Janakkalan kunnan henkilöstökertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Janakkalan kunnan henkilöstökertomus"

Transkriptio

1 Janakkalan kunnan henkilöstökertomus 2009

2 2 (26) UUDISTUSTEN VUOSI... 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 PALKAT JA PALKKIOT... 6 Palkkakustannukset... 6 Henkilötyövuosi... 6 Kannustava palkka... 7 HENKILÖSTÖN RAKENNE... 8 Sukupuolijakauma... 8 Ikärakenne... 8 Eläkkeelle siirtyminen... 8 Janakkalan kunnan varhe-maksut eri vuosina Vaihtuvuus Työvoiman saatavuus ja työnantajakuva POISSAOLOT Sairauspoissaolot Tapaturmapoissaolot Muut poissaolot Poissaoloajan palkkakustannukset TERVEYS JA TYÖHYVINVOINTI Toiminta terveyden ja työkyvyn edistämiseksi Työterveyshuollon toimintaa Työterveyshuollon kustannukset YHTEISTOIMINTA Työsuojelutoiminta Virkistystoiminta TYKY toiminta Seudullinen yhteistoiminta Yhteistoiminta työpaikoilla Poikkihallinnollisuus PALKITSEMINEN HENKILÖSTÖKOULUTUS JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Henkilöstö- ja konsernihallinnon järjestämä koulutus Työyksiköiden järjestämä koulutus TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS HENKILÖSTÖKERTOMUKSESTA TIEDOTTAMINEN... 26

3 3 (26) UUDISTUSTEN VUOSI Vuosi 2009 oli monien merkittävien uudistusten vuosi. Talous- ja palkkahallinnon tietojärjestelmäuudistus vaikutti läpi koko organisaation, Janakkala-Hattula yhteistoiminta-alueen käynnistyminen laajensi perusturvan toiminta-aluetta, samoin varhaiskasvatuksen siirtyminen sivistystoimeen lähes kaksinkertaisti toimialan henkilöstömäärän ja budjetin. Hallintosäännön henkilöstöhallinnollisten päätöksentekovastuiden muutokset vaikuttivat työyksiköiden esimiesten tehtävänkuvaan. Tarkasteluvuonna panostettiin koulutukseen. Koulutuspainotteisuus kytkeytyi talous- ja palkkahallintojärjestelmien käyttöönottoon sekä keväällä esimiehille suunnattuun koulutuskyselyyn. Kunta panosti voimakkaasti työvoiman saatavuuteen ja työnantajamarkkinointiin, rekrytoinnillisesti kunta oli tuloksekkaasti esillä mediassa, seminaareissa ja tapahtumissa. Työssäjaksaminen ja työhyvinvointi pysyivät kestoteemoina tänäkin vuonna ja mm. ennenaikaista eläköitymistä ehkäisemään perustettu henkilöstöpankki juurtui vuoden aikana normaaliksi osaksi henkilöstötoimintaa. Haasteellisimpina henkilöstöasioina nousivat esille henkilöstön vaihtuvuuden nopeutuminen, eläkkeelle siirtymisen aikaistuminen sekä työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneiden määrän kasvu, samoin kuin työtapaturmien määrällinen kasvu. Merkittävää oli myös sairauspoissaolojen kohdistuminen ajallisesti pitkiin poissaoloihin vaikkakin kokonaisuutena arvioiden sairauspoissaoloissa ei tapahtunut oleellista muutosta. Perehdyttämiseen ja kehityskeskusteluiden pitämiseen tulee jatkossakin kiinnittää huomiota. Henkilöstökertomuksessa esitetään keskeisimmät henkilöstön tilaa kuvaavat tunnusluvut ja ne henkilöstötoimenpiteet, joilla arvioidaan olevan konkreettista vaikutusta henkilöstön toimintakykyyn. Tarkoituksena on samalla kiinnittää huomiota muutos- ja kehityssuuntiin, jotta tulevaisuuden tilanteisiin voitaisiin varautua ennakoidusti tai mahdollisesti jopa muuttaa negatiivisen kehityksen suuntaa. Esitetyt taulukot ja graafit perustuvat Populus -järjestelmän, Kuntien eläkevakuutuksen, vakuutusyhtiö Pohjantähden ja Tilastokeskuksen tuottamaan materiaaliin sekä Digiumilla toteutettuun esimieskyselyn tuloksiin. Populuksen henkilöstötilinpäätösraportit olivat ensimmäistä kertaa käytössämme ja ne noudattavat Suomen Kuntaliiton suositusta henkilöstötilinpäätösraportoinnista. Tunnusluvuissa on pyritty mahdollisimman täsmälliseen vertailtavuuteen aikaisempiin vuosiin verrattuna, joskin käytössämme olleet eri tietohallintojärjestelmät asettavat tässä suhteessa omat haasteensa, samoin kuin se, että kunnallinen liikelaitos irtautui kuntaorganisaation henkilöstökertomuksesta. Toisaalta katsottaessa tuleviin vuosiin henkilöstökertomukseen sisällytettiin uusia, nykyaikaisia henkilöstön tilaa kuvaavia tunnuslukuja, joiden vertailtavuus alkaa tästä tarkasteluvuodesta. Tarkoituksena on, että henkilöstökertomus havainnollistaa ja kuvaa toteutunutta henkilöstötilannetta toimien samalla suunnittelun, keskustelun ja päätöksenteon välineenä. Kuntastrategiatyön käynnistyttyä vuoden 2010 alusta, meillä on oiva mahdollisuus hyödyntää henkilöstökertomusta henkilöstöstrategisten tavoitteiden asettamisessa, työyhteisöjen kehittämisessä ja työkykyä edistävän toiminnan suunnittelussa uuden kuntavision osoittamassa suunnassa. Merja Ylipaavalniemi vs. henkilöstöpäällikkö

4 4 (26) HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Kunnan palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa 1091 henkilöä (kasvua edelliseen vuoteen 73 henkilöä eli 7,2 %). Vakituisessa työ-/virkasuhteessa toimi 789 henkeä (kasvua 6,6 % edelliseen vuoteen verrattuna) ja tilapäisessä palvelussuhteessa 302 (kasvua 8,6 % edelliseen vuoteen). Vastaavat luvut aikaisemmilta vuosilta ovat: Vakituiset ja tilapäiset henkilöt vuosina Muutos-% Vakituiset ,62 % Tilapäiset ,63 % Taulukko 1, vakituisten ja tilapäisten henkilöiden määrä vuosina Naisten osuus koko kunnan henkilöstöstä oli 937 henkilöä eli 85,9 %, luku on hieman pienentynyt edellisestä vuodesta (2008: 86,5 %). Tästä huolimatta naisten osuus koko kuntasektorin lukuun (v %) verrattuna on selkeästi korkeampi. Vakituisessa palvelusuhteessa työskenteli 72,3 % kunnan koko henkilöstöstä ja tilapäisessä palvelusuhteessa 27,7 % työntekijöistä. Suhdeluku on pysynyt samana edelliseen vuoteen verrattuna. Koko kunta-alalla työskentelee vakituisessa palvelussuhteessa 76 % henkilöstöstä (v.2008). Koko henkilöstöstä 86 % työskentelee kokoaikaisesti ja osa-aikaisesti 14 % (153 henkilöä), joista naisia oli 83 % (2008: 85 %). Osa-aikaisten osuus koko henkilöstöstä nousi edellisestä vuodesta 3 %. Määräaikaisesta henkilöstöstä osa-aikaisessa palvelussuhteessa toimi vajaa 23 % eli 69 henkilöä. Uusia vakansseja perustettiin 19, jossa laskua edelliseen vuoteen verrattuna 20 vakanssia. Uudet vakanssit kohdistuivat pääsääntöisesti perusturvan toimialalle ja kaksi määräaikaista vakanssia vakinaistettiin. Työllistettyinä työskennelleiden palvelussuhteita oli 97 kpl, työtoiminnan palvelussuhteita 25 kpl, oppisopimussuhteisia 8 kpl ja siviilipalvelusmiehiä kaksi. Kesätyöntekijöinä toimineiden palvelussuhteita oli 77 kpl. Kesätyöntekijähaku toteutettiin ensimmäistä kertaa sähköisesti, kuten myös heille osoitettu palautekysely. Kyselyyn saatiin 54 vastausta mm. seuraavasti:

5 5 (26) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Kesätyö vastasi hyvin odotuksiani 57 % 37 % 4 % 2 % 0 % Työni oli mielekästä 67 % 31 % 0 % 2 % 0 % Työstä oli hyötyä tulevaisuuttani ajatellen 65 % 18 % 13 % 0 % 4 % Valmistuttuani voisin hakea töihin Janakkalan Kuntaan 11 % 37 % 44 % 6 % 2 % Taulukko 2, ote kesätyöntekijöiden palautekyselystä Myönteisiksi asioiksi koettiin mm. työilmapiiri, perehdytys, vastuu, ystävälliset ja avuliaat työntekijät ja monipuoliset työtehtävät. Parantamisen varaa löytyi mm. seuraavissa asioissa: pidempi työjakso, tiedonkulku, joustamattomat säännöt, enemmän työtehtäviä, liian pieni palkka, koneiden toimivuus, yhteishenki ja asioiden yleinen hoitaminen. Henkilömääriltään suurimmat ammattiryhmät kunnan organisaatiossa ovat: Terveydenhuollon ammattitehtävät Opetushenkilöstö Terveydenhuollon vaativat ammattitehtävät Päivähoidon ammattitehtävät Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut Ruokapalveluhenkilöstö Päivähoidon opetus/kasvatushenkilöt Perhepäivähoitajat Toimistohenkilöstö Johto, asiantuntijat Päivähoidon ja koulun peruspalvelut

6 6 (26) PALKAT JA PALKKIOT Palkkakustannukset Palkat ja palkkiot Milj Taulukko 3, palkat ja palkkiot tilinpäätöksistä euroina mitattuina. Kunnan maksamien palkkojen ja palkkioiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 2,5 miljoonaa euroa eli 9,2 %, mikä selittyy uusien vakanssien määrällä sekä virka- ja työehtosopimusten korotuksilla. Kokonaisuudessaan henkilöstökulujen osuus kaikista toimintakuluista oli 42,5 % (v n. 44 %). Henkilötyövuosi Henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä , mikäli henkilöstön koko vaihtelee voimakkaasti vuoden aikana. Osan vuotta kestäneet tai osa-aikaiset palvelussuhteet muutetaan vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi hänen osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Ylitöitä tai muulla tavalla tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon. Henkilötyövuosi vuonna 2009 oli 1076,09.

7 7 (26) Kannustava palkka Palkalla on tärkeä rooli työnteon motivoinnin ja rekrytoinnin näkökulmasta. Kunta-alan palkkausjärjestelmä perustuu tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta ja työaikakorvauksista. Palkat määräytyvät kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaan, joissa palkkahinnoittelut esitetään ammattiryhmäkohtaisina vähimmäisperuspalkkoina. Kunta päättää maksettavan tehtäväkohtaisen palkan suuruuden ottamalla huomioon tehtävien vaativuuden, oman palkanmaksuvaran, alueen työmarkkinatilanteen sekä yleisen palkkatason. Janakkalan kunnassa sovellettavat virka- ja työehtosopimukset ovat: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus sekä Tehy-sopimus Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus Meneillään olleella sopimuskaudella palkkausjärjestelmän tavoitteena oli edistää kuntien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukykyisyyttä. Tavoitteena oli edistää samapalkkaisuutta eli poistaa miesten ja naisten välisiä perusteettomia palkkaeroja, korjata paikallisia palkkausepäkohtia ja tukea palkkakilpailukyvyn ylläpitämistä kohdistamalla järjestelyeriä koulutetuille naisvaltaisille ryhmille sekä niille yksiköille, jotka ovat toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyillä parantaneet toimintansa laatua ja tehokkuutta. Palkantarkistuksissa pidettiin huoli esimiesten palkan suhteesta työntekijöidensä palkkaan nähden. Kaikilla sopimusaloilla jaettiin yleiskorotus 2,4 % sekä virka- ja työehtosopimuskohtaiset samapalkkaisuus- ja paikalliset järjestelyerät yht. 0,8 %. Kustannusvaikutukset vaihtelivat sopimusalojen välillä 3,1 %:sta 3,3 %:iin, koko kunta-alan ollessa keskimäärin 3,3 %. Tarkasteluvuonna ei jaettu kunnan omaa palkankorotusmäärärahaa ja opetushenkilöstön osalta otettiin käyttöön henkilökohtaisen lisän maksamista koskeva ohjeisto sekä henkilökohtaisen työnsuorituksen arviointijärjestelmä.

8 8 (26) HENKILÖSTÖN RAKENNE Sukupuolijakauma Sukupuolijakauma Naiset Miehet Taulukko 4, sukupuolijakauma ikäryhmittäin. Ikärakenne Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 46,4 vuotta, jossa on tapahtunut nuorentumista vuodella edelliseen vuoteen verrattuna (koko kunta-alalla v ,3 vuotta). Suurin osa vakituisessa palvelussuhteessa työskentelevistä sijoittuu ikävuosien välille (34 %). Määrällisesti eniten naisia sijoittuu ikävälille 55-59, miesten ikäryhmässä on eniten henkilöstöä. Vuosi Keski-ikä / vuotta 46,5 46,5 47,7 46,4 Taulukko 5, ikärakenne vuosina Eläkkeelle siirtyminen Käyttöön otettu sähköinen hakulomake nopeutti ja yksinkertaisti haluprosessia niin eläkkeenhakijan, työnantajan kuin Kevankin näkökulmasta. Kaikki eläkehakemukset tehdään suoraan Kevan tietojärjestelmään kunnan omilla tunnuksilla.

9 9 (26) KuEL-eläkkeelle siirtyneet Henkilöt ja keski-ikä, v. Vuosi Henkilöt Keski-ikä, v. Keski-ikä, v. koko kuntaala ,5 58, ,7 58, ,9 58, ,5 59,4 Taulukko 6, eläkkeelle siirtyneet Janakkala ja koko kunta-ala Eläkkeelle siirryttiin keskim. 58,5 vuoden ikäisenä, jossa on selvää aikaistumista edelliseen vuoteen verrattuna. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskim. 62,7 vuoden ikäisenä, työkyvyttömyyseläkkeelle keskim. 57,4 vuoden, kuntoutustuelle keskim. 52,7 vuoden ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle keskim. 56,5 vuoden ikäisenä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin eniten mielenterveydellisistä syistä ja toiseksi eniten tukija liikuntaelinten sairauksien johdosta. Valtakunnallisesti suhde oli toisinpäin. Merkittävää on, että v työkyvyttömyyseläkkeelle ja kuntoutustuelle (määräaikainen työkyvyttömyyseläke) siirtyi yhteensä kaksi henkilöä, vastaava luku v on 12. Uusia osa-aikaeläkkeitä alkoi kaksi kappaletta. Vuoden 2005 voimaan tulleen eläkelainsäädännön muutoksen myötä jokainen voi valita vanhuuseläkeikänsä vuosien välillä, mistä johtuen eläköitymisen tarkka ennustaminen ei ole mahdollista. Kevan tilaston mukaan vuodelle 2012 on kohdistumassa lähivuosien suurin eläkepoistuma. Taulukko 7, Janakkalan kunnan eläkepoistuma Lähde: Keva

10 10 (26) Ennuste eniten eläköityvistä ammattiryhmistä Eläkepoistuma Suurimmat ammattiryhmät Eläkepoistuma Ammattiryhmät % Keittiöapulaiset 46,1 Talous- ja hallintojohtajat 38,9 Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät 30,5 Peruskoulun ja lukion lehtorit ja tuntiopettajat 29,8 Kiinteistöhuoltomiehet 28,6 Sosiaalityöntekijät 27,9 Siivoojat 27,5 Kodinhoitajat ja kotiavustajat 27,4 Sihteerit 26,4 Muut 24,9 Perhepäivähoitajat ym. 23,5 Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset 21,7 Sosiaalialan hoitajat 21,2 Puutarha- ja kasvihuonetyöntekijät 20,7 Opinto-ohjaajat 17,7 Taulukko 8, ennuste eniten eläköityvistä ammattiryhmistä Lähde: Keva V otettiin käyttöön varhaiseläkemenoperusteinen maksu eli varhe -maksujärjestelmä, joka kannustaa työyhteisöjä panostamaan pitkäjänteisesti työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitämiseen. Varhe -maksu tulee maksettavaksi, kun työntekijä jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyys-, työttömyys- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai alkaa saada määräaikaista kuntoutustukea. Maksu realisoituu vain eläkkeellä olevasta työntekijästä ts. mikäli henkilö palaa työelämään, varhe -maksu pysähtyy. Janakkalan kunnan varhe-maksut eri vuosina Vuosi Varhe-maksu Taulukko 9, Janakkalan kunnan varhe-maksut vuosina (2009 ennakko, 2010 arvio). Lähde: Keva

11 11 (26) Varhe -maksut ovat merkittävä, kasvava kustannuserä kunnalle ja sen työyksiköille johtuen mm. aikaisesta siirtymisestä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kasvaviin kustannuksiin voidaan vaikuttaa kiinnittämällä huomiota työntekijöiden työssä jaksamiseen, edistämällä työntekijän työssä pysymistä ja tukemalla esim. kuntoutustuelle siirtyneiden työntekijöiden työhön paluuta. Tästä johtuen Kuntien eläkevakuutuksen asiakaspäällikkö Jorma Rautakoski kävi perehdyttämässä ja antamassa informaatiota asiasta kunnan johtoryhmälle ja kunnanhallitukselle. Vaihtuvuus Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuusprosentti on viime vuosina kasvanut tasaiseen tahtiin, trendi nopeutui selvästi viime vuonna. Vakinaisia työ-/virkasuhteita päättyi 75 kpl, lähtövaihtuvuusprosentin ollessa 9,5 %. Lähtövaihtuvuusprosentilla tarkoitetaan päättyneiden palvelussuhteiden ja henkilöstömäärän välistä suhdetta, mukana ovat myös eläkkeelle siirtyneet. Vakituisen henkilökunnan vaihtuvuus eri vuosina Vakituisen henkilökunnan vaihtuvuus Vuosi Vaihtuvuus % 5,9 6,7 7,4 9,5 Taulukko 10, vakituisen henkilökunnan vaihtuvuus vuosina Tyypillisin syy palvelussuhteen päättymiselle oli irtisanoutuminen palvelussuhteesta, toiseksi tyypillisin syy oli eläkkeelle jääminen. Suhteellisesti eniten vaihtuvuutta oli konsernipalveluissa. Työvoiman saatavuus ja työnantajakuva Eläköityminen, henkilöstön ikääntyminen ja sairauspoissaolot asettavat haasteita palvelutuotannolle, joskin taloustilanteen synnyttämän työnantajien markkinoiden johdosta mm. sijaisrekrytointi sujui pääsääntöisesti ongelmitta v Muutoinkin avoinna olleet tehtävät saatiin täytettyä osaavalla henkilökunnalla ml. perinteisesti haasteelliset sairaanhoitajien virat, joihin oli tarjolla runsaasti päteviä hakijoita. Työyksiköiden esimiehet suorittivat rekrytoinnit omana työnään. Rekrytyöryhmä aktivoitui ja kokoontui 5 kertaa suunnittelemaan rekrytointiin ja kuntaan työnantajana liittyvää toimintaa. Rekryryhmä on työskennellyt mm. seuraavien aiheiden parissa: yhteistyö oppilaitosten kanssa, asunnon hankkiminen helpottamaan rekrytointia, sijaispalvelun järjestäminen ja sen eri vaihtoehtojen arvioiminen, tapahtumiin ja messuille osallistuminen, rekrytointiprosessin laatiminen sekä yhteistyön tiivistäminen työ- ja elinkeinotoimiston työnantajapalveluiden kanssa. Vuoden aikana kokeiltiin myös hoitohenkilökunnan rekrytointia Virosta kutsumalla kolme alalla työskennellyttä henkilöä haastatteluun, mutta rekrytointi epäonnistui ammatti- ja kielitaidon puutteesta johtuen. Rekrytoinnin ja työnantajakuvan näkökulmasta Janakkalan kunta oli esillä mm: Mittavalla avointen toimien yhteisilmoituksella Hämeen Sanomissa Helsingin ja Tampereen lääkäripäivillä,

12 12 (26) Nuorten lääkärien yhdistyksen seminaarissa nimeltä "perusterveydenhuollon brändäys" omalla puheenvuorolla Resurssit kunnossa Professio Finlandin "Tulevaisuuden terveyskeskus" tilaisuudessa puheenvuorolla Lääkkeitä lääkäripulaan, case Janakkala, valtakunnallisilla Työterveyshoitajien päivillä Aulangolla omalla puheenvuorolla Uranvaihto-ohjelma, case Janakkala sekä Koulutuskeskus Tavastian rekrytointitilaisuudessa. Lisäksi Työ- ja elinkeinotoimiston rekrytointikonsultti tutustui sairaalan osastoihin ja sai tietoa muista työyksiköihin. Yhteistyötä tiivistetään edelleen työnantajapalveluiden kanssa. Lähivuosien eläkepoistumaan on varauduttava riittävän aikaisella ja kattavalla henkilöstösuunnittelulla, joka turvaa osaavan työvoiman saatavuuden ja ns. hiljaisen tiedon siirtämisen uusille työntekijöille. Esimieskyselyn perusteella n. puolet työyksiköistä on varautunut erilaisin toimenpitein eläkkeelle jäävän henkilön tietotaidon siirtämiseen toisille työntekijöille. POISSAOLOT Sairauspoissaolot Vakinaisen henkilöstön sairauspäivien lukumäärä oli kalenteripäivää, jossa on kasvua n. 9,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspäiviä kertyi reilut 17 päivää yhtä vakituisessa palvelussuhteessa olevaa työntekijää kohden. Määrä on pysynyt kutakuinkin samana edelliseen vuoteen verrattuna, samoin kuin tarkasteltaessa koko henkilöstön sairauspoissaolopäiviä. Niitä kertyi reilut 16 päivää per työntekijä, yhteensä kalenteripäivää. Positiivisesti tarkasteltuna vakituisissa palvelussuhteissa työskennelleistä 274 henkilöllä ei ollut lainkaan sairauspoissaolopäiviä v Tämä on 34,7 % vakituisesta henkilöstöstä. Vakituisen henkilöstön sairauspäivät toimialoittain Toimiala Kalenteripäivät Kalenteripäiviä/ vakituinen hlö Konsernipalvelut ,73 Tekniikka ja ympäristö ,67 Perusturva ,88 Sivistystoimi ,59 Koko kunta ,69 Taulukko 11, sairauspäivät kalenteripäivinä mitattuna toimialoittain/vakituinen hlö. Huom! v varhaiskasvatus siirtyi sivistystoimeen. Suurin osa vakituisen henkilöstön sairauspoissaoloista kohdistuu välille työpäivää ja toiseksi eniten välille 4-10 työpäivää.

13 13 (26) Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolojen pituus 4 % 2 % 23 % Työpäivät 1-3 Työpäivät 4-10 Työpäivät % Työpäivät % Työpäivät Taulukko 12, vakituisten henkilöiden sairauspoissaolojen pituus Yleisimmat poissaolodiagnoosit 14 % 5 % Tuki- ja liikuntaelinten sekä 42 % Tuntematon 16 % Hengityselinten sairaudet 23 % Mielenterveyden ja käyttäytymi Hermoston sairaudet Taulukko 13, työterveyshuollon yleisimmät poissaolodiagnoosit. Sairauspoissaolojen ehkäisemiseksi ja terveyden ylläpitämiseksi järjestetty toiminta on koottu kohtaan Terveys ja työhyvinvointi.

14 14 (26) Tapaturmapoissaolot Tapaturmavakuutusyhtiön tilaston mukaan työtapaturmia sattui 35 kappaletta, joista seitsemän työmatkalla. Yleisimmät tapaturmat liittyivät liukastumisiin, kaatumisiin sekä äkillisiin fyysisiin kuormittumisiin. Tapaturmia sattui 14 enemmän kuin edellisenä vuonna eli kasvua oli 66,7 %. Koko henkilöstön osalta työtapaturmapoissaoloja kertyi 504 kalenteripäivää. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kustannukset olivat Korvaukset Korvaukset Taulukko 14, tapaturmavakuutusyhtiöltä saadut korvaukset vuosina

15 15 (26) Muut poissaolot Koko henkilöstön muita poissaoloja oli kalenteripäivinä mitattuna seuraavasti: Muut poissaolot kalenteripäivinä Opintovapaa Perhevapaat Koulutus Vuorotteluvapaa 1852 Kuntoutus Taulukko 15, koko henkilöstön muut poissaolot kalenteripäivinä. Poissaoloajan palkkakustannukset Seuraavasta taulukosta ilmenee välilliset palkat eli ei-tehdyn työajan palkkakustannukset. Taulukosta ilmenee vain palkalliset poissaolot ja mukana on koko henkilöstö. Poissaolo Palkkakustannukset Hinta/työpäivä Hinta/kal.päivä Sairaus ,47 93,33 68,99 Perhevapaat ,74 86,87 67,11 Työtapaturma 26868,36 95,96 65,85 Lomat ,99 100,7 72,34 Koulutus ,82 92,15 89,29 Kuntoutus 7075,37 72,2 58,96 Taulukko 16, koko henkilöstön välilliset palkat. TERVEYS JA TYÖHYVINVOINTI Työkyvyssä on kyse työntekijän omien voimavarojen ja työn yhteensopivuudesta. Se on kokonaisuus, jossa kaikilla työhön liittyvillä tekijöillä, osaamisella, arvoilla ja terveydellä on omat roolinsa. Työkykyä arvioidaan aina suhteessa työhön, työympäristöön ja -yhteisöön, täten kyseessä on työyhteisön ja organisaation yhteinen asia.

16 16 (26) Työterveyslaitoksen professorin Juhani Ilmarisen työkyvyn toimintamallin mukaan työntekijä vastaa pääasiallisesti omista voimavaroistaan; terveydestään, ammatillisesta osaamisestaan ja arvoistaan. Työnantaja ja esimiehet taas vastaavat työhön liittyvistä osa-alueista. Työkykyä ylläpitävä toiminta on ehkäisevää, korjaavaa ja kuntouttavaa toimintaa, jonka tavoitteena on parantaa työntekijän edellytyksiä toimia työelämässä eläkeikään saakka. Uusi tapa ajatella työhyvinvointia ja sairauspoissaoloja on nostaa pitkäaikaisterveys ja sitä tukevat tekijät arvioinnin kohteeksi. Työelämän pitkäaikaisterveyttä tukevia tekijöitä ovat: Tiedostava organisaatio, jolla on selkeät tavoitteet, hyvä vuorovaikutus sekä johdonmukainen ja suora palautekäytäntö Luova ympäristö, jossa korostuu turvallisuus, sanan- ja arvovapaus. Jokainen työntekijä tuntee, että hän on hyvä ja osaava ihminen. Uskallus kokeilla uusia asioita ja ottaa vastuuta työstä. Neuvoa-antava johtaminen, jolloin esimiehet tuntevan vastuunsa tiedottamisesta, ovat saatavilla ja käytettävissä sekä toimivat selkeiden tavoitteiden mukaan tukea-antavasti ja kannustavasti. Johtamisen tavoite on tehdä kaikkien onnistuminen työssään mahdolliseksi. Avoin ja optimistinen työilmapiiri, jossa kaikki osallistuvat työn suunnitteluun ja päätöksentekoon. Jokaisen pätevyyttä kunnioitetaan ja jokaiseen luotetaan. (Lähde: Keva, kuntatyö kunnossa; Aktiivinen aikainen puuttuminen -tavoitteena pitkäaikaisterveys) Toiminta terveyden ja työkyvyn edistämiseksi Henkilöstön terveyden ylläpitäminen ja työkyvyn säilyminen on suurimpia henkilöstöjohtamisen haasteita työelämän muutosten, sairauspoissaolojen, henkilöstön ikääntymisen ja eläköitymisen johdosta. Työyksiköillä on omat työhyvinvoinnin edistämisohjelmansa, kuntatason työhyvinvointitoiminnan suunnittelu ja toteutus perustuu työterveyshuollon ja työsuojelun toimintasuunnitelmaan sekä TYKY- ja VIRKKU- ryhmien toimintaan. Vakiintuneet toimenpiteet ja monipuolinen TYKY -tarjonta, aktiivinen ja aikainen puuttuminen edistävät pitkäaikaisterveyttä ja työhyvinvointia. Näihin sekä akuutteihin työhyvinvointivajeisiin on panostettu ansiokkaasti jo

17 17 (26) useana vuonna. Erityiseen rooliin nousee Uranvaihto-ohjelmaan sisältyvä henkilöstöpankki ja siihen liittyvä onnistunut kolmikantayhteistyö työterveyshuollon, esimiehen ja henkilöstöhallinnon kanssa. Näiden turvin voidaan ehkäistä ennenaikaista työkyvyttömyyseläköitymistä. Henkilöstöpankin käyttö vakiintui vuoden aikana normaaliksi osaksi henkilöstöhallinnollista toimintaa. Pomonpolku esimieskoulutus (2002) Uranvaihto-ohjelma (2003) Työhyvinvoinnin edistämisohjelmat (2004) Kehityskeskustelut ja työpaikkakokoukset (2004) Varhaisen puuttumisen malli (2005) Häirinnän ehkäisy (2005) Päihdeohjelma (2006) Väkivallan uhkaan varautuminen (2007) Sairauspoissaoloprojekti (2007) Henkilöstöpankki (2009) Henkilöstön kehittäminen Ammatillisen osaamisen lisääminen Omaehtoisen koulutuksen tukeminen Työelämään liittyvien asioiden käsittely esim. erilaisten luentojen avulla Työnohjauksen tukeminen Seurantajärjestelmät Henkilöstökertomus Populus raportointijärjestelmä Työhyvinvointikyselyt ja niiden jatkotoimet Työterveyshuolto Suunnatut terveystarkastukset Määräaikaistarkastukset Työpaikkaselvitykset Tukitoimenpiteet työyksikössä Aslak- ja TYK -kuntoutukset Kuntoremonttikurssit Muut yksilölliset kuntoutukseen ohjaukset Painonhallintaryhmät Savuton työpaikka kampanja Tupakasta vieroitusryhmät Työsuojelu Työpaikkakäynnit - käyntiraportit, - työterveyshuollon käynnit, - ympäristöterveydenhuollon Terveydellisten olojen seurantakäynnit Koulutus-, opastus- ja keskustelukäynnit työpaikoilla Yhteistyö työsuojeluviranomaisten ja työterveyshuollon kanssa

18 18 (26) Työn vaarojen arvioinnit ja niistä johtuvat toimenpiteet työyksiköissä Läheltä piti tilanteiden käsittely Työyksiköiden riskienarviointi -kartoitus (2009) Virkistystoiminta Maksuton uinti kerran viikossa Liikuntahallin kuntosalin käyttö tiistaisin ja torstaisin TYKY jumppa, sulkapallovuorot, sähly Konsertit, teatterit, elokuvat ja taidemuseo Liikuntasetelit Janakkalan Janan, Vanajaveden Opiston ja Riihimäen kansalaisopiston liikuntaryhmiin. Esimieskyselyn perusteella 65 % työyksiköistä oli järjestänyt tyky-toimintaa henkilöstölleen (v n. 72 %). Tyypillisimmät tyky toiminnot olivat yksikön yhteiset illanvietot, retket, ruokailut, eri liikuntalajeihin tutustumiset ja pikkujoulut. Perehdyttäminen on tärkeä osa työhyvinvointia sekä uuden työntekijän kohdalla että vanhan työntekijän, mikäli hän siirtyy organisaatiossa uusiin tehtäviin. Esimieskyselyn mukaan 66 prosentilla vastanneista työyksiköistä on oma perehdytysohjelmansa. Työterveyshuollon toimintaa Työterveyshuollon toimintaa ohjaa työterveyshuoltolaki, hyvä työterveyshuoltokäytäntö ohjeisto sekä yhteistyössä työnantajan kanssa laadittu työterveyshuollon toimintasuunnitelma ( ), jota tarkistetaan vuosittain. Kunnan työterveyshuolto sisältää sekä lakisääteisen työterveyshuollon että työnantajan kustantaman vapaaehtoisen sairaanhoidon, joka käsittää terveyskeskustasoiset yleislääkäripalvelut siihen kuuluvine laboratorio- ja röntgentutkimuksineen. Sairaanhoidon tavoitteena on tukea mahdollisimman varhaista puuttumista työkykyä uhkaaviin tekijöihin, edistää varhaisen kuntoutustarpeen arviointia ja edistää työkykyä. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon tehtävänä on yhteistoiminnassa työnantajan ja työntekijöiden kanssa ennaltaehkäistä työstä johtuvia terveysriskejä ja sairauksia, edistää ja kehittää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä, edistää työhyvinvointia ja työssä jaksamista sekä kehittää toimivia työyhteisöjä. Työn painopiste on siirtynyt yhä enemmän ennaltaehkäisevän työterveyshuollon suuntaan ja aiempien vuosien tapaan työterveyshuolto osallistui TYKY -ryhmän, työsuojelujaoston sekä yhteistyöryhmän toimintaan. Vuonna 2009 jatkettiin psykologin ostopalvelusopimusta. Psykologin palveluja saatiin kerran viikossa yksilövastaanottotoimintaan sekä työyhteisöjen ongelma- ja kriisitilanteisiin tarpeen mukaan.

19 19 (26) Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon kustannukset yhteensä Tuhat 237, , , , Taulukko 17, työterveyshuollon kustannukset vuosina Mukana on myös Hattulan suun terveydenhuollon henkilöstön työterveyshuollon kustannukset Työsyke Oy:stä. Merkittävä osa viime vuoden työterveyshuollon arkityötä oli vajaakuntoisten työntekijöiden työkyvyn tukeminen. Yhteistyössä esimiesten ja henkilöstöhallinnon kanssa on luotu uusia räätälöityjä urapolkuja. Uranvaihto-ohjelmaa hyödynnettiin viiden työntekijän työhön palaamiseen pitkän sairausloman jälkeen. Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) tai kunnan oman henkilöstöpankin sekä työyhteisöjen ja esimiesten avulla tehtiin onnistuneita työkokeiluja ja työhön palaamisia. Henkilöstöpankin määrärahoja käytettiin työkokeiluihin sekä työntekijöiden työn räätälöintiin n Työterveyshuollon seurannan mukaan n. 50 työntekijällä on työkyvyn menetyksen uhka johtuen terveydellisistä syistä. Keventämällä työtä ja muuttamalla työtehtäviä voidaan työkykyä ylläpitää ja työtekijä voi jatkaa työssä pidempään. Työkyvyttömyyseläkkeistä koituva varhe-maksu voidaan usein välttää, jos työntekijän työkyvyn menetyksen uhkaan kiinnitetään huomioita ajoissa. Janakkalan kunnan uranvaihtomalli esiteltiin Valtakunnallisilla työterveyshoitaja-päivillä rohkean työntekijän, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja Kevan näkökulmasta. Vuonna 2008 käynnistynyt opettajien (10 henkilöä eri kouluista) Aslak-kuntoutus yhteistyössä Savonlinnan kuntoutuskeskuksen kanssa jatkui tapaamisilla Savonlinnassa ja sen jälkeen työterveyshuollossa kolme kertaa. Tapaamiset ovat puolen vuoden välein. Tarkoituksena on motivoida kuntoutujia jatkamaan kuntoutuksessa saatuja ohjeita.

20 20 (26) Alueellisille Aslak-kuntoutuskursseille osallistui työntekijöitä mm. sairaalan vuodeosastoilta. Ryhmäkuntoutusten lisäksi työterveyshuolto on ohjannut lukuisan joukon työntekijöitä yksilöllisiin kuntoutuksiin. Kuntoremonttiviikko toteutettiin yhteistyössä Pajulahden liikuntakeskuksen kanssa ja se oli suunnattu runsaasti ylipainoisille. Kuntoremonttiviikkoon osallistui 14 työntekijää. Hoitotyöntekijöille järjestettiin kaksi niska-selkäkurssia sekä kotihoidon henkilökunnalle kolme ergonomiakoulutustilaisuutta. Lisäksi annettiin yksilöllistä asiakaskohtaista ergonomiaohjausta osalle kotihoidon henkilökuntaa sekä järjestettiin nostokoulusta sairaalan vuodeosastojen henkilökunnalle. Näyttöpäätetyöntekijöiden työergonomiaa parannettiin ja annettiin henkilökohtaisia ohjeita. Opettajille ja hoitohenkilökunnalle järjestettiin ensiapukoulutusta. Työterveyshuolto on ollut mukana sairaalan henkilökunnalle järjestetyissä koulutustilaisuuksissa ja tukenut henkilökuntaa muutosprosesseissa. Koulutuksissa on käsitelty muutoksen vaikuttavuutta työhön ja työhyvinvointiin. Henkilökunnalle toteutettiin myös Voimavarat työssä -kysely, jonka pohjalta on tehty jatkotyöskentelysuunnitelmia yhdessä henkilöstön ja esimiesten kanssa. Työterveyshuolto oli myös mukana useissa työyhteisöjen työhyvinvointipalavereissa ja työyhteisötapaamiset olivat yksi tärkeä työterveyshuollon toiminnan muoto. Työterveyshuolto teki työpaikkakäyntejä mm. Turengin ja Tervakosken laboratorioon sekä hammashoitolaan. Tapailakodin keittiössä, Pikkuniitun päiväkodissa ja Vapaaaikakeskuksessa tehtiin melumittaukset. Lisäksi muita työpaikkakäyntejä tehtiin yhteystyössä työsuojelun kanssa. Tupakat pois ja piiput piiloon ohjelma jatkui myös kuluvana vuonna ja työnantaja tarjosi edelleen mahdollisuutta lopettaa tupakointi tuetusti kustantamalla lääke- tai nikotiinikorvaushoidon. V ohjelmaan mukaan lähti 21 työntekijää ja v mukaan tuli kuusi työntekijää. Vuoden 2009 lopussa tästä joukosta oli polttamatta edelleen 11 työntekijää. Päihdeongelmien varhaiseen havaitsemiseen kiinnitettiin huomiota jokaisessa terveystarkastuksessa Audit-kyselyn avulla sekä tarvittaessa myös muilla vastaanottokäynneillä. Painon hallinnan ohjausta on toteutettu yksilökäynneillä ja korostettu liikunnan ja ruokavalion merkitystä 2 tyypin diabeteksen puhkeamisen ennaltaehkäisyssä. Lisäksi työterveyshuolto organisoi perinteisen joululuennon, johon osallistui 91 henkilöä. YHTEISTOIMINTA Työnantajan ja henkilökunnan välistä yhteistoimintaa varten laadittiin Henkilöstön ja työnantajan yhteistoiminnan periaatteet alkaen. Periaatteissa nousevat esille erityisesti välittömän yhteistoiminnan muodot eli yksilö- ja työpaikkatasolla tapahtuva osallistuminen, yhteiset keskustelut ja kokoukset, kehityskeskustelut, oman työn suunnittelu ja kehittäminen, päivittäinen vuorovaikutus jne. Edustuksellinen yhteistyöryhmä kokoontui viisi kertaa käsittelemään lähinnä vuosittain toistuvia perinteisiä asioita kuten TYKY -toimintaan, virkistykseen, työsuojeluun, työterveyshuoltoon, tapaturmiin ja talouteen liittyviä asioita. Uusina asioina olivat esillä mm. yhteistoiminnan ja etätyön periaatteet, opetushenkilöstön henkilökohtaisen lisän maksamista koskeva ohjeisto ja henkilökohtaisen työnsuorituksen arviointijärjestelmä sekä työaikamuotojen yhtenäistäminen.

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

Janakkalan kunnan henkilöstökertomus

Janakkalan kunnan henkilöstökertomus Janakkalan kunnan henkilöstökertomus 2014 2 (29) JOHDANTO... 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 3 HENKILÖSTÖKULUT... 5 Palkkakustannukset sivukuluineen... 5 Henkilötyövuosi... 6 Kunta-alan palkkausjärjestelmä... 6

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02. 1 Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.2007 1 Johdanto Tasa-arvosuunnitelman laatiminen perustuu lakiin

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2008 2 1. TASA-ARVON EDISTÄMISVELVOITE Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987 (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 8.8.1986/609). Lain tavoitteena on estää

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2012 Kaupunginhallitus 8.4.2013 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi Tilastoesite syyskuu 2012 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2011 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 595 3 642 3 016

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kunnanvaltuusto 61/2012

SISÄLLYS. Kunnanvaltuusto 61/2012 PELKOSENNIEMEN KUNNAN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2015 2 SISÄLLYS Kunnanvaltuusto 61/2012 HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA... 3 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSELVITYS...

Lisätiedot

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Henkilöstöraportti 2013 2 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 4.2.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2008 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma Jalasjärven kunta Kunnanhallitus 12.8.2013 1 JALASJÄRVEN KUNTA TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Johdanto Työpaikkojen tasa-arvotyön sisältöä määrittää tasa-arvolaki. Tasa-arvolain mukaan jokaisella

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA

Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 1 Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 2 KIVIJÄRVEN KUNNAN HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Henkilöstöpolitiikka on osa kunnan toimintapolitiikkaan. Se täydentää muuta henkilöstöhallinnon säännöstöä. Tavoitteiden

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti 2015 Kunnanhallitus 2.5.2016 109 Yt-toimikunta SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖRAPORTTI... 3 JOHDANTO... 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT... 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 Henkilöstö hallinnonaloittain... 4 Henkilötyövuodet...

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

SAVUKOSKEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2014

SAVUKOSKEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2014 SAVUKOSKEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2014 2 1 JOHDANTO 2 TASA-ARVOSELVITYS 2.1 Erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin 2.2 Palkkakartoitus 2.3 Tasa-arvokysely ja tasa-arvokoulutus

Lisätiedot

PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017

PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 YTT Liite 2 PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 Yleistä Uudistettu laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (tasa-arvolaki) tuli voimaan kesäkuun 1 päivänä 2005. Lain merkittävimpiä

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 4 2.4.

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu 2013. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi

Tilastoesite syyskuu 2013. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi Tilastoesite syyskuu 2013 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2012 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 657 3 732 7 183

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma SONKAJÄRVEN KUNTA Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yhteistyöryhmä 24.11.2014 Kunnanhallitus..2014 1. Ammatillisen osaamisen kehittäminen 2. Henkilöstö Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA

PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 1 Yht.tmk 15.3.2007 4 PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 2 1. JOHDANTO sivu 3 2. TAVOITTEET JA ARVOT TYÖPAIKKOJEN TASA-ARVON JA sivu 3 YHDENVERTAISUUDEN

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 TAUSTAA Kunnan toimialalla henkilöstö on tärkein resurssitekijä. Menestykseen kunta tarvitsee motivoituneen ja osaavan henkilöstön. Valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttaminen

Lisätiedot

Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32

Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32 Henkilöstöraportti 2014 Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4-6 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Sisältö. 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät...

Sisältö. 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät... Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2010 2013 Sisältö 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät... 3 2 Alkusanat... 4 3 Kaupungin

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 26.5.2015 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI / HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1.

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2013 Kaupunginhallitus 7.4.2014 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014, Raision kaupunki

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014, Raision kaupunki Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014, Raision kaupunki Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä lakiesityksiä (Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä, Laki työnantajan ja

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot