Työpaikan toisenlaiset aivot

Transkriptio

1 Julkaistu Fakta-lehdessä (marraskuu 2013) Työpaikan toisenlaiset aivot Kehitysjohtaja, asperger-ihminen Juha Ojaniemi puhuu vain asiaa eikä ymmärrä rivien välejä. Autistit eivät sovi sosiaalisen tiimipelaajan malliin, mutta Ojaniemen mukaan heidän erilaista ajatteluaan voisi hyödyntää enemmän. Kun kollegat juttelevat kahvilla, Juha Ojaniemi uppoutuu työhönsä. Small talk on hänelle käsittämätöntä, mutta selkeästi jäsennellyt kokoukset sujuvat. Turkulaisen online-markkinointiyrityksen Netello Systemsin kehitysjohtaja Ojaniemi kykenee keskittymään täydellisesti, mutta ei siedä rauhatonta ympäristöä eikä ylimääräisiä aistiärsykkeitä. Niitä riittää parinkymmenen hengen työyhteisössäkin. Olen työpaikkamme ainoana saanut oman huoneen, kun muut työskentelevät avokonttorissa tai jaetuissa työhuoneissa, hän kertoo. Ojaniemellä on diagnosoitu aspergerin oireyhtymä. Se on autismin kirjon lievä ja yleisin muoto. Se tekee hänestä asiakeskeisen. Hän ymmärtää puheen kirjaimellisesti mutta ei eleitä, piilomerkityksiä, ironiaa tai sanojen tunnelatausta. Toisaalta hän on työssään hyvin tarkka, joidenkin kollegoiden mukaan jopa pelottavan tarkka. En ole ihmiskeskeinen johtaja. Jos työ on hyvin tai huonosti tehty, puhutaan työstä, ei sen tekijästä. Jos joku tervehtii huikkaamalla Mitäs tiedät, hänen aivonsa alkavat kelata sitä kaikkea, mitä hän tietääkään. Vasta hetken päästä tajuan, että ei kannata alkaa selittää ja mahtoikohan toinen edes sitä tarkoittaa, Ojaniemi sanoo. Autistit ja asperger-ihmiset ovat usein kaikkea muuta kuin niitä hyviä tyyppejä, joita työpaikkailmoituksissa haetaan. He eivät ole sosiaalisia tiimipelaajia eivätkä sopeudu kaoottisiin, muuttuviin tilanteisiin. Juha Ojaniemi tietää silti, että hän on hyvä työssään ja että moni muukin autismikirjon ihminen on. Jos vain saa tilaisuuden. Työnantajalle syntyy tunne Jos populaarikulttuurin perusteella muodostaa käsityksen, autistit ovat outoja älykköjä, jotka latelevat puhelinluettelon ulkomuistista tai laskevat päässään kuin tietokoneet. Viimeksi pohjoismainen jännityssarja Silta on tehnyt autismin kirjoa tunnetuksi. Sofia Helinin roolihahmo, rikospoliisi Saga Norén on sosiaalisesti sokea ja pakkomielteisen järjestelmällinen, mutta hyvin älykäs. Vaikka Aspergerin oireyhtymää ei mainita, Helin opiskeli rooliaan varten sen tyypillisiä oireita.

2 Juha Ojaniemi muistuttaa, että autismin kirjoon mahtuu älykkyyksien ja kykyjen koko skaala. Ääripäässä ovat vaikeasti kehitysvammaiset tai omaan maailmaansa sulkeutuneet. On suuri joukko keskivertotallaajia ja jonkin verran huippuneroja. Toiset ovat matemaattisesti lahjakkaita, toiset musikaalisesti, visuaalisesti tai kielellisesti, kuten valtaväestökin. Lievästi autistisia ihmisiä toimii kaikenlaisissa ammateissa, eikä diagnoosi välttämättä näy suoraan käytöksessä. Suurella osalla on kuitenkin vaikeuksia saada töitä ja pysyä työelämässä. Autismikirjon ihminen saattaa olla hyvin hiljainen, tai hän voi puhua taukoamatta itseään kiinnostavasta aiheesta. Mahdollisuudet menevät jo työhaastattelussa, jos haastateltava puhuu monotonisella äänellä, vastaa kysymyksiin erikoisesti tai ei katso silmiin. Työnantajat eivät yleensä tahallaan syrji, mutta heille syntyy ihmisestä jokin tunne. Puhetapa, pukeutumistyyli ja eleet vaikuttavat valintaan. Ojaniemi katsoo silmiin ja juttelee tavalliseen tapaan, mutta sosiaaliset säännöt ovat olleet hänelle aina vaikeita. Nykyisellä työpaikalla teetetyssä ilmapiiritutkimuksessa hän sai kollegoilta ristiriitaiset arviot. Juuri tuon selvityksen vuoksi hän hakeutui työterveyshuoltoon, jossa hän sai diagnoosin. Sitä ennen hän oli vain miettinyt, kuinka hulluja muut ovat. Hän joutui jatkuvasti konflikteihin, koska ei ymmärtänyt sosiaalisia vihjeitä. Ihmettelin, miksi aina yhtäkkiä joku suuttuu minulle ilman syytä. Kaupungilla minua on uhattu väkivallalla ja olen saanut turpaan ymmärtämättä miksi. Ohjelmistoyhtiöt kiinnostuivat Autismikirjon ihmisten työllistyminen on vaikeaa muissakin maissa, mutta viime vuosina on noussut myös uusi ilmiö: yritykset, jotka haluavat palkkalistoilleen nimenomaan autisteja. Viime keväänä ohjelmistojätti SAP tiedotti, että se palkkaa tulevina vuosina satoja autisteja ohjelmoijiksi ja ohjelmistotestaajiksi. Heitä on jo ollut töissä SAP:lla Intiassa ja Irlannissa. Yhtiön johto on havainnut, että paras työn jälki syntyy, kun kehitystiimit koostuvat monenlaisista tekijöistä. SAP ei ole ainoa. Monissa muissakin yrityksissä on kiinnostuttu autisteille tyypillisestä yksityiskohtien tajusta, systeemien hahmottamisesta ja kyvystä keskittyä pitkiin, virheettömiin rutiinisuoritusten rupeamiin. Muun muassa ohjelmistoyritykset ovat jo vuosia tietoisesti rekrytoineet autismin kirjoon diagnosoituja ihmisiä työtehtäviin, joissa tavisaivot herpaantuvat nopeasti. Edelläkävijä autistityöntekijöiden välittämisessä on vuonna 2004 perustettu tanskalainen sosiaalinen yritys Specialisterne, joka on sittemmin laajentunut eri maihin Specialist People -hankkeena. Sen perusti Thorkild Sønne, jonka oma poika Lars on autistinen. Lars osasi jo pikkulapsena kertoa viikonpäivän mille tahansa päivämäärälle vuosienkin takaa. Hän tunsi ulkoa Tanskan juna-aikataulut ja karttakirjan numeroidut ruudut. Sønne alkoi uskoa, että autisteilla olisi paljon annettavaa

3 yrityksille. Heitä pitäisi vain opastaa alkuun ja valmentaa esimiehiä kohtaamaan eri tavoin toimivat ihmiset. Specialist Peoplen tavoitteena on hankkia maailmanlaajuisesti miljoona työpaikkaa ihmisille, joilla on autismidiagnoosi. Tunnettuihin asiakkaisiin kuuluvat Microsoft, Oracle ja SCS. Tanskan esimerkki on saanut muitakin yrityksiä ja yleishyödyllisiä järjestöjä rekrytoimaan autismikirjon ihmisiä: heitä on palkannut saksalainen Auticon, yhdysvaltalainen Aspiritech, belgialainen Passwerk, israelilainen AQA, brittiläinen Autism Works ja japanilainen Kaien. Virheet ovat vähentyneet Tanskalaisen teleyrityksen TDC:n palveluksessa on ollut useita Specialisternen välittämiä, spesialisteiksi kutsuttuja työntekijöitä vuodesta 2008 lähtien. Työtehtäviin kuuluvat kännyköiden testaus ja tilausten käsittely. He tekevät toistuvaa työtä mielellään ja keskittyneesti, kun useimmat muut tarvitsevat vaihtelua työpäiväänsä. Silloinkin kun työtahti on kova, he työskentelevät huomattavasti virheettömämmin kuin neurotyypilliset ihmiset, kertoo TDC:n yhteiskuntavastuujohtaja Benjamin Alberti. Asiakkaiden tyytyväisyys on Albertin mukaan kasvanut. Spesialisteilla on silmää pienimmillekin yksityiskohdille, jotka lipsahtavat helposti muilta ohi mutta jotka ovat asiakkaille tärkeitä. He hoksaavat tuotteiden ja tilausten virheet ja korjaavat asiakkaan nimen kirjoitusasun. Esimiehiltä vaaditaan järjestelykykyä ja -halua, mutta usein yksilölliset toiveet on helppo toteuttaa. Joku tarvitsee keskittyäkseen väliseinän, joku himmeän valaistuksen tai tilan, jossa ei ole ylimääräisiä tuoksuja. Joskus on tarpeen ohjeistaa muita, miten ja milloin työntekijälle saa puhua. Kaikissa työpaikoissa järjestelyt eivät ole toimineet. Microsoftin Tanskan tuotekehityskeskus palkkasi Specialisternen välittämiä työntekijöitä joitakin vuosia sitten, mutta ei enää. PR-johtaja Katrine Prienin mukaan he tekivät erinomaista työtä, mutta he eivät sopeutuneet yrityksen joustavaan työkulttuuriin. Huomasimme, että työ oli liian haastavaa ihmisille, jotka vaativat hyvin tarkasti järjestettyä työympäristöä ja selkeästi määriteltyjä projekteja, Prien kertoo. Matkimalla sosiaaliseksi Ei silti ole vain yhdenlaista työympäristöä ja tehtäviä, jotka sopivat autistille tai asperger-ihmiselle. Ylen tv-kuvaaja, asperger-diagnoosin saanut Kristiina Lehto nauttii työstään, vaikka sen hektisyys ja sosiaalisuus ovat asperger-ihmiselle stressaavia. Hän saa olla elementissään, hiljaisena tarkkailijana kameran takana. Lehto on aina kokenut havainnoivansa maailmaa ulkopuolelta kuin videokuvaa. Hän päätti jo 6-vuotiaana, että hänestä tulee television uutiskuvaaja. Lehtoa on kiusattu rankasti koko lapsuuden ja nuoruuden, koska hän ei ole osannut toimia muiden kanssa. Vasta aikuisiällä sosiaaliset säännöt ovat alkaneet avautua. Hän on oppinut sosiaalisia koodeja matkimalla muita.

4 Minun on vaikea katsoa silmiin ja minusta tuntuisi luonnolliselta puhua toiselle vaikka selin. Olen kuitenkin huomannut, etteivät muutkaan katso silmiin koko ajan. Katseen voi kohdistaa pupillien sijaan nenänvarteen ja kääntää vähän ajan päästä muualle, hän kertoo esimerkin. Lehto sanoo, että hän ei ole kovin joustava. Hän haluaa leikata tv-jutut lineaarisesti alusta loppuun ja tuskastuu helposti, jos toimittaja haluaa muuttaa alkua, kun leikkaus on edennyt jo loppukuviin. Lehto uskoo kuitenkin, että työnantaja arvostaa hänen vahvuuksiaan: rauhallisuutta ja intohimoa työtä kohtaan. Hän kertoi vastikään uudelle esimiehelleen diagnoosista. Hän kysyi, miten se vaikuttaa työhöni, ja aikoi tutustua aiheeseen. Lehdon mielestä olisi hyvä, jos diagnoosista voisi puhua ilman leimautumista. Esimiesten tulisi ottaa ihmisten erilaisuus huomioon. Jos ihminen ei puhu paljon, hänelle voi esittää enemmän kysymyksiä. Jos rutiineihin tulee muutoksia, niistä olisi hyvä kertoa etukäteen. Itseänikin muutokset harmittavat, mutta tässä työssä ne täytyy vain hyväksyä. Samat ohjeet auttavat kaikkia Juha Ojaniemi on samaa mieltä siitä, että avoimuus voi auttaa esimiestä ja kollegoita ymmärtämään. Toisaalta työntekijä leimautuu helposti, jos hän alkaa kertoa, että hänellä on tällainen syndrooma. Ojaniemi on ollut pitkään mukana autismikirjon ihmisten työllisyyttä ja elämänhallintaa edistävässä hankkeessa. Parhaillaan hän valmistelee opasta esimiehille ja työnantajille. Aluksi hänen oli tarkoitus tehdä opas vain autismin kirjosta, mutta hän oivalsi, että kyse on laajemmin monimuotoisuuden johtamisesta. Hyvän johtajan pitäisi aina järjestää työympäristöä osaajille sopivaksi, sen sijaan että valittaisiin vain ihmisiä, jotka sopeutuvat valmiiseen muottiin. Autistin esimiehelle suunnatut vuorovaikutusohjeet pätevät suoraan myös esimerkiksi maahanmuuttajien johtamiseen. Kieli- ja kulttuurierojen vuoksi on tärkeä puhua konkreettisesti. Työpaikan kirjoittamattomat säännöt on tehtävä näkyviksi. On suvaittava eri tapoja olla ja toimia. Loppujen lopuksi samat ohjeet sopivat kaikkeen esimiestyöhön. Ketäpä työntekijää ei hyödyttäisi vaikkapa ohjeiden selkeys ja tarkistettavuus, tai se, että työpaikalla kuunnellaan ihmisiä. Näin johdat autisti- tai asperger-työntekijää Sano mitä tarkoitat. Vihjailu, sarkasmi tai äänenpainoihin piilotetut tunteet menevät ohitse. Laadi ohjeet. Anna ohjeet kirjallisina ja kokoa ne yhteen paikkaan. Älä oleta, että tieto kulkee kahvihuoneessa.

5 Anna työrauha. Järjestä mahdollisuus rauhalliseen työympäristöön. Sopikaa, miten toimitaan, kun on tarpeen keskeyttää toisen työ. Älä kuormita aisteja. Huolehdi, ettei ihmisiä pommiteta turhalla informaatiolla. Jäsentele palaverit. Kerro selkeästi palaverin tarkoitus, mitä asioita käsitellään ja missä järjestyksessä. Kuuntele. Kysy, mitä työntekijä toivoo työympäristöltään, missä hän on hyvä ja missä tarvitsee apua. Jokainen on oman itsensä paras asiantuntija. Mikä autismi? Autismi johtuu neurobiologisista syistä. Se ei ole psyykkinen sairaus eikä kasvatuksen tulosta. Autismin kirjoon kuuluu monenlaisia diagnooseja ja oireita. Suomessa autismin kirjoon on diagnosoitu noin ihmistä, ja heistä 80 prosentilla on aspergerin oireyhtymä. Autistit ja asperger-henkilöt mieltävät ympäristöä, asioiden merkityksiä ja vuorovaikutusta eri tavalla kuin muut. Monet reagoivat aistiärsykkeisiin poikkeavalla tavalla. Jotkut ovat kömpelöitä liikkeissään. Autismi diagnosoidaan yleensä varhaislapsuudessa, kun puhe ja vuorovaikutus viivästyvät. Aspergerin oireyhtymään ei liity tätä viivästystä. Pieni osa autisteista on monivammaisia tai lähes kokonaan vuorovaikutukselta sulkeutuneita. Lähde: Autismi- ja Aspergerliitto