VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS

2 Sisällysluettelo JUHLAVUODEN SATOA 3 I Väestömuutokset 5 II Seurakunnallinen toiminta 6 Yleinen seurakuntatyö 6 Lapsi- ja perhetyö 14 NuoRisoTYÖ 20 AIKUISTYÖ 25 DIAKONIA- JA YHTEISKUNTATYÖ 28 MUSIIKKITOIMINTA 33 LÄHETYSTYÖ 37 YSTÄVYYSSEURAKUNTATYÖ 42 PROJEKTITYÖ 44 Tiedotus 46 III talous ja hallinto 48 SEURAKUNNAN TALOUS 48 RAKENNUKSET JA KIINTEISTÖT 50 HALLINTO 57 IV Henkilöstö 61 Julkaisija Vihdin seurakunta Vihdintie 6, Vihti Toimittaja Pirjo Nieminen Taitto ja ulkoasu Mainostoimisto Visuviestintä Oy, Taina Ståhl Kuvat ABC-Studiot Oy, Juha Auvinen, Paavo Hacklin, Reijo Kaarto, Juha Kosonen, Pirjo Nieminen, Pietari Skyttä, Susanne Vuorinen Painopaikka karprint Oy, 2008

3 JUHLAVUODEN SATOA Kirkkoherra Pekka Valkeapää Vihdin seurakunnan elämässä vuosi 2007 jää aikakirjoihin 500-vuotisjuhlavuotena, jonka aikana koettiin monia yhteisöllisesti merkittäviä hetkiä. Juhlavuoden vietto alkoi jo edellisen vuoden puolella adventtina sen juhlamessussa ja juhlakirjan julkistamistilaisuudessa. Juhlavuosi huipentui Pertun päivän viikonlopun monipuolisiin tapahtumiin elokuussa. Koko pitäjä juhli tulemalla yhteen sanan, musiikin, draaman, perinneruokien ja markkinatarjonnan äärelle. Saatoimme kokea vahvasti olevamme vihtiläisiä ja kuuluvamme yhteen. Seurakunta vastasi laajasti pääjuhlaviikonlopun ohjelmasta, mikä on tietysti ymmärrettävää senkin tähden, että kyseessä oli nimenomaan seurakunnan 500-vuotisjuhlavuosi. Iloitsimme siitä, että kirkko täyttyi messussa ja konserteissa ja että juhlanäytelmän kävi katsomassa noin henkeä. Yhteisöllisyyden kokemus syntyy siitä, kun väki on liikkeellä ja tunnelma on myönteinen. Tätä kaikkea saimme kokea pääjuhlaviikonloppuna. Juhlavuonna tapahtui paljon muutakin kuin se, mitä koettiin pääjuhlaviikonloppuna. Kirkkoherran vaali oli kevättalvella ja virkaanasettajaismessu helluntaina. Seurakunta lähti kulkemaan kohti tulevia haasteita omasta keskuudesta valitun kirkkoherran johdolla. 3

4 Seurakunnan eri työmuodot olivat vahvasti esillä juhlavuoden vietossa. Diakoniatyö, lähetystyö ja nuorisotyö viettivät omia merkkivuosiaan juhlavuoden sisällä. Lapsi- ja perhetyö koki omat huippuhetkensä pääsiäis- ja jouluvaellusten yhteydessä. Kaikissa näissä juhlallisuuksissa välittyi ilo, innostus seurakuntatyön merkitsevyydestä omalla paikkakunnalla ja aina maan ääriin saakka. Juhlavuoden alla koettiin tärkeäksi se, että juhlavuodesta voisi jäädä jokin pysyvä merkki jälkipolvia varten. Eri tahojen yhteisestä ideasta syntyi turvakotihanke, jota on viety eteenpäin juhlavuoden aikana. Perustettavaa turvakotia varten on kerätty varoja seurakunnan hallinnoimalle tilille. Kaksi hallinnollisesti ja toiminnallisesti merkittävää asiaa oli kehittelyn alla juhlavuoden aikana: seurakunnan strategian luominen ja rovastikunnallinen yhteistyöhanke (ns. Proro-hanke). Seurakunnan strategian luominen käynnistyi syyskuussa työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteisessä kokoontumisessa. Hiippakuntasihteerin ohjauksessa punnitsimme seurakunnan vahvuuksia ja heikkouksia ja hahmotimme strategian tekemisen prosessia, joka päättyy seuraavan vuoden kesään mennessä. Rovastikunnallisen yhteistyöhankeen nimissä kokoonnuimme yhteistyövaltuuston ja yhteistyöneuvoston kokouksiin miettimään, pitäisikö rovastikunnan alueelle perustaa suuri seurakuntayhtymä vai pitäisikö yhteistyötä kehittää muilla tavoilla. Pienet seurakunnat näyttävät olevan innostuneita suuren seurakuntayhtymän perustamisesta, ja suuret seurakunnat suhtautuvat hankkeeseen epäilevästi. Seurakunta todistaa omasta olemassaolostaan julistamalla evankeliumia, kokoamalla kristittyjä yhteiseen messuun, tekemällä rakkauden tekoja maailmassa ja viemällä evankeliumia niille, jotka eivät ole sitä kuulleet. Paikallinen seurakuntayhteisö on vastuussa siitä, että sen toiminnan ja olemassaolon kautta evankeliumin koko rikkaus tulee ilmi. Olemme saaneet kokea juhlavuoden vieton aikana, että Jumala on rakkaudessaan ja hyvyydessään läsnä. Tästä meidän on hyvä jatkaa matkaa iloiten. 4

5 I Väestömuutokset Tilastotietoja vuoden 2007 päättyessä Sulkeissa edellisen vuoden luku Vihdin ev. lut. seurakunnan väkiluku (21 662) Kastettuja lapsia 283 (311) Kuolleita seurakunnan jäseniä 140 (131) Seurakuntaan muuttaneita (1 412) Seurakunnasta muuttaneita (1 160) Ev. lut. kirkkoon liittyneitä 49 (54) heistä miehiä 28 ja naisia 21 Kirkosta eronneita 195 (190) heistä miehiä 92 ja naisia 103 Solmittuja avioliittoja 139 (146) Avioeroja 64 (56) 5

6 II Seurakunnallinen toiminta Yleinen seurakuntatyö Toiminta-ajatus Yleinen seurakuntatyö on evankeliumin julistamista ja sakramenttien jakamista siten, että seurakunnassa säilyy näkemys avarasta kansankirkosta, jossa on tilaa uskon perinteen rikkaalle tulkinnalle ja esimerkiksi herätysliikkeiden kanssa tapahtuvalle yhteistoiminnalle. Jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset Sulkeissa edellisen vuoden luku Pääjumalanpalvelukset Muita jumalanpalveluksia Lukumäärä Osallistujia Vihdin kirkko 66 (65) (10 390) Nummelan kirkko 56 (46) (3 075) Vihtijärven kappeli 15 (12) 629 (420) Yhteensä 137 (123) (13 885) Lukumäärä Osallistujia Vihdin kirkko 37 (43) (8 183) Nummelan kirkko 29 (27) (2 426) Vihtijärven kappeli 3 (4) 166 (312) Muualla 19 (20) 560 (205) Yhteensä 88 (56) (11 126) 6 Ehtoollisella käyneitä kaikissa jumalanpalveluksissa oli yhteensä (7 476).

7 Leino Hassinen, Inkerin piispa ja Vihdin kirkkoherra vuosilta sekä vasta virkaan siunattu kirkkoherra Pekka Valkeapää jakamassa ehtoollista. Muita jumalanpalveluksia olivat mm. lauantain konfirmaatiot, kyläkirkot, koulu- ja oppilaitosjumalanpalvelukset, ehtoollishartaudet Riuttarannassa, lasten kirkkohetket, iltakirkot ja yömessut. Jumalanpalvelukseen on usein kutsuttu myös jokin kohderyhmä. Tällaisia ovat olleet mm. edellisenä vuonna kastettujen lasten perheet, vanhukset, 50 vuotta sitten ripille päässeet, ja muutamat yhdistykset. Nummelassa pidettiin soppakirkkoja, joihin olivat tervetulleita erityisesti lapsiperheet. Tuomasmessuja pidettiin 4 kertaa Nummelan kirkossa. Läsnä oli yhteensä 433 henkeä. Kirkolliset toimitukset Kasteita toimitettiin 273 (327), vihkimisiä 75 (70) ja hautaansiunaamisia 140 (160). Vihdin seurakunnassa on tapana, että pappi tapaa perheen aina ennen kirkollista toimitusta. Toimintaa ja tapahtumia Papit, lehtori, diakoniatyöntekijät ja kanttorit vierailivat säännöllisesti noin kerran kuukaudessa pitämässä hartaushetkiä (n. 80 kertaa) seuraavissa laitoksissa: Mäntyrinne, Hopearinteen palvelutalo, Kaarihovi, Kaarikeskus, Luontola-koti, Suojapoiju, Kuortilanluhti, Nummenselän vanhustentalo, Vihdin toimintakeskus, Luontola ja sekä terveyskeskuksen vuodeosastot kirkonkylässä ja Nummelassa. 7

8 Kinkereitä pidettiin eri kylillä alkuvuodesta yhteensä 14. Tilaisuuksiin, joista kaksi oli koululaiskinkereitä, osallistui yhteensä 393 henkilöä. 80-, 85-, 90-vuotiaiden ja sitä vanhempien luona käytiin syntymäpäivätervehdyksellä (233 vierailua). Seurakunnan työntekijät pitivät yhteyttä paikkakunnan kouluihin ja päiväkoteihin. Kullakin koululla ja päiväkodilla on nimikkotyöntekijä, joka vierailee säännöllisesti sopimuksen mukaan. Omaisensa menettäneitä kutsuttiin sururyhmään sekä keväällä että syksyllä. Työmuotojen yhteiset adventtimyyjäiset pidettiin Nummelan seurakuntakeskuksessa. Kaiken kansan puurojuhla joulukuussa keräsi taas ennätysmäärän osallistujia. Talkoolaisia oli kaikkiaan 58 ja he valmistivat juhlan 885 vieraalle. Vihdin kirkko pidettiin avoinna osana Tiekirkkoverkostoa sekä juhlaviikonloppuna Kävijöitä oli noin Opastus hoidettiin työntekijöiden, talkoolaisten (11) ja palkattujen päivystäjien voimin. Kappalaisen vaali toimitettiin Vaalissa annettiin ääniä seuraavasti: Matti Hanhisuanto 18 ääntä, Anna-Maija Lakomaa 15 ääntä. Vaali ei saanut lainvoimaa, koska vaalissa mukana ollut seurakunnan vs. 3. kappalainen Anna-Maija Lakomaa valitti vaalista hallinto-oikeuteen. Seurakuntasuunnittelu Keväällä 2007 päätettiin, että seurakunnan työaloilla tehdään perustoimintokuvaukset ja että seurakunnalle luodaan vuoteen 2015 ulottuva kokonaisstrategia. Työskentelyä varten perustettiin ohjausryhmä, johon kuuluvat kirkkoherra Pekka Valkeapää, (pj.), kirkkovaltuutettu Hanna Jokela, talousjohtaja Jarmo Kuosa, kirkko-valtuuston pj. Timo Roms, kappalainen Aino Rossi, kirkkovaltuutettu Pietari Skyttä, kirkkovaltuutettu Paavo Säiläkivi sekä sihteerinä Susanne Vuorinen. Konsulttina työskentelyssä toimii hiippakuntasihteeri Mauri Vihko. Suunnittelun tueksi päätettiin järjestää seurakuntakysely puhelimitse. Työryhmän valmisteli loppuvuodesta kysymykset, toteuttajaksi valittiin jyväskyläläinen Tietoykkönen. Kyselyn toteuttaminen jäi seuraavan vuoden puolelle. Kirkkoherranvaalit Vihdin seurakunnassa järjestetyssä kirkkoherranvaalissa valittiin uudeksi kirkkoherraksi Vihdin seurakunnan vt. kirkkoherra Pekka Valkeapää. Ehdokkaat: 1. Juhani Korte 2. Pekka Valkeapää 8 Vaalissa annettiin ennakkoääniä Varsinaisena vaalipäivänä ääniä annettiin 763. Yhteensä ääniä annettiin Äänestysprosentti oli 15,97. Äänet jakautuivat seuraavasti: Pekka Valkeapää ääntä Juhani Korte 411 ääntä

9 Kirkkoherra Pekka Valkeapään asetti virkaan piispa Mikko Heikka. Virkaanasettamisessa avustivat piispa Leino Hassinen, pastori Juha Valkeapää, Karkkilan kirkkoherra Juhani Korte, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Timo Roms ja kirkkovaltuutettu Hanna Jokela. Vaalilautakunnan jäsenet Timo Roms, puheenjohtaja Seija Hacklin, Outi Huitu, Anna-Maija Lakomaa, Ritva Luukkonen, Pekka Nieminen, Rauno Pulkkinen Sihteerinä toimi Heikki Nieminen Kirkkoherranvirasto Työntekijät Terttu Teivonen, toimistonhoitaja Taina Karvanen, toimistosihteeri Kirkonkylän seurakuntatalossa sijaitsevassa kirkkoherranvirastossa hoidettiin seurakunnan jäsenrekisteriä, mikä sisälsi mm. kasteiden, rippikoulun käyneiden, vihittyjen, kuolleiden sekä muuttoliikenteen kirjauksia. Virkatodistusten lisäksi tehtiin kirkonkirjoista myös laajempia sukuselvityksiä mm. perunkirjoituksiin ja sukututkimuksiin. Vihdin kirkonarkistossa olevat kirkonkirjat ulottuvat 1850-luvun puoliväliin. Sukututkijoita kävi runsaasti itse tutkimassa kirkonkirjojen tietoja mikrofilmeiltä. Seurakuntaan muuttaneille lähetettiin tervehdyskirje. Seurakunnan muita työmuotoja palveltiin hyödyntämällä jäsenrekisteriä osoitetarratulostuksessa yms. Posti- ja puhelinliikenteen hoito sekä arkiston hoito on ollut kirkkoherranviraston vastuulla. Päivystävä pappi on tavattavissa kirkkoherranvirastossa arkipäivisin. Vihti 500 juhlavuosi Adventtina 2006 aloitettu juhlavuoden vietto jatkui monipuolisena ja huipentui elokuiseen Pertunpäivän viikonloppuun. 9

10 Pertunpäivänä v vihittiin virkaansa ensimmäinen nimeltä tunnettu Vihdin kirkkoherra Martti. Näyttelijät etualalla Juha Auvinen, Matti Kotamäki, Kalle Flinkman ja Ilari Leskinen. 10 Yhteisessä juhlatoimikunnassa seurakunnan edustajina olivat kanttori Martti Kilpeläinen ja tiedotussihteeri Pirjo Nieminen. Muut toimikunnan jäsenet olivat: Jussi Roms, puheenjohtaja, Pirkko Aurell, Pentti Kurunmäki, Heikki Leino, Paavo Pärnänen, Maritta Turunen, sihteerinä Kaija Sarparanta. Vihdin seurakunnan juhlajulkaisun Keskeneräinen tehtävä jakelu jatkui. Vuoden aikana kirjoja annettiin seurakuntalaisille ja myytiin muille lähes kpl. Aika pitkä hetki -projektiryhmä oli valmistanut juhlavuodeksi runo- ja musiikkiesityksen, joka pidettiin Vihdissä viisi kertaa. Kuulijoita yhteensä 520. Ryhmässä olivat Erkki Hakkarainen, Pirkko Kela, Tuula Kilpeläinen ja Eija Vuorela. Ryhmä vieraili esityksen kanssa myös seitsemällä muulla paikkakunnalla. Maaliskuussa pidettiin myös Nuorisotyön kemut, joihin kutsuttiin kaikki Vihdin seurakunnan nuorisotyöhön vaikuttaneet ja siihen kautta vuosikymmenten osallistuneet. Ohjelmassa oli mm. Jaakko Löytyn konsertti sekä lounas ja juhla. Ylös Jerusalemiin ja Matka Betlehemiin -vaelluksilla kävi 226 ryhmää. Yhteensä kävijöitä oli yli Noin puolet osallistuneista oli kouluryhmiä. Seurakunta järjesti vaelluksille bussikuljetuksia. Diakoniatyön juhlaviikko, tarkemmin sivulla 31. Halki vuosisatojen -orkesterikonsertti, tarkemmin sivulla 34. Vihtiläinen lähetystyö 150 vuotta, tarkemmin sivulla 39. Uurnalehto Kanervamäki otettiin käyttöön

11 Seurakunnan ja kunnan johtohenkilöt olivat vieraita vastassa Olkkalan kartanon kutsuvierastilaisuudessa. Vihdin hautausmaalle valmistui paikkainen uurnahautausmaa. Suunnittelija Päivi Svahn-Jokinen ja seurakunnan puutarhuri Raimo Juusonen suunnittelivat kauniin alueen, jossa säilytettiin paljon alueen luonnonmukaisesta ilmeestä. Turvakodin perustamishanke Läntiselle Uudellemaalle. Hanketta varten perustettiin keräystili, jota Vihdin seurakunta on hallinnoinut. Hankkeen rahoittamiseen on haastettu mukaan yleishyödyllisiä yhdistyksiä ja säätiöitä. Hankeselvitys ja kuntakysely, jonka toteutti Petteri Sveins Teracom Oy:stä, on osoittanut, että alueellisen turvakodin perustamiselle on tarvetta. Turvakodin perustaminen on mahdollista osakeyhtiöpohjaisesti kuntien yhteistyöllä. Tavoitteena on perustaa seitsemän asiakaspaikkaa käsittävä turvakoti, jossa voidaan antaa kriisiajan turvapaikka lähisuhdeväkivallan uhreille. Pertunpäivän juhlaviikonloppu Perjantai Kutsuvierastilaisuus Olkkalan kartanossa käynnisti seurakunnan ja kunnan yhteisen juhlinnan. Piispa Mikko Heikka onnitteli 500-vuotiasta seurakuntaa ja seurakunnan lasta, kuntaa. Valtioneuvoston tervehdyksen toi pääministeri Matti Vanhanen. 11

12 Illalla Vihdin kirkko täyttyi kaksi kertaa Vihti 500 -juhlakonsertin kuulijoista (n. 900 henkilöä). Seurakunnan kuorot, Kapelli ja solistit (tenori Lassi Virtanen, sellisti Hannu Kiiski) kanttori Ulla Eho-Saarion ja Martti Kilpeläisen johdolla esittivät vaikuttavan musiikkikavalkadin Halki vuosisatojen. Yleisö sai osallistua Kaanaanmaan huikaisevaan kerto-osuuteen ja lopun kiitosvirteen. 12 Lauantai Vihdin kirkonkylän Vuosisatamarkkinoille oli tullut kymmenittäin perinteisten käsitöiden taitajia myymään tuotteitaan ja esittelemään taitojaan. Laaja vihtiläisen harrastustoiminnan katselmus, RyTärskyt, oli esillä yhteiskoululla, seurakuntatalossa ja ranta-alueella. Vihdin kirkko ja Kello-Pelmannin lähetyskahvila olivat avoinna vierailijoita varten. Seurakunnalla oli oma myyntikoju, missä oli saatavana mm. juhlakirjaa Keskeneräinen tehtävä, Agricola-makeisia ja juhlavuoden ristejä. Illalla kesäteatterissa oli Vuosisadat vierivät -näytelmän ensi-ilta Liisa Kososen ohjaamana. Täysi katsomo sai seurata, miten Vihdin ensimmäinen kirkkoherra Martti vihittiin virkaan, miten myöhemmät kirkkoherrat vaikeroivat kovapäistä kansaa, joka ei tahtonut oppia lukemaan, miten taudit ja nälänhätä usein kurittivat paikkakuntaa. Järkyttävät tapahtumat ja huumori vuorottelivat. Kirkon palon komea kohtaus ja kansalaissodan raastavat tunnelmat tekivät historian kertomukset eläviksi. Näytelmän tapahtumat ulottuivat nykypäivään saakka. Noin 90-päinen harrastajajoukko oli yltänyt komeaan saavutukseen. Näytelmä esitettiin vielä seuraavalla viikolla kolme kertaa. Näytelmästä lisää sivulla 41.

13 Sunnuntai Aamulla kokoonnuttiin Vanhankirkonniemeen ottamaan vastaan kirkkovenettä. Hiidenveden Purjehtijoiden vene saapui rantaan kunnanjohtaja Petri Härkösen pitäessä perää. Sen jälkeen parisatapäinen joukko siirtyi Pyhän Birgitan kirkkoon viettämään keskiaikaista Laudesta eli aamurukousta Pekka Valkeapään johdolla. Schola Sancti Henrici -lauluyhtye loi tunnelmaa. Munkki (Henrik Degerman) toi paavin tervehdyksen Roomasta asti vuoden 1507 seurakunnalle. Vuosisatakulkue siirtyi Vihdin kirkkoon Vihti 500 -juhlamesuun. Kirkko oli täynnä juhlaväkeä siten, että vanhimmat keskiaikaiset asut olivat etupenkeissä, naiset omalla ja miehet omalla puolellaan. Muun väen joukossa oli asuja eri aikakausilta. Veisuu sujui komeasti kuorojen ja Kapellin avustamana. Piispa Mikko Heikka saarnasi. Iltapäivällä kokoonnuttiin Vihti-Seuran järjestämiin Pertunpäivän pitoihin Kirkko- niemen alueella syömään juhla-ateria keskiaikaiseen tyyliin. 13

14 Lapsi- ja perhetyö Toiminta-ajatus Antaa kasteopetusta ja tukea lapsiperheitä kasvatustyössä ja arjessa jaksamisessa sekä siitä iloitsemisessa. Työntekijät Lapsi- ja perhetyön pappi: alkuvuodesta Matti Hanhisuanto, kesällä ja syksyllä Mari Alanärä, loppuvuodesta Anna-Maija Lakomaa. Mirca Kukkasniemi, lapsityönohjaaja, perhekerhot ja perhetyö, esimiestehtävät. Hanna Suhonen, lapsityönohjaaja, syyskaudella 50 % panoksella, päivä- ja ip-kerhot. Raili Ketola, pyhäkoulusihteeri, pyhäkoulut, pikkulapsityö, päivähoitoyhteydet. Työsuhteisia lastenohjaajia 17, vapaaehtoisia pyhäkoulunopettajia 24. Lapsi- ja perhetyö on Vihdin seurakunnassa laajamittaista ja vakiintunutta. Sen vahvuutena on pitkät perinteet mutta toisaalta myös halu uudistaa toimintaa seurakuntalaisten asettamia haasteita vastaavaksi. Valtakunnallisesti lapsityön kentässä on havaittavissa muutos: yhä pienemmät lapset siirtyvät päivähoidon piiriin, ja siten seurakunnallisen lapsityön on löydettävä uusia tapoja perheiden kohtaamiseksi. Päiväkerholaisten määrä Vihdissä on laskenut vuodesta %, kun taas perhekerholaisten määrä on noussut vuodesta %. 14 Perhekerhot Perhekerhoja oli 18 kahdeksassa toimipisteessä. Niissä oli kirjoilla 544 aikuista ja 871 lasta. Kerhot ovat kotona olevia lapsia ja heidän vanhempiaan tai hoitajiaan palveleva toimintamuoto. Perhekerhot toimivat ensisijaisesti vertaisryhminä, joihin seurakunta tarjoaa tilat sekä ammattitaitoiset ohjaajat. Hengellisenä antina toimii erityisesti kerhohartaus.

15 Riuttarannan retkellä satunäytelmä oli jännittävä. Päiväkerhot Päiväkerhoja oli 15 kuudessa eri taajamassa ja kylässä, kerholaisia oli 309. Kerhot tavoittivat yhä merkittävän osan 3 5-vuotiaista lapsista. Kerhojen ja kotien välistä yhteistyötä pyrittiin kehittämään ja menetelmiä yhtenäistämään. Kerhoryhmissä on käytössä tiedonsiirtolomake lapsesta. Vanhempainillat ja vanhempainvartti-keskustelut järjestettiin kaikissa kerhoissa. Iltapäiväkerhot Koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa järjestettiin neljässä paikassa (Vihdin kirkonkylässä, Nummelassa, Ojakkalassa ja Otalammella). Kerholaisia oli kirjoilla 142. Toiminta oli monipuolista ja hoito laadukasta. Iltapäiväkerholaiset osallistuivat kunnan yhteisiin ipolympialaisiin keväällä ja tekivät retkiä mm. Riuttarantaan. Erityislasten tarpeet ovat lisänneet työn vaativuutta. Hoitoon ja kasvatukseen on kaivattu tukea. Muiden Vihdin iltapäiväkerhotuottajien kanssa heräsi ajatus ip-työryhmän perustamisesta, jonka avulla voitaisiin parantaa esimerkiksi erityislasten iltapäivähoidon järjestelyä ja tuen antamista ohjaajille. Kerhojen ja kotien välistä yhteistyötä kehitettiin ja menetelmiä yhtenäistettiin. Kaikissa kerhoryhmissä on käytössä tiedonsiirtolomake lapsesta, vanhempaininfohetket ja vanhempainvarttikeskustelut. 15

16 Kesätoiminta Perheiden toivomaa kesätoimintaa järjestettiin kesäkuussa. Leikkikenttäkerhoja kokoontui kolmessa paikassa, Nummelassa, Ojakkalassa ja kirkonkylässä. Kerhopäiviä oli yhteensä 24 ja kävijöitä yhteensä 980. Toukkatupa-, liikuntakerho- ja kesäpesäpäiviä oli kirkonkylässä ja Nummelassa yhteensä 20 ja osanottajia yhteensä 178. Kesäkerhot järjestettiin kirkonkylällä ja Nummelassa, mutta lapset tulivat niihin eri puolilta Vihtiä. Kerhopäiviä oli yhteensä 14 ja lapsia yhteensä 35. Viikarien vesipeuhut olivat viisivuotiaiden omat kesäpäivät Riuttarannassa. Perheretket Päivän mittaisia perheretkiä toteutettiin kolme. Ne suuntautuivat Vivamon Raamattukylän pääsiäis- ja jouluvaellukselle sekä Korkeasaareen ja Leppävaaran lastenkappeliin. Retket toteutettiin yhteistyössä varhaisnuorisotyön kanssa. Retket ovat suosittuja, ja niille löytää tiensä paljon myös sellaisia perheitä, jotka eivät muutoin osallistu seurakunnan toimintaan. Riuttarannassa pidettiin ohjelmallisia retkipäiviä keväällä neljä ja syksyllä neljä. Keskimääräinen osallistujamäärä päivää kohti oli 100 henkeä. Lapsi- ja perhetyön kirkkotilaisuudet Lähinnä päiväkoti- ja kerhoryhmille suunnattuja kirkkohetkiä järjestettiin kuukausittain sekä Vihdin kirkossa että Nummelan seurakuntakeskuksessa. Edellisenä vuonna kastettujen kirkkoon tammikuussa saapui 142 osanottajaa. Nummelassa jatkettiin perhekirkkoja (5), joiden jälkeen syötiin yhteinen keittoateria ilmaiseksi. Jouluaaton enkelikirkko yllätti jälleen valtavalla suosiollaan: 710 kirkkovierasta. Koulunsa aloittavien siunaamiskirkko toteutettiin sekä Nummelan että Vihdin kirkossa. Mikkelinpäivänä järjestettiin Vihdin kirkossa perhemessu, jonka jälkeen vietettiin perhepäivää seurakuntatalolla. Juhlat, tapahtumat, vanhempainillat Perinteisiä kevät- ja joulujuhlia vietettiin aamupäivisin. Vihdissä ja Nummelassa järjestetyt kirpputorit olivat suosittuja käyntikohteita. Vapputapahtuma Nummelan seurakuntatalolla järjestettiin ensimmäisen kerran. Se osoittautui erittäin suosituksi tapahtumaksi (osanottajia noin 400) samoin kuin lastenoikeuksien päivän tapahtuma, Lasten lystisunnuntai. 16

17 PYHÄKOULUTYÖ Toiminta-ajatus Kristillisen kasvatuksen tukeminen ja kasteen edellyttämän opetuksen antaminen lapsille Perinteiset pyhäkoulut Pääasiassa vapaaehtoiset seurakuntalaiset ovat pitäneet pyhäkouluja, joita oli kuusi, kirkon- kylässä, Nummelassa, Ojakkalassa, Selissä ja Vanhalan siunauskappelissa. Opettajia oli yhdeksän ja lapsia kirjoilla yhteensä 53. Rauhanyhdistyksen pyhäkoulut jätettiin pois luettelosta, koska Kirkkohallituksen ohjeen mukaan seurakunnan pyhäkouluja eivät ole ne, jotka toimivat itsenäisesti ja joista pyhäkoulutyö ei vastaa. Tämä vähentää huomattavasti sekä pyhäkoululaisten että pyhäkoulunopettajien tilastoitua lukumäärää edellisiin vuosiin verrattuna. Pyhäkoulunopettajille pidettiin omia kokouksia ja syyskuussa uusia opettajia osallistui hiippakunnan järjestämään Pyhäkoulun ABC-kurssipäivään Myyrmäessä. Kouluikäisille lapsille pidettiin Riuttarannassa Rantaleiri kesäkuun lopulla. Pikkulapsityö Pikkulapsityö saavuttaa kattavasti pienimmät 1 4-vuotiaat seurakuntalaiset ja heidän perheensä. Syntymäpäiväksi postitettiin 1 3-vuotiaille kortti (936 kpl), ja 4-vuotiaille lähetettiin tai vietiin kotiin Lapsen Raamattu, 321 kpl. Sekä kerhoissa että etenkin päiväkodeissa lapset kertovat, että heillä on Jeesus-kirja kotona ja että he saivat sen postissa. Lähetyksiin on liitetty lapsityön toimintakauden tiedotteet, joissa kerrotaan kattavasti lapsiperheille järjestettävästä toiminnasta. Onnittelut postitetaan myös ulkomaille, jos osoite on tiedossa. Päivähoidon yhteistyö Päivähoidon ja seurakunnan yhteyshenkilönä on toiminut pyhäkoulusihteeri. Päivähoidon uskontokasvatuksen tukemisen merkittävin osa on ollut noin kerran kuukaudessa ryhmissä arkipäivinä pidetyt pyhäkoulunomaiset tuokiot. Niihin ovat saaneet osallistua vanhempiensa luvalla lähes kaikki lapset. Käyntejä oli yhteensä 358 ja lapsiryhmiä yhteensä 63. Toinen merkittävä yhteistoiminnan muoto on lapsille järjestetyt erilaiset tilaisuudet seurakunnan tiloissa: lasten kirkot, kirkkovartit, konsertit sekä joulu- ja pääsiäisvaellukset. Erityisen suosittuja olivat Suomi 90 vuotta -konsertit. Muista tilaisuuksista mainittakoon Päiväkoti Pilvilinnan perunannostotalkoot Ketolalla, voimaantumisryhmä päivähoidon 17

18 Matka Betlehemiin alkoi Nasaretin torilta. henkilöstölle sekä joulujuhla Hiidenrannan ryhmäperhepäiväkodin hoitajille ja lapsille perheineen. Arkipäivinä pidettiin Lasten kirkkoja kuusi kertaa pääsiäisen ja joulun aikaan sekä keväällä. Kävijöitä yhteensä 929, joista suurin osa tuli päivähoidon piiristä. Juhlat ja tapahtumat Huhmarnummen koululla pidettiin koulukinkerit, osanottajia n Juhlavuonna keskityttiin isoihin tapahtumiin: Ylös Jerusalemiin -vaellukseen huhtikuussa osallistui ja Matka Betlehemiin -vaellukseen joulukuussa henkilöä, molemmat pidettiin Nummelassa. Osallistumista kyliltä helpottivat bussikuljetukset, pääsiäisenä oli mukana enemmän kouluja ja joulun alla päivähoidon väkeä. Vaellusten toteutuksessa mukana olleiden kanssa tehtiin retki Vivamon pääsiäis- ja joulunäytelmiin. Lokakuussa pidettiin 3 tilaisuutta, joissa laulettiin yhdessä lasten hengellisiä lauluja, sekä tuttuja että uusia, osallistujia 194. Suomi 90 vuotta -itsenäisyysjuhlakonsertit tarjoiluineen järjestettiin neljä kertaa, osallistujia

19 Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Varajäsenet KN:n edustaja Kari Viherkanto Tiina Laitinen Minna Kuosa Markku Pekkarinen Ulla Kallio Arto Sahramaa Kristiina Nieminen Pentti Salonen Länsi-Uudenmaan seurakuntien Perheasiain neuvottelukeskus Vihdin seurakunta on osakkaana Lohjan seurakunnan kanssa Lohjalla sijaitsevassa perheasiain neuvottelukeskuksessa. Perheasiain neuvottelukeskuksen perustehtävänä on ennaltaehkäisevä perhe- ja kasvatustyö. Keskuksen työntekijät Heikki Lindfors, perheneuvoja, johtaja Sirkka Ojanperä, perheneuvoja Ulla Juntunen, perheneuvoja, vuorotteluvapaalle kesän alussa Raija Forsbacka, perheneuvoja, vuorotteluvapaan sijainen Sisko Karinen, perheneuvoja Jaana Laakso, vastaanottosihteeri Kolmas perheneuvojan virka perustettiin v Virkaan valittiin Sisko Karinen. Vihdin seurakunnan edustajina johtokunnassa toimivat Outi Huitu ja Pia Penttala. Erilaisten neuvottelujen kokonaismäärä oli modulia. Asiakkaiden kokonaismäärä oli 222, heistä miehiä 110 ja naisia 112. Neuvottelut jakautuivat osakasseurakunnittain seuraavasti: Lohjalaiset 862 Vihtiläiset 726 Muita, lähinnä Lohjan rovastikunnan seurakunnista 369 Työnohjausta keskus antoi 200 modulia. Koko vuoden neuvottelukeskukseen pyrkiviä perheitä ja pareja oli enemmän kuin voitiin ottaa vastaan. Asiakkaita jouduttiin ohjaamaan muualle. Etusijalle asetettiin perheet, joissa oli akuutti kriisi. 19

20 NUORISOTYÖ Työntekijät Noora Valkjärvi, nuorisotyönohjaaja, nuorisotyö, virkavapaalla Johanna Jutila, vs. nuorisotyönohjaaja, nuorisotyö, Anniina Rönnqvist, nuorisotyönohjaaja, nuorisotyö, Vilho Routasalo, nuorisotyönohjaaja, erityisnuorisotyö Eila Musikka, nuorisotyönohjaaja, varhaisnuorisotyö, partio Maarit Tampio, nuorisotyönohjaaja, varhaisnuorisotyö Paula Miettinen, pastori, rippikoulutyö Mari Alanärä, pastori, nuorisotyö Anna-Maija Lakomaa, pastori, varhaiskasvatus Nuorisotyönohjaajat tekevät yhteistyötä ristiin työaloilla ottaen huomioon kunkin vahvuudet ja työtilanteen. VARHAISNUORISOTYÖ Toiminta-ajatus Toimia varhaisnuorten (7 14-vuotiaat) hengellisen elämän tukemiseksi pitäen esillä evankeliumia, kristillistä kasvatusta ja opetusta sekä tukea perheiden hengellistä opetusta ja olla yhteydessä vanhempiin ja perheisiin. 20 Kerhotoiminta Kerhotoiminta painottui Nummelan alueelle. Kerhot olivat pääasiassa sekakerhoja. Toimivia kerhoja oli vuoden aikana yhteensä 21, kerholaisia 237 ja kerhonohjaajia 20. Muutamia kerhoja jouduttiin lopettamaan kerholaisten puutteessa. Kerhonohjaajapalavereita pidettiin 19 kertaa, ohjaajia oli mukana keskimäärin viisi. Maaliskuussa järjestettiin rovastikunnallinen jatkokoulutus kerhonohjaajille Nummelan seurakuntakeskuksessa. Syyskuussa osallistuttiin rovastikunnalliseen kerhonohjaajien koulutukseen. Mukana oli 40 koulutettavaa sekä työntekijöitä neljästä eri seurakunnasta.

21 Vihdistäkin osallistuttiin valtakunnalliselle Poikien ja Tyttöjen keskuksen Sankarit suurleirille Pieksämäen Partaharjulla. Leirit Riuttarannassa järjestettiin keväällä, kesällä ja syksyllä viisi varhaisnuorten leiriä, joissa leiriläisiä oli yhteensä 144 sekä iso joukko innostuneita isosia. Kesällä 15 leiriläistä ja kaksi isosta osallistui valtakunnalliselle Poikien ja Tyttöjen Keskuksen Sankarit suurleirille Pieksämäen Partaharjulla. Yhteistyössä Espoon seurakuntien kanssa järjestetylle varhaisnuorten lähetysleirille osallistui Vihdistä 5 leiriläistä. Tapahtumat ja retket Pyhäkoulutyö ja varhaisnuorisotyö järjestivät yhdessä jokavuotiset kymppisynttärit Vihdin seurakuntatalolla huhtikuussa. Mukana oli 171 kymmenvuotiasta ja noin 100 aikuista. Esiintyjänä oli Pressan Katit. Illalla järjestettiin kaikille avoin yleisökonsertti, jossa kuulijoita oli 55. Yhteistyössä lapsi- ja perhetyön kanssa järjestettiin kolme yhden päivän perheretkeä. Yhteistyö Koulut Työntekijät osallistuivat vuoden aikana ala- ja yläkouluissa tehtävään ennaltaehkäisevään päihdekasvatukseen Kantti kestää -ohjelman myötä. Työntekijät tekivät yhteensä 67 kouluvierailua. Rovastikunnallisiin nuorisotyöntekijöiden kokouksiin ja yhteisen toiminnan suunnitteluun osalalistuttiin. 21

22 Partio Yhteistyö seurakunnan ja paikallisten lippukuntien kanssa säilyi hyvänä. Eila Musikka toimi yhdyshenkilönä partiolaisiin. Seurakunta tukee partiotoimintaa antamalla vuotuisen avustuksen sekä tarjoamalla tilat kokoontumiseen. Partioryhmiä oli 31, jäseniä ryhmissä yhteensä 178 ja vapaaehtoisia ohjaajia 44. NUORISO- JA ERITYISNUORISOTYÖ Nuorisotyön toiminta-ajatus Tarjota nuorille hengellinen koti, jossa evankeliumi on selkeästi esillä ja jossa nuorilla on mahdollisuus kokea kristillistä yhteyttä. Erityisnuorisotyön toiminta-ajatus Auttaa syrjäytymisvaarassa olevia ja erityistä huomiota tarvitsevia nuoria sekä tukea nuorten seurakuntayhteyttä nuorisotyönohjaajien tuntemisen kautta. Viikkotoiminta Viikko-ohjelma koostui maanantain peli-illoista (kävijöitä keskimäärin yli 10), keskivii- kon nuortenilloista kirkonkylällä sekä perjantain nuortenilloista Nummelassa. Nuortenilloissa kävi keväällä runsaasti väkeä, syksyllä kävijämäärä hieman väheni. Nuorten ydinjoukko on aktiivisesti mukana kaikessa toiminnassa. Nummelan seurakuntakeskuksen Sankarlaksi nimetyssä nuorisotilassa nuoret käyvät koulun jälkeen kahvittelemassa ja jutustelemassa. Sankarla-nimeen liittyen nuorten logotyöryhmä suunnitteli myös nuorisotyölle oman logon. Se painettiin paitoihin ja sitä käytetään kaikessa nuorisotyön viestinnässä. 22 Retket, leirit ja tapahtumat Retkiä tehtiin lähialueille eri kohteisiin, mm. syyslomalla tehtiin yöretki seurakunnan omaan Papinsaareen. Keväällä 10 hengen ryhmä matkusti Kouvolan Vappugospeliin, ja syksyllä käytiin Turussa Maata Näkyvissä -festareilla 22 hengen voimin. Kuukausittaisissa härväysilloissa tehtiin retkiä eri puolille lähiseutua, käytiin mm. jousiampumassa sekä Temppeliaukion kirkossa. Retkille osallistui yhteensä 131 nuorta. Neljällä nuortenleirillä Riuttarannassa oli osanottajia yhteensä 108.