Alkusanat Projektin taustaa Projektin päämäärät ja tavoitteet Projektin organisointi ja vastuut Ydintiimi..

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkusanat...4. 1. Projektin taustaa...4. 2. Projektin päämäärät ja tavoitteet...6. 3. Projektin organisointi ja vastuut...7. 3.1. Ydintiimi.."

Transkriptio

1 1

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat Projektin taustaa Projektin päämäärät ja tavoitteet Projektin organisointi ja vastuut Ydintiimi Aluetiimi Projektin aikataulu ja resurssit Projektin yhteistyötahot Projektin tiedottaminen ja koulutukset Tiedottaminen Valtakunnallisesti Salossa Koulutukset Projektin toiminta Varhainen perhetyö

3 Varhaisen perhetyön mallinnus Varhaisen perhetyön ohjaavat tahot Varhaisen perhetyön asiakasperheiden ohjautumisperusteet Varhaisen perhetyön kestot ja käyntimäärät Varhaisen perhetyön kotikäyntityö Varhaisen perhetyön konsultaatioapu Varhaisen perhetyön työparityöskentely Varhaisen perhetyön sisältö Projektin tulokset Pohdinta ja jatkosuositukset Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Erosta eteenpäin palveluopas...33 Varhaisen perhetyön prosessikuvaus..34 Asiakaspolkuja...38 Perhetyön aloitelomake 42 Alkuhaastattelu perheelle. 43 Väliarviointi perheelle 45 Asiakaspalaute..46 Varhainen perhetyö esite..47 Työkalupakki 48 Varhainen perhetyö Kysely ohjaaville tahoille

4 4 ALKUSANAT Salossa lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen on iso haaste. Lastensuojelun tarve on kasvanut, lastenpsykiatrian palvelut ovat muuttuneet avohoitopainotteisiksi ja lisäksi Kasvatus- ja perheneuvolan asiakasmäärät ovat suuria. Toisaalta kodinhoitoapua saaneiden lapsiperheiden osuus on laskenut jyrkästi. Salossa on pyritty erilaisten hankkeiden avulla kehittämään toimintamalleja lapsiperheiden tukemiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Remontti-hankkeen tarkoituksena on koota hyviä, jo kehitettyjä toimintamalleja yhteen ja tarjota lapsiperheille oikea-aikaisesti oikeanlaista tukea. Länsi-Suomen Remontti-hanke on osa valtakunnallista Kaste-ohjelmaa (sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma). Remontti I ja II hankkeissa on kehitetty lukuisia toimintamalleja, työkäytänteitä ja palvelurakenteita asiakaslähtöisesti. Salon kaupungin Lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen perhelähtöistä toimintamallia kehittämällä on yksi Remontti-hankkeen piloteista. Salossa kehittämistyö alkoi elokuussa 2009 ja päättyy nyt maaliskuun lopulla Hankkeen aikana on Salossa kehitetty ennaltaehkäisevää perhetyötä. Aluksi pilottialueina olivat keskustan asuinalue Pahkavuori ja kaupungin reuna-alue Perniö. Hanke laajeni kattamaan koko Salon alueen keväällä Varhaisen perhetyön piirissä oli hankkeen aikana yhteensä 344 (joulukuu 2012) lapsiperhettä. Varhaisen perhetyön malli on kuvattu prosessikuvauksella. Perhetyö on perheen tarpeista lähtevää ennaltaehkäisevää ja lapsiperhettä voimavaraistavaa työtä, jota tarjotaan perheelle silloin, kun huolen aste on vielä matala. Tässä loppuraportissa kerrotaan hankkeen taustoista ja kuvataan Varhaisen perhetyön toimintamalli. Lisäksi raportti sisältää paljon palautteita niin perhetyöhön ohjaavilta tahoilta kuin asiakasperheiltä. Hanke päättyy, mutta Varhainen perhetyö jatkuu kolmen perhetyöntekijän voimin määräaikaisena. Tärkeää olisi saada ennaltaehkäisevä perhetyö osaksi Salon lapsiperheiden peruspalveluja. Lastensuojelulaissa (417/2007) velvoitetaan kuntia järjestämään ennaltaehkäisevää lastensuojelua. Kun lapsiperhe saa oikea-aikaisesti ja varhain tukea, se on myös taloudellisesti kannattavaa ja tämän lisäksi ajoissa auttaminen on perheiden kannalta inhimillistä. 1. PROJEKTIN TAUSTAA Vuonna 2009 toteutettiin kuntaliitos, jossa Salon seudun 10 kuntaa yhdistyi yhdeksi kaupungiksi. Kaupungin asukasmäärä nousi asukkaaseen. Kunta- ja

5 5 palvelurakenneuudistuksen tavoitteena oli turvata asukkaille kuntien vastuulla olevat hyvinvointipalvelut. Salon alueella valmistui vuonna 2008 hyvinvointitilinpito vuosilta Lisäksi kaikkiin kuntiin tehtiin hyvinvointikertomukset. Hyvinvointia uhkaaviksi tekijöiksi todettiin Salon seudulla lastensuojelun tarpeen lisääntyminen, mielenterveysongelmien lisääntyminen ja rikosten määrän kasvaminen. Koska ongelmat ovat usein kohdistuneet samoille ihmisille, todettiin moniammatillisen yhteistyön, palvelujen kehittämisen ja verkostoitumisen olevan paras tapa tukea asukkaiden ja perheiden hyvinvointia. Lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen on keskeinen haaste Salossa. Lastensuojelun asiakasmäärät ovat nousseet jyrkästi ja lastenpsykiatrian palvelut ovat muuttuneet avohoitopainotteisiksi. Salolaiset lapsiperheet tarvitsevat Kasvatus- ja perheneuvolan palveluita enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Vastaavasti taas kodinhoitoapua saaneiden lapsiperheiden osuus on laskenut Salon seudulla enemmän kuin koko maassa. Haasteena on lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen ja terveyden eriarvoisuuden vähentäminen, varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän työn jatkaminen ja tehostaminen erityisesti lapsiperheiden kohdalla. Salossa on koko 2000-luvun ajan toteutettu lapsiperheiden ennaltaehkäiseviä ja varhaiseen puuttumiseen tähtääviä kehittämishankkeita sekä strategiasuunnitelmia. Hankkeissa on kehitetty hyviä toimintamalleja lapsiperheiden tukemiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Remontti-hankkeen tarkoituksena oli koota toimintamallit yhteen ja tarjota lapsiperheille oikea-aikaisesti heidän tarvitsemaansa tukea. Päämääränä oli yhteinen toimintatapa ja näkemys perhelähtöisestä työstä Salon kaupungissa. Perustana ajatukselle oli kokoava laaja käsitys perhekeskustyöstä, joka sisältää avoimet varhaiskasvatuspalvelut, fyysiset perhekeskukset, ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön ja perheneuvonnan, neuvolan perhelähtöisen työn, perhevalmennuksen, järjestöjen ja seurakunnan perheitä koskevat palvelut sekä lisäksi erikoissairaanhoidon ja aikuispsykiatrian perheitä koskevan työn. Eri toimijoiden yhteistyöverkostoissa yhdistyy monitoimijainen kumppanuus. Salon seudun mielenterveysstrategia korostaa varhaista puuttumista, verkostoitumista sekä perhelähtöistä ajattelutapaa kautta linjan. Lastensuojelulaki (417/2007) velvoittaa kunnat tarjoamaan ennaltaehkäisevää lastensuojelua. Jo ennen lastensuojelunasiakkuuden alkamista kunnan tulee tarjota ehkäisevää lastensuojelua esim. äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä muussa terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa. Keskeisellä sijalla on moniammatillinen yhteistyö, yhteistyöverkostojen luominen sekä ennaltaehkäisevä perhetyö. Lastensuojelulain velvoittamana Salossa laaditaan lastensuojeluohjelma, joka on sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma, joka sisältää tahtotilan, konkreettiset tavoitteet sekä niitä koskevat linjaukset ja kehittämisehdotukset.

6 6 Remontti-hankkeen tarkoitus oli hyödyntää aikaisempia hankkeita, joissa on kehitetty ehkäisevän työn toimintamalleja. Tavoitteena oli palvelukokonaisuus, joka tukee vanhemmuutta esikoisen odotuksesta alkaen aina lapsen toisen kouluvuoden loppuun asti. Työmalli perustuu eri tahojen kumppanuuteen ja yhteistyöhön (kunta, seurakunta, järjestöt, perheet). Lapsiperheiden pulmia ratkaistaan tarjoamalla niihin perhelähtöistä, varhaista tukea oikea-aikaisesti. Painopiste siirtyy korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön lapsen omassa kasvuympäristössä. Palvelurakenteita kehitetään lapsiperheen näkökulmasta toimivaksi kokonaisuudeksi, jonka muodostavat lähipalvelut ja tarpeen mukaan jalkautuvat erityispalvelut. Tavoitteena on sitouttaa ennaltaehkäisevään työhön laajasti eri toimijoiden päättäjiä ja henkilöstöä eri tasoilla. 2. PROJEKTIN PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET Projektin päämääränä oli lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen ja terveyden eriarvoisuuden vähentäminen, varhaisen puuttumisen ja ennalta ehkäisevän työn jatkaminen sekä tehostaminen. Päätavoitteena oli kehittää pysyvä työmalli lapsiperheiden kanssa työskenteleville, jossa painopisteenä on toiminnan fokusoituminen lapsen kasvu- ja kehitysympäristöön. Projektin konkreettiset tavoitteet: 1. Asiakaslähtöisyys; lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen ja perheiden varhainen tukeminen lapsen- ja kehitysympäristössä. 2. Lapsiperheiden kanssa työskentelevät toteuttavat käytännön työssä kattavasti aiemmin kehitettyjä ja hyväksi koettuja toimintamalleja varhaisen puuttumisen tukena. 3. Lapsiperheiden kanssa työskentelevän henkilöstön osaamista vahvistetaan koulutuksella sekä perehdytyksellä käyttöön otettaviin työmenetelmiin. 4. Hyvinvointijohtamisen siirtäminen osaksi uuden kaupungin johtamiskäytäntöä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttaminen ja seuranta, lastensuojelutarpeen vähentäminen. 5. Varhaisen puuttumisen merkityksen osoittaminen päättäjille.

7 7 3. PROJEKTIN ORGANISOINTI JA VASTUUT Salon pilotti oli osana Länsi-Suomen Remontti -hanketta, jota hallinnoi Turun kaupunki. Pilotin projektipäällikkö Päivi Penkkala-Arikka toimi Turussa ja ohjauksesta vastasi hankkeen ohjausryhmä. Salon pilottia hallinnoi Salon terveyskeskus. Päävastuussa hankkeen etenemisestä oli terveyskeskuksen osastonhoitaja vt. hallintoylihoitaja Pirjo Parviainen. Parviainen toimi myös projekti-/perhetyöntekijä Nina Tattarin esimiehenä. Projektityöntekijä puolestaan vastasi hankkeen käytännön toteutuksesta. Projektityöntekijän tukena oli oma tukiryhmä. Tukiryhmän jäsenet: Hyvärinen Seija, Salon terveyskeskus, hallintoylihoitaja Päivärinne Marita, Salon terveyskeskus, terveyden edistämisen koordinaattori Parviainen Pirjo, Salon terveyskeskus, osastonhoitaja vs hallintoylihoitaja Franck Päivikki, Salon kasvatus- ja perheneuvolan johtaja Hoikkala Leila, varhaiskasvatusjohtaja Ikonen Tuula, lastensuojelun johtaja Liusvaara Leena, Keskustan koulun rehtori Isokangas Pasi, Kirkonkylän koulun rehtori Vahtera Anneli, MLL:n perhetoiminnan ohjaaja Näreharju Minna, lastenpsykiatrian sairaanhoitaja Breilin Rea, taloussihteeri Rokka Krista, asiakasedustaja Penkkala-Arikka Päivi, projektipäällikkö Tattari Nina, Salon terveyskeskus, projektityöntekijä Tukiryhmän puheenjohtajana on toiminut hallintoylihoitaja. Tukiryhmä on kokoontunut hankkeen aikana yhteensä 16 kertaa.

8 Ydintiimi Hankkeen alussa oli tarkoitus perustaa omat ydintiiminsä molemmille pilottialueille (Pahkavuori ja Perniö). Perniössä toimi jo valmiiksi oma varhaiskuntoutus työryhmä, jossa jäseninä olivat terveydenhoitaja, konsultoiva erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja, terveyskeskus psykologi, puheterapeutti, lastenneuvolan lääkäri, alakoulun opettaja ja seurakunnan lapsityöntekijä. Tähän ryhmään myös projekti-/perhetyöntekijä liittyi. Keväällä 2010 ryhmä muuttui varhaiskasvatuksen oppilashuollon työryhmäksi. Tällöin ryhmän toimintatapa muuttui yleisemmälle tasolle. Ryhmä kokoontuu edelleen säännöllisesti ja siinä käsitellään lapsiperheiden ajankohtaisia asioita. Pahkavuoren alueelle perustettiin oma ydintiimi. Ydintiimin jäseninä olivat: terveydenhoitaja, lastentarhanopettaja, kasvatus- ja perheneuvolan psykologi, lastensuojelun sosiaaliohjaaja, peruskoulun opettaja ja projekti-/perhetyöntekijä. Ydinryhmä kokoontui yhteensä 14 kertaa. Ydinryhmä toteutti Salossa aiemmin kehitettyä case-työmallia. Ryhmässä etsittiin yhdessä ratkaisuja lapsiperheiden tueksi. Eri ammattiryhmien edustus takasi laaja-alaisen keskustelun ja monipuolisia näkökulmia eri perheiden pulmatilanteisiin. Pahkavuoren ydintiimi toimi myös perhetyön kehittämisen tukena. Eri ammattiosaajien näkemykset perhetyön kehittämisestä olivat tärkeässä roolissa hankkeen aikana. Pahkavuoren ydinryhmän jäseniltä kerättiin palaute tammikuussa Palautteen perusteella tiimin toiminnassa oli hyvää: moniammatillinen yhteistyö, tutustuminen eri ammattiryhmän edustajiin, tiedonkulun paraneminen ja konsultaatiotuki. Tiimin jäsenten vaihtuminen ja ajoittain huono sitoutuminen koettiin negatiivisena. Hankkeen alussa oli tarkoitus perustaa kaikille asuinalueille omat ydintiiminsä. Tästä tavoitteesta luovuttiin tukiryhmän päätöksellä, koska Salossa oli jo ennalta olemassa erilaisia moniammatillisia ryhmiä. Lisäksi päädyttiin ratkaisuun, jossa perhekohtaisesti rakennetaan tarpeisiin vastaavat verkostot. Perheiden saivat yksilöllistä tukea ja konsultaatioapua voitiin näin tehokkaasti hyödyntää Aluetiimi Hankkeen aluetiimi perustettiin aluksi Pahkavuoren pilottialueelle. Aluetiimiin osallistui tällöin lapsiperheiden kanssa työskenteleviä edustajia Pahkavuoren alueelta. Tarkoituksena oli jakaa tietoja ajankohtaisista asioista lapsiperheiden osalta sekä kehittää myös alueen moniammatillista yhteistyötä ja lapsiperheiden palveluja. Kun hankkeen toiminta laajeni kattamaan koko Salon alueen, myös aluetiimiin kutsuttiin jäseniä koko Salon alueelta. Aluetiimin jäsenet edustivat laajasti eri

9 9 toimijoiden organisaatioita (mm. terveyskeskus, varhaiskasvatus, perusopetus, oppilashuolto, maahanmuuttoyksikkö, seurakunta, MLL, lastensuojelu, liikuntatoimi, erilaiset järjestöt, ammattikorkeakoulu). Aluetiimi kokoontui yhteensä 12 kertaa. Tapaamisissa on käyty vilkasta keskustelua lapsiperheiden ajankohtaisista asioista ja myös perhetyön kehittämiseen on aluetiimistä saanut tukea. Hankkeen päätyttyä aluetiimi jatkaa toimintaansa. Salon seurankunta hoitaa tilajärjestelyt ja eri toimijat toimivat koollekutsujina vuorotellen. Tammikuun 2013 aluetiimissä käytiin arviointikeskustelu, jonka puheenjohtajina toimivat Remontti-hankkeen koordinaattori Tiina Ylä-Herranen ja Virpi Lyyra. Käydyn keskustelun pohjalta esiin nousi varhaisen perhetyön hyötyjä ja haasteita: Hyödyt: Hyvä matalankynnyksen palvelu. Oikea elämä tapahtuu perheen kotona, ei toimistoissa. Kotikäyntityö hyvää! Asiakkaiden näkökulmasta voimavaraistavaa; perhetyöntekijä ollut rinnalla kulkija. Perhetyötä silloin, kun huoli on ollut vielä pieni. Lisännyt yhteistyötä ja moniammatillisuutta. Haasteet: Miten osoittaa päättäjille taloudelliset hyödyt? Määräaikaiset työsuhteet Varhaisessa perhetyössä Kaikkia perheitä ei saada palvelun piiriin 4. PROJEKTIN AIKATAULU JA RESURSSIT Salon pilotti on toteutettu kolmessa yhtäjaksoisessa osassa: Remontti I , Remontti II , Remontti juurrutushanke

10 10 Salon pilotin projekti-/ ja perhetyöntekijänä on toiminut koko hankekauden yksi kokopäiväinen työntekijä. Salon kaupungin terveyspalveluiden työntekijät ovat osaltaan osallistuneet moniammatilliseen kehittämistyöhön perhetyön toimintamallin luomisessa. 5. PROJEKTIN YHTEISTYÖTAHOT Hankkeen aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä terveyskeskuksen, varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen välillä. Yhteistyötä tehtiin sekä toimintamallien luomisessa että käytännön työssä asiakasperheiden tueksi. Yhteistyötä tehtiin myös alueen oppilaitosten kanssa mm. opinnäytetöiden osalta (Salon seudun aikuisopisto, Turun Ammattikorkeakoulu, Turun Yliopisto). Lisäksi projekti-/perhetyöntekijän ohjauksessa oli kaksi sosionomiopiskelijaa Turun ammattikorkeakoulusta. Lisäksi projektityöntekijä oli Turun ammattikorkeakoulussa Salon yksikössä esittelemässä opiskelijoille Varhaisen perhetyön mallia tammikuussa Erikoissairaanhoidon (esim. lastenpsykiatria) työntekijöiden kanssa tehtiin kiinteää yhteistyötä koko hankkeen aikana perhetyön osalta. Perhetyöntekijän työparina asiakasperheissä toimi lastenpsykiatrian sairaanhoitaja. Tällöin perhetyön suunnitelmat/toteutukset kohti asetettuja tavoitteita tehtiin yhdessä. Myös konsultaatioapu tuki peruspalvelusektoria ja asiakasperheet saivat tarvitsemansa tuen nopealla interventiolla. Projektityöntekijä on osallistunut yhtenä jäsenenä Alueelliseen yhteistyökokoukseen, jonka tarkoituksena on pohtia alle kouluikäisten lasten kuntoutukseen ja kasvatukseen liittyviä asioita. Työryhmässä luodaan yhteisiä käytäntöjä ja kehitettään uusia toimintamalleja. Vertaistukitoimintaa tehtiin yhteistyössä MLL:n kanssa äitien virtapiiri -ryhmän puitteissa. Projektityöntekijä oli suunnittelemassa ryhmän toimintaa ja myös osallistui

11 11 siihen. Lisäksi projektityöntekijä oli yhtenä toimijana mukana laajennetussa perhevalmennuksessa, jota toteutettiin moniammatillisena yhteistyönä Salossa. Projektityöntekijä osallistui Salon kaupungin esiopetuksen oppilashuollon työryhmään yhtenä jäsenenä. Lisäksi projektityöntekijä on ollut mukana uudistamassa koululaisten vuorohoidon järjestämistä. Turun ammattikorkeakoulu suunnitteli ja toteutti yhteistyössä Suomen pakolaisavun kanssa Saloon vertaisryhmätoimintaa maahanmuuttajille. Projektityöntekijä oli tässä suunnitteluryhmässä yhtenä jäsenenä. Hankkeen säännöllisesti kokoontuvasta aluetiimistä nousi esiin tarve eroperheille suunnatusta palveluoppaasta, jota lapsiperheiden kanssa työskentelevät voisivat työssään hyödyntää. Perustettiin työryhmä jossa olivat jäseninä Kasvatus- ja perheneuvolasta Päivikki Franck ja Kaisa Haavisto, Perheasiain neuvottelukeskuksesta Susa Niinistö ja projektityöntekijä. Tämä työryhmä laati Erosta eteenpäin palveluoppaan (Liite 1), joka valmistui syksyllä Sen päivitysvastuu on Salon seurakunnan perheneuvonnalla. Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä myös muiden Salossa toimineiden hankkeiden kanssa: Salon kansalaisopiston Lemon-hanke, Salon kaupungin sivistystoimen Kelpoja Polku-hankkeet, Marttaliiton Kotirumba rullaamaan-hanke sekä Salon kaupungin ja Turun ammattikorkeakoulun Mosaiikki-hanke. Projektityöntekijä teki tiivistä yhteistyötä muiden Remontti-hankkeen pilottien kanssa mm. osallistumalla hankkeen työntekijäpäiviin. Lisäksi hanketyöhön kuului osallistuminen valtakunnallisiin Lasten Kaste seminaareihin (Jyväskylä 9/2009, Turku 10/2010, Helsinki 6/2010, Nokia 1/2011, Helsinki/Tukholma 3/2012, Helsinki 2/2013). THL on järjestänyt hanketyöntekijöille teemaverkostoja, joihin projektityöntekijä osallistui (Helsinki 11/2011, Helsinki 3/2012).

12 12 6. PROJEKTIN TIEDOTTAMINEN JA KOULUTUKSET 6.1. Tiedottaminen Projektityöntekijä tiedotti kehittämistyöstä koko hankkeen ajan. Eri toimijoille tiedottaminen ja varhaisen perhetyön markkinointi oli oleellisessa roolissa. Projektityöntekijä osallistui toimijoiden omiin tilaisuuksiin ja järjesti hankkeen puitteissa tiedotustilaisuuksia. Samalla kun kerrottiin varhaisesta perhetyöstä, tehtiin verkostoitumista ja vahvistettiin moniammatillista yhteistyötä. Lisäksi tilaisuudet salolaisille lapsiperheille lisäsivät tietoisuutta saatavilla olevasta ennaltaehkäisevästä perhetyöstä. Remontti-hankkeessa projektityöntekijän työnkuvaan kuului pilottien uusien toimintamallien levittäminen valtakunnallisesti. Varhaisesta perhetyöstä tiedotettiin laajasti ja projektityöntekijä on osallistunut erilaisiin tilaisuuksiin aktiivisesti Valtakunnallisesti: Tilaisuudet: Verkostoiva perhetyön teemapäivä (Salo ) KASTE, RAY ja järjestöt (Salo ) Valtakunnalliset neuvolapäivät (Helsinki , ) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) teemaverkostot (Helsinki , Helsinki ) Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:n hallituksen kokous (Salo ) Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät (Helsinki ) Kasvatus- ja perheneuvontapäivät (Kouvola )

13 13 Varhaisen perhetyön esittely: Turku ( ) Uusikaupunki ( ) Harjavalta ( ) Nummela ( ) Inkoo ( ) Eura ( ) Artikkelit: Kaste verkkolehti (8/2010) Julkaisut: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Innokylässä on kuvaus Varhaisen perhetyön mallista. Raportti Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen, Lasten Kaste- kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi (3/2013) Salossa Tilaisuudet: Hankkeet esittäytyvät tilaisuus Varhaisen perhetyön esittely koulutuksessa Lapsen huomioiminen perheen kriisissä Asiakasyhteistyöfoorumi Varhaisen perhetyön laajentumisstartti Avoimesti yhdessä - Varhaista perhetyötä koko Saloon Terveyskeskuksen laadunhallintamessut Alkuopetuksen pedagoginen iltapäivä

14 14 Keskustelutilaisuus lapsiperheille; paikallisten yhdistysten esittäytyminen Artikkelit: Salon jokilaakso Salossa keskusteltiin avioeron vaikutuksesta lapseen Salon kaupunki tiedottaa Varhainen perhetyö Salon Seudun Sanomat Salossa tehdään ennaltaehkäisevää perhetyötä väliaikaisrahoituksen voimin Salon Seudun Sanomat Sadat salolaisperheet saaneet apua perhetyöstä Lapsiperheiden kanssa toimijoille tiedottaminen: lastensuojelun henkilöstö varhaiskasvatuksen yksiköt, KELTOT, S2 lastentarhanopettaja, perhepäivähoitajat terveyskeskuksen henkilöstö (neuvola, lasten kuntoutustyöryhmä, aikuisneuvonta, depressiohoitajat, hammashuolto, ravitsemusterapeutit, koulu terveydenhuolto, kuntoutus) lastenpsykiatrian henkilöstö alakoulut, oppilashuolto maahanmuuttajayksikkö SRK:n päiväkerhonohjaajat Päättäjille tiedottaminen: SOTE- lautakunnan jäseniä Kaupunginvaltuuston jäseniä

15 15 Salolaisten lapsiperheiden vanhemmat: päiväkotien vanhempainillat perhepäivähoitajien vanhempainilta alakoulun vanhempainilta avoimen päiväkodin asiakasperheet laajennetun perhevalmennuksen osallistujat imetys tukiryhmän jäsenet, Mll:n perhekahvilan asiakasperheet 6.2. Koulutukset - Lapset puheeksi menetelmäkoulutus , ja klo.9-16 Salossa. Kouluttajina psykiatri, perheterapeutti Sirpa Kaakinen ja psykiatrinen sairaanhoitaja, perheterapeutti Minna Koskinen. Koulutukseen osallistui 17 osallistujaa. - Avioero lapsen silmin koulutus klo Salossa. Kouluttajana koulutuspäällikkö Riitta Mykkänen-Hänninen Lastensuojelun keskusliiton Neuvokeskuksesta. Koulutukseen osallistui 55 osallistujaa. 7. HANKKEEN TOIMINTA Varhainen perhetyö Tukiryhmässä laadittiin pohja perhetyönmallille jo ennen varsinaisen hankkeen alkamista. Tätä perhetyönmallia projektityöntekijä aluksi noudatti. Samalla projektityöntekijä tapasi tiiviisti yhteistyökumppaneita; tiedotti Salon pilotin toiminnasta ja markkinoi saatavilla olevaa perhetyötä. Hankkeen alussa kehittämistyötä tehtiin pilottialueilla: keskustan asuinalueella Pahkavuoressa ja kaupungin reuna-alueella Perniössä. Yhdessä pilottialueiden toimijoiden kanssa rakennettiin yhteistyönmuotoja. Projektityöntekijä myös tutustui esim. neuvolatyöhön. Näin perhetyön verkostoista muodostui tiiviit.

16 Keväällä 2010 hanke laajeni kattamaan koko Salon kaupungin alueen. Samalla projektityöntekijä teki perhetyötä ja keräsi asiakasperheiltä palautetta. Kerättyjen palautteiden pohjalta laadittiin Varhaisen perhetyön prosessikuvaus huhtikuussa 2011 (Liite 2). Työryhmässä olivat mukana Pirjo Parviainen, Tarja Miikkulainen, Ulla Soukainen ja projektityöntekijä. Seuraavassa osiossa esitellään Varhaisen perhetyön mallinnus. Perheen tarinoita on liitetty mukaan vahvistamaan kuvaus. 16

17 Varhaisen perhetyön mallinnus Varhainen perhetyö/ Salon terveyskeskus (Tarja Miikkulainen, Pirjo Parviainen, Ulla Soukainen, Nina Tattari) Kuvio 1. Varhaisen perhetyön prosessikuvaus

18 18 1. TARVE ILMENEE Perhe Vuorinen (tarina kokonaisuudessaan liitteenä. Liite 3). Perhe ohjautui Varhaiseen perhetyöhön neuvolan terveydenhoitajan ohjaamana. Perheessä on äiti Merja, isä Seppo ja heidän poikansa Antti 6kk. Merjalla on mielenterveysongelmia ja hänellä on asiakkuus aikuispsykiatrian poliklinikalla. Merjan on vaikea päättää asioita ja hänellä on arjessa hankaluuksia Antin kanssa esim. aamutoimet wc:ssä saattavat kestää 45 min. Seppo tekee vuorotyötä. Isovanhemmat asuvat naapurissa, mutta Merja ei luota heihin Antin hoitajina. Isovanhemmat haluaisivat auttaa Asiakasperhe kokee tarvitsevansa tukea arjessa Lapsiperheen kanssa toimijalla herää huoli asiakasperheen elämäntilanteesta Asiakasperhe ottaa itse yhteyttä Varhaisen perhetyön työntekijään Asiakasperhe ottaa yhteyttä lapsiperheen kanssa toimijaan (neuvolan terveydenhoitaja, varhaiskasvatuksen henkilöstö tms.) 2. KESKUSTELU 2.1. Asiakasperhe kuvailee huolta/elämäntilannettaan. Sovitaan tapaaminen asiakasperheen ja perhetyöntekijän kanssa. Perheen tarpeista lähtien voidaan mukaan kutsua esim. terveydenhoitaja, lastentarhanopettaja, peruskoulun opettaja tms Lapsiperheen kanssa toimija kertoo asiakkaalle Varhaisen perhetyön mallista ja antaa perhetyön esitteen. Toimija kysyy asiakkaalta, voiko perhetyöntekijä olla yhteydessä perheeseen ja ehdottaa samalla yhteistä tapaamista joko perheen kotona tai toimipaikassa (esim. neuvola, päiväkoti). Toimija voi itse sopia tapaamisen perheen ja perhetyöntekijän kanssa tai sitten perhetyöntekijä soittaa asiakasperheelle ja sopii yhteisen tapaamisen. Toimija täyttää Varhaisen perhetyön aloitelomakkeen (Liite 4), jossa kartoitetaan perheen elämäntilanne ja toimijan omat mahdollisuudet tukea perhettä. Varhaisen perhetyön aloitelomake löytyy kunkin toimijan omasta toimipaikasta. Toimija palauttaa aloitelomakkeen sisäisessä postissa (Varhainen perhetyö, Läntinen terveysasema, 4. kerros).

19 19 3. ALKUKARTOITUS Perhe Aaltonen (tarina kokonaisuudessaan liitteenä. Liite 3) Ensi tapaaminen neuvolakäynnin yhteydessä. Läsnä: perheen vanhemmat, Mikko 3v., vauva, neuvolan terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä. Asetetaan perhetyön tavoitteet ja sovitaan työskentelyn aloittamisesta. Perhetyön tavoitteena on helpottaa perheen arkea mm. miettimällä yhdessä ratkaisua Mikon nukahtamiseen - >vanhemmille enemmän yhteistä aikaa ja mahdollisuutta levätä. Työparityöskentelyn avulla kartoitetaan perheen tilanne Varhaisen perhetyön alkukartoituslomakkeen (Liite 5) ja keskustelun avulla. Alkukartoitus tehdään mahdollisuuksien mukaan asiakasperheen kotona. Myös tapaaminen työntekijän toimipaikassa (esim. neuvola, päiväkoti, koulu) on mahdollinen. Alkukartoituksessa sovitaan tavoitteet ja työskentelymallit perheen tarpeet huomioiden, sekä tehdään päätös Varhaisen perhetyön jakson aloittamisesta. Varhaista perhetyön jaksoa ei aloiteta, jos alkukartoituksessa todetaan, että tuen tarvetta ei asiakasperheellä ole, tai että asiakasperhe ohjataan muun tuen piiriin. 4. PÄÄTÖS VARHAISESTA PERHETYÖSTÄ 4.1. Tehdään päätös Varhaisen perhetyön jakson alkamisesta asiakasperheessä Tehdään päätös, että Varhaisen perhetyön jaksoa asiakasperheessä ei aloiteta. Asiakasperhe ohjataan muun tuen piiriin tai todetaan, että tarvetta Varhaisen perhetyön jakson aloittamiselle ei ole. Asiakasperheelle kerrotaan, että he voivat tarvittaessa olla yhteydessä perhetyöntekijään tai lapsiperheen kanssa toimijaan (esim. terveydenhoitaja, varhaiskasvatuksen henkilöstö, opettaja) 5. PERHETYÖN JAKSON ALOITUS Perhe Vuorinen (tarina kokonaisuudessaan liitteenä. Liite 3) Kotikäyntejä yht. 16 (eri arjen tilanteissa mukanaoloa, mallintamista, keskustelua, päivärytmin kirjaamista, lapsen kehitysvaiheista tiedonantoa, Merjan tukemista oman vointinsa hoitamisessa). Tapaaminen Merjan, Antin ja isovanhempien kanssa. Sovimme yhteisistä pelisäännöistä, jotta isovanhemmat voivat auttaa perhettä. Merja koki asian hyväksi. Lisäksi perhetyöntekijä ohjasi saattaen Merjan ja Antin Avoimen päiväkodin vauvatreffeille. Perheen kanssa aloitetaan työskentely. Varhainen perhetyö on perhelähtöistä: yhdessä perheen kanssa suunnitellaan perhetyön sisältöä (kotikäyntityö, palveluohjausta tarvittaessa, tukea lapsiperheille suunnattujen palveluiden ja

20 20 lomakkeiden täytössä esim. päivähoitohakemus, asiakasperheiden verkostoissa mukana oleminen, arjen tilanteissa tukeminen esim. kaupassa käynti) ja asetetaan perhetyölle tavoitteet. Perhetyö suunnitellaan aina yksilöllisesti, perheen tarpeita ja omaa asiantuntijuutta kunnioittaen. Varhaisen perhetyön työskentelyjakson aikana tehdään tarvittaessa verkostotyötä/työparityöskentelyä muiden perheen tuki- ja lähiverkkojen kanssa. Näin vahvistetaan esim. työparityöskentelymallia. Myös asiantuntija-avun tehokas käyttö Varhaisessa perhetyössä ja perustason (neuvola, päivähoito, koulu) vahvistuu. Varhaisen perhetyön jakso kirjataan asiakasperheen huoltajan/äidin terveyskertomukseen Efficaan. 6. ARVIOINTI Perhe Salmi (tarina kokonaisuudessaan liitteenä. Liite 3) Väliarviointi päiväkodissa. Läsnä vanhemmat, ryhmän lto, kelto ja perhetyöntekijä. Vanhemmat kokevat pärjäävänsä kotona paremmin. Keskustelimme mahdollisuudesta tarvittaessa olla yhteydessä Kasvatus- ja perheneuvolaan. Perhetyönjakso on päättynyt. Varhaisen perhetyön arvioinnin (Liite 6) tarkoituksena on tarkistaa, ovatko asetetut tavoitteet täyttyneet asiakasperheen kohdalla. Kerrataan Varhaisen perhetyön jaksot sisällöt ja toimintatavat. Arviointitapaamisella ovat mukana asiakasperhe, perhetyöntekijä sekä toimija, jolla aluksi huoli heräsi asiakasperheen elämäntilanteesta Varhainen perhetyö jatkuu. Asetetaan uudet tavoitteet ja sisällöt perhetyölle edelleen asiakasperheen tarpeet huomioiden. Käydään palautekeskustelu menneestä Varhaisen perhetyön jaksosta ja palautteen avulla pyritään vahvistamaan työskentelyä ja tavoitteiden saavuttamista. 6.2.Varhainen perhetyö asiakasperheessä päättyy. Asiakasperheen kanssa keskustelemalla todetaan, että asetetut tavoitteet ovat ainakin pääosin saavutettu ja asiakasperhe kokee saaneensa Varhaisesta perhetyöstä tarvitsemansa tuen. Jos asiakasperhe kokee, että Varhainen perhetyö ei ole antanut riittävää tukea, ohjataan muun tuen piiriin (esim. Kasvatus- ja perheneuvola, Lasten kuntoutustyöryhmä, Perheasiain neuvottelukeskus, lastensuojelu). Perhetyöntekijä haastattelee asiakasperhettä ja täyttää samalla loppupalautelomakkeen (Liite 7), jossa arvioidaan perhetyön tavoitteiden toteutumista asiakasperheen näkökulmasta. Sovitaan

21 21 asiakasperheen kanssa seurantakerrasta 1-2 kk kuluttua Varhaisen perhetyön jakson päättymisen jälkeen. 7. SEURANTA Perhe Koskinen (tarina kokonaisuudessaan liitteenä. Liite 3) 2kk kuluttua kotikäynti, jossa on mukana perheen vanhemmat ja Juuso, SRK:n diakoni, vapaaehtoistyöntekijä ja perhetyöntekijä. Vanhemmat ovat olleet erityisen tyytyväisiä saamaansa tukeen. Myös lastenhoitaja (vapaaehtoistyöntekijä) on kokenut yhteistyön perheen kanssa mielekkääksi. Heidän osaltaan työskentely jatkuu. Vanhemmat kokevat nyt voimavaransa vahvemmiksi. Varhaisen perhetyön jakso päättyy. Seurantakerta voi olla kotikäynti/muu tapaaminen tai puhelinkeskustelu. Siinä käydään läpi perheen tilanne ja kuulumiset. Asiakasperheelle kerrotaan, että perhetyöntekijään voi olla tarvittaessa yhteydessä Varhaisen perhetyön ohjaavat tahot Perheet ohjautuvat varhaisen perhetyön piiriin joko lapsiperheiden kanssa työskentelevien toimesta tai ottamalla itse yhteyttä perhetyöntekijään. Ohjaavia tahoja olivat mm. terveydenhoitajat 53 %, varhaiskasvatus 11 %, alkuopetus 5 %. Jokaiselle salolaiselle lapsiperheelle jaetaan neuvolassa varhaisen perhetyön esite (Liite 8) lapsen ollessa 2kk ikäinen. Perhe voi itse ottaa yhteyttä varhaiseen perhetyöhön. 13 % asiakasperheistä otti itse yhteyttä perhetyöntekijään. Lisäksi ohjaavina tahoina toimivat Kasvatus- ja perheneuvola, lastensuojelu, terveyskeskuksen erityistyöntekijät, aikuissosiaalityö, Salon aluesairaala, TYKS ja lastenpsykiatrian poliklinikka. Tavoitteena on matalankynnyksen palvelu, johon perheen on helppo päästä ilman hankalia lähetekäytäntöjä. Varhainen perhetyö on just sitä, että tarpeeks ajoissa pystytään niin kuin ennaltaehkäisemään tai puuttumaan siihen pieneen asiaan, joka kenties voisi jossain vaiheessa aiheuttaa siinä perheessä suurta huolta. (Ohjaavan tahon palaute, TuAMK, opinnäytetyö 2012, Mäkelä & Mört) Varhainen perhetyö on madaltanut asiakasperheiden kynnystä ottaa tukea vastaan.

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen KEHITTÄJÄTIIMI_JYTA 1/09 Aika 26.10.2009 klo 12-14 Paikka Toholammin kunnantalo, khall-huone Läsnä Neuvola Inkeri Jussila Varhaiskasvatus, Terhi Elamaa Koulukuraattori Perheneuvola, Merja Heikkilä Lapsiperheiden

Lisätiedot

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4.2009 Pekka Makkonen Marita Päivärinne Irmeli Leino Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Case-työpaja työskentelyn

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen Hannele Pajanen 17.11.2016 Iloa vanhemmuuteen - hanke jatkaa kehittämistyötä - monessa on mukana oltu Lastentalo- hanke Lapsen paras Lapsen ääni I Lapsen ääni

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Lapsiperheiden tarpeet ja toimivat palvelut. Iloa vanhemmuuteen -seminaari Niina Remsu projektikoordinaattori

Lapsiperheiden tarpeet ja toimivat palvelut. Iloa vanhemmuuteen -seminaari Niina Remsu projektikoordinaattori Lapsiperheiden tarpeet ja toimivat palvelut Iloa vanhemmuuteen -seminaari 17.11.2016 Niina Remsu projektikoordinaattori 17.11.2016/Niina Remsu Iloa vanhemmuuteen lapsiperheiden toimiva palvelukokonaisuus

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden Kaste valtakunnalliset kuulumiset

Lasten, nuorten ja perheiden Kaste valtakunnalliset kuulumiset Lasten, nuorten ja perheiden Kaste valtakunnalliset kuulumiset Yhdessä tehden Kaste etenee PaKasteen työseminaari III, Kuusamo Arja Hastrup, THL 18.3.2010 Arja Hastrup 1 Lasten, nuorten ja perheiden Kaste

Lisätiedot

Perhekeskus työpajan tuotokset työskentelystä. Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö

Perhekeskus työpajan tuotokset työskentelystä. Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Perhekeskus työpajan tuotokset 20.9.2016 työskentelystä Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Mitkä perhekeskuksen* palveluista ja toiminnoista tulee tuottaa lähipalveluina

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1. Ennaltaehkäisevä tuki

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta

NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin 2011 2013 NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta KAPSERI II Osallisuuden helmet

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen Haapajärvi on alueen suurin kaupunki 7714 väestömäärällään. Pyhäjärvellä asukkaita on 6001, Reisjärvellä 3020 ja Kärsämäellä 2918. Yhteensä Selänne palvelee 19 653 asukasta( Tilastokeskus 2009) Päivähoidossa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Tarja Tirkkonen 12.10.2015

Tarja Tirkkonen 12.10.2015 Tarja Tirkkonen 12.10.2015 Perheiden erityispalvelut Hanne Kalmari perheiden erityispalvelujen päällikkö Perheneuvola Leena Lehikoinen perheneuvolan päällikkö Perheoikeudelliset asiat Katja Niemelä perheoikeudellisten

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

PEPE TOIMINTA PERHETORSTAI-ILLAT JA PERHEPERJANTAIT LASTENPSYKIATRIAN HOITO-OSASTOLLA

PEPE TOIMINTA PERHETORSTAI-ILLAT JA PERHEPERJANTAIT LASTENPSYKIATRIAN HOITO-OSASTOLLA PEPE TOIMINTA PERHETORSTAI-ILLAT JA PERHEPERJANTAIT LASTENPSYKIATRIAN HOITO-OSASTOLLA Perheterapeuttityöpari sairaanhoitaja Sinikka Mononen ja sairaanhoitaja Mikko Raudaskoski sairaanhoitaja Miia Pieviläinen

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen

Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 4.10.2013 1 Lapsikeskeisen

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN KAUPUNKI : KOKO LIIPOLA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Koulutuksellinen tasa-arvo hanke (rahoitus OKM) HELSINGIN YLIOPISTO / PALMENIA : ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE 2014 2016, Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti

Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE 2014 2016, Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE 2014 2016, Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti Ranuan kunnan kuntastrategia: hyvinvoiva kuntalainen, laadukkaat lähipalvelut Riskittömin perhekuntoutus

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka Mäkelä: Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat 1 Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka MäkelM kelä Lastenpsykiatri,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Saara Pikkarainen, projektipäällikkö

Lisätiedot