Janakkalan kunnan henkilöstökertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Janakkalan kunnan henkilöstökertomus"

Transkriptio

1 Janakkalan kunnan henkilöstökertomus 2009

2 2 (26) UUDISTUSTEN VUOSI... 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 PALKAT JA PALKKIOT... 6 Palkkakustannukset... 6 Henkilötyövuosi... 6 Kannustava palkka... 7 HENKILÖSTÖN RAKENNE... 8 Sukupuolijakauma... 8 Ikärakenne... 8 Eläkkeelle siirtyminen... 8 Janakkalan kunnan varhe-maksut eri vuosina Vaihtuvuus Työvoiman saatavuus ja työnantajakuva POISSAOLOT Sairauspoissaolot Tapaturmapoissaolot Muut poissaolot Poissaoloajan palkkakustannukset TERVEYS JA TYÖHYVINVOINTI Toiminta terveyden ja työkyvyn edistämiseksi Työterveyshuollon toimintaa Työterveyshuollon kustannukset YHTEISTOIMINTA Työsuojelutoiminta Virkistystoiminta TYKY toiminta Seudullinen yhteistoiminta Yhteistoiminta työpaikoilla Poikkihallinnollisuus PALKITSEMINEN HENKILÖSTÖKOULUTUS JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Henkilöstö- ja konsernihallinnon järjestämä koulutus Työyksiköiden järjestämä koulutus TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS HENKILÖSTÖKERTOMUKSESTA TIEDOTTAMINEN... 26

3 3 (26) UUDISTUSTEN VUOSI Vuosi 2009 oli monien merkittävien uudistusten vuosi. Talous- ja palkkahallinnon tietojärjestelmäuudistus vaikutti läpi koko organisaation, Janakkala-Hattula yhteistoiminta-alueen käynnistyminen laajensi perusturvan toiminta-aluetta, samoin varhaiskasvatuksen siirtyminen sivistystoimeen lähes kaksinkertaisti toimialan henkilöstömäärän ja budjetin. Hallintosäännön henkilöstöhallinnollisten päätöksentekovastuiden muutokset vaikuttivat työyksiköiden esimiesten tehtävänkuvaan. Tarkasteluvuonna panostettiin koulutukseen. Koulutuspainotteisuus kytkeytyi talous- ja palkkahallintojärjestelmien käyttöönottoon sekä keväällä esimiehille suunnattuun koulutuskyselyyn. Kunta panosti voimakkaasti työvoiman saatavuuteen ja työnantajamarkkinointiin, rekrytoinnillisesti kunta oli tuloksekkaasti esillä mediassa, seminaareissa ja tapahtumissa. Työssäjaksaminen ja työhyvinvointi pysyivät kestoteemoina tänäkin vuonna ja mm. ennenaikaista eläköitymistä ehkäisemään perustettu henkilöstöpankki juurtui vuoden aikana normaaliksi osaksi henkilöstötoimintaa. Haasteellisimpina henkilöstöasioina nousivat esille henkilöstön vaihtuvuuden nopeutuminen, eläkkeelle siirtymisen aikaistuminen sekä työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneiden määrän kasvu, samoin kuin työtapaturmien määrällinen kasvu. Merkittävää oli myös sairauspoissaolojen kohdistuminen ajallisesti pitkiin poissaoloihin vaikkakin kokonaisuutena arvioiden sairauspoissaoloissa ei tapahtunut oleellista muutosta. Perehdyttämiseen ja kehityskeskusteluiden pitämiseen tulee jatkossakin kiinnittää huomiota. Henkilöstökertomuksessa esitetään keskeisimmät henkilöstön tilaa kuvaavat tunnusluvut ja ne henkilöstötoimenpiteet, joilla arvioidaan olevan konkreettista vaikutusta henkilöstön toimintakykyyn. Tarkoituksena on samalla kiinnittää huomiota muutos- ja kehityssuuntiin, jotta tulevaisuuden tilanteisiin voitaisiin varautua ennakoidusti tai mahdollisesti jopa muuttaa negatiivisen kehityksen suuntaa. Esitetyt taulukot ja graafit perustuvat Populus -järjestelmän, Kuntien eläkevakuutuksen, vakuutusyhtiö Pohjantähden ja Tilastokeskuksen tuottamaan materiaaliin sekä Digiumilla toteutettuun esimieskyselyn tuloksiin. Populuksen henkilöstötilinpäätösraportit olivat ensimmäistä kertaa käytössämme ja ne noudattavat Suomen Kuntaliiton suositusta henkilöstötilinpäätösraportoinnista. Tunnusluvuissa on pyritty mahdollisimman täsmälliseen vertailtavuuteen aikaisempiin vuosiin verrattuna, joskin käytössämme olleet eri tietohallintojärjestelmät asettavat tässä suhteessa omat haasteensa, samoin kuin se, että kunnallinen liikelaitos irtautui kuntaorganisaation henkilöstökertomuksesta. Toisaalta katsottaessa tuleviin vuosiin henkilöstökertomukseen sisällytettiin uusia, nykyaikaisia henkilöstön tilaa kuvaavia tunnuslukuja, joiden vertailtavuus alkaa tästä tarkasteluvuodesta. Tarkoituksena on, että henkilöstökertomus havainnollistaa ja kuvaa toteutunutta henkilöstötilannetta toimien samalla suunnittelun, keskustelun ja päätöksenteon välineenä. Kuntastrategiatyön käynnistyttyä vuoden 2010 alusta, meillä on oiva mahdollisuus hyödyntää henkilöstökertomusta henkilöstöstrategisten tavoitteiden asettamisessa, työyhteisöjen kehittämisessä ja työkykyä edistävän toiminnan suunnittelussa uuden kuntavision osoittamassa suunnassa. Merja Ylipaavalniemi vs. henkilöstöpäällikkö

4 4 (26) HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Kunnan palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa 1091 henkilöä (kasvua edelliseen vuoteen 73 henkilöä eli 7,2 %). Vakituisessa työ-/virkasuhteessa toimi 789 henkeä (kasvua 6,6 % edelliseen vuoteen verrattuna) ja tilapäisessä palvelussuhteessa 302 (kasvua 8,6 % edelliseen vuoteen). Vastaavat luvut aikaisemmilta vuosilta ovat: Vakituiset ja tilapäiset henkilöt vuosina Muutos-% Vakituiset ,62 % Tilapäiset ,63 % Taulukko 1, vakituisten ja tilapäisten henkilöiden määrä vuosina Naisten osuus koko kunnan henkilöstöstä oli 937 henkilöä eli 85,9 %, luku on hieman pienentynyt edellisestä vuodesta (2008: 86,5 %). Tästä huolimatta naisten osuus koko kuntasektorin lukuun (v %) verrattuna on selkeästi korkeampi. Vakituisessa palvelusuhteessa työskenteli 72,3 % kunnan koko henkilöstöstä ja tilapäisessä palvelusuhteessa 27,7 % työntekijöistä. Suhdeluku on pysynyt samana edelliseen vuoteen verrattuna. Koko kunta-alalla työskentelee vakituisessa palvelussuhteessa 76 % henkilöstöstä (v.2008). Koko henkilöstöstä 86 % työskentelee kokoaikaisesti ja osa-aikaisesti 14 % (153 henkilöä), joista naisia oli 83 % (2008: 85 %). Osa-aikaisten osuus koko henkilöstöstä nousi edellisestä vuodesta 3 %. Määräaikaisesta henkilöstöstä osa-aikaisessa palvelussuhteessa toimi vajaa 23 % eli 69 henkilöä. Uusia vakansseja perustettiin 19, jossa laskua edelliseen vuoteen verrattuna 20 vakanssia. Uudet vakanssit kohdistuivat pääsääntöisesti perusturvan toimialalle ja kaksi määräaikaista vakanssia vakinaistettiin. Työllistettyinä työskennelleiden palvelussuhteita oli 97 kpl, työtoiminnan palvelussuhteita 25 kpl, oppisopimussuhteisia 8 kpl ja siviilipalvelusmiehiä kaksi. Kesätyöntekijöinä toimineiden palvelussuhteita oli 77 kpl. Kesätyöntekijähaku toteutettiin ensimmäistä kertaa sähköisesti, kuten myös heille osoitettu palautekysely. Kyselyyn saatiin 54 vastausta mm. seuraavasti:

5 5 (26) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Kesätyö vastasi hyvin odotuksiani 57 % 37 % 4 % 2 % 0 % Työni oli mielekästä 67 % 31 % 0 % 2 % 0 % Työstä oli hyötyä tulevaisuuttani ajatellen 65 % 18 % 13 % 0 % 4 % Valmistuttuani voisin hakea töihin Janakkalan Kuntaan 11 % 37 % 44 % 6 % 2 % Taulukko 2, ote kesätyöntekijöiden palautekyselystä Myönteisiksi asioiksi koettiin mm. työilmapiiri, perehdytys, vastuu, ystävälliset ja avuliaat työntekijät ja monipuoliset työtehtävät. Parantamisen varaa löytyi mm. seuraavissa asioissa: pidempi työjakso, tiedonkulku, joustamattomat säännöt, enemmän työtehtäviä, liian pieni palkka, koneiden toimivuus, yhteishenki ja asioiden yleinen hoitaminen. Henkilömääriltään suurimmat ammattiryhmät kunnan organisaatiossa ovat: Terveydenhuollon ammattitehtävät Opetushenkilöstö Terveydenhuollon vaativat ammattitehtävät Päivähoidon ammattitehtävät Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut Ruokapalveluhenkilöstö Päivähoidon opetus/kasvatushenkilöt Perhepäivähoitajat Toimistohenkilöstö Johto, asiantuntijat Päivähoidon ja koulun peruspalvelut

6 6 (26) PALKAT JA PALKKIOT Palkkakustannukset Palkat ja palkkiot Milj Taulukko 3, palkat ja palkkiot tilinpäätöksistä euroina mitattuina. Kunnan maksamien palkkojen ja palkkioiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 2,5 miljoonaa euroa eli 9,2 %, mikä selittyy uusien vakanssien määrällä sekä virka- ja työehtosopimusten korotuksilla. Kokonaisuudessaan henkilöstökulujen osuus kaikista toimintakuluista oli 42,5 % (v n. 44 %). Henkilötyövuosi Henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä , mikäli henkilöstön koko vaihtelee voimakkaasti vuoden aikana. Osan vuotta kestäneet tai osa-aikaiset palvelussuhteet muutetaan vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi hänen osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Ylitöitä tai muulla tavalla tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon. Henkilötyövuosi vuonna 2009 oli 1076,09.

7 7 (26) Kannustava palkka Palkalla on tärkeä rooli työnteon motivoinnin ja rekrytoinnin näkökulmasta. Kunta-alan palkkausjärjestelmä perustuu tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta ja työaikakorvauksista. Palkat määräytyvät kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaan, joissa palkkahinnoittelut esitetään ammattiryhmäkohtaisina vähimmäisperuspalkkoina. Kunta päättää maksettavan tehtäväkohtaisen palkan suuruuden ottamalla huomioon tehtävien vaativuuden, oman palkanmaksuvaran, alueen työmarkkinatilanteen sekä yleisen palkkatason. Janakkalan kunnassa sovellettavat virka- ja työehtosopimukset ovat: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus sekä Tehy-sopimus Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus Meneillään olleella sopimuskaudella palkkausjärjestelmän tavoitteena oli edistää kuntien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukykyisyyttä. Tavoitteena oli edistää samapalkkaisuutta eli poistaa miesten ja naisten välisiä perusteettomia palkkaeroja, korjata paikallisia palkkausepäkohtia ja tukea palkkakilpailukyvyn ylläpitämistä kohdistamalla järjestelyeriä koulutetuille naisvaltaisille ryhmille sekä niille yksiköille, jotka ovat toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyillä parantaneet toimintansa laatua ja tehokkuutta. Palkantarkistuksissa pidettiin huoli esimiesten palkan suhteesta työntekijöidensä palkkaan nähden. Kaikilla sopimusaloilla jaettiin yleiskorotus 2,4 % sekä virka- ja työehtosopimuskohtaiset samapalkkaisuus- ja paikalliset järjestelyerät yht. 0,8 %. Kustannusvaikutukset vaihtelivat sopimusalojen välillä 3,1 %:sta 3,3 %:iin, koko kunta-alan ollessa keskimäärin 3,3 %. Tarkasteluvuonna ei jaettu kunnan omaa palkankorotusmäärärahaa ja opetushenkilöstön osalta otettiin käyttöön henkilökohtaisen lisän maksamista koskeva ohjeisto sekä henkilökohtaisen työnsuorituksen arviointijärjestelmä.

8 8 (26) HENKILÖSTÖN RAKENNE Sukupuolijakauma Sukupuolijakauma Naiset Miehet Taulukko 4, sukupuolijakauma ikäryhmittäin. Ikärakenne Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 46,4 vuotta, jossa on tapahtunut nuorentumista vuodella edelliseen vuoteen verrattuna (koko kunta-alalla v ,3 vuotta). Suurin osa vakituisessa palvelussuhteessa työskentelevistä sijoittuu ikävuosien välille (34 %). Määrällisesti eniten naisia sijoittuu ikävälille 55-59, miesten ikäryhmässä on eniten henkilöstöä. Vuosi Keski-ikä / vuotta 46,5 46,5 47,7 46,4 Taulukko 5, ikärakenne vuosina Eläkkeelle siirtyminen Käyttöön otettu sähköinen hakulomake nopeutti ja yksinkertaisti haluprosessia niin eläkkeenhakijan, työnantajan kuin Kevankin näkökulmasta. Kaikki eläkehakemukset tehdään suoraan Kevan tietojärjestelmään kunnan omilla tunnuksilla.

9 9 (26) KuEL-eläkkeelle siirtyneet Henkilöt ja keski-ikä, v. Vuosi Henkilöt Keski-ikä, v. Keski-ikä, v. koko kuntaala ,5 58, ,7 58, ,9 58, ,5 59,4 Taulukko 6, eläkkeelle siirtyneet Janakkala ja koko kunta-ala Eläkkeelle siirryttiin keskim. 58,5 vuoden ikäisenä, jossa on selvää aikaistumista edelliseen vuoteen verrattuna. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskim. 62,7 vuoden ikäisenä, työkyvyttömyyseläkkeelle keskim. 57,4 vuoden, kuntoutustuelle keskim. 52,7 vuoden ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle keskim. 56,5 vuoden ikäisenä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin eniten mielenterveydellisistä syistä ja toiseksi eniten tukija liikuntaelinten sairauksien johdosta. Valtakunnallisesti suhde oli toisinpäin. Merkittävää on, että v työkyvyttömyyseläkkeelle ja kuntoutustuelle (määräaikainen työkyvyttömyyseläke) siirtyi yhteensä kaksi henkilöä, vastaava luku v on 12. Uusia osa-aikaeläkkeitä alkoi kaksi kappaletta. Vuoden 2005 voimaan tulleen eläkelainsäädännön muutoksen myötä jokainen voi valita vanhuuseläkeikänsä vuosien välillä, mistä johtuen eläköitymisen tarkka ennustaminen ei ole mahdollista. Kevan tilaston mukaan vuodelle 2012 on kohdistumassa lähivuosien suurin eläkepoistuma. Taulukko 7, Janakkalan kunnan eläkepoistuma Lähde: Keva

10 10 (26) Ennuste eniten eläköityvistä ammattiryhmistä Eläkepoistuma Suurimmat ammattiryhmät Eläkepoistuma Ammattiryhmät % Keittiöapulaiset 46,1 Talous- ja hallintojohtajat 38,9 Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät 30,5 Peruskoulun ja lukion lehtorit ja tuntiopettajat 29,8 Kiinteistöhuoltomiehet 28,6 Sosiaalityöntekijät 27,9 Siivoojat 27,5 Kodinhoitajat ja kotiavustajat 27,4 Sihteerit 26,4 Muut 24,9 Perhepäivähoitajat ym. 23,5 Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset 21,7 Sosiaalialan hoitajat 21,2 Puutarha- ja kasvihuonetyöntekijät 20,7 Opinto-ohjaajat 17,7 Taulukko 8, ennuste eniten eläköityvistä ammattiryhmistä Lähde: Keva V otettiin käyttöön varhaiseläkemenoperusteinen maksu eli varhe -maksujärjestelmä, joka kannustaa työyhteisöjä panostamaan pitkäjänteisesti työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitämiseen. Varhe -maksu tulee maksettavaksi, kun työntekijä jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyys-, työttömyys- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai alkaa saada määräaikaista kuntoutustukea. Maksu realisoituu vain eläkkeellä olevasta työntekijästä ts. mikäli henkilö palaa työelämään, varhe -maksu pysähtyy. Janakkalan kunnan varhe-maksut eri vuosina Vuosi Varhe-maksu Taulukko 9, Janakkalan kunnan varhe-maksut vuosina (2009 ennakko, 2010 arvio). Lähde: Keva

11 11 (26) Varhe -maksut ovat merkittävä, kasvava kustannuserä kunnalle ja sen työyksiköille johtuen mm. aikaisesta siirtymisestä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kasvaviin kustannuksiin voidaan vaikuttaa kiinnittämällä huomiota työntekijöiden työssä jaksamiseen, edistämällä työntekijän työssä pysymistä ja tukemalla esim. kuntoutustuelle siirtyneiden työntekijöiden työhön paluuta. Tästä johtuen Kuntien eläkevakuutuksen asiakaspäällikkö Jorma Rautakoski kävi perehdyttämässä ja antamassa informaatiota asiasta kunnan johtoryhmälle ja kunnanhallitukselle. Vaihtuvuus Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuusprosentti on viime vuosina kasvanut tasaiseen tahtiin, trendi nopeutui selvästi viime vuonna. Vakinaisia työ-/virkasuhteita päättyi 75 kpl, lähtövaihtuvuusprosentin ollessa 9,5 %. Lähtövaihtuvuusprosentilla tarkoitetaan päättyneiden palvelussuhteiden ja henkilöstömäärän välistä suhdetta, mukana ovat myös eläkkeelle siirtyneet. Vakituisen henkilökunnan vaihtuvuus eri vuosina Vakituisen henkilökunnan vaihtuvuus Vuosi Vaihtuvuus % 5,9 6,7 7,4 9,5 Taulukko 10, vakituisen henkilökunnan vaihtuvuus vuosina Tyypillisin syy palvelussuhteen päättymiselle oli irtisanoutuminen palvelussuhteesta, toiseksi tyypillisin syy oli eläkkeelle jääminen. Suhteellisesti eniten vaihtuvuutta oli konsernipalveluissa. Työvoiman saatavuus ja työnantajakuva Eläköityminen, henkilöstön ikääntyminen ja sairauspoissaolot asettavat haasteita palvelutuotannolle, joskin taloustilanteen synnyttämän työnantajien markkinoiden johdosta mm. sijaisrekrytointi sujui pääsääntöisesti ongelmitta v Muutoinkin avoinna olleet tehtävät saatiin täytettyä osaavalla henkilökunnalla ml. perinteisesti haasteelliset sairaanhoitajien virat, joihin oli tarjolla runsaasti päteviä hakijoita. Työyksiköiden esimiehet suorittivat rekrytoinnit omana työnään. Rekrytyöryhmä aktivoitui ja kokoontui 5 kertaa suunnittelemaan rekrytointiin ja kuntaan työnantajana liittyvää toimintaa. Rekryryhmä on työskennellyt mm. seuraavien aiheiden parissa: yhteistyö oppilaitosten kanssa, asunnon hankkiminen helpottamaan rekrytointia, sijaispalvelun järjestäminen ja sen eri vaihtoehtojen arvioiminen, tapahtumiin ja messuille osallistuminen, rekrytointiprosessin laatiminen sekä yhteistyön tiivistäminen työ- ja elinkeinotoimiston työnantajapalveluiden kanssa. Vuoden aikana kokeiltiin myös hoitohenkilökunnan rekrytointia Virosta kutsumalla kolme alalla työskennellyttä henkilöä haastatteluun, mutta rekrytointi epäonnistui ammatti- ja kielitaidon puutteesta johtuen. Rekrytoinnin ja työnantajakuvan näkökulmasta Janakkalan kunta oli esillä mm: Mittavalla avointen toimien yhteisilmoituksella Hämeen Sanomissa Helsingin ja Tampereen lääkäripäivillä,

12 12 (26) Nuorten lääkärien yhdistyksen seminaarissa nimeltä "perusterveydenhuollon brändäys" omalla puheenvuorolla Resurssit kunnossa Professio Finlandin "Tulevaisuuden terveyskeskus" tilaisuudessa puheenvuorolla Lääkkeitä lääkäripulaan, case Janakkala, valtakunnallisilla Työterveyshoitajien päivillä Aulangolla omalla puheenvuorolla Uranvaihto-ohjelma, case Janakkala sekä Koulutuskeskus Tavastian rekrytointitilaisuudessa. Lisäksi Työ- ja elinkeinotoimiston rekrytointikonsultti tutustui sairaalan osastoihin ja sai tietoa muista työyksiköihin. Yhteistyötä tiivistetään edelleen työnantajapalveluiden kanssa. Lähivuosien eläkepoistumaan on varauduttava riittävän aikaisella ja kattavalla henkilöstösuunnittelulla, joka turvaa osaavan työvoiman saatavuuden ja ns. hiljaisen tiedon siirtämisen uusille työntekijöille. Esimieskyselyn perusteella n. puolet työyksiköistä on varautunut erilaisin toimenpitein eläkkeelle jäävän henkilön tietotaidon siirtämiseen toisille työntekijöille. POISSAOLOT Sairauspoissaolot Vakinaisen henkilöstön sairauspäivien lukumäärä oli kalenteripäivää, jossa on kasvua n. 9,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspäiviä kertyi reilut 17 päivää yhtä vakituisessa palvelussuhteessa olevaa työntekijää kohden. Määrä on pysynyt kutakuinkin samana edelliseen vuoteen verrattuna, samoin kuin tarkasteltaessa koko henkilöstön sairauspoissaolopäiviä. Niitä kertyi reilut 16 päivää per työntekijä, yhteensä kalenteripäivää. Positiivisesti tarkasteltuna vakituisissa palvelussuhteissa työskennelleistä 274 henkilöllä ei ollut lainkaan sairauspoissaolopäiviä v Tämä on 34,7 % vakituisesta henkilöstöstä. Vakituisen henkilöstön sairauspäivät toimialoittain Toimiala Kalenteripäivät Kalenteripäiviä/ vakituinen hlö Konsernipalvelut ,73 Tekniikka ja ympäristö ,67 Perusturva ,88 Sivistystoimi ,59 Koko kunta ,69 Taulukko 11, sairauspäivät kalenteripäivinä mitattuna toimialoittain/vakituinen hlö. Huom! v varhaiskasvatus siirtyi sivistystoimeen. Suurin osa vakituisen henkilöstön sairauspoissaoloista kohdistuu välille työpäivää ja toiseksi eniten välille 4-10 työpäivää.

13 13 (26) Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolojen pituus 4 % 2 % 23 % Työpäivät 1-3 Työpäivät 4-10 Työpäivät % Työpäivät % Työpäivät Taulukko 12, vakituisten henkilöiden sairauspoissaolojen pituus Yleisimmat poissaolodiagnoosit 14 % 5 % Tuki- ja liikuntaelinten sekä 42 % Tuntematon 16 % Hengityselinten sairaudet 23 % Mielenterveyden ja käyttäytymi Hermoston sairaudet Taulukko 13, työterveyshuollon yleisimmät poissaolodiagnoosit. Sairauspoissaolojen ehkäisemiseksi ja terveyden ylläpitämiseksi järjestetty toiminta on koottu kohtaan Terveys ja työhyvinvointi.

14 14 (26) Tapaturmapoissaolot Tapaturmavakuutusyhtiön tilaston mukaan työtapaturmia sattui 35 kappaletta, joista seitsemän työmatkalla. Yleisimmät tapaturmat liittyivät liukastumisiin, kaatumisiin sekä äkillisiin fyysisiin kuormittumisiin. Tapaturmia sattui 14 enemmän kuin edellisenä vuonna eli kasvua oli 66,7 %. Koko henkilöstön osalta työtapaturmapoissaoloja kertyi 504 kalenteripäivää. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kustannukset olivat Korvaukset Korvaukset Taulukko 14, tapaturmavakuutusyhtiöltä saadut korvaukset vuosina

15 15 (26) Muut poissaolot Koko henkilöstön muita poissaoloja oli kalenteripäivinä mitattuna seuraavasti: Muut poissaolot kalenteripäivinä Opintovapaa Perhevapaat Koulutus Vuorotteluvapaa 1852 Kuntoutus Taulukko 15, koko henkilöstön muut poissaolot kalenteripäivinä. Poissaoloajan palkkakustannukset Seuraavasta taulukosta ilmenee välilliset palkat eli ei-tehdyn työajan palkkakustannukset. Taulukosta ilmenee vain palkalliset poissaolot ja mukana on koko henkilöstö. Poissaolo Palkkakustannukset Hinta/työpäivä Hinta/kal.päivä Sairaus ,47 93,33 68,99 Perhevapaat ,74 86,87 67,11 Työtapaturma 26868,36 95,96 65,85 Lomat ,99 100,7 72,34 Koulutus ,82 92,15 89,29 Kuntoutus 7075,37 72,2 58,96 Taulukko 16, koko henkilöstön välilliset palkat. TERVEYS JA TYÖHYVINVOINTI Työkyvyssä on kyse työntekijän omien voimavarojen ja työn yhteensopivuudesta. Se on kokonaisuus, jossa kaikilla työhön liittyvillä tekijöillä, osaamisella, arvoilla ja terveydellä on omat roolinsa. Työkykyä arvioidaan aina suhteessa työhön, työympäristöön ja -yhteisöön, täten kyseessä on työyhteisön ja organisaation yhteinen asia.

16 16 (26) Työterveyslaitoksen professorin Juhani Ilmarisen työkyvyn toimintamallin mukaan työntekijä vastaa pääasiallisesti omista voimavaroistaan; terveydestään, ammatillisesta osaamisestaan ja arvoistaan. Työnantaja ja esimiehet taas vastaavat työhön liittyvistä osa-alueista. Työkykyä ylläpitävä toiminta on ehkäisevää, korjaavaa ja kuntouttavaa toimintaa, jonka tavoitteena on parantaa työntekijän edellytyksiä toimia työelämässä eläkeikään saakka. Uusi tapa ajatella työhyvinvointia ja sairauspoissaoloja on nostaa pitkäaikaisterveys ja sitä tukevat tekijät arvioinnin kohteeksi. Työelämän pitkäaikaisterveyttä tukevia tekijöitä ovat: Tiedostava organisaatio, jolla on selkeät tavoitteet, hyvä vuorovaikutus sekä johdonmukainen ja suora palautekäytäntö Luova ympäristö, jossa korostuu turvallisuus, sanan- ja arvovapaus. Jokainen työntekijä tuntee, että hän on hyvä ja osaava ihminen. Uskallus kokeilla uusia asioita ja ottaa vastuuta työstä. Neuvoa-antava johtaminen, jolloin esimiehet tuntevan vastuunsa tiedottamisesta, ovat saatavilla ja käytettävissä sekä toimivat selkeiden tavoitteiden mukaan tukea-antavasti ja kannustavasti. Johtamisen tavoite on tehdä kaikkien onnistuminen työssään mahdolliseksi. Avoin ja optimistinen työilmapiiri, jossa kaikki osallistuvat työn suunnitteluun ja päätöksentekoon. Jokaisen pätevyyttä kunnioitetaan ja jokaiseen luotetaan. (Lähde: Keva, kuntatyö kunnossa; Aktiivinen aikainen puuttuminen -tavoitteena pitkäaikaisterveys) Toiminta terveyden ja työkyvyn edistämiseksi Henkilöstön terveyden ylläpitäminen ja työkyvyn säilyminen on suurimpia henkilöstöjohtamisen haasteita työelämän muutosten, sairauspoissaolojen, henkilöstön ikääntymisen ja eläköitymisen johdosta. Työyksiköillä on omat työhyvinvoinnin edistämisohjelmansa, kuntatason työhyvinvointitoiminnan suunnittelu ja toteutus perustuu työterveyshuollon ja työsuojelun toimintasuunnitelmaan sekä TYKY- ja VIRKKU- ryhmien toimintaan. Vakiintuneet toimenpiteet ja monipuolinen TYKY -tarjonta, aktiivinen ja aikainen puuttuminen edistävät pitkäaikaisterveyttä ja työhyvinvointia. Näihin sekä akuutteihin työhyvinvointivajeisiin on panostettu ansiokkaasti jo

17 17 (26) useana vuonna. Erityiseen rooliin nousee Uranvaihto-ohjelmaan sisältyvä henkilöstöpankki ja siihen liittyvä onnistunut kolmikantayhteistyö työterveyshuollon, esimiehen ja henkilöstöhallinnon kanssa. Näiden turvin voidaan ehkäistä ennenaikaista työkyvyttömyyseläköitymistä. Henkilöstöpankin käyttö vakiintui vuoden aikana normaaliksi osaksi henkilöstöhallinnollista toimintaa. Pomonpolku esimieskoulutus (2002) Uranvaihto-ohjelma (2003) Työhyvinvoinnin edistämisohjelmat (2004) Kehityskeskustelut ja työpaikkakokoukset (2004) Varhaisen puuttumisen malli (2005) Häirinnän ehkäisy (2005) Päihdeohjelma (2006) Väkivallan uhkaan varautuminen (2007) Sairauspoissaoloprojekti (2007) Henkilöstöpankki (2009) Henkilöstön kehittäminen Ammatillisen osaamisen lisääminen Omaehtoisen koulutuksen tukeminen Työelämään liittyvien asioiden käsittely esim. erilaisten luentojen avulla Työnohjauksen tukeminen Seurantajärjestelmät Henkilöstökertomus Populus raportointijärjestelmä Työhyvinvointikyselyt ja niiden jatkotoimet Työterveyshuolto Suunnatut terveystarkastukset Määräaikaistarkastukset Työpaikkaselvitykset Tukitoimenpiteet työyksikössä Aslak- ja TYK -kuntoutukset Kuntoremonttikurssit Muut yksilölliset kuntoutukseen ohjaukset Painonhallintaryhmät Savuton työpaikka kampanja Tupakasta vieroitusryhmät Työsuojelu Työpaikkakäynnit - käyntiraportit, - työterveyshuollon käynnit, - ympäristöterveydenhuollon Terveydellisten olojen seurantakäynnit Koulutus-, opastus- ja keskustelukäynnit työpaikoilla Yhteistyö työsuojeluviranomaisten ja työterveyshuollon kanssa

18 18 (26) Työn vaarojen arvioinnit ja niistä johtuvat toimenpiteet työyksiköissä Läheltä piti tilanteiden käsittely Työyksiköiden riskienarviointi -kartoitus (2009) Virkistystoiminta Maksuton uinti kerran viikossa Liikuntahallin kuntosalin käyttö tiistaisin ja torstaisin TYKY jumppa, sulkapallovuorot, sähly Konsertit, teatterit, elokuvat ja taidemuseo Liikuntasetelit Janakkalan Janan, Vanajaveden Opiston ja Riihimäen kansalaisopiston liikuntaryhmiin. Esimieskyselyn perusteella 65 % työyksiköistä oli järjestänyt tyky-toimintaa henkilöstölleen (v n. 72 %). Tyypillisimmät tyky toiminnot olivat yksikön yhteiset illanvietot, retket, ruokailut, eri liikuntalajeihin tutustumiset ja pikkujoulut. Perehdyttäminen on tärkeä osa työhyvinvointia sekä uuden työntekijän kohdalla että vanhan työntekijän, mikäli hän siirtyy organisaatiossa uusiin tehtäviin. Esimieskyselyn mukaan 66 prosentilla vastanneista työyksiköistä on oma perehdytysohjelmansa. Työterveyshuollon toimintaa Työterveyshuollon toimintaa ohjaa työterveyshuoltolaki, hyvä työterveyshuoltokäytäntö ohjeisto sekä yhteistyössä työnantajan kanssa laadittu työterveyshuollon toimintasuunnitelma ( ), jota tarkistetaan vuosittain. Kunnan työterveyshuolto sisältää sekä lakisääteisen työterveyshuollon että työnantajan kustantaman vapaaehtoisen sairaanhoidon, joka käsittää terveyskeskustasoiset yleislääkäripalvelut siihen kuuluvine laboratorio- ja röntgentutkimuksineen. Sairaanhoidon tavoitteena on tukea mahdollisimman varhaista puuttumista työkykyä uhkaaviin tekijöihin, edistää varhaisen kuntoutustarpeen arviointia ja edistää työkykyä. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon tehtävänä on yhteistoiminnassa työnantajan ja työntekijöiden kanssa ennaltaehkäistä työstä johtuvia terveysriskejä ja sairauksia, edistää ja kehittää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä, edistää työhyvinvointia ja työssä jaksamista sekä kehittää toimivia työyhteisöjä. Työn painopiste on siirtynyt yhä enemmän ennaltaehkäisevän työterveyshuollon suuntaan ja aiempien vuosien tapaan työterveyshuolto osallistui TYKY -ryhmän, työsuojelujaoston sekä yhteistyöryhmän toimintaan. Vuonna 2009 jatkettiin psykologin ostopalvelusopimusta. Psykologin palveluja saatiin kerran viikossa yksilövastaanottotoimintaan sekä työyhteisöjen ongelma- ja kriisitilanteisiin tarpeen mukaan.

19 19 (26) Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon kustannukset yhteensä Tuhat 237, , , , Taulukko 17, työterveyshuollon kustannukset vuosina Mukana on myös Hattulan suun terveydenhuollon henkilöstön työterveyshuollon kustannukset Työsyke Oy:stä. Merkittävä osa viime vuoden työterveyshuollon arkityötä oli vajaakuntoisten työntekijöiden työkyvyn tukeminen. Yhteistyössä esimiesten ja henkilöstöhallinnon kanssa on luotu uusia räätälöityjä urapolkuja. Uranvaihto-ohjelmaa hyödynnettiin viiden työntekijän työhön palaamiseen pitkän sairausloman jälkeen. Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) tai kunnan oman henkilöstöpankin sekä työyhteisöjen ja esimiesten avulla tehtiin onnistuneita työkokeiluja ja työhön palaamisia. Henkilöstöpankin määrärahoja käytettiin työkokeiluihin sekä työntekijöiden työn räätälöintiin n Työterveyshuollon seurannan mukaan n. 50 työntekijällä on työkyvyn menetyksen uhka johtuen terveydellisistä syistä. Keventämällä työtä ja muuttamalla työtehtäviä voidaan työkykyä ylläpitää ja työtekijä voi jatkaa työssä pidempään. Työkyvyttömyyseläkkeistä koituva varhe-maksu voidaan usein välttää, jos työntekijän työkyvyn menetyksen uhkaan kiinnitetään huomioita ajoissa. Janakkalan kunnan uranvaihtomalli esiteltiin Valtakunnallisilla työterveyshoitaja-päivillä rohkean työntekijän, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja Kevan näkökulmasta. Vuonna 2008 käynnistynyt opettajien (10 henkilöä eri kouluista) Aslak-kuntoutus yhteistyössä Savonlinnan kuntoutuskeskuksen kanssa jatkui tapaamisilla Savonlinnassa ja sen jälkeen työterveyshuollossa kolme kertaa. Tapaamiset ovat puolen vuoden välein. Tarkoituksena on motivoida kuntoutujia jatkamaan kuntoutuksessa saatuja ohjeita.

20 20 (26) Alueellisille Aslak-kuntoutuskursseille osallistui työntekijöitä mm. sairaalan vuodeosastoilta. Ryhmäkuntoutusten lisäksi työterveyshuolto on ohjannut lukuisan joukon työntekijöitä yksilöllisiin kuntoutuksiin. Kuntoremonttiviikko toteutettiin yhteistyössä Pajulahden liikuntakeskuksen kanssa ja se oli suunnattu runsaasti ylipainoisille. Kuntoremonttiviikkoon osallistui 14 työntekijää. Hoitotyöntekijöille järjestettiin kaksi niska-selkäkurssia sekä kotihoidon henkilökunnalle kolme ergonomiakoulutustilaisuutta. Lisäksi annettiin yksilöllistä asiakaskohtaista ergonomiaohjausta osalle kotihoidon henkilökuntaa sekä järjestettiin nostokoulusta sairaalan vuodeosastojen henkilökunnalle. Näyttöpäätetyöntekijöiden työergonomiaa parannettiin ja annettiin henkilökohtaisia ohjeita. Opettajille ja hoitohenkilökunnalle järjestettiin ensiapukoulutusta. Työterveyshuolto on ollut mukana sairaalan henkilökunnalle järjestetyissä koulutustilaisuuksissa ja tukenut henkilökuntaa muutosprosesseissa. Koulutuksissa on käsitelty muutoksen vaikuttavuutta työhön ja työhyvinvointiin. Henkilökunnalle toteutettiin myös Voimavarat työssä -kysely, jonka pohjalta on tehty jatkotyöskentelysuunnitelmia yhdessä henkilöstön ja esimiesten kanssa. Työterveyshuolto oli myös mukana useissa työyhteisöjen työhyvinvointipalavereissa ja työyhteisötapaamiset olivat yksi tärkeä työterveyshuollon toiminnan muoto. Työterveyshuolto teki työpaikkakäyntejä mm. Turengin ja Tervakosken laboratorioon sekä hammashoitolaan. Tapailakodin keittiössä, Pikkuniitun päiväkodissa ja Vapaaaikakeskuksessa tehtiin melumittaukset. Lisäksi muita työpaikkakäyntejä tehtiin yhteystyössä työsuojelun kanssa. Tupakat pois ja piiput piiloon ohjelma jatkui myös kuluvana vuonna ja työnantaja tarjosi edelleen mahdollisuutta lopettaa tupakointi tuetusti kustantamalla lääke- tai nikotiinikorvaushoidon. V ohjelmaan mukaan lähti 21 työntekijää ja v mukaan tuli kuusi työntekijää. Vuoden 2009 lopussa tästä joukosta oli polttamatta edelleen 11 työntekijää. Päihdeongelmien varhaiseen havaitsemiseen kiinnitettiin huomiota jokaisessa terveystarkastuksessa Audit-kyselyn avulla sekä tarvittaessa myös muilla vastaanottokäynneillä. Painon hallinnan ohjausta on toteutettu yksilökäynneillä ja korostettu liikunnan ja ruokavalion merkitystä 2 tyypin diabeteksen puhkeamisen ennaltaehkäisyssä. Lisäksi työterveyshuolto organisoi perinteisen joululuennon, johon osallistui 91 henkilöä. YHTEISTOIMINTA Työnantajan ja henkilökunnan välistä yhteistoimintaa varten laadittiin Henkilöstön ja työnantajan yhteistoiminnan periaatteet alkaen. Periaatteissa nousevat esille erityisesti välittömän yhteistoiminnan muodot eli yksilö- ja työpaikkatasolla tapahtuva osallistuminen, yhteiset keskustelut ja kokoukset, kehityskeskustelut, oman työn suunnittelu ja kehittäminen, päivittäinen vuorovaikutus jne. Edustuksellinen yhteistyöryhmä kokoontui viisi kertaa käsittelemään lähinnä vuosittain toistuvia perinteisiä asioita kuten TYKY -toimintaan, virkistykseen, työsuojeluun, työterveyshuoltoon, tapaturmiin ja talouteen liittyviä asioita. Uusina asioina olivat esillä mm. yhteistoiminnan ja etätyön periaatteet, opetushenkilöstön henkilökohtaisen lisän maksamista koskeva ohjeisto ja henkilökohtaisen työnsuorituksen arviointijärjestelmä sekä työaikamuotojen yhtenäistäminen.

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.5.2009 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 24.11.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.5.2009 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki kuntiin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti 2015 Kunnanhallitus 2.5.2016 109 Yt-toimikunta SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖRAPORTTI... 3 JOHDANTO... 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT... 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 Henkilöstö hallinnonaloittain... 4 Henkilötyövuodet...

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA KUNNANHALLITUKSEN ESITYSLISTAN 14.11.2016 liite nro 5 HEINÄVEDEN KUNTA TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2018 Yhteistyötoimikunta / 2016 Kunnanhallitus / 2016 Valtuusto / 2016 1. JOHDANTO 1.1.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt valtion eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji Kaikki eläkeasiat,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Vastuuhenkilö Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 1.12.2010 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.1.2010 ja 1.2.2010 Yleistä Kunnallinen työmarkkinalaitos

Lisätiedot

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004 Securitas Oy:n henkilöstöraportti 24 Securitas Oy:n henkilöstöraportin lukijalle Sertifioitu laatujärjestelmämme on ollut käytössä reilun vuoden ja se on auttanut meitä parantamaan palveluprosessiemme

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT NURMEKSEN KAUPUNKI 18.11.2005 NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Monet ulkoiset ja kaupungin sisäiset tekijät vaativat kaupunkia selvittämään omat strategiset tavoitteensa

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 5 2.4.

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 Hausjärven kunta HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 11.4.2013 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 2.1 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 4 2.2 Henkilöstön kokonaismäärä toimialoittain 4 2.3

Lisätiedot

Työkykyjohtamisella tulosta myös viivan alle

Työkykyjohtamisella tulosta myös viivan alle Työkykyjohtamisella tulosta myös viivan alle 2016 Me olemme Skanska 2 Skanska maailmalla Yhdysvallat Norja Ruotsi Suomi Iso-Britannia Tanska Puola Tsekin tasavalta Slovakia Unkari Romania Skanska maailmalla

Lisätiedot

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

1 Henkilöstön määrä ja rakenne HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 7 1.5

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan henkilöstöraportti 2013

Järvi-Pohjanmaan henkilöstöraportti 2013 Järvi-Pohjanmaan henkilöstöraportti 2013 Sisällysluettelo 1 Henkilöstöraportti 2013... 2 1.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 Henkilöstön määrä... 2 Henkilötyövuosi... 3 Työsuhteen laatu ja kesto... 6

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu Kunnalliset palkat ja henkilöstö.

Tilastoesite syyskuu Kunnalliset palkat ja henkilöstö. Tilastoesite syyskuu 2011 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kuntatyonantajat.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2010 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja Jyväskylän kaupunki. Päivi Mazzei Kuntoutusasiantuntija

Käytännön ratkaisuja Jyväskylän kaupunki. Päivi Mazzei Kuntoutusasiantuntija Käytännön ratkaisuja Jyväskylän kaupunki Päivi Mazzei Kuntoutusasiantuntija 12.9.2016 9.9.2016 Materiaali Jyväskylän kaupunki ja sen käytännöt Työkyvyn hallintamalli / ammatillisen kuntoutuksen oppaat

Lisätiedot

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tasa-arvosuunnitelma Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 1.2. 7a Tavoitteena tasa-arvoinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään

Lisätiedot

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015 Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Yt-toimikunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan esipuhe... 1 Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointi... 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 Henkilöstömäärä...

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot