Janakkalan kunnan henkilöstökertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Janakkalan kunnan henkilöstökertomus"

Transkriptio

1 Janakkalan kunnan henkilöstökertomus 2009

2 2 (26) UUDISTUSTEN VUOSI... 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 PALKAT JA PALKKIOT... 6 Palkkakustannukset... 6 Henkilötyövuosi... 6 Kannustava palkka... 7 HENKILÖSTÖN RAKENNE... 8 Sukupuolijakauma... 8 Ikärakenne... 8 Eläkkeelle siirtyminen... 8 Janakkalan kunnan varhe-maksut eri vuosina Vaihtuvuus Työvoiman saatavuus ja työnantajakuva POISSAOLOT Sairauspoissaolot Tapaturmapoissaolot Muut poissaolot Poissaoloajan palkkakustannukset TERVEYS JA TYÖHYVINVOINTI Toiminta terveyden ja työkyvyn edistämiseksi Työterveyshuollon toimintaa Työterveyshuollon kustannukset YHTEISTOIMINTA Työsuojelutoiminta Virkistystoiminta TYKY toiminta Seudullinen yhteistoiminta Yhteistoiminta työpaikoilla Poikkihallinnollisuus PALKITSEMINEN HENKILÖSTÖKOULUTUS JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Henkilöstö- ja konsernihallinnon järjestämä koulutus Työyksiköiden järjestämä koulutus TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS HENKILÖSTÖKERTOMUKSESTA TIEDOTTAMINEN... 26

3 3 (26) UUDISTUSTEN VUOSI Vuosi 2009 oli monien merkittävien uudistusten vuosi. Talous- ja palkkahallinnon tietojärjestelmäuudistus vaikutti läpi koko organisaation, Janakkala-Hattula yhteistoiminta-alueen käynnistyminen laajensi perusturvan toiminta-aluetta, samoin varhaiskasvatuksen siirtyminen sivistystoimeen lähes kaksinkertaisti toimialan henkilöstömäärän ja budjetin. Hallintosäännön henkilöstöhallinnollisten päätöksentekovastuiden muutokset vaikuttivat työyksiköiden esimiesten tehtävänkuvaan. Tarkasteluvuonna panostettiin koulutukseen. Koulutuspainotteisuus kytkeytyi talous- ja palkkahallintojärjestelmien käyttöönottoon sekä keväällä esimiehille suunnattuun koulutuskyselyyn. Kunta panosti voimakkaasti työvoiman saatavuuteen ja työnantajamarkkinointiin, rekrytoinnillisesti kunta oli tuloksekkaasti esillä mediassa, seminaareissa ja tapahtumissa. Työssäjaksaminen ja työhyvinvointi pysyivät kestoteemoina tänäkin vuonna ja mm. ennenaikaista eläköitymistä ehkäisemään perustettu henkilöstöpankki juurtui vuoden aikana normaaliksi osaksi henkilöstötoimintaa. Haasteellisimpina henkilöstöasioina nousivat esille henkilöstön vaihtuvuuden nopeutuminen, eläkkeelle siirtymisen aikaistuminen sekä työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneiden määrän kasvu, samoin kuin työtapaturmien määrällinen kasvu. Merkittävää oli myös sairauspoissaolojen kohdistuminen ajallisesti pitkiin poissaoloihin vaikkakin kokonaisuutena arvioiden sairauspoissaoloissa ei tapahtunut oleellista muutosta. Perehdyttämiseen ja kehityskeskusteluiden pitämiseen tulee jatkossakin kiinnittää huomiota. Henkilöstökertomuksessa esitetään keskeisimmät henkilöstön tilaa kuvaavat tunnusluvut ja ne henkilöstötoimenpiteet, joilla arvioidaan olevan konkreettista vaikutusta henkilöstön toimintakykyyn. Tarkoituksena on samalla kiinnittää huomiota muutos- ja kehityssuuntiin, jotta tulevaisuuden tilanteisiin voitaisiin varautua ennakoidusti tai mahdollisesti jopa muuttaa negatiivisen kehityksen suuntaa. Esitetyt taulukot ja graafit perustuvat Populus -järjestelmän, Kuntien eläkevakuutuksen, vakuutusyhtiö Pohjantähden ja Tilastokeskuksen tuottamaan materiaaliin sekä Digiumilla toteutettuun esimieskyselyn tuloksiin. Populuksen henkilöstötilinpäätösraportit olivat ensimmäistä kertaa käytössämme ja ne noudattavat Suomen Kuntaliiton suositusta henkilöstötilinpäätösraportoinnista. Tunnusluvuissa on pyritty mahdollisimman täsmälliseen vertailtavuuteen aikaisempiin vuosiin verrattuna, joskin käytössämme olleet eri tietohallintojärjestelmät asettavat tässä suhteessa omat haasteensa, samoin kuin se, että kunnallinen liikelaitos irtautui kuntaorganisaation henkilöstökertomuksesta. Toisaalta katsottaessa tuleviin vuosiin henkilöstökertomukseen sisällytettiin uusia, nykyaikaisia henkilöstön tilaa kuvaavia tunnuslukuja, joiden vertailtavuus alkaa tästä tarkasteluvuodesta. Tarkoituksena on, että henkilöstökertomus havainnollistaa ja kuvaa toteutunutta henkilöstötilannetta toimien samalla suunnittelun, keskustelun ja päätöksenteon välineenä. Kuntastrategiatyön käynnistyttyä vuoden 2010 alusta, meillä on oiva mahdollisuus hyödyntää henkilöstökertomusta henkilöstöstrategisten tavoitteiden asettamisessa, työyhteisöjen kehittämisessä ja työkykyä edistävän toiminnan suunnittelussa uuden kuntavision osoittamassa suunnassa. Merja Ylipaavalniemi vs. henkilöstöpäällikkö

4 4 (26) HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Kunnan palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa 1091 henkilöä (kasvua edelliseen vuoteen 73 henkilöä eli 7,2 %). Vakituisessa työ-/virkasuhteessa toimi 789 henkeä (kasvua 6,6 % edelliseen vuoteen verrattuna) ja tilapäisessä palvelussuhteessa 302 (kasvua 8,6 % edelliseen vuoteen). Vastaavat luvut aikaisemmilta vuosilta ovat: Vakituiset ja tilapäiset henkilöt vuosina Muutos-% Vakituiset ,62 % Tilapäiset ,63 % Taulukko 1, vakituisten ja tilapäisten henkilöiden määrä vuosina Naisten osuus koko kunnan henkilöstöstä oli 937 henkilöä eli 85,9 %, luku on hieman pienentynyt edellisestä vuodesta (2008: 86,5 %). Tästä huolimatta naisten osuus koko kuntasektorin lukuun (v %) verrattuna on selkeästi korkeampi. Vakituisessa palvelusuhteessa työskenteli 72,3 % kunnan koko henkilöstöstä ja tilapäisessä palvelusuhteessa 27,7 % työntekijöistä. Suhdeluku on pysynyt samana edelliseen vuoteen verrattuna. Koko kunta-alalla työskentelee vakituisessa palvelussuhteessa 76 % henkilöstöstä (v.2008). Koko henkilöstöstä 86 % työskentelee kokoaikaisesti ja osa-aikaisesti 14 % (153 henkilöä), joista naisia oli 83 % (2008: 85 %). Osa-aikaisten osuus koko henkilöstöstä nousi edellisestä vuodesta 3 %. Määräaikaisesta henkilöstöstä osa-aikaisessa palvelussuhteessa toimi vajaa 23 % eli 69 henkilöä. Uusia vakansseja perustettiin 19, jossa laskua edelliseen vuoteen verrattuna 20 vakanssia. Uudet vakanssit kohdistuivat pääsääntöisesti perusturvan toimialalle ja kaksi määräaikaista vakanssia vakinaistettiin. Työllistettyinä työskennelleiden palvelussuhteita oli 97 kpl, työtoiminnan palvelussuhteita 25 kpl, oppisopimussuhteisia 8 kpl ja siviilipalvelusmiehiä kaksi. Kesätyöntekijöinä toimineiden palvelussuhteita oli 77 kpl. Kesätyöntekijähaku toteutettiin ensimmäistä kertaa sähköisesti, kuten myös heille osoitettu palautekysely. Kyselyyn saatiin 54 vastausta mm. seuraavasti:

5 5 (26) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Kesätyö vastasi hyvin odotuksiani 57 % 37 % 4 % 2 % 0 % Työni oli mielekästä 67 % 31 % 0 % 2 % 0 % Työstä oli hyötyä tulevaisuuttani ajatellen 65 % 18 % 13 % 0 % 4 % Valmistuttuani voisin hakea töihin Janakkalan Kuntaan 11 % 37 % 44 % 6 % 2 % Taulukko 2, ote kesätyöntekijöiden palautekyselystä Myönteisiksi asioiksi koettiin mm. työilmapiiri, perehdytys, vastuu, ystävälliset ja avuliaat työntekijät ja monipuoliset työtehtävät. Parantamisen varaa löytyi mm. seuraavissa asioissa: pidempi työjakso, tiedonkulku, joustamattomat säännöt, enemmän työtehtäviä, liian pieni palkka, koneiden toimivuus, yhteishenki ja asioiden yleinen hoitaminen. Henkilömääriltään suurimmat ammattiryhmät kunnan organisaatiossa ovat: Terveydenhuollon ammattitehtävät Opetushenkilöstö Terveydenhuollon vaativat ammattitehtävät Päivähoidon ammattitehtävät Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut Ruokapalveluhenkilöstö Päivähoidon opetus/kasvatushenkilöt Perhepäivähoitajat Toimistohenkilöstö Johto, asiantuntijat Päivähoidon ja koulun peruspalvelut

6 6 (26) PALKAT JA PALKKIOT Palkkakustannukset Palkat ja palkkiot Milj Taulukko 3, palkat ja palkkiot tilinpäätöksistä euroina mitattuina. Kunnan maksamien palkkojen ja palkkioiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 2,5 miljoonaa euroa eli 9,2 %, mikä selittyy uusien vakanssien määrällä sekä virka- ja työehtosopimusten korotuksilla. Kokonaisuudessaan henkilöstökulujen osuus kaikista toimintakuluista oli 42,5 % (v n. 44 %). Henkilötyövuosi Henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä , mikäli henkilöstön koko vaihtelee voimakkaasti vuoden aikana. Osan vuotta kestäneet tai osa-aikaiset palvelussuhteet muutetaan vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi hänen osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Ylitöitä tai muulla tavalla tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon. Henkilötyövuosi vuonna 2009 oli 1076,09.

7 7 (26) Kannustava palkka Palkalla on tärkeä rooli työnteon motivoinnin ja rekrytoinnin näkökulmasta. Kunta-alan palkkausjärjestelmä perustuu tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta ja työaikakorvauksista. Palkat määräytyvät kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaan, joissa palkkahinnoittelut esitetään ammattiryhmäkohtaisina vähimmäisperuspalkkoina. Kunta päättää maksettavan tehtäväkohtaisen palkan suuruuden ottamalla huomioon tehtävien vaativuuden, oman palkanmaksuvaran, alueen työmarkkinatilanteen sekä yleisen palkkatason. Janakkalan kunnassa sovellettavat virka- ja työehtosopimukset ovat: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus sekä Tehy-sopimus Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus Meneillään olleella sopimuskaudella palkkausjärjestelmän tavoitteena oli edistää kuntien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukykyisyyttä. Tavoitteena oli edistää samapalkkaisuutta eli poistaa miesten ja naisten välisiä perusteettomia palkkaeroja, korjata paikallisia palkkausepäkohtia ja tukea palkkakilpailukyvyn ylläpitämistä kohdistamalla järjestelyeriä koulutetuille naisvaltaisille ryhmille sekä niille yksiköille, jotka ovat toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyillä parantaneet toimintansa laatua ja tehokkuutta. Palkantarkistuksissa pidettiin huoli esimiesten palkan suhteesta työntekijöidensä palkkaan nähden. Kaikilla sopimusaloilla jaettiin yleiskorotus 2,4 % sekä virka- ja työehtosopimuskohtaiset samapalkkaisuus- ja paikalliset järjestelyerät yht. 0,8 %. Kustannusvaikutukset vaihtelivat sopimusalojen välillä 3,1 %:sta 3,3 %:iin, koko kunta-alan ollessa keskimäärin 3,3 %. Tarkasteluvuonna ei jaettu kunnan omaa palkankorotusmäärärahaa ja opetushenkilöstön osalta otettiin käyttöön henkilökohtaisen lisän maksamista koskeva ohjeisto sekä henkilökohtaisen työnsuorituksen arviointijärjestelmä.

8 8 (26) HENKILÖSTÖN RAKENNE Sukupuolijakauma Sukupuolijakauma Naiset Miehet Taulukko 4, sukupuolijakauma ikäryhmittäin. Ikärakenne Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 46,4 vuotta, jossa on tapahtunut nuorentumista vuodella edelliseen vuoteen verrattuna (koko kunta-alalla v ,3 vuotta). Suurin osa vakituisessa palvelussuhteessa työskentelevistä sijoittuu ikävuosien välille (34 %). Määrällisesti eniten naisia sijoittuu ikävälille 55-59, miesten ikäryhmässä on eniten henkilöstöä. Vuosi Keski-ikä / vuotta 46,5 46,5 47,7 46,4 Taulukko 5, ikärakenne vuosina Eläkkeelle siirtyminen Käyttöön otettu sähköinen hakulomake nopeutti ja yksinkertaisti haluprosessia niin eläkkeenhakijan, työnantajan kuin Kevankin näkökulmasta. Kaikki eläkehakemukset tehdään suoraan Kevan tietojärjestelmään kunnan omilla tunnuksilla.

9 9 (26) KuEL-eläkkeelle siirtyneet Henkilöt ja keski-ikä, v. Vuosi Henkilöt Keski-ikä, v. Keski-ikä, v. koko kuntaala ,5 58, ,7 58, ,9 58, ,5 59,4 Taulukko 6, eläkkeelle siirtyneet Janakkala ja koko kunta-ala Eläkkeelle siirryttiin keskim. 58,5 vuoden ikäisenä, jossa on selvää aikaistumista edelliseen vuoteen verrattuna. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskim. 62,7 vuoden ikäisenä, työkyvyttömyyseläkkeelle keskim. 57,4 vuoden, kuntoutustuelle keskim. 52,7 vuoden ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle keskim. 56,5 vuoden ikäisenä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin eniten mielenterveydellisistä syistä ja toiseksi eniten tukija liikuntaelinten sairauksien johdosta. Valtakunnallisesti suhde oli toisinpäin. Merkittävää on, että v työkyvyttömyyseläkkeelle ja kuntoutustuelle (määräaikainen työkyvyttömyyseläke) siirtyi yhteensä kaksi henkilöä, vastaava luku v on 12. Uusia osa-aikaeläkkeitä alkoi kaksi kappaletta. Vuoden 2005 voimaan tulleen eläkelainsäädännön muutoksen myötä jokainen voi valita vanhuuseläkeikänsä vuosien välillä, mistä johtuen eläköitymisen tarkka ennustaminen ei ole mahdollista. Kevan tilaston mukaan vuodelle 2012 on kohdistumassa lähivuosien suurin eläkepoistuma. Taulukko 7, Janakkalan kunnan eläkepoistuma Lähde: Keva

10 10 (26) Ennuste eniten eläköityvistä ammattiryhmistä Eläkepoistuma Suurimmat ammattiryhmät Eläkepoistuma Ammattiryhmät % Keittiöapulaiset 46,1 Talous- ja hallintojohtajat 38,9 Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät 30,5 Peruskoulun ja lukion lehtorit ja tuntiopettajat 29,8 Kiinteistöhuoltomiehet 28,6 Sosiaalityöntekijät 27,9 Siivoojat 27,5 Kodinhoitajat ja kotiavustajat 27,4 Sihteerit 26,4 Muut 24,9 Perhepäivähoitajat ym. 23,5 Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset 21,7 Sosiaalialan hoitajat 21,2 Puutarha- ja kasvihuonetyöntekijät 20,7 Opinto-ohjaajat 17,7 Taulukko 8, ennuste eniten eläköityvistä ammattiryhmistä Lähde: Keva V otettiin käyttöön varhaiseläkemenoperusteinen maksu eli varhe -maksujärjestelmä, joka kannustaa työyhteisöjä panostamaan pitkäjänteisesti työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitämiseen. Varhe -maksu tulee maksettavaksi, kun työntekijä jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyys-, työttömyys- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai alkaa saada määräaikaista kuntoutustukea. Maksu realisoituu vain eläkkeellä olevasta työntekijästä ts. mikäli henkilö palaa työelämään, varhe -maksu pysähtyy. Janakkalan kunnan varhe-maksut eri vuosina Vuosi Varhe-maksu Taulukko 9, Janakkalan kunnan varhe-maksut vuosina (2009 ennakko, 2010 arvio). Lähde: Keva

11 11 (26) Varhe -maksut ovat merkittävä, kasvava kustannuserä kunnalle ja sen työyksiköille johtuen mm. aikaisesta siirtymisestä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kasvaviin kustannuksiin voidaan vaikuttaa kiinnittämällä huomiota työntekijöiden työssä jaksamiseen, edistämällä työntekijän työssä pysymistä ja tukemalla esim. kuntoutustuelle siirtyneiden työntekijöiden työhön paluuta. Tästä johtuen Kuntien eläkevakuutuksen asiakaspäällikkö Jorma Rautakoski kävi perehdyttämässä ja antamassa informaatiota asiasta kunnan johtoryhmälle ja kunnanhallitukselle. Vaihtuvuus Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuusprosentti on viime vuosina kasvanut tasaiseen tahtiin, trendi nopeutui selvästi viime vuonna. Vakinaisia työ-/virkasuhteita päättyi 75 kpl, lähtövaihtuvuusprosentin ollessa 9,5 %. Lähtövaihtuvuusprosentilla tarkoitetaan päättyneiden palvelussuhteiden ja henkilöstömäärän välistä suhdetta, mukana ovat myös eläkkeelle siirtyneet. Vakituisen henkilökunnan vaihtuvuus eri vuosina Vakituisen henkilökunnan vaihtuvuus Vuosi Vaihtuvuus % 5,9 6,7 7,4 9,5 Taulukko 10, vakituisen henkilökunnan vaihtuvuus vuosina Tyypillisin syy palvelussuhteen päättymiselle oli irtisanoutuminen palvelussuhteesta, toiseksi tyypillisin syy oli eläkkeelle jääminen. Suhteellisesti eniten vaihtuvuutta oli konsernipalveluissa. Työvoiman saatavuus ja työnantajakuva Eläköityminen, henkilöstön ikääntyminen ja sairauspoissaolot asettavat haasteita palvelutuotannolle, joskin taloustilanteen synnyttämän työnantajien markkinoiden johdosta mm. sijaisrekrytointi sujui pääsääntöisesti ongelmitta v Muutoinkin avoinna olleet tehtävät saatiin täytettyä osaavalla henkilökunnalla ml. perinteisesti haasteelliset sairaanhoitajien virat, joihin oli tarjolla runsaasti päteviä hakijoita. Työyksiköiden esimiehet suorittivat rekrytoinnit omana työnään. Rekrytyöryhmä aktivoitui ja kokoontui 5 kertaa suunnittelemaan rekrytointiin ja kuntaan työnantajana liittyvää toimintaa. Rekryryhmä on työskennellyt mm. seuraavien aiheiden parissa: yhteistyö oppilaitosten kanssa, asunnon hankkiminen helpottamaan rekrytointia, sijaispalvelun järjestäminen ja sen eri vaihtoehtojen arvioiminen, tapahtumiin ja messuille osallistuminen, rekrytointiprosessin laatiminen sekä yhteistyön tiivistäminen työ- ja elinkeinotoimiston työnantajapalveluiden kanssa. Vuoden aikana kokeiltiin myös hoitohenkilökunnan rekrytointia Virosta kutsumalla kolme alalla työskennellyttä henkilöä haastatteluun, mutta rekrytointi epäonnistui ammatti- ja kielitaidon puutteesta johtuen. Rekrytoinnin ja työnantajakuvan näkökulmasta Janakkalan kunta oli esillä mm: Mittavalla avointen toimien yhteisilmoituksella Hämeen Sanomissa Helsingin ja Tampereen lääkäripäivillä,

12 12 (26) Nuorten lääkärien yhdistyksen seminaarissa nimeltä "perusterveydenhuollon brändäys" omalla puheenvuorolla Resurssit kunnossa Professio Finlandin "Tulevaisuuden terveyskeskus" tilaisuudessa puheenvuorolla Lääkkeitä lääkäripulaan, case Janakkala, valtakunnallisilla Työterveyshoitajien päivillä Aulangolla omalla puheenvuorolla Uranvaihto-ohjelma, case Janakkala sekä Koulutuskeskus Tavastian rekrytointitilaisuudessa. Lisäksi Työ- ja elinkeinotoimiston rekrytointikonsultti tutustui sairaalan osastoihin ja sai tietoa muista työyksiköihin. Yhteistyötä tiivistetään edelleen työnantajapalveluiden kanssa. Lähivuosien eläkepoistumaan on varauduttava riittävän aikaisella ja kattavalla henkilöstösuunnittelulla, joka turvaa osaavan työvoiman saatavuuden ja ns. hiljaisen tiedon siirtämisen uusille työntekijöille. Esimieskyselyn perusteella n. puolet työyksiköistä on varautunut erilaisin toimenpitein eläkkeelle jäävän henkilön tietotaidon siirtämiseen toisille työntekijöille. POISSAOLOT Sairauspoissaolot Vakinaisen henkilöstön sairauspäivien lukumäärä oli kalenteripäivää, jossa on kasvua n. 9,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspäiviä kertyi reilut 17 päivää yhtä vakituisessa palvelussuhteessa olevaa työntekijää kohden. Määrä on pysynyt kutakuinkin samana edelliseen vuoteen verrattuna, samoin kuin tarkasteltaessa koko henkilöstön sairauspoissaolopäiviä. Niitä kertyi reilut 16 päivää per työntekijä, yhteensä kalenteripäivää. Positiivisesti tarkasteltuna vakituisissa palvelussuhteissa työskennelleistä 274 henkilöllä ei ollut lainkaan sairauspoissaolopäiviä v Tämä on 34,7 % vakituisesta henkilöstöstä. Vakituisen henkilöstön sairauspäivät toimialoittain Toimiala Kalenteripäivät Kalenteripäiviä/ vakituinen hlö Konsernipalvelut ,73 Tekniikka ja ympäristö ,67 Perusturva ,88 Sivistystoimi ,59 Koko kunta ,69 Taulukko 11, sairauspäivät kalenteripäivinä mitattuna toimialoittain/vakituinen hlö. Huom! v varhaiskasvatus siirtyi sivistystoimeen. Suurin osa vakituisen henkilöstön sairauspoissaoloista kohdistuu välille työpäivää ja toiseksi eniten välille 4-10 työpäivää.

13 13 (26) Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolojen pituus 4 % 2 % 23 % Työpäivät 1-3 Työpäivät 4-10 Työpäivät % Työpäivät % Työpäivät Taulukko 12, vakituisten henkilöiden sairauspoissaolojen pituus Yleisimmat poissaolodiagnoosit 14 % 5 % Tuki- ja liikuntaelinten sekä 42 % Tuntematon 16 % Hengityselinten sairaudet 23 % Mielenterveyden ja käyttäytymi Hermoston sairaudet Taulukko 13, työterveyshuollon yleisimmät poissaolodiagnoosit. Sairauspoissaolojen ehkäisemiseksi ja terveyden ylläpitämiseksi järjestetty toiminta on koottu kohtaan Terveys ja työhyvinvointi.

14 14 (26) Tapaturmapoissaolot Tapaturmavakuutusyhtiön tilaston mukaan työtapaturmia sattui 35 kappaletta, joista seitsemän työmatkalla. Yleisimmät tapaturmat liittyivät liukastumisiin, kaatumisiin sekä äkillisiin fyysisiin kuormittumisiin. Tapaturmia sattui 14 enemmän kuin edellisenä vuonna eli kasvua oli 66,7 %. Koko henkilöstön osalta työtapaturmapoissaoloja kertyi 504 kalenteripäivää. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kustannukset olivat Korvaukset Korvaukset Taulukko 14, tapaturmavakuutusyhtiöltä saadut korvaukset vuosina

15 15 (26) Muut poissaolot Koko henkilöstön muita poissaoloja oli kalenteripäivinä mitattuna seuraavasti: Muut poissaolot kalenteripäivinä Opintovapaa Perhevapaat Koulutus Vuorotteluvapaa 1852 Kuntoutus Taulukko 15, koko henkilöstön muut poissaolot kalenteripäivinä. Poissaoloajan palkkakustannukset Seuraavasta taulukosta ilmenee välilliset palkat eli ei-tehdyn työajan palkkakustannukset. Taulukosta ilmenee vain palkalliset poissaolot ja mukana on koko henkilöstö. Poissaolo Palkkakustannukset Hinta/työpäivä Hinta/kal.päivä Sairaus ,47 93,33 68,99 Perhevapaat ,74 86,87 67,11 Työtapaturma 26868,36 95,96 65,85 Lomat ,99 100,7 72,34 Koulutus ,82 92,15 89,29 Kuntoutus 7075,37 72,2 58,96 Taulukko 16, koko henkilöstön välilliset palkat. TERVEYS JA TYÖHYVINVOINTI Työkyvyssä on kyse työntekijän omien voimavarojen ja työn yhteensopivuudesta. Se on kokonaisuus, jossa kaikilla työhön liittyvillä tekijöillä, osaamisella, arvoilla ja terveydellä on omat roolinsa. Työkykyä arvioidaan aina suhteessa työhön, työympäristöön ja -yhteisöön, täten kyseessä on työyhteisön ja organisaation yhteinen asia.

16 16 (26) Työterveyslaitoksen professorin Juhani Ilmarisen työkyvyn toimintamallin mukaan työntekijä vastaa pääasiallisesti omista voimavaroistaan; terveydestään, ammatillisesta osaamisestaan ja arvoistaan. Työnantaja ja esimiehet taas vastaavat työhön liittyvistä osa-alueista. Työkykyä ylläpitävä toiminta on ehkäisevää, korjaavaa ja kuntouttavaa toimintaa, jonka tavoitteena on parantaa työntekijän edellytyksiä toimia työelämässä eläkeikään saakka. Uusi tapa ajatella työhyvinvointia ja sairauspoissaoloja on nostaa pitkäaikaisterveys ja sitä tukevat tekijät arvioinnin kohteeksi. Työelämän pitkäaikaisterveyttä tukevia tekijöitä ovat: Tiedostava organisaatio, jolla on selkeät tavoitteet, hyvä vuorovaikutus sekä johdonmukainen ja suora palautekäytäntö Luova ympäristö, jossa korostuu turvallisuus, sanan- ja arvovapaus. Jokainen työntekijä tuntee, että hän on hyvä ja osaava ihminen. Uskallus kokeilla uusia asioita ja ottaa vastuuta työstä. Neuvoa-antava johtaminen, jolloin esimiehet tuntevan vastuunsa tiedottamisesta, ovat saatavilla ja käytettävissä sekä toimivat selkeiden tavoitteiden mukaan tukea-antavasti ja kannustavasti. Johtamisen tavoite on tehdä kaikkien onnistuminen työssään mahdolliseksi. Avoin ja optimistinen työilmapiiri, jossa kaikki osallistuvat työn suunnitteluun ja päätöksentekoon. Jokaisen pätevyyttä kunnioitetaan ja jokaiseen luotetaan. (Lähde: Keva, kuntatyö kunnossa; Aktiivinen aikainen puuttuminen -tavoitteena pitkäaikaisterveys) Toiminta terveyden ja työkyvyn edistämiseksi Henkilöstön terveyden ylläpitäminen ja työkyvyn säilyminen on suurimpia henkilöstöjohtamisen haasteita työelämän muutosten, sairauspoissaolojen, henkilöstön ikääntymisen ja eläköitymisen johdosta. Työyksiköillä on omat työhyvinvoinnin edistämisohjelmansa, kuntatason työhyvinvointitoiminnan suunnittelu ja toteutus perustuu työterveyshuollon ja työsuojelun toimintasuunnitelmaan sekä TYKY- ja VIRKKU- ryhmien toimintaan. Vakiintuneet toimenpiteet ja monipuolinen TYKY -tarjonta, aktiivinen ja aikainen puuttuminen edistävät pitkäaikaisterveyttä ja työhyvinvointia. Näihin sekä akuutteihin työhyvinvointivajeisiin on panostettu ansiokkaasti jo

17 17 (26) useana vuonna. Erityiseen rooliin nousee Uranvaihto-ohjelmaan sisältyvä henkilöstöpankki ja siihen liittyvä onnistunut kolmikantayhteistyö työterveyshuollon, esimiehen ja henkilöstöhallinnon kanssa. Näiden turvin voidaan ehkäistä ennenaikaista työkyvyttömyyseläköitymistä. Henkilöstöpankin käyttö vakiintui vuoden aikana normaaliksi osaksi henkilöstöhallinnollista toimintaa. Pomonpolku esimieskoulutus (2002) Uranvaihto-ohjelma (2003) Työhyvinvoinnin edistämisohjelmat (2004) Kehityskeskustelut ja työpaikkakokoukset (2004) Varhaisen puuttumisen malli (2005) Häirinnän ehkäisy (2005) Päihdeohjelma (2006) Väkivallan uhkaan varautuminen (2007) Sairauspoissaoloprojekti (2007) Henkilöstöpankki (2009) Henkilöstön kehittäminen Ammatillisen osaamisen lisääminen Omaehtoisen koulutuksen tukeminen Työelämään liittyvien asioiden käsittely esim. erilaisten luentojen avulla Työnohjauksen tukeminen Seurantajärjestelmät Henkilöstökertomus Populus raportointijärjestelmä Työhyvinvointikyselyt ja niiden jatkotoimet Työterveyshuolto Suunnatut terveystarkastukset Määräaikaistarkastukset Työpaikkaselvitykset Tukitoimenpiteet työyksikössä Aslak- ja TYK -kuntoutukset Kuntoremonttikurssit Muut yksilölliset kuntoutukseen ohjaukset Painonhallintaryhmät Savuton työpaikka kampanja Tupakasta vieroitusryhmät Työsuojelu Työpaikkakäynnit - käyntiraportit, - työterveyshuollon käynnit, - ympäristöterveydenhuollon Terveydellisten olojen seurantakäynnit Koulutus-, opastus- ja keskustelukäynnit työpaikoilla Yhteistyö työsuojeluviranomaisten ja työterveyshuollon kanssa

18 18 (26) Työn vaarojen arvioinnit ja niistä johtuvat toimenpiteet työyksiköissä Läheltä piti tilanteiden käsittely Työyksiköiden riskienarviointi -kartoitus (2009) Virkistystoiminta Maksuton uinti kerran viikossa Liikuntahallin kuntosalin käyttö tiistaisin ja torstaisin TYKY jumppa, sulkapallovuorot, sähly Konsertit, teatterit, elokuvat ja taidemuseo Liikuntasetelit Janakkalan Janan, Vanajaveden Opiston ja Riihimäen kansalaisopiston liikuntaryhmiin. Esimieskyselyn perusteella 65 % työyksiköistä oli järjestänyt tyky-toimintaa henkilöstölleen (v n. 72 %). Tyypillisimmät tyky toiminnot olivat yksikön yhteiset illanvietot, retket, ruokailut, eri liikuntalajeihin tutustumiset ja pikkujoulut. Perehdyttäminen on tärkeä osa työhyvinvointia sekä uuden työntekijän kohdalla että vanhan työntekijän, mikäli hän siirtyy organisaatiossa uusiin tehtäviin. Esimieskyselyn mukaan 66 prosentilla vastanneista työyksiköistä on oma perehdytysohjelmansa. Työterveyshuollon toimintaa Työterveyshuollon toimintaa ohjaa työterveyshuoltolaki, hyvä työterveyshuoltokäytäntö ohjeisto sekä yhteistyössä työnantajan kanssa laadittu työterveyshuollon toimintasuunnitelma ( ), jota tarkistetaan vuosittain. Kunnan työterveyshuolto sisältää sekä lakisääteisen työterveyshuollon että työnantajan kustantaman vapaaehtoisen sairaanhoidon, joka käsittää terveyskeskustasoiset yleislääkäripalvelut siihen kuuluvine laboratorio- ja röntgentutkimuksineen. Sairaanhoidon tavoitteena on tukea mahdollisimman varhaista puuttumista työkykyä uhkaaviin tekijöihin, edistää varhaisen kuntoutustarpeen arviointia ja edistää työkykyä. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon tehtävänä on yhteistoiminnassa työnantajan ja työntekijöiden kanssa ennaltaehkäistä työstä johtuvia terveysriskejä ja sairauksia, edistää ja kehittää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä, edistää työhyvinvointia ja työssä jaksamista sekä kehittää toimivia työyhteisöjä. Työn painopiste on siirtynyt yhä enemmän ennaltaehkäisevän työterveyshuollon suuntaan ja aiempien vuosien tapaan työterveyshuolto osallistui TYKY -ryhmän, työsuojelujaoston sekä yhteistyöryhmän toimintaan. Vuonna 2009 jatkettiin psykologin ostopalvelusopimusta. Psykologin palveluja saatiin kerran viikossa yksilövastaanottotoimintaan sekä työyhteisöjen ongelma- ja kriisitilanteisiin tarpeen mukaan.

19 19 (26) Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon kustannukset yhteensä Tuhat 237, , , , Taulukko 17, työterveyshuollon kustannukset vuosina Mukana on myös Hattulan suun terveydenhuollon henkilöstön työterveyshuollon kustannukset Työsyke Oy:stä. Merkittävä osa viime vuoden työterveyshuollon arkityötä oli vajaakuntoisten työntekijöiden työkyvyn tukeminen. Yhteistyössä esimiesten ja henkilöstöhallinnon kanssa on luotu uusia räätälöityjä urapolkuja. Uranvaihto-ohjelmaa hyödynnettiin viiden työntekijän työhön palaamiseen pitkän sairausloman jälkeen. Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) tai kunnan oman henkilöstöpankin sekä työyhteisöjen ja esimiesten avulla tehtiin onnistuneita työkokeiluja ja työhön palaamisia. Henkilöstöpankin määrärahoja käytettiin työkokeiluihin sekä työntekijöiden työn räätälöintiin n Työterveyshuollon seurannan mukaan n. 50 työntekijällä on työkyvyn menetyksen uhka johtuen terveydellisistä syistä. Keventämällä työtä ja muuttamalla työtehtäviä voidaan työkykyä ylläpitää ja työtekijä voi jatkaa työssä pidempään. Työkyvyttömyyseläkkeistä koituva varhe-maksu voidaan usein välttää, jos työntekijän työkyvyn menetyksen uhkaan kiinnitetään huomioita ajoissa. Janakkalan kunnan uranvaihtomalli esiteltiin Valtakunnallisilla työterveyshoitaja-päivillä rohkean työntekijän, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja Kevan näkökulmasta. Vuonna 2008 käynnistynyt opettajien (10 henkilöä eri kouluista) Aslak-kuntoutus yhteistyössä Savonlinnan kuntoutuskeskuksen kanssa jatkui tapaamisilla Savonlinnassa ja sen jälkeen työterveyshuollossa kolme kertaa. Tapaamiset ovat puolen vuoden välein. Tarkoituksena on motivoida kuntoutujia jatkamaan kuntoutuksessa saatuja ohjeita.

20 20 (26) Alueellisille Aslak-kuntoutuskursseille osallistui työntekijöitä mm. sairaalan vuodeosastoilta. Ryhmäkuntoutusten lisäksi työterveyshuolto on ohjannut lukuisan joukon työntekijöitä yksilöllisiin kuntoutuksiin. Kuntoremonttiviikko toteutettiin yhteistyössä Pajulahden liikuntakeskuksen kanssa ja se oli suunnattu runsaasti ylipainoisille. Kuntoremonttiviikkoon osallistui 14 työntekijää. Hoitotyöntekijöille järjestettiin kaksi niska-selkäkurssia sekä kotihoidon henkilökunnalle kolme ergonomiakoulutustilaisuutta. Lisäksi annettiin yksilöllistä asiakaskohtaista ergonomiaohjausta osalle kotihoidon henkilökuntaa sekä järjestettiin nostokoulusta sairaalan vuodeosastojen henkilökunnalle. Näyttöpäätetyöntekijöiden työergonomiaa parannettiin ja annettiin henkilökohtaisia ohjeita. Opettajille ja hoitohenkilökunnalle järjestettiin ensiapukoulutusta. Työterveyshuolto on ollut mukana sairaalan henkilökunnalle järjestetyissä koulutustilaisuuksissa ja tukenut henkilökuntaa muutosprosesseissa. Koulutuksissa on käsitelty muutoksen vaikuttavuutta työhön ja työhyvinvointiin. Henkilökunnalle toteutettiin myös Voimavarat työssä -kysely, jonka pohjalta on tehty jatkotyöskentelysuunnitelmia yhdessä henkilöstön ja esimiesten kanssa. Työterveyshuolto oli myös mukana useissa työyhteisöjen työhyvinvointipalavereissa ja työyhteisötapaamiset olivat yksi tärkeä työterveyshuollon toiminnan muoto. Työterveyshuolto teki työpaikkakäyntejä mm. Turengin ja Tervakosken laboratorioon sekä hammashoitolaan. Tapailakodin keittiössä, Pikkuniitun päiväkodissa ja Vapaaaikakeskuksessa tehtiin melumittaukset. Lisäksi muita työpaikkakäyntejä tehtiin yhteystyössä työsuojelun kanssa. Tupakat pois ja piiput piiloon ohjelma jatkui myös kuluvana vuonna ja työnantaja tarjosi edelleen mahdollisuutta lopettaa tupakointi tuetusti kustantamalla lääke- tai nikotiinikorvaushoidon. V ohjelmaan mukaan lähti 21 työntekijää ja v mukaan tuli kuusi työntekijää. Vuoden 2009 lopussa tästä joukosta oli polttamatta edelleen 11 työntekijää. Päihdeongelmien varhaiseen havaitsemiseen kiinnitettiin huomiota jokaisessa terveystarkastuksessa Audit-kyselyn avulla sekä tarvittaessa myös muilla vastaanottokäynneillä. Painon hallinnan ohjausta on toteutettu yksilökäynneillä ja korostettu liikunnan ja ruokavalion merkitystä 2 tyypin diabeteksen puhkeamisen ennaltaehkäisyssä. Lisäksi työterveyshuolto organisoi perinteisen joululuennon, johon osallistui 91 henkilöä. YHTEISTOIMINTA Työnantajan ja henkilökunnan välistä yhteistoimintaa varten laadittiin Henkilöstön ja työnantajan yhteistoiminnan periaatteet alkaen. Periaatteissa nousevat esille erityisesti välittömän yhteistoiminnan muodot eli yksilö- ja työpaikkatasolla tapahtuva osallistuminen, yhteiset keskustelut ja kokoukset, kehityskeskustelut, oman työn suunnittelu ja kehittäminen, päivittäinen vuorovaikutus jne. Edustuksellinen yhteistyöryhmä kokoontui viisi kertaa käsittelemään lähinnä vuosittain toistuvia perinteisiä asioita kuten TYKY -toimintaan, virkistykseen, työsuojeluun, työterveyshuoltoon, tapaturmiin ja talouteen liittyviä asioita. Uusina asioina olivat esillä mm. yhteistoiminnan ja etätyön periaatteet, opetushenkilöstön henkilökohtaisen lisän maksamista koskeva ohjeisto ja henkilökohtaisen työnsuorituksen arviointijärjestelmä sekä työaikamuotojen yhtenäistäminen.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Henkilöstömenot vuosina 2014-2016 4. Henkilöstön

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Ruokolahden kunta TASA-ARVOSUUNNITELMA. Kh / 341

Ruokolahden kunta TASA-ARVOSUUNNITELMA. Kh / 341 Ruokolahden kunta TASA-ARVOSUUNNITELMA 2011 2013 Kh 21.12.2010 / 341 1(6) SISÄLTÖ 1. Yleistä 2. Tasa-arvon nykytilan selvitys 2.1. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön lukumäärä 2.2. Naisten ja miesten

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä. Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Vakinainen Vakinainen Vakinainen Keskushallinto 205 206 114 65 64 22 270 270 136 Ympäristöterveydenhuolto 27 26 26 9 8 4 36 34 30 Sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Janakkalan kunnan henkilöstökertomus

Janakkalan kunnan henkilöstökertomus Janakkalan kunnan henkilöstökertomus 2014 2 (29) JOHDANTO... 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 3 HENKILÖSTÖKULUT... 5 Palkkakustannukset sivukuluineen... 5 Henkilötyövuosi... 6 Kunta-alan palkkausjärjestelmä... 6

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari 16.8.2017 Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Sairaanhoitopiirin virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2011 2016 2011 2012

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02. 1 Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.2007 1 Johdanto Tasa-arvosuunnitelman laatiminen perustuu lakiin

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto

Henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto 16.5.2017 Henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto Suunnitelmasta tiedottaminen Suunnitelman toteuttaminen edellyttää sekä johdon että henkilöstön sitoutumista tasaarvo- ja yhdenvertaisuus-työhön. Työyksiköitä

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2008 2 1. TASA-ARVON EDISTÄMISVELVOITE Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987 (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 8.8.1986/609). Lain tavoitteena on estää

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017 2019 YT-tmk 28.11.2016 XX Henkjaos 28.11.2016 XX Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu Sisällysluettelo 1. Tasa-arvo-

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 27.03.2017 Sivu 1 / 1 997/2017 01.00.02.00 83 Henkilöstökertomus vuodelta 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kunnanvaltuusto 61/2012

SISÄLLYS. Kunnanvaltuusto 61/2012 PELKOSENNIEMEN KUNNAN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2015 2 SISÄLLYS Kunnanvaltuusto 61/2012 HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA... 3 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSELVITYS...

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.5.2009 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 24.11.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.5.2009 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki kuntiin

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan:

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma Jalasjärven kunta Kunnanhallitus 12.8.2013 1 JALASJÄRVEN KUNTA TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Johdanto Työpaikkojen tasa-arvotyön sisältöä määrittää tasa-arvolaki. Tasa-arvolain mukaan jokaisella

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti 2015 Kunnanhallitus 2.5.2016 109 Yt-toimikunta SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖRAPORTTI... 3 JOHDANTO... 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT... 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 Henkilöstö hallinnonaloittain... 4 Henkilötyövuodet...

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 4.2.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2008 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki

Lisätiedot

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Henkilöstöraportti 2013 2 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi Tilastoesite syyskuu 2012 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2011 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 595 3 642 3 016

Lisätiedot

Henkilöstöraportti Kh Kv

Henkilöstöraportti Kh Kv Henkilöstöraportti 2016 Kh 9.10.2017 64 Kv 16.10.2017 44 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne vuonna 2016... 4 2.1 Henkilöstömäärän kehitys... 4 2.2 Henkilöstö ammattinimikkeittäin...

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2012 Kaupunginhallitus 8.4.2013 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 31.3.2017 Kevassa tehdyt valtion eläkejärjestelmää koskevat eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA

Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 1 Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 2 KIVIJÄRVEN KUNNAN HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Henkilöstöpolitiikka on osa kunnan toimintapolitiikkaan. Se täydentää muuta henkilöstöhallinnon säännöstöä. Tavoitteiden

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 4 2.4.

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2013... 3 2 Henkilöstövoimavarat... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 4 2.3 Palvelussuhteen pituus... 5 2.4 Eläkkeelle siirtyminen...

Lisätiedot

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 31.3.2017 Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2016

Henkilöstötilinpäätös 2016 Henkilöstötilinpäätös 2016 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖOHJELMA... 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 2 VAKITUISET JA MÄÄRÄ-AIKAISET... 3 KOKO- JA OSA-AIKAISET... 3 HENKILÖSTÖN

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017

PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 YTT Liite 2 PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 Yleistä Uudistettu laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (tasa-arvolaki) tuli voimaan kesäkuun 1 päivänä 2005. Lain merkittävimpiä

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Yht.tmk LIITE NRO 2 Kunnanhallitus LIITE NRO 31 Valtuusto LIITE NRO 22. Henkilöstöraportti 2009

Yht.tmk LIITE NRO 2 Kunnanhallitus LIITE NRO 31 Valtuusto LIITE NRO 22. Henkilöstöraportti 2009 Yht.tmk 16.3.2010 6 LIITE NRO 2 Kunnanhallitus 30.3.2010 70 LIITE NRO 31 Valtuusto 28.6.2010 30 LIITE NRO 22 Henkilöstöraportti 2009 2 3 sivu Sisällys: 1 1. Henkilöstöpolitiikan periaatteiden toteutuminen

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

SAVUKOSKEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2014

SAVUKOSKEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2014 SAVUKOSKEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2014 2 1 JOHDANTO 2 TASA-ARVOSELVITYS 2.1 Erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin 2.2 Palkkakartoitus 2.3 Tasa-arvokysely ja tasa-arvokoulutus

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot