Uudistettua Liiton toimistoa vuonna 2011.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudistettua Liiton toimistoa vuonna 2011."

Transkriptio

1 1 M Uudistettua Liiton toimistoa vuonna Remontin satoa Vanhan huoneiston remontoiminen on haaste, joka vaatii paljon työtä. Siinä myös palaa rahaa ja menee helposti hermot. Etukäteen oli mahdotonta aavistaa sekasotkun, katoavien esineiden, tavaroiden kanniskelun, jatkuvien yllätysten ja pölyn sekä melun määrää. Liiton toimistolla puheenjohtajat ja toimistonhoitaja olivat aluksi päältäkatsojina, kunnes Saila jäi juhannukselta lomille ja valvojan rooli siirtyi varapu- heenjohtajalle. Kuinka kauan tämä melu ja pöly vielä jatkuu? Se oli jokapäiväinen kysymys koko helteisen kesän. Lopputulos remontista on tässä teidän nähtävillänne. Kiitos myös remontin suorittaneille tahoille eli: Remontti Hyvöset, Töölön putki, Elisa ja sen alihankkijat ja sähkötyöt Assonant. Lopulta tuli valmista, vaikkakin monen mutkan kautta. Jatkuu sivulla 4

2 2 Pääkirjoitus Suomalaisuuden Liiton syksy Vuosi 2011 on ollut Liiton toiminnassa vilkas. Ensin vaalityö ja erityisesti pakkoruotsimielenosoitus pitivät meitä liikkeellä kevääseen saakka, sen jälkeen alkoi toimistomme remontti, joka sekin oli suuri ja kallis urakka. Remontti on nyt valmis ja lehdestä löytyy yksityiskohtainen kuvaus tiloillemme tehdystä uudistuksesta. Jäsenet ovat entistäkin tervetulleempia vierailemaan yhteisissä, uusituissa tiloissamme. Kevään vaalit olivat rohkaisevat kielivapauden kannattajille. Vaaliehdokkaista selvä enemmistö kannatti pakkoruotsin lakkauttamista ja valituksi tulleista kansanedustajista melko tarkalleen puolet. Olemme Liiton toimistolla laatineet tarkan luettelon istuvien edustajien ennen vaaleja ilmoittamista pakkoruotsikannoista, joten voimme myös seurata miten lupaukset pidetään. Vaalien jälkeen saatiin kuitenkin kylmää vettä niskaan. Hallitusohjelman kielipoliittinen osuus on synkkää luettavaa, mutta toisaalta jos mitään edistystä ei tämän hallituksen aikana tapahdu, niin paineet entistä suuremmalle murrokselle kasvavat vain sitäkin enemmän. Minulle henkilökohtaisesti vaalit olivat tietysti niin ikään suuri elämänmuutos. Asun nyt pääosan ajasta Brysselissä ja hoidan päätoimenani europarlamentaarikon virkaa. Suomalaisuuden Liiton asia ei silti ole jäänyt mielestäni, päinvastoin. On minusta vain osuvaa, että Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja on myös Euroopan unionin kulttuurivaliokunnan varapuheenjohtaja. Liittomme asiat eivät ole pysähtyneet muuttoni jälkeen, päinvastoin. Olen varma, että varapuheenjohtajan, toimistonhoitajan, hallituksen ja muiden aktiivien tuella voin johtaa Liittoa Sampo Terho menestyksekkäästi Brysselistä käsin myös vastaisuudessa. Ilmoitankin nyt tässä yhteydessä, että olen halukas jatkamaan puheenjohtajana vielä ainakin yhden vuoden. Uskon, että vahvasta eurooppalaisesta yhteydestä on etua Suomalaisuuden Liitolle. Liiton syyskokous järjestetään ja tuolloin päästetään ensi vuoden puheenjohtajasta, kuten myös hallituksen uusista jäsenistä. Kaikki jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet ovat äänioikeutettuja (olethan muistanut jäsenmaksusi?), joten tervetuloa paikalle. Ennakkoilmoittautuminen ei ole pakollista, mutta olisi kahvitarjoilun järjestelyjen vuoksi suotavaa. Virallinen kokouskutsu löytyy lehden sivuilta. Suomen ja koko Euroopan syksy tulee olemaan poliittisesti hyvin mielenkiintoinen. Mitä tahansa edessä onkin, voimme jatkaa eteenpäin luottavaisina; me suomalaiset olemme selvinneet pahemmastakin. Vakuuksista tuli Ruokolahden leijona Kreikka-vakuudet on ollut loppukesän Ruokolahden leijona politiikassa. Lehtien pääkirjoittajat ja poliitikot läjäpäin ovat olleet huolestuneita siitä, että Suomelta menee EU:ssa maine, kun se vaatii härkäpäisesti vakuuksia vararikossa olevalta Kreikalta. Euromaiden Kreikka-tukipaketin voi vesittää se, että ainakin Itävalta, Slovakia, Slovenia ja Hollanti ovat ilmaisseet haluavansa vakuudet, jos Suomikin ne saa. Aina on oksan ottajia, kun on kuusen kaatajia. Jos kaikki saavat vakuudet, koko kuviosta voi tulla uusi hölmöläistarina: osa tuesta pantataan vakuudeksi ja samalla summalla joudutaan taas kasvattamaan tukipakettia. Suurin maksaja Saksa on jo kertonut, ettei Suomen vakuusmanööveri tule onnistumaan. Tätä kirjoitettaessa ei ole selvää kuinka käy, mutta suomalaisesta EU-suhteesta jupakka voi jo jotakin kertoa. Vakuusasiasta näkyy erityisesti, minkälaisella asenteella monet Suomen päättäjät haluaisivat maamme toimivan EU:ssa. Tästä herää kysymys, kuinka vaarassa lopulta on Suomen maine. Tosiasia on se, että EU on täynnä lehmänkauppoja ja jäsenmaiden ärhentelyitä. Slovakia pisti jo aikaisemmin hanttiin velkamaiden tukipaketeille. Margaret Thatcherin neuvottelemaa jäsenmaksuhuojennusta nauttivalla Britannialla on saarelaisten ylenkatsova asenne koko unioniin. Tanska painaa vihreää EU-päätöksille vasta tarkan harkinnan jälkeen. Monesti se näkee niistä punaista. Ruotsi nauraa matkalla pankkiin, vaikka vakuutteleekin Suomelle, että mieluusti hekin olisivat mukana yhteisvaluutassa. Raadollista tai ei, viime kädessä valtiot ovat vastuussa itsestään ja omista kansalaisistaan ja haluavat maksimoida oman onnensa. Joko yhteistyössä tai keskittymällä pelaamaan omaa peliään. Suomalaiset ovat pelotelleet suomalaisia sillä, että seuraavaksi EU kostaa ja leikkaa maataloustukiamme. Kostomentaliteetilla toimiva liitto ei kauan kestäisi. Siksi maataloustuilla pelottelussa ei ole mitään mieltä. Nykyinen 27 jäsenen unioni halvaantuisi, jos päätöksenteossa mietittäisiin aina, kuinka mikäkin maa on viimeksi käyttäytynyt. Päättämisestä tulisi mahdotonta, jos se on vaikeaa nytkin. Se puhe on kaukaa haettua propagandaa, että Suomen rakentava rooli EU:ssa olisi mennyttä, jos nyt vaadimme oikeutettua turvaa takauksillemme. Niin kuin hauska tarina kesäleijonasta Ruokolahdella, myytti menetetystä maineesta kuolee lopulta sauhuunsa. Voi sanoa, että Suomen suhde unioniin on viimeinkin normalisoitumassa. Siitä karisee hyvää vauhtia turhanaikainen EU-mystiikka ja epämääräinen vouhotus valtioliiton ytimiin menemisestä. Ytimet on mietittävä tapaus kerrallaan, kuten lähinaapurimme Tanska tekee. Suomen kaltaista terveen talouden maata kuunnellaan Euroopassa nyt tarkasti. Suomi voisi käyttää etsikkoajan hyödyksi ja näyttää muille mallia tarkasta talouden pidosta. Pahitteeksi ei olisi, vaikka Brysselin rönsyilevä ranskalainen hallintokulttuuri samalla hivuttautuisi pari piirua laihialaisen isäntämiehen suuntaan. Sameli Suora

3 3 Suomalainen kesä Suomalaisen tangon Satumaa Suomalaisuuden Liitto ry pyydettiin vuonna 2005 mukaan Seinäjoen tangomarkkinoiden uuteen oheistapahtumaan SA- TUMAA. Vuosien varrella tapahtumassa on käsitelty tangoa monesta näkökulmasta. Osalleni on tullut muutamia esityksiä ja olen niissä etsinyt tangon yhteyksiä suomalaisuuteen. Liittomme 100-vuotisjuhlavuonna 2006 esitykseni otsikko oli Tango, Leino ja Snellman syvintä suomalaisuutta. Pari vuotta sitten Satumaan seminaarissa pohdittiin tangoa ja virsiä yhdistäviä tekijöitä, jolloin osuuteni oli Oi muistatko vielä sen tangon. Liiton tervehdyksestä on tullut jokavuotinen perinne ja niinpä myös tänä kesänä Unton päivänä minulla oli ilo viedä satapäiselle toriyleisölle suomalaisuuden sanomaa. Tango tulo Suomeen on dokumentoitu tarkasti. Ensimmäisen kerran sitä esittivät julkisesti Toivo Niskanen ja Elsa Nyström kello 14 Apollo-teatterissa Helsingissä. Tango oli syntynyt Argentiinassa ja Uruquaissa 1800-luvulla, ja Eurooppaan se oli tullut 1910-luvulla. Ajan hermolla olivat siis suomalaiset tässäkin asiassa. Tangon tullessa Suomeen olimme vielä Venäjän keisarikunnan autonominen suuriruhtinaankunta, mutta yhteydet Eurooppaan olivat kiinteät ja kanssakäyminen vilkasta. Suomalaisuus oli vahvassa nousussa ja suomen kieli oli vihdoin päässyt myös käytännössä virallisen kielen asemaan. Miten syntyi suomalaiskansallinen tango, joka poikkeaa melkoisesti tulisesta latinalaisen Amerikan esikuvastaan? Musiikillisesti siitä tuli hybridi, sekasikiö, jossa yhdistyvät latinalainen letkeys, saksalainen marssi ja slaavilainen melankolia. Juuri surumielisyys on leimallinen suomalaisessa tangossa. Sanat ovat keskeinen elementti ja niiden juuret ovat Kalevalassa ja Kantelettaressa. Suomalaisen tangon aihe on usein rakkaus tai pikemminkin sen puute. Siinä suomalainen juro mies kärsii yksinäisyydestä, on kadottanut rakkaansa ja mieli täyttyy alakuloisista ajatuksista. Kaipuu satumaahan on loputon ja lohduton. Suomalainen tango sijoittuu usein myös luonnon helmaan, onnelaan, jossa voi saavuttaa rakkauden ja rauhan. vaan siivetönnä en voi lentää, vanki olen maan, vain aatoksin mi kauas entää, sinne käydä saan. Teetä ja torvisoittoa Musiikilliseen kesäämme kuului myös Kiikan torvisoittokunnan 90-vuotisjuhla Sastamalassa Suomessa ei ole kovin montaa torvisoittokuntaa, jotka olisivat katkotta toimineet näin pitkään. Kiikassa tällainen arvokas perinne jatkuu. Kiikka? Alun perin se oli osa muinaista Sastamalaa Kokemäenjoen varrella. Sittemmin se oli Tyrvään kappeliseurakunta ja itsenäistyi, mutta liitettiin valtioneuvoston pakkopäätöksellä Keikyän kanssa Äetsä kunnaksi ja nyt siis ollaan takaisin Sastamalassa, jonka keskuspaikka on Vammala. Olen syntynyt Kiikassa ja nyt kesämökkimme on Sastamalassa. Koska olen saanut nauttia Kiikan torvisoittokunnan musisoinnista lapsuudesta alkaen, niin oli tietenkin mentävä sen juhlakonserttiin. Kiikassa ei juuri ole juhlaa, missä ei lausuttaisi Sarkiaa - niin tässäkin. Olihan Kalle Sulin eli Kaarlo Sarkia syntyjään kiikkalainen. Isoäitini muuten pelasti Kallen hukkumasta jokeen, jonne hän oli uskaltautunut heikosta uimataidostaan huolimatta. Hän oli jo pari kertaa painunut pinnan alle, ennen kuin yli satakiloinen Anna Tala nosti hänet aidanriu ulla kuiville. Liekö tuo tapahtuma ollut Sarkian Unen kaivon taustalla? Vapaassa sanassa vein Suomalaisuuden Liiton onnittelut juhlivalle soittokunnalle. Totesin, että liitto on vain 15 vuotta vanhempi kuin juhliva soittokunta. Vaikka suomenkielinen kansankulttuuri on tuhansia vuosia vanhaa ja kirjakielikin yli 500 vuotta, niin suomalaisia hallittiin lähes yksinomaan ruotsin kielellä aina vuoteen 1902 asti. Muistutin myös, että Kiikan torvisoittokunta on vuoden vanhempi kuin ensimmäinen suomenkielinen yliopisto, Turun suomalainen yliopisto, joka aloitti toimintansa vuonna Painotin, miten valtava merkitys tällaisella vapaalla kansalaistoiminnalla on ollut suomalaisuuden nousulle. Suosionosoituksista päätellen sanoma otettiin myönteisesti vastaan. Heikki Tala Kirja Virosta ja sen ystävistä Suomen Viro-yhdistysten liiton 20-vuotisjuhlakirjaa on saatavilla mm. verkkokaupasta www. svyl.net tai puhelimitse (09) Hinta on 23,90 euroa + postikulut. Suomalaisuuden Liitto oli aktiivinen heimotyön tekijä maailmansotien välisenä aikana mutta myös rohkea edelläkävijä suhteiden avaamisessa uudelleen itsenäistyvään Viroon neuvostoimperiumin murentuessa. Vuonna 1989 Suomalaisuuden Liiton toimesta aloitettu Viro-keräys oli suurmenestys. Lisäksi liitto oli esimerkiksi julkaisemassa Viro-vuosikirjaa vuodesta 1991 lähtien, ja oli samana vuonna perustamassa valtakunnallista Viroyhdistysten liittoa (nykyisin Suomen Viro-yhdistysten liitto, SVYL). Nyt SVYL on julkaissut juhlakirjan nimeltä Estofiilis! Sanna Immosen ja Terhi Pääskylä-Malmströmin toimittama kirja kertoo Virosta ja sen ystävistä. Se on monipuolinen ja värikäs sillisalaatti, josta jokainen estofiili voi mielihalujensa mukaan lukea artikkelin sieltä, toisen täältä toki koko kirjankin. Itseäni kiinnostivat etenkin artikkelit Viron Vapaudenrististä, Suomen-pojista ja heimotyön historiasta. Hauska oli kirjan aloittava sisältöanalyysi Juice Leskisen Eesti-laulusta (1983), jonka kertosäkeen taitaa jokainen suomalainen osata Kirja on ajankohtainen Viro-tietouden lähde kaikille eteläisen sukukansamme ystäville. Sen ilmestyessä tulee kuluneeksi 20 vuotta paitsi SVYL:n perustamisesta myös Viron itsenäisyyden palautumisesta. Suomalaisuuden Liitto onnittelee! Jussi Niinistö Suomalaisuuden Liitossa oli 1084 jäsentä Kiikan torvisoittokunta

4 4 Kaiken tämän takana on työpiste, johon kesäkuun ajan oli mahduttava menemään. Kuvia remontin eri vaiheista Toimistonhoitajan uudet työtilat houkuttelevat asioimaan toimistolla. Ennen remonttia vanhan toimistohuoneen katosta roikkuivat rappaukset. Muutamista kohdin ne olivat jo pudonneet. Kattoa jouduttiin tasoittamaan neljä kertaa, johtuen eduskunnan remonttityömaan räjäytyksistä. Aina kun katto oli saatu tasaiseksi, räjäyttivät rakennusmiehet eduskunnan alla ja kattoon tuli halkeamia. Kuva entisestä varastosta/arkistosta. Entinen varastomme on kokenut täydellisen muodonmuutoksen. Kuva eteisen sähköjohdoista ennen remonttia. Remontissa jouduttiin uusimaan puhelin- ym. yhteydet myös naapurina olevan tilitoimiston puolelta. Kuva liiton toimiston eteisestä remontin jälkeen (sähköistys ja puhelinlinjat uusittuna). Eteisen lattia tehtiin kahteen kertaan, koska juuri sen valmistuttua kaatui remonttimies sirkkelin kanssa ja aukaisi lattian kahtia. Neuvotteluhuone remontin kurimuksessa ennen valmistumistaan. Suomalaisuuden Liiton hallituksen neuvotteluhuone remontin jälkeen.

5 5 Otakantaa.fi kysyy ja kansalaiset vastaavat Valtiohallinnolla on oma kansalaisille suunnattu keskustelufoorumi otakantaa.fi. Otakantaa sitten tuli, kysyi ja meni. Tällä kertaa haluttiin tietää, miten kehittäisit ruotsin kielen opiskelua? Suurin osa tiesi parhaimman tavan kehittää ruotsin kieltä. Vapaa kielivalinta näytti olevan useimmiten esitetty vaihtoehto ja sai eniten kannatusta. Tein nopean yhteenvedon vastauksista ja se on nyt teidän luettavissa. Opetusministeri Jukka Gustafssonille on myös lähetetty tämä yhteenveto. Johdanto alkaa esityksellä siitä, miten Kielitaito avaa ovia. Johdannossa todetaan kauan tunnettu tosiasia. Kiinnostus ruotsiin on vähäistä. Pääsääntöisesti kouluissamme ei motivaatiota ruotsin kielen opiskelulle ole löytynyt. Yhä edelleen etsitään taikakeinoja siihen, miten saadaan sellaisen kielen opiskelun motivaatiota nostettua, joka koetaan ja tiedetään turhaksi ja on pois hyödyllisten kielten opiskelusta. Keinoja ei näytä olevan. Ainoa, mikä pitää yllä illuusiota kaksikielisestä Suomesta on suomenkielisten pakottaminen lukemaan ruotsia. Aivopesun omaiseksi voidaan luonnehtia vaatimuksia ruotsin opiskelun aikaistamiseksi niin nuorille, että he eivät ymmärrä kritisoida poliittisen aineen joksi ruotsi on laskettava opiskelua. Tämä on myönnetty ja luultavasti ainoaksi hyväksi keinoksi havaittu maassa, jossa on totuttu antamaan ja ottamaan mielipiteet ylhäältä alaspäin etenkin kielipolitiikkaa koskien. Suomi halutaan pitää kaksikielisyysideologialla kahden pienen kielen kultaisessa vankilassa. Laajemman kieliopiskelun mahdollisuus haudataan juuri nykyisellä kielipolitiikalla. Äidinkieli, englanti ja joku muu valtakieli olisi kansallisesti järkevämpi ratkaisu. Yksilöt ovat kuitenkin erilaisia ja kaikki eivät mahdu samaan muottiin. Tällainen kaksi vierasta kieltä äidinkielen lisäksi valinnaisena, mutta pakollisena ei välttämättä ole kaikille hyvin istuva ratkaisu. On kehitettävä malli, jossa äidinkielen lisäksi ne, jotka eivät ole kielellisesti lahjakkaita, voisivat valita yhden vieraan kielen ja vaikka siihen lisänä saman kielen vahvistavat osuudet. Ne, joille useampi kieli ei ole ongelma opiskelussa, voisivat lukea äidinkielen lisäksi valinnaisena kahta tai jopa kolmeakin vierasta kieltä. Kuntien resurssien puitteissa luonnollisesti. Suomalaisten kielitaitoa pitää laajentaa. Sitä ei saada aikaan pakkoruotsilla eikä vetoamalla 1900-luvun alun kieli- ja hallintopoliittiseen tilanteeseen. Sitä ei myöskään saada aikaan aikaistamalla ruotsin kielen opiskelua. Vastauksia oli sivustolla julkaistu mennessä hieman alle 300 kappaletta. Tässä yhteenvedossa ovat mukana kaikki 12.8 mennessä julkaistut kommentit. Kommenteista hyvin vähän oli sellaisia, jotka eivät ottaneet kantaa kysymykseen lainkaan. Lähes kaikki kommentit sisälsivät jonkinlaisen vastauksen kysymykseen. Ratkaisu näyttää olevan se, että pakollisesta ruotsin opiskelusta luovutaan. Se antaa ratkaisun paitsi foorumin kysymykseen myös suomalaisten kielitaidon parantamiseen. Seuraavassa kuvataan vastaustyypit jaettuna kolmeen osaan. Yksi niistä on nykymallin kannalla (punainen) tai se sisältää pakkoruotsia lisääviä vaatimuksia. Toiset kaksi (kaksi vihreää sävyä) ovat muutoksen kannalla ja ehkä osittain säilyttäisivät ruotsin opiskelun kouluasteesta tai paikkakunnasta riippuen tai poistaisivat pakollisen ruotsin tai koko Suomen kaksikielisyyden. (Kuva 1) Kansalaisten mielipiteet Lukijoilla on ollut mahdollisuus kertoa myös, kannattavatko he jotain kommenttia vai ovatko he eri mieltä. Näitä mielipiteitä oli yhteensä hieman alle (Kuva 2) (Kuva 1) VAPAA KIELIVALINTA Miten valtiohallinnon Otakantaa-foorumi tekee yhteenvedot? On mielenkiintoista nähdä, miten näiden kommenttien perusteella saadaan virallinen totuus taas pelastettua eikä sitä tarvitse muuttaa. Todennäköisesti takerrutaan niihin muutamaan ruotsia pakollisena pidettävään ja parannuksia sisältäviin ehdotuksiin. Tässä on nähtävissä selvää tarkoitushakuisuutta. Otakantaa.fi sivuilla ilmoitettiin aluksi kommentointimahdollisuuden olevan saakka. Merkillistä, että sinne ei enää aamupäivälläkään voinut jättää uusia kommentteja. Olisi ollut luontevaa että viimeiseksi kommentointipäiväksi ilmoitettu 15.8 olisi ollut toiminnassa vielä koko virka-ajan. LIEVENNYKSIÄ NYKYISEEN NYKYTILANNETTA KIRISTETTÄVÄ Vapaata kielivalintaa vaati kirjoittajista 81,45%, ruotsin pitäisi osittain pakollisena joko alueellisesti tai osissa oppilaitoksia 8,6%. Nykyistä muotoa, jossa ruotsi on pakollinen kaikille ja sitä pitäisi jopa aikaistaa, halusi 9,95% kirjoittajista. (Kuva 2) VAPAA KIELIVALINTA LIEVENNYKSIÄ NYKYISEEN NYKYTILANNETTA KIRISTETTÄVÄ Vapaan kielivalinnan puolesta kirjoittavien kanssa oli samaa mieltä oli lähes 95% ja osittaistakin kielivalinnan vapauden puolesta kirjoittajia kannatti yli 60%. Hieman alle 10% oli kirjoittajien kanssa samaa mieltä siitä, että nykytilanne ja jopa pakollisen ruotsin aikaistaminen on hyvä. Tulokset näyttävät olevan karkeasti ottaen linjassa tähän asti tehtyjen eri mielipidemittausten kanssa. Vaatimukset vapaan kielivalinnan puolesta saattavat olla hieman nousussa, kun aikaisempina vuosina noin kaksi kolmasosaa kysyjistä on ollut pakkoruotsin poistamisen kannalla. Millaisen yhteenvedon saamme pakkoruotsia ajavilta? Valtiohallinnon toimesta tullee yhteenveto olemaan jotain sen suuntaista, kuin ruotsin opetuksen kehityksestä on saatu lukuisia hyviä parannusehdotuksia jne. Tällainen läpinäkyvä keinotekoinen harvan oikean vastauksen löytäminen lukuisien väärien vastausten joukosta viittaa siihen normaaliin käytäntöön jossa vastaus on valmiiksi keksitty ja siihen ryhdytään nyt muokkaamaan sitä tukevia tekijöitä. Jari Helispuro

6 6 SUOMALAISUUDEN LIITON ISÄ, JOHANNES LINNANKOSKI VIHTORI PELTONEN Suomen suuriruhtinaskunnassa Askolan pitäjän Vakkolan kylässä syntyi talonpoikaissukuun Juho Vihtori Peltonen (kirjailijanimeltään Johannes Linnankoski). Hän oli vanhempiensa Maria ja Juho Peltosen seitsenlapsisen perheen kuopus. Lapsista kuitenkin vain neljä poikaa varttui aikuisiksi. Johanneksen syntymä osui ajankohtaan, jolloin suomenkielinen ja mielinen kansakunta oli herännyt ja valmistautui ottamaan paikkansa auringossa. Vihtorin ollessa vielä lapsi perheelle rakennettiin uusi kotitalo, Niemenpelto, joka nykyisin tunnetaan Askolassa Linnankosken museona. Lapsena Vihtori oli sisukas ja tiedonhaluinen, mutta myös luonteeltaan herkkä. Kansakoulun poika aloitti syksyllä 1877 Askolan kirkonkylässä. Hänen kerrotaan olleen mallioppilas, joka jo koululaisena oli loistava puhuja ja hyvä kirjoittaja. Näistä kyvyistä olikin hänelle hyötyä koko loppu elämän ajan. Kansakoulun päästötodistuksen, jossa oli peräti neljä kymppiä, hän sai vuonna Armeijaan tuli käsky Nuoruudessaan Vihtori Peltonen teki raskasta ruumiillista työtä. Talvisin metsätöitä ja keväisin tukinuittoa Porvoonjoella. Vuonna 1888 Vihtori pääsi Jyväskylän seminaariin, mutta käytyään sitä kaksi lukuvuotta keskeytti hän opintonsa. Hän aloitti uuden työn 1890 kustannustalo Werner Söderströmillä, joka sijaitsi Porvoossa. Hyvin alkaneen työnteon katkaisi kuitenkin sotaväkeen joutuminen marraskuussa Armeijassa hän toimi ensin kirjurina ja myöhemmin välskärinoppilaana. Sotapalvelusaikansa hän käytti hyödyllisesti, sillä hän opiskeli ruotsia, tanskaa ja saksaa sekä toimi sanomalehti Uuden Suomettaren kirjeenvaihtajana. Kansanvalistajan ote on huomattavissa jo näistä kirjoituksista ja osa niistä julkaistiin pääkirjoituksina, jotka saivat osakseen runsasta huomiota. Vihtori kotiutettiin kahden vuoden palvelusajan kuluttua täysin palvelleena siviiliin. Johannes Linnankoski Uusimaa-lehti Itä-Uudenmaalla syntyi 1880-luvun lopulla ajatus suomenkielisestä sanomalehdestä. Suomenkieliset asukkaat kääntyivät kustantaja Werner Söderströmin puoleen. Vihtori Peltosen vapauduttua armeijasta tarjosi Söderström hänelle töitä perustettavan lehden toimittajana. Uusimaa-lehden näytenumero ilmestyi ja Peltonen toimi lehden toimittajan vuosina Söderström antoi Vihtorille melko suuren vapauden toimittaa lehteä oman harkintansa mukaan. Peltosen laatimissa Uusimaa-lehden kirjoituksissa käsiteltiin mm. suomenkielisten kansakoulujen perustamisen tärkeyttä, työväenluokan sivistämistarvetta, poliittisen työväenliikkeen tarpeellisuutta, torpparikysymystä, virkamiesten siveellistä ryhtiä, koleraa, terveydenhuollon tulevaisuutta, kansanopistolaitosta jne. Lehden pääteemoiksi muodostuivat kansan valistaminen ja toisaalta suomalaisuuskysymys. Porvoo, lehden ilmestymiskaupunki, oli tuohon aikaan lähes täysin ruotsinkielinen. Tästä johtuen ruotsinkieliset suhtautuivat lehteen karsaasti, ivallisesti ja myös epäluuloisesti. Kielikysymys olikin tuolloin kiivaan kirjoittelun aiheena. Sortokauden alettua vuosisadan vaihteen Suomessa kirjoitti Peltonen 1899 helmikuun manifestista rohkean ja asiallisen pääkirjoituksen. Kenraalikuvernööri Bobrikov ei kirjoitukselle lämmennyt ja lakkautti lehden kuukaudeksi. Lehden suosio vain kasvoi näistä toimenpiteistä johtuen. Oppikoulu ja kansakoulu Peltonen oli mukana perustamassa Porvooseen suomenkielistä oppikoulua. Kesällä 1895 pidettiin Porvoon Suomalaisen Yhteiskoulun perustamiskokous suuren suomalaiskansallisen innostuksen vallassa. Koulutyö päästiin aloittamaan jo samana syksynä. Nykyisin koulun perinteitä jatkaa Linnankosken lukio. Seuraavana vuonna Peltonen oli perustamassa Porvoon Suomalaiset -yhdistystä, jonka tarkoituksena oli suomalaisuuden asian edistäminen ja suomen kielen saaminen yleiseen käyttöön Porvoon Suomalaiset saivat aikaan suomenkielisen kansakoulun perustamisen Suomenkylään. Yhdistys tunnetaan nykyisin nimellä Linnankoski -seura. Perhe-elämää Avioliiton satamaan Vihtori Peltonen purjehti heinäkuussa vuonna Avioliitto solmittiin pikavauhtia, sillä kihlaus, kuulutukset ja häät pidettiin kahden viikon sisällä. Morsian oli Porvoon yhteiskoulun opettajatar, neiti Ester Drugg. Rouva Peltonen oli kielitaitoinen ja kirjallisesti suuntautunut, joten hänestä tuli miehelleen oivallinen tuki myöhemmissä kirjallisissa töissä. Avioliitosta syntyi neljä lasta, Marjatta, Salama, Touko ja Urmas. Vihtorilla oli myös viides lapsi, josta on hienotunteisesti vaiettu. Kirjailija Linnankoskella ja Serafia Wilanderilla oli yhteinen lapsi. Pojan nimi oli Osku Velho. Kuolinilmoituksen mukaan Porvoon suojeluskunnan kanslianhoitajana toiminut Velho poti vainoharhoja. Hän luuli vastaantulijoita vainoajikseen ja pakeni jokeen, johon hukkui lokakuussa Kuollessaan Velho oli 22-vuotias. Peltosten perhe-elämä soljui eteenpäin paljolti perheenisän ehdoilla, hänen vaatimustensa ja ihanteidensa mukaan. Lehtityö oli kuitenkin niin aikaa vievää, ettei aikaa jäänyt omiin kirjallisiin töihin Linnankoskena. Vihtori Peltonen sanoutuikin irti Uusimaa-lehden palveluksesta ja perhe muutti pois Porvoosta. Peltoset asuivat eri puolilla Suomea mm. Karinaisissa, Lapinlahdella Alapitkän kylässä, Turun läänin Koskella, Salon seudulla useassa paikassa, Halikossa ja Haukivuorella. Loma-aikoja vietettiin Vihtorin kansakoulunopettaja -veljen Erkin luona Nurmeksessa ja myös lapsuuden maisemissa Askolassa. Perhe muutti kaikkiaan yksitoista kertaa ennen kuin he asettuivat vuonna 1909 Askolaan, josta Peltonen hankki omistukseensa Toivolan talon läheltä Porvoonjokea ja entistä lapsuudenkotiaan. Salanimi, Linnankoski Lehtimiestyön lopettaminen käynnisti toden teolla Vihtori Peltosen kaunokirjallisen kauden. Tuona ajanjaksona hän julkaisi kaikki kaunokirjalliset teoksensa ja saavutti kotimaassa johtavan kirjailijan maineen. Johannes Linnankoski tunnettiin myös ulkomailla, sillä hänen teoksiaan on käännetty useille eri kielille. Eniten käännöksiä on ruotsin, saksan ja viron kielillä. Linnankoski nimen Vihtori Peltonen otti nuoruudenkotinsa lähistöllä Linnan talon kohdalla Porvoonjoessa olevasta koskesta. Salanimestä tuli kirjailijan pysyvä nimi julkisuudessa. Yksityiselämässään Johannes Linnakoski kuitenkin aina pysyi Vihtori Peltosena. Miehensä kuoleman jälkeen 1913 Ester Peltonen laillisti Linnankoski nimen itselleen ja lapsilleen. Suurlakon innoittamana marraskuussa 1905 Linnankoski kirjoitti lentokirjasen Kuinka uutta Suomea rakennetaan. Kirjasessa hän murehti kansan eripuraisuutta, jota hän piti kaikkea muuta kuin ilahduttavana. Linnakoski näki tilanteen paranevan mikäli ruotsalaisemme käsittäisivät asemansa suurelta tulevaisuuden kannalta, kansan eikä vain heimon kannalta, niin hylkäisivät hyödyttömän taistelunsa ja päättäisivät sulautua suomalaisten veljiensä kanssa eheäksi Suomen kansaksi. Linnankosken suuri näky oli suomalainen kansa sekä mieleltään että kieleltäänkin. Suomen senaatissa käytettiin 1905 ensimmäisen kerran suomen kieltä. Suomalaisuuden Liitto Suomalaisuuden Liiton syntysanat Linnankoski kirjoitti Valvojan 25-vuotisjuhlajulkaisuun joulukuussa Hän esitti kirjoituksessaan toimenpiteitä suomen kielen, kirjallisuuden ja kulttuurielämän edistämiseksi. Tavoitteeseen pääsemiseksi oli välttämätöntä perustaa liitto. Nyt syntyikin kokouksia ja toimikuntia, jotka ryhtyivät valmistelemaan asiaa. Erityisen vastaanottavia sanomalle oli akateeminen nuoriso. Linnankoski oli innolla mukana työssä ja J. V. Snelmannin 100-vuotispäivänä perustettiin Mäntymäellä Suomalaisuuden Liitto suomalaisen kirjallisuuden, kielen ja kansallistunnon yhdistäjäksi ja kohottajaksi. Liiton keskustoimikuntaan valittiin viisi jäsentä, jotka olivat: Otto Wille Kuusinen, Yrjö Sirola, J.K. Paasikivi, Juhani Aho ja E.N. Setälä. Linnankoskesta tuli liiton esimies ja sihteeri. Hän alkoi tarmokkaasti kehittämään Suomalaisuuden liittoa. Laadittiin säännöt, hahmoteltiin toiminnan suuntaviivat ja luotiin tarvittava organisaatio. Liitto alkoi Linnankosken johdolla puolustamaan suomenkie-

7 len asemaa, koska ruotsin kieli ylinnä rehentelee liikelaitosten nimissä, puhelinluettelossa ja muissa julkaisuissa. Tärkeää oli myös Linnankosken vaikutus sukunimien suomalaistamisessa. Hänen sanomanaan suomenkieliset ovat antaneet ruotsalaisten vetää itseään nenästä, kun ovat omaksuneet muka hienommat ruotsalaiset nimet. Suurnimenmuutto olikin tapahtunut jo vuoden 1906 loppuun mennessä, sillä perheen voitiin todeta ottaneen suomalaisen sukunimen. 7 Kuvassa Linnankosken nuoruudenkoti Askolassa. Uusimaa kokoelmat. Päivät loppuvat suomalaisuusmieheltä Kirjailijan terveys oli huono, eikä sitä parantanut ankara työnteko ja liiallinen valvominen. Näin ollen Linnankoski vetäytyi syrjään Suomalaisuuden Liiton toiminnasta jo perustamisvuoden joulukuussa. Tämä oli suuri menetys Liitolle ja toiminta hiipuikin vuosiksi eteenpäin. Vasta 1914 Liiton toiminnan voidaan katsoa jälleen vilkastuneen. Palattuaan lapsuutensa maisemiin Askolaan oli kirjailija jo niin sairauden heikentämä ja kuluttama, ettei hän pystynyt enää täysipainoisesti toteuttamaan pitkäjännitteisiä kirjallisia töitään. Perheen taloudellinen tilanne oli heikko, mikä omalta osaltaan kulutti Linnankosken henkisiä voimia. Hänen vointinsa heikkeni lopulta niin, että hänen oli hakeuduttava Helsinkiin Diakonissalaitokselle hoidettavaksi. Siellä hän kuoli vuoden ikäisenä. Kuolinsyyksi luokiteltiin anemia rva Ester Linnankoskesta tuli Liiton sihteeri. Lyhyeksi jääneestä elämästään huolimatta Linnankosken vaikutus suomalaisuuteen oli suuri. Hänen ideoimansa ja alulle panemansa Suomalaisuuden Liitto on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että suomen kieli ja kulttuuri ovat saaneet niille kuuluvan aseman. Suuren suomalaisuusmiehen työn jälkeä kelpaa ihailla, mutta vielä on Suomalaisuuden Liitolla paljon työsarkaa, jotta suomenkieli ja suomenkieliset olisivat tasa-arvoisessa asemassa omassa maassaan. Pekka M. Sinisalo, Suomalaisuuden Liiton vpj. HALLITUSOHJELMA JA MAANPUOLUSTUS Suomen tasavallan hallitusohjelmassa päätetyt leikkaukset puolustusbudjetista saattavat johtaa reserviajan vahvuuden alentamiseen radikaalisti. Varusmiespalvelusaika voi pahimmillaan lyhentyä neljään kuukauteen. Hallitusohjelmassa viljellään vaikeaselkoisia termejä kuten esim. pohjoinensolidaarisuus ym. ympäripyöreitä virkkeitä, jotka yleisessä keskustelussa tuntuvat jo saaneen faktan luonteen monien mielissä. Hallitus ei tunnu ymmärtävän, että reservin koolla ei paljon säästöjä tehdä. Varallaolo ei maksa sen enempää, oli sitten varalla miehiä vaikka kuinka paljon. Reservin koulutus eli kertausharjoitusvuorokaudet joutunevat leikkauslistalle. Nytkin ne jo ovat perin vähäisiä ja kohdistuvat vain pieneen määrään reserviläisiä. Sama koskee sotavarustuksen sijoittelua ja mitä tärkeintä vanhenevan kaluston perushankinnat vaarantuvat. Ohjelma rapauttaa Suomen puolustusta. Olemme valitettavasti ja lyhytnäköisesti luopuneet aivan käyttökelpoisesta materiaalista (ei ole järkeä romuttaa rynnäkkökivääreitä). Olen sitä mieltä, että armeijan viestikalusto on auttamatta tiensä päässä. Vähäisesti koulutetun ja heikohkosti varustetun reservin siirtäminen pois reservistä ei maksa oikeastaan mitään, mutta tämä tulee varmasti rapauttamaan maanpuolustustahtoa. Dragsvikin varuskunnan lakkauttamisesta ei mainita mitään. Jälleen pitää turvata vähemmistökielen asemaa. Hallitus ei valmistele eikä hae NATOon tällä hallituskaudella. Tosiasia on, että neljän kuukauden miehistökoulutukseen siirtyminen johtaisi reservin suorituskyvyn rajuun laskuun. Sen toteaa myös hallitusohjelmassa mainittu Siilasmaan raporttikin sivulla 40: Vajaan neljän kuukauden koulutus ei tuota sotakelpoista joukkoa. Näille varusmiehille voidaan kouluttaa vain perusasiat ja he tarvitsevat merkittävää lisäkoulutusta ennen taistelutehtäviä. Siilasmaan raportti ei suoraan esitä neljän kuukauden palvelusaikaan siirtymistä, mutta esittää sen yhtenä mahdollisuutena tuottaa kustannustehokkaammin osaa sodan ajan joukoista. Neljän kuukauden peruskoulutuksen saaneet sotilaat sijoitettaisiin perinteisiin paikallisjoukkoihin, joiden joukkue- ja yksikkövalmiudet tuotettaisiin kertausharjoituksissa, joihin siis ei ole rahaa. Kriisinhallintatehtäviin osallistumista jatketaan, koska se hallitusmuodon mukaan vahvistaa omaa puolustuskykyämme ja lisää maamme painoarvoa kansainvälisessä politiikassa. Todellisuudessa se myös maksaa valtavasti ja syö resursseja varsinaisesta maamme puolustuksesta. Herää kysymys kenen etua tässä ajetaan ja kenen turvallisuudesta huolehditaan, Suomen vai muiden? Pekka M. Sinisalo, Suomalaisuuden Liiton vpj.

8 8 Toimiston nurkkaus Tervehdys kaikki liiton jäsenet! Toimiston nurkkaus on Suomen Mieli -lehden uusi nurkka, johon aina tarvittaessa kerään asioita täältä toimistopöydän takaa katsottuna. Alla muutamia huomioita! Jäsenmaksut! Joiltakin jäseniltä on vielä vuoden 2011 jäsenmaksu suorittamatta. Suorituksen voi tehdä Liiton tilille: OP-Pohjola (IBAN FI ). Viestiin: Oma sukunimesi ja sana jäsenmaksu. (Halutessasi voit myös tilata uuden jäsenmaksutilisiirron toimistolta arkisin kello Puhelin ). Sähkökannel! Sähkökannel on Suomalaisuuden Liiton tiedotuskanava sähköpostin välityksellä. Muutamien listalla olevien sähköposti ei mene läpi. Jos haluat saada sähköpostin välityksellä tiedotteita ota yhteyttä ja anna ajantasainen sähköpostiosoitteesi. Uudet jäsenet laitan automaattisesti postituslistalle! Ota yhteyttä myös siinä tapauksessa jos et halua Sähkökanteleita. Suomalaisuuden Liiton Turun kerho! Turun kerhon kokoontumisista saa tietoa Liiton internet kotisivuilta kohdasta ajankohtaiset (www.suomalaisuudenliitto.fi). Toivon mahdollisimman monen Turun seudulla asuvan jäsenen ilmoittavan sähköpostiosoitteen, johon voin laittaa tietoa tulevista kokouksista. Näin säästämme postimaksuissa. Terveisin Saila Savinen toimistonhoitaja Liiton syyskokous torstaina Suomalaisuuden Liiton sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 3. marraskuuta kello Kampin palvelukeskuksen juhlasalissa. Salomonkatu 21 B, Helsinki. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat: toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012 jäsenmaksujen suuruus liiton puheenjohtajan valinta hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle tilintarkastajat ja varamiehet vuodelle Hallitus Avoin yleisötilaisuus ennen kokousta kello , jossa dosentti Heikki Tala pitää esitelmän Talvisota Sallassa. Haluan liittyä Suomalaisuuden Liiton jäseneksi. Hyväksyn liiton tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Sukunimi: Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Koulutus: Ammatti/Arvo: Puhelin: Etunimi: Syntymävuosi: Sähköposti: Haluan vastaanottaa sähköpostitse Sähkökannel-tiedotetta: (rasti = haluan; tyhjä tai viiva = ei halukas) Olen valmis vapaaehtoiseen talkootyöhön liiton hyväksi: (rasti = halukas; tyhjä tai viiva = ei halukas). Toivomuksia hallitukselle: Paikka ja aika: SUOMALAISUUDEN LIITOSTA KAIKKIEN ITSENÄISTEN VALTIOIDEN PÖYTÄ- JA SALKOLIPUT SEKÄ MAAKUNTAVIIRIT AURORANKATU 7 A 1, HELSINKI Puhelin: Sähköposti: Kotisivut: TILAA OMASI! JÄSENHAKEMUS Suomalaisuuden Liiton hallitukselle (tarvittaessa jatka kääntöpuolelle ) Allekirjoitus: Jäsenmaksu on 20 euroa. Työttömältä, samassa taloudessa asuvalta jäseneltä tai alle 26-vuotiaalta 10 euroa. Palautus postitse tai sähköpostilla liiton toimistoon: Suomalaisuuden Liitto ry Aurorankatu 7 A 1, HELSINKI Puhelin (09) Mistä sait tiedon Suomalaisuuden Liitosta? Numero 2/2011 Syksy Numero vuosikerta Toimitus: Aurorankatu 7 A Helsinki puhelin (09) Päätoimittaja: Sampo Terho Toimitussihteeri: Saila Savinen Julkaisija: Suomalaisuuden Liitto ry ISN Taitto: TR-Latomo Oy Paino: Satakunnan Painotuote Oy, 2011 Sähköposti: kolumbus.fi Internet/kotisivut: Tilaushinnat: 7 /vuosikerta ilmestyy neljä kertaa vuodessa tai kolmesti yhden numeron ollessa kaksoisnumero. Irtonumero 2. Suomalaisuuden Liiton perustivat kaikki suomenkieliset puolueet Johannes Linnankosken aloitteesta. Liiton jäsenyys on avoin jokaiselle suomalaiselle, joka hyväksyy liiton tarkoituksen. Lisätietoja numerosta (09)

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2014 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 2/2014 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 2/2014 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hei, Yhdistystämme vaivaa sama ongelma kuin muitakin yhdistyksiä. Toimintamme kuihtuu entisestään.

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT PRH hyväksynyt 20.11.2006 1 Suomen Kylmäyhdistys ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Kylmäyhdistys ry, ruotsiksi Kylföreningen i Finland

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Tikkakosken Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Jyväskylän maalaiskunta. Yhdistyksen toiminta-alueena on

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Kiinan kielen kasvava merkitys

Kiinan kielen kasvava merkitys Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

1/5. TAMPEREEN KIRKKOMUSIIKKIPIIRI ry: n SÄÄNNÖT

1/5. TAMPEREEN KIRKKOMUSIIKKIPIIRI ry: n SÄÄNNÖT 1/5 TAMPEREEN KIRKKOMUSIIKKIPIIRI ry: n SÄÄNNÖT l Yhdistyksen nimi on TAMPEREEN KIRKKOMUSIIKKIPIIRI ry ja se kuuluu alueyhdistyksenä SUOMEN KIRKKOMUSIIKKILIITTO ry:een, josta näissä säännöissä käytetään

Lisätiedot

Luottamuksellinen kyselylomake

Luottamuksellinen kyselylomake Luottamuksellinen kyselylomake Hakemus terapiaan terapeuttikandidaatille, joka opiskelee HumaNova Utbildning OY:ssa Terapiapalkkio on 30 /istunto (sis. alv.) ja maksetaan suoraan terapeuttikandidaatille

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Yhteenveto pöytäkirjoista 18-20/2013

Yhteenveto pöytäkirjoista 18-20/2013 1 Yhteenveto pöytäkirjoista 18-20/2013 PÖYTÄKIRJA 18/2013 Hallituksen sähköpostikokous Aika: 2.-4.11.2013 Osallistujat: Puheenjohtaja Soili Niskanen Eeva Mattila varajäsen Asia 1 Sopimuksen tekeminen Nettihotellin

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys - Finnish Greenkeepers Association r.y. ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus ja tehtävät Yhdistyksen

Lisätiedot

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan.

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1(5) SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2010 Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 9.11.2010 kello 19.15. Läsnä: Luettelo liitteenä 1. KOKOUKSEN

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät.

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät. Käsikirjoitus Yhdistyksen kokouksen -video -esitykseen. Kaupunginosayhdistyksen perustamiskokouksen asialista: Kop, kop, kop 1. Kokouksen avaus Avaaja Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat.

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on Sinebrychoffin taidemuseon ystävät r.y., ruotsiksi Konstmuseet Sinebrychoffs vänner r.f. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

Lisätiedot

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on European Law Students Association ELSA Turku ry. 2 Kielet Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, mutta rekisteröimis-

Lisätiedot

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 Romanikielen kielipoliittinen ohjelma hyväksytty Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydessä toimivan Romanikielen

Lisätiedot

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt Karkkilan vapaa-ajattelijat ry Säännöt Rekisteröity ja hyväksytty PRH:ssa 08.11.2006 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Karkkilan vapaa-ajattelijat ry ja sen kotipaikka on Karkkila 2

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY

ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY 1 ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY S Ä Ä N N Ö T 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon perinneyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Seinäjoen

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Tuuli Mirola Anneli Pirttilä Terttu Kauranen Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2013 Saimaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti.

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti. 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toimialue 2 Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1 (5) SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on South West Karting Fin ry ja sen kotipaikkana on Raision kaupunki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS ESITYSLISTA Aika: 19.2.2014 klo 18.00 Paikka: Kahvila Nanda Wanha Talo, Savilahdenkatu 12, Mikkeli 1. VUOSIKOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen puheenjohtaja Kirsi-Maaria

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Liiton uusi strategia 2016-2020 hyväksytään 17.10. liittokokouksessa Raumalla.

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Aikis -hankkeen tavoitteena on koordinoida aikuisille maahanmuuttajille tarkoitetun suomen ja ruotsin

Lisätiedot

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi 75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI Sääntömuutosehdotukset voidaan jakaa neljään kategoriaan: Rotujärjestöstatuksen vaatimat muutokset sääntöihin (merkitty punaisella) Oikeinkirjoitusasun korjaukset ja sääntöjen

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry.

Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry. Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosaston säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin uudistamislomaketta varten

Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin uudistamislomaketta varten SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) Tavaramerkit ja mallit Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin YLEISIÄ HUOMAUTUKSIA Tämä lomake on Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV) laatima ja perustuu

Lisätiedot

+ + Lapsesta ei ole mitään henkilöllisyyttä tai kansalaisuusasemaa osoittavaa todistusta tai asiakirjaa KAN_1C_100214PP +

+ + Lapsesta ei ole mitään henkilöllisyyttä tai kansalaisuusasemaa osoittavaa todistusta tai asiakirjaa KAN_1C_100214PP + KAN_1C 1 *1169601* KANSALAISUUSHAKEMUKSEN KANSSAHAKIJANA OLEVAN 15-17 -VUOTIAAN LAPSEN LIITELOMAKE Tämä liitelomake on tarkoitettu 15-17 -vuotiaalle lapselle (kanssahakija), jolle haetaan Suomen kansalaisuutta

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje

SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje Sisältö 1 Verkon pääkäyttäjä (Network Admin)...3 2 Verkonhallinta...3 2.1 Navigointi verkonhallintaan...3 2.2 Sivustot...3 2.1 Sivustojen toiminnot...4 2.3 Sivuston

Lisätiedot