No 10. henkilö s. 32. me kaikki s. 54. hyvinvointi s. 28. rokottamisesta. Omahoitaja parsii arkea ehjäksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "No 10. henkilö s. 32. me kaikki s. 54. hyvinvointi s. 28. rokottamisesta. Omahoitaja parsii arkea ehjäksi"

Transkriptio

1 No kuolema kävi kahdesti henkilö s. 32 potilaita puolustamaan me kaikki s. 54 näin toimii intuitio hyvinvointi s myyttiä rokottamisesta koulukodin paula korjus Omahoitaja parsii arkea ehjäksi

2 Käytännönläheiset tietopaketit Unihiekkaa etsimässä Ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin Anna Keski-Rahkonen, Minna Nalbantoglu Verkkokaupassa kirja-ale Sh. -20 %, ei toimituskuluja! Tuoreimpaan tieteelliseen tutkimustietoon pohjautuva kirja antaa vanhemmille työkalupakin vauvojen ja taaperoiden univaikeuksien korjaamiseen. Kirjassa esitellään monia lähestymistapoja, joista kukin perhe voi valita omaan tilanteeseensa parhaiten sopivat keinot. Terve suu Helena Heikka, Anne Hiiri, Sisko Honkala, Helinä Keskinen, Kaarina Sirviö (toim.) Uudistetussa 2. painoksessa painottuvat ruokailutottumusten ja omahoidon merkitys suun terveyden ylläpitämisessä sekä yleissairauksien ja lääkitysten yhteys suun terveyteen. Omahoidon tueksi on käytännöllisiä ohjeita. Diabetes Pirjo Ilanne-Parikka, Tapani Rönnemaa, Marja-Terttu Saha, Timo Sane (toim.) Kirja auttaa diabetesta sairastavaa omaksumaan hoidossa tarvittavat tiedot ja taidot. Ammattilaisille kirja on tärkeä hoidon ja hoidon ohjauksen tietopaketti. 8. painoksessa sisältö on tarkistettu kauttaaltaan uusimpien suositusten mukaiseksi. Lihavuus Kirsi Pietiläinen, Pertti Mustajoki, Patrik Borg (toim.) Lihavuus-kirja on käytännönläheinen, tutkittuun tietoon perustuva suomalaisten asiantuntijoiden laatima teos. Kirja on laajin suomenkielinen kokonaisuus ylipainosta, laihduttamisesta ja painonhallinnasta. Muistisairaan kuntouttava hoito Merja Hallikainen, Riitta Mönkäre, Toini Nukari, Marjo Forder (toim.) Kirjassa kuvataan muistisairaan kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä. Kuntouttavan hoidon ja hoivan avulla muistisairaan toimintakyky säilyy ja arki sujuu itsenäisesti tai tuettuna. Verkkokauppa

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No KANNEN KUVA: MIKKO NIKKINEN 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Antti Kasvio 9 Puheenjohtajalta 13 Turhia seiniä 14 kansi Omille siiville 20 Ammatissa: Laiva on lastattu 23 Kolumni 24 Annostus pielessä 27 Terveys 28 kansi Hyvinvointi: Vaiston varassa 32 kansi Kuolema kolkutti kahdesti 38 Talvilomakalenteri 40 Tutkimus 41 Huh, mikä keli! 42 Toisen luokan potilaita 47 Toisten hyväksi 48 kansi Totta vai tarua? tehyläinen 52 Työnkuva 54 kansi Me kaikki 56 Tarkastaja 57 Ensiapu 59 Homma hoidossa 60 Tehyn tekijät 62 Tieni tähän 64 Keskustelua 66 Tehy-uutiset 67 Jäsentapahtumat 73 Ristikko 14 nuoret Sippolan koulukodissa keskitytään arjen perusasioihin. potilaita joka lähtöön 20 merimiehet Marja Tarhala tuntee laivoilla työskentelevien murheet. 74 Ihana arki Myös terveyskeskus pystyy laadukkaaseen saattohoitoon. Sairaanhoitaja Hanna Niemipelto sivulla kuntoutujat kuntoutujat saavat muita huonompaa Mielenterveys- hoitoa. TEHY t

4 Naiseuden haasteet nyky-yhteiskunnassa Tehyn terveydenhoitajien opintopäivät Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti TiisTai ilmoittautuminen, näyttelyyn tutustuminen ja aamukahvi Opintopäivien avaus Irmeli Haka-Rannanlahti, puheenjohtaja, Tehyn terveydenhoitajajaosto Naisten hormonaaliset haasteet Leena Väisälä, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri (Bayer Oy), kliininen seksologi (NACS) Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Monikulttuurisuuden kohtaaminen terveydenhoitajan työssä Ansa Haavikko, Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus, kriisityöntekijä Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen somalinainen suomalaisessa yhteiskunnassa Idil Muhumed, sairaanhoitaja ajanhallinnasta lisää voimavaroja Iina Lempinen, voimavaravalmentaja, Valmiina Coaching Tehyn terveydenhoitajajaoston vuosikokous KesKiviiKKO Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen Koulutus on maksuton Tehyn varsinaisille ja opiskelijajäsenille. Jäsenet ilmoittautuvat Tehyn jäsensivuilla: > Jäsensivut > Omat jäsentiedot > Kurssit > Kurssitarjonta. Ei-jäsenien osallistumismaksu 300 euroa. Ei-jäsenet ilmoittautuvat sähköpostitse, Ilmoittautuminen on sitova. Henkilöiltä, jotka jäävät koulutuksesta pois ilmoittamatta perusteltua syytä, peritään 100 euron omavastuu. Peruutukset voi tehdä veloituksetta asti. Mukaan mahtuu 150 ensiksi ilmoittautunutta. Osallistujille lähetetään vahvistus sähköpostitse ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen. Tehy ei maksa osallistujien matkoja eikä majoitusta. Olemme varanneet majoituskiintiöitä hotellista. Katso hinnat osoitteesta Lisätietoja: TerveydeNhOiTajajaOsTON vuosikokous ti klo 17 Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokousasiakirjat jaetaan kokouksen aluksi. Lisätietoja: 9.00 voimaa ja herkkyyttä naiseuteen lantionpohjan merkityksen tiedostamisen kautta Anu Parantainen, fysioterapeutti, uroterapeutti, seksuaalineuvoja ja liike-ja tanssiterapian opiskelija, Taideyliopisto voimaa ja herkkyytä naiseuteen lantionpohjan merkityksen kokemisen kautta, lyhyt käytännön työpaja Mari Uusitalo-Herttua, johtaja, Helsingin Tyttöjen Talo Lounas ja näyttelyyn tutustuminen intohimoinen ja onnellinen parisuhde Maaret Kallio, psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), tietokirjailija ei kai taas kaappiin? sateenkaariseniorit asiakkaina Salla-Maija Hakola, Seta Kahvi ja opintopäivien päätös 4 TEHY t

5 pääkirjoitus Aina on oikea aika Päätoimittaja minna hietakangas muutaman kilometrin päässä jurosta saaresta piirtyi Pöytävuoren tasainen laki. Lähellä, mutta saavuttamattomissa. Saarelta ei suunniteltu pakoa. Täydellinen vankila. Kapkaupungin edustalla olevalle Robben Islandin saarelle sullottiin vuosikymmeniä ihmiset, joiden vastarinnan pelättiin romuttavan rotuerottelun Etelä- Afrikassa. Nelson Mandela oli saarella vankina 18 vuotta. Entiset vangit toimivat saarella oppaina. Voin antaa anteeksi, mutta en unohtaa, opas sanoi, kun me 2000-luvun turistit kauhistelimme listaa, jossa oli millintarkasti lueteltu päivittäiset olemattomat ruoka-annokset. Toinen ruokavalio oli värillisille ja aasialaisperäisille vangeille, toinen mustaihoisille. Sillä niinhän ihmiset apartheidin aikana Etelä-Afrikassa jaoteltiin. vähän kirkasotsaisesti ajattelin joskus, että omien arvojen noudattaminen on no, jotenkin hienoa touhua. Siirrän eteenpäin sitä arvokasta, mitä olen kasvatuksessani ja koulutuksessani saanut. Kuten sellaisia itsestäänselvyyksiä, että kaikkia ihmisiä kohdellaan tasaveroisina, väkivalta tuomitaan yksiselitteisesti ja hädässä olevia autetaan. Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen hätkähdin. Tämäkö oli se maa, jossa Etelä-Afrikasta adoptoitu lapsemme kasvaisi nuoreksi ja aikuiseksi? Ja taas tänä kesänä. Milloin siirryimme aikaan, jolloin mielipiteet muuttuvat totuuksiksi, äärioikeisto purskahtelee lapsuudenkaupunkini kadulla väkivaltaisesti ja rasistista möykkäämistä kutsutaan sananvapaudeksi? Aikaan, jolloin adoptiolasta haukutaan neekeriksi ja raiskaajaksi ja pahoinpidellään puistossa. en suostu pelkäämään, vaikka minua joskus pelottaa. Luin Martin Luther Kingin ajatuksia. Ne ovat hätkähdyttävän ajankohtaisia, vaikka tuntuivat pitkään kuuluvan historiankirjojen Mistä rasismi sivuille. On aina oikea aika kumpuaa? tehdä asioita, jotka ovat oikein. Minun pitää ajatella vaikeita ja kipeitä asioita, kuten sitä, miten keskustelupalstalla joku voi provosoida, että monikulttuurillinen yhteiskunta on mahdoton ilman apartheidiä. Pitää puhua aina kun voin, kirjoittaa kun on mahdollisuus. Aion kertoa lapselleni, mistä luulen rasismin kumpuavan: pelosta ja tietämättömyydestä. Mitä siirtomaa-ajasta, mutta myös ihmisoikeustaistelijoiden työstä seurasi. Jotta rohkeasta, valoisasta ja itseään arvostavasta lapsesta kasvaisi samanlainen aikuinen. Ei sittenkään housuhametta Tehy-lehdessä 15/1985 kerrottiin hoitohenkilöstön uusista vaatteista, joita tehyläiset testasivat. Suunnittelukilpailun voittaneessa mallissa oli housuhame ja jakku. Kokeiluihin osallistui kaksisataa tehyläistä. Heidän ansiostaan malli on uudessa muodossa: hame, jakku ja mekko. Housuhame oli mielenkiintoinen idea, mutta se osoittautui käytössä hankalaksi. --- Kankaan ikuisesta kestävyydestä on tingitty hieman ja saatu 30 VUOTTA SITTEN aikaan aikaisempaa hengittävämpi laatu, joka miellytti kokeilijoita. TEHY t

6 itse asiassa Kohtuuden kannattaja Taloudellinen kasvu ei voi olla itsetarkoitus, sanoo tutkija Antti Kasvio. teksti Vesa Turunen kuva Leena Louhivaara Olet työelämän tutkija mutta 1 kiinnostunut myös kestävästä kehityksestä. Miksi? Me ihmiset olemme miljardeista mikroorganismeista koostuvia ekosysteemejä. Mitä pidemmälle erkanemme luonnosta ja luomme keinotekoisia elinympäristöjä, sitä enemmän joudumme huolehtimaan esimerkiksi siitä, saammeko ravinnosta kaiken tarvitsemamme. Samalla tarvitsemme entistä enemmän hoivaa pysyäksemme terveinä ja toimintakykyisinä. Hoiva-alalla työkuorma on rajaton. Alalla työskentelevien pitää huolehtia autettavien autetuiksi tulemisesta ja omasta itsestään. 2 Ylittyykö 10 miljardin väestöraja? Jos kehitys kulkisi normaalisti, nykyisten väestöennusteiden mukaan meitä olisi vajaat 11 miljardia vuonna Tulevaisuuden kehitystrendejä mallinnettaessa on kuitenkin havaittu, ettei maapallo kykene elättämään tuollaista ihmismäärää. Luonto asettaa rajat lajimme runsastumiselle, jos emme itse siihen kykene. 3 Miten käy pohjoismaisen hyvinvointivaltion? Perinteiseen täystyöllisyyteen ei ole enää paluuta, vaikka sitä kaikissa Pohjoismaissa edelleen tavoitellaan. Työvoiman myös hyvin koulutetun tarjonta lisääntyy maailmanlaajuisesti, mikä kiristää kilpailua työpaikoista. Pohjoismaissa kannattaa tuolloin teettää lähinnä vain kaikkein korkeimman arvonlisäyksen toimintoja. Yhteiskunta joutuu etsimään tuottavan osallistumisen mahdollisuuksia niille, jotka eivät pysty työllistymään. 4 Mistä uusi suunta? Kasvukriitikoksi en halua ryhtyä, sillä nykyisin maailmantaloudessa tarvitaan neljän prosentin vuosittaista kasvua pelkästään siksi, ettei työttömyys lisääntyisi. Vielä enemmän kasvua tarvitaan, jos ihmisille halutaan tarjota mahdollisuus säälliseen työhön ja sitä kautta köyhyydestä vapautumiseen. Ongelma on, että jo nykyiset taloudelliset toimintomme ylittävät kirkkaasti maapallon kantokyvyn rajat. Siksi kasvu ei voi olla enää itsetarkoitus. Oleellisinta Hoitoalalla ei tarvitse epäillä työnsä yhteiskunnallista merkitystä. on tyydyttää tarpeemme ja luoda edellytykset hyvälle elämälle kestävän kehityksen sallimissa rajoissa. 5 Voiko hoitoalalla kokea työnimua? Voi kyllä. Pelkästään jo sen vuoksi, ettei alalla tarvitse epäillä työnsä mielekkyyttä tai yhteiskunnallista merkitystä. Tämä näkyy myös tutkimuksissa, joissa vertaillaan ihmisten sitoutumista työhön eri aloilla. Mutta toki työmäärän kasvaminen, vääränlainen tehostaminen ja jatkuvat leikkaukset verottavat työn iloa, vaikka itse työ olisikin hyvin palkitsevaa. Voi olla myös hyvin tuhoisaa, jos omia jaksamisen rajoja ylittää jatkuvasti. 6 Mitä tapahtuu työterveyshuollolle? Sote-uudistuksen myötä myös työterveyspalvelujen järjestämistavoissa ja rahoituksessa koetaan isoja muutoksia. Toisaalta suomalaiseen yhteiskuntaan on iskostunut vahvasti ajatus siitä, että työntekijöiden terveydestä kannattaa huolehtia. 7 Jäit vuoden alussa eläkkeelle. Millaista on hyvä eläkeläisen elämä? Tutkija ei koskaan siirry ihan oikeasti eläkkeelle. Olen mukana erilaisissa verkostoissa ja työn alla on pari kirjaprojektia. 6 TEHY t

7 Antti Kasvio, 66 Yhteiskuntatieteilijä. Toimi vanhempana tutkijana Työterveyslaitoksella. Jäi eläkkeelle vuoden alussa. Kirjoittanut Susanna Lundellin kanssa Ulos oravanpyörästä -kirjan, joka on juuri ilmestynyt. Muita teoksia: Kestävä työ ja hyvä elämä (2014) ja Uusi työn yhteiskunta (1994). Perheeseen kuuluu vaimo ja aikuinen poika. Harrastaa muun muassa lukemista, lenkkeilyä ja kokkailua. maapallo ja me. Luonto asettaa rajat väestönkasvulle, jos emme itse siihen kykene, sanoo tutkija Antti Kasvio. TEHY t

8 Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä la klo 9 Radisson Blu Royal Hotel, Runeberginkatu 2, Helsinki ilmoittautuminen opintopäivään on käynnissä. Ilmoittaudu mennessä osoitteessa Ilmoittautuminen on sitova. Opintopäivä on maksuton Tehyn jäsenille sisältäen päivän aikana tarjottavat ruokailut sekä ohjelman. Tehy ei järjestä tai korvaa osallistujien mahdollista majoitusta eikä matkoja. Henkilöiltä, jotka jäävät pois koulutuksesta ilmoittamatta perusteltua syytä, peritään 100 euron omavastuu. Peruutuksen voi tehdä veloituksetta asti. Opintopäivään ilmoittautuneille lähetetään sähköpostitse vahvistuskirje. Lisätietoja opintopäivästä, vuosikokouksesta ja pikkujouluista: Tule mukaan oppimaan uutta, verkostoitumaan ja virkistäytymään muiden tehyläisten yrittäjien ja ammatinharjoittajien kanssa! Ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Opintopäivien avaus 9.30 Potilastietojen arkistointi: paperinen potilasarkisto vs. sähköinen arkistointi Kirjanpidon haasteet: teenkö kirjanpidon itse vai hankinko tilitoimiston? Lounas ja verkostoituminen Yrittäjän työ- ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus Kokemuksia Kelan auditoinnista Virittäytyminen hyvinvointiin asahia olkaa hyvät! Yrityksen tärkeimmän työntekijän hyvinvointi Opintopäivän päätös ja iltapäiväkahvi Yrittäjäjaoston vuosikokous Salaattibuffet ja iloista yhdessäoloa kuohuviinin kera Tehyn yrittäjäjaoston vuosikokous la klo radisson Blu royal hotel runeberginkatu 2, helsinki Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi jaoston toimintaohjeen muutos sekä valitaan uusi jaoston hallitus. 8 TEHY t

9 puheenjohtajalta Kuntoutus kuntoon Tehyn valtuuston 1. varapuheenjohtaja riitta korpihalla uusi hallitusohjelma on tuonut hämmentäviä uutisia Aura-kuntoutuksen loppumisesta ennen kuin se ehtii edes käynnistyä vuodenvaihteen jälkeen. Aura-kuntoutukseen on yhdistetty Kelan vanhat harkinnanvaraiset Aslak- ja Tyk-kuntoutukset pitkällisen tutkimusja kehittämistyön pohjalta. Kela joutuu nyt keskeyttämään tulevalle syksylle suunnitellut kuntoutuspalvelujen ostot, mikä tarkoittaa lukuisten harkinnanvaraisten kuntoutusjaksojen keskeytymistä. Yt-neuvottelut ovat monien kuntoutuslaitosten arkea ja luovat epävarmuutta työntekijöiden elämään. Kuntoutuksella on vahva rooli, kun puhutaan työntekijöiden työssäjaksamisesta ja sairauksien ennaltaehkäisystä. Ennaltaehkäisevä kuntoutus ja kuntouttava toiminta ovat perusedellytyksiä, jotta työntekijät pysyisivät työkuntoisena eläkeikien noustessa ja työurien jatkuessa. Mutta nyt juuri näitä tukevia toimintoja ollaan heikentämässä. Epäilen, että ratkaisusta tulee moninkertainen lisälasku. aura-kuntoutuksen loppuminen koskettaa konkreettisesti hoitohenkilöstöä, joka tekee fyysisesti raskasta ja psyykkisestikin vaativaa työtä. Koulutettu sosiaali-ja terveydenhuollon henkilöstö on Kelan tilastojen mukaan toiseksi suurin ryhmä Aslak- ja Tyk-kuntoutusten käyttäjistä vuotiaiden ikäryhmässä. Suurimmiksi diagnoosiryhmiksi sama tilasto mainitsee tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet sekä mielenterveyshäiriöt. Kuntoutuksen loppuminen voi johtaa sairauslomien lisääntymiseen ja pitkällä tähtäimellä työntekijöiden varhaisempaan eläköitymiseen. Epäilen vahvasti, ettei aitoa säästöä synny, vaan ratkaisusta tulee moninkertainen lisälasku niin valtiolle, kunnille kuin eri organisaatioillekin. mitkä ovat uudet keinot Aura-kuntoutuksen tilalle? Kela on suunnittelemassa arviointia kuntoutuksen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Se pitäisi ottaa huomioon ennen kuin lopettamispäätöksiä tehdään. Toivottavasti harkinnassa olisi aikalisä tai edes siirtymäaika, jotta ainakin luvatut harkinnanvaraiset kuntoutukset voisivat toteutua. Myönteistä sentään on se, että vajaakuntoisten työntekijöiden ammatillinen kuntoutus jatkuu entiseen tapaan. KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to 9 15 Kesän palveluajat takakannessa. ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere ja Turku > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN JA RIITTA HANKONEN, Tärkeä tutkimus vanhustyöstä moni vanhustyötä tekevä Tehyn jäsen saa syyskuussa postia pohjoismaiselta tutkijaryhmältä. Kyselytutkimuksessa selvitetään hoivatyön olosuhteita ja sisältöjä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kysely toteutetaan yhteistyössä ammattiliittojen kanssa. Vastaava tutkimus toteutettiin vuonna Silloin julkiseen keskusteluun Suomessa nousi erityisesti laitos- ja palveluasumisyksikköjen korkea asiakasmäärä työntekijää kohden. Se osoittautui Suomessa kaksinkertaiseksi muihin Pohjoismaihin verrattuna. tm Jätelääkkeissä miljoonia kukin apteekki ottaa vastaan keskimäärin kymmenen kiloa lääkejätettä viikossa, kertoo Apteekkariliiton ja Yliopiston Apteekin selvitys. Vuodessa apteekeissa kertyy jätettä yli kiloa, minkä rahallinen arvo on jopa 44 miljoonaa euroa. Lääkkeet ovat aina vaarallista jätettä. vt Potilasvahingot pohdinnassa potilasvahinkolain uudistamista pohditaan sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä. Tavoitteena on laajentaa vakuuttamisvelvollisuutta. Lisäksi työryhmä miettii, miten lakia sovelletaan ulkomailla annettavaan hoitoon sekä miten korvataan potilaaseen kiinteästi asennettavien laitteiden, kuten tekonivelten, vioista aiheutuvat vahingot. rh viisi miestä. Keskusjärjestöjen puheenjohtajat neuvottelevat yhteiskuntasopimuksesta. Toinen kerta toden sanoo neuvottelut yhteiskuntasopimuksen nimellä kulkevasta työmarkkinasopimuksesta ovat alkaneet. Keskusjärjestöjen on määrä löytää 21. elokuuta mennessä yhteiset tavoitteet, asialista, aikataulu ja menettelytavat. Varsinaiset neuvottelut alkavat, jos tämä onnistuu. Neuvottelut päättyvät ensi tammikuussa. Jos sopimus syntyy, hallitus peruu suunnittelemansa 1,5 miljardin lisäsäästöt ja veronkorotukset. Lisäksi hallitus on valmis merkittäviin tuloveron kevennyksiin. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa, ettei sopimus synny pelkästään palkansaajaa kurittamalla ja työaikaa pidentämällä. Hyvänä keinona hän pitää muun muassa työaikapankkeja. Palkansaajapuolen merkittävin tavoite on työsuhde- ja muutosturvan vahvistaminen. STTK:n piirissä on nostettu esiin myös tarve yhteistoimintalain uudistamisesta vastaamaan modernin työelämän vaatimuksia. Ensimmäinen yritys yhteiskuntasopimukseksi kaatui toukokuun alussa. rh kilpailukyvyn nimissä 1 Hallitus haluaa kasvattaa työllisten määrää henkilöllä. 2 Hallitus uskoo Suomen kilpailukyvyn paranevan, jos työn yksikkökustannukset alenevat vähintään viisi prosenttia. 3 Palkansaajajärjestöjen mukaan tuottavuushyppy ei synny työajan mekaanisella pidentämisellä. LEHTIKUVA 10 TEHY t

11 ELOKUU 2015 N:o 521 HS.FI/ KUUK AUSIL IITE LEONID KOMAROV ON SUOMALAINEN LÄTKÄJÄTKÄ SIVU 28 Iäkäs nainen tapasi 36 vuotta nuoremman miehen. Pian mies jo asui naisen arvoasunnossa. Naisen lasten epäilykset heräsivät. SIVUT HELSINKILÄISET PUHUVAT SATOJA KIELIÄ. SIVU 34 VUORIGORILLOJA TAPAAMASSA KONGOSSA. SIVU 44 RAVUN KUORISTA TEHDÄÄN MAUKAS LIEMI. SIVU 58 ajankohtaista Hoitotyö voi oikeuttaa työuraeläkkeeseen eläkeuudistuksen yhteydessä sovittiin työuraeläkkeestä, jolle voi jäädä 63-vuotiaana, jos on työskennellyt erityisen kuluttavassa työssä. Työuraeläkkeen kriteerejä on tarkennettu lakiluonnoksen perusteluissa. Esimerkkinä mainitaan hoitotyö, kun siinä tarvitaan suurten lihasryhmien työtä tai kuormittavia työasentoja. Vaativaa henkistä kuormitusta syntyy esimerkiksi saattohoidon ja psykiatrisen laitoshoidon tehtävissä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa voi joutua kohtaamaan väkivallan uhkaa. Työn Hiukopalaa kaikille erimeno-palvelu auttaa erityisruokavaliota noudattavia löytämään sopivan kahvilan tai ravintolan. Käyttäjät kirjaavat verkkoon kokemuksiaan eri puolilla maailmaa sijaitsevista majoitus- ja ravitsemuspalveluista. Samoilla alueilla liikkuvat löytävät palvelut älypuhelimen avulla. Palvelusta hyötyvät myös astmaatikot ja liikunta-, näkö- ja kuulorajoitteiset. rasittavuutta lisäävät myös toistuva yötyö ja pitkät työvuorot sekä suojavarusteiden käyttö. Työuraeläke on työkyvyttömyyseläkkeen alalaji. Sen saajalla on oltava jonkinasteista sairautta, vikaa tai vammaa. Eläkelaitos arvioi työn kuormittavuutta työterveyshuollon ja työnantajan lausuntojen sekä muiden selvitysten perusteella. Työuraeläke on hieman työkyvyttömyyseläkettä pienempi. Eläkeuudistus tulee voimaan vuonna vt Kohderyhmiin kuuluvat niin ikään lapsiperheet, vanhukset sekä luomu- ja lähiruoan ystävät. Maksutonta Erimeno-palvelua ylläpitää Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistys. Palvelu on toteutettu Raha-automaattiyhdistyksen tuella yhteistyössä Allergiaja Astmaliiton ja Keliakialiiton kanssa. rh Mediatähystys Ei ennen ollut mikään paremmin. Vai haluaisiko joku kännykän sijaan käydä soittamassa kaverille viiden kilometrin päässä olevasta puhelinkopista talvipakkasella? sttk:n viestintäjohtaja marja-liisa rajakangas, satakunnan kansa 6.8. Esimiestyö tuntuu yhä aivan liian usein läsnäolon valvonnalta eikä todelliselta työn sisältöihin, tavoitteisiin, priorisointeihin ja tuloksiin paneutumiselta. valtakunnansovittelija minna helle, turun sanomat Kuka myi meille sen ajatuksen, että yksityistämällä ja vapauttamalla kilpailua saadaan aina ketterämpiä ja paremmin toimivia palveluita? toimittaja anna-stina nykänen, helsingin sanomat 4.8. Tutkimuksista tiedetään, että työttömät ovat sairaampia kuin työssäkäyvät ikäisensä. Kukaan ei kuitenkaan ole tosissaan selvittänyt sitä, kuinka paljon työttömyyden stigma ja vaikea arvoilmapiiri sairastuttavat. työterveyslaitoksen erityisasiantuntija anne salmi, työ terveys turvallisuus -lehden blogi 3.8. Kaikki, mitä ihmiset Piilaaksossa tekevät, mitataan joko ajassa, rahassa tai kaloreissa myös vapaalla. Joskus tekee mieli sanoa, että eikö voitaisi vaan olla. hewlett-packardin liiketoimintajohtaja mårten mickos, hs:n kuukausiliite elokuu 2015 PIA HIETAMIES tien päällä. Uusi nettipalvelu helpottaa taukopaikan valintaa. KUUKAUSILIITE Leskirouvan rakkaus TEHY t

12 ajankohtaista Terveystieto uppoaa nuoriin alaikäisten raskaudet ovat vähentyneet 2000-luvulla puoleen. Tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) arvioi, että tämä johtuu kouluissa pakolliseksi tulleesta terveystiedon opetuksesta. Sosiaali ja terveysministeriö ja THL ovat suositelleet jo vuosia, että kuntien pitäisi tarjota nuorille maksutonta ehkäisyä. Se vähentäisi nuorten sukupuolitauteja, ei-toivottuja raskauksia ja abortteja. Rauman kaupunki on säästänyt maksuttomalla ehkäisyllä jopa euroa vuodessa, sillä abortteja tehdään nyt vähemmän. Asiasta kirjoitti Keskisuomalainen. rh Työssäkäyvien kuntoutusta karsitaan uusi Kelassa suunniteltu Aura-kuntoutus lakkautetaan ennen kuin se ehtii käynnistyä vuoden 2016 alussa. Lakkautusta perustellaan uuteen hallitusohjelmaan kirjatuilla julkisen talouden säästöillä. Aura-kuntoutukselle oli varattu kolmelle ensimmäiselle vuodelle 20,6 miljoonaa euroa vuodessa. Kela keskeyttää myös Aslak-kurssit ja harkinnanvaraisen Tyk-kuntoutuksen. Lakisääteinen ammatillinen Tykkuntoutus sen sijaan jatkuu. Siihen on varattu vuosittain viidestä kuuteen miljoonaa euroa. vt Lue lisää sivulta 9. Rokotteen turvallisuus syynissä euroopan lääkevirasto EMA selvittää papilloomavirus- eli HPVrokotteiden mahdollisia haittoja. Selvitys arvioi kahta harvinaista oireyhtymää, CRPS:ää ja POTSia. CRPS on kipuoireyhtymä ja POTS takykardiaoireyhtymä, jossa sydämen syketiheyden epänormaali nousu aiheuttaa huimausta, päänsärkyä, rintakipua ja heikotusta. Oireyhtymiä on arvioitu aiemminkin, mutta syy-yhteyttä niiden ja rokotteiden välillä ei ole pystytty osoittamaan. Molempia esiintyy myös rokottamattomilla. Fimean mukaan selvitystyön aloitus ei anna aihetta muutoksiin rokotteen käytössä. HPV-rokotteet ehkäisevät kohdunkaulan syöpää, joka on naisilla maailmanlaajuisesti neljänneksi yleisin kuolemaan johtava syöpä. Kaikkiaan 72 miljoonaa ihmistä on saanut HPV-rokotteen. Suomessa se on kuulunut kansalliseen rokotusohjelmaan vuodesta rh Hätäkeskus, täällä olen hätäkeskus suosittelee maksuttoman 112 Suomi -mobiilisovelluksen lataamista kännykkään. Sovellus helpottaa hätäkeskuksen työtä, sillä se välittää soittajan sijainnin hätäkeskuspäivystäjälle automaattisesti. Sovelluksen avulla soittaja voidaan paikantaa jopa kymmenien metrien tarkkuudella. Puhelin lähettää paikannussignaalia vain, kun käyttäjä antaa siihen tietoisesti luvan. Tämän vuoksi paikannettava hätäpuhelu on soitettava sovelluksen kautta. Jos datayhteyttä ei ole, soittaja voi tarkistaa koordinaattinsa sovelluksesta ja kertoa ne hätäkeskuspäivystäjälle. Sovelluksen ensimmäinen versio sai moitteita siitä, että se oli jatkuvasti päällä, mikä kulutti akkua. Ongelma on sovelluksen kehittäneen Digian mukaan korjattu. Sovellus on ladattavissa Android-, iphone-, Jolla- ja Windows-puhelimiin. Kesä kuun loppuun mennessä sitä oli ladattu kertaa. rh P I 12 TEHY t

13 ajankohtaista Turhia seiniä Kunnat kilpavarustelevat sairaaloita, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kirsi Varhila. teksti Vesa Turunen kuva Ari Korkala 1 Kunnat tekevät turhia investointeja. Kunnissa on käynnissä sairaalainvestointeja arviolta jopa kolmen miljardin euron edestä. Sairaaloissa on menossa kilpavarustelu, jolla kunnat saattavat pyrkiä turvaamaan palvelujen pysymisen omalla alueella. Paineita aiheuttaa vanhentuneen sairaalaverkoston lisäksi sote-uudistus. Säästöjen aikaansaamiseksi mennään täysin väärään suuntaan, jos hankkeita ei koordinoida alueellisesti. 2 Valtion keinot valvoa ovat rajalliset. Perustuslaki suojaa kuntien itsehallintoa ja asettaa rajat sille, kuinka paljon valtio voi ohjata kuntia. Kukaan ei valvo valtakunnallisella tasolla, täyttääkö sairaala tulevaisuudessa vaadittavat edellytykset ja onko rakenteilla olevilla seinillä käyttöä vielä vuosikymmenten päästä. Tällä hetkellä kunnat tai sairaanhoitopiirit voivat päättää itsenäisesti mittavistakin sairaalahankkeista. 3 Sairaalaverkostoa tarvitaan, mutta sen pitää olla muuntuva. Sairaalarakennus on vain pieni osa kustannuksista, sillä välineistöt ja laitteet maksavat paljon. Jos niitä hankitaan koordinoimatta monille paikkakunnille samanaikaisesti, kustannukset vain kasvavat. Investoinneissa pitää ottaa huomioon, ettei sosiaalija terveydenhuolto nojaa tulevaisuudessa pelkästään seiniin. Sairaalatoiminta muuttuu: palveluista yhä suurempi osa viedään asiakkaan kotiin. 4 Valtakunnallista ohjausta on vahvistettava. Valtakunnallista koordinointia ei tarvitse toteuttaa raskaalla tavalla. Pitää vain varmistaa, että sairaanhoitopiirit hoitavat tehtävät asianmukaisesti ja niiden verkosto on toimiva. Tulevaisuudessa sote-itsehallintoalue ratkaisee investointien koordinoinnin. sairaalaverkosto muuttuu. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa palveluista viedään potilaan kotiin. TEHY t

14 koulukoti valoa kujan päässä. Koulukoti on nuorelle usein kujan pää, se viimeinen sijoituspaikka. Monelle koulukotiaika on myös hyvää ja rauhallista aikaa. Omille siiville Rytmi, ruoka ja aikuiset. Koulunkäynti ja yhteiset puuhat. Sippolan koulukodissa keskitytään arjen perusasioihin. teksti Tiina Suomalainen kuvat Mikko Nikkinen 14 TEHY t

15 monipuolista työtä. Ohjaaja Paula Korjus viihtyy Sippolassa. Nurmikko levittäytyy vihreänä mattona, siellä täällä kellertää voikukka. Aurinko leikkii maiseman yllä. Jossakin livertää satakieli. Joukko nuoria ja heidän ohjaajiaan herättää kesäisen maiseman eloon. Vaaleanpunainen frisbee kaartaa läpi ilman ja napsahtaa maahan lähelle frisbeegolfkoria. Nyt oli hyvä! huutaa ohjaaja. Erästä poikaa kiinnostaa peliä enemmän räkättirastas, joka hyppii nurmikolla. Lintu räpistelee siipiään päästäkseen lentoon. Poika kurottaa frisbeetä ja yrittää saada lintua kiinni. Onkohan kyseessä siipirikko vai poikanen, joka ei vielä osaa lentää? sippolan koulukoti Kouvolassa toimii historiallisissa puitteissa Sippolan hovin kartanossa, Suomen suurimmassa puukartanossa. Komean päärakennuksen toisella puolella on tyttöjen osaston rakennus ja vasemmalla poikien. Puiden välistä pilkottaa erityisen huolenpidon osasto, eho. Tänne, rauhalliseen maalaismiljööseen, sijoitetaan vuotiaita nuoria, joiden ongelmat ovat moninaiset. Koulunkäynti ei suju, on käytöshäiriöitä, oppimisvaikeuksia, päihteiden liikakäyttöä, psyykkisiä oireita, ongelmia perheessä. Sippolassa on tällä hetkellä 26 nuorta, joista noin puolet on tyttöjä ja puolet TEHY t

16 koulukoti poikia. Sippolan lisäksi valtiolla on viisi muuta koulukotia. Sippolan koulukodin johtaja Tuija Lindberg haluaa ravistella käsitystä, että koulukoti on kujan pää. Joskus me olemme se ensimmäinen oikea paikka, sillä meille tulee lapsia myös suoraan kotoa. Toki koulukotiin sijoitettavilla lapsilla on vaikeaa, mutta emme saa leimata heitä vaikeiksi asiakkaiksi. Esimerkiksi rankka päihteidenkäyttö on aina oire jostakin. Jokaisen hoito rakennetaan yksilöllisesti, joku viettää paljonkin aikaa kotona ja joku vähemmän. Tyypillisin rytmi on se, että nuori menee kotiin viikonlopuiksi. Koulukotien vahvuus on kokonaisvaltainen kuntoutus. Kuntoutukseen kuuluu sekä hoito, kasvatus että perusopetus. Peruskoulun lisäksi koulukotiin sijoitetut nuoret suorittavat myös ammatillista koulutusta. tyttöjen osaston ohjaaja Paula Korjus ajaa Sippolan pihaan. Hän on ollut Helsingissä koulutuksessa ja myöhästyy hieman iltavuorosta. On menossa hiljainen tunti. Koulupäivä on päättynyt, ja tytöt tekevät läksyjä huoneissaan. Paulalla on aikaa istahtaa keittiönpöydän ääreen ja hörpätä kuppi kahvia. Psykiatrisen sairaanhoitajan koulutuksen saanut Paula tuli Sippolaan töihin viisi vuotta sitten. Läsnäolo on ohjaajan työnkuvan ydin. Me elämme arkea lasten kanssa: annamme aikuisen mallia, sanoitamme asioita, opetamme arkiaskareita ja sosiaalista kanssakäymistä. Koulukodissa pyritään mahdollisimman avoimeen asioiden käsittelyyn. Nuoria osallistetaan omien ja yhteisten asioiden hoitoon. Meidän nuorillamme on usein heikot sosiaaliset ja ongelmanratkaisutaidot. Täällä ne kehittyvät, koska he ovat tiiviissä kanssakäymisissä muiden nuorten ja aikuisten kanssa, Paula huomauttaa. Jokaisella nuorella on kaksi omaohjaajaa, jotka huolehtivat nuoresta koko sijoituksen ajan. Ohjaajan työn lisäksi Paula vetää vanhempien vertaistukiryhmää Sippolan perhetyöntekijöiden kanssa. 90% koulukotinuorista kärsii kouluongelmista. 56% käyttää päihteitä. 49% on syyllistynyt rikokseen. 71% koulukotinuorten vanhemmista käyttää liikaa päihteitä. MANU KITINOJA: KUJAN PÄÄSSÄ KOULUKOTI, Perhetyötä korostetaan koulukodeissa yhä enemmän. Perhetyöntekijät tapaavat perheitä yksin tai omaohjaajan kanssa koulukodilla tai perheessä. Perhetyön suunnitelma laaditaan perheen ja lapsen kanssa. Lasten hyvinvointi perustuu siihen, että vanhempia ja huoltajia kunnioitetaan. Kun vanhemmilla on hyvä olla, voivat nuoretkin rentoutua, huomauttaa Tuija. Yhteistyö perheiden kanssa kuuluu tiiviisti myös ohjaajien työnkuvaan. Paula laskeskelee, että he ovat yhteydessä vanhempiin tai huoltajiin useita kertoja viikossa. keittiössä tuoksuu herkulliselta. Keittiövuorossa oleva ohjaaja Emma Luukkonen valmistaa kasvissosekeittoa illaksi. Jääkaapin oveen on kiinnitetty tyttöjen ruokatoivelista: kinkkujuustokastike ja makaroni, tortillat, lasagne, lihapullakastike ja perunamuusi. Kaksi tyttöä tulee kysymään lupaa saada käydä lähikaupassa. Lupa irtoaa. Erään huoneen ovi avautuu ja huoneesta kurkistaa 16-vuotias Jannica (nimi muutettu), joka on toinen Paulan omaohjattavista. Jannica sijoitettiin Sippolaan kaksi vuotta sitten maaliskuussa. Sijoituksen taustalla oli koulunkäynnin keskeytyminen ja päihteidenkäyttö. Tulo pääkaupunkiseudulta Sippolaan, landelle, oli tiukka paikka. Olin tosi surkealla mielellä. Kuka tänne nyt haluaisi. Ensimmäiset kuukaudet olin sietämätön. En kunnioittanut ketään, hypin silmille ja käytin päihteitä koulukodin alueella. Lähdin hatkaan ja jäin kiinni. Pari kertaa olin eholla, Jannica kertoo. Ajan myötä tilanne tasaantui. Jannica sanoo, että nyt hän osaa olla rauhallisempi ja hänellä on kunnioitusta ohjaajia kohtaan. Villi puoli on edelleen olemassa, mutta Jannica osaa pitää sen paremmin kurissa. Ei hän silti Sippolassa viihdy. En tee paljon mitään. Istun ja mietin asioita, olen paljon omissa oloissani. En löydä elämäniloa oikein mistään. En oikein tiedä, mitä tekisin ja mihin menisin. Tuntuu, että kaikki junnaa paikoillaan. Jannica käy seitsemättä luokkaa. Motivaatio on hieman hukassa, koska hän on opiskellut samoja asioita jo pitkään. Peruskoulu on kuitenkin suoritettava. Olen täällä siihen asti, kunnes täytän 18 vuotta. Tulevaisuudessa haluan oman kämpän ja töihin. Haluaisin olla tekemi- 16 TEHY t

17 Yhdeksällä kymmenestä on koulukotisijoituksen lisäksi vähintään yksi kodin ulkopuolinen sijoitus. KOULUKODIN JÄLKEEN: SEURANTATUTKIMUS KOULUKOTINUORISTA, THL sissä eläinten kanssa, ehkä eläintenhoitajana, hän miettii. Tänään on torstai, siivouspäivä, joten Jannica tarttuu imuriin ja alkaa imuroida huonettaan. Siivoamisen jälkeen tytöt saavat puhelimensa, joita he voivat pitää varttia yli yhdeksään asti. Yöksi ne otetaan pois. Minusta se ei ole hyvä. Eikö meidän pitäisi oppia itse, milloin kännykkää voi käyttää ja milloin ei, Jannica huomauttaa. kun nuori saapuu koulukotiin, hänen arkensa on vakautettava. Päivät ja viikot suunnitellaan huolellisesti, jotta kaikki sujuisi ennakoidusti. Nuorelle, joka on tottunut rajattomuuteen, asetetaan rajat. Tavoitteena on, että elämän tasaantuessa nuori alkaa huolehtia koulunkäynnistään, päivärytmistään, rahaasioistaan ja tekemistään sopimuksista TEHY t paremmin. Vähitellen hänelle annetaan enemmän vastuuta. Riittävä henkilöstö takaa hyvän hoidon. Sippolassa työskentelee noin 70 työntekijää ohjaajia, yö valvojia, erityisluokanopettajia, koulunkäyntiavustajia, perhe- ja sosiaalityöntekijöitä ja erikoissairaanhoitajia. Koulukodit tekevät myös paljon yhteistyötä nuorisopsykiatristen poliklinikoiden ja sairaaloiden kanssa. Erityisen huolenpidon osastoa tarvitaan kriiseissä tai kun on saatava nuoren päihde-, rikostai väkivaltakierre katkaistua. Sippolan eholla nuoren asioita puretaan yksilöllisen tavoiteohjelman ja viikkopohdintojen avulla. Suurin osa ohjaajista on käynyt voimavarakeskeisen perhetyön koulutuksen ja käyttää sen menetelmiä työssään. Minä Rankka päihteidenkäyttö on aina oire jostakin. opiskelen parhaillaan myös ratkaisukeskeistä psykoterapiaa. Se on motivoivaa, koska voin soveltaa oppimaani heti, Paula mainitsee. Sippolassa on frisbeegolf-radan lisäksi puntti- ja liikuntasalit, kori- ja jalkapallokentät sekä ympäristössä hyvät lenkkeilymaastot. Ohjaajien mukaan pojat ovat innokkaita urheilijoita, mutta tyttöjä voi olla vaikea innostaa känny köiden äärestä liikkumaan. Tyttöjä kiinnostavat enemmän ostosreissut Kouvolaan. ei tämä loppujen lopuksi niin paha paikka ollutkaan. Tämän kommentin ohjaajat kuulevat usein, kun nuori jättää koulukodin. Tänne tullaan itkien ja täältä lähdetään itkien vain eri syistä, tiivistää 17

18 koulukoti MARKO MANNINEN: KOULUKOTIIN SIJOITETTUJEN NUORTEN PSYKIATRINEN OIREKUVA JA ENNUSTE, Tytöistä joka kymmenes sai uuden merkinnän rikosrekisteriin 5 vuoden seurannassa. Pojista puolet syyllistyi väkivaltarikokseen seuranta-aikana. tyttöjen osastolla työskentelevä ohjaaja Harri Karvinen. Henkilökunnalla ei ole selkeää käsitystä siitä, mitä nuorille tapahtuu Sippolan jälkeen. Koulukodit ovat vasta aloittamassa jälkiseurantatietojen keräämistä. Tiedämme, että siellä on koko elämän kirjo. Joku valmistuu ammattiin tai yliopistosta, joku syrjäytyy ja joku joutuu vankilaan, Tuija toteaa. Täysi-ikäistyminen ja koulukodista lähtö on kriittinen vaihe. Vaikka jälkihuolto toimisikin, nuori jää hyvin yksin. Tulevaisuuden suunnittelu on tiukka paikka kenelle tahansa saati sitten Kun someen ei pääse, nuoret hakeutuvat aikuisten lähelle. meidän nuorillemme, Tuija huomauttaa. Lähtöä pyritään pehmentämään koulukodin itsenäistymisyksikössä. Siellä täysi-ikäistyvät nuoret voivat harjoitella itsenäistä elämää aikuisten tuella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on parhaillaan menossa koulukotinuorista laaja, rekisteritietoihin perustuva seurantatutkimus. Alustavia tuloksia on jo saatu. Niiden mukaan koulukotitaustaisilla on huomattavasti kohonnut ennenaikaisen kuoleman riski. Kuolinsyitä ovat päihteet, itsemurhat ja liikenneonnettomuudet. Myös psykooseja esiintyy moninkertaisesti verrokkeihin nähden. Tutkimuksessa on myös havaittu, että koulukotitaustaisilla naisilla on enemmän raskaudenkeskeytyksiä ja heistä tulee äitejä nuorempina kuin verrokeista. lippalakkipäinen poika lyö biljardipalloa keskittyneesti. Sohvalla istuvat pojat tuijottavat tv-ruutua ja pelaavat Playstationia. Taustalla puhe sorisee, ja YleX soi. Sippolan ajanvietekeskus Almassa juhlitaan jo perinteeksi muodostuneita Alman nimipäiviä. Tarjolla on kahvia, limpparia, donitseja, tuulihattuja, suklaakeksejä ja sipsiä. Poikien osaston kellariin remontoitu sokkeloinen tila täyttyy pikkuhiljaa. Paikalle odotetaan vielä itsenäistymisyksikön nuoria. Sitten biljarditurnaus voi alkaa. 18 TEHY t

19 i Paulan huoneentaulu Ennakoi, käytä tuntosarvia ja intuitiota. Kuuntele ja kysy. Pienet asiat merkitsevät, niiden varaan rakentuvat luottamus ja auktoriteetti. Käytä huumoria. Ole luova ja keskity siihen, minkä olet todennut toimivaksi. Muista, että aikuiset ovat samalla puolella. 75% pojista hankki uuden merkinnän rikosrekisteriin 5 vuoden seurantaaikana. Tämä työ on kärsivällisen ihmisen työtä, piiperrystä. Mikään ei tapahdu nopeasti. Voi mennä aikaa ennen kuin saa rakennettua luottamuksen nuoreen. Mutta kun asiat nytkähtävät eteenpäin, se on hyvin palkitsevaa, Paula sanoo. Illalla ohjaajat saattelevat tytöt osastolle. On vuorossa iltapesut ja -juttelut. Ohjaajien mukaan paras hetki päivästä on se, kun kännykät otetaan pois. Kun sosiaaliseen mediaan ei pääse, nuoret hakeutuvat aikuisten lähelle. Ennen kotiinlähtöään Paula käy vielä moikkaamassa tytöt. Jannica on jäämässä lomalle, joten hän ja Paula näkevät vasta runsaan viikon kuluttua. Paula saa Jannicalta halauksen. t LÄHTEENÄ MYÖS VALTION KOULUKOTIEN JOHTAJA MATTI SALMINEN JA TUTKIJA MARKO MANNINEN THL:STÄ. TEHY t perusarkea. Koulukoti tarjoaa turvalliset puitteet: ruokaa, säännöllisen elämänrytmin ja välittäviä aikuisia. Yksintyöskentely on riski muhoksella sijaitsevassa perhekodissa tehty surmatyö on herättänyt keskustelua hoitoalan työturvallisuudesta. Surmansa saanut ohjaaja oli yövuorossa yksin. Valvira ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto selvittävät parhaillaan, oliko yksikön toiminta luvanmukaista. Lastensuojelulaitokset ja ja ammatilliset perhekodit tarvitsevat toimiluvan, jonka myöntää joko aluehallintovirasto tai Valvira. Toimiluvassa määritellään muun muassa yksikkökohtainen henkilöstömäärä. Palveluntuottajan on arvioitava, mikä on kulloinkin riittävä henkilöstömitoitus. Minimi ei aina riitä, vaan henkilöstön tarvetta on arvioitava lasten tarvitseman hoidon ja valvonnan mukaan. Laissa ei esimerkiksi määrätä, montako työntekijää yöaikaan on oltava. Lapsi voidaan sijoittaa perhehoitoon, ammatilliseen perhekotiin, lastensuojelulaitokseen tai muuhun lapsen tarpeen mukaiseen hoitoon. Ammatillinen perhekoti on välimuoto perhehoidon ja laitoksen välissä. Ammatillisessa perhekodissa saa olla enintään seitsemän lasta tai nuorta, jos heistä vastaa vähintään kaksi, laissa säädetyn kelpoisuuden omaavaa, hoitopaikassa asuvaa henkilöä. Muhoksen perhekodissa on paikka viidelle pojalle. Työturvallisuuslaki sanoo, että jos yksintyöskentelyyn liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työnantajalta edellytetään toimia riskin ehkäisemiseksi. tm 19

20 ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: MERIMIESTEN TYÖTERVEYSHOITAJA Laiva on lastattu Työterveyshoitaja Marja Tarhala auttaa laivaväkeä pääsemään merille. teksti Minna Ruotsalainen kuvat Jukka Koskinen pintaa syvemmältä. Marja Tarhala keskustelee laivaväen kanssa mahdollisimman kattavasti terveydestä. Hän on työssään meriturvallisuuden asialla. 20 TEHY t

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Merikelpoinen vai ei? Terveydellinen soveltuvuus ja liikenneturvallisuus

Merikelpoinen vai ei? Terveydellinen soveltuvuus ja liikenneturvallisuus Merikelpoinen vai ei? Terveydellinen soveltuvuus ja liikenneturvallisuus 17.9.2013 Markku Vanhanen LT, erikoislääkäri Erityisasiantuntija Liikennelääketiedeyksikkö Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2016 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2014 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi ASLAK ja TYK Kelan kurssinro.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2. Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti:

ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2. Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti: ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2 Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Asuminen? Onko sinulla lapsia? Koulutus: ( ) asun vanhempien kanssa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä 11.2.2014 1 Lapsiasiavaltuutettu Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää,

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi laivaväen lääkärintarkastuksista. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi laivaväen lääkärintarkastuksista. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2010 vp Hallituksen esitys laiksi laivaväen lääkärintarkastuksista Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi laivaväen lääkärintarkastuksista (HE 102/2010 vp). Valiokuntakäsittely

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Virtuaalipalvelu, hyvinvointia tabletista Virtuaalipalvelu on tavoitteellista kaksisuuntaista kuva- ja äänivälitteistä hoivapalvelua. Virtuaalipalvelu on aina asiakkaan

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ

DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ Surukonferenssi 27.4.2017 klo 13.00 14.30 28.4.2017 klo 12.30 14.00 Varpu Lipponen TtT, FM, yliopettaja, psykoterapeutti Dialoginen kohtaaminen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot