen kehittyminen, työpajalaisten halu musiikkityöskentelyyn, itsensä kokeminen muusikkona, adaptiiviset taidot, vuorovaikutuksellinen yhteistoiminta, taitojen arviointi kehittävänä tekijänä, kuvionuotit ja musiikkityöpajan tarpeellisuus. Tutkimuksen tulokset osoittivat musiikkityöpajan toiminnan kehittävän työpajalaisten adaptiivisia taitoja, heidän itsetuntoaan, vuorovaikutustaitojaan sekä arvostustaan muita ja itseään kohtaan. Työpajalaisten adaptiivisten taitojen kehitys nähtiin heidän päivittäisten taitojensa kehittymisessä. Samalla vahvistui myös heidän toimintakykynsä. Työpajan ohjaajat pitivät musiikkia hyvänä välineenä toteutettaessa kuntouttavaa työtoimintaa. He pitivät tärkeänä sitä, että kehitysvammaisille henkilöille annetaan mahdollisuus valita työ, jota he haluavat tehdä ja jossa he ovat erityisen hyviä. Lyhty ry:n musiikkityöpaja voidaan todeta kuntouttavaksi työtoiminnaksi. Se on erinomainen väline kehitysvammaisen aikuisen toimintakyvyn tukemiseen. Musiikkityöpajatoiminnassa työpajalaiset saivat toteuttaa omaa lahjakkuuttaan ja olla sellaisessa ympäristössä, jonka he kokivat tärkeänä itselleen. Musiikki toi heille elämäniloa ja vahvuuksia uusilla osaamisen alueilla. Toiminnasta saatujen näkyvien ja hyvien tulosten vuoksi tulisi osallistuminen tällaiseen taidepainotteiseen työtoimintaan tehdä kehitysvammaisille henkilöille mahdolliseksi. Asiasanat: kehitysvammaisuus, aikuisuus, adaptiiviset taidot, toimintakyky, musiikki, kuntouttava työtoiminta, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Teija Manninen. Rehabilitating activity supporting developmentally disabled adults functional ability: music workshop. Helsinki, Spring 2007, 72p., 3 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, DIAK South, Helsinki, Degree Programme in Social Services. The aim of my thesis was to observe the activity of the association Lyhty, whose idea and function is to offer different kinds of dormitory, teaching and work services for people with developmental disabilities. Additionally, I wanted to examine the music workshop s rehabilitative function in the lives of developmentally disabled adults. The goal of my study was to clarify what kind of results could be obtained from using musical activities and how the adaptive skills of developmentally disabled adults could be supported. This study was qualitative. The study material was collected by using theme interview and observation. From these I assembled assistants and developmentally disabled participants thoughts of musical activity and the motives in their work. The subjects of my study were seven participants and three assistants working with them. There were five observation sessions. During these I participated in the normal day activity of the music workshop. The study material was analyzed by using themes. The themes were music as a rehabilitative tool, the development of a person s functions, wanting to work with music, experiencing oneself as a musician, adaptive skills, interaction, assessing skills as a developing factor, figurative notes and the necessity of the music workshop. The results indicated that musical activities developed adaptive skills, self-esteem, interaction skills and respect for oneself and other people. The development of adaptive skills could also been seen in the development of competence. This strengthened one s functional abilities. The assistants of the music workshop thought music was a good tool in rehabilitating the functional ability of people with developmental disabilities. They thought it was important to let the developmentally disabled persons decide what kind of work they wanted to do and have a choice to do something where they are particularly good. According to my study, Lyhty s music workshop is rehabilitating activity. It is a useful tool when supporting the functional ability of developmentally disabled adults. In the music workshop the participants experienced that they could realize their talent and work in a place important to them. Music gave them joy of living and strength in new competence areas. Based on the visible results, participation in this kind of artistic activity should be made possible to the developmentally disabled. Keywords: developmentally disabled, adulthood, adaptive skills, functional ability, music, rehabilitative activity, qualitative research

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KEHITYSVAMMAISUUDEN MÄÄRITELMÄT Suomen lakiin perustuva määritelmä Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmä Yhdysvaltain Kehitysvammaliiton (AAMR) määritelmä KEHITYSVAMMAINEN AIKUINEN Aikuisuus Toimintakyky Adaptiiviset taidot Toimintakyvyn tukeminen adaptiivisia taitoja kehittämällä KUNTOUTUS Kehitysvammaisten henkilöiden kuntoutus Kuntouttava työtoiminta MUSIIKKITOIMINNOT KUNTOUTTAVANA TYÖVÄLINEENÄ Musiikin kuntouttavia ominaisuuksia Musiikin käyttö kehitysvammatyössä Kuvionuotit LYHTY RY Toiminta Musiikkityöpaja Aikuiset asiakkaat Soitto Liike, tanssi ja itseilmaisu Äänenkäyttö TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTTAMINEN Aiheen rajaus ja tutkimustehtävät Tutkimushenkilöt Menetelmälliset lähtökohdat Teemahaastattelu tiedonkeruumenetelmänä Havainnointi tiedonkeruumenetelmänä Aineiston analysointi MUSIIKKITYÖPAJATOIMINTA OHJAAJIEN ARVIOIMANA Musiikki kuntouttavana työvälineenä Osaamisen kehittyminen Adaptiiviset taidot Vuorovaikutuksellinen yhteistoiminta Taitojen arviointi kehittävänä tekijänä Kuvionuotit Musiikkityöpajan tarpeellisuus MUSIIKKITYÖPAJATOIMINTA TYÖPAJALAISTEN KOKEMANA Halu musiikkityöskentelyyn Osaamisen kehittyminen... 53

5 9.3 Adaptiiviset taidot Vuorovaikutus Itsensä kokeminen muusikkona Musiikkityöpajan tarpeellisuus TUTKIMUKSEN TARKASTELU Eettisyys Luotettavuus Haasteellisuus JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA LIITTEET LIITE 1: Haastatteluun suostumisasiakirja LIITE 2: Teemahaastattelurunko, työpajan ohjaajat LIITE 3: Teemahaastattelurunko, työpajalaiset... 72

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyöprosessini lähti liikkeelle vuoden 2006 tammikuussa. Tällöin valitsin aiheekseni kehitysvammaisten henkilöiden parissa tehtävän taidepainotteisen työskentelyn. Kehitysvammaistyöhön olin erikoistunut sosionomin koulutukseen kuuluvissa ammatillisissa opintokokonaisuuksissa ja olen harrastanut taideaineita lapsesta asti. Kun vuoden 2006 maaliskuussa selvitin mahdollista yhteistyötahoa, jossa toteuttaa tutkimukseni, päädyin yhteistyöhön Lyhty ry:n ja sen ylläpitämän musiikkityöpajan kanssa. Lyhty ry on joulukuussa 1993 perustettu yhdistys, jonka toiminta-ajatuksena ja tehtävänä on tarjota kehitysvammaisille henkilöille erilaisia asumis-, opetus- ja työpajapalveluita. Opinnäytetyössäni tutkin Lyhty ry:n ylläpitämän musiikkityöpajan toimintaa ja sen tehtävää kehitysvammaisten aikuisten elämässä. Lyhty ry:n musiikkityöpajan toiminta alkoi vuoden 2004 keväällä. Tällöin työpajan tavoitteiksi nousi kehitysvammaisten henkilöiden tukeminen ja ohjaaminen monipuolisiin musiikkitoimintoihin. Heille haluttiin antaa mahdollisuus selkeisiin mutta ammattitaitoa vaativiin tehtäviin sekä kehittää uudenlaista toimintamallia kehitysvammaisten henkilöiden musiikkitoimintaan. Musiikkitoimintoihin kuuluvat soitto, tanssi, liike ja itseilmaisu. Pääajatuksena on, että musiikin elementtien ja mielekkään päivätoiminnan kautta kehitysvammainen henkilö pääsee kehittämään omia taitojaan, kykyjään ja itseluottamustaan. Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia musiikkitoiminnan käytöstä kehitysvammaisten aikuisten musiikkityöpajassa voitiin todeta. Voidaanko musiikin avulla tukea kehitysvammaisen henkilön laaja-alaista toimintakykyä ja jos, niin millä tavoin. Ohjaajien ja työpajalaisten haastatteluilla sekä havainnointia käyttäen keräsin aineiston, jonka avulla tuon esille toteutuvatko musiikkityöpajan kuntoutukselliset tavoitteet, ovatko työpajalaisten adaptiiviset taidot kehittyneet sekä miten työpajan ohjaajat käsittävät musiikkitoiminnot kuntouttavana työvälineenä. Jotta henkilö voi löytää oman alansa, tulee hänellä olla mahdollisuus kokeilla taitojaan ja tehdä työtä, jonka hän kokee mielekkääksi ja antoisaksi. Erityisesti taiteen alueella on kehitysvammaisen henkilön mahdollisuus osallistua toimintaan täysipainoisesti ja herät-

7 7 tää sisäinen luovuutensa. Musiikin käyttö kehitysvammatyössä on peräisin jo luvun lopulta. Kuitenkin sen kuntoutuksellisia ja terapeuttisia vaikutuksia on alettu tuoda esille vasta 1990-luvun puolivälissä. Lyhty ry:n musiikkityöpajaa voidaan pitää edelläkävijänä, koska tällaisia musiikillisia työpajoja ei vielä ole muita Suomessa. Opinnäytetyöni aiheessa haluan tuoda esille taidepainotteisen työtoiminnan tärkeyden. Mielestäni kehitysvammaisilla henkilöillä tulisi olla enemmän tämän kaltaista toimintaa ja mahdollisuus valita, millä alalla he haluavat työskennellä. Koska työtä tehdään suurin osa ihmisen elämästä, sen tulisi olla mielekästä, kuntouttavaa ja ihmiselle itselleen soveltuvaa ja innostavaa. Ihminen on elämässään sitä onnellisempi, mitä enemmän hän saa toteuttaa omaa luovuuttaan ja taitojaan. Aluksi tuon esille, mitä on kehitysvammaisuus, mitä liittyy adaptiivisiin taitoihin ja toimintakykyyn, millaista on kuntouttava työtoiminta ja miten musiikkia voidaan käyttää kuntouttavana työvälineenä. Tämän jälkeen esittelen Lyhty ry:n ja sen ylläpitämän musiikkityöpajan toimintaa. Teoriapohjan käsittelyn jälkeen kerron tutkimuksestani, käyn läpi saamani tulokset ja esittelen johtopäätökset. Tarkoituksenani on tuoda esille mielestäni keskeinen ja mielenkiintoinen aihe, joka tulisi nostaa paremmin julkisuuteen. Suunniteltaessa palveluita kehitysvammaisille ihmisille, tulisi yhä enemmän ottaa huomioon heidän tarpeensa ja osaamisensa. Olisi hienoa, jos ihmisille, joilla on kehitysvamma, voitaisiin antaa samat mahdollisuudet kuin heille, joilla kehitysvammaa ei ole. Näin parannettaisiin samalla kehitysvammaisten elämänlaatua ja toteutettaisiin yhä paremmin inkluusiota. Opinnäytetyölläni haluan esittää yhden näkökannan mahdollisesta työtoimintamallista, josta saadut tulokset ovat näkyviä ja arkielämässä hyödynnettäviä.

8 8 2 KEHITYSVAMMAISUUDEN MÄÄRITELMÄT Yleisesti voidaan todeta, että kehitysvamma on vamma käsitys- ja ymmärtämiskyvyn alueella. Sen aste voi vaihdella vaikeasta vammasta lievään oppimisvaikeuteen. Tuen tarve voi liittyä muun muassa kommunikaatioon, omatoimisuuteen, sosiaalisiin taitoihin, kodinhoitoon ja vapaa-aikaan. Vaikka uusien asioiden oppiminen ja käsitteellinen ajattelu voivat välillä teettää vaikeuksia, kehitysvammaiset henkilöt oppivat monia asioita ja ovat lahjakkaita. Jokaisella henkilöllä on omat mahdollisuutensa, kykynsä ja vahvuutensa, joita tulee jokapäiväisessä elämässä tukea. Siihen millaisiksi ihmisiksi kasvamme ja kehitymme, vaikuttavat kasvatus, elämänkokemukset ja ympäristö älykkyys on vain osa ihmisen ainutlaatuista persoonallisuutta. (Verneri.net 2006.) Suomessa käytetään ja sovelletaan kolmea eri kehitysvammaisuuden määritelmää. Nämä ovat Suomen lakiin perustuva määritelmä, Maailman terveysjärjestön (WHO) tautiluokitus ICD-10 sekä Yhdysvaltain Kehitysvammaliiton (AAMR) määritelmä. Kehitysvammaisuutta esiintyy arviolta noin henkilöllä eli noin 0,6 % koko maan väestöstä. (Kaski, Manninen, Mölsä & Pihko 2001, 21, 27.) 2.1 Suomen lakiin perustuva määritelmä Suomen lakiin perustuva kehitysvammaisuuden määritelmä on sisällytetty Lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta. Lain mukaan kehitysvammainen on henkilö, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisessä tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluita. Käytännössä tämä tarkoittaa henkilöitä, joiden yksilöllisen kehityksen aikana ovat ilmaantuneet vaikeammat vammaisuuden muodot. Vammalla tarkoitetaan yksilön suorituskykyä pysyvästi rajoittavaa psyykkistä tai fyysistä puutetta. (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 1977/519, 1; Kaski ym. 2001, 20.) Laki kehitysvammaisten erityishuollosta määrittelee kehitysvammaisuuden hyvinkin laajasti. Laki ei pyri yksilöimään henkilöä liian tarkasti. Se lähinnä turvaa henkilön oikeuden saada tarvitsemiaan palveluita. Varsinkin, jos henkilö ei muun lain nojalla kuulu

9 9 palvelujen piiriin. Erityishuollolla pyritään edistämään kehitysvammaisen henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito. (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 1977/519, 1; Kaski ym. 2001, 20.) 2.2 Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmä Kehitysvammaisuudella tarkoitetaan myös muiden elimien kuin hermoston vammoja ja vaurioita. Koska monissa tapauksissa kehitysvammaisuuteen liittyy hermoston sairauksia, vaurioita ja muita poikkeavuuksia, nimitetään näitä hermoston kehityshäiriöiksi. Tärkeimpiä ovat aivojen kehityshäiriöt, joihin liittyy älyllisten toimintojen vajavuutta, jonka Maailman terveysjärjestö (WHO) on nimennyt älylliseksi kehitysvammaisuudeksi. Tätä termiä käyttää myös Yhdysvaltain Kehitysvammaliitto (AAMR). (Kaski ym. 2001, 20.) Maailman terveysjärjestön (WHO) tautiluokituksen, ICD-10:n, mukaan kehitysvammaisuus on tila, jossa älyllisen ja henkisen suorituskyvyn kehitys on estynyt tai on epätäydellinen. Se voi esiintyä joko yksinään tai yhdessä jonkin fyysisen tai psyykkisen tilan kanssa. Yleensä puutteellisiksi voidaan todeta yleiseen henkiseen suorituskykyyn vaikuttavat kognitiiviset, kielelliset, motoriset ja sosiaaliset taidot, jotka kehittyvät tietyssä kehitysiässä. (Kaski ym. 2001, 21.) WHO:n tautiluokitusta käytetään ehkä eniten maailmassa. Kehitysvammaisuuden syyt ryhmitellään käyttämällä ICD-10 diagnooseja. Kuitenkin Suomessa on sovellettu tätä kehitysvammaisuuden määritelmää ottamalla käyttöön lapsen kehitystapahtumia aikajärjestyksessä seuraava luokitus. Suomalaisen syyluokituksen pääryhmät ovat perintötekijöistä johtuvat syyt, sikiökautiset, tuntemattomista syistä johtuvat epämuodostumat, ulkoiset prenataaliset syyt, perinataaliset syyt, postnataaliset syyt ja tuntemattomat syyt. Tämä mahdollistaa uudet diagnoosit sekä aiemmin syyltään tuntemattomien oireyhtymien sijoittamisen oikeille paikoilleen. Näin tehdään, kun periytymistapa varmentuu tai uusi syy on tunnistettavissa. (Kaski ym. 2001, )

10 Yhdysvaltain Kehitysvammaliiton (AAMR) määritelmä Yhdysvaltain Kehitysvammaliitto, The American Association on Mental Retardation (AAMR), on perustamisestaan lähtien ollut kehitysvammaisuuden johtava asiantuntija. Uusilla määritelmillä pyritään valaisemaan muuttuvaa käsitystä kehitysvammaisuudesta. Se ei ole vain ehdoton piirre henkilössä, vaan yksilön ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen ilmentymä. Nykyisen AAMR:n määritelmän mukaan kehitysvammaisuus merkitsee tämänhetkisen toimintakyvyn huomattavaa rajoitusta. Kehitysvammaisuus ilmenee ennen 18 vuoden ikää ja se määritellään keskeiseksi vaikeudeksi oppia ja ylläpitää päivittäiseen elämään liittyviä toimia. Ominaisia piirteitä ovat keskimääräistä heikompi älyllinen toimintakyky ja siihen liittyvät rajoitukset kahdessa tai useammassa adaptiivisessa taidossa yksilöllisesti sovellettuna. (Kehitysvammaliitto 1995, 15.) Adaptiivisilla taidoilla tarkoitetaan sitä, mitä ihmiset tekevät huolehtiessaan itsestään ja ollessaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa päivittäisessä elämässään. Kun joillakin adaptiivisten taitojen alueilla on rajoituksia, voi samanaikaisesti muihin taitoihin liittyä vahvuuksia. Sekä rajoitukset että vahvuudet tulee osoittaa asianomaisen henkilön omalle ikäryhmälle tyypillisissä yhteisöllisissä ympäristöolosuhteissa ja ne on kytkettävä yksilöityyn tuen tarpeeseen. Näitä taitojen osa-alueita ovat kommunikaatio, itsestä huolehtiminen, kotona asuminen, sosiaaliset taidot, yhteisössä toimiminen, itsehallinta, terveys ja turvallisuus, oppimiskyky, vapaa-aika ja työ. (Kehitysvammaliitto 1995, 15, 50, 51.) Seuraavat neljä olettamusta ovat ensisijaisen tärkeitä AAMR:n määritelmää sovellettaessa. Jos näitä ei huomioida, ei määritelmä voi olla tarpeeksi kattava. Jokainen lauseke vaikuttaa tärkeällä tavalla myöhempään arviointiin ja toimenpiteisiin. 1. Pätevässä arvioinnissa otetaan huomioon kulttuuriset ja kielelliset eroavuudet sekä erot kommunikaatioon ja käyttäytymiseen liittyvissä tekijöissä. 2. Mahdolliset adaptiivisten taitojen rajoitukset tulevat esiin henkilön ikäryhmälle tyypillisissä yhteisöllisissä ympäristöolosuhteissa ja ne osoittavat yksilöllisen tukitoimien tarpeen. 3. Joidenkin adaptiivisten rajoitusten rinnalla voi esiintyä samanaikaisesti muiden adaptiivisten taitojen tai muiden henkilökohtaisten kykyjen vahvuuksia.

11 11 4. Oikein suunnatun pitkäaikaisen tuen avulla kehitysvammaisen henkilön toimintakyky jokapäiväisessä elämässä yleensä paranee. (Kehitysvammaliitto 1995, 15.) Jotta nämä neljä oletusta voidaan täyttää, tulee yksilön erityistarpeita ja -olosuhteita arvioida pätevän asiantuntijan sekä useita aloja edustavan asiantuntijaryhmän. Tämä myös parantaa arvion luotettavuutta. (Kehitysvammaliitto 1995, 15.) Opinnäytetyöni tutkimustehtävää tarkastelen Yhdysvaltain Kehitysvammaliiton (AAMR) määritelmän valossa, koska mielestäni se on työni kannalta pätevin ja kattavin määritelmä. AAMR huomioi kehitysvammaisuuden vaikutukset henkilön elämään sekä ympäristön ja henkilön välisen vuorovaikutuksen. Lisäksi juuri AAMR:n määritelmä sisältää adaptiivisten taitojen kartoittamisen, jota pidetään tärkeänä henkilön toimintakyvyn tukemisen kannalta. 3 KEHITYSVAMMAINEN AIKUINEN 3.1 Aikuisuus Aikuisuuteen ja aikuistumiseen liittyy monia asioita jokaisen ihmisen elämässä. Yleisimmin ajatellaan aikuisuuden merkitsevän itsenäistymistä, ihmissuhteiden muutosta, maailmankuvan muuttumista ja oman elämänsä hallintaa. Näihin aikuistumisen alueisiin kuuluvat myös omat valinnat, päätöksenteot sekä suoriutuminen jokapäiväisestä elämästä. Henkilölle, jolla on kehitysvamma, voi muodostua enemmän päivittäisiä haasteita hänen aikuistuessaan. Siksi palveluiden ja läheisten tehtävänä on avustaa kehitysvammaista henkilöä elämään oman ikänsä mukaista elämää. (Kaski ym. 2001, 247.) Ihminen etsii omaa paikkaansa maailmassa. Kun henkilö muuttaa lapsuudenkodistaan ja siirtyy koulusta työelämään, hän luo mielikuvia maailmastaan ja itsestään osana tätä kokonaisuutta. Aikuistuville kehitysvammaisille henkilöille järjestetään aikuiskasvatusta, jossa käydään läpi heidän elämässään tapahtuvia muutoksia. Itsenäistyminen voi olla joillekin iso ja pelottava asia, kun taas osa on innolla siirtymässä uuteen elämänvaihee-

12 12 seen. Vastuullisuutta opetellaan tekemällä yhdessä valintoja ja päätöksiä. On tärkeää, että aikuistuvalla kehitysvammaisella henkilöllä on ympärillään ihmisiä, joihin hän voi turvata ja jotka opastavat häntä matkalla aikuisuuteen. Uudet asiat ja vastuun opetteleminen eivät aina ole itsestään selvyyksiä. (Pakarinen & Roti 1996, 95; Kaski ym. 2001, 247.) Haasteita kehitysvammaisen aikuisen elämään tuo sosiaalisen vuorovaikutuksen kehittäminen. Kontaktit muihin kuin perheenjäseniin, työtovereihin ja asuinympäristöön ovat yleensä vähäisiä. Niukat kokemukset elämisestä muiden kanssa ja usein vähäinen sosiaalinen vuorovaikutus voivat heikentää aikuistuvan kehitysvammaisen henkilön elämänhallintaa. Sosiaalinen vuorovaikutus on eheyttävästi yhteydessä muihin elämänalueisiin. Sitä kehittämällä kehittyy omatoimisuus muillakin elämän osa-alueilla. (Kaski ym. 2001, 248.) Aikuisuuteen kuuluu vahvasti työelämä ja siihen yhdistyvä toiminta. Työ voi merkitä elämän toimintojen ryhmittämistä, ympäröivään yhteisöön liittymistä, itsensä toteuttamista sekä minäkuvan ja itsetunnon ylläpitämistä. Työn tulisikin olla sellaista, että se mahdollistaisi ihmisen henkisen kasvun ja kokemuksellisuuden. Työn kautta henkilö kasvaa ammattiinsa ja se antaa sisältöä hänen elämäänsä. Näin tuetaan kehitysvammaisen henkilön identiteettiä aikuisena ihmisenä sekä kehitetään hänen kykyjään antamalla hänelle mahdollisuus toteuttaa omia lahjakkuuksiaan ja uskomalla niihin. (Pakarinen & Roti 1996, ) 3.2 Toimintakyky Toimintakyky määrittää millä tavoin henkilö selviää päivittäisen elämänsä haasteista. Keskeistä on, millaisia elämässä vaadittavia taitoja ihmisellä on ja toimiiko hän ympäristössään itsenäisesti vai avustettuna. Jokaisen henkilön toimintakyky on erilainen. Yksilöllisesti vaihtelevia ovat toimintakyvyn rajoitusten luonne, laajuus ja vaikeusaste. Nämä riippuvat ympäristön odotuksista, sen asettamista vaatimuksista sekä tukitoimista että niiden puutteesta. Kehitysvammaisen henkilön yksilöllistä toimintakykyä arvioidaan suhteessa hänen luonnolliseen elinympäristöönsä ja yhteisöön, jossa hän elää. (Kehitysvammaliitto 1995, 23, 156.)

13 13 Kehitysvammaisuuden käsitteen osa-alueita ovat älyllinen toimintakyky, psyykkiset ja tunne-elämään liittyvät näkökohdat, fyysiset ja terveydelliset näkökohdat sekä ympäristölliset näkökohdat. Kehitysvammaisen henkilön toimintakyky kehittyy hänen älyllisten toimintojensa ja niiden rajoitusten sekä elinympäristön ja muiden ominaisuuksiensa jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Ihmisen toimintakyky on alati muuttuvissa ja kehitettävissä. (Kaski ym. 2001, 24, 47.) Tutkittaessa kehitysvammaisten henkilöiden älyllistä toimintakykyä, on todettu, että se on keskimääräistä heikompi. Henkilöillä, joilla ei ole kehitysvammaa, keskimääräinen älykkyystesteissä saatu standardiarvo on 100, kun taas kehitysvammaisten henkilöiden standarditulos Keskivirhemarginaali on 3 5 pistettä saadun arvon ylä- ja alapuolelle. Lisäksi testitulokset tulee vahvistaa henkilön omassa ikäryhmässä, elinolosuhteissa ja ympäristössä todennettaviksi. Mittausmenetelmien tulee olla laaja-alaisia mittausmenetelmiä, jotka sisältävät erilaisia älykkyyden osatekijöitä ja tyypillisesti erilaisia testikohtia. (Kehitysvammaliitto 1995, ) Älyllinen toimintakyky vaikuttaa adaptiivisiin taitoihin sekä henkilön tapaan toimia ja suoriutua päivittäisestä elämästä. Käytännön ajattelu voi olla konkreettisempaa ja oppimiseen ja itsestä huolehtimiseen tarvitaan enemmän tukea. Sosiaaliset taidot ja sosiaalinen tietoisuus voivat olla vaikeita sisäistää sekä ymmärtää muiden ihmisten motiiveja ja käyttäytymistä. Käytännöllinen ja sosiaalinen älykkyys ovat suoraan yhteydessä adaptiivisten taitojen jatkuvaan kehitykseen. (Kehitysvammaliitto 1995, 25, 26.) Kun henkilöllä todetaan kehitysvamma, kartoitetaan lisäksi hänen psyykkinen toimintakykynsä erilaisten diagnostisten menetelmien kautta. Kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisiin psyykkisiin ongelmiin on ryhdytty kiinnittämään erityishuomiota vasta tänä päivänä. Koska aiheesta ei ole paljon tutkimustietoa, on paljon epätietoisuutta siitä, mitä kehitysvammaisten henkilöiden psyykkiseen huonovointisuuteen kuuluu. Tärkeää on arvioida henkilön psyykkisen toimintakyvyn aste, jotta voidaan määrittää asiakkaan ongelman luonne ja siihen sopivat tehokkaat hoitomuodot. Kuntoutusohjelmia ja käyttäytymistukea tarvitsevat eniten juuri he, joilla on diagnosoitu jokin psyykkinen sairaus. (Kehitysvammaliitto 1995, 63, 64, 69.)

14 14 Terveyden tila on tärkein osa henkilön toimintakykyä, sillä se voi vaikuttaa joko parantavasti tai heikentävästi. Henkilön elinolosuhteet ja elinympäristön laatu ovat myös erityisasemassa, koska ne vaikuttavat henkilön elinvoimaisuuteen, vahvuuteen, vireyteen sekä aistitoimintoihin ja liikuntakykyyn. Koska terveydelliset ongelmat voivat heikentää adaptiivisia taitoja, on ympäristön velvollisuutena avustaa kehitysvammaista henkilöä oman terveydentilansa ylläpitämisessä. Tähän kuuluvat suunniteltu terveysopetus ja - kasvatus, liikunta sekä opastus arkipäiväisissä asioissa. Terveyden tila ja fyysinen toimintakyky vaikuttavat kehitysvammaisuuden asteeseen ja sen eri osa-alueisiin, siksi niiden ylläpitäminen edistää henkilön kuntoutusta. (Kehitysvammaliitto 1995, 73, 74.) Kehitysvammaisia henkilöitä verrataan valitettavasti liiankin usein lapsiin, jotka ovat samanikäisiä, kuin henkilön todettu kehitystaso. Tämä vain siksi, koska henkilön todellisuuskäsitystä pidetään keskimääräistä yksinkertaisempana ja konkreettisempana. Lapsenomainen kohtelu johtaa toimintakyvyn taantumiseen eikä henkilön omakuva itsestään aikuisena ihmisenä pääse toteutumaan. Tämän vuoksi kaikkiin ihmisiin tulisi suhtautua heidän ikätasonsa mukaisesti, oli heillä kehitysvamma tai ei. Niin kuin muillakin henkilöillä, kehitysvammaisen henkilön näkemystä omasta todellisuudestaan laajentavat ja kasvattavat iän mukana karttuneet ja tulevat kokemukset. (Kaski ym. 2001, 192.) Vaikka kehitysvammaisuus on suhteellisen pysyvä tila, sen asettamia rajoituksia henkilön toimintakyvylle voidaan lieventää ja poistaakin. Tämä on mahdollista parantamalla henkilön elämänhallintaa ja realistista käsitystä omista mahdollisuuksistaan sekä hankkimalla hänelle vaihtelevia kokemuksia. Omatoimisuutta ja eri taitoja voidaan tukea tavoitteellisesti kannustamalla henkilöä osallistumaan päivittäisiin toimiin, kohtaamaan erilaisia ihmisiä sekä opettelemaan arkipäiväisiä asioita. Samalla huomioidaan henkilön erityistarpeet. Jos henkilö ei saa tarpeeksi erilaisia kokemuksia ja elämyksiä, on se haitaksi hänen itsensä ja hänen toimintakykynsä kehittymiselle. (Kaski ym. 2001, ) 3.3 Adaptiiviset taidot Adaptiiviset taidot ovat päivittäisessä elämässä tarvittavia taitoja. Tiettyihin taitoalueisiin tulisi kiinnittää huomiota erityisesti silloin, kun ne ovat iän suhteen merkittäviä.

15 15 Adaptiivisten taitojen tärkeys korostuu varsinkin henkilön aikuistuessa ja itsenäistyessä, koska ne muodostavat henkilön toimintakyvyn osa-alueet. Kehitysvammaisen aikuisen adaptiivisia taitoja tulee arvioida suhteessa muihin samanikäisiin henkilöihin, joilla erityisen tuen tarvetta ei ole. Luotettava arvio edellyttää, että henkilö saa ihanteellisen toimintakyvyn mahdollistavaa asianmukaista tukea. Jos esimerkiksi suun motoriikan häiriö vaikeuttaa kommunikaatiotaitojen mittaamista, tulee henkilölle tarjota teknisiä kommunikaation apuvälineitä, joilla todelliset taidot saadaan esiin. (Kehitysvammaliitto 1995, 52.) Adaptiivisten taitojen voidaan sanoa olevan laajalti yhteydessä toisiinsa. Kehittämällä yhtä taitoa, kehittyvät samalla muutkin taidot. Adaptiivisten taitojen rajoitukset tulevat erityisesti esiin henkilön suhteessa yhteisöönsä ja ympäristöönsä. Ihanteelliset ympäristöolosuhteet antavat mahdollisuuden merkittävään ja mielekkääseen toimintaan ja erilaisten toimintojen oppimiseen, kun taas passivoiva ympäristö vähentää omatoimisuutta ja halua olla toiminnassa mukana. Huomaamalla oman kehittymisensä ja oppimisensa, henkilö saa yhä enemmän motivaatiota itsensä kehittämiseen ja henkiseen kasvuun. (Kehitysvammaliitto 1995, 112.) Adaptiivisista taidoista olen valinnut lähemmin tarkasteltavaksi itsestä huolehtimisen, kommunikaation, sosiaaliset taidot, yhteisössä toimimisen, itsehallinnan, vapaa-ajan ja työn. Nämä taidot liittyvät opinnäytetyössäni tutkimani Lyhty ry:n musiikkityöpajan toiminnan kuntouttaviin tavoitteisiin ja siksi näen juuri niiden tarkastelun tärkeänä. Itsestään huolehtimisen taidot ovat päivittäisiä perustaitoja. Näitä ovat pukeutuminen, siisteys, syöminen ja henkilökohtainen hygienia. Näissä taidoissa opettaa ja opastaa kehitysvammaisen henkilön elämää tukevat ihmiset. Itsestään huolehtimista opetellaan lapsesta saakka ja siihen liittyviä taitoja on tärkeää ylläpitää oman hyvinvoinnin ja ympäristön vuoksi. (Kehitysvammaliitto 1995, 52.) Kommunikaatioon sisältyvät kyky ymmärtää ja välittää tietoa symbolisten käyttäytymismuotojen tai muiden kuin symboleihin perustuvan käyttäytymisen välityksellä. Symbolisilla käyttäytymismuodoilla tarkoitetaan puhuttua kieltä, kirjoitettua kieltä, merkkejä tai viittomia. Muita kuin symboleihin perustuvia käyttäytymisen muotoja ovat kasvojen ilmeet, kehon kieli, kosketus ja eleet. Kommunikoimalla ihminen haluaa tehdä

16 16 itsensä ymmärrettäväksi, olla yhteydessä muihin ihmisiin sekä tuoda ilmi ajatuksiaan ja tunteitaan. (Kehitysvammaliitto 1995, 52.) Sosiaalisuuteen liittyvät esimerkiksi kanssakäymisen aloittaminen, sen ylläpitäminen ja lopettaminen. Jokainen on elämänsä aikana sidoksissa muihin ihmisiin ja heidän huolenpitoonsa. Henkilön tulisi osata säädellä omaa käyttäytymistään ja tunnistaa muiden ihmisten tunteita heidän käyttäytymisensä perusteella. Oma minuus ja ainutlaatuinen tunne yksilöllisyydestä syntyvät, kun henkilö peilaa itseään muihin ja on kanssakäymisessä muiden kanssa Yhteiskunnalliset ja yhteisölliset suhteet muokkaavat ihmisestä oman kokonaisuutensa. Sosiaalisuuteen kuuluvat myös valintojen tekeminen, sääntöjen noudattaminen ja jakaminen. (Kehitysvammaliitto 1995, 52; Kaipio 1993, 178.) Yhteisössä toimiminen edellyttää taitoja, jotka liittyvät yhteisön tarjoamien mahdollisuuksien asianmukaiseen käyttöön. Henkilön tulisi parhaansa mukaan osata käyttäytyä tilanteen ja paikan vaatimalla tavalla. Esimerkiksi kaupoissa, tavarataloissa, julkisissa liikennevälineissä, kouluissa ja kirjastoissa tulee käyttäytyä asiallisesti. Lapsesta saakka opetellaan toimimaan erilaisissa yhteisöissä ja olemaan sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa. Yhteisössä toimimiseen liittyvät myös omien valintojensa ja tarpeidensa ilmaiseminen sekä toiminnallisen oppimiskyvyn soveltaminen. (Kehitysvammaliitto 1995, 52.) Itsehallinta pitää sisällään muun muassa valintojen tekemisen oppimisen ja aikataulujen noudattamisen taidot. Henkilö toteuttaa omien mieltymysten kannalta mielekästä omaaloitteista toimintaa ja suorittaa häneltä vaaditut tehtävät. Itsehallinnan taitoihin kuuluu myös avun pyytäminen, kun henkilö apua tarvitsee. Henkilön tulee myös osata toteuttaa mielekästä toimintaa suhteessa eri tilanteisiin, elinolosuhteisiin ja aikatauluihin. (Kehitysvammaliitto 1995, 53.) Vapaa-ajan taitoihin kuuluu sellainen vapaa-ajanvietto, joka vastaa henkilön omia mieltymyksiä ja valintoja. Harrastuksen tulisi myös olla oman ikäryhmän ja kulttuurin normien mukainen. Henkilön tulee itsenäisesti valita ja aloittaa harrastuksensa sekä hyödyntää kodin ja yhteisön tarjoamia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia, joko yksin tai yhdessä muiden kanssa. Näihin liittyvät myös asianmukainen käyttäytyminen vapaaajanvietto- ja virkistystoiminnassa, valintojen ja tarpeiden ilmaiseminen, osallistuminen

17 17 sosiaaliseen kanssakäymiseen, toiminnallisen oppimiskyvyn soveltaminen ja liikunnalliset taidot. (Kehitysvammaliitto 1995, 53.) Henkilön käydessä osa- tai kokopäivä työssä, hänen tulee omata erityiset työhön liittyvät taidot. Näihin kuuluvat asianmukainen sosiaalinen käyttäytyminen, tehtävien loppuun suorittaminen, kyky pyytää apua ja vastaanottaa kritiikkiä sekä kehittää taitojaan. Työhön liittyy myös taitoja, joita tarvitaan työmatkoista selviytymiseen, työhön valmistautumiseen, itsestään huolehtimiseen työpaikalla ja kanssakäymiseen työtovereiden kanssa. Työpaikka tulee pystyä myös säilyttämään, jollei työn lopettaminen johdu esimerkiksi terveydellisistä syistä. Työ on yksi tärkeistä asioista, joka edellyttää monien adaptiivisten taitojen yhteensovittamista ja osaamista. (Kehitysvammaliitto 1995, 53.) Kehitysvammaisen henkilön hyvinvointia voidaan edistää ja ylläpitää vaikuttamalla hänen ympäristönsä olosuhteisiin. Henkilökohtaista turvallisuutta ja terveyttä ja kaikkia adaptiivisia taitoja voidaan ylläpitää luomalla hyvät fyysiset puitteet henkilön jokapäiväiselle elämälle. Yksilön kasvua ja kehitystä tukevat erityisesti elinolojen vakaus, joka takaa ympäristöolojen ennustettavuuden ja hallittavuuden. (Kehitysvammaliitto 1995, 53.) 3.4 Toimintakyvyn tukeminen adaptiivisia taitoja kehittämällä Jotta kehitysvammaisen aikuisen toimintakyvyn osa-alueita voidaan tukea parhaimmalla mahdollisella tavalla, tulee selvittää, millä adaptiivisilla osa-alueilla hänellä on rajoituksia. Tämä tehdään kartoittamalla henkilön kuntoutuksellista ja erilaisten tukitoimien tarvetta. Tarve voi vaihdella ja olla erilaista eri elämäntilanteissa. Jokapäiväisiä taitoja harjaannutetaan henkilön jokapäiväisessä elämässä, aikuisella niin työtoiminnassa, sosiaalisissa suhteissa kuin asumisen opettelussa. Vain oikeanlainen tavoitteellinen ja tarvittavan pitkään jatkunut tuki auttavat kehitysvammaisen henkilön toimintakyvyn tukemisessa ja kehittämisessä. (Kehitysvammaliitto 1995, 159.) Kattava tukitoimien verkosto luodaan määrittämällä henkilön hyvinvointia, tyytyväisyyttä ja omatoimisuutta edistävät ja rajoittavat tekijät. Näin henkilö saa tehokkaamman ja pysyvämmän perustan edistämään yhteisöön sulautumista, riippumattomuutta ja tuot-

18 18 tavuutta. Tukitoimien toivottuja tuloksia ovat adaptiivisten taitojen tason kehitys parempaan, toimintakyvyn paraneminen, itseluottamuksen ja omanarvontunnon vahvistaminen, paremmat ympäristölliset valmiudet ja yhteisön toimintaan osallistuminen sekä inkluusion edistäminen. (Kehitysvammaliitto 1995, , 116.) Kehitettäessä adaptiivisia toimintoja, on niiden paraneminen merkki päivittäisen toimintakyvyn kehittymisestä sekä parantumisesta. Näin voidaan todeta myös tukitoimien auttaneen ja saavuttaneen tavoitteitaan. Adaptiivisia taitoja kehitetään neuvomalla ja opastamalla. (Kehitysvammaliitto 1995, 159.) Kun asiakkaan toimintakyky ja adaptiiviset taidot osoittavat parantumista ja kehitystä, on palvelujärjestelmän kyettävä muuttumaan ja sen on annettava asiakkaalle yhä enemmän itsenäisyyttä. Asiakkaan omaan mielipiteeseen tulee suhtautua kunnioittavasti ja kuunnella häntä. Kun kehitysvammainen henkilö oppii tietyn taidon ja sisäistää sen, tulee ohjaajan osata hienovaraisesti etääntyä ja painottaa henkilön omaa osaamista. Kuitenkin asiakasta tulee yhä tukea ja tehdä jatkuvaa arviointia. Jos adaptiiviset taidot yhtäkkisesti heikkenevät, tulee palveluntuottajan olla valmiina lisäämään tarvittavaa tukea. Palveluntuottajalla on suuri ja tärkeä rooli kehitysvammaisen henkilön elämässä hänen toimintakykynsä tukijana. (Kehitysvammaliitto 1995, 159.) 4 KUNTOUTUS Rissanen ja Järvisalo (2003, 428) puhuvat kuntoutuksesta prosessina, jonka avulla voidaan saada muutos parempaan henkilön ja hänen ympäristönsä välillä. Heidän mukaansa se on tavoitteellista ja monialaista toimintaa, joka perustuu tietyn suunnitelman toteuttamiseen ja sen jatkuvaan arviointiin. Kuntouttamisen tehtävänä on vahvistaa henkilön toimintakykyä, ylläpitää elämänhallintaa ja auttaa kuntoutujaa toteuttamaan elämänprojektejaan. Henkilöä tuetaan toimimaan erilaisissa toimintaympäristöissä ja suoriutumaan jokapäiväisestä elämästä. Yhteistyössä asiakkaan ja ammattilaisen kanssa parannetaan yksilön voimavaroja sekä hallinnan tunnetta omasta elämästään.

19 19 Kuntoutuksesta puhutaan myös henkilön voimaannuttamisena ja valtaistamisena, jossa keskitytään hänen nykyisiin voimavaroihinsa ja osallisuuteensa yhteiskunnassa. Vahvistamalla henkilön tämänhetkisiä taitoja, voidaan korvata puuttuva taito. Kuntouttavaan työotteeseen voidaan siis ottaa monta näkökulmaa. (Karjalainen & Sarvimäki 2005, 43.) Opinnäytetyössäni tarkoitan kuntoutuksella henkilön yksilöllisen toimintakyvyn vahvistamista. Sen tarkoituksena on keskityttyä laajasti henkilön taitoihin ja tukea erityisesti sellaisia adaptiivisia taitoja, joissa kehitysvammainen henkilö tarvitsee tukea, kuitenkaan unohtamatta muun osaamisen tukemista. Ihminen on kokonaisvaltainen yksilö, joka tulee huomioida kokonaisuutena. 4.1 Kehitysvammaisten henkilöiden kuntoutus Kehitysvammaisten henkilöiden kuntoutus perustuu lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977. Vaikka itse kuntoutusta ei olekaan laissa suoraan mainittu, laissa määritellyt kehitysvammaisten erityispalvelut ovat käytännössä hyvin kuntoutuspainotteisia. Näitä erityispalveluita ovat muun muassa ohjaus ja toiminnallinen valmennus, tarpeellinen opetus, työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta. (Arrhenius 1993, 200.) Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut yleisen ajattelutavan ja palvelujen määrittämisessä muutos, joka on vaikuttanut kehitysvammaisille aikuisille suunnattujen palvelujen kehittymiseen. Kun ennen toiminta perustui laitoshoitoon ja eriyttämiseen, nykyään korostetaan ja toteutetaan avohuoltoa, erilaisia taidepainotteisia työtoimintoja, kuntoutuksellisuutta ja yhteisön kehittämistä. On tärkeää, että kehitysvammaisilla ihmisillä on mahdollisuus toteuttaa itseään, omia edellytyksiään ja ominaisuuksiaan. Tämän tulee päteä myös heidän työelämässään. Kun kehitysvammaisen henkilön yksilöllinen tuen tarve osataan huomioida oikein ja häntä tuetaan kehittämään omia taitojaan, samalla paranee myös hänen laaja-alainen toimintakykynsä. (Kehitysvammaliitto 1995, ) Kehitysvammaisen henkilön kuntoutuksessa on lähdettävä hänen omista tarpeistaan, sillä kuntoutuksen tavoitteena on edistää yksilön hyvinvointia. Yksilö on fyysinen, havainnoiva, kommunikoiva, kognitiivinen ja emotionaalinen kokonaisuus. Jokaisella ih-

20 20 misellä on kyky oppia ja kehittyä, huolimatta henkilön vammasta. Niin kuntoutuvan henkilön itse, kuin häntä kuntouttavien tahojen, tulee olla sitoutuneita ja motivoituneita toimimaan yhdessä ja kuntoutuvan parhaaksi. Toimintatavoista tulee sopia yhdessä kunnioittaen asiakkaan mielipiteitä. (Kaipio 1993, 178, 180.) Kuitenkaan kuntoutus ja sen toteuttaminen eivät saa olla henkilön elämän ainut keskeinen asia. Kehitysvammahuollon ajatusmalliksi on kehittynyt omien arkitodellisuuteen nousseiden kokemusten korostaminen. Tämä muodostaa lähtökohdan koko kuntoutuksen toteuttamiselle. Niin henkilön läheisten kuin hänen kanssaan toimivien ammattilaisten on tärkeää päästä yhteyteen kehitysvammaisen henkilön sisäisen ajatus- ja kokemusmaailman kanssa. Ilman kommunikaatiota ja yhteyden luomista toiseen henkilöön, ei ole mahdollista toteuttaa onnistuneita ja toimivia kuntoutuksellisia toimenpiteitä. (Arrhenius 1993, 202.) 4.2 Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavasta toiminnasta voidaan puhua, kun kehitysvammainen henkilö tarvitsee erityispalveluita psykososiaalisen toimintakykynsä ja omatoimisuutensa kehittämiseksi. Näin henkilö voi saada itselleen niin sanottua luonnollista tukea. Työtoiminnan räätälöidyn tuen kautta harjaannutetaan henkilön työelämän perustaitoja, johon sisältyvät muun muassa työmatkojen kulkeminen, asumiseen liittyvien askareiden niveltäminen työelämän rytmiin, vuorokausirytmin hallinta, sosiaalinen käyttäytyminen ja työn ja vapaa-ajan yhteen liittäminen. Yksilöllisesti tehdyssä kuntoutussuunnitelmassa määritellään henkilön kuntoutustarpeet, joiden pohjalta toimintaa toteutetaan. (Seppälä 2003, ) Työssäkäynti on usein kehitysvammaisen aikuisen keskeinen elämään sisältöä tuova tekijä. Siksi juuri työn tulisi olla mielenkiintoista, motivoivaa, toimintakykyä tukevaa sekä kuntoutuksellista. Myös työn tuloksilla on merkitystä. Kuntoutuksen arvolähtökohdiksi on määritelty yksilön toimintavoiman lisääminen ja tasa-arvoinen osallistuminen. Toimintavoiman lisäämisen tavoitteena on painottaa täysivaltaista yhteisön jäsenyyttä, itsenäistä toimintakykyä ja kansalaisen roolin vahvistamista. Yksilön perusoi-

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta 2011-2012 Esitys Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVALLA vuorovaikutukseen hankkeen loppuseminaarissa 9.10.2012 Irja Skogström, OIVA-ohjaaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito-

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II PCS-kuvasymbolien tekijänoikeudet omistaa Mayer- Johnson Inc.,

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Suomen malli 13.3.2015. LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta)

Suomen malli 13.3.2015. LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Suomen malli 13.3.2015 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä asiakkaan parhaaksi Työhönkuntoutuksen yhteydessä Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnan kuntien ylläpitämä yhdistys, joka tarjoaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille.

Lisätiedot

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Muistisairaan kannattaa harjoitella Parempi toimintakyky lyhentää loppuvanhuuden kokonaan vuoteeseen hoidettua

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot