Haapaveden kaupungin HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haapaveden kaupungin HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014"

Transkriptio

1 Haapaveden kaupungin HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

2 SISÄLTÖ 1. HENKILÖSTÖHALLINNON KATSAUS Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne Eläkkeelle siirtyminen ja vaihtuvuus HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN Koulutustaso Osaamisen kehittäminen Esimies- ja johtamiskoulutus PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI Työsuojelutoiminta Työterveyshuolto Poissaolot ja työtapaturmat YHTEISTOIMINTA TASA-ARVOTYÖ... 15

3 1 1. HENKILÖSTÖHALLINNON KATSAUS Tähän Haapaveden kaupungin henkilöstöraporttiin on koottu ne keskeiset tunnusluvut, joiden avulla kuvataan Haapaveden kaupungin henkilöstön määrää, rakennetta ja tilaa. Myös vuoden 2014 raportissa tarkastellaan henkilöstön kehittämistä, tasa-arvoa ja työhyvinvointia. Tiedot on koottu palkka- ja kirjanpito-ohjelmista sekä Kuntien Eläkevakuutuksen ja Vakuutusyhtiö If:n tuottamista tilastoista. Henkilöstöraportti on tiivis ja analyyttinen kuvaus henkilöstömme toiminnasta. Tunnusluvut ja johtopäätökset kertovat menneestä vuodesta ja auttavat tulevan toiminnan suunnittelussa. Haapaveden kaupunki on isännöinyt sosiaali- ja terveyspiiri Helmeä alkaen ja Helmen muodostuminen on lisännyt Haapaveden kaupungin työntekijämäärää. Toimintojen vakiintuessa voimme nähdä jo ensimmäisiä vertailukelpoisia lukuja Helmen muodostumisen jälkeisiltä vuosilta. Haapaveden kaupungin työntekijämäärä kasvoi 2014 vuonna 4 hengellä aiempaan vuoteen verrattuna, henkilöstön lisäys syntyi pääasiassa määräaikaisista työntekijöistä(työntekijämäärä ). Vakinaisen henkilöstön määrä laski yhdellä henkilöllä. Haapaveden kaupungin strategian mukaisesti joka 10. vapautuva vakanssi tulisi jättää täyttämättä. Myös vuoden 2014 lukujen perusteella on nähtävissä tämän tavoitteen haasteellinen toteuttaminen. Eläköityminen ei kohdistu aina sellaisiin toimintoihin ja tehtäviin, jossa sen hyödyntäminen olisi mahdollista. Eläköitymistä tapahtuu runsaasti erityisesti sellaisissa ammattiryhmissä, joissa poistuva osaaminen on korvattava ja henkilöstömäärää jopa lisättävä palvelujen turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Tulevaisuudessa tämä vaatiikin palvelurakenteen suunnittelua ja kehitystä kokonaisuudessaan. Kaupungin palvelussuhteet ovat pääosin vakinaisia. Määräaikaisten osuus on 22,4 % koko henkilöstömäärästä. Suuret palvelualat ovat pääosin naisvaltaisia hoiva-aloja, mikä selittää määräaikaisuuksien ja sijaistarpeen jatkuvaa kysyntää. Henkilöstön ikärakenteen muutos jäljittelee vahvasti koko maan keskitasoa, kunta-alan henkilöstö on keskimäärin iäkkäämpää kuin yksityisellä sektorilla. Eläkkeelle siirtyvien keski-ikä oli 62,8 vuotta(2013/63,3). Tulevaisuudessa henkilöstöä tarvitaan lisää erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, mikä vaatii tehokasta rekrytointia sekä panostusta oman henkilökunnan kouluttamiseen ja kehittämiseen. Myös muuttuvat palvelurakenteet tuovat haastetta henkilöstötarpeen ennakointiin. Haapaveden kaupunki kehittää jatkuvasti ennakoivaa henkilöstösuunnittelua. Sairauspoissaolot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna ollen nyt 15,9 pv/hlö; vuonna 2013 sairauspoissaoloja oli 16,7 pv/henkilö ja vuonna 2012 luku oli 16,6pv/hlö. Myös jatkossa työhyvinvoinnin edistäminen on yksi henkilöstöhallinnon päätavoitteista. Suuri muutos on ollut myös työterveyshuoltopalveluiden keskittäminen alkaen Jokilaaksojen Työterveys Oy:lle. Tämä on parantanut työterveyshuollon palveluiden saatavuutta. Työterveyshuollossa on otettu käyttöön nettiajanvaraus hoitajille, mikä on parantanut saavutettavuutta. Työterveyshuollossa panostettiin ennalta ehkäisevää työhön lisäämällä työterveystarkastusten ja työpaikkakartoitusten määrää. Haapaveden kaupunki on sitoutunut aktiiviseen työhön työhyvinvoinnin edistämiseksi edelleen kehittämällä ja jatkamalla pitkäjänteistä työtä. Tavoitteena on sairauspoissaolojen vähentäminen, työntekijöiden hyvinvoinnin ja työssäjaksamisen lisääminen sekä työpaikkojen yhteishengen kehittäminen. Henkilöstön keski-ikä on noussut ja vaatii omalta osaltaan panostusta työssä jaksamiseen ja jatkamiseen. Valtionosuuksiin tehdyt leikkaukset ja yleinen vaikea taloustilanne näkyivät myös Haapavedellä. Kaupungin valtuusto hyväksyi talouden vakauttamisohjelman Henkilöstövähennyksen tarpeeksi määriteltiin 23 henkilötyövuotta vuosille Vakauttamisohjelmassa henkilöstön vähentämisen periaatteena oli, että ensisijaisesti hyödynnetään luonnollinen poistuma. Irtisanomisilta ja lomautuksilta on vältytty. Henkilöstölle vakauttamisohjelma on kuitenkin tiennyt tehtävien uudelleen järjestelyjä ja muutoksia tehtävänkuviin. Kuntakonsernin yhtiöt on otettu kaupungin omaan kirjanpitoon mennessä. Ympäristölaboratorio yhtiöitettiin kuntalain määräysten mukaisesti alkaen. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen laboratoriotoiminta ulkoistettiin syksyllä 2014, labo-

4 ratoriotoimintaa hoitaa nyt Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab). Lähivuodet tulevat olemaan erityisen haasteellisia kuntasektorille. Kesällä 2013 annettu kuntarakennelaki velvoitti lähes kaikki Suomen kunnat selvittämään kuntaliitoksia. Haapavesi osallistui kuntajakoselvitykseen yhdessä Alavieskan, Oulaisten ja Ylivieskan kanssa. Selvitys ei johtanut kuntien yhdistymiseen, mutta yhteistyötä tiivistetään. Henkilöstön edustus on ollut mukana kuntajakoselvityksen työryhmissä. Jatkossakin henkilöstöjohtamisessa korostuu muutosjohtaminen, mikä vaatii jatkuvaa tukea esimiestyölle ja työyhteisöille. 2 Liisa Hankonen Vs.hallintojohtaja

5 3 2. HENKILÖSTÖ LUKUINA 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne Haapaveden kaupunki on seutukuntansa suurin työnantaja. Haapaveden kaupungin palveluksessa oli tietojärjestelmämme mukaan yhteensä 1058 henkilöä. Määräaikaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita on ollut yhteensä 303 henkilöä, joista työllistettyjä on 21 kpl. Henkilöstö määrä kasvoi edellisestä vuodesta 4 henkilöllä. Palvelujen kysynnän kasvun ja uusien lakisääteisten velvoitteiden johdosta henkilöstömäärän vähentäminen on haasteellista, eikä eläköitymistä pystytä hyödyntämään täysimääräisesti henkilöstömäärän vähentämiseksi. Samanaikaisesti henkilöstömäärän vähentämisen tavoitteiden kanssa esiintyy työvoimapulaa, mikä näkyy määräaikaisten työntekijöiden määrän kasvuna edellisvuoteen verrattuna. Taulukko 1. Vakinaisten ja määräaikaisten työntekijämäärien kehitys hallintokunnittain vakin vakin vakin vakin vakin määräaikaiset 2010 määräaikaiset 2011 määräaikaiset 2012 määräaikaiset 2013 määräaikaiset 2014 Hallintopalvelut Sivistysosasto Perusturvaosasto Tekninen osasto Yhteensä Kaupungin palvelussuhteet ovat pääosin, 78,6 %, toistaiseksi voimassa olevia eli vakinaisia. Määräaikaisten osuus on 22,4 % koko henkilöstömäärästä. Koska suuret palvelualat ovat kuitenkin naisvaltaisia hoiva-aloja, niin jo tästä syystä esim. sijaistarve on jatkuvaa ja myös määräaikaisia tarvitaan. Henkilöstöstä 25 % toimii viroissa ja 75 % toimissa. Valtakunnallisesti kunta-alalla työskentelevistä on vakinaisia n. 77,8 %(v.2012). (Lähde: Haapavesi on aina huolehtinut hyvin yhteiskuntavastuusta. Kaupunki työllisti viime vuonna yhteensä 19 henkilöä työllisyysprojektin kautta. Työllistämisessä oli syksyllä 2014 tauko johtuen Kelan rahoituksen epäselvyyksistä. Haapavetisiä nuoria on palkattu kesäkaudella kuukaudeksi eri toimialoille yhteensä 30. Perusturva on henkilöstömäärältään suurin tehtäväalue. Sen palveluksessa oli 53 % kaupungin vakinaisesta henkilöstöstä. Sivistys toimialalla oli 25,5 %, teknisten palvelujen toimialalla 2,7 % ja hallintopalvelujen toimialalla 19,6 % vakinaisesta henkilöstöstä. Hallintopalveluiden henkilöstömäärään sisältyy myös maaseutu- ja lomituspalvelut sekä ruoka- ja puhdistuspalvelut. Ruokapalvelut sisältyivät vielä vuonna 2013 perusturva osastolle ja puhdistuspalvelut tekniselle osastolle.

6 4 Kuvio 1. Henkilöstön jakauma hallintokunnittain Koko henkilöstöstä kokoaikaisia on noin 82 % ja osa-aikaisia 18 %. Osa-aikaisten määrä on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Ennakoitavissa on, että osa-aikatyön tekeminen lisääntyy tulevaisuudessa, kun työurat pitenevät. Yksikön henkilökunnan henkilöstömäärään suhteutettuna osa-aikaisia on eniten maatalouslomittajissa (31 % koko yksikön henkilökunnasta). Valtakunnallisesti kuukausipalkkalaisia kunta-alalla on v ollut 86 % ja osa-aikaisia sekä sivutoimisia 14 % (www.kuntatyonantajat.fi). Kuvio 3. Henkilöstön jakauma sopimusaloittain Henkilöstöstä suurin osa (73 %) kuuluu Kvtes-sopimuksen piiriin. Ovtes ja lääkärit ovat seuraavaksi suurimmat sopimusalat.

7 5 2.2 Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne Kaupungin henkilöstö on naisvaltaista vakituisesta henkilöstöstä naisia oli 85 %. Naisvaltaisimpia aloja ovat perinteisesti sosiaali- ja terveystoimi ja miesvaltaisia tekniset alat. Koko Suomessa vuonna 2013 kunta-alalla työskentelevästä henkilöstöstä on lähes neljä viidesosaa naisia (79 %) (Lähde: Kuvio 4. Vakituisen henkilöstö sukupuolijakauma Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden vaihteessa 47,8 vuotta. Naisten keski-ikä on 47,2 vuotta ja miesten keski-ikä 48,3 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on korkeampi kuin kunta-alalla keskimäärin (45,6 v.). Kuvio 5. Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 2014 Vakinaisesta henkilökunnasta yli 44-vuotiaita on 75 %. Suurin ikäryhmä on vuotiaat, joita on 20 % vakinaisesta henkilöstöstä. Henkilöstöstä yli 50-vuotiaita on 51 %. Alle 30-vuotiaiden osuus on 7 prosenttia.

8 6 Kuvio 6. Määräaikaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 2014 Määräaikaisesta henkilökunnasta on 78,2 % naisia. 37,7 % määräaikaisesta henkilökunnasta on alle 30-vuotiaita. Yli 50-vuotiaiden osuus määräaikaisista on jonkin verran noussutedellisvuodesta ollen 25,7%(2013/23,9 %). Koko Suomessa kunta-alalla työskentelevien keski-ikä vuonna 2014 oli 45,6 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kunnallisen henkilöstömäärän odotetaan tulevina vuosina kääntyvän laskuun. Valtakunnallisesti vuonna 2013 kunnallisessa palveluksessa työskenteli (vuonna ) työntekijää. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä 58 % jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. (Lähde: Kuvio 7. Kunnallisen henkilömäärän kehitys 2.3 Eläkkeelle siirtyminen ja vaihtuvuus Vuonna 2014 kaupungin vakinaisen henkilökunnan osalta palveluksesta lähtijöitä oli lähes sama määrä kuin edellisenä vuonna.

9 7 Taulukko 2. Henkilöstön vaihtuvuus TULLEE T LÄHTENEET eronnut eläkkeelle Vuoden 2014 aikana eläkkeelle lähtijöitä oli 25. Vuoden lopussa osa-aikaeläkkeellä olevia oli 14 kpl. Eläkkeelle siirtyvien keski-ikä oli vuonna ,3 vuotta. Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa KuEL- ja VaEL-eläkkeelle siirtyy arviolta n. 25 % kaupungin henkilöstöstä. Eläkkeelle siirtyminen on todennäköisesti suurinta vuosina Vuoden 2017 alusta voimaan tulevat eläkelain muutokset vaikeuttavat kuitenkin eläkkeelle siirtymisen ennustettavuutta. Työnantaja saa tietoonsa ensimmäisen mahdollisen eläkkeelle siirtymishetken, mutta työntekijä voi tällä hetkellä halutessaan jatkaa työssä vielä 68-vuotiaaksi saakka. Vanhuuseläkeiän täyttymisen perusteella voidaan todeta, että eläkkeelle siirtymismahdollisuuden piiriin tulevan henkilöstön määrä kasvaa selkeästi tulevina vuosina. Vanhuuseläkeikää nostetaan asteittain vuodesta 2017 alkaen, ja uudet eläkeikärajat koskevat vuonna 1955 syntyneitä ja nuorempia. Vuonna 2017 vanhuuseläkkeen ikärajaa nostetaan 3 kuukaudella jokaista syntymävuosiluokkaa kohti, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Vanhuuseläkkeen yläikäraja on viisi vuotta alarajaa korkeampi eli 70 vuotta. Tulevan eläkeuudistuksen tavoitteena on pidentää työuria ja pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta. Oheisen taulukon eläkepoistuma kuvaa vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille siirtyviä Ennusteen on laatinut Keva ja se on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista että määräaikaisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuELtai VaEL-vakuutettuna Laskennalliseen eläkeikään pohjautuvan eläköitymisennusteen mukaan eläkepoistuma on suurimmillaan vuosina Haapaveden kaupungilla eläköitymisen huippuvuodet tulevat olemaan vuosina 2016 ja Kuvio 8. Haapaveden eläkepoistuma verrattuna koko kunta-alaan

10 8 Haapaveden kaupungin tavoitteena on pyrkiä vähentämään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä panostamalla työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen. Koko kuntaalan haasteena on löytää vaihtoehtoisia tapoja pidentää työuria myös työkyvyn heiketessä. Haapaveden kaupunki kiinnittää erityisesti huomiota varhaisen tuen mallin toteuttamiseen sekä työhyvinvoinnin edistämiseen eri keinoin. Varhaiseläkemenoperusteisiin maksut ovat kehittyneet seuraavasti: Varhe-maksut vuonna 2011 olivat ja vuonna 2012 / , vuonna 2013/ ja vuoden 2014 ennakkotiedon mukaan Kuvio 9. Eläköitymisennuste eläkelajeittain

11 9 Taulukoissa 3 ja 4 on kuvattu suurimpien ammattiryhmien eläkepoistuma. Taulukko 3. Suurimpien ammattiryhmien eläkepoistuma Taulukko 4. Suurimpien ammattiryhmien eläkepoistuma

12 10 Työvoiman saatavuus on edelleen vaikeaa varsinkin hoitoalalla. Eräiden korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden, kuten esim. lääkäreiden, erityisopettajien ja sosiaalityöntekijöiden ja psykologien rekrytoinnissa on ollut ongelmia. 3. HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN 3.1 Koulutustaso Kaupungin henkilöstön koulutustasoa ei saa selville nykyisillä käytössä olevilla järjestelmillä. 3.2 Osaamisen kehittäminen Vuonna 2014 henkilöstölle tehtiin koulutus- ja osaamistarpeen kysely. Kyselyyn vastasi 43 % henkilöstöstä. Henkilöstö koki työnvaativuuden vastaavan hyvin omaa osaamistaan (93 %). Huonoksi osaamisensa työnvaativuuteen nähden koki noin 6 %. Toisaalta työssäoppimisen ja koulutuksen mahdollisuuden koki huonoksi yli 36 % vastaajista.

13 11 Kyselyn pohjalta henkilöstölle on alaadittu koulutussuunnitelma, jota seurataan yhteistyötoimikunnassa. Henkilöstön ammatillista osaamista pyritään jatkuvasti parantamaan ja kaupunki suhtautuu myönteisesti koulutukseen. Vuonna 2014 kaupungin henkilöstö osallistui koulutukseen yhteensä 1565 koulutuspäivän verran, mikä tarkoittaa n. kahta koulutuspäivää/työntekijä. Luvusta puuttuu jonkin verran toimialojen tai vastuualueiden yhteisiä koulutus- ja kehittämispäiviä. Täsmällinen henkilöstökoulutuskustannusten osoittaminen on edelleen vaikeaa, sillä koulutuksista aiheutuvia kustannuksia on kohdistettu useille tileille. 3.3 Esimies- ja johtamiskoulutus Esimiehille suunnattu KuntaJet-hanke jatkui vuonna 2014, ja siihen osallistui 2 esimiestä. Myös vuonna 2015 on tarjolla johtamisenerityisammattitutkinto koulutusta oppisopimuksella. Haapaveden kaupungin tavoitteena on, että kaikki vakinaiset esimiehet suorittavat johtamisen erikoisammattitutkinnon. Perusturvan esimiehillä oli yhden päivän esimiesvalmennus-koulutus. Esimiesseminaareja on järjestetty perinteiseen tapaan useamman kerran vuodessa. 4. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Henkilöstömenot laskivat 1,9 % vuodesta Henkilöstömenot olivat tilinpäätöksen mukaan kaikkiaan 40,4 M. Vuonna 2014 henkilöstölle maksettiin palkkoja ja palkkioita 32 miljoonaa euroa. Henkilöstömenojen laskuun vaikuttivat erityisesti henkilöstön pitämät säästövapaat. Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan henkilöstömenojen osuus ulkoisista toimintakuluista edelleen laski (vuonna ,2 %, vuonna ,6 %). Henkilöstömenoihin on laskettu kaikki palkat ja palkkiot, eläkekulut, muut henkilösivukulut, koulutusmenot ja henkilökunnan työterveyshuolto. Kunta-alan palkkoja korotettiin sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla oli keskimäärin 0,8 %. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja teknisten sopimuksen (TS) piiriin kuuluvilla tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 20 euroa lukien. Tuntipalkkaisilla (TTES) yleiskorotus toteutettiin tarkistamalla perustuntipalkkoja

14 12 13 senttiä tunnilta. Opetushenkilöstön sopimuksessa (OVTES) korotusvarat käytettiin 0,58 prosentin yleiskorotukseen. Henkilöstöä kehotettiin myös vuonna 2014 pitämään palkattomia vapaita kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Palkattomien vapaiden pitämiseen ei ole liittynyt tulospalkkiota vaan viiden palkattoman päivän pitämisestä työntekijä on saanut yhden lisälomapäivän ja 10 palkattoman päivän pitämisestä työntekijä on saanut 2 lisälomapäivää TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI Vuoden 2014 tyky-toimintaa on toteutettu tyky-ohjelman mukaisesti. Henkilöstöhallinnon, työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön panostus erilaisten työyhteisöjen ongelmatilanteiden selvittelyssä on entisestään lisääntynyt. Työnohjausta työhyvinvointityön menetelmänä on käytetty tarpeen mukaan. Haapaveden kaupunki kannustaa ja aktivoi työntekijöitä liikkumaan ja terveellisiin elämäntapoihin. Kaupunki on tarjonnut vuonna 2014 työntekijöille muun muassa tuettuja kuntosali - ja liikuntavuoroja. Kuntosalin käyttömahdollisuus on ollut Haapaveden lisäksi muuallakin sosiaali- ja terveyspiiri Helmen alueella. Henkilöstölle järjestettiin koko kaupungin yhteinen virkistysiltapäivä Haapaveden Hiihtomaan maastossa helmikuussa Haapaveden kaupunki järjestää myös lakisääteistä ammatillista TYK- kuntoutusta vuosittain. TYK-kursseja on järjestetty vuonna 2014 päivähoidon ja kotihoidon henkilöstölle sekä lähiesimiehille. Työntekijä voi parantaa omaa työkykyään TYKkuntoutuksessa, jos häntä uhkaa lähivuosina työkyvyttömyys tai hänen työkykynsä on heikentymässä olennaisesti. Työpaikkaruokailusta annettuun suositussopimukseen perustuen kaupunki tukee työpaikkaruokailua. Omien eri laitosten ruokaloiden lisäksi oli vuonna 2014 sopimus useiden eri puolilla seutukuntaa olevan ravitsemusliikkeen kanssa. Työpaikka-aterian hintana on noudatettu verotusarvoa, joka vuonna 2014 oli 6,10 euroa. Työpaikkojen tykytoimintaa tuettiin myös työyksiköittäin järjestetyillä virkistyspäivillä. Jouluruokailua ei talouden vakauttamisohjelman mukaisesti järjestetty vuonna Työsuojelutoiminta Työsuojelun tavoitteena on turvata, edistää ja seurata kaupungin työntekijöiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia työssään. Työsuojelun toteuttamisesta vastaavat linja- ja työsuojeluorganisaatio sekä työterveyshuolto. Yleisperiaatteena on kohdentaa voimavarat ennalta ehkäisevään ja työkykyä ylläpitävään työsuojeluun, mutta tarvittaessa myös ns. korjaavaan työsuojelutoimintaan. Työsuojelutoimintaa ovat ohjanneet työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettu laki ja kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimus. Voimassa olevan työturvallisuuslain työnantajaan kohdistettu laaja huolehtimisvelvoite työntekijöistään on lisännyt työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen liittyvien asioiden painoarvoa. Työsuojelun toiminta on perinteisten työturvallisuuteen liittyvien fysikaalisten tekijöiden lisäksi enenevässä määrin kohdistunut työpaikkojen sisäilmaan liittyvien ongelmien ja erilaisten työyhteisöristiriitojen selvittelyyn.

15 Haapaveden kaupungissa työsuojeluorganisaation muodostaa yhteistyötoimikunnan osana toimiva työsuojelutoimikunta, jossa toimii työntekijöiden edustajina kolme työsuojeluvaltuutettua, työterveyshuollon edustaja ja työsuojelutoiminnan koordinoinnista ja työsuojeluyhteistoiminnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä vastaava työsuojelupäällikkö. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuonna 2014 osana yhteistyötoimikuntaa. Työsuojelupiiri teki vuonna 2014 kaksi tarkastusta Työterveyshuolto Henkilöstölle järjestetään lakisääteisten työterveyshuoltopalveluiden lisäksi työterveyshuollollisesti painottuva yleislääkäritasoinen sairaanhoito ja muu terveydenhoito. Työterveyshuoltopalvelut on tuottanut alkaen keskitetysti Jokilaaksojen Työterveys Oy. Työterveyshuollon koordinoinnista vastaa henkilöstöpalvelut. Työterveyshuollon keskeisenä tavoitteena on työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen työterveyshuollon keinoin. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana arvioimalla työn ja työolosuhteiden vaikutusta työntekijöiden terveyteen sekä tekemällä ehdotuksia tarvittavista toimenpiteistä. Erityishuomion kohteena ovat työntekijöiden ikääntyminen, työssä jaksaminen, työergonomia sekä vajaakuntoisten työntekijöiden työssä selviytymisen tukeminen. Työterveyshuollon vuoden 2014 korvaushakemukseen liitettävät kustannukset olivat yhteensä euroa (korvausluokka I , korvausluokka II ), josta Kela on korvannut noin 55 %. Kustannukset kasvoivat vuoteen 2013 verrattuna 7,5 %. Korvausluokka I, johon sisältyy ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, korvataan Kelan kautta 60 % ja korvausluokka II, johon sisältyy sairaanhoito, korvataan Kelan kautta 50 %. haapaveden kaupunki on sitoutunut aktiiviseen työhön työhyvinvoinnin edistämiseksi edelleen kehittämällä ja jatkamalla pitkäjänteistä työtä. Tavoitteena on sairauspoissaolojen vähentäminen, työntekijöiden hyvinvoinnin ja työssäjaksamisen lisääminen. Työterveyshuollon toiminta käynnit lääkärin vastaanotolla käynnit erikoislääkärin vast.otolla käynnit työtth/sh vastaanotolla laboratoriotutkimukset röntgentutkimukset terveystarkastukset Poissaolot ja työtapaturmat Sairauspoissaolojen määrää käytetään henkilöstön tilaa kuvaavana mittarina. Henkilöstön sairauspoissaolopäivät kalenteripäivinä laskivat vuodesta 2013 (laskua 4,8 %). Sairauspoissaolopäiviä vuonna 2014 oli 16438, kun vastaava luku vuonna 2013 oli päivää. Vuonna 2014 poissaolopäiviä yhtä työntekijää kohden oli keskimäärin 15,9. Luku laski edellisvuodesta (vuonna 2013/ 16,7). Keskimäärin jokaisena kalenteripäivänä 45

16 henkilöä oli sairauslomalla. Sairauspoissaoloprosentti kokonaistyöajasta oli vuonna ,2 % kun se vuonna 2013 oli 6,9 % kokonaistyöajasta. Työterveyslaitoksen Kunta10 tutkimuksen mukaan kunta-alan sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuodesta 2009 alkaen. Uusimmat tulokset osoittavat, että tämä kehitys jatkuu edelleen. Kunta-alalla sairauspoissaolojen määrä kasvoi 2000-luvun loppupuolelle saakka. Sairauspoissaolot olivat huipussaan vuonna 2008, jolloin kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 19,4 päivää poissa oman sairautensa takia. Vuonna 2013 sairauspoissaolojen määrä oli pienin sitten vuoden Sairauspoissaoloja oli keskimäärin 16,7 päivää työntekijää kohti kun vuonna 2000 vastaava luku oli 16,8 päivää. Kunta10 tutkimuksessa ovat olleet mukana Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Raisio, Nokia, Valkea koski, Naantali ja Virrat. Työyksiköittäin tarkasteltuna sairauspoissaoloja kasaantuu eniten vanhuspalveluissa sekä kotihoitoon että asumispalveluihin, maatalouslomittajille, siivoustoimeen sekä päivähoitoon. Henkilöstön sairauspoissaoloprosentti ja sairauspäivien määrä kuvaavat henkilöstön sairastavuutta yleisellä tasolla. Pohdittaessa sairastelun mahdollista yhteyttä työhön täytyy johtopäätösten tekemisen tueksi kiinnittää huomiota sairauslomien pituuteen, poissaolojen syihin sekä eri toimialojen ja ammattiryhmien sairasteluun. Sairauspoissaoloissa on huomattavia eroja eri ammattiryhmien välillä. Sairauspoissaolojen diagnoosipohjaista tilastoa on saatavilla vuoden 2014 työterveyspalveluiden tuottajalta Jokilaaksojen Työterveys Oy:ltä. Lyhyiden ns. omailmoituspoissaolojen lisäksi (äkilliset flunssa- ja vatsatautitapaukset) eniten poissaoloja aiheuttavat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Toiseksi eniten poissaoloja aiheuttavat mielenterveyden häiriöt. Vuonna 2014 henkilöstön sairauslomista suurin osa oli yhtäjaksoisesti tai kumulatiivisesti kertyneitä yli 30 päivää kestäviä pitkiä sairauslomia. Poissaolot näyttäisivät siten kasautuvan samoille henkilöille. Vakuutusyhtiö If:stä saatujen tietojen mukaan henkilöstön tapaturmat vähenivät hieman vuonna Kaupungin työntekijöille sattui yhteensä 39 työtapaturmaa tai ammattitautia, joista aiheutui yhteensä 208 poissaolopäivää. Aiempaan vuoteen verrattuna tapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolopäivät vähenivät edelleen l (330 poissaolopäivää v. 2013). Työyksiköissä on kiinnitetty enemmän huomiota riskitekijöiden ennalta ehkäisyyn. Suhteellisesti eniten työtapaturmia sattuu edelleenkin maatalouslomituksessa. Maatalouslomituksessa ensiapukurssi on tarjottu kaikille halukkaille johtaville lomittajille tapaturmien välttämiseksi ja niiden sattuessa osaamisen ajan tasalla pitämiseksi YHTEISTOIMINTA Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa tuli voimaan Näin myös kuntien työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoimintamenettelyn sääntely saatettiin lain tasolle. Aikaisemmin se perustui Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen kesken sovittuun yleissopimukseen. Lain tarkoitus on työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan edistäminen, henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen sekä kunnallisen palvelutuotannon tulok-

17 sellisuuden ja henkilöstön työelämän laadun edistäminen. Lain perusteluissa korostetaan avointa vuorovaikutusta, osapuolten välistä luottamusta sekä esimiesten ja alaisten välisessä vuorovaikutuksessa päivittäin tapahtuvaa yhteistyötä. Edustuksellista yhteistoimintaa hoitaa koko Haapaveden kaupungin osalta yhteistyötoimikunta, jossa on 14 jäsentä. Yhteistyötoimikunnan toimikausi on neljä vuotta, puheenjohtajana toimii vuorovuosin henkilöstön ja työnantajan edustaja. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2014 aikana kahdeksan kertaa. Sekä henkilöstön että työnantajan edustajien osallistuminen kokouksiin on ollut aktiivista. Yhteistyötoimikunnassa käsiteltiin työsuojelun ja työterveyshuollon asioita sekä talouteen ja henkilöstöhallintoon liittyvät asioita, kuten henkilöstösuunnitelmat, koulutussuunnitelma, henkilöstöohjeet, tasaarvosuunnitelma ja talouden vakauttamisohjelmaa. Myös TYKY-toimintaan liittyvät asiat olivat hyvin esillä. Tärkein yhteistoiminta tapahtuu kuitenkin edelleen päivittäin työssä ja työpaikkakokouksissa TASA-ARVOTYÖ Työnantajien, joiden palveluksessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, on vuosittain laadittava tasa-arvosuunnitelma. Suunnitelman tulee koskea erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja. Haapaveden uusi tasaarvosuunnitelma laadittiin vuonna 2006 ja se päivitetään vuosittain. Tasaarvosuunnitelman toteuttamista on seurattu ja arvioitu yhteistyötoimikunnassa. Tasaarvotyöllä tavoitellaan työtehtävien tasapuolista jakautumista naisten ja miesten kesken, tasa-arvoista johtamista, työn ja perheen yhteensovittamista, samapalkkaisuutta sukupuolesta riippumatta ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ja ahdistelun poistamista ja ehkäisyä. Kaupungin henkilöstö on naisvaltainen. Eroja naisten ja miesten välillä on johtopaikkojen jakautumisessa ja palkkauksessa. Valtaosin palkkauserot selittyvät kunnallisten sopimusten erilaisilla painotuksilla ammattinimikkeittäin. Palkkakartoituksen perusteella miesten ja naisten välillä ei ole palkkauksessa sukupuolesta johtuvia eroja. Tasa-arvosuunnitelman toteuttamisohjelma sisältää pääasiassa toimenpiteitä, joita kehitetään ja arvioidaan jatkuvasti. Uusi voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki antaa aiempaa laajempaa suojaa syrjinnältä. Lakiin tuli työnantajille myös velvollisuus laatia yhdenvertaisuus-suunnitelma. Yhdenvertaissuunnitelman laatiminen on työnantajan vastuulla ja työnantajan on voitava osoittaa, että lain mukainen suunnitelma on laadittu. Ensimmäinen uuden lain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma tulee laatia mennessä. Suunnitelman voi yhdistää muihin kunnassa tehtäviin suunnitelmiin, esimerkiksi tasa-arvosuunnitelmaan.

18 16

Haapaveden kaupungin HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

Haapaveden kaupungin HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Haapaveden kaupungin HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 SISÄLTÖ 1. HENKILÖSTÖHALLINNON KATSAUS... 1 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 2.2 Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne... 4 2.3 Eläkkeelle siirtyminen ja

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 5 2.4.

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 5 2.4.

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1 Palvelussuhteen luonne...

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Yt-toimikunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan esipuhe... 1 Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointi... 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 Henkilöstömäärä...

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti 2015 Kunnanhallitus 2.5.2016 109 Yt-toimikunta SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖRAPORTTI... 3 JOHDANTO... 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT... 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 Henkilöstö hallinnonaloittain... 4 Henkilötyövuodet...

Lisätiedot

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 Hausjärven kunta HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 11.4.2013 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 2.1 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 4 2.2 Henkilöstön kokonaismäärä toimialoittain 4 2.3

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS

TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖSTRATEGIA... 4 3. HENKILÖSTÖ... 5 3.1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 5 3.2. HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA...

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Työvaliokunta 17.1.2014 Helena Metsälä Työryhmän kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia Kari Ojalahti

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Vastuuhenkilö Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2015

Henkilöstötilinpäätös 2015 Henkilöstötilinpäätös 2015 Henkilöstötilinpäätös 2015 Sisällys HENKILÖSTÖOHJELMA... 1 SITRAN TYÖELÄMÄPALKINTO 2015... 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 2 VAKITUISET

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Puheenjohtajakokous 9.1.2014 Helena Metsälä 10.1.2014 Työryhmä kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖRESURSSIEN JA PALVELUPROSESSIEN VASTAAVUUS 3 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA PALVELUSUHTEEN LUONNE 3 2.2 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...3 Vakinainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain

Sisällys 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...3 Vakinainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain HENKILÖSTÖRAPORTTI 20 Sisällys 1 JOHDANTO...3 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...3 Vakinainen henkilöstö 31.12.20...3 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 20...3 Kunnan määräaikaiset työsuhteet vuoden

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2013

Henkilöstöraportti 2013 Yt -toimikunta 23.04.2014 22 Kunnanhallitus 26.05.2014 154 Kunnanvaltuusto 9.6.2014 43 SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖRAPORTTI...3 JOHDANTO...3 Henkilöstö kunnan strategiassa...3 HENKILÖSTÖRESURSSIT...5 Henkilöstön

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA Khall liite 4 Kh 20.12.2016 1 SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA Hyväksytty kunnanhallituksessa xx.xx.xxxx SISÄLTÖ: 1. TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TOIMINTA 2. HENKILÖSTÖPOLIITTINEN

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Päätoimisia vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 412, mikä oli 8 henkeä pienempi kuin edellisvuonna.

Päätoimisia vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 412, mikä oli 8 henkeä pienempi kuin edellisvuonna. 1/19 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2.1. Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1.1. Henkilöstön määrä Vakinaisen henkilöstön määrä 31.12.2015 oli 336, muutos edellisvuoteen oli + 5 henkilöä. Määräaikaisten (sis. palkkatuella

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä... 2 1.2.3

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.5.2009 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 24.11.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.5.2009 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki kuntiin

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

1 Henkilöstön määrä ja rakenne HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 7 1.5

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2015

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2015 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 215 Kaupunginhallitus 4.4.216 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 215 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka avulla

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 1.12.2010 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.1.2010 ja 1.2.2010 Yleistä Kunnallinen työmarkkinalaitos

Lisätiedot

Tarve henkilöstömenosäästöihin jatkuu kuntasektorilla

Tarve henkilöstömenosäästöihin jatkuu kuntasektorilla Tarve henkilöstömenosäästöihin jatkuu kuntasektorilla Tiedotustilaisuus KT:n henkilöstömenosäästötiedustelun tuloksista 17.12.2014 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT:n henkilöstömenosäästötiedustelu

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan henkilöstöraportti 2013

Järvi-Pohjanmaan henkilöstöraportti 2013 Järvi-Pohjanmaan henkilöstöraportti 2013 Sisällysluettelo 1 Henkilöstöraportti 2013... 2 1.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 Henkilöstön määrä... 2 Henkilötyövuosi... 3 Työsuhteen laatu ja kesto... 6

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto Maakuntahallitus 21.3.2016, Erillisliite 3 Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto 1 TIIVISTELMÄ 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...3 1.1 Palvelussuhteen luonne...3 1.2 Henkilöstön palvelussuhteet vastuualueittain...4

Lisätiedot

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen,

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 121 251/01.01.01.00/2016 Vakansseista luopuminen Kuntayhtymän hallitus 121 Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, janne.niemelainen@kuh.fi,

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa

Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa Anja Lahermaa, lakimies, STTK 17.4.2015 1 Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa (tasa arvol 6, 15.4.2005/232) Kaikki työnantajat edistettävä sukupuolten

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2015

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2015 Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2015 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 2 1.1. Henkilöstön määrä 31.12.... 2 1.2. Henkilötyövuodet 2015... 3 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma... 3 2. HENKILÖSTÖN

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot