KORKEIMMALLE OIKEUDELLE. Valituslupahakemus ja valitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KORKEIMMALLE OIKEUDELLE. Valituslupahakemus ja valitus"

Transkriptio

1 KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Valituslupahakemus ja valitus ASIANAJOTOIMISTO TAPIO SUSILUOTO OY Asia Tekijänoikeusrikos ym. Hovioikeuden ratkaisu Helsingin hovioikeuden antama tuomio Nro 3571 (R 99/661) Valittaja Sonera Systems Oy osakeyhtiö, Helsinki Valittajan asiamiehet Asianajaja Teemu Kalliala, Helsinki Asianajaja Tapio Susiluoto, Helsinki OTK Ismo Kallioniemi, Helsinki Vastaajat Hanna-Maija Harjuvaara, Helsinki Jorma Olavi Stig Juselius, Nummi-Pusula Pertti Juha Antero Saivosalmi, Helsinki Pekka Johannes Salojää, Kerava VF Partner Oy, Helsinki I. VALITUSLUPAHAKEMUS 1. Aluksi 2 2. Valituslupaperusteet Ennakkopäätösperusteet 3 A. Tietokoneohjelman tekijänoikeussuoja_3 B. Tietokoneohjelman suojaaminen yrityssalaisuutena_ Muu painava syy_5 3. Perustelut 3.1. Tausta 3.2. Virallisen syyttäjän ja Systekin vaatimukset_ Hovioikeuden tuomio Tietokoneohjelman tekijänoikeussuoja ja tekijänoikeuslaki_ Ohjelmasuojadirektiivi_ Tekijänoikeuslain muutos Ohjelmasuojadirektiivin implementoinnin jälkeen voimassaoleva tekijänoikeuslaki Tietokoneohjelman tekijänoikeussuojan edellytykset tekijänoikeusneuvoston mukaan ja oikeuskirjallisuuden valossa 10

2 3.5. Tietokoneohjelma yrityssalaisuutena Oikeuskysymykset_11 A. Tietokoneohjelman tekijänoikeussuoja 11 B. Tietokoneohjelman suojaaminen yrityssalaisuutena_ Jutun ratkaisun poikkeuksellinen merkitys tietoliikenne- ja tietotekniikka-alalle 18 II. VALITUS Vaatimukset Perustelut Hovioikeuden tuomion virheellisyys_ Tekijänoikeusrikos Systekin tietokoneohjelman lähdekoodin kopiointi_ Systekin yksinoikeuden loukkaus Loukkauksen tahallisuudesta Ansiotarkoitus Huomattava haitta Yrityssalaisuuden väärinkäyttö Yrityssalaisuuden käsite_ Tieto on pidetty salassa Kommentit sisältävät elinkeinotoiminnassa käytettävää tietoa Tiedot on hankittu rikoslaissa rangaistavaksi säädetyllä teolla Systekin yrityssalaisuuksia on käytetty VF Partnerin liiketoiminnassa_ Taloudellisista seuraamuksista Systekin rangaistusvaatimuksen yksilöimisestä 31 2 I. VALITUSLUPAHAKEMUS 1. Aluksi Pyydämme kunnioittavasti, että korkein oikeus myöntää Sonera Systems Oyale luvan hakea muutosta tietokoneohjelman oikeudellista suojaa koskevaan Helsingin hovioikeuden tuomioon. Lyhyt kuvaus tapauksesta on seuraava: Sonera Systems Oy on Sonera Oyj:n täysin omistama tytäryhtiö. Sonera Systems Oy:n aiempi toiminimi on Systek Oy. Käytämme Sonera Systems Oy: stä j ä1j empänä nimitystä "Systek". Vuonna 1994 Systekin toimialana oli tietotekniikkaan liittyvien tuotteiden ja palveluiden valmistus, kauppa ja vuokraus, mitä toimintaa yhtiö edelleenkin jatkaa. Systek oli vuodesta 1987 alkaen toiminut VeriFone -nimisten maksupäätelaitteiden yksinmyyjänä Suomessa. Päätteitä käytetään elektroniseen maksuliikenteeseen. Maksupäätelaite lukee maksukortin (esim. pankki- tai

3 luottokortin), on yhteydessä maksunsaajan ja maksajan pankkeihin sekä toteuttaa maksutapahtuman. Maksupäätelaite on erityistyyppinen tietokone. Kukin pääte sisältää kaksi tietokoneohjelmaa: laitevalmistajan kehittämän käyttöjärjestelmän, j oka ohjaa päätteen sisäistä toimintaa ja Systekin kehittämän sovellusohjelman, joka toteuttaa laitteen ulkoiset toiminnot ja mahdollistaa maksun välittämisen. Huhtikuussa 1994 Sonera Oyj, silloiselta toiminimeltään Telecom Finland Oy, osti Systekin koko osakekannan. Välittömästi tämän jälkeen Systekin toimitusjohtaja Pertti Saivosalmi ja kuusi Systekin työntekijää, Harjuvaara, Juselius ja Salojää mukaan lukien, irtisanoutuivat tehtävistään. Kaupparekisteritietojen mukaan VF Partner Oy (jäljempänä "VF Partner"), jonka palvelukseen henkilövastaajat kevään 1994 aikana siirtyivät, oli Harjuvaaran omistama yhtiö vajaan viikon kuluttua tämän irtisanoutumisesta. Systekin sovellusohjelman ohjelmointi oli kestänyt noin 12 kuukautta. Sen sijaan kilpailevalla VF Partnerilla oli käytössään miltei toimiva maksupäätelaitteen sovellusohjelma jo kesäkuun alussa 1994, vaikka VF Partnerin ohjelmointitaitoiset työntekijät, Jorma Juselius ja Pekka Salojää olivat siirtyneet yhtiön palvelukseen vasta vajaa kuukausi aiemmin, toukokuun puolen välin jälkeen. Systekin käsityksen mukaan tämä on mahdollista vain siksi, että jutun henkilövastaajat olivat kopioineet Systekin sovellusohjelman lähdekoodin ja käyttäneet sitä hyväkseen VF Partnerin vastaavan ohjelman tekemisessä. Kaikki oikeudenkäynnin yhteydessä kuullut asiantuntijat - myös vastaajien itsensä nimeämä - ovat yhtä mieltä siitä, että VF Partnerilla on omaa ohjelmaa kehittäessään ollut käytössään ainakin osa Systekin sovellusohjelman lähdekoodista ja että ainakin osa VF Partnerin ohjelmasta on merkki merkiltä kopioitu Systekin sovellusohjelmasta. Siitä huolimatta alemmat oikeusasteet ovat hylänneet Systekin tekijänoikeuden loukkaukseen ja yrityssalaisuuden väärinkäyttöön perustuvat rangaistur- ja korvausvaatimukset. Jutun ratkaisun kannalta olennaiset oikeudelliset ongelmat ovat seuraavat: - Mitkä ovat tietokoneohjelman tekijänoikeussuojan edellytykset? - Saako tietokoneohjelman kolmannelta salattu suunnittelutieto eli ohjelman kommentoitu lähdekoodi oikeudellista suoj as yrityssalaisuutena? Pyydämme valituslupaa seuraavilla perusteilla: 2. Valituslupaperusteet 2.1. Ennakkopäätösperusteet Lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saada korkeimman oikeuden kannanotto seuraaviin kysymyksiin: A. Tietokoneohjelman tekijänoikeussuoja

4 A. l. Tietokoneohjelmalta edellytettävä teostaso Saako tietokoneohjelma Suomessa tekijänoikeuslain muutoksella (418/1993) implementoidun tietokoneohjelmien oikeudellista suojaa koskevan direktiivin (91/250/ETY; jäljempänä "ohjelmasuojadirektiivi") 1 artiklan 3. kohdan sisältämän tulkintaohjeen nojalla tekijänoikeussuojaa jo yksin sillä perusteella, että ohjelma on peräisin tekijältään eikä ole kopioitu, vai onko tietokoneohjelman Suomen tekijänoikeuslain mukaista suojaa saadakseen oltava samassa määrin luova ja omaperäinen, kuin mitä perinteisiltä kirjallisilta teoksilta on Suomessa vakiintuneesti vaadittu? A.2. Tietokoneohjelman osan tekijänoikeussuoja Saako tietokoneohjelman osa Suomessa implementoidun ohjelmasuojadirektiivin 4 artiklan sisältämän tulkintaohjeen nojalla tekijänoikeussuojaa suojaa pelkästään sillä perusteella, että ohjelma kokonaisuutena on alkuperäinen ja siksi tekijänoikeudellisesti suojattu, vai onko tekijänoikeudenhaltijan luvatta tapahtuva, alkuperäisen tietokoneohjelman yksittäisten osien käyttö Suomen tekijänoikeuslain mukaan sallittua, vaikka nuo yksittäiset osat ovat tekijänsä alkuperäisiä luomuksia? Jos tietokoneohjelman yksittäisten, tekijänsä alkuperäisesti luomien osien käyttö ilman ohjelman tekijänoikeuden haltijan lupaa on sallittua, onko yksittäisten osien käyttö sallittua myös siten, että useita osia käytetään toisiinsa yhdistettyinä? - Tietokoneohjelma tekijänoikeuslain 22 :ssä säädetyn lainausoikeuden kohteena Voiko tietokoneohjelma olla tekijänoikeuslain 22 :ssä säädetyn lainausoikeuden kohteena, kun ohjelman tekijänoikeudenhaltijalla on Suomessa implementoidun ohjelmasuojadirektiivin 4 artiklan sisältämän tulkintaohjeen nojalla yksinoikeus määrätä ohjelman tai sen osan toisintamisesta? Voiko tietokoneohjelmasta, joka on vain tietokoneen luettavassa muodossa, ottaa tekijänoikeuslain 22 :n tarkoittamia lainauksia? Jos tietokoneohjelma, joka on vain tietokoneen luettavassa muodossa, voi olla lainausoikeuden kohteena, voiko ohjelmasta tekijänoikeuslain 22 :n mukaan sisällyttää lainauksia toiseen, kaupallisesti levitettävään tietokoneohjelmaan, ja jos voi, salliiko tekijänoikeuslain 22 sen, että % kaupallisesti levitettävästä tietokoneohjelmasta on lainauksia toisesta, tekijänoikeussuojaa saavasta tietokoneohjelmasta? B. Tietokoneohjelman suojaaminen yrityssalaisuutena - Tietokoneohjelman lähdekoodi yrityssalaisuutena Onko tietokoneohjelman kommentoitu lähdekoodi yrityssalaisuus, kun lähdekoodi kommentteineen ei ole kenen tahansa tutkittavissa ja jos on, onko lähdekoodi kommentteineen korkeimman oikeuden ratkaisuista 1984-II-43 ja 1991:11 johdettavan oikeusohjeen mukaisesti yrityssalaisuus siitäkin huolimatta, että ammattimies kykenisi kohtuullisessa ajassa konstruoimaan vastaavat toiminnot toteuttavan tietokoneohjelman? B.2. Ohjelmoijan kirjoittamat kommentit yrityssalaisuutena - Ovatko ohjelman toimintaa kuvaavat, lähdekoodin oheen kirjoitetut kommentit yrityssalaisuuksia, vaikka lähdekoodi ilman kommentteja olisikin kenen tahansa tutkittavissa, mutta kommentit eivät?

5 2.2. Muu painava syy Valitusluvan myöntämiseen on myös painava syy, koska - tietokoneohjelmiin ja niiden käyttöön liittyvät taloudelliset arvot ovat huomattavia ja kasvavat edelleen; koska - monimutkaisen tietokoneohjelman kopiointi on teknisesti yksinkertaista, ja ohjelmiin liittyvät oikeudenloukkaukset siksi käsityksemme mukaan erittäin yleisiä; koska - loukkausten yleisyydestä ja niiden aiheuttaminen taloudellisten vahinkojen suuruudesta huolimatta tietokoneohjelmien oikeudenhaltijat eivät uskalla epäselvässä oikeudellisessa tilanteessa esittää tuomioistuimessa loukkauksiin perustuvia vaatimuksia, minkä seurauksena muuta kuin puhtaaseen ohjelmistopiratismiin liittyvää tuomioistuinkäytäntöä ei juurikaan ole olemassa; koska - pysyväksi jäädessään Helsingin hovioikeuden ratkaisu merkitsisi sitä, että Suomessa toisen omistaman tietokoneohjelman ja siihen liittyvän suunnittelutiedon saa ilman oikeudenhaltijan lupaa laillisesti kopioida, että toisen omistamaa tietokoneohjelmaa ja siihen liittyvää suunnittelutietoa saa laillisesti käyttää uuden ohjelman valmistamisessa, että osia toisen omistamasta tietokoneohjelmasta voi laillisesti kopioida uuteen ohjelmaan ja että näin valmistettua tietokoneohjelmaa voi vielä laillisesti hyödyntää kaupallisesti; ja koska - pysyväksi jäädessään Helsingin hovioikeuden ratkaisu niin muodoin olisi signaali siitä, että riski joutua suomalaisessa tuomioistuimessa tuomituksi tietokoneohjelmaan kohdistuvasta oikeudenloukkauksesta on häviävän pieni. 3. Perustelut 3.1. Tausta Oheistamme liitteeksi 1 kronologisen kuvauksen tapahtumainkulusta. - VF Partnerin tietokoneohjelman lähdekoodi sisältää Systekin lähdekoodin kommentteja. Koska näitä kommentteja ei voi saada mistään muualta kuin Systekin alkuperäisestä lähdekoodista, tämä osoittaa, että VF Partnerilla on ollut käytössään Systekin lähdekoodi, tai osia siitä. VTT on lähdekoodeja verratessaan tehnyt mm. seuraavat havainnot: "Useissa tapauksissa kommentit ovat täsmälleen samat lukuun ottamatta isoja ja pieniä kirjaimia. Riveiltä löytyy myös täsmälleen samoja välilyöntien ja tabulointimerkkien määriä, vaikka suunnittelukäytännössä ja käytetyissä ohjelmointityökaluissa ei ole mitään, mikä ohjaisi suunnittelijaa tiettyyn ulkoasuun. Joissakin tapauksissa ohjelmistot ovat täsmälleen samanlaisia myös sellaisilta osin (esim. rivin lopussa olevat tarpeettomat välilyönnit), joita hyvin laaditussa ohjelmatekstissä ei kuuluisi olla. Ainoa selitys tällaisille ohjelman toiminnan ja luettavuuden kannalta merkityksettömälle yhtenevyyksille on, että suunnittelun jossain vaiheessa on kopioitu tekstitiedostoja, jolloin niiden sisältö kopioituu merkki merkiltä jokaista yksityiskohtaa myöten. Edellä todetun [J perusteella voidaan pitää erittäin todennäköisenä, että YF Partners Oy: n lähdekielisen ohjelmiston lähtökohtana on käytetty Systek Oy:ltä kopioitua lähdekielistä ohjelmistoa" (Etptk 3426/R/7673/94 Li 2, s. 1 ja 8-9; kursivointi laatijan). Myös vastaajien asiantuntijanaan käyttämä professori Haikala on vahvistanut Systekin lähdekoodin kopioinnin lausunnossaan : "VTT:n raportin liitteistä [ ] löytyy joitakin muistipaikkoja, joissa hännät osuvat silmiinpistävän sopivasti kohdalleen ja kommentitkin ovat samankaltaisia. N'åiden muistipaikkojen osalta on helppo uskoa tiedostokopioinnin jossain vaiheessa tapahtuneen. [ ] Kopioinnin varmistanee se, että kaikkien neljän muistipaikan osalta samuusprosentti Systekin muistipaikkojen kanssa on 100 %.

6 (Osassa VF-Partnerin koodissa on käytetty lähtökohtana Systekin koodia ja muutamissa kohdissa on todennäköisesti tapahtunut tiedostokopiointi. [ ] Aikaisemman VTT:n lausunnon (Pulkkinen) lisäksi on mielestäni vain osoitettu, että todennäköisesti joidenkin muistipaikkojen osalta on tapahtunut jossain vaiheessa suora tiedostosta tiedostoon kopiointi" (s. 16 ja 24; kursivointi laatijan) Virallisen syyttäjän ja Systekin vaatimukset Virallinen syyttäjä on vaatinut henkilövastaajille rangaistusta tekijänoikeusrikoksesta sillä perusteella, että he ovat tekijänoikeuslain vastaisesti yksissä tuumin, tahallaan ja ansiotarkoituksessa kopioineet Systekin sovellusohjelman ja käyttäneet ohjelmaa muutetussa muodossa valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla sen yleisön saataviin. Systek on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen. Lisäksi Systek on vaatinut henkilövastaajille rangaistusta yrityssalaisuuden väärinkäytöstä sillä perusteella, että he ovat yksissä tuumin, tahallaan ja ansiotarkoituksessa kopioineet Systekin sovellusohjelman yrityssalaisuutena pidettävän kommentoidun lähdekoodin sekä käyttäneet sitä muutetussa muodossa valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla sen yleisön saataviin. Virallinen syyttäjä on yhtynyt Systekin rangaistusvaatimukseen. Systek on vaatinut henkilövastaajien tuomitsemista rangaistukseen mainituista rikoksista siksikin, että he ovat joka tapauksessa laittomasti kopioineet Systekin tietokoneohjelman lähdekoodista ainakin osan tai osia VF Partnerin tietokoneohjelmaan ja levittäneet näin valmistettuja ohjelmia yleisön saataviin. Vielä Systek on vaatinut vastaajilta hyvitystä ja korvauksia sekä laittomasti valmistettujen tietokoneohjelman kappaleiden hävittämistä. Vastaajat ovat kiistäneet vaatimukset Hovioikeuden tuomio Vantaan käräjäoikeus on hylännyt esitetyt rangaistus- ja korvausvaatimukset. Helsingin hovioikeus on pysyttänyt käräjäoikeuden ratkaisun. Hovioikeuden tuomion olennainen sisältö on esitetty alla siten, että hovioikeuden hyväksymät käräjäoikeuden päätösperustelut on kirjattu kursiivilla ja hovioikeuden lisäperustelut tavallisella tekstityypillä: "Systek Oy: n sovellusohjelma olisi ollut mahdollista toteuttaa useilla eri tavoilla. Ohjelma ei ole pelkkä mekaaninen ratkaisu, johon tehtävän suorittaja yleensä päätyisi. Systek Oy: n ohjelma on itsenäinen ja omaperäinen teos, joka saa tekijänoikeudellista suojaa. Ohjelman tekijänoikeudet ovat taloudellisten oikeuksien osalta siirtyneet Systek Oy:lle. Vaikka [Systek Oy:n] tietokoneohjelma kokonaisuutena ylittää teoskynnyksen ja saa siten suojaa tekijänoikeuslain mukaan, se ei tarkoita sitä, että myös ohjelman osa olisi tekijänoikeuslain mukaan suojattu. Selvitystä siitä, että Systek Oy: n ohjelma olisi kokonaisuudessaan kopioitu YF Partner Oy: n tietokoneelle, ei ole esitetty. [Systek Oy] ei ole näyttänyt, että [henkilövastaajat] olisivat kopioineet asianomistajan tietokoneohjelmasta sellaisen osan tai sellaisia osia, jotka olisivat niin omaperäisiä, että ne ylittäisivät teoskynnyksen.

7 Sen vuoksi syyte tekijänoikeusrikoksesta ja siihen perustuvat korvausvaatimukset on hylättävä. Systek Oy: n sovellusohjelman lähdekoodi ilman kommentteja on saatavissa maksupäätteeltä ja siitä pystyy selvittämään, miters ohjelma toimii. Maksupääte on vapaasti ostettavissa ja siten kenen tahansa tutkittavissa. Ohjelman kommenteilla ei voida katsoa olevan niin suurta merkitystä, että Systek Oy:llä olisi niiden osalta, lähdekoodin muilta osin ollessa julkinen, salassapitointressi. Systek Oy:n sovellusohjelman lähdekoodia ei voida pitää yhtiön yrityssalaisuutena. Kun [ ] ei edes koko asianomistajan tietokoneohjelman lähdekoodia kommentteineen voida pitää yrityssalaisuutena, ei myöskään yksittäisiä osia siitä kommentteineen voida pitää yrityssalaisuutena. Sen vuoksi syyte yrityssalaisuuden väärinkäyttämisestä ja siihen perustuvat vahingonkorvausvaatimukset on hylättävä. " Todettakoon vielä, että hovioikeuden tuomiossa viitatun VTT:n lausunnon laatija (Pulkkinen), on käräjäoikeudessa vahvistanut, että n. 10% Systekin ja VF Partnerin lähdekoodista on samanlaista, eikä vain samankaltaista, kuten hovioikeuden tuomioon on kirjattu Tietokoneohjelman tekijänoikeussuoja ja tekijänoikeuslaki Tekijänoikeuslain 1 :n mukaisesti sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen on tekijänoikeus teokseen. Lain 1 :n 2 momentin mukaisesti kirjallisena teoksena pidetään myös tietokoneohjelmaa. Saadakseen tekijänoikeudellista suojaa on teoksen saavutettava teoskynnys. Teoskynnys on kuitenkin vain. apukäsite, jonka avulla voidaan päätellä onko oikeudellisen arvioinnin kohde tekijänoikeudellista suojaa nauttiva luovan työn tulos. Pohjoismaisessa oikeustieteessä tekijänoikeudellisen suojan edellytyksiä on lähestytty sekä objektiivisten, että subjektiivisten vaatimusten kautta. Kiinnitettäessä huomio objektiivisiin seikkoihin, suojan edellytyksiä arvioitaessa tulisi huomioida lopputuloksen tilastollinen ainutkertaisuus ja päätellä sen kautta onko määrätty luomus jotain, jonka olisi voinut saada aikaan vain teoksen tekijä. Näkemyksen mukaisesti tekijänoikeudellisen suojan edellytyksenä on siten teoksen tilastollinen ainutkertaisuus. Tekijänoikeudellisen suojan saaminen ei kuitenkaan edellytä objektiivista uutuutta. Suojan saamiseksi riittää, että teos on tekijälleen subjektiivisesti uusi. Tekijänoikeuslaissa ei luonnollisesti ole lainsäädännön tasolla määritelty mitä muita seikkoja kuin teoksen subjektiivinen uutuus olisi huomioitava, jotta määrätty luomus täyttäisi tekijänoikeudellisen suojan edellytykset Ohjelmasuojadirektiivi Toukokuun 14. päivänä 1991 Euroopan yhteisöjen neuvosto antoi tietokoneohjelmien oikeudellista suojaa koskevan direktiivin (91/250/ETY; EU 604). Direktiivin 1 artiklan 3. kohdan mukaan tietokoneohjelmaa suojataan, jos se on omaperäinen siinä merkityksessä, että se on tekijänsä henkinen luomus. Muita arviointiperusteita ei saa soveltaa arvioitaessa, suojataanko ohjelmaa. Direktiivin 4 artiklan mukaan tietokoneohjelman tekijänoikeudenhaltijan yksinoikeudet käsittävät oikeuden seuraaviin toimiin tai niiden sallimiseen: a) tietokoneohjelman tai sen osan pysyvä tai tilapäinen toisintaminen millä tavoin ja missä muodossa tahansa; b) tietokoneohjelman muuttaminen sekä tämän toimen tulosten toisintaminen (kursivoinnit laatijan) Tekijänoikeuslain muutos

8 Ohjelmasuojadirektiivi implementoitiin Suomessa tekijänoikeuslain muutoksella (418/1993), joka tuli voimaan Lainmuutos perustuu hallituksen esitykseen 211/1992. Hallituksen esityksessä todetaan mm. seuraavaa: "Tekijänoikeuslain suoja kattaa kaikki erilaiset ohjelman ilmenemismuodot. Ohjelman tai sen osan versio, joka liittyy suunnitteluun ja yltää teostasoon, saa suojaa. [ ] Artiklan (1J määräykset eivät edellytä lainmuutoksia. Tietokoneohjelman oikeudenhaltijalle tulee myöntää [4] artiklan mukaiset yksinoikeudet. Ensimmäisen alakohdan [a] säännös valmistusoikeudesta vastaa tekijänoikeuslain 2 :n 1 ja 2 momenttia. Toisessa alakohdassa [b] mainitaan nimenomaisesti yksinoikeus muuttaa ohjelmaa. [ ] Tekijänoikeuslaissa ei ole nimenomaista säännöstä muuttamisoikeudesta. Kuitenkin tekijän yksinoikeudet kattavat 2 :n 1 momentin mukaan ohjelman valmistamisen ja yleisön saataviin saattamisen paitsi muuttamattomassa niin myös muutetussa muodossa.[ ] Direktiivi ei siten edellytä lain muuttamista" (s. 3-4.; kursivoinnit laatijan) Ohjelmasuojadirektiivin implementoinnin jälkeen voimassaoleva tekijänoikeuslaki Tekijänoikeuslain 1 :n mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Kirjallisena teoksena pidetään myös tietokoneohjelmaa. Lain 2 1 momentissa säädetään, että tekijänoikeus tuottaa yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin muuttamattomana tai muutettuna ja 2 2 momentissa, että kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa. Tekijänoikeuslain 4 :ssä todetaan, että sillä, joka on muunnellut teosta, ei ole oikeutta määrätä muunnelmasta tavalla, joka loukkaa tekijänoikeutta alkuperäisteokseen. Tekijänoikeuslain 12 :n mukaan julkistetusta teoksesta on lupa valmistaa muutama kappale yksityiseen käyttöön. Säännös ei kuitenkaan koske tietokoneella luettavassa muodossa olevaa tietokoneohjelmaa. Julkistetusta teoksesta on tekijänoikeuslain 22 :n mukaan lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa Tietokoneohjelman tekijänoikeussuojan edellytykset tekijänoikeusneuvoston mukaan ja oikeuskirjallisuuden valossa Tekijänoikeusneuvosto on antanut tässä asiassa lausunnon (199.8:16), jonka mukaan ohjelmasuojadirektiivin tietokoneohjelmaa koskevalle teosarvioinnille asettamat lähtökohdat ovat samat, kuin mitä Suomessa on vakiintuneesti teosarvioinnissa sovellettu. Edelleen tekijänoikeusneuvoston mielestä se seikka, että tietty aineisto kokonaisuutena on teos, ei automaattisesti tarkoita, että aineiston osat teosyhteydestään irrallisesti tarkasteltuina saisivat tekijänoikeussuojaa (s. 4 ja 6). Oikeuskirjallisuudessa tietokoneohjelman teoskynnyksestä on esitetty mm. seuraavia näkemyksiä: "Tietokoneohjelmien suojaa koskevan direktiivin (912/250/ETY) 1 artiklan kohdassa 3 määrätään: "Tietokoneohjelmaa suojataan, jos se on omaperäinen siinä merkityksessä, että se on tekijänsä henkinen luomus. Muita arviointiperusteita ei saa soveltaa arvioitaessa, suojataanko ohjelmaa." Määräys näyttäisi johtavan siihen, että Pohjoismaissa ja mm. Saksassa tunnettua teostasokynnyksen ylittämisen vaatimusta ei voitaisi ulottaa tietokoneohjelmiin. Näyttää siltä, että omaperäisyys ("originality") esiintyy EU-oikeudessa tietokoneohjelmien kohdalla sen sisältöisenä, joka tällä käsitteellä on common law -maissa: teos on peräisin tekijältään eikä ole kopioitu,

9 "Efter lagändringen 1989 rådde det inga tvivel om att det skulle ställas krav på verkshöjd för datorprogram. Efter 1992 års lagstiftning är denna inställning, som i stort har vidhållits av den svenske lagstiftaren, diskutabel. Direktivet (och därmed den svenska URL) grundas med andra ord på ett rent originalitetskrav i subjektiv bemärkelse, inte på något traditionellt verkshöjdskrav".haarman, Tekijänoikeus & Lähioikeudet, 1999, s. 58, liite 2 Koktvedgaard-Levin, Lärobok i Immateriakätt, 1995, s. 83, liite 3"Only computer programs which are original in the sense that they are the author's intellectual creation are protected. The recital states that in considering the issue of originality, no tests as to the qualitative or aesthetic merits of the program should be applied. Accordingly, it would appear that the test of originality is satisfied where it is shown that the program has not been copied from another source" 3 (kursivoinnit laatijan) Tietokoneohjelma yrityssalaisuutena Rikoslain 30:11 :n mukaan yrityssalaisuus on liike- tai ammattisalaisuus tai muu vastaava tieto, jonka elinkeinonharjoittaja pitää salassa ja jonka ilmaiseminen olisi omiaan aiheuttamaan hänelle vahinkoa. Se, mitä kaupallisen tietokoneohjelman käyttäjälle luovutetaan, on ohjelman konekielinen koodi. Käyttäjä ei kuitenkaan saa. haltuunsa ohjelmaa kehitettäessä kirjoitettua alkukielistä lähdekoodia ja ohjelmoijan sen oheen kirjoittamia ohjelmakuvauksia eli kommentteja. Näitä ohjelmakuvauksia ei toimiteta käyttäjälle silloinkaan, jos käyttäjälle poikkeuksellisesti luovutetaan ohjelman alkukielinen versio.ruotsissa Jan Rosen kirjoittaa tietokoneohjelmasta yrityssalaisuutena näin: "Obviously, software put on the market seldom fullfil these requirements of the Act on Trade Secrets, even though "technical information" may without doubt comprise e.g. the source code of a computer program". (kursivointi laatijan).yrityssalaisuuden väärinkäyttöä koskeva rikoslain 30:6 vastaa asialliselta sisällöltään kumottua SopMenL:n 4 4 momenttia (HE 66/1988, s. 78), jonka mukaan se, "(j]oka on saanut toiselta tiedon liikesalaisuudesta, teknisestä esikuvasta tai teknisestä ohjeesta tietäen, että tämä on hankkinut tai ilmaissut tiedon oikeudettomasti, ei saa sitä käyttää tai ilmaista". Yrityssalaisuuden väärinkäytön rangaistavuus edellyttää, että tekijä tietää yrityssalaisuuden saaduksi jollain rikoslaissa rangaistavaksi säädetyllä teolla, mutts. ei välttämättä sitä, millä teolla. Säännös ei myöskään edellytä, että käyttäjän tai luovuttajan olisi tullut saada tieto suoraan sen rikoksen tekijältä, joka tiedon on hankkinut (Heinonen ym., Rikosoikeus, 1999, s. 688) Oikeuskysymykset A. Tietokoneohjelman tekijänoikeussuoja Sellaista julkaistua oikeuskäytäntöä, joka koskisi tietokoneohjelmaan ohjelmasuojadirektiivin sisältämien tulkintaohjeiden mukaan sovellettavaa teoskynnystä, tietokoneohjelman osan tekijänoikeussuojaa tai tietokoneohjelmaan kohdistuvaa lainaamista, ei ole olemassa. Tritton, Intellectual Property in Europe, 1996, s. 226, liite 4 Rosen, Swedish Software Law, 1995, s. 62, liite 512 A.1. Tietokoneohjelmalta edellytettävä teostaso Ohjelmasuojadirektiivin 1 artiklan 3. kohdan mukaan tietokoneohjelma saa tekijänoikeussuojaa, jos se on tekijänsä henkinen luomus. Muita arviointiperusteita ei saa soveltaa. Direktiivi on implementoitu Suomessa vuoden 1994 alussa voimaan astuneella tekijänoikeuslain muutoksella. Tekijänoikeuslakiin ei tehty direktiivin 1 artiklan johdosta muutoksia. Koska direktiivi on

10 implementoitu Suomessa, sisältää se lainkäyttäjää sitovan tulkintaohjeen. Tämän tulkintaohjeen mukaisesti tietokoneohjelman tekijänoikeudellisen suojan edellytykseksi voidaan asettaa vain ohjelman alkuperäisyys siinä mielessä, että ohjelma on peräisin tekijältään, eikä ole kopio. Suhteutettuna pohjoismaiseen näkemykseen tekijänoikeudellisen suojan edellytyksistä, määräys johtaa siihen, että arvioitaessa tietokoneohjelman tekijänoikeudellisen suojan edellytyksiä, arviointi on suoritettava yksinomaan subjektiivisten seikkojen avulla. Mikäli ohjelma on tekijälleen subjektiivisesti uusi, se nauttii tekijänoikeudellista suojaa. Sen sijaan, maiden arviointiperusteiden soveltaminen on nimenomaisesti kielletty. Tietokoneohjelman tekijänoikeudellisen suojan edellytykseksi ei voida asettaa mitään tilastollista ainutkertaisuutta, ohjelman laatua koskevia edellytyksiä, esteettisiä seikkoja tai mitään muitakaan ei-subjektiivisia edellytyksiä. Tietokoneohjelman ollessa tekijälleen subjektiivisesti uusi, se nauttii tekijänoikeudellista suojaa. Pelkän omaperäisyyden vaatimukseen tietokoneohjelman tekijänoikeudellisen suojan edellytyksenä on ottanut kantaa myös Marjut Salokannel kirjassaan "Ownership of Rights in Audiovisual Productions": "The European definition of originality emerged already in the Green Paper on copyright, in which the European Commission stated that a work is original if it is the result of author's Intellectual creation and is not a copy of another work. This approach was affirmed in directive 91/250/EEC on the legal protection of computer programs, in which it is stipulated that "a computer program is protected if it is original in the sense that it is the author's own intellectual creation (emphasis added). No other criteria shall be applied to determine its eligibility for protection. In the recitals it is furthermore prohibited to apply any tests based on the qualitative or aesthetic merits of the computer program Salokannel, Ownership of Rights in Audiovisual Productions, 1997, s. 61, Liite 6. Näkemys tietokoneohjelman tekijänoikeudellisen suojan perustumisesta puhtaan subjektiivisiin kriteereihin on hyväksytty myös pohjoismaisessa oikeuskirjallisuudessa. Johtavista pohjoismaisista tekijänoikeuden asiantuntijoista Koktvedgaard, Levin ja Haarmann katsovat Salokanteleen tavoin tietokoneohjelmien suojan edellytysten perustuvan pelkkään alkuperäisyyteen (ks edellä).puhtaan alkuperäisyyden vaatimukseen tietokoneohjelman tekijänoikeudellisen suojan edellytyksenä on Saksan oikeuden valossa ottanut kantaa myös Thomas C. Vinje kirjassa "International Intellectual Property Law". Hänen käsityksensä mukaisesti: "[T]he Software Directive also assures that no special degree of creativity is required for a program to qualify as an original work in the copyright sense".6 Koska tietokoneohjelmien tekijänoikeudellisen suojan edellytyksenä on pelkkä. alkuperäisyys subjektiivisessa merkityksessä, on jokainen alunperin tekijänsä luoma ohjelma ja sen osa suojattu tekijänoikeuslain puitteissa sellaisenaan. Vantaan käräjäoikeus ja Helsingin hovioikeus ovat tulkinneet tekijänoikeuslakia niin, että tietokoneohjelmalta edellytettävä teostaso olisi sama, kuin millä tahansa perinteisellä teoksella. Tulkinta on väärä. Ohjelmasuojadirektiivin sanamuoto on ehdoton, ja edellä lainattujen kirjoittajien tulkinta direktiivin tarkoittamasta teostasosta näkemyksemme mukaan oikea. Tietokoneohjelmaa koskevan teosarvioinnin lähtökohdat eivät ole samat, kuin mitä Suomessa on vakiintuneesti sovellettu. Perinteisiin kirjallisiin teoksiin sovellettua luovuuden ja omaperäisyyden vaatimusta ei voi kohdistaa tietokoneohjelmaan. Suomen voimassaolevan oikeuden mukaan tietokoneohjelma saa tekijänoikeussuojaa, kunhan se on tekijänsä tekemä eikä ole kopio. A.2. Tietokoneohjelman osan tekijänoikeussuoja Tekijänoikeuslain 2 :n mukaisesti tekijänoikeudenhaltijalla on yksinoikeus valmistaa teoksen kappaleita muuttamattomana tai muutettuna ja saattaa teos yleisön saataviin. Tämä yksinoikeus on absoluuttinen sikäli kuin sitä ei ole erikseen rajattu. Lain 4 :ssä yksinoikeuden laajuutta on vielä

11 tarkennettu siten, ettei teosta muunnelleella taholla ole mitään sellaisia oikeuksia, jotka voisivat loukata tekijänoikeutta alkuperäisteokseen.6 Vinje, International Intellectual Property Law, 1997, s. 429, Bite 7 Tietokoneohjelman tekijänoikeudenhaltijan yksinoikeuden sisältö on määritelty tarkemmin ohjelmasuojadirektiivissä. Ohjelmasuojadirektiivin 4 artiklan a) kohdan mukaan oikeudenhaltijalla on yksinoikeus tietokoneohjelman osan pysyvään tai tilapäiseen toisintaminen millä tavoin ja missä muodossa tahansa. Direktiiviä implementoitaessa Suomen tekijänoikeuslakia ei 4 artiklan johdosta muutettu. Hallituksen esityksen 1992:211 mukaisesti tekijänoikeuslain olemassa oleva 2 :n yksinoikeus vastaa sisällöllisesti ohjelmistodirektiivin 4 artiklaa. Ohjelmasuojadirektiiviin perustuvan laintulkinnan mukaisesti ohjelman tekijänoikeudenhaltijan oikeudet ulottuvat jokaiseen tietokoneohjelman osaan, mikäli nämä osat ovat alunperin oikeudenhaltijan luomia ja siten subjektiivisesti uusia., Tällaisten tietokoneohjelmien osien kappaleiden valmistamisen salliminen tai kieltäminen on tekijänoikeudenhaltijan yksinoikeus. Helsingin hovioikeus on tuomionsa perusteluissa tekijänoikeusneuvoston lausuntoon 1998:16 tukeutuen todennut, että vaikka Systekin tietokoneohjelma kokonaisuutena ylittää teoskynnyksen ja saa siten suojaa tekijänoikeuslain mukaan, se ei tarkoita, että myös ohjelman osa olisi tekijänoikeuslain mukaan suojattu. Hovioikeuden näkemys on väärä. Ohjelmasuojadirektiivin 4 artikla ulottaa tekijänoikeussuojan tietokoneohjelman osiin. Suoja kattaa minkä tahansa osan tietokoneohjelmasta, kunhan ohjelma ja sen osa ovat tekijänsä alkuperäinen luomus. Kun Suomen kansallinen lainsäädäntö on mukautettu direktiivin mukaiseksi, on tietokoneohjelman osan oikeudellista suojaa koskeva määräys tässä maassa voimassaolevaa oikeutta. Tosin kuin Helsingin hovioikeus on katsonut, tietokoneohjelman osa on tekijänoikeuslain mukaan suojattu aina, kun kyseinen osa ja tietokoneohjelma kokonaisuutena ovat tekijänsä alkuperäinen luomus. A.3. Tietokoneohjelma tekijänoikeuslain 22 :ssä säädetyn lainausoikeuden kohteena Ohjelmasuojadirektiivin 5 ja 6 artiklat sisältävät tyhjentävän luettelon tietokoneohjelman oikeudenhaltijan yksinoikeuksiin kohdistuvista rajoituksista: Jos ohjelma on hankittu laillisesti, oikeudenhaltijan lupaa ei tarvita esim. käyttö- tai varmuuskopioiden valmistamiseen eikä tietokoneohjelman analysoinnin yhteydessä tapahtuvaan koodin toisintamiseen. Direktiivin implementoinnin yhteydessä vastaavat rajoitukset lisättiin Suomen tekijänoikeuslakiin, jonka 25j ja 25k :iin ne nyt sisältyvät. Lainausoikeutta koskevaa 22 :ää ei muutettu. Jos tietokoneohjelmasta ottaa lainauksen, on lainauksen kohteena ohjelman osa. Tietokoneohjelman lainaaminen tarkoittaa siten sen osan toisintamista. Ohjelmasuojadirektiivin 4 artiklan mukaan osan toisintaminen on tietokoneohjelman tekijänoikeudenhaltijan yksinoikeus. Direktiivissä luetellut poikkeukset tekijänoikeudenhaltijan yksinoikeuksiin eivät sisällä mainintaa siitä, että julkistetusta tietokoneen luettavassa muodossa olevasta tietokoneohjelmasta olisi lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa". Tämä tarkoittaa sitä, että tekijänoikeudenhaltijan luvatta tapahtuva tietokoneohjelman lainaaminen - kuten muukin ohjelman toisintamiseen (tekijänoikeuslain 25j ja 25k :ssä mainittuja tilanteita lukuun ottamatta) - on kiellettyä. Jos tapausta verrattaisiin tavalliseen kirjalliseen teokseen, voitaisiin ajatella siteeraamisoikeuden soveltuvuutta. Siteerausoikeus on kuitenkin tekijänoikeuden rajoitus ja sellaisena poikkeussäännös. Säännöstä tulkitaan suppeasti ja sen soveltaminen tutee kysymykseen vain säännöksen sanamuodon mukaisella ydinalueella. Ollakseen luvallinen, on sitaatin

12 ennenkaikkea oltava hyvän tavan mukainen. Hyvää tapaa vastaan katsotaan rikottavan taas silloin, jos lainaaminen ei sisällä mitään siteeraamiselle ominaista funktiota. Siteerattaessa tietokoneella luettavassa muodossa olevaa tietokoneohjelmaa, ei yksikään lainauksen funktioista täyty. Lainausoikeudelle on Kivimäen mukaan (Kivimäki, Uudet tekijänoikeus- ja valokuvauslait) kolme ominaista funktiota. Sitaattia voi käyttää henkisen luomistyön spans teoksen kehittämiseksi, vetoamistarkoituksessa ja mielipiteen vapauden käyttämiseksi. Tietokoneella luettavassa muodossa olevan tietokoneohjelman kohdeyleisö on siis tietokone. Teoksen kohdeyleisön ollessa tietokone ei yksikään mainituista siteeraamisen funktioista toteudu. Tietokone vain suorittaa sille annetut käskyt. Tietokoneen luettavaksi tarkoitetun ohjelman käyttäminen toisen ohjelman osana ei täytä vetoamistarkoitusta, koska ohjelmalla ei voida vedota mihinkään. Ohjelman osien käyttäminen ei myöskään vähimmässäkään määrin edistä mielipiteenvapautta, koska mielipiteillä ei ole merkitystä tietokoneelle. Myöskään ohjelmien osien käyttäminen ei edistä henkistä luomistyötä koska esteettisillä arvoilla ei tietokoneelle ole merkitystä. Mainituista syistä johtuen on selvää, ettei tietokoneella luettavassa muodossa olevan tietokoneohjelman "siteeraaminen" toisen ohjelman osana täytä yhtäkään vetoamisoikeudelle ominaista tarkoitusta. Tietokoneella luettavassa muodossa olevan tietokoneohjelman "siteeraamisen" ainoa tarkoitus on vain oman työn säästäminen. Koska siteeraamisen funktiot puuttuvat, ei kyseessä voi koskaan olla hyvän tavan mukainen lainaaminen. Hyvän tavan mukaisuuden ollessa laillisen siteeraamisen välttämätön edellytys, ei tietokoneen keskusyksikölle tarkoitettua ohjelmaa voida koskaan lainata sen edellytysten puuttuessa siinä. Kivimäki, Uudet tekijänoikeus- ja valokuvauslait, 1966, s Tietokoneohjelman osan toisintaminen on ohjelman oikeudenhaltijan yksinoikeus. Tietokoneen luettavissa olevan tietokoneohjelman toisintaminen tekijänoikeuslain 22 :n nojalla on kiellettyä. B. Tietokoneohjelman suojaaminen yrityssalaisuutena Julkaistua oikeuskäytäntöä, joka koskisi tietokoneohjelman kommentoidun lähdekoodin suojaamista yrityssalaisuutena, ei ole olemassa. Käyttäjälleen luovutettu kaupallinen tietokoneohjelma on yleensä konekielinen. Jos tätä konekielistä ohjelmaa kuvataan kaupalliseksi tuotteeksi, on ohjelmoijan alun perin kirjoittama lähdekielinen koodi kommentteineen tuon tuotteen piirustus ja sen toimintojen selitys. Piirustusten suojaa koskevia tuomioistuinratkaisuja on annettu: Korkein oikeus on ratkaisussaan 1991:11 katsonut, että kun nostolava-autojen piirustukset eivät sisältäneet sellaisia yksityiskohtaisia tietoja autojen rakenteesta, jotka eivät olisi ilmenneet suoraan autoista ja kun autot olivat vapaasti hankittavissa ja siten kenen tahansa tutkittavissa, piirustuksiin ei sisältynyt SopMenL:ssa tarkoitettuja liikesalaisuuksia. Koska piirustukset kuitenkin olivat teknisiä esikuvia, niiden väärinkäyttö oli rangaistava liikesalaisuuden väärinkäyttönä (Vantaan käräjäoikeus on tässä asiassa käyttänyt samoja perusteluita päätyen kuitenkin päinvastaiseen lopputulokseen; laatijan huomautus). Ratkaisussa 1984 II-43 korkein oikeus on pitänyt selvitettynä, että vastaaja oli uuden työnantajansa lamellimattokonetta suunnitellessaan käyttänyt hyväkseen entiselle työnantajalleen kuuluneita piirustuksia taikka entisen työnantajan työssä tekemiensä piirustusten luonnoksia. Samojen toimintaperiaatteiden mukaan rakennettuja koneita vastaavanlaiseen tarkoitukseen oli ollut olemassa ja koneiden oli näytetty olleen pääosiltaan tunnettuja ennestään ja ammattimiehelle suhteellisen yksinkertaisia rakenteeltaan. Ammattimies olisi pystynyt kohtuullisessa ajassa konstruoimaan vastaavanlaisen koneen. Vaikka entisen työnantajan koneen toimintaperiaate ja rakenteen pääpiirteet olivat olleet tunnetut, yksityiskohtaiset tiedot koneesta olivat liikesalaisuuksia. B.1. Kommentoitu lähdekoodi yrityssalaisuutena

13 Koska kaupallisen tietokoneohjelman oikeudenhaltija ei koskaan luovuta hallustaan alkuperäistä lähdekoodia kommentteineen, pysyvät alkuperäinen koodi ja kommentit salaisina, ellei niitä lainvastaisesti oikeudenhaltijan hallusta viedä. Tekijänoikeuslain 25k :ssä säädetty rajoitus tietokoneohjelman tekijänoikeudenhaltijan yksinoikeuksiin sallii tietyissä tapauksissa ohjelman konekielisen version kääntämisen ihmisen luettavissa olevaan muotoon, joka muistuttaa alkuperäistä lähdekielistä versiota (HE 211/1992, s. 10). Kääntämällä ei kuitenkaan milloinkaan saa esille alkuperäistä lähdekielistä ohjelmaa eikä sen oheen kirjoitettuja ohjelmakuvauksia, kommentteja. Korkeimman oikeuden ratkaisuista 1991:11 ja 1984-II-4.3 johdettavan oikeusohjeen mukaan alkuperäinen kommentoitu lähdekoodi on suojattu. Tietokoneohjelman lähdekoodi kommentteineen on alkuperäistä ohjelmoijan kirjoittamaa koodia ja ohjelman kuvausta, joka samalla tavalla kuin teknisen laitteen piirustus ilmaisee valmiin tuotteen rakenteen. Kaupallisen tietokoneohjelman oikeudenhaltijalla on aina tahto ja intressi pitää lähdekoodi kommentteineen salaisena. Koska lähdekoodia kommentteineen ei saa esille mistään ohjelmaversiosta, pysyy se myös tosiasiallisesti salassa. Siksi tietokoneohjelman lähdekoodi kommentteineen on yrityssalaisuus. B.2. Ohjelmoijan kirjoittamat kommentit yrityssalaisuutena Tekijänoikeuskomitean mukaan tietokoneohjelman suunnittelutiedolla voi olla liike- ja yrityssalaisuuden luonne. Tällaista tietoa ovat esimerkiksi ohjelmakuvaukset (= kommentit), joita ohjelmoija merkitsee alkukielisen ohjelmarivin (= lähdekoodin) oheen. Ohjelmakuvauksia ei yleensä toimiteta ohjelman käyttäjälle silloinkaan, kun ohjelman alkukielinen versio luovutetaan tilaajalle. Kun ohjelman käyttäjälle luovutetaan ainoastaan ohjelman konekielinen versio, on vastaavan alkukielisen ohjelman rekonstruointi ilman ohjelmakuvauksia käytännössä mahdotonta.$ Systekin tietokoneohjelman ohjelmointikielestä johtuen ohjelman lähdekoodi ja konekielinen koodi ovat toistensa kaltaiset. Vaikka vastaajat olisivatkin käytännössä kyenneet tutkimaan Systekin alkuperäistä koodia, mitä he eivät tosin ole väittäneet tehneensä, he eivät ole (laillisin keinoin) voineet saada käyttöönsä tuon koodin ohjelmakuvauksia, kommentteja. Ratkaisuista KKO 1991:11 ja 1984-II-43 voidaan päätellä, että tietokoneohjelman lähdekoodin kommentteihin sisältyvät yksityiskohtaiset tiedot ohjelmasta ovat suojattuja siitäkin huolimatta, että ohjelmoinnin ammattilainen pystyisi kohtuullisessa ajassa konstruoimaan toiminnallisesti vastaavanlaisen tietokoneohjelman. Lähdekielisen tietokoneohjelman oheen merkityt kommentit ovat ohjelman valmistusmenetelmään ja tuotekehittelyyn liittyvää teknistä tietoa, jos ilman täysin vastaavan lähdekielisen ohjelman rekonstruointi on mahdotonta. Kaupallisen tietokoneohjelman oikeudenhaltijalla on siten aina paitsi tahto, myös intressi pitää ohjelman lähdekoodin oheen kirjoitetut kommentit salassa. Koska kommentteja ei milloinkaan saa esille käyttäjälle luovutetusta ohjelmasta, pysyvät ne aina salassa. Tietokoneohjelman lähdekoodin oheen merkityt kommentit ovat yrityssalaisuuksia. 8 Tekijänoikeuskomitea, IV osamietintö, 1987, s , liite Jutun ratkaisun poikkeuksellinen merkitys tietoliikenne- ja tietotekniikka-alalle Yritystoiminnassa tarvittavan tietotaidon ja yritysten kehitystavoitteita koskevan tiedon tarve ja taloudellinen merkitys on nopeasti lisääntynyt. Tietoliikenne- ja tietotekniikka-aloilla yrityksen

14 kannattavuus on miltei yksinomaan sidoksissa yrityksen teknisen tietämyksen pysymiseen alan huipulla. Samanaikaisesti tiedon säilyttäminen ja välittäminen sähköisissä tietojärjestelmissä on synnyttänyt uusia mahdollisuuksia loukata tiedon koskemattomuutta. Kehitys on lisännyt tiedon suojaamistarpeen merkitystä. "[T]ietokoneohjelmien kehittäminen vaatii huomattavia inhimillistä, teknisiä ja taloudellisia voimavaroja, samalla kun tietokoneohjelmien jäljentämisestä aiheutuvat kustannukset jäävät murtoosaan siitä, mitä niiden kehittäminen vaatii[. T]ietokoneohjelmilla on yhä suurempi merkitys useilla eri aloilla, ja tietokoneohjelmateknologiaa voidaan tämän vuoksi pitää keskeisenä [Euroopan] yhteisön teollisen kehityksen kannalta" (91/250/ETY). Suomi mielletään tänä päivänä maailmanlaajuisesti tietoliikenteen ja -tekniikan edelläkävijämaaksi. Kyseisen teollisuudenalan merkitystä Suomen kansantaloudelle kuvaa esimerkiksi se, että Helsingin pörssin päälistalla noteerattujen alan yritysten markkina-arvo oli tammikuun lopussa 2000 noin 284 miljardia euroa eli osapuilleen tuhatseitsemänsataaneljämiljardia ( ) markkaa. ja se, että tietoliikenne- ja tietotekniikkayritysten markkina-arvo tammikuun lopussa 2000 muodosti noin 78 %:a kaikkien kyseisellä listalla noteerattujen yritysten yhteisestä markkina-arvosta. Tietokoneohjelmistoteollisuuden merkitys Suomen ja koko Euroopan taloudelle on siis erittäin suuri. Tietokoneohjelmien oikeudellinen suojan tarve ja tämän suojan täsmällinen sisältö ovat äärimmäisen tärkeitä kysymyksiä - ei ainoastaan ohjelmistoteollisuuden - vaan myös Suomen kansantalouden näkökulmasta. Helsingin hovioikeuden tuomiosta välittyy uhkakuva siitä, että vaikka Suomi onkin tietoliikenteen ja tietotekniikan tuotekehittelyssä suuravalta, olisi se samalla alan oikeudellista suojaa arvioitaessa kehitysmaa. Hovioikeuden tuomion jääminen lopulliseksi merkitsisi esimerkiksi sitä, että suomalaisvalmisteisen matkapuhelimen sisältämistä tiekoneohjelmista olisi tässä maassa laillista kopioida osia vaikkapa ruotsalaisvalmisteiseen matkapuhelimeen sisällytettäviin tietokoneohjelmiin. Jos hovioikeuden tuomio kuvastaisi voimassaolevaa oikeutta, ei alan tuotekehittelylle olisi Suomessa edellytyksiä. Helsingin hovioikeuden tulkinta tietokoneohjelman oikeudellisesta suojasta on Suomessa voimassa olevan oikeuden vastainen. II. VALITUS 1. Vaatimukset Vaadimme, että Helsingin hovioikeuden tuomio kumotaan kokonaisuudessaan, että Sonera Systems Oy vapautetaan velvollisuudesta korvata vastaajien oikeudenkäyntikulut ja että: 1) Pekka Salojää, Pertti Saivosahni, Jorma Juselius ja Hanna-Maija Harjuvaara tuomitaan rangaistukseen tekijänoikeusrikoksesta j a yrityssalaisuuden väärinkäytöstä käräjäoikeudessa esitettyjen rangaistusvaatimusten perusteella tai ainakin siten rajoitettuna, että he ovat kopioineet osan tai osia asianomistajan tietokoneohjelmasta VF Partners -tietokoneohjelmaan, valmistaneet näin valmistetun ohjelman kappaleita ja levittäneet näin valmistettuja ohjelmia yleisön saataviin. 2) Pekka Salojää, Pertti Saivosalmi, Jorma Juselius, Hanna-Maija Harjuvaara j a VF Partner Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti maksamaan Sonera Systems Oy:lle tekijänoikeuslain 57 :n tarkoittamana kohtuullisena hyvityksenä tietokoneohjelman tekijänoikeuslain vastaisesta käytöstä markkaa seuraavasti:

15 2.1) markkaa vuodelta 1994 ja markkaa vuodelta 1995 laillisine viivästyskorkoineen lukien, 2.2) markkaa vuodelta 1996 laillisine viivästyskorkoineen lukien ja 2.3) markkaa vuodelta 1997 laillisine viivästyskorkoineen lukien. 3) Vaihtoehtoisesti Sonera Systems Oy vaatii, että edellä mainitut vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan yrityssalaisuuden väärinkäytön aiheuttamana taloudellisena vahinkona markkaa laillisine viivästyskorkoineen. 4) Sonera Systems Oy vaatii, että edellä kerrotut vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan tekijänoikeuslain 57 :n 2 momentin tarkoittamana muuna haittana ja menetyksenä asiasta aiheutuneet selvittelykulut ,42 markalla laillisine viivästyskorkoineen lukien tai vaihtoehtoisesti oikeudenkäyntikuluina laillisine viivästyskorkoineen. 5) Sonera Systems Oy vaatii, että VF Partner Oy:n hallussa olevat laittomasti valmistetut tietokoneohjelmien kappaleet, jotka soveltuvat Verfifone 420 ja 460-tyyppisten maksupäätteiden ohjaamiseen määrätään hävitettäväksi tekijänoikeusalain 58 :n perusteella. 6) Kaikki edellä kohdassa 2 tarkoitetut vastaajat on velvoitettava yhteisvastuullisesti korvaamaan Sonera Systems Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen sen mukaan kuin niitä on vaadittu käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa. Vielä Sonera Systems Oy vaatii, että vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan oheisista oikeudenkäyntikululaskelmista ilmenevät oikeudenkäyntikulut korkeimman oikeuden osalta laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua siitä, kun korkein oikeus on antanut asiassa tuomionsa. 2. Perustelut Uudistamme kaiken aiemmin lausutun, viittaamme valituslupahakemukseen sekä pyydämme kunnioittavasti saada esittää seuraavaa: Alkuperäinen koko Systekin ohjelman kopiointitapahtuma ilmenee parhaiten lähdekoodien vertailussa, jonka ovat suorittaneet alkuperäiset ohjelmoitsijat Pyyhtiä ja Kaarteenaho, sekä VTT:n tutkijat Heikkilä, Tommila ja Pulkkinen. Lähdekoodin kopiointi on edellä kerrottujen todistajien kertomana vahvistettu sillä, että varsinainen ohjelmakoodi on osittain samanlaista, ohjelmakoodin lisäksi lähdekooditasolla on havaittu asianomistajan ja vastaajien ohjelmassa satoja samanlaisia ohjelman toimintaan vaikuttamattomia "näkymättömien" merkkien joukkoja (häntiä), jotka ovat alunperin käytetyillä ohjelmointityökaluilla näkymättömiä, mutta saadaan näkyviksi uudemmilla ja kehittyneemmillä ohjelmointityökaluilla. Lisäksi asianomistajan ja vastaajien ohjelmassa on samoja alkuperäisten ohjelmoitsijoiden tekemiä virheitä ja samoja lähdekoodin kommentteja. Laittomasti lopulliseen yleisölle levitettäviin ohjelmiin kopioitu osa tai osat käsittää koko VF Partnerin ohjelmasta noin 40 % siten, että ohjelman tietoliikenneosan muistipaikoista 90% sisältää kopioitua ohjelmakoodia ja sovellusohjelman muista muistipaikoista 25% sisältää kopioitua ohjelmakoodia. Ohjelmia on levitetty yleisölle Verifone 420 ja 460 laitteiden yhteydessä. Vaikka kopioitu osuus olisi 10-15%, olisi teko rangaistava. VF-Partnerissa ohjelmointityöstä vastanneet Juselius ja Salojää ovat 19. elokuuta 1997 toimittaneet Vantaan käräjäoikeudelle kirjelmän, jossa he ovat kertoneet seuraavasti: "Kuten edellä on esitetty, identtiset kohdat keskittyvät Salojään laatimaan ohjelman tietoliikenneosaan. Nämä kohdat selittyvät tyhjentävästi sillä, että Salojään kotikoneesta on kulkeutunut sinne jääneitä yksittäisiä teknisluontoisia komentoja VF-Partner Oy:n ohjelmia valmisteltaessa". Tietokoneohjelma ei itsestään kulkeudu yhtään minnekään. Vastaajien itsekin myöntäessä jonkin asteisen asianomistajan ohjelman osien kopioinnin ja niiden hyödyntämisen vastaajien ohjelman osana, ei asianomistajan ohjelman tai sem osan kopioiminen ole riidanalaista.

16 2.1. Hovioikeuden tuomion virheellisyys Helsingin hovioikeus on hyväksynyt käräjäoikeuden näkemyksen siitä, että Sonera Systems Oy:n (jäljempänä "Systek") sovellusohjelman lähdekoodia ei voida pitää yrityssalaisuutena, koska lähdekoodi ilman kommentteja on saatavissa maksupäätteeltä ja koska koodista pystyy selvittämään, miten sovellusohjelma toimii. Hovioikeus on niinikään hyväksynyt käräjäoikeuden perustelut siltä osin, kuin käräjäoikeus on sen enempää päätelmänsä perusteita erittelemättä katsonut, että lähdekoodin oheen kirjoitetuilla kommenteilla ei voida katsoa olevan niin suurta merkitystä, että Systekillä olisi niiden osalta salassapitointressi. Hovioikeus on käräjäoikeuden tavoin katsonut, ettei Systekin sovellusohjelman kokonaiskopioinnista ole esitetty selvitystä. Sovellusohjelman osan tai osien kopioinnin oikeudellista merkitystä arvioidessaan hovioikeus toteaa tuomiossaan, että tietokoneohjelman osa saa tekijänoikeussuojaa vain, mikäli se on niin omaperäinen, että se ylittää teoskynnyksen. Hovioikeuden mukaan tietokoneohjelman osia kopioitaessa voidaan syyllistyä tekijänoikeuslain rikkomiseen vain, mikäli nämä osat aiemmista ohjelmista ovat niin omaperäisiä, että ne ylittävät teoskynnyksen. Hovioikeuden mielestä Systekin olisi tullut näyttää, että henkilövastaajat olisivat kopioineet sellaisen osan tai sellaisia osia, jotka olisivat niin omaperäisiä, että ne ylittäisivät teoskynnyksen. Sen enempää käräjäoikeus kuin hovioikeuskaan eivät ole ymmärtäneet, mitä tietokoneohjelmalta tai sen yksittäiseltä osalta edellytetään, jotta ne saisivat tekijänoikeuslain mukaista suojaa. Sen lisäksi alempien oikeusasteiden näkemys siitä, että tietokoneohjelman ohjelmoijan kirjoittamaa lähdekoodia ja ohjelmakuvauksia ei voitaisi pitää yrityssalaisuuksina, on täydellisen väärä, sekä liike- ja ammattisalaisuuksia koskevan aiemman oikeuskäytännön vastainen. Käymme jäljempänä läpi näkemyksemme siitä, millä oikeudellisilla perusteilla juttu tulisi ratkaista ja esittämämme vaatimukset hyväksyä: 2.2. Tekijänoikeusrikos Systekin tietokoneohjelman lähdekoodin kopiointi Tässä jutussa ei ole epäselvää, etteikö VF Partnerin kaupallisesti levitettävään tietokoneohjelmaan sisältyisi Systekin tietokoneohjelman lähdekoodista kopioituja ohjelman osia. Tekijänoikeuslain 1 :n mukaisesti tietokoneohjelma on kirjallinen teos. Paperille tulostettuna Systekin tietokoneohjelma on pituudeltaan noin 200 sivua. VF Partnerin ohjelma on hieman lyhyempi. Kaikkien asiassa kuultujen asiantuntijoiden mukaan VF Partnerin ohjelma sisältää vähintään sivua eli 10-15% Systekin ohjelmasta kopioitua materiaalia. Lukuun ottamatta vastaajien asiantuntijana kuultua Ilkka Haikalaa, jonka käsityksen mukaisesti sivua VF Partnerin ohjelmasta on kopioitu Systekiltä, kaikki muut esitutkinnassa kerättyyn materiaaliin perehtyneet todistajat katsovat VF Partnerin ohjelmakoodista noin sivua sisältävän kopioinnin jälkiä Systekin ohjelmasta. Lausuntonsa.pohjana Haikala on käyttänyt luomaansa tietokoneohjelmaa, jonka avulla hän on selvittänyt kuinka suuri osa ohjelmista sisältää samassa järjestyksessä olevia samanlaisia käskyjä. Ohjelmalla on tehty kokeita Vantaan käräjäoikeudessa 27. tammikuuta 1998 pidetyssä käsittelyssä,

17 jossa ohjelmaa käyttäen on havaittu VF Partnerin ohjelmasta 47.1%:n sisältävän Systekin ohjelmaan verrattuna samassa järjestyksessä olevia samoja ohjelmointikielisiä käskyjä. Vaikka Haikalan selvityksen tulos on mainitut 47,1 % samuutta, Haikala on arvioinut, että ohjelmat olisivat joka tapauksessa voineet olla samankaltaisia, mistä johtuen tapauksessa ilmenevä lopputulos oltaisiin teoriassa voitu saavuttaa kopioimalla vain mainitut 10-15% Systekin ohjelmasta. Haikalan arvio siitä, että Systekiltä kopioidun aineiston määrä VF Partnerin ohjelmassa olisi vähäisempi, kuin hänen selvityksestään ilmenevä 47,1 %, ei perustu mihinkään tieteelliseen arvioon. Valtion tekninen tutkimuskeskus ja Systekin todistajat ovat lähestyneet asiaa johdonmukaisemmin ja yksityiskohtaisesti verranneet ohjelmien lähdekoodeja. Kun varsinainen ohjelmakoodi on samanlaista, sen itsenäisyyttä suhteessa toiseen ohjelmaan voidaan arvioida vertailemalla ohjeltnien lähdekoodeissa havaittavia samanlaisuuksia. Mikäli ohjelmakoodi on samanlaista, voidaan samanlaisuuden syy selvittää tutkimalla ohjelman lähdekoodissa olevia muita identtisiä merkkejä kuin varsinaisia ohjelmakielisiä käskyjä. Näin on tässä tapauksessa tehty. Sekä VTT:n tutkijat Pulkkinen, Heikkilä ja Tommila, että Systekin todistajat Pyyhtiä ja Kaarteenaho ovat kiinnittäneet huomionsa ohjelmien lähdekoodeissa ilmeneviin identtisyyksiin, jotka eivät edes teoriassa voi johtua Haikalan mainitsemista ohjelmallisista tekijöistä. VTT ja Systekin todistajat ovat havainneet Systekin ja VF Partnerin lähdekoodeissa seuraavia identtisyyksiä: 1) VF Partnerin lähdekoodissa on kommenttimerkintöjä, joissa kommentoidaan Systekin ohjelmaa, mutta ei VF Partnerin omaa ohjelmaa. 2) VF Partnerin ohjelmassa on sisällöllisesti kaksinkertainen kommentti, joista toinen osa on identtinen Systekin ohjelmassa vastaavien käskyjen yhteydessä esiintyvään kommenttiin verrattuna. 3) VF Partnerin ohjelmassa on Systekin ohjelmaan verrattuna täysin identtisiä ohjelmointivirheitä. 4) VF Partnerin ohjelmassa on satoja välilyöntimerkkien joukkoja, "häntiä," jotka ovat identtisiä Systekin ohjelmassa ohjelmointikielisten käskyjen ja selväkielisten kommenttimerkintöjen erottamiseen käytettyjen välilyöntimerkkien joukkoihin verrattuna. Kuvatuilla yhtäläisyyksillä ei ole olemassa ohjelmallisista tekijöistä johtuvia selityksiä, eivätkä ne voi johtua mistään Haikalan mainitsemista seikoista, kuten ohjelmien samoista käyttötarkoituksista. Asiassa tiedetään kuitenkin absoluuttisella varmuudella, että kopioitaessa tiedosto sähköisessä muodossa, on kopio täydellisen identtinen alkuperäisen tiedoston kanssa. VF Partnerin ohjelmassa havaitut y11ä mainitut seikat vastaavat täsmällisesti niitä jälkiä, joita lähdekooditiedostoon syntyy kopioitaessa lähdekooditiedosto ja tekemällä siihen ohjelman toiminnan kannalta merkityksettömiä muutoksia. Perinteiseen kirjalliseen teokseen verrattuna kuvatut samankaltaisuudet ovat verrattavissa siihen, että kahdessa kirjassa olisi täysin identtistä tekstiä joka sisältäisi identtisiä alkuperäisen kirjailijan kirjoitusvirheitä. Koska lähdekooditiedostoissa ilmeneville samanlaisuuksille ei ole mitään muuta selitystä kuin kopiointi, ei varsinaisen ohjelman samanlaisten käskyjen sama järjestys silloin voi johtua ohjelmallisista tekijöistä, vaan kopioinnista. Tuomionsa perusteluissa käräjäoikeus ja hovioikeus ovat täysin sivuttaneet tapauksen tosiasiat ja katsoneet mahdolliseksi tilanteen, jonka todennäköisyydeksi VTT:n erikoistutkija Teemu Tommila on sanonut yksi miljoonista tai yksi miljardeista.

18 VF Partnerin ohjelmasta 47,1 % sisältää samat käskyt Kuin Systekin sovellusohjelma samassa järjestyksessä kuin missä ne ovat Systekin sovellusohjelmassa. Samanlaisuuden syy on kopiointi. VF Partnerin ohjelmassa olevat Systekin ohjelmasta kopioidut ohjelman osat on yksilöity VTT:n 9. huhtikuuta 1997 päivätyssä lausunnossa. Tämä lausunto on ollut sekä käräjäoikeuden, että hovioikeuden oikeudenkäyntiaineistossa todistusteemanaan "ohjelmien samuus." Käsityksemme mukaan se tosiasia, että VF Partnerin ohjelmaai-. sisältyy Systekin tietokoneohjelman lähdekoodista kopioituja ohjelman osia osoittaa samalla, että henkilövastaajat eivät ole kopioineet ainoastaan näitä yksittäisiä osia, vaan Systekin tietokoneohjelman lähdekoodin kokonaisuudessaan. Se, ovatko vastaajat kopioineet tietokoneohjelman lähdekoodin kokonaisuudessaan vaiko vain osittain, on kuitenkin kopioinnin oikeusvaikutuksia arvioitaessa yhdentekevää Systekin yksinoikeuden loukkaus Tekijänoikeudenhaltijalla on yksinoikeus määrätä teoksen kappaleiden valmistamisesta muuttamattomana tai muutettuna. Tietokoneohjelmien osalta tämä yksinoikeus koskee tietokoneohjelmaa kokonaan tai osittain, pysyvästi tai väliaikaisesti. VF Partnerin ohjelmassa on Systekin ohjelmasta kopioitua materiaalia. Ainoa ohjelman kopiointia koskeva näkemysero koskee sitä, onko Systekin ohjelma alunperin kopioitu kokonaan ja Bitten muutettu, vai onko alunperin kopioitu vain ne ohjelman osat, jotka on liitetty VF Partnerin ohjelman osaksi. Helsingin hovioikeus on katsonut, että vaikka Systekin ohjelma onkin tekijänoikeudellisesti suojattu, se ei tarkoita sitä, että ohjelman osa olisi sellaisenaan suojattu. Hovioikeuden ratkaisulinjan mukaisesti kuka tahansa saisi siten kopioida esimerkiksi matkapuhelimeen sen valmistajan toimesta asennetusta ohjelmasta 10-15% ja käyttää sitä vapaasti omassa kilpailevassa matkapuhelimessaan. Tällainen tulkinta on kestämätön. Tulkinnan hyväksyminen merkitsisi tosiasiallisesti tietokoneohjelmien tekijänoikeudellisen suojan merkittävää heikennystä suhteessa tavallisten kirjallisten teosten suojaan. Ohjelmasuojadirektiivin mukaisesti ohjelman ollessa tekijänoikeudellisesti suojattu, myös ohjelman osa on suojattu sellaisenaan. Vastaajien olisi laillisesti toimiakseen tullut hankkia Systekin lupa ohjelman osienkin kappaleiden valmistamiseen. Koska lupaa ei ole hankittu, ovat vastaajat oikeudetta puuttuneet Systekille kuuluvaan yksinoikeuteen. Vastaajilla ei liioin ole ollut mitään laillista oikeutta käyttää Systekin ohjelmaa tai Ben osia VF Parinerin asiakkailleen toimittamissa tietokoneohjelmissa. Tapaukseen ei sovellu yksikään sellainen tekijänoikeuden rajoitus, joka olisi tehnyt Systekin ohjelman osien käyttämisen lailliseksi. Jos tapausta verrattaisiin tavalliseen kirjalliseen teokseen, voitaisiin toki ajatella lainaamisoikeuden soveltuvuutta. Koska toisen tietokoneohjelman osien käyttämiseltä oman tietokoneohjelman osina puuttuu kuitenkin vetoamistarkoitus osien käytön ollessa vain oman työn säästämistä, ei kyse ole hyvän tavan mukaisesta lainauksesta Loukkauksen tahallisuudesta Systekin sovellusohjelman käyttäminen VF Partnerin ohjelman osana on tapahtunut tahallisesti. Vastaajat ovat olleet tietoisia siitä, että VF Partnerin ohjelmaan on sisällytetty osia Systekin ohjelmasta. Tietokoneohjelmien osat eivät itsestään kulkeudu mihinkään. Koska osat on myös täytynyt sulauttaa toiminnalliseksi osaksi VF Partnerin asiakkailleen toimittamaa ohjelmaa, ovat

19 VF Partnerin lukuun ohjelmointityötä tehneet Jorma Juselius ja Pekka Salojää väistämättä tienneet, etteivät he itse ole ohjelmoineet VF Partnerin ohjelmaan sulautettuja Systekin sovellusohjelman osia, vaan että ne ovat olleet peräisin Systekin ohjelmasta. Vastaajat ovat erityisesti suunnitelleet ja valmistelleet Systekin ohjelman käytön VF Partnerin ohjelman osana. Vastaajista Pekka Salojää on jopa laatinut kotietsinnässä VF Partnerin toimitiloista 28. syyskuuta 1994 takavarikoidun kirjallisen suunnitelman siitä, miten Systekin tietokoneohjelmaa tullaan hyödyntämään VF partnerin ohjelmassa ja mitä Systekin ohjelman osia otetaan mihinkin kohtaan VF Partnerin ohjelmaa. Ohjelmalistausta tutkineet todistajat ovat sittemmin havainneet, että Salojään suunnitelma on toteutettu sellaisenaan. Vastaajat ovat nimenomaisesti pyrkineet muuttamaan VF Partnerin ohjelman ulkonäköä tekemällä kopioimansa Systekin sovellusohjelman lähdekoodiin ohjelman toiminnan kannalta merkityksettömiä muutoksia. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi pienten kirjaimien korvaaminen isoilla, ohjelman lähdekoodiin kuuluvien selväkielisten kommenttitekstien manipulointi ja poisto, sekä muut vastaavat ohjelmalistauksen "taittoon" kohdistuneet muutokset. Tekijänoikeuslain 22 :n mukaisesti jokaisella on oikeus hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia julkistetusta teoksesta tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Mikäli lainaaminen ei voi tapahtua hyvän tavan mukaisesti, ei siteeraaminenkaan voi koskaan olla laillista. Ratkaisussaan 1983-II-1 Korkein oikeus on arvioinut juuri tällaista tilannetta. Ratkaisun mukaan A oli lainannut B:n suomentamaa teosta lehtikirjoituksessa siten, että kirjoitukseen oli vähäisin muutoksin jäljennetty lauseita ja kappaleita ainakin teoksen kahdeksalta sivulta B:n suostumusta hankkimatta ja lähdettä mainitsematta. A tuomittiin rangaistukseen tekijänoikeuden loukkaamisesta (...ja lehden päätoimittaja C painovapauden tuottamuksellisesta väärinkäytöstä.)" Korkeimman oikeuden ratkaisun valossa, on vastaajien toiminta kiistatta tekijänoikeuden loukkaus riippumatta siitä onko kopioitu osuus 10-15% vai 40 %. Vastaajien toiminta ei olisi ollut oikeutettua edes tekijänoikeuslain 22 :n tarkoittamana lainauksena koska lainausoikeuden edellytykset eivät täyty miltään osin. Koska kyseessä on ollut tapahtuma-aikana 11 vuotta tunnettu oikeudellinen kanta, ovat vastaajat alan ammatinharjoittajina myös olleet velvollisia sen korkeimman oikeuden ratkaisusta 1984-II-29 ilmenevän periaatteen mukaisesti tuntemaan Ansiotarkoitus Vastaajat ovat toimineet ansiotarkoituksessa. Ohjelman kopioiminen tai sen osien kopioiminen ja ohjelman ulkonäön muuttaminen kopioinnin jälkien peittämiseksi on tapahtunut tarkoituksessa saada käyttöön ilman tuotekehittelykustannuksia VF Partnerin liiketoiminnan kannalta välttämätön tietokoneohjelma. Kaiken toiminnan perustana on ollut muodollisesti laillisen liiketoiminnan harjoittaminen ja sen kautta saatava taloudellinen hyöty. VF Partnerin liiketoiminnan tulo perustuu kuitenkin pääasiallisesti Systekin tietokoneohjelman laittoman kopioinnin avulla hankittuihin lisenssimaksuihin Huomattava haitta Vastaajien toiminta on aiheuttanut Systekille huomattavaa haittaa. Ennen Systekin sovellusohjelman osien ottamista vastaajien käyttöön, Systek on saanut jokaisesta lisensoimastaan ohjelmasta vuosittaisen 350 markan lisenssimaksun. Hyödyntämällä Systekin ohjelmaa ilman Systekin suostumusta, vastaajat ovat saaneet edukseen Systekin kustannuksella hyödyn, jonka markkamääräinen arvo on vähintään markkaa. Tämä on aiheuttanut Systekille huomattavaa haittaa menetettyjen lisenssitulojen muodossa.

20 2.3. Yrityssalaisuuden väärinkäyttö Systekin tietokoneohjelmasta on olemassa kaksi eri versiota, lähdekoodi ja maksupäätteisiin tallennettu konekielinen koodi. Kumpikin näistä ohjelman muodoista sisältää ohjelman ohjelmointikieliset käskyt ja kummassakin ohjelman versiossa on samat käskyt samassa järjestyksessä. Toisin kuin laitteisiin tallennettu konekielinen koodi, lähdekoodi sisältää myös selväkielisiä kommenttimerkintöjä. Näissä kommenttimerkinnöissä on tietoa ohjelman toiminnasta ja rakenteesta, siitä, mitä määrätty ohjelman osa tekee ja miksi jotkin asiat on toteutettu niin kuin ne on toteutettu. Vastaajien hallusta on takavarikoitu VF Partnerin itsensä levittämän tietokoneohjelman lähdekoodi. Verrattaessa tätä lähdekoodia Systekin lähdekoodin, sen on havaittu sisältävän identtisiä kohtia ja jopa identtisiä virheitä Systekin lähdekoodin kanssa. Ainoa selitys näille identtisille merkinnöille ja virheille on se, että vastaajien hallussa on ollut Systekin tietokoneohjelman lähdekoodi ja sitä on käytetty laadittaessa VF Partnerin ohjelman lähdekoodia Yrityssalaisuuden käsite Rikoslain 30 luvun 11 :n mukaisesti yrityssalaisuudella tarkoitetaan elinkeinotoiminnassa käytettävää tietoa, joka on pidetty salassa ja jonka ilmaiseminen ulkopuoliselle olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa yrityssalaisuuden haltijalle. Jotta jotakin laitetta voitaisiin ohjata tietokoneohjelmalla, on tietokoneohjelma tallennettava laitteessa olevaan muistiyksikköön. Tämä on asianlaita niin tässä tapauksessa, kuin myös matkapuhelimissa, autojen sytytysjärjestelmissä, kameroissa, hisseissä ja missä tahansa niin sanotussa sulautetussa järjestelmässä. Kun tietokoneohjelma on kertaalleen tallennettu sulautettuun järjestelmään, voidaan ohjelma pääsääntöisesti purkaa laitteesta. Vain ohjelman purkamiseen käytettävä menetelmä vaihtelee. Ulkomaisessa oikeuskäytännössä tällaisesta purkamisesta on ollut kyse kahdessa videopelejä koskeneessa tapauksessa, Sega Enterprises Ltd. v. Accolade, Inc. ja Atari Games Corp. v. Nintendo of America, lnc. Molemmissa tapauksissa oli kysymys nimenomaan sulautettuun järjestelmään liittyvän ohjelman purkamisesta laitteesta ja tällaisen ohjelman analysoimisesta. Kummassakin tapauksessa laitteesta purettiin kuitenkin vain konekielinen ohjelmakoodi jota analysoitiin, ei asianomistajatahojen lähdekoodeja, joita ei oltu tallennettu laitteisiin. Kaikki tietokoneohjelmat sisältävät ohjelman ohjelmointikieliset käskyt ohjelmoijan valitsemassa järjestyksessä. Nämä käskyt voivat olla tapauksessa esillä olevalla tavalla tallennettu sellaisenaan ihmiselle ymmärrettävään muotoon, tai ne voivat olla erilaista toimintaperiaatetta noudattavilla ohjelmointikielillä luotuna tallennettuna ihmiselle vain vaivoin ymmärrettävään muotoon, kuten Sega Enterprises Ltd. v. Accolade, Inc. ja Atari Games Corp. v. Nintendo of America, Inc. tapauksissa. Yhtäkaikki, myös alunperin ihmiselle hankalasti ymmärrettävään muotoon tallennetut ohjelmat voidaan saattaa ymmärrettävään muotoon käsittelemällä niitä tarkoitukseen luoduilla tietokoneohjelmilla. Yhteistä tässä tapauksessa käsiteltäville ohjelmille ja muille ohjelmille on kuitenkin se, että yhdestäkään ohjelmasta jonka mukana ei ole tallennettu ohjelman lähdekoodiin kuuluneita

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:3

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:3 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:3 Asia Hakija Teostaso, luettelosuoja A Annettu 11.2.1994 Tiivistelmä Yrityksen tuotteista tekijänoikeussuojaa saivat ainoastaan etiketti ja piirustukset. Ruokareseptit

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5 Asia Hakija Hautamuistomerkin kuvaaminen kirjaan A Annettu 3.3.2009 Tiivistelmä Tekijänoikeudella suojattujen hautamuistomerkkien ja niihin sisältyvien patsaiden valokuvaaminen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:13

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:13 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:13 Asia Hakija Teostaso, selittävä piirustus, tekijäolettama H:n käräjäoikeus Annettu 8.6.1994 Tiivistelmä Muurausalan oppikirjassa olleet selittävät piirustukset eivät

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:19

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:19 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:19 Asia Hakija Valokuvan tallentaminen internetpalvelusta A Annettu 25.11.2009 Tiivistelmä Valokuva oli suojattu TekijäL 49 a :n mukaisella valokuvaajan oikeudella.

Lisätiedot

5/8/2016 The Copyright Law 1

5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 2 Yleistä Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saadakseen teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys. Suojattu teos on

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:19. Uutisportaalisivustolle viedyt kolumnit ja haastattelut

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:19. Uutisportaalisivustolle viedyt kolumnit ja haastattelut TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:19 Asia Hakija Uutisportaalisivustolle viedyt kolumnit ja haastattelut H.T. Annettu 01.12.2003 LAUSUNTOPYYNTÖ H.T. (jäljempänä hakija) on 03.06.2003 saapuneella kirjeellään

Lisätiedot

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa Tekijänoikeudet liiketoiminnassa IPR-seminaari 9.11.2016 Albert Mäkelä lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät 1 Mitä tekijänoikeus suojaa? Tekijänoikeus suojaa kirjallista tai taiteellista teosta Teoksen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:13

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:13 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:13 Asia Hakija Teoskynnys, luettelosuoja, lomake A Annettu 28.8.1990 Tiivistelmä A Oy:n kysymyslomakkeen kysymykset ja niiden kokoonpano eivät olleet muodoltaan itsenäisiä

Lisätiedot

Oppimateriaalissa oli siteerattu sanoituksia tekijänoikeuslain 22 :n mukaisesti.

Oppimateriaalissa oli siteerattu sanoituksia tekijänoikeuslain 22 :n mukaisesti. LAUSUNTO 1998:17 A: 10.11.1998 Oppimateriaalissa oli siteerattu sanoituksia tekijänoikeuslain 22 :n mukaisesti. Selostus asiasta X on 24.4.1998 saapuneella kirjelmällä pyytänyt tekijänoikeusneuvoston lausuntoa

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:17. Tiivistelmä Tuulilasin puhdistusväline ja siitä tehdyt rakennepiirustukset eivät saaneet tekijänoikeussuojaa.

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:17. Tiivistelmä Tuulilasin puhdistusväline ja siitä tehdyt rakennepiirustukset eivät saaneet tekijänoikeussuojaa. TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:17 Asia Hakija Teostaso A Annettu 28.9.1994 Tiivistelmä Tuulilasin puhdistusväline ja siitä tehdyt rakennepiirustukset eivät saaneet tekijänoikeussuojaa. SELOSTUS ASIASTA

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:16

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:16 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:16 Asia Hakija Kappaleen valmistaminen, tietokanta Kuluttajatutkimuskeskus Annettu 11.12.1991 Tiivistelmä Aineiston tallentaminen tietokantaan oli kappaleen valmistamista

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:5

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:5 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:5 Asia Hakija Tekijänoikeus kalatutkimusraporttiin H Annettu 24.3.2015 Tiivistelmä Kalatutkimusraportti oli kokonaisuutena tekijänoikeuslain 1 :ssä tarkoitettu teos.

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2010:13. Tiivistelmä Tatin muotoa jäljittelevä jakkara oli tekijänoikeuslain 1 :ssä tarkoitettu teos.

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2010:13. Tiivistelmä Tatin muotoa jäljittelevä jakkara oli tekijänoikeuslain 1 :ssä tarkoitettu teos. TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2010:13 Asia Hakija Tekijänoikeus jakkaraan A Annettu 7.9.2010 Tiivistelmä Tatin muotoa jäljittelevä jakkara oli tekijänoikeuslain 1 :ssä tarkoitettu teos. LAUSUNTOPYYNTÖ

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17 Asia Hakija Yhteenliitetyt valokuvat A Annettu 13.10.2009 Tiivistelmä Kysymys yhteenliittämällä tehtyjen kuvien tekijänoikeussuojasta. Valokuvien yhteenliittäjälle

Lisätiedot

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa Kaupunginhallituksen konsernijaosto 28 09.08.2013 Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa 530/090/2012

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6 Asia Hakija Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon B Annettu 21.4.2015 Tiivistelmä Kolmiulotteiset tietokoneanimaatiokuvat voivat itsenäisenä ja omaperäisinä

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2005:15

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2005:15 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2005:15 Asia Hakija Nimipäiväluettelon suoja Helsingin kihlakunnan poliisilaitos Annettu 30.11.2005 LAUSUNTOPYYNTÖ Rikoskomisario A Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2010:3. Tekijänoikeus internetsivuston sisältöön ja sisällön käyttö parodiassa

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2010:3. Tekijänoikeus internetsivuston sisältöön ja sisällön käyttö parodiassa TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2010:3 Asia Hakija Tekijänoikeus internetsivuston sisältöön ja sisällön käyttö parodiassa Kihlakunnansyyttäjä A Annettu 26.4.2010 Tiivistelmä Internetsivuston sisältö oli

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:9

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:9 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:9 Hakijat Asia Marja Kurki Oy, Suunnittelija A Huivikuosin tekijänoikeus Annettu 28.04.2008 Tiivistelmä Kysymys oikeudesta käyttää tekijänoikeudellisen teoskynnyksen

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2 Asia Hakijat valokuvakehysten tekijänoikeussuoja A Oy Annettu 2.2.2016 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistettu suorakaiteen muotoinen, koristeaiheeton valokuvakehys

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10 Asia Hakijat Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden tekijänoikeudet Opiskelijayhdistys A ry. ja Opiskelijayhdistys B ry. Annettu 28.5.2001 SELOSTUS ASIASTA Lausuntopyyntö

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:2

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:2 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:2 Asia Hakija Teoskynnys, koru A Annettu 7.1.1991 Tiivistelmä Kaivertaja A oli tehnyt korun, jossa korulaattaan oli kaiverrettu kuvio. Koru oli muotoilultaan tavanomainen

Lisätiedot

Tekijänoikeus AUDIOVISUAALISEN TEOKSEN KÄYTTÖ TUTKIMUKSESSESSA

Tekijänoikeus AUDIOVISUAALISEN TEOKSEN KÄYTTÖ TUTKIMUKSESSESSA Tekijänoikeus AUDIOVISUAALISEN TEOKSEN KÄYTTÖ TUTKIMUKSESSESSA TEKIJÄNOIKEUSLAIN MUKAISET OIKEUDET AV-TEOKSEEN Tekijänoikeuslain esimerkkiluettelossa ja poikkeussäännöksissä puhutaan elokuvateoksesta,

Lisätiedot

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1 3186/03.06.02/2015 259 Teknisen toimen johtajan oikeudenkäyntikulujen korvaaminen Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh. 050 544 7261 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:6

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:6 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:6 Asia Hakija Tekijänoikeus vuosikertomuksiin X Annettu 9.3.2011 Tiivistelmä 1900-luvun alkupuolella laaditut oppilaitosten vuosikertomukset olivat tekijänoikeuslain

Lisätiedot

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä Mari Lampenius Asianajaja 23.5.2011 Teoksen tekijänoikeus Tekijänoikeuslain mukaan sillä joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen on tekijänoikeus

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9 Asia Hakija Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus A Annettu 9.5.1994 Tiivistelmä Televisiosarjan ohjaaja oli tehnyt alkuperäisen käsikirjoituksen

Lisätiedot

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548 TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO Käräjätuomari Mikko Saleva Julistettu istunnossa Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen Asiano: 19.9.2006 R 06/548 Syyttäjä Vastaaja(t) Johtava

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:2

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:2 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:2 Asia Hakija Teostaso, oppikirja, konepiirustus A Annettu 21.1.1994 Tiivistelmä Koneenpiirustuksen oppikirjoissa olevat yksittäiset konepiirustukset eivät yltäneet

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:5

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:5 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:5 Asia Hakija Valokuvan tekijänoikeuden jakaminen V Annettu 8.3.2016 Tiivistelmä Valokuvaan liittyvät taloudelliset oikeudet olivat sopimuksin kokonaan tai osittain

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 Asia Hakijat lasilintujen tekijänoikeussuoja T, F Ab Annettu 19.8.2015 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistetut lasilinnut ilmensivät tekijänsä luovia valintoja muun

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:1

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:1 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:1 Asia Hakija Tekijänoikeus perehdytysmateriaaliin A Annettu 14.1.2009 Tiivistelmä Perehdytysmateriaaliin sisältyi tekijänoikeuslain 1 :ssä tarkoitettuja teoksia. Tekijä

Lisätiedot

Tekijänoikeus EU:ssa. OAMK , Suvi Julin Aineiston koonnut Elisa Huusko Berggren Group

Tekijänoikeus EU:ssa. OAMK , Suvi Julin Aineiston koonnut Elisa Huusko Berggren Group Tekijänoikeus EU:ssa OAMK 26.3.2013, Suvi Julin Aineiston koonnut Elisa Huusko Luettelo direktiiveistä Tietoyhteiskuntadirektiivi 2001/29/EY Tietokoneohjelmadirektiivi 2009/24/EY Tietokantadirektiivi 96/9/EY

Lisätiedot

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu OTK Maria E. Rehbinder 26.10.2009 maria.rehbinder@gmail.com Henkilölle syntyvä oikeus Tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle Poikkeuksena työnantajalle

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13 Asia Hakija Kuvasitaatti A Annettu 17.6.1991 Tiivistelmä Tietokoneella luotuun ja sillä käytettävään "hyperromaaniin" ei saanut ottaa kuvamateriaalia tekijänoikeuslain

Lisätiedot

Lippukokoelman tekijänoikeudellinen suoja, luettelo-/tietokantasuoja

Lippukokoelman tekijänoikeudellinen suoja, luettelo-/tietokantasuoja TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2000:9 Asia Hakija Lippukokoelman tekijänoikeudellinen suoja, luettelo-/tietokantasuoja NN Annettu 21.6.2000 Selostus asiasta NN on 27.1.2000 pyytänyt tekijänoikeusneuvoston

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET SÄHKÖISISSÄ OPINNÄYTETÖISSÄ. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna

TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET SÄHKÖISISSÄ OPINNÄYTETÖISSÄ. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 1 TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET SÄHKÖISISSÄ OPINNÄYTETÖISSÄ KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 2 OPINNÄYTETYÖN JULKISUUS Julkisessa oppilaitoksessa laadittu ja tutkintotodistuksen saamiseen johtanut opinnäytetyö

Lisätiedot

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Olli Pitkänen Helsinki Institute for Information Technology () Asianajotoimisto Opplex Oy 02-02 1 Aineettomat eli immateriaalioikeudet Englanniksi Intellectual

Lisätiedot

I Johdanto 1. II Tekijänoikeuden loukkaus 27

I Johdanto 1. II Tekijänoikeuden loukkaus 27 Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteitä xiii I Johdanto 1 1. Tekijänoikeudesta ja sen loukkauksesta 1 2. Tekijänoikeuden loukkausta koskevat rangaistussäännökset 5 2.1. Lainsäädäntö Venäjän vallan aikana

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1993:4

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1993:4 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1993:4 Asia Hakija Luettelosuoja A Annettu 12.3.1993 Tiivistelmä Oppikirjan tehtävien malliratkaisuista koostuva monistesarja sai tekijänoikeuslain 49 :n mukaista luettelosuojaa.

Lisätiedot

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Professori Niklas Bruun, IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteessa HANKEN 28.11.2016 Teknologia osana tutkimusta ja opetusta Digitaalinen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:15

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:15 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:15 Asia Hakija Kopiointi, opetustoiminta A Annettu 12.9.1990 Tiivistelmä A Oy:n kopiointioikeudet opetustoimintaa varten perustuvat A Oy:n ja tekijöitä edustavan Kopiosto

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1988:1

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1988:1 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1988:1 Asia Hakija Julkistettu teos, sitaatti A Annettu 27.1.1988 Tiivistelmä M:n kauppakorkeakoulussa tekemä seminaariesitelmä oli tekijänoikeudellisesti suojattu teos.

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.10.2016 COM(2016) 650 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22 päivänä

Lisätiedot

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Valtakunnallisten eettisten toimikuntien seminaari, säätytalo 24.9.2009 Professori Niklas Bruun IPR University Center, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Tekijänoikeudet opetustoimessa

Tekijänoikeudet opetustoimessa Tekijänoikeudet opetustoimessa Leena Hiltunen Teos ja tekijän oikeus siihen 1.1.2006 alkaen uudistuksia vuoden 1961 tekijänoikeuslakiin (osa uudistuksista voimaan 1.1.2007); TekijäL 1 : Sillä, joka on

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2010:18

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2010:18 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2010:18 Asia Hakija Tekijänoikeussuoja kirjalliseen materiaaliin Ilomantsin kirjasto Annettu 14.12.2010 Tiivistelmä Viime vuosisadan alkupuolella lehdeksi koottujen, käsin

Lisätiedot

KKO:2010:48. Tekijänoikeus - Tekijänoikeusrikkomus. Diaarinumero: R2008/126. Esittelypäivä: 5.3.2010. Antopäivä: 30.6.2010.

KKO:2010:48. Tekijänoikeus - Tekijänoikeusrikkomus. Diaarinumero: R2008/126. Esittelypäivä: 5.3.2010. Antopäivä: 30.6.2010. KKO:2010:48 Tekijänoikeus - Tekijänoikeusrikkomus Diaarinumero: R2008/126 Esittelypäivä: 5.3.2010 Antopäivä: 30.6.2010 Taltio: 1398 A oli toimittanut internetissä ylläpidettyyn Finreactor-tiedostojenjakoverkkoon

Lisätiedot

Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO

Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto 24.9.2010 Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO 1 Tekijänoikeus syntyy henkilölle siirtyy kustantajalle vain sopimuksella

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 Asia Hakija Teoksen käyttäminen, kirjasto A Annettu 3.1.1990 Tiivistelmä Tekijänoikeusneuvoston lausunto oppilaitoskirjaston materiaalihankintaa, materiaalin käsittelyä

Lisätiedot

Sukututkimukseen liittyvät tekijänoikeudet / luettelo/tietokantasuoja. Vanhempi konstaapeli T H:n kihlakunnan poliisilaitokselta

Sukututkimukseen liittyvät tekijänoikeudet / luettelo/tietokantasuoja. Vanhempi konstaapeli T H:n kihlakunnan poliisilaitokselta TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:2 Asia Hakija Sukututkimukseen liittyvät tekijänoikeudet / luettelo/tietokantasuoja Vanhempi konstaapeli T H:n kihlakunnan poliisilaitokselta Annettu 01.03.2002 Lausuntopyyntö

Lisätiedot

Katsaus tekijänoikeuteen

Katsaus tekijänoikeuteen Katsaus tekijänoikeuteen Tämä artikkeli käsittelee tekijänoikeudellisesta näkökulmasta aiheita kuten itsenäinen teos, jälkiperäinen teos ja muunteluoikeus. Artikkeli julkaistiin alun perin Näytelmäkirjailijaliiton

Lisätiedot

Electronic Frontier Finland ry

Electronic Frontier Finland ry Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön muuttamisesta 9.12.2005 Electronic Frontier Finland ry www.effi.org 1. Yleistä Electronic

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT

TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT YT-neuvosto hyväksynyt 21.11.2007 Vahvistanut: kuntayhtymän johtaja Pentti Leipälä 4.1.2008 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS 1 2. KÄYTÖN PERIAATTEET

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:8

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:8 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:8 Asia Hakija Kirjoitustulkkeen teoskynnys K Annettu 16.8.2016 Tiivistelmä Kirjoitustulkkeen itsenäisyys ja omaperäisyys yksittäistapauksessa ratkaisevat sen, onko se

Lisätiedot

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta 10/2013 Kopiosto ry Arttu Juselius Tekijänoikeuden syntyminen Tekijänoikeuden suoja syntyy heti kun teos on luotu Automaattisesti. Ei vaadi merkkiä.

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013 License Pertti Pennanen License 1 (7) SISÄLLYSLUETTELO Lisenssien hallinta... 2 Lisenssisopimus... 2 Yleisimmät lisensiointimallit... 2 OEM lisenssi... 3 Kelluva lisenssi... 3 Työasemakohtainen lisenssi...

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:8. Konsolipelien tekijänoikeus ja lainausoikeus

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:8. Konsolipelien tekijänoikeus ja lainausoikeus TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:8 Asia Hakija Konsolipelien tekijänoikeus ja lainausoikeus Espoon kaupunginkirjasto Annettu 26.5.2015 Tiivistelmä Konsolipelit ovat yhteenliitettyinä teoksina tekijänoikeuslain

Lisätiedot

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009 1 Tapio Yli-Kovero Valituslupahakemus ja valitus Torikatu 27 13130 Hämeenlinna 050-61331 10.02.2010 KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 15/0789/3, Antero Pohjonen, Antti Annala, Kaija Asunmaa, Kyösti Rahkonen

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 15/0789/3, Antero Pohjonen, Antti Annala, Kaija Asunmaa, Kyösti Rahkonen KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA Kunnallisasiaa koskeva valitus MUUTOKSENHAUN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS VALITTAJA VASTAPUOLI Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 15/0789/3, 9.10.2015 Keuruun kaupunki

Lisätiedot

Laki rikoslain muuttamisesta

Laki rikoslain muuttamisesta EV 19/1995 vp - HE 42/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden rikoslain kokonaisuudistuksen toiseen vaiheeseen liittyvien lakien muutoksiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2005:16. Tiivistelmien tekeminen liiketoimintakirjallisuudesta

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2005:16. Tiivistelmien tekeminen liiketoimintakirjallisuudesta TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2005:16 Asia Hakija Tiivistelmien tekeminen liiketoimintakirjallisuudesta Janne Korhonen Annettu 30.11.2005 LAUSUNTOPYYNTÖ Janne Korhonen (jäljempänä hakija) on 31.10.2005

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

Käräjänotaari Anne Rautiainen. Kihlakunnansyyttäjä Lotta Kokko. Thulan Haikala Joona Johannes Jalmari Hartikainen Jatta Katariina Kettunen

Käräjänotaari Anne Rautiainen. Kihlakunnansyyttäjä Lotta Kokko. Thulan Haikala Joona Johannes Jalmari Hartikainen Jatta Katariina Kettunen Espoon käräjäoikeus Os. 3. osasto Tuomio 18.09.2014 14/138860 Asianumero R 14/183 1 (9) Puheenjohtaja Käräjänotaari Anne Rautiainen Syyttäjä Kihlakunnansyyttäjä Lotta Kokko Vastaajat Thulan Haikala Joona

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0194(COD) 17.12.2008 TARKISTUKSET 9-33 Mietintöluonnos (PE415.203v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:7

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:7 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:7 Asia Hakija Sitaatti A Annettu 14.4.2009 Tiivistelmä Esitelmästä tehdyn lyhennelmän tekstin käyttö ei ollut tapahtunut TekijäL 22 :n mukaisesti. Tekijän nimi ja lähde

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 4 Oikaisuvaatimus luokanopettajan virkaan ottamisesta määräajaksi HEL 2015-006724 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää kuntalain 89 :n

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2017:2. Kirjallisen teoksen lainaaminen toisessa teoksessa

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2017:2. Kirjallisen teoksen lainaaminen toisessa teoksessa TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2017:2 Asia Hakija Kirjallisen teoksen lainaaminen toisessa teoksessa S Annettu 7.2.2017 Tiivistelmä Lainsäännös kirjallisen teoksen hyvän tavan mukaisesta lainaamisesta

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) Tietojärjestelmien käyttösäännöt

Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) Tietojärjestelmien käyttösäännöt Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT Sisällysluettelo: 1 Sääntöjen tarkoitus... 2 2 Käytön periaatteet... 2 3 Käyttöoikeus ja käyttäjätunnukset... 4 4 Käyttöoikeuden

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa *

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * P6_TA(2006)0373 Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi tuomioiden huomioon

Lisätiedot

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen Maa-20.2334 Korvausarviointi 15.9.2015 TkT Juhana Hiironen Päivän aikataulu 14:15 14:45 Kertausta lukutehtävän aihepiiristä 14:45 15:15 Ryhmätyö 15:15 15:40 Ryhmätöiden esittely 15:40 15:45 Seuraavaksi

Lisätiedot

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto oikeuskäytännössä Helsingin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Korkeimmassa oikeudessa ratkaistiin 2 900 asiaa vuonna 2008 Korkein oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 kaikkiaan 2 857 asiaa, mikä on 36

Lisätiedot

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet Sivistystyönantajat Tieteentekijöiden liitto Professoriliitto IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteissa 28.11.2016 Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi, Toiminta ympäristörikostilanteissa 3.4.2012 Katariina Serenius Ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan

Lisätiedot