Alkusanat Projektin taustaa Projektin päämäärät ja tavoitteet Projektin organisointi ja vastuut Ydintiimi..

Transkriptio

1 1

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat Projektin taustaa Projektin päämäärät ja tavoitteet Projektin organisointi ja vastuut Ydintiimi Aluetiimi Projektin aikataulu ja resurssit Projektin yhteistyötahot Projektin tiedottaminen ja koulutukset Tiedottaminen Valtakunnallisesti Salossa Koulutukset Projektin toiminta Varhainen perhetyö

3 Varhaisen perhetyön mallinnus Varhaisen perhetyön ohjaavat tahot Varhaisen perhetyön asiakasperheiden ohjautumisperusteet Varhaisen perhetyön kestot ja käyntimäärät Varhaisen perhetyön kotikäyntityö Varhaisen perhetyön konsultaatioapu Varhaisen perhetyön työparityöskentely Varhaisen perhetyön sisältö Projektin tulokset Pohdinta ja jatkosuositukset Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Erosta eteenpäin palveluopas...33 Varhaisen perhetyön prosessikuvaus..34 Asiakaspolkuja...38 Perhetyön aloitelomake 42 Alkuhaastattelu perheelle. 43 Väliarviointi perheelle 45 Asiakaspalaute..46 Varhainen perhetyö esite..47 Työkalupakki 48 Varhainen perhetyö Kysely ohjaaville tahoille

4 4 ALKUSANAT Salossa lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen on iso haaste. Lastensuojelun tarve on kasvanut, lastenpsykiatrian palvelut ovat muuttuneet avohoitopainotteisiksi ja lisäksi Kasvatus- ja perheneuvolan asiakasmäärät ovat suuria. Toisaalta kodinhoitoapua saaneiden lapsiperheiden osuus on laskenut jyrkästi. Salossa on pyritty erilaisten hankkeiden avulla kehittämään toimintamalleja lapsiperheiden tukemiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Remontti-hankkeen tarkoituksena on koota hyviä, jo kehitettyjä toimintamalleja yhteen ja tarjota lapsiperheille oikea-aikaisesti oikeanlaista tukea. Länsi-Suomen Remontti-hanke on osa valtakunnallista Kaste-ohjelmaa (sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma). Remontti I ja II hankkeissa on kehitetty lukuisia toimintamalleja, työkäytänteitä ja palvelurakenteita asiakaslähtöisesti. Salon kaupungin Lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen perhelähtöistä toimintamallia kehittämällä on yksi Remontti-hankkeen piloteista. Salossa kehittämistyö alkoi elokuussa 2009 ja päättyy nyt maaliskuun lopulla Hankkeen aikana on Salossa kehitetty ennaltaehkäisevää perhetyötä. Aluksi pilottialueina olivat keskustan asuinalue Pahkavuori ja kaupungin reuna-alue Perniö. Hanke laajeni kattamaan koko Salon alueen keväällä Varhaisen perhetyön piirissä oli hankkeen aikana yhteensä 344 (joulukuu 2012) lapsiperhettä. Varhaisen perhetyön malli on kuvattu prosessikuvauksella. Perhetyö on perheen tarpeista lähtevää ennaltaehkäisevää ja lapsiperhettä voimavaraistavaa työtä, jota tarjotaan perheelle silloin, kun huolen aste on vielä matala. Tässä loppuraportissa kerrotaan hankkeen taustoista ja kuvataan Varhaisen perhetyön toimintamalli. Lisäksi raportti sisältää paljon palautteita niin perhetyöhön ohjaavilta tahoilta kuin asiakasperheiltä. Hanke päättyy, mutta Varhainen perhetyö jatkuu kolmen perhetyöntekijän voimin määräaikaisena. Tärkeää olisi saada ennaltaehkäisevä perhetyö osaksi Salon lapsiperheiden peruspalveluja. Lastensuojelulaissa (417/2007) velvoitetaan kuntia järjestämään ennaltaehkäisevää lastensuojelua. Kun lapsiperhe saa oikea-aikaisesti ja varhain tukea, se on myös taloudellisesti kannattavaa ja tämän lisäksi ajoissa auttaminen on perheiden kannalta inhimillistä. 1. PROJEKTIN TAUSTAA Vuonna 2009 toteutettiin kuntaliitos, jossa Salon seudun 10 kuntaa yhdistyi yhdeksi kaupungiksi. Kaupungin asukasmäärä nousi asukkaaseen. Kunta- ja

5 5 palvelurakenneuudistuksen tavoitteena oli turvata asukkaille kuntien vastuulla olevat hyvinvointipalvelut. Salon alueella valmistui vuonna 2008 hyvinvointitilinpito vuosilta Lisäksi kaikkiin kuntiin tehtiin hyvinvointikertomukset. Hyvinvointia uhkaaviksi tekijöiksi todettiin Salon seudulla lastensuojelun tarpeen lisääntyminen, mielenterveysongelmien lisääntyminen ja rikosten määrän kasvaminen. Koska ongelmat ovat usein kohdistuneet samoille ihmisille, todettiin moniammatillisen yhteistyön, palvelujen kehittämisen ja verkostoitumisen olevan paras tapa tukea asukkaiden ja perheiden hyvinvointia. Lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen on keskeinen haaste Salossa. Lastensuojelun asiakasmäärät ovat nousseet jyrkästi ja lastenpsykiatrian palvelut ovat muuttuneet avohoitopainotteisiksi. Salolaiset lapsiperheet tarvitsevat Kasvatus- ja perheneuvolan palveluita enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Vastaavasti taas kodinhoitoapua saaneiden lapsiperheiden osuus on laskenut Salon seudulla enemmän kuin koko maassa. Haasteena on lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen ja terveyden eriarvoisuuden vähentäminen, varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän työn jatkaminen ja tehostaminen erityisesti lapsiperheiden kohdalla. Salossa on koko 2000-luvun ajan toteutettu lapsiperheiden ennaltaehkäiseviä ja varhaiseen puuttumiseen tähtääviä kehittämishankkeita sekä strategiasuunnitelmia. Hankkeissa on kehitetty hyviä toimintamalleja lapsiperheiden tukemiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Remontti-hankkeen tarkoituksena oli koota toimintamallit yhteen ja tarjota lapsiperheille oikea-aikaisesti heidän tarvitsemaansa tukea. Päämääränä oli yhteinen toimintatapa ja näkemys perhelähtöisestä työstä Salon kaupungissa. Perustana ajatukselle oli kokoava laaja käsitys perhekeskustyöstä, joka sisältää avoimet varhaiskasvatuspalvelut, fyysiset perhekeskukset, ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön ja perheneuvonnan, neuvolan perhelähtöisen työn, perhevalmennuksen, järjestöjen ja seurakunnan perheitä koskevat palvelut sekä lisäksi erikoissairaanhoidon ja aikuispsykiatrian perheitä koskevan työn. Eri toimijoiden yhteistyöverkostoissa yhdistyy monitoimijainen kumppanuus. Salon seudun mielenterveysstrategia korostaa varhaista puuttumista, verkostoitumista sekä perhelähtöistä ajattelutapaa kautta linjan. Lastensuojelulaki (417/2007) velvoittaa kunnat tarjoamaan ennaltaehkäisevää lastensuojelua. Jo ennen lastensuojelunasiakkuuden alkamista kunnan tulee tarjota ehkäisevää lastensuojelua esim. äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä muussa terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa. Keskeisellä sijalla on moniammatillinen yhteistyö, yhteistyöverkostojen luominen sekä ennaltaehkäisevä perhetyö. Lastensuojelulain velvoittamana Salossa laaditaan lastensuojeluohjelma, joka on sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma, joka sisältää tahtotilan, konkreettiset tavoitteet sekä niitä koskevat linjaukset ja kehittämisehdotukset.

6 6 Remontti-hankkeen tarkoitus oli hyödyntää aikaisempia hankkeita, joissa on kehitetty ehkäisevän työn toimintamalleja. Tavoitteena oli palvelukokonaisuus, joka tukee vanhemmuutta esikoisen odotuksesta alkaen aina lapsen toisen kouluvuoden loppuun asti. Työmalli perustuu eri tahojen kumppanuuteen ja yhteistyöhön (kunta, seurakunta, järjestöt, perheet). Lapsiperheiden pulmia ratkaistaan tarjoamalla niihin perhelähtöistä, varhaista tukea oikea-aikaisesti. Painopiste siirtyy korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön lapsen omassa kasvuympäristössä. Palvelurakenteita kehitetään lapsiperheen näkökulmasta toimivaksi kokonaisuudeksi, jonka muodostavat lähipalvelut ja tarpeen mukaan jalkautuvat erityispalvelut. Tavoitteena on sitouttaa ennaltaehkäisevään työhön laajasti eri toimijoiden päättäjiä ja henkilöstöä eri tasoilla. 2. PROJEKTIN PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET Projektin päämääränä oli lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen ja terveyden eriarvoisuuden vähentäminen, varhaisen puuttumisen ja ennalta ehkäisevän työn jatkaminen sekä tehostaminen. Päätavoitteena oli kehittää pysyvä työmalli lapsiperheiden kanssa työskenteleville, jossa painopisteenä on toiminnan fokusoituminen lapsen kasvu- ja kehitysympäristöön. Projektin konkreettiset tavoitteet: 1. Asiakaslähtöisyys; lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen ja perheiden varhainen tukeminen lapsen- ja kehitysympäristössä. 2. Lapsiperheiden kanssa työskentelevät toteuttavat käytännön työssä kattavasti aiemmin kehitettyjä ja hyväksi koettuja toimintamalleja varhaisen puuttumisen tukena. 3. Lapsiperheiden kanssa työskentelevän henkilöstön osaamista vahvistetaan koulutuksella sekä perehdytyksellä käyttöön otettaviin työmenetelmiin. 4. Hyvinvointijohtamisen siirtäminen osaksi uuden kaupungin johtamiskäytäntöä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttaminen ja seuranta, lastensuojelutarpeen vähentäminen. 5. Varhaisen puuttumisen merkityksen osoittaminen päättäjille.

7 7 3. PROJEKTIN ORGANISOINTI JA VASTUUT Salon pilotti oli osana Länsi-Suomen Remontti -hanketta, jota hallinnoi Turun kaupunki. Pilotin projektipäällikkö Päivi Penkkala-Arikka toimi Turussa ja ohjauksesta vastasi hankkeen ohjausryhmä. Salon pilottia hallinnoi Salon terveyskeskus. Päävastuussa hankkeen etenemisestä oli terveyskeskuksen osastonhoitaja vt. hallintoylihoitaja Pirjo Parviainen. Parviainen toimi myös projekti-/perhetyöntekijä Nina Tattarin esimiehenä. Projektityöntekijä puolestaan vastasi hankkeen käytännön toteutuksesta. Projektityöntekijän tukena oli oma tukiryhmä. Tukiryhmän jäsenet: Hyvärinen Seija, Salon terveyskeskus, hallintoylihoitaja Päivärinne Marita, Salon terveyskeskus, terveyden edistämisen koordinaattori Parviainen Pirjo, Salon terveyskeskus, osastonhoitaja vs hallintoylihoitaja Franck Päivikki, Salon kasvatus- ja perheneuvolan johtaja Hoikkala Leila, varhaiskasvatusjohtaja Ikonen Tuula, lastensuojelun johtaja Liusvaara Leena, Keskustan koulun rehtori Isokangas Pasi, Kirkonkylän koulun rehtori Vahtera Anneli, MLL:n perhetoiminnan ohjaaja Näreharju Minna, lastenpsykiatrian sairaanhoitaja Breilin Rea, taloussihteeri Rokka Krista, asiakasedustaja Penkkala-Arikka Päivi, projektipäällikkö Tattari Nina, Salon terveyskeskus, projektityöntekijä Tukiryhmän puheenjohtajana on toiminut hallintoylihoitaja. Tukiryhmä on kokoontunut hankkeen aikana yhteensä 16 kertaa.

8 Ydintiimi Hankkeen alussa oli tarkoitus perustaa omat ydintiiminsä molemmille pilottialueille (Pahkavuori ja Perniö). Perniössä toimi jo valmiiksi oma varhaiskuntoutus työryhmä, jossa jäseninä olivat terveydenhoitaja, konsultoiva erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja, terveyskeskus psykologi, puheterapeutti, lastenneuvolan lääkäri, alakoulun opettaja ja seurakunnan lapsityöntekijä. Tähän ryhmään myös projekti-/perhetyöntekijä liittyi. Keväällä 2010 ryhmä muuttui varhaiskasvatuksen oppilashuollon työryhmäksi. Tällöin ryhmän toimintatapa muuttui yleisemmälle tasolle. Ryhmä kokoontuu edelleen säännöllisesti ja siinä käsitellään lapsiperheiden ajankohtaisia asioita. Pahkavuoren alueelle perustettiin oma ydintiimi. Ydintiimin jäseninä olivat: terveydenhoitaja, lastentarhanopettaja, kasvatus- ja perheneuvolan psykologi, lastensuojelun sosiaaliohjaaja, peruskoulun opettaja ja projekti-/perhetyöntekijä. Ydinryhmä kokoontui yhteensä 14 kertaa. Ydinryhmä toteutti Salossa aiemmin kehitettyä case-työmallia. Ryhmässä etsittiin yhdessä ratkaisuja lapsiperheiden tueksi. Eri ammattiryhmien edustus takasi laaja-alaisen keskustelun ja monipuolisia näkökulmia eri perheiden pulmatilanteisiin. Pahkavuoren ydintiimi toimi myös perhetyön kehittämisen tukena. Eri ammattiosaajien näkemykset perhetyön kehittämisestä olivat tärkeässä roolissa hankkeen aikana. Pahkavuoren ydinryhmän jäseniltä kerättiin palaute tammikuussa Palautteen perusteella tiimin toiminnassa oli hyvää: moniammatillinen yhteistyö, tutustuminen eri ammattiryhmän edustajiin, tiedonkulun paraneminen ja konsultaatiotuki. Tiimin jäsenten vaihtuminen ja ajoittain huono sitoutuminen koettiin negatiivisena. Hankkeen alussa oli tarkoitus perustaa kaikille asuinalueille omat ydintiiminsä. Tästä tavoitteesta luovuttiin tukiryhmän päätöksellä, koska Salossa oli jo ennalta olemassa erilaisia moniammatillisia ryhmiä. Lisäksi päädyttiin ratkaisuun, jossa perhekohtaisesti rakennetaan tarpeisiin vastaavat verkostot. Perheiden saivat yksilöllistä tukea ja konsultaatioapua voitiin näin tehokkaasti hyödyntää Aluetiimi Hankkeen aluetiimi perustettiin aluksi Pahkavuoren pilottialueelle. Aluetiimiin osallistui tällöin lapsiperheiden kanssa työskenteleviä edustajia Pahkavuoren alueelta. Tarkoituksena oli jakaa tietoja ajankohtaisista asioista lapsiperheiden osalta sekä kehittää myös alueen moniammatillista yhteistyötä ja lapsiperheiden palveluja. Kun hankkeen toiminta laajeni kattamaan koko Salon alueen, myös aluetiimiin kutsuttiin jäseniä koko Salon alueelta. Aluetiimin jäsenet edustivat laajasti eri

9 9 toimijoiden organisaatioita (mm. terveyskeskus, varhaiskasvatus, perusopetus, oppilashuolto, maahanmuuttoyksikkö, seurakunta, MLL, lastensuojelu, liikuntatoimi, erilaiset järjestöt, ammattikorkeakoulu). Aluetiimi kokoontui yhteensä 12 kertaa. Tapaamisissa on käyty vilkasta keskustelua lapsiperheiden ajankohtaisista asioista ja myös perhetyön kehittämiseen on aluetiimistä saanut tukea. Hankkeen päätyttyä aluetiimi jatkaa toimintaansa. Salon seurankunta hoitaa tilajärjestelyt ja eri toimijat toimivat koollekutsujina vuorotellen. Tammikuun 2013 aluetiimissä käytiin arviointikeskustelu, jonka puheenjohtajina toimivat Remontti-hankkeen koordinaattori Tiina Ylä-Herranen ja Virpi Lyyra. Käydyn keskustelun pohjalta esiin nousi varhaisen perhetyön hyötyjä ja haasteita: Hyödyt: Hyvä matalankynnyksen palvelu. Oikea elämä tapahtuu perheen kotona, ei toimistoissa. Kotikäyntityö hyvää! Asiakkaiden näkökulmasta voimavaraistavaa; perhetyöntekijä ollut rinnalla kulkija. Perhetyötä silloin, kun huoli on ollut vielä pieni. Lisännyt yhteistyötä ja moniammatillisuutta. Haasteet: Miten osoittaa päättäjille taloudelliset hyödyt? Määräaikaiset työsuhteet Varhaisessa perhetyössä Kaikkia perheitä ei saada palvelun piiriin 4. PROJEKTIN AIKATAULU JA RESURSSIT Salon pilotti on toteutettu kolmessa yhtäjaksoisessa osassa: Remontti I , Remontti II , Remontti juurrutushanke

10 10 Salon pilotin projekti-/ ja perhetyöntekijänä on toiminut koko hankekauden yksi kokopäiväinen työntekijä. Salon kaupungin terveyspalveluiden työntekijät ovat osaltaan osallistuneet moniammatilliseen kehittämistyöhön perhetyön toimintamallin luomisessa. 5. PROJEKTIN YHTEISTYÖTAHOT Hankkeen aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä terveyskeskuksen, varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen välillä. Yhteistyötä tehtiin sekä toimintamallien luomisessa että käytännön työssä asiakasperheiden tueksi. Yhteistyötä tehtiin myös alueen oppilaitosten kanssa mm. opinnäytetöiden osalta (Salon seudun aikuisopisto, Turun Ammattikorkeakoulu, Turun Yliopisto). Lisäksi projekti-/perhetyöntekijän ohjauksessa oli kaksi sosionomiopiskelijaa Turun ammattikorkeakoulusta. Lisäksi projektityöntekijä oli Turun ammattikorkeakoulussa Salon yksikössä esittelemässä opiskelijoille Varhaisen perhetyön mallia tammikuussa Erikoissairaanhoidon (esim. lastenpsykiatria) työntekijöiden kanssa tehtiin kiinteää yhteistyötä koko hankkeen aikana perhetyön osalta. Perhetyöntekijän työparina asiakasperheissä toimi lastenpsykiatrian sairaanhoitaja. Tällöin perhetyön suunnitelmat/toteutukset kohti asetettuja tavoitteita tehtiin yhdessä. Myös konsultaatioapu tuki peruspalvelusektoria ja asiakasperheet saivat tarvitsemansa tuen nopealla interventiolla. Projektityöntekijä on osallistunut yhtenä jäsenenä Alueelliseen yhteistyökokoukseen, jonka tarkoituksena on pohtia alle kouluikäisten lasten kuntoutukseen ja kasvatukseen liittyviä asioita. Työryhmässä luodaan yhteisiä käytäntöjä ja kehitettään uusia toimintamalleja. Vertaistukitoimintaa tehtiin yhteistyössä MLL:n kanssa äitien virtapiiri -ryhmän puitteissa. Projektityöntekijä oli suunnittelemassa ryhmän toimintaa ja myös osallistui

11 11 siihen. Lisäksi projektityöntekijä oli yhtenä toimijana mukana laajennetussa perhevalmennuksessa, jota toteutettiin moniammatillisena yhteistyönä Salossa. Projektityöntekijä osallistui Salon kaupungin esiopetuksen oppilashuollon työryhmään yhtenä jäsenenä. Lisäksi projektityöntekijä on ollut mukana uudistamassa koululaisten vuorohoidon järjestämistä. Turun ammattikorkeakoulu suunnitteli ja toteutti yhteistyössä Suomen pakolaisavun kanssa Saloon vertaisryhmätoimintaa maahanmuuttajille. Projektityöntekijä oli tässä suunnitteluryhmässä yhtenä jäsenenä. Hankkeen säännöllisesti kokoontuvasta aluetiimistä nousi esiin tarve eroperheille suunnatusta palveluoppaasta, jota lapsiperheiden kanssa työskentelevät voisivat työssään hyödyntää. Perustettiin työryhmä jossa olivat jäseninä Kasvatus- ja perheneuvolasta Päivikki Franck ja Kaisa Haavisto, Perheasiain neuvottelukeskuksesta Susa Niinistö ja projektityöntekijä. Tämä työryhmä laati Erosta eteenpäin palveluoppaan (Liite 1), joka valmistui syksyllä Sen päivitysvastuu on Salon seurakunnan perheneuvonnalla. Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä myös muiden Salossa toimineiden hankkeiden kanssa: Salon kansalaisopiston Lemon-hanke, Salon kaupungin sivistystoimen Kelpoja Polku-hankkeet, Marttaliiton Kotirumba rullaamaan-hanke sekä Salon kaupungin ja Turun ammattikorkeakoulun Mosaiikki-hanke. Projektityöntekijä teki tiivistä yhteistyötä muiden Remontti-hankkeen pilottien kanssa mm. osallistumalla hankkeen työntekijäpäiviin. Lisäksi hanketyöhön kuului osallistuminen valtakunnallisiin Lasten Kaste seminaareihin (Jyväskylä 9/2009, Turku 10/2010, Helsinki 6/2010, Nokia 1/2011, Helsinki/Tukholma 3/2012, Helsinki 2/2013). THL on järjestänyt hanketyöntekijöille teemaverkostoja, joihin projektityöntekijä osallistui (Helsinki 11/2011, Helsinki 3/2012).

12 12 6. PROJEKTIN TIEDOTTAMINEN JA KOULUTUKSET 6.1. Tiedottaminen Projektityöntekijä tiedotti kehittämistyöstä koko hankkeen ajan. Eri toimijoille tiedottaminen ja varhaisen perhetyön markkinointi oli oleellisessa roolissa. Projektityöntekijä osallistui toimijoiden omiin tilaisuuksiin ja järjesti hankkeen puitteissa tiedotustilaisuuksia. Samalla kun kerrottiin varhaisesta perhetyöstä, tehtiin verkostoitumista ja vahvistettiin moniammatillista yhteistyötä. Lisäksi tilaisuudet salolaisille lapsiperheille lisäsivät tietoisuutta saatavilla olevasta ennaltaehkäisevästä perhetyöstä. Remontti-hankkeessa projektityöntekijän työnkuvaan kuului pilottien uusien toimintamallien levittäminen valtakunnallisesti. Varhaisesta perhetyöstä tiedotettiin laajasti ja projektityöntekijä on osallistunut erilaisiin tilaisuuksiin aktiivisesti Valtakunnallisesti: Tilaisuudet: Verkostoiva perhetyön teemapäivä (Salo ) KASTE, RAY ja järjestöt (Salo ) Valtakunnalliset neuvolapäivät (Helsinki , ) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) teemaverkostot (Helsinki , Helsinki ) Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:n hallituksen kokous (Salo ) Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät (Helsinki ) Kasvatus- ja perheneuvontapäivät (Kouvola )

13 13 Varhaisen perhetyön esittely: Turku ( ) Uusikaupunki ( ) Harjavalta ( ) Nummela ( ) Inkoo ( ) Eura ( ) Artikkelit: Kaste verkkolehti (8/2010) Julkaisut: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Innokylässä on kuvaus Varhaisen perhetyön mallista. Raportti Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen, Lasten Kaste- kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi (3/2013) Salossa Tilaisuudet: Hankkeet esittäytyvät tilaisuus Varhaisen perhetyön esittely koulutuksessa Lapsen huomioiminen perheen kriisissä Asiakasyhteistyöfoorumi Varhaisen perhetyön laajentumisstartti Avoimesti yhdessä - Varhaista perhetyötä koko Saloon Terveyskeskuksen laadunhallintamessut Alkuopetuksen pedagoginen iltapäivä

14 14 Keskustelutilaisuus lapsiperheille; paikallisten yhdistysten esittäytyminen Artikkelit: Salon jokilaakso Salossa keskusteltiin avioeron vaikutuksesta lapseen Salon kaupunki tiedottaa Varhainen perhetyö Salon Seudun Sanomat Salossa tehdään ennaltaehkäisevää perhetyötä väliaikaisrahoituksen voimin Salon Seudun Sanomat Sadat salolaisperheet saaneet apua perhetyöstä Lapsiperheiden kanssa toimijoille tiedottaminen: lastensuojelun henkilöstö varhaiskasvatuksen yksiköt, KELTOT, S2 lastentarhanopettaja, perhepäivähoitajat terveyskeskuksen henkilöstö (neuvola, lasten kuntoutustyöryhmä, aikuisneuvonta, depressiohoitajat, hammashuolto, ravitsemusterapeutit, koulu terveydenhuolto, kuntoutus) lastenpsykiatrian henkilöstö alakoulut, oppilashuolto maahanmuuttajayksikkö SRK:n päiväkerhonohjaajat Päättäjille tiedottaminen: SOTE- lautakunnan jäseniä Kaupunginvaltuuston jäseniä

15 15 Salolaisten lapsiperheiden vanhemmat: päiväkotien vanhempainillat perhepäivähoitajien vanhempainilta alakoulun vanhempainilta avoimen päiväkodin asiakasperheet laajennetun perhevalmennuksen osallistujat imetys tukiryhmän jäsenet, Mll:n perhekahvilan asiakasperheet 6.2. Koulutukset - Lapset puheeksi menetelmäkoulutus , ja klo.9-16 Salossa. Kouluttajina psykiatri, perheterapeutti Sirpa Kaakinen ja psykiatrinen sairaanhoitaja, perheterapeutti Minna Koskinen. Koulutukseen osallistui 17 osallistujaa. - Avioero lapsen silmin koulutus klo Salossa. Kouluttajana koulutuspäällikkö Riitta Mykkänen-Hänninen Lastensuojelun keskusliiton Neuvokeskuksesta. Koulutukseen osallistui 55 osallistujaa. 7. HANKKEEN TOIMINTA Varhainen perhetyö Tukiryhmässä laadittiin pohja perhetyönmallille jo ennen varsinaisen hankkeen alkamista. Tätä perhetyönmallia projektityöntekijä aluksi noudatti. Samalla projektityöntekijä tapasi tiiviisti yhteistyökumppaneita; tiedotti Salon pilotin toiminnasta ja markkinoi saatavilla olevaa perhetyötä. Hankkeen alussa kehittämistyötä tehtiin pilottialueilla: keskustan asuinalueella Pahkavuoressa ja kaupungin reuna-alueella Perniössä. Yhdessä pilottialueiden toimijoiden kanssa rakennettiin yhteistyönmuotoja. Projektityöntekijä myös tutustui esim. neuvolatyöhön. Näin perhetyön verkostoista muodostui tiiviit.

16 Keväällä 2010 hanke laajeni kattamaan koko Salon kaupungin alueen. Samalla projektityöntekijä teki perhetyötä ja keräsi asiakasperheiltä palautetta. Kerättyjen palautteiden pohjalta laadittiin Varhaisen perhetyön prosessikuvaus huhtikuussa 2011 (Liite 2). Työryhmässä olivat mukana Pirjo Parviainen, Tarja Miikkulainen, Ulla Soukainen ja projektityöntekijä. Seuraavassa osiossa esitellään Varhaisen perhetyön mallinnus. Perheen tarinoita on liitetty mukaan vahvistamaan kuvaus. 16

17 Varhaisen perhetyön mallinnus Varhainen perhetyö/ Salon terveyskeskus (Tarja Miikkulainen, Pirjo Parviainen, Ulla Soukainen, Nina Tattari) Kuvio 1. Varhaisen perhetyön prosessikuvaus

18 18 1. TARVE ILMENEE Perhe Vuorinen (tarina kokonaisuudessaan liitteenä. Liite 3). Perhe ohjautui Varhaiseen perhetyöhön neuvolan terveydenhoitajan ohjaamana. Perheessä on äiti Merja, isä Seppo ja heidän poikansa Antti 6kk. Merjalla on mielenterveysongelmia ja hänellä on asiakkuus aikuispsykiatrian poliklinikalla. Merjan on vaikea päättää asioita ja hänellä on arjessa hankaluuksia Antin kanssa esim. aamutoimet wc:ssä saattavat kestää 45 min. Seppo tekee vuorotyötä. Isovanhemmat asuvat naapurissa, mutta Merja ei luota heihin Antin hoitajina. Isovanhemmat haluaisivat auttaa Asiakasperhe kokee tarvitsevansa tukea arjessa Lapsiperheen kanssa toimijalla herää huoli asiakasperheen elämäntilanteesta Asiakasperhe ottaa itse yhteyttä Varhaisen perhetyön työntekijään Asiakasperhe ottaa yhteyttä lapsiperheen kanssa toimijaan (neuvolan terveydenhoitaja, varhaiskasvatuksen henkilöstö tms.) 2. KESKUSTELU 2.1. Asiakasperhe kuvailee huolta/elämäntilannettaan. Sovitaan tapaaminen asiakasperheen ja perhetyöntekijän kanssa. Perheen tarpeista lähtien voidaan mukaan kutsua esim. terveydenhoitaja, lastentarhanopettaja, peruskoulun opettaja tms Lapsiperheen kanssa toimija kertoo asiakkaalle Varhaisen perhetyön mallista ja antaa perhetyön esitteen. Toimija kysyy asiakkaalta, voiko perhetyöntekijä olla yhteydessä perheeseen ja ehdottaa samalla yhteistä tapaamista joko perheen kotona tai toimipaikassa (esim. neuvola, päiväkoti). Toimija voi itse sopia tapaamisen perheen ja perhetyöntekijän kanssa tai sitten perhetyöntekijä soittaa asiakasperheelle ja sopii yhteisen tapaamisen. Toimija täyttää Varhaisen perhetyön aloitelomakkeen (Liite 4), jossa kartoitetaan perheen elämäntilanne ja toimijan omat mahdollisuudet tukea perhettä. Varhaisen perhetyön aloitelomake löytyy kunkin toimijan omasta toimipaikasta. Toimija palauttaa aloitelomakkeen sisäisessä postissa (Varhainen perhetyö, Läntinen terveysasema, 4. kerros).

19 19 3. ALKUKARTOITUS Perhe Aaltonen (tarina kokonaisuudessaan liitteenä. Liite 3) Ensi tapaaminen neuvolakäynnin yhteydessä. Läsnä: perheen vanhemmat, Mikko 3v., vauva, neuvolan terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä. Asetetaan perhetyön tavoitteet ja sovitaan työskentelyn aloittamisesta. Perhetyön tavoitteena on helpottaa perheen arkea mm. miettimällä yhdessä ratkaisua Mikon nukahtamiseen - >vanhemmille enemmän yhteistä aikaa ja mahdollisuutta levätä. Työparityöskentelyn avulla kartoitetaan perheen tilanne Varhaisen perhetyön alkukartoituslomakkeen (Liite 5) ja keskustelun avulla. Alkukartoitus tehdään mahdollisuuksien mukaan asiakasperheen kotona. Myös tapaaminen työntekijän toimipaikassa (esim. neuvola, päiväkoti, koulu) on mahdollinen. Alkukartoituksessa sovitaan tavoitteet ja työskentelymallit perheen tarpeet huomioiden, sekä tehdään päätös Varhaisen perhetyön jakson aloittamisesta. Varhaista perhetyön jaksoa ei aloiteta, jos alkukartoituksessa todetaan, että tuen tarvetta ei asiakasperheellä ole, tai että asiakasperhe ohjataan muun tuen piiriin. 4. PÄÄTÖS VARHAISESTA PERHETYÖSTÄ 4.1. Tehdään päätös Varhaisen perhetyön jakson alkamisesta asiakasperheessä Tehdään päätös, että Varhaisen perhetyön jaksoa asiakasperheessä ei aloiteta. Asiakasperhe ohjataan muun tuen piiriin tai todetaan, että tarvetta Varhaisen perhetyön jakson aloittamiselle ei ole. Asiakasperheelle kerrotaan, että he voivat tarvittaessa olla yhteydessä perhetyöntekijään tai lapsiperheen kanssa toimijaan (esim. terveydenhoitaja, varhaiskasvatuksen henkilöstö, opettaja) 5. PERHETYÖN JAKSON ALOITUS Perhe Vuorinen (tarina kokonaisuudessaan liitteenä. Liite 3) Kotikäyntejä yht. 16 (eri arjen tilanteissa mukanaoloa, mallintamista, keskustelua, päivärytmin kirjaamista, lapsen kehitysvaiheista tiedonantoa, Merjan tukemista oman vointinsa hoitamisessa). Tapaaminen Merjan, Antin ja isovanhempien kanssa. Sovimme yhteisistä pelisäännöistä, jotta isovanhemmat voivat auttaa perhettä. Merja koki asian hyväksi. Lisäksi perhetyöntekijä ohjasi saattaen Merjan ja Antin Avoimen päiväkodin vauvatreffeille. Perheen kanssa aloitetaan työskentely. Varhainen perhetyö on perhelähtöistä: yhdessä perheen kanssa suunnitellaan perhetyön sisältöä (kotikäyntityö, palveluohjausta tarvittaessa, tukea lapsiperheille suunnattujen palveluiden ja

20 20 lomakkeiden täytössä esim. päivähoitohakemus, asiakasperheiden verkostoissa mukana oleminen, arjen tilanteissa tukeminen esim. kaupassa käynti) ja asetetaan perhetyölle tavoitteet. Perhetyö suunnitellaan aina yksilöllisesti, perheen tarpeita ja omaa asiantuntijuutta kunnioittaen. Varhaisen perhetyön työskentelyjakson aikana tehdään tarvittaessa verkostotyötä/työparityöskentelyä muiden perheen tuki- ja lähiverkkojen kanssa. Näin vahvistetaan esim. työparityöskentelymallia. Myös asiantuntija-avun tehokas käyttö Varhaisessa perhetyössä ja perustason (neuvola, päivähoito, koulu) vahvistuu. Varhaisen perhetyön jakso kirjataan asiakasperheen huoltajan/äidin terveyskertomukseen Efficaan. 6. ARVIOINTI Perhe Salmi (tarina kokonaisuudessaan liitteenä. Liite 3) Väliarviointi päiväkodissa. Läsnä vanhemmat, ryhmän lto, kelto ja perhetyöntekijä. Vanhemmat kokevat pärjäävänsä kotona paremmin. Keskustelimme mahdollisuudesta tarvittaessa olla yhteydessä Kasvatus- ja perheneuvolaan. Perhetyönjakso on päättynyt. Varhaisen perhetyön arvioinnin (Liite 6) tarkoituksena on tarkistaa, ovatko asetetut tavoitteet täyttyneet asiakasperheen kohdalla. Kerrataan Varhaisen perhetyön jaksot sisällöt ja toimintatavat. Arviointitapaamisella ovat mukana asiakasperhe, perhetyöntekijä sekä toimija, jolla aluksi huoli heräsi asiakasperheen elämäntilanteesta Varhainen perhetyö jatkuu. Asetetaan uudet tavoitteet ja sisällöt perhetyölle edelleen asiakasperheen tarpeet huomioiden. Käydään palautekeskustelu menneestä Varhaisen perhetyön jaksosta ja palautteen avulla pyritään vahvistamaan työskentelyä ja tavoitteiden saavuttamista. 6.2.Varhainen perhetyö asiakasperheessä päättyy. Asiakasperheen kanssa keskustelemalla todetaan, että asetetut tavoitteet ovat ainakin pääosin saavutettu ja asiakasperhe kokee saaneensa Varhaisesta perhetyöstä tarvitsemansa tuen. Jos asiakasperhe kokee, että Varhainen perhetyö ei ole antanut riittävää tukea, ohjataan muun tuen piiriin (esim. Kasvatus- ja perheneuvola, Lasten kuntoutustyöryhmä, Perheasiain neuvottelukeskus, lastensuojelu). Perhetyöntekijä haastattelee asiakasperhettä ja täyttää samalla loppupalautelomakkeen (Liite 7), jossa arvioidaan perhetyön tavoitteiden toteutumista asiakasperheen näkökulmasta. Sovitaan

21 21 asiakasperheen kanssa seurantakerrasta 1-2 kk kuluttua Varhaisen perhetyön jakson päättymisen jälkeen. 7. SEURANTA Perhe Koskinen (tarina kokonaisuudessaan liitteenä. Liite 3) 2kk kuluttua kotikäynti, jossa on mukana perheen vanhemmat ja Juuso, SRK:n diakoni, vapaaehtoistyöntekijä ja perhetyöntekijä. Vanhemmat ovat olleet erityisen tyytyväisiä saamaansa tukeen. Myös lastenhoitaja (vapaaehtoistyöntekijä) on kokenut yhteistyön perheen kanssa mielekkääksi. Heidän osaltaan työskentely jatkuu. Vanhemmat kokevat nyt voimavaransa vahvemmiksi. Varhaisen perhetyön jakso päättyy. Seurantakerta voi olla kotikäynti/muu tapaaminen tai puhelinkeskustelu. Siinä käydään läpi perheen tilanne ja kuulumiset. Asiakasperheelle kerrotaan, että perhetyöntekijään voi olla tarvittaessa yhteydessä Varhaisen perhetyön ohjaavat tahot Perheet ohjautuvat varhaisen perhetyön piiriin joko lapsiperheiden kanssa työskentelevien toimesta tai ottamalla itse yhteyttä perhetyöntekijään. Ohjaavia tahoja olivat mm. terveydenhoitajat 53 %, varhaiskasvatus 11 %, alkuopetus 5 %. Jokaiselle salolaiselle lapsiperheelle jaetaan neuvolassa varhaisen perhetyön esite (Liite 8) lapsen ollessa 2kk ikäinen. Perhe voi itse ottaa yhteyttä varhaiseen perhetyöhön. 13 % asiakasperheistä otti itse yhteyttä perhetyöntekijään. Lisäksi ohjaavina tahoina toimivat Kasvatus- ja perheneuvola, lastensuojelu, terveyskeskuksen erityistyöntekijät, aikuissosiaalityö, Salon aluesairaala, TYKS ja lastenpsykiatrian poliklinikka. Tavoitteena on matalankynnyksen palvelu, johon perheen on helppo päästä ilman hankalia lähetekäytäntöjä. Varhainen perhetyö on just sitä, että tarpeeks ajoissa pystytään niin kuin ennaltaehkäisemään tai puuttumaan siihen pieneen asiaan, joka kenties voisi jossain vaiheessa aiheuttaa siinä perheessä suurta huolta. (Ohjaavan tahon palaute, TuAMK, opinnäytetyö 2012, Mäkelä & Mört) Varhainen perhetyö on madaltanut asiakasperheiden kynnystä ottaa tukea vastaan.