Alkusanat Projektin taustaa Projektin päämäärät ja tavoitteet Projektin organisointi ja vastuut Ydintiimi..

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkusanat...4. 1. Projektin taustaa...4. 2. Projektin päämäärät ja tavoitteet...6. 3. Projektin organisointi ja vastuut...7. 3.1. Ydintiimi.."

Transkriptio

1 1

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat Projektin taustaa Projektin päämäärät ja tavoitteet Projektin organisointi ja vastuut Ydintiimi Aluetiimi Projektin aikataulu ja resurssit Projektin yhteistyötahot Projektin tiedottaminen ja koulutukset Tiedottaminen Valtakunnallisesti Salossa Koulutukset Projektin toiminta Varhainen perhetyö

3 Varhaisen perhetyön mallinnus Varhaisen perhetyön ohjaavat tahot Varhaisen perhetyön asiakasperheiden ohjautumisperusteet Varhaisen perhetyön kestot ja käyntimäärät Varhaisen perhetyön kotikäyntityö Varhaisen perhetyön konsultaatioapu Varhaisen perhetyön työparityöskentely Varhaisen perhetyön sisältö Projektin tulokset Pohdinta ja jatkosuositukset Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Erosta eteenpäin palveluopas...33 Varhaisen perhetyön prosessikuvaus..34 Asiakaspolkuja...38 Perhetyön aloitelomake 42 Alkuhaastattelu perheelle. 43 Väliarviointi perheelle 45 Asiakaspalaute..46 Varhainen perhetyö esite..47 Työkalupakki 48 Varhainen perhetyö Kysely ohjaaville tahoille

4 4 ALKUSANAT Salossa lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen on iso haaste. Lastensuojelun tarve on kasvanut, lastenpsykiatrian palvelut ovat muuttuneet avohoitopainotteisiksi ja lisäksi Kasvatus- ja perheneuvolan asiakasmäärät ovat suuria. Toisaalta kodinhoitoapua saaneiden lapsiperheiden osuus on laskenut jyrkästi. Salossa on pyritty erilaisten hankkeiden avulla kehittämään toimintamalleja lapsiperheiden tukemiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Remontti-hankkeen tarkoituksena on koota hyviä, jo kehitettyjä toimintamalleja yhteen ja tarjota lapsiperheille oikea-aikaisesti oikeanlaista tukea. Länsi-Suomen Remontti-hanke on osa valtakunnallista Kaste-ohjelmaa (sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma). Remontti I ja II hankkeissa on kehitetty lukuisia toimintamalleja, työkäytänteitä ja palvelurakenteita asiakaslähtöisesti. Salon kaupungin Lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen perhelähtöistä toimintamallia kehittämällä on yksi Remontti-hankkeen piloteista. Salossa kehittämistyö alkoi elokuussa 2009 ja päättyy nyt maaliskuun lopulla Hankkeen aikana on Salossa kehitetty ennaltaehkäisevää perhetyötä. Aluksi pilottialueina olivat keskustan asuinalue Pahkavuori ja kaupungin reuna-alue Perniö. Hanke laajeni kattamaan koko Salon alueen keväällä Varhaisen perhetyön piirissä oli hankkeen aikana yhteensä 344 (joulukuu 2012) lapsiperhettä. Varhaisen perhetyön malli on kuvattu prosessikuvauksella. Perhetyö on perheen tarpeista lähtevää ennaltaehkäisevää ja lapsiperhettä voimavaraistavaa työtä, jota tarjotaan perheelle silloin, kun huolen aste on vielä matala. Tässä loppuraportissa kerrotaan hankkeen taustoista ja kuvataan Varhaisen perhetyön toimintamalli. Lisäksi raportti sisältää paljon palautteita niin perhetyöhön ohjaavilta tahoilta kuin asiakasperheiltä. Hanke päättyy, mutta Varhainen perhetyö jatkuu kolmen perhetyöntekijän voimin määräaikaisena. Tärkeää olisi saada ennaltaehkäisevä perhetyö osaksi Salon lapsiperheiden peruspalveluja. Lastensuojelulaissa (417/2007) velvoitetaan kuntia järjestämään ennaltaehkäisevää lastensuojelua. Kun lapsiperhe saa oikea-aikaisesti ja varhain tukea, se on myös taloudellisesti kannattavaa ja tämän lisäksi ajoissa auttaminen on perheiden kannalta inhimillistä. 1. PROJEKTIN TAUSTAA Vuonna 2009 toteutettiin kuntaliitos, jossa Salon seudun 10 kuntaa yhdistyi yhdeksi kaupungiksi. Kaupungin asukasmäärä nousi asukkaaseen. Kunta- ja

5 5 palvelurakenneuudistuksen tavoitteena oli turvata asukkaille kuntien vastuulla olevat hyvinvointipalvelut. Salon alueella valmistui vuonna 2008 hyvinvointitilinpito vuosilta Lisäksi kaikkiin kuntiin tehtiin hyvinvointikertomukset. Hyvinvointia uhkaaviksi tekijöiksi todettiin Salon seudulla lastensuojelun tarpeen lisääntyminen, mielenterveysongelmien lisääntyminen ja rikosten määrän kasvaminen. Koska ongelmat ovat usein kohdistuneet samoille ihmisille, todettiin moniammatillisen yhteistyön, palvelujen kehittämisen ja verkostoitumisen olevan paras tapa tukea asukkaiden ja perheiden hyvinvointia. Lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen on keskeinen haaste Salossa. Lastensuojelun asiakasmäärät ovat nousseet jyrkästi ja lastenpsykiatrian palvelut ovat muuttuneet avohoitopainotteisiksi. Salolaiset lapsiperheet tarvitsevat Kasvatus- ja perheneuvolan palveluita enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Vastaavasti taas kodinhoitoapua saaneiden lapsiperheiden osuus on laskenut Salon seudulla enemmän kuin koko maassa. Haasteena on lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen ja terveyden eriarvoisuuden vähentäminen, varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän työn jatkaminen ja tehostaminen erityisesti lapsiperheiden kohdalla. Salossa on koko 2000-luvun ajan toteutettu lapsiperheiden ennaltaehkäiseviä ja varhaiseen puuttumiseen tähtääviä kehittämishankkeita sekä strategiasuunnitelmia. Hankkeissa on kehitetty hyviä toimintamalleja lapsiperheiden tukemiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Remontti-hankkeen tarkoituksena oli koota toimintamallit yhteen ja tarjota lapsiperheille oikea-aikaisesti heidän tarvitsemaansa tukea. Päämääränä oli yhteinen toimintatapa ja näkemys perhelähtöisestä työstä Salon kaupungissa. Perustana ajatukselle oli kokoava laaja käsitys perhekeskustyöstä, joka sisältää avoimet varhaiskasvatuspalvelut, fyysiset perhekeskukset, ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön ja perheneuvonnan, neuvolan perhelähtöisen työn, perhevalmennuksen, järjestöjen ja seurakunnan perheitä koskevat palvelut sekä lisäksi erikoissairaanhoidon ja aikuispsykiatrian perheitä koskevan työn. Eri toimijoiden yhteistyöverkostoissa yhdistyy monitoimijainen kumppanuus. Salon seudun mielenterveysstrategia korostaa varhaista puuttumista, verkostoitumista sekä perhelähtöistä ajattelutapaa kautta linjan. Lastensuojelulaki (417/2007) velvoittaa kunnat tarjoamaan ennaltaehkäisevää lastensuojelua. Jo ennen lastensuojelunasiakkuuden alkamista kunnan tulee tarjota ehkäisevää lastensuojelua esim. äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä muussa terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa. Keskeisellä sijalla on moniammatillinen yhteistyö, yhteistyöverkostojen luominen sekä ennaltaehkäisevä perhetyö. Lastensuojelulain velvoittamana Salossa laaditaan lastensuojeluohjelma, joka on sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma, joka sisältää tahtotilan, konkreettiset tavoitteet sekä niitä koskevat linjaukset ja kehittämisehdotukset.

6 6 Remontti-hankkeen tarkoitus oli hyödyntää aikaisempia hankkeita, joissa on kehitetty ehkäisevän työn toimintamalleja. Tavoitteena oli palvelukokonaisuus, joka tukee vanhemmuutta esikoisen odotuksesta alkaen aina lapsen toisen kouluvuoden loppuun asti. Työmalli perustuu eri tahojen kumppanuuteen ja yhteistyöhön (kunta, seurakunta, järjestöt, perheet). Lapsiperheiden pulmia ratkaistaan tarjoamalla niihin perhelähtöistä, varhaista tukea oikea-aikaisesti. Painopiste siirtyy korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön lapsen omassa kasvuympäristössä. Palvelurakenteita kehitetään lapsiperheen näkökulmasta toimivaksi kokonaisuudeksi, jonka muodostavat lähipalvelut ja tarpeen mukaan jalkautuvat erityispalvelut. Tavoitteena on sitouttaa ennaltaehkäisevään työhön laajasti eri toimijoiden päättäjiä ja henkilöstöä eri tasoilla. 2. PROJEKTIN PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET Projektin päämääränä oli lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen ja terveyden eriarvoisuuden vähentäminen, varhaisen puuttumisen ja ennalta ehkäisevän työn jatkaminen sekä tehostaminen. Päätavoitteena oli kehittää pysyvä työmalli lapsiperheiden kanssa työskenteleville, jossa painopisteenä on toiminnan fokusoituminen lapsen kasvu- ja kehitysympäristöön. Projektin konkreettiset tavoitteet: 1. Asiakaslähtöisyys; lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen ja perheiden varhainen tukeminen lapsen- ja kehitysympäristössä. 2. Lapsiperheiden kanssa työskentelevät toteuttavat käytännön työssä kattavasti aiemmin kehitettyjä ja hyväksi koettuja toimintamalleja varhaisen puuttumisen tukena. 3. Lapsiperheiden kanssa työskentelevän henkilöstön osaamista vahvistetaan koulutuksella sekä perehdytyksellä käyttöön otettaviin työmenetelmiin. 4. Hyvinvointijohtamisen siirtäminen osaksi uuden kaupungin johtamiskäytäntöä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttaminen ja seuranta, lastensuojelutarpeen vähentäminen. 5. Varhaisen puuttumisen merkityksen osoittaminen päättäjille.

7 7 3. PROJEKTIN ORGANISOINTI JA VASTUUT Salon pilotti oli osana Länsi-Suomen Remontti -hanketta, jota hallinnoi Turun kaupunki. Pilotin projektipäällikkö Päivi Penkkala-Arikka toimi Turussa ja ohjauksesta vastasi hankkeen ohjausryhmä. Salon pilottia hallinnoi Salon terveyskeskus. Päävastuussa hankkeen etenemisestä oli terveyskeskuksen osastonhoitaja vt. hallintoylihoitaja Pirjo Parviainen. Parviainen toimi myös projekti-/perhetyöntekijä Nina Tattarin esimiehenä. Projektityöntekijä puolestaan vastasi hankkeen käytännön toteutuksesta. Projektityöntekijän tukena oli oma tukiryhmä. Tukiryhmän jäsenet: Hyvärinen Seija, Salon terveyskeskus, hallintoylihoitaja Päivärinne Marita, Salon terveyskeskus, terveyden edistämisen koordinaattori Parviainen Pirjo, Salon terveyskeskus, osastonhoitaja vs hallintoylihoitaja Franck Päivikki, Salon kasvatus- ja perheneuvolan johtaja Hoikkala Leila, varhaiskasvatusjohtaja Ikonen Tuula, lastensuojelun johtaja Liusvaara Leena, Keskustan koulun rehtori Isokangas Pasi, Kirkonkylän koulun rehtori Vahtera Anneli, MLL:n perhetoiminnan ohjaaja Näreharju Minna, lastenpsykiatrian sairaanhoitaja Breilin Rea, taloussihteeri Rokka Krista, asiakasedustaja Penkkala-Arikka Päivi, projektipäällikkö Tattari Nina, Salon terveyskeskus, projektityöntekijä Tukiryhmän puheenjohtajana on toiminut hallintoylihoitaja. Tukiryhmä on kokoontunut hankkeen aikana yhteensä 16 kertaa.

8 Ydintiimi Hankkeen alussa oli tarkoitus perustaa omat ydintiiminsä molemmille pilottialueille (Pahkavuori ja Perniö). Perniössä toimi jo valmiiksi oma varhaiskuntoutus työryhmä, jossa jäseninä olivat terveydenhoitaja, konsultoiva erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja, terveyskeskus psykologi, puheterapeutti, lastenneuvolan lääkäri, alakoulun opettaja ja seurakunnan lapsityöntekijä. Tähän ryhmään myös projekti-/perhetyöntekijä liittyi. Keväällä 2010 ryhmä muuttui varhaiskasvatuksen oppilashuollon työryhmäksi. Tällöin ryhmän toimintatapa muuttui yleisemmälle tasolle. Ryhmä kokoontuu edelleen säännöllisesti ja siinä käsitellään lapsiperheiden ajankohtaisia asioita. Pahkavuoren alueelle perustettiin oma ydintiimi. Ydintiimin jäseninä olivat: terveydenhoitaja, lastentarhanopettaja, kasvatus- ja perheneuvolan psykologi, lastensuojelun sosiaaliohjaaja, peruskoulun opettaja ja projekti-/perhetyöntekijä. Ydinryhmä kokoontui yhteensä 14 kertaa. Ydinryhmä toteutti Salossa aiemmin kehitettyä case-työmallia. Ryhmässä etsittiin yhdessä ratkaisuja lapsiperheiden tueksi. Eri ammattiryhmien edustus takasi laaja-alaisen keskustelun ja monipuolisia näkökulmia eri perheiden pulmatilanteisiin. Pahkavuoren ydintiimi toimi myös perhetyön kehittämisen tukena. Eri ammattiosaajien näkemykset perhetyön kehittämisestä olivat tärkeässä roolissa hankkeen aikana. Pahkavuoren ydinryhmän jäseniltä kerättiin palaute tammikuussa Palautteen perusteella tiimin toiminnassa oli hyvää: moniammatillinen yhteistyö, tutustuminen eri ammattiryhmän edustajiin, tiedonkulun paraneminen ja konsultaatiotuki. Tiimin jäsenten vaihtuminen ja ajoittain huono sitoutuminen koettiin negatiivisena. Hankkeen alussa oli tarkoitus perustaa kaikille asuinalueille omat ydintiiminsä. Tästä tavoitteesta luovuttiin tukiryhmän päätöksellä, koska Salossa oli jo ennalta olemassa erilaisia moniammatillisia ryhmiä. Lisäksi päädyttiin ratkaisuun, jossa perhekohtaisesti rakennetaan tarpeisiin vastaavat verkostot. Perheiden saivat yksilöllistä tukea ja konsultaatioapua voitiin näin tehokkaasti hyödyntää Aluetiimi Hankkeen aluetiimi perustettiin aluksi Pahkavuoren pilottialueelle. Aluetiimiin osallistui tällöin lapsiperheiden kanssa työskenteleviä edustajia Pahkavuoren alueelta. Tarkoituksena oli jakaa tietoja ajankohtaisista asioista lapsiperheiden osalta sekä kehittää myös alueen moniammatillista yhteistyötä ja lapsiperheiden palveluja. Kun hankkeen toiminta laajeni kattamaan koko Salon alueen, myös aluetiimiin kutsuttiin jäseniä koko Salon alueelta. Aluetiimin jäsenet edustivat laajasti eri

9 9 toimijoiden organisaatioita (mm. terveyskeskus, varhaiskasvatus, perusopetus, oppilashuolto, maahanmuuttoyksikkö, seurakunta, MLL, lastensuojelu, liikuntatoimi, erilaiset järjestöt, ammattikorkeakoulu). Aluetiimi kokoontui yhteensä 12 kertaa. Tapaamisissa on käyty vilkasta keskustelua lapsiperheiden ajankohtaisista asioista ja myös perhetyön kehittämiseen on aluetiimistä saanut tukea. Hankkeen päätyttyä aluetiimi jatkaa toimintaansa. Salon seurankunta hoitaa tilajärjestelyt ja eri toimijat toimivat koollekutsujina vuorotellen. Tammikuun 2013 aluetiimissä käytiin arviointikeskustelu, jonka puheenjohtajina toimivat Remontti-hankkeen koordinaattori Tiina Ylä-Herranen ja Virpi Lyyra. Käydyn keskustelun pohjalta esiin nousi varhaisen perhetyön hyötyjä ja haasteita: Hyödyt: Hyvä matalankynnyksen palvelu. Oikea elämä tapahtuu perheen kotona, ei toimistoissa. Kotikäyntityö hyvää! Asiakkaiden näkökulmasta voimavaraistavaa; perhetyöntekijä ollut rinnalla kulkija. Perhetyötä silloin, kun huoli on ollut vielä pieni. Lisännyt yhteistyötä ja moniammatillisuutta. Haasteet: Miten osoittaa päättäjille taloudelliset hyödyt? Määräaikaiset työsuhteet Varhaisessa perhetyössä Kaikkia perheitä ei saada palvelun piiriin 4. PROJEKTIN AIKATAULU JA RESURSSIT Salon pilotti on toteutettu kolmessa yhtäjaksoisessa osassa: Remontti I , Remontti II , Remontti juurrutushanke

10 10 Salon pilotin projekti-/ ja perhetyöntekijänä on toiminut koko hankekauden yksi kokopäiväinen työntekijä. Salon kaupungin terveyspalveluiden työntekijät ovat osaltaan osallistuneet moniammatilliseen kehittämistyöhön perhetyön toimintamallin luomisessa. 5. PROJEKTIN YHTEISTYÖTAHOT Hankkeen aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä terveyskeskuksen, varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen välillä. Yhteistyötä tehtiin sekä toimintamallien luomisessa että käytännön työssä asiakasperheiden tueksi. Yhteistyötä tehtiin myös alueen oppilaitosten kanssa mm. opinnäytetöiden osalta (Salon seudun aikuisopisto, Turun Ammattikorkeakoulu, Turun Yliopisto). Lisäksi projekti-/perhetyöntekijän ohjauksessa oli kaksi sosionomiopiskelijaa Turun ammattikorkeakoulusta. Lisäksi projektityöntekijä oli Turun ammattikorkeakoulussa Salon yksikössä esittelemässä opiskelijoille Varhaisen perhetyön mallia tammikuussa Erikoissairaanhoidon (esim. lastenpsykiatria) työntekijöiden kanssa tehtiin kiinteää yhteistyötä koko hankkeen aikana perhetyön osalta. Perhetyöntekijän työparina asiakasperheissä toimi lastenpsykiatrian sairaanhoitaja. Tällöin perhetyön suunnitelmat/toteutukset kohti asetettuja tavoitteita tehtiin yhdessä. Myös konsultaatioapu tuki peruspalvelusektoria ja asiakasperheet saivat tarvitsemansa tuen nopealla interventiolla. Projektityöntekijä on osallistunut yhtenä jäsenenä Alueelliseen yhteistyökokoukseen, jonka tarkoituksena on pohtia alle kouluikäisten lasten kuntoutukseen ja kasvatukseen liittyviä asioita. Työryhmässä luodaan yhteisiä käytäntöjä ja kehitettään uusia toimintamalleja. Vertaistukitoimintaa tehtiin yhteistyössä MLL:n kanssa äitien virtapiiri -ryhmän puitteissa. Projektityöntekijä oli suunnittelemassa ryhmän toimintaa ja myös osallistui

11 11 siihen. Lisäksi projektityöntekijä oli yhtenä toimijana mukana laajennetussa perhevalmennuksessa, jota toteutettiin moniammatillisena yhteistyönä Salossa. Projektityöntekijä osallistui Salon kaupungin esiopetuksen oppilashuollon työryhmään yhtenä jäsenenä. Lisäksi projektityöntekijä on ollut mukana uudistamassa koululaisten vuorohoidon järjestämistä. Turun ammattikorkeakoulu suunnitteli ja toteutti yhteistyössä Suomen pakolaisavun kanssa Saloon vertaisryhmätoimintaa maahanmuuttajille. Projektityöntekijä oli tässä suunnitteluryhmässä yhtenä jäsenenä. Hankkeen säännöllisesti kokoontuvasta aluetiimistä nousi esiin tarve eroperheille suunnatusta palveluoppaasta, jota lapsiperheiden kanssa työskentelevät voisivat työssään hyödyntää. Perustettiin työryhmä jossa olivat jäseninä Kasvatus- ja perheneuvolasta Päivikki Franck ja Kaisa Haavisto, Perheasiain neuvottelukeskuksesta Susa Niinistö ja projektityöntekijä. Tämä työryhmä laati Erosta eteenpäin palveluoppaan (Liite 1), joka valmistui syksyllä Sen päivitysvastuu on Salon seurakunnan perheneuvonnalla. Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä myös muiden Salossa toimineiden hankkeiden kanssa: Salon kansalaisopiston Lemon-hanke, Salon kaupungin sivistystoimen Kelpoja Polku-hankkeet, Marttaliiton Kotirumba rullaamaan-hanke sekä Salon kaupungin ja Turun ammattikorkeakoulun Mosaiikki-hanke. Projektityöntekijä teki tiivistä yhteistyötä muiden Remontti-hankkeen pilottien kanssa mm. osallistumalla hankkeen työntekijäpäiviin. Lisäksi hanketyöhön kuului osallistuminen valtakunnallisiin Lasten Kaste seminaareihin (Jyväskylä 9/2009, Turku 10/2010, Helsinki 6/2010, Nokia 1/2011, Helsinki/Tukholma 3/2012, Helsinki 2/2013). THL on järjestänyt hanketyöntekijöille teemaverkostoja, joihin projektityöntekijä osallistui (Helsinki 11/2011, Helsinki 3/2012).

12 12 6. PROJEKTIN TIEDOTTAMINEN JA KOULUTUKSET 6.1. Tiedottaminen Projektityöntekijä tiedotti kehittämistyöstä koko hankkeen ajan. Eri toimijoille tiedottaminen ja varhaisen perhetyön markkinointi oli oleellisessa roolissa. Projektityöntekijä osallistui toimijoiden omiin tilaisuuksiin ja järjesti hankkeen puitteissa tiedotustilaisuuksia. Samalla kun kerrottiin varhaisesta perhetyöstä, tehtiin verkostoitumista ja vahvistettiin moniammatillista yhteistyötä. Lisäksi tilaisuudet salolaisille lapsiperheille lisäsivät tietoisuutta saatavilla olevasta ennaltaehkäisevästä perhetyöstä. Remontti-hankkeessa projektityöntekijän työnkuvaan kuului pilottien uusien toimintamallien levittäminen valtakunnallisesti. Varhaisesta perhetyöstä tiedotettiin laajasti ja projektityöntekijä on osallistunut erilaisiin tilaisuuksiin aktiivisesti Valtakunnallisesti: Tilaisuudet: Verkostoiva perhetyön teemapäivä (Salo ) KASTE, RAY ja järjestöt (Salo ) Valtakunnalliset neuvolapäivät (Helsinki , ) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) teemaverkostot (Helsinki , Helsinki ) Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:n hallituksen kokous (Salo ) Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät (Helsinki ) Kasvatus- ja perheneuvontapäivät (Kouvola )

13 13 Varhaisen perhetyön esittely: Turku ( ) Uusikaupunki ( ) Harjavalta ( ) Nummela ( ) Inkoo ( ) Eura ( ) Artikkelit: Kaste verkkolehti (8/2010) Julkaisut: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Innokylässä on kuvaus Varhaisen perhetyön mallista. Raportti Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen, Lasten Kaste- kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi (3/2013) Salossa Tilaisuudet: Hankkeet esittäytyvät tilaisuus Varhaisen perhetyön esittely koulutuksessa Lapsen huomioiminen perheen kriisissä Asiakasyhteistyöfoorumi Varhaisen perhetyön laajentumisstartti Avoimesti yhdessä - Varhaista perhetyötä koko Saloon Terveyskeskuksen laadunhallintamessut Alkuopetuksen pedagoginen iltapäivä

14 14 Keskustelutilaisuus lapsiperheille; paikallisten yhdistysten esittäytyminen Artikkelit: Salon jokilaakso Salossa keskusteltiin avioeron vaikutuksesta lapseen Salon kaupunki tiedottaa Varhainen perhetyö Salon Seudun Sanomat Salossa tehdään ennaltaehkäisevää perhetyötä väliaikaisrahoituksen voimin Salon Seudun Sanomat Sadat salolaisperheet saaneet apua perhetyöstä Lapsiperheiden kanssa toimijoille tiedottaminen: lastensuojelun henkilöstö varhaiskasvatuksen yksiköt, KELTOT, S2 lastentarhanopettaja, perhepäivähoitajat terveyskeskuksen henkilöstö (neuvola, lasten kuntoutustyöryhmä, aikuisneuvonta, depressiohoitajat, hammashuolto, ravitsemusterapeutit, koulu terveydenhuolto, kuntoutus) lastenpsykiatrian henkilöstö alakoulut, oppilashuolto maahanmuuttajayksikkö SRK:n päiväkerhonohjaajat Päättäjille tiedottaminen: SOTE- lautakunnan jäseniä Kaupunginvaltuuston jäseniä

15 15 Salolaisten lapsiperheiden vanhemmat: päiväkotien vanhempainillat perhepäivähoitajien vanhempainilta alakoulun vanhempainilta avoimen päiväkodin asiakasperheet laajennetun perhevalmennuksen osallistujat imetys tukiryhmän jäsenet, Mll:n perhekahvilan asiakasperheet 6.2. Koulutukset - Lapset puheeksi menetelmäkoulutus , ja klo.9-16 Salossa. Kouluttajina psykiatri, perheterapeutti Sirpa Kaakinen ja psykiatrinen sairaanhoitaja, perheterapeutti Minna Koskinen. Koulutukseen osallistui 17 osallistujaa. - Avioero lapsen silmin koulutus klo Salossa. Kouluttajana koulutuspäällikkö Riitta Mykkänen-Hänninen Lastensuojelun keskusliiton Neuvokeskuksesta. Koulutukseen osallistui 55 osallistujaa. 7. HANKKEEN TOIMINTA Varhainen perhetyö Tukiryhmässä laadittiin pohja perhetyönmallille jo ennen varsinaisen hankkeen alkamista. Tätä perhetyönmallia projektityöntekijä aluksi noudatti. Samalla projektityöntekijä tapasi tiiviisti yhteistyökumppaneita; tiedotti Salon pilotin toiminnasta ja markkinoi saatavilla olevaa perhetyötä. Hankkeen alussa kehittämistyötä tehtiin pilottialueilla: keskustan asuinalueella Pahkavuoressa ja kaupungin reuna-alueella Perniössä. Yhdessä pilottialueiden toimijoiden kanssa rakennettiin yhteistyönmuotoja. Projektityöntekijä myös tutustui esim. neuvolatyöhön. Näin perhetyön verkostoista muodostui tiiviit.

16 Keväällä 2010 hanke laajeni kattamaan koko Salon kaupungin alueen. Samalla projektityöntekijä teki perhetyötä ja keräsi asiakasperheiltä palautetta. Kerättyjen palautteiden pohjalta laadittiin Varhaisen perhetyön prosessikuvaus huhtikuussa 2011 (Liite 2). Työryhmässä olivat mukana Pirjo Parviainen, Tarja Miikkulainen, Ulla Soukainen ja projektityöntekijä. Seuraavassa osiossa esitellään Varhaisen perhetyön mallinnus. Perheen tarinoita on liitetty mukaan vahvistamaan kuvaus. 16

17 Varhaisen perhetyön mallinnus Varhainen perhetyö/ Salon terveyskeskus (Tarja Miikkulainen, Pirjo Parviainen, Ulla Soukainen, Nina Tattari) Kuvio 1. Varhaisen perhetyön prosessikuvaus

18 18 1. TARVE ILMENEE Perhe Vuorinen (tarina kokonaisuudessaan liitteenä. Liite 3). Perhe ohjautui Varhaiseen perhetyöhön neuvolan terveydenhoitajan ohjaamana. Perheessä on äiti Merja, isä Seppo ja heidän poikansa Antti 6kk. Merjalla on mielenterveysongelmia ja hänellä on asiakkuus aikuispsykiatrian poliklinikalla. Merjan on vaikea päättää asioita ja hänellä on arjessa hankaluuksia Antin kanssa esim. aamutoimet wc:ssä saattavat kestää 45 min. Seppo tekee vuorotyötä. Isovanhemmat asuvat naapurissa, mutta Merja ei luota heihin Antin hoitajina. Isovanhemmat haluaisivat auttaa Asiakasperhe kokee tarvitsevansa tukea arjessa Lapsiperheen kanssa toimijalla herää huoli asiakasperheen elämäntilanteesta Asiakasperhe ottaa itse yhteyttä Varhaisen perhetyön työntekijään Asiakasperhe ottaa yhteyttä lapsiperheen kanssa toimijaan (neuvolan terveydenhoitaja, varhaiskasvatuksen henkilöstö tms.) 2. KESKUSTELU 2.1. Asiakasperhe kuvailee huolta/elämäntilannettaan. Sovitaan tapaaminen asiakasperheen ja perhetyöntekijän kanssa. Perheen tarpeista lähtien voidaan mukaan kutsua esim. terveydenhoitaja, lastentarhanopettaja, peruskoulun opettaja tms Lapsiperheen kanssa toimija kertoo asiakkaalle Varhaisen perhetyön mallista ja antaa perhetyön esitteen. Toimija kysyy asiakkaalta, voiko perhetyöntekijä olla yhteydessä perheeseen ja ehdottaa samalla yhteistä tapaamista joko perheen kotona tai toimipaikassa (esim. neuvola, päiväkoti). Toimija voi itse sopia tapaamisen perheen ja perhetyöntekijän kanssa tai sitten perhetyöntekijä soittaa asiakasperheelle ja sopii yhteisen tapaamisen. Toimija täyttää Varhaisen perhetyön aloitelomakkeen (Liite 4), jossa kartoitetaan perheen elämäntilanne ja toimijan omat mahdollisuudet tukea perhettä. Varhaisen perhetyön aloitelomake löytyy kunkin toimijan omasta toimipaikasta. Toimija palauttaa aloitelomakkeen sisäisessä postissa (Varhainen perhetyö, Läntinen terveysasema, 4. kerros).

19 19 3. ALKUKARTOITUS Perhe Aaltonen (tarina kokonaisuudessaan liitteenä. Liite 3) Ensi tapaaminen neuvolakäynnin yhteydessä. Läsnä: perheen vanhemmat, Mikko 3v., vauva, neuvolan terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä. Asetetaan perhetyön tavoitteet ja sovitaan työskentelyn aloittamisesta. Perhetyön tavoitteena on helpottaa perheen arkea mm. miettimällä yhdessä ratkaisua Mikon nukahtamiseen - >vanhemmille enemmän yhteistä aikaa ja mahdollisuutta levätä. Työparityöskentelyn avulla kartoitetaan perheen tilanne Varhaisen perhetyön alkukartoituslomakkeen (Liite 5) ja keskustelun avulla. Alkukartoitus tehdään mahdollisuuksien mukaan asiakasperheen kotona. Myös tapaaminen työntekijän toimipaikassa (esim. neuvola, päiväkoti, koulu) on mahdollinen. Alkukartoituksessa sovitaan tavoitteet ja työskentelymallit perheen tarpeet huomioiden, sekä tehdään päätös Varhaisen perhetyön jakson aloittamisesta. Varhaista perhetyön jaksoa ei aloiteta, jos alkukartoituksessa todetaan, että tuen tarvetta ei asiakasperheellä ole, tai että asiakasperhe ohjataan muun tuen piiriin. 4. PÄÄTÖS VARHAISESTA PERHETYÖSTÄ 4.1. Tehdään päätös Varhaisen perhetyön jakson alkamisesta asiakasperheessä Tehdään päätös, että Varhaisen perhetyön jaksoa asiakasperheessä ei aloiteta. Asiakasperhe ohjataan muun tuen piiriin tai todetaan, että tarvetta Varhaisen perhetyön jakson aloittamiselle ei ole. Asiakasperheelle kerrotaan, että he voivat tarvittaessa olla yhteydessä perhetyöntekijään tai lapsiperheen kanssa toimijaan (esim. terveydenhoitaja, varhaiskasvatuksen henkilöstö, opettaja) 5. PERHETYÖN JAKSON ALOITUS Perhe Vuorinen (tarina kokonaisuudessaan liitteenä. Liite 3) Kotikäyntejä yht. 16 (eri arjen tilanteissa mukanaoloa, mallintamista, keskustelua, päivärytmin kirjaamista, lapsen kehitysvaiheista tiedonantoa, Merjan tukemista oman vointinsa hoitamisessa). Tapaaminen Merjan, Antin ja isovanhempien kanssa. Sovimme yhteisistä pelisäännöistä, jotta isovanhemmat voivat auttaa perhettä. Merja koki asian hyväksi. Lisäksi perhetyöntekijä ohjasi saattaen Merjan ja Antin Avoimen päiväkodin vauvatreffeille. Perheen kanssa aloitetaan työskentely. Varhainen perhetyö on perhelähtöistä: yhdessä perheen kanssa suunnitellaan perhetyön sisältöä (kotikäyntityö, palveluohjausta tarvittaessa, tukea lapsiperheille suunnattujen palveluiden ja

20 20 lomakkeiden täytössä esim. päivähoitohakemus, asiakasperheiden verkostoissa mukana oleminen, arjen tilanteissa tukeminen esim. kaupassa käynti) ja asetetaan perhetyölle tavoitteet. Perhetyö suunnitellaan aina yksilöllisesti, perheen tarpeita ja omaa asiantuntijuutta kunnioittaen. Varhaisen perhetyön työskentelyjakson aikana tehdään tarvittaessa verkostotyötä/työparityöskentelyä muiden perheen tuki- ja lähiverkkojen kanssa. Näin vahvistetaan esim. työparityöskentelymallia. Myös asiantuntija-avun tehokas käyttö Varhaisessa perhetyössä ja perustason (neuvola, päivähoito, koulu) vahvistuu. Varhaisen perhetyön jakso kirjataan asiakasperheen huoltajan/äidin terveyskertomukseen Efficaan. 6. ARVIOINTI Perhe Salmi (tarina kokonaisuudessaan liitteenä. Liite 3) Väliarviointi päiväkodissa. Läsnä vanhemmat, ryhmän lto, kelto ja perhetyöntekijä. Vanhemmat kokevat pärjäävänsä kotona paremmin. Keskustelimme mahdollisuudesta tarvittaessa olla yhteydessä Kasvatus- ja perheneuvolaan. Perhetyönjakso on päättynyt. Varhaisen perhetyön arvioinnin (Liite 6) tarkoituksena on tarkistaa, ovatko asetetut tavoitteet täyttyneet asiakasperheen kohdalla. Kerrataan Varhaisen perhetyön jaksot sisällöt ja toimintatavat. Arviointitapaamisella ovat mukana asiakasperhe, perhetyöntekijä sekä toimija, jolla aluksi huoli heräsi asiakasperheen elämäntilanteesta Varhainen perhetyö jatkuu. Asetetaan uudet tavoitteet ja sisällöt perhetyölle edelleen asiakasperheen tarpeet huomioiden. Käydään palautekeskustelu menneestä Varhaisen perhetyön jaksosta ja palautteen avulla pyritään vahvistamaan työskentelyä ja tavoitteiden saavuttamista. 6.2.Varhainen perhetyö asiakasperheessä päättyy. Asiakasperheen kanssa keskustelemalla todetaan, että asetetut tavoitteet ovat ainakin pääosin saavutettu ja asiakasperhe kokee saaneensa Varhaisesta perhetyöstä tarvitsemansa tuen. Jos asiakasperhe kokee, että Varhainen perhetyö ei ole antanut riittävää tukea, ohjataan muun tuen piiriin (esim. Kasvatus- ja perheneuvola, Lasten kuntoutustyöryhmä, Perheasiain neuvottelukeskus, lastensuojelu). Perhetyöntekijä haastattelee asiakasperhettä ja täyttää samalla loppupalautelomakkeen (Liite 7), jossa arvioidaan perhetyön tavoitteiden toteutumista asiakasperheen näkökulmasta. Sovitaan

21 21 asiakasperheen kanssa seurantakerrasta 1-2 kk kuluttua Varhaisen perhetyön jakson päättymisen jälkeen. 7. SEURANTA Perhe Koskinen (tarina kokonaisuudessaan liitteenä. Liite 3) 2kk kuluttua kotikäynti, jossa on mukana perheen vanhemmat ja Juuso, SRK:n diakoni, vapaaehtoistyöntekijä ja perhetyöntekijä. Vanhemmat ovat olleet erityisen tyytyväisiä saamaansa tukeen. Myös lastenhoitaja (vapaaehtoistyöntekijä) on kokenut yhteistyön perheen kanssa mielekkääksi. Heidän osaltaan työskentely jatkuu. Vanhemmat kokevat nyt voimavaransa vahvemmiksi. Varhaisen perhetyön jakso päättyy. Seurantakerta voi olla kotikäynti/muu tapaaminen tai puhelinkeskustelu. Siinä käydään läpi perheen tilanne ja kuulumiset. Asiakasperheelle kerrotaan, että perhetyöntekijään voi olla tarvittaessa yhteydessä Varhaisen perhetyön ohjaavat tahot Perheet ohjautuvat varhaisen perhetyön piiriin joko lapsiperheiden kanssa työskentelevien toimesta tai ottamalla itse yhteyttä perhetyöntekijään. Ohjaavia tahoja olivat mm. terveydenhoitajat 53 %, varhaiskasvatus 11 %, alkuopetus 5 %. Jokaiselle salolaiselle lapsiperheelle jaetaan neuvolassa varhaisen perhetyön esite (Liite 8) lapsen ollessa 2kk ikäinen. Perhe voi itse ottaa yhteyttä varhaiseen perhetyöhön. 13 % asiakasperheistä otti itse yhteyttä perhetyöntekijään. Lisäksi ohjaavina tahoina toimivat Kasvatus- ja perheneuvola, lastensuojelu, terveyskeskuksen erityistyöntekijät, aikuissosiaalityö, Salon aluesairaala, TYKS ja lastenpsykiatrian poliklinikka. Tavoitteena on matalankynnyksen palvelu, johon perheen on helppo päästä ilman hankalia lähetekäytäntöjä. Varhainen perhetyö on just sitä, että tarpeeks ajoissa pystytään niin kuin ennaltaehkäisemään tai puuttumaan siihen pieneen asiaan, joka kenties voisi jossain vaiheessa aiheuttaa siinä perheessä suurta huolta. (Ohjaavan tahon palaute, TuAMK, opinnäytetyö 2012, Mäkelä & Mört) Varhainen perhetyö on madaltanut asiakasperheiden kynnystä ottaa tukea vastaan.

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Hyvinvointineuvolapilotin taustaa Ø Hyvinvointineuvola-ajatus lähti jalostumaan Tukeva-hankkeen raskausajan tuen polun mallista.

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE. Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala

NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE. Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala Monimuotoista, monimerkityksistä, arvokasta, ainutlaatuista perheiden elämää

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4.2009 Pekka Makkonen Marita Päivärinne Irmeli Leino Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Case-työpaja työskentelyn

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö Valtakunnalliset Neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Paasitorni, Helsinki Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut Palvelupäällikkö, Kirsi Leinonen Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut. Rauman perhekeskusvierailu

Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut. Rauman perhekeskusvierailu Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut Rauman perhekeskusvierailu KAARINA INFO yli 31 000 asukasta Synnytyksiä n. 380/v 0-4 -vuotiaita n. 2000 5-9 vuotiaita n. 2100 4.9.2013 2 4.9.2013 3 Toimialajohtaja

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat - Missä suunnitelman laatimisen suhteen mennään? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - taustaa Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa Halikko,

Lisätiedot

Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 PALMIKKO-hanke TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste 2 hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 7.2.2013 Aini Naumanen/Mirva Martin/Saara

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA

SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA Sosiaaliohjausta on monenlaista Annika Parviainen Anna Peltokorpi Metropolia ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Sofianlehdonkatu 5 Sosionomi, SS08K1 Lastensuojelu-

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

Tarja Tirkkonen 12.10.2015

Tarja Tirkkonen 12.10.2015 Tarja Tirkkonen 12.10.2015 Perheiden erityispalvelut Hanne Kalmari perheiden erityispalvelujen päällikkö Perheneuvola Leena Lehikoinen perheneuvolan päällikkö Perheoikeudelliset asiat Katja Niemelä perheoikeudellisten

Lisätiedot

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen Haapajärvi on alueen suurin kaupunki 7714 väestömäärällään. Pyhäjärvellä asukkaita on 6001, Reisjärvellä 3020 ja Kärsämäellä 2918. Yhteensä Selänne palvelee 19 653 asukasta( Tilastokeskus 2009) Päivähoidossa

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot