Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53 1 Asemakaavan tarkoitus ja laillinen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukainen kaavoitusjärjestelmä luo edellytykset rakentamiselle. Lain tavoitteena on alueiden käytön ja rakentamisen ohjaaminen siten, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lakia valmisteltaessa suunnittelujärjestelmää on pyritty yksinkertaistamaan, joustavoittamaan ja selkeyttämään. Lain perusteluissa korostetaan kokonaisprosessin merkitystä ja tarpeen mukaista suunnittelua. Niitä ilmentää yksi lain keskeisistä periaatteista tarkentuvan suunnittelun periaate. Yleispiirteisemmät suunnitelmat tarkentuvat yksityiskohtaisemmissa suunnitelmissa. Esimerkiksi koko kunnan yleiskaavalla tehdään kuntarakenteen kannalta tärkeät ratkaisut. Yksityiskohtaisen rakentamisen ohjaamiseksi kunnissa laaditaan asemakaavoja. Asemakaavan osoittamalla tavalla ja asemakaavamääräysten mukaisesti on oikeus saada rakennuslupa rakentamiseen. Toisaalta asemakaavan vastaisesti ei saa rakentaa. MRL 50 :n mukaan asemakaavan tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustarpeen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan pääasiallinen tehtävä on yhteen sovittaa erilaisia ristiriitaisia alueidenkäyttötavoitteita. Sen vuoksi asemakaava on laadittava MRL 54 :n mukaan siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Taajamaalueilla tällöin usein on kysymys rakentamisen määrästä suhteessa ympäröivään maankäyttöön (esim. KHO 1994 A 26 EKAn kortteli ja KHO t 3362 Sinebrychoffin kortteli sekä KHO 2006:2 vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen Vanhan Rauman maailmanperintökohteen suojavyöhykkeelle sv3) tai liikenteen melun aiheuttamista rajoituksista (esim. EKAn kortteli ja KHO 2004:64 kerrostalorakentamishanke Länsiväylän ja meren väliselle kapealle kaistaleelle sekä KHO t 1950 lentomelun vaikutuksesta).

54 2 Asemakaavan tarkoitusta ja luonnetta kuvaa se, että se esitetään asemakaavakartalla, jossa osoitetaan ne yleiset tai yksityiset tarkoitukset, joihin maa- ja vesialueet on aiottu käytettäviksi, rakentamisen määrä sekä rakennusten sijoitusta ja tarvittaessa rakentamistapaa koskevat periaatteet. Asemakaavakarttaan voidaan merkitä asemakaavamääräyksiä. Ne voivat olla sellaisia, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä. Asemakaavamääräykset voivat muun ohessa koskea haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista sekä kaupan laatua ja kokoa, jos se kaupan palvelujen saatavuuden kannalta on tarpeen. Lain tarkoitus on, että rakennuslautakunta asemakaavaa tarkemmin yksityiskohdissaan arvioi, voidaanko rakennushankkeelle myöntää rakennuslupa. Kaavoitus- ja rakentamisprosessin viimeinen vaihe onkin se, kun rakennuslautakunta käsitellessään rakennuslupahakemusta arvioi, onko rakennushanke asemakaavan mukainen ja täyttääkö rakennuslupahakemus rakennusluvalle maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä asetuksessa, rakennusjärjestyksessä ja Suomen Rakentamismääräyskokoelmassa asetetut vaatimukset. Yksityiskohtaisten rakentamista koskevien edellytysten arviointi ja ratkaisun tekeminen niissä kuuluu rakennuslupaviranomaisen toimivaltaan sen päätettäessä rakennusluvasta. Vaikka kaavoitus on rakentamiseen johtavaa suunnittelua, eri viranomaisten toimivallan jako kaavoittajan ja rakennuslupaviranomaisen välillä on tärkeä, sillä rakennuslupia myöntävä viranomainen on kunnan päätöksenteosta riippumaton eri viranomainen. Rakennuslupaviranomaisen tulee päätösharkintaa suorittaessaan toimia rakentamisen ohjauksen tavoitteiden mukaisesti (MRL 12 ) ja sen on tutkittava, täyttääkö hanke rakentamiselle MRL 117.ssä asetetut vaatimukset sekä MRA 50 :ssä säädetyt rakennuksen olennaiset tekniset vaatimukset. Ne koskevat rakennuksen rakenteiden lujuutta ja vakautta, paloturvallisuutta, hygieniaa, terveyttä ja ympäristöä, käyttöturvallisuutta, meluntorjuntaa, energiataloutta ja lämmöneritystä. Asemakaavamääräykset Vaikka asemakaava on yksityiskohtainen rakentamista ohjaava suunnitelma, koko lainsäädäntö lähtee siitä, että ohjauksen määrä on vain niin pitkälle menevää kuin maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden ja laissa asetettujen vaatimusten täyttämiseksi on tarpeellista. Asemakaavamääräysten tulee palvella asemakaavallisia tarkoituksia. Niiden on oltava kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarpeellisia kaava-aluetta rakennettaessa. Muiden kuin maankäytöllisistä syistä tarvittavien määräysten ottaminen kaavaan ei ole sallittua. Kaavaan eivät kuulu myöskään kaavamääräykset rakentamismääräyksissä jo säännellyistä asioista. Asemakaavamääräysten tulee täyttää selkeyden ja yksiselitteisyyden vaatimus. Määräysten on oltava riittävän tarkkoja, että kaavaa toteutettaessa tiedetään asemakaavan oikeusvaikutukset ja vaikutukset maankäyttöön ja ympäristöön. Oikeusvaikutuksia voi olla vain sellaisilla asemakaavamääräyksillä, jotka ovat lain mukaisia. Asemakaavamääräyksiin ei voida kirjoittaa sellaisia määräyksiä, jotka koskevat yksityisoikeudellisia oikeussuhteita. Kaavamääräyksillä ei voida muuttaa eri viranomaisten toimivallan jakoa. Sellaisista asioista ei voida kirjoittaa asemakaavamääräyksiä, jotka tulee lain mukaan sisällyttää rakennuslupahakemukseen, ja ratkaista rakennusluvasta päätettäessä. Siksi ei voida kirjoittaa minkälaisia asemakaavamääräyksiä tahansa ja mistä asioista tahansa.

55 3 Määräyksiä ei voida kirjoittaa esim. kilpailu- tai työllisyyssyistä eikä jonkin rakennusmateriaalin tai teknisen ratkaisun suosimiseksi. Rakennuslainsäädännössä ei suosita eikä voidakaan suosia mitään rakennusmateriaalia. Laki on niiden suhteen neutraali. Rakennukselle ja sen käytölle kyllä asetetaan teknisiä vaatimuksia, joiden täyttymistä arvioitaessa on katsottava, miten eri materiaalit käyttäytyvät ja täyttävät nämä vaatimukset. Suomen rakentamismääräyskokoelma on laadittu siten, että siinä on tunnustettu erilaisten materiaalien käyttö ja annettu niiden käyttämisestä määräyksiä ja ohjeita. Rakennustuotedirektiivin mukaiset vaatimukset rakentamiselle on annettu MRL :ssä ja MRA 50 :ssä. MRL 57 :ssä on esitetty esimerkkejä kaavamääräyksistä. Vaikka ne ovat esimerkkejä, ne ovat siinä mielessä merkityksellisiä, että pykälään kirjoitetut esimerkit ovat kaavan sisällön kannalta keskeisiä. Haitallisten ympäristövaikutusten estäminen on noussut voimakkaasti esille. Maiseman, luonnonarvojen ja rakennetun ympäristön vaaliminen ovat korostuneet. Suurmyymälöiden rakentamisen ohjaamisesta kiisteltiin rakennuslain aikana parikymmentä vuotta. KHO:n johdonmukainen kanta, ettei asemakaavamääräyksellä voida rajoittaa kaupan laatua, muuttui vasta kun lakia oli muutettu. Siitä voi tehdä sen johtopäätöksen, ettei asemakaavamääräyksellä voida myöskään kieltää käyttämästä rakennusmääräykset täyttäviä rakennusten rakennusmateriaaleja, ellei yksityiskohtaiseen kaavalliseen ohjaukseen ole maankäytöllisiä syitä. Nämä voivat korkeintaan olla rakentamisen mittakaavaa, rakennusten sijoittumista tontille ja ulkonäköä koskevia vaatimuksia. Rakennushanke voidaan teknisesti, esim. rakenteiden ja sisätilojen puolesta toteuttaa käyttäen mitä tahansa hyväksyttävää teknistä menetelmää. Kaavan sisältövaatimusten täyttämiseksi ei ole tarpeellista tehdä liian yksityiskohtaisia asemakaavoja ja kirjoittaa niihin liian yksityiskohtaisia kaavamääräyksiä. Se voi tehdä koko kaavasta lainvastaisen. Liian yksityiskohtaisia uudisrakentamisen asemakaavamääräyksiä vastaan puhuu lain perustelujen teksti, jossa annetaan väljyyttä tulkittaessa MRL 117 :n rakennusluvan edellytyksiä: Rakennuksen tulisi soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Rakennuksen soveltumisella ei kuitenkaan tarkoiteta rajata rakennussuunnittelua ympäröivän tyylisuunnan tai siihen mukautumisen tavoitteeseen. Ulkoasultaan yhtenäisen rakennustavan, materiaalin ja massoittelun rinnalla muutkin rakennuksen suhdetta ympäröivään rakennukseen koskevat arvosteluperusteet täyttäisivät soveltuvuuden vaatimukset. Niinpä vaihtelevuus ja jännitteisyyskin muihin rakennuksiin nähden voisivat täyttää säännöksen tarkoituksen. Rakennuksen soveltuvuus maisemaan edellyttää maastomuotojen, puuston, maiseman avonaisuuden ja sen muiden ominaisuuksien huolellista arvioimista. Maisemaan soveltuminenkaan ei tarkoittaisi, että rakennus ei saisi herättää ympäristössään huomiota. Sen vaikutuksen maisemassa tulisi kuitenkin olla luonteva. Perusteltua ei voi olla, että asemakaavassa asemakaavamääräyksin annettaisiin yksityiskohtaisempia määräyksiä, kuin mihin rakennuslupaviranomaisella edellä olevan perusteella on harkintavaltaa. Asemakaavan yksityiskohtaisuuteen vaikuttaa asemakaavan luonne. Kun kaavassa osoitetaan tehokasta ja suurta rakentamista ja jos on kysymys esim. kaupunkikeskustojen rakentamisesta, rakentamisen ohjaaminen asemakaavalla on pitemmälle menevää ja yksityiskohtaisempaa kuin rakennettaessa pientaloja. Pientaloalueilla mittakaava, katunäkymä, aidat ja kasvillisuus muodostavat tärkeät yhtenäistävät tekijät. Sen vuoksi pientaloalueilla on useimmiten väljästi ja harvoilla asemakaavamääräyksillä ohjattu rakentamista. Pientaloalueella tarpeelliset määräykset koskevat rakennusoikeuden määrää,

56 4 kerroskorkeutta, kattokaltevuutta ja rakennusten etäisyyttä tontin rajoista. MRL 55.1 :n mukaan asemakaavassa voidaan tarvittaessa osoittaa rakentamistapaa koskevat periaatteet. Kun lakitekstissä käytetään sanaa periaatteet sillä ei yleisesti voida tarkoittaa tarkkoja rakentamistapaa koskevia asemakaavamääräyksiä. Johtopäätöksiä 1) Maassamme on kaavoituksellisesti hyvin erilaisia alueita. Maaseutu, pienet taajamat, suuret kaupungit ja voimakkaasti kasvavat kasvukeskukset tarvitsevat erilaisia asemakaavaratkaisuja. Taantuvilla ja vähäisen kasvun alueilla on yleensä kysymys täydennysrakentamisesta, jonka tulee sopeutua jo rakennettuun ympäristöön ja maisemakuvaan. Maaseutumaisissa oloissa tulisi rakentamisella pyrkiä korjaamaan viime vuosikymmenien aikana syntyneitä ympäristön virheitä. Myös suuremmissa keskuksissa jo rakennettujen alueiden täydennysrakentamisella tulisi eheyttää ja täydentää jo rakennettua ympäristöä rakentamalla rakennuksia, jotka sopivat olevaan ympäristöön ja parantavat sitä. Täydennysrakentamista ohjaavissa asemakaavoissa eheyttävä suunnittelu ja kaupunkikuvan parantaminen voivat vaatia yksityiskohtaisiakin uusien rakennusten sijoitusta, kokoa, kattomuotoa ja/tai julkisivumateriaalia koskevia asemakaavamääräyksiä. 2) Asemakaavoitettaessa uusia asuntoalueita tällaisia kaavallisia tarpeita ei ole. Näitä asemakaavoja laadittaessa on otettava huomioon, että maankäyttö- ja rakennuslaki on neutraali suhteessa erilaisiin rakennusratkaisuihin ja materiaalivalintoihin, kunhan ne täyttävät rakentamiselle rakentamismääräyskokoelmassa asetetut vaatimukset. Rakennusten ulkonäön tarkkaa ohjaamista asemakaavalla uusia pientaloalueita kaavoitettaessa ei voi perustella, koska se kuuluu rakennusluvan yhteydessä ratkaistavaksi. Lainsäätäjä on MRL 117 :n perustelujen mukaan tarkoittanut vain suunnitteluun vaikuttavien reunaehtojen huomioon ottamista. 3) Jos kuitenkin kunnassa asemakaavoja laadittaessa halutaan määrätä uuden asuntoalueen rakennusten ulkonäöstä tavanomaista tarkemmin, siitä seuraa oikeudellisia ongelmia. Tällöin on otettava huomioon hallinnon oikeusperiaatteet ja myös säännökset, joilla kielletään asettamasta kilpailun rajoituksia. MRL 55.2 :n säännös korostaa asemakaavamääräyksen kaavoituksellista tarvetta. Tällainen asemakaavamääräys voi tarvittaessa koskea rakentamistapaa koskevia periaatteita. Kysymys voi olla periaatteista, joilla voidaan ohjata tulevan rakentamisen ja kaupunkikuvan yhtenäisyyttä. Tällöin pitkäaikainen pientaloalueiden kaavoituskäytäntö muutamasta yhtenäisyyttä tukevasta tekijästä kaavassa on edelleen riittävä. Jos asemakaava-alueella vaaditaan asemakaavamääräyksellä rakennettavaksi vain esim. taloja, joilla on puinen julkisivu tai julkisivu tiilestä, tällöin voitaneen ajatella, että tasapuolinen kohtelu edellyttää, että kunnassa on oltava tarjolla myös rakentamisalueita muunlaisten rakennusten rakentamiseen. Usein kunnissa onkin laadittu pientaloalueelle väljä asemakaava ja kaava-alueelle on rakentamistapaohjeilla tai tontinluovutusehdoilla muodostettu osa-alueita, joille on sallittu rakennettavaksi erilaisia yhtenäisiä taloryhmiä. Näin on voitu turvata sekä yhtenäisyys että rakentajien valinnanvapaus. Jos kunnassa kaavoitetaan pelkästään yksi asemakaava-alue, siinä yhtä julkisivumateriaalia edellyttävä asemakaavamääräys tosiasiallisesti estää valinnanvapauden siinä kunnassa rakennettaessa. 4) Rakennuksen näkyvän pinnan alle jäävien rakennusmateriaalien ja rakenteiden valinnalle ei voida asemakaavamääräyksillä asettaa vaatimuksia tai rajoituksia, koska sellaisiin ei ole maankäytöllisiä

57 5 perusteita. Sisätiloja koskevat kaavamääräykset ovat mahdollisia, jos halutaan suojella rakennuksen kiinteä sisustus. Helsingissä syyskuun 24 päivänä 2012 Olavi Syrjänen varatuomari, oikeustieteen tohtori puh

58 Sitran selvityksiä 63 Passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälki Tapaustutkimus kerrostalon ilmastovaikutuksista Panu Pasanen, Juho Korteniemi ja Anastasia Sipari Bionova Consulting

59 Sitran selvityksiä 63 2 Sisällys Esipuhe... 4 Tiivistelmä... 5 Summary Johdanto Selvityksen tavoitteet Tarkastelun kohde ja rajaukset... 9 Asuinrakennuksen toiminnallinen yksikkö...9 Tarkastelujärjestelmän rajaukset Elinkaari ja tarkastelujakso Tarkastelujärjestelmän rajaukset Laskennassa käytetyt oletukset Inventaarioanalyysi Rakennuksen materiaalitase Tietojen keruu, laadun varmistaminen ja allokaatio...12 Rakennuksen massat Rakennuksen materiaalitase Rakennustyömaan energiapanokset Käytön aikaiset päästöt Käytön aikainen ostoenergian kulutus Rakennuksen korjaukset ja talotekniikan päivitykset Rakennuksen pintojen ylläpito Rakennuksen purkaminen ja materiaalien kierrätys Käyttöiän ja energiaratkaisujen merkitys Energiantuotannon päästöjen kehitys Rakennuksen lämmitysmuodon merkitys Elinkaaren pituuden vaikutus laskentaoletuksiin Tulokset: asuinkerrostalon hiilijalanjälki Tulosten esittämistapa Rakennuksen elinkaaren päästöjen jakauma Energiatehokkuuden vaikutus tuloksiin Elinkaaren pituus ja energian päästökerroin Lämmitysratkaisun vaikutus elinkaaren päästöihin Osarakenteiden vaikutus päästöihin Rakenteiden hiilivarasto... 26

60 Sitran selvityksiä Johtopäätökset Johtopäätökset rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä Laskentamenetelmiin ja oletuksiin liittyvät huomiot Tulosten yleistäminen ja epävarmuustekijät Johtopäätöksiä rakennusalalle Muita näkökulmia Lähdeluettelo Liite: Käytetyt päästökertoimet Sitran selvityksiä 63 ISBN Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Helsinki 2011 (URL:http://www.sitra.fi) Sitra ISSN

61 Sitran selvityksiä 63 4 Esipuhe Rakennusten energiankulutuksen, rakennusmateriaalien valmistuksen ja rakentamiseen kuluvan energian osuus primäärienergian käytöstä on noin 45 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä lähes 40 prosenttia. Sitran Energiaohjelma etsii mahdollisuuksia ja kannustaa energiankäytön ja päästöjen vähentämiseen. Energiatehokkuuden parantaminen on aika ajoin nostanut kysymyksen rakentamisja käyttövaiheiden merkityksestä rakennusten aiheuttamissa päästöissä. Viime aikoina tämä keskustelu on usein pelkistynyt kysymyksiin siitä, miten paljon rakentamisvaiheen merkitys on lisääntynyt energiatehokkuuden parantamisen edistysaskelista johtuen ja mitkä ovat puu- ja betonirakentamisen väliset erot. Näihin kysymyksiin voidaan etsiä objektiivisia vastauksia mahdollisimman kokonaisvaltaisella tarkastelulla, jossa kaikki rakennuksen elinkaaren olennaiset vaiheet otetaan huomioon. Rakennusliike Reponen Oy:n toteuttama puukerrostalo Heinolassa tarjosi mahdollisuuden tarkastella puurunkoisen asuinkerrostalon hiilijalanjälkeä kohteessa toteutuneiden todellisten materiaalimäärien perusteella ja verrata sitä yleisesti tunnettuun vastaavaan laskennalliseen betonirakenteiseen kerrostaloon. Bionova Consulting Oy oli aiemmin tehnyt alustavan selvityksen kyseisen rakennuksen hiilijalanjäljestä Rakennusliike Reposen, Versowood Oy:n ja Koskisen Oy:n toimeksiannosta. Tämä tarjosi hyvän pohjan jatkotarkasteluille. Tässä työssä tarkennettiin ja laajennettiin tarkastelua kattamaan kaikki rakentamis- ja käyttövaiheen osa-alueet, eri pituiset elinkaaret sekä ottamaan huomioon energiantuotannon päästöjen kehitys. Kyseessä on tapaustutkimus, joka ei esitä yleisiä johtopäätöksiä, mutta on tuottanut tutkittua tietoa kyseisestä kerrostalokohteesta. Toivomme, että tutkimuksen tulokset auttavat erottelemaan olennaisia asioita vähämerkityksellisemmistä sekä löytämään koko rakentamisen ketjusta mahdollisimman kustannustehokkaasti toteutettavia päästövähennyksiä. Tulokset kannustavat kehittämään työkaluja ja tekemään vastaavia tarkasteluja jatkossakin rakennusten energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseksi. Sitran puolesta kiitämme Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airakselaa hankkeen avaamisesta tarkastelua varten ja selvityksen tekijöitä Panu Pasasta, Juho Korteniemeä ja Anastasia Siparia hyvästä yhteistyöstä. Helsingissä Jukka Noponen Johtaja Sitran Energiaohjelma Jarek Kurnitski Johtava asiantuntija Sitran Energiaohjelma

62 Sitran selvityksiä 63 5 Tiivistelmä Selvityksessä tutkittiin passiivitasoisen asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälkeä. Tutkimuskohde on viisikerroksinen elementeistä rakennettu puukerrostalo, jossa on pilaripalkkirunko ja ohut betonikerros välipohjissa. Rakennuksen on rakentanut Rakennusliike Reponen. Rakennusta verrattiin vastaavaan betonielementtitaloon. Päästölaskelmaan sisällytettiin kaikki elinkaaren vaiheet: raaka-aineiden hankinta, materiaalien valmistus, rakentaminen, rakennuksen käyttövaiheen energiankulutus, remontointi, korjaus ja pintojen huolto sekä rakennuksen purkaminen ja materiaalien kierrätys. Laskenta kattaa kaikki materiaalit täyttösorasta lattiatasoon saakka, eli kalusteet pois lukien. Mukana tarkastelussa ovat runkorakenteet, ikkunat, ovet, lattiamateriaalit ja talotekniikka. Rakennuksen materiaalitase perustuu rakennuksen suunnittelu-, tilaus ja toimitustietoihin. Rakennuksen käyttöiäksi on arvioitu 100 vuotta ja energian päästöjen oletetaan pienenevän ajan myötä. Laskennassa on skenaarioita, joissa tarkastellaan energiatehokkuuden, aikajänteen (30, 50 ja 100 vuotta) ja lämmitysratkaisun vaikutusta tuloksiin. Tuloksena voidaan todeta, että kaikissa skenaarioissa käyttövaiheen energia on suurin yksittäinen tekijä elinkaaren päästöissä. Sadan vuoden elinkaarella passiivitasoisessa puurakennuksessa päästöjen jakauma on: energia 76 %, materiaalit ja purku 15 %, työmaa ja korjaus 9 %. Betonirakennuksessa jakauma on: energia 71 %, materiaalit ja purku 21 %, työmaa ja korjaus 8 %. Vuoden 2012 rakennusmääräysten mukaisen rakennuksen (ostoenergiaa 125 kwh / m 2 / v) ja lähes nollaenergiarakennuksen (80 kwh / m 2 / v) elinkaaren päästöjen ero vaihtelee välillä %, aikajänteestä ja materiaalista riippuen. Passiivitaso (100 kwh / m 2 / v) vähentää elinkaaren päästöjä % määräystasoon verrattuna. Yksittäisenä ratkaisuna merkittävin on kuitenkin rakennuksen lämmitysmuoto. Jos rakennuksen koko lämmitystarve voidaan kattaa uusiutuvalla energialla, voidaan tällä vähentää elinkaaren hiilidioksidipäästöjä jopa 45 %. Rakennusvaiheessa syntyneen eron ansiosta puu- ja betonikerrostalon välinen päästöero on elinkaaren pituudesta ja rakennuksen energiatehokkuudesta riippuen 5 11 % puurakenteen eduksi. Materiaalien prosentuaalinen päästöero riippuu mm. siitä, tarkastellaanko koko rakennusta ja rakennuksen koko elinkaarta. Jos tarkastellaan pelkkää rakennusvaihetta, ovat päästöt puurakenteella noin 191 kg CO 2 / nm 2 ja betonirakenteella noin 268 kg CO 2 / nm 2, eli eroa on 29 %. Muita elinkaaren päästöjen kannalta merkityksellisiä tekijöitä ovat rakenteiden hiilivarastot, jotka puuhybriditalossa vastaavat 16 % ja betonirakennuksessa 2 % sadan vuoden päästöistä. Hiilivarastot säilyvät, kunnes puurakenteet poltetaan. Työmaan päästöjen ja korjaamisen osuus elinkaaren päästöistä on noin 8 9 %. Laskennassa käytettävät oletukset ja laskennan rajaukset vaikuttavat merkittävästi tuloksiin. Tarkasteltujen laskentaskenaarioiden päästöerot ovat enimmillään 2,5-kertaisia. Tarkastelujen käyttökelpoisuuden kannalta merkitystä on etenkin läpinäkyvyydellä sekä elinkaaren ja rakennuksen kokonaistarkastelulla. Selvityksen on toteuttanut Sitran toimeksiannosta Bionova Consulting.

63 Sitran selvityksiä 63 6 Summary This report concerns a full life cycle carbon footprint study for a passive house type wooden-framed apartment building. The studied building has five floors and is constructed from gluelam elements. The contractor was Rakennusliike Reponen. The building was compared with similar concrete element building. The study covers all phases of the life cycle: materials extraction, component production, construction, building use phase energy consumption, renovation, repairs and surface maintenance as well as demolition and material disposal. The material inventory covers all materials from foundations to floor surfacing, however interior furnishings, furniture and household equipment are out of scope. The scope covers the frame, windows, doors, floor surface materials and building services. The material inventory is based on data provided by the contractor. The apartment building is assumed to last for 100 years and energy production emissions are assumed to decrease over time. The study contains scenarios, where energy efficiency, calculation period (30,50 and 100 years) and heat supply source are varied. The key outcome of the study is that in all scenarios the use phase energy consumption is the largest contributor to the carbon emissions. For 100 year use phase in a wood frame apartment building the lifecycle emissions consists of following sources: use phase energy 76 %, materials and recycling 15 %, construction and repairs 9 %. For a concrete element building use phase energy is 71 %, materials & recycling 21 %, construction & repairs 8 % of total. Energy efficiency has significant potential for reducing emissions. The difference in lifecycle emissions for a building compliant with Finnish 2012 building code (delivered energy 125 kwh / m 2 / a) and a near-zero energy (80 kwh / m 2 / a) building is 39 % over 100 years. Passive house level (100 kwh / m 2 / a) achieves 18 % lower emissions than required by 2012 code. However, the single measure with the highest impact at the building level is heat source. If heating can be supplied with renewables, this reduces carbon emissions by up to 45 %. Due to the construction phase differences the wooden frame building has some 5 11 % lower lifecycle emissions when compared to the concrete element building, depending on calculation period and energy efficiency level. This difference would be percentage-wise higher, if the scope of study is limited and does not cover the entire building or all energy consumption components. If only the construction phase is considered, emissions for the wood frame building are ca. 191 kg CO 2 / m 2 and for concrete ca. 268 kg CO 2 / nm 2, a 29 % difference. Carbon stored in the wood materials accounts for 16 % and 2 % of the building lifecycle emissions, in wooden framed and concrete element buildings respectively. The carbon remains stored until the building is demolished and wood burned. Construction work and repair account for 8-9 % of the building lifecycle emissions. The assumptions and the scope of the study have major impact on the results. The results between studied scenarios differ by a factor of up to 2,5. Therefore documenting assumptions transparently matters for the usability of the results. The study was completed by Bionova Consulting on an assignment from Sitra.

64 Sitran selvityksiä Johdanto Hiilijalanjälkitutkimuksen kohde on Rakennusliike Reponen Oy:n Heinolaan rakentama puurunkoinen kerrostalo, jonka konseptinimi on PuuEra. PuuEra on energiatehokkuudeltaan passiivitasoinen viisikerroksinen puukerrostalo, jonka runkorakenteena ovat liimapuusta valmistetut puuelementit. Vertailurakennus on Reposen toteuttama vastaava, laskennallinen passiivitason betonikerrostalo. Rakennettavaa puukerrostaloa kutsutaan hybridipuukerrostaloksi. Kerrostalon puuverhotut kantavat ulkoelementit on yhdistetty pilaripalkkirakenteeseen, ja välipohjassa yhdistetään liimapuun ominaisuudet ohueen betonikerrokseen. Selvityksen tilaaja on Sitra ja toteuttaja on Bionova Consulting. Selvitys perustuu aiempaan Bionova Consultingin toteuttamaan hiilijalanjälkilaskelmaan, jonka tilaajina olivat Rakennusliike Reponen, Versowood Oy ja Koskisen Oy. Tässä raportissa työtä on jatkokehitetty ja tulokset on nyt ensimmäistä kertaa julkaistu. Tekijät kiittävät Sitraa, Rakennusliike Reponen Oy:tä, Versowood Oy:tä ja Koskisen Oy:tä, jotka ovat tehneet tämän selvityksen mahdolliseksi. Kiitämme myös kaikkia tahoja, jotka ovat antaneet tietoja käyttöön tätä hanketta varten. Kuva 1 PuuEra on Suomen ensimmäinen yli nelikerroksinen puukerrostalo.

65 Sitran selvityksiä Selvityksen tavoitteet Tämän selvityksen tavoite on tuottaa rakennusalalla toimiville ja alaan liittyville tahoille julkista tietoa passiivienergiatasoiseksi toteutetun asuinkerrostalon koko elinkaaren aikaisista ilmastovaikutuksista ja tärkeimmistä tekijöistä, jotka ohjaavat rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ja kuinka sitä voidaan hallita. Selvitys sisältää rakennusmateriaalien ja lämmitysratkaisujen välisiä vertailuja. Selvityksen tarkoitus ei ole ottaa kantaa näiden keskinäiseen paremmuuteen, vaan tuoda esille niiden merkitys osana rakentamisen kokonaisuutta.

66 Sitran selvityksiä Tarkastelun kohde ja rajaukset Asuinrakennuksen toiminnallinen yksikkö Valittu toiminnallinen yksikkö, johon päästöt suhteutetaan, on m 2 lämmitettyä nettoalaa / vuosi (nettom 2 / vuosi). Rakennusvaiheen päästöt on tietyissä kohdissa esitetty lämmitettyä nettoalaa kohti ilman aikajakajaa. Muita toiminnallisia yksiköitä ei tarkastella. Päästöjen ilmoittamisen yksikkö on kilogrammaa hiilidioksidiekvivalenttia, joka on lyhennetty muotoon kg CO 2. Lämmitetyn nettoalan määritelmä on rakennusmääräysten D mukaan: lämmitettyjen kerrostasoalojen summa kerrostasoja ympäröivien ulkoseinien sisäpintojen mukaan laskettuna. Lämmitetty nettoala voidaan laskea myös lämmitetystä bruttoalasta, josta on vähennetty ulkoseinien rakennusosa-ala. Toiminnallinen yksikkö soveltuu hyvin selvityksen tavoitteisiin ja mahdollistaa lisäksi erikokoisten ja -muotoisten rakennusten keskinäisen vertailun. Rakennuksia vertailtaessa on myös tarpeen varmistaa tekninen ja toiminnallinen vastaavuus. Toiminnallisen yksikön heikkous on se, että suuremman pinta-alan asunnot, joissa asuu sama määrä ihmisiä, voivat näyttää tehokkaammilta, jos niissä tietyt kiinteät tai lähes kiinteät päästöt voidaan jakaa suuremmalle asumispinta-alalle. Tällä ei ole kuitenkaan merkitystä tämän tarkastelun kannalta. PuuEra-kerrostalon tärkeimmät tunnusluvut näkyvät taulukosta 1. Rakennuksen tunnusluvut Arvo Yksikkö Asuntoja 27 kpl Huoneistoala 1 462,5 hm 2 Rakennusoikeudellinen kerrosala brm 2 Lämmitetty nettoala (250 mm seinäpaksuudella) nettom 2 Rakennuksen tilavuus rm 3 Taulukko 1 PuuEra-kerrostalon tärkeimmät tunnusluvut. Kiinteistöön kuuluu 113 m 2 ulkorakennus, joka sisältää väestönsuojan ja toimii muuten tavaravarastona. Ulkorakennus pidetään noin 15 C lämpötilassa. Lisäksi kiinteistöön kuuluu myös jätekatos. Autokatosta tai -talleja ei ole.

67 Sitran selvityksiä Tarkastelujärjestelmän rajaukset Elinkaari ja tarkastelujakso Hiilijalanjälki huomioi rakennuksen elinkaaren vaiheet kehdosta hautaan: raakaaineiden hankinta, materiaalien valmistus, rakentaminen, rakennuksen käyttö ja rakennuksen purku. Myös eri vaiheiden väliset kuljetukset on huomioitu. Kuva 2 Rakennuksen elinkaaren vaiheet. Kaikissa elinkaaren vaiheissa kuluu energiaa ja syntyy jätteitä. Rakennuksen elinkaaren vaiheista ainoa päästöjä vähentävä vaihe on materiaalien kierrätys rakennuksen elinkaaren päätteeksi, kun puurakenteista tuotetaan energiaa ja metallit ja muut raaka-aineet hyödynnetään korvaamaan uusioraaka-aineita. Rakennuksen käyttöaikana tai purkamisen jälkeen tapahtuvaa betonin karbonatisaatiota ei ole huomioitu päästölaskennassa. Teknisesti rakennuksen oletetaan kestävän käyttöä 100 vuotta, jonka jälkeen se puretaan. Elinkaariarviointi tehtiin kolmella eri pituisella käyttövaiheella, jotka ovat 30, 50 ja 100 vuotta. Syy eripituisiin tarkastelujaksoihin johtuu vaihtelevista käytännöistä, ja näin esitettynä tulos osoittaa tarkastelujakson merkityksen tulokseen. Kahteen ensimmäiseen arviointiin ei huomioida rakennuksen purkua, sillä rakennus todennäköisesti puretaan vasta 100 vuoden kuluttua. Sadan vuoden elinkaari perustuu rakentajan arvioon rakennuksen teknisestä kestävyydestä. Tarkastelujärjestelmän rajaukset Asumisen päästöihin luetaan tässä sekä kiinteistöstä että kiinteistön toiminnoista, asuntojen ja veden lämmityksestä ja asumisesta aiheutuva energiankulutus sekä kiinteistön rakenteiden huolto ja ylläpito. Asumisen aikaista vesi- tai jätehuoltoa ei ole huomioitu. Rakentamisen aikainen jätehuolto on huomioitu niiden toimittajien ja vaiheiden osalta, joilta jätehuollon tiedot ovat olleet saatavilla. Tarkastelussa on huomioitu kaikki rakennuksen merkittävät materiaalierät lattiatasoon saakka, eli kalusteet pois lukien. Mukana tarkastelussa ovat perustus, runkorakenteet, seinät ja väliseinät, ylä-, ala- ja välipohjat, ikkunat ja ovet, lattiamateriaalit, katto sekä suurimmat talotekniikan laitteet eli hissi, ilmanvaihtokoneet ja sprinklerijärjestelmä. Materiaalitiedot on koottu rakennuksen suunnittelu-, tilaus- ja toimitustiedoista sekä rakennuksen päätoimittajilta. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty asuntojen kalusteet ja keittiövarustus, sisustusratkaisut sekä vähämerkityksellisenä pidettävä talotekniikka. Näiden painoja ja osuutta rakennuksen päästöistä ei ole erikseen arvioitu. Pihan ja

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

Passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälki

Passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälki Passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälki Tapaustutkimus kerrostalon ilmastovaikutuksista Panu Pasanen, Juho Korteniemi ja Anastasia Sipari Bionova Consulting 2 Sisällys Esipuhe... 4 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Rakennusmateriaalien resurssitehokkuus ja hiilijalanjälki. 15.2.2012 Jukka Noponen

Rakennusmateriaalien resurssitehokkuus ja hiilijalanjälki. 15.2.2012 Jukka Noponen Rakennusmateriaalien resurssitehokkuus ja hiilijalanjälki Yksi maapallo ei riitä -1 mrd 12000 v -2 mrd 130 v -3 mrd 30 v -4 mrd 15 v -5 mrd 12 v Elämäntavoilla suurempi luonnonvarojen kulutusvaikutus kuin

Lisätiedot

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Betonipäivät 2012 27. marraskuuta 2012 Rakentamisen ympäristövaikutukset miksi? Rakennukset ja asuminen

Lisätiedot

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MUISTILISTA AVUKSESI Kartoita tarve paljonko tilaa tarvitaan tilat tehokkaaseen käyttöön tilojen muutosmahdollisuus, tilat joustavat eri tarkoituksiin

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Vähähiilinen puukerrostalo

Vähähiilinen puukerrostalo Vähähiilinen puukerrostalo Puuidea 2016 Vantaa 17.03.2016 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkimuspäällikkö 1.Miksi vähähiilisyys? 2.Miten syntyy vähähiilinen kerrostalo? 3.Mahdollisuuksia puualalle EU: 10,9

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa MRL 119 Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT HANKKEEN TULOKSET

ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT HANKKEEN TULOKSET ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT HANKKEEN TULOKSET KESTÄVÄN ALUESUUNNITTELUN TYÖKALUT KÄYTTÖÖN 03.10.2013 Kimmo Lylykangas MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU CO 2 e-päästövähennysten OHJAUSKEINONA Kaavoitus poikkeaa ohjauskeinona

Lisätiedot

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Rudus toimittaa asiakkailleen ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia Vihreitä betoneita, jotka suunnitellaan kohdekohtaisesti vastaamaan asiakkaan

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

Kuinka vihreä on viherkatto?

Kuinka vihreä on viherkatto? Kuinka vihreä on viherkatto? Sini Veuro, Helsingin yliopisto Oma Piha messut Miniseminaari viherkatoista 29.3.2012 Kestävän kehityksen pilarit Kustannukset TALOUS Käyttöiän kasvu Huolto Energian käyttö

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Tulevaisuuden puukerrostalo

Tulevaisuuden puukerrostalo Tulevaisuuden puukerrostalo Mika Airaksela 14.3.2013 www.rklreponen.com www.merainfo.fi Mera historia Rakennusliike Reponen Oy otti kokonaisvastuun kehittämisestä 2001 MeraReponen perustuu VTT:n tutkimuksiin

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden tulevaisuus. Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus 21.10.

Puutuoteteollisuuden tulevaisuus. Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus 21.10. Puutuoteteollisuuden tulevaisuus Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus 21.10.2011 Puun laatu vaihtelee maantieteellisesti Arktinen Pohjoismainen Etelä-Ruotsalainen

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ Puurakentamisen RoadShow 15.2.2012 Suvi Tyynilä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Kuninkaantammi-projekti VANTAA KUNINKAANTAMMI 5 000 asukasta PITKÄKOSKI MYYRMÄKI

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu Pientalojen energiatehokkuusluokittelu IEE/PEP seminaari 23.11.2006 erikoistutkija Copyright VTT VTT, Lähde: Hallituksen esitys 170 & YM SISÄLLYS 1. Energiatehokkuuden edistämisen yleisaikataulu Suomessa

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012 Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen kivitalo suunnittelijan ja rakennuttajan valinnat

Ympäristöystävällinen kivitalo suunnittelijan ja rakennuttajan valinnat Ympäristöystävällinen kivitalo suunnittelijan ja rakennuttajan valinnat Betonipäivät 2012 27. marraskuuta 2012 1. Raportin tausta 2. Rakentamisen CO 2 -päästöihin vaikuttaminen 3. Kivimateriaalit ja hiilitehokkuus

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 1 2 IPCC = The Intergovernmental Panel on Climate Change 3 Energiaskenaariot, määräykset

Lisätiedot

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Energiatehokas Engelinranta Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Maankäyttö- ja rakennusalan asiakkaitamme Hallinto Rakentajat Rakennuttajat Tuoteteollisuus Toimialajärjestöt

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Erilaiset lämmitysjärjestelmät pientaloille ja vastaaville: Puulämmitys- sovellus/puukeskuslämmitys takkasydän Savumax - Aurinkolämmitys - pellettilämmitys

Lisätiedot

Ympäristötehokas Skanskatalo. Pellervo Matilainen Skanska

Ympäristötehokas Skanskatalo. Pellervo Matilainen Skanska Ympäristötehokas Skanskatalo Pellervo Matilainen Skanska Moderni pääkonttori toimi lähtölaukauksena neljän ympäristö- ja kustannustehokkaan toimistotalon keskittymälle Kiint. Oy Kathy (1) Kiint. Oy Neptun

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi ja aikataulu HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUSSEMINAARI 2015 Pudasjärvi 9.-10.4.2015 Teppo Lehtinen Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia-

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Oulu 31.3.2011 - Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Puun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk)

Puun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk) Puun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk) PUU-päivä TEMin osaseminaari: METSÄALAN STRATEGINEN OHJELMA Helsinki 29.11.2012 Tarja Häkkinen, Antti Ruuska, VTT 2 Tavoite Arvioida puun käytön potentiaa-lista

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne?

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos

Lisätiedot

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet Tämä seloste kattaa EN 15804-standardin edellyttämän yritysten välisen viestinnän ympäristöselosteen raportoinnin, joka määritetään EN 15942, Sustainability

Lisätiedot

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Pakollinen liite rakennustyön tarkastusasiakirjaan ja toiseen hakuvaiheeseen / Compulsory supplement the construction

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

Kaukolämpöön liittymisvelvollisuus

Kaukolämpöön liittymisvelvollisuus Kaukolämpöön liittymisvelvollisuus Lakiklinikka/ KUMA 2015 Susanna Ijäs, lakimies, VT Suomen Kuntaliitto Voidaanko ketään velvoittaa liittymään kaukolämpöverkkoon? MRL 57 a Asemakaavassa voidaan antaa

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Ympäristöarvioinnin työkalut metsästä loppukäyttäjille (PEnA)

Ympäristöarvioinnin työkalut metsästä loppukäyttäjille (PEnA) Ympäristöarvioinnin työkalut metsästä loppukäyttäjille (PEnA) Tarmo Räty Metlan NEW ohjelman 1 hanke 1 Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut NEW (2014 2018) Puutuotteiden ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Metsätuotannon elinkaariarviointi Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Suomen ympäristökeskus (SYKE) Ympäristötehokkuusyksikkö Maija Mattinen, tutkija Sisältö Taustaa Tavoitteet,

Lisätiedot

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

Aktivoidaan huomioimaan ympäristönäkökulma ja tuodaan esille parhaita käytäntöjä

Aktivoidaan huomioimaan ympäristönäkökulma ja tuodaan esille parhaita käytäntöjä Aktivoidaan huomioimaan ympäristönäkökulma ja tuodaan esille parhaita käytäntöjä Avoin kaikille Rakennusten elinkaarimittarit: Elinkaaren hiilijalanjälki annetuista energia- ja materiaalitiedoista EN-15978-standardin

Lisätiedot

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Resurssitehokkuus ja rakentaminen Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Rakentamisen resurssitehokkuudessa voimakas sääntelyn ote Energiatehokkuus

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi

Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi 2015 Yli 100 jäsentä kiinteistö- ja rakennusalalta Käyttäjäorganisaatiot Omistajat ja investoijat Kunnat, julkishallinto

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA

EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA Ympäristöystävällistä energiaa- tapahtuma, 6.6.2014 / Kotka EU sustainable energy days event Esa Partanen energia- ja ilmastoasiantuntija Kotkan

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA

KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA Paremman asumisen puolesta KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA ENERGIATODISTUSLAIN MUUTTAMINEN MIKÄ ENERGIATODISTUSLAKI JA ENERGIATODISTUS? Laki rakennuksen energiatodistuksesta

Lisätiedot

KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA

KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA Tarkastelussa on kolme 60- - 70-luvun tavallista kerrostalotyyppiä - 60-luvun talo, jossa on 3 kerrosta 5 porraskäytävää

Lisätiedot

Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen

Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Eurooppalaisia tavoitteita Tanska -75% 2020 Ranska Energiapositiiviset rakennukset 2020 Saksa Vain päästötöntä

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 25.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA, (toimimattomat linkit

Lisätiedot

Opiskelijoiden visioita vanhan elementtikerrostalon tulevaisuudesta. Pienempi = parempi?

Opiskelijoiden visioita vanhan elementtikerrostalon tulevaisuudesta. Pienempi = parempi? Opiskelijoiden visioita vanhan elementtikerrostalon tulevaisuudesta Pienempi = parempi? Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos Muuttuvan rakennetun ympäristön tutkimusryhmä Satu Huuhka arkkitehti

Lisätiedot