Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore Itsearviointiraportti ja liiteaineistot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore 2002 2009 Itsearviointiraportti ja liiteaineistot"

Transkriptio

1 Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore Itsearviointiraportti ja liiteaineistot

2 1 SISÄLLYSLUETTELO CUPORE PÄHKINÄNKUORESSA ITSEARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTTAMINEN TOIMINTA-AJATUS JA MISSIO CUPOREN PERUSTAJAORGANISAATIOT JA TOIMENKUVAN MUOTOUTUMINEN SIDOSRYHMÄSUHTEET TUNNETTAVUUDEN LUOMINEN RAHOITUS JA OPERATIIVISTEN TOIMINTOJEN KOHDENTAMINEN CUPORE TUTKIJA-, ASIANTUNTIJA- JA TIEDONVÄLITYSYHTEISÖNÄ JOHTOPÄÄTÖKSET JA CUPOREN TULEVAISUUS LIITTEET LIITE 1. Säätiön organisaatio, hallitus ja neuvottelukunta LIITE 2. Säätiön säännöt LIITE 3. Säätiön Mission Statement LIITE 4. Arviointiote LIITE 5. Jorma Rantasen työryhmän esitys sektoritutkimuslaitoksen tehtävistä LIITE 6 a. Cuporen yhteistyö- ja sidosryhmäsuhteet LIITE 6 b. Cuporen yhteistyö- ja sidosryhmäsuhteet toiminnoittain LIITE 7. Cuporen kotisivut LIITE 8. Cuporen järjestämät kokoukset ja Cable Factory Talks LIITE 9. Cuporen rahoituksen kehitys LIITE 10. Cuporen tulo- ja menoarvio vuodelle LIITE 11. Cuporen henkilökunnan kehitys ja ns. kiinteän henkilökunnan tehtävänmääritykset LIITE 12. Cuporen tutkimustoiminta LIITE 13. Cuporen asiantuntijatyö LIITE 14. Cuporen julkaisutoiminta ja tutkijoiden muualla julkaistut artikkelit LIITE 15. Osallistuminen kansallisiin ja kansainvälisiin kokouksiin... 92

3 2 CUPORE PÄHKINÄNKUORESSA Jyväskylän yliopisto ja Suomen Kulttuurirahasto perustivat Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön vuonna Säätiön tarkoituksena on seurata suomalaisen ja kansainvälisen kulttuuripolitiikan kehitystä ja edistää sitä koskevaa tutkimustyötä, asiantuntemusta ja tiedonvälitystä. Opetusministeriö oli yksi säätiön perustamisen aloitteentekijöistä ja vastaa osaltaan sen tutkimustoiminnan rahoittamisesta. Tehtävänsä toteuttamiseksi säätiö ylläpitää samannimistä tutkimuskeskusta, joka tunnetaan lyhenteellä Cupore. Cuporen Helsingin toimipisteessä Kaapelitehtaalla koordinoidaan säätiön tutkimus- ja asiantuntijatoimintaa sekä pidetään yllä yhteistyösuhteita kansallisesti ja kansainvälisesti. Säätiön hallitus määrittää tutkimuskeskuksen toimintojen yleiset suuntaviivat, hyväksyy hankkeet ja toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä valitsee henkilökunnan. CUPOREn tutkimuksellisesta ja toiminnallisesta johdosta vastaa tutkimusjohtaja, asiamies ja Aallon tilitoimisto vastaavat säätiön juoksevasta hallinnosta ja kirjanpidosta. Cuporella on omia tutkijoita ja se toteuttaa havaittuun tiedontarpeeseen perustuvia omia tutkimushankkeita, mutta sen rahoittamaa tutkimusta tehdään myös sopimustutkimuksena yliopistoissa tai kilpailutetaan tutkimuslaitoksilla ja asiantuntijaryhmillä. Cupore osallistuu kansallisiin ja kansainvälisiin yhteishankkeisiin, joihin haetaan rahoitusta eri tahoilta, erityisesti EU:n kansallisista ja eurooppalaisista ohjelmista. Cupore toimii läheisessä yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan oppiaineen kanssa. Cuporen kansainvälisen toiminnan kannalta keskeisessä asemassa ovat kansainväliset tutkijoiden ja asiantuntijoiden kokoukset ja konferenssit. Cupore on Circle-verkoston (Cultural Information Research Centres Liaison in Europe) jäsen ja toimii Jyväskylän yliopiston kautta yhteistyössä Encatc-verkoston (European Network of Cultural Administration Training Centres) kanssa. Cupore on myös ERICarts instituutin (European Institute for Comparative Cultural Research) ja Euroopan neuvoston ylläpitämän Compendium of Cultural Policies and Trends yhteistyöverkoston (compendium authors) jäsen ja on vastuussa Suomen tietojen päivittämisestä vuosittain sekä kompendiumin metodologisesta kehittämistyöstä yhteistyössä muiden eurooppalaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.

4 3 1. ITSEARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTTAMINEN Kun Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö perustettiin vuonna 2002 sovittiin perustajajäsenten kesken, että säätiön tavoitteita ja toimintoja tarkennetaan pilottikauden jälkeen ja arvioidaan perusteellisesti seuraavan kolmivuotiskauden jälkeen. Jälkimmäinen arviointiprosessi katsottiin aiheelliseksi aloittaa vuonna 2009 tällä itsearvioinnilla ja siihen liitetyllä arvioivalla aineistolla. Toimintojen osalta itsearviointi kohdentuu säätiön Helsingin toimipisteeseen, joka tunnetaan parhaiten säätiön nimilyhenteellä Cupore. Toimipiste vastaa sitä tutkimuskeskusta, jonka ylläpitämistä säätiön sääntöjen kolmas pykälä edellyttää. Perustajaorganisaatioista Jyväskylän yliopisto sekä opetusministeriö päärahoittajana ovat edustettuina säätiön hallituksessa ja hallitus on Cuporen ylin päätöksiä tekevä toimielin. Säätiön neuvottelukunta, jossa ovat edustettuina molemmat perustajaorganisaatiot että opetusministeriö sekä eri yliopistojen edustajat, on puolestaan neuvoa-antava elin (liite 1, Säätiön organisaatio, hallitus ja neuvottelukunta, liite 2, Säätiön säännöt, liite 3, Säätiön Mission Statement). Itsearviointi on jäsennetty seitsemäksi kysymykseksi, joihin vastataan Cuporen voimavaroista, organisoitumisesta, toiminnoista ja tuloksista koottuja aineistoja tulkiten. Arviointi suoritetaan kehitysperspektiivistä. Kysymyksiin vastattaessa esitetään, mistä tilanteesta säätiö lähti vuonna 2002 liikkeelle ja millaiseksi sen kehitys kuluneen seitsemän vuoden ja kahden kehittämiskauden ( , /2009) aikana on muodostunut. Arviointiote ja kriteerit esitellään liitteessä 4. Kysymykset ovat seuraavat: 1. Toiminta-ajatus ja missio Miten säätiön toiminta-ajatus sitä perustettaessa ilmaistiin, miten sitä lähdettiin toteuttamaan ja miten sitä on mahdollisesti tarkennettu tai kohdennettu kokemusten kautta? Jos muutoksia on tapahtunut, miten ne ovat vaikuttaneet toimintojen suuntautumiseen? 2. Suhde säätiön perustajaorganisaatioihin Millaiseksi säätiön suhde on muodostunut sen perustamisorganisaatioihin, eli Jyväskylän yliopistoon ja Suomen Kulttuurirahastoon sekä sen päärahoittajatahoon eli opetusministeriöön? Miten niiden odotukset ja toiveet on otettu huomioon ja miten ne ovat ohjanneet Cuporen toimenkuvan (käytännön toimintamallin) kehitystä?

5 4 3. Sidosryhmäsuhteet Säätiön tehtävä, suomalaisen ja kansainvälisen kulttuuripolitiikan kehityksen seuranta ja sitä koskevan tutkimustyön edistäminen edellyttävät Cuporelta läheisiä sidosryhmäsuhteita alan kannalta keskeisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimus- ja tietotuotannon laitoksiin ja kulttuuripolitiikan kohderyhmiin, siis taiteen ja kulttuurin eri alojen toimijoihin. Miten Cupore on onnistunut näiden sidosryhmäsuhteiden kehittämisessä? 4. Tunnettavuuden luominen Cupore tarvitsee kansallista ja kansainvälistä tunnettavuutta voidakseen toisaalta omalla asiantuntijaosallistumisellaan edistämään sitä missiota, jota sen toiminta-ajatus edellyttää ja toisaalta menestyäkseen sellaisissa hankekilpailuissa jollaisia esimerkiksi EU:n rakennerahasto- ja tutkimushankkeista ja kansallisesta tutkimusrahoituksesta käydään. Miten Cupore on pyrkinyt luomaan tätä näkyvyyttä ja miten se on siinä onnistunut? 5. Rahoitus ja operatiivisten toimintojen suuntaaminen Opetusministeriö on sitoutunut rahoittamaan Cuporen perustoimintoja vuoden 2009 loppuun saakka. Suomen Kulttuurirahasto tuki Cuporea kolmen vuoden seed money - tuella ( ) ja Jyväskylän yliopisto sitoutui maksamaan osan tutkimusjohtajan palkasta. Samalla perustaja- ja rahoittajatahot hallituksessa ilmaisivat tahtonaan, että tämän rahoituksen lisäksi Cuporen oli hankittava huomattava määrä ulkopuolista rahoitusta. Miten Cuporen kokonaisrahoitus on kasvanut seitsemän toimintavuoden aikana ja missä määrin tämä on johtunut toisaalta perusrahoituksen toisaalta ulkopuolisen rahoituksen kasvusta? Miten rahoituksen määrän ja kokoonpanon kehitys ovat näkyneet toimintojen laajenemisessa, kohdentumisessa ja odotetuissa tuloksissa? 6. Cupore tutkija-, asiantuntija ja tiedonvälitysyhteisönä Millaisen tutkija-, asiantuntija- ja tiedonvälitysyhteisön Cupore on tavoitteitaan toteuttaessaan ja toimintojaan organisoidessaan synnyttänyt ja miten tätä yhteisöä voidaan luonnehtia toisaalta toimintojen tehokkuuden, toisaalta yhteisön jäsenten toimintoihin sitoutumisen kannalta? Minkälaisia kanavia Cupore on hyödyntänyt tutkimus- ja selvitystiedon välittämisessä ja kuinka laajaa tämä toiminta on ollut?

6 5 7. Cuporen tulevaisuus osana kansallista ja kansainvälistä kulttuuripoliittisen tutkimuksen ja tiedontuotannon verkostoa Eurooppalainen kulttuurikehitystä ja kulttuuripolitiikkaa koskeva tutkimustoiminta ja tiedontuotanto- ja välitys ovat parin viime vuosikymmenen aikana laajentuneet ja uudelleen järjestäytyneet säätiöiden, järjestöjen ja non-profit-yritysten verkostoksi. Tämä verkosto, yhdessä yliopistojen kanssa tarjoaa vaihtoehdon alan voimakkaasti laajenneelle ja laajenevalle konsultointitoiminnalle. Millaiseksi Cupore näkee asemansa muotoutuneen tässä kilpailun ja yhteistyön kontekstissa? Tämän raportin teksti kohdentuu ennen kaikkea Cuporen organisaation kehityskertomukseen ja toimintojen organisoitumiseen. Toimintojen organisoitumisen kannalta Cuporen ensimmäinen toimintakausi ( ) oli erityisen tärkeää. Kattava ja yksityiskohtainen kuvaus Cuporen tutkimus-, selvitys, asiantuntija- ja julkaisutoiminnoista löytyvät liitteistä (liitteet 6-15). 2. TOIMINTA-AJATUS JA MISSIO 2.1. Lähtökohtatilanne 2002 ja kehitys Säätiön perustamisasiakirjat (Säädekirja ja säännöt) määrittävät säätiön tehtäviksi " seurata suomalaisen ja kansainvälisen kulttuuripolitiikan kehitystä ja edistää sitä koskevaa tutkimustyötä". Sääntöjen kolmas pykälä nimeää myös välineen tähän tehtävään: säätiön tulisi tätä tarkoitusta varten ylläpitää kulttuuripoliittista tutkimuskeskusta. Keskuksen taas tulisi: " tuottaa ja välittää kulttuuripoliittisen päätöksenteon käyttöön korkeatasoista tutkimustietoa ja edistää yleisemmin kulttuurikehityksen kannalta keskeisen tutkimus- ja asiantuntijatiedon syntyä koulutuksen ja tutkimushankkeiden kautta. Keskus seuraa alan tutkimusta, toteuttaa omaa tutkimus- ja selvitystoimintaa, aloittaa tutkimushankkeita yhteistyössä alan päätöksentekijöiden, tutkijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa sekä hankkii niille rahoitusta ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Keskus osallistuu tuottamansa tiedon ja tutkijoiden asiantuntemuksen välityksellä kulttuuripoliittisen opetuksen kehittämiseen. Keskuksen toimintaan liittyy oleellisena osana myös kulttuuripoliittista kehitystä edistävä tiedonhuolto". Vuonna 2002 kirjoitettiin säätiön toimintasuunnitelmaan seuraavalla tavalla: hallitus on tutkimuskeskuksen suhteen päätymässä eräänlaiseen virtuaaliratkaisuun, jossa keskus muodostuisi Jyväskylän yliopistossa toimivasta kulttuuripolitiikan opettajien ja jatkoopiskelijoiden tutkijaryhmästä ja Helsingissä opetusministeriön kanssa läheisessä yhteistyössä toimivasta think tank - yksiköstä. Nämä kaksi osiota voivat toteuttaa Tavoitteena oli, että edellä mainittuja toimintoja käynnistettäisiin jo vuoden 2002 aikana

7 6 ja säätiölle palkattaisiin kokopäivätoimiset työntekijät Helsinkiin (johtaja) ja Jyväskylään (yliassistentti). Ensi vaiheessa tarkoitus oli konkretisoida think tank-konseptia ja aloittaa kulttuuripolitiikan arviointitutkimusta koskeva metatutkimus sekä laatia 3-5-vuotinen toiminta- ja taloussuunnitelma. Jyväskylän yliopiston rehtori myönsi 3-vuotisen tutkijakoulutettavan apurahan tutkimuskeskus-konseptiin. Toimintakertomuksessa vuodelta 2002 todetaan edetyn suunnitelman mukaan. Säätiö palkkasi syksyllä 2002 kaksi henkilöä palvelukseensa: tutkimusjohtajan ( alkaen) ja yliassistentin ( alkaen). Tutkimusjohtajan tehtävänä oli käynnistää säätiön tutkimuskeskuksen toimintaa ja tehdä ehdotus TTS:sta vuosille ja yliassistentin analysoida ja kehittää kulttuuripolitiikan ja kulttuurisen vaikuttavuuden arviointiin liittyvää teoreettis-metodologista pohjaa. Tutkimusjohtajan toimesta tehtiin ensimmäinen ESR-hakemus (KLEROT) ja säätiö käynnisti ensimmäisen tutkimusohjelmahaun kolmeen teemaan: 1) kulttuurin rahoitus- ja ohjausjärjestelmät ja niiden kehittämismahdollisuudet, 2) taide- ja kulttuurielämän kansainvälistyminen, ja 3) kulttuuripolitiikan kehitys. Samanaikaisesti aloitettiin Helsingin toimipisteen tilojen hankinta. Keväällä 2003 tutkimuskeskuksen toiminta alkoi vakiintua, kun sille löytyi tilat Helsingin Kaapelitehtaalla, jonne voitiin muuttaa kesällä Säätiön säännöt linjasivat keskuksen myös kulttuuripoliittisen tiedontuotannon ja välityksen toimintapisteeksi ja päätöksenteon ja tutkimuksen "risteysasemaksi" (carrefour) samaan tapaan kuin mannereurooppalaisia kulttuuripoliittisia observatorioita ja tutkimuslaitoksia perustettaessa on tehty. Lisäksi säätiö ei sääntöjensä mukaan vain kilpaile asemasta ja rahoituksesta muiden saman alan tutkimusyksiköiden kanssa, vaan myös hankkii niille rahoitusta. Tämä on mahdollistanut säätiön omien tärkeinä pitämien hankkeiden ulkoistamisen myös kilpailutettuna rahoittamisena. Sääntöjen mukaan säätiön ei odoteta keskittyvän tyydyttämään ainoastaan kulttuuripoliittisen päätöksenteon tarpeita, vaan sen odotetaan edistävän " yleisemmin kulttuurikehityksen kannalta keskeisen tutkimus- ja asiantuntijatiedon syntyä koulutuksen ja tutkimushankkeiden kautta". Toisin sanoen, sen asiakaskuntaan eivät kuulu ainoastaan kulttuuripolitiikan päätöksentekijät, vaan myös taide- ja kulttuurisektorin toimijat, laitokset ja järjestöt. Toiminnan pilotti-vaihetta voidaankin kutsua tutkimustoiminnan lisäksi myös tietoperustaa luovan kartoitus- ja arviointityön vaiheeksi. Toimintatapoja siis testattiin panemalla alulle omia tutkimushankkeita, rahoittamalla ulkopuolista tutkimusta ja kokeilemalla erilaisia tiedonhankinnan ja -välityksen väyliä. Pilottivaihe oli myös toimintamahdollisuuksien testaamista kolmella muulla tasolla. Ensiksi oli lähdettävä kehittämään kulttuuripoliittisen tiedon välityskanavia päätöksentekijöiden ja muun taide- ja kulttuurisektorin muodostaman asiakaskunnan suuntaan. Toiseksi oli

8 7 selvitettävä käytännössä, miten operatiiviset toiminnot ja niiden rahoitus ja ohjaus voitaisiin säätiömuodon puitteissa parhaiten organisoida. Kolmanneksi oli järjestettävä yhteyskanava säätiön tutkimuksen ja asiantuntemuksen ja kulttuuripoliittisten päätöksentekijöiden välille. Cuporen toiminta voitiin perustaa alusta lähtien ainakin neljään 1990-luvulla kiteytyneeseen kulttuuripolitiikan tutkimuksen ja tietojärjestelmien kehittämissuuntaan. Nämä olivat taide- ja kulttuuripolitiikan kansainvälinen vertailu ja arviointi, kulttuuripolitiikan keskeisten kehittämistarpeiden kartoitus, aktiivinen osallistuminen alan kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen kokoustoimintaan sekä alulle pantu tutkimuksen ja koulutuksen entistä saumattomampi toisiinsa liittäminen. Ensimmäiselle näistä suunnista loi perustan maamme kulttuuripolitiikan arviointi Euroopan neuvoston arviointiohjelman puitteissa. Kansallisella tasolla arviointiraportit ja Strasbourgissa käyty loppukeskustelu stimuloivat moniteemaista ongelmakeskeistä tutkimusta, jonka jonkinlaisena kulminaationa voidaan pitää kokoomateosta "Taiteen ja kulttuurin kentät". Teoksen määrittämät ja erittelemät ongelma-alueet ja kehityssuunnat tarjosivat menyyn, josta sitten valikoituivat esiin Cuporen ensimmäisten laajempien tutkimushankkeen teemat: kulttuuripolitiikan arvioinnin metodologiat kansallisen kulttuuripolitiikan rahoitus ja ohjaus ja elinkeinorakenteen muutosten ehdollistamien osaamistarpeiden ennakointi. Nämä hankkeet vuorostaan aukaisivat Cuporen toiminnalle kaksi uutta ulottuvuutta: Euroopan unionin kulttuurisektorin toimintaan osallistumisen ja tutkimuksen aikajanan jatkamisen tulevaisuuden tutkimuksen suuntaan ja ennakointiin. Kansainvälisellä tasolla kulttuuripolitiikan arviointi kytki maamme kulttuuripolitiikan kehittämisen läheiseen yhteistyöhön sekä opetusministeriön että laajemman sidosorganisaatioverkottumisen osalta. Edellistä sidettä heijastaa se, että Euroopan neuvoston kulttuurikomitean johdossa on sen jälkeen ollut kaksi opetusministeriön virkamiestä ja Cupore on vakiinnuttanut asemansa Euroopan neuvoston ja ERICartsin kulttuuripoliittisen kompendiumin kansallisena kehittäjänä ja päivittäjänä. Suomalaisen kulttuuripoliittisen tutkimuksen yhteistyösiteet kulttuuripolitiikan kansainväliseen tieteelliseen tutkimukseen solmittiin 1990-luvulla. Tutkimusjohtaja oli jo vuodesta 1982 ollut mukana CIRCLE verkoston (Cultural Information and Research Centres Liaison in Europe) toiminnassa, joten yhteistyösiteet alan tutkimuslaitoksiin Euroopassa ja Kanadassa olivat toimineet jo 20 vuoden ajan Mission määritys toimintakaudeksi Kun säätiön hallitus arvioi vuonna 2005 Cuporen pilot-vaiheen tuloksia, se totesi niiden määrällisen ja laadullisen tason olevan odotusten mukaisia. Keskustelussa heräsi kuitenkin kysymys, tulisiko toimintaa kohdentaa entistä selvemmin jonkin yleisteeman puitteisiin. Tällaisena teemana nousi selvimmin esiin kulttuurisen moninaisuuden edistäminen. Monet Cuporen tutkimustyön ja muun tietotyön toiminnot kohdentuivat tai sivusivat tätä teemaa. Lisäksi teema oli nousemassa voimakkaasti esiin

9 8 kansainvälisten järjestöjen, erityisesti UNESCOn 1, mutta myös Euroopan unionin agendoilla 2, joilla se kytkeytyi entistä selvemmin yhteen monikulttuurisuuden, kansainvälisen kaupan, taiteilijoiden ja kulttuurialan työntekijöiden kansainvälisen liikkuvuuden, luovien toimialojen ja tekijänoikeuskysymysten kanssa. Säätiön hallitus päätyikin kokouksessaan syksyllä 2005 seuraavaan, sen toimintoja kokoavaan toiminta-ajatukseen, jonka mukaan: Säätiön tutkimus- ja asiantuntijatoimintoja ohjaa kulttuurisen moninaisuuden periaate. Säätiön tutkimus- ja asiantuntijatyö analysoi ja arvioi taiteen ja kulttuurin monimuotoisen kehityksen edellytyksiä ja esteitä ja ennakoi siinä ilmeneviä kehityssuuntia ja -käänteitä. Tämä edellyttää kulttuurisia eroja ymmärtävää monitieteistä otetta sekä tutkimustoiminnassa että asiantuntijatyössä. Kulttuurisen moninaisuuden tutkimus edellyttää myös menetelmiä koskevia valintoja ja metodologista kehitystyötä (liite 3, Säätiön Mission Statement). Hallitus totesi myös, että menetelmien kehittämistä ei ole syytä nostaa erilliseksi rahoituskohteeksi, vaan se tulee kytkeä yhteen tutkimushankkeiden kanssa, niiden yhteydessä tapahtuvaksi. Tällöin se kohdentuisi erityisesti kulttuurikehityksen seurannan, arvioinnin ja ennakoinnin menetelmiin ja metodologisiin ongelmiin Miten mission määritystä seurattiin? Miten hallituksen toimintavuonna 2005 tekemä mission määritys vuosille on vaikuttanut Cuporen tutkimukseen ja toimintoihin. Missio voidaan tulkita tutkimuksen ja tiedonvälityksen yhteydessä kolmella eri tavalla. Ensiksi se voi merkitä pelastusoperaatiota, eli taka-alalle joutuneen kohteen esiin nostamista, toiseksi se voi ilmaista priorisointia, eli resurssien korvamerkitsemistä jollekin erityiselle tutkimusalueelle ja kolmanneksi se voi ilmaista moraalista sitoutumista jonkin asian tai aihepiirin edistämiseen. Cuporen hallitus kuitenkin päätti, että kulttuurinen moninaisuus nähdään eräänlaisena tutkimuksen sateenvarjokäsitteenä. Vuonna 2006 aloitettiinkin kolmivuotinen maamme kulttuuripolitiikkaa ja monikulttuurisuutta kartoittava tutkimushanke samana vuonna Cuporeen palkatun erikoistutkijan toimesta. Monikulttuurisuuden tutkimusta oli Cuporen piirissä tuettu jo aikaisemminkin, kun Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan oppiaine sai säätiöratkaisun yhteydessä yliopistolta tohtorikoulutettavan, jonka väitöskirjan aiheena oli monikulttuurisuus ja etniset suhteet. 1 Unesco Convention on the Protection and Promotion of the Diversity of Cultural Expressions, Paris, October A European Agenda for Culture in a globalizing world, Brussels 2007.

10 9 Cupore on vuonna 2008 lähtenyt mukaan myös kahteen laajempaan ESRhankekokonaisuuteen, joiden teemoina ovat luovuus (Luova Suomi) ja kolmas sektori (Kolmas Lähde). Nämä teemat eivät ole mitenkään ristiriidassa Unescon määrittämän kulttuurisen moninaisuuden kanssa luovuus tulkitaan tavallisesti moninaisuutta edistäväksi ominaisuudeksi ja tätä moninaisuutta edistävät kolmannen sektorin toimijat ja luovan talouden pienyrittäjät, sekä tietysti luovan talouden ytimessä olevat taiteilijat ja muut sisällöntuottajat. 3. CUPOREN PERUSTAJAORGANISAATIOT JA TOIMENKUVAN MUOTOUTUMINEN 3.1. Lähtökohtatilanne 2002 Cuporen osakasorganisaatioina pidetään tässä itsearvioinnissa Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön perustajaorganisaatioita, Jyväskylän yliopistoa ja Suomen Kulttuurirahastoa, mutta myös päärahoittajaksi sitoutunutta opetusministeriötä. Perustajajäsenet lahjoittivat molemmat yhteensä sen rahasumman, joka tarvittiin säätiön pääomaksi (yhteensä euroa, Jyväskylän yliopisto euroa ja Suomen Kulttuurirahasto euroa). Opetusministeriö puolestaan myönsi säätiölle vuonna 2002 yhteensä euron suuruisen avustuksen toiminnan aloittamiseksi ja väliaikaisen henkilökunnan palkkaamiseksi ( va. tutkimusjohtaja ja Jyväskylän yliopiston va. yliassistentti) ja Jyväskylän yliopisto 3-vuotisen tutkijakoulutettavan apurahan sekä 40 %:n osuuden tutkimusjohtajan palkasta. Tähän liittyi tutkimusjohtajan velvollisuus luennoida kulttuuripolitiikan oppiaineessa. Lisäksi Jyväskylän yliopiston talouspalvelut hoitivat ensimmäisinä vuosina säätiön kirjanpidon ja taloushallinnon.

11 10 Säätiön säännöissä opetusministeriö nousee esiin kahdessa kohdassa, toimielinten jäsenten nimittämisessä ja säätiösopimuksen (säädekirjan) allekirjoituksissa. Sääntöjen viidennen pykälän mukaan säätiön hallituksen ja neuvottelukunnan jäsenistä Jyväskylän yliopisto ja opetusministeriö nimeää saman määrän hallituksen jäsenistä, molemmat kolme ja neuvottelukunnan jäsenistä kolmesta kuuteen (3-6). Suomen Kulttuurirahasto pidättäytyi mahdollisena rahoittajana nimeämisoikeudesta. Opetusministeriön edustajat (silloinen kulttuuriministeri) ja kulttuurihallinnon korkein virkamies (ylijohtaja) olivat läsnä säätiösopimuksen (säädekirjan) allekirjoituksessa ja todistivat perustajajäsenten edustajien (Jyväskylän yliopiston rehtorin ja Suomen Kulttuurirahaston yliasiamiehen) allekirjoitukset. Edellä kuvattu säädösperusteinen määritys jättää ministeriölle vapaat kädet sen suhteen, missä määrin se käyttää ja rahoittaa säätiötä ns. sektoritutkimuslaitoksena. Rahoituksesta ja toimintojen kohdentamisesta päättää ministeriö valtionapuhakemusten yhteydessä, ja opetusministeriö käy säätiön kanssa vuosittaiset tulossopimusneuvottelut. Sääntöjen mukaan tutkimuskeskus myös osallistuu " tuottamansa tiedon ja tutkijoidensa asiantuntemuksen välityksellä kulttuuripoliittisen opetuksen kehittämiseen". Se, että säätiön toinen perustajajäsen ja pääoman lahjoittaja on Jyväskylän yliopisto onkin merkinnyt sitä, että säätiön ja Cuporen siteet Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan oppiaineeseen ovat olleet kiinteämmät kuin muihin yliopistoihin ja niiden alan tutkimusta harjoittaviin laitoksiin. Säätiön palkkaama yliassistentti toimi osa-aikaisesti (40 %) vuosina kulttuuripolitiikan oppiaineessa, joten tutkimuksen ja opetuksen yhteys on toiminut saumattomasti. Myös tutkimusjohtaja on opettanut Kansainvälisen kulttuuripolitiikan kurssin (16 t) vuosittain. Säätiön tutkijat ovat lisäksi luennoineet Sibelius-Akatemiassa (Arts Management), ammattikorkeakouluissa (kulttuurituotanto) ja muissa yliopistoissa sekä kotimaassa että ulkomailla Tutkimuskeskuksen syntyminen ja kehitys Vuonna 2003 siis aloitettiin ensimmäisten säätiön hallituksen vuonna 2002 hyväksymien tutkimushankkeiden toteuttaminen. Hankkeiden toteuttamisen edellytyksistä ja toteuttamisprosesseista huolehti aluksi säätiön va. tutkimusjohtaja Helsingin toimintapisteessä, joka sijaitsi tilapäistiloissa ja säätiön va. yliassistentti Jyväskylän yliopiston oppiaineessa ja tiloissa. Vuoden 2003 keväällä alkoi kolmen vuoden kausi, jolloin säätiön operatiiviset toiminnot asettuivat tutkimuskeskuksen muottiin. Tämä muottiin asettuminen tapahtui nopeasti. Säätiön vuonna 2002 suunnittelema kulttuurin ja liikunnan osaamistarpeiden ennakointihanke (Klerot) sai kilpailutetun ESRrahoituksen kahdeksi vuodeksi (huhtikuu 2003-maaliskuu 2005), yliassistentti aloitti arviointitutkimuksen ja säätiön kilpailuttama kulttuurin rahoitus ja ohjaushanke käynnistyi.

12 11 Hallitus teki päätöksen tilojen ja laitteistojen hankinnasta ja säätiön tutkimus- ja tiedonvälitystoiminnot siirtyivät omiin tiloihin Helsingin Kaapelitehtaalle toukokuussa Omat tilat mahdollistivat tiedonhallintajärjestelmien kehittämisen, kirjaston luomisen ja oman kotisivun avaamisen. Samalla tutkimuskeskus otti käyttöön nimen Cupore. Tutkimusjohtajan ja yliassistentin toimet julistettiin haettavaksi määräaikaisina kolmeksi vuodeksi ja säätiölle palkattiin asiamies vuonna Tämä selvensi hallintoa. Säätiön asiamies valmisteli ja esitteli taloutta ja säätiön yleishallintoa koskevat asiat hallitukselle ja neuvottelukunnalle ja tutkimusjohtajan toimialaa oli säätiön tutkimus- ja tiedonvälitystoimintojen johtaminen ja toimintojen kansallinen ja kansainvälinen verkottaminen. Yliassistentin tehtävänä oli arviointitutkimuksen tekeminen ja opetus Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan oppiaineessa. Säätiön tilinpito siirtyi Jyväskylästä Helsinkiin ja kilpailutuksen tuloksena Aallon tilitoimistolle. Vuonna 2004 säätiö sai myös määräaikaisen suunnittelijan kehittämään säätiön viestintää ja toimintaa ja moninaisia asiantuntijatehtäviä, erityisesti toimimisen sihteerinä useissa opetusministeriön työryhmissä. Jo vuonna 2003 säätiön palvelukseen oli palkattu määräaikaisia tutkijoita Klerot-hankkeeseen. Kulttuurin tutkija toimi Tampereella ja liikunnan tutkijat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteen laitoksella (liite 11, Cuporen henkilökunnan kehitys) Cuporen toimenkuvan muotoutuminen Seuraava Cuporen tutkimustoimintojen laajuuden ja suuntautumisen vertailu vuosina selventää kuvaa Cuporesta nopeasti kasvaneena ja omaa profiiliaan kehittäneenä tutkimuskeskuksena. Vertailu valottaa myös kysymystä siitä, miksi Cuporen toimenkuva on muotoutunut suhteessa perustajaorganisaatioihin ja erityisesti sen päärahoittajaan opetusministeriöön. Vuonna 2006 Cuporella oli käynnissä kuusi tutkimushanketta. Näistä kolme oli suurehkoja monivuotisia hankkeita. Näistä yksi oli lähinnä teoreettis-metodologinen, kulttuurin arviointia käsittelevä hanke (Jyväskylän yliopisto, aloitettiin vuonna 2002), yksi kulttuuripolitiikan historiaa kartoittava hanke (Jyväskylän yliopisto, aloitettiin vuonna 2004) ja yksi pääkaupunkiseudun monikulttuurisuutta ja kulttuuripolitiikkaa kartoittava ja arvioiva hanke (Cupore, aloitettiin vuonna 2006). Suppeammista tutkimuksista yksi kohdistui taiteilijoiden ja kulttuurityöntekijöiden kansainväliseen liikkuvuuteen, yksi selvitti suomalaisen teatterikentän nykytilaa ja toimintaympäristön muutoksia ja yksi selvitti eurooppalaisen kulttuuriprojektikoulutuksen vaikuttavuutta. Jälkimmäisin tutkimusprojekti oli kansainvälisesti rahoitettu EU-projekti (Leonardo Da Vinci). Vuonna 2007 aloitettiin kaksi laajempaa uutta tutkimusprojektia, toinen niistä käsitteli ikääntymistä ja kulttuuriharrastuksia Suomessa ja Saksassa (+50) ja toisessa kartoitettiin

13 12 yhteistyössä Suomen kuntaliiton Suomen kuntien kulttuuritoimintaa ja sen kustannuksia. Lisäksi Cupore oli vuosina mukana SIDAn (Ruotsin kehitysyhteistyölaitoksen) rahoittamassa Vietnamiin kulttuuripolitiikan arviointihankkeessa sekä eurooppalaisessa kulttuurien välistä dialogia edistävää kulttuuripolitiikkaa kartoittavassa hankkeessa. Lisäksi Cuporen tutkijat osallistuivat useiden muiden työryhmien työskentelyyn asiantuntijoina ja tutkijoina, kartoittivat mm. kulttuuriviennin koulutusta Suomessa ja olivat mukana tekemässä SAK:n kulttuuripoliittista ohjelmaa. Miltä kuva sitten näyttää vuonna 2009? Käynnissä olevia tai loppuraportin jättäneitä hankkeita vuodelta 2008 oli kymmenen, joista viisi oli suurempaa ja viisi pienempää. Suurempiin kuului edelleen jatkuneet 1) kulttuuripolitiikan historia-hanke ja 2) monikulttuurisuus ja kulttuuripolitiikka-hanke, 3) Suomi-Saksa vertailu ikääntyvän (50+) väestön taide- ja kulttuuritoiminnoista ja 4) kuntien kulttuuritoiminnan kartoitus ja analyysi (pilottivaihe 2007). 5) Viides oli Cuporen sitoutuminen mukaan Luova Suomihankkeeseen. Luova Suomi- hanke koordinoi opetusministeriön hallinnoimaa ESRvaltakunnallista luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmaa ( ) ja Cupore on partnerina Luovassa Suomessa (koordinointi Aalto yliopisto) tehtävänään luoda koordinointiin tarvittavaa tietoperustaa ja tuottaa tutkimuksellista tietoa hankkeelle. Luovan Suomen kautta Cupore on myös partnerina mukana kahdessa muussa ESR rahoitetussa osa-hankkeessa 1) Toive (Musiikkialan toimintaympäristö ja osaamistarve , Sibelius- Akatemia) ja 2) Tuottaja 2020 (Kulttuurituottajien osaamistarpeiden muutokset, Metropolia). Cupore on myös mukana Teatterikorkeakoulun koordinoimassa ESR-rahoitteisessa 3) Kolmas lähde- hankkeessa. Tämän hankkeen taustalla on opetusministeriön hallinnoima ESR-hankeohjelma Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana ( ). 4)Neljäs pienempi hanke oli opetusministeriön kulttuuripolitiikan indikaattorihanke, jota Tilastokeskus toteuttaa ja jossa Cupore on sopimusperusteisesti mukana asiantuntijaelimenä ja projektitutkijan palkkaamisena ministeriölle yhteistyösopimuksen puitteissa. 5) Yksi luettelomme hankkeista oli kansainvälinen; Euroopan neuvoston ja ERICarts-tutkimuslaitoksen ylläpitämän eurooppalaista kulttuuripolitiikan ja kulttuurikehityksen Compendiumin Suomea koskevien tietojen päivittäminen. Cupore on ollut hankkeessa mukana jo perustamisestaan lähtien. Vuoden 2009 listassa on mukana uusia tutkimusalueita ja painopisteitä lisääntyneen henkilökunnan ja rahoituksen ansiosta (erikoistutkija, projektitutkija, ESR-projektit). Cupore on lisäksi enentyneessä määrin mukana tiedontuottajapartnerina ja asiantuntijana opetusministeriön kehittämisohjelmissa ja kehittämishankkeissa. Tämä kehitys alkoi jo vuonna 2004, jolloin Cupore tuotti ensimmäisen kehittämishankeselvityksen opetusministeriön sukupuolten välisen tasa-arvon kehityksestä taiteen ja kulttuurituotannon toimialoilla sekä teki ehdotukset niistä

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus Luova Suomi Creative Industries Finland Silja Suntola Luova talous ja kulttuuri Projektijohtaja alueiden voimana Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus VERKOSTO Tietoa ja

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Julkaisujen avoimuus -työryhmä, 18.9.2014 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Raportti ministeriölle Avoin saatavuus -työryhmän suositukset (marraskuu

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

cuporen strategia 2015 2020

cuporen strategia 2015 2020 cuporen strategia 2015 2020 Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö cupore cuporen strategia 2015 2020 Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön hallitus asetti kokouksessaan 27. helmikuuta

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto CREATIVE INDUSTRIES FINLAND Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto Luovien alojen valtakunnallinen kehigäjä 1. Tietoa luovista aloista ja taloudesta 2. Yhteiskunnallisen keskustelun

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa?

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Kuntaliiton seminaari Haastava kuntajohtaminen 12.9.2013 Krista Nuutinen, ylitarkastaja 19.9.2013 Krista Nuutinen SISÄLTÖ Tausta: Kartoitus monimuotoisuusjohtamisesta

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 Kuntaliiton ja TEROKA-hankkeen yhteistyösuunnitelma viestinnästä kuntiin Yhteistyön toimintaperiaatteet Tarkoitus - Sosioekonomisia terveyseroja

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ

AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ FAKTAA EXPRESS /2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 1/20 3/20 AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ Tuloksia aikuiskoulutuksen kansainvälisyysselvityksestä

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016 KOTEL 15-002 13.3.2015 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Piia Nurmi projektijohtaja Turun kauppakorkeakoulu Vastuullisen liiketoiminnan keskus (CeReB) Tulevaisuuden tutkimuskeskus piia.nurmi@tse.fi

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Projektipäällikkö palkattu kesällä 2014 Ohjausryhmänä TY:n tutkimusneuvosto Mitä tavoitellaan Itsearviointi

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen Ihmisoikeuskeskus Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen 1 Kansallinen ihmisoikeusinstituutio (NHRI) YK:n yleiskokouksen 1993 hyväksymien ns. Pariisin periaatteiden mukainen hallituksen lailla perustama

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig Senior Volunteering project Tarkoituksena: Tarjota senioreille uusia vaihtoehtoja aktiiviseen elämään ja yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot