20 VUOSIK 0 ERTO 8MUS

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2008

2

3 Sisällysluettelo 4 5 Lahti Aqua konserni Konsernin keskeiset tunnusluvut 6 7 Toimitusjohtajan katsaus 8 9 Strategia käytäntöön Riskienhallinta uudistettiin Seudullinen vesihuolto Tuotteiden ja palveluiden myynti As i a k k a a t 12 As i a k a s t y y t y v ä i s y ys Hallituksen toimintakertomus Til i n p ä ä t ös Tu l o s l a s k e l m a Ta s e Rahoituslaskelma (epäsuora) Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Tunnusluvut Lahti Tunnusluvut Hollola lahtiaqua.fi uudistui 13 Aqua Palvelu Oy Ve d e n t u o t a n t o Ve r k o s t o t Jä t e v e d e n p u h d i s t u s In v e s t o i n n it he n k il ö s t ö

4 Lahti Aqua konserni Lahti Aqua tuottaa laadukkaat vesihuoltopalvelut Lahden ja Hollolan alueen asukkaille. Vesihuoltopalvelut käsittävät veden hankinnan ja jakelun, jätevesien johtaminen ja käsittely sekä em. toimintojen yllä- ja kunnossapito sekä kehittäminen. Konsernin liikevaihto oli vuonna ,5 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 86. Emoyhtiö Lahti Aqua Oy vastaa vesihuoltotoiminnasta, sen kehittämisestä ja hoitaa konsernin hallinnon ja asiakaspalvelun sekä tuottaa suunnittelun ja investointien rakennuttamisen. Aqua Palvelu Oy tuottaa vesihuollon operatiiviset käyttö- ja kunnossapitopalvelut emoyhtiölle Aqua Verkko Oy omistaa Lahden vesihuoltotoiminnan omaisuuden eli tuotantolaitteet ja verkostot, joita se vuokraa emoyhtiölle Lahti Aqua Oy:lle. Aqua Verkko Oy rahoittaa vesihuollon investoinnit. Kujalan Komposti Oy käsittelee Päijät-Hämeen kuntien yhdyskuntalietteet ja biojätteet rakennuttamisen. LAHTI AQUA KONSERNI LAHTI AQUA OY Lahti Aqua Oy on Lahden kaupungin omistama vesihuoltoyhtiö. Lahti Aqua Oy toimii emoyhtiönä konsernissa, johon kuuluu tytäryhtiöt Aqua Palvelu Oy ja Aqua Verkko Oy. Lisäksi konsernilla on osakkuusyhtiö Kujalan Komposti Oy, josta Lahti Aqua Oy omistaa 50%. ASIAKASPALVELU AQUA PALVELU OY AQUA VERKKO OY KUJALAN KOMPOSTI OY SUUNNITTELU JA RAKENNUTTAMINEN PALVELUTUOTANTO JA TUTKIMUS INVESTOINNIT LIETTEEN KOMPOSTOINTI BIOJÄTTEEN KÄSITTELY TALOUSHALLINTO PROSESSIT JA KUNNOSSAPITO 4

5 Konsernin keskeiset tunnusluvut Liikevaihto (milj. euroa) 23,5 20,8 19,3 muutos ed. vuoteen (%) 13,2 8 13,5 Liikevoitto (milj. euroa) 3,6 3,2 1,9 Osuus liikevaihdosta (%) 15,1 15,4 9,9 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 6,2 3,4 2,5 Omavaraisuusaste (%) 25,8 87,7 89,5 Osingot (milj. euroa) 0,85 2,2 0,5 Henkilöstö (hlöä)

6 Toimitusjohtajan katsaus Lahden vesihuollossa vuosi 2008 oli usealla tavalla muutosten vuosi. Uusi toimintamalli otettiin täysimääräisesti käyttöön. Vesihuoltopalveluita ryhdyttiin tuottamaan konsernimuodossa, jossa operointi ja omistusfunktiot ovat omissa tytäryhtiöissä. Seudullinen vesihuolto toteutettiin Hollolan kunnan kanssa aloitetulla pitkäaikaisella sopimusyhteistyöllä. Varsin haastavan rakennejärjestelyiden tuloksena konsernin pääomarakenne voitiin toteuttaa suunnitelman mukaisesti vastaamaan paremmin toimialan liiketoimintaympäristöä ja tehokkuustavoitteita. Muutoksilla yhteistyössä omistajan kanssa mahdollistetaan yhtiölle asetettujen taloudellisten tavoitteiden toteuttaminen tulevina vuosina. Vesihuoltopalveluiden myynti jatkoi hienoista laskusuuntaa, huolimatta yhtiön investoinneista uusiin alueisiin. Uusien liittyjien määrä Lahdessa tosin puolittui edellisestä vuodesta ollen nyt 118 liittymää. Hienoisesta väkiluvun kasvusta huolimatta vesihuoltopalveluiden myynti väheni noin 2,5 %. Tähän vaikutti osaltaan juomateollisuuden siirtyminen muovipulloihin. Vesihuoltoverkostojen laajentaminen nyt noin 20 km:llä yhteensä lähes 1400 km:iin johtaa investointikustannusten ja käyttömenojen kautta kokonaiskulujen kasvuun. Yhtälön toisella puolella on vähenevä myynti ja tasapaino vaatii hinnoittelun tarkistamista. Jatkossa investointien painopistettä on siirrettävä saneeraukseen suuntaan. Muutosten keskellä asiakaspalautteet ovat olleet pääosin myönteisiä. Lahti Aqua Oy:n vesihuoltopalvelut on arvioitu kahdessa riippumattomassa asiakastyytyväsyyskyselyssä Suomen parhaiksi. Seutuyhteistyön aloitusvuonna naapurikunnan asuk- kaat antoivat palveluille saman kiitettävän arvosanan kuin lahtelaiset. Yksi merkittävä kehityssuunta on jätevesiprosessissa syntyvien energiajakeiden hyödyntäminen. Lahti Aqua Oy:stä onkin tullut vesihuoltotoimijan ohella vihreän energian tuottaja kun mädätysprosessin metaani poltetaan ja tuotettu lämpö käytetään korvaamaan ostopolttoaineilla tuotettua lämpöä. Ylijäämäenergian yhtiö myy kaukolämpöverkkoon siten, että kokonaismyynti vastaa noin 500 omakotitalon vuotuista lämmönkulutusta. Yhtiön Ali-Juhakkalan puhdistamo aloitti lämmöntuotannon keväällä 2008 ja vastaavat järjestelyjä viimeisteltiin Kariniemen puhdistamolla vaativalla saneerausinvestoinnilla. Yhtiö jätti uuden ympäristölupahakemuksen vuoden lopulla. Tätä varten Lahti Aqua Oy teetti Porvoojokea koskevan kattavan kuormitus- 6

7 Keskeisimmät tapahtumat vuonna NELJÄNNES 2. NELJÄNNES 3. NELJÄNNES 4. NELJÄNNES Liiketoimintakauppa, omaisuuden myynti Aqua Verkko Oy:lle Seudullinen vesihuoltoyhteistyö käynnistyy Hollolan kunnan kanssa ERM-riskienhallintaohjelma käyttöön Aqua Way: strategiasta totta selvityksen, joka ulottuu koko joen pituudelle Suomenlahteen saakka. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että Porvoonjokea kuormittavat pääasiassa hajakuormitus, jolla tarkoitetaan maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksen jätevesistä aiheutuvaa kuormitusta sekä pelloilta ja muilta alueita tuleva ns. luontainen huuhtoutuma. Niiden osuus oli fosforivirtaamasta 92 % ja typpivirtaamasta 88 % vuosina Yhdyskuntien jätevesien osuudeksi jää loppuosa kuormituksesta eli fosforikuormasta 6 % ja typestä 12 %. Kuten lukuarvoista näkyy, Lahdessa ja myös muissakin yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla on panostettu voimakkaasti jätevesioperaatioihin ja jätevesistä poistetaan lähes kaikki ravinteet. Yhtiön näkemyksen mukaan kuormitusta vähentävät toimenpiteet tulisikin kohdistaa pääkuormittajiin, joissa kuormituksen alentaminen on mahdollista suorittaa tehokkaimmin ja taloudellisimmin. Tätä käsitystä tukee 2008 valmistunut Suomen ympäristökeskuksen selvitys yhdyskuntien puhdistamoiden typpikuormitus ja pintavesin tila, jonka mukaan yhdyskuntien jätevesien vaikutus vähenisi Itämeressä luokkaa 1-2 %, mikäli kaikki puhdistamot poistaisivat 70 % typpikuormasta. Vesihuoltolain uudistuksen valmistelu on käynnissä. Hulevesien osalta käsittelyyn tulevat mm. toiminnan organisointi, vastuut ja rahoitus. Myös järjestelmien mitoitusohjeistusta on tarpeen tarkistaa mm. rankkasateiden ja poikkeavien olosuhteiden esiintymistiheyden arvioidun muutoksen vuoksi. Muutokset tulevat asettamaan haasteita kunnille ja vesihuoltotoimijoille. Lahden vesihuollon toimintamalli, pääomarakenteen tehostaminen, omistajatavoitteiden täyttäminen sekä seudullinen ratkaisu on toteutettu. Palveluiden laatu on moitteeton ja hintataso alle vertailuryhmän keskiarvon. Saadut kokemukset ovat olleet rohkaisevia ja mahdollistavat toiminnan kasvun ja laajenemisen valmistelun. Lahden seudun uusi kunta hankkeen valmistelu on osittain pysäyttänyt sektorikohtaisen kehittämisen mutta ei tarvetta vesihuoltoyhteistyön laajentamiselle. Haluan kiittää henkilöstöä, asiakkaita, yhtiön hallitusta ja kaikkia sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä. Lahti Aqua Oy Martti Lipponen toimitusjohtaja 7

8 Strategia käytäntöön Vuodenvaihteessa konsernille laadittiin yhteinen strategia. Strategia koostuu visiosta, missiosta, arvoista ja strategisista teemoista. Lisäksi on laadittu strategiset mittarit konserni ja yksikkötasolle. Konsernin perustehtävänä on tuottaa vesihuoltopalvelut asiakkaille laadukkaasti osaavien ihmisten kanssa. Toimintaa ohjaavat arvot: korkea laatu, matalat kustannukset, matala riski ja hyvä asiakaspalvelu. Vuonna 2008 tarkennettiin strategisia teemoja, jotka ovat valtakunnan paras vesi, liikevaihdon tuplaus viidessä vuodessa, huipputason prosessit ja toimialan paras työpaikka. Syksyllä 2008 strategiatyöskentelyssä keskityttiin strategian konkretisoimiseen eli luotiin yhteinen strateginen ajattelu ja toimintatapa konserniin, Aqua Way. Emoyhtiö on jaettu kolmeen liiketoimintayksikköön, joita ovat taloushallinto, asiakaspalvelu ja suunnittelu. Kukin yksikkö ja Aqua Palvelu Oy ovat käyneet läpi mitä strategia tarkoittaa yksikössä ja määrittäneet strategiset mittarit ja vuosikellon. Strategiatyöskentelyn tuloksena syntyivät myös kehittämistoimenpidelistat. Strategiatyöskentelyyn on osallistunut projektiryhmän lisäksi koko henkilöstö. Strategiatyö jatkuu vuonna 2009 keskittyen esimiesvalmennukseen. LAHTI AQUA KONSERNIN STRATEGIA Lahti Aqua parasta vedestä Tuotamme vesihuoltopalvelut asiakkaillemme laadukkaasti Muutos investoinnit henkilöresurssit laatuvaatimukset läpinäkyvyys teknologia kilpailu suurkunta/kuntayhteistyö VISIOON TAVOITTAVA TILA JA SUORITUSKYKY Valtakunnan paras vesi Huipputason prosessit Strategia Kasvamme kannattavasti laadulla ja ammattitaidolla osaavien ihmisten kanssa Liikevaihdon tuplaus viidessä vuodessa Toimialan paras työpaikka Odotukset palvelu 24/7 laatu edullisuus kannattavuus arvokas avoimuus luottamus lakien mukaista HQ High Quality LC Low Cost LR Low Risk CS Customer Service 8

9 Riskienhallinta uudistettiin Riskienhallinta on keskeinen osa Lahti Aqua konsernin strategista ja operatiivista suunnittelua ja päätöstentekoa. Keväällä 2008 tehtiin kokonaisvaltainen riskikartoitus tunnistamalla riskit ja arvioiden niiden vaikuttavuus. Kartoituksessa riskit luokiteltiin talous- ja rahoitus-, liiketoiminta-, operatiivisiin ja vahinkoriskeihin. Kartoitetut riskit priorisoitiin ja niille määritettiin riskienhallintakeinot vastuuhenkilöineen. Kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan kuuluu myös vakuutuskäsikirja, valmius- ja pelastussuunnitelmat sekä kriisiviestintäsuunnitelma. Konsernille on laadittu riskienhallinnan periaatteet, toimintaohjeet ja seuranta, jotka Lahti Aqua Oy:n hallitus on hyväksynyt Konsernitason riskienhallinnasta vastaa emoyhtiön toimitusjohtaja. Tytäryhtiöiden johtajat ja eri yksiköiden päälliköt vastaavat yhtiönsä tai yksikkönsä riskienhallinnasta ja sovitusta raportoinnista. Konsernin avainriskeillä on nimetyt vastuuhenkilöt ja he vastaavat riskiin liittyvän hallinnan kehittämisestä ja tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta. Seudullinen vesihuolto Seudullinen vesihuoltoyhteistyö käynnistyi Hollolan kunnan kanssa. Lahti Aqua Oy on vuokrannut kunnan omistamat verkostot ja laitokset käyttöönsä. Yhtiö tuottaa vesihuoltopalvelut Hollolan vesihuollon toiminta-alueen asukkaille. Kunta omistaa edelleen verkostonsa ja laitoksensa sekä huolehtii niihin liittyvistä investoinneista. Kunta päättää myös vesihuoltomaksuistaan. Toteutetulla yhteistyöllä turvataan parhaiten vesihuoltopalvelujen resurssit, laatu, toimitusvarmuus ja maltillinen kustannustaso. Hollolalla ja yhtiöllä on ennestään yhteistyötä vedenhankinnassa ja jätevesienpuhdistuksessa. Lisäksi kunnalla ja yhtiöllä on kymmenkunta yhteistyösopimuksia eri alueiden vesihuoltopalveluista. Konsessiosopimus on voimassa 15 vuotta. Hollolan kunta laajensi vesihuollon toiminta-aluettaan voimakkaasti. Ensimmäisen toimintavuoden aikana kunnan vesihuoltoverkoston pituus kasvoi lähes 40 km, kun vastaavasti Lahdessa rakannettiin noin 20 km uut- ta verkostoa. Uusia liittyjiä Hollolan vesihuoltoverkostoon liittyi 115 kpl. Ensimmäisen toimintavuoden palveluiden laatua arvioivat parhaiten Hollolan asukkaat. Asiakastyytyväisyystaso, joka Lahdessa oli huippuluokkaa, oli sitä myös Hollolassa. Tavoitteena oli, etteivät kunnan asukkaat välttämättä huomaa muuten kuin laskun lähettäjästä, että operoija vaihtuu. Ehkä olennaisimman muutoksen kohtasivat uudet liittyjät, jotka asioivat nyt Lahti Aqua Oy:n asiakaspalvelutiloissa Hollolan sijaan. Huolimatta vilkkaasta kasvusta ja uusien liittymien määrästä tämäkin on hoitunut erinomaisesti. Toiminnan aluksi Lahti Aqua Oy panosti uuteen toiminta-alueeseen suorittamalla haltuunottokierroksen, jossa teimme peruskunnossapitotöitä ennakoivan toimintamallin periaatteella mm. jätevedenpumppaamoilla. Kohteisiin tutustumista auttoi Hollolasta yhtiön palvelukseen siirtynyt vesihuoltoväki. Tärkeä apuväline on digitaalinen kartta, jonka yhtiö toteutti Hollolan verkostosta ja liitti osaksi toimivaa kunnossapito- ja paikkatietojärjestelmää. Osapuolet neuvottelivat vuosineljänneksittäin konsessiosopimuksen mukaisesti yhteistyöstä ja sen kehittämisestä. Kehittämishankkeita varten perustettiin sopimustyöryhmä ja tekninen työryhmä, jotka keskittyvät valmistelemaan sektorikohtaisia asioita. Lahti Aqua Oy On raportoinut kuntaa sopimuksen mukaisesti. Lahti Aqua Oy on tehnyt pienessä määrin konsessiosopimuksen ulkopuolisia investointiluonteisia töitä joiden kustannuksista on sovittu yhteistyöryhmässä. Merkittävin suunnitteluhanke on Hollolan kunnan Herralan puhdistamon jätevesien johtaminen Salpakankaalle ja edelleen Lahteen. Hankkeen yleissuunnitelmaa valmisteltiin ja mukaan liittyi Kärkölän kunta sekä Orimattilan kaupunki. Yhtiö osallistui myös kaava-alueiden suunnitteluun. Messilän alueen vesihuollosta yhtiö laati yleissuunnitelman luontoisen selvityksen. 9

10 Tuotteiden ja palveluiden myynti Veden myynti oli vuonna 2008 Lahdessa noin 7,46 miljoonaa m 3, joka laski edellisestä vuodesta noin 2,5 prosenttia. Laskutettavan jäteveden määrä myös laski 3,4 prosenttia. Lahdessa laskutettavan jätevesimäärä oli 7,4 miljoonaa m 3. Veden myynti ja jäteveden laskutuksen muutokset olivat suurimmat teollisuusryhmässä. Vuonna 2008 Hollolassa vettä myytiin 0,85 miljoonaa m 3 ja laskutettu jätevesimäärä oli 0,82 miljoonaa m Veden myynnin ja jäteveden määrän kehitys Lahdessa Veden myynti (m 3 ) Laskutettu jätevesi (m 3 ) Kulutuksen kehitys kuluttajaryhmittäin Lahdessa m Asukkaat Teollisuus Muut

11 Vedenkulutuksen jakautuminen kuluttajaryhmittäin Lahdessa 2008 kokonaiskulutus 7,5 milj m 3 1,0 milj. m 3 ; 14% 1,6 milj. m 3 ; 21% 4,9 milj. m 3 ; 65% Teollisuus Muut Asukkaat Asiakkaat Lahti Aqua Oy tuottaa vesihuoltopalvelut Lahden kaupungin asukkaalle, jotka ovat lähes 100 prosenttisesti palveluiden käyttäjinä. Lisäksi yhtiö huolehtii noin hollolaisen vesihuoltopalvelut Hollolan kunnan alueella. Hollolan asukkaista noin 80 % on vesihuoltopalvelujen piirissä. Vedenkulutuksen jakautuminen kuluttajaryhmittäin Hollolassa 2008 kokonaiskulutus 0,85 milj m 3 0,19 milj. m 3 ; 22% 0,66 milj. m 3 ; 78% LIITTYJÄT UUDET LIITTYJÄT Lahti Hollola Yhteensä Asukkaat Teollisuus ja muut rakennukset alv 0% alv 22% alv 0% alv 22% Lahti - vesimaksu /m 3 0,83 1,01 0,87 1,06 - jätevesimaksu /m 3 1,31 1,59 1,38 1,68 Hollola* - vesimaksu /m 3 1,10 1,34 1,21 1,48 - jätevesimaksu /m 3 1,80 2,20 1,98 2,42 * Hollolan kunta päättää vesihuoltomaksuista 11

12 Asiakastyytyväisyys Veden laadusta, kuten mausta, väristä ja hajusta sekä veden jakelun toimitusvarmuudesta ja katkottomuudesta, Lahden ja Hollolan kotitalousasiakkaat antoivat kiitettävän kouluarvosanan Lahti Aqua Oy:lle. Yhtiö sain myös tutkimukseen osallistuneista vesihuoltolaitoksista parhaan tuloksen veden laadun WACSI-indeksistä (Water Customer Satisfaction Index). Tutkimukseen osallistui 16 Suomen vesihuoltotoimijaa, jotka vastaavat yhteensä noin 1,4 miljoonan kuluttajan vesihuoltopalveluista. Yhtiön toiminnalle asiakkaat antoivat hyvän kouluarvosanan. Erityisen tyytyväisiä asiakkaat olivat veden toimintavarmuuteen sekä vesikatkojen vähäiseen määrään ja niiden lyhytkestoisuuteen. Hyvän arvosanan sai toiminnan uskottavuus, asiakaspalvelu, laskutuskäytäntö, viemärien toimivuus ja hajuttomuus sekä tiedotustoiminta ja suhtautuminen tiedusteluihin. Veden hinnoittelu sai tyydyttävän arvosanan. Yhtiön veden laadun sekä toiminnan WAC- SI-indeksit paranivat hieman edellisvuoden tuloksista. Tutkimukseen Lahdessa ja Hollolassa osallistui yhteensä noin 500 henkilöä arvioiden veden laatua ja yhtiön toimintaa kouluarvosanoin (4-10). Hollolan asiakkaat osallistuivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Asiakastyytyväisyystutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy kesäkuussa Kaupunki- ja kuntapalvelu 2008 tutkimuksessa selvitettiin 19 paikkakunnan asukkaiden tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Tulosten mukaan asukkaat ovat tyytyväisempiä kirjastopalveluihin, veden laatuun ja kansalaisopistopalveluihin. Tutkimukseen osallistuneista paikkakunnista lahtelaiset olivat kaikkein tyytyväisimpiä veden laatuun. Vertailukaupungeista veden laadun pisteet Lahdessa olivat korkeimmat (4.64 asteikolla 1-5),FCG Efeko Oy/2008) lahtiaqua.fi uudistui Lahti Aqua Oy:n verkkosivut uudistettiin kokonaisuudessaan keväällä Uudistuksen myötä asiakkaat saavat helposti ja ajan tasalla olevaa tietoa yhtiön toiminnasta ja mahdollisista häiriötilanteista. Sivusto tarjoaa kattavaa tietoa yhtiön palveluista ja tuotteista sekä mahdollistaa asioinnin verkossa, mm. vesimittarilukeman voi ilmoittaa sivuston kautta. Olennaista uudistuksessa oli myös saada lähes 100-vuotiaalle yhtiölle erottuva, nykyaikainen, dynaaminen, palveluhenkinen ja raikas ilme. Lahti Aqua Oy:n verkkosivut sijoittuivat toiseksi Suomen Parhaat Verkkosivut 2008 kilpailussa yritysten yleisessä sarjassa. Kilpailun tuomaristo kehui yhtiön verkkosivuja valoisaksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Yhtiö lähti kilpailuun mukaan Suomen Parhaat Verkkosivut järjestelykomitea kutsusta. 12

13 Aqua Palvelu Oy hoitaa operatiiviset käyttö- ja kunnossapitopalvelut Tytäryhtiö Aqua Palvelu Oy hoitaa vesihuollon operatiiviset käyttö- ja kunnossapitopalvelut Lahdessa ja Hollolassa. Tytäryhtiön toimintaalkoi ja yhtiön palveluksessa on 65 henkilöä. Hollolan vesihuoltohenkilöstöstä 5 työntekijää siirtyi Aqua Palvelu Oy:n palvelukseen. Ensimmäisentoimintavuodenliikevaihto oli 8,6 miljoonaa euroa. Aqua Palvelu Oy:n toimitusjohtaja Hannu Mustonen Aqua Palvelu Oy:n tehtävänä on vesihuollon käyttö- ja kunnossapitopalveluiden tuottaminen emoyhtiölle palvelusopimuksessa sovitussa laajuudessa. Ensimmäisen toimintavuosi sujui mallikkaasti, koska Aqua Palvelu Oy:n henkilökunta muodostuu kokeneista Lahti Vesi Oy:n ja Hollolan kunnan vesihuoltolaitoksen entisistä työntekijöistä. Osalla henkilöstöä työn luonne on kuitenkin muuttunut verkostorakentamisesta kunnossapitotehtäviin ja se on vaatinut sopeutumista uusiin tehtäviin, jotka keskittyvät vesihuollon operointiin ja kunnossapitoon. Suurimman haasteen muodosti vesihuoltopalveluiden tuottamisen aloittaminen Hollolassa Lahti Aqua Oy:n ja kunnan tekemän konsessiosopimuksen mukaisesti. Vuoden aikana saatiin kuitenkin Hollolan verkostokarttatiedot integroitua Xpipe-verkostotietojärjestelmään. Myös laitosten kaukovalvontatiedot kytkettiin Aqua Palvelu Oy:n valvontajärjestelmään väliaikaisratkaisuin siten, että vesihuoltopalvelut voidaan hoitaa luotettavasti myös päivystyksessä työajan ulkopuolella. Järjestelmien yhdentämistä jatketaan edelleen. Käyttö- ja kunnossapitotyöt Lahdessa ja Hollolassa, yllättävät häiriötilanteet mukaan lukien, saatiin hoidettua menestyksekkäästi. Asiakkailta, Hollolan kunnalta ja emoyhtiötä saatu palaute on ollut pääasiassa positiivista ja laatutaso vesihuoltopalveluissa on tehtyjen tutkimusten mukaan huippuluokkaa. Vuonna 2009 jatketaan Lahti Aquakonsernin strategian toteuttamista liiketoimintasuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Pääpaino on viemäriverkoston vuotavuuden korjaamisessa, kunnossapidon työmenetelmien kehittämisessä ja automaatiojärjestelmien varmentamisessa sekä johtamisjärjestelmien ja henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisessä. 13

14 Vedentuotanto Korkealaatuista talousvettä Vuonna 2008 verkostovedestä otettiin viranomaisnäytteitä Lahdessa 120 kappaletta ja Hollolassa 36. Näytteet täyttivät talousveden asetetut laatuvaatimus- ja -suositusarvot (STM 461/2000). Viranomaistarkkailun lisäksi tehdään omaa käyttötarkkailua. Lahden vedenottamoilta, paineenkorotusasemilta ja vesisäiliöstä otettiin käyttötarkkailunäytteitä 260 ja vastaava luku Hollolassa 170 näytettä. Yhtiön toimesta käyttötarkkailua tehdään myös Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymän vedenottamoilla. Lisäksi analysoitiin noin 100 erillistä vesinäytettä verkostotyömaiden vastaanottovaiheeseen ja asiakaspalautteisiin liittyen. Suomessa esiintyneiden talousveden likaantumistapausten vuoksi tehtiin vedenottamoilla vuonna 2008 riskiselvitykset ja ryhdyttiin toimenpiteisiin riskien minimoimiseksi. Lisäksi tehostettiin vedenottokaivojen hygieenistä tarkkailua. Jalkarannan vedenottamon kaivoja korotettiin, jolla poistettiin pintavesien pääsymahdollisuus ääritilanteessa kaivoihin. Lisäksi sivullisten pääsyä vedenottamoalueille rajoitettiin aitauksin. Myös pohjavedenottamoiden maanpäällisten rakenteiden uusinta aloitettiin. Vedenhankinta Vuonna 2008 pumpatun veden määrä oli Lahdessa 7,96 miljoonaa m 3 ja Hollolassa 1,06 miljoonaa m 3. Lahdessa ja Hollolassa talousvesi on yksinomaan hyvälaatuista pohjavettä. Lahdessa vedenottamoita on seitsemän ja Hollolassa viisi sekä lisäksi vettä johdetaan Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymältä. Yhtiön vedenottamoiden vesioikeuslupien mukaiset pohjavedenottomäärät ovat yhteensä m 3 /vrk, kunnan m 3 /vrk ja vesi laitoskuntayhtymän vedenottamoiden m 3 /vrk. Vuonna 2008 jatkettiin puhdistuspumppausta yhtiön Launeen vedenottamolla ja Urheilukeskuksen vedenottamolla pohjavedessä olevien torjunta-ainejäämien vuoksi. Näistä ottamoista ei johdettu talousvettä jakeluun. Puhdistuspumppauksen määrä vuonna 2008 oli yhteensä 1,4 Mm 3. Vedentuotanto Yksikkö Lahti Hollola - oma tuotanto 1000 m ostettu vesi 1000 m Pumpattu vesimäärä yhteensä 1000 m Laskutettu vesimäärä 1000 m Vuotovesiprosentti % 5,

15 Lahden vedentuotanto ottamoittain 2008 Hollolan vedentuotanto ottamoittain 2008 kokonaismäärä 7,96 milj m 3 kokonaismäärä 1,06 milj m 3 Kuntayhtymän vesi 37,2% Salpa-Mattila 9,2% Herrala 2,4% Kukkila 9,7% Jalkaranta 44,6% Myllymäki 5,0% Laitiala 0,1 % Kärpänen 0,4% Kunnas 2,6% Riihelä 6,1% Renkomäki 8,6% Urheilukeskus 0,6% Laune 0,0% Kuntayhtymän vesi 73,5% Ostettu vesi Lahdesta 0,2% Vedenkäsittely Kun raakavetenä käytettävä pohjavesi on hyvälaatuista ja tarvittava vedenkäsittely vähäistä. Vettä kuitenkin desinfioidaan veden hygieenisen turvallisuuden varmistamiseksi. Vuonna 2008 Lahdessa natriumhypokloriittia syötettiin keskimäärin 0,72 mg/l ja Hollolassa 0,67 mg/l. Veden ph:ta säädetään putkistojen syöpymisen estämiseksi tasolle 7-7,5. Veden ph-säätöön käytettiin vuonna 2008 Jalkarannan vedenottamolla kalkkia keskimäärin 11,3 mg/l ja muilla vedenottamoilla natronlipeää keskimäärin 17 mg/l. Hollolan vedenottamoilla veden ph-säätö tapahtuu natronlipeällä, jota annosteltiin keskimäärin noin 26 mg/l. Pohjavesialueet Lahti ja Hollola sijaitsevat Salpausselän ja siihen liittyvien pitkittäisharjumuodostumien, Suomen suurimpiin kuuluvan pohjavesiesiintymän tuntumassa. Vesijohtovesi Lahdessa ja Hollolassa on kokonaan hyvälaatuista pohjavettä. Veden hyvä laatu ei ole kuitenkaan itsestään selvyys, sillä valtaosalla pohjaveden muodostumisalueita on asutusta, liikenneväyliä ja teollisuutta, jotka lisäävät maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskiä. Vuoden sademäärä oli suuri ja pohjavettä muodostui runsaasti. Pienentyneestä vedenotosta johtuen pohjavesitilanne on runsas. Pohjavedenpinta kaikilla pohjavesialueilla oli vuoden lopussa keskimäärin 0,5 metriä korkeammalla tasolla. pv pinnankorkeus m 81 80,6 80,2 79,8 79, Sadanta ja pohjaveden pinnankorkeus Jalkarannan vedenottamolla sadanta (mm) Pohjavesiensuojelu on yhtiölle elintärkeää. Tärkeimmille pohjavesialueille on laadittu suojelusuunnitelmat, joissa esitetään pohjavettä uhkaavat riskitekijät ja toimenpideehdotukset. Suojelusuunnitelmat päivitetään vuoden 2009 aikana Lahden seudun pohjavesityöryhmän toimesta. Pohjavesityöryhmään kuuluu Lahden kaupungin, Hollolan ja Nastolan kunnan ympäristö- ja pelastusviranomaiset, Hämeen ympäristökeskus sekä Lahti Aqua Oy. pohjaveden pinnankorkeus (m) sadanta mm 15

16 Verkostot Verkostojen toimivuus Vedenjakelu ja viemäröinti toimivat hyvin koko toiminta-alueella. Vesijohtovuodot ja viemäritukokset vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Lahdessa vesijohtovuotoja tapahtui 16 runkojohdoissa ja 12 kertaa tonttijohdoissa. Runkovesijohtovuodoista puolet havaittiin etukäteen mittauksin, jolloin ne saatiin korjattua ilman suoranaisia asiakasvaikutuksia. Hollolassa tapahtui kolme vesijohtovuotoa. Lahdessa vesijohtoverkoston mittaamaton kulutus prosentti pienentyi edellisvuoden 10 prosentista kaikkien aikojen alhaisimpaan lukemaan eli 5,8 prosenttiin. Hyvän tuloksen mahdollistaa nykyaikaisten valvontajärjestelmien ja digitaalisen verkkotietojärjestelmän täysipainoinen hyödyntäminen. Hollolassa mittaamaton kulutusprosentti oli 20 prosenttia. Lahdessa veden laatu- ja jakeluhäiriöilmoituksia kirjattiin noin 50 kappaletta ja Hollolassa noin 10 kappaletta. Lahdessa aukaistiin vuoden aikana 88 viemäritukosta, joista 71 alkavaa tukosta havaittiin ennakkohuollon yhteydessä. Vastaavasti Hollolassa tukoksia oli 25 kappaletta ja niistä 11 aukaistiin ennakko-huollossa. Suurin osa tukoksista johtui viemäriin sinne kuulumattomista jätteistä tai esineistä. Runsas sadanta on pitänyt viemäriverkoston vuotovesiprosentin korkeana. Vuonna 2008 Lahdessa viemärin vuotovesiprosentti oli 41,9 prosenttia ja Hollolassa 34,4 prosenttia. Verkostojen kunnossapito Kunnossapidettävää verkostoa on yhteensä lähes 2000 km. Vuonna 2008 kunnossapitotyöt keskittyivät viemäriverkostojen kuntotarkastuksiin. Viemäreitä tutkittiin savukokeilla ja tv-kuvauksella. Lisäksi viemäreitä puhdistettiin painehuuhtelulla ja samalla tutkittiin tarkastuskaivojen kunto. Vesijohtoverkoston mittausasemien ja painepiirien vedenkulutuksen seurannalla voitiin havaita vuodot mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lisäksi verkostoa tutkittiin vuodonetsintälaittein ja painemittauksin sekä tehtiin venttiileiden toimivuustarkastuksia. Verkostopituudet vuoden 2008 lopussa, km Vesijohtoverkoston mittaamaton kulutusprosentti Lahdessa 12 Lahti Hollola Vesijohtoverkosto Jätevesiviemäriverkosto Hulevesiviemäriverkosto Verkosto yhteensä Jätevesipumppaamot Viemärin vuotovesiprosentti ja sadanta Lahdessa 50 sadanta mm vuotovesi-% Sadanta Vuotovesi-% 16

17 17

18 Jätevedenpuhdistus Puhdistustulokset 100 Puhdistuksella saavutetut puhdistustehot ja niille asetetut lupaehdot vuonna 2008 Vuonna 2008 yhtiön Ali-Juhakkalan ja Kariniemen puhdistamoilla saavutettiin jätevesien lupaehtojen edellyttämät puhdistusvaatimukset. Lupaehtojen mukaan fosforin, ammoniumtypen ja kiintoaineen osalta puhdistustehon tulee olla vähintään 90 %, orgaanisen aineen osalta vähintään 95 % ja kokonaistypen osalta 70 % (t> 12 C). Puhdistustehot lasketaan jokaisen vuosineljänneksen puhdistustulosten keskiarvosta. Lupaehtojen enimmäispitoisuudet ovat kokonaisfosforilla < 0,5 mg/l, biologisella hapenkulutuksella < 10 mg/l, ammoniumtypellä < 4 mg/l ja kemiallisella hapenkulutuksella <125 mg/l. Yhtiö valmisteli uutta ympäristölupahakemusta toimintavuoden aikana ja lupa jätettiin ympäristölupavirastolle joulukuussa Jätevedenpuhdistamot Vuonna 2008 Kariniemen ja Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamoilla käsiteltiin jätevesiä yhteensä 13,93 milj. m 3. Kariniemessä käsitellään 57 % ja Ali-Juhakkalassa 43 % jätevesistä. Kariniemen puhdistamo palvelee Lahden pohjoispuolista aluetta ja lisäksi sinne johdetaan jätevedet Hollolan kunnan Tervamäen, Kukkilan ja Messiän alueilta. Ali-Juhakkalan puhdistamolla käsitellään eteläisen Lahden jätevesien lisäksi Hollolan kunnan Salpakankaan jätevedet. Hollolan kunnan Herralan puhdistamolla käsiteltiin jätevettä noin m 3. Puhdistamo tulee tulevaisuudessa poistumaan käytöstä siirtoviemärin valmistuttua Ali-Juhakkalan puhdistamolle. Jätevedestä poistetaan mekaanisesti hiekka ja kiinteät jätteet, biologisesti orgaaninen aines ja typpi sekä kemiallisesti fosfori. Puhdistetut jätevedet johdetaan Kariniemen ja Ali-Juhakkalan puhdistamoilta Porvoonjokeen. Energiankulutus käsiteltyä jätevesikuutiota kohti oli keskimäärin 0,69 kwh/m 3. Puhdistamoilla tapahtui vuoden aikana viemärivesien ohijuoksutusta 35 kertaa ja ohijuoksutetun vesimäärä oli yhteensä noin m 3. Syynä ohijuoksutuksiin oli rankkasateet. Ohivirtauksien osuus koko jätevesimäärästä oli 0,45 %. 90 % BHK7 Kok. fosfori Amm. tyyppi Kok. tyyppi Kariniemi Ali-Juhakkala Lupa > 95% Lupa > 90% Lupa > 70% Käsitelty ja laskutettu jätevesimäärä (milj. m 3 ) sekä vuotovesiprosentti (%) vuonna 2008 Lahti Hollola Käsitelty jätevesi yhteensä milj. m 3 12,68 1,25 Laskutettu jätevesi yhteensä milj. m 3 7,43 0,82 Vuotovesi-% % 41,9 34,7 18

19 Jätevedenpuhdistuksen kehitys 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kariniemen puhdistamo käyttöön 1981 Ali-Juhakkalan puhdistamon saneeraus valmistui Tehostettiin kummankin puhdistamon käyttöä ja siirryttiin ammoniumtypen hapetukseen 1997 Kariniemen puhdistamolla toteutettiin kokonaistypen poisto 2005 Ali-Juhakkala neljännen puhdistuslinjan käyttöönotto ja kokonaistypen poiston toteuttaminen Biologinen hapenkulutus Kokonaisfosfori Ammoniumtyppi Biokaasun hyötykäyttö tehostui Jätevedenkäsittelyssä syntyvää lietettä mädätetään ja kuivataan. Lietteen mädätyksessä eli anaerobisessa käsittelyssä suurin osa lietteen orgaanisesta aineksesta hajoaa pääasiassa biokaasuksi eli metaaniksi ja hiilidioksidiksi. Ali-Juhakkalassa biokaasulla, jota syntyi m 3, tuotettiin lämmitysenergiaa 5115 MWh. Määrästä puolet käytettiin puhdistamon lämmitykseen ja toinen puoli myytiin Lahti Energialle lämmitysenergiaksi kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpöverkostoon johdettu lämmitysenergia vastasi noin 170 omakotitalon vuotuista lämmitysenergiatarvetta. Lämmitysenergiatarpeen suhteen puhdistamo on lähes omavarainen. Kariniemen puhdistamolla biokaasua muodostui 1 miljoonaa m 3, josta noin 75 % käytettiin puhdistamon lämmitysenergiaksi ja noin 25 % jouduttiin polttamaan ylijäämäpolttimossa puhdistamon saneeraustöiden vuoksi. Vuonna 2008 käynnistyneillä saneeraustöillä tehostetaan biokaa- sun hyötykäyttöä. Saneerauksessa uusitaan lietteen sakeutus, mädätyssäiliöt ja kaasukattilat. Saneerauksen jälkeen kaikki ylijäämäkaasu poltetaan kaasukattiloissa lämmitysenergiaksi kaukolämpöverkostoon. Saneeraukset valmistuvat kesällä Kuivattua lietettä toimitettiin tonnia Kujalan Komposti Oy:lle, jossa liete kompostoidaan yhdessä biojätteen kanssa. Kompostimultaa käytetään viherrakentamisessa. Yhdyskuntajätevesien kuormitus on vähentynyt Porvoonjoessa Porvoonjoen yhdyskuntajätevesikuormitus on pienentynyt kolmenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2007 Kariniemen ja Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamoiden osuus Porvoonjoen ainevirtaamista jokisuulla oli yhteensä noin 5 % fosforivirtaamasta ja noin 8 % typpivirtaamasta. Porvoonjokeen kohdistuu myös hajakuormitusta, jolla tarkoitetaan maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksen jätevesistä aiheutuvaa kuormitusta. Hajakuormituksen osuus oli fosforivirtaamasta 72 % ja typpivirtaamasta 67 % vuosina tonnia Kariniemen ja Ali-Juhakkalan puhdistamoiden kuormitus Porvoonjokeen t/a BHK 7 Amm. typpi Kok. fosfori 19