Radio-ohjelmien toimittaminen nuorille vähemmistökielellä SR Sisuradion Klubi-nuortenohjelmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Radio-ohjelmien toimittaminen nuorille vähemmistökielellä SR Sisuradion Klubi-nuortenohjelmat"

Transkriptio

1 Radio-ohjelmien toimittaminen nuorille vähemmistökielellä SR Sisuradion Klubi-nuortenohjelmat Mari Törmälä Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 5 2. SVERIGES RADION SISURADION HISTORIA Turistiuutisista täyden palvelun kanavaksi P7-kanava pioneeri alallaan Vähemmistölaki ja sen vaikutukset Ruotsinsuomalaiset 8 3. RUOTSINSUOMALAISET NUORET Arvio suomenkielisten nuorten määrästä Identiteetti Ruotsalainen, suomalainen, ruotsinsuomalainen? Kolmannen polven suomalainen toisen sukupolven ruotsalainen? SISURADION KLUBI-NUORTENOHJELMAT Sisuradion nuortenohjelmia koskevat linjaukset Ohjelmasisältö Kieli Resurssit Lähetysajat Nettiradio kuuleko kukaan? NUORTEN MIELIPITEITÄ OHJELMASISÄLLÖSTÄ Kysely nuorille Mikä Sisuradio? Suomalaista musiikkia ja nuorisokulttuuria Suomea vaikka murtaen Kuunnellaan, jos ehditään Ohjelmien kuuntelu Internetin välityksellä OHJELMIEN TOIMITTAMINEN JUONTAJIEN NÄKÖKULMASTA PÄÄTELMÄT LÄHTEET 40 LIITE 1. Kysely nuorille LIITE 2. Kysely juontajille LIITE 3. Nuorten mielipiteitä ruotsinsuomalaisuudesta

3 TIIVISTELMÄ Törmälä, Mari. Radio-ohjelmien toimittaminen nuorille vähemmistökielellä, SR Sisuradion Klubi-nuortenohjelmat, Turku, syksy 2004, 50 s. 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK) Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa kuinka hyvin Ruotsin radion (SR) Sisuradion nuortenohjelmat vastaavat ruotsinsuomalaisten nuorten, Ruotsissa asuvien kolmannen sukupolven suomalaisten, toiveita ja tarpeita. Työssä sivutaan myös nuorten käsitystä identiteetistään ja pyritään kartoittamaan tekijöitä, joiden avulla radio-ohjelmat voivat parhaiten tukea nuorten ruotsinsuomalaista ja suomalaista identiteettiä sekä vahvistaa sitä. Aineistoa kerättiin kyselylomakkein ruotsinsuomalaisilta nuorilta ja Sisuradion nuortenohjelmien juontajilta. Lisäksi toteutettiin teemahaastattelut Sisuradion kanavapäällikön ja nuortenohjelmien tuottajan kanssa. Aineistona käytettiin myös radio- ja nuorisotutkimusta käsitteleviä teoksia. SR Sisuradion Klubi-nuortenohjelmien lähetykset aloitettiin helmikuussa Tästä ohjelmatyypistä ei ollut aikaisempaa tutkimusta, jonka vuoksi tietojen kerääminen koettiin tärkeäksi. Vertailujen seurauksena päädyttiin olettamukseen, että Sisuradion Klubinuortenohjelmien sisältö vastaa jo nykyisellään kohtalaisen hyvin nuorten toiveita, mutta kuva ruotsinsuomalaisista nuorista ja heidän identiteetistään on osittain epäselvä. Useat nuoret määrittelivät itsensä ennakko-oletusten vastaisesti nimenomaan suomalaisiksi, eivät ruotsinsuomalaisiksi, mikä näkyy myös heidän radio-ohjelmia koskevissa toiveissaan. Moni nuori toivoi ohjelmissa kerrottavan suomalaisesta kulttuurista ja tapahtumista, kun taas Sisuradion omissa linjauksissa Suomesta ja sen kulttuurista kertomiselle ei ole annettu paljoakaan lähetysaikaa. Asiasanat: radio, nuori, ruotsinsuomalainen, Ruotsi, vähemmistökieli, identiteetti, Suomi

4 ABSTRACT Törmälä, Mari. Producing radio programs for minority youths, SR Sisuradios` Klubi youth programs, Turku Autumn 2004, Language: Finnish, 50 pages, 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Turku Unit, Degree Programme in Communication and Media Arts The aim of the study was to research the opinions of Swedish-Finnish minority youths and their wishes about radio programs that the Swedish governmentowned Finnish language radio channel, SR Sisuradio, is producing for them. The goal was also to try to find out if the Radio s picture of young peoples` minority identity and culture was accurate. The source material for this study consists of young peoples` answers to questionnaires about their identity and wishes concerning their radio listening. Also theme interviews with SR Sisuradios` chief, hosts of the Klubi youth programs and with the producer of the programs were made. The method was to compare the contents of SR Sisuradios` Klubi youth programs to young peoples` interests, and the radio s picture of Swedish- Finnish youths` identity with their own self images. In conclusion, the Klubi-youth radio program meets already today young peoples` needs and wishes quite well. On the other hand, the radio lacks a clear image of young people and their minority identity. Most young people consider themselves as Finnish, not as Swedish-Finnish, like the radio would like to assume. Young potential listeners are also more interested in hearing about Finnish culture, arts and remarkable persons than what Klubi youth programs offer today. Key words: radio, youth, Swedish-Finnish, Sweden, minority language, identity, Finland

5 1. JOHDANTO Ruotsin radion, SR:n alaisuudessa toimii Ruotsissa suomenkielinen radiokanava Sisuradio, joka lähettää viikoittain 110 tuntia suomenkielistä ohjelmaa. Kohderyhmänä ovat Ruotsissa asuvat suomenkieliset, toisin sanoen ruotsinsuomalaiset. Yhdeksän ja puoli tuntia kanavan ohjelma-ajasta on annettu Klubinuortenohjelmille, joiden lähetykset aloitettiin helmikuussa Klubinuortenohjelmien kohderyhmänä ovat nuoret joiden vanhemmista ainakin toisella on suomalaiset juuret tai jotka hallitsevat suomen kielen. Tästä nuorisoryhmästä käytetään yhteisesti nimitystä ruotsinsuomalaiset nuoret. Työskentelin nuortenohjelmissa keväällä 2004 ja jouduin työssäni usein pohtimaan kysymyksiä nuorten identiteetistä ja vähemmistö-käsitteen sisällöstä. Miten ruotsinsuomalaisuus voidaan tulevaisuudessa määritellä, koska ruotsinsuomalaisten nuorten suomen kielen taito ei ole enää yhtä vahva kuin aikaisemmilla sukupolvilla? Kuka on ruotsinsuomalainen nuori? Työni tarkoituksena on tuoda esille nuorten mielikuva ruotsinsuomalaisuudesta sekä pohtia, millä tavoin Klubi-nuortenohjelmat voisivat parhaiten tukea nuorten vähemmistöidentiteettiä. Tähän pyrin vertailemalla ohjelmien nykyistä sisältöä ja Sisuradion ohjelmapolitiikkaa nuorilta kyselytutkimuksen avulla saamiini, heidän identiteettiään ja ohjelmatoiveitaan koskeviin vastauksiinsa. Sähköpostikyselynä toteutettu haastattelu ohjelmien juontajien kanssa puolestaan toimii pohjana pyrkimyksilleni eritellä niitä erikoisvaatimuksia mitä vähemmistönuorille ohjelmaa tekevällä tulee olla. Jotta suomalainen (ruotsinsuomalainen) kulttuuri tulee elämään tulevaisuudessa, tiedotusvälineiden on tavoitettava myös nuoret, ennen kuin he häviävät ruotsalaisille kanaville ja kadottavat yhteytensä suomalaisiin juuriinsa.

6 6 2. SVERIGES RADION SISURADION HISTORIA SR Sveriges Radion suomenkielinen kanava Sisuradio juhlii tänä vuonna 35- vuotista taivaltaan. Toimittajamäärä on kasvanut vuosien aikana nykyiseen yli 60:aan. P7 Sisuradio digitaalikanavalla lähetettävän 110 ohjelmatunnin lisäksi analogisten lähetysten määrä on noussut vuosien varrella yli 20:neen viikkotuntiin Turistiuutisista täyden palvelun kanavaksi Ensimmäisen kerran suomen kieltä kuultiin Ruotsin radiossa jo 1940-luvulla; Suomen päämajan tilannetiedotuksia sodasta. Varsinaiset radiolähetykset suomen kielellä alkoivat Ruotsissa kuitenkin vuonna 1965 sunnuntaiaamuisin lähetetyillä suomenkielisillä turistiuutisilla. Ensimmäinen ruotsinsuomalainen toimittaja aloitti tehtävässään vuonna (Korkiasaari, Tarkiainen 2001, 307). Ruotsin radion (SR) suomenkielinen toimitus perustettiin kesällä Tuolloin lähetysaikaa oli viikossa kuusi tuntia. Seuraavan vuosikymmenen aikana lähetysaika kasvoi yhdeksään ja puoleen tuntiin ja toimittajien määrä nousi alkuvuosien kymmenestä yli 25:n toimittajaan. Erityisesti ohjelmatoiminnan lisääntymiseen vaikutti 1970-luvulla Ruotsissa käyttöön otettu aktiivinen integraatio- ja maahanmuuttajapolitiikka, jonka seurauksena myös radiotoiminta sai lisärahoitusta (Presstödsnämden 2002) mukaan tulivat lähetykset myös Torniolaakson murteella, meänkielellä luvun loppuun mennessä ohjelmatoiminta oli kasvanut jo 13 viikkotuntiin (Korkiasaari, Tarkiainen 2000, 320).

7 P7-kanava pioneeri alallaan Merkittävin muutos suomenkielisen radiotoiminnan historiassa Ruotsissa tapahtui kuitenkin vuonna 1998, kun suomenkielinen toimitus sai digitaalisoinnin seurauksena oman radiokanavan, P7:n. P7-kanava oli pioneeri alallaan kahdella tapaa; se oli ensimmäinen vähemmistökielisten lähetysten kanava ja myös Ruotsin ensimmäinen digitaalikanava (DAB). Sisuradio-nimen saaneella P7-kanavalla on nykyisin lähetyksiä viikolla aamu kello kuudesta ja viikonloppuisin seitsemästä ilta kymmeneen saakka. Analogisesti lähetyksiä kuuluu parhaimmillaan 23,5 tuntia viikossa (Sisuradion lyhyt historiikki). Paikallistoimituksia on 20 paikkakunnalla. SR Sisuradion lähetyksillä voidaan sanoa olevan keskeinen asema ruotsinsuomalaisen kulttuurin ylläpitäjänä. Vuonna 2003 tehdyn radion kuulijamääriä mittaavan RUAB:in tutkimuksen mukaan Sisuradio tavoittaa päivittäin ruotsinsuomalaista kuulijaa. (Melakari 2003, 69.) 2.3. Vähemmistölaki ja sen vaikutukset Kanavan asema vahvistui entisestään, kun suomalaiset tunnustettiin Ruotsin kansalliseksi vähemmistöksi 1. huhtikuuta Samalla Ruotsi ratifioi Euroopan Neuvoston puitesopimuksen kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielisopimuksen. Nämä sopimukset astuivat voimaan 1. kesäkuuta Suomen lisäksi vähemmistökielen aseman saivat myös mm. Torniojokilaaksossa puhuttava meänkieli ja saame. Suomen kielen erityisasema on kirjattu myös Ruotsin radion (Sveriges Radio AB) lähetyslupaan, jossa korostetaan että suomenkielisen vähemmistön mahdollisuus omakieliseen radio-ohjelmaan on huomioitava erityisesti. Sisuradion toiminnassa tämä näkyy ohjelmatoimintaa koskevina linjauksina, joiden mukaan kanavan tulee vahvistaa suomen ja mäenkielen ja näiden kulttuurien asemaa Ruotsissa sekä tukea vähemmistöön kuuluvien identiteettiä.

8 8 Käytännön ohjelmatoiminnassa tämä toteutuu vähemmistöasioiden esille tuomisena ohjelmissa, sekä niitä käsittelevän keskustelun ylläpitämisenä. Kanavapäällikkö Yrjö Risusen mukaan vähemmistölaki on myös vahvistanut Sisuradion asemaa Ruotsin radion sisällä, sekä edesauttanut ohjelmatoiminnan ja sisällön kehittämistä (Melakari 2003, 70). Suomen kielen vähemmistöasema ja -laki velvoittavat myös kuntia järjestämään lapsille opetusta ja vanhuksille vanhustenhuoltoa äidinkielellä. Valtionhallinnon puolestaan tulee tukea suomenkielistä tutkimusta, kulttuuritoimintoja, joukkoviestimiä ja vähemmistöpoliittisia vaikutusmahdollisuuksia. Käytännön vaikutukset ovat kuitenkin jääneet melko pieneksi, sillä kunnilla ei laista huolimatta ole muuta kuin moraalinen velvoite koulutuksen ja vanhustenhoidon järjestämiseen (Korkiasaari Tarkiainen 2000, ). Vähemmistöaseman saamisella on ollut kuitenkin ruotsinsuomalaisille suuri symbolinen merkitys. Se on tuonut suomalaisille mahdollisuuden todistaa, että he ovat olleet ja tulevat olemaan Ruotsissa pysyvästi asuva väestö, jolla on samoja omaan kulttuuriin liittyviä oikeuksia kuin kantaväestölläkin. (Korkiasaari Tarkiainen 2000, ) 2.4. Ruotsinsuomalaiset Ruotsissa asui Ruotsin tilastollisen keskustoimiston SCB:n mukaan vuonna Suomessa syntynyttä tai Ruotsin kansalaista, joiden vanhemmista ainakin toinen on syntynyt Suomessa tai on Suomen kansalainen (Statistiska Centralbyrå Befolkningsstatistik del 3, 2002). Ruotsissa asuvat, suomea puhuvat käyttävät itsestään nimitystä ruotsinsuomalaiset. Tähän ryhmään kuuluvat Ruotsissa asuvat Suomeen kielen ja sukujuuriensa kautta yhteydessä olevat henkilöt lukuun ottamatta suomenruotsalaisia. Periaatteessa termi ei kuitenkaan määrittele niinkään Ruotsissa asuvia suomenkielisiä kuten vähemmistölaki, vaan se on enemmänkin kulttuuri- ja syntyperäsidonnainen. Esimerkiksi juuri Suomesta Ruotsiin muuttanut henkilö kuuluu automaattisesti kansalliseen vähemmistöön mutta ei välttämättä ruotsinsuomalaisiin.

9 9 Ruotsinsuomalaisiksi itsensä määrittelevät yleisimmin Ruotsiin 60-, 70- ja 80- luvuilla Ruotsiin muuttaneet suomalaiset sekä näiden lapset ja lastenlapset. Vaikka osa nuorimman, kolmannen sukupolven edustajista ei välttämättä osaisi sanaakaan suomea, luetaan heidät silti ruotsinsuomalaisiksi heidän suomalaisten juuriensa perusteella. Tämä problematiikka kielen ja kulttuurin, kotimaan ja synnyinmaan välillä onkin kiinnostava juuri nuortenohjelmien sisällön tuotannon kannalta. Tutkielmassani käytän termejä ensimmäisen, toisen ja kolmannen sukupolven suomalainen, tosin näistä ryhmistä käytetään myös termiä toisen tai kolmannen sukupolven siirtolaiset. Toisaalta toisen sukupolven suomalaisia kutsutaan myös ensimmäisen polven ruotsalaisiksi, koska sitä he ovat tilastoissa syntymämaansa perusteella. Tämän työn kannalta on kuitenkin mielekkäintä puhua eri sukupolvien suomalaisista, millä viittaan nimenomaan suomalaisiin sukujuuriin. Tutkielmani kohderyhmästä, vuotiaista ruotsinsuomalaisista nuorista, käytän tässä työssä nimitystä kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaiset.

10 10 3. RUOTSINSUOMALAISET NUORET Minun mielestäni tähän ryhmään kuuluvat niin akateemiset vaihtooppilaat, kuin Marabou-työläistenkin lapset. Myös nuoret, joiden vanhemmat ovat kotoisin jostakin muusta maasta kuin Suomesta tai Ruotsista (LIITE 3). Yksi suurimmista ongelmista Klubi-nuortenohjelmien tuottamisessa on tällä hetkellä se, että kohderyhmän koosta ja rakenteesta ei ole tarkkaa tietoa. Suurin este on Ruotsin laki, jonka mukaan ihmisiä ei saa rekisteröidä heidän kielitaitonsa perusteella. Niinpä kaikki tietoni potentiaalisesta kuuntelijaryhmästä perustuvat lähinnä nuorten vanhempien syntymämaahan ja sitä kautta oletukseen, että myös heidän lapsensa osaavat ainakin auttavasti suomen kieltä. Kohderyhmän selvittäminen on vaikeutunut entisestäänkin Ruotsin tilastollisen keskustoimiston, SCB:n laskutavan muuttumisen vuoksi. Nykyään tilastoidaan vähemmistöön kuuluviksi vain nuoret, joiden kummatkin vanhemmat ovat Suomen kansalaisia tai joilla on juuret Suomessa. Yhä useampi nuoremman sukupolven edustaja kuitenkin avioituu ruotsalaisten kanssa ja heidän lapsensa eivät enää näy tilastoissa. Laskutavan muutoksen seurauksena ruotsinsuomalaisten määrä laski yhden yön aikana :sta alle :een. Suomenkielisen vähemmistön näkymistä tilastossa on heikentänyt entisestään kaksoiskansalaisuuden mahdollisuus. Kaikki Suomen kansalaiset, jotka ottavat myös Ruotsin kansalaisuuden, katoavat suomenkielisen vähemmistön tilastoista.

11 Arvio suomenkielisten nuorten määrästä En koskaan vaihtaisi kieltäni ruotsiin, mutta en myöskään maatani Suomeen (LIITE 3.). Ruotsin tilastollisen keskustoimiston SCB:n mukaan vuonna 2002 oli ikäluokassa yhteensä Ruotsissa syntynyttä nuorta, joiden vanhemmista ainakin toinen oli suomalainen (Statistiska Centralbyrån Befolkningsstatistik del 3, 2002). Todellisen määrän voi arvioida olevan vieläkin suurempi, koska osa ruotsinsuomalaisten nuorten vanhemmista on syntynyt Ruotsissa ja/tai he ovat olleet Ruotsin kansalaisia syntymästään lähtien, joten he eivät näy tilastossa. Toisaalta siitä, että toinen nuoren vanhemmista on suomalainen, ei voi vetää suoraa johtopäätöstä, että myös lapset puhuisivat suomea. Ei ole myöskään mitenkään itsestään selvää, että nuorten vanhemmat olisivat aina suomalaisia tai ruotsalaisia. Usealla nuorella toinen vanhemmista on lähtöisin Suomesta mutta toisen vanhemman juuret voivat olla esimerkiksi Turkissa, Eritreassa tai Libyassa. Vuonna 2002 eläkeläisparlamentin yhteydessä Tukholmassa tehtiin tutkimus, jossa parlamenttiin osallistuneilta kysyttiin heidän lastenlastensa, eli kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaisten nuorten kielitaidosta. Tutkimukseen osallistui 164 eläkeläistä, joista vain neljännes sanoi lastenlastensa puhuvan sujuvasti tai melko sujuvasti suomea. Lähes 59 prosenttia vastanneista kertoi, että heidän lastenlapset eivät osaa olleenkaan suomea. Nämä lastenlapset ovat Klubinuortenohjelmien kohderyhmä. 55 prosenttia vastanneista sanoi käyttävänsä pelkästään ruotsin kieltä keskustellessaan lastenlastensa kanssa (Melakari 2003, 104). Myös Ruotsin kirkon suomenkielisentyön keskuksen tekemän tutkimuksen mukaan vain 11 prosenttia nuorista, joiden vanhemmista ainakin toinen oli syntynyt Suomessa, hallitsi suomen kielen hyvin tai melko hyvin (Melakari 2003, 104). Perheellä on suuri rooli nuoren kielitaidon kehittymisessä. Perheessä jossa kummatkin vanhemmista ovat suomenkielisiä, oppivat myös lapset usein suomen kielen. Sen sijaan perheissä joissa vain toinen vanhemmista puhuu

12 12 suomea, heikentyy kielitaidon taso huomattavasti jo yhden sukupolven aikana (Andersson 2002, 42). Usean nuoren perhe ei kuitenkaan koostu vain suomalaisista, tai ruotsalaisesta ja suomalaisesta vanhemmasta, vaan usein toisella vanhemmista on juuret Suomessa ja toisella esimerkiksi Egyptissä. Nuorista osa ei siis ole pelkästään kaksi-, vaan kolmekielisiä. Koulussa he käyttävät esimerkiksi ruotsia ja kotona äidin kanssa suomea ja isän kanssa arabiaa. Sisuradion nuortenohjelmien kohderyhmä onkin ensimmäinen todellista monikulttuurista elämää elävä sukupolvi. Vaikka kuva suomalaisesta vähemmistöstä tehdastyöläisinä onkin hävinnyt viime vuosikymmenten aikana uusien sukupolvien luodessa uraa muilla elinkeinoelämän alueilla, on suuri osa ruotsinsuomalaisista perheistä edelleen keskiluokkaisia lähiöperheitä. Lähiöt puolestaan ovat Ruotsissa useimmiten eri kulttuurien sulatusuuneja, joissa monikulttuurisuus korostuu entisestään. Näille nuorille toiset kulttuurit, kielet ja monikielisyys ovat arkipäivää, luonnollinen osa ympäröivää maailmaa, toisin kuin esimerkiksi Suomessa, jossa maahanmuuttajien määrä on huomattavasti pienempi ja päivittäiset kontaktit muihin kulttuureihin harvinaisempia (Blomberg, haastattelu ) Identiteetti En tunne itseäni kokonaan suomalaiseksi, enkä myöskään ruotsalaiseksi. Olen Ruotsissa kasvanut, mutta puhun suomea. Olen Ruotsin ja Suomen sekoitus (Liite 3). Ruotsinsuomalaiset ovat saaneet vähemmistöasemansa juuri kielen perusteella. Silti sukupolvi sukupolvelta ruotsinsuomalaisuuden käsitteen sisältö muuttuu yhä enemmän kulttuuripainotteiseksi. Kuten Ruotsin kirkon suomenkielisentyön keskuksen tekemä tutkimus ja eläkeläisparlamentin yhteydessä tehty tutkimus osoittavat, suurin osa nuorista ruotsinsuomalaisista ei hallitse suomen kieltä (Melakari, ). Monille Suomi on vanhempien tai isovanhempien synnyinmaa ja se on osa identiteettiä enemmänkin kulttuuriperinnön, kuin kielen kautta. Kieli on kuitenkin yhteydessä kulttuurin kokemiseen sen tarjoamien merkityskokemusten kautta. Äidinkieli on myös

13 13 tärkeä yhteenkuuluvuuden tunteen kannalta. Se lisää tarvetta samaistua kieltä edustavaan kulttuuriin. Kulttuuri onkin keskeisesti kielellistä toimintaa (Rönnholm 1999, 34). Identiteetin käsitteen voi jakaa henkilökohtaiseen identiteettiin, etniseen identiteettiin ja kulttuuriseen identiteettiin. Henkilökohtaiseen identiteettiin sisältyy omakuva ja esikuvat. Etnistä identiteettiä voisi puolestaan kuvata henkilökohtaisen identiteetin kollektiiviseksi versioksi. Kulttuurisen identiteetin käsite puolestaan riippuu tilanteesta, missä kulttuuri määritellään (Jacobson Widding 1989, ). Ruotsinsuomalaiset nuoret ovatkin hyvä esimerkki tästä identiteetin eri osa-alueiden moninaisuudesta. Klubi ohjelmissa oli vieraana syksyn aikana mm. Hassan Abou el Alamein, joka on Ruotsin karatemestari, mutta myös innokas salsan tanssija. Hänen äitinsä on suomalainen ja isänsä Egyptistä. Hän puhuu sujuvasti ruotsia, suomea ja arabiaa, ja käy vierailulla kummankin vanhempansa kotimaassa vuosittain. Nuoret pystyvätkin usein myös tilanteesta riippuen sopeuttamaan omakuvansa ympäristön mukaan, mikä tuli esille 50 ruotsinsuomalaisella nuorella teettämässäni kyselyssä (LIITE 1). Nuoret kertoivat haluavansa joissakin tilanteissa korostaa suomalaista syntyperää, toisissa haluavansa sopeutua enemmän ruotsalaisuuteen (LIITE 3). Klubi-nuortenohjelmien kohderyhmä on lisäksi siinä vaiheessa kehitystään, että monella ei henkilökohtainen identiteetti ole vielä kehittynyt ja vakiintunut, vaan se on koko ajan muutoksen alla (Nurmi 1995, ). Onkin lähes mahdotonta määrittää yhtä kattavaa kuvaa ruotsinsuomalaisten identiteetistä. Silti on hyödyllistä pohtia mistä eri osista se voi muodostua ja miten radio-ohjelmat voivat sisältövalintojen avulla tukea nuorten identiteetin vahvistumista ja tuottaa mielekästä sisältöä kohderyhmälle. Sisuradiossa on parhaillaan käynnissä keskustelu ruotsinsuomalaisesta identiteetistä ja asiasta järjestettiin lokakuussa 2004 seminaari yhteistyössä Yleisradion suomenruotsalaisten toimittajien kanssa.

14 Ruotsalainen, suomalainen, ruotsinsuomalainen? Asun Ruotsissa, niin kai minä olen ruotsinsuomalainen, mutta enimmäkseen suomalainen. Ei kukaan ole ikinä kutsunut minua ruotsinsuomalaiseksi, olen ollut aina suomalainen (LIITE 3). Osana tätä opinnäytetyötä lähetin kyselytutkimuksen sadalle ruotsinsuomalaiselle nuorelle (LIITE 1). Tutkimuksessani pyysin nuoria määrittelemään mm. mitä ruotsinsuomalaisuus on heidän mielestään, sekä ovatko he omasta mielestään ruotsinsuomalaisia. Ruotsinsuomalainen -käsite on alun perin käännös Ruotsin valtion virallisesta vähemmistöpoliittisesta määritelmästä sverigefinländare, johon sisältyvät kaikki suomen kieltä jossain määrin puhuvat Ruotsissa asuvat henkilöt. Myös Sisuradion nuorten Klubiohjelma määrittelee kohderyhmäkseen juuri ruotsinsuomalaiset nuoret. Takaisin vastauksia palautui 50, joten vastausprosentti oli 50 prosenttia. Yllättävintä nuorille esittämieni kysymysten tuloksissa oli, että nuorimmat kyselyyni vastanneet vuotiaat, joita vastanneista oli 70 prosenttia, eivät joko ymmärtäneet käsitteen sisältöä tai se oli heille tuntematon. Myös Kysymykseen Määritteletkö itsesi ruotsinsuomalaiseksi? suurin osa tässä ikäryhmässä vastasi en. Hekin jotka vastasivat kyllä, korostivat kokevansa itsensä nimenomaan suomalaisiksi, eivät ruotsinsuomalaisiksi. Useat ehdottivat koko ruotsin -sanan poistamista käsitteestä, eli halusivat identifioitua nimenomaan suomalaisiksi, eivät ruotsinsuomalasiksi. Vastauksissa tuli esille myös, että perheellä ja sen ylläpitämällä suomalaisella kulttuurilla oli suuri merkitys sille, kuinka vahvasti nuori tuntee itsensä suomalaiseksi. Toinen vaikuttava tekijä näyttäisi olevan koulutus. Suomen kieltä hyvin taitavat ja suomalaista luokkaa käyneet tunsivat itsensä usein nimenomaan suomalaisiksi. Eräs nuorista sanoi esittelevänsä aina itsensä suomalaisena ja kertoi sen aiheuttavan usein hämmennystä ruotsalaisissa nuorissa, koska heidän on vaikea ymmärtää, miksi hän haluaa olla suomalainen, vaikka on syntynyt Ruotsissa ja puhuu niin hyvää ruotsia.

15 15 Nuorten identiteetti oli usein niin vahvasti suomalainen ja hyvin perusteltu, että aloin pohtia omaa identiteettiäni ja tulin siihen tulokseen, että omani on paljolti synnyinmaasta ja kielestä riippuvainen. Näille nuorilla identiteetti on kuitenkin rakentunut vahvaksi heikosta pohjasta huolimatta vanhempien opettamien tapojen ja opitun kielen ansiosta. Hämmästyttävää mielestäni on myös se, että he kykenevät pitämään sitä yllä ruotsalaisen yhteiskunnan paineessa. Hieman vanhempien, vuotiaiden vastaajien joukossa ruotsinsuomalaisuuden käsite sen sijaan oli useimmille tuttu ja moni osasi myös määritellä sen sisällön. Tässä joukossa puhtaasti ruotsinsuomalaisiksi määritteli itsensä vain kaksi vastaajaa. Nuorten kiinnostus suomalaisuutta kohtaan näyttää siis olevan paljon vahvempi, kuin mitä Sisuradion ja Klubinuortenohjelmat olettavat. Eroja eri-ikäisten vastaajien keskuudessa voi pohtia myös siltä kannalta, että varmasti vuotiaiden käsitys omasta identiteetistä on jo vahvempi, kuin vuotiaiden. Suurempi tietoisuus ruotsinsuomalaisuudesta ja kyky määritellä ruotsinsuomalaisuus voi olla myös siis olla ikäsidonnaista vuotiaat pystyvät vuotiaita paremmin määrittelemään jonkin käsitteen sisällön ja heillä myös on mahdollisesti enemmän tietoa ruotsinsuomalaisten vähemmistöasemasta ja käsitteen sisällöstä. Silti tekemäni kyselyn tulokset ovat mielestäni merkittäviä. Jos yli puolet nuorisokyselyyn vastanneista kokee identifioituvansa vahvemmin suomalaisuuteen ja Suomeen, kuin ruotsinsuomalaisuuteen, niin mielestäni tämä asia tulisi ottaa huomioon myös Sisuradion nuortenohjelmien sisällön tuotannossa ja markkinoinnissa. Toisaalta ruotsinsuomalaista nuortenkulttuuria tulisi tehdä tunnetuksi, jotta nuoret voisivat löytää myös sen osana identiteettiään. Kyselyn kautta saamieni kommenttien perusteella voi myös päätellä, että vahva sitoutuminen juuri suomalaisuuteen johtuu siitä, että ruotsinsuomalaisuus käsitteenä tuntuu vieraalta. Vastausten perusteella se herättää nuorissa assosiaatioita vanhempien ruotsinsuomalaiseen kulttuuriin, joka tuntuu nuorista vanhanaikaiselta ja vieraalta.

16 Kolmannen polven suomalainen toisen sukupolven ruotsalainen? En ole ruotsinsuomalainen, koska ruotsinsuomalainen sanasta tulee mieleen Ruotsissa asuva ihminen, joka puhuu ruotsia suomalaisella murteella (LIITE 3). Yhtenä syynä ruotsinsuomalaisuuden käsitteen oudoksumiseen nuoret mainitsivat sen mielikuvan, joka heille on välittynyt siitä vanhempien ja isovanhempien kautta. Perinteinen vanhempien ruotsinsuomalaisten sukupolvien ylläpitämä ruotsinsuomalainen kulttuuri kirveenheittokisoineen ja tansseineen ei tunnu sopivan nuorten käsitykseen omasta identiteetistä. Sukupolvien merkitystä kulttuurille tutkineen Karl Mannheimin (Puuronen 1997, 80) mukaan selitys tälle on eri sukupolvien erilaiset lapsuuden kokemukset joiden kautta kaikki muut elämän kokemukset sulautuvat maailmankatsomukseksi. Vanhempien sukupolvien kokemukset ja tätä kautta muotoutuneet ajatus- ja toimintamallit saattavat siksi tuntua nuorista oudoilta, jopa epätodellisista, koska heidän lapsuutensa kokemuksien pohjalta rakentuneet käsitteet kulttuurista ovat erilaiset. Mannheimin mukaan erityisesti juuri kulttuurin alueella vanhemmat sukupolvet taistelevat usein sellaisten asioiden, perinteiden ja tapojen puolesta, jotka nuoremmalle sukupolvelle omien, asiaa koskevien primääristen kokemusten puutteen takia voivat tuntua olemattomilta, jopa keinotekoisilta (Puuronen 1997, 80). Tämä voisi olla yksi selitys sille, miksi moni nuorista haluaa ruotsinsuomalaisten vanhempien sukupolvien ylläpitämän ruotsinsuomalaisen kulttuurin ja sen sisällä ylläpidettävän kulttuuriperinnön sijasta identifioitua mieluummin Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin. Aikaisempien sukupolvien kokemuksilla on kuitenkin suuri vaikutus nykyisinkin muotoutuvaan ruotsinsuomalaiseen kulttuuriin. Samalla nuoret luonnostaan pyrkivät myös muokkaamaan aikaisempien sukupolvien tarjoamia käsityksiä omasta kulttuuriperimästään ja mukauttamaan niitä siihen todellisuuteen ja kulttuuriin jossa elävät. Tällä tavoin kulttuuri, sen käsitteen sisältö syntyy myös aina uudestaan uuden sukupolven ja yksilöiden myötä (Puuronen 1997, s. 78).

17 17 Vaikka määrittelenkin tässä opinnäytetyössä kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaiset yhtenäiseksi joukoksi, on tämä ryhmä silti sukupolvikäsitteen sisällä hyvin pirstoutunut. Osa nuorista on hyvinkin kiinnostuneita juuristaan. He tuntevat yhteyttä Suomeen ja haluavat oppia kielen, kun taas osa nuorista ei samoista lähtökohdista huolimatta ole puolestaan ollenkaan kiinnostunut kulttuuriperimästään, eikä hallitse juuri ollenkaan suomen kieltä. Nuorten vahva suomalainen identiteetti on mielenkiintoinen ilmiö senkin vuoksi, että Ruotsin kirkon suomenkielisen työn keskuksen tekemän tutkimuksen mukaan 70 prosenttia näiden nuorten vanhemmista kokee olevansa ruotsalaisia, ei suomalaisia (Andersson 2002, 40). Kirkon tekemä tutkimus on toki kattavampi kuin oma nuorten tutkimukseni mutta mielestäni on silti mielenkiintoista pohtia, miksi nuorten sukupolvi tuntee enemmän kuuluvuutta Suomeen ja haluaa esiintyä nimenomaan suomalaisina, toisin kuin useat heidän vanhemmistaan. Toisen sukupolven integraatiota Ruotsin kirkon tutkimuksessa selvittäneen Helena Anderssonin mukaan taustalla on joidenkin mukaan Ruotsin tehokas ja liian hyvin onnistunut integraatiopolitiikka. Toisten mielestä kyse on puolestaan kulttuurinmurhasta, jossa kulttuurisen rikkauden tukemisen sijasta ihmiset pyritään assimiloimaan yhteiskuntaan mahdollisimman nopeasti. Andersson myös arvelee, että ruotsinsuomalaisille ruotsalaiseen yhteiskuntaan mukautuminen ja ruotsalaistuminen on helpompaa skandinaavisen ulkonäön ja kulttuurien yhtenäisyyden takia. Suomalaisten Ruotsiin 70-luvulla tapahtuneen massamuuton jälkeen maahan on tullut maahanmuuttajia myös muista maista, joka toisaalta on entisestään korostanut suomalaisten niin ulkoista, kuin kulttuuristakin yhtenäisyyttä ruotsalaisten kanssa (Andersson 2002, 40 41). Kuten eräs kollegani Sisuradiolla sanoi, ovat turkkilaiset ottaneet suomalaisten paikan. Tällä hän tarkoitti, että sitä mukaa kun maahanmuuttajia on saapunut Ruotsiin yhä eksoottisemmista maista ja Ruotsin kulttuurista hyvinkin paljon poikkeavista kulttuureista, on suomalaisten asema maahanmuuttajina kohentunut näiden muiden maahanmuuttaja ryhmien avustuksella ja kustannuksella.

18 18 Yhtenä syynä Andersson mainitsee myös ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien huonot kokemukset, jotka he siirsivät mahdollisesti myös lapsilleen. Suomalaisia pääosin tehdastyöläisiä, kohdeltiin tuolloin luvulla kuten monia muita maahanmuuttajaryhmiä 90-luvulla. Työtä kyllä arvostettiin mutta huonoa ruotsinkielentaitoa ja aksenttia pilkattiin. Monet vanhemmat välittivät nämä tunteensa lapsiinsa, toisen sukupolven suomalaisiin, joista siis suurin osa on assimiloitunut ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Sen sijaan uusi nuorten sukupolvi on syntynyt paljon monikulttuurisempaan ja ainakin jossain määrin suvaitsevampaan yhteiskuntaan, jossa kohtaamiset toisten kulttuurien kanssa ja ruotsin kielen puhuminen aksentilla ovat arkipäivää. (Andersson 2002, ) Dosentti Leena Hussin mukaan yhteiskunnassa on myös havaittavissa tendenssiä, jossa monikielisyyttä pidetään yhä tärkeämpänä asiana. Useat vanhemmat haluavat lastensa oppivan kummankin vanhemman äidinkielen, oli se sitten suomi, ruotsi tai arabia. Hussin mukaan myös koulutuspuolella tämä on tullut esille viime vuosina yhä vahvemmin, niin korkea- kuin peruskoulutasollakin. (Andersson 2002, 106.)

19 19 4. SISURADION KLUBI-NUORTENOHJELMAT Suomenkielisellä kanavalla on lähetetty ohjelmia nuorille eri laajuudella koko sen historian ajan. 80-luvun alkupuolella lähes 20 prosentin osuus, tuolloin vain 10 tunnin viikoittaisesta ohjelma-ajasta, käytettiin nuorten- ja lastenohjelmiin (Blomqvist 1982, 91). Ensimmäisen kerran vahvasti juuri ruotsinsuomalaisiin nuoriin pyrittiin kuitenkin profiloitumaan vuonna 1999 aloitetussa Paparazziprojektissa. Lehti-ilmoituksen avulla etsittiin ruotsinsuomalaisia nuoria, jotka yhteistyössä työvoimatoimiston (Arbetsförmedlingen) kanssa koulutettiin vuoden kestäneessä projektissa toimittamaan nuortenohjelmia. Projektiin osallistui tuolloin kuusi ruotsinsuomalaista nuorta. Puolet viikoittaisesta ohjelmaajasta oli tuolloin analogista ja puolet digitaalista. Vuoden 2002 alusta ohjelmia on lähetetty vain digitaalisesti (Melakari 2003, 71). Eskilstunasta lähetetty Paparazzi-ohjelma jatkui vuoden 2003 loppuun, jolloin Sisuradiossa katsottiin olevan aika uudistaa nuortenohjelmien profiilia. Paparazzin pohjalta käynnistettiin uudella formaatilla Klubi-nuortenohjelmat. Samanaikaisesti nuortenohjelmien toimitus siirtyi Tukholmaan Sisuradion nuortenohjelmia koskevat linjaukset Kuten kaiken muunkin Sisuradion tuotannon, myös Klubi-nuorten ohjelmien peruslinjaukset tulevat Ruotsin radion ohjelmapolitiikasta, jonka tulee täyttää julkisen palvelun tehtävä. Sisuradion ohjelmien tärkein vaatimus on tukea Suomen kulttuuria ja kieltä sekä ruotsinsuomalaisuutta. Nuortenohjelmissa tämä näkyy konkreettisimmin suomen kielen monipuolisena käyttämisenä, mutta myös vaatimuksena suomalaisen musiikin osuudesta ohjelmatarjonnassa ja pyrkimyksenä maankattavuuteen sekä nuorisokulttuurin tukemiseen. Tämän lisäksi ohjelmatoiminnalle ja sen kehittämiselle on kanavan sisäisiä tavoitteita. Tällä hetkellä nuortenohjelmissa, kuten kanavalla muutenkin, tärkein tavoite on löytää ruotsinsuomalaisia nuoria kykyjä tekemään ja turvaamaan

20 20 radion ohjelmatoiminta myös tulevaisuudessa. Keski-ikä toimituksessa on korkea. Suurin osa toimittajista on myös Suomesta Ruotsiin muuttaneita, vaikkakin he ovat opiskelleet, perustaneet perheen ja eläneet Ruotsissa monta vuosikymmentä. Silti niin sanottuja alkuperäisiä ruotsinsuomalaisia, eli luvulla Ruotsiin saapuneiden suomalaisten siirtolaisten lapsia tai lastenlapsia, eli siis toisen ja kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaisia, työskentelee Sisuradiossa vain muutamia. (Blomberg, haastattelu ) Muutenkin ohjelmien painotus aikaisemmasta Suomeen päin katsomisesta pyritään siirtämään yhä tiukemmin omaan suomenkieliseen vähemmistöön Ruotsissa. Tämä näkyy käytännössä niin haastateltavien kuin aiheidenkin valinnassa. Muutokset ohjelmissa johtuvat myös selvästi sukupolven vaihtumisesta. Kanavapäällikkö Yrjö Risusen mukaan koko Sisuradiossa pyritään tukemaan nuorten identiteettiä valitsemalla ohjelmiin ruotsinsuomalaisia haastateltavia ja liikkumalla ruotsinsuomalaisten nuorten keskuudessa, sekä toimimalla foorumina nuorille ja heidän mielipiteilleen. (Risunen, sähköpostihaastattelu ) Ohjelmasisältö Sisuradion Klubi-nuortenohjelmat on profiloitu kolmeksi erilliseksi ohjelmaksi, keskiviikkoisin lähetettäväksi Staraklubiksi, torstai-illan Jymyklubiksi, sekä perjantai iltaisin lähetettävään Hittiklubiin, joka keskittyy nimensä mukaisesti pääasiallisesti musiikkiin. Profiili kaikissa ohjelmissa on vahvasti musiikkipainotteinen. Tunnissa ajetaan keskimäärin kaksi kuuden minuutin pituista juttua. Musiikkia ohjelma-ajasta soitetaan noin 70 prosenttia. Ohjelmat on tämän lisäksi profiloitu kahdelle eri ikäryhmälle. Keskiviikon Staraklubin kohdeyleisöä ovat lukio-ikäiset nuoret, joille ohjelmasisällöillä, mm. ruotsinsuomalaisella stara-vieraalla, pyritään luomaan samaistumiskohteita muihin ruotsinsuomalaisiin nuoriin. Klubi-nuortenohjelmien

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun TULOKSET TARVEKARTOITUS Hallstahammarin kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. tammikuuta 2010. Kunta on tehnyt Hallintoalueryhmän kanssa kartoituksen ruotsinsuomalaisten tarpeista ja toivomuksista

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ)

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Lapsen nimi Koodi Lapsen syntymäaika Lapsen sukupuoli Haastattelun päivämäärä Haastattelun tekijä Tulkin tarve kyllä ei Tulkki Äidin kieli Isän kieli Vanhempien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA Kevään karnevaalien aloituspäivänä 11.11. 2009 Turun normaalikoulu Marjut Kleemola VIERASKIELISIÄ Lukiokoulutuksessa (2006) koko maassa 3248 Norssissa 2006: 35 2009: 43 Ammatillisessa

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Dynaaminen ruotsinsuomalaisuus -seminaari Turun Kansainväliset Kirjamessut 4.10.2015 1 Muuttovirrat

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Sanomalehtien Liiton sanomalehti opetuksessa -kysely opettajille Kartoitimme Sanomalehtien Liitossa opettajien kokemuksia sanomalehden opetuskäytöstä, Sanomalehtiviikosta

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15 HYVÄÄ JA HUONOA Lena Sonnerfelt asioi Kronan apteekissa Tukholman Tyresössä. Hänen mielestään apteekkipalvelut ovat muuttuneet osin paremmiksi, osin huonommiksi valtiollisen monopolin purkamisen jälkeen.

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Kielistrategiasta toiminnasta

Kielistrategiasta toiminnasta Kielistrategiasta toiminnasta Heidi Rontu FT, Dos, Aalto-yliopisto, heidi.rontu@aalto.fi Kerstin Stolt, Arcada ammattikorkeakoulu kerstin.stolt@arcada.fi Session ohjelma Alustus kielistrategioista Aalto-yliopisto

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Kuinka monta vuotta vastaajat ovat jo olleet mukana harrastuksessa?

Kuinka monta vuotta vastaajat ovat jo olleet mukana harrastuksessa? Kysely-yhteenveto Virtuaalihevosharrastajien ikä- ja osaamiskyselyn tulokset Kysely julkaistiin 4.10.2012, ja se suljettiin kuukauden kuluttua 4.11.2012 jolloin siihen oli vastannut 420 harrastajaa. Vertailulukuna

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot