Vuosikirja. Vuosikertomus Jäsenet. Yrityshakemisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikirja. Vuosikertomus 2012. Jäsenet. Yrityshakemisto"

Transkriptio

1 Vuosikirja 2013 Vuosikertomus 2012 Jäsenet Yrityshakemisto

2 Kymenlaakson kauppakamari lyhyesti Perustamisvuosi 1929 Jäseniä vuoden 2012 lopussa 582 Luottamushenkilöt Valiokunnat Jäsentyytyväisyys asteikolla ,44 Koulutuspäiviä Koulutusten arvosana asteikolla 1-5 4,42 Vahvistettuja ulkomaankaupan asiakirjoja VISIO Kymenlaakson kauppakamari on vahva vaikuttaja, joka innovatiivisella toiminnallaan mahdollistaa taloudellista menestystä koko maakunnalle, minkä tuloksena Kymenlaakson vetovoima kasvaa ja yritysten kilpailukyky vahvistuu. MISSIO Kymenlaakson kauppakamari kehittää yritystoiminnan edellytyksiä Kymenlaaksossa. Kymenlaakson kauppakamarin vuosikirja 2013 Julkaisija ja kustantaja Kymenlaakson kauppakamari Toimitussihteeri Viestintäpäällikkö Annemari Backman Graafinen suunnittelu ja toteutus Mainostoimisto Selekti Ilmoitusmyynti MaMys Ky Painopaikka Scanweb Oy 2013 Painos kpl Kannen kuvat HaminaKotka Satama Oy:n kuvapankki, Kauppakeskus Veturi, Tykkimäen huvipuisto. Muut kuvat HaminaKotka Satama Oy:n kuvapankki, Kauppakeskus Veturi, Kotkan kaupungin kuvapankki, KSS Energia / Matti Vesala, Kymenlaakson kauppakamari, Liikennevirasto / Lentokuva Vallas Oy, VR Group, Tykkimäen huvipuisto.

3 Sisältö > Vuosikertomus 2012 > Jäsenet > Yrityshakemisto Katsaukset Puheenjohtajan katsaus...4 Toimitusjohtajan katsaus Suhdanteet alamäessä nousunäkymiä Kymenlaaksossa....6 Toiminta 2012 Elinkeinoelämän vahva vaikuttaja....8 Hallituksen ja valiokuntien toiminta Kauppakamarin palvelut Jäsenet ja toiminta-alue...22 Henkilöstö Kymenlaakson kauppakamari Toimintakertomus Tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Kouvolan seudun kauppakamariosasto Toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Luottamushenkilöt 2013 Puheenjohtajat ja hallitus Valiokunnat...36 Asiantuntijat 2013 Kymenlaakson kauppakamarin alueen HTM-tilintarkastajat HTM-yhteisöt KHT-tilintarkastajat...40 KHT-yhteisöt Keskuskauppakamarin hyväksymät HTT-tavarantarkastajat Kauppakamarin laki- ja neuvontapalvelut Jäsenet Kymenlaakson kauppakamarin jäsenet Vaikuta ja verkostoidu kauppakamarissa Kauppakamarit Suomessa liity vahvaan verkostoon Kauppakamarin jäsenyys kannattaa Yrityshakemisto toimialoittain... 51

4 Katsaukset Puheenjohtajan katsaus Kimmo Naski Nupit kaakkoon osa 2 Suomi kävi syvällä lamassa vuonna 2009, mutta alkoi nopeasti toipua siitä vuotta myöhemmin ja erityisesti Sen jälkeen uutiset varsinkin eteläisestä Euroopasta synkistyivät taas. Matala vire levisi uudelleen koko euroalueelle. ETLAn infon mukaan EUROFRAME-ryhmä ennustaa, että koko euroalueen BKT laskee 0,3 % vuonna Uusiin elvytyspaketteihin ei ole enää varaa, vaan EU:n julkisen talouden tasapainoa pyritään parantamaan useimmissa euroalueen maissa, mikä puolestaan hidastaa kasvua. Vuodelle 2014 ryhmä ennakoi 1,3 %: n kasvua. Huolestuttavaa on, että myös Euroopan talousveturin Saksan liittohallitus ennustaa maalle vuonna 2013 vain 1 %:n kasvua. Suomen valtiovarainministeriö on sitäkin pessimistisempi, sillä sen kasvuennuste Suomen BKT:lle vuonna 2013 on vain 0,3 %. Vuodelle 2014 VM povaa huomattavasti rohkeammin 1,7 %:n kasvua. Kymenlaakso on muiden maakuntien lailla riippuvainen yleisestä talouskehityksestä. Kymenlaakso ei pysty tekemään paljoakaan maailman, Euroopan eikä edes Suomen talouden parantamiseksi, joten ainoaksi mahdollisuudeksi jää ketterä ja joustava reagointi toimintaympäristön muutoksiin. Siinä sitä onkin haastetta, kun paperiteollisuudesta rakennemuutoksen vuoksi työttömäksi jäänyttä kolmannen polven paperimiestä tai -naista aletaan ohjata yrittäjäksi. On varsin hämmentävää verrata Kymenlaakson työttömyyslukuja vaikkapa Pohjanmaan vastaaviin; Kymenlaaksossa työttömyysaste on paikka paikoin 17 %:n luokkaa ja Pohjanmaalla taas 6 %:n tasolla. Kyse on pitkälti kulttuuriperimästä. Lakeuksilla yrittäjyys on aina ollut arvossaan, kun taas Kymenlaakson elinkeinorakenne on turvannut raskaan teollisuuden tukijalkaan. Teollisuus on yhä ja tulee jatkossakin olemaan tärkeää Kymenlaaksolle, mutta maakunta nousee vain yrittäjyyttä kehittämällä. Kymenlaakso on muiden maakuntien tavoin riippuvainen yleisestä talouskehityksestä. Millaista uusi kymenlaaksolainen yrittäjyys sitten voisi olla? Pohjanmaalla skaala ulottuu nyrkkipajoista globaaleille markkinoille vientiä harjoittavaan pk-teollisuuteen. Sen, mikä on mahdollista aakeella laakeella, täytyy voida onnistua täällä Kymijoen laaksoissakin. Meillähän on omien yhä vahvojen rakenteidemme lisäksi todella vahva valttikortti, joka isontalonanteilta ja rannanjärviltä puuttuu lähinaapurista, nimittäin Venäjä. Venäjän potentiaalin hyödyntäminen yrittäjyyden keinoin on mahdollisuutemme. Sitä ei saa hukata. Matkailijoiden määrä kasvaa jo nyt uskomatonta vauhtia ja suorastaan räjähtänee, kun venäläisten viisumivapaus muutaman vuoden päästä todennäköisesti toteutuu. Silloin Kymenlaakson täytyy olla valmis. Kaupalla ja logistiikalla on jo nyt hyvä ote Venäjän-bisneksestä. Jos sitä onnistutaan vahvistamaan samalla kun E18-moottoritien ympärille rakentuva Northern brigde -kasvukäytävä kaikkine mahdollisuuksineen avautuu, huomisemme voi olla vaikka kuinka hyvä. Kaksi vuotta sitten lainasin tälle samalle palstalle kirjoittamani tekstin otsikkoon Kymenlaakson maakuntaohjelman ytimekästä slogania Nupit kaakkoon. Se on nyt vielä ajankohtaisempi kuin tuolloin. Meidän on saatava Suomen elinkeinoelämän ja valtiovallan katseet kääntymään kaakkoon ja pidettävä samalla huolta siitä, että Venäjällä löydetään lännen, lounaan ja luoteen potentiaali. Kymenlaakson kauppakamari on onnistunut pitämään pintansa yleisen taloustilanteen vaikeudesta huolimatta. Tekemisen meininki on kovempi kuin koskaan, ja meillä on uusi strategia ohjenuoranamme. Jäsenmäärämme lähenee jo kuuttasataa, ja jäsenkunnalta saatu palaute on koko ajan vain parantunut. Se kannustaa kamarin osaavaa henkilökuntaa ja sitoutunutta luottamushenkilöväkeä jatkossakin erinomaisiin suorituksiin. 4

5 Toimitusjohtajan katsaus Jouko Lehtoranta Tuloskunto kestää Kirjoitan tätä katsausta kaksijakoisin miettein. Toisaalta tyytyväisenä, kun kauppakamarimme tuloskunto kestää ja jopa nousee vuodesta toiseen, mutta toisaalta huolestuneena, kun viestejä talouden epävarmuuden jatkumisesta tulee liki päivittäin. Niin Suomesta, Euroopasta kuin globaalisti. 84-vuotias kauppakamarimme näyttää toimivan kuin laatuviini, paranee vanhetessaan. Jäsenmäärämme 582 on historiamme korkein. Samanaikaisesti jäsentyytyväisyydestä saimme kaikkien aikojen korkeimman arvosanan 8,44 (asteikolla 4-10), jolla sijoituimme 19 kauppakamarin kisassa kolmanneksi. Se oli neljä vuotta sitten asettamamme tavoite, joten tässäkin mielessä palkintopalli maistuu mukavalta. Hyvien jäsentulosten lisäksi kauppakamarimme vahvisti ennätysmäärän, liki , ulkomaankaupan asiakirjaa, tuotti tutkitusti kiinnostavaa monikanavaviestintää ja vankisti asemaamme maakuntamme johtavana täsmä- ja ajankohtaiskouluttajana: 56 koulutuspäivää, osallistujaa ja heiltä asiakastyytyväisyys 4,4 (asteikolla 1-5) ovat lukuja, jotka puhuvat puolestaan. Sitten mollivoittoisemmat uutiset: vuosi 2012 oli maailmantaloudessa pääosin jatkumoa finanssikriisin jälkeiselle kehitykselle. Vuoden alussa heräteltiin uskoa talouden myönteiseen kehitykseen etenkin Yhdysvalloissa, mutta loppuvuonna mm. Kansainvälinen Valuuttarahasto palasi toistamaan viestejä maailmantalouden epävarmuuden jatkumisesta. Taustalla oli tuttuja tekijöitä: epävarmuus Euroopan velkakriisin ratkeamisen aikataulusta, Kiinan talouskasvun näkymistä ja yksittäisten maiden, kuten Suomen vientisektorin kehityksestä. Lisäväriä epävarmuuteen toivat poliittiset muutokset. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena maailmantalouden kehitys jäi pääosin polkemaan paikallaan. Suomen osalta viime vuosi edusti jatkuvaa epävarmuutta talouskehityksen kannalta. Tästä huolimatta maamme menestyi kohtalaisesti verrattaessa eurooppalaisessa kontekstissa velkasuhdetta, vaihtotasetta ja kotimaisen kysynnän kehitystä. Suomen kehityksen kannalta keskeisimpiä huolenaiheita ovat seuraavat: mikä tai mitkä vientisektorit voisivat tuoda uutta kasvua, miten parhaiten nostaa tuottavuutta kaikilla sektoreilla ja miten vastata tulevaisuuden työvoiman kannalta keskeiseen väestölliseen kehitykseen katkaista nuorison syrjäytyminen, kouluttaa työvoima oikein ja valmistautua suurten ikäluokkien eläköitymiseen. Edellä kuvatussa toimintaympäristössä Suomi tarvitsee erityisesti kilpailukykyämme parantavia asioita. Hyviä lääkkeitä ovat virtaviivaistaa, karsia ja tehostaa verotusta, elinkeinopolitiikkaa, lupakäytäntöjä ja julkisen hallinnon toimintaa. Siis mennä kohti virtaviivaisempaa Suomea. Se syntyy, kun saamme selkeää muutosta vallalla olevaan talous- ja elinkeinopolitiikkaan. Tätä kauppakamariryhmä ja Kymenlaakson kauppakamari yhtenä ryhmän jäsenenä haluaa. Jotta olemme iskukykyisiä muutoksen tukemisessa ja eritoten tulostasomme säilyttämisessä, kauppakamarimme terävöitti viime vuonna myös strategiaansa. Perusteellinen työ tuotti selkeän kokonaisuuden, johon voit tarkemmin perehtyä tämän vuosikirjan jatkosivuilla. Uuden strategian antamilla eväillä voimme luottavaisin mielin lähteä tavoittelemaan menestystä myös jatkossa. Haluan tässä yhteydessä kiittää aktiivista jäsenistöämme, erinomaisia luottamushenkilöitämme, ammattitaitoista henkilöstöämme ja kaikkia sidosryhmiämme hyvästä yhteistyöstä ennätyksellisen vuoden aikana. Tästä on taas hyvä jatkaa. Tässä toimintaympäristössä Suomi tarvitsee erityisesti kilpailukykyämme parantavia asioita. 5

6 Katsaukset Suhdanteet alamäessä nousunäkymiä Kymenlaaksossa Suhdanteiden ennustetaan jatkuvan heikkoina, Kaakkois-Suomessa kuitenkin vähän valoisampaa. 6

7 Kymenlaaksossa pk-yritysten usko tulevaisuuteen on vahva. Suomen elinkeinoelämän suhdanteet hiipuivat laajalti viime vuoden lopulla. Tilannetta kuvataan kaikilla päätoimialoilla selvästi keskimääräistä heikommaksi. Uusien tilausten määrä laski sekä teollisuudessa että rakentamisessa, ja tuotanto taittui laskuun. Palvelualojen myynti pysytteli kuitenkin vielä kasvussa. Henkilöstökehityksessä tapahtui käänne heikompaan. Suomen elinkeinoelämän suhdannenäkymät ainakin tämän vuoden kesään asti ovat huomattavan varovaiset. Suhdanteiden ennustetaan jatkuvan heikkoina, ja useissa yrityksissä niiden odotetaan huononevan lisää. Teollisuusyritykset enteilevät suhdanteiden tummentumista edelleen, joskin näkymä on hieman vakaantunut viime vuoden loppuun verrattuna. Teollisuudessa ei ole kasvuodotuksia, vaan tuotanto pysyisi likimain nykyisellään. Rakentamisessa tuotantomäärät laskisivat. Palvelualojen myynti pysyisi hitaassa kasvussa. Työvoiman määrän ennustetaan laskevan kaikilla kolmella päätoimialalla. Kaakkois-Suomessa vähän valoisampaa Kaakkois-Suomen teollisuuden ja rakentamisen suhdannetilanne pysyi viime vuoden lopulla ennallaan hivenen normaalia alhaisemmalla tasolla. Suhdanneodotukset ovat parantuneet ja tilanteen ennakoidaan heikkenevän vain aavistuksen verran kevään aikana. Suhdannenäkymien saldoluku oli tammikuussa , sillä 9 % odotti heikkenemistä ja 5 % paranemista. Kaakonkulmalla teollisuusyritysten suhdannekuva on koko maan keskiarvoa kirkkaampi. Tuotanto kasvoi kausivaihtelu huomioon ottaen hieman vuoden 2012 viimeisen vuosineljänneksen aikana. Kuluvan vuoden alussa tuotanto sen sijaan on supistunut. Kaakkois-Suomen palveluyritysten suhdanteet heikkenivät vuoden 2012 lopulla. Suhdannetilanne oli vuoden 2013 alussa tavanomaista tummempi. Suhdanteiden ennakoidaan jatkuvan heikkoina kevääseen asti. Suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku oli tammikuussa -14. Vuoden 2013 alussa 49 % alueen palveluyrityksistä ennakoi suhdanteiden huononevan ja 35 % odotti paranemista. Ennallaan suhdanteet säilyvät 16 %:lla yrityksistä. Kaakkois-Suomen yritysten suhdanneodotukset ovat aavistuksen koko maan keskiarvoa myönteisemmät. Suhdannenäkymät nousuun Kymenlaaksossa Kymenlaakson pk-yritysten suhdannenäkymät ovat lähteneet varovaiseen nousuun parin vuoden laskun jälkeen. Yhtenä merkkinä tästä voidaan pitää kymenlaaksolaisten yritysten maksukykyisyyttä, joka on Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n barometritutkimuksen mukaan parempi kuin koko maassa yleensä. Yli 90 % alueen yrityksistä kertoo pk-yritysbarometrissä, ettei yrityksellä ole ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Nousevista suhdannenäkymistä huolimatta alueen suurteollisuuden tehostamistoimet vaikuttavat edelleen kymenlaaksolaisiin pkyrityksiin muuta maata voimakkaammin. Sen seurauksena odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat koko maan tasoa heikommat. Syksyyn 2012 verrattuna henkilökunnan määrän muutosta kuvaava saldoluku on laskenut Kymenlaaksossa, kun koko maassa on tapahtunut nousua. Työllistämisen esteeksi kymenlaaksolaiset pk-yritykset mainitsevat, ettei työllistämiselle ole tarvetta tai kysyntä on riittämätöntä tai epävakaata. Nykyisen suhdannetilanteen vuoksi sopeuttamistoimenpiteisiin on Kymenlaaksossa ryhtynyt neljännes yrityksistä. Alueella on toteutettu tai suunnitellaan lomautuksia, irtisanomisia ja työaikajärjestelyjä, mutta myös liiketoiminnan laajentamista uusiin tuotteisiin ja palveluihin tai uusille alueille. Kymenlaaksossa omistajanvaihdokset ajankohtaisia, rahoituskysyntä maltillista Hieman yli kolmannes pk-yritysbarometrin Kymenlaakson vastaajista arvioi yrityksessä tapahtuvan sukupolven- tai omistajanvaihdoksen lähimmän viiden vuoden aikana. Koko maan tulos on hieman yli viidennes. Kymenlaaksolaisista pk-yrityksistä kolmasosa on kiinnostunut myymään yrityksensä tai osan sen liiketoiminnasta. Ostamisesta kiinnostuneita on alueella noin 12 %. Pk yritysbarometrin mukaan hieman alle puolet koko maan pk yrityksistä lainaa rahoituslaitoksilta. Kymenlaaksossa vastaava luku on 39 %. Viimeisen vuoden aikana ulkopuolista rahoitusta oli hakenut reilu viidennes kyselyyn osallistuneista koko maan yrityksistä. Kymenlaaksossa ulkopuolista rahoitusta oli hakenut 22 %. Vuoden 2013 aikana ulkopuolista rahoitusta ilmoittaa hakevansa 14 % kymenlaaksolaisista yrityksistä. Yritykset ennakoivat ulkopuolisen rahoitustarpeensa olevan selvästi koko maata koskevia vastaustuloksia alhaisempi. Koko maan yrityksistä reilu viidennes ilmoittaa hakevansa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Lähteet: EK:n suhdannebarometri ja Suomen Yrittäjien, Finnveran ja Työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysbarometri

8 Toiminta 2012 Elinkeinoelämän vahva vaikuttaja Lausuntoja ja kannanottoja sekä kyselyjä ja selvityksiä elinkeinoelämän eri aihepiireistä. 8

9 Vaikuttaminen on kauppakamarin keskeinen tehtävä. Kymenlaakson kauppakamari on mottonsa mukaisesti elinkeinoelämän vahva vaikuttaja. Kamarin strategiassa vaikuttaminen proaktiivinen edunvalvonta on ollut jo viiden vuoden ajan strateginen ykköstavoite ja uudessa strategiassa se on nostettu palveluiden ohella toiseksi strategiseksi painopisteeksi. Vuonna 2012 kauppakamarin luottamushenkilöiden priorisoimat keskeisimmät vaikutuskohteet olivat yritysten toimintaedellytysten tukeminen, yhteyksien kehittämien ja hallittu rakennemuutos Kymenlaaksossa. Yritysten toimintaedellytysten tukeminen Toimintaedellytysten tukemisessa luottamushenkilöt nostivat esiin kaksi painopistettä: broker -hankkeen rakentaminen yrittäjille Kymenlaaksoon ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen. Broker- eli välittäjätoimintaan Kauppakamarin luottamushenkilödelegaatio perehtyi benchmarkkausmatkalla Jyväskylässä, kasvun kiitoradalla. Tiiviin tietopaketin perusteella tehtiin johtopäätös, että akuuttia tarvetta vastaavan toiminnan rakentamiseen ei ole, koska kymenlaaksolaiset kehitys-/elinkeinoyhtiöt jo tarjoavat palvelua yritysneuvojiensa kautta. Osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi kauppakamari järjesti vuoden 2012 aikana yhteensä 56 koulutuspäivää, joissa 1147 kymenlaaksolaisten yritysten työntekijää sai tasokasta täsmä- ja ajankohtaiskoulutusta. Lisäksi kamari osallistui valtakunnalliseen osaamistarvekartoitukseen, jonka kattavat tulokset viestitettiin eri valiokuntien kokouksissa luottamushenkilöiden ja heidän edustamiensa yritysten hyödynnettäväksi. Kaupan alan yritysten toimintaedellytyksiä tuettiin erityisesti hakemalla ja saamalla poikkeusluvat kauppojen aukioloon loppiaisena, helatorstaina, helluntaina ja pyhäinpäivänä. Yhteyksien kehittäminen, vetävät väylät Yhteyksien kehittämisessä painopisteinä olivat älyväylä ja E18-väylän eteneminen sekä liikenne- ja tietoliikenneinfra. Yhtenä vaikuttamiskanavana osallistuttiin ELY-keskuksen ja LVM:n vetämiin E18-työpajoihin, joissa ideoitiin, miten E18-kehityskäytävästä elinkeinoelämä saisi maksimaalisen hyödyn. Valtakunnallista, kauaskantoisempaa työtä tehtiin vaikuttamalla liikennepoliittisen selonteon valmisteluun. Selonteon työstäjiä ja päättäjiä evästettiin mm. siitä, miten rajaasemia on kehitettävä, miten ja millä perusteilla runkoverkkoyhteydet on määritettävä, miten tärkeää koko Suomelle on E18-hankkeen valmistumisen varmistaminen ja miksi maakunnan alueella sijaitsevat tieväylät VT6, 12, 15 ja 26 on kuormitusten takia perusteltua asettaa infrarakennusohjelmiin. Liikenneasioihin vaikuttamiseen liittyivät myös perinteisen Logistiikkapäivän järjestäminen teemalla E18 enemmän kuin tie ja Kymenlaakson kauppakamarin aloitteesta lähtenyt koko kauppakamariryhmän vetoomus väylämaksujen poistamiseksi. Tavoitteena on kompensoida rikkidirektiivin mukana tulevia kustannusrasituksia ja varmistaa Suomen reitin kilpailukyky. Tietoliikennepuolen tärkeimpiä vaikuttamistoimenpiteitä olivat ICT-arvokarttahankkeen käynnistäminen ja perinteisen ICT-barometrin tuottaminen. Hallittu rakennemuutos Kymenlaaksossa Hallitun rakennemuutoksen edistymiseen vaikutimme syventämällä yhteistyötä maakuntamme eri koulutusorganisaatioiden sekä yritys- ja julkisen sektorin toimijoiden välillä. Hallittu muutos vaatii yhtenäistä, osaavaa ja positiivista Kymenlaaksoa. Koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä onnistuttiin tiivistämään ja osaamisvaliokunnan aloitteesta suunniteltiin ja rakennettiin Kymenlaaksoon räätälöityä johtamiskou- lutusohjelmaa. Tästä syntyi hanke, jonka tuloksena ao. koulutus käynnistyy vuoden 2013 aikana. Ammattikorkeakoulusektorilla kamarin vaikutustyö tuotti tulosta, kun vetoomus johti logistiikan ottamiseen yhdeksi ammattikorkeakoulujen koulutusvastuualueeksi. Tärkeä työvoitto erityisesti logistiikan ykkösmaakunnalle, Kymenlaaksolle. Rakennemuutokseen vedoten kauppakamari esitti myös vetoomukset hovioikeuden säilyttämiseksi Kouvolassa ja Puolustusvoimien palvelukeskuksen perustamiseksi paikkakunnalle. Valitettavasti faktaperusteista huolimatta valtioneuvosto päätti toisin. Hallitun rakennemuutoksen edistämiseksi on laskettava myös kauppakamarin panos Y4- (Yrittäjyys Ylös Yhteiskunnassa Yhteistyöllä) hankkeen käynnistämisessä. Hanke on nyt vauhdissa sekä Kotka-Haminan että Kouvolan seudulla ja sen tavoitteena on saada koko maakunnan yrittäjyysilmapiiri uudelle, oleellisesti paremmalle tasolle. 9

10 Toiminta 2012 Vaikuttamisen painopisteet määritellään vuosittain valiokuntavalkeilla. Vaikuttamisen painopisteet 2013 Kauppakamarin kahdeksassa valiokunnassa on noin 140 luottamushenkilöä lähes sadasta jäsenyrityksestä. Valiokuntien rooli kauppakamarin vaikuttamistyössä toimeenpanevana ja toteuttavana tahona on entisestään kasvanut. Valiokunnissa valmistellaan yritysten etujen ajamiseksi tehdyt aloitteet ja kannanotot eri viranomaisille. Valiokunnat voivat asettaa myös työryhmiä, jotka pohjustavat niiden työskentelyä keskeisten aihealueiden parissa. Luottamushenkilöt määrittelevät vuosittain Kymenlaakson kauppakamarin keskeisimmät vaikuttamisen painopistealueet. Vaikuttamiskohteiden priorisointi ja toimenpiteidenmäärittely on tärkeää, jotta vuoden aikaan voidaan keskittyä maakunnan näkökulmasta ensisijaisiin asiakokonaisuuksiin. Liikenneinfran vahvistaminen ja hyödyntäminen Kymenlaakso on logistiikan ykkösmaakunta, ja siten toimivat, turvalliset liikenneyhteydet ovat keskeisessä roolissa. Keskeisiä vaikuttamisalueita ovat E18 kehityskäytävän etenemisen tukeminen, Allegro junayhteyden (Kouvola-Pietari) hyödyntäminen, meristrategiaan vaikuttaminen sekä maakunnan liikennehankkeiden priorisointi ja niihin vaikuttaminen yritystarpeiden mukaisesti. Elinkeinorakenteen uudistumisen tukeminen Kymenlaakso on rakennemuutosaluetta. Hallitun muutoksen tukemiseksi kauppakamari painottaa yhteistyön syventämistä eri elinkeinoelämätoimijoiden välillä sekä uusia tapoja toimia osaavan, positiivisen ja yhtenäisen Kymenlaakson puolesta. Poistuneiden yritysten ja työpaikkojen tilalle tarvitaan uudenlaista liiketoimintaa, jolla Kymenlaakso säilyy elinvoimaisena maakuntana niin yritysten kuin asukkaidenkin näkökulmasta. Alueen houkuttelevuus investointikohteena tuodaan esille kaikkien toimialojen ja koko elinkeinoelämän yhteistyönä. Osaavan työvoiman saatavuus Kymenlaakson rakennemuutos vaikuttaa myös maakunnan työvoima- ja osaamistarpeisiin. Vaikuttamistyön keskeisiä painopistealueita ovat oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön syventäminen sekä osaamistarpeiden ennakointi. Kauppakamari työskentelee myös sen puolesta, että oppilaitokset ja keskeiset koulutuskokonaisuudet säilyvät Kymenlaaksossa. 10

11 Toimintaympäristön muutosvauhdin kiihtyessä ja rakennemuutoksen myllertäessä tehtiin kauppakamarissa perusteellinen strategiatyö. Strategia Kymenlaakson kauppakamari teki ensimmäisen perusteellisen strategiatyön vuonna Silloin työ tuotti selkeän strategian, jota on saavutettujen tulosten perusteella onnistuneesti pystytty päivittäisessä toiminnassa toteuttamaan. Vuosina strategiaan tehtiin vain pienehköjä tarkistuksia. Toimintaympäristön muutosvauhdin kiihtyessä ja rakennemuutoksen myllertäessä Kymenlaakson elinkeinoelämää, kauppakamarin hallitus päätti vuoden 2012 aikana tehdä uuden perusteellisen strategiatyön, jonka tuloksena strategian ydinsisältö ja -rakenne muuttuivat oheisen kaaviokuvan mukaisiksi. Strategiatyö toteutettiin kahdeksan kuukautta kestäneenä projektina. Siihen antoivat panoksensa kamarin koko henkilöstö, puheenjohtajisto ja hallitus. Henkilöstö, sparrarina Cursor Oy:n toimitusjohtaja Hannu Karavirta, työsti puheenjohtajistolle strategialuonnoksen, jota puheenjohtajat jalostivat ja johon hallitus antoi viimeisen silauksen. Uusi strategia esiteltiin jäsenistölle sääntömääräisessä syyskokouksessa marraskuussa Kamarin arvot säilytettiin muuttumattomina, mutta missiota ja visiota tarkistettiin ja tiivistettiin siten, että ne entistä paremmin istuvat vuonna 2010 vahvistettuun valtakunnalliseen kauppakamariryhmän sateenvarjostrategiaan ja elinkeinoelämän toimintaympäristön muutoksiin. Rakenteellisesti strategiaa haluttiin selkeyttää siten, että strategisten tavoitteiden yläpuolelle asetettiin vielä kaksi strategista painopistettä. Näiksi valikoituivat vaikuttaminen ja palvelut, koska elinkeinoelämän etujärjestön tärkeimmät funktiot ovat proaktiivinen edunvalvonta eli vaikuttaminen yritysten toimintaedellytyksiin ja laadukkaiden palvelujen mm. koulutus, kiinnostava viestintä, neuvonta tarjoaminen. Painopisteille asetettiin omat strategiset tavoitteensa, yhteensä seitsemän, jotka puolestaan valikoituivat kriteereillä, jotka ottivat huomioon mm. Kymenlaakson kahden seutukunnan elinkeinostrategiat, nopeasti kasvaneen jäsenmäärän kamarin kasvuhalukkuuden ja saavutetun aseman Kymenlaakson tärkeimpänä ajankohtaiskouluttajana. Lisäksi yhdellä tavoitteella määriteltiin se rooli, joka kauppakamariryhmässä halutaan saavuttaa logistiikan ykköstoimija. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi ainutlaatuiset peruseväät antaa logistinen sijainti, portti EU:sta Venäjän jättimarkkinoille, pian valmistuva E18 -kehityskäytävä, maan suurin satama sekä huippunopea junayhteys Pietariin. Painopisteet Tavoitteet Menestystekijät Vaikuttaminen Palvelut Liikenneinfran vahvistaminen ja hyödyntäminen Elinkeinorakenteen uudistamisen tukeminen Osaavan työvoiman saatavuus Logistiikan ykköstoimija kk-ryhmässä Kasvu Johtava kouluttaja Asiakastyytyväisyys > Suunnitelmallinen lobbaus > E18:n, Allegron ja HK-sataman hyödyntäminen > Aktiivinen valiokuntatyö > Verkostoituminen > Tehokas viestintä > Täsmäkoulutus > Ylivoimaisuustekijät > Portti EU:sta Venäjälle > Logistiikkavaliokunta > Jäsenhankinta > Alueellinen laajeneminen > Onnistunut myyntityö > Uudet palvelut > ARPUn kasvattaminen > Laatu-hinta -kilpailukyky > Ajankohtaisuus > Asiakaslähtöisyys > Asiakkuuden hoito > Tunnettuus/ näkyvyys > Asiantunteva julkisten tehtävien hoito > Osaava henkilöstö > Osaamisen kehitys 11

12 Toiminta 2012 Keskeiset lausunnot ja kannanotot sekä kyselyt ja selvitykset 2012 Lausunnot, kannanotot > Kymenlaakson kauppakamarin ja Kymenlaakson liiton kannanotto logistiikan ottamiseksi yhdeksi ammattikorkeakoulujen koulutusvastuualueeksi > Kymenlaakson kauppakamarin lausunto Kymenlaakson energiamaakuntakaavaehdotuksesta > Kymenlaakson kauppakamarin kommentit liikennepoliittisen selonteon luonnokseen > Kymenlaakson kauppakamarin vetoomus hovioikeuden säilyttämiseksi Kouvolassa > Kymenlaakson kauppakamarin vetoomus Puolustusvoimien palvelukeskuksen sijoittamiseksi Kouvolaan > Kymenlaakson kauppakamarin lausunto Kymenlaakson taksien riittävyydestä ja palvelun laadusta > Kauppakamariryhmän, Kymenlaakson liiton ja Straightway Finland ry:n vetoomus väylämaksun poistamiseksi ja kilpailukyvyn turvaamiseksi Kyselyt, selvitykset > Kauppakamarin osaamiselvitys: Yritysten osaamistarpeet vuoteen 2016 > Yritysturvallisuus > ICT-barometri > Jäsentyytyväisyyskysely > Taloustutkimuksen TEP 2012 Yrityskuvatutkimus: Kauppakamarin Koulutus > Kauppakamarin Luotsi -yritysjohtajakyselyt Lausunnot ja kannanotot sekä selvitysten ja kyselyjen tulokset ovat luettavissa kauppakamarin verkkosivuilla osoitteessa > vaikuttaminen. 12

13 Edustukset, jäsenyydet ja osakkuudet 2012 / 2013 Edustukset Kymenlaakson kauppakamarilla on toimintavuonna ollut edustus seuraavissa yhteisöissä ja toimikunnissa: > Contract-hankkeen ohjausryhmä, toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta > Digi-osaamiskeskus ohjausryhmä, toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta > Digikasvu-hankkeen ohjausryhmä, toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta > EKAMIn ammatillinen neuvottelukunta, toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta > Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta, toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta > Kauppakamariryhmän strategiatyöryhmä, toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta > Keskuskauppakamarin liikennevaliokunta, toimitusjohtaja Kimmo Naski, HaminaKotka Satama Oy > Keskuskauppakamarin valtuuskunta, aluejohtaja Timo Heikkilä, Kesko Oyj; aluejohtaja Hannele Haapio, Nordea-Pankki Suomi Oyj, Kaakkois-Suomi; toimitusjohtaja Kyösti Jääskeläinen, KSS Energia Oy; toimitusjohtaja Kimmo Naski, HaminaKotka Satama Oy; toimitusjohtaja Tuija Suur-Hamari, Kotkamills Oy; toimitusjohtaja Jouko Vehmas, Kymen Seudun Osuuskauppa > Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sisäinen hallitus, toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta ja varalla toimistopäällikkö Jaana Pirtilä > Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tekniikan koulutuksen neuvottelukunta, kauppakamarin edustajana toimitusjohtaja Nils Rinne, HNR Konepaja Oy > Kymenlaakson liikennetyöryhmä, toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta > Maakunnan Yhteistyöryhmä, toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta > MYR:n sihteeristö, toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta > NELI (North European Logistics Institute) -ohjaustyöryhmä, toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta > ProTeK2000/3000 -ohjausryhmä, toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta ja varalla yhteyspäällikkö Pia Kuva > Straightway Finland ry:n hallitus, toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta > Ympäristöpoliittinen neuvottelukunta, toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta > Y4 (Yrittäjyys Ylös Yhteiskunnassa Yhteistyöllä) työryhmä, toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta Jäsenyydet ja osakkuudet Kymenlaakson kauppakamarilla on ollut kertomusvuonna jäsenyys / osakkuus seuraavissa yhdistyksissä: > Kansainvälinen kauppakamari (ICC) > Kotkan Kauppatie ry > Kotkan Klubi ry > Kouvolan Ydinkeskusta ry > Kymenlaakson Venäjän-kaupan kilta > Saksalais-Suomalainen kauppakamari > Straightway Finland ry > Suomalais-Venäläinen kauppakamari > Suomen Vesitieyhdistys ry 13

14 Toiminta 2012 Hallituksen ja valiokuntien toiminta Hallituksessa ovat edustettuina kaikki valiokunnat ja keskeiset toimialat. 14

15 8 valiokuntaa, 140 luottamushenkilöä. Puheenjohtajisto ja hallitus Kymenlaakson kauppakamarin puheenjohtajisto piti vuonna 2012 neljä kokousta. Puheenjohtaja toimitusjohtaja Kimmo Naski, HaminaKotka Satama Oy I varapuheenjohtaja toimitusjohtaja Jouko Vehmas, Kymen Seudun Osuuskauppa II varapuheenjohtaja toimitusjohtaja Tuija Suur-Hamari, Kotkamills Oy III varapuheenjohtaja toimitusjohtaja Kyösti Jääskeläinen, KSS Energia Oy Kauppakamarin 17-jäseninen hallitus kokoontui kertomusvuonna kolme kertaa. Kokousten teemoja olivat: Tilinpäätösasiat ja Karjalaisen rahaston tuoton jakamisesta päättäminen Kymenlaakson kauppakamarin strategian työstäminen vuosille Toimintasuunnitelmasta ja budjetista päättäminen sekä uuden strategian hyväksyminen esitettäväksi syyskokoukselle Uusien jäsenien hyväksyminen ICT-valiokunta Puheenjohtaja toimitusjohtaja Tomi Hautala Propentus Oy ICT-valiokunnan toiminta-ajatuksena on vaikuttaa siihen, että Kymenlaaksoon rakentuu ICT:n kasvu- ja kehitysalusta. Valiokunta asetti toimintavuotensa tavoitteiksi rakentaa yksi yhtenäinen Kymenlaakson peliklusteri, vahvistaa toimialan vetovoimaisuutta maakunnassa ja tehdä pohjatyötä ICT-alan arvokarttaa varten. Vuoden aikana valiokunta kokoontui neljästi. Kertomusvuonna valiokunta käsitteli vuoden pääteemana maakunnan peliklusteritilannetta. Asiaa käsiteltiin oppilaitosten ja alan yritysten näkökulmasta. Peliklusteri kehittyi hyvin vuoden aikana Kymenlaaksossa. Valiokuntalaiset antoivat vahvan asiantuntijapanoksen kauppakamarin jäsenlehden ICT-teemanumeron toteutukseen. Valiokunta etsi mahdollisuuksia vaikuttaa alan toimintaedellytyksiin, nykytilaan ja tulevaisuuteen käymällä keskusteluja ja keräämällä taustatietoja ICT:n arvokarttaa varten. ICT-barometri toteutettiin yhdessä seitsemän muun alueellisen kauppakamarin kanssa. Barometrissä selvitettiin toimialan suhdanneodotuksia ja kannattavuuskehitystä. Tulokset julkistettiin kesäkuussa JC-valiokunta Puheenjohtaja asiantuntija Niina Asikainen-Nieves TE-toimisto JC-valiokunnan toiminnan tarkoitus on luoda aktiivisille nuorille tekijöille mahdollisuus kauppakamarin vaikuttamis- ja valiokuntatyöhön, verkostoitua sekä tiivistää yhteistyötä Kymenlaakson kauppakamarin kanssa. JC-valiokunnassa on edustus maakunnan kaikista kolmesta Haminan, Kotkan ja Kouvolan nuorkauppakamareista. Toimintavuoden aikana valiokuntalaiset kokoontuivat neljästi. Jokainen JC-valiokuntalainen osallistui myös nimetyn isäntävaliokunnan toimintaan. Toimintavuoden aikana JC-valiokunta jakoi tietoa nuorkauppakamarin valtakunnallisesta ja paikallisesta toiminnastaan kaikille isäntävaliokunnille. JC-valiokuntalaiset perehtyivät isäntävaliokuntiensa toimintaan laaja-alaisesti. Kunkin toimialan tapahtumista raportoitiin JC-valiokunnan kokoontumisissa. Syksyllä valiokunta järjesti kaikille alueen nuorkauppakamarilaisille alueellisen vaikuttamisen illan, jossa tutustuttiin kauppakamarin toimintaan, vaikuttamiseen ja valiokuntatoimintaan erityisesti JC-valiokunnan näkökulmasta. Tilaisuus tavoitti lähes 20 nuorkauppakamarilaista Kymenlaakson alueelta. JC-valiokunnan ja kauppakamarin yhteistyössä painottui tapahtumien ja tilaisuuksien viestintä sekä markkinointiyhteistyö. 15

16 Toiminta 2012 Kansainvälistymis- ja kasvuvaliokunta Puheenjohtaja varatoimitusjohtaja Juha Kemppi CTS Engtec Oy Kansainvälistymis- ja kasvuvaliokunnan toiminta-ajatuksena on saada yritykset näkemään kansainvälistymisen ja kasvun mahdollisuudet sekä tehdä Kymenlaaksossa toimivien yritysten kasvun merkitys tunnetuksi. Valiokunnan toiminta organisoitui vuoden alussa uudelleen ja entinen kansainvälistymisvaliokunta laajensi fokustaan kattamaan myös kasvun edellytyksenä kansainvälistymiselle. Tämän ja uuden kokoonpanon myötä valiokunnalle kehittyi uusi nimi: kansainvälistymis- ja kasvuvaliokunta. Toimintavuoden tavoitteena oli lisätä kansainvälistymiseen ja kasvuun liittyvää tietoa ja osaamista sekä rakentaa yhteistyöverkostoa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimijoista parantamaan yritysten kasvun ja kansainvälistymisen mahdollisuuksia. Tavoitteen saavuttamiseksi valiokunta perehtyi vuoden aikana kansainvälistymiseen erikoistuneisiin organisaatioihin ja näiden tarjoamiin palveluihin sekä kasvuyrityksiin ja näiden kautta kasvun vaatimiin edellytyksiin. Syksyllä valiokunta vieraili Pietarissa kouvolalaisen CTS-konsernin venäläisessä tytäryhtiössä. Matkan teemana oli Venäjä ja menetelmät kansainvälisen verkostoitumisen edistämiseksi. Valiokunta teki myös matkan Jyväskylään Kasvun kiitorata -tapahtumaan, jossa oli esillä Keski-Suomessa kehitetty Kasvu Open -konsepti. Valiokunta päätti perehtyä konseptiin paremmin ja selvittää mahdollisuuksia benchmarkata se Kymenlaaksoon. Kertomusvuonna valiokunta hankki tietämystä maakunnan kasvuyritystilanteesta, kansainvälisestä taloustilanteesta, käynnissä tai käynnistymässä olevista hankkeista ja Suomeen suunnitelluista investoinneista. Kaupan ja palvelualan valiokunta Puheenjohtaja aluejohtaja Timo Heikkilä Kesko Oyj Kaupan ja palvelualan valiokunnan toiminta-ajatuksena on konkretisoida ja tukea Kymenlaakson vetovoimaisuuden lisäämistä ja yrittäjyysilmapiirin edistämistä. Valiokunta asetti toimintavuoden 2012 kahdeksi teemaksi venäläisen asiakkaan Kymenlaaksossa sekä viranomais- ja yritystoiminnan yhteistyön syventämisen kaupan ja matkailun alalla. Venäläinen asiakas pysyi pääteemana läpi vuoden ja sitä käsiteltiin mm. matkailun, palveluiden ja ostoskäyttäytymisen näkökulmista. Valiokunta keräsi laajasti tietoa Kymenlaakson alueella käynnissä olevista matkailun, palvelun ja kaupan alaan liittyvistä hankkeista (maakunnalliset ja EU-rahoitteiset). Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva Kymenlaaksossa käynnissä olevista toimialaan liittyvistä hankkeista, niiden tavoitteista ja toimenpiteistä. Valiokunta vaikutti toimialansa keskeisiin asioihin. Joustot aukiololainsäädännössä ovat alalla tärkeitä ja valiokunta osallistui kaupan poikkeuslupien hakuprosessiin loppiaiselle, helatorstaille ja helluntaille sekä pyhäinpäivälle. Kaikille haetuille päiville poikkeuslupa myönnettiin. Syksyllä valiokunta perehtyi Broker -toimintaan Yritysten taitava Keski-Suomi -hankkeen osaamispäällikkö Sanna-Mari Hynninen opastuksella. Puheenjohtaja varatoimitusjohtaja Ari-Pekka Saari Steveco Oy Logistiikkavaliokunta Logistiikkavaliokunnan toiminta-ajatuksena on ennakoiva ja aktiivinen edunvalvonta. Tavoitteena on vahvistaa Kymenlaakson asemaa johtavana logistiikan maakuntana ja lisätä sen kautta kulkevan reitin kilpailukykyä. Valiokunta työsti toimintavuoden aikana kannanottoa liikennepoliittiseen selontekoon. Valiokunta painotti kannanotossaan vahvasti maakunnan tieyhteyksien, rajaaseman ja satama-alueiden kehittämistarpeita ja -perusteita. Yhteistyön tuloksena Kymenlaakson seudulle sijoittui kolme pilottihanketta kahdeksasta. Valiokunta seurasi hankkeiden etenemistä koko toimintavuoden ajan. Vuoden jokaisessa kokouksessa valiokunta seurasi säännöllisesti E18 -tiehankkeen etenemistä hankesuunnitelmien mukaisesti. Keväällä valiokunta valmisteli kauppakamariryhmän yhteisen vetoomuksen Valtioneuvostolle väylämaksujen poistamiseksi ja siten Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Vetoomuksen käsittely eteni Keskuskauppakamarin liikennevaliokunnalle jatkokäsittelyä varten. Valiokunta muodosti työryhmän suunnittelemaan kauppakamarin vuoden 2012 Logistiikkapäivää, joka toteutettiin toukokuussa teemalla E18 enemmän kuin tie. Valiokunta perehtyi rajaliikenteen nykytilaan, tulevaisuuden näkymiin, rajaylitysten liikennemääriin ja niiden merkitykseen Kymenlaaksolle. Näiden lisäksi valiokunta käsitteli kokouksissaan mm. rajastrategiaa ja Venäjän WTO-jäsenyyden merkitystä Suomen elinkeinoelämälle. 16

17 Valiokuntien rooli kauppakamarin vaikuttamistyössä on keskeinen. Osaamis- ja koulutusvaliokunta Puheenjohtaja toimitusjohtaja Marja-Leena Joukainen Tulosmarkat Oy Osaamis- ja koulutusvaliokunnan toiminta-ajatuksena on vaikuttaa osaavan ja hyvinvoivan työvoiman saatavuuteen Kymenlaaksossa. Puheenjohtaja toimitusjohtaja Tuija Suur-Hamari Kotkamills Oy Teollisuusvaliokunta Teollisuusvaliokunnan toiminta-ajatuksena on verkostoituminen, osaavan, koulutetun ja muutosvalmiin henkilöstön saatavuuden varmistanen sekä innovaatiotoiminnan kehittäminen. Teollisuusvaliokunnan toimintavuosi alkoi vahvasti energia-teemalla. Valiokunta perehtyi energiamaakuntakaavaehdotukseen, päivitti tiedot pakollisiksi tulevista rakennustuotteiden CE-merkinnöistä ja uusiutuvan energia poliittisesta tilanteesta teollisuuden kannalta. Keväällä valiokunta käsitteli Kymenlaakson alueen vetovoimaisuutta ja etsi uusia näkökulmia, joilla yrityksiä tai paluumuuttajia houkuteltaisiin alueelle. Asiaa pohjustettiin paikallisten teollisuus- ja matkailutoimialojen näkökulmasta. Syksyllä valiokunta tutustui Hämeen alueen teollisuusvaliokunnan toimintaan ja valittuihin paikallisiin yrityksiin. Yrityskäynnit tehtiin kansainvälisiin energia-alan yrityksiin; uusiutuvan energian tutkimuskeskus ENERGON Oy:öön sekä ympäristö- ja energiatekniikan perheyritys Oilon Oy:öön. Myös vuoden 2012 Vientitykki-palkinnolla palkittu Kemppi Oy esitteli toimintaansa valiokuntalaisille. Toimintavuoden 2012 päätteeksi valiokuntalaisia puhututti työhyvinvointi, teollisten työurien pidentämiseen vaikuttavat asiat sekä valtakunnallisen osaamisselvityksen alueelliset tulokset teollisuuden näkökulmasta. Tilintarkastusvaliokunta Puheenjohtaja riskienhallintajohtaja Janne Heiliö Kymenlaakson Osuuspankki Tilintarkastusvaliokunta (TIVA) valvoo ja hyväksyy HTM-tilintarkastajia ja HTMyhteisöjä. Valiokunnan toiminta perustuu tilintarkastuslakiin. Kertomusvuonna valiokunta uudisti nimensä virtaviivaisemmaksi ja selkeämmäksi Osaamisvaliokunnaksi. Valiokunnan aiempi nimi oli Osaamis- ja koulutusvaliokunta. Toimintavuoden teemaksi valiokunta määritteli parempaa johtamista ja tavoitteeksi luoda maakuntaan korkeatasoinen johtamisohjelma. Tavoitteena oli koota vahva maakunnallinen toimijoiden yhteistyöverkosto, jossa jokainen antaa parhaan osaamisensa johtamisohjelman kehittämiseksi. Valiokunnalla oli vahva rooli kauppakamarien valtakunnallisessa osaamisselvityksessä. Raportti Yritysten osaamistarpeet vuoteen tutkimuksesta julkaistiin keväällä. Valiokunnan aktiivit esittelivät kartoituksen tulokset viidelle valiokunnalle syksyn 2012 aikana. Valiokunta kokoontui suunnittelemaan johtamisohjelmaa eli reilun vuoden mittaista johtamisvalmennusta vuoden 2012 aikana yhdeksän kertaa. Jokainen valiokuntalainen antoi oman työpanoksensa johtamisohjelman käyttöön. Lisäksi johtamisohjelmaan mukaan lähteneet yhteistyötahot, ns. verkostopartnerit, kokoontuivat useaan otteeseen. Ohjelman suunnittelu alkoi helmikuussa ja työtä jatkettiin vuoden aikana yrityshaastatteluilla sekä sisällön suunnittelulla. Vuoden 2013 aikana on tarkoitus saattaa suunnittelutyö päätökseen ja käynnistää ensimmäinen Johtamisohjelma. Johtamisohjelman kehittämistyölle saatiin rahoitusta Kaakkois-Suomen ELY -keskukselta. Rahoitus käytetään mm. suunnitteluvaiheen yhteyshenkilön palkkaamiseen, markkinointimateriaalin tuottamiseen ja pilottivaiheen kustannuksiin. Vuonna 2012 Kymenlaaksossa haki HTMtutkintoon viisi henkilöä, jotka kaikki hyväksyttiin. HTM-tutkinnon hyväksytysti suoritti kaksi henkilöä ja heidät hyväksyttiin HTM-tilintarkastajiksi joulukuussa. Vuoden aikana TIVA hyväksyi kaksi hyväksymisen lakkauttamishakemusta. TIVA toteutti HTM-tilintarkastajien ja -yhteisöjen valvontaa alueella ja jatkoi hyväksymisen edellytykset täyttävien 25 HTMtilintarkastajan ja kahden HTM-yhteisön hyväksymistä. TIVA vahvisti viiden HTMtilintarkastajan laaduntarkastuksen tuloksen ja hyväksyi vuoden 2012 laaduntarkastuksen vuosiohjelman, joka sisälsi viiden kymenlaaksolaisen HTM-tilintarkastajan laaduntarkastuksen. Lakisääteisten tehtävien lisäksi TIVA on kokouksissaan mm. seurannut tilintarkastusjärjestelmän uudistamisen valmistelua ja työryhmän raportointia. TIVA julkaisi toimintakertomuksen kesäkuun loppuun mennessä ja työsuunnitelman marraskuun loppuun mennessä. Valiokunnalla oli vuoden 2012 lopussa valvonnassaan 25 HTM-tilintarkastajaa ja kaksi HTM-yhteisöä. 17

18 Toiminta 2012 Kauppakamarin palvelut Kauppakamari tarjoaa monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja SUUNTA-seminaari. 18

19 Kymenlaakson kauppakamari järjesti vuonna koulutuspäivää ja 2 seminaaria. Koulutus Suomen 19 alueellista kauppakamaria muodostavat yhden maamme suurimmista koulutusorganisaatioista. Kauppakamariryhmän yhteisen koulutusbrandin Kauppakamari kouluttaa alla kauppakamarit tarjoavat maakuntien elinkeinorakenteen ja yritysten tarpeet huomioiden ajankohtaista koulutusta yritysten henkilöstölle. Taloustutkimuksen TEP 2012 Yrityskuvatutkimuksessa Kauppakamari kouluttaa sijoittui yleisarvioissa toiseksi ja oli valtakunnallisesti kolmanneksi tunnetuin koulutusorganisaatio. Kymenlaakson kauppakamari järjestää koulutuksia sekä Kouvolassa että Kotka-Haminan seudulla. Koulutusten pääteemoina ovat taloushallinto, kansainvälinen kauppa ja logistiikka, muuttuva lainsäädäntö, johtaminen ja esimiestyö sekä myynti ja markkinointi. Kertomusvuonna Kymenlaakson kauppakamari järjesti 56 koulutuspäivää, joihin osallistui yhteensä 1147 henkilöä. Palaute ohjaa kehittämistä Kymenlaakson kauppakamari kerää sähköisesti koulutuspalautetta jokaisen koulutustapahtuman jälkeen. Vuoden 2012 palautteen kokonaisarvosana (asteikolla 1-5) nousi ennätyslukemiin 4,42 (2011 ka 4,3). Palautteiden lisäksi Kymenlaakson kauppakamari kehittää koulutustarjontaa tiiviissä yhteistyössä jäsenyritystensä kanssa. Myös kauppakamariryhmä yhdessä kerää aktiivisesti palautetta koulutusten aiheista ja sisällöistä sekä kouluttajien asiantuntemuksesta. Kauppakamareiden koulutusvastaavista ja asiantuntijoista koostuva Koulutuspooli kokoontuu 2 4 kertaa vuodessa ja jakaa koulutusten suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvää osaamista kauppakamariryhmässä. Seminaarit Kymenlaakson kauppakamari järjesti kertomusvuonna kaksi seminaaria. Keväällä järjestettiin perinteinen Logistiikkapäivä, joka kokoaa asiantuntijat ja päättäjät keskustelemaan logistiikan keskeisistä teemoista, alan tarjoamista mahdollisuuksista ja kehittämistarpeista. Syksyllä järjestettiin SUUNTA-seminaari, joka nostaa esille johtamisen monipuolisia ja haasteellisia teemoja. Molemmat seminaarit järjestettiin yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa. Logistiikkapäivä Kymenlaakson kauppakamarin 18. logistiikkapäivässä kuljettiin E18 kasvukäytävää pitkin ja pohdittiin, voiko vihreä ja älykäs moottoritie luoda taloudellista kasvua yrityksille. E18 on enemmän kuin tie, sen merkitystä Suomen ja Kymenlaakson logistiselle asemalle pohdittiin seminaaripäivän aikana. Seminaariin osallistui yli 130 henkilöä, jotka kuulivat kaikkiaan 11 koti- ja ulkomaista asiantuntijapuheenvuoroa. Logistiikkapäivä järjestettiin Kotkan Merikeskus Vellamossa. SUUNTA SUUNTA-seminaari järjestettiin toisen kerran, nyt teemalla Johda hyvinvointia. Johtamalla hyvinvointia kasvaa myös tuottavuus ja kilpailukyky, mutta miten hyvinvointia johdetaan ja kuka siitä vastaa? Mm. nämä kysymykset herättivät keskustelua seminaaripaikalla Kadettikoulun maneesissa Haminassa. Menestyksellisen SUUNTA seminaarin onnistumisen varmisti 145 osallistujaa ja kahdeksan kovatasoista yritysjohtajaa eri toimialoilta. Koulutukset 2012 Taloushallinto Rahoituslaskelma käytännönläheisesti Arvopapereiden käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa Vuosiloma käytännönläheisesti Johdon laskentatoimi yrityksessä Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä Sähköinen laskutus ja reskontra sekä muuttuvat laskutusmerkinnät Henkilökuntaedut verovapaita vai ei? Tilinpäätös, veroilmoitus ja verotuksen toimittaminen Tilinpäätös ja veropäivä 2012 Ennakkoperintä 2013 Johtaminen ja esimiestyö Työpaikan poissaolot sairaus ja muut tilapäiset poissaolot Esimiehen työoikeus HHJ hyväksytty hallituksen jäsen Sopimuksen laatiminen käytännönläheisesti Kansainvälistyminen Ajankohtaista tulliselvityksistä Remburssien peruskurssi Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotus Tullauksen perusteet Myynti, markkinointi ja viestintä Facebook -markkinointityöpaja Myynnin ja markkinoinnin kannattavuus Hauskaa ja hyödyllistä Excel 2010 tehokäyttöön Excel 2010 perusteet Syventävä Excel 2010 Excel 2010 budjetoinnin ja taloushallinnon apuvälineenä Office 2010 toimistotyökalut tehokäyttöön Excel, Word ja PowerPoint Maksuttomat ajankohtaistilaisuudet Kauppakamari Brunssi Googlen työkalut Kauppakamarin aamukahvit Venäjän WTO-jäsenyys Yritystoimintailmapiiri ja yritystoiminnan kehittäminen Kouvolassa e-vientiasiakirjakoulutus 19

20 Toiminta 2012 Kauppakamariryhmä tekee tiiviisti yhteistyötä kaikilla viestinnän osa-alueilla. Viestintä ja julkaisut Viestintä tukee Kymenlaakson kauppakamarin strategiaa ja profiloi kauppakamarijärjestöä. Viestinnän tavoitteina on lisätä avointa vuoropuhelua eri sidosryhmien kesken ja vaikuttaa elinkeinoelämän keskeisiin asioihin tuomalla esiin kauppakamarin asiantuntijoiden näkemyksiä mm. elinkeinoelämän kehittämistarpeista. Viestinnän keskeisiä kohderyhmiä ovat jäsenet, alueelliset ja valtakunnalliset elinkeinoelämän päättäjät ja vaikuttajat sekä media. Kauppakamariryhmän ilme uudistui Kertomusvuoden aikana kauppakamariryhmä tiivisti yhteistyötään kaikilla viestinnän osa-alueilla. Keväällä 2012 käynnistettiin graafisen ilmeen kokonaisvaltainen uudistus, joka Kymenlaakson kauppakamarissa vietiin onnistuneesti läpi kesän aikana. Kauppakamarien uusi tunnus on pelkistetty ja moderni nimilogo, jonka lisäksi käytössä ovat alueellisesti personoidut nimilogot. Samassa yhteydessä uudistuivat myös niin värit kuin kuvamaailmakin. Uusi, yhdenmukainen ja selkeä tunnus kuvaa kauppakamarien muutosta ja halua keskittyä olemassaolonsa ydintarkoitukseen eli jäsenyritysten menestyksen varmistamiseen. Kymenlaakson kauppakamarin jäsen- ja sidosryhmäviestintä Kauppakamareiden ilmeuudistuksen myötä Kymenlaakson kauppakamarissa uudistettiin kaikki kamarin tuottama viestintä verkkosivuista ja lomakkeista uutiskirjeeseen ja jäsenlehteen. Jäsentiedote julkaistiin verkkolehtenä 11 kertaa ja sillä oli keskimäärin 520 lukijaa / numero (2011: 430). Sähköisen lehden lisäksi julkaistiin painettuna neljä teemakohtaista jäsenlehteä, jotka jaettiin jäsenistölle postijakeluna. Lehden nimi, koko ja graafinen toteutus muuttivat ilmeuudistuksen myötä ja kesän jälkeen julkaistut numerot olivat nimeltään Kauppakamarilainen. Lehtien teemat olivat vetovoimainen Kymenlaakso, E18, ICT sekä johtaminen. Kymenlaakson kauppakamari viestii aktiivisesti myös verkossa. Kauppakamarin verkkosivuille tehtiin keskimäärin 2000 vierailua kuukaudessa (2011: 1820). Sosiaalisessa mediassa kamarilla on omat sivustonsa Facebookissa facebook.com/kymichamber ja Twitterissä Sosiaalisen median foorumit tarjoavat jäsenistölle mahdollisuuden osallistua ajankohtaiseen elinkeinoelämän keskusteluun ja niiden sisältöjä pyrittiinkin kehittämään vuorovaikutuksellisuuden näkökulmasta. Kertomusvuoden lopussa profiileilla oli yhteensä 102 seuraajaa (2011: 66). Kymenlaakson kauppakamari mediassa Alueellisten kauppakamareiden mediaviestintää toteutetaan yhteistyössä Keskuskauppakamarin kanssa. Työnjaossa Keskuskauppakamari vastaa pääsääntöisesti valtakunnallisesta mediasta ja alueelliset kauppakamarit viestivät medialle paikallisesti. Kymenlaakson kauppakamarin toiminnasta tiedotettiin kertomusvuonna aktiivisesti maakunnan tiedotusvälineille. Mediatiedotteita lähetettiin vuoden aikana 21 kpl. Valtaosa tiedotteista käsitteli Kymenlaakson kauppakamarin vaikuttamisen painopistealueiden teemoja. Mediaosumien määrä nousi noin 20 prosenttia ja oli 93 kpl (2011: 75 kpl). Julkaisut Vuosikirja Vuonna 2012 toimitettiin kauppakamarin vuosikirja, joka sisälsi vuosikertomuksen 2011, jäsenlistan, luottamushenkilöiden tiedot sekä toimialakohtaisen yrityshakemiston. Vuosikirja julkaistiin keväällä ja jaettiin kaikille Kymenlaakson kauppakamarin jäsenille ja keskeisille sidosryhmille. Vuosikirja julkaistiin myös sähköisenä verkkojulkaisuna, joka on luettavissa kamarin internet-sivuilla. Kymenlaakson toimialakatsaus Kymenlaakson toimialakatsaus seutukunnan edunvalvonnan ja elinkeinoelämän tarpei- siin julkaistiin toistaiseksi viimeisen kerran keväällä Katsauksessa kuvattiin ja analysoitiin maakunnan aluetaloutta ja yritystoimintaa ja vaihtuvassa teemassa tarkasteltiin kasvuyritysten roolia maakunnan talouden kasvussa ja rakennemuutoksessa. Katsauksen toimitti Kaupunkitutkimus TA Oy ja sen julkaisivat yhteistyössä Kymenlaakson kauppakamari, Cursor Oy, Kouvola Innovation Oy, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu sekä Kymenlaakson liitto. Yritysyhteistyökumppaneina vuoden 2012 katsauksissa olivat Kymenlaakson Sähkö, Osuuskauppa Ympäristö, Osuuskauppa Ympyrä sekä Tapiola. Katsauksen julkistustilaisuus järjestettiin Kouvolassa. Julkistamistilaisuuteen osallistui noin 40 kuulijaa. Kauppakamarin uudet tunnukset otettiin käyttöön toukokuussa

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Jäsentyytyväisyyskyselyn toteutus 2013 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden luottamushenkilöt sekä jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kyselyyn osallistui

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013

MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013 MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013 1 MTL-Barometri Q1/2013 Tutkimusajanjakso 5.3. 28.3.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1

Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1 Suhdannebarometri Helmikuu 1 Uusimaa Helmikuu 17 Teollisuus ja rakentaminen parani vuoden 16 lopussa - tilauksia edelleen normaalia niukemmin Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1 Tuotantomäärät

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Isokatu 4, 90100 Oulu puhelin 010 322 1980 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

Lisätiedot

Tilauksia on saatu lisää, mutta tilauskirjat

Tilauksia on saatu lisää, mutta tilauskirjat Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Marraskuu 2016 Teollisuus ja rakentaminen Tuotanto kasvaa - vapaata kapasiteettia edelleen runsaasti Tilauksia on saatu lisää - tilauskirjat edelleen normaalia ohuemmat

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Itä-Suomi Keski-Suomi -7 Pohjois-Suomi 3 Lounais-Suomi -9 Kaakkois-Suomi Häme -18 Uusimaa -1 Pohjanmaa Pirkanmaa -19 1 85 87 89 91 93 95

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni. Tuotantomäärät pienenivät kausivaihtelu

Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni. Tuotantomäärät pienenivät kausivaihtelu Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Elokuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Kysyntä on vaimeaa ja tuotanto on hienoisessa laskussa Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni Suhdanneodotukset

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Tammikuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Häme -2 Pohjanmaa -8 Pohjois-Suomi -4 Pirkanmaa -8 Keski-Suomi -5 Kaakkois-Suomi -1 Itä-Suomi -7 Lounais-Suomi Uusimaa -25 1 8 6

Lisätiedot

Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto

Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Marraskuu 2014 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannekuva on synkentynyt alkusyksyn aikana Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto on laskussa Suhdannenäkymät ovat hiipuneet

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 1 Toimintasuunnitelma 2017 Jyväskylän Yrittäjät 2 Toimintasuunnitelma 2017 SISÄLLYS TOIMINTASUUNNITELMA 2017... 3 1. JYVÄSKYLÄN YRITTÄJIEN ARVOPOHJA... 3 1.1 Arvot... 3 1.2 Missio...

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 1 Julkaistavissa 8.9.9 klo 11. Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business barometri Syyskuu 9 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Suhdannebarometri Helmikuu 2010

Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Suhdannebarometri Helmikuu 1 Uusimaa Elokuu 16 Teollisuus ja rakentaminen zsuhdanneodotukset laskusuunnassa, saldoluku -13 z Tilaustilanne on hieman normaalia heikompi z Tuotanto pysynee lähikuukausina

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2-4 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Lounais-Suomi 26 Uusimaa -21 Pohjanmaa 5 Keski-Suomi -21 Pohjois-Suomi -12 Pirkanmaa -21 Kaakkois-Suomi -18 Itä-Suomi Häme -25-43

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2-6 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Keski-Suomi 39 Kaakkois-Suomi -18 Pohjanmaa 17 Pirkanmaa -26 Häme -11 Itä-Suomi -31 Uusimaa -12 Lounais-Suomi Pohjois-Suomi -33-35

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016 Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Jäsentyytyväisyyskysely 2016 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kaikki 19 kauppakamaria

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 216 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 216 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

TOIMINTA- SUUNNITELMA 2016

TOIMINTA- SUUNNITELMA 2016 TOIMINTA- SUUNNITELMA 2016 SISÄLTÖ 1 Toimintasuunnitelman lähtökohdat... 2 Ydintoiminnot... 2.1 Vaikuttaminen... 2.2 Palvelut... 2.3 Viestintä... 2.4 Luottamushenkilöt... 2.5 Tapahtumat... 2.6 Kauppakamariyhteistyö...

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ESITYSLISTA Aika 7. 8.6.2012 7.6. klo 12 16.30, lounas klo 11 8.6. klo 9, aamukahvia

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Uusimaa 6 Pohjanmaa -6 Itä-Suomi 2 Lounais-Suomi -16 Pirkanmaa -3 Häme Pohjois-Suomi -5 Kaakkois-Suomi Keski-Suomi -29-49 1 5 6 7 8 9 1 11

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 007 SKAL:n osio Taloustutkimus Oy Kesäkuu 007 Kari-Pekka Töyrylä 19.0.007 Katja Louhema Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

Alamäentie 6 A Sonkajärvi Puh. (017) Telefax (017) Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A Sonkajärvi Puh. (017) Telefax (017) Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Heinäkuu 14 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, kevät 217 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 7 9 17 15 15 16 57 61

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Rolf Nyholm 20.5.2016 KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Maakuntavaltuusto 20.5.2016 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden

Lisätiedot