JALKAVÄKI RYKM ENTTI 56 ISÄNMAAMME JA KANSAMME SUOJANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JALKAVÄKI RYKM ENTTI 56 ISÄNMAAMME JA KANSAMME SUOJANA 1941 1944"

Transkriptio

1 JALKAVÄKI RYKM ENTTI 56 ISÄNMAAMME JA KANSAMME SUOJANA ja sen henkilökunta rauhan oloissa vv itsenäisyytemme ja vapautemme valvojana VUOSIKOKOUS Laitilassa

2 511 A LINE Koska meiltä o otetaan paljon. Uusi KOTISAM O korvaa sillä sen korvauspiiri on huomattavasti laajempi kuin tavallisen kotivakuutuksen. 5 SAM O-Y TIöT

3 1 4 ANINEN LAA KA

4 Rykmentin vuosijuhla palauttaa mieliin jatkoso an ankarat taistelut raskaan rauhan ja runnelun isämaan vaikeat vuo et. Kotiuttaminen merkitsi rykmentille myös tehtävän päättymistä isänmaan palveluksessa. Jokainen sotilas voi hyvällä omatunnolla ja vakaumuksella to eta että he täyttivät velvollisuutensa ja antoivat kaikkensa isänmaan puolesta. SitÄ osoittivat rykmentin harvenneet rivit sen taistelut ja maineteot. Kun esitän terveh ykseni JR 56 n Kiilalle en voi muuta kuin teh Ä kunniaa rykmentille ja esittää Kiilalle parhaat kiitokset siitä että se on vaalinut maineikkaan rykmenttinsä perinteitä ja erikoisesti sitä että se on säilyttänyt yksimielisyytensä ja yhtenäisyytensä näin pitkälle ja siirtänyt rykmentin hen en maanpuolustustah on nuorisolleen. JR 56 hen essä rakentakaamme vastaisuu essakin itsenäistä Suomeamme. Erkki Tuuli Maanpuolustuskillat ry n puheenjohtaja 4

5 MAAN UOLUSTUSKILLAT RY N ERIAATEO JELMA 1 erusta Vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevien maanpuolustuskiltojen päätarkoitukset ovat maanpuolustustah on kasvattaminen maanpuolustustietou- en levittäminen ja maanpuolustusharrastuksen e istäminen. Maanpuolustustahto on isänmaallisuutta joka ilmenee pyrkimyksenä jättää Suomi seuraavalle sukupolvelle turvallisena ja rakastamisen arvoisena. Siksi siihen kuuluu myös ahkera työ suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Koska kaikkien suomalaisten tulisi kokea isänmaallisuus myönteisenä innostavana ja yh istävänä aatteena yhteiskunnallisen oikeu enmukaisuu- en vaatimukset on tunnustettava. JÄrjestönÄ maanpuolustuskillat ovat avoimia kaikille miehille sotilasarvoon katsomatta. ei Än välityksellään ne saavuttavat lähes koko kansan. Maanpuolustuskillat ry näkeekin erityisen tarpeelliseksi kiltojen avaamisen täysin tasavertaisesti myös naisille. Siten mah ollistetaan perhekuntien laajamittainen tuleminen vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön jossa killat saavat kansalaisjärjestöjen luonteen. Maanpuolustustahtoa ei nuorissa herätetä istuttamalla valmiita asenteita vaan antamalla puolueetonta asiatietoa. Sen varassa nuoret voivat arvioi a myös ne maanpuolustukselle kielteiset suuntaukset joihin he joka tapauksessa joutuvat tutustumaan. KiltatyötÄ tulee kehittää siten että se vastaa myös nuorison isänmaallisia harrastuksia. erintei en kunnioittaminen ja ennen kaikkea oman aselajin tai joukkoosaston historian vaaliminen ovat kiltatyön olennainen osa. Esisijaisesti killat kuitenkin suuntaavat toimintansa nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. ToimintapiirissÄÄn palvelevien asevelvollisten keskuu essa ne koettavat e istää sellaista ajattelutapaa että varusmiehet yleisesti kokisivat asepalveluksensa suorittamisen ja muun puolustusvoimissa tehtävän työn mielekkäinä. Maanpuolustuskillat ry ja sen jäsenjärjestöt tukevat Suomen virallista turvallisuuspolitiikkaa ja toimivat sen periaattei en mukaisesti. Siksi nii en ohjelma on sopusoinnussa myös Yh istynei en Kansakuntien peruskirjan 1945 ariisin rauhansopimuksen 194 sekä Suomen ja Neuvostoliiton kesken solmitun ystävyys- yhteistyö- ja avunantosopimuksen 1948 kanssa. Suomen virallista turvallisuuspolitiikkaa killat pyrkivät tekemään tunnetuksi. Turvallisuuspolitiikka käsittää ne toimet joi en tarkoituksena on ehkäistä kansainvälisiä riitoja sekä ne toimet joi en avulla voi aan selviytyä kriisitilanteista jos niitä ponnisteluista huolimatta syntyy. arlamentaaristen puolustuskomiteain kannan mukaisesti turvallisuuspolitiikan osat ovat ulkopolitiikka ja maanpuolustus joista rauhan aikana ulkopolitiikalle kuuluu pääosa. Suomen ulkopolitiikka on puolueettomuuspolitiikkaa. Sen onnistumisen e ellytyksinä ovat oman kansan tuki ja tarvittaessa valmius puolustautumi- 5

6 seen. Tte on lisääntyminen e istää kansalaisissa Suomen turvallisuuspoliit - tisten ratkaisujen omakohtaista omaksumista. Siten myös turvallisuuspoli - tiikkamme uskottavuus lisääntyy. KansainvÄliset kriisit eivät yleensä ole vain paikallisia. NiinpÄ kiltojen olisi kiinnitettävä huomiota myös kansainväliseen tilanteeseen ja sen vaihtelua hin. Silloin tulee erityisesti pyrkiä mieltämään oman maan turvallisuuspoliit - tinen tilanne maailmanpolitiikan kokonaisuu en osana. Maanpuolustuskillat ry n ja sen jäsenjärjestöjen toiminta on puoluepolitii - kasta riippumatonta. II Kiltalainen Maanpuolustustahtoiselle kansalaiselle kiltatyö tarjoaa sekä yksilön että isänmaan kannalta hyö yllisen vapaa-ajan harrastuksen. MeillÄ toteutettu alueellinen puolustusjärjestelmä samoin kuin nykyaikainen johtamistaitokin arvostavat saman yhteisön jäsenten keskinäistä tuntemusta ja lujia ystävyyssiteitä. Juuri näitä tavotteita kiltatyö mui en ohessa palvelee. Koska kiltojen jäsenyys on sotilaallisen koulutuksen asteesta riippumaton kanssakäyminen perustuu muutenkin jäsenten keskinäiseen yh enarvoisuuteen. Kiltalaiset ovat keskenään kiltaveljiä ja -sisaria. Maanpuolustuskeskustelun puolustusvoimain tapahtumien ja oman aselajin kehityksen seuraaminen samoin kuin oman yysisen kunnon hoitaminen ovat kiltalaiselle reserviläisenä kuuluvia tehtäviä. Työpaikallaan ja perhepiirissään hänen tulisi pystyä antamaan luotettavaa ja oikea-aikaista tietoa Suomen turvallisuuspolitiikasta. NÄin teh essään hänen on pi ettävä mielessään kiltatyön puoluepoliittinen riippumattomuus. Vain siten hän e istää Maanpuolustuskillat ry n ja sen jäsenkiltojen päämääriä. Kiltatyö menestyy sillä e ellytyksellä että jokainen kiltalainen tuntee vastuunsa omasta järjestöstään ja omasta osuu estaan koko vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. III Kiltatoiminnan alueet Maanpuolustuskillat ry on kiltojen valtakunnallinen keskusjärjestö ja yhteistyöelin. Sen tarkoitus on yleisiä suuntaviivoja antava ohjaava ja jäsenkiltoja tukeva. Valtakunnalliset yhtey et hoitaa Maanpuolustuskillat ry n hallitus tavoitteenaan e uskunnan hallituksen ja puolustusvoimain joh on sekä kaikkien poliittisten puoluei en luottamus ja tuki. Kiltojen alueelliset yhteistyöelimet tukevat ja avustavat kukin alueensa kiltoja ja killanosastoja. Kaikilla niillä tulee olla yhtäläinen mah ollisuus osallistua toimintaan. Varsinainen kiltatoiminta on itsenäisten kiltojen asia. Vain niissä voi aan saa a aikaan toiminnalle välttämätön kiinteä kosketus omaan joukko-osastoon tai aselajiin. Ulkomaiset yhtey et hoi etaan siten että Maanpuolustuskillat ry n hallitus huolehtii kosketuksista valtakunnallisiin yhteisöihin erityisesti pohjoismaisiin ja kukin kilta omaan veljesjärjestöönsä. 6

7 KARI Kari opyri ht ä 198 y arran oment ith elsin in Sanomat Kas tässä juhlapuheeni. 9

8 Asialla on kaksi puolta Viime aikoina rauhanliikkeet ovat olleet varsin näyttävästi esillä joukkotie otusvälineissä. Liiankin näyttävästi toteavat kenties maanpuolustusaktivistit. SinÄnsÄ hyvä asia kumpuaa nyt hieman eri lähtökoh ista kuin aikaisemmin. Liikkeelle ovat lähteneet poliittisesti sitoutumattomat kansalaisryhmät. KÄyttövoimansa ne ovat saaneet y inaseen mah ollisen käytön uusista piirteistä. LÄhinnÄ keskusteluista sen rajoitetusta käyttömah ollisuu esta jolloin kauhun tasapaino sotia ehkäisevänä tekijänä järkkyy. Rauhanliikkeet saattavat kuitenkin teh Ä maalleen karhunpalveluksen. Kun y inasei en vastustamiseen sekoitetaan myös oma maanpuolustuksemme sen tapaisilla väitteillä kuin maanpuolustus ja väestönsuojelu johtavat kansalaiset väärään turvallisuu entunteeseen ja maanpuolustus sisältää sinänsä jo aiheen tulla ve etyksi mukaan y insotaan ollaan vaarallisella tiellä. erustellummin voi aan väittää että ellemme huoleh i maanpuolustuksestamme ve Ämme kriisin tullen maahamme y inasevaltojen joukkoja ja näin to ellisen y inaseuhkan kansamme päälle. Voi aan niin ikään väittää että mitä huonommin olemme suojautuneet y inasei en vaikutusta vastaan sitä to ennäköisemm-in voimme joutua y inasekiristyksen kohteeksi. Rauhanliikkei en aktivoituminen on aaltomaista liittyen to ellisiin maailmantapahtumiin. Tutkimukset ovat osoittaneet että kansalaisten maanpuolustusasenteet eivät kuitenkaan muutu nii en myötä. erusasennoituminen on vankasti turvallisuuspoliittisten ratkaisujemme takana. Rauhanliikkei en väärän puun haukkuminen saattaa kuitenkin aiheuttaa ajoittaista haittaa maanpuolustukselle siinä muo ossa että päätöksentekijät ja joukkotie otusvälinei en e ustajat suhtautuvat maanpuolustukseen lakaisemalla sitä käsittelevät asiat enemmän tai vähemmän maton alle. 1

9 TAUNO TUOVISEN MUISTOLLE r Olimme tavanomaisella jouluterveh yksellämme Kaunialan sotavammaisairaalassa Tuolloin oli sinne kiltaveli Viljo Salosen lisäksi Meilah en sairaalasta siirtynyt Tauno Tuovinen. Veimme tavanomaiset joulutuomiset kahvitarjoilun kera. Kuten kuvasta näkyy Tauno istuu kiltamme lahjoittamassa pyörätuolissa itse eh ottamassaan. LÄsnÄ oli myös hoitajatar ja Kaunialan talouspäällikkö. Tutustuimme Kaunialan uuteen osaan ja totesimme sen tasoltaan parhaimmaksi mah olliseksi. Viljo Salonen sokea käsipuoli joka palveli 1 I11 ssa Alpo Maasillan joukkueessa on ollut jo niin monia vuosia Kaunialassa että on tottunut siellä olemaan ja liikkumaan. Sanoipa asuntopuolella kulkiessamme tule aussila opastan Sinua. NÄin siis sokea aseveli. 4 Kauniala Matti aussila Veikko Mattila Juhani SÄynÄslahti Aimo eikkilä Martti Ylilammi Juhani Valsta er ert Suovankoski Erik ikström Tauno Tuovinen Viljo Salonen Kaunialan talouspäällikkö sekä hoitajatar. 1 1

10 Oli ilah uttavaa näh Ä mitä on saatu aikaan keräyksellä sairaala sotavammaisille Tauno Tuovinenkin kuten monet meistä osallistui siihen jotkut kiltaveljet varojensa mukaan henkilökohtaisin lahjoituksin. Otin nauhalle Taunon lausumia hän tapansa mukaan kehotti kiltaveljiä e elleenkin osallistumaan avustustoimintaan varsinkin kun valtiovalta lupauksistaan huolimatta jättää sotainvali it ja veteraanit aina viimeiseksi ja vähemmälle. Än joka kymmenet vuo et oli järjestänyt mm. KaunialakÄyntejÄ totesi kyynelsilmin miltä tuntuu nyt näh Ä veljet niinkuin hän sanoi hänkin toiselta puolelta. TÄmÄ jäikin sitten viimeiseksi tapaamiseksemme sillä sain tie on hänen poismenostaan. TÄmÄ tietysti oli o otettavissakin jo pitkään kehittyneen vaikean sairau en seurauksena. Siunaus tapahtui elsin in Krematoriossa. Siihen osallistui lukuisa joukko kiltaveljiä n. lippupartiot ja kukkaterveh ys jonka laskivat Matti Aarnio Antero Kallio Yrjö Salo Veikko Mattila ja Matti aussila. Siunauksen jälkeen osa meistä osallistui muistotilaisuuteen. Olimme etukäteen sopineet etteivät kiltaveljet tuo kukkia eivätkä a resseja vaan osallistuvat muistokeräykseen jonka tuotto luovutettiin Karin Tuoviselle. Kiitokset osallistujille tätä tapaa suosittelen yleisemminkin käytettäväksi. Tauno Tuovinen toimi jatkoso assa hyökkäysvaiheen III JR 6 n jääkärijoukkueessa ja sen jälkeen Motti-Matin autonkuljettajana. So an loppuvaiheessa hän haavoittui vaikeasti jalkaansa. TÄmÄ vamma oli vaikeana haittana koko hänen elämänsä loppuun asti vaikka lopullinen poismenon syy olikin toinen. Killan toimintaan hän osallistui tarmokkaasti alusta alkaen. Tilaiuuksien retkeilyjen ym. järjestäminen oli hänen toimenaan. uomattava oli hänen toimintansa sotainvali iveljien anomusten ym. laa innassa ja neuvonnassa. Monet kerrat oli hänen kanssaan keräämässä olutta ja makkaraa tilaisuuksiamme varten. uolisonsa Karin ja poikansa Teemu kuitenkin jatkavat toimintaansa killassamme. Kiltaveljemme vanhenevat ja heitä poistuu riveistä koko ajan. Toimintamme Taantuu ja varsinkin kun tarmokas kiltatyöntekijä lähtee tulee huomattava aukko toimintaamme. enkilökohtaiseti koen suurena menetyksenä uskollisen veljen ja työtoverin poismenon. Otamme kaikki osaa omaisten murheeseen. Matti aussila 1 2

11 Vuonna 1981 oli kiltamme historiassa juhlavuosi täyttihän komentajamme - Montti-Mattimme - 8 vuotta. Kyörin sanat hänelle osuivat vuosijuhlassamme naulan kantaan. Olemme uu en vuosikymmenen myötä siirtymässä uuteen vaiheeseen isänmaamme kohtalojen tiellä. Suuntaan näyttää oma miehemme - Mauno Koivisto joka aloittaessaan presi- enttikautensa sai myös meiltä - JR 56 Killalta - onnittelusähkeen. Toivotimme hänelle rohkeutta ja päättäväisyyttä jota aikaisemmat presi enttim- me ovat vuosikymmenien saatossa kukin omalla tavallaan osoittaneet. Varmaa on että Manu ei vanu eikä veny. Toivon että kiltatoimintamme saisi tästä uutta virikettä ja että me - ikääntyvät kiltaveljet - ottaisimme kokouksiimme mukaan myös aviosiippamme että seuraavat sukupolvet - on korkea aika siirtää maanpuolustamisen ajatus uusien vahvojen hartioi- en varaan. Antero Kallio 1

12 Omistettu JR 56 n aseveljille kotiuttamisen -vuotisjuhlassa Motti - Matti e mie - hil - le har - maan-tu - neil - le taas muis - tot mie - liin tuo. 9 A m i i otat- kal- la niin tuon-ta tiel - lä pois uu - pui kes - ken työn. A Kol - laati päi- vät mie - teen jäi - vät jat-koimme näin ƒä- nis- tä päin m s nyt vel- jet lau- la - kaam-ute Ilot-ti - Mat - ti Mot - ti- Mat- ti lau- lu jälleenrai-ku-koon Motti-Mat-ti Mot-ti-Alat-ti vie-lä kau-an kai-ku-koon 2. RetkillÄ huimilla veimme me venhot vuolteisiin puurautatien oivan teimme myös soihin kaukaisiin. Maan alla korsuissa saimme yöt viettää kuunnellen joskus me polkua haimme -luo korven kyynelten. Linjaan tuosta saatiin juosta jatkoimme näin huomista päin nyt veljet laulakaamme Motti-Matti jne Johtomme taktiikka kesti kun voitot ratkaistiin valloitusmarssit se esti tiet kaikki katkaistiin. Laajoilla SuojÄrven soilla kuin sissit kuljettiin rautainen renkaamme noilla kun kiinni suljettiin. Umpeen otti tehtiin motti jatkoimme näin huomista päin nyt veljet laulakaamme Motti-Matti jne.

13 4. Rykmentti taistossa työssä noin kunniansa loi Karjalan korpien yössä se maata vartioi. Jos meitä vammat ja vaivat jo veivät maahan päin rakkaamme vainolta saivat he turvan silloin näin. Kalleimpaamme suojelkaamme Jatkamme näin huomista päin nyt veljet laulakaamme Motti-Matti jne. 5. Joukkomme harvennut täällä nyt rauhaa puolustaa kansalla näin ryh ikkäällä on kallis synnyinmaa. Lasten ja lastemme lasten se olkoon kasvupuu ihmisten niin onnekasten kun laulu vaientuu. Toivein innoin täysin rinnoin jatkamme näin huomista päin nyt veljet laulakaamme Motti-Matti jne. Sanat Antti enttonen Motti-Matti on ÄÄnitetty nauhalle. ƒänite on elsin in oliisisoittokunnan Arthur uhrmanin sovituksena ja solistina kiltaveli ekka Aaltonen kertosäkeessä joukko kiltaveljiä. Tekniikaltaan ÄÄnite kasetti on tämän ajan korkeinta tasoa. Kasettia on saatavissa juhlapaikalta omakustannushintaan. Myös alueosastot ja kiltasihteeri ottavat tilauksia vastaan. Kiltaveljet ja ystävämme käyttäkää toki tilaisuutta hankkimalla tämä kiltajärjestömme piirissä ainutlaatuinen historialliseksi muuttuva ÄÄnite. k15 6I 1 5

14 TervehtiessÄni Killan v n 1982 vuosikokousta Laitilassa kiitän 8 vuotispäivänäni huomionosoituksista kiltaveljiä. ErittÄin iloinen olin saamistani pitäjäviireistä. KiitÄn myöskin elsin in alueosastoa Santahaminan juhlasta ja erikoisesti puheenjohtajaamme ja sihteeriämme jotka loppujen lopuksi ovat jo vuosia taanneet tilaisuuksien onnistumisen. Toivon voivani olla mukana Laitilassa Tei Än kanssanne. Kiltaveljet nouskaa valleille ja jatkakaa toimintaamme vanhaan malliin onhan teillä vielä tarmokkaita toimihenkilöitä. Lopuksi vielä haluan tuo a kiitokseni Uu enmaan JÄÄkÄripataljoonan joh- olle olihan sentään so assa J 2 kin komentaja. Motti-Matti Matti A. Aarnio 16

15 TAVARATALO IKLUN tuttu turkulainen Aseveljet 4 vuo en takaa Matti aussila Yrjö Salo ja Urpo Levo. 22

16 Motti saa Uu. J n plaketin ev.ltn eisaselta. Etualalla hänen saamiansa pitäjäviirejä. Vuosikokousohjat jämerissä käsissä il in Ny a ka ja Juuso Lilja. 2

17

18 Kunnanjohtaja Eero onkinen TERVETULOA TUTUSTUMAAN VAN AAN JA UUTEEN LAITILAAN 1 So anaikaisen JR 56 n juuret monilta haaroiltaan juontavat Laitilaan joka on valmistautunut vastaanottamaan rykmentin killan sisaret ja veljet vuosijuhlaansa. Laitilan keskuskustan kylänraitti ei enää tarjoa samoja näkymiä kuin neljä vuosikymmentä sitten. Kunta on paljon muuttunut. Osuukaupan vanhaa päämyymälää kylän keskustassa ei enää ole ei apteekintaloa Ali-Eerolan tilan rakennuksia vanhaa kunnantaloa linja-autojen pysäkkilaituria eikä vanhaa kansakoulua. Tilalle ovat tulleet tavaratalot hotelli-ravintola pankit valtion virastotalo koulukeskus ja ja monet kymmenet kerrostalot. TÄmÄ kaikki ja uusi tieverkko ovat muuttaneet kunnan ulkoisen rakenteen niin ettei sitä enää tuntisi entisekseen ellei Talan kahvilaa Kustaa iekan Lukutupaa Isotuvan taloa ja puutarhaa rukoushuoneen mäkeä ja tietysti aikojen vaihteluissa pysyvää harmaakivikirkkoa vielä olisi paikoillaan. Uutta leimaa Laitilan elämään antavat kymmenet teollisuus- ja liikelaitokset jotka muutamassa vuosikymmenessä ovat tänne syntyneet. NÄmÄ ovat myös muuttaneet kunnan asutusrakennetta niin että maatalou en 4 vuo en takaista o a nyt vastaa 25 o. Teollisuus on yltänyt 5 iin ja palveluelinkeinot 4 iin kunnan elinkeinojakautumassa. Uutta aikaa kuvastavat Laitilan avoin korkeakoulu ja kesäyliopisto uimahalli musiikkiopisto Kaivolan kesäteatteri ja Krouvinummen virkistysalue. JR 56 n veteraanien jälkipolville ja tänne muuttaville Laitilan asukkaille rakennetaan monipuolista tasapainoista ja viihtyisää asuinpaikkaa. TÄmÄ kaikki on mah ollista saa essamme elää vapaassa maassa laajan itsehallinnon omaavassa virkeässä kuntayhteisössä. Tervetuloa Laitilaan pitämään JR 56 n killan vuosijuhlaa.

19 LAITILAN KOM ANIAN TIE SUOMEN SO ASSA V Jussi Lin renin muistelma MnÄ olen syntyn KatinhÄnnÄn kyläs Laitilan pitäjän emäkirkol ja käven kahtkymment kon Ryss maahan tuli Silloin olin mnä trenkin KatinhÄnnÄn unslas. Tuli sitt tiät tieto ett jo innerjoel on Ryssi ehkä MitÄst täst mnä läksi sinn menemä ja kon paikal pääsin oli innerjoen kylä juur Ryssi täynn. Ihmse oli paennu niitun lattoihin ja tuva tuvat ikän sikanavetot olkki laatjoil riipin raapin. Kanuunei sitt ol jokijääl eurun ja Mattlan kohral koh alla. Mut en maar minä vaan olis Ryssi ymmärtän peljät kyl ne oli ohkaisi poikki poikia. Torpas eli isä ja Äiti. Minul tuli nii armoto halu sotta sotaan lähti. Venhemma kielsi ja rukkoili oikein itkivä. Mut vähä mnä siit hualin jos olsiva käskeny en kukatiäs olis menn. Otin sitt sotamiähen pesti ja läksin eluntain keskimäs-pyhän.6. kottu yhämaahan ja siält muitten vapaehtoisten poikkain kans Turkku päin. EnsmÄine tappelus josa mnä olin ol Ala-Lemun tykön kaks virsta Turust etelään päi. Lauantai-ehtosten puhristetti kiväri ja sitt annetti amusioni. Sunnuntai huameltain ruvetti sotima. Ala-Lemu rannas oli neli kanunsluuppi jos me oli tullu yhämaasta. Rantta rantaa oli kans teht patterei. Ruatin pualel seisos viis tuhat miäst mut RyssÄtte Ryssien kumminki viistoist tuhatt. Ryss tule lankmarsis luule saavas saavansa pattereist aika tavaran. Ei muut kon päästetti kroohaulei joukko niin ett kiljus vaa ja ne poja tei puhrast ikän viikatet. Ryss vähän palas mut tul viäl toisen kerran ja huusiva iiha MitÄs täst päätetti kroohaulei jäll vaa ei 5

20 tullu kolmatt kertta. Siin soras so assa tapeltti sunnuntai aamust maanantai-ehtosse yht paino. Kon aljetti mnä ajatteli ettei täst hen is pois pääs luori luo it kiljusi ja paukkusi. Mut kon näke kanuna leimaukse lyä ittes maahan ja luar mene ylitte nii ett vinku vaa. Kova ol kon voorkaure vuorokau en tuli seisoma heikoks poja pakkasi menemä. VÄlist sitt annetti viina-jum ru joka sotamiähel ett rajumaks piti tleman tuleman. Lemus oli Ruatin kaartti kans. Ei ne poja ottanu Ryssi an iks kon tapo vaa. Ryss mistas menetti enemän kon kymmenentuhat miäst. Sillail kumminki juttel yks RyssÄn ÄltvÄÄvÄr jonk me an iks oti. Se sanos olevas kotosi siält vanhast voittomaast ja puhuski simmost Viron suami. MeijÄn väki kon huurretti huu ettiin nimelt oli satayh eksänkymment kualleit ja plaseratui haavoittunutta. Me olisi menny Turkku riisten helposti mut ei ollut luussi luotsia. LÄhretti sitt taas maanantai ehtosten merel. Yhre viiko me oli Oolannis ja siält viätti Ruatin pualel. Ruatis me sai neli viikko Äkserat huamispual ja ehtopual. Kunin as tuli ite kattoma katsomaan paraatti. Me oli sitt tällätty asetettu nelikulmasest ikän huane niät niin että yhrel pualel vaa auki oli. Kunin as tul ai aina ajutanttis kans kon kunin as meil puhus ajutantt tulkitt sen suameks. Jollei kunin as olis maat myyn ja jos herroil olis uskollisuus ollu me olisi ajanu RyssÄ tois pual ietarpori. Ne oli kovasten ohkaisi poikki. an eil oli siäni sieniä ja muit lakeis eik sitt muut ruakka kon jottan limpui ja sualo hiuka. Ä illäs sitt varasteliva kon rupesi nälkkää kualema. Mut meil oli kaikki lai ja Suamen väki oli raju ja vahva voimalist väkki. Nii ei sellane voi tapell kon ne vanha RyssÄ oliva. Kyll olis toisemin käyny mut kunin as oli maan juan ja pelann kuitiks. Sitt lähretti Ruatist taas seilama ja nousti maal Kaskisten kaupun in tykön yhten lauantai-ehton. Sunnuntai-huamelttain tuli NÄrppiöön kasakoi. Ryss poltt kaik mitä vaa kynsis sai. Olisiva polttanu kaunin kivikirkonkin. Kirkk oli sisält viritett tervatynnyreil mut me kerkesi appu ja ajo RyssÄ takasi La - Ärtin taa Oltti sen jälkke La Ärtis pari viikko nii Ryss palas jäll. Komennetti Äll pajunett ja ruvetti ampuma eik kumpikan perän antanu. 6

21 Taas me Suomlaise karkasi pää Äll pajunett ja sitt RyssÄtte täyry jo paet. Nyten marssitti irttijärvell Ulvilan pitäjäs ja ai vaa ajetti Ryssi takka. Mut kon sinn päästi me sai kuuli ett taas oli määräs takasi lähte. Sitt me miähe suutusi kon ei pääs päisi menemä. ÄÄtetti sitt ehtoste ettei huamispäivän paraatis tehrä lainka mittä komannon jälkken. Mut ei uskaltanu yks ensin sannu kon kaikki huuretti yhrest suust ett ei ole takaperin menemist kyl me vaa päisi mene erra sitt sanosi Jos nii Ryss tule etti ja takka VÄhemÄ herra pelkäsi henkkiäs ei uskaltanu kovitell meit menemä mut meil oli hyvä herra everstluutnant Jyllenpöök yllen ö el se ol nii ilone ja nöyrä miäs ja hän sai meijän tottlma. Sitt palatti Vaasaan ja Vaasast me viätti Uumoosse kakstoist penikulma merimatka. MnÄ tulin kippiäks. Ryss tuli peräs ja ruvetti jäll sotima. Mut mentti ai erel vaa. Sitt Ruatin hallitus tek rauhan Tanskan kans ja lähetti sotaväkki pohjoisse. Ne nousi merelt maall RyssÄtte ette ja läksivä Ryssi takka ajama. Sitt RyssÄtten täyry tätyi tehrä rauhan. Mut kyl me kans heit oli kiusannu. Meil oli paha aikomukse vaik ei saanu täytte. Meit oli joukos vanhoi sotamiähhi pestatui ja palkatui Viaporistakki ja neli komppania poikki. Kon me Ryssi ajo takka ranttiel RyssÄ menivä ja poltiva kovasten pali paljon sillo Siltoja jälistäs. Ja siel oli sitt nii ÄÄrettömÄsten jokki Uumoon toispual ett meit yärätti lautoil vaa alinomaa. Ne kasaka kaiken maailman pahan tei mut kyl he välist saiva simmosen kyytin. Sitt kon rauha tehti RyssÄn kans ja me pois päästetti Uumoos oli koko sotaväki koos ja viis Ruatin kenraalikki. Yhrel oli tammenkappale pääs ja silkkinauha otan otsan ympärs ö eln jolla oli rikottu otsa keskinkertanen raju mies sanotti TammipÄÄks ja suami puhus ikän meki. Än juttel kui Ryss päästetti ehrollas eh ollansa Viaporiin vaikka väkki oli kuustuhatt miäst ja nii varustett värkki ettei Ryss olis väkisin saanu linna pariin kolmeen vuatteen. Mut annetti ehrollas vaa ja pussi seljäs Ruatlaise kulkiva pois ikän keriläise. Ästink oli ikän ikäänkuin maan avan ett kon Ryss sen sai sitt oli jo koko maa hänen hallusas. Ei suinkka herrakkan olis uskaltan stä sitä tehr mut kon kuninkaas oli vika. Sitt pantti kunin as pois viralt ja hänen setäs Kaarle Kolmastoista tuli hallitukse. Sen jälkken otetti kuninkaaks yks ranskan kenraali ÄÄrnastotti erna otte. Ryss pyysi Ruatti appuun ranskaa vastaan ja ranskan kunin as peljästyi tieten ett ÄÄrnastotti oli aika sotaherra.

22 Kahreksa verise sora so an eres e essä mnä olen oll mutt ei kualemaks kumminkkan sallitt. Joka YlimÄisse IssÄ turvaa on hyväs suajas elämäs ja kualemas. Me nuare sotamiähe oli omis vaatteis kuik kukin kottu läks. Vasikannahkasis repuis me pi i ruakam ja amusioni. Vaik olimekki maanväen vaatteis vaa nii järjestys oli kumminki sen puolest. Ei minun sivult kaatun muut kon yks miäs ammutti La Ärtis altlan trenk ou i Laitlast. Än sai kaks luari rintta ja huus Ai Jess kyl minu jo sattus RyssÄn sotaväki oli ikän pimiä pakana ja Suamenki sotaväki vaik kristinopis oliva olis ollu viäl julmema mut herratten pualest oli kova ran astus. Joukos on hyvi ja pahoi. Toise herra rukkoili ai sora erel ettei vanhoi synnei syntejä enä muistetais. Mut ei everstluutnant Jyllenpöök in tarvinn rukkoll. Än oli niin ilonen ja lempiä miäs hyvä ja nöyrä. Än sano ai sora erel älkkän peljäkk poja pitäkän päät vaa Uskaltakan poja Ja me huusi yhrest suust enkkeen ja vereen ahoil herroilloil oli pelko hen estäs ja ammuttiki heit muutami omilt miähilt kon hakkasiva kovasten väkki vaik oli kuninkaan pualest määräs ettei saa lyärä lyö Ä poikki. Yksikin ikävä Änrikki kon ei saan Äkseuraust menemä päisi hakkas miähhi julmasten. Kon sitt sota tuli nii kolmas laukaus jo sattus hänesse ja hän huusi Ei se suinkka vihollisen luari ollu se ol oman miähen tyä. MnÄ palvelin Turun läänin rykmentis Laitlan komppanias. MeijÄn komppanian luutnantti joka sitt tehti kapteeniks oli hyvä mies En lannist kotosi. Än itki ai ennen ko sotta mentti ja sano itäkän pääll poja ettäk ettekö näe kui pakeneva. Ei RyssÄ kestäny Äll pajunett ennen pakeniva taik anno antoivat ittes an iks sa ottaisi me niit an iks oti ja kruunun kalut pois. Me olisim ihmeit tehn jos olisi oman pääm jälkken saanu menetell. - 8

23 LÄh emerkintä Julius Krohnin toimittaman Suomen Kuvaleh en vuosikerrassa 18 n o 9 s. 9-1 on julkaistu Suomen so asta kertova Jussi Lin renin muistelma joka ilmoitetaan kerrotuksi innerjoen murteella. Osmo Ikola esittää sitten muistelman Suomen kielen Seuran vuosikirjassa Sananjalka n o s suluissa olevat päiväykset on lisätty lainattuun tekstiin. Murteen kirioittaamisesta Ikola toteaa arvostelunsa lopuksi Kokonaisuutena teksti kuitenkin näyttää melko hyvin kuvastavan murretta. Lin renin ilmoitus syntymäpaikastaan tuo mieleen sen että innerjoen kapppeli erosi omaksi seurakunnakseen Laitilan emäkirkosta vuonna Kustaa Ala-Kaila Toimittajan lisäys Mone verise sora eres o Laitla komppania oll. TÄs viimeses soras meil oli hyvä herra KyÄr joka sanoi Äll pajunett ja me karkasi pääl. Se ol nii ilone ja nöyrä miäs ja hän sai meijän tottlema. 1 V I ö.. l r KASa a rƒey li l 1 y py i OV Rku La.MA 9

24 Kiltamme tärkeimmät tapahtumat vuonna 1981 Kiltamme vuosikokous pi ettiin 4.4. Santahaminassa Uu.J n suojissa ja sen yhtey essä myös juhlistettiin ev. Matti Aarnion 8 -vuotispäivää. Everstiin koh istettiinkin monia huomionosoituksia mm. hänelle ojennettiin Uu.J n plaketti hänhän oli jatkoso an loppuvaiheissa myös tämän pataljoonan komentaja sekä rykmenttimme rekrytointialueen pitäjien viirejä. Samassa tilaisuu essa julkistettiin Motti-Mattimarssista tunnetun Kiltamme kuntiiamarssin ÄÄnite. Marssin on säveltänyt kiltaveli Juhani Valsta sanoittanut Antti eikarinn sekä solistina kiltaveli ekka Aaltonen. Soittokuntana elsin in poliisit Arthur uhrmanin joh olla. Kiltajulkaisumme sisälsi tavanomaisesti isäntiemme Uu.J n historiaa ja JoutselÄn taistelun selostuksen jotka ovat Ye-maj. ertti Suomisen laatimia. Kutsuvieraita olivat MK n Erkki Tuuli ja Jarmo Merinen Uu.J ev.ltn. Olli eiskanen ja maj. ertti Lah enperä in Varuskunnan päällikkö ev. Olli Rekola ja tietysti kunniajäsenemme kenr.ltn Urpo Levo. 41

25 M K n vuosikokoukseen Ka ettikoululla osallistuimme siellä valittiin puh.johtajamme Antero Kallio M K n varapuheenjohtajaksi. Kuluneena vuonna siirettiin res.au n res.aikaa 6 ikävuoteen tästä johtuen esitimme harvoja vielä alla 6 -vuoitiaitamme ylennettäväksi. Tulos kuitenkin oli laiha vain kaksi ylennettiin kersantiksi. ohj.m. KiltapÄiville Turussa osallistui vain sihteerimme täytti 6 v. kunniajäsenemme Urpo Levo eroten samalla Loun. Suomen sotilasläänin komentajan virasta. ÄntÄ kävimme tervehtimässä. Alueosatojen toiminta on pääosiltaan ollut vilkasta ne ovat pitäneet omat vuosikokouksensa järjestäneet illanviettoja ja retkeilyjä. Koko killan ja alueosastojen puitteissa olemme osallistuneet pyöreitten vuosien täyttäjien juhlintaan ja ikävä kyllä yhä useammin siunaustilaisuuksiin. Viime mainittuihin mah ollisuuksien mukaan lippuvartion kera. VÄhÄosaisten ja sotainvali ien avustamiseeen olemme laajenevassa pyrkineet. määrin Suomen Sotilas- Suomen Mies-leh en tilausmäärissä emme ole sihteerimme kovista yrityksistä huolimatta päässeet e es tyy yttävään tulokseen. Kilta-asiomitalien jako uolustusministeri on Maanpuolustuskillat ry n hallituksen esityksestä myöntänyt kilta-ansiomitalia. Kilta-ansiomitali n o 1 on myönnetty Tasavallan presi entti Urho Kekkoselle ja n o 2 puolustusministeri Lasse äikäkselle. TÄssÄ kiltamme mitalien saajat Matti Aarnio Erkki Luntamo Veikko Vesa Antero Kallio Kustaa Ala-Kaila Tauno Tuovinen Aapo Rajahalme Niilo Nurmi Matti aussila Vihtori Rintanen Toivo aijanen Ilkka Are il in Ny a ka Urpo Levo Kosti Tammenniemi Olli K. Varho 42

26 Tasavallan presi entin estyneenä ollessa pääministeri Mauno Koivisto on puolustusministeri Lasse äikäksen esittelyssä hyväksynyt asetuksen kilta-ansiomitalista. Seuraavassa koko asetusteksti 1ƒ Tunnustukseksi Maanpuolustuskillat r.y. -nimisen järjestön päätavoitteina olevien maanpuolustustah on maanpuolustustietou en levittämisen ja maanpuolustusharrastuksen e istämisen hyväksi teh ystä vapaaehtoisesta maanpuolustustvöstä voi aan antaa kilta-ansiomitali. 2ƒ Kilta-ansiomitali voi aan myöntää 1 järjestönjäsenelle jokavähintään vii entoista vuo en ajan on vastuullisissa tehtävissä tai muulla merkittävällä tavalla ansiokkaasti työskennellyt 1 ƒ ssä mainittujen tarkoitusperien e istämiseksi 2 järjestöönkuulumattomalle Suomen kansalaiselle joka on ansiokkaasti ja pitkäaikaisesti toiminut maanpuolustuksen sekä järjestön säännöissä ja periaateohjelmassa ilmaistujen tavoittei en hyväksi sekä merkittävällä tavalla tukenut järjestön työtä sekä e ellä 2 koh assa mainituin e ellytyksin kotimaiselle yhteisölle. Ansiomitali voi aan myöntää myös ulkomaalaiselle joka on toiminnallaan osoittanut arvostavansa Suomen virallista ulkopolitiikkaa ja joka on ansiok- Kenelle kilta-ansiomitali voi aan myöntää kaasti toiminut järjestöä vastaavassa maa npuolustusjärjestössään maansa ja Suomen välisen järjestöllisen yhteistyön e istämiseksi. ƒ Kilta-ansiomitali on tompakkia. Mitalin etupuoli kuvaa heral ista ruusua keskiosassaan tornikuvio syvennyksenä. Mitalin läpimitta on 5 millimetriä ja paksuus millimetriä. Mitalin kääntöpuolella on juokseva numero. Mitaliin kuuluu 1 millimetrin levyinen nauha jossa on sinisellä pohjalla kaksi pystysuunt ista sakarakuvioista valkoista raitaa. Kilta-ansiomitali ja siihen kuuluva nauha ovat oheisten kuvien mukaiset. 4ƒ Kilta-ansiomitalia kannetaan nauhassa kunniamerkin tapaan. Virkapuvussa voi aan nauhaa kantaa myös nauhalaattana. 5ƒ Kilta-ansiomitalin myöntää puolustusministeri järjestön hallituksen esityksestä. Mitalia seuraa omistuskirja. uolustusministeriö pitää luetteloa ansiomitalin saaneista. 6ƒ Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa puolustusministeriö. ƒ TÄmÄ asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella.

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella. RESERVILÄISLIITTO ry Helsinki, 1.3.2008 RESERVILÄISLIITON ANSIOMITALIEN SÄÄNNÖT Reserviläisliitto Reservin Aliupseerien Liitto ry:n ansiomitalijärjestelmä on perustettu vuonna 1980. Nämä mitalisäännöt,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Aliupseeriliitto ry:n palkitsemisohjesääntö

Aliupseeriliitto ry:n palkitsemisohjesääntö Aliupseeriliitto ry:n palkitsemisohjesääntö Aliupseeriliitto ry:n palkitsemisjärjestelmän tarkoituksena on palkita henkilöitä tai yhteisöjä, jotka ovat toiminnallaan edesauttaneet liiton tarkoitusperien

Lisätiedot

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS 1. VIRALLISET KUNNIAMERKIT Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen Vapaudenristin suurristi Suomen Valkoisen Ruusun suurristi Suomen Leijonan suurristi Vapaudenristin

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ANSIOMERKKISÄÄNNÖT Turvalliseen huomiseen 2 1 Yleistä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ansiomerkkien perustamisvuodeksi katsotaan vanhimman edeltäjäjärjestön, Suomen

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry/varsinais-suomen Reserviläispiiri ry TOIMINTAOHJE

Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry/varsinais-suomen Reserviläispiiri ry TOIMINTAOHJE PALKITSEMISET JA HUOMIONOSOITUKSET 1. YLEISTÄ 2. HUOMIONOSOITUKSET 2.1 Yleistä Ohjeella määritetään muistamiseen ja palkitsemiseen liittyvät säännöt ja periaatteet Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015

Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015 Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015 Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yrityksen vaatimus oikeudellinen asiantuntija Pertti Eilavaaran laskussa mainittujen asiakirjojen luovuttamisesta

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LSTN VIRSI UUSI ILO MSSUUN! ineistoa 1. adventin perhemessuun oosianna! uta meitä m # # # c # # # # # # m/ D/F oo si an na! Kan san jou kon kans sa käymme F 4 F Þ m / Þ huu ta maan.

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN (27.4.), KAATUNEITTEN MUISTOPÄIVÄN (toukokuun 3. sunnuntai) JA ITSENÄISYYSPÄIVÄN (6.12.) VIETON MENETTELYTAPAOHJEET. Yleistä Ohje sitoo kaikkia allekirjoittaneita

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta Mie olin yheksennelä, ko minun unkkelirukka minun nouti siitä. Siinä oli jo vieras, joka meitä hoiti jälkhin muorin kuoleman. Unkkeli viei Pykehän, ja sitte mie olen

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

Maanpuolustustapahtumat Pohjois-Karjalassa 2015

Maanpuolustustapahtumat Pohjois-Karjalassa 2015 2015 P-KR Kertausharjoitukset Esikuntaupseeri 0295 423 000 5.1. P-KR 1/15 varusmiehet palvelukseen 8.1. P-KR Tulojuhla 3.2. PKALTSTO Kilta Maanpuolustustapahtumien allakointitilaisuus Torikatu 36 Jari

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 AIKA 16.01.2013 klo 10:00 PAIKKA Kärsämäen kunnanvirasto, Keskuskatu 14 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

www.mustasaari.fi Muistamisohjeet

www.mustasaari.fi Muistamisohjeet www.mustasaari.fi Muistamisohjeet Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto on hyväksynyt ohjeet 15.12.2005. Ohjeet tulevat voimaan 1.2.2006. Päivitetty 23.3.2011 Sisällys Yleistä.....................................................................

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 OSIKONMÄEN KOULUN LAKKAUTTAMINEN SIVLTK 27.03.2014 15 Kunnanvaltuuston on hyväksynyt 21.3.2011 11 kouluverkkosuunnitelman

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 AIKA 16.11.2015 klo 17:30 PAIKKA Kärsämäki-sali, Frosteruksenkatu 25 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 276 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies.

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies. 25 Upseerin tai vääpelin tullessa tupaan huutaa mies, joka hänet ensiksi näkee:,,huomio!" Miehet menevät kaappiensa luo ja seisovat siinä, kunnes esimies heidät siitä vapauttaa. Tuvanvanhin ilmoittaa,

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

1. luku Yleistä. Ylioppilaskunnan tunnuksista, kunniamerkeistä, niiden myöntämisestä ja käytöstä sekä vuosijuhlasta määrätään tässä juhlasäännössä.

1. luku Yleistä. Ylioppilaskunnan tunnuksista, kunniamerkeistä, niiden myöntämisestä ja käytöstä sekä vuosijuhlasta määrätään tässä juhlasäännössä. 1. luku Yleistä 1 Johdanto Ylioppilaskunnan tunnuksista, kunniamerkeistä, niiden myöntämisestä ja käytöstä sekä vuosijuhlasta määrätään tässä juhlasäännössä. Ylioppilaskunnan tunnusten ja merkkien ulkoasu

Lisätiedot

SOTILASURHEILULIITON SALIBANDYMESTARUUSTURNAUS 2014

SOTILASURHEILULIITON SALIBANDYMESTARUUSTURNAUS 2014 LAHVU 1968-2014 SOTILASURHEILULIITON SALIBANDYMESTARUUSTURNAUS 2014 Henkilökunnan A- ja B-sarjat HELSINGIN ENERGIA CUP Vierumäki 24.-25.1.2014 Sotilasurheilupoolissa mukana: TERVETULOA LAHDEN VARUSKUNNAN

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Kiltauutiset 1 / 2011

Kiltauutiset 1 / 2011 Kiltauutiset 1 / 2011 1 Killan tärkein tehtävä John F Kennedy sanoi aikoinaan: Älkää kysykö mitä maa voi tehdä teille kysykää, mitä te voitte tehdä maallenne." Mitä me voimme tehdä tämän maan eteen? Olen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 56 30.03.2015 Kunnanhallitus 143 07.09.2015. Valtuustoaloite, ilmainen matkustuskortti koululaisille 1029/01.

Kunnanhallitus 56 30.03.2015 Kunnanhallitus 143 07.09.2015. Valtuustoaloite, ilmainen matkustuskortti koululaisille 1029/01. Kunnanhallitus 56 30.03.2015 Kunnanhallitus 143 07.09.2015 Valtuustoaloite, ilmainen matkustuskortti koululaisille 1029/01.016/2015 Kunnanhallitus 30.03.2015 56 Valtuuston kokouksessa 9.2.2015 jätettiin

Lisätiedot

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10. Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.2015 Kuntatodistusohjelmien enimmäismäärän korottaminen 106/03.035/2007

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen Pöytäkirja 2/2015 1 Hallituksen henkilöstöjaosto Aika 23.09.2015 klo 14:06-14:27 Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3 Osallistujat

Lisätiedot

Killan lippu- ja merkkiohjesääntö

Killan lippu- ja merkkiohjesääntö Killan lippu- ja merkkiohjesääntö Muutosehdotus 18.10.2006 Henna Heikkilä Matti Helin Miika Melama Marko Miettinen Ville Ryhänen Jussi Salmio Erkki Valtonen Heli Virtanen 1 Killan tunnukset ja merkit 1.1

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä

Lisätiedot

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 KHALL 143 Valmistelu: hallintojohtaja Eeva Vanhanen, p. 050 356 6427 Oulun kaupunki, Oulun seudun

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT Opetus- ja 112 26.08.2015 varhaiskasvatuslautakunta Kunnanhallitus 303 14.09.2015 Valtuusto 64 28.09.2015 TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HYVÄ PAIMEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus kertoi tämän vertauksen parannettuaan sokean (=viime sunnuntain

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ

HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ 3. MAALISKUUTA 2015 Muutosvarauksin Herra Tasavallan Presidentti ja Rouva Jenni Haukio, Teidän Ylhäisyytenne,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Hyväntuuliset puliukot

Hyväntuuliset puliukot Hyväntuuliset puliukot Sketsi 1. 3. 1969 Raision Rotaryklubin vuosijuhla ravintola Killassa Henkilöt: Esanssi Erkki, Pulituuri Paavo, Vinetto Väiski ja Risetti Raikku Ukot tulevat sisään laulaen (sävel

Lisätiedot

ANSIOMERKKISÄÄNNÖT SUOMEN SALIBANDYLIITON HUOMIONOSOITUKSET. Kunniajäsen. Hopeinen ansiomerkki Seuratoiminnan kultainen ansiomerkki.

ANSIOMERKKISÄÄNNÖT SUOMEN SALIBANDYLIITON HUOMIONOSOITUKSET. Kunniajäsen. Hopeinen ansiomerkki Seuratoiminnan kultainen ansiomerkki. ANSIOMERKKISÄÄNNÖT Suomen Salibandyliitto ry:n huomionosoituksia voidaan myöntää henkilöille, seuroille tai muille yhteisöille, jotka ovat edistäneet liiton ja/tai alueiden toimintaa ja/tai muuten toimineet

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Valtuustoaloite / Heinolan kaupungin omistamat rakennukset hyvään kuntoon

Valtuustoaloite / Heinolan kaupungin omistamat rakennukset hyvään kuntoon Tekninen lautakunta 70 29.04.2014 Tekninen lautakunta 114 12.08.2014 Kaupunginhallitus 294 18.08.2014 Kaupunginvaltuusto 87 15.09.2014 Valtuustoaloite / Heinolan kaupungin omistamat rakennukset hyvään

Lisätiedot

Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on?

Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on? Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola i I V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on? Jeesuksen profetiat : Matteus 24 - Jesaja 2:1-4 62:6-7 (Jerusalem) - Hesekiel 36:19 ja 24 ja 28 - Sakarja 8:

Lisätiedot

Kymmenen vuotta Kauniala mopotapahtumia sotiemme veteraanien hyväksi. Papat parantaa maailmaa 2002-2011

Kymmenen vuotta Kauniala mopotapahtumia sotiemme veteraanien hyväksi. Papat parantaa maailmaa 2002-2011 Kymmenen vuotta Kauniala mopotapahtumia sotiemme veteraanien hyväksi. Papat parantaa maailmaa 2002-2011 2002 Ja tästä se kaikki alkoi 2002 Pappa-Tunturit on viime vuosina palautettu niille kuuluvalle kunniapaikalle.

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa Hallitus 24 25.02.2016 Hallitus 63 30.03.2016 Hallitus 72 26.04.2016 Valtuusto 19 12.05.2016 Kuntayhtymän johtajan virka 60/31.312/2016 Hallitus 25.02.2016 24 Hallituksen puheenjohtaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus:

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus: Yhtymähallitus 75 08.04.2014 Yhtymähallitus 253 09.12.2014 Yhtymähallitus 41 26.02.2015 Yhtymähallitus 71 21.04.2015 Taksiliikenteen kilpailutus 517/02.08.03/2014 Yhall 08.04.2014 75 Sosiaalityön päällikkö

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Sivistyslautakunta 3 14.02.2013 Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Sivistyslautakunta 3 Valmistelija: Sivistysjohtaja Eija Karhu Kauhavan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan

Lisätiedot

PALVELIJOILLE USKOTUT LEIVISKÄT

PALVELIJOILLE USKOTUT LEIVISKÄT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PALVELIJOILLE USKOTUT LEIVISKÄT 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät

Lisätiedot

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT:

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: 1. Yhdistyksen nimenä on Oulun Lentopalloerotuomarikerho r.y., ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on lentopalloerotuomareiden

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

TURUN KAUPPATIETEIDEN YLIOPPILAAT RY LIPPU-, NAUHA- JA MERKKIOHJESÄÄNTÖ

TURUN KAUPPATIETEIDEN YLIOPPILAAT RY LIPPU-, NAUHA- JA MERKKIOHJESÄÄNTÖ TURUN KAUPPATIETEIDEN YLIOPPILAAT RY LIPPU-, NAUHA- JA MERKKIOHJESÄÄNTÖ Lippu-, nauha- ja merkkiohjesäännössä on lueteltu yhdistyksen tunnukset ja huomionosoitukset sekä määrätään niiden myöntämisestä

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry:n iloisiin tapahtumiin! 1.9.2012 1/8 RANNIKONPUOLUSTAJIEN SUURI JUHLA Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry juhli 50-vuotistaivaltaan Helsingin edustan linnakesaari Kuivasaaressa. AIKA: La 1.9.2012 PAIKKA: Kuivasaari Kuivasaaren

Lisätiedot

JALKAVÄKIRYKMENTTI 56 ISÄMMAAMME JA KANSAMME SUOJANA 1941-1944

JALKAVÄKIRYKMENTTI 56 ISÄMMAAMME JA KANSAMME SUOJANA 1941-1944 JALKAVÄKIRYKMENTTI 56 ISÄMMAAMME JA KANSAMME SUOJANA 1941-1944 ja sen henkilökunta rauhan oloissa vv 1944-1984 itsenäisyytemme ja vapautemme valvojina KOTI UTTAMISEN 40-VUOTISPÄIVÄNÄ Säkylässä 6 10 1984

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI Pohjois-Savon terveydenhoitajayhdistys ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI YHDISTYKSEN HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT HALLITUS Puheenjohtaja Fatima Moursad (Maaninka),

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info Toimisto: Avoinna ke - to klo 10 12, puh. 6822 233 Työntekijät: Jukka Nieminen, pastori, puh. 0400 920 363 s-posti: jukka.nieminen@saalem.net Jukka talvilomalla 16. 24.2. Reijo Vierula, pastori, puh. 045

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot