väyläalus Seilillä merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Poijutöissä Nº5 / 2009 SYYSKUU POIJUTÖISSÄ

Transkriptio

1 Nº5 / 2009 SYYSKUU merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Rakennustyöt veden varassa ovat melkoisia erikoisprojekteja! sivu 4 Poijutöissä väyläalus Seilillä POIJUTÖISSÄ väyläalus Seilillä ULKOMAANLIIKENTEEN työehtosopimukset FÖRÄNDRINGAR i omställningsskyddet REDERIBAROMETERN 1 publicerade

2 SISÄLTÖ: 4 Operaatio Orrengrund 8 Viikinkien jalanjäljillä 12 Ruotsissa kiista tonnistoverosta 13 Luottamusmiesten täydennyskurssi 14 Kesätöissä M/s Meritähti-laivalla 16 Ulkomaanliikenteen työehtosopimukset uudistettu 21 Stena Bulk rantautuu Suomeen Pursimies Reijo Koikkalainen nosturin puikoissa väyläalus Seilillä. Grönlanti on ollut Tanskan hallinnassa 268 vuotta. Maa oli pitkään autonominen osa Tanskaa ja sai laajennetun itsemääräämisoikeuden Kollektivavtalen för fartyg i utrikesfart har förnyats

3 Nº 5/2009 Pääkirjoitus: Suomen Merimies-Unioni SMU ry Finlands Sjöman-Union FSU rf PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Simo Zitting TOIMITTAJA, TIEDOTTAJA REDAKTÖR, INFORMATÖR Saana Lamminsivu ULKOASU, TAITTO LAYOUT Rohkea Ruusu TOIMITUS John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki puh. (09) REDAKTION John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors tel. (09) PAINO Art Print Oy 2009 ISSN X ILMOITUKSET / ANNONSER puh. / tel. (09) Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. TILAUSHINNAT VUODELLE /1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: > viestintä > merimies > mediakortti på svenska > kommunikation > Sjömannen > mediakort MERIMIES SJÖMANNEN ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2009 no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges POSTI- JA KÄYNTIOSOITE John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0) TELEFAX +358 (0) KOTISIVUT / HEMSIDOR SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS etunimi.sukunimi@smu.fi förnamn.tillnamn@smu.fi Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksista neuvottelutulos Haastavin sopimusosa on tietysti ammattitaitoisen alushenkilökunnan saatavuuden turvaaminen suomalaisilla lastialuksilla. Suomen Merimies-Unionin hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen, joka kuvaa sisällöltään varsin hyvin tämän hetken epävarmaa taloudellista tilaa maailmalla sekä Suomessa. Suomen kauppalaivasto kamppailee olemassaolostaan. Nyt tehdyllä maltillisella sopimuksella pyritään tukemaan suomalaisen kauppamerenkulun selviämistä laman yli. Työehtosopimusosapuolet, eli Suomen Merimies- Unioni ja Suomen Varustamot, ovat päättäneet jatkaa nykyisten ulkomaanliikenteen työehtosopimusten voimassaoloa vuoteen Koska talouden kehitysnäkymät ovat edelleen niin epävarmalla pohjalla, palkkojen osalta korotuksiin päätettiin palata helmikuussa 2010 ja helmikuussa Merimiesten ostovoiman kehittyminen on kuitenkin turvattu lausekkeella, joka takaa korotustasot muiden kuljetussektoreiden sekä erityisesti vientiteollisuuden korotukset huomioiden. Sen sijaan työehtosopimustekstit lyötiin kiinni muutamalla tarkistuksella sekä työryhmillä, joiden tulee muun muassa yksinkertaistaa, ajanmukaistaa ja kehittää takuupalkkajärjestelmiä, sairasajan palkkaa ja perhevapaisiin liittyviä menettelytapoja sekä periaatteita. Myös luottamusmiessopimukseen tehtiin parannus, joka luo osastoluottamusmiehelle paremmat edellytykset hoitaa edustamiensa työntekijöiden asioita. Haastavin sopimusosa on tietysti ammattitaitoisen alushenkilökunnan saatavuuden turvaaminen suomalaisilla lastialuksilla. Tämä sopimusosa on myös poikkeava siinä suhteessa, että sen voimaantulo edellyttää kaikkien kolmen merenkulkujärjestön, eli myös Laivanpäällystöliiton ja Konepäällystöliiton hyväksyntää. Näinä taloudellisina aikoina, jolloin päivittäiset uutiset sisältävät vain irtisanomisia, on vaikeaa hahmottaa sellaista tilannetta, että suomalaisista merenkulkijoista olisi tulevaisuudessa pula. Mutta jos tonnistoverouudistus on varustajille suopea ja vienti sekä tuonti lähtevät kunnolla käyntiin ja nyt tilatut uudet rahtialukset, joita on noin 10 kappaletta, tuodaan Suomen lipun alle, ja niistä ensimmäinen keväällä 2010, niin pula ammattitaitoisista merenkulkijoista kasvaa entisestään. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomen merenkulkuoppilaitokset ja -ammattikorkeakoulut eivät ehdi kouluttaa uusia merimiehiä lisääntyvälle aluskannalle, saatikka sitten eläkkeelle siirtyvien tilalle. Tämä osa sopimuksesta on rakennettu tätä tulevaisuutta vasten ja sen mahdollista käyttöönottoa tarkastellaan erikseen jokaisen varustamon osalta, jos varustamo tuo uuden aluksen Suomen lipun alle ja edellyttäen, että sisään liputus tuo uusia työpaikkoja suomalaisille merenkulkijoille. Kenneth Bondas liittosihteeri kenneth.bondas@smu.fi 3

4 Operaatio Orrengrund Poijut taipuivat väyläalus Seilin miehistön tahtoon aallokosta huolimatta Varustamoliikelaitos Finstashipillä on yhdeksän väyläalusta. Seili on niistä suurin. Väyläaluksilla huolletaan vesiliikenteen turvalaitteita, kuten viittoja ja poijuja. Huoltotöiden lisäksi aluksilla tehdään myös muita rakennustöitä avomerellä ja sisävesillä. Väyläaluksista löytyvät myös erityislaitteet öljyntorjuntaan. Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Aallokko on harmaa ja tuuli äkäinen. Lokit tiiraavat kotiluodoillaan nokka tuimana väyläalus Seilin kulkua niiden kotipesien ohitse: sää ei niitä ylimääräisiin pyrähdyksiin houkuta. Seilin päivän ensimmäinen työ on kunnostaa Orrengrundin luotsiaseman edustalla olevaa poijua. Alus on lähtenyt matkaan Kotkasta aamuseitsemältä ja reilun tunnin ajomatkan jälkeen ollaan kohteessa. Seilin kyljestä kuuluva kolina on merkki siitä, että ankkuria lasketaan. Päällikkö Lauri Taralainen lanaa sitä kotvan aikaa pohjaa pitkin, ennen kuin ankkuri iskeytyy kallioon tiukasti kiinni. Jos tuuli ja aallokko ovat kovat, ankkuroituminen on mahdotonta. Merimerkkien huoltotöissä laivan on pakko pysyä paikallaan, sillä sukeltajat operoivat aivan laivan vieressä. Jos ankkuri irtoaa ja laiva lähtee liikkumaan, sukeltajan on noustava välittömästi pintaan ja se voi tietää hänelle hengenvaaraa. Operaatio Orrengrund Päällikkö Taralainen peruuttaa Seiliä pikku hiljaa huollettavaa poijua kohden Orrengrundin edustalla. Miehet ovat kannella valmiina. Kun poiju on kohdalla, koukkaisevat he sen nopeasti rautakoukulla otteeseensa. Jos poijun päästäisi lipeämään, lähestyminen olisi otettava uusiksi. Näin ei kuitenkaan käy, vaan poiju on kiinni ja pysyy! Sitten sen päähän kiinnitetään nopeasti kettinki ja nosturi alkaa hilata poijua merestä ylös. Ylhäällä nosturin puikoissa istuu pursimies Reijo Koikkalainen. Muut odottavat työkalujen kanssa kannella valmiina ja viittilöivät ylhäälle nosturiin siirto-ohjeita. Möhkäleen siirto kannelle on rauhallista puuhaa. Äkkinäiset liikkeet ja kohellus saattaisivat koitua kohtalokkaiksi. Poiju voisi irrota koukusta ja jymähtää pahasti aluksen kannelle ja jättää jopa ihmisiä alleen. Minuuttipeliä vedessä ja laivan kannella Kun poiju on laskettu turvallisesti maahan, sen ympärillä alkaa aika häärinä. Kettingin silmukat ovat vahvuudeltaan yleensä siinä reilut kolme senttiä, mutta tämäpä näyttää olevan paikoin enää vain reilun sentin vahvuista, kansimies Kari Salminen tarkastaa kulahtaneen ketjun kuntoa. Ketjujen kulumistahti vaihtelee paljon. Jos poiju jäätyy hyvissä ajoin, ketju ei pääse heijaamaan ja kettinki ei kulu, joten sen vaihto toiseen voi viedä vuosia. Mutta joissakin paikoissa ketju on puolestaan jatkuvassa liikkeessä, jolloin se saattaa kulua loppuun jo yhdessäkin vuodessa, pursi- 4

5 Kansimies Hannu Tolonen avustaa Ilkka Lampisen kanssa pinnan alla työskentelevää Tuomas Hiltusta. Kaikkien aistien on oltava koko ajan auki: kannella tehdään useita töitä samaan aikaan ja jos jokin menee pieleen, on osattava toimia. mies Koikkalainen laskeskelee turvalaitteiden huoltoaikoja. Poijun korjausoperaatioon ei ole aikaa tuntitolkulla. Vanha ketju irrotetaan ja tilalle vaihdetaan uutta. Korjausmies Tommi Laukka laittaa hitsipillin päälle ja sähkömies Atro Koivisto syöttää hänelle pajasta lisää johtoa. Aluksen vierestä pinnan alta nousevat vain kuplat, kun ammattisukeltaja Tuomas Hiltunen on hypännyt jo hyisiin aaltoihin ja suorittaa meren pohjassa kettingin kiinnitystä alustaansa. Tuomaksen työtoveri, ammattisukeltaja Ilkka Lampinen seuraakin aluksen laidalla, että vedessä on kaikki kunnossa ja auttaa Tuomasta työssään. Yhteyttä pinnan alle pidetään monitorilla, josta sukeltajan puhe ja hengitysäänet kuuluvat koko ajan ja hän voi pyytää muilta apua sekä antaa ohjeita. Ammattisukeltajien työnkuvaan kuuluu esimerkiksi erilaisten vedenalaisten korjausja rakennusurakoiden teko. Sukellussyvyys, eli sukeltajan kokema paine ja sukelluksen kesto vaikuttavat siihen, kuinka kauan pinnan alla voi olla. Päivän aikana ei voi sukeltaa määräänsä enempää, sillä muutoin sukeltajantaudin (paineilmataudin) vaara kasvaa. Töitä tehdään hanakasti, kun niitä vain olisi! Säiden armoilla Merellä työskennellään säiden armoilla. Jos keli vetää täysin kurjaksi ja aallokko on suuri, töidentekoa on siirrettävä tuonnemmaksi ennen kaikkea sukeltajien turvallisuuden tähden. Joskus voi myös käydä niin, että laivan saavuttua etappiin työ näyttää sinä päivänä tehtäväksi liian vaaralliselta. Jos tuulee liian kovaa ja pinnan alle ei voi mennä, asiasta on vain pakko ilmoittaa miehistölle, ei siinä muu auta, Tuomas kertoo. Sukeltajan sana on kuitenkin aluksen laki, tästä asiasta miehistö on yhtä mieltä. Tänäänkään säässä ei ole hurraamista, mutta Orrengrundin operaatiosta selvitään kunnialla. Tämän jälkeen edessä on vielä merimatka takaisin Kotkan edustalle, jossa uuteen poijuun tehdään vastaavat huoltotyöt kuin Orrengrundissa. Suomen vesiliikenteen turvalaitteita on huollettava säännöllisesti, sillä rikkimennyt merimerkki voi ohjata aluksen jopa karille, jos huonosti käy. Vesiliikenteen turvalaitteiden, eli merimerkkien korjaus- ja uusimistyöt on kilpailutettu kotimaassa nyt muutaman vuoden ajan. Töiden tilaajana toimii Merenkulkulaitos, joka huolehtii Suomen vesitieverkoston kehittämisestä ja ylläpidosta. Valtion omistama Varustamoliikelaitos Finstaship on yksi merimerkkien ja väylien kunnostustöitä tekevistä yrityksistä yhdeksällä väylänhoitoaluksellaan. Kilpailutus on tuonut alalle kuitenkin muitakin toimijoita. Seilin miehistö on sitä mieltä, että kilpailuttaminen ei sovi vesiväylien turvalaitteiden kunnostamiseen. Olemme palokuntaan verrattavia toimijoita, eli kilpailutus on siksi täysin järjetöntä, joku pohtii nykyistä toimintatapaa. Pienetkin urakat kelpaisivat Jokaisessa Finstashipin yhdeksässä väylänhoitoaluksessa on myös öljyntorjuntavalmius olemassa, mikä tekee laivoista elintärkeitä vesiteiden turvallisuuden ja ympäristön hoidossa. Onkin valitettavaa, että Finstashipin koko väylänhoitokalustolle ei ole löytynyt aina tarpeeksi töitä tehtäväksi. Kyllä töitä tehdään hanakasti meillä on tässä hyvä porukka kun vain niitä töitä olisi, miehet harmittelevat urakoiden ja sopimusten vähäisyyttä. Tekisimme kyllä mielellämme ihan pieniäkin urakoita, eli nirsoja ei töiden suhteen olla, miehet toivovat lisää työkeikkoja ja töitä koko kalustolle jatkossa. 5

6 Jatkuvan epävarmuuden seuraukset Vesiliikenteen turvalaitteiden huollon kilpailuttaminen on vienyt pienempiä urakoita yksityisille toimijoille ja valtion omistamat laivat seisovat rannassa toisinaan tyhjänpantteina. Epävarmuus on vaikuttanut väyläalusten henkilökuntaan monin tavoin. Ensinnäkin miehistöjen määrä on ajettu aivan minimiin vuosien varrella. Mitä tehdään esimerkiksi silloin, jos tulee öljyvahinko. Laivoja kyllä löytyy tosin, jos niitäkään tarpeeksi mutta suurempi ongelma on löytää riittävä määrä miehistöä, jolla väyläalukset voitaisiin haaveritilanteessa miehittää. Tällä hetkellä alusten siirtoja paikasta toiseen on tehty neljän hengenkin miehistöillä, kun Seilin ja Leton perusmiehitys on 12. Kun öljyntorjuntatilanne on päällä, vaatii se kannelle kokenutta miehistöä, jolla on öljyntorjuntatöistä kokemusta. Virallista koulutusta tehtävään ei ole, vaan Seilinkin öljyntorjuntapooliin kuuluva miehistö on opiskellut öljyntorjuntatöitä vähitellen erilaisten harjoitusten kautta. Väylänhoitoaluksilla on täällä tälläkin hetkellä miehistövajausta, eli tarvitsimme niin sanottuun öljyntorjuntapooliin lisää seitsemän miestä tulevia työkeikkoja varten, päällikkö Lauri Taralainen laskeskelee kesäkuun alussa. Väylänhoitoalusten miehistöjen keski-ikä alkaa samoin olla jo korkeamman puoleinen, miehet katselevat toisiaan naurahdellen messissä. Kuten näkyy, ei täältä yhtään alle kolmekymppistä löydy. Suomen vesistöjen merimerkkien huoltotarve ei lopu kuitenkaan Seilin miehistön siirtymiseen vähitellen eläkkeelle. Vaativiin huolto- ja rakennustöihin olisi kiire alkaa löytää jo uusia töidenjatkajia oppiin. Merenkulkulaitoksen mukaan huonokuntoisia kauppamerenkulun väylien määrä oli vuoden 2008 lopussa 553 väyläkilometriä. 6

7 Rakennusliitto järjestää ammattisukeltajia Työkseen sukeltaville ei ole olemassa omaa ammattiliittoa, mutta Rakennusliitto on räätälöinyt erikoiselle ammattikunnalle aivan oman ammattiosaston, jonka nimi on Suomen ammattisukeltajat osasto 108, kertoo Rakennusliiton työehtotoimitsija Juha Färm, Ammattisukeltajien yhteyshenkilö Rakennusliitossa Erikseen mennään yhteen tullaan Seilin miehistöllä on kaksijakoisia mietteitä tulevasta yhtiöstä. Hyvä asia on paluu niin sanottuun vanhaan järjestelmään. On hyvä, että nyt hajallaan olleet toiminnot, eli väylänhoitotyöt palaavat jälleen yhteen kuten Merenkulkulaitoksen aikaan, Seilin miehistön mielipide kuuluu. Uusia valtionyhtiöitä muodostettaessa on ilmoitettu, että Varustamoliikelaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnan palveluksessa oleva henkilöstö siirtyy perustettavien osakeyhtiöiden palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Seilin miehistö näkeekin uusissa valtionyhtiöissä hyvät puolensa, mutta vaikka toisin on ilmoitettu, pelot työpaikkojen menetyksistä leijuvat myös ilmassa. Toivottavasti kaikki saavat pitää työpaikkansa, että ei aleta heti saneeraamaan. Nykyinen töiden ja urakoiden hankinta kilpailuttamalla ei näytä tulevaisuudessa myöskään vähentyvän, päinvastoin. Kaikkien töiden ja urakoiden kilpailuttamiseen siirrytään vaiheittain kolmen vuoden siirtymäkauden aikana Täyttyvätkö Seilin miehistön toiveet uusista urakoista? Toivottavaa ja kaikkien kannalta paras olisi, että valtion omistamilla laivoilla olisi paljon töitä tarjolla. Mitä tiedossa puolen vuoden päästä? Finstashipin toiminta Varustamoliikelaitosmuotoisena lakkaa ensi vuoden alussa, kun liikelaitoksesta tehdään valtionyhtiö. Samaan aikaan yhtiöitetään myös Merenkulkulaitoksen sisäinen tuotanto. Perustettavien valtionyhtiöiden omistajaohjaus säilyy liikenne- ja viestintäministeriössä. Varustamoliikelaitoksen nykyiset toiminnot siirtyvät vuoden 2010 alussa eri yhtiöihin Ministeriön esityksen mukaan perustettavaan Finstaship-osakeyhtiöön siirtyvät muun muassa jäänmurto- ja offshore-liiketoiminta. Sen sijaan nykyisen Varustamoliikelaitoksen väyläpalveluliiketoiminta ja niihin kuuluvat öljyntorjuntapalvelut siirtyvät vuoden 2010 alusta Merenkulkulaitoksen vesiväylien tuotantotoiminnasta muodostettavaan valtion osakeyhtiöön, jolle ei ole toistaiseksi nimeä olemassa. (Huom! Nykyiseen Varustamoliikelaitokseen kuuluvan saariston yhteysalusliikenteen liiketoiminnan uudelleen järjestämistä selvitetään erillisenä kokonaisuutena Finstashipin yhtiöittämisen yhteydessä.) 7

8 M/s Kristina Regina Grönlannissa viikinkien jalanjäljillä Viikingit matkasivat noin tuhat vuotta sitten 30 metrisillä puuveneillään Norjasta Grönlantiin. Mukana oli lehmiä, lampaita sekä vuohia. Melkoisia merenkävijöitä siis nuo norjalaiset! Teksti ja kuvat: Markku Jalonen Ensimmäinen legi, eli reittiosuus Reykjavikista Lindenowinvuonon suulle oli peräti 641 merimailia. Vuonoon ei päästy hankalan jäätilanteen vuoksi. Vaikka paikka on kutakuinkin Turun korkeudella, vastaan ajelehti suuria jäävuoria. Aikaa meni toista vuorokautta hyvissä olosuhteissa. Suomeen kertyi aikaeroa viisi tuntia. Ilman lämpötila oli kolme-neljä astetta plussan puolella ja merivesi oli pariasteista. Tämä oli siis Grönlannille mitä mainioin kesäsää. Vankilaa karkuun pohjoisimmalle saarelle Grönlanti on kiehtonut ihmismieltä ja kulkijoita kautta aikain. Viikinki Erik Punainen saapui tälle maailman suurimmalle saarelle vuonna 985. Erikin tie maapallon pohjoisimmille kolkille ei ollut niinkään seikkailu- vaan pakoreissu. Erik oli muuttanut alkuaan Norjasta Islantiin, mutta siellä hänet tuomittiin kolmeksi vuodeksi murhasta. Niinpä hän päätti lähteä käpälämäkeen ja linnaa pakoon Grönlantiin, kuultuaan saarista muilta viikingeiltä. Saapumalleen saarelle hän antoi hyvän myyntimiehen tapaan nimeksi Grönlanti, eli vihreä maa. Ajatuksena oli houkutella sinne lisää siirtolaisia. Tässä Erik onnistuikin ja pian saarelle saapui 16 laivakuntaa eläimineen ja tavaroineen. Matkaan oli tosin lähtenyt alkuaan 25 laivaa, mutta myrsky vaati veronsa. Vihreä maa viheriöi vain kesäisin Vihreä maa on kuitenkin vihreä ainoastaan kesän ajan ja silloinkin vain rannikoilta. Muualla jääpeite on läpivuotista. 2,16 miljoonan neliökilometrin saaresta (yli kuusi kertaa Suomen kokoinen) vain noin 20 prosenttia on ilman lumi- tai jääpeitettä. Pohjoisimmasta kärjestä Kap Morris Jesupilta (Cape Morris Jesup) on matkaa pohjoisnavalle 730 kilometriä. Kap Farvel (Cape Farewell) on puolestaan saaren eteläisin kärki, jonne on taivalta Kap Jesupista 2670 km. Maailman toiseksi laajimman jääpeitteen paksuus on keskimäärin noin 1,5 kilometriä, mutta joissain paikoin se on jopa kolmen kilometrin vahvuista. Korkein kohta saaressa kohoaa 3254 metriä merenpinnan yläpuolelle. Jää on kilometrin syvyydessä noin vuoden ikäistä ja syvimmissä kohdissa sen ikä on jopa vuotta. Tiedemiehet ovat poranneet jäähän reikiä, joista saadut näytteet antavat meille tietoa ilmastossa tapahtuneissa muutoksista tuhansien vuosien ajalta. Erik Punaisen aikaan ilmasto oli lauhkeampi. Ilmaston lämpeneminen on aiheuttanut jo sen, etteivät kaikki vuonot enää jäädy talvisin. Lunta sataa talvisin kuitenkin edelleen runsaasti, mikä vaikuttaa grönlantilaisen elämään. Siinä missä suomalaisilla on vain muutama sana kuvailemaan erilaisia lumia, kuten hanki, viti, nuoska, räntä tai pyry, on grönlantilaisilla erilaisia sanoja lumelle yli kaksikymmentä. Heinäkuussa satoi lunta Lännessä saaren kärjessä on pieni Qaqortoqin kylä, jossa on noin kaksituhatta asukasta. Kalastus on täälläkin tärkeä elinkeino, mutta myös nahkojen käsittelylaitos tarjoaa työtä kyläläisille. Hylkeennahkojen lisäksi tehdään lampaan ja myskihärän taljoista koirien vetämiin rekiin peitteitä 8

9 Aikaisemmissa Merimies-lehdissä on seurattu, kuinka M/s Kristina Regina (Kristina Cruises Oy) on ollut mukana tekemässä suomalaisen matkustajalaivamerenkulun historiaa tekemillään matkoilla Huippuvuorille sekä Punaisellemerelle laiva suuntasi jälleen keulansa kohti uutta, valloittamatonta kohdetta, Grönlantia ja niin tehtiin jälleen suomalaisten risteilijöiden historiaa! suojaamaan matkailijaa. Tehtaassa valmistetaan myös nahkatakkeja, housuja sekä saappaita. Itse taajama on miellyttävän näköinen värikkäine taloineen. Kylän halki virtaa joki, jonka varrella on pieni kirkko. Töyräällä on kaupungin ainoa neljän tähden hotelli, jonka tiloissa on myös ravintola. Kun haluaa tutustua paikalliseen ruokaan, siellä on mahdollisuus nauttia valaspihvejä hintaan 125 Tanskan kruunua. Huomiota herättää se, että kaikki kylän taksit ovat nelivetoautoja. Tärkeä seikka, eritoten talvella, kun lunta ja jäätä voi olla runsaastikin. Kaupungista toiseen ei voi matkustaa autolla, sillä maanteitä ei ole. Qaqortoqissa oli satanut lunta varsin paljon jopa heinäkuun alussa! Koska teitä ei ole, matka kaupungista toiseen on tehtävä lautalla, laivalla tai sitten lentäen. Autot ovat tarkoitetut ainoastaan lähiliikenteeseen. Narsaqin kylän lähistöllä on viikinkiaikaisia raunioita Erik Punaisen ajoilta. Itse kylä on varsin pieni. Matka salmessa kelluvien jäävuorten välissä oli unohtumaton. M/s Kristina Regina oli itse nähtävyys täällä. Iltapäivällä saavuimme pääkaupunkiin Nuukiin, jossa on asukkaita noin Pääkaupunki on osittain moderni ja kasvaa ripeästi. Vanha siirtomaasataman puoli on menneen ajan historiaa. Tänne perusti Hans Egede ensimmäisen siirtokunnan vuonna Ydinkeskustassa on kävelykatu, jonka varrella on kauppoja. Pääkadun varrella on pari ostoskeskusta. Kävelykadun päässä on kulttuurikeskus ja lähellä vanhaa satamaa on museo. Napapiiri lähestyy Pääkaupungista matkaamme edelleen kohti pohjoisempaa. Meri kylmenee ja jäävuoret tulevat kookkaammiksi. Rannikon jääpeite ulottuu jo pidemmälle mereen. Aurinko vain käväisee horisontin takana noustakseen kohta uudelleen. Lähestymme napapiiriä. Ylitimme sen kello Keskiviikkoaamu valkeni ja aurinko loisti himmeänä sumuverhon läpi. Juuri, kun saavuimme vuonon pohjukkaan, sää kirkastui ja jäävirta oli siinä koko komeudessaan. Tuhansien kilometrien päästä on tultu tätä katsomaan! Viivyimme tässä epätodellisessa paikassa hyvän tovin. Auringon hohtaessa sinitaivaalta, M/s Kristina Regina jatkoi purjehdustaan kohti Ilulissatia. Nyt alamme olla kaukana. Nykyajan tekniikka ei enää toimi. Kännykällä ei ole kenttää. Kaikkien jäävuorten äiti esittäytyy Ilulissat on Grönlannin kolmanneksi suurin taajama noin 4500 asukkaalla. Täälläkin meri tarjoaa toimeentulon. Kalastus sekä katkaraputehdas ovat tärkeitä. Talot noudattavat samaa kaavaa kuin muuallakin värejä myöden. Grönlannin juttu onkin sen luonto, ei kaupungit. Sermermiutin vuono, joka aukeaa täällä mereen, on kaikkien jäävuorten äiti pohjoisella pallonpuoliskolla. Täällä kelluu suuria jäävuoria ja niiden välissä on tasaisena mattona jäähilettä sekä pieniä lohkareita. Noin parinkymmenen kuution kimpale kolahtaa kylkeen ja irroittaa punaista maalia. Ei hätää. Titanicin upotti noin tuhat kertaa suurempi jäävuori todennäköisesti sekin näiltä vesiltä. Vuonon suulle pääsee kävellen. Osa matkasta taittuu lankuista tehtyä tietä pitkin, 9

10 10 mutta vuonon viertä kulkeva polku on vaikeakulkuinen. Toisaalta näkymät korvaavat vaivat. Kaikkialla on jäätä ja turkoosia vettä. Jäävuoret ovat täällä vielä kiinni pohjassa, eivätkä juuri liiku. Veden alla olevan osan sulaessa jäävuori kaatuu. Silloin siitä näkyy pyöreät muodot, jonka sulaminen on muotoillut. Alussa se on rosoinen, mutta kerran pyörähdettyään se on muodokkaampi. Vuonolta kuulee jatkuvasti pamahduksia. Tällöin jäävuori murtuu tai halkeaa. Jäävuoresta saattaa olla pinnan alla jopa 90 prosenttia, jota ei näy esimerkiksi sitä ohittavalle laivalle. Tämä aiheuttaa vaaran. Mikäli siinä on paljon litistyneitä ilmakuplia, ne värjäävät sen kauniin siniseksi. Tällainen jäävuori voi uida niin, että noin 1/3 on pinnalla. Joka tapauksessa kannattaa välttää törmäämistä tuohon kivikovaan jäähän. Jäävirta, joka sammuttaisi koko New Yorkin janon Sermermiutin vuonossa työntyy mereen eräs maailman nopeimmista jäävirroista. Se tuottaa vuosittain noin 35 kuutiokilometriä jäätä. Moinen määrä painaa miljoonia tonneja. Jään etenemisnopeus voi olla metriä vuodessa. Yhdellä isolla jäävuorella voisi tyydyttää New Yorkin kokoisen kaupungin makean vedentarpeen vuodeksi, jos sen vain saisi hinattua sinne ehjänä. Kalastus näiden hirviöiden keskellä on uhkarohkeaa puuhaa. On 23. heinäkuuta. Aurinko ei vieläkään laske kokonaan. Se vain käväisee horisontissa. Islannin +7 asteen jälkeen Ilulissatin kaksikymmentäkaksi astetta tuntuu helteeltä ja sitä se onkin paikallisille. Sää saattaa kuitenkin vaihtua yllättävän nopeasti. Nyt peilityyni meri saattaa raivota harmaana seuraavana päivänä. Meitä ovat ilmojen Jumalat suosineet. Loppukiri Pitkän patikoinnin jälkeen on pakko levätä. Kallioilla rymyäminen vie voimat. Palkaksi saamme vuonon upeat näköalat jäävuorineen. Ilulissatissa oli matkamme pohjoisin piste. Täältä M/s Kristina Regina suuntaa keulansa kohti Sisimiutia. Se sijaitsee aivan napapiirin yläpuolella. Sisimiut on maan toiseksi suurin kaupunki, jossa on noin 7500 asukasta. Meri tuo ravinnon ja työn. Maailman suurimmaksi sanottu kylmien vesien katkarapujen jalostuslaitos sijaitsee Sisimiutissa. Asia on helppo uskoa, kun näkee kymmeniä jäähdytyskontteja satamassa odottamassa kuljetusta. Mitä todennäköisimmin me Suomessa syömme näiden vesien tuotteita. Itse keskusta on korkealla kalliolla. Siellä on ostoskeskus sekä kaunis kirkko, jonka aitaa koristaa valaanluista tehty portti. Uusi, värikäs lähiö nousee lahden pohjukkaan. Sinne johtaa Grönlannin suurin silta, joka ei tosin ole mikään valtava. Täällä emme saa laituripaikkaa, mutta maihinkuljetus käy kätevästi M/s Kristina Reginan omilla veneillä. Sisimiut on ensimmäinen tenderipaikka, koska Hurtigrutenin Fram saa ainoan laituripaikan. Koirien kesälaidun Sisimiutissa tehdään kävelyretki, jossa tutustaan historiaan ja tapoihin. Hauska yksityiskohta on Koirien kesälaidun, saari, jonne puolivillit rekikoirat tuodaan kesän ajaksi. Koirat, jotka pärjäävät jopa 40 asteen pakkasessa, kärsivät kuumasta, mutta saaressa on vilpoinen olla. Aikoinaan, kun lukutaidottomuus oli yleistä, talot maalattiin määrätyin värein. Punainen oli varasto, sininen teollisuuslaitos ja vihreä posti tai lennätin. Tapa on säilynyt sekä levinnyt asuintaloihinkin. Paikalliset pitävät näistä kirkkaista väreistä. Matkustajat palailevat hyvissä ajoin alukselle ja M/s Kristina Regina lähtee kohti avomerta. Kaksintaistelua todistamassa Viimeinen etappi kohti Kangerlussuaqia alkaa. Se sijaitsee syvällä sisämaassa kapean vuonon päässä. Mittaa sillä on pitkälti toistasataa kilometriä. Mitättömän pieneen satamaan ajaa muutama kuorma-auto, joissa on kopit matkustajia varten. Yksi on kahdeksanpyöräinen, muut ovat nelivetoja. Lähdemme etsimään myskihärkiä maastosta. Kaksi löytyykin ja ne ovat juuri haastamassa toisiaan taisteluun. Ne ovat pitkällä, mutta näemme niiden ottavan yhteen. Palaamme Kangerlussuaqiin, joka autiudestaan huolimatta on tärkeä lentokenttä. Lento kestää hieman alle viisi tuntia ja aikaero tekee sen, että yö on laskeutunut Suomessa. Finnairin Boeing kone tavoittaa Suomen kamaran kello Seikkailu on ohi!

11 laajennettu Itsemääräämisoikeus Ensimmäisten ihmisten arvellaan saapuneen Grönlantiin Amerikasta nykyisen Davisinsalmen kautta hieman yli 4000 vuotta sitten. Heidän alkuperästään ei ole tosin kovinkaan paljon tietoa. Grönlantilaisten nykykielessä on jälkiä Kanadan, Pohjois-Amerikan sekä Siperian inuitien kielestä. Ensimmäiset eurooppalaiset tulivat vihreään maahan Norjasta vuonna 985 ja hävisivät joskus 1500-luvun alussa jäljettömiin. Tanskalais-norjalainen pappi Hans Egede perusti saarelle siirtokunnan vuonna 1721, ja tämän jälkeen Grönlanti on ollut Tanskan hallinnassa 268 vuotta. Maa oli pitkään autonominen osa Tanskaa ja se sai laajennetun itsemääräämisoikeuden. Päivämäärää juhlitaan nyt kansallispäivänä. Valuutta on Tanskan kruunu. On kohtaliasta kutsua kansalaisia grönlantilaisiksi ja he puhuvat siis grönlannin kieltä. Kovin hyvällä ei katsota h enkilöä, joka nimittää heitä vaikkapa inuiteiksi tai eskimoiksi. Kesäkuusta 2009 lähtien grönlannin kieli on virallinen kieli, mutta tanskaa puhutaan edelleen runsaasti. Maan oikea nimi grönlannin kielellä on Kalaallit Nunaat. Grönlannin ainoa elinkeino on oikeastaan kalastus. Se ei yksin pysty elättämään maan asukasta. Niinpä se on edelleen varsin riippuvainen Tanskan avusta. Entisestä emämaasta tuodaan saarelle vuosittain 2,8 miljoonan kruunun edestä elintarvikkeita, polttoainetta ja muita hyödykkeitä. Tanskan parlamentissa on tänä päivänä kaksi edustajaa Grönlannista. Pääkaupungissa Nuukissa istuu puolestaan Grönlannin hallitus. Se koostuu pääministeristä sekä 14 kansanedustajasta. Itsenäisyys ei kuitenkaan ole taloudellisesti mahdollista pienellä väestöllä. Grönlannin talous perustuu edelleen kalastukseen ja hylkeenpyyntiin. Erilaisten mineraalien ja mahdollisten öljyesiintymien etsimiseen panostetaan nykyään kuitenkin yhä enemmän

12 Koonnut: juhani Artto maailman meriltä Norjassa vaaditaan kunnon lepoaikoja Norjan merimiesten ammattiliitto on hyvin tyytyväinen maansa kauppa- ja teollisuusministeriön kannanottoon, jossa merimiehille esitetään vähintään 10 tunnin lepoaikaa myös poikkeustilanteissa. Ministeriön mielestä se on tarpeen sekä alusten turvallisuuden että merimiesten terveyden ja viihtyisyyden vuoksi. Asia on ajankohtainen sen vuoksi, että EU:n ehdotus kansainvälisen STCWstandardin muuttamiseksi mahdollistaisi poikkeustilanteissa ylipitkien työvuorojen teettämisen. Norjan merimiesten ammattiliitto korostaa, että STCWstandardin tarkastuksessa lepoaikoja koskevat määräykset pitää harmonisoida Kansainvälisen työjärjestön ILOn normien mukaisiksi. STCW-standardiin liittyvät asiat ovat esillä Kansainvälisem merenkulkulkujärjestön IMOn kokouksessa syyskuussa. Ruotsissa kiista tonnistoverosta Ruotsissa parlamentti on yksimielisesti vaatinut hallitukselta tonnistoveroesitystä, mutta pääministeri Fredrik Reinfeldt ei aio sitä antaa. Merimiehiä organisoivan ammattiliitto SEKOn Sjömannen-julkaisussa hallituksen linjausta luonnehditaan vakavaksi ongelmaksi demokratialle. Kirjoituksessa muistutetaan, että Ruotsi on todella riippuvainen merenkulusta. Maan väestönmäärään suhteutettuna Ruotsin satamien kautta kuljetetaan kaksi kertaa enemmän rahtia kuin saarivaltion Britannian satamien kautta. Vuosittain Ruotsista ja Ruotsiin matkustaa laivalla kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin lentokoneella, jutussa todistellaan. Siinä kummmeksutaan, miksi muista EU-maista poiketen Ruotsi ei omaksu tonnistoveroa. Vaarana on, että tonnistoverosta pidättyminen madaltaa ruotsalaisten varustamoiden kynnystä siirtää aluksiaan muiden maiden rekistereihin. Jos ruotsalaisen lipun alla operoivien alusten määrä vähenee, Ruotsin vaikutusvalta EU:n merenkulkuelimissä sekä Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMOssa supistuu vaarallisella tavalla, Sjömannen-julkaisun kirjoituksessa varoitetaan. Merirahdin hinnat laskivat Merirahdin hinnat laskivat kesä-heinäkuussa yli kolmanneksen. Se ilmenee Baltic Dry Indexistä, joka lasketaan keskeisten meritse kuljetettavien materiaalien, kuten teräksen, sementin ja viljan hinnoista tärkeimmillä merireiteillä. Rahdin hintojen lasku kertoo merikuljetusten heikosta kysynnästä, mikä puolestaan merkitsee huonoa alan työllisyydelle. Hinnat kallistuivat huhti-toukokuussa yli 2,5-kertaisiksi, mutta ripeän nousun luomat odotukset eivät olleet pitävällä pohjalla. Merimiesten kriminalisointia vastaan Intian merimiesten ay-federaatio vaati heinäkuun lopulla järjestetyssä tapaamisessa maansa merenkulkuministeriä GK Vasania tukemaan ay-liikkeen kampanjaa merimiesten kriminalisointia vastaan. Esillä olivat muun muassa Tosa-aluksen entisen kapteenin Glen Arozan ja merimies Sakib Sakharkarin tapaukset. Aroza on ollut huhtikuusta lähtien pidätettynä Taiwanilla. Viranomaisten mielestä hän ei tarjonnut asianmukaisesti apua kaatuneen kalastaja-aluksen miehistölle. Sarharkar on ollut elokuusta 2008 lähtien pidätettynä Algeriassa, jonka viranomaiset syyttävät häntä salamatkustajan menehtymisestä. Ministeri Vasan lupasi suhtautua myönteisesti ay-järjestöjen valtuuskunnan pyyntöön. Valtuuskunnassa oli mukana kaksi intialaista merimiestä, joita Korean hallitus piti pidätettynä 18 kuukautta. Heidät vapautettiin kesäkuussa. Kesäkuun Merimieslehden sivujärjestys oli virheellinen Kesäkuun lopussa ilmestyneessä Merimieslehdessä 4/2009 tapahtui tuotantovirhe painossa. Painoarkit olivat menneet lehden jälkikäsittelyssä sekaisin ja osa lehden sivuista oli väärässä paikassa. Näin ollen juttujen lukemisessa kannattaa seurata sivunumeroita, jotta ne jatkuvat aukeamittain oikeasta paikasta. KURKIAURA Sä vaakut taivaan kannelta mulle Niin sydäntä särkevä on itkusi tunne Minä kuulen kun jäähyväis pasuna soi Jo tänään lähden sun luotasi pois Kiitos kesästä kukkasista Kiitos auringon paisteesta Kiitos sydämen rakkaudesta Elon kaaresi aiheista Kiitos hymystä jonka soin Kiitos siitä kun tulla voin Pihasi ylle lentämään en pahaa silmää missään nää Se on rakkauden syli missä kukkasi kasvaa Minä lennän sen yli aina uudestaan Marjatta Luotsausliikelaitoksen yhtiöittämiseen aikataulumuutoksia Liikenne- ja viestintäministeriö ottaa aikalisän Luotsausliikelaitoksen yhtiöittämisessä. Aikaisemman aikataulun mukaan oli tarkoitus, että Luotsausliikelaitos muutetaan osakeyhtiöiksi vuoden 2010 alusta. 12

13 Saaristoliikenteen yhteysalukset maksuttomiksi Saariston yhteysalusliikenteestä tulee kaikille maksutonta. Liikenneja viestintäministeriön asetus yhteysalusliikenteen maksuttomuudesta tuli voimaan 1. syyskuuta Lue tiedote kokonaisuudessaan: > viestintä > liikenne- ja viestintäministeriö tiedottaa Varustamobarometrissa heijastuu pimeä ulappa Shortsea Promotion Centre (SPC) Finlandin Heinäkuun lopussa julkaiseman varustamobarometrin vastaajista 79 prosenttia arvioi, että suhdanteet ovat heikentyneet huomattavasti viimeisen puolen vuoden aikana. Yli puolet vastaajista (57 %) arvioi myös Suomen vientikuljetusten määrän vähenevän seuraavan vuoden aikana. Kilpailun arvioidaan jatkuvan nykyisellä tasolla tai jopa kiristyvän hieman. Varustamobarometri kartoittaa varustamojen ylimmän johdon näkemykset merikuljetusten ja varustamoalan kehityksestä. Barometri julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Itämeren venäläismajakoiden säteilylähteet puretaan Helsingin Sanomat uutisoi , että laivat ovat seilanneet Suomenlahden pohjukassa vuosikymmeniä ydinenergian tuottaman valon ohjaamana. Tänä kesänä Suomi, Norja ja Venäjä ovat aloittaneet radioaktiivisten venäläismajakoiden säteilylähteiden purkamisen. Turvallisuusriski poistuu Itämereltä vuoteen 2012 mennessä, kun kaikki 87 säteilylähdettä saadaan korvattua. Purkuoperaatiossa majakoihin tuodaan sähkön lähteeksi aurinkopaneelit. Tutustu varustamobarometriin tuloksiin tarkemmin Shortsea Promotion Centre (SPC) Finlandin kotisivuilla: > Varustamobarometri Saimaan kanavan vuokrasopimusta jatketaan Lummejoki ja Ojala jatkavat Viking Linen pää- ja varapääluottamusmiehinä Viking Linen nykyinen pääluottamusmies Jyrki Lummejoki ja varapääluottamusmies Mika Ojala jatkavat nykyisissä tehtävissään myös toisen kauden, joka alkaa ja päättyy Luottamusmiesten täydennyskurssi Hotelli Aulanko Luottamusmiesten täydennyskurssilla käsitellään liiton ajankohtaisten asioiden lisäksi työsuojeluasioita, käydään läpi työttömyysturvan muutoksia sekä perehdytään luottamusmiehille suunnatun Nettimatin käyttöön. SAK:n järjestöpäällikkö Reijo Paananen kertoo keskusjärjestön lähiaikojen haasteista. Ilmoittautumiset mennessä: Liittosihteeri Kenneth Bondas puh. (09) tai Suomi ja Venäjä ovat päässeet yhteisymmärrykseen Saimaan kanavan vuokraamista ja kanavaliikenteen turvaamista koskevan sopimuksen yksityiskohdista. Sopimuksen mukaan Venäjä vuokraa Saimaan kanavan Venäjän puolella olevan kanavan ja siihen liittyvän alueen Suomelle 50 vuodeksi. Kanavan perusvuokra Suomelle on 1,22 miljoonaa euroa vuodessa riippumatta kanavan alus- liikenteen määrästä. Lisäksi Suomi maksaa muuttuvaa vuokraa kanavalla liikennöivien alusten mukaan. Nykyinen Saimaan kanava on avattu liikenteelle vuonna Kanava on 43 kilometriä pitkä ja se on porrastettu kahdeksalla sululla. Kanava ja sitä ympäröivä alue vuokrattiin Neuvostoliitolta 50 vuodeksi vuonna Kurssilomakkeen voi tulostaa myös kotisivulta: > koulutus > luottamusmieskoulutus Kurssilomakkeen postitusosoite: Kenneth Bondas Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta HELSINKI 13

14 Jobissa: Heidi Kalske, kansimies, JT-Line Oy, M/s Meritähti Kuinka päädyit kesätöihin merelle? Meri on ollut perheelleni tärkeä jo useamman sukupolven ajan. Olemme viettäneet kesät purjehtien pääasiallisesti Merenkurkussa ja Vaasan saaristossa mökkeillen. Helsinkiin muuttaessani haaveilinkin pääseväni meren äärelle, jos ei muuten niin ainakin töihin. Kävikö merimiehen työ tätä ennen koskaan mielessäsi? Pääammattina en ole koskaan kokenut merimiehen työtä itselleni sopivaksi pitkien purjehdusten vuoksi. Minulle tämä on enemmänkin harrastus ja intohimon kohde näin lähivesillä. Löytyykö tuttavista tai sukulaisistasi merimiehiä? Itse merimiehiä lähisuvussani edustaa setäni Ahvenanmaalta, mutta isäni ja avomieheni ovat merenkulkualalla sekä veljeni toimii jo useatta kesää laivurina Vaasan saaristossa. Siskonikin on viettänyt muutaman kesän kansimiehenä. Onko JT-Line ensimmäinen varustamo, jossa olet työskennellyt? JT-Line on minulle ensimmäinen varustamo, jolle olen työskennellyt. Toki haaveilen, että pääsisin myös talvella maihin töihin merenkulkualan yritykseen pääkaupunkiseudulla. Millaista kansimiehen työ on? Kansimiehen työ JT-Linella on hyvin monipuolista. Köysien kiinnittämisen ja aluksen lastauksen lisäksi kansimiehen jokapäiväiseen toimeenkuvaan kuuluu myös matkustajien rahastaminen, asiakaspalvelu, kahvion myyntityö ja tarjoilu, aluksen siisteydestä ja täytöstä huolehtiminen sekä kaikki muut aluksen päällikköä avustavat toimet. Päivän aikana yksi vuoro työskentelee pääsääntöisesti 2 3 hengen tiimissä aluksen päällikkö mukaan lukien, joten kaikki aluksen toimintaan ja huoltoon liittyvät tehtävät ovat luonnollisesti ja ensisijaisesti paikalla olevan henkilökunnan vastuulla. Mikä on työssäsi palkitsevinta? Monipuolisuus tekee juuri JT-Linesta omasta mielestäni erinomaisen työpaikan. Henkilökunnalle annetaan vastuuta ja tehtävät on jaettu tasapuolisesti, joten ainakin kansimiehillä ei pääse aika tulemaan pitkäksi tai päivät toistamaan toisiaan. Työssäni näen myös niin sanotusti käteni jäljen olemalla yrityksen edustaja aluksella ja saamalla suoraan palautteen palvelemiltani asiakkailta. Mikä on työssäsi haastavinta? En sanoisi, että työssäni olisi huonoja puolia, mutta haastavana omasta näkökulmastani näin nuorena työntekijänä koen sesonkityössä sen, että kun sataa olen todennäköisemmin vapaalla, mutta kun paistaa aurinko ja keli on kauneimmillaan, niin olen luonnollisesti töissä. Henkilökuntamme kesken vitsaillemmekin polettipaidan/pikeepaidan jättämiä rusketusrajoja JT-Line rusketukseksi, se muistuttaa vielä talvellakin olemassaolollaan kesästä, jonka olemme viettäneet yhdessä Helsingin lähivesillä. Kesään mahtuu aina myös muutama päivä, jolloin tuntuu, että asiakkaiden tulva laiturilla ei hälvene, vaikka kuinka sitä sieltä puretaan. Kuumina kesäpäivinä, kuumassa aluksessa ja kovassa kiireessä täytyy silti muistaa keskittyä jatkuvasti ja hymyillä sekä vastata niihin samoihin kysymyksiin yhtä hyvin kuin rauhallisempinakin aikoina. Millaisia matkustajia laivoillanne kulkee Helsingin lähisaariin? Ihmiset ovat erilaisia ja luonnollisesti Helsingin lähisaarilla on monenlaista kulkijaa. Pääasiallisesti aluksissamme vierailevat risteilijät ovat hyvin ystävällisiä ja nauttivat lämpöisestä meri-ilmasta täysin rinnoin. Aurinkokansi onkin suosituin matkustuspaikkamme, vaikka vähän pääsisikin ripottelemaan sadepisaroita pilvien reunoilta. Mustasaaren linjallamme on lähes puolet asiakkaista pieniä lapsia, joille vesibussimme saattaa olla ensikosketus merielämään. Kysymysten tulva ja aito ilo näkyy pikkumatkustajistamme vielä kotiin lähtiessäkin laiturilla, jonne jäädään vilkuttamaan kivalle kapteenille ja kansimiehelle. Millainen yritys JT-Line on työnantajana? JT-Line on työnantajana hyvin joustava. Kun kyseessä on sesonkityöpaikka, pääsääntöisesti panostetaan siihen, että kaikki saavat silti nauttia kesästä, mutta mikäli kokee tarpeelliseksi saa halutessaan myös extratyövuoroja lähes jokaisena kesän kuukautena. JT-Linella on myös hyvä henki, vaikka työ itsessään olisi välillä rankkaa. Meillä huolehditaan siitä, että kukaan ei jää yöllä yksin varustamon rantaan siivoamaan päivän jälkiä, vaan koko tiimi, ja parhaillaan myös muiden veneiden henkilöstö, auttavat tiiviisti toisiaan. JT-Linella onkin moni työntekijä jo useammatta kesää töissä. Vanhimmat ovat tainneet aloittaa jo lähes kymmenen vuotta sitten, eivätkä ole vieläkään halunneet vaihtaa kesää mihinkään muuhun. Olet Merimies-Unionin jäsen. Milloin liityit liittoon ja miksi koet liiton tärkeäksi? Merimies-Unioniin liityin tämän vuoden toukokuussa. Tärkeimpänä pidin juuri liiton tukea ja turvaa mahdollisissa ongelmatilanteissa. Ikinähän ei voi tietää, mitä elämä tuo tullessaan. Millaista apua tai muita palveluita odotat jäsenenä Unionilta? Ensisijaisesti toivon Merimies-Unionilta apua työhön tai työttömyyteen liittyvissä asioissa, silloin kun koen sen tarpeellisesti. Nuorena sesonkityöntekijänä en myöskään ole aina täysin ajantasalla alaan liittyvistä säädöksistä ja ehdoista tai niiden muuttumisesta, joten toivon Unionin lähettävän minulle pieniä tietopaketteja säännöllisin väliajoin tai auttavan minua, mikäli vastaan tulee kysymys, johon en työnantajaltani tai muita reittejä saa tarpeeksi tyhjentävää vastausta. 14

15 Voisitko harkita merimiehen uraa? Aloitin juuri ammattikorkeakoulussa tradenomi-opiskelut ja kyseinen ala vaikuttaa ainakin tällä hetkellä siltä, mille myös toivon valmistuttuani pääseväni töihin. Mikään ei tietenkään olisi mieluisempaa kuin olla varustamolla töissä maissa esimerkiksi kirjanpitäjä tai henkilöstöpäällikkönä. Entä voisitko suositella merityötä nuorille? Suosittelen merityötä nuorille kovasti! Hienointa työssä pienessä rannikkoliikenteen varustamossa on juuri se, että saa olla merellä töissä, mutta pääsee myös kotiin vapaa-ajallaan. Nautin kovasti kun saan tehdä ahkerasti töitä ja olla asiakaspalvelutehtävissä. Du kan läsa den här textens svenska version på Sjömans-Unions hemsida: > på svenska > kommunikation > Sjömannen webtexter 15

16 Ulkomaanliikenteen työehtosopimukset uudistettu Suomen Merimies-Unioni SMU ry ja Suomen Varustamot ry ovat päättäneet jatkaa niiden välillä voimassa oleviksi sovittujen ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen, ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimuksen sekä ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimuksen voimassaoloa saakka. Merimies-Unionin ja Suomen Varustamoiden välisiä työehtosopimusneuvotteluita käytiin kevään ja kesän 2009 aikana. Merimies-Unionin hallitus käsitteli aikaansaatua neuvottelutulosta M/s Gabriella-laivalla pitämässään kokouksessa ja hyväksyi tehdyn esityksen. Suomen Varustamot ry oli hyväksynyt omalta osaltaan neuvottelutuloksen jo tätä ennen. Palkantarkistuksista ja sovitaan erikseen. Mikäli osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen palkantarkistusten määrästä, asian ratkaiseminen voidaan siirtää, mitä vaihtoehtoa osapuolet pitävät ensisijaisena, tätä varten perustettavaan ratkaisulautakuntaan. Kumpikin osapuoli nimeää yllä mainittuun ratkaisulautakuntaan sopimuskaudeksi yhden jäsenen. Lautakunnan puheenjohtajana toimii joko valtakunnansovittelija tai hänen nimeämänsä ja osapuolten hyväksymä henkilö. Osapuolet toteavat yhteisenä kantanaan, jonka ratkaisulautakunnan on otettava päätöksenteossaan huomioon, että palkantarkistusten tarkoituksena on varmistaa se, että yllä mainittujen työehtosopimusten soveltamispiiriin kuuluvien merenkulkijoiden ostovoiman kehittyminen on samalla tasolla kuin muiden ja erityisesti vientiteollisuudessa ja siihen liittyvässä kuljetussektorissa työskentelevien palkansaajien ostovoiman kehittyminen. Mikäli jompikumpi osapuoli kuitenkin katsoo, että asian siirtäminen ratkaisulautakuntaan ei ole mahdollista, koska osapuolten näkemykset yllä mainituista, palkantarkistuksiin vaikuttavista tekijöistä poikkeavat olennaisesti toisistaan, se voi irtisanoa työehtosopimuksen palkkamääräysten osalta noudattaen yhden kuukauden irtisanomisaikaa päättymään ja vastaavasti

17 Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksia koskevat tekstimuutokset Osapuolet asettavat työryhmän selvittämään takuupalkkajärjestelmien kehittämistä ja palkkausjärjestelmien yksinkertaistamista. Osapuolet asettavat työryhmän yksinkertaistamaan, ajanmukaistamaan sekä kehittämään sairaanhoidon kustannuksiin, sairasajan palkkaan sekä perhevapaisiin liittyviä menettelytapoja ja periaatteita. Osapuolet asettavat työryhmän, jonka tehtävä on laatia vuoden 2009 loppuun mennessä ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen osana noudatettava ulkomaanliikenteen päihdepolitiikka. Lisäksi osapuolet ovat sopineet siitä, että ulkomaanliikenteen työehtosopimusten osana noudatettava suositus hoitoonohjauksesta muuttuu osapuolten väliseksi sopimukseksi. Hoitoonohjaukseen sekä sopimuksen soveltamiseen liittyvät käytännöt käydään läpi yllä mainitussa työryhmässä. Alusten lipun vaihtoihin sekä luovutuksiin liittyvää työntekijän suojaa parannettiin uusilla määräyksillä. Jos alus jatkaa luovutuksen tai lipun vaihdon jälkeen liikennöintiä samassa liikenteessä ja jos työntekijä jatkaa työskentelyä aluksella luovutuksen tai lipun vaihdon jälkeen, luovuttaja vastaa siitä, että työntekijälle maksetaan vähintään osapuolten välisen työehtosopimuksen suuruista palkkaa irtisanomisajalta. Jos työntekijä ei jatka työskentelyä aluksella luovutuksen tai lipun vaihdon jälkeen ja jos luovuttajalla ei ole tarjota työntekijälle hänen ammattiaan vastaavaa työtä irtisanomisajaksi sekä jos työntekijä siirtyy irtisanomisaikana kolmannen työnantajan palvelukseen eikä hän enää tämän johdosta ole työnantajan/luovuttajan käytettävissä, hän on kuitenkin oikeutettu saamaan hyväkseen palkan koko irtisanomisajalta edellyttäen, että hän on ilmoittanut siirtymisestä ennen kuin luovuttaja on ilmoittanut mahdollisesta korvaavasta työstä. Osapuolet ovat sopineet asettavansa työryhmän selvittämään luottamusmiessopi- muksen uudistamis- ja kehittämistarpeita. Lisäksi osapuolet ovat sopineet siitä, että työosaston luottamusmiehelle (osastoluottamusmiehelle) annetaan luottamusmiestehtävien hoitamista varten säännöllistä vapautusta työstä 0,5 pv./kuukausi. Vapautuksen toteuttamistavasta sovitaan varustamon ja osastoluottamusmiesten kesken. Osastoluottamusmiehen vapautus tulee voimaan , ellei yllä mainitussa työryhmässä yksimielisesti toisin sovita. Osapuolet ovat sopineet ammattitaitoisen alushenkilökunnan saatavuuden turvaamisesta suomalaisilla lastialuksilla. Sopimus ei koske matkustaja-aluksia. Sopimuksen tarkoituksena on turvata pätevän ja osaavan alushenkilökunnan saaminen suomalaisiin lastialuksiin tilanteessa, jossa suomalaisista merenkulkijoista on pulaa ja jossa rekrytointi vaikeuksien odotetaan vain kasvavan. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että niiden pää määränä on säilyttää nykyiset työpaikat suomalaisessa kauppalaivastossa ja pyrkiä siihen, että työpaikkojen määrä kasvaa. Määräaikaisten työntekijöiden käyttäminen on mahdollista ainoastaan tilanteissa, joissa varustamo tuo Suomen lipun alle uuden aluksen, eli kun varustamon Suomen lipun alla olevan tonniston määrä kasvaa. Määräaikaisten työntekijöiden käytöstä tilanteessa, jossa olemassa olevan tonniston määrä ei kasva mutta jossa varustamo ja ammattiliitot ovat yhdessä todenneet, että suomalaisia merenkulkijoita ei ole saatavilla, päätetään osapuolten välillä erikseen. Määräaikaisten työntekijöiden osuus varustamon Suomen lipun alla olevilla aluksilla ja, ellei osapuolten välillä ole toisin sovittu, aluksella työskentelevistä työntekijöistä voi olla enintään 1/3. Varustamon aluksilla työskentelevien muiden työntekijöiden työsopimussuhteita ei voida irtisanoa irti eikä työntekijöitä lomauttaa sillä perusteella, että varustamossa aletaan käyttää määräaikaisia työntekijöitä. Tämän uuden järjestelmän tarkempien periaatteiden täytäntöönpano edellyttää, että asioista neuvotellaan ja sovitaan Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n kanssa. Työehtosopimusratkaisu pähkinänkuoressa Ratkaisu koskee: - ulkomaanliikenteen matkustajaalussopimusta - ulkomaanliikenteen kansi- ja kone miehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimusta sekä - ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimusta. Työehtosopimusten voimassaoloa jatketaan saakka. Palkankorotuksista ja sovitaan erikseen. Luontaisetukorvauksia tarkistetaan entisen käytännön mukaisesti , ja Työehtosopimuspöytäkirja on luettavissa kokonaisuudessaan Merimies-Unionin kotisivuilla: > uutiset > ulkomaanliikenteen työehtosopimukset uudistettu 17

18 Muutoksia muutosturvaan alkaen Muutosturvaan on alkaen tullut muutoksia. Muutoksilla on parannettu määräaikaisissa työsuhteissa olleiden henkilöiden mahdollisuuksia päästä muutosturvan piiriin. Muutosturva on myös laajennettu koskemaan lomautettuja henkilöitä. TE-toimistot tutkivat alkaen onko henkilöllä riittävä työhistoria työllistymisohjelman laatimiseksi, joka on yksi edellytys työllistymisohjelmalisän maksamiselle. Työllistymisohjelman laatimisen edellytykset ovat alkaen: työntekijän työsuhde on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä ja hänellä on ollut työssäoloaikaa vähintään kolme (3) vuotta yhden tai useamman työnantajan palveluksessa, tai työntekijän määräaikainen työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kolme (3) vuotta, tai työntekijä on ollut samaan työnantajaan määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä 36 kuukautta viimeksi kuluneiden 42 kuukauden aikana, tai työntekijän työsuhde on päättynyt työsopimuksen määräaikaisuuden takia ja hänellä on ollut työssäoloaikaa saman tai eri työnantajien palveluksessa vähintään viisi (5) vuotta työsuhteen päättymistä edeltäneiden seitsemän (7) vuoden aikana, tai työntekijä lomautetaan vähintään 180 päiväksi ja hänellä on lomautusilmoituksen saadessaan ollut työssäoloaikaa vähintään kolme (3) vuotta yhden tai useamman työnantajan palveluksessa, tai työntekijä on ollut yhdenjaksoisesti lomautettuna 180 päivää ja hänellä on ollut työssäoloaikaa vähintään kolme (3) vuotta yhden tai useamman työnantajan palveluksessa, tai lomautettu työntekijä on irtisanoutunut lomau tuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ja hänellä on ollut työssäoloaikaa vähintään kolme (3) vuotta yhden tai useamman työnantajan palveluksessa. Työnantajan velvollisuutena on selvittää taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla irtisanottavalle työntekijälle, minkälaisia palveluja työntekijällä on mahdollisuus saada TE-toimistolta, ilmoittaa TE-toimistolle irtisanomisesta, kun irtisanotun työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kolme (3) vuotta, ja ilmoittaa TE-toimistolle määräaikaisen työsuhteen päättymisestä, kun työntekijän määräaikainen työsuhde on kestänyt keskeytyksittä vähintään kolme (3) vuotta, tai kun työntekijä on ollut määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä vähintään 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana. Työllistymisohjelmalisän saamisen edellytykset työnhakijalla on voimassa oleva työllistymisohjelma ja työnhakija on ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 10 kuukautta, jona aikana hän on täyttänyt työttömyysturvalain mukaisen palkansaajan työssäolo ehdon. Työllistymisohjelmalisän hakeminen ja maksaminen työllistymisohjelmalisää voidaan maksaa omatoimiseen työnhakuun, työkokeiluun, työnhakuun liittyvään valmennukseen ja työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen yhteensä enintään 185 päivältä 500 päivän enimmäisajan puitteissa. jaksoon voi sisältyä omatoimista työn hakua enintään 20 päivää, ei koske lomautettuja henkilöitä. työllistymisohjelmalisää maksetaan TE-toimiston lausunnon mukaisilta jaksoilta Työllistymisohjelman laatiminen TE-toimistossa TE-toimisto tiedottaa palveluistaan, kun työntekijä rekisteröityy (ilmoittautuu) TEtoimistoon työnhakijaksi. TE-toimisto laatii työllistymisohjelman työnhakijan kanssa viipymättä, kun työnhakija sitä pyytää. Pyyntö on esitettävä viimeistään 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä, lomautusilmoituksen antamisesta tai lomautuksen kestoa koskevan 180 päivän edellytyksen täyttymisestä. työllistymisohjelmassa sovitaan mahdollisesta irtisanomiseen liittyvästä yhteistyöstä työnantajan kanssa, sovitaan omatoimisesta työnhausta, selvitetään työnhakijan työllistymis- ja koulutusmahdollisuudet sekä sovitaan muista ammatillisia valmiuksia kehittävistä toimenpiteistä. Työttömyyskassan hoitaja Niclas Nybergin mukaan on hyvä asia, että määräaikaisissa työsuhteissa olleiden työntekijöiden mahdollisuutta päästä muutosturvan piiriin on parannettu. Muutosturva edellyttää myös työnhakijalta omaa aktiivisuutta. On tärkeää muistaa, että pyyntö työllistymisohjelman tekemisestä on tehtävä 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä. Lisätietoja muutosturvasta saat työttömyyskassasta ja työ- ja elinkeinotoimistoista. 18

19 Edunvalvojan tarpeesta Kun täysi-ikäinen henkilö ei kykene huolehtimaan asioistaan, keino hänen suojaamisekseen on edunvalvojan määrääminen. Edunvalvojaa voi hakea joko apua tarvitseva itse tai hänen itsenäisestä selviytymisestään huolestunut lähimmäinen. Edunvalvojan määräämisestä säädetään holhoustoimilaissa. Edunvalvoja voidaan määrätä sellaiselle täysi-ikäiselle henkilölle, joka sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi on kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa. Esittelen seuraavassa Liisan ja Matin esimerkin avulla tyypillisimpiä edunvalvontaan liittyviä kysymyksiä ja vaihtoehtoja ja toivon, että esimerkistä on lukijalle hyötyä. Raha-asioiden hoito Iäkäs pariskunta Liisa ja Matti asuivat yhdessä keskikaupungilla sijaitsevassa arvokkaassa huoneistossaan. Kesämökin he olivat lahjoittaneet vuosia sitten yhdelle kolmesta lapsestaan. Martin muisti alkoi heikentyä ja sairastui dementiaan. Hän kuitenkin pärjäsi vielä toistaiseksi kotona yhdessä puolisonsa kanssa hyvin. Liisalla ja Matilla oli yhteiset ja omat pankkitilit sekä arvopaperisalkut pankin omaisuudenhoitoyksikössä. Liisa asioi usein pankissa yksin, sillä hänellä oli käyttöoikeudet Matin tileihin. Salkkujen hoitajalla oli valtuutus tehdä toimeksiannot itsenäisesti siten, että suuremmat kaupat hän varmisti päämiehiltään. Näin jatkui pari vuotta. Matin sairaus eteni keskivaikeaan dementiaan ja hänen kykynsä hahmottaa asioita heikkeni. Liisa hoiti edelleen puolisoiden raha-asiat ja omaisuuteen liittyvät käytännön järjestelyt. He pohtivat yhdessä Matille edunvalvojan hakemista. Asia tuntui vaikealta, koska Matilla ei olisi enää yksin oikeutta itse määrätä omaisuudestaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, vaan siihen tarvittaisiin edunvalvojan suostumus. Usean vuoden ajan heillä oli ollut tarkoituksena lahjoittaa omaisuutta keskimmäiselle lapselleen sekä tehdä testamentti. Nämä asiat piti päättää silloin, kun Matti vielä kykeni itse ilmoittamaan tahtonsa. Tauti kuitenkin eteni ja Matin tila vaihteli sekavuudesta selkeisiin päiviin, jolloin hän kykeni loogisesti ilmaisemaan itsensä ja ymmärsi asioiden merkityksen. Asunto-osakkeiden lahjoitus ja testamentti Liisa otti yhteyden tuttuun asianajajaan ja varasi ajan asunto-osakkeiden lahjoitusta varten. Nuorin poika oli jo saanut vapaaajan kiinteistön. Puolisoiden tarkoitus oli suosia keskimmäistä tyttöään lahjoittamalla asunto-osakkeet ja tehdä testamentti, jonka mukaan vanhin poika saa vain lakiosansa. Asianajajan antaman ohjeen mukaan Liisa tilasi ajan Mattia hoitavalle lääkärille. Tutkimuksen ja lausunnon tarkoitus oli selvittää, ymmärsikö potilas oikeustoimien merkitykset ja niiden seuraukset. Lääkärin mukaan Matti kykeni tekemään oikeustoimet. Lausunto liitettiin asiakirjojen mukaan siltä varalta, että joku perillisistä kiistäisi myöhemmin Matin kelpoisuuden lahjoitukseen ja testamentin tekemiseen. Edunvalvojan hakeminen ja edunvalvontavaltuutus Edunvalvojaksi määrätään tehtävään sopiva ja siihen suostuva henkilö, jolla on riittävä taito ja kokemus. Edunvalvojana voi toimia puoliso, lapsi tai muu sukulainen. Mikäli avun tarpeessa oleva henkilö on yksinäinen tai kukaan sukulaisista ei halua ryhtyä tehtävään, voidaan määrätä yleinen edunvalvoja. Matti ja Liisa olivat päättäneet yhdessä, ettei Liisasta tule Matin edunvalvojaa, koska hoitotilien laatiminen vaatii paljon työtä. Liisankin terveys oli alkanut horjua. Matti ja Liisa olivat aikoinaan keskustelleet siitä, että tehtävää hoitamaan voitaisiin pyytää Jäsenetuna lakineuvonta yksityiselämän asioissa Merimies-Unionin jäsenillä on jäsenetuna oikeus saada Asianajotoimisto Bützow Oy:stä puhelinneuvontaa jäsenten yksityiselämään kuuluvissa oikeudellisissa asioissa. Jäsenille palvelu on ilmainen. Bützow, puh. (09) (Helsinki), (03) tai (03) (Hämeenlinna) tai (03) (Tampere). asianajajaa, joka oli tietoinen Matin asioista, toiveista, ja jonka kanssa hänellä oli toimiva ja luottamuksellinen suhde. Matti laati yhdessä asianajajansa kanssa edunvalvontavaltuutuksen. Matin sairaus eteni Alzheimerin taudiksi ja hän joutui laitoshoitoon. Edunvalvojan hakeminen oli välttämätöntä. Matti ei enää kyennyt itse hakemaan edunvalvojaa maistraatista, joten valtakirjan saanut asianajaja jätti edunvalvontavaltuutusasiakirjat sekä lääkärintodistukset viranomaiselle. Matin ehdottama asianajaja määrättiin edunvalvojaksi ja hän sai toivomansa taloudenhoidon. Outi Maunula asianajaja, Helsinki 19

20 Meriuran vetovoima saavutti nuoret: Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston meren kulun toimipisteen, eli Kotkan merikoulun opiskelijat työnsä ääressä Opiskelupaikat täynnä, oppilaita vielä jonossa Ammatilliseen koulutukseen oli tänä vuonna hakijaa, joista 73 % (45 280) sai koulutuspaikan. Suosituin ala oli sosiaali- ja terveysala, jonne haki yli nuorta, mikä on 800 hakijaa enemmän kuin viime vuonna. Samoin ajoneuvo- ja kuljetusala veti hyvin, sillä kuljetusalaa opiskelemaan oli tuhat hakijaa enemmän viime vuoteen verrattuna. Merenkulkualan perustutkintoa opiskelemaan haki viime keväänä 436 oppilasta, joista ensisijaisia hakijoita oli 279. Merenkulkualan vetovoima nuorten keskuudessa on selvästi noussut. Nimittäin edellisvuonna 2008 merenkulkualaa haki opiskelemaan yhteensä 365 hakijaa, joista ensisijaisia hakijoita oli 165. Tämän kevään 2009 yhteishaussa merenkulkuala oli monien nuorten ensimmäisenä uratoive, sillä ensisijaisia hakijoita oli 123 enemmän kuin viime vuonna! Keväinen yhteishaku täyttikin kaikki merenkulkualan koulutuspaikat, joten heinäelokuussa ei ollut enää tarvetta järjestää täydennyshakua. Opintosihteeri Niina Levänen Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston merenkulun toimipisteestä vahvistaa, että kaikki opiskelupaikat ovat täyttyneet hyvin. Tällä hetkellä ei ole yhtään vapaata opiskelupaikkaa, opintosihteeri Niina Levänen toteaa. Pari edellistä vuotta olivat hiljaisempia oppilashaussa, mutta tänä vuonna on siis nähty jälleen viriämisen merkkejä nuorten kiinnostuksessa merenkulkualaa kohtaan. Kaikki halukkaat jotka olisivat halunneet, eivät päässeet opiskelemaan merenkulkualaa, sillä jonossa on vielä tälläkin hetkellä nuoria. Onkin erittäin valitettavaa, että nuoret joilla on kiinnostusta meriuraa kohtaan, eivät pääse opiskelemaan toiveammattiinsa. Suuret hakijaluvut tuovat jälleen kerran esille sen, että merenkulun prustutkinnon aloituspaikkoja pitäisi vihdoinkin lisätä. Tarkkoja syitä merenkulun vetovoiman kasvuun on vaikea ennustaa, mutta markkinoinnillakin saattaa olla siinä sijansa. Niin Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston merenkulun toimipisteen edustajat kuin Merimies-Unioni olivat viime keväänä esillä Next Step -messuilla, joilla on saattanut syttyä muutamille koululaisille kipinä ja kiinnostus merenkulku-uraa kohtaan. 20