[ 2] TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI LENTOKENTÄN SELVÄ TYÖNJAKO TUVESTA TOTTA. d AUTOMAATIOTA d 7 SHOCKS SUOMEN VAHVUUDET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "[ 2] TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI LENTOKENTÄN SELVÄ TYÖNJAKO TUVESTA TOTTA. d AUTOMAATIOTA d 7 SHOCKS SUOMEN VAHVUUDET"

Transkriptio

1 [ 2] 2013 TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI LENTOKENTÄN SELVÄ TYÖNJAKO d AUTOMAATIOTA d 7 SHOCKS d RAJALLE SUOMEN VAHVUUDET TUVESTA TOTTA

2 BALTIC SAREX 2013 Monikansallinen Baltic Sarex 2013 järjestettiin toukokuussa Bornholmin saaren vesillä Tanskassa. Maailman suurimpaan meripelastusharjoitukseen osallistui yli 30 laivaa sekä viitisentoista lentokonetta ja helikopteria Itämeren ympärysmaista. Suomesta mukana olivat Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva Merikarhu ja meripelastus helikopteri sekä yksi vapaaehtoisten meripelastajien alus. BALTIC SAREX 9 EDITORIAL Tavoitteena häiriöttömyys Häiriöttömyys on Erillisverkkojen kaik kien liike toimintojen tavoite. Erityisesti viranomaisradioverkko virven palvelujen turvallisuutta ja häiriöttömyyttä on varmistettu kaikkiin turvallisuustilanteisiin, niin normaalikuin poikkeus oloissakin. Häiriöttömyyden eteen on tehty paljon vuosien mittaan, mutta siitä huolimatta niitä voi esiintyä. Viimeisin todella merkittävä häiriö oli hui erityisesti Lounais- ja Etelä Suomessa. Merkittävimmät tietoliikenne- ja sähkönsaannin häiriöt viestintäverkoille myös virvelle kohdentuivat Salon seudulle. - ni-myrskystä on opittu ja mitä parannuksia viimeisen vuoden aikana on tehty. Jos vastaava myrsky uusiutuisi, miten hyvin virve-verkko pärjäisi tänä päivänä? Summasin keskustelussa seuraavat toimenpiteet, jotka ovat parantaneet viestintäverkkojen ja myös virven toimintavarmuutta: Sähköyhtiöiden investoinnit sähkö verkon varmentamiseen parantavat myös virven toiminnan varmistamista myrskytilanteissa. tämän VahvaVerkko-hankkeen tavoitteena on vahvistaa sähkönjakelun toimintavarmuut- kartoitetaan tehostetun raivauksen tarpeet, lisätään maakaapelointia ja verkostoautomaatiota sekä siirretään sähkölinjoja teiden varsille sää- ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi. alussa yhteensä 2,8 miljoonaa euroa virven toiminnan varmistamiseen. Investointimääräraha jakautuu kolmeen aliohjelmaan: kiinteän MITÄ PARANNUKSIA TAPANI-MYRSKYN JÄLKEEN ON TEHTY? varavoiman parantaminen virve-tukiasemissa, ennakoivaa korjausta parantava virve-verkkoelementtien olosuhdevalvonnan kehittäminen sekä siirrettävät, sähkögeneraattorilla toimivat virve-tukiasemat, jotka käyttävät tietoliikenteeseen sateliittiyhteyttä. Investointihankkeet ovat meneillään yhteistyössä kaupallisten operaattoreiden kanssa. päivityksessä uutena asiana on standardoitu ulkoinen liitin tukiasemien laitetilojen varavoimakoneiden sähkönsyötölle. Sen ansiosta siirrettävä varavoimakone on ilman sähkömiehen apua helposti liitettävissä tukiaseman laitetilojen sähkönsyöttöön. Suomen Erillisverkot Oy on kilpailuttanut viime vuosien aikana virve-tukiasemien mastopaikat ja siirtoyhteyksiä. Yhtenä tavoitteena on vähentää riippuvuutta yhdestä toimittajasta ja hajauttaa tuki asemia useille operaattoreille. Varsinais-Suomessa noin 20 prosenttia tukiasemien mastopaikoista siirtyy toisille operaattoreille. Noin puolessa virve-tukiasemista tehdään myös muita parannustöitä. Huoltovarmuuskeskus on kehittänyt kriittis ten valvomoiden välistä tiedonvaihtoa keskinäinen yhteistoiminta- ja viestintämalli häiriö tilanteiden hallintaan valituille kohdeorganisaatioille. Näitä ovat sähköyhtiöt, tele operaattorit, virve-operaattori, sääpalvelut, urakoitsijat, ict-talot, logistiikkayh tiöt, kriittiset toimijat. ja parannustöillä virve-palvelujen häiriöttömyys paranee. Jarmo Vinkvist liiketoimintajohtaja Viranomaisradioverkko VIRVE VIRVE-lehti on Suomen Erillisverkot Oy:n julkaisema sidosryhmälehti. Päätoimittaja Mari Suokari-Pärssinen, PL 357, Espoo, vaihde , Toimitusneuvosto Erillisverkot: Mika Matturi, Mari Suokari-Pärssinen, Yrjö Pylvänäinen, Jarmo Vinkvist ja Pertti Virta nen. Alma 360: Erja Aalto, Virve Airola, Jussi-Pekka Aukia, Antti Pulkkinen ja Diana Törnroos. Toimitus Alma 360 PL 502, Helsinki vaihde Tuottaja Virve Airola, Ulkoasu Antti Pulkkinen Toimitussihteeri Erja Aalto Kuvatoimittaja Anne Vatén Repro Aste Helsinki Paino Edita Prima, 2013 Osoitelähde Suomen Erillisverkot Oy:n asiakasrekisteri. Osoitteenmuutokset ja palautteet 2 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 3

3 ï TAPAHTUU RESURSSIT YHTEISEEN HYVÄÄN Puolustusvoimat testaa järjestelmien yhteentoimivuutta. s. 10. THINKSTOCK JOHTOTIEDOT METSÄKONEEN NÄYTÖLLE Järvi-Suomen Energia Oy ja Metsä Group solmivat sopimuksen ilmajohtoreittien tiedonsiirrosta. Sopimus tuo niiden Johtotieto Oy:n kanssa pilottiyhteistyönä kehittämän toimintamallin laajempaan käyttöön Järvi-Suomen Energian jakeluverkon alueella. Kun kuljettajat saavat sähköjohdoista täsmällisen tiedon metsäkoneensa näytölle, he voivat turvallisesti ja tehokkaasti osallistua sähkölinjojen raivaamiseen. Suomessa ainutlaatuisen yhteistyön ansiosta työn tuottavuus ja turvallisuus paranevat ja kustannukset laskevat. STUKILTA UUDET VALMIUSOHJEET Sisäasiainministeriö hyväksyi otettavaksi käyttöön säteilyturvakeskus STUKin laatimat ohjeet suojelutoimista säteilyvaaratilanteen varhaisja jälkivaiheessa. Ohjeissa on muun muassa suojelutoimet väestön suojelemiseksi, elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden sekä tuotannon suojaamiseksi, tilanteen hoitoon osallistuvien työntekijöiden suojelemiseksi sekä toimet elinympäristön puhdistukseen ja radioaktiivisia aineita sisältävän jätteen käsittelyyn. d 6 RAJALIIKENNE KASVAA Rajavartiolaitos kehittää toimintaa, yhteistyötä ja automaatiota. Painetta lisäävät kasvava rajaliikenne ja mahdollinen EU-Venäjä-viisumivapaus. d 14 HELSINKI-VANTAA Lentoaseman pelastusvalmiutta nostetaan noin 30 kertaa vuodessa. Ilmailuun liittyvä pelastustoiminta on tarkkaan säädeltyä SISÄLTÖ: Tapahtuu Mobiilisovelluksia poliisille Puheryhmäuudistus alkaa olla valmis Turvallisuusverkkotoiminnasta lakiesitys Viranomaisradioverkot Suomessa ja Euroopassa Svensk resumé Sanastoa TUVE-hankkeen päätösseminaari Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen kaksipäiväinen päätösseminaari kesäkuussa kokosi yhteen ministeriöiden lisuusverkon palvelutuottajien edustajia sekä hankkeeseen osallistuneita projektipäälliköitä ja asiantuntijoita. Ensimmäisenä päivänä keskityttiin tavoitteisiin ja hyötyihin, toisena päivänä turvallisuusverkkotoiminnan käynnistymiseen ja tulevaisuuteen. lisuusviranomaisten päivittäisessä käytös- ki ministeriöt. Seminaarin keskeistä antia olivat konkreettiset käyttäjäkokemukset viranomaisyhteistyöstä sekä tulevan turvallisuusverkkotoiminnan vaikutukset ja mahdollisuudet. TULVAKESKUS ALOITTAA 2014 Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteenlaitos perustavat yhteisen Tulvakeskuksen. Keskus vastaa tulvien ennustamisesta, tulvista varoittamisesta sekä pitää yllä valtakunnallista tulva tilannekuvaa yhteistyössä ELYkeskusten ja pelastusviranomaisten kanssa. Sateita, vedenkorkeuksia ja virtaamia sekä niiden muutoksia seuraava ja ennustava keskus käynnistää toimintansa vuoden 2014 alusta. 4 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 5

4 Rajatarkastukset on tehty pääsääntöisesti rajanylityspaikan sisätiloissa. Uudet kaistatarkastuspisteet nopeuttavat rajaliikennettä. RAJALIIKENTEEN KASVU MUUTTAA TOIMINTATAPOJA rajatarkastuksiin ja infrastruktuuriin. JARNO SALOVUORI ÁLEHTIKUVA, ALEKSI POUTANEN Monen muun hallinnonalan tapaan Rajavartiolaitos on sopeuttanut toimintaansa entistä niukempiin määrärahoihin. Käynnissä olevan sopeuttamisohjelman myötä laitoksen toiminta keskittyy rajaturvallisuuden ydinalueille, painopisteinä kaakkoinen ulkoraja ja Suomenlahti. - viisumivapaus tuovat lisäpainetta. Muista toiminnoista ei enää ole varaa säästää, liikenevä väki on jo siirretty Kaakkois- Suomeen ja pääkaupunkiseudulle, sanoo rajatarkastusyksikön päällikkö everstiluutnantti Jaakko Ritola. Ritolan mukaan euron lisärahoituksella päästään hyvin liikkeelle painopistealueiden kehittämisessä, mutta esimerkiksi itärajan pohjoisten rajanylityspaikkojen tilanne on vielä ratkaisematta. KAISTATARKASTUKSET KÄYTTÖÖN Rajanylityspaikkojen kehittämisessä on haettu parasta mahdollista toimintamal- taminen ja passin leimaaminen on tehty pääsääntöisesti sisätiloissa, mikä hidas- na otetaan henkilöliikenteessä käyttöön maailmalla yleinen kaistatarkastus ei tullattavaa. Kaistatarkastuksen edellyttämät muutokset ja laajennukset näkyvät pian nykyisillä rajanylityspaikoilla Imatralla, Nuijamaalla sekä Vaalimaalla, jonne on esimerkiksi tulossa yhteensä 26 tarkastuskaistaa >> 6 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 7

5 i AUTOMAATTINEN RAJATARKASTUS rakennetaan erillinen rajanylityspaikka. ja matkustajat ovat pääsääntöisesti ajo- pisteet miehitetään henkilöresurssien ja liikenteen edellyttämällä tavalla, Jaakko Ritola kertoo. VIISUMIVAPAUTEEN ON VARAUDUTTAVA Kaistatarkastuspisteet mahdollistavat jopa rajaliikenteen kaksinkertaistumisen nykyisestä. Vaikka mahdollinen viisumivapaus ei ole lähitulevaisuuden asia, toimintatavan muutoksella varaudutaan siihenkin. taa osaltaan matkustushalukkuutta: kun se joskus poistuu, liikennemäärä kasvaa väistämättä, Ritola ennustaa. Hän muistuttaa, että viisumin myöntäminen on rajaturvallisuuden ensimmäinen ja uloin taso. Viisumivapaus ei rajatarkastusta helpota, päinvastoin. Rajanylittäjiä täytyy puhuttaa tarkemmin, joten aikaa kuluu enemmän ja kielimuurikin voi tulla vastaan. Rajatarkastajien venäjäntaitoa ollaankin parantamassa. Arvioiden mukaan arkinen rikollisuus kuten näpistykset, ylinopeudet ja rattijuopumukset kasvavat väistämättä volyymin kasvaessa. Sen sijaan Ritola ei usko vakavan rikollisuuden kasvavan viisumivapauden toteutuessa. tälläkin hetkellä suuntaan jos toiseenkin. INFRASTRUKTUURIA MOLEMMILLE PUOLILLE Yhteistyö Venäjän kanssa on rajaliikenteen avainasioita. Maaliskuussa Suomen ja Venäjän välinen talouskomissio päätti perustaa uudelleen rajaliikennetyöryh- liikenteen kasvusta ja tarvittavasta infrastruktuurista, jotta hukkainvestoinneilta vältytään. toimivat yhteydet rajan yli, mutta Venäjän puolella toimijoita on paljon. Kaikki on saatava saman pöydän ääreen, Ritola sanoo. Yksi mielenkiintoinen hanke on liikenneviranomaisten suunnittelema rajaliikenteen ohjausjärjestelmä. Ritolan mukaan vastaava jonotusjärjestelmä on käytössä Viron itärajalla, ja siellä rekkajonoista on päästy eroon. Rajanylittäjät ilmoittautuvat jonoon puhelimella, internetin kautta tai varaavat rajanylitysajan palvelupisteistä. Näin pystytään tasaamaan ruuhkahuippuja ja siirtämään jonot pois tien päältä aiheuttamasta lieveilmiöitä. PTR-YHTEISTYÖ TIIVISTYY Ritolan vastuualuetta on myös poliisi-tul- Yksi esimerkki on Nuijamaalta lähtenyt Nuija-hanke, jossa sovitetaan yhteen tullin ja Rajavartiolaitoksen toimintaa rajanylityspaikoilla. Liikenteen sujuvuus ja valvonnan vaikuttavuus paranevat, kun esimerkiksi tavaraliikenteessä tulli hoitaa yhdistelmäajoneuvojen kuljettajien rajatarkastuksen. Rajavartiolaitos puolestaan tarkastaa kokeilumielessä Nuijamaan rajanylityspaikalla saapuvan henkilöliikenteen ajoneuvovakuutukset ja lemmikkieläinpassit ja lähtevässä liikenteessä leimaa matkailijamyynnin tax-free-kauppalaskut. maalle ja mahdollisesti Imatralle on suunnitteilla. Poliisin kanssa teemme puolestaan tiivistä yhteistyötä rikostorjunnassa ja ulkomaalaisvalvonnassa, Ritola kertoo. Rajatarkastustoimintaa koordinoimaan - ja ohjeistuksien yhtenäistämiselle on, sillä poliisi yhtenä rajatarkastusviranomaisena vastaa rajatarkastuksista esimerkiksi li pääsääntöisesti kalastus- ja lastialusten osalta. AUTOMAATTEJA KENTILLE JA SATAMIIN Satamissa ja lentoasemilla rajatarkastusta pyritään sujuvoittamaan automatisoinnilla. Automaattien käyttöä rajoittaa tois- Sveitsin kansalaisten tarkastuksiin, mutta kolmansien maiden kansalaiset pitää edelleen puhuttaa ja passi leimata. tunee vuosikymmenen loppupuolella. Passeihin tulee sähköinen leimaus, ja rekiste- JOS VIISUMIVAPAUS TOTEUTUU, LIIKENNE- MÄÄRÄ KASVAA VÄISTÄMÄTTÄ. i Lapin rajavartijoita on jouduttu komentamaan töihin pääkaupunkiseudulle. Ratkaisu ei ole kestävä, toteaa Jaakko Ritola. röidyt matkustajat on puhutettu etukäteen. Silloin rekisteröityjen matkustajien tarkastusprosessi on suurin piirtein sama kuin automaattiporttia, Helsingin satamassa kolme. Ritolan mukaan kokemukset ovat hyviä, eikä automaateista ole varaa luopua. mahdollista, mutta kokemuksia kertyy tulevaisuutta varten. Helsingin sataman rajatarkastusyksikkö ehdittiin lopettaa Baltian maiden tultua Schengenin jäseniksi. Nyt yksikkö on tarkoitus perustaa uudelleen. Pietarin suunnan liikenteen ja risteilyalusten takia Lapin rajavartijoita on tällä välin jouduttu komentamaan pääkaupunkiseudulle töihin. se on kaikkein kallein vaihtoehto. Kun lisäämme henkilötyövuosia Länsisatamaan, vastaamme matkailun tarpeisiin. Se on tärkeä asia elinkeinoelämälle ja kaupungille, Ritola toteaa. Automaattinen rajatarkastusjärjestelmä perustuu matkustajan biometriseen tunnistamiseen. Biometrisessä passissa on mikrosiru, jonka tiedot automaatin lukulaite tarkastaa. Automaatti vertaa reaaliaikaisen kasvokuvan yksilöllisiä mittasuhteita sirulla olevaan kuvaan. Kasvokuvan lisäksi Suomen myöntämissä passeissa ja viisumeissa on henkilön sormenjäljet. Vuoteen 2017 mennessä EU-kansalaisten käytössä on ainoastaan biometrisiä passeja. Arki yllätti lät ti viime vuoden helmikuussa EU:N ÄLYKKÄÄT sa työmatkalaiset aiset Lahdentiellä el lä huonossa os sa ajokelissä. RAJAT EU:n ehdotukset asetuksiksi rajanylitystietojärjestelmästä (EES) ja rekisteröityjen matkustajien ohjelmasta (RTP) ovat eduskunnan käsittelyssä. Tavoitteena on sujuvoittaa kolmansien maiden kansalaisten rajanylityksiä EU:n ulkorajoilla ja parantaa rajaturvallisuutta. Tietojärjestelmä korvaa kokonaan mekaanisen passien leimaamisen ja mahdollistaa oleskeluaikojen luotettavan laskemisen. Rekisteröitymällä etukäteen säännöllisesti matkustavat kolmansien maiden kansalaiset voivat hyödyntää rajatarkastusautomatiikkaa. VIRVEN MERKITYS KASVAA Ennen nykyistä rooliaan Jaakko Ritola toimi Rajavartiolaitoksen tietohallintopäällikkönä, joten hänelle on näkemystä myös virven kehittämisestä. Virven ansiona hän pitää erityisesti viranomaisten yhteistoiminnan helpottumista. Esimerkiksi Helsinki-Vantaalla yhteiset puheryhmät mahdollistavat yhteistyön poliisin, tullin ja Finavian kanssa. ja käyttövarmuus ovat hyvällä tasolla, pelkästään matkapuhelinverkkojen varaan emme voi laskea, Ritola sanoo. Ritolan mukaan kenttäjohtamisjärjes- tilannekuvassa nähdään myös yhteistyöviranomaisten yksiköt. Odotukset uuden KEJOn suhteen ovatkin suuret. 1 8 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 9

6 RAJAPINTAHARJOITUS TESTAA YHTEENTOIMIVUUTTA Viranomaisyhteistyö on noussut yhdeksi harjoituksen pääteemoista. JARNO SALOVUORI ÁMIIKA KAINU Viranomaisyhteistyö on yksi Puolustusvoimien kes keisistä tehtävistä, sanoo majuri Tero Palokangas, Viestikoulun tutkimus- ja kehittämisosaston johtaja. V uosittain järjestettävä rajapintaharjoitus on Puolustusvoimien tärkein tekninen testaustilaisuus, jonka tavoitteena on koeponnistaa johtamisjärjestelmien yhteentoimivuus. Harjoitukseen osallistuvat eri puolustushaarojen lisäksi muun muassa sopimusyritysten eli laiteja järjestelmätoimittajien edustajat. Viime vuosina omaksi testisektorikseen on otettu myös viranomaisyhteistyö. tusvoimien keskeisistä tehtävistä sotilaallisen maanpuolustuksen ohella, toteaa majuri Tero Palokangas, harjoituksesta vastaavan Viestikoulun tutkimus- ja kehittämisosaston johtaja. työ eri turvallisuusviranomaisten ja laitetoimittajien välillä vain kasvaa. Kokonaismaanpuolustuksen näkökulmasta on järkevää käyttää kaikkia valtakunnan resursseja yhteiseen hyvään, Palokangas sanoo. VÄLITÖN PALAUTE YHTEISTYÖKUMPPANEILLE Viestikoulun apulaisjohtajalla majuri Pekka Sudella on usean vuoden kokemus viranomaisyhteistyön testeistä. Suden mukaan saman pöydän ääreen kokoontumisesta on saatu paljon positiivista palautetta. hyvä katsoa kokonaisuutta. Harjoituksessa nähdään mitä kullakin organisaatiolla on meneillään, Susi sanoo. lämpimissä sisätiloissa sähkövalon äärellä, mieluummin kuin selvittää ongelmia vesisateessa ja kymmenien kilometrien lä esimerkiksi ohjelmistojen ja laitteiden valmistajat näkevät toimivuuden ja saavat palautteen heti, eikä mutkien kautta jälkikäteen. TUKIASEMAKAPASITEETTIA TARPEEN MUKAAN Viranomaisyhteistyön näkökulmasta puheyhteydet ja sitä kautta viranomaisverkko ovat ensiarvoisen tärkeitä. Virve on ollut viranomaisten käytössä jo vuosia, joten sen mahdollistama yhteistoiminta on osa arkea. Puolustusvoimissa käyttäjiä ovat esimerkiksi vartiostot ja sotilaspalokunnat, isommissa harjoituksissa ja marsseilla monet muutkin. kuormitusmittauksia ja lisätä tukiasemakapasiteettia tarpeen mukaan, samoin jos meillä on selkeä kohdealue ja operaatio, Pekka Susi huomauttaa. Viime vuoden rajapintaharjoituksessa puheyhteyksiä testattiin yhdessä poliisin kanssa. Kaikki kanavat käytiin läpi, mikä tarkoitti yksinkertaista parametrien ja harjoituksessa keskityttiin puolestaan tietojärjestelmiin ja yhteiseen tilannekuvaan. TILANNEKUVA JAKOON Viranomaisyhteistyö on aiemmin lähtenyt siitä, että saman pöydän ääressä istuvilla viranomaisilla on kullakin käytössään oma järjestelmänsä (VIKE, POKE, PEKE kittu kollegan näyttöä ja pyritty luomaan yhteinen tilannekuva. luominen on ollut mahdollista, jos käytössä on ollut riittävästi etukäteen varattuja yhteyksiä. Ohjelmistoon tehtyjen muutosten jälkeen kenttäjohtaja voi nyt tehdä saman vuorokauden ajasta riippumatta: sovitaan mitkä yksiköt kustakin organisaatiosta yhdistetään johdettavaksi ryhmäksi, jolloin sama tilannekuva näkyy kaikille, Pekka Susi toteaa. >> 10 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 11

7 Virve on koko valta kunnan kattava verkko ja hyväksi koettu myös Puolustusvoimien käytössä, majuri Tero Palokangas toteaa. AKATEEMINEN NURKKA JARNO SALOVUORI & Rajapintaharjoituksessa tilannekuvaa jaettiin onnistuneesti kymmeniä kertoja. Yleensä poliisi johtaa toimintaa ja pelastustoimi, puolustusvoimat ja rajavartiolaitos liittyvät mukaan. Yhteinen ryhmä on toiminnassa muutamalla napin painalluksella, ja ryhmästä voidaan myös poistua ja liittyä takaisin joustavasti. Saatuja kokemuksia aiotaan hyödyntää viranomaisten määrittelyssä. JÄLLEEN ENSI KEVÄÄNÄ että rajapintaharjoituksen ansiosta viranomaisten välinen yhteensopivuus on jälleen askeleen lähempänä tavoitetilaa. Koko harjoituksen kannalta tärkeänä yhteistyökumppanina hän mainitsee viranomaisten lisäksi Aalto-yliopiston, joka on perinteisesti tukenut Puolustusvoimia mittaamalla tiedonsiirtokykyjä ja muita eri järjestelmien ominaisuuksia. jen suunnittelussa, toteutuksessa ja yl- muutamia ihmisiä mukana tämän vuoden harjoituksessa aistimassa harjoituksen ilmapiiriä, tarvittavia teknisiä järjestelyjä sekä suunnittelemassa ensi vuoden uutta yhteyksien järjestelymallia. kutsutaan mukaan testaamaan omia järjestelmiään jälleen ensi keväänä, Palokangas lupaa. 1 Rajapintaharjoitus 2013 Viestirykmentin Viestikoulu toimeenpani valtakunnallisen rajapintaharjoituksen huhtikuussa 2013 everstiluutnantti, ST Mika Huttusen johdolla. Harjoitus järjestettiin 11. kertaa, ja siihen osallistui yli 500 johtamisjärjestelmien asian tuntijaa. Pääpaikka oli Riihimäen varuskunta, kaikkiaan toimintaa oli 12 paikkakunnalla Helsingistä Ouluun. Rajapintaharjoituksen tavoitteena on muun muassa tutkia Puolustusvoimien mahdollisesti käyttöön tulevien tiedonsiirto-, tieto- ja johtamisjärjestelmien teknistä toimivuutta. Lisäksi testataan kehityksen alla olevien järjestelmien yhteentoimivuutta. Yhtenä harjoituksen pääteemana oli toista vuotta peräkkäin viranomais yhteistyö. Testaukseen osallistuivat puolustusvoimat, poliisi, rajavartiolaitos, pelastustoimen organisaatiot sekä laite- ja järjestelmätoimittajat. Poliisi kaipaa yhteensopivia mobiilisovelluksia Käyttäjän iällä ei ole merkitystä käyttöaikomukseen, osoittaa väitöstutkimus. Erkki Kurkinen tutki tietotekniikan väitöskirjassaan uuden mobiiliteknologian käyttöönottoon vaikutta via tekijöitä poliisin kenttätyössä. Aihepiiri oli muhinut mielessä pitkään, sillä Kurkisella on kokemusta tetrateknologiasta aivan sen alkuajoista asti. ja järjestelmiä poliisivoimille ympäri maailman. Jo tuolloin heräsi kysymys, miksi tuote kelpaa yhdessä maassa, mutta toisessa ei mene millään, Kurkinen sanoo. Väitöskirjassa haettiin mobiilisovellusten käyttöä ennustavia ja selittäviä tekijöitä sekä näiden keskinäisiä riippuvuuksia yhdistämällä kolme osa-aluetta: prototyyppimittaus ilman valmista laitteistoa, rakenneyhtälömallinnus. logian käyttöön vaikuttavia tekijöitä ovat erityisesti helppokäyttöisyys ja hyödyllisyys. Kurkinen lisäsi omaan malliinsa kaksi muuta tekijää. JARNO A SALOVUORI ÁANNA ULYANOVA suomalaiseen poliisitoimintaan kuuluvan partiotyöskentelyn eli kahden suus oli yhteensopivuus olemassa olevien tai mieluisten työtapojen kanssa, Kurkinen kertoo. Rakenneyhtälömallinnus on puolestaan matemaattinen menetelmä, jolla luodaan kattava yhtälöryhmä mitattavista tekijöistä. PROTOTYYPPIMITTAUS VIDEON AVULLA Kurkinen tutki tulevaisuuden järjestelmien käyttöaietta, joten mittausta varten tarvittiin prototyyppi. Käytännössä tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena, vastaajina oli eri puolilta Suomea. Ensimmäisessä osassa poliisit kat- liisin itsensä ideoima osana Vitja-päätelaiteprojektia. Videolla näytettiin, - sa poliisit vastasivat 25 kysymykseen, joilla kartoitettiin käyttöaietta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. mien käyttöä selittäväksi tekijäksi osoittautui yhteensopivuus nykyisten ja käyttäjälle mieluisten toimintatapojen kanssa. Myös laitteiden ja järjestelmien helppokäyttöisyys sekä partio kaverin mielipide vaikuttivat. Ryhmävertailun avulla Kurkinen etsi vastauksista myös ikä- ja paikkakuntakohtaisia eroja. teen ei saanut vahvistusta sekä nuoret että vanhat vastaajat olivat samoilla linjoilla uuden teknologian suhteen. Sen sijaan suurten kaupunkien ja maaseutuvaltaisten alueiden välillä oli eroa. Käyttöaie oli suurempi maaseudulla, missä tekniikka voi vähentää tarvetta ajaa pitkiä matkoja poliisilaitokselle, Kurkinen sanoo. 1 Erkki Kurkisen väitöskirja hyväksyttiin Jyväskylän yliopistossa joulukuussa Kurkinen työskentelee projektipäällikkönä kyberturvallisuuteen ja informaation turvaamiseen liittyvissä kaupallistamishankkeissa Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tietotekniikan laitoksella. 12 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 13

8 Lentoasemien valmius on mitoitettu kentälle laskeutuvan suurimman säännöllistä liikennettä harjoittavan ilma-aluksen mukaisesti. Helsinki- Vantaalla mitoitus on A340-koneiden mukainen. HELSINKI-VANTAA TURVALLISUUTTA TOIMIVUUTTA TIEDONKULKUA pelastuslaitokselle yksi tärkeistä suojattavista kohteista. JUSSI AUKIA ÁMIIKA KAINU >> 14 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 15

9 Helsinki-Vantaan lentoaseman pelastusvalmiutta nostetaan vuo- kuun alussa tapahtunut Lufthansan Frankfurtiin matkalla olleen tällainen tosin poikkeuksellisen ison julkisuuden saanut tilanne. miehistön jäsentä, palasi takaisin lentoasemalle lauantai-iltana 4.5. reilun kymmenen minuutin lennon jälkeen. Lentäjät ilmoittivat moottoriongelmista lennonjohtoon, joka hälytti sekä hätäkeskuksen, lentoaseman pelastuskeskuksen että painonapilla Pelastuslaitoksen tilannekeskuksen ja lähetti ryhmästatusviestin pelastuslaitoksen Virve-päätelaitteisiin. 27 YKSIKÖN VAROTOIMENPIDE Lennonjohto ilmoitti hätäkeskuksen päivystäjälle lennon tiedot, matkustajamäärän ja kiitotien, johon kone oli laskeutumassa. Hätäkeskus arvioi niiden pohjalta vasteen suuruuden ja hälytti tarvittavat pelastus- myös pelastuslaitoksen päivystäville palomestareille ja päivystävälle palopäällikölle. Lentoaseman raskaat sammutusajoneuvot lähtivät liikkeelle ensimmäisinä. Kiitotien läheisyydessä konetta vastassa olivat lopulta lentoaseman oman pelastuslaitoksen kuusi raskasta sammutusyksikköä ja yksi tavallinen sammutusauto, pelastusyksikköä sekä seitsemän ensihoitoyksikköä. Kentälle kiitotien läheisyyteen ehdittiin myös perustaa toiminta-alueen johtoelin päivystävän palomestarin ohella myös poliisin ja lääkinnän vastuuhenkilöt omissa pelastuslaitoksen päivystävänä palopäällikkönä toiminut pelastuspäällikkö Jyrki Landstedt ehti saapua lentoaseman naapurissa sijaitsevaan tilannekeskukseen. VAARA OHI Lufthansan kone laskeutui normaalisti yhdellä moottorilla, eikä pelastustoimia tarvittu. Landstedt kertoo, että hälytys tullut nousun aikana moottorivika, ja kone kaartaa takaisin kentälle. Lentäjä oli laittanut vaurioituneen moottorin tyhjäkäynnille, mutta muita toimia ei ollut tehty eikä tarvittu, vaikka iltapäivälehdissä julkaistiin myöhemmin näyttäviä kuvia moottorista näkyneistä liekeistä, Landstedt kertoo. köiden määrä oli mitoitettu lentokonetyypin mukaan. Organisaatio purettiin, kun lentokoneen kapteenia oli ensin jututettu ja varmistettu, että tilanne on todella ohi. Moottorivauriota ja sen syytä tutkivat asiantuntijat. SELVÄ TYÖNJAKO tuessa on selkeä. Kaikesta on olemassa suunnitelmat ja tiivis ohjeistus, ja erilaisia tilanteita harjoitellaan säännöllisesti. Lentoaseman oma palokunta sammuttaa koneen erikoiskalustollaan. Sen jälkeen pelastuslaitos pelastaa ihmiset ja kuljettaa heidät ensihoidon tiloihin, jossa tarvitseville annetaan kiireellinen hoito, ja heidät kuljetetaan tarvittaessa sairaaloihin jatkohoitoon. Pelastuslaitoksen päivystävä palomestari johtaa toiminnan kokonaisuutta kentällä. Päivystävä palopäällikkö huolehtii kokonaisresursoinnista niin, että pelastussuunnitelmien edellyttämä jatkuva valmius säilyy koko toimialueella. Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Jyrki Landstedt tilannekeskuksessa. SAMAAN AIKAAN VOI TAPAHTUA MUITAKIN ISOJA ONNETTOMUUKSIA. >> 16 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 17

10 TURVALLISESTI LENTOKENTILLÄ Ilmailu on erittäin tiukasti säädelty turvallisuustoiminnan alue. Pelastuspäällikkö Marko Haapanen vastaa Helsinki- Vantaan lentoaseman Pelastuspalvelusta. Valmiuden nosto tarkoittaa varmuuden maksimointia. Lufthansan koneen tilanne oli meille rutiinijuttu, perustekemistä, jossa kaikki toimi niin kuin oli suunniteltu. Pelastuslaitoksen tiloihin perustettavaa pelastustoiminnan johtokeskusta johtaa päivystävä palopäällikkö, joka organisoi viranomaisten välisen yhteistoiminnan ja pelastustoiminnan tarvitsemat toiminnot. Poliisi eristää alueen, järjestää ambulansseille kulkureitit ja johtaa tukitoimintoja, kuten omaisten vastaanottoa ja heidän tiedottamistaan. - lanssia kymmenellä pelastusasemalla. Omaa 460 hengen henkilöstöä täydentävät sopimuspalokuntien 520 henkeä. nä on huolehtia kokonaisresursoinnista niin, että meillä säilyy pelastussuunnitelmien edellyttämä jatkuva valmius koko toimialueella. Käytännössä tämä tarkoittaa sopimuspalokuntien kutsumista tarvittavassa mitassa hälytysvalmiuteen. lessä, että samaan aikaan voi tapahtua muitakin isoja onnettomuuksia. Jos samanaikaisia tehtäviä on paljon ja väki alkaa käydä vähiin, saamme tarvittaessa olisi esimerkiksi kahden ison matkustajakoneen törmäys. VIESTINTÄ YDINKYSYMYS Lentokentän turvallisuuden varmistamiseen sisältyvät myös kansainvälisten määräysten mukaiset vuosittaiset johtamisharjoitukset, joita tehdään joko karttaharjoituksena tai muutaman vuoden välein myös maastossa. lun keskeinen tavoite. Pelastustoiminnan omat päivittäiset virve-puheryhmät on normaalisti jaettu Vantaan, Keravan ja Hyvinkään alueisiin, mutta suuronnettomuusvalmiudessa siirrytään käyttämään kunkin toiminnon eli kaistan omaa puheryhmää, Landstedt kertoo. johtavan palomestarin kohdalla viestintä on vaativaa, sillä hänen pitää olla samanaikaisesti yhteydessä useisiin viranomaistahoihin useissa eri puheryhmissä. taa päivystävän palomestarin kuljettaja. Samoin operatiivisen johdon viestintää johtava viranomainen kommunikoi oman puheryhmän välityksellä omiensa kanssa ja on toisten puheryhmien johtoon henkilökohtaisessa yhteydessä. YKSI AVAINKOHTEISTA alueen merkittävistä kohteista. Muita ovat alueen valtakunnallisesti tärkeät voimalaitokset, suurteollisuus, suuret kauppakeskukset, suuret hoitolaitokset sekä kes- KAIKKI ON MIETITTY, PUREKSITTU JA SUUNNITELTU ENNALTA. keiset moottoritiet ja radat. kein näkyvin. Sille ovat ominaisia valtava omaisuusmassa ja suuret väkimäärät sekä onnettomuuksien vaikutukset muuhun lentoliikenteeseen. Liikkuminen lentokenttäalueella on lisäksi tarkoin rajattua ja tiukat turvatoimet koskevat myös viranomaisia, Landstedt kuvaa lentoaseman erityispiirteitä. set ilmailualan vaatimukset, joiden takia esimerkiksi harjoittelemme suuronnettomuuksia kenttään liittyvissä tilanteissa. Harjoituksista saatava kokemus on kuitenkin sovellettavissa kaikissa onnettomuustilanteissa. Veli-Matti Sääskilahti, Finavian pelastuspäällikkö kertoo, että ilmailuun liittyvä pelastustoiminta on erittäin pitkälle säädeltyä ja määriteltyä: International Civil Aviation Organizationin lisiä määräyksiä täydentävät kotimai- set ja ohjeet. Lentoasemien pelastustoimiin on panostettu lähes niin kauan kuin kaupallista ilmailua on ollut, sillä noin 95 prosenttia kaikista lento-onnettomuuksista tapahtuu kentillä tai niiden välittömässä läheisyydessä. ten mukainen valmius, joka on mitoitettu kentälle laskeutuvan suurimman säännöllistä liikennettä harjoittavan ilma-aluksen mukaisesti. Ivalossa val- koneiden mukaisesti, Vantaalla mitoi- kilahti kertoo. on päätoimista. Pienemmillä asemilla he huolehtivat myös kentän aurauksesta, matkalaukkujen käsittelystä ja turvatarkastuksista. He ovat huikeita kavereita, todellisia moniosaajia. JOS JOTAIN TAPAHTUISI Onnettomuustilanteissa johtovastuu siirtyy automaattisesti alueen pelastusviranomaiselle. aloittavat pelastustoimet ja toimivat itsenäisesti siihen saakka, kunnes viranomainen tulee ja tuo joukkonsa. Vaikka me vastaamme omista yksiköistämme ja lentoaseman toiminnoista, kokonaisvastuu on aina viranomaisella, Sääskilahti linjaa. lastusviranomaisten suunnitelmat on nivottu toisiinsa. Niihin sisältyvät varsinaisten pelastustoimien lisäksi myös jatkotoimet, kuten loukkaantuneiden kokoaminen ja saattaminen. Kaikki on mietitty, pureksittu ja suunniteltu ennalta. ARJEN RUTIINIT JA ERITYISTILANTEET Ilmailussa viranomaisvastuut jakautuvat ilma-aluksen kulloisenkin tilan mukaan. Lennonjohto vastaa ilmassa olevasta koneesta. Jos kone kuitenkin katoaa reitiltään, vastuu siirtyy tuskeskukselle. Kateisiin joutuneen koneen etsinnöistä vastaa alueen poliisiviranomainen. Kun kone löytyy, vastuu siirtyy pelastusviranomaisille siihen asti kunnes ihmiset on saatu turvaan, jolloin vastuu siirtyy takaisin onnettomuustutkinnasta huolehtivalle poliisille. Ilmailuturvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden keskinäisessä operatiivisessa kommunikoinnissa tukeudutaan virveen. Sääskilahti on Finavian virve-pääkäyttäjä. teydenpidossa viranomaisten suuntaan. Meillä on oma virve-puheryhmä, sen lisäksi käytämme yhteistä VL-ryhmää päivittäisessä viestiliikenteessä rajan ja tullin kanssa. Pelastusviranomaisten kanssa käytämme erityistilanteissa erillisiä Movi-ryhmiä. Kunkin kanssa on sovittu, missä puhetyhmissä toimitaan. - hälytystilanteessa vastaa sammutuksesta huolehtivan kaista ykkösen radioliikenteestä. Kokonaisuus saattaa näyttää monimutkaiselta, mutta se on mietitty ja toimii. 18 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 19

11 Yhden raskaan Panther-Rosenbauer sammutusajoneuvon tankillinen kestää vain 1,5 2,5 minuuttia. JATKUVUUTTA VARMISTAMASSA Finavia on yritys, jonka tehtävä on operoida lentokenttää, ei viranomainen. Pelastuspäällikkö Marko Haapanen Helsinki-Vantaan Pelas tuspalvelusta kertoo, että käytännön työssä joudutaan koko ajan ottamaan huomioon kentän toiminnan jatkuminen ja kansainväliset turvallisuusmääräykset. Samalla kun ryhmitämme valmiutta nostettaessa kalustoa yhden kiitotien lähistölle, meidän on otettava huomioon, että aseman kahdella muulla kiitotiellä säilyy vaatimusten mukainen valmius. Ja jos se ei ole mahdol lista, lennonjohdon on rajoitettava liikennettä tai suljettava kenttä kokonaan. Helsinki-Vantaan lentoasema-alue terminaaleineen ja toimistoineen on myös ihmisen työpaikka-alue, jonka kautta kulkee 15 miljoonaa Suomen 19 miljoonasta vuotuisesta lentomatkustajasta, sekä valtaosa lentorahdista. Vieressä sijaitsevat Pakkalan ja Vantaanportin työpaikat ja kauppakeskukset. Turvallisuuden ja toiminnan jatkuvuuden varmistamisen ohella keskeinen tehtävämme on muutenkin sujuvoittaa lentoaseman toimintaa. Meillä on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja HUS:n kanssa erittäin hyvä yhteistyö ja sopimukset, joiden mukaisesti huolehdimme päivittäisestä turvallisuudesta koko lentoaseman alueella, Haapanen selittää. Tunnemme paikat ja lentoaseman toiminnan ja osaamme toimia lentoliikenteen pelastusalueiden ehdoilla. Hoidamme vuosittain noin tehtävää, joihin myös valmiuden nostot sisältyvät. Loput ovat pelastustoimen tyypillisiä tehtäviä, kuten automaattisia palohälytyksiä, hissihälytyksiä, liikenneonnettomuuksia sekä ensihoito tehtäviä: sairauskohtauksia, työtapaturmia ja kaatumisia, sekä lentokunnon varmistuksia. Tarvittaessa konsultoimme FinnHEMS:in lääkäriä. JÄREÄÄ SAMMUTUSTEHOA Pelastuspalvelun kolme tukikohtaa sijaitsevat lentoaseman pelastusalueiden mukaisesti niin, että hälytysajoneuvoilla on korkeintaan kolmen minuutin ajomatka kaikkialle, missä lentokoneita on. Pelastuspalvelun yhteensä 41 työntekijän käytössä on kuusi Itävallassa amerikkalaiselle alustalle varustettua raskasta Panther-Rosenbauer-sammutusajoneuvoa, jotka on sijoitettu pelastusasemille pareittain. Ajoneuvojen painopiste on niin matalalla, että niillä voidaan ajaa kaasu pohjassa kohteeseen hyvinkin jyrkissä kaarteissa. Niiden vaahtotykit pystyvät puskemaan palavaan kohteeseen sammutusvaahtoa 70 metrin etäisyydeltä ja jopa viiden kuutiometrin minuuttinopeudella. Ajoneuvoja on kahta kokoa: kevyemmän säiliöt vetävät 8,5 kuutiota vettä ja raskaamman 12,5 kuutiota. Yhden auton tankillinen kestää siten vain 1,5 2,5 minuuttia. Tositilanteessa kuusi autoa tulisi palavan koneen luo pareittain parin minuutin väliajoin, jolloin niistä saadaan vastaavasti pitempi yhtäjaksoinen sammutusvuo, Haapanen selittää. Esimerkiksi Lufthansan tapauksessa toukokuun alussa sijoitimme neljä ajoneuvoista varalle niin, että ne olivat lähellä kiitorataa, johon kentälle palaava kone laskeutui, mutta silti vaatimusten mukaisella etäisyydellä omilta kiitoteiltään. OMA TETRA-VERKKO Helsinki-Vantaan sisäisessä viestinnässä on vastikään otettu käyttöön oma tetra-radioverkko, jota käytetään kenttäalueen päivittäisten toimintojen pyörittämiseen. Verkon nimi EFHK on samalla lentoaseman kansainvälinen tunnus. Meillä on poikkeustilanteisiin erillinen ohje, jolla koko organisaatio saadaan järjestettyä linjaorganisaatioksi, jolla pyritään minimoimaan poikkeustilanteen vaikutukset kentän toimintaan. Verkkoa parametroidaan ja jalkautetaan käyttöön parhaillaan, ja kaiken pitäisi olla kunnossa kesään mennessä, Haapanen kertoo. Hankinnan merkittävin syy oli arjen operatiivisen toiminnan sujuvoittaminen ja mahdollisuus käyttää sitä myös kriisiorganisaation tukena. GSM-verkot tukkeutuvat kriisitilanteissa, eivätkä IP-pohjaiset ratkaisut toimi häiriöttä.1 LOPPUKÄYTTÄJIEN EHDOILLA Kolme vuotta sitten käynnistynyt suuri puheryhmäuudistus alkaa olla valmis ja jalkautettu. JUSSI AUKIA âkalle TALONEN Sisäasiainministeriön Pelastusosasto asetti ten välisen viestiliikenteen ja virve-puheryhmäkäytäntöjen kehittämisen työryhmän eli nan ja viranomaisten yhteistoiminnassa käytettävien puheryhmien muutostarpeita sekä suunnittelemaan tarvittavat muutokset, niiden toimeenpanon ja näiden puheryhmien käyttöohjeistuksen. ja sen ehdottamat toimenpiteet käynnistettiin. Sen seurauksena päivitettiin kaikki päätelaitteet kevää- käyttäjäryhmän puheenjohtajana toimiva Matti Sivula kertoo, että päivitettäviä laitteita oli yhteensä yli niin, että viranomaistoiminta ei häiriintynyt. Yhden laitteen päivitys vie noin kymmenen minuuttia, joten yhteenlaskettu työtuntimäärä oli melkoinen. oli silti se isompi asia, jota voisi verrata vaunujen vaihtoon liikkuvassa junassa. En ole kuullut isompia valituksia, mikä on päivityksestä käytännössä vastanneiden toimijoiden ja alueellisten yksiköiden hyvän yhteistyön tulosta. Päivityksen ohella organisaatiot päivittivät itse omat sisäiset viestintämallinsa ja viestiohjeensa. distuksen onnistumista, mikä on luonteva ratkaisu, sillä ryhmään on koottu paras teknis-operatiivinen tietämys. >> 20 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 21

12 KÄYTTÄJIEN OHJEISTUS JA SOVITTUJEN OHJEIDEN NOUDATTAMINEN ON ERITTÄIN TÄRKEÄÄ JÄRJESTELMÄN TOIMIVUUDELLE. KYMMENEN VUODEN UUDISTUSTARPEET Hankkeen taustalla oli valtakunnallinen hätäkeskusuudistus sekä muut viranomaisorganisaatioissa virven kymmenen ensimmäisen toimintavuoden aikana tapahtuneet muutokset. Nyt tehtiin ensimmäinen kattava päivitys virven käyttöönoton jälkeen. viranomaisen muutkin uudistustarpeet. Aikaisempi puheryhmäarkkitehtuuri oli peräisin 2000-luvun alusta, minkä jälkeen monet organisaatiot ovat fuusioituneet ja Puhekäytön lisäksi virven käyttäjät voivat lähettää ja vastaanottaa lyhyt sanomia tilatietoja, statuksia ja tekstiviestejä joko yksittäiselle käyttäjälle tai käyttäjäryhmälle. Pelastustoimella on valtakunnal - lisesti määritellyt lyhytsanomat. Järjestel - mässä on esiohjelmoituja tilatietoja ja statuksia, joiden käytöllä voidaan vähentää puheviestinnän tarvetta. kasvaneet, ja esimerkiksi läänit olivat tässä välissä hävinneet. ten yhteistoimintaan käytettävien puheryhmien uudistaminen. Kansallisen tetraverkon kehittämistä alusta asti eri tehtävissä seurannut Sivula muistuttaa, että eri käyttäjäorganisaatiot ovat olleet verkon suunnittelussa alusta asti mukana, mikä on ollut kansainvälisesti harvinaista. Myös uudistus toteutettiin yhdessä. minnan välineeksi. Monissa muissa maissa tetra-verkko on tehty ensin poliisille, ja vasta sitten on alettu miettiä, otettaisiinko esimerkiksi ambulanssit mukaan verkkoa käyttämään. MAAKUNTA-AJATTELUUN - kiksi poliisin ja pelastuksen tai poliisin ja sairaankuljetuksen yhteistoimintapuheryhmiä. Myös olemassa olevien ryhmien maantieteellisiä alueita tarkasteltiin uudelleen, erityisesti hätäkeskusten käyttämien puheryhmien osalta. Hätäkeskuksen toimialueet ovat kasvaneet ja kasvavat rajusti keskusten määrän pudotessa viidestätoista kuuteen. haaste oli, että eri viranomaisten toimintaalueet poikkeavat toisistaan, minkä vuoksi eri sektorien toimijoiden aluerajat menevät tusten mahdolliset vaikutukset toimialueisiin ovat vielä avoimina, Sivula kertoo. kinlaista luonnonvakiota, katsoen myös perinteisiä maakuntia, jotka ovat luonnostaan kaikkien toimijoiden tuntemia. Puheryhmien maantieteellisten toimialueiden laajeneminen aiheutti eniten etukäteiskritiikkiä. Kentällä pelättiin, että puheryhmistä tulee liian ruuhkaisia, ja viranomaiset joutuvat kuuntelemaan itselleen turhaa viestiliikennettä. Vaikka yhteistoimintapuheryhmien lukumäärä puolittui uudistuksessa, pelättyä ruuhkautumista ei ainakaan puheryhmien liikenneraporttien perusteella ole ilmennyt. kasti. Halusimme selkiyttää järjestelmää niin, että siihen ei jäisi liian pieniä puheryhmiä. TOIMINTAMALLIN JALKAUTTAMINEN Alueiden kasvun ohella toinen suuri muutos oli valtakunnallisesti yhtenäisen toimintamallin käyttöönotto. Sivula muistuttaa, että pyrkimys valtakunnallisesti yhdenmukaisiin käytäntöihin toimialan sisällä sekä yhteydenpidossa hätäkeskusten ja yhteistoimintaosapuolten kanssa oli yksi uudistuksen tavoitteista. nallinen järjestelmä, jossa kaikki noudattavat samoja viestinnän periaatteita, Sivula pohtii. tenkin vain virven muutoksiin. Muuhun operatiiviseen toimintaan kohdistuvat muutokset on jalkautettu organisaatioiden itsensä toimesta. viranomaiset kuuntelevat hätäkeskusalueittain Kutsu-puheryhmää. lisiä ryhmiä ei päivystetä, vaan niitä käytetään kulloisenkin tehtävänannon ja etukäteen sovittujen käytäntöjen mukaan. Radioteitse ladattavia dynaamisia puheryhmiä käytetään vain poikkeustapauksissa. Kaikki tehtävänmukaiset asiat hoituvat ennalta määritellyissä puheryhmissä. taviestitystä koskevaan ohjeistukseen valmistui helmikuussa. Se sisälsi lähinnä pieniä säätöjä. jeiden noudattaminen on erittäin tärkeää järjestelmän toimivuudelle. Esimerkiksi Kutsu-ryhmälle ei pitäisi jäädä puhumaan, vaikka viestittävä asia olisi miten lyhyt hyvänsä, sillä sadat henkilöt joutuvat silloin kuuntelemaan itselleen turhaa viestintää. Siellä pitäisi ainoastaan sopia, missä ryhmässä keskustelua jatketaan. ALUSTA ALKAEN HYVÄ Sivula on toiminut tetra-verkkojen parissa aikaisemmin kaikilla toimijoilla oli omat radioverkkonsa ja pienillä paikkakunnilla oli yleensä yksi kanava, jolla toimitettiin kaikki asiat. aikaa, jolloin käyttäjien piti jatkuvasti vaihtaa radiokanavaa liikkuessaan alueillaan, sillä viestiverkkojen alueellinen kattavuus oli yleensä pienempi kuin operatiivinen tarve olisi edellyttänyt, Sivula muistelee. tarvittiin, ja toiminta-aluetta saattoi määrittää operatiivisen tarpeen mukaiseksi. Sen lisäksi oli vain määriteltävä, ketkä saattoivat käyttää kutakin kanavaa. Virve ei muuttanut operatiivista toimintaa, mutta teki sen helpommaksi. ta viestijärjestelmää koko hätäkeskusjärjestelmä ja -uudistus eivät olisi olleet mahdollisia. Puheryhmäarkkitehtuuriin liittyviä kysymyksiä Sivula päätyi pohtimaan koa. Hän veti Helsingin poliisilaitokselle ja pääkaupunkiseudulle toteutettua radioverkkohanketta. - Helsingin poliisilaitokselle, jonka silloisen hälytyskeskuksen henkilökunta osallistui tiiviisti suunnitteluun. Puheryhmämallin isänä voidaan pitää hälytyskeskuksen la kertoo. hentää kahden henkilön välisten yh teyksien tarvetta. Vaikka matkapuhelimia käytetään joustavasti oheisvälineenä, virve on onnistuttu pitämään operatiivisen kenttäjohtamisen ja -viestinnän välineenä.1 Pysyvät toimielimet, virve-yhteistyöryhmä ja pääkäyttäjäryhmä, ovat olleet suuri etu toimivan kokonaisuuden aikaansaamisessa. Matti Sivula muistuttaa, että nämä ryhmät toimivat operaattorin ja loppukäyttäjien välissä ilman juridista mandaattia. 22 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 23

13 OPPIA SHOKISTA Joustavuus, luottamus ja yhteistoimintakyky ovat Suomen valtteja yhä epävarmemmassa maailmassa. VIRVE AIROLA ÁLEHTIKUVA maksetut korvaukset, vaan sen tajuaminen, että sähköverkko on rakennettava niin, ettei se ole yhtä herkkä tuleville, lisääntyville myrskyille. Näin sanoo Leena Ilmola, Kansainvälisen sovelletun systeeminanalyysin kia eli odottamatonta rajua muutosta pitäisikin kyetä käyttämään uudistumisen käynnistäjänä. EPÄVARMUUDESTA VAHVUUDEKSI IIASAn tutkimus 7 Shocks in Finland kartoitti Suomen selviytymismahdollisuuksia. rimmäisiä pienen todennäköisyyden ja suuren vaikutuksen shokkeja, Ilmola kertoo. Shokkien avulla pyritään hahmottamaan, millaisia päätöksiä kannattaisi tehdä, jotta pystyttäisiin toimiaan järkevästi ympäristössä, jota ei voi ennakoida. Ja että tehtävät investoinnit olisivat toimivia. vää epävarmuutta venytettiin ääripäihinsä: mitä tapahtuu, jos energian tuotantokustannus laskee 90 prosenttia tai jos vastaavasti raakaöljy maksaa 400 dollaria barrelilta tämänhetkisen sadan dollarin sijaan. Seitsemän erilaisen shokkiskenaarion avulla optimoimme ja etsimme tehokkainta mahdollista toimenpideyhdistelmää. Haimme ratkaisuja, jotka luovat menestystä ja auttavat Suomen kansantaloutta menestymään. Jokaiseen ääritilanteeseen haettiin menestysstrategia, ja sen jälkeen katsottiin, mistä elementeistä on hyötyä kaikissa tilanteissa. Resilienssin eli joustavuuden rakentaminen nousi selkeästi esiin. Joustavuus koostuu useista elementeistä. Ensimmäinen on mukautuminen. Pystymme mukautumaan muuttuvaan toimintaympäristöön tarvitaan ketteryyttä, jotta toimintaympäristön muutoksia pystytään hyödyntämään ja rakentamaan kasvua. Kolmas elementti on opiksi ottaminen. Shokista pitää oppia sen sijaan että yritettäisiin kynsin hampain palata vanhaan. Sitä vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole. Jos kännykät eivät mene kaupaksi ja paperista on liikatuotantoa, meillä pitää olla takataskussa jotain muuta. On turha yrittää rakentaa peliteollisuudesta uutta Nokiaa, koska suuruuden myötä menetetään ketteryys. Jotkut alat hyötyvät muutoksista, toisia se kaataa tai ainakin vahingoittaa. LUOTTAMUS ON VOIMAVARA Ilmola myöntää, että vähäisten resurssien muutamaan osaamisalueeseen. Mutta kun ei tiedetä, mitä toimintaympäristössä tapahtuu, keskittämällä otetaan hirveitä riskejä. Millaisia vahvuuksia Suomella sitten oikeasti on? emme ole osanneet hyödyntää ehkä siksi että niitä on tarvittu lähinnä kriisitilanteissa, Ilmola vastaa. yhteiskunta. Se antaa hyvät valmiudet toimia epävarmuustilanteessa. Ihmisten ja organisaatioiden toimintakyky säilyy, kun voimme luottaa siihen, että jokainen hoitaa hommansa. vointiyhteiskunta. Se tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden selvitä ja tulla toimeen silloinkin, kun juuri hänen osaamistaan tai työkapasiteettiaan ei tarvita. Yritysjohtajat kritisoivat, osin aiheellisestikin, julkisen sektorin kokoa ja sitä, ettei ihmisten kannata tehdä töitä. Mutta jos olisi haettava mitä tahansa töitä pärjätäkseen, eivät yritysjohtajien pikakuurina käyttämät lomautukset olisi mahdollisia. Ammattitaitoinen reservi muuttaisi työn perään eikä olisi odottamassa, milloin pyydetään takaisin. Leena Ilmolan näkemys on, että jos pystymme ylläpitämään nykyisenkaltaisen nykyisenlaista ei pystytä hyvinvointiyhteiskunnan, se antaa meille lisämahdollisuuksia selvitä kokonaisena kansakuntana ilman suuria luokkaristiriitoja. santaloudelle, etenkin kasvulle ja viennille, ehdoton resurssi. Sitä ei ole juuri ajateltu tällä tavalla eikä se kohtalaisen vakaassa toimintaympäristössä tule ehkä näkyviinkään. Mutta silloin, kun mikään ei enää pysy paikallaan, tällaisilla tekijöillä on yhä suurempi merkitys. Haastetta ei toki puutu. Jos toimintaa optimoidaan ja ratkaisuja tehdään yksiköittäin ja alueittain sen sijaan, että katsottaisiin kokonaisuutta, sahataan omaa oksaa. 7 shocks and Finland Projekti perustui IIASAssa kehitettyyn 7 shokin menetelmään. Suomen kansantalouden stressitestillä etsittiin toimenpiteitä ja ominaisuuksia, joiden avulla sen on mahdollista selviytyä. Hankkeeseen osallistui kuusi ministeriötä, Sitra, Tekes, Huoltovarmuuskeskus, Teollisuuden Voima, Fortum ja Tieto. IIASA, Kansainvälisen sovelletun systeemianalyysin instituutti on Itävallassa sijaitseva monitieteinen, useiden valtioiden rahoittama tutkimuslaitos, jonka suomalainen jäsen on Suomen Akatemia. IIASA edistää tieteen ja tieteentekijöiden avulla myös valtioiden välistä vuoropuhelua. 7 Shocks and Finland raportti: Vahva yhteistoiminta viranomaisten välillä sekä kolmikantayhteistyö yritysten, julkisen sektorin ja esimerkiksi tutkimuslaitosten välillä vahvistavat sekä Suomen kilpailukykyä että kykyä sopeutua muutoksiin ja epävarmuustekijöihin, sanoo Leena Ilmola. 24 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 25

14 TURVALLISUUSVERKOSTA LAKI Hallituksen esitys julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annettiin verkko-operointi siirtyy Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskukselta VIRVE AIROLA ÁKAI WIDELL TUVE HE-lakiluonnoksen keskeiset ehdotukset julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta. Palvelutuotanto (tuottajat + tuottajien tehtävät) Turvallisuusverkkotoiminta - verkko- ja infrastruktuuripalvelut - tieto- ja viestintätekniset palvelut - integraatiopalvelut - yleishallinnollinen ohjaus - omistajaohjaus - strateginen ohjaus - asiakasohjaus Käyttövelvoite ja muu käyttö Ohjaus ja valvonta - käyttövelvoite - käyttövelvoitteen kohteet - muu käyttö - laitteiden ja järjestelmien sijoittamisvelvollisuus LAKI JULKISEN HALLINNON TURVALLISUUSVERKKOTOIMINNASTA Hallituksen esitys laiksi turvallisuusverkkotoiminnasta annettiin eduskunnalle lisätalousarvioesityksen yhteydessä Lakiesityksessä säädetään mm. turvallisuusverkon palvelujen käytöstä, palvelutoiminnasta ja turvallisuusverkkotoiminnan ohjauksesta. Liikkeenluovutuksen tavoitepäivämäärä on Laki antaa edellytykset sille, että henkilöstön ja toimintojen siirrot voidaan tehdä siirtymäajan kuluessa vuoden 2014 loppuun mennessä. verkko Oy:llä on oltava riittävä vastaanottokyky, ja Puolustusvoimilla on oltava siirto on toki saattaen vaihdettava, valottaa Olli Peltonen Synnytystuskia varmasti on. Integraatioita tapahtuu paljon ja uusia toimintamalleja tehdään, joten haastetta riittää. Sisäasiainhallinnon uudet tietojärjestelmät, kuten ERICA (hätäkeskustieto- - ten entistäkin parempi yhteistoiminta on mahdollista. TOIMINTAVARMAT VERKOT KUNTAYHTEISTYÖHÖN lyttää ERICA-kehityksen toteuttamista. tosta. Kun esimerkiksi poliisin organisaatiouudistuksessa liikkuvan poliisin esikunnat lakkautetaan, liikkuvien yksiköiden johtamisessa käytettävien järjestelmien TUVE-hanketoimistolaiset, ylh. vas. lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara, erityisasiantuntija Katja Multanen, hankepäällikkö Olli Peltonen, erityis - asiantuntija Minna Rauhansalo ja assistentti Saara Kilponen, istumassa tekninen päällikkö Aarne Hummelholm ja vaatimuspäällikkö Iiro Henttinen. mintavarmalle runkoverkolle tulee suurempia vaatimuksia ja siihen nojataan enemmän, Peltonen linjaa. tus, ensihoito ja sosiaali- ja terveysviran- käyttäjinä yhteiseen palveluympäristöön, yhteistyö toimii kaikissa tilanteissa. Viranomaisyhteistyö turvallisuusviranomaisten ja Puolustusvoimien välillä toimii entis- tekninen päällikkö Aarne Hummelholm. Keskeinen asia on palvelutaso. Pelastuksen puolella halutaan kuntayhteistyöhön toimintavarmat verkot ja palvelut. sien poikkeuksellisten myrskyjen yhteydessä, Hummelholm täsmentää. Keskeinen haaste on toimintamallin suu- hoissa palveluissa ja niiden aiheuttamissa minen lisää paineita käyttökustannuksiin. kennettava uudet järjestelmät niin, että ne istuvat turvallisuusverkkoalustaan ja sen arkkitehtuuriin. Samalla pitää muuttaa toimintatapoja. 500 LÄHIVERKKOA UUSITAAN Hyödyt saadaan selkeästi esiin vasta sitten, kun toimivat palvelut ovat käytössä. Hankkeen tuomien hyötyjen tunnistaminen ja toteutuminen on vasta alka- tään, mistä tässä on kysymys, mutta toimintamalli ulottuu paljon ict-toimintaa laajemmalle, Peltonen sanoo. Infrastruktuurissa muutos on valtava. Laitetilojen ja kaapeliyhteyksien rakentamisen lisäksi noin 500 lähiverkkoa uusitaan laitteineen päivineen. Loppukäyttäjä ei välttämättä huomaa muutosta muuten kuin toimintavarmempina palveluina, Hummelholm konkretisoi. dollisuus: toimiminen samassa verkossa nopeuttaa reagointia ja pelastustoimenpiteitä, vapauttaa resursseja jälkityöstä ja mahdollistaa oikea-aikaiset päätökset. Monessa käytännön tapauksessa on tullut esiin, että kun käytetään kynää, paperia ja puhetta, tapahtumat ja toimeksiannot eivät rekisteröidy mihinkään, toiminta on hidasta ja väärinymmärrysten riski kasvaa. Jälkiraportointiin menee valtavasti aikaa. Yhteisten tietojärjestelmien myötä kaikki viranomaisliikenne tallennetaan, joten toimintoketjut ja tapahtumien jälkitarkastelu täsmentyy ja työtä säästyy, Hummelholm kertoo. velut ovat kaikille yhdenmukaisia, vaikka paikalliset käytännöt ja rakenteet vaihtelevat paljon. Valtiovarainministeriö ohjaa jatkossa korkeaa varautumista edellyttävien suusverkko Oy:ssä sekä tulevassa toimi- lukeskuksessa. 26 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 27

15 AJANKOHTAISTA > VIRANOMAISRADIOVERKOT EUROOPASSA lähtien. Maailman ensimmäinen digitaalinen tetra-verkko HelenNet rakennettiin Suomeen Helsingin Energialle 90-luvun puolivälissä, ja vuosituhannen vaihteessa rakennettiin maailman ensimmäinen valtakunnallinen tetra-verkko virve. Molempien teknologiaksi valittiin tetra, josta on tullut maailmanlaajuinen menestys. Cassidianilta saatujen tietojen mukaan tetra- 50:n tukiaseman verkkoja on noin 90. Euroopassa uusimmat maanlaajuiset verkot valmistuvat lähivuosina Saksaan ja Norjaan. ven verkkoelementit että päätelaitteet kehittyvät ja työtä virven häiriöttömyyden eteen voidaan jatkaa. VIRANOMAISVERKKOJEN TEKNOLOGIAT EUROOPAN VALTAKUNNALLISISSA VERKOISSA HYVIEN YHTEYKSIEN JA KATTAVIEN VARMENNUSJÄRJESTELMIEN KONESALEJA Leijonaverkot Oy omistaa ja hallinnoi yhteiskunnan elintärkeitä tieto- ja viestijärjestelmätiloja. sijaitsevaa suojatilaa. Aiemmin tilat ovat toimi- telmien kehittymisen myötä tilaa on vapautunut ja sitä voidaan hyödyntää myös konesalikäytössä. Suojatilat täyttävät viranomaisten korkeimmat turvallisuusvaatimukset. Suojatilat sijaitsevat suurissa kaupungeissa maamme televerkon solmupisteissä ja tarjoavat täten hyvät yhteydet. Lisäksi tiloissa on olemassa kattavat varmennusjärjestelmät. Leijonaverkot vuokraa konesaleja sellaisille valtion osoittamille toimijoille, joille on uskottu yhteiskunnan toimintojen tai turvallisuuden kannalta merkityksellisiä tehtäviä ja joiden toiminta vaatii näin ollen erityistä turvallisuutta konesalien osalta. Saleja vuokrataan niin ikään Erillisverkkoihin perustetulle Palveluoperaattoritoimijalle, jonka asiakkaina ovat kaikki julkisen sektorin turva-alan toimijat. Tetra-verkko operatiivisessa käytössä tai rakennusvaiheessa (Belgia, Bulgaria, Englanti, Hollanti, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Liettua, Makedonia, Portugali, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska, Unkari ja Viro) Tetrapol-verkot (Espanja, Ranska, Romania, Slovakia, Sveitsi ja Tšekki) Teknologiaa ei ole vielä valittu, verkkoprojekti on suunnitteluvaiheessa. (Latvia, Puola ja Turkki) THINKSTOCK IN MEMORIAM MARKKU ÖSTERMAN Suomen Erillisverkot Oy:n perustaja ja ensimmäinen toimitusjohtaja, insinööri Markku Österman menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen Markku Österman tunnettiin kokeneena yhtiön ja tehtaanjohtajana sekä Suomessa että kansainvälisesti. Vahvan johtaja kokemuksen hän oli hankkinut Nokia Kaapelin palveluksessa sekä 1990-luvun alusta lähtien Telecom Finlandin Tele-Engineering rakentamisyksikön yhtenä perustajajohtajana, vastuualueenaan tuotanto luvun lopussa Österman kutsuttiin perustamaan silloiseen Soneraan viranomaisverkkoihin keskittyvää uutta tytäryhtiötä Suomen Erillisverkot Oy:tä. Erillisverkoissa hän toimi toimitusjohtajana vuodesta 1999 vuoden 2005 loppuun, ja hänen aikanaan Suomeen raken nettiin maailman ensimmäinen maanlaajuinen tetra-teknologiaan perustuva viranomaisradioverkko virve. Östermanin toimitusjohtajakaudella Suomen Erillisverkot Oy siirtyi Soneran omistuksesta valtion kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Markku Österman oli toiminnassaan hyvin ihmisläheinen ja keskusteli kaikkien henkilökuntaan kuuluvien kanssa myös muista kuin työasioista. Esimiehenä hän tuki alaistensa työtä antaen heidän tehdä vastuualueensa linjaukset ja valita toteutustavat. Alaiset kokivat toimintaansa kohdistuvan vahvaa luottamusta. Markku Österman oli syn tynyt Häntä jäivät kaipaamaan vaimo ja kolme aikuista poikaa perheineen. OHJEET VIESTINNÄSTÄ POIKKEUSOLOISSA Valtioneuvoston kanslia julkaisi ohjeet valtionhallinnon viestinnästä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Uudessa ohjeessa korostetaan varautumisen, johtamisen ja viestinnän tiivistä kokonaisuutta ja toimivaa tiedonkulkua. Ohjeen perustana ovat yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvatut uhkamallit, joihin myös viestinnässä on varauduttava. Luotettava, tehokas ja oikea-aikainen viestintä on erottamaton osa häiriötilanteiden hallintaa. Ohje korvaa vuonna 2007 annetun ohjeen, ja se on voimassa toistaiseksi. 28 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 29

16 SVENSK RESUMÉ > Ökningen av gränstrafiken förändrar verksamhetssätten - infrastruktur. - rar vid horisonten ger ett ökat tryck, säger gränsbevakningsavdelningens chef överstelöjtnant Jaakko Ritola. Vi har försökt att hitta den bästa möjliga verksamhetsmodellen för utveckling del tar vi i bruk den i övriga världen van- Förändringarna och utbyggnaderna i Imatra, Nuijamaa och Vaalimaa, där det - - dubbla jämfört med den nuvarande. Samarbetet med Ryssland är en nyc- för arbetsgruppen för utredandet av gräns- - - fungerande förbindelser över gränsen, samma bord, säger Ritola. var man efter en smidigare gränskontroll genom automatisering. Användningen av automater begränsas tills vidare av att de gare samt schweiziska medborgare, men de tilltalas och passet stämplas. Flygplatsens räddningsberedskap - jekten för Mellersta Nylands Räddnings- Arbetsfördelningen är tydlig om en ner för allt och ett koncist regelverk, och olika typer av händelser övas regelbundet. efter utförs räddningen av människorna av Räddningsverket som transporterar - Jourhavande brandmästaren koordinerar Ledningscentralen som inrättas i Räddningsverkets lokaler leds av jourhavande räddningschefen, som organiserar nödvändiga stödfunktioner. Polisen spärrar - som mottagning av anhöriga och information till dem. - hand om den totala resursfördelningen, Lärdom av chocken Flexibilitet, förtroende och samarbets- osäkrare värld. gen är inte de utbetalda ersättningarna, att det inte är lika känsligt för kommande Leena Ilmola, forskare vid IIASA, Internationella institutet för tilllämpad systemanalys. Man borde ju kunna använda en yttre chock, dvs. en oväntad en förnyelse. - - Jyrki Landstedt. I praktiken innebär det att avtalsbrand- i erforderlig omfattning. - gifter samtidigt och manskapet börjar tryta, IIASA:s forskning 7 Shocks in Finland kartlade Finlands möjligheter att klara sig. Med hjälp av sju olika chockscena- - sökte efter lösningar som skapar fram- nomi att lyckas. Vikten av att bygga upp resiliens, dvs. - enkelt inte. Datorsalar för goda förbindelser och heltäckande kontrollsystem Leijonaverkot Oy äger och förvaltar samhällets lokaler för livsviktiga dataoch kommunikationssystem. Bolaget innehar skyddslokaler på 18 olika platser runtom i Finland. Tidigare har lokalerna huvudsakligen använts som kommunikationsstationer. I takt med telesystemens utveckling har utrymme frigjorts och detta utrymme kan också användas till datorsalar. Skyddslokalerna uppfyller myndigheternas högst ställda krav på säkerhet. Skyddslokalerna är belägna i stora städer, vid knutpunkter för telenätet i vårt land, och erbjuder således goda förbindelser. Dessutom finns det omfattande kontrollsystem i lokalerna. Leijonaverkot hyr ut datorhallar till sådana av staten utsedda aktörer som har anförtrotts med avseende på samhällets funktioner eller ur säkerhetssynpunkt betydelsefulla uppgifter, och vars verksamhet således kräver särskild säkerhet när det gäller datorsalar. Salarna hyrs ut till en serviceoperatör som ursprungligen grundades inom Erillisverkot, och vars kunder består av alla aktörer inom säkerhetsområdet för den offentliga sektorn. Översvämningscentral startas 2014 Finlands miljöcentral och Meteorologiska institutet grundar en gemensam Översvämningscentral. Centralen kommer att svara för översvämningsprognoser och översvämningsvarningar samt upprätthålla en riksomfattande översvämningssituationsbild i samarbete med NTM-centralerna och räddningsmyndigheterna. Centralen som observerar och prognostiserar regn, vattennivåer och flöden samt förändringar i dessa påbörjar sin verksamhet i början av år VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 31

17 SANASTOA EES EU:n Älykkäät rajat -hankkeen asetusehdotus rajanylitysjärjestelmästä EFHK Helsinki-Vantaan lentoaseman oma tetra-verkko ja aseman kansainvälinen tunnus ERICA Hätäkeskustietojärjestelmä KEJO Kenttäjohtamisjärjestelmä, joka tuo samat palvelut kaikkien hälytysluontoista työtä tekevien viranomaisten käyttöön. JOKE Pelastustoimen johtokeskus KRIVAT Huoltovarmuuskriittisten viranomais- ja elinkeinoelämän toimijoiden hanke kriittisen infrastruktuurin varautumisjärjestelmää varten MOVI-ryhmä Moniviranomaistehtävän yhteistoimintaviestityksen puheryhmä Nuija-hanke Tullin ja Rajavartiolaitoksen toi minnan yhteen soveltaminen rajanylityspaikoilla PEKE Pelastustoimen kenttäjohtojärjestelmä, joka on yhteis - käyttöinen Poliisin POKEjärjestelmän kanssa. PETO Pelastustoimi POKE Poliisin kenttäjohtojärjestelmä, joka on yhteiskäyttöinen Pelastustoimen PEKE-järjestel - män kanssa. PTR-rajatar kas - tustyöryhmä Poliisi-Tulli-Raja-yhteistyön kehittämisen työryhmä RTP EU:n Älykkäät rajat -hankkeen asetusehdotus rekisteröityjen matkustajien ohjelmasta STUK Säteilyturvakeskus STUVE Suomen Turvallisuusverkko Oy, var mis taa valtion johdon ja yhteis - kun nan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten sekä mui den toi mijoiden yhteis toimin - taa ja viestin tää koko Suomen alueella. TOJE Toiminta-alueen johtoelin TUVE Hallinnon turvallisuusverkko. Valtioneuvoston ja turvallisuusviranomaisten korkean varautumisen tietoliikenneratkaisu. VIKE Viestintäkeskus, osa johtokeskusta. VIPU Hätäkeskusten ja viranomaisten välisen viestiliikenteen ja virvepuheryhmäkäytäntöjen kehittämisen työryhmä VITJA Viranomaistietojärjestelmä - projekti. Poliisin toiminnan ja tapahtumien hallintajärjestelmä.

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

Suomen Erillisverkot 10/2015

Suomen Erillisverkot 10/2015 Suomen Erillisverkot 10/2015 Yhteiskunnan turvallisuuden mestari 2 Turvaamassa yhteiskunnan kriittistä johtamista ja tietoyhteiskunnan palveluja - Suomen Erillisverkot -konsernin tehtävänä on turvata yhteiskunnan

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Pelastusharjoitus M/S Ahti ravintolalaivalta 7.6.2012

Pelastusharjoitus M/S Ahti ravintolalaivalta 7.6.2012 Pelastusharjoitus M/S Ahti ravintolalaivalta 7.6.2012 Hankeverkoston harjoitukset 2012-2013 11 harjoitusta (mm. Ahti tulipalo, hotellien evakuoinnit x 4, kanootti onnettomuus/vesipelastaminen, koskenlasku

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema VAALIMAAN RAJATARKASTUSASEMA Vaalimaan rt-aseman tehtävä Tehtävä ja

Lisätiedot

Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue

Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Hätä- ja häiriötilanteiden aikana niiden vaikutuspiiriin kuuluvat kansalaiset voivat älypuhelimien ja sosiaalisen median avulla

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Tapani -myrsky 26.12.2011 ja mitä myrskyistä on opittu

Tapani -myrsky 26.12.2011 ja mitä myrskyistä on opittu Tapani -myrsky 26.12.2011 ja mitä myrskyistä on opittu Johtaja, valmiuspäällikkö Ilkka Horelli Lounais-Suomen aluehallintovirasto LSAVI, Pelastustoimen ja varautumisen vastuualue, IH 20.11.2013 1 2 3 Lounais-Suomen

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta. Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö

Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta. Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö Viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen keskinäset riippuvuudet Raportti laadittu projektiryhmässä, jonka jäsenet olivat sähköyhtiöistä

Lisätiedot

Turvallisuustietolaatikko verkossa

Turvallisuustietolaatikko verkossa Turvallisuustietolaatikko verkossa TURVALLISEMPI HUOMINEN Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun Seminaari Hyvinkäällä 22.-23.1.2013 Jarno Kivistö paloinsinööri Taustaa hankkeelle Sisäasiainministeriö

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA Veli-Matti Sääskilahti 8.5.2014 Lento-onnettomuuksia Suomessa Comp Air 8, Jämijärvi 2014-8 menehtynyttä, 3 loukkaantunutta Copterline

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

TIVA. Pertti Virtanen Myyntijohtaja

TIVA. Pertti Virtanen Myyntijohtaja TIVA Pertti Virtanen Myyntijohtaja Suomen Erillisverkot Oy on valtion 100 % omistama teleoperaattori - Sisäasiainministeriön omistajaohjaus - N. 65 henkilöä ja liikevaihto n. 21 m - Turvallisuusverkkojen

Lisätiedot

Lufthansa Private Jet

Lufthansa Private Jet Lufthansa 2006 enemmän vaihtoehtoja 1 Lufthansalta yksityiskoneet tarpeen mukaan 2 Lufthansan räätälöidyt liikelennot; Mobility a la Carte 3 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja on Lufthansa huipputuote, joka

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1246/2014 Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila HÄTÄKESKUS Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila Suomessa pelastustoimen ja sairaankuljetuksen tehtäviä välittävät hätäkeskukset ovat tähän asti kuuluneet pelastustoimen organisaatioon ja nämä hätäkeskukset

Lisätiedot

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014 Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta Varautumisseminaari 19.3.2014 Taustaa Väestönsuojelujaoston johtokunnan seminaari 14. 15.1.2014 Kyselyt pelastuslaitoksille 13.2. 16 laitosta vastasi

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA 2013 2017 Säästöpäätös 28,0 milj. ~19 milj. palkoista ~ 9 milj. muista tnta.menoista

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

Tilannekuvien luominen arjen ja konkretian välimaastossa. Pekka Koskinen 17.9.2015

Tilannekuvien luominen arjen ja konkretian välimaastossa. Pekka Koskinen 17.9.2015 Tilannekuvien luominen arjen ja konkretian välimaastossa Pekka Koskinen 17.9.2015 ARKI JA KONKRETIA KOHTAAVAT KOHTAAVATKO TILANNEKUVAT? - MYYRMANNIN SUURONNETTOMUUS 2002 - KONGINKANKAAN LIIKENNETURMA 2004

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU. Kimmo Manni

LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU. Kimmo Manni LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU Kimmo Manni SUOMEN ERILLISVERKOT OY:N PERINTEISET TOIMINNOT - Viranomaisradioverkko VIRVEn operaattori - Yksittäisten turvallisuusviranomaisten erillisjärjestelmien

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP)

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta Lapin TIVA:n alueseminaari 24.9.2009 Rovaniemi JVP:n ohje valmius-suunnitelman

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

VUOKRAUSRATKAISUT Trukki tarpeesi mukaan

VUOKRAUSRATKAISUT Trukki tarpeesi mukaan LIIKETOIMINNAN TEHOSTA JA VUOKRAUSRATKAISUT Trukki tarpeesi mukaan www.toyota-forklifts.fi VUOKRAUSRATKAISUT Trukki tarpeesi mukaan Miksi sinun tulisi vuokrata trukkisi juuri meiltä? Vastauksen voi kiteyttää

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen Autolla ulkomaille Voimassa 1.6.2015 alkaen Liikenteessä vahinko voi yllättää huolellisenkin matkalaisen Tästä oppaasta on apua, jos joudut ulkomailla liikenneonnettomuuteen. Opas sisältää toimintaohjeita

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Airwave: Suuret tapahtumat

Airwave: Suuret tapahtumat Airwave: Suuret tapahtumat Suunniteltujen ja suunnittelemattomien tapahtumien hallinta: pelastustoiminnan valmiuksien parantaminen Euros Evans teknologiajohtaja Airwave-verkko Verkko valmistui vuonna 2005

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Suurten muutosten vuosi 2014

Suurten muutosten vuosi 2014 Vuosikatsaus 2014 Suurten muutosten vuosi 2014 Johtajan katsaus Vuosi 2014 oli HALTIKissa poikkeuksellisen suurten muutosten ja epävarmuuden vuosi. ICT-säästötoimenpiteet johtivat yhteistoimintaneuvotteluihin,

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

MERIPELASTUSOPAS SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA

MERIPELASTUSOPAS SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA MERIPELASTUSOPAS 2006 SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA Rajavartiolaitos Raja- ja merivartiokoulu PL 5 02151 Espoo Verkkoversio ja päivityssivut: www.raja.fi/meripelastusopas2006 ISBN 952-491-116-7

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Meripelastus Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Valtiovarainministeriö, 18.5.2016, VM/853/00.05.00/2016. Puolustusvoimat, 20.5.2016, AM9733. Puolustusministeriö,

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Suomen Lentopelastusseura SLPS ry

Suomen Lentopelastusseura SLPS ry Suomen Lentopelastusseura SLPS ry MIKÄ - MITÄ Suomen Lentopelastusseura SLPS ry on vuonna 2006 perustettu valtakunnallinen, viranomaisten avuksi luotu vapaaehtoislentotoiminnan kattojärjestö SLPS on yksi

Lisätiedot

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Strateginen kenttä Johdon forum Ministeriövalmistelu - läänit Yhteistoiminnallinen valmistelu Pelastusaluevalmistelu (pelastusjohtajien kokous) Palvalutasopäätökset Kuntastrategiat

Lisätiedot

Schengen-alueen laajentumisen taustaa

Schengen-alueen laajentumisen taustaa MEMO/07/618 Bryssel 20. joulukuuta 2007 Schengen-alueen laajentumisen taustaa Alankomaiden, Belgian, Luxemburgin, Ranskan ja Saksan hallitukset allekirjoittivat 14. kesäkuuta 1985 luxemburgilaisessa Schengenin

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Tuotetiedot helpottamaan hankintatoimen arkea ja kokonaishankinnat hankintatoimen tehostajana Terveys- ja talouspäivät Hämeenlinna 27.9.

Tuotetiedot helpottamaan hankintatoimen arkea ja kokonaishankinnat hankintatoimen tehostajana Terveys- ja talouspäivät Hämeenlinna 27.9. Tuotetiedot helpottamaan hankintatoimen arkea ja kokonaishankinnat hankintatoimen tehostajana Terveys- ja talouspäivät Hämeenlinna 27.9.2013 Ilari Vaalavirta, toimitusjohtaja Mediq Suomi Oy Esityksen sisältö

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Kommenttipuheenvuoro Jari Saarinen Hyvinvointipalveluyksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri LSSAVI

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa NOPEA APU TURVALLISEMPI HUOMINEN Turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää 22.-23.1.2013 Seminaari Hyvinkää 23.1.2013

Lisätiedot

TURVA 2003 -viestiliikenneharjoitus. Seppo Sisättö 30.5.2003

TURVA 2003 -viestiliikenneharjoitus. Seppo Sisättö 30.5.2003 TURVA 2003 -viestiliikenneharjoitus Seppo Sisättö 30.5.2003 Lähtökohdat Valtakunnan sähkö- ja viestiliikenne- yhteydet katkenneet Radioamatöörit hoitavat hätäliikenteen Tavoitteena radioamatööriasema joka

Lisätiedot