[ 2] TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI LENTOKENTÄN SELVÄ TYÖNJAKO TUVESTA TOTTA. d AUTOMAATIOTA d 7 SHOCKS SUOMEN VAHVUUDET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "[ 2] TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI LENTOKENTÄN SELVÄ TYÖNJAKO TUVESTA TOTTA. d AUTOMAATIOTA d 7 SHOCKS SUOMEN VAHVUUDET"

Transkriptio

1 [ 2] 2013 TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI LENTOKENTÄN SELVÄ TYÖNJAKO d AUTOMAATIOTA d 7 SHOCKS d RAJALLE SUOMEN VAHVUUDET TUVESTA TOTTA

2 BALTIC SAREX 2013 Monikansallinen Baltic Sarex 2013 järjestettiin toukokuussa Bornholmin saaren vesillä Tanskassa. Maailman suurimpaan meripelastusharjoitukseen osallistui yli 30 laivaa sekä viitisentoista lentokonetta ja helikopteria Itämeren ympärysmaista. Suomesta mukana olivat Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva Merikarhu ja meripelastus helikopteri sekä yksi vapaaehtoisten meripelastajien alus. BALTIC SAREX 9 EDITORIAL Tavoitteena häiriöttömyys Häiriöttömyys on Erillisverkkojen kaik kien liike toimintojen tavoite. Erityisesti viranomaisradioverkko virven palvelujen turvallisuutta ja häiriöttömyyttä on varmistettu kaikkiin turvallisuustilanteisiin, niin normaalikuin poikkeus oloissakin. Häiriöttömyyden eteen on tehty paljon vuosien mittaan, mutta siitä huolimatta niitä voi esiintyä. Viimeisin todella merkittävä häiriö oli hui erityisesti Lounais- ja Etelä Suomessa. Merkittävimmät tietoliikenne- ja sähkönsaannin häiriöt viestintäverkoille myös virvelle kohdentuivat Salon seudulle. - ni-myrskystä on opittu ja mitä parannuksia viimeisen vuoden aikana on tehty. Jos vastaava myrsky uusiutuisi, miten hyvin virve-verkko pärjäisi tänä päivänä? Summasin keskustelussa seuraavat toimenpiteet, jotka ovat parantaneet viestintäverkkojen ja myös virven toimintavarmuutta: Sähköyhtiöiden investoinnit sähkö verkon varmentamiseen parantavat myös virven toiminnan varmistamista myrskytilanteissa. tämän VahvaVerkko-hankkeen tavoitteena on vahvistaa sähkönjakelun toimintavarmuut- kartoitetaan tehostetun raivauksen tarpeet, lisätään maakaapelointia ja verkostoautomaatiota sekä siirretään sähkölinjoja teiden varsille sää- ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi. alussa yhteensä 2,8 miljoonaa euroa virven toiminnan varmistamiseen. Investointimääräraha jakautuu kolmeen aliohjelmaan: kiinteän MITÄ PARANNUKSIA TAPANI-MYRSKYN JÄLKEEN ON TEHTY? varavoiman parantaminen virve-tukiasemissa, ennakoivaa korjausta parantava virve-verkkoelementtien olosuhdevalvonnan kehittäminen sekä siirrettävät, sähkögeneraattorilla toimivat virve-tukiasemat, jotka käyttävät tietoliikenteeseen sateliittiyhteyttä. Investointihankkeet ovat meneillään yhteistyössä kaupallisten operaattoreiden kanssa. päivityksessä uutena asiana on standardoitu ulkoinen liitin tukiasemien laitetilojen varavoimakoneiden sähkönsyötölle. Sen ansiosta siirrettävä varavoimakone on ilman sähkömiehen apua helposti liitettävissä tukiaseman laitetilojen sähkönsyöttöön. Suomen Erillisverkot Oy on kilpailuttanut viime vuosien aikana virve-tukiasemien mastopaikat ja siirtoyhteyksiä. Yhtenä tavoitteena on vähentää riippuvuutta yhdestä toimittajasta ja hajauttaa tuki asemia useille operaattoreille. Varsinais-Suomessa noin 20 prosenttia tukiasemien mastopaikoista siirtyy toisille operaattoreille. Noin puolessa virve-tukiasemista tehdään myös muita parannustöitä. Huoltovarmuuskeskus on kehittänyt kriittis ten valvomoiden välistä tiedonvaihtoa keskinäinen yhteistoiminta- ja viestintämalli häiriö tilanteiden hallintaan valituille kohdeorganisaatioille. Näitä ovat sähköyhtiöt, tele operaattorit, virve-operaattori, sääpalvelut, urakoitsijat, ict-talot, logistiikkayh tiöt, kriittiset toimijat. ja parannustöillä virve-palvelujen häiriöttömyys paranee. Jarmo Vinkvist liiketoimintajohtaja Viranomaisradioverkko VIRVE VIRVE-lehti on Suomen Erillisverkot Oy:n julkaisema sidosryhmälehti. Päätoimittaja Mari Suokari-Pärssinen, PL 357, Espoo, vaihde , Toimitusneuvosto Erillisverkot: Mika Matturi, Mari Suokari-Pärssinen, Yrjö Pylvänäinen, Jarmo Vinkvist ja Pertti Virta nen. Alma 360: Erja Aalto, Virve Airola, Jussi-Pekka Aukia, Antti Pulkkinen ja Diana Törnroos. Toimitus Alma 360 PL 502, Helsinki vaihde Tuottaja Virve Airola, Ulkoasu Antti Pulkkinen Toimitussihteeri Erja Aalto Kuvatoimittaja Anne Vatén Repro Aste Helsinki Paino Edita Prima, 2013 Osoitelähde Suomen Erillisverkot Oy:n asiakasrekisteri. Osoitteenmuutokset ja palautteet 2 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 3

3 ï TAPAHTUU RESURSSIT YHTEISEEN HYVÄÄN Puolustusvoimat testaa järjestelmien yhteentoimivuutta. s. 10. THINKSTOCK JOHTOTIEDOT METSÄKONEEN NÄYTÖLLE Järvi-Suomen Energia Oy ja Metsä Group solmivat sopimuksen ilmajohtoreittien tiedonsiirrosta. Sopimus tuo niiden Johtotieto Oy:n kanssa pilottiyhteistyönä kehittämän toimintamallin laajempaan käyttöön Järvi-Suomen Energian jakeluverkon alueella. Kun kuljettajat saavat sähköjohdoista täsmällisen tiedon metsäkoneensa näytölle, he voivat turvallisesti ja tehokkaasti osallistua sähkölinjojen raivaamiseen. Suomessa ainutlaatuisen yhteistyön ansiosta työn tuottavuus ja turvallisuus paranevat ja kustannukset laskevat. STUKILTA UUDET VALMIUSOHJEET Sisäasiainministeriö hyväksyi otettavaksi käyttöön säteilyturvakeskus STUKin laatimat ohjeet suojelutoimista säteilyvaaratilanteen varhaisja jälkivaiheessa. Ohjeissa on muun muassa suojelutoimet väestön suojelemiseksi, elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden sekä tuotannon suojaamiseksi, tilanteen hoitoon osallistuvien työntekijöiden suojelemiseksi sekä toimet elinympäristön puhdistukseen ja radioaktiivisia aineita sisältävän jätteen käsittelyyn. d 6 RAJALIIKENNE KASVAA Rajavartiolaitos kehittää toimintaa, yhteistyötä ja automaatiota. Painetta lisäävät kasvava rajaliikenne ja mahdollinen EU-Venäjä-viisumivapaus. d 14 HELSINKI-VANTAA Lentoaseman pelastusvalmiutta nostetaan noin 30 kertaa vuodessa. Ilmailuun liittyvä pelastustoiminta on tarkkaan säädeltyä SISÄLTÖ: Tapahtuu Mobiilisovelluksia poliisille Puheryhmäuudistus alkaa olla valmis Turvallisuusverkkotoiminnasta lakiesitys Viranomaisradioverkot Suomessa ja Euroopassa Svensk resumé Sanastoa TUVE-hankkeen päätösseminaari Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen kaksipäiväinen päätösseminaari kesäkuussa kokosi yhteen ministeriöiden lisuusverkon palvelutuottajien edustajia sekä hankkeeseen osallistuneita projektipäälliköitä ja asiantuntijoita. Ensimmäisenä päivänä keskityttiin tavoitteisiin ja hyötyihin, toisena päivänä turvallisuusverkkotoiminnan käynnistymiseen ja tulevaisuuteen. lisuusviranomaisten päivittäisessä käytös- ki ministeriöt. Seminaarin keskeistä antia olivat konkreettiset käyttäjäkokemukset viranomaisyhteistyöstä sekä tulevan turvallisuusverkkotoiminnan vaikutukset ja mahdollisuudet. TULVAKESKUS ALOITTAA 2014 Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteenlaitos perustavat yhteisen Tulvakeskuksen. Keskus vastaa tulvien ennustamisesta, tulvista varoittamisesta sekä pitää yllä valtakunnallista tulva tilannekuvaa yhteistyössä ELYkeskusten ja pelastusviranomaisten kanssa. Sateita, vedenkorkeuksia ja virtaamia sekä niiden muutoksia seuraava ja ennustava keskus käynnistää toimintansa vuoden 2014 alusta. 4 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 5

4 Rajatarkastukset on tehty pääsääntöisesti rajanylityspaikan sisätiloissa. Uudet kaistatarkastuspisteet nopeuttavat rajaliikennettä. RAJALIIKENTEEN KASVU MUUTTAA TOIMINTATAPOJA rajatarkastuksiin ja infrastruktuuriin. JARNO SALOVUORI ÁLEHTIKUVA, ALEKSI POUTANEN Monen muun hallinnonalan tapaan Rajavartiolaitos on sopeuttanut toimintaansa entistä niukempiin määrärahoihin. Käynnissä olevan sopeuttamisohjelman myötä laitoksen toiminta keskittyy rajaturvallisuuden ydinalueille, painopisteinä kaakkoinen ulkoraja ja Suomenlahti. - viisumivapaus tuovat lisäpainetta. Muista toiminnoista ei enää ole varaa säästää, liikenevä väki on jo siirretty Kaakkois- Suomeen ja pääkaupunkiseudulle, sanoo rajatarkastusyksikön päällikkö everstiluutnantti Jaakko Ritola. Ritolan mukaan euron lisärahoituksella päästään hyvin liikkeelle painopistealueiden kehittämisessä, mutta esimerkiksi itärajan pohjoisten rajanylityspaikkojen tilanne on vielä ratkaisematta. KAISTATARKASTUKSET KÄYTTÖÖN Rajanylityspaikkojen kehittämisessä on haettu parasta mahdollista toimintamal- taminen ja passin leimaaminen on tehty pääsääntöisesti sisätiloissa, mikä hidas- na otetaan henkilöliikenteessä käyttöön maailmalla yleinen kaistatarkastus ei tullattavaa. Kaistatarkastuksen edellyttämät muutokset ja laajennukset näkyvät pian nykyisillä rajanylityspaikoilla Imatralla, Nuijamaalla sekä Vaalimaalla, jonne on esimerkiksi tulossa yhteensä 26 tarkastuskaistaa >> 6 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 7

5 i AUTOMAATTINEN RAJATARKASTUS rakennetaan erillinen rajanylityspaikka. ja matkustajat ovat pääsääntöisesti ajo- pisteet miehitetään henkilöresurssien ja liikenteen edellyttämällä tavalla, Jaakko Ritola kertoo. VIISUMIVAPAUTEEN ON VARAUDUTTAVA Kaistatarkastuspisteet mahdollistavat jopa rajaliikenteen kaksinkertaistumisen nykyisestä. Vaikka mahdollinen viisumivapaus ei ole lähitulevaisuuden asia, toimintatavan muutoksella varaudutaan siihenkin. taa osaltaan matkustushalukkuutta: kun se joskus poistuu, liikennemäärä kasvaa väistämättä, Ritola ennustaa. Hän muistuttaa, että viisumin myöntäminen on rajaturvallisuuden ensimmäinen ja uloin taso. Viisumivapaus ei rajatarkastusta helpota, päinvastoin. Rajanylittäjiä täytyy puhuttaa tarkemmin, joten aikaa kuluu enemmän ja kielimuurikin voi tulla vastaan. Rajatarkastajien venäjäntaitoa ollaankin parantamassa. Arvioiden mukaan arkinen rikollisuus kuten näpistykset, ylinopeudet ja rattijuopumukset kasvavat väistämättä volyymin kasvaessa. Sen sijaan Ritola ei usko vakavan rikollisuuden kasvavan viisumivapauden toteutuessa. tälläkin hetkellä suuntaan jos toiseenkin. INFRASTRUKTUURIA MOLEMMILLE PUOLILLE Yhteistyö Venäjän kanssa on rajaliikenteen avainasioita. Maaliskuussa Suomen ja Venäjän välinen talouskomissio päätti perustaa uudelleen rajaliikennetyöryh- liikenteen kasvusta ja tarvittavasta infrastruktuurista, jotta hukkainvestoinneilta vältytään. toimivat yhteydet rajan yli, mutta Venäjän puolella toimijoita on paljon. Kaikki on saatava saman pöydän ääreen, Ritola sanoo. Yksi mielenkiintoinen hanke on liikenneviranomaisten suunnittelema rajaliikenteen ohjausjärjestelmä. Ritolan mukaan vastaava jonotusjärjestelmä on käytössä Viron itärajalla, ja siellä rekkajonoista on päästy eroon. Rajanylittäjät ilmoittautuvat jonoon puhelimella, internetin kautta tai varaavat rajanylitysajan palvelupisteistä. Näin pystytään tasaamaan ruuhkahuippuja ja siirtämään jonot pois tien päältä aiheuttamasta lieveilmiöitä. PTR-YHTEISTYÖ TIIVISTYY Ritolan vastuualuetta on myös poliisi-tul- Yksi esimerkki on Nuijamaalta lähtenyt Nuija-hanke, jossa sovitetaan yhteen tullin ja Rajavartiolaitoksen toimintaa rajanylityspaikoilla. Liikenteen sujuvuus ja valvonnan vaikuttavuus paranevat, kun esimerkiksi tavaraliikenteessä tulli hoitaa yhdistelmäajoneuvojen kuljettajien rajatarkastuksen. Rajavartiolaitos puolestaan tarkastaa kokeilumielessä Nuijamaan rajanylityspaikalla saapuvan henkilöliikenteen ajoneuvovakuutukset ja lemmikkieläinpassit ja lähtevässä liikenteessä leimaa matkailijamyynnin tax-free-kauppalaskut. maalle ja mahdollisesti Imatralle on suunnitteilla. Poliisin kanssa teemme puolestaan tiivistä yhteistyötä rikostorjunnassa ja ulkomaalaisvalvonnassa, Ritola kertoo. Rajatarkastustoimintaa koordinoimaan - ja ohjeistuksien yhtenäistämiselle on, sillä poliisi yhtenä rajatarkastusviranomaisena vastaa rajatarkastuksista esimerkiksi li pääsääntöisesti kalastus- ja lastialusten osalta. AUTOMAATTEJA KENTILLE JA SATAMIIN Satamissa ja lentoasemilla rajatarkastusta pyritään sujuvoittamaan automatisoinnilla. Automaattien käyttöä rajoittaa tois- Sveitsin kansalaisten tarkastuksiin, mutta kolmansien maiden kansalaiset pitää edelleen puhuttaa ja passi leimata. tunee vuosikymmenen loppupuolella. Passeihin tulee sähköinen leimaus, ja rekiste- JOS VIISUMIVAPAUS TOTEUTUU, LIIKENNE- MÄÄRÄ KASVAA VÄISTÄMÄTTÄ. i Lapin rajavartijoita on jouduttu komentamaan töihin pääkaupunkiseudulle. Ratkaisu ei ole kestävä, toteaa Jaakko Ritola. röidyt matkustajat on puhutettu etukäteen. Silloin rekisteröityjen matkustajien tarkastusprosessi on suurin piirtein sama kuin automaattiporttia, Helsingin satamassa kolme. Ritolan mukaan kokemukset ovat hyviä, eikä automaateista ole varaa luopua. mahdollista, mutta kokemuksia kertyy tulevaisuutta varten. Helsingin sataman rajatarkastusyksikkö ehdittiin lopettaa Baltian maiden tultua Schengenin jäseniksi. Nyt yksikkö on tarkoitus perustaa uudelleen. Pietarin suunnan liikenteen ja risteilyalusten takia Lapin rajavartijoita on tällä välin jouduttu komentamaan pääkaupunkiseudulle töihin. se on kaikkein kallein vaihtoehto. Kun lisäämme henkilötyövuosia Länsisatamaan, vastaamme matkailun tarpeisiin. Se on tärkeä asia elinkeinoelämälle ja kaupungille, Ritola toteaa. Automaattinen rajatarkastusjärjestelmä perustuu matkustajan biometriseen tunnistamiseen. Biometrisessä passissa on mikrosiru, jonka tiedot automaatin lukulaite tarkastaa. Automaatti vertaa reaaliaikaisen kasvokuvan yksilöllisiä mittasuhteita sirulla olevaan kuvaan. Kasvokuvan lisäksi Suomen myöntämissä passeissa ja viisumeissa on henkilön sormenjäljet. Vuoteen 2017 mennessä EU-kansalaisten käytössä on ainoastaan biometrisiä passeja. Arki yllätti lät ti viime vuoden helmikuussa EU:N ÄLYKKÄÄT sa työmatkalaiset aiset Lahdentiellä el lä huonossa os sa ajokelissä. RAJAT EU:n ehdotukset asetuksiksi rajanylitystietojärjestelmästä (EES) ja rekisteröityjen matkustajien ohjelmasta (RTP) ovat eduskunnan käsittelyssä. Tavoitteena on sujuvoittaa kolmansien maiden kansalaisten rajanylityksiä EU:n ulkorajoilla ja parantaa rajaturvallisuutta. Tietojärjestelmä korvaa kokonaan mekaanisen passien leimaamisen ja mahdollistaa oleskeluaikojen luotettavan laskemisen. Rekisteröitymällä etukäteen säännöllisesti matkustavat kolmansien maiden kansalaiset voivat hyödyntää rajatarkastusautomatiikkaa. VIRVEN MERKITYS KASVAA Ennen nykyistä rooliaan Jaakko Ritola toimi Rajavartiolaitoksen tietohallintopäällikkönä, joten hänelle on näkemystä myös virven kehittämisestä. Virven ansiona hän pitää erityisesti viranomaisten yhteistoiminnan helpottumista. Esimerkiksi Helsinki-Vantaalla yhteiset puheryhmät mahdollistavat yhteistyön poliisin, tullin ja Finavian kanssa. ja käyttövarmuus ovat hyvällä tasolla, pelkästään matkapuhelinverkkojen varaan emme voi laskea, Ritola sanoo. Ritolan mukaan kenttäjohtamisjärjes- tilannekuvassa nähdään myös yhteistyöviranomaisten yksiköt. Odotukset uuden KEJOn suhteen ovatkin suuret. 1 8 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 9

6 RAJAPINTAHARJOITUS TESTAA YHTEENTOIMIVUUTTA Viranomaisyhteistyö on noussut yhdeksi harjoituksen pääteemoista. JARNO SALOVUORI ÁMIIKA KAINU Viranomaisyhteistyö on yksi Puolustusvoimien kes keisistä tehtävistä, sanoo majuri Tero Palokangas, Viestikoulun tutkimus- ja kehittämisosaston johtaja. V uosittain järjestettävä rajapintaharjoitus on Puolustusvoimien tärkein tekninen testaustilaisuus, jonka tavoitteena on koeponnistaa johtamisjärjestelmien yhteentoimivuus. Harjoitukseen osallistuvat eri puolustushaarojen lisäksi muun muassa sopimusyritysten eli laiteja järjestelmätoimittajien edustajat. Viime vuosina omaksi testisektorikseen on otettu myös viranomaisyhteistyö. tusvoimien keskeisistä tehtävistä sotilaallisen maanpuolustuksen ohella, toteaa majuri Tero Palokangas, harjoituksesta vastaavan Viestikoulun tutkimus- ja kehittämisosaston johtaja. työ eri turvallisuusviranomaisten ja laitetoimittajien välillä vain kasvaa. Kokonaismaanpuolustuksen näkökulmasta on järkevää käyttää kaikkia valtakunnan resursseja yhteiseen hyvään, Palokangas sanoo. VÄLITÖN PALAUTE YHTEISTYÖKUMPPANEILLE Viestikoulun apulaisjohtajalla majuri Pekka Sudella on usean vuoden kokemus viranomaisyhteistyön testeistä. Suden mukaan saman pöydän ääreen kokoontumisesta on saatu paljon positiivista palautetta. hyvä katsoa kokonaisuutta. Harjoituksessa nähdään mitä kullakin organisaatiolla on meneillään, Susi sanoo. lämpimissä sisätiloissa sähkövalon äärellä, mieluummin kuin selvittää ongelmia vesisateessa ja kymmenien kilometrien lä esimerkiksi ohjelmistojen ja laitteiden valmistajat näkevät toimivuuden ja saavat palautteen heti, eikä mutkien kautta jälkikäteen. TUKIASEMAKAPASITEETTIA TARPEEN MUKAAN Viranomaisyhteistyön näkökulmasta puheyhteydet ja sitä kautta viranomaisverkko ovat ensiarvoisen tärkeitä. Virve on ollut viranomaisten käytössä jo vuosia, joten sen mahdollistama yhteistoiminta on osa arkea. Puolustusvoimissa käyttäjiä ovat esimerkiksi vartiostot ja sotilaspalokunnat, isommissa harjoituksissa ja marsseilla monet muutkin. kuormitusmittauksia ja lisätä tukiasemakapasiteettia tarpeen mukaan, samoin jos meillä on selkeä kohdealue ja operaatio, Pekka Susi huomauttaa. Viime vuoden rajapintaharjoituksessa puheyhteyksiä testattiin yhdessä poliisin kanssa. Kaikki kanavat käytiin läpi, mikä tarkoitti yksinkertaista parametrien ja harjoituksessa keskityttiin puolestaan tietojärjestelmiin ja yhteiseen tilannekuvaan. TILANNEKUVA JAKOON Viranomaisyhteistyö on aiemmin lähtenyt siitä, että saman pöydän ääressä istuvilla viranomaisilla on kullakin käytössään oma järjestelmänsä (VIKE, POKE, PEKE kittu kollegan näyttöä ja pyritty luomaan yhteinen tilannekuva. luominen on ollut mahdollista, jos käytössä on ollut riittävästi etukäteen varattuja yhteyksiä. Ohjelmistoon tehtyjen muutosten jälkeen kenttäjohtaja voi nyt tehdä saman vuorokauden ajasta riippumatta: sovitaan mitkä yksiköt kustakin organisaatiosta yhdistetään johdettavaksi ryhmäksi, jolloin sama tilannekuva näkyy kaikille, Pekka Susi toteaa. >> 10 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 11

7 Virve on koko valta kunnan kattava verkko ja hyväksi koettu myös Puolustusvoimien käytössä, majuri Tero Palokangas toteaa. AKATEEMINEN NURKKA JARNO SALOVUORI & Rajapintaharjoituksessa tilannekuvaa jaettiin onnistuneesti kymmeniä kertoja. Yleensä poliisi johtaa toimintaa ja pelastustoimi, puolustusvoimat ja rajavartiolaitos liittyvät mukaan. Yhteinen ryhmä on toiminnassa muutamalla napin painalluksella, ja ryhmästä voidaan myös poistua ja liittyä takaisin joustavasti. Saatuja kokemuksia aiotaan hyödyntää viranomaisten määrittelyssä. JÄLLEEN ENSI KEVÄÄNÄ että rajapintaharjoituksen ansiosta viranomaisten välinen yhteensopivuus on jälleen askeleen lähempänä tavoitetilaa. Koko harjoituksen kannalta tärkeänä yhteistyökumppanina hän mainitsee viranomaisten lisäksi Aalto-yliopiston, joka on perinteisesti tukenut Puolustusvoimia mittaamalla tiedonsiirtokykyjä ja muita eri järjestelmien ominaisuuksia. jen suunnittelussa, toteutuksessa ja yl- muutamia ihmisiä mukana tämän vuoden harjoituksessa aistimassa harjoituksen ilmapiiriä, tarvittavia teknisiä järjestelyjä sekä suunnittelemassa ensi vuoden uutta yhteyksien järjestelymallia. kutsutaan mukaan testaamaan omia järjestelmiään jälleen ensi keväänä, Palokangas lupaa. 1 Rajapintaharjoitus 2013 Viestirykmentin Viestikoulu toimeenpani valtakunnallisen rajapintaharjoituksen huhtikuussa 2013 everstiluutnantti, ST Mika Huttusen johdolla. Harjoitus järjestettiin 11. kertaa, ja siihen osallistui yli 500 johtamisjärjestelmien asian tuntijaa. Pääpaikka oli Riihimäen varuskunta, kaikkiaan toimintaa oli 12 paikkakunnalla Helsingistä Ouluun. Rajapintaharjoituksen tavoitteena on muun muassa tutkia Puolustusvoimien mahdollisesti käyttöön tulevien tiedonsiirto-, tieto- ja johtamisjärjestelmien teknistä toimivuutta. Lisäksi testataan kehityksen alla olevien järjestelmien yhteentoimivuutta. Yhtenä harjoituksen pääteemana oli toista vuotta peräkkäin viranomais yhteistyö. Testaukseen osallistuivat puolustusvoimat, poliisi, rajavartiolaitos, pelastustoimen organisaatiot sekä laite- ja järjestelmätoimittajat. Poliisi kaipaa yhteensopivia mobiilisovelluksia Käyttäjän iällä ei ole merkitystä käyttöaikomukseen, osoittaa väitöstutkimus. Erkki Kurkinen tutki tietotekniikan väitöskirjassaan uuden mobiiliteknologian käyttöönottoon vaikutta via tekijöitä poliisin kenttätyössä. Aihepiiri oli muhinut mielessä pitkään, sillä Kurkisella on kokemusta tetrateknologiasta aivan sen alkuajoista asti. ja järjestelmiä poliisivoimille ympäri maailman. Jo tuolloin heräsi kysymys, miksi tuote kelpaa yhdessä maassa, mutta toisessa ei mene millään, Kurkinen sanoo. Väitöskirjassa haettiin mobiilisovellusten käyttöä ennustavia ja selittäviä tekijöitä sekä näiden keskinäisiä riippuvuuksia yhdistämällä kolme osa-aluetta: prototyyppimittaus ilman valmista laitteistoa, rakenneyhtälömallinnus. logian käyttöön vaikuttavia tekijöitä ovat erityisesti helppokäyttöisyys ja hyödyllisyys. Kurkinen lisäsi omaan malliinsa kaksi muuta tekijää. JARNO A SALOVUORI ÁANNA ULYANOVA suomalaiseen poliisitoimintaan kuuluvan partiotyöskentelyn eli kahden suus oli yhteensopivuus olemassa olevien tai mieluisten työtapojen kanssa, Kurkinen kertoo. Rakenneyhtälömallinnus on puolestaan matemaattinen menetelmä, jolla luodaan kattava yhtälöryhmä mitattavista tekijöistä. PROTOTYYPPIMITTAUS VIDEON AVULLA Kurkinen tutki tulevaisuuden järjestelmien käyttöaietta, joten mittausta varten tarvittiin prototyyppi. Käytännössä tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena, vastaajina oli eri puolilta Suomea. Ensimmäisessä osassa poliisit kat- liisin itsensä ideoima osana Vitja-päätelaiteprojektia. Videolla näytettiin, - sa poliisit vastasivat 25 kysymykseen, joilla kartoitettiin käyttöaietta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. mien käyttöä selittäväksi tekijäksi osoittautui yhteensopivuus nykyisten ja käyttäjälle mieluisten toimintatapojen kanssa. Myös laitteiden ja järjestelmien helppokäyttöisyys sekä partio kaverin mielipide vaikuttivat. Ryhmävertailun avulla Kurkinen etsi vastauksista myös ikä- ja paikkakuntakohtaisia eroja. teen ei saanut vahvistusta sekä nuoret että vanhat vastaajat olivat samoilla linjoilla uuden teknologian suhteen. Sen sijaan suurten kaupunkien ja maaseutuvaltaisten alueiden välillä oli eroa. Käyttöaie oli suurempi maaseudulla, missä tekniikka voi vähentää tarvetta ajaa pitkiä matkoja poliisilaitokselle, Kurkinen sanoo. 1 Erkki Kurkisen väitöskirja hyväksyttiin Jyväskylän yliopistossa joulukuussa Kurkinen työskentelee projektipäällikkönä kyberturvallisuuteen ja informaation turvaamiseen liittyvissä kaupallistamishankkeissa Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tietotekniikan laitoksella. 12 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 13

8 Lentoasemien valmius on mitoitettu kentälle laskeutuvan suurimman säännöllistä liikennettä harjoittavan ilma-aluksen mukaisesti. Helsinki- Vantaalla mitoitus on A340-koneiden mukainen. HELSINKI-VANTAA TURVALLISUUTTA TOIMIVUUTTA TIEDONKULKUA pelastuslaitokselle yksi tärkeistä suojattavista kohteista. JUSSI AUKIA ÁMIIKA KAINU >> 14 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 15

9 Helsinki-Vantaan lentoaseman pelastusvalmiutta nostetaan vuo- kuun alussa tapahtunut Lufthansan Frankfurtiin matkalla olleen tällainen tosin poikkeuksellisen ison julkisuuden saanut tilanne. miehistön jäsentä, palasi takaisin lentoasemalle lauantai-iltana 4.5. reilun kymmenen minuutin lennon jälkeen. Lentäjät ilmoittivat moottoriongelmista lennonjohtoon, joka hälytti sekä hätäkeskuksen, lentoaseman pelastuskeskuksen että painonapilla Pelastuslaitoksen tilannekeskuksen ja lähetti ryhmästatusviestin pelastuslaitoksen Virve-päätelaitteisiin. 27 YKSIKÖN VAROTOIMENPIDE Lennonjohto ilmoitti hätäkeskuksen päivystäjälle lennon tiedot, matkustajamäärän ja kiitotien, johon kone oli laskeutumassa. Hätäkeskus arvioi niiden pohjalta vasteen suuruuden ja hälytti tarvittavat pelastus- myös pelastuslaitoksen päivystäville palomestareille ja päivystävälle palopäällikölle. Lentoaseman raskaat sammutusajoneuvot lähtivät liikkeelle ensimmäisinä. Kiitotien läheisyydessä konetta vastassa olivat lopulta lentoaseman oman pelastuslaitoksen kuusi raskasta sammutusyksikköä ja yksi tavallinen sammutusauto, pelastusyksikköä sekä seitsemän ensihoitoyksikköä. Kentälle kiitotien läheisyyteen ehdittiin myös perustaa toiminta-alueen johtoelin päivystävän palomestarin ohella myös poliisin ja lääkinnän vastuuhenkilöt omissa pelastuslaitoksen päivystävänä palopäällikkönä toiminut pelastuspäällikkö Jyrki Landstedt ehti saapua lentoaseman naapurissa sijaitsevaan tilannekeskukseen. VAARA OHI Lufthansan kone laskeutui normaalisti yhdellä moottorilla, eikä pelastustoimia tarvittu. Landstedt kertoo, että hälytys tullut nousun aikana moottorivika, ja kone kaartaa takaisin kentälle. Lentäjä oli laittanut vaurioituneen moottorin tyhjäkäynnille, mutta muita toimia ei ollut tehty eikä tarvittu, vaikka iltapäivälehdissä julkaistiin myöhemmin näyttäviä kuvia moottorista näkyneistä liekeistä, Landstedt kertoo. köiden määrä oli mitoitettu lentokonetyypin mukaan. Organisaatio purettiin, kun lentokoneen kapteenia oli ensin jututettu ja varmistettu, että tilanne on todella ohi. Moottorivauriota ja sen syytä tutkivat asiantuntijat. SELVÄ TYÖNJAKO tuessa on selkeä. Kaikesta on olemassa suunnitelmat ja tiivis ohjeistus, ja erilaisia tilanteita harjoitellaan säännöllisesti. Lentoaseman oma palokunta sammuttaa koneen erikoiskalustollaan. Sen jälkeen pelastuslaitos pelastaa ihmiset ja kuljettaa heidät ensihoidon tiloihin, jossa tarvitseville annetaan kiireellinen hoito, ja heidät kuljetetaan tarvittaessa sairaaloihin jatkohoitoon. Pelastuslaitoksen päivystävä palomestari johtaa toiminnan kokonaisuutta kentällä. Päivystävä palopäällikkö huolehtii kokonaisresursoinnista niin, että pelastussuunnitelmien edellyttämä jatkuva valmius säilyy koko toimialueella. Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Jyrki Landstedt tilannekeskuksessa. SAMAAN AIKAAN VOI TAPAHTUA MUITAKIN ISOJA ONNETTOMUUKSIA. >> 16 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 17

10 TURVALLISESTI LENTOKENTILLÄ Ilmailu on erittäin tiukasti säädelty turvallisuustoiminnan alue. Pelastuspäällikkö Marko Haapanen vastaa Helsinki- Vantaan lentoaseman Pelastuspalvelusta. Valmiuden nosto tarkoittaa varmuuden maksimointia. Lufthansan koneen tilanne oli meille rutiinijuttu, perustekemistä, jossa kaikki toimi niin kuin oli suunniteltu. Pelastuslaitoksen tiloihin perustettavaa pelastustoiminnan johtokeskusta johtaa päivystävä palopäällikkö, joka organisoi viranomaisten välisen yhteistoiminnan ja pelastustoiminnan tarvitsemat toiminnot. Poliisi eristää alueen, järjestää ambulansseille kulkureitit ja johtaa tukitoimintoja, kuten omaisten vastaanottoa ja heidän tiedottamistaan. - lanssia kymmenellä pelastusasemalla. Omaa 460 hengen henkilöstöä täydentävät sopimuspalokuntien 520 henkeä. nä on huolehtia kokonaisresursoinnista niin, että meillä säilyy pelastussuunnitelmien edellyttämä jatkuva valmius koko toimialueella. Käytännössä tämä tarkoittaa sopimuspalokuntien kutsumista tarvittavassa mitassa hälytysvalmiuteen. lessä, että samaan aikaan voi tapahtua muitakin isoja onnettomuuksia. Jos samanaikaisia tehtäviä on paljon ja väki alkaa käydä vähiin, saamme tarvittaessa olisi esimerkiksi kahden ison matkustajakoneen törmäys. VIESTINTÄ YDINKYSYMYS Lentokentän turvallisuuden varmistamiseen sisältyvät myös kansainvälisten määräysten mukaiset vuosittaiset johtamisharjoitukset, joita tehdään joko karttaharjoituksena tai muutaman vuoden välein myös maastossa. lun keskeinen tavoite. Pelastustoiminnan omat päivittäiset virve-puheryhmät on normaalisti jaettu Vantaan, Keravan ja Hyvinkään alueisiin, mutta suuronnettomuusvalmiudessa siirrytään käyttämään kunkin toiminnon eli kaistan omaa puheryhmää, Landstedt kertoo. johtavan palomestarin kohdalla viestintä on vaativaa, sillä hänen pitää olla samanaikaisesti yhteydessä useisiin viranomaistahoihin useissa eri puheryhmissä. taa päivystävän palomestarin kuljettaja. Samoin operatiivisen johdon viestintää johtava viranomainen kommunikoi oman puheryhmän välityksellä omiensa kanssa ja on toisten puheryhmien johtoon henkilökohtaisessa yhteydessä. YKSI AVAINKOHTEISTA alueen merkittävistä kohteista. Muita ovat alueen valtakunnallisesti tärkeät voimalaitokset, suurteollisuus, suuret kauppakeskukset, suuret hoitolaitokset sekä kes- KAIKKI ON MIETITTY, PUREKSITTU JA SUUNNITELTU ENNALTA. keiset moottoritiet ja radat. kein näkyvin. Sille ovat ominaisia valtava omaisuusmassa ja suuret väkimäärät sekä onnettomuuksien vaikutukset muuhun lentoliikenteeseen. Liikkuminen lentokenttäalueella on lisäksi tarkoin rajattua ja tiukat turvatoimet koskevat myös viranomaisia, Landstedt kuvaa lentoaseman erityispiirteitä. set ilmailualan vaatimukset, joiden takia esimerkiksi harjoittelemme suuronnettomuuksia kenttään liittyvissä tilanteissa. Harjoituksista saatava kokemus on kuitenkin sovellettavissa kaikissa onnettomuustilanteissa. Veli-Matti Sääskilahti, Finavian pelastuspäällikkö kertoo, että ilmailuun liittyvä pelastustoiminta on erittäin pitkälle säädeltyä ja määriteltyä: International Civil Aviation Organizationin lisiä määräyksiä täydentävät kotimai- set ja ohjeet. Lentoasemien pelastustoimiin on panostettu lähes niin kauan kuin kaupallista ilmailua on ollut, sillä noin 95 prosenttia kaikista lento-onnettomuuksista tapahtuu kentillä tai niiden välittömässä läheisyydessä. ten mukainen valmius, joka on mitoitettu kentälle laskeutuvan suurimman säännöllistä liikennettä harjoittavan ilma-aluksen mukaisesti. Ivalossa val- koneiden mukaisesti, Vantaalla mitoi- kilahti kertoo. on päätoimista. Pienemmillä asemilla he huolehtivat myös kentän aurauksesta, matkalaukkujen käsittelystä ja turvatarkastuksista. He ovat huikeita kavereita, todellisia moniosaajia. JOS JOTAIN TAPAHTUISI Onnettomuustilanteissa johtovastuu siirtyy automaattisesti alueen pelastusviranomaiselle. aloittavat pelastustoimet ja toimivat itsenäisesti siihen saakka, kunnes viranomainen tulee ja tuo joukkonsa. Vaikka me vastaamme omista yksiköistämme ja lentoaseman toiminnoista, kokonaisvastuu on aina viranomaisella, Sääskilahti linjaa. lastusviranomaisten suunnitelmat on nivottu toisiinsa. Niihin sisältyvät varsinaisten pelastustoimien lisäksi myös jatkotoimet, kuten loukkaantuneiden kokoaminen ja saattaminen. Kaikki on mietitty, pureksittu ja suunniteltu ennalta. ARJEN RUTIINIT JA ERITYISTILANTEET Ilmailussa viranomaisvastuut jakautuvat ilma-aluksen kulloisenkin tilan mukaan. Lennonjohto vastaa ilmassa olevasta koneesta. Jos kone kuitenkin katoaa reitiltään, vastuu siirtyy tuskeskukselle. Kateisiin joutuneen koneen etsinnöistä vastaa alueen poliisiviranomainen. Kun kone löytyy, vastuu siirtyy pelastusviranomaisille siihen asti kunnes ihmiset on saatu turvaan, jolloin vastuu siirtyy takaisin onnettomuustutkinnasta huolehtivalle poliisille. Ilmailuturvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden keskinäisessä operatiivisessa kommunikoinnissa tukeudutaan virveen. Sääskilahti on Finavian virve-pääkäyttäjä. teydenpidossa viranomaisten suuntaan. Meillä on oma virve-puheryhmä, sen lisäksi käytämme yhteistä VL-ryhmää päivittäisessä viestiliikenteessä rajan ja tullin kanssa. Pelastusviranomaisten kanssa käytämme erityistilanteissa erillisiä Movi-ryhmiä. Kunkin kanssa on sovittu, missä puhetyhmissä toimitaan. - hälytystilanteessa vastaa sammutuksesta huolehtivan kaista ykkösen radioliikenteestä. Kokonaisuus saattaa näyttää monimutkaiselta, mutta se on mietitty ja toimii. 18 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 19

11 Yhden raskaan Panther-Rosenbauer sammutusajoneuvon tankillinen kestää vain 1,5 2,5 minuuttia. JATKUVUUTTA VARMISTAMASSA Finavia on yritys, jonka tehtävä on operoida lentokenttää, ei viranomainen. Pelastuspäällikkö Marko Haapanen Helsinki-Vantaan Pelas tuspalvelusta kertoo, että käytännön työssä joudutaan koko ajan ottamaan huomioon kentän toiminnan jatkuminen ja kansainväliset turvallisuusmääräykset. Samalla kun ryhmitämme valmiutta nostettaessa kalustoa yhden kiitotien lähistölle, meidän on otettava huomioon, että aseman kahdella muulla kiitotiellä säilyy vaatimusten mukainen valmius. Ja jos se ei ole mahdol lista, lennonjohdon on rajoitettava liikennettä tai suljettava kenttä kokonaan. Helsinki-Vantaan lentoasema-alue terminaaleineen ja toimistoineen on myös ihmisen työpaikka-alue, jonka kautta kulkee 15 miljoonaa Suomen 19 miljoonasta vuotuisesta lentomatkustajasta, sekä valtaosa lentorahdista. Vieressä sijaitsevat Pakkalan ja Vantaanportin työpaikat ja kauppakeskukset. Turvallisuuden ja toiminnan jatkuvuuden varmistamisen ohella keskeinen tehtävämme on muutenkin sujuvoittaa lentoaseman toimintaa. Meillä on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja HUS:n kanssa erittäin hyvä yhteistyö ja sopimukset, joiden mukaisesti huolehdimme päivittäisestä turvallisuudesta koko lentoaseman alueella, Haapanen selittää. Tunnemme paikat ja lentoaseman toiminnan ja osaamme toimia lentoliikenteen pelastusalueiden ehdoilla. Hoidamme vuosittain noin tehtävää, joihin myös valmiuden nostot sisältyvät. Loput ovat pelastustoimen tyypillisiä tehtäviä, kuten automaattisia palohälytyksiä, hissihälytyksiä, liikenneonnettomuuksia sekä ensihoito tehtäviä: sairauskohtauksia, työtapaturmia ja kaatumisia, sekä lentokunnon varmistuksia. Tarvittaessa konsultoimme FinnHEMS:in lääkäriä. JÄREÄÄ SAMMUTUSTEHOA Pelastuspalvelun kolme tukikohtaa sijaitsevat lentoaseman pelastusalueiden mukaisesti niin, että hälytysajoneuvoilla on korkeintaan kolmen minuutin ajomatka kaikkialle, missä lentokoneita on. Pelastuspalvelun yhteensä 41 työntekijän käytössä on kuusi Itävallassa amerikkalaiselle alustalle varustettua raskasta Panther-Rosenbauer-sammutusajoneuvoa, jotka on sijoitettu pelastusasemille pareittain. Ajoneuvojen painopiste on niin matalalla, että niillä voidaan ajaa kaasu pohjassa kohteeseen hyvinkin jyrkissä kaarteissa. Niiden vaahtotykit pystyvät puskemaan palavaan kohteeseen sammutusvaahtoa 70 metrin etäisyydeltä ja jopa viiden kuutiometrin minuuttinopeudella. Ajoneuvoja on kahta kokoa: kevyemmän säiliöt vetävät 8,5 kuutiota vettä ja raskaamman 12,5 kuutiota. Yhden auton tankillinen kestää siten vain 1,5 2,5 minuuttia. Tositilanteessa kuusi autoa tulisi palavan koneen luo pareittain parin minuutin väliajoin, jolloin niistä saadaan vastaavasti pitempi yhtäjaksoinen sammutusvuo, Haapanen selittää. Esimerkiksi Lufthansan tapauksessa toukokuun alussa sijoitimme neljä ajoneuvoista varalle niin, että ne olivat lähellä kiitorataa, johon kentälle palaava kone laskeutui, mutta silti vaatimusten mukaisella etäisyydellä omilta kiitoteiltään. OMA TETRA-VERKKO Helsinki-Vantaan sisäisessä viestinnässä on vastikään otettu käyttöön oma tetra-radioverkko, jota käytetään kenttäalueen päivittäisten toimintojen pyörittämiseen. Verkon nimi EFHK on samalla lentoaseman kansainvälinen tunnus. Meillä on poikkeustilanteisiin erillinen ohje, jolla koko organisaatio saadaan järjestettyä linjaorganisaatioksi, jolla pyritään minimoimaan poikkeustilanteen vaikutukset kentän toimintaan. Verkkoa parametroidaan ja jalkautetaan käyttöön parhaillaan, ja kaiken pitäisi olla kunnossa kesään mennessä, Haapanen kertoo. Hankinnan merkittävin syy oli arjen operatiivisen toiminnan sujuvoittaminen ja mahdollisuus käyttää sitä myös kriisiorganisaation tukena. GSM-verkot tukkeutuvat kriisitilanteissa, eivätkä IP-pohjaiset ratkaisut toimi häiriöttä.1 LOPPUKÄYTTÄJIEN EHDOILLA Kolme vuotta sitten käynnistynyt suuri puheryhmäuudistus alkaa olla valmis ja jalkautettu. JUSSI AUKIA âkalle TALONEN Sisäasiainministeriön Pelastusosasto asetti ten välisen viestiliikenteen ja virve-puheryhmäkäytäntöjen kehittämisen työryhmän eli nan ja viranomaisten yhteistoiminnassa käytettävien puheryhmien muutostarpeita sekä suunnittelemaan tarvittavat muutokset, niiden toimeenpanon ja näiden puheryhmien käyttöohjeistuksen. ja sen ehdottamat toimenpiteet käynnistettiin. Sen seurauksena päivitettiin kaikki päätelaitteet kevää- käyttäjäryhmän puheenjohtajana toimiva Matti Sivula kertoo, että päivitettäviä laitteita oli yhteensä yli niin, että viranomaistoiminta ei häiriintynyt. Yhden laitteen päivitys vie noin kymmenen minuuttia, joten yhteenlaskettu työtuntimäärä oli melkoinen. oli silti se isompi asia, jota voisi verrata vaunujen vaihtoon liikkuvassa junassa. En ole kuullut isompia valituksia, mikä on päivityksestä käytännössä vastanneiden toimijoiden ja alueellisten yksiköiden hyvän yhteistyön tulosta. Päivityksen ohella organisaatiot päivittivät itse omat sisäiset viestintämallinsa ja viestiohjeensa. distuksen onnistumista, mikä on luonteva ratkaisu, sillä ryhmään on koottu paras teknis-operatiivinen tietämys. >> 20 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 21

12 KÄYTTÄJIEN OHJEISTUS JA SOVITTUJEN OHJEIDEN NOUDATTAMINEN ON ERITTÄIN TÄRKEÄÄ JÄRJESTELMÄN TOIMIVUUDELLE. KYMMENEN VUODEN UUDISTUSTARPEET Hankkeen taustalla oli valtakunnallinen hätäkeskusuudistus sekä muut viranomaisorganisaatioissa virven kymmenen ensimmäisen toimintavuoden aikana tapahtuneet muutokset. Nyt tehtiin ensimmäinen kattava päivitys virven käyttöönoton jälkeen. viranomaisen muutkin uudistustarpeet. Aikaisempi puheryhmäarkkitehtuuri oli peräisin 2000-luvun alusta, minkä jälkeen monet organisaatiot ovat fuusioituneet ja Puhekäytön lisäksi virven käyttäjät voivat lähettää ja vastaanottaa lyhyt sanomia tilatietoja, statuksia ja tekstiviestejä joko yksittäiselle käyttäjälle tai käyttäjäryhmälle. Pelastustoimella on valtakunnal - lisesti määritellyt lyhytsanomat. Järjestel - mässä on esiohjelmoituja tilatietoja ja statuksia, joiden käytöllä voidaan vähentää puheviestinnän tarvetta. kasvaneet, ja esimerkiksi läänit olivat tässä välissä hävinneet. ten yhteistoimintaan käytettävien puheryhmien uudistaminen. Kansallisen tetraverkon kehittämistä alusta asti eri tehtävissä seurannut Sivula muistuttaa, että eri käyttäjäorganisaatiot ovat olleet verkon suunnittelussa alusta asti mukana, mikä on ollut kansainvälisesti harvinaista. Myös uudistus toteutettiin yhdessä. minnan välineeksi. Monissa muissa maissa tetra-verkko on tehty ensin poliisille, ja vasta sitten on alettu miettiä, otettaisiinko esimerkiksi ambulanssit mukaan verkkoa käyttämään. MAAKUNTA-AJATTELUUN - kiksi poliisin ja pelastuksen tai poliisin ja sairaankuljetuksen yhteistoimintapuheryhmiä. Myös olemassa olevien ryhmien maantieteellisiä alueita tarkasteltiin uudelleen, erityisesti hätäkeskusten käyttämien puheryhmien osalta. Hätäkeskuksen toimialueet ovat kasvaneet ja kasvavat rajusti keskusten määrän pudotessa viidestätoista kuuteen. haaste oli, että eri viranomaisten toimintaalueet poikkeavat toisistaan, minkä vuoksi eri sektorien toimijoiden aluerajat menevät tusten mahdolliset vaikutukset toimialueisiin ovat vielä avoimina, Sivula kertoo. kinlaista luonnonvakiota, katsoen myös perinteisiä maakuntia, jotka ovat luonnostaan kaikkien toimijoiden tuntemia. Puheryhmien maantieteellisten toimialueiden laajeneminen aiheutti eniten etukäteiskritiikkiä. Kentällä pelättiin, että puheryhmistä tulee liian ruuhkaisia, ja viranomaiset joutuvat kuuntelemaan itselleen turhaa viestiliikennettä. Vaikka yhteistoimintapuheryhmien lukumäärä puolittui uudistuksessa, pelättyä ruuhkautumista ei ainakaan puheryhmien liikenneraporttien perusteella ole ilmennyt. kasti. Halusimme selkiyttää järjestelmää niin, että siihen ei jäisi liian pieniä puheryhmiä. TOIMINTAMALLIN JALKAUTTAMINEN Alueiden kasvun ohella toinen suuri muutos oli valtakunnallisesti yhtenäisen toimintamallin käyttöönotto. Sivula muistuttaa, että pyrkimys valtakunnallisesti yhdenmukaisiin käytäntöihin toimialan sisällä sekä yhteydenpidossa hätäkeskusten ja yhteistoimintaosapuolten kanssa oli yksi uudistuksen tavoitteista. nallinen järjestelmä, jossa kaikki noudattavat samoja viestinnän periaatteita, Sivula pohtii. tenkin vain virven muutoksiin. Muuhun operatiiviseen toimintaan kohdistuvat muutokset on jalkautettu organisaatioiden itsensä toimesta. viranomaiset kuuntelevat hätäkeskusalueittain Kutsu-puheryhmää. lisiä ryhmiä ei päivystetä, vaan niitä käytetään kulloisenkin tehtävänannon ja etukäteen sovittujen käytäntöjen mukaan. Radioteitse ladattavia dynaamisia puheryhmiä käytetään vain poikkeustapauksissa. Kaikki tehtävänmukaiset asiat hoituvat ennalta määritellyissä puheryhmissä. taviestitystä koskevaan ohjeistukseen valmistui helmikuussa. Se sisälsi lähinnä pieniä säätöjä. jeiden noudattaminen on erittäin tärkeää järjestelmän toimivuudelle. Esimerkiksi Kutsu-ryhmälle ei pitäisi jäädä puhumaan, vaikka viestittävä asia olisi miten lyhyt hyvänsä, sillä sadat henkilöt joutuvat silloin kuuntelemaan itselleen turhaa viestintää. Siellä pitäisi ainoastaan sopia, missä ryhmässä keskustelua jatketaan. ALUSTA ALKAEN HYVÄ Sivula on toiminut tetra-verkkojen parissa aikaisemmin kaikilla toimijoilla oli omat radioverkkonsa ja pienillä paikkakunnilla oli yleensä yksi kanava, jolla toimitettiin kaikki asiat. aikaa, jolloin käyttäjien piti jatkuvasti vaihtaa radiokanavaa liikkuessaan alueillaan, sillä viestiverkkojen alueellinen kattavuus oli yleensä pienempi kuin operatiivinen tarve olisi edellyttänyt, Sivula muistelee. tarvittiin, ja toiminta-aluetta saattoi määrittää operatiivisen tarpeen mukaiseksi. Sen lisäksi oli vain määriteltävä, ketkä saattoivat käyttää kutakin kanavaa. Virve ei muuttanut operatiivista toimintaa, mutta teki sen helpommaksi. ta viestijärjestelmää koko hätäkeskusjärjestelmä ja -uudistus eivät olisi olleet mahdollisia. Puheryhmäarkkitehtuuriin liittyviä kysymyksiä Sivula päätyi pohtimaan koa. Hän veti Helsingin poliisilaitokselle ja pääkaupunkiseudulle toteutettua radioverkkohanketta. - Helsingin poliisilaitokselle, jonka silloisen hälytyskeskuksen henkilökunta osallistui tiiviisti suunnitteluun. Puheryhmämallin isänä voidaan pitää hälytyskeskuksen la kertoo. hentää kahden henkilön välisten yh teyksien tarvetta. Vaikka matkapuhelimia käytetään joustavasti oheisvälineenä, virve on onnistuttu pitämään operatiivisen kenttäjohtamisen ja -viestinnän välineenä.1 Pysyvät toimielimet, virve-yhteistyöryhmä ja pääkäyttäjäryhmä, ovat olleet suuri etu toimivan kokonaisuuden aikaansaamisessa. Matti Sivula muistuttaa, että nämä ryhmät toimivat operaattorin ja loppukäyttäjien välissä ilman juridista mandaattia. 22 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 23

13 OPPIA SHOKISTA Joustavuus, luottamus ja yhteistoimintakyky ovat Suomen valtteja yhä epävarmemmassa maailmassa. VIRVE AIROLA ÁLEHTIKUVA maksetut korvaukset, vaan sen tajuaminen, että sähköverkko on rakennettava niin, ettei se ole yhtä herkkä tuleville, lisääntyville myrskyille. Näin sanoo Leena Ilmola, Kansainvälisen sovelletun systeeminanalyysin kia eli odottamatonta rajua muutosta pitäisikin kyetä käyttämään uudistumisen käynnistäjänä. EPÄVARMUUDESTA VAHVUUDEKSI IIASAn tutkimus 7 Shocks in Finland kartoitti Suomen selviytymismahdollisuuksia. rimmäisiä pienen todennäköisyyden ja suuren vaikutuksen shokkeja, Ilmola kertoo. Shokkien avulla pyritään hahmottamaan, millaisia päätöksiä kannattaisi tehdä, jotta pystyttäisiin toimiaan järkevästi ympäristössä, jota ei voi ennakoida. Ja että tehtävät investoinnit olisivat toimivia. vää epävarmuutta venytettiin ääripäihinsä: mitä tapahtuu, jos energian tuotantokustannus laskee 90 prosenttia tai jos vastaavasti raakaöljy maksaa 400 dollaria barrelilta tämänhetkisen sadan dollarin sijaan. Seitsemän erilaisen shokkiskenaarion avulla optimoimme ja etsimme tehokkainta mahdollista toimenpideyhdistelmää. Haimme ratkaisuja, jotka luovat menestystä ja auttavat Suomen kansantaloutta menestymään. Jokaiseen ääritilanteeseen haettiin menestysstrategia, ja sen jälkeen katsottiin, mistä elementeistä on hyötyä kaikissa tilanteissa. Resilienssin eli joustavuuden rakentaminen nousi selkeästi esiin. Joustavuus koostuu useista elementeistä. Ensimmäinen on mukautuminen. Pystymme mukautumaan muuttuvaan toimintaympäristöön tarvitaan ketteryyttä, jotta toimintaympäristön muutoksia pystytään hyödyntämään ja rakentamaan kasvua. Kolmas elementti on opiksi ottaminen. Shokista pitää oppia sen sijaan että yritettäisiin kynsin hampain palata vanhaan. Sitä vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole. Jos kännykät eivät mene kaupaksi ja paperista on liikatuotantoa, meillä pitää olla takataskussa jotain muuta. On turha yrittää rakentaa peliteollisuudesta uutta Nokiaa, koska suuruuden myötä menetetään ketteryys. Jotkut alat hyötyvät muutoksista, toisia se kaataa tai ainakin vahingoittaa. LUOTTAMUS ON VOIMAVARA Ilmola myöntää, että vähäisten resurssien muutamaan osaamisalueeseen. Mutta kun ei tiedetä, mitä toimintaympäristössä tapahtuu, keskittämällä otetaan hirveitä riskejä. Millaisia vahvuuksia Suomella sitten oikeasti on? emme ole osanneet hyödyntää ehkä siksi että niitä on tarvittu lähinnä kriisitilanteissa, Ilmola vastaa. yhteiskunta. Se antaa hyvät valmiudet toimia epävarmuustilanteessa. Ihmisten ja organisaatioiden toimintakyky säilyy, kun voimme luottaa siihen, että jokainen hoitaa hommansa. vointiyhteiskunta. Se tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden selvitä ja tulla toimeen silloinkin, kun juuri hänen osaamistaan tai työkapasiteettiaan ei tarvita. Yritysjohtajat kritisoivat, osin aiheellisestikin, julkisen sektorin kokoa ja sitä, ettei ihmisten kannata tehdä töitä. Mutta jos olisi haettava mitä tahansa töitä pärjätäkseen, eivät yritysjohtajien pikakuurina käyttämät lomautukset olisi mahdollisia. Ammattitaitoinen reservi muuttaisi työn perään eikä olisi odottamassa, milloin pyydetään takaisin. Leena Ilmolan näkemys on, että jos pystymme ylläpitämään nykyisenkaltaisen nykyisenlaista ei pystytä hyvinvointiyhteiskunnan, se antaa meille lisämahdollisuuksia selvitä kokonaisena kansakuntana ilman suuria luokkaristiriitoja. santaloudelle, etenkin kasvulle ja viennille, ehdoton resurssi. Sitä ei ole juuri ajateltu tällä tavalla eikä se kohtalaisen vakaassa toimintaympäristössä tule ehkä näkyviinkään. Mutta silloin, kun mikään ei enää pysy paikallaan, tällaisilla tekijöillä on yhä suurempi merkitys. Haastetta ei toki puutu. Jos toimintaa optimoidaan ja ratkaisuja tehdään yksiköittäin ja alueittain sen sijaan, että katsottaisiin kokonaisuutta, sahataan omaa oksaa. 7 shocks and Finland Projekti perustui IIASAssa kehitettyyn 7 shokin menetelmään. Suomen kansantalouden stressitestillä etsittiin toimenpiteitä ja ominaisuuksia, joiden avulla sen on mahdollista selviytyä. Hankkeeseen osallistui kuusi ministeriötä, Sitra, Tekes, Huoltovarmuuskeskus, Teollisuuden Voima, Fortum ja Tieto. IIASA, Kansainvälisen sovelletun systeemianalyysin instituutti on Itävallassa sijaitseva monitieteinen, useiden valtioiden rahoittama tutkimuslaitos, jonka suomalainen jäsen on Suomen Akatemia. IIASA edistää tieteen ja tieteentekijöiden avulla myös valtioiden välistä vuoropuhelua. 7 Shocks and Finland raportti: Vahva yhteistoiminta viranomaisten välillä sekä kolmikantayhteistyö yritysten, julkisen sektorin ja esimerkiksi tutkimuslaitosten välillä vahvistavat sekä Suomen kilpailukykyä että kykyä sopeutua muutoksiin ja epävarmuustekijöihin, sanoo Leena Ilmola. 24 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 25

14 TURVALLISUUSVERKOSTA LAKI Hallituksen esitys julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annettiin verkko-operointi siirtyy Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskukselta VIRVE AIROLA ÁKAI WIDELL TUVE HE-lakiluonnoksen keskeiset ehdotukset julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta. Palvelutuotanto (tuottajat + tuottajien tehtävät) Turvallisuusverkkotoiminta - verkko- ja infrastruktuuripalvelut - tieto- ja viestintätekniset palvelut - integraatiopalvelut - yleishallinnollinen ohjaus - omistajaohjaus - strateginen ohjaus - asiakasohjaus Käyttövelvoite ja muu käyttö Ohjaus ja valvonta - käyttövelvoite - käyttövelvoitteen kohteet - muu käyttö - laitteiden ja järjestelmien sijoittamisvelvollisuus LAKI JULKISEN HALLINNON TURVALLISUUSVERKKOTOIMINNASTA Hallituksen esitys laiksi turvallisuusverkkotoiminnasta annettiin eduskunnalle lisätalousarvioesityksen yhteydessä Lakiesityksessä säädetään mm. turvallisuusverkon palvelujen käytöstä, palvelutoiminnasta ja turvallisuusverkkotoiminnan ohjauksesta. Liikkeenluovutuksen tavoitepäivämäärä on Laki antaa edellytykset sille, että henkilöstön ja toimintojen siirrot voidaan tehdä siirtymäajan kuluessa vuoden 2014 loppuun mennessä. verkko Oy:llä on oltava riittävä vastaanottokyky, ja Puolustusvoimilla on oltava siirto on toki saattaen vaihdettava, valottaa Olli Peltonen Synnytystuskia varmasti on. Integraatioita tapahtuu paljon ja uusia toimintamalleja tehdään, joten haastetta riittää. Sisäasiainhallinnon uudet tietojärjestelmät, kuten ERICA (hätäkeskustieto- - ten entistäkin parempi yhteistoiminta on mahdollista. TOIMINTAVARMAT VERKOT KUNTAYHTEISTYÖHÖN lyttää ERICA-kehityksen toteuttamista. tosta. Kun esimerkiksi poliisin organisaatiouudistuksessa liikkuvan poliisin esikunnat lakkautetaan, liikkuvien yksiköiden johtamisessa käytettävien järjestelmien TUVE-hanketoimistolaiset, ylh. vas. lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara, erityisasiantuntija Katja Multanen, hankepäällikkö Olli Peltonen, erityis - asiantuntija Minna Rauhansalo ja assistentti Saara Kilponen, istumassa tekninen päällikkö Aarne Hummelholm ja vaatimuspäällikkö Iiro Henttinen. mintavarmalle runkoverkolle tulee suurempia vaatimuksia ja siihen nojataan enemmän, Peltonen linjaa. tus, ensihoito ja sosiaali- ja terveysviran- käyttäjinä yhteiseen palveluympäristöön, yhteistyö toimii kaikissa tilanteissa. Viranomaisyhteistyö turvallisuusviranomaisten ja Puolustusvoimien välillä toimii entis- tekninen päällikkö Aarne Hummelholm. Keskeinen asia on palvelutaso. Pelastuksen puolella halutaan kuntayhteistyöhön toimintavarmat verkot ja palvelut. sien poikkeuksellisten myrskyjen yhteydessä, Hummelholm täsmentää. Keskeinen haaste on toimintamallin suu- hoissa palveluissa ja niiden aiheuttamissa minen lisää paineita käyttökustannuksiin. kennettava uudet järjestelmät niin, että ne istuvat turvallisuusverkkoalustaan ja sen arkkitehtuuriin. Samalla pitää muuttaa toimintatapoja. 500 LÄHIVERKKOA UUSITAAN Hyödyt saadaan selkeästi esiin vasta sitten, kun toimivat palvelut ovat käytössä. Hankkeen tuomien hyötyjen tunnistaminen ja toteutuminen on vasta alka- tään, mistä tässä on kysymys, mutta toimintamalli ulottuu paljon ict-toimintaa laajemmalle, Peltonen sanoo. Infrastruktuurissa muutos on valtava. Laitetilojen ja kaapeliyhteyksien rakentamisen lisäksi noin 500 lähiverkkoa uusitaan laitteineen päivineen. Loppukäyttäjä ei välttämättä huomaa muutosta muuten kuin toimintavarmempina palveluina, Hummelholm konkretisoi. dollisuus: toimiminen samassa verkossa nopeuttaa reagointia ja pelastustoimenpiteitä, vapauttaa resursseja jälkityöstä ja mahdollistaa oikea-aikaiset päätökset. Monessa käytännön tapauksessa on tullut esiin, että kun käytetään kynää, paperia ja puhetta, tapahtumat ja toimeksiannot eivät rekisteröidy mihinkään, toiminta on hidasta ja väärinymmärrysten riski kasvaa. Jälkiraportointiin menee valtavasti aikaa. Yhteisten tietojärjestelmien myötä kaikki viranomaisliikenne tallennetaan, joten toimintoketjut ja tapahtumien jälkitarkastelu täsmentyy ja työtä säästyy, Hummelholm kertoo. velut ovat kaikille yhdenmukaisia, vaikka paikalliset käytännöt ja rakenteet vaihtelevat paljon. Valtiovarainministeriö ohjaa jatkossa korkeaa varautumista edellyttävien suusverkko Oy:ssä sekä tulevassa toimi- lukeskuksessa. 26 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 27

15 AJANKOHTAISTA > VIRANOMAISRADIOVERKOT EUROOPASSA lähtien. Maailman ensimmäinen digitaalinen tetra-verkko HelenNet rakennettiin Suomeen Helsingin Energialle 90-luvun puolivälissä, ja vuosituhannen vaihteessa rakennettiin maailman ensimmäinen valtakunnallinen tetra-verkko virve. Molempien teknologiaksi valittiin tetra, josta on tullut maailmanlaajuinen menestys. Cassidianilta saatujen tietojen mukaan tetra- 50:n tukiaseman verkkoja on noin 90. Euroopassa uusimmat maanlaajuiset verkot valmistuvat lähivuosina Saksaan ja Norjaan. ven verkkoelementit että päätelaitteet kehittyvät ja työtä virven häiriöttömyyden eteen voidaan jatkaa. VIRANOMAISVERKKOJEN TEKNOLOGIAT EUROOPAN VALTAKUNNALLISISSA VERKOISSA HYVIEN YHTEYKSIEN JA KATTAVIEN VARMENNUSJÄRJESTELMIEN KONESALEJA Leijonaverkot Oy omistaa ja hallinnoi yhteiskunnan elintärkeitä tieto- ja viestijärjestelmätiloja. sijaitsevaa suojatilaa. Aiemmin tilat ovat toimi- telmien kehittymisen myötä tilaa on vapautunut ja sitä voidaan hyödyntää myös konesalikäytössä. Suojatilat täyttävät viranomaisten korkeimmat turvallisuusvaatimukset. Suojatilat sijaitsevat suurissa kaupungeissa maamme televerkon solmupisteissä ja tarjoavat täten hyvät yhteydet. Lisäksi tiloissa on olemassa kattavat varmennusjärjestelmät. Leijonaverkot vuokraa konesaleja sellaisille valtion osoittamille toimijoille, joille on uskottu yhteiskunnan toimintojen tai turvallisuuden kannalta merkityksellisiä tehtäviä ja joiden toiminta vaatii näin ollen erityistä turvallisuutta konesalien osalta. Saleja vuokrataan niin ikään Erillisverkkoihin perustetulle Palveluoperaattoritoimijalle, jonka asiakkaina ovat kaikki julkisen sektorin turva-alan toimijat. Tetra-verkko operatiivisessa käytössä tai rakennusvaiheessa (Belgia, Bulgaria, Englanti, Hollanti, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Liettua, Makedonia, Portugali, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska, Unkari ja Viro) Tetrapol-verkot (Espanja, Ranska, Romania, Slovakia, Sveitsi ja Tšekki) Teknologiaa ei ole vielä valittu, verkkoprojekti on suunnitteluvaiheessa. (Latvia, Puola ja Turkki) THINKSTOCK IN MEMORIAM MARKKU ÖSTERMAN Suomen Erillisverkot Oy:n perustaja ja ensimmäinen toimitusjohtaja, insinööri Markku Österman menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen Markku Österman tunnettiin kokeneena yhtiön ja tehtaanjohtajana sekä Suomessa että kansainvälisesti. Vahvan johtaja kokemuksen hän oli hankkinut Nokia Kaapelin palveluksessa sekä 1990-luvun alusta lähtien Telecom Finlandin Tele-Engineering rakentamisyksikön yhtenä perustajajohtajana, vastuualueenaan tuotanto luvun lopussa Österman kutsuttiin perustamaan silloiseen Soneraan viranomaisverkkoihin keskittyvää uutta tytäryhtiötä Suomen Erillisverkot Oy:tä. Erillisverkoissa hän toimi toimitusjohtajana vuodesta 1999 vuoden 2005 loppuun, ja hänen aikanaan Suomeen raken nettiin maailman ensimmäinen maanlaajuinen tetra-teknologiaan perustuva viranomaisradioverkko virve. Östermanin toimitusjohtajakaudella Suomen Erillisverkot Oy siirtyi Soneran omistuksesta valtion kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Markku Österman oli toiminnassaan hyvin ihmisläheinen ja keskusteli kaikkien henkilökuntaan kuuluvien kanssa myös muista kuin työasioista. Esimiehenä hän tuki alaistensa työtä antaen heidän tehdä vastuualueensa linjaukset ja valita toteutustavat. Alaiset kokivat toimintaansa kohdistuvan vahvaa luottamusta. Markku Österman oli syn tynyt Häntä jäivät kaipaamaan vaimo ja kolme aikuista poikaa perheineen. OHJEET VIESTINNÄSTÄ POIKKEUSOLOISSA Valtioneuvoston kanslia julkaisi ohjeet valtionhallinnon viestinnästä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Uudessa ohjeessa korostetaan varautumisen, johtamisen ja viestinnän tiivistä kokonaisuutta ja toimivaa tiedonkulkua. Ohjeen perustana ovat yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvatut uhkamallit, joihin myös viestinnässä on varauduttava. Luotettava, tehokas ja oikea-aikainen viestintä on erottamaton osa häiriötilanteiden hallintaa. Ohje korvaa vuonna 2007 annetun ohjeen, ja se on voimassa toistaiseksi. 28 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 29

16 SVENSK RESUMÉ > Ökningen av gränstrafiken förändrar verksamhetssätten - infrastruktur. - rar vid horisonten ger ett ökat tryck, säger gränsbevakningsavdelningens chef överstelöjtnant Jaakko Ritola. Vi har försökt att hitta den bästa möjliga verksamhetsmodellen för utveckling del tar vi i bruk den i övriga världen van- Förändringarna och utbyggnaderna i Imatra, Nuijamaa och Vaalimaa, där det - - dubbla jämfört med den nuvarande. Samarbetet med Ryssland är en nyc- för arbetsgruppen för utredandet av gräns- - - fungerande förbindelser över gränsen, samma bord, säger Ritola. var man efter en smidigare gränskontroll genom automatisering. Användningen av automater begränsas tills vidare av att de gare samt schweiziska medborgare, men de tilltalas och passet stämplas. Flygplatsens räddningsberedskap - jekten för Mellersta Nylands Räddnings- Arbetsfördelningen är tydlig om en ner för allt och ett koncist regelverk, och olika typer av händelser övas regelbundet. efter utförs räddningen av människorna av Räddningsverket som transporterar - Jourhavande brandmästaren koordinerar Ledningscentralen som inrättas i Räddningsverkets lokaler leds av jourhavande räddningschefen, som organiserar nödvändiga stödfunktioner. Polisen spärrar - som mottagning av anhöriga och information till dem. - hand om den totala resursfördelningen, Lärdom av chocken Flexibilitet, förtroende och samarbets- osäkrare värld. gen är inte de utbetalda ersättningarna, att det inte är lika känsligt för kommande Leena Ilmola, forskare vid IIASA, Internationella institutet för tilllämpad systemanalys. Man borde ju kunna använda en yttre chock, dvs. en oväntad en förnyelse. - - Jyrki Landstedt. I praktiken innebär det att avtalsbrand- i erforderlig omfattning. - gifter samtidigt och manskapet börjar tryta, IIASA:s forskning 7 Shocks in Finland kartlade Finlands möjligheter att klara sig. Med hjälp av sju olika chockscena- - sökte efter lösningar som skapar fram- nomi att lyckas. Vikten av att bygga upp resiliens, dvs. - enkelt inte. Datorsalar för goda förbindelser och heltäckande kontrollsystem Leijonaverkot Oy äger och förvaltar samhällets lokaler för livsviktiga dataoch kommunikationssystem. Bolaget innehar skyddslokaler på 18 olika platser runtom i Finland. Tidigare har lokalerna huvudsakligen använts som kommunikationsstationer. I takt med telesystemens utveckling har utrymme frigjorts och detta utrymme kan också användas till datorsalar. Skyddslokalerna uppfyller myndigheternas högst ställda krav på säkerhet. Skyddslokalerna är belägna i stora städer, vid knutpunkter för telenätet i vårt land, och erbjuder således goda förbindelser. Dessutom finns det omfattande kontrollsystem i lokalerna. Leijonaverkot hyr ut datorhallar till sådana av staten utsedda aktörer som har anförtrotts med avseende på samhällets funktioner eller ur säkerhetssynpunkt betydelsefulla uppgifter, och vars verksamhet således kräver särskild säkerhet när det gäller datorsalar. Salarna hyrs ut till en serviceoperatör som ursprungligen grundades inom Erillisverkot, och vars kunder består av alla aktörer inom säkerhetsområdet för den offentliga sektorn. Översvämningscentral startas 2014 Finlands miljöcentral och Meteorologiska institutet grundar en gemensam Översvämningscentral. Centralen kommer att svara för översvämningsprognoser och översvämningsvarningar samt upprätthålla en riksomfattande översvämningssituationsbild i samarbete med NTM-centralerna och räddningsmyndigheterna. Centralen som observerar och prognostiserar regn, vattennivåer och flöden samt förändringar i dessa påbörjar sin verksamhet i början av år VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 31

17 SANASTOA EES EU:n Älykkäät rajat -hankkeen asetusehdotus rajanylitysjärjestelmästä EFHK Helsinki-Vantaan lentoaseman oma tetra-verkko ja aseman kansainvälinen tunnus ERICA Hätäkeskustietojärjestelmä KEJO Kenttäjohtamisjärjestelmä, joka tuo samat palvelut kaikkien hälytysluontoista työtä tekevien viranomaisten käyttöön. JOKE Pelastustoimen johtokeskus KRIVAT Huoltovarmuuskriittisten viranomais- ja elinkeinoelämän toimijoiden hanke kriittisen infrastruktuurin varautumisjärjestelmää varten MOVI-ryhmä Moniviranomaistehtävän yhteistoimintaviestityksen puheryhmä Nuija-hanke Tullin ja Rajavartiolaitoksen toi minnan yhteen soveltaminen rajanylityspaikoilla PEKE Pelastustoimen kenttäjohtojärjestelmä, joka on yhteis - käyttöinen Poliisin POKEjärjestelmän kanssa. PETO Pelastustoimi POKE Poliisin kenttäjohtojärjestelmä, joka on yhteiskäyttöinen Pelastustoimen PEKE-järjestel - män kanssa. PTR-rajatar kas - tustyöryhmä Poliisi-Tulli-Raja-yhteistyön kehittämisen työryhmä RTP EU:n Älykkäät rajat -hankkeen asetusehdotus rekisteröityjen matkustajien ohjelmasta STUK Säteilyturvakeskus STUVE Suomen Turvallisuusverkko Oy, var mis taa valtion johdon ja yhteis - kun nan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten sekä mui den toi mijoiden yhteis toimin - taa ja viestin tää koko Suomen alueella. TOJE Toiminta-alueen johtoelin TUVE Hallinnon turvallisuusverkko. Valtioneuvoston ja turvallisuusviranomaisten korkean varautumisen tietoliikenneratkaisu. VIKE Viestintäkeskus, osa johtokeskusta. VIPU Hätäkeskusten ja viranomaisten välisen viestiliikenteen ja virvepuheryhmäkäytäntöjen kehittämisen työryhmä VITJA Viranomaistietojärjestelmä - projekti. Poliisin toiminnan ja tapahtumien hallintajärjestelmä.

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema VAALIMAAN RAJATARKASTUSASEMA Vaalimaan rt-aseman tehtävä Tehtävä ja

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Satakunnan pelastuslaitos

Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos on yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Apuamme tarvitaan erilaisissa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtävissä keskimäärin

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Muutoksen tarpeet ja mahdollisuudet pelastustoimessa. Simo Weckstén Pelastuskomentaja Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Muutoksen tarpeet ja mahdollisuudet pelastustoimessa. Simo Weckstén Pelastuskomentaja Helsingin kaupungin pelastuslaitos Muutoksen tarpeet ja mahdollisuudet pelastustoimessa Simo Weckstén Pelastuskomentaja Helsingin kaupungin pelastuslaitos SITRA Megatrendit 2016 Kuvaus terrorismiverkostoista Lähde: Big, Allied and Dangerous:

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen Autolla ulkomaille Voimassa 1.6.2015 alkaen Liikenteessä vahinko voi yllättää huolellisenkin matkalaisen Tästä oppaasta on apua, jos joudut ulkomailla liikenneonnettomuuteen. Opas sisältää toimintaohjeita

Lisätiedot

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen Pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimi

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen s trateginen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; S osiaali Sosiaali- ja terveystoimi

Hätäkeskuslaitoksen s trateginen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; S osiaali Sosiaali- ja terveystoimi Hätäkeskuslaitoksen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; Sosiaali- terveystoimi Hätäkeskustoiminnan kehittämisen aikana Yhdenmukaistaminen, toiminnan tietojärjestelmän kehittäminen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus VALTIOVARAINMINISTERIÖ Luonnos 10.12.2013 TORI-hankkeen lainsäädäntötyöryhmä Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara Valtioneuvoston asetus valtion yhteisten tieto- viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Viranomaisten yhteinen kenttäjärjestelmähanke KEJO. Pelastustoimen ajankohtaisseminaari Jyväskylä, Paviljonki

Viranomaisten yhteinen kenttäjärjestelmähanke KEJO. Pelastustoimen ajankohtaisseminaari Jyväskylä, Paviljonki Viranomaisten yhteinen kenttäjärjestelmähanke KEJO Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 14.10.2016 Jyväskylä, Paviljonki Mikä KEJO-hanke?? "Uniikki" VM:n rahoittama tuottavuuden edistämishanke useassa eri

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP)

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta Lapin TIVA:n alueseminaari 24.9.2009 Rovaniemi JVP:n ohje valmius-suunnitelman

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN 19.12. 2016 1 Teemaryhmän työsuunnitelma valmis Nykytilan kuvaus ja tilannekatsaus pelastuslaitoksen toiminnoista valmis Teema- ja sen alatyöryhmien esille nostamia asioita:

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistamishanke

Pelastustoimen uudistamishanke STM valmiusseminaari 26.-27.5.2016, Haikon kartano Pelastustoimen uudistamishanke V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, pelastusjohtajat pj. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj FORS-seminaari 2011 - Operaatiotutkimuksella kohti energiatehokkuutta, Aalto-yliopisto, 16.12.2011 EU:n

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Suurten muutosten vuosi 2014

Suurten muutosten vuosi 2014 Vuosikatsaus 2014 Suurten muutosten vuosi 2014 Johtajan katsaus Vuosi 2014 oli HALTIKissa poikkeuksellisen suurten muutosten ja epävarmuuden vuosi. ICT-säästötoimenpiteet johtivat yhteistoimintaneuvotteluihin,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (10/2015) nojalla: 1

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2016 COM(2016) 120 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Etenemissuunnitelma Schengen-järjestelmän

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena SPPL:n jouluseminaari 8.12.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman toimeenpanemiseksi 9.12.2015

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN Tietoturva Nyt! 4.11.2015 Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain tarkoituksena on

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistus Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistaminen Pelastustoimen uudistaminen tehdään, jotta edelleen tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa asiakkaan turvallisuustaso

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN www.ekarjala.fi 1 PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELY / Osallistujat: Pelastuslaitoksen yhteistyöryhmä täydennettynä Eksoten ensihoidon palvelupäälliköllä

Lisätiedot

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS VARAUTUMISEN VALTAKUNNALLISET OPINTOPÄIVÄT 19.-20.10.2011 PIRKANMAAN KUNTIEN VALMIUSTOIMINTA JA PELASTUSTOIMI PELASTUSLAKIUUDISTUS 2011 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Kuntamarkkinat 15.9.2016 16.9.2016 1 2 Työ- ja elinkeinopalvelut Sosiaalija terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Maakunnan

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Valtiovarainministeriö, 18.5.2016, VM/853/00.05.00/2016. Puolustusvoimat, 20.5.2016, AM9733. Puolustusministeriö,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Tapani myrsky

Tapani myrsky Tapani myrsky 26.12.2011 Johtaja, valmiuspäällikkö Ilkka Horelli Lounais-Suomen aluehallintovirasto LSAVI, Pelastustoimen ja varautumisen vastuualue, IH 11.9.2013 1 26.12.2011 Myrsky saapui aamuyöllä 26.12.2011

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

PELASTUSLAITOSTEN ICT NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDEN TAVOITTEITA

PELASTUSLAITOSTEN ICT NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDEN TAVOITTEITA PELASTUSLAITOSTEN ICT NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDEN TAVOITTEITA 23.2.2016 Pelastuslaitosten tietoverkkoprojekti II Pelastuspäällikkö Jukka Kangasvieri PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi

Lisätiedot

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Kaivosten ympäristöturvallisuuden edistäminen

Kaivosten ympäristöturvallisuuden edistäminen Kaivosten ympäristöturvallisuuden edistäminen Viranomaistyöryhmän raportti Tiedotustilaisuus 10.2.2014 Ylijohtaja Tuula Varis Työryhmän tehtävistä ja toiminnasta Laaja toimeksianto, jonka ytimessä viranomaisten

Lisätiedot

Säävarmaa verkkoa rakentamassa

Säävarmaa verkkoa rakentamassa Säävarmaa verkkoa rakentamassa Energiateollisuuden työmarkkinaseminaari 20.9.2012 Timo Karttinen Johtaja, Electricity Solutions and Distribution, Fortum Yhteiskuntamme on erittäin riippuvainen sähköstä

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 JYRI LILJA ensihoitopäällikkö Eduskunta on hyväksynyt uuden terveydenhuoltolain, joka tulee voimaan 1.5.2011. Lain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta. PIKI-yhteistyö 10 vuotta Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere

Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta. PIKI-yhteistyö 10 vuotta Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta PIKI-yhteistyö 10 vuotta 31.10.2012 Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere Kirjastojärjestelmät toissapäivänä 70-luvulla aivan ensimmäiset järjestelmät hoitivat

Lisätiedot

Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta

Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta - HE-luonnoksen keskeinen sisältö ja yhteisten asiakaspalvelupisteiden toimintamalli Kunta- ja aluehallinto-osasto Yhteiset asiakaspalvelupisteet Kokonaismäärä

Lisätiedot

Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä. Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1.

Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä. Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1. Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1.2017 1 MMM:n toimialan aluehallinnon ja kuntien tehtävät maakuntiin Hallituksen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Suomen Lentopelastusseura SLPS ry

Suomen Lentopelastusseura SLPS ry Suomen Lentopelastusseura SLPS ry MIKÄ - MITÄ Suomen Lentopelastusseura SLPS ry on vuonna 2006 perustettu valtakunnallinen, viranomaisten avuksi luotu vapaaehtoislentotoiminnan kattojärjestö SLPS on yksi

Lisätiedot

Ihmisen tarpeisiin suunniteltu Toyota Prius on ajonautinto

Ihmisen tarpeisiin suunniteltu Toyota Prius on ajonautinto 1. Toyota Prius takuutiedot Ihmisen tarpeisiin suunniteltu Toyota Prius on ajonautinto Asiakkaat ovat aina olleet Toyotalle kaikkein tärkeimpiä. Toivottavasti Toyota Prius muodostuu tärkeäksi osaksi jokapäiväistä

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Hyvä taksinkuljettaja,

Hyvä taksinkuljettaja, Hyvä taksinkuljettaja, Taxistars (www.taxistars.eu) on EU:n osarahoittama hanke jossa mukana on 8 organisaatiota ja yritystä Kreikasta, Belgiasta, Itävallasta, Saksasta, Suomesta, Italiasta ja Kyproksesta.

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Kasvavan rajaliikenteen hallinta

Kasvavan rajaliikenteen hallinta Kasvavan rajaliikenteen hallinta Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 2014 Poliisitarkastaja Jari Pajunen Sisäministeriö / Poliisiosasto Esityksen sisältö Itäliikkuvuuden kasvuun varautuminen Kansainvälinen

Lisätiedot