väyläalus Seilillä merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Poijutöissä Nº5 / 2009 SYYSKUU POIJUTÖISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "väyläalus Seilillä merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Poijutöissä Nº5 / 2009 SYYSKUU POIJUTÖISSÄ"

Transkriptio

1 Nº5 / 2009 SYYSKUU merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Rakennustyöt veden varassa ovat melkoisia erikoisprojekteja! sivu 4 Poijutöissä väyläalus Seilillä POIJUTÖISSÄ väyläalus Seilillä ULKOMAANLIIKENTEEN työehtosopimukset FÖRÄNDRINGAR i omställningsskyddet REDERIBAROMETERN 1 publicerade

2 SISÄLTÖ: 4 Operaatio Orrengrund 8 Viikinkien jalanjäljillä 12 Ruotsissa kiista tonnistoverosta 13 Luottamusmiesten täydennyskurssi 14 Kesätöissä M/s Meritähti-laivalla 16 Ulkomaanliikenteen työehtosopimukset uudistettu 21 Stena Bulk rantautuu Suomeen Pursimies Reijo Koikkalainen nosturin puikoissa väyläalus Seilillä. Grönlanti on ollut Tanskan hallinnassa 268 vuotta. Maa oli pitkään autonominen osa Tanskaa ja sai laajennetun itsemääräämisoikeuden Kollektivavtalen för fartyg i utrikesfart har förnyats

3 Nº 5/2009 Pääkirjoitus: Suomen Merimies-Unioni SMU ry Finlands Sjöman-Union FSU rf PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Simo Zitting TOIMITTAJA, TIEDOTTAJA REDAKTÖR, INFORMATÖR Saana Lamminsivu ULKOASU, TAITTO LAYOUT Rohkea Ruusu TOIMITUS John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki puh. (09) REDAKTION John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors tel. (09) PAINO Art Print Oy 2009 ISSN X ILMOITUKSET / ANNONSER puh. / tel. (09) Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. TILAUSHINNAT VUODELLE /1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: > viestintä > merimies > mediakortti på svenska > kommunikation > Sjömannen > mediakort MERIMIES SJÖMANNEN ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2009 no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges POSTI- JA KÄYNTIOSOITE John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0) TELEFAX +358 (0) KOTISIVUT / HEMSIDOR SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksista neuvottelutulos Haastavin sopimusosa on tietysti ammattitaitoisen alushenkilökunnan saatavuuden turvaaminen suomalaisilla lastialuksilla. Suomen Merimies-Unionin hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen, joka kuvaa sisällöltään varsin hyvin tämän hetken epävarmaa taloudellista tilaa maailmalla sekä Suomessa. Suomen kauppalaivasto kamppailee olemassaolostaan. Nyt tehdyllä maltillisella sopimuksella pyritään tukemaan suomalaisen kauppamerenkulun selviämistä laman yli. Työehtosopimusosapuolet, eli Suomen Merimies- Unioni ja Suomen Varustamot, ovat päättäneet jatkaa nykyisten ulkomaanliikenteen työehtosopimusten voimassaoloa vuoteen Koska talouden kehitysnäkymät ovat edelleen niin epävarmalla pohjalla, palkkojen osalta korotuksiin päätettiin palata helmikuussa 2010 ja helmikuussa Merimiesten ostovoiman kehittyminen on kuitenkin turvattu lausekkeella, joka takaa korotustasot muiden kuljetussektoreiden sekä erityisesti vientiteollisuuden korotukset huomioiden. Sen sijaan työehtosopimustekstit lyötiin kiinni muutamalla tarkistuksella sekä työryhmillä, joiden tulee muun muassa yksinkertaistaa, ajanmukaistaa ja kehittää takuupalkkajärjestelmiä, sairasajan palkkaa ja perhevapaisiin liittyviä menettelytapoja sekä periaatteita. Myös luottamusmiessopimukseen tehtiin parannus, joka luo osastoluottamusmiehelle paremmat edellytykset hoitaa edustamiensa työntekijöiden asioita. Haastavin sopimusosa on tietysti ammattitaitoisen alushenkilökunnan saatavuuden turvaaminen suomalaisilla lastialuksilla. Tämä sopimusosa on myös poikkeava siinä suhteessa, että sen voimaantulo edellyttää kaikkien kolmen merenkulkujärjestön, eli myös Laivanpäällystöliiton ja Konepäällystöliiton hyväksyntää. Näinä taloudellisina aikoina, jolloin päivittäiset uutiset sisältävät vain irtisanomisia, on vaikeaa hahmottaa sellaista tilannetta, että suomalaisista merenkulkijoista olisi tulevaisuudessa pula. Mutta jos tonnistoverouudistus on varustajille suopea ja vienti sekä tuonti lähtevät kunnolla käyntiin ja nyt tilatut uudet rahtialukset, joita on noin 10 kappaletta, tuodaan Suomen lipun alle, ja niistä ensimmäinen keväällä 2010, niin pula ammattitaitoisista merenkulkijoista kasvaa entisestään. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomen merenkulkuoppilaitokset ja -ammattikorkeakoulut eivät ehdi kouluttaa uusia merimiehiä lisääntyvälle aluskannalle, saatikka sitten eläkkeelle siirtyvien tilalle. Tämä osa sopimuksesta on rakennettu tätä tulevaisuutta vasten ja sen mahdollista käyttöönottoa tarkastellaan erikseen jokaisen varustamon osalta, jos varustamo tuo uuden aluksen Suomen lipun alle ja edellyttäen, että sisään liputus tuo uusia työpaikkoja suomalaisille merenkulkijoille. Kenneth Bondas liittosihteeri 3

4 Operaatio Orrengrund Poijut taipuivat väyläalus Seilin miehistön tahtoon aallokosta huolimatta Varustamoliikelaitos Finstashipillä on yhdeksän väyläalusta. Seili on niistä suurin. Väyläaluksilla huolletaan vesiliikenteen turvalaitteita, kuten viittoja ja poijuja. Huoltotöiden lisäksi aluksilla tehdään myös muita rakennustöitä avomerellä ja sisävesillä. Väyläaluksista löytyvät myös erityislaitteet öljyntorjuntaan. Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Aallokko on harmaa ja tuuli äkäinen. Lokit tiiraavat kotiluodoillaan nokka tuimana väyläalus Seilin kulkua niiden kotipesien ohitse: sää ei niitä ylimääräisiin pyrähdyksiin houkuta. Seilin päivän ensimmäinen työ on kunnostaa Orrengrundin luotsiaseman edustalla olevaa poijua. Alus on lähtenyt matkaan Kotkasta aamuseitsemältä ja reilun tunnin ajomatkan jälkeen ollaan kohteessa. Seilin kyljestä kuuluva kolina on merkki siitä, että ankkuria lasketaan. Päällikkö Lauri Taralainen lanaa sitä kotvan aikaa pohjaa pitkin, ennen kuin ankkuri iskeytyy kallioon tiukasti kiinni. Jos tuuli ja aallokko ovat kovat, ankkuroituminen on mahdotonta. Merimerkkien huoltotöissä laivan on pakko pysyä paikallaan, sillä sukeltajat operoivat aivan laivan vieressä. Jos ankkuri irtoaa ja laiva lähtee liikkumaan, sukeltajan on noustava välittömästi pintaan ja se voi tietää hänelle hengenvaaraa. Operaatio Orrengrund Päällikkö Taralainen peruuttaa Seiliä pikku hiljaa huollettavaa poijua kohden Orrengrundin edustalla. Miehet ovat kannella valmiina. Kun poiju on kohdalla, koukkaisevat he sen nopeasti rautakoukulla otteeseensa. Jos poijun päästäisi lipeämään, lähestyminen olisi otettava uusiksi. Näin ei kuitenkaan käy, vaan poiju on kiinni ja pysyy! Sitten sen päähän kiinnitetään nopeasti kettinki ja nosturi alkaa hilata poijua merestä ylös. Ylhäällä nosturin puikoissa istuu pursimies Reijo Koikkalainen. Muut odottavat työkalujen kanssa kannella valmiina ja viittilöivät ylhäälle nosturiin siirto-ohjeita. Möhkäleen siirto kannelle on rauhallista puuhaa. Äkkinäiset liikkeet ja kohellus saattaisivat koitua kohtalokkaiksi. Poiju voisi irrota koukusta ja jymähtää pahasti aluksen kannelle ja jättää jopa ihmisiä alleen. Minuuttipeliä vedessä ja laivan kannella Kun poiju on laskettu turvallisesti maahan, sen ympärillä alkaa aika häärinä. Kettingin silmukat ovat vahvuudeltaan yleensä siinä reilut kolme senttiä, mutta tämäpä näyttää olevan paikoin enää vain reilun sentin vahvuista, kansimies Kari Salminen tarkastaa kulahtaneen ketjun kuntoa. Ketjujen kulumistahti vaihtelee paljon. Jos poiju jäätyy hyvissä ajoin, ketju ei pääse heijaamaan ja kettinki ei kulu, joten sen vaihto toiseen voi viedä vuosia. Mutta joissakin paikoissa ketju on puolestaan jatkuvassa liikkeessä, jolloin se saattaa kulua loppuun jo yhdessäkin vuodessa, pursi- 4

5 Kansimies Hannu Tolonen avustaa Ilkka Lampisen kanssa pinnan alla työskentelevää Tuomas Hiltusta. Kaikkien aistien on oltava koko ajan auki: kannella tehdään useita töitä samaan aikaan ja jos jokin menee pieleen, on osattava toimia. mies Koikkalainen laskeskelee turvalaitteiden huoltoaikoja. Poijun korjausoperaatioon ei ole aikaa tuntitolkulla. Vanha ketju irrotetaan ja tilalle vaihdetaan uutta. Korjausmies Tommi Laukka laittaa hitsipillin päälle ja sähkömies Atro Koivisto syöttää hänelle pajasta lisää johtoa. Aluksen vierestä pinnan alta nousevat vain kuplat, kun ammattisukeltaja Tuomas Hiltunen on hypännyt jo hyisiin aaltoihin ja suorittaa meren pohjassa kettingin kiinnitystä alustaansa. Tuomaksen työtoveri, ammattisukeltaja Ilkka Lampinen seuraakin aluksen laidalla, että vedessä on kaikki kunnossa ja auttaa Tuomasta työssään. Yhteyttä pinnan alle pidetään monitorilla, josta sukeltajan puhe ja hengitysäänet kuuluvat koko ajan ja hän voi pyytää muilta apua sekä antaa ohjeita. Ammattisukeltajien työnkuvaan kuuluu esimerkiksi erilaisten vedenalaisten korjausja rakennusurakoiden teko. Sukellussyvyys, eli sukeltajan kokema paine ja sukelluksen kesto vaikuttavat siihen, kuinka kauan pinnan alla voi olla. Päivän aikana ei voi sukeltaa määräänsä enempää, sillä muutoin sukeltajantaudin (paineilmataudin) vaara kasvaa. Töitä tehdään hanakasti, kun niitä vain olisi! Säiden armoilla Merellä työskennellään säiden armoilla. Jos keli vetää täysin kurjaksi ja aallokko on suuri, töidentekoa on siirrettävä tuonnemmaksi ennen kaikkea sukeltajien turvallisuuden tähden. Joskus voi myös käydä niin, että laivan saavuttua etappiin työ näyttää sinä päivänä tehtäväksi liian vaaralliselta. Jos tuulee liian kovaa ja pinnan alle ei voi mennä, asiasta on vain pakko ilmoittaa miehistölle, ei siinä muu auta, Tuomas kertoo. Sukeltajan sana on kuitenkin aluksen laki, tästä asiasta miehistö on yhtä mieltä. Tänäänkään säässä ei ole hurraamista, mutta Orrengrundin operaatiosta selvitään kunnialla. Tämän jälkeen edessä on vielä merimatka takaisin Kotkan edustalle, jossa uuteen poijuun tehdään vastaavat huoltotyöt kuin Orrengrundissa. Suomen vesiliikenteen turvalaitteita on huollettava säännöllisesti, sillä rikkimennyt merimerkki voi ohjata aluksen jopa karille, jos huonosti käy. Vesiliikenteen turvalaitteiden, eli merimerkkien korjaus- ja uusimistyöt on kilpailutettu kotimaassa nyt muutaman vuoden ajan. Töiden tilaajana toimii Merenkulkulaitos, joka huolehtii Suomen vesitieverkoston kehittämisestä ja ylläpidosta. Valtion omistama Varustamoliikelaitos Finstaship on yksi merimerkkien ja väylien kunnostustöitä tekevistä yrityksistä yhdeksällä väylänhoitoaluksellaan. Kilpailutus on tuonut alalle kuitenkin muitakin toimijoita. Seilin miehistö on sitä mieltä, että kilpailuttaminen ei sovi vesiväylien turvalaitteiden kunnostamiseen. Olemme palokuntaan verrattavia toimijoita, eli kilpailutus on siksi täysin järjetöntä, joku pohtii nykyistä toimintatapaa. Pienetkin urakat kelpaisivat Jokaisessa Finstashipin yhdeksässä väylänhoitoaluksessa on myös öljyntorjuntavalmius olemassa, mikä tekee laivoista elintärkeitä vesiteiden turvallisuuden ja ympäristön hoidossa. Onkin valitettavaa, että Finstashipin koko väylänhoitokalustolle ei ole löytynyt aina tarpeeksi töitä tehtäväksi. Kyllä töitä tehdään hanakasti meillä on tässä hyvä porukka kun vain niitä töitä olisi, miehet harmittelevat urakoiden ja sopimusten vähäisyyttä. Tekisimme kyllä mielellämme ihan pieniäkin urakoita, eli nirsoja ei töiden suhteen olla, miehet toivovat lisää työkeikkoja ja töitä koko kalustolle jatkossa. 5

6 Jatkuvan epävarmuuden seuraukset Vesiliikenteen turvalaitteiden huollon kilpailuttaminen on vienyt pienempiä urakoita yksityisille toimijoille ja valtion omistamat laivat seisovat rannassa toisinaan tyhjänpantteina. Epävarmuus on vaikuttanut väyläalusten henkilökuntaan monin tavoin. Ensinnäkin miehistöjen määrä on ajettu aivan minimiin vuosien varrella. Mitä tehdään esimerkiksi silloin, jos tulee öljyvahinko. Laivoja kyllä löytyy tosin, jos niitäkään tarpeeksi mutta suurempi ongelma on löytää riittävä määrä miehistöä, jolla väyläalukset voitaisiin haaveritilanteessa miehittää. Tällä hetkellä alusten siirtoja paikasta toiseen on tehty neljän hengenkin miehistöillä, kun Seilin ja Leton perusmiehitys on 12. Kun öljyntorjuntatilanne on päällä, vaatii se kannelle kokenutta miehistöä, jolla on öljyntorjuntatöistä kokemusta. Virallista koulutusta tehtävään ei ole, vaan Seilinkin öljyntorjuntapooliin kuuluva miehistö on opiskellut öljyntorjuntatöitä vähitellen erilaisten harjoitusten kautta. Väylänhoitoaluksilla on täällä tälläkin hetkellä miehistövajausta, eli tarvitsimme niin sanottuun öljyntorjuntapooliin lisää seitsemän miestä tulevia työkeikkoja varten, päällikkö Lauri Taralainen laskeskelee kesäkuun alussa. Väylänhoitoalusten miehistöjen keski-ikä alkaa samoin olla jo korkeamman puoleinen, miehet katselevat toisiaan naurahdellen messissä. Kuten näkyy, ei täältä yhtään alle kolmekymppistä löydy. Suomen vesistöjen merimerkkien huoltotarve ei lopu kuitenkaan Seilin miehistön siirtymiseen vähitellen eläkkeelle. Vaativiin huolto- ja rakennustöihin olisi kiire alkaa löytää jo uusia töidenjatkajia oppiin. Merenkulkulaitoksen mukaan huonokuntoisia kauppamerenkulun väylien määrä oli vuoden 2008 lopussa 553 väyläkilometriä. 6

7 Rakennusliitto järjestää ammattisukeltajia Työkseen sukeltaville ei ole olemassa omaa ammattiliittoa, mutta Rakennusliitto on räätälöinyt erikoiselle ammattikunnalle aivan oman ammattiosaston, jonka nimi on Suomen ammattisukeltajat osasto 108, kertoo Rakennusliiton työehtotoimitsija Juha Färm, Ammattisukeltajien yhteyshenkilö Rakennusliitossa Erikseen mennään yhteen tullaan Seilin miehistöllä on kaksijakoisia mietteitä tulevasta yhtiöstä. Hyvä asia on paluu niin sanottuun vanhaan järjestelmään. On hyvä, että nyt hajallaan olleet toiminnot, eli väylänhoitotyöt palaavat jälleen yhteen kuten Merenkulkulaitoksen aikaan, Seilin miehistön mielipide kuuluu. Uusia valtionyhtiöitä muodostettaessa on ilmoitettu, että Varustamoliikelaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnan palveluksessa oleva henkilöstö siirtyy perustettavien osakeyhtiöiden palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Seilin miehistö näkeekin uusissa valtionyhtiöissä hyvät puolensa, mutta vaikka toisin on ilmoitettu, pelot työpaikkojen menetyksistä leijuvat myös ilmassa. Toivottavasti kaikki saavat pitää työpaikkansa, että ei aleta heti saneeraamaan. Nykyinen töiden ja urakoiden hankinta kilpailuttamalla ei näytä tulevaisuudessa myöskään vähentyvän, päinvastoin. Kaikkien töiden ja urakoiden kilpailuttamiseen siirrytään vaiheittain kolmen vuoden siirtymäkauden aikana Täyttyvätkö Seilin miehistön toiveet uusista urakoista? Toivottavaa ja kaikkien kannalta paras olisi, että valtion omistamilla laivoilla olisi paljon töitä tarjolla. Mitä tiedossa puolen vuoden päästä? Finstashipin toiminta Varustamoliikelaitosmuotoisena lakkaa ensi vuoden alussa, kun liikelaitoksesta tehdään valtionyhtiö. Samaan aikaan yhtiöitetään myös Merenkulkulaitoksen sisäinen tuotanto. Perustettavien valtionyhtiöiden omistajaohjaus säilyy liikenne- ja viestintäministeriössä. Varustamoliikelaitoksen nykyiset toiminnot siirtyvät vuoden 2010 alussa eri yhtiöihin Ministeriön esityksen mukaan perustettavaan Finstaship-osakeyhtiöön siirtyvät muun muassa jäänmurto- ja offshore-liiketoiminta. Sen sijaan nykyisen Varustamoliikelaitoksen väyläpalveluliiketoiminta ja niihin kuuluvat öljyntorjuntapalvelut siirtyvät vuoden 2010 alusta Merenkulkulaitoksen vesiväylien tuotantotoiminnasta muodostettavaan valtion osakeyhtiöön, jolle ei ole toistaiseksi nimeä olemassa. (Huom! Nykyiseen Varustamoliikelaitokseen kuuluvan saariston yhteysalusliikenteen liiketoiminnan uudelleen järjestämistä selvitetään erillisenä kokonaisuutena Finstashipin yhtiöittämisen yhteydessä.) 7

8 M/s Kristina Regina Grönlannissa viikinkien jalanjäljillä Viikingit matkasivat noin tuhat vuotta sitten 30 metrisillä puuveneillään Norjasta Grönlantiin. Mukana oli lehmiä, lampaita sekä vuohia. Melkoisia merenkävijöitä siis nuo norjalaiset! Teksti ja kuvat: Markku Jalonen Ensimmäinen legi, eli reittiosuus Reykjavikista Lindenowinvuonon suulle oli peräti 641 merimailia. Vuonoon ei päästy hankalan jäätilanteen vuoksi. Vaikka paikka on kutakuinkin Turun korkeudella, vastaan ajelehti suuria jäävuoria. Aikaa meni toista vuorokautta hyvissä olosuhteissa. Suomeen kertyi aikaeroa viisi tuntia. Ilman lämpötila oli kolme-neljä astetta plussan puolella ja merivesi oli pariasteista. Tämä oli siis Grönlannille mitä mainioin kesäsää. Vankilaa karkuun pohjoisimmalle saarelle Grönlanti on kiehtonut ihmismieltä ja kulkijoita kautta aikain. Viikinki Erik Punainen saapui tälle maailman suurimmalle saarelle vuonna 985. Erikin tie maapallon pohjoisimmille kolkille ei ollut niinkään seikkailu- vaan pakoreissu. Erik oli muuttanut alkuaan Norjasta Islantiin, mutta siellä hänet tuomittiin kolmeksi vuodeksi murhasta. Niinpä hän päätti lähteä käpälämäkeen ja linnaa pakoon Grönlantiin, kuultuaan saarista muilta viikingeiltä. Saapumalleen saarelle hän antoi hyvän myyntimiehen tapaan nimeksi Grönlanti, eli vihreä maa. Ajatuksena oli houkutella sinne lisää siirtolaisia. Tässä Erik onnistuikin ja pian saarelle saapui 16 laivakuntaa eläimineen ja tavaroineen. Matkaan oli tosin lähtenyt alkuaan 25 laivaa, mutta myrsky vaati veronsa. Vihreä maa viheriöi vain kesäisin Vihreä maa on kuitenkin vihreä ainoastaan kesän ajan ja silloinkin vain rannikoilta. Muualla jääpeite on läpivuotista. 2,16 miljoonan neliökilometrin saaresta (yli kuusi kertaa Suomen kokoinen) vain noin 20 prosenttia on ilman lumi- tai jääpeitettä. Pohjoisimmasta kärjestä Kap Morris Jesupilta (Cape Morris Jesup) on matkaa pohjoisnavalle 730 kilometriä. Kap Farvel (Cape Farewell) on puolestaan saaren eteläisin kärki, jonne on taivalta Kap Jesupista 2670 km. Maailman toiseksi laajimman jääpeitteen paksuus on keskimäärin noin 1,5 kilometriä, mutta joissain paikoin se on jopa kolmen kilometrin vahvuista. Korkein kohta saaressa kohoaa 3254 metriä merenpinnan yläpuolelle. Jää on kilometrin syvyydessä noin vuoden ikäistä ja syvimmissä kohdissa sen ikä on jopa vuotta. Tiedemiehet ovat poranneet jäähän reikiä, joista saadut näytteet antavat meille tietoa ilmastossa tapahtuneissa muutoksista tuhansien vuosien ajalta. Erik Punaisen aikaan ilmasto oli lauhkeampi. Ilmaston lämpeneminen on aiheuttanut jo sen, etteivät kaikki vuonot enää jäädy talvisin. Lunta sataa talvisin kuitenkin edelleen runsaasti, mikä vaikuttaa grönlantilaisen elämään. Siinä missä suomalaisilla on vain muutama sana kuvailemaan erilaisia lumia, kuten hanki, viti, nuoska, räntä tai pyry, on grönlantilaisilla erilaisia sanoja lumelle yli kaksikymmentä. Heinäkuussa satoi lunta Lännessä saaren kärjessä on pieni Qaqortoqin kylä, jossa on noin kaksituhatta asukasta. Kalastus on täälläkin tärkeä elinkeino, mutta myös nahkojen käsittelylaitos tarjoaa työtä kyläläisille. Hylkeennahkojen lisäksi tehdään lampaan ja myskihärän taljoista koirien vetämiin rekiin peitteitä 8

9 Aikaisemmissa Merimies-lehdissä on seurattu, kuinka M/s Kristina Regina (Kristina Cruises Oy) on ollut mukana tekemässä suomalaisen matkustajalaivamerenkulun historiaa tekemillään matkoilla Huippuvuorille sekä Punaisellemerelle laiva suuntasi jälleen keulansa kohti uutta, valloittamatonta kohdetta, Grönlantia ja niin tehtiin jälleen suomalaisten risteilijöiden historiaa! suojaamaan matkailijaa. Tehtaassa valmistetaan myös nahkatakkeja, housuja sekä saappaita. Itse taajama on miellyttävän näköinen värikkäine taloineen. Kylän halki virtaa joki, jonka varrella on pieni kirkko. Töyräällä on kaupungin ainoa neljän tähden hotelli, jonka tiloissa on myös ravintola. Kun haluaa tutustua paikalliseen ruokaan, siellä on mahdollisuus nauttia valaspihvejä hintaan 125 Tanskan kruunua. Huomiota herättää se, että kaikki kylän taksit ovat nelivetoautoja. Tärkeä seikka, eritoten talvella, kun lunta ja jäätä voi olla runsaastikin. Kaupungista toiseen ei voi matkustaa autolla, sillä maanteitä ei ole. Qaqortoqissa oli satanut lunta varsin paljon jopa heinäkuun alussa! Koska teitä ei ole, matka kaupungista toiseen on tehtävä lautalla, laivalla tai sitten lentäen. Autot ovat tarkoitetut ainoastaan lähiliikenteeseen. Narsaqin kylän lähistöllä on viikinkiaikaisia raunioita Erik Punaisen ajoilta. Itse kylä on varsin pieni. Matka salmessa kelluvien jäävuorten välissä oli unohtumaton. M/s Kristina Regina oli itse nähtävyys täällä. Iltapäivällä saavuimme pääkaupunkiin Nuukiin, jossa on asukkaita noin Pääkaupunki on osittain moderni ja kasvaa ripeästi. Vanha siirtomaasataman puoli on menneen ajan historiaa. Tänne perusti Hans Egede ensimmäisen siirtokunnan vuonna Ydinkeskustassa on kävelykatu, jonka varrella on kauppoja. Pääkadun varrella on pari ostoskeskusta. Kävelykadun päässä on kulttuurikeskus ja lähellä vanhaa satamaa on museo. Napapiiri lähestyy Pääkaupungista matkaamme edelleen kohti pohjoisempaa. Meri kylmenee ja jäävuoret tulevat kookkaammiksi. Rannikon jääpeite ulottuu jo pidemmälle mereen. Aurinko vain käväisee horisontin takana noustakseen kohta uudelleen. Lähestymme napapiiriä. Ylitimme sen kello Keskiviikkoaamu valkeni ja aurinko loisti himmeänä sumuverhon läpi. Juuri, kun saavuimme vuonon pohjukkaan, sää kirkastui ja jäävirta oli siinä koko komeudessaan. Tuhansien kilometrien päästä on tultu tätä katsomaan! Viivyimme tässä epätodellisessa paikassa hyvän tovin. Auringon hohtaessa sinitaivaalta, M/s Kristina Regina jatkoi purjehdustaan kohti Ilulissatia. Nyt alamme olla kaukana. Nykyajan tekniikka ei enää toimi. Kännykällä ei ole kenttää. Kaikkien jäävuorten äiti esittäytyy Ilulissat on Grönlannin kolmanneksi suurin taajama noin 4500 asukkaalla. Täälläkin meri tarjoaa toimeentulon. Kalastus sekä katkaraputehdas ovat tärkeitä. Talot noudattavat samaa kaavaa kuin muuallakin värejä myöden. Grönlannin juttu onkin sen luonto, ei kaupungit. Sermermiutin vuono, joka aukeaa täällä mereen, on kaikkien jäävuorten äiti pohjoisella pallonpuoliskolla. Täällä kelluu suuria jäävuoria ja niiden välissä on tasaisena mattona jäähilettä sekä pieniä lohkareita. Noin parinkymmenen kuution kimpale kolahtaa kylkeen ja irroittaa punaista maalia. Ei hätää. Titanicin upotti noin tuhat kertaa suurempi jäävuori todennäköisesti sekin näiltä vesiltä. Vuonon suulle pääsee kävellen. Osa matkasta taittuu lankuista tehtyä tietä pitkin, 9

10 10 mutta vuonon viertä kulkeva polku on vaikeakulkuinen. Toisaalta näkymät korvaavat vaivat. Kaikkialla on jäätä ja turkoosia vettä. Jäävuoret ovat täällä vielä kiinni pohjassa, eivätkä juuri liiku. Veden alla olevan osan sulaessa jäävuori kaatuu. Silloin siitä näkyy pyöreät muodot, jonka sulaminen on muotoillut. Alussa se on rosoinen, mutta kerran pyörähdettyään se on muodokkaampi. Vuonolta kuulee jatkuvasti pamahduksia. Tällöin jäävuori murtuu tai halkeaa. Jäävuoresta saattaa olla pinnan alla jopa 90 prosenttia, jota ei näy esimerkiksi sitä ohittavalle laivalle. Tämä aiheuttaa vaaran. Mikäli siinä on paljon litistyneitä ilmakuplia, ne värjäävät sen kauniin siniseksi. Tällainen jäävuori voi uida niin, että noin 1/3 on pinnalla. Joka tapauksessa kannattaa välttää törmäämistä tuohon kivikovaan jäähän. Jäävirta, joka sammuttaisi koko New Yorkin janon Sermermiutin vuonossa työntyy mereen eräs maailman nopeimmista jäävirroista. Se tuottaa vuosittain noin 35 kuutiokilometriä jäätä. Moinen määrä painaa miljoonia tonneja. Jään etenemisnopeus voi olla metriä vuodessa. Yhdellä isolla jäävuorella voisi tyydyttää New Yorkin kokoisen kaupungin makean vedentarpeen vuodeksi, jos sen vain saisi hinattua sinne ehjänä. Kalastus näiden hirviöiden keskellä on uhkarohkeaa puuhaa. On 23. heinäkuuta. Aurinko ei vieläkään laske kokonaan. Se vain käväisee horisontissa. Islannin +7 asteen jälkeen Ilulissatin kaksikymmentäkaksi astetta tuntuu helteeltä ja sitä se onkin paikallisille. Sää saattaa kuitenkin vaihtua yllättävän nopeasti. Nyt peilityyni meri saattaa raivota harmaana seuraavana päivänä. Meitä ovat ilmojen Jumalat suosineet. Loppukiri Pitkän patikoinnin jälkeen on pakko levätä. Kallioilla rymyäminen vie voimat. Palkaksi saamme vuonon upeat näköalat jäävuorineen. Ilulissatissa oli matkamme pohjoisin piste. Täältä M/s Kristina Regina suuntaa keulansa kohti Sisimiutia. Se sijaitsee aivan napapiirin yläpuolella. Sisimiut on maan toiseksi suurin kaupunki, jossa on noin 7500 asukasta. Meri tuo ravinnon ja työn. Maailman suurimmaksi sanottu kylmien vesien katkarapujen jalostuslaitos sijaitsee Sisimiutissa. Asia on helppo uskoa, kun näkee kymmeniä jäähdytyskontteja satamassa odottamassa kuljetusta. Mitä todennäköisimmin me Suomessa syömme näiden vesien tuotteita. Itse keskusta on korkealla kalliolla. Siellä on ostoskeskus sekä kaunis kirkko, jonka aitaa koristaa valaanluista tehty portti. Uusi, värikäs lähiö nousee lahden pohjukkaan. Sinne johtaa Grönlannin suurin silta, joka ei tosin ole mikään valtava. Täällä emme saa laituripaikkaa, mutta maihinkuljetus käy kätevästi M/s Kristina Reginan omilla veneillä. Sisimiut on ensimmäinen tenderipaikka, koska Hurtigrutenin Fram saa ainoan laituripaikan. Koirien kesälaidun Sisimiutissa tehdään kävelyretki, jossa tutustaan historiaan ja tapoihin. Hauska yksityiskohta on Koirien kesälaidun, saari, jonne puolivillit rekikoirat tuodaan kesän ajaksi. Koirat, jotka pärjäävät jopa 40 asteen pakkasessa, kärsivät kuumasta, mutta saaressa on vilpoinen olla. Aikoinaan, kun lukutaidottomuus oli yleistä, talot maalattiin määrätyin värein. Punainen oli varasto, sininen teollisuuslaitos ja vihreä posti tai lennätin. Tapa on säilynyt sekä levinnyt asuintaloihinkin. Paikalliset pitävät näistä kirkkaista väreistä. Matkustajat palailevat hyvissä ajoin alukselle ja M/s Kristina Regina lähtee kohti avomerta. Kaksintaistelua todistamassa Viimeinen etappi kohti Kangerlussuaqia alkaa. Se sijaitsee syvällä sisämaassa kapean vuonon päässä. Mittaa sillä on pitkälti toistasataa kilometriä. Mitättömän pieneen satamaan ajaa muutama kuorma-auto, joissa on kopit matkustajia varten. Yksi on kahdeksanpyöräinen, muut ovat nelivetoja. Lähdemme etsimään myskihärkiä maastosta. Kaksi löytyykin ja ne ovat juuri haastamassa toisiaan taisteluun. Ne ovat pitkällä, mutta näemme niiden ottavan yhteen. Palaamme Kangerlussuaqiin, joka autiudestaan huolimatta on tärkeä lentokenttä. Lento kestää hieman alle viisi tuntia ja aikaero tekee sen, että yö on laskeutunut Suomessa. Finnairin Boeing kone tavoittaa Suomen kamaran kello Seikkailu on ohi!

11 laajennettu Itsemääräämisoikeus Ensimmäisten ihmisten arvellaan saapuneen Grönlantiin Amerikasta nykyisen Davisinsalmen kautta hieman yli 4000 vuotta sitten. Heidän alkuperästään ei ole tosin kovinkaan paljon tietoa. Grönlantilaisten nykykielessä on jälkiä Kanadan, Pohjois-Amerikan sekä Siperian inuitien kielestä. Ensimmäiset eurooppalaiset tulivat vihreään maahan Norjasta vuonna 985 ja hävisivät joskus 1500-luvun alussa jäljettömiin. Tanskalais-norjalainen pappi Hans Egede perusti saarelle siirtokunnan vuonna 1721, ja tämän jälkeen Grönlanti on ollut Tanskan hallinnassa 268 vuotta. Maa oli pitkään autonominen osa Tanskaa ja se sai laajennetun itsemääräämisoikeuden. Päivämäärää juhlitaan nyt kansallispäivänä. Valuutta on Tanskan kruunu. On kohtaliasta kutsua kansalaisia grönlantilaisiksi ja he puhuvat siis grönlannin kieltä. Kovin hyvällä ei katsota h enkilöä, joka nimittää heitä vaikkapa inuiteiksi tai eskimoiksi. Kesäkuusta 2009 lähtien grönlannin kieli on virallinen kieli, mutta tanskaa puhutaan edelleen runsaasti. Maan oikea nimi grönlannin kielellä on Kalaallit Nunaat. Grönlannin ainoa elinkeino on oikeastaan kalastus. Se ei yksin pysty elättämään maan asukasta. Niinpä se on edelleen varsin riippuvainen Tanskan avusta. Entisestä emämaasta tuodaan saarelle vuosittain 2,8 miljoonan kruunun edestä elintarvikkeita, polttoainetta ja muita hyödykkeitä. Tanskan parlamentissa on tänä päivänä kaksi edustajaa Grönlannista. Pääkaupungissa Nuukissa istuu puolestaan Grönlannin hallitus. Se koostuu pääministeristä sekä 14 kansanedustajasta. Itsenäisyys ei kuitenkaan ole taloudellisesti mahdollista pienellä väestöllä. Grönlannin talous perustuu edelleen kalastukseen ja hylkeenpyyntiin. Erilaisten mineraalien ja mahdollisten öljyesiintymien etsimiseen panostetaan nykyään kuitenkin yhä enemmän

12 Koonnut: juhani Artto maailman meriltä Norjassa vaaditaan kunnon lepoaikoja Norjan merimiesten ammattiliitto on hyvin tyytyväinen maansa kauppa- ja teollisuusministeriön kannanottoon, jossa merimiehille esitetään vähintään 10 tunnin lepoaikaa myös poikkeustilanteissa. Ministeriön mielestä se on tarpeen sekä alusten turvallisuuden että merimiesten terveyden ja viihtyisyyden vuoksi. Asia on ajankohtainen sen vuoksi, että EU:n ehdotus kansainvälisen STCWstandardin muuttamiseksi mahdollistaisi poikkeustilanteissa ylipitkien työvuorojen teettämisen. Norjan merimiesten ammattiliitto korostaa, että STCWstandardin tarkastuksessa lepoaikoja koskevat määräykset pitää harmonisoida Kansainvälisen työjärjestön ILOn normien mukaisiksi. STCW-standardiin liittyvät asiat ovat esillä Kansainvälisem merenkulkulkujärjestön IMOn kokouksessa syyskuussa. Ruotsissa kiista tonnistoverosta Ruotsissa parlamentti on yksimielisesti vaatinut hallitukselta tonnistoveroesitystä, mutta pääministeri Fredrik Reinfeldt ei aio sitä antaa. Merimiehiä organisoivan ammattiliitto SEKOn Sjömannen-julkaisussa hallituksen linjausta luonnehditaan vakavaksi ongelmaksi demokratialle. Kirjoituksessa muistutetaan, että Ruotsi on todella riippuvainen merenkulusta. Maan väestönmäärään suhteutettuna Ruotsin satamien kautta kuljetetaan kaksi kertaa enemmän rahtia kuin saarivaltion Britannian satamien kautta. Vuosittain Ruotsista ja Ruotsiin matkustaa laivalla kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin lentokoneella, jutussa todistellaan. Siinä kummmeksutaan, miksi muista EU-maista poiketen Ruotsi ei omaksu tonnistoveroa. Vaarana on, että tonnistoverosta pidättyminen madaltaa ruotsalaisten varustamoiden kynnystä siirtää aluksiaan muiden maiden rekistereihin. Jos ruotsalaisen lipun alla operoivien alusten määrä vähenee, Ruotsin vaikutusvalta EU:n merenkulkuelimissä sekä Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMOssa supistuu vaarallisella tavalla, Sjömannen-julkaisun kirjoituksessa varoitetaan. Merirahdin hinnat laskivat Merirahdin hinnat laskivat kesä-heinäkuussa yli kolmanneksen. Se ilmenee Baltic Dry Indexistä, joka lasketaan keskeisten meritse kuljetettavien materiaalien, kuten teräksen, sementin ja viljan hinnoista tärkeimmillä merireiteillä. Rahdin hintojen lasku kertoo merikuljetusten heikosta kysynnästä, mikä puolestaan merkitsee huonoa alan työllisyydelle. Hinnat kallistuivat huhti-toukokuussa yli 2,5-kertaisiksi, mutta ripeän nousun luomat odotukset eivät olleet pitävällä pohjalla. Merimiesten kriminalisointia vastaan Intian merimiesten ay-federaatio vaati heinäkuun lopulla järjestetyssä tapaamisessa maansa merenkulkuministeriä GK Vasania tukemaan ay-liikkeen kampanjaa merimiesten kriminalisointia vastaan. Esillä olivat muun muassa Tosa-aluksen entisen kapteenin Glen Arozan ja merimies Sakib Sakharkarin tapaukset. Aroza on ollut huhtikuusta lähtien pidätettynä Taiwanilla. Viranomaisten mielestä hän ei tarjonnut asianmukaisesti apua kaatuneen kalastaja-aluksen miehistölle. Sarharkar on ollut elokuusta 2008 lähtien pidätettynä Algeriassa, jonka viranomaiset syyttävät häntä salamatkustajan menehtymisestä. Ministeri Vasan lupasi suhtautua myönteisesti ay-järjestöjen valtuuskunnan pyyntöön. Valtuuskunnassa oli mukana kaksi intialaista merimiestä, joita Korean hallitus piti pidätettynä 18 kuukautta. Heidät vapautettiin kesäkuussa. Kesäkuun Merimieslehden sivujärjestys oli virheellinen Kesäkuun lopussa ilmestyneessä Merimieslehdessä 4/2009 tapahtui tuotantovirhe painossa. Painoarkit olivat menneet lehden jälkikäsittelyssä sekaisin ja osa lehden sivuista oli väärässä paikassa. Näin ollen juttujen lukemisessa kannattaa seurata sivunumeroita, jotta ne jatkuvat aukeamittain oikeasta paikasta. KURKIAURA Sä vaakut taivaan kannelta mulle Niin sydäntä särkevä on itkusi tunne Minä kuulen kun jäähyväis pasuna soi Jo tänään lähden sun luotasi pois Kiitos kesästä kukkasista Kiitos auringon paisteesta Kiitos sydämen rakkaudesta Elon kaaresi aiheista Kiitos hymystä jonka soin Kiitos siitä kun tulla voin Pihasi ylle lentämään en pahaa silmää missään nää Se on rakkauden syli missä kukkasi kasvaa Minä lennän sen yli aina uudestaan Marjatta Luotsausliikelaitoksen yhtiöittämiseen aikataulumuutoksia Liikenne- ja viestintäministeriö ottaa aikalisän Luotsausliikelaitoksen yhtiöittämisessä. Aikaisemman aikataulun mukaan oli tarkoitus, että Luotsausliikelaitos muutetaan osakeyhtiöiksi vuoden 2010 alusta. 12

13 Saaristoliikenteen yhteysalukset maksuttomiksi Saariston yhteysalusliikenteestä tulee kaikille maksutonta. Liikenneja viestintäministeriön asetus yhteysalusliikenteen maksuttomuudesta tuli voimaan 1. syyskuuta Lue tiedote kokonaisuudessaan: > viestintä > liikenne- ja viestintäministeriö tiedottaa Varustamobarometrissa heijastuu pimeä ulappa Shortsea Promotion Centre (SPC) Finlandin Heinäkuun lopussa julkaiseman varustamobarometrin vastaajista 79 prosenttia arvioi, että suhdanteet ovat heikentyneet huomattavasti viimeisen puolen vuoden aikana. Yli puolet vastaajista (57 %) arvioi myös Suomen vientikuljetusten määrän vähenevän seuraavan vuoden aikana. Kilpailun arvioidaan jatkuvan nykyisellä tasolla tai jopa kiristyvän hieman. Varustamobarometri kartoittaa varustamojen ylimmän johdon näkemykset merikuljetusten ja varustamoalan kehityksestä. Barometri julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Itämeren venäläismajakoiden säteilylähteet puretaan Helsingin Sanomat uutisoi , että laivat ovat seilanneet Suomenlahden pohjukassa vuosikymmeniä ydinenergian tuottaman valon ohjaamana. Tänä kesänä Suomi, Norja ja Venäjä ovat aloittaneet radioaktiivisten venäläismajakoiden säteilylähteiden purkamisen. Turvallisuusriski poistuu Itämereltä vuoteen 2012 mennessä, kun kaikki 87 säteilylähdettä saadaan korvattua. Purkuoperaatiossa majakoihin tuodaan sähkön lähteeksi aurinkopaneelit. Tutustu varustamobarometriin tuloksiin tarkemmin Shortsea Promotion Centre (SPC) Finlandin kotisivuilla: > Varustamobarometri Saimaan kanavan vuokrasopimusta jatketaan Lummejoki ja Ojala jatkavat Viking Linen pää- ja varapääluottamusmiehinä Viking Linen nykyinen pääluottamusmies Jyrki Lummejoki ja varapääluottamusmies Mika Ojala jatkavat nykyisissä tehtävissään myös toisen kauden, joka alkaa ja päättyy Luottamusmiesten täydennyskurssi Hotelli Aulanko Luottamusmiesten täydennyskurssilla käsitellään liiton ajankohtaisten asioiden lisäksi työsuojeluasioita, käydään läpi työttömyysturvan muutoksia sekä perehdytään luottamusmiehille suunnatun Nettimatin käyttöön. SAK:n järjestöpäällikkö Reijo Paananen kertoo keskusjärjestön lähiaikojen haasteista. Ilmoittautumiset mennessä: Liittosihteeri Kenneth Bondas puh. (09) tai Suomi ja Venäjä ovat päässeet yhteisymmärrykseen Saimaan kanavan vuokraamista ja kanavaliikenteen turvaamista koskevan sopimuksen yksityiskohdista. Sopimuksen mukaan Venäjä vuokraa Saimaan kanavan Venäjän puolella olevan kanavan ja siihen liittyvän alueen Suomelle 50 vuodeksi. Kanavan perusvuokra Suomelle on 1,22 miljoonaa euroa vuodessa riippumatta kanavan alus- liikenteen määrästä. Lisäksi Suomi maksaa muuttuvaa vuokraa kanavalla liikennöivien alusten mukaan. Nykyinen Saimaan kanava on avattu liikenteelle vuonna Kanava on 43 kilometriä pitkä ja se on porrastettu kahdeksalla sululla. Kanava ja sitä ympäröivä alue vuokrattiin Neuvostoliitolta 50 vuodeksi vuonna Kurssilomakkeen voi tulostaa myös kotisivulta: > koulutus > luottamusmieskoulutus Kurssilomakkeen postitusosoite: Kenneth Bondas Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta HELSINKI 13

14 Jobissa: Heidi Kalske, kansimies, JT-Line Oy, M/s Meritähti Kuinka päädyit kesätöihin merelle? Meri on ollut perheelleni tärkeä jo useamman sukupolven ajan. Olemme viettäneet kesät purjehtien pääasiallisesti Merenkurkussa ja Vaasan saaristossa mökkeillen. Helsinkiin muuttaessani haaveilinkin pääseväni meren äärelle, jos ei muuten niin ainakin töihin. Kävikö merimiehen työ tätä ennen koskaan mielessäsi? Pääammattina en ole koskaan kokenut merimiehen työtä itselleni sopivaksi pitkien purjehdusten vuoksi. Minulle tämä on enemmänkin harrastus ja intohimon kohde näin lähivesillä. Löytyykö tuttavista tai sukulaisistasi merimiehiä? Itse merimiehiä lähisuvussani edustaa setäni Ahvenanmaalta, mutta isäni ja avomieheni ovat merenkulkualalla sekä veljeni toimii jo useatta kesää laivurina Vaasan saaristossa. Siskonikin on viettänyt muutaman kesän kansimiehenä. Onko JT-Line ensimmäinen varustamo, jossa olet työskennellyt? JT-Line on minulle ensimmäinen varustamo, jolle olen työskennellyt. Toki haaveilen, että pääsisin myös talvella maihin töihin merenkulkualan yritykseen pääkaupunkiseudulla. Millaista kansimiehen työ on? Kansimiehen työ JT-Linella on hyvin monipuolista. Köysien kiinnittämisen ja aluksen lastauksen lisäksi kansimiehen jokapäiväiseen toimeenkuvaan kuuluu myös matkustajien rahastaminen, asiakaspalvelu, kahvion myyntityö ja tarjoilu, aluksen siisteydestä ja täytöstä huolehtiminen sekä kaikki muut aluksen päällikköä avustavat toimet. Päivän aikana yksi vuoro työskentelee pääsääntöisesti 2 3 hengen tiimissä aluksen päällikkö mukaan lukien, joten kaikki aluksen toimintaan ja huoltoon liittyvät tehtävät ovat luonnollisesti ja ensisijaisesti paikalla olevan henkilökunnan vastuulla. Mikä on työssäsi palkitsevinta? Monipuolisuus tekee juuri JT-Linesta omasta mielestäni erinomaisen työpaikan. Henkilökunnalle annetaan vastuuta ja tehtävät on jaettu tasapuolisesti, joten ainakin kansimiehillä ei pääse aika tulemaan pitkäksi tai päivät toistamaan toisiaan. Työssäni näen myös niin sanotusti käteni jäljen olemalla yrityksen edustaja aluksella ja saamalla suoraan palautteen palvelemiltani asiakkailta. Mikä on työssäsi haastavinta? En sanoisi, että työssäni olisi huonoja puolia, mutta haastavana omasta näkökulmastani näin nuorena työntekijänä koen sesonkityössä sen, että kun sataa olen todennäköisemmin vapaalla, mutta kun paistaa aurinko ja keli on kauneimmillaan, niin olen luonnollisesti töissä. Henkilökuntamme kesken vitsaillemmekin polettipaidan/pikeepaidan jättämiä rusketusrajoja JT-Line rusketukseksi, se muistuttaa vielä talvellakin olemassaolollaan kesästä, jonka olemme viettäneet yhdessä Helsingin lähivesillä. Kesään mahtuu aina myös muutama päivä, jolloin tuntuu, että asiakkaiden tulva laiturilla ei hälvene, vaikka kuinka sitä sieltä puretaan. Kuumina kesäpäivinä, kuumassa aluksessa ja kovassa kiireessä täytyy silti muistaa keskittyä jatkuvasti ja hymyillä sekä vastata niihin samoihin kysymyksiin yhtä hyvin kuin rauhallisempinakin aikoina. Millaisia matkustajia laivoillanne kulkee Helsingin lähisaariin? Ihmiset ovat erilaisia ja luonnollisesti Helsingin lähisaarilla on monenlaista kulkijaa. Pääasiallisesti aluksissamme vierailevat risteilijät ovat hyvin ystävällisiä ja nauttivat lämpöisestä meri-ilmasta täysin rinnoin. Aurinkokansi onkin suosituin matkustuspaikkamme, vaikka vähän pääsisikin ripottelemaan sadepisaroita pilvien reunoilta. Mustasaaren linjallamme on lähes puolet asiakkaista pieniä lapsia, joille vesibussimme saattaa olla ensikosketus merielämään. Kysymysten tulva ja aito ilo näkyy pikkumatkustajistamme vielä kotiin lähtiessäkin laiturilla, jonne jäädään vilkuttamaan kivalle kapteenille ja kansimiehelle. Millainen yritys JT-Line on työnantajana? JT-Line on työnantajana hyvin joustava. Kun kyseessä on sesonkityöpaikka, pääsääntöisesti panostetaan siihen, että kaikki saavat silti nauttia kesästä, mutta mikäli kokee tarpeelliseksi saa halutessaan myös extratyövuoroja lähes jokaisena kesän kuukautena. JT-Linella on myös hyvä henki, vaikka työ itsessään olisi välillä rankkaa. Meillä huolehditaan siitä, että kukaan ei jää yöllä yksin varustamon rantaan siivoamaan päivän jälkiä, vaan koko tiimi, ja parhaillaan myös muiden veneiden henkilöstö, auttavat tiiviisti toisiaan. JT-Linella onkin moni työntekijä jo useammatta kesää töissä. Vanhimmat ovat tainneet aloittaa jo lähes kymmenen vuotta sitten, eivätkä ole vieläkään halunneet vaihtaa kesää mihinkään muuhun. Olet Merimies-Unionin jäsen. Milloin liityit liittoon ja miksi koet liiton tärkeäksi? Merimies-Unioniin liityin tämän vuoden toukokuussa. Tärkeimpänä pidin juuri liiton tukea ja turvaa mahdollisissa ongelmatilanteissa. Ikinähän ei voi tietää, mitä elämä tuo tullessaan. Millaista apua tai muita palveluita odotat jäsenenä Unionilta? Ensisijaisesti toivon Merimies-Unionilta apua työhön tai työttömyyteen liittyvissä asioissa, silloin kun koen sen tarpeellisesti. Nuorena sesonkityöntekijänä en myöskään ole aina täysin ajantasalla alaan liittyvistä säädöksistä ja ehdoista tai niiden muuttumisesta, joten toivon Unionin lähettävän minulle pieniä tietopaketteja säännöllisin väliajoin tai auttavan minua, mikäli vastaan tulee kysymys, johon en työnantajaltani tai muita reittejä saa tarpeeksi tyhjentävää vastausta. 14

15 Voisitko harkita merimiehen uraa? Aloitin juuri ammattikorkeakoulussa tradenomi-opiskelut ja kyseinen ala vaikuttaa ainakin tällä hetkellä siltä, mille myös toivon valmistuttuani pääseväni töihin. Mikään ei tietenkään olisi mieluisempaa kuin olla varustamolla töissä maissa esimerkiksi kirjanpitäjä tai henkilöstöpäällikkönä. Entä voisitko suositella merityötä nuorille? Suosittelen merityötä nuorille kovasti! Hienointa työssä pienessä rannikkoliikenteen varustamossa on juuri se, että saa olla merellä töissä, mutta pääsee myös kotiin vapaa-ajallaan. Nautin kovasti kun saan tehdä ahkerasti töitä ja olla asiakaspalvelutehtävissä. Du kan läsa den här textens svenska version på Sjömans-Unions hemsida: > på svenska > kommunikation > Sjömannen webtexter 15

16 Ulkomaanliikenteen työehtosopimukset uudistettu Suomen Merimies-Unioni SMU ry ja Suomen Varustamot ry ovat päättäneet jatkaa niiden välillä voimassa oleviksi sovittujen ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen, ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimuksen sekä ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimuksen voimassaoloa saakka. Merimies-Unionin ja Suomen Varustamoiden välisiä työehtosopimusneuvotteluita käytiin kevään ja kesän 2009 aikana. Merimies-Unionin hallitus käsitteli aikaansaatua neuvottelutulosta M/s Gabriella-laivalla pitämässään kokouksessa ja hyväksyi tehdyn esityksen. Suomen Varustamot ry oli hyväksynyt omalta osaltaan neuvottelutuloksen jo tätä ennen. Palkantarkistuksista ja sovitaan erikseen. Mikäli osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen palkantarkistusten määrästä, asian ratkaiseminen voidaan siirtää, mitä vaihtoehtoa osapuolet pitävät ensisijaisena, tätä varten perustettavaan ratkaisulautakuntaan. Kumpikin osapuoli nimeää yllä mainittuun ratkaisulautakuntaan sopimuskaudeksi yhden jäsenen. Lautakunnan puheenjohtajana toimii joko valtakunnansovittelija tai hänen nimeämänsä ja osapuolten hyväksymä henkilö. Osapuolet toteavat yhteisenä kantanaan, jonka ratkaisulautakunnan on otettava päätöksenteossaan huomioon, että palkantarkistusten tarkoituksena on varmistaa se, että yllä mainittujen työehtosopimusten soveltamispiiriin kuuluvien merenkulkijoiden ostovoiman kehittyminen on samalla tasolla kuin muiden ja erityisesti vientiteollisuudessa ja siihen liittyvässä kuljetussektorissa työskentelevien palkansaajien ostovoiman kehittyminen. Mikäli jompikumpi osapuoli kuitenkin katsoo, että asian siirtäminen ratkaisulautakuntaan ei ole mahdollista, koska osapuolten näkemykset yllä mainituista, palkantarkistuksiin vaikuttavista tekijöistä poikkeavat olennaisesti toisistaan, se voi irtisanoa työehtosopimuksen palkkamääräysten osalta noudattaen yhden kuukauden irtisanomisaikaa päättymään ja vastaavasti

17 Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksia koskevat tekstimuutokset Osapuolet asettavat työryhmän selvittämään takuupalkkajärjestelmien kehittämistä ja palkkausjärjestelmien yksinkertaistamista. Osapuolet asettavat työryhmän yksinkertaistamaan, ajanmukaistamaan sekä kehittämään sairaanhoidon kustannuksiin, sairasajan palkkaan sekä perhevapaisiin liittyviä menettelytapoja ja periaatteita. Osapuolet asettavat työryhmän, jonka tehtävä on laatia vuoden 2009 loppuun mennessä ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen osana noudatettava ulkomaanliikenteen päihdepolitiikka. Lisäksi osapuolet ovat sopineet siitä, että ulkomaanliikenteen työehtosopimusten osana noudatettava suositus hoitoonohjauksesta muuttuu osapuolten väliseksi sopimukseksi. Hoitoonohjaukseen sekä sopimuksen soveltamiseen liittyvät käytännöt käydään läpi yllä mainitussa työryhmässä. Alusten lipun vaihtoihin sekä luovutuksiin liittyvää työntekijän suojaa parannettiin uusilla määräyksillä. Jos alus jatkaa luovutuksen tai lipun vaihdon jälkeen liikennöintiä samassa liikenteessä ja jos työntekijä jatkaa työskentelyä aluksella luovutuksen tai lipun vaihdon jälkeen, luovuttaja vastaa siitä, että työntekijälle maksetaan vähintään osapuolten välisen työehtosopimuksen suuruista palkkaa irtisanomisajalta. Jos työntekijä ei jatka työskentelyä aluksella luovutuksen tai lipun vaihdon jälkeen ja jos luovuttajalla ei ole tarjota työntekijälle hänen ammattiaan vastaavaa työtä irtisanomisajaksi sekä jos työntekijä siirtyy irtisanomisaikana kolmannen työnantajan palvelukseen eikä hän enää tämän johdosta ole työnantajan/luovuttajan käytettävissä, hän on kuitenkin oikeutettu saamaan hyväkseen palkan koko irtisanomisajalta edellyttäen, että hän on ilmoittanut siirtymisestä ennen kuin luovuttaja on ilmoittanut mahdollisesta korvaavasta työstä. Osapuolet ovat sopineet asettavansa työryhmän selvittämään luottamusmiessopi- muksen uudistamis- ja kehittämistarpeita. Lisäksi osapuolet ovat sopineet siitä, että työosaston luottamusmiehelle (osastoluottamusmiehelle) annetaan luottamusmiestehtävien hoitamista varten säännöllistä vapautusta työstä 0,5 pv./kuukausi. Vapautuksen toteuttamistavasta sovitaan varustamon ja osastoluottamusmiesten kesken. Osastoluottamusmiehen vapautus tulee voimaan , ellei yllä mainitussa työryhmässä yksimielisesti toisin sovita. Osapuolet ovat sopineet ammattitaitoisen alushenkilökunnan saatavuuden turvaamisesta suomalaisilla lastialuksilla. Sopimus ei koske matkustaja-aluksia. Sopimuksen tarkoituksena on turvata pätevän ja osaavan alushenkilökunnan saaminen suomalaisiin lastialuksiin tilanteessa, jossa suomalaisista merenkulkijoista on pulaa ja jossa rekrytointi vaikeuksien odotetaan vain kasvavan. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että niiden pää määränä on säilyttää nykyiset työpaikat suomalaisessa kauppalaivastossa ja pyrkiä siihen, että työpaikkojen määrä kasvaa. Määräaikaisten työntekijöiden käyttäminen on mahdollista ainoastaan tilanteissa, joissa varustamo tuo Suomen lipun alle uuden aluksen, eli kun varustamon Suomen lipun alla olevan tonniston määrä kasvaa. Määräaikaisten työntekijöiden käytöstä tilanteessa, jossa olemassa olevan tonniston määrä ei kasva mutta jossa varustamo ja ammattiliitot ovat yhdessä todenneet, että suomalaisia merenkulkijoita ei ole saatavilla, päätetään osapuolten välillä erikseen. Määräaikaisten työntekijöiden osuus varustamon Suomen lipun alla olevilla aluksilla ja, ellei osapuolten välillä ole toisin sovittu, aluksella työskentelevistä työntekijöistä voi olla enintään 1/3. Varustamon aluksilla työskentelevien muiden työntekijöiden työsopimussuhteita ei voida irtisanoa irti eikä työntekijöitä lomauttaa sillä perusteella, että varustamossa aletaan käyttää määräaikaisia työntekijöitä. Tämän uuden järjestelmän tarkempien periaatteiden täytäntöönpano edellyttää, että asioista neuvotellaan ja sovitaan Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n kanssa. Työehtosopimusratkaisu pähkinänkuoressa Ratkaisu koskee: - ulkomaanliikenteen matkustajaalussopimusta - ulkomaanliikenteen kansi- ja kone miehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimusta sekä - ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimusta. Työehtosopimusten voimassaoloa jatketaan saakka. Palkankorotuksista ja sovitaan erikseen. Luontaisetukorvauksia tarkistetaan entisen käytännön mukaisesti , ja Työehtosopimuspöytäkirja on luettavissa kokonaisuudessaan Merimies-Unionin kotisivuilla: > uutiset > ulkomaanliikenteen työehtosopimukset uudistettu 17

18 Muutoksia muutosturvaan alkaen Muutosturvaan on alkaen tullut muutoksia. Muutoksilla on parannettu määräaikaisissa työsuhteissa olleiden henkilöiden mahdollisuuksia päästä muutosturvan piiriin. Muutosturva on myös laajennettu koskemaan lomautettuja henkilöitä. TE-toimistot tutkivat alkaen onko henkilöllä riittävä työhistoria työllistymisohjelman laatimiseksi, joka on yksi edellytys työllistymisohjelmalisän maksamiselle. Työllistymisohjelman laatimisen edellytykset ovat alkaen: työntekijän työsuhde on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä ja hänellä on ollut työssäoloaikaa vähintään kolme (3) vuotta yhden tai useamman työnantajan palveluksessa, tai työntekijän määräaikainen työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kolme (3) vuotta, tai työntekijä on ollut samaan työnantajaan määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä 36 kuukautta viimeksi kuluneiden 42 kuukauden aikana, tai työntekijän työsuhde on päättynyt työsopimuksen määräaikaisuuden takia ja hänellä on ollut työssäoloaikaa saman tai eri työnantajien palveluksessa vähintään viisi (5) vuotta työsuhteen päättymistä edeltäneiden seitsemän (7) vuoden aikana, tai työntekijä lomautetaan vähintään 180 päiväksi ja hänellä on lomautusilmoituksen saadessaan ollut työssäoloaikaa vähintään kolme (3) vuotta yhden tai useamman työnantajan palveluksessa, tai työntekijä on ollut yhdenjaksoisesti lomautettuna 180 päivää ja hänellä on ollut työssäoloaikaa vähintään kolme (3) vuotta yhden tai useamman työnantajan palveluksessa, tai lomautettu työntekijä on irtisanoutunut lomau tuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ja hänellä on ollut työssäoloaikaa vähintään kolme (3) vuotta yhden tai useamman työnantajan palveluksessa. Työnantajan velvollisuutena on selvittää taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla irtisanottavalle työntekijälle, minkälaisia palveluja työntekijällä on mahdollisuus saada TE-toimistolta, ilmoittaa TE-toimistolle irtisanomisesta, kun irtisanotun työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kolme (3) vuotta, ja ilmoittaa TE-toimistolle määräaikaisen työsuhteen päättymisestä, kun työntekijän määräaikainen työsuhde on kestänyt keskeytyksittä vähintään kolme (3) vuotta, tai kun työntekijä on ollut määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä vähintään 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana. Työllistymisohjelmalisän saamisen edellytykset työnhakijalla on voimassa oleva työllistymisohjelma ja työnhakija on ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 10 kuukautta, jona aikana hän on täyttänyt työttömyysturvalain mukaisen palkansaajan työssäolo ehdon. Työllistymisohjelmalisän hakeminen ja maksaminen työllistymisohjelmalisää voidaan maksaa omatoimiseen työnhakuun, työkokeiluun, työnhakuun liittyvään valmennukseen ja työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen yhteensä enintään 185 päivältä 500 päivän enimmäisajan puitteissa. jaksoon voi sisältyä omatoimista työn hakua enintään 20 päivää, ei koske lomautettuja henkilöitä. työllistymisohjelmalisää maksetaan TE-toimiston lausunnon mukaisilta jaksoilta Työllistymisohjelman laatiminen TE-toimistossa TE-toimisto tiedottaa palveluistaan, kun työntekijä rekisteröityy (ilmoittautuu) TEtoimistoon työnhakijaksi. TE-toimisto laatii työllistymisohjelman työnhakijan kanssa viipymättä, kun työnhakija sitä pyytää. Pyyntö on esitettävä viimeistään 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä, lomautusilmoituksen antamisesta tai lomautuksen kestoa koskevan 180 päivän edellytyksen täyttymisestä. työllistymisohjelmassa sovitaan mahdollisesta irtisanomiseen liittyvästä yhteistyöstä työnantajan kanssa, sovitaan omatoimisesta työnhausta, selvitetään työnhakijan työllistymis- ja koulutusmahdollisuudet sekä sovitaan muista ammatillisia valmiuksia kehittävistä toimenpiteistä. Työttömyyskassan hoitaja Niclas Nybergin mukaan on hyvä asia, että määräaikaisissa työsuhteissa olleiden työntekijöiden mahdollisuutta päästä muutosturvan piiriin on parannettu. Muutosturva edellyttää myös työnhakijalta omaa aktiivisuutta. On tärkeää muistaa, että pyyntö työllistymisohjelman tekemisestä on tehtävä 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä. Lisätietoja muutosturvasta saat työttömyyskassasta ja työ- ja elinkeinotoimistoista. 18

19 Edunvalvojan tarpeesta Kun täysi-ikäinen henkilö ei kykene huolehtimaan asioistaan, keino hänen suojaamisekseen on edunvalvojan määrääminen. Edunvalvojaa voi hakea joko apua tarvitseva itse tai hänen itsenäisestä selviytymisestään huolestunut lähimmäinen. Edunvalvojan määräämisestä säädetään holhoustoimilaissa. Edunvalvoja voidaan määrätä sellaiselle täysi-ikäiselle henkilölle, joka sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi on kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa. Esittelen seuraavassa Liisan ja Matin esimerkin avulla tyypillisimpiä edunvalvontaan liittyviä kysymyksiä ja vaihtoehtoja ja toivon, että esimerkistä on lukijalle hyötyä. Raha-asioiden hoito Iäkäs pariskunta Liisa ja Matti asuivat yhdessä keskikaupungilla sijaitsevassa arvokkaassa huoneistossaan. Kesämökin he olivat lahjoittaneet vuosia sitten yhdelle kolmesta lapsestaan. Martin muisti alkoi heikentyä ja sairastui dementiaan. Hän kuitenkin pärjäsi vielä toistaiseksi kotona yhdessä puolisonsa kanssa hyvin. Liisalla ja Matilla oli yhteiset ja omat pankkitilit sekä arvopaperisalkut pankin omaisuudenhoitoyksikössä. Liisa asioi usein pankissa yksin, sillä hänellä oli käyttöoikeudet Matin tileihin. Salkkujen hoitajalla oli valtuutus tehdä toimeksiannot itsenäisesti siten, että suuremmat kaupat hän varmisti päämiehiltään. Näin jatkui pari vuotta. Matin sairaus eteni keskivaikeaan dementiaan ja hänen kykynsä hahmottaa asioita heikkeni. Liisa hoiti edelleen puolisoiden raha-asiat ja omaisuuteen liittyvät käytännön järjestelyt. He pohtivat yhdessä Matille edunvalvojan hakemista. Asia tuntui vaikealta, koska Matilla ei olisi enää yksin oikeutta itse määrätä omaisuudestaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, vaan siihen tarvittaisiin edunvalvojan suostumus. Usean vuoden ajan heillä oli ollut tarkoituksena lahjoittaa omaisuutta keskimmäiselle lapselleen sekä tehdä testamentti. Nämä asiat piti päättää silloin, kun Matti vielä kykeni itse ilmoittamaan tahtonsa. Tauti kuitenkin eteni ja Matin tila vaihteli sekavuudesta selkeisiin päiviin, jolloin hän kykeni loogisesti ilmaisemaan itsensä ja ymmärsi asioiden merkityksen. Asunto-osakkeiden lahjoitus ja testamentti Liisa otti yhteyden tuttuun asianajajaan ja varasi ajan asunto-osakkeiden lahjoitusta varten. Nuorin poika oli jo saanut vapaaajan kiinteistön. Puolisoiden tarkoitus oli suosia keskimmäistä tyttöään lahjoittamalla asunto-osakkeet ja tehdä testamentti, jonka mukaan vanhin poika saa vain lakiosansa. Asianajajan antaman ohjeen mukaan Liisa tilasi ajan Mattia hoitavalle lääkärille. Tutkimuksen ja lausunnon tarkoitus oli selvittää, ymmärsikö potilas oikeustoimien merkitykset ja niiden seuraukset. Lääkärin mukaan Matti kykeni tekemään oikeustoimet. Lausunto liitettiin asiakirjojen mukaan siltä varalta, että joku perillisistä kiistäisi myöhemmin Matin kelpoisuuden lahjoitukseen ja testamentin tekemiseen. Edunvalvojan hakeminen ja edunvalvontavaltuutus Edunvalvojaksi määrätään tehtävään sopiva ja siihen suostuva henkilö, jolla on riittävä taito ja kokemus. Edunvalvojana voi toimia puoliso, lapsi tai muu sukulainen. Mikäli avun tarpeessa oleva henkilö on yksinäinen tai kukaan sukulaisista ei halua ryhtyä tehtävään, voidaan määrätä yleinen edunvalvoja. Matti ja Liisa olivat päättäneet yhdessä, ettei Liisasta tule Matin edunvalvojaa, koska hoitotilien laatiminen vaatii paljon työtä. Liisankin terveys oli alkanut horjua. Matti ja Liisa olivat aikoinaan keskustelleet siitä, että tehtävää hoitamaan voitaisiin pyytää Jäsenetuna lakineuvonta yksityiselämän asioissa Merimies-Unionin jäsenillä on jäsenetuna oikeus saada Asianajotoimisto Bützow Oy:stä puhelinneuvontaa jäsenten yksityiselämään kuuluvissa oikeudellisissa asioissa. Jäsenille palvelu on ilmainen. Bützow, puh. (09) (Helsinki), (03) tai (03) (Hämeenlinna) tai (03) (Tampere). asianajajaa, joka oli tietoinen Matin asioista, toiveista, ja jonka kanssa hänellä oli toimiva ja luottamuksellinen suhde. Matti laati yhdessä asianajajansa kanssa edunvalvontavaltuutuksen. Matin sairaus eteni Alzheimerin taudiksi ja hän joutui laitoshoitoon. Edunvalvojan hakeminen oli välttämätöntä. Matti ei enää kyennyt itse hakemaan edunvalvojaa maistraatista, joten valtakirjan saanut asianajaja jätti edunvalvontavaltuutusasiakirjat sekä lääkärintodistukset viranomaiselle. Matin ehdottama asianajaja määrättiin edunvalvojaksi ja hän sai toivomansa taloudenhoidon. Outi Maunula asianajaja, Helsinki 19

20 Meriuran vetovoima saavutti nuoret: Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston meren kulun toimipisteen, eli Kotkan merikoulun opiskelijat työnsä ääressä Opiskelupaikat täynnä, oppilaita vielä jonossa Ammatilliseen koulutukseen oli tänä vuonna hakijaa, joista 73 % (45 280) sai koulutuspaikan. Suosituin ala oli sosiaali- ja terveysala, jonne haki yli nuorta, mikä on 800 hakijaa enemmän kuin viime vuonna. Samoin ajoneuvo- ja kuljetusala veti hyvin, sillä kuljetusalaa opiskelemaan oli tuhat hakijaa enemmän viime vuoteen verrattuna. Merenkulkualan perustutkintoa opiskelemaan haki viime keväänä 436 oppilasta, joista ensisijaisia hakijoita oli 279. Merenkulkualan vetovoima nuorten keskuudessa on selvästi noussut. Nimittäin edellisvuonna 2008 merenkulkualaa haki opiskelemaan yhteensä 365 hakijaa, joista ensisijaisia hakijoita oli 165. Tämän kevään 2009 yhteishaussa merenkulkuala oli monien nuorten ensimmäisenä uratoive, sillä ensisijaisia hakijoita oli 123 enemmän kuin viime vuonna! Keväinen yhteishaku täyttikin kaikki merenkulkualan koulutuspaikat, joten heinäelokuussa ei ollut enää tarvetta järjestää täydennyshakua. Opintosihteeri Niina Levänen Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston merenkulun toimipisteestä vahvistaa, että kaikki opiskelupaikat ovat täyttyneet hyvin. Tällä hetkellä ei ole yhtään vapaata opiskelupaikkaa, opintosihteeri Niina Levänen toteaa. Pari edellistä vuotta olivat hiljaisempia oppilashaussa, mutta tänä vuonna on siis nähty jälleen viriämisen merkkejä nuorten kiinnostuksessa merenkulkualaa kohtaan. Kaikki halukkaat jotka olisivat halunneet, eivät päässeet opiskelemaan merenkulkualaa, sillä jonossa on vielä tälläkin hetkellä nuoria. Onkin erittäin valitettavaa, että nuoret joilla on kiinnostusta meriuraa kohtaan, eivät pääse opiskelemaan toiveammattiinsa. Suuret hakijaluvut tuovat jälleen kerran esille sen, että merenkulun prustutkinnon aloituspaikkoja pitäisi vihdoinkin lisätä. Tarkkoja syitä merenkulun vetovoiman kasvuun on vaikea ennustaa, mutta markkinoinnillakin saattaa olla siinä sijansa. Niin Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston merenkulun toimipisteen edustajat kuin Merimies-Unioni olivat viime keväänä esillä Next Step -messuilla, joilla on saattanut syttyä muutamille koululaisille kipinä ja kiinnostus merenkulku-uraa kohtaan. 20

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

Alkusanat. Aineisto on ladattavissa ja tulostettavissa liittojen kotisivuilta. Helsingissä 5.4.2012

Alkusanat. Aineisto on ladattavissa ja tulostettavissa liittojen kotisivuilta. Helsingissä 5.4.2012 MUUTOSTURVA 2 Alkusanat Tämä teknologiateollisuutta koskeva muutosturva-aineisto on laadittu Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisenä yhteistyönä. Julkaisun tarkoitus on antaa opastusta

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(5) LIITE 4 SUOMEN MATKUSTAJALAIVAYHDISTYKSEN JA SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY:N, SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖ- LIITON JA SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON VÄLINEN

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus TES: 313001 Suomen Merimies Unioni SM-U ry Työehtosopimuspöytäkirja Merenkulkulaitos 6.2.2008 Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus Osapuolet ovat uudistaneet Merenkulkulaitoksen

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

Muutosturva. Laki voimaan 1.7.2005, laajennus 1.7.2009

Muutosturva. Laki voimaan 1.7.2005, laajennus 1.7.2009 Muutosturva Tavoitteena työnantajan, työntekijöiden ja työ- ja elinkeinohallinnon yhteistyön tehostamisella edistää nopeaa työllistymistä ja lisätä muutoksen aikaista turvaa. Laki voimaan 1.7.2005, laajennus

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Muutosturva Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Säännökset - YT-laissa - Työsopimuslaissa - Työttömyysturvalaissa - Laissa

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE Y/4/2009 24.9.2009 1(6) TYÖN TILAPÄINEN JA PYSYVÄ VÄHENTYMINEN Työn tilapäinen tai pysyvä vähentyminen vaikuttaa

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Liite 3 Ulkomaanliikenteen luottamusmiessopimus 1/8 LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

Liite 3 Ulkomaanliikenteen luottamusmiessopimus 1/8 LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Liite 3 Ulkomaanliikenteen luottamusmiessopimus 1/8 ULKOMAANLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS JOHDANTO Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 51/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merimiesten vuosilomalain 9 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merimiesten vuosilomalakia. Pykälää työntekijän oikeudesta saada vuosilomansa

Lisätiedot

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 1728-1999 (102) Paikallinen virka- ja työehtosopimus noudatettavista palvelussuhteen ehdoista ja menettelytavoista,

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Työnhaku. Muutosturva. www.mol.fi. Työvoimatoimisto

Työnhaku. Muutosturva. www.mol.fi. Työvoimatoimisto Työnhaku www.mol.fi Muutosturva Työvoimatoimisto Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli Työllistymistä ja muutosturvaa koskevalla toimintamallilla parannetaan työntekijän asemaa tilanteissa, joissa

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Kun vesillelasku alkaa lähestyä

Kun vesillelasku alkaa lähestyä Kun vesillelasku alkaa lähestyä Nosturin tilaus Tilaa tai sovi vesillelasku kerhon ohjeiden mukaisella tavalla. Muista, että kerhossa on monta jäsentä ja venettä joten toimi yhteisesti sovitulla tavalla.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden ME RAKASTAMME MERTA Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden Mistä alus lähtee? Lindenin kotisatama on Halkolaituri Pohjoisrannassa. Mikä on ryhmän maksimikoko Lindenillä? Lindenillä voimme ottaa kyytiin

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Hyvä tietää. Norja. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä

Hyvä tietää. Norja. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Norja Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Huippuvuorista Kieli Uskonto Valuutta Norja Evankelisluterilainen Norjan kruunu Mitä erityistä on risteilymatkassa arktisille alueille? Risteily

Lisätiedot

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia. Pöytäkirja ympäristöministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin ympäristöministeriössä 10.12.2004 Paikalla olivat ympäristöministeriön

Lisätiedot

TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY

TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY Muista allekirjoittaa jäseneksiliittymislomake heti työsuhteen alussa! Suomen Merimies-Unioni SMU ry perustettiin vuonna 1916. Unionin jäsenet työskentelevät

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA Uudenmaan muutosturvayksikkö Hillevi Ceder 1 TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUT OVAT: avoimia kaikille valtakunnallisia luottamuksellisia maksuttomia 2 TYÖVOIMATOIMISTO

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Kesätöitä 18 28-vuotiaille. Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa

Kesätöitä 18 28-vuotiaille. Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa Kesätöitä 18 28-vuotiaille Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa Mikä on Nordjobb? Välittää kesätöitä, asunnon ja kulttuuriohjelmaa Pohjoismaissa Välittänyt yli 21 000 työpaikkaa vuodesta 1985

Lisätiedot

Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan

Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan Ammattitaitoinen miehistö Matka toteutetaan miehistön mukaan (rauhallinen tai vauhdikas) Luotettava ja katsastettu vene varusteineen Useita lähtöpaikkoja

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

Muutosturva. www.mol.fi

Muutosturva. www.mol.fi Työnhakijalle & työnantajalle Muutosturva www.mol.fi Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli Työllistymistä ja muutosturvaa koskeva toimintamalli parantaa työntekijän asemaa tilanteissa, joissa hän

Lisätiedot

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala Luottamusmiessopimus PT-STTK 1 Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan Palvelutyönantajain jäsenyrityksissä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäseninä olevien toimihenkilöjärjestöjen jäseniin, ellei 10

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Genessaretin järvellä b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 13 päivänä joulukuuta 2004 opetusministeriön (hallinnonalan neuvotteluviranomainen)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

MERENKULKUALAN TERVEYDENHUOLTOSOPIMUS

MERENKULKUALAN TERVEYDENHUOLTOSOPIMUS Liite 7 Terveydenhuoltosopimus 1/5 MERENKULKUALAN TERVEYDENHUOLTOSOPIMUS Suomen Varustamot ry toiselta puolen ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry toiselta puolen tekevät täten seuraavan työnantajaliittojen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

- 4 aloituslaattaa pelaajien väreissä molemmille puolille on kuvattu vesialtaat, joista lähtee eri määrä akvedukteja.

- 4 aloituslaattaa pelaajien väreissä molemmille puolille on kuvattu vesialtaat, joista lähtee eri määrä akvedukteja. AQUA ROMANA Vesi oli elintärkeä ja keskeinen edellytys Rooman imperiumin kehitykselle. Vedensaannin turvaamiseksi taitavimmat rakennusmestarit rakensivat valtavan pitkiä akvedukteja, joita pidetään antiikin

Lisätiedot

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Lolan Eriksson Hallitusneuvos 25.2.2015 Yleissopimuksen tausta Torjutaan alusten painolastivesien ja sedimenttien mukana leviäviä

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen TES 270105 Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 1.9.2003 alkaen noudatettavista eräistä työehtosopimusmääräyksistä

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Reo Virtanen RAT7SN4

Reo Virtanen RAT7SN4 Reo Virtanen RAT7SN4 Kohdemaa: Norja Kaupunki: Hammerfest Yritys/Firma: Hammerfest eiendom KF Muodollinen päämies on kuningas Harald V Asukasluku 4 785 000 asukasta Pääkaupunki, Oslo Rahayksikkö, kruunu

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT ry:n välinen työehtosopimus 1 1 Soveltamisala Tätä työehtosopimusta sovelletaan MTT:n (Maa-

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry KULUTUSTAVARARYHMÄ RY YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY PÖYTÄKIRJA NEUVOTTELUTULOS: TEKSTIILIHUOLTOALAN TYÖEHTOSOPIMUS Aika 17. päivänä helmikuuta 2010 Paikka Kulutustavararyhmä

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE M/2/2007 10.10.2007 1(5) TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry TeMe Suomen Teatteriohjaajien Liitto ry Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi 1. Tämä on Suomen Teatteriohjaajien Liiton suositus harrastajateatterikentän ohjaustariffiksi.

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot