Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53 1 Asemakaavan tarkoitus ja laillinen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukainen kaavoitusjärjestelmä luo edellytykset rakentamiselle. Lain tavoitteena on alueiden käytön ja rakentamisen ohjaaminen siten, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lakia valmisteltaessa suunnittelujärjestelmää on pyritty yksinkertaistamaan, joustavoittamaan ja selkeyttämään. Lain perusteluissa korostetaan kokonaisprosessin merkitystä ja tarpeen mukaista suunnittelua. Niitä ilmentää yksi lain keskeisistä periaatteista tarkentuvan suunnittelun periaate. Yleispiirteisemmät suunnitelmat tarkentuvat yksityiskohtaisemmissa suunnitelmissa. Esimerkiksi koko kunnan yleiskaavalla tehdään kuntarakenteen kannalta tärkeät ratkaisut. Yksityiskohtaisen rakentamisen ohjaamiseksi kunnissa laaditaan asemakaavoja. Asemakaavan osoittamalla tavalla ja asemakaavamääräysten mukaisesti on oikeus saada rakennuslupa rakentamiseen. Toisaalta asemakaavan vastaisesti ei saa rakentaa. MRL 50 :n mukaan asemakaavan tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustarpeen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan pääasiallinen tehtävä on yhteen sovittaa erilaisia ristiriitaisia alueidenkäyttötavoitteita. Sen vuoksi asemakaava on laadittava MRL 54 :n mukaan siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Taajamaalueilla tällöin usein on kysymys rakentamisen määrästä suhteessa ympäröivään maankäyttöön (esim. KHO 1994 A 26 EKAn kortteli ja KHO t 3362 Sinebrychoffin kortteli sekä KHO 2006:2 vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen Vanhan Rauman maailmanperintökohteen suojavyöhykkeelle sv3) tai liikenteen melun aiheuttamista rajoituksista (esim. EKAn kortteli ja KHO 2004:64 kerrostalorakentamishanke Länsiväylän ja meren väliselle kapealle kaistaleelle sekä KHO t 1950 lentomelun vaikutuksesta).

54 2 Asemakaavan tarkoitusta ja luonnetta kuvaa se, että se esitetään asemakaavakartalla, jossa osoitetaan ne yleiset tai yksityiset tarkoitukset, joihin maa- ja vesialueet on aiottu käytettäviksi, rakentamisen määrä sekä rakennusten sijoitusta ja tarvittaessa rakentamistapaa koskevat periaatteet. Asemakaavakarttaan voidaan merkitä asemakaavamääräyksiä. Ne voivat olla sellaisia, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä. Asemakaavamääräykset voivat muun ohessa koskea haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista sekä kaupan laatua ja kokoa, jos se kaupan palvelujen saatavuuden kannalta on tarpeen. Lain tarkoitus on, että rakennuslautakunta asemakaavaa tarkemmin yksityiskohdissaan arvioi, voidaanko rakennushankkeelle myöntää rakennuslupa. Kaavoitus- ja rakentamisprosessin viimeinen vaihe onkin se, kun rakennuslautakunta käsitellessään rakennuslupahakemusta arvioi, onko rakennushanke asemakaavan mukainen ja täyttääkö rakennuslupahakemus rakennusluvalle maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä asetuksessa, rakennusjärjestyksessä ja Suomen Rakentamismääräyskokoelmassa asetetut vaatimukset. Yksityiskohtaisten rakentamista koskevien edellytysten arviointi ja ratkaisun tekeminen niissä kuuluu rakennuslupaviranomaisen toimivaltaan sen päätettäessä rakennusluvasta. Vaikka kaavoitus on rakentamiseen johtavaa suunnittelua, eri viranomaisten toimivallan jako kaavoittajan ja rakennuslupaviranomaisen välillä on tärkeä, sillä rakennuslupia myöntävä viranomainen on kunnan päätöksenteosta riippumaton eri viranomainen. Rakennuslupaviranomaisen tulee päätösharkintaa suorittaessaan toimia rakentamisen ohjauksen tavoitteiden mukaisesti (MRL 12 ) ja sen on tutkittava, täyttääkö hanke rakentamiselle MRL 117.ssä asetetut vaatimukset sekä MRA 50 :ssä säädetyt rakennuksen olennaiset tekniset vaatimukset. Ne koskevat rakennuksen rakenteiden lujuutta ja vakautta, paloturvallisuutta, hygieniaa, terveyttä ja ympäristöä, käyttöturvallisuutta, meluntorjuntaa, energiataloutta ja lämmöneritystä. Asemakaavamääräykset Vaikka asemakaava on yksityiskohtainen rakentamista ohjaava suunnitelma, koko lainsäädäntö lähtee siitä, että ohjauksen määrä on vain niin pitkälle menevää kuin maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden ja laissa asetettujen vaatimusten täyttämiseksi on tarpeellista. Asemakaavamääräysten tulee palvella asemakaavallisia tarkoituksia. Niiden on oltava kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarpeellisia kaava-aluetta rakennettaessa. Muiden kuin maankäytöllisistä syistä tarvittavien määräysten ottaminen kaavaan ei ole sallittua. Kaavaan eivät kuulu myöskään kaavamääräykset rakentamismääräyksissä jo säännellyistä asioista. Asemakaavamääräysten tulee täyttää selkeyden ja yksiselitteisyyden vaatimus. Määräysten on oltava riittävän tarkkoja, että kaavaa toteutettaessa tiedetään asemakaavan oikeusvaikutukset ja vaikutukset maankäyttöön ja ympäristöön. Oikeusvaikutuksia voi olla vain sellaisilla asemakaavamääräyksillä, jotka ovat lain mukaisia. Asemakaavamääräyksiin ei voida kirjoittaa sellaisia määräyksiä, jotka koskevat yksityisoikeudellisia oikeussuhteita. Kaavamääräyksillä ei voida muuttaa eri viranomaisten toimivallan jakoa. Sellaisista asioista ei voida kirjoittaa asemakaavamääräyksiä, jotka tulee lain mukaan sisällyttää rakennuslupahakemukseen, ja ratkaista rakennusluvasta päätettäessä. Siksi ei voida kirjoittaa minkälaisia asemakaavamääräyksiä tahansa ja mistä asioista tahansa.

55 3 Määräyksiä ei voida kirjoittaa esim. kilpailu- tai työllisyyssyistä eikä jonkin rakennusmateriaalin tai teknisen ratkaisun suosimiseksi. Rakennuslainsäädännössä ei suosita eikä voidakaan suosia mitään rakennusmateriaalia. Laki on niiden suhteen neutraali. Rakennukselle ja sen käytölle kyllä asetetaan teknisiä vaatimuksia, joiden täyttymistä arvioitaessa on katsottava, miten eri materiaalit käyttäytyvät ja täyttävät nämä vaatimukset. Suomen rakentamismääräyskokoelma on laadittu siten, että siinä on tunnustettu erilaisten materiaalien käyttö ja annettu niiden käyttämisestä määräyksiä ja ohjeita. Rakennustuotedirektiivin mukaiset vaatimukset rakentamiselle on annettu MRL :ssä ja MRA 50 :ssä. MRL 57 :ssä on esitetty esimerkkejä kaavamääräyksistä. Vaikka ne ovat esimerkkejä, ne ovat siinä mielessä merkityksellisiä, että pykälään kirjoitetut esimerkit ovat kaavan sisällön kannalta keskeisiä. Haitallisten ympäristövaikutusten estäminen on noussut voimakkaasti esille. Maiseman, luonnonarvojen ja rakennetun ympäristön vaaliminen ovat korostuneet. Suurmyymälöiden rakentamisen ohjaamisesta kiisteltiin rakennuslain aikana parikymmentä vuotta. KHO:n johdonmukainen kanta, ettei asemakaavamääräyksellä voida rajoittaa kaupan laatua, muuttui vasta kun lakia oli muutettu. Siitä voi tehdä sen johtopäätöksen, ettei asemakaavamääräyksellä voida myöskään kieltää käyttämästä rakennusmääräykset täyttäviä rakennusten rakennusmateriaaleja, ellei yksityiskohtaiseen kaavalliseen ohjaukseen ole maankäytöllisiä syitä. Nämä voivat korkeintaan olla rakentamisen mittakaavaa, rakennusten sijoittumista tontille ja ulkonäköä koskevia vaatimuksia. Rakennushanke voidaan teknisesti, esim. rakenteiden ja sisätilojen puolesta toteuttaa käyttäen mitä tahansa hyväksyttävää teknistä menetelmää. Kaavan sisältövaatimusten täyttämiseksi ei ole tarpeellista tehdä liian yksityiskohtaisia asemakaavoja ja kirjoittaa niihin liian yksityiskohtaisia kaavamääräyksiä. Se voi tehdä koko kaavasta lainvastaisen. Liian yksityiskohtaisia uudisrakentamisen asemakaavamääräyksiä vastaan puhuu lain perustelujen teksti, jossa annetaan väljyyttä tulkittaessa MRL 117 :n rakennusluvan edellytyksiä: Rakennuksen tulisi soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Rakennuksen soveltumisella ei kuitenkaan tarkoiteta rajata rakennussuunnittelua ympäröivän tyylisuunnan tai siihen mukautumisen tavoitteeseen. Ulkoasultaan yhtenäisen rakennustavan, materiaalin ja massoittelun rinnalla muutkin rakennuksen suhdetta ympäröivään rakennukseen koskevat arvosteluperusteet täyttäisivät soveltuvuuden vaatimukset. Niinpä vaihtelevuus ja jännitteisyyskin muihin rakennuksiin nähden voisivat täyttää säännöksen tarkoituksen. Rakennuksen soveltuvuus maisemaan edellyttää maastomuotojen, puuston, maiseman avonaisuuden ja sen muiden ominaisuuksien huolellista arvioimista. Maisemaan soveltuminenkaan ei tarkoittaisi, että rakennus ei saisi herättää ympäristössään huomiota. Sen vaikutuksen maisemassa tulisi kuitenkin olla luonteva. Perusteltua ei voi olla, että asemakaavassa asemakaavamääräyksin annettaisiin yksityiskohtaisempia määräyksiä, kuin mihin rakennuslupaviranomaisella edellä olevan perusteella on harkintavaltaa. Asemakaavan yksityiskohtaisuuteen vaikuttaa asemakaavan luonne. Kun kaavassa osoitetaan tehokasta ja suurta rakentamista ja jos on kysymys esim. kaupunkikeskustojen rakentamisesta, rakentamisen ohjaaminen asemakaavalla on pitemmälle menevää ja yksityiskohtaisempaa kuin rakennettaessa pientaloja. Pientaloalueilla mittakaava, katunäkymä, aidat ja kasvillisuus muodostavat tärkeät yhtenäistävät tekijät. Sen vuoksi pientaloalueilla on useimmiten väljästi ja harvoilla asemakaavamääräyksillä ohjattu rakentamista. Pientaloalueella tarpeelliset määräykset koskevat rakennusoikeuden määrää,

56 4 kerroskorkeutta, kattokaltevuutta ja rakennusten etäisyyttä tontin rajoista. MRL 55.1 :n mukaan asemakaavassa voidaan tarvittaessa osoittaa rakentamistapaa koskevat periaatteet. Kun lakitekstissä käytetään sanaa periaatteet sillä ei yleisesti voida tarkoittaa tarkkoja rakentamistapaa koskevia asemakaavamääräyksiä. Johtopäätöksiä 1) Maassamme on kaavoituksellisesti hyvin erilaisia alueita. Maaseutu, pienet taajamat, suuret kaupungit ja voimakkaasti kasvavat kasvukeskukset tarvitsevat erilaisia asemakaavaratkaisuja. Taantuvilla ja vähäisen kasvun alueilla on yleensä kysymys täydennysrakentamisesta, jonka tulee sopeutua jo rakennettuun ympäristöön ja maisemakuvaan. Maaseutumaisissa oloissa tulisi rakentamisella pyrkiä korjaamaan viime vuosikymmenien aikana syntyneitä ympäristön virheitä. Myös suuremmissa keskuksissa jo rakennettujen alueiden täydennysrakentamisella tulisi eheyttää ja täydentää jo rakennettua ympäristöä rakentamalla rakennuksia, jotka sopivat olevaan ympäristöön ja parantavat sitä. Täydennysrakentamista ohjaavissa asemakaavoissa eheyttävä suunnittelu ja kaupunkikuvan parantaminen voivat vaatia yksityiskohtaisiakin uusien rakennusten sijoitusta, kokoa, kattomuotoa ja/tai julkisivumateriaalia koskevia asemakaavamääräyksiä. 2) Asemakaavoitettaessa uusia asuntoalueita tällaisia kaavallisia tarpeita ei ole. Näitä asemakaavoja laadittaessa on otettava huomioon, että maankäyttö- ja rakennuslaki on neutraali suhteessa erilaisiin rakennusratkaisuihin ja materiaalivalintoihin, kunhan ne täyttävät rakentamiselle rakentamismääräyskokoelmassa asetetut vaatimukset. Rakennusten ulkonäön tarkkaa ohjaamista asemakaavalla uusia pientaloalueita kaavoitettaessa ei voi perustella, koska se kuuluu rakennusluvan yhteydessä ratkaistavaksi. Lainsäätäjä on MRL 117 :n perustelujen mukaan tarkoittanut vain suunnitteluun vaikuttavien reunaehtojen huomioon ottamista. 3) Jos kuitenkin kunnassa asemakaavoja laadittaessa halutaan määrätä uuden asuntoalueen rakennusten ulkonäöstä tavanomaista tarkemmin, siitä seuraa oikeudellisia ongelmia. Tällöin on otettava huomioon hallinnon oikeusperiaatteet ja myös säännökset, joilla kielletään asettamasta kilpailun rajoituksia. MRL 55.2 :n säännös korostaa asemakaavamääräyksen kaavoituksellista tarvetta. Tällainen asemakaavamääräys voi tarvittaessa koskea rakentamistapaa koskevia periaatteita. Kysymys voi olla periaatteista, joilla voidaan ohjata tulevan rakentamisen ja kaupunkikuvan yhtenäisyyttä. Tällöin pitkäaikainen pientaloalueiden kaavoituskäytäntö muutamasta yhtenäisyyttä tukevasta tekijästä kaavassa on edelleen riittävä. Jos asemakaava-alueella vaaditaan asemakaavamääräyksellä rakennettavaksi vain esim. taloja, joilla on puinen julkisivu tai julkisivu tiilestä, tällöin voitaneen ajatella, että tasapuolinen kohtelu edellyttää, että kunnassa on oltava tarjolla myös rakentamisalueita muunlaisten rakennusten rakentamiseen. Usein kunnissa onkin laadittu pientaloalueelle väljä asemakaava ja kaava-alueelle on rakentamistapaohjeilla tai tontinluovutusehdoilla muodostettu osa-alueita, joille on sallittu rakennettavaksi erilaisia yhtenäisiä taloryhmiä. Näin on voitu turvata sekä yhtenäisyys että rakentajien valinnanvapaus. Jos kunnassa kaavoitetaan pelkästään yksi asemakaava-alue, siinä yhtä julkisivumateriaalia edellyttävä asemakaavamääräys tosiasiallisesti estää valinnanvapauden siinä kunnassa rakennettaessa. 4) Rakennuksen näkyvän pinnan alle jäävien rakennusmateriaalien ja rakenteiden valinnalle ei voida asemakaavamääräyksillä asettaa vaatimuksia tai rajoituksia, koska sellaisiin ei ole maankäytöllisiä

57 5 perusteita. Sisätiloja koskevat kaavamääräykset ovat mahdollisia, jos halutaan suojella rakennuksen kiinteä sisustus. Helsingissä syyskuun 24 päivänä 2012 Olavi Syrjänen varatuomari, oikeustieteen tohtori puh

58 Sitran selvityksiä 63 Passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälki Tapaustutkimus kerrostalon ilmastovaikutuksista Panu Pasanen, Juho Korteniemi ja Anastasia Sipari Bionova Consulting

59 Sitran selvityksiä 63 2 Sisällys Esipuhe... 4 Tiivistelmä... 5 Summary Johdanto Selvityksen tavoitteet Tarkastelun kohde ja rajaukset... 9 Asuinrakennuksen toiminnallinen yksikkö...9 Tarkastelujärjestelmän rajaukset Elinkaari ja tarkastelujakso Tarkastelujärjestelmän rajaukset Laskennassa käytetyt oletukset Inventaarioanalyysi Rakennuksen materiaalitase Tietojen keruu, laadun varmistaminen ja allokaatio...12 Rakennuksen massat Rakennuksen materiaalitase Rakennustyömaan energiapanokset Käytön aikaiset päästöt Käytön aikainen ostoenergian kulutus Rakennuksen korjaukset ja talotekniikan päivitykset Rakennuksen pintojen ylläpito Rakennuksen purkaminen ja materiaalien kierrätys Käyttöiän ja energiaratkaisujen merkitys Energiantuotannon päästöjen kehitys Rakennuksen lämmitysmuodon merkitys Elinkaaren pituuden vaikutus laskentaoletuksiin Tulokset: asuinkerrostalon hiilijalanjälki Tulosten esittämistapa Rakennuksen elinkaaren päästöjen jakauma Energiatehokkuuden vaikutus tuloksiin Elinkaaren pituus ja energian päästökerroin Lämmitysratkaisun vaikutus elinkaaren päästöihin Osarakenteiden vaikutus päästöihin Rakenteiden hiilivarasto... 26

60 Sitran selvityksiä Johtopäätökset Johtopäätökset rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä Laskentamenetelmiin ja oletuksiin liittyvät huomiot Tulosten yleistäminen ja epävarmuustekijät Johtopäätöksiä rakennusalalle Muita näkökulmia Lähdeluettelo Liite: Käytetyt päästökertoimet Sitran selvityksiä 63 ISBN Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Helsinki 2011 (URL:http://www.sitra.fi) Sitra ISSN

61 Sitran selvityksiä 63 4 Esipuhe Rakennusten energiankulutuksen, rakennusmateriaalien valmistuksen ja rakentamiseen kuluvan energian osuus primäärienergian käytöstä on noin 45 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä lähes 40 prosenttia. Sitran Energiaohjelma etsii mahdollisuuksia ja kannustaa energiankäytön ja päästöjen vähentämiseen. Energiatehokkuuden parantaminen on aika ajoin nostanut kysymyksen rakentamisja käyttövaiheiden merkityksestä rakennusten aiheuttamissa päästöissä. Viime aikoina tämä keskustelu on usein pelkistynyt kysymyksiin siitä, miten paljon rakentamisvaiheen merkitys on lisääntynyt energiatehokkuuden parantamisen edistysaskelista johtuen ja mitkä ovat puu- ja betonirakentamisen väliset erot. Näihin kysymyksiin voidaan etsiä objektiivisia vastauksia mahdollisimman kokonaisvaltaisella tarkastelulla, jossa kaikki rakennuksen elinkaaren olennaiset vaiheet otetaan huomioon. Rakennusliike Reponen Oy:n toteuttama puukerrostalo Heinolassa tarjosi mahdollisuuden tarkastella puurunkoisen asuinkerrostalon hiilijalanjälkeä kohteessa toteutuneiden todellisten materiaalimäärien perusteella ja verrata sitä yleisesti tunnettuun vastaavaan laskennalliseen betonirakenteiseen kerrostaloon. Bionova Consulting Oy oli aiemmin tehnyt alustavan selvityksen kyseisen rakennuksen hiilijalanjäljestä Rakennusliike Reposen, Versowood Oy:n ja Koskisen Oy:n toimeksiannosta. Tämä tarjosi hyvän pohjan jatkotarkasteluille. Tässä työssä tarkennettiin ja laajennettiin tarkastelua kattamaan kaikki rakentamis- ja käyttövaiheen osa-alueet, eri pituiset elinkaaret sekä ottamaan huomioon energiantuotannon päästöjen kehitys. Kyseessä on tapaustutkimus, joka ei esitä yleisiä johtopäätöksiä, mutta on tuottanut tutkittua tietoa kyseisestä kerrostalokohteesta. Toivomme, että tutkimuksen tulokset auttavat erottelemaan olennaisia asioita vähämerkityksellisemmistä sekä löytämään koko rakentamisen ketjusta mahdollisimman kustannustehokkaasti toteutettavia päästövähennyksiä. Tulokset kannustavat kehittämään työkaluja ja tekemään vastaavia tarkasteluja jatkossakin rakennusten energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseksi. Sitran puolesta kiitämme Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airakselaa hankkeen avaamisesta tarkastelua varten ja selvityksen tekijöitä Panu Pasasta, Juho Korteniemeä ja Anastasia Siparia hyvästä yhteistyöstä. Helsingissä Jukka Noponen Johtaja Sitran Energiaohjelma Jarek Kurnitski Johtava asiantuntija Sitran Energiaohjelma

62 Sitran selvityksiä 63 5 Tiivistelmä Selvityksessä tutkittiin passiivitasoisen asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälkeä. Tutkimuskohde on viisikerroksinen elementeistä rakennettu puukerrostalo, jossa on pilaripalkkirunko ja ohut betonikerros välipohjissa. Rakennuksen on rakentanut Rakennusliike Reponen. Rakennusta verrattiin vastaavaan betonielementtitaloon. Päästölaskelmaan sisällytettiin kaikki elinkaaren vaiheet: raaka-aineiden hankinta, materiaalien valmistus, rakentaminen, rakennuksen käyttövaiheen energiankulutus, remontointi, korjaus ja pintojen huolto sekä rakennuksen purkaminen ja materiaalien kierrätys. Laskenta kattaa kaikki materiaalit täyttösorasta lattiatasoon saakka, eli kalusteet pois lukien. Mukana tarkastelussa ovat runkorakenteet, ikkunat, ovet, lattiamateriaalit ja talotekniikka. Rakennuksen materiaalitase perustuu rakennuksen suunnittelu-, tilaus ja toimitustietoihin. Rakennuksen käyttöiäksi on arvioitu 100 vuotta ja energian päästöjen oletetaan pienenevän ajan myötä. Laskennassa on skenaarioita, joissa tarkastellaan energiatehokkuuden, aikajänteen (30, 50 ja 100 vuotta) ja lämmitysratkaisun vaikutusta tuloksiin. Tuloksena voidaan todeta, että kaikissa skenaarioissa käyttövaiheen energia on suurin yksittäinen tekijä elinkaaren päästöissä. Sadan vuoden elinkaarella passiivitasoisessa puurakennuksessa päästöjen jakauma on: energia 76 %, materiaalit ja purku 15 %, työmaa ja korjaus 9 %. Betonirakennuksessa jakauma on: energia 71 %, materiaalit ja purku 21 %, työmaa ja korjaus 8 %. Vuoden 2012 rakennusmääräysten mukaisen rakennuksen (ostoenergiaa 125 kwh / m 2 / v) ja lähes nollaenergiarakennuksen (80 kwh / m 2 / v) elinkaaren päästöjen ero vaihtelee välillä %, aikajänteestä ja materiaalista riippuen. Passiivitaso (100 kwh / m 2 / v) vähentää elinkaaren päästöjä % määräystasoon verrattuna. Yksittäisenä ratkaisuna merkittävin on kuitenkin rakennuksen lämmitysmuoto. Jos rakennuksen koko lämmitystarve voidaan kattaa uusiutuvalla energialla, voidaan tällä vähentää elinkaaren hiilidioksidipäästöjä jopa 45 %. Rakennusvaiheessa syntyneen eron ansiosta puu- ja betonikerrostalon välinen päästöero on elinkaaren pituudesta ja rakennuksen energiatehokkuudesta riippuen 5 11 % puurakenteen eduksi. Materiaalien prosentuaalinen päästöero riippuu mm. siitä, tarkastellaanko koko rakennusta ja rakennuksen koko elinkaarta. Jos tarkastellaan pelkkää rakennusvaihetta, ovat päästöt puurakenteella noin 191 kg CO 2 / nm 2 ja betonirakenteella noin 268 kg CO 2 / nm 2, eli eroa on 29 %. Muita elinkaaren päästöjen kannalta merkityksellisiä tekijöitä ovat rakenteiden hiilivarastot, jotka puuhybriditalossa vastaavat 16 % ja betonirakennuksessa 2 % sadan vuoden päästöistä. Hiilivarastot säilyvät, kunnes puurakenteet poltetaan. Työmaan päästöjen ja korjaamisen osuus elinkaaren päästöistä on noin 8 9 %. Laskennassa käytettävät oletukset ja laskennan rajaukset vaikuttavat merkittävästi tuloksiin. Tarkasteltujen laskentaskenaarioiden päästöerot ovat enimmillään 2,5-kertaisia. Tarkastelujen käyttökelpoisuuden kannalta merkitystä on etenkin läpinäkyvyydellä sekä elinkaaren ja rakennuksen kokonaistarkastelulla. Selvityksen on toteuttanut Sitran toimeksiannosta Bionova Consulting.

63 Sitran selvityksiä 63 6 Summary This report concerns a full life cycle carbon footprint study for a passive house type wooden-framed apartment building. The studied building has five floors and is constructed from gluelam elements. The contractor was Rakennusliike Reponen. The building was compared with similar concrete element building. The study covers all phases of the life cycle: materials extraction, component production, construction, building use phase energy consumption, renovation, repairs and surface maintenance as well as demolition and material disposal. The material inventory covers all materials from foundations to floor surfacing, however interior furnishings, furniture and household equipment are out of scope. The scope covers the frame, windows, doors, floor surface materials and building services. The material inventory is based on data provided by the contractor. The apartment building is assumed to last for 100 years and energy production emissions are assumed to decrease over time. The study contains scenarios, where energy efficiency, calculation period (30,50 and 100 years) and heat supply source are varied. The key outcome of the study is that in all scenarios the use phase energy consumption is the largest contributor to the carbon emissions. For 100 year use phase in a wood frame apartment building the lifecycle emissions consists of following sources: use phase energy 76 %, materials and recycling 15 %, construction and repairs 9 %. For a concrete element building use phase energy is 71 %, materials & recycling 21 %, construction & repairs 8 % of total. Energy efficiency has significant potential for reducing emissions. The difference in lifecycle emissions for a building compliant with Finnish 2012 building code (delivered energy 125 kwh / m 2 / a) and a near-zero energy (80 kwh / m 2 / a) building is 39 % over 100 years. Passive house level (100 kwh / m 2 / a) achieves 18 % lower emissions than required by 2012 code. However, the single measure with the highest impact at the building level is heat source. If heating can be supplied with renewables, this reduces carbon emissions by up to 45 %. Due to the construction phase differences the wooden frame building has some 5 11 % lower lifecycle emissions when compared to the concrete element building, depending on calculation period and energy efficiency level. This difference would be percentage-wise higher, if the scope of study is limited and does not cover the entire building or all energy consumption components. If only the construction phase is considered, emissions for the wood frame building are ca. 191 kg CO 2 / m 2 and for concrete ca. 268 kg CO 2 / nm 2, a 29 % difference. Carbon stored in the wood materials accounts for 16 % and 2 % of the building lifecycle emissions, in wooden framed and concrete element buildings respectively. The carbon remains stored until the building is demolished and wood burned. Construction work and repair account for 8-9 % of the building lifecycle emissions. The assumptions and the scope of the study have major impact on the results. The results between studied scenarios differ by a factor of up to 2,5. Therefore documenting assumptions transparently matters for the usability of the results. The study was completed by Bionova Consulting on an assignment from Sitra.

64 Sitran selvityksiä Johdanto Hiilijalanjälkitutkimuksen kohde on Rakennusliike Reponen Oy:n Heinolaan rakentama puurunkoinen kerrostalo, jonka konseptinimi on PuuEra. PuuEra on energiatehokkuudeltaan passiivitasoinen viisikerroksinen puukerrostalo, jonka runkorakenteena ovat liimapuusta valmistetut puuelementit. Vertailurakennus on Reposen toteuttama vastaava, laskennallinen passiivitason betonikerrostalo. Rakennettavaa puukerrostaloa kutsutaan hybridipuukerrostaloksi. Kerrostalon puuverhotut kantavat ulkoelementit on yhdistetty pilaripalkkirakenteeseen, ja välipohjassa yhdistetään liimapuun ominaisuudet ohueen betonikerrokseen. Selvityksen tilaaja on Sitra ja toteuttaja on Bionova Consulting. Selvitys perustuu aiempaan Bionova Consultingin toteuttamaan hiilijalanjälkilaskelmaan, jonka tilaajina olivat Rakennusliike Reponen, Versowood Oy ja Koskisen Oy. Tässä raportissa työtä on jatkokehitetty ja tulokset on nyt ensimmäistä kertaa julkaistu. Tekijät kiittävät Sitraa, Rakennusliike Reponen Oy:tä, Versowood Oy:tä ja Koskisen Oy:tä, jotka ovat tehneet tämän selvityksen mahdolliseksi. Kiitämme myös kaikkia tahoja, jotka ovat antaneet tietoja käyttöön tätä hanketta varten. Kuva 1 PuuEra on Suomen ensimmäinen yli nelikerroksinen puukerrostalo.

65 Sitran selvityksiä Selvityksen tavoitteet Tämän selvityksen tavoite on tuottaa rakennusalalla toimiville ja alaan liittyville tahoille julkista tietoa passiivienergiatasoiseksi toteutetun asuinkerrostalon koko elinkaaren aikaisista ilmastovaikutuksista ja tärkeimmistä tekijöistä, jotka ohjaavat rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ja kuinka sitä voidaan hallita. Selvitys sisältää rakennusmateriaalien ja lämmitysratkaisujen välisiä vertailuja. Selvityksen tarkoitus ei ole ottaa kantaa näiden keskinäiseen paremmuuteen, vaan tuoda esille niiden merkitys osana rakentamisen kokonaisuutta.

66 Sitran selvityksiä Tarkastelun kohde ja rajaukset Asuinrakennuksen toiminnallinen yksikkö Valittu toiminnallinen yksikkö, johon päästöt suhteutetaan, on m 2 lämmitettyä nettoalaa / vuosi (nettom 2 / vuosi). Rakennusvaiheen päästöt on tietyissä kohdissa esitetty lämmitettyä nettoalaa kohti ilman aikajakajaa. Muita toiminnallisia yksiköitä ei tarkastella. Päästöjen ilmoittamisen yksikkö on kilogrammaa hiilidioksidiekvivalenttia, joka on lyhennetty muotoon kg CO 2. Lämmitetyn nettoalan määritelmä on rakennusmääräysten D mukaan: lämmitettyjen kerrostasoalojen summa kerrostasoja ympäröivien ulkoseinien sisäpintojen mukaan laskettuna. Lämmitetty nettoala voidaan laskea myös lämmitetystä bruttoalasta, josta on vähennetty ulkoseinien rakennusosa-ala. Toiminnallinen yksikkö soveltuu hyvin selvityksen tavoitteisiin ja mahdollistaa lisäksi erikokoisten ja -muotoisten rakennusten keskinäisen vertailun. Rakennuksia vertailtaessa on myös tarpeen varmistaa tekninen ja toiminnallinen vastaavuus. Toiminnallisen yksikön heikkous on se, että suuremman pinta-alan asunnot, joissa asuu sama määrä ihmisiä, voivat näyttää tehokkaammilta, jos niissä tietyt kiinteät tai lähes kiinteät päästöt voidaan jakaa suuremmalle asumispinta-alalle. Tällä ei ole kuitenkaan merkitystä tämän tarkastelun kannalta. PuuEra-kerrostalon tärkeimmät tunnusluvut näkyvät taulukosta 1. Rakennuksen tunnusluvut Arvo Yksikkö Asuntoja 27 kpl Huoneistoala 1 462,5 hm 2 Rakennusoikeudellinen kerrosala brm 2 Lämmitetty nettoala (250 mm seinäpaksuudella) nettom 2 Rakennuksen tilavuus rm 3 Taulukko 1 PuuEra-kerrostalon tärkeimmät tunnusluvut. Kiinteistöön kuuluu 113 m 2 ulkorakennus, joka sisältää väestönsuojan ja toimii muuten tavaravarastona. Ulkorakennus pidetään noin 15 C lämpötilassa. Lisäksi kiinteistöön kuuluu myös jätekatos. Autokatosta tai -talleja ei ole.

67 Sitran selvityksiä Tarkastelujärjestelmän rajaukset Elinkaari ja tarkastelujakso Hiilijalanjälki huomioi rakennuksen elinkaaren vaiheet kehdosta hautaan: raakaaineiden hankinta, materiaalien valmistus, rakentaminen, rakennuksen käyttö ja rakennuksen purku. Myös eri vaiheiden väliset kuljetukset on huomioitu. Kuva 2 Rakennuksen elinkaaren vaiheet. Kaikissa elinkaaren vaiheissa kuluu energiaa ja syntyy jätteitä. Rakennuksen elinkaaren vaiheista ainoa päästöjä vähentävä vaihe on materiaalien kierrätys rakennuksen elinkaaren päätteeksi, kun puurakenteista tuotetaan energiaa ja metallit ja muut raaka-aineet hyödynnetään korvaamaan uusioraaka-aineita. Rakennuksen käyttöaikana tai purkamisen jälkeen tapahtuvaa betonin karbonatisaatiota ei ole huomioitu päästölaskennassa. Teknisesti rakennuksen oletetaan kestävän käyttöä 100 vuotta, jonka jälkeen se puretaan. Elinkaariarviointi tehtiin kolmella eri pituisella käyttövaiheella, jotka ovat 30, 50 ja 100 vuotta. Syy eripituisiin tarkastelujaksoihin johtuu vaihtelevista käytännöistä, ja näin esitettynä tulos osoittaa tarkastelujakson merkityksen tulokseen. Kahteen ensimmäiseen arviointiin ei huomioida rakennuksen purkua, sillä rakennus todennäköisesti puretaan vasta 100 vuoden kuluttua. Sadan vuoden elinkaari perustuu rakentajan arvioon rakennuksen teknisestä kestävyydestä. Tarkastelujärjestelmän rajaukset Asumisen päästöihin luetaan tässä sekä kiinteistöstä että kiinteistön toiminnoista, asuntojen ja veden lämmityksestä ja asumisesta aiheutuva energiankulutus sekä kiinteistön rakenteiden huolto ja ylläpito. Asumisen aikaista vesi- tai jätehuoltoa ei ole huomioitu. Rakentamisen aikainen jätehuolto on huomioitu niiden toimittajien ja vaiheiden osalta, joilta jätehuollon tiedot ovat olleet saatavilla. Tarkastelussa on huomioitu kaikki rakennuksen merkittävät materiaalierät lattiatasoon saakka, eli kalusteet pois lukien. Mukana tarkastelussa ovat perustus, runkorakenteet, seinät ja väliseinät, ylä-, ala- ja välipohjat, ikkunat ja ovet, lattiamateriaalit, katto sekä suurimmat talotekniikan laitteet eli hissi, ilmanvaihtokoneet ja sprinklerijärjestelmä. Materiaalitiedot on koottu rakennuksen suunnittelu-, tilaus- ja toimitustiedoista sekä rakennuksen päätoimittajilta. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty asuntojen kalusteet ja keittiövarustus, sisustusratkaisut sekä vähämerkityksellisenä pidettävä talotekniikka. Näiden painoja ja osuutta rakennuksen päästöistä ei ole erikseen arvioitu. Pihan ja

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Vähähiilinen puukerrostalo

Vähähiilinen puukerrostalo Vähähiilinen puukerrostalo Puuidea 2016 Vantaa 17.03.2016 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkimuspäällikkö 1.Miksi vähähiilisyys? 2.Miten syntyy vähähiilinen kerrostalo? 3.Mahdollisuuksia puualalle EU: 10,9

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Savoy-teatteri, 2.12.2014 Hallitussihteeri Erja Werdi, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia

Lisätiedot

Townhouse energiatehokkaassa kaupunkiasumisessa

Townhouse energiatehokkaassa kaupunkiasumisessa Townhouse energiatehokkaassa kaupunkiasumisessa Rakennusfoorumi 07.06.2016 Matti Kuittinen Arkkitehti, TkT Kaupunkimainen vaihtoehto ekologiselle omakotiasumiselle? Kehitämme uutta talotyyppiä kaupunkialueen

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus

Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus Kestävän rakentamisen indikaattorit mitä on edessä? KyAMK / Vähähiilisen rakentamisen informaatiotilaisuus 30.09.2016 Matti Kuittinen Ydinindikaattorit Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin Julkiset vihreät

Lisätiedot

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Pakollinen liite rakennustyön tarkastusasiakirjaan ja toiseen hakuvaiheeseen / Compulsory supplement the construction

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Puun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk)

Puun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk) Puun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk) PUU-päivä TEMin osaseminaari: METSÄALAN STRATEGINEN OHJELMA Helsinki 29.11.2012 Tarja Häkkinen, Antti Ruuska, VTT 2 Tavoite Arvioida puun käytön potentiaa-lista

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Helsingin hallinto-oikeus Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Hankkeen taustaa Porvoon kaupunki, Suomen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Opiskelijoiden visioita vanhan elementtikerrostalon tulevaisuudesta. Pienempi = parempi?

Opiskelijoiden visioita vanhan elementtikerrostalon tulevaisuudesta. Pienempi = parempi? Opiskelijoiden visioita vanhan elementtikerrostalon tulevaisuudesta Pienempi = parempi? Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos Muuttuvan rakennetun ympäristön tutkimusryhmä Satu Huuhka arkkitehti

Lisätiedot

LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN

LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN Kimmo Lylykangas Arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy RAKENNUSOSAKOHTAISIIN VAATIMUKSIIN PERUSTUVA ENERGIATEHOKKUUSOHJAUS KOKONAISENERGIAMALLI E-luku

Lisätiedot

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

Kiertotaloustalo. VAETS-seminaari 20.1.2016. Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kiertotaloustalo. VAETS-seminaari 20.1.2016. Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kiertotaloustalo VAETS-seminaari 20.1.2016 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Rakentamisen ylikulutukseen pitää puuttua Maailman ylikulutuspäivä = ajankohta, jolloin globaali kulutus ylittää vuotuisen uusiutuvien

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,

Lisätiedot

Tontin pinta-ala: 2082m2

Tontin pinta-ala: 2082m2 Rakennuslautakunta 23 20.05.2015 Rakennuslupahakemus R2-2015 (6. kaupunginosan korttelin 82 tontti 5, Alppitie 10A, olohuoneen ja eteistilan laajennus ja muutos sekä terassin laajennus, lupaa haetaan jo

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Julkisivut kiertotaloudessa

Julkisivut kiertotaloudessa Julkisivut kiertotaloudessa Satu Huuhka arkkitehti SAFA, tohtorikoulutettava TTY Arkkitehtuurin laitos Muuttuvan rakennetun ympäristön tutkimusryhmä satu.huuhka@tut.fi 050-3009263 Kuka Satu Huuhka? Arkkitehti,

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola Puu sopii omakotitalorakentamiseen mainiosti tunnelmallinen ja kustannustehokas materiaali 2 Puu palaa ja lahoaa urbaaniin

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty?

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Satu Pahkala 6.6.2011 1 Satu Pahkala Esityksen sisältö Mikä on Hiilikukka? Miksi Hiilikukka? Miten laskenta on tehty Opit ja jatkosuunnitelmat 2 Satu Pahkala Fazerin

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus 18.11.2015 Energiatodistusten voimassaoleva säädöstausta - ajankohtaisia tapahtumia

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Energiatehokasta ja kestävää rakentamista

Energiatehokasta ja kestävää rakentamista Energiatehokasta ja kestävää rakentamista Rakennusteollisuuden näkökulmia energiatehokkuuteen Pekka Vuorinen Rakennusteollisuus RT ry Lahti 13.4.2011 ERA 17 ohjauksen kehitys 2012 Uudisrakentamisen energiamääräykset

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9. Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011. Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

BUILD UP SKILLS

BUILD UP SKILLS VANTAAN RAKENNUSVALVONTA BUILD UP SKILLS 9.12.2015 Hannu Mönkkönen tarkastusinsinööri Rakennusvalvontaviranomaisen työkalut ja säädösmaailma rakentamisen laadun keskiössä RAKENNUSVALVONTA Rakennusvalvonta

Lisätiedot

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin (JUHILAS) Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011 Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Betonipäivät & näyttely Helsingissä

Betonipäivät & näyttely Helsingissä Betonipäivät & näyttely Helsingissä 23.11.2011 Hyvä energiatehokkuus ja riskittömät rakenteet joko-tai vai sekäettä Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennusfysikaaliset

Lisätiedot

Rakennusmääräysten ja ohjeiden kehittyminen Tomi Toratti

Rakennusmääräysten ja ohjeiden kehittyminen Tomi Toratti 1 Rakennusmääräysten ja ohjeiden kehittyminen Tomi Toratti 19.11.2015 2 Sisältö Vuosi 2016 Palomääräykset - YM asetusluonnos rakennusten paloturvallisuudesta Jatkuva sortuma - YM asetus rakenteiden onnettomuuskuormia

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Rakennusjärjestyksen uusiminen

Rakennusjärjestyksen uusiminen Rakennusjärjestyksen uusiminen Vihdin kunta 22.11.2016 Pekka Laitinen johtava rakennustarkastaja Mikä on rakennusjärjestys? (MRL 14 ) Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN

VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN Päivitetty 29.4.2015 VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN 1.1 VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOJEN LIITTYMISMAKSUN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET Vaasan Veden vesi- ja viemäriverkostojen liittymismaksu on kiinteistökohtainen

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

What gets measured gets done

What gets measured gets done What gets measured gets done Ilmastonmuutos ja yritystoiminta, 1.11.2011 Hiilijalanjäljen laskenta 1. Ympäristövastuu ja hiilijalanjälki 2. Hiilijalanjälkilaskennan perusteet 3. Hiilijalanjäljen laskenta:

Lisätiedot

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Helsinki 18.11.2015 Janne Rasi, energia-asiantuntija 12.10.2007 Tekijän nimi Yleistä energiatodistuslaista Energiatodistuksen tarkoitus Ajankohtaista

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Teollisuustontin vuokraaminen KOY Minuntalli Lahdelle, kortteli tontti 18

Espoon kaupunki Pöytäkirja Teollisuustontin vuokraaminen KOY Minuntalli Lahdelle, kortteli tontti 18 13.04.2015 Sivu 1 / 1 1596/02.07.00/2015 38 Teollisuustontin vuokraaminen KOY Minuntalli Lahdelle, kortteli 85128 tontti 18 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Pulkkinen, puh. 046 877 1881 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. VAETS-yhdyshenkilöpäivä Ympäristöministeriö Maarit Haakana

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. VAETS-yhdyshenkilöpäivä Ympäristöministeriö Maarit Haakana Ajankohtaista ympäristöministeriöstä VAETS-yhdyshenkilöpäivä 20.1.2016 Ympäristöministeriö Maarit Haakana Lähes nollaenergiarakentaminen Erittäin korkea energiatehokkuus Energiantarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot