Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore Itsearviointiraportti ja liiteaineistot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore 2002 2009 Itsearviointiraportti ja liiteaineistot"

Transkriptio

1 Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore Itsearviointiraportti ja liiteaineistot

2 1 SISÄLLYSLUETTELO CUPORE PÄHKINÄNKUORESSA ITSEARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTTAMINEN TOIMINTA-AJATUS JA MISSIO CUPOREN PERUSTAJAORGANISAATIOT JA TOIMENKUVAN MUOTOUTUMINEN SIDOSRYHMÄSUHTEET TUNNETTAVUUDEN LUOMINEN RAHOITUS JA OPERATIIVISTEN TOIMINTOJEN KOHDENTAMINEN CUPORE TUTKIJA-, ASIANTUNTIJA- JA TIEDONVÄLITYSYHTEISÖNÄ JOHTOPÄÄTÖKSET JA CUPOREN TULEVAISUUS LIITTEET LIITE 1. Säätiön organisaatio, hallitus ja neuvottelukunta LIITE 2. Säätiön säännöt LIITE 3. Säätiön Mission Statement LIITE 4. Arviointiote LIITE 5. Jorma Rantasen työryhmän esitys sektoritutkimuslaitoksen tehtävistä LIITE 6 a. Cuporen yhteistyö- ja sidosryhmäsuhteet LIITE 6 b. Cuporen yhteistyö- ja sidosryhmäsuhteet toiminnoittain LIITE 7. Cuporen kotisivut LIITE 8. Cuporen järjestämät kokoukset ja Cable Factory Talks LIITE 9. Cuporen rahoituksen kehitys LIITE 10. Cuporen tulo- ja menoarvio vuodelle LIITE 11. Cuporen henkilökunnan kehitys ja ns. kiinteän henkilökunnan tehtävänmääritykset LIITE 12. Cuporen tutkimustoiminta LIITE 13. Cuporen asiantuntijatyö LIITE 14. Cuporen julkaisutoiminta ja tutkijoiden muualla julkaistut artikkelit LIITE 15. Osallistuminen kansallisiin ja kansainvälisiin kokouksiin... 92

3 2 CUPORE PÄHKINÄNKUORESSA Jyväskylän yliopisto ja Suomen Kulttuurirahasto perustivat Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön vuonna Säätiön tarkoituksena on seurata suomalaisen ja kansainvälisen kulttuuripolitiikan kehitystä ja edistää sitä koskevaa tutkimustyötä, asiantuntemusta ja tiedonvälitystä. Opetusministeriö oli yksi säätiön perustamisen aloitteentekijöistä ja vastaa osaltaan sen tutkimustoiminnan rahoittamisesta. Tehtävänsä toteuttamiseksi säätiö ylläpitää samannimistä tutkimuskeskusta, joka tunnetaan lyhenteellä Cupore. Cuporen Helsingin toimipisteessä Kaapelitehtaalla koordinoidaan säätiön tutkimus- ja asiantuntijatoimintaa sekä pidetään yllä yhteistyösuhteita kansallisesti ja kansainvälisesti. Säätiön hallitus määrittää tutkimuskeskuksen toimintojen yleiset suuntaviivat, hyväksyy hankkeet ja toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä valitsee henkilökunnan. CUPOREn tutkimuksellisesta ja toiminnallisesta johdosta vastaa tutkimusjohtaja, asiamies ja Aallon tilitoimisto vastaavat säätiön juoksevasta hallinnosta ja kirjanpidosta. Cuporella on omia tutkijoita ja se toteuttaa havaittuun tiedontarpeeseen perustuvia omia tutkimushankkeita, mutta sen rahoittamaa tutkimusta tehdään myös sopimustutkimuksena yliopistoissa tai kilpailutetaan tutkimuslaitoksilla ja asiantuntijaryhmillä. Cupore osallistuu kansallisiin ja kansainvälisiin yhteishankkeisiin, joihin haetaan rahoitusta eri tahoilta, erityisesti EU:n kansallisista ja eurooppalaisista ohjelmista. Cupore toimii läheisessä yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan oppiaineen kanssa. Cuporen kansainvälisen toiminnan kannalta keskeisessä asemassa ovat kansainväliset tutkijoiden ja asiantuntijoiden kokoukset ja konferenssit. Cupore on Circle-verkoston (Cultural Information Research Centres Liaison in Europe) jäsen ja toimii Jyväskylän yliopiston kautta yhteistyössä Encatc-verkoston (European Network of Cultural Administration Training Centres) kanssa. Cupore on myös ERICarts instituutin (European Institute for Comparative Cultural Research) ja Euroopan neuvoston ylläpitämän Compendium of Cultural Policies and Trends yhteistyöverkoston (compendium authors) jäsen ja on vastuussa Suomen tietojen päivittämisestä vuosittain sekä kompendiumin metodologisesta kehittämistyöstä yhteistyössä muiden eurooppalaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.

4 3 1. ITSEARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTTAMINEN Kun Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö perustettiin vuonna 2002 sovittiin perustajajäsenten kesken, että säätiön tavoitteita ja toimintoja tarkennetaan pilottikauden jälkeen ja arvioidaan perusteellisesti seuraavan kolmivuotiskauden jälkeen. Jälkimmäinen arviointiprosessi katsottiin aiheelliseksi aloittaa vuonna 2009 tällä itsearvioinnilla ja siihen liitetyllä arvioivalla aineistolla. Toimintojen osalta itsearviointi kohdentuu säätiön Helsingin toimipisteeseen, joka tunnetaan parhaiten säätiön nimilyhenteellä Cupore. Toimipiste vastaa sitä tutkimuskeskusta, jonka ylläpitämistä säätiön sääntöjen kolmas pykälä edellyttää. Perustajaorganisaatioista Jyväskylän yliopisto sekä opetusministeriö päärahoittajana ovat edustettuina säätiön hallituksessa ja hallitus on Cuporen ylin päätöksiä tekevä toimielin. Säätiön neuvottelukunta, jossa ovat edustettuina molemmat perustajaorganisaatiot että opetusministeriö sekä eri yliopistojen edustajat, on puolestaan neuvoa-antava elin (liite 1, Säätiön organisaatio, hallitus ja neuvottelukunta, liite 2, Säätiön säännöt, liite 3, Säätiön Mission Statement). Itsearviointi on jäsennetty seitsemäksi kysymykseksi, joihin vastataan Cuporen voimavaroista, organisoitumisesta, toiminnoista ja tuloksista koottuja aineistoja tulkiten. Arviointi suoritetaan kehitysperspektiivistä. Kysymyksiin vastattaessa esitetään, mistä tilanteesta säätiö lähti vuonna 2002 liikkeelle ja millaiseksi sen kehitys kuluneen seitsemän vuoden ja kahden kehittämiskauden ( , /2009) aikana on muodostunut. Arviointiote ja kriteerit esitellään liitteessä 4. Kysymykset ovat seuraavat: 1. Toiminta-ajatus ja missio Miten säätiön toiminta-ajatus sitä perustettaessa ilmaistiin, miten sitä lähdettiin toteuttamaan ja miten sitä on mahdollisesti tarkennettu tai kohdennettu kokemusten kautta? Jos muutoksia on tapahtunut, miten ne ovat vaikuttaneet toimintojen suuntautumiseen? 2. Suhde säätiön perustajaorganisaatioihin Millaiseksi säätiön suhde on muodostunut sen perustamisorganisaatioihin, eli Jyväskylän yliopistoon ja Suomen Kulttuurirahastoon sekä sen päärahoittajatahoon eli opetusministeriöön? Miten niiden odotukset ja toiveet on otettu huomioon ja miten ne ovat ohjanneet Cuporen toimenkuvan (käytännön toimintamallin) kehitystä?

5 4 3. Sidosryhmäsuhteet Säätiön tehtävä, suomalaisen ja kansainvälisen kulttuuripolitiikan kehityksen seuranta ja sitä koskevan tutkimustyön edistäminen edellyttävät Cuporelta läheisiä sidosryhmäsuhteita alan kannalta keskeisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimus- ja tietotuotannon laitoksiin ja kulttuuripolitiikan kohderyhmiin, siis taiteen ja kulttuurin eri alojen toimijoihin. Miten Cupore on onnistunut näiden sidosryhmäsuhteiden kehittämisessä? 4. Tunnettavuuden luominen Cupore tarvitsee kansallista ja kansainvälistä tunnettavuutta voidakseen toisaalta omalla asiantuntijaosallistumisellaan edistämään sitä missiota, jota sen toiminta-ajatus edellyttää ja toisaalta menestyäkseen sellaisissa hankekilpailuissa jollaisia esimerkiksi EU:n rakennerahasto- ja tutkimushankkeista ja kansallisesta tutkimusrahoituksesta käydään. Miten Cupore on pyrkinyt luomaan tätä näkyvyyttä ja miten se on siinä onnistunut? 5. Rahoitus ja operatiivisten toimintojen suuntaaminen Opetusministeriö on sitoutunut rahoittamaan Cuporen perustoimintoja vuoden 2009 loppuun saakka. Suomen Kulttuurirahasto tuki Cuporea kolmen vuoden seed money - tuella ( ) ja Jyväskylän yliopisto sitoutui maksamaan osan tutkimusjohtajan palkasta. Samalla perustaja- ja rahoittajatahot hallituksessa ilmaisivat tahtonaan, että tämän rahoituksen lisäksi Cuporen oli hankittava huomattava määrä ulkopuolista rahoitusta. Miten Cuporen kokonaisrahoitus on kasvanut seitsemän toimintavuoden aikana ja missä määrin tämä on johtunut toisaalta perusrahoituksen toisaalta ulkopuolisen rahoituksen kasvusta? Miten rahoituksen määrän ja kokoonpanon kehitys ovat näkyneet toimintojen laajenemisessa, kohdentumisessa ja odotetuissa tuloksissa? 6. Cupore tutkija-, asiantuntija ja tiedonvälitysyhteisönä Millaisen tutkija-, asiantuntija- ja tiedonvälitysyhteisön Cupore on tavoitteitaan toteuttaessaan ja toimintojaan organisoidessaan synnyttänyt ja miten tätä yhteisöä voidaan luonnehtia toisaalta toimintojen tehokkuuden, toisaalta yhteisön jäsenten toimintoihin sitoutumisen kannalta? Minkälaisia kanavia Cupore on hyödyntänyt tutkimus- ja selvitystiedon välittämisessä ja kuinka laajaa tämä toiminta on ollut?

6 5 7. Cuporen tulevaisuus osana kansallista ja kansainvälistä kulttuuripoliittisen tutkimuksen ja tiedontuotannon verkostoa Eurooppalainen kulttuurikehitystä ja kulttuuripolitiikkaa koskeva tutkimustoiminta ja tiedontuotanto- ja välitys ovat parin viime vuosikymmenen aikana laajentuneet ja uudelleen järjestäytyneet säätiöiden, järjestöjen ja non-profit-yritysten verkostoksi. Tämä verkosto, yhdessä yliopistojen kanssa tarjoaa vaihtoehdon alan voimakkaasti laajenneelle ja laajenevalle konsultointitoiminnalle. Millaiseksi Cupore näkee asemansa muotoutuneen tässä kilpailun ja yhteistyön kontekstissa? Tämän raportin teksti kohdentuu ennen kaikkea Cuporen organisaation kehityskertomukseen ja toimintojen organisoitumiseen. Toimintojen organisoitumisen kannalta Cuporen ensimmäinen toimintakausi ( ) oli erityisen tärkeää. Kattava ja yksityiskohtainen kuvaus Cuporen tutkimus-, selvitys, asiantuntija- ja julkaisutoiminnoista löytyvät liitteistä (liitteet 6-15). 2. TOIMINTA-AJATUS JA MISSIO 2.1. Lähtökohtatilanne 2002 ja kehitys Säätiön perustamisasiakirjat (Säädekirja ja säännöt) määrittävät säätiön tehtäviksi " seurata suomalaisen ja kansainvälisen kulttuuripolitiikan kehitystä ja edistää sitä koskevaa tutkimustyötä". Sääntöjen kolmas pykälä nimeää myös välineen tähän tehtävään: säätiön tulisi tätä tarkoitusta varten ylläpitää kulttuuripoliittista tutkimuskeskusta. Keskuksen taas tulisi: " tuottaa ja välittää kulttuuripoliittisen päätöksenteon käyttöön korkeatasoista tutkimustietoa ja edistää yleisemmin kulttuurikehityksen kannalta keskeisen tutkimus- ja asiantuntijatiedon syntyä koulutuksen ja tutkimushankkeiden kautta. Keskus seuraa alan tutkimusta, toteuttaa omaa tutkimus- ja selvitystoimintaa, aloittaa tutkimushankkeita yhteistyössä alan päätöksentekijöiden, tutkijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa sekä hankkii niille rahoitusta ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Keskus osallistuu tuottamansa tiedon ja tutkijoiden asiantuntemuksen välityksellä kulttuuripoliittisen opetuksen kehittämiseen. Keskuksen toimintaan liittyy oleellisena osana myös kulttuuripoliittista kehitystä edistävä tiedonhuolto". Vuonna 2002 kirjoitettiin säätiön toimintasuunnitelmaan seuraavalla tavalla: hallitus on tutkimuskeskuksen suhteen päätymässä eräänlaiseen virtuaaliratkaisuun, jossa keskus muodostuisi Jyväskylän yliopistossa toimivasta kulttuuripolitiikan opettajien ja jatkoopiskelijoiden tutkijaryhmästä ja Helsingissä opetusministeriön kanssa läheisessä yhteistyössä toimivasta think tank - yksiköstä. Nämä kaksi osiota voivat toteuttaa Tavoitteena oli, että edellä mainittuja toimintoja käynnistettäisiin jo vuoden 2002 aikana

7 6 ja säätiölle palkattaisiin kokopäivätoimiset työntekijät Helsinkiin (johtaja) ja Jyväskylään (yliassistentti). Ensi vaiheessa tarkoitus oli konkretisoida think tank-konseptia ja aloittaa kulttuuripolitiikan arviointitutkimusta koskeva metatutkimus sekä laatia 3-5-vuotinen toiminta- ja taloussuunnitelma. Jyväskylän yliopiston rehtori myönsi 3-vuotisen tutkijakoulutettavan apurahan tutkimuskeskus-konseptiin. Toimintakertomuksessa vuodelta 2002 todetaan edetyn suunnitelman mukaan. Säätiö palkkasi syksyllä 2002 kaksi henkilöä palvelukseensa: tutkimusjohtajan ( alkaen) ja yliassistentin ( alkaen). Tutkimusjohtajan tehtävänä oli käynnistää säätiön tutkimuskeskuksen toimintaa ja tehdä ehdotus TTS:sta vuosille ja yliassistentin analysoida ja kehittää kulttuuripolitiikan ja kulttuurisen vaikuttavuuden arviointiin liittyvää teoreettis-metodologista pohjaa. Tutkimusjohtajan toimesta tehtiin ensimmäinen ESR-hakemus (KLEROT) ja säätiö käynnisti ensimmäisen tutkimusohjelmahaun kolmeen teemaan: 1) kulttuurin rahoitus- ja ohjausjärjestelmät ja niiden kehittämismahdollisuudet, 2) taide- ja kulttuurielämän kansainvälistyminen, ja 3) kulttuuripolitiikan kehitys. Samanaikaisesti aloitettiin Helsingin toimipisteen tilojen hankinta. Keväällä 2003 tutkimuskeskuksen toiminta alkoi vakiintua, kun sille löytyi tilat Helsingin Kaapelitehtaalla, jonne voitiin muuttaa kesällä Säätiön säännöt linjasivat keskuksen myös kulttuuripoliittisen tiedontuotannon ja välityksen toimintapisteeksi ja päätöksenteon ja tutkimuksen "risteysasemaksi" (carrefour) samaan tapaan kuin mannereurooppalaisia kulttuuripoliittisia observatorioita ja tutkimuslaitoksia perustettaessa on tehty. Lisäksi säätiö ei sääntöjensä mukaan vain kilpaile asemasta ja rahoituksesta muiden saman alan tutkimusyksiköiden kanssa, vaan myös hankkii niille rahoitusta. Tämä on mahdollistanut säätiön omien tärkeinä pitämien hankkeiden ulkoistamisen myös kilpailutettuna rahoittamisena. Sääntöjen mukaan säätiön ei odoteta keskittyvän tyydyttämään ainoastaan kulttuuripoliittisen päätöksenteon tarpeita, vaan sen odotetaan edistävän " yleisemmin kulttuurikehityksen kannalta keskeisen tutkimus- ja asiantuntijatiedon syntyä koulutuksen ja tutkimushankkeiden kautta". Toisin sanoen, sen asiakaskuntaan eivät kuulu ainoastaan kulttuuripolitiikan päätöksentekijät, vaan myös taide- ja kulttuurisektorin toimijat, laitokset ja järjestöt. Toiminnan pilotti-vaihetta voidaankin kutsua tutkimustoiminnan lisäksi myös tietoperustaa luovan kartoitus- ja arviointityön vaiheeksi. Toimintatapoja siis testattiin panemalla alulle omia tutkimushankkeita, rahoittamalla ulkopuolista tutkimusta ja kokeilemalla erilaisia tiedonhankinnan ja -välityksen väyliä. Pilottivaihe oli myös toimintamahdollisuuksien testaamista kolmella muulla tasolla. Ensiksi oli lähdettävä kehittämään kulttuuripoliittisen tiedon välityskanavia päätöksentekijöiden ja muun taide- ja kulttuurisektorin muodostaman asiakaskunnan suuntaan. Toiseksi oli

8 7 selvitettävä käytännössä, miten operatiiviset toiminnot ja niiden rahoitus ja ohjaus voitaisiin säätiömuodon puitteissa parhaiten organisoida. Kolmanneksi oli järjestettävä yhteyskanava säätiön tutkimuksen ja asiantuntemuksen ja kulttuuripoliittisten päätöksentekijöiden välille. Cuporen toiminta voitiin perustaa alusta lähtien ainakin neljään 1990-luvulla kiteytyneeseen kulttuuripolitiikan tutkimuksen ja tietojärjestelmien kehittämissuuntaan. Nämä olivat taide- ja kulttuuripolitiikan kansainvälinen vertailu ja arviointi, kulttuuripolitiikan keskeisten kehittämistarpeiden kartoitus, aktiivinen osallistuminen alan kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen kokoustoimintaan sekä alulle pantu tutkimuksen ja koulutuksen entistä saumattomampi toisiinsa liittäminen. Ensimmäiselle näistä suunnista loi perustan maamme kulttuuripolitiikan arviointi Euroopan neuvoston arviointiohjelman puitteissa. Kansallisella tasolla arviointiraportit ja Strasbourgissa käyty loppukeskustelu stimuloivat moniteemaista ongelmakeskeistä tutkimusta, jonka jonkinlaisena kulminaationa voidaan pitää kokoomateosta "Taiteen ja kulttuurin kentät". Teoksen määrittämät ja erittelemät ongelma-alueet ja kehityssuunnat tarjosivat menyyn, josta sitten valikoituivat esiin Cuporen ensimmäisten laajempien tutkimushankkeen teemat: kulttuuripolitiikan arvioinnin metodologiat kansallisen kulttuuripolitiikan rahoitus ja ohjaus ja elinkeinorakenteen muutosten ehdollistamien osaamistarpeiden ennakointi. Nämä hankkeet vuorostaan aukaisivat Cuporen toiminnalle kaksi uutta ulottuvuutta: Euroopan unionin kulttuurisektorin toimintaan osallistumisen ja tutkimuksen aikajanan jatkamisen tulevaisuuden tutkimuksen suuntaan ja ennakointiin. Kansainvälisellä tasolla kulttuuripolitiikan arviointi kytki maamme kulttuuripolitiikan kehittämisen läheiseen yhteistyöhön sekä opetusministeriön että laajemman sidosorganisaatioverkottumisen osalta. Edellistä sidettä heijastaa se, että Euroopan neuvoston kulttuurikomitean johdossa on sen jälkeen ollut kaksi opetusministeriön virkamiestä ja Cupore on vakiinnuttanut asemansa Euroopan neuvoston ja ERICartsin kulttuuripoliittisen kompendiumin kansallisena kehittäjänä ja päivittäjänä. Suomalaisen kulttuuripoliittisen tutkimuksen yhteistyösiteet kulttuuripolitiikan kansainväliseen tieteelliseen tutkimukseen solmittiin 1990-luvulla. Tutkimusjohtaja oli jo vuodesta 1982 ollut mukana CIRCLE verkoston (Cultural Information and Research Centres Liaison in Europe) toiminnassa, joten yhteistyösiteet alan tutkimuslaitoksiin Euroopassa ja Kanadassa olivat toimineet jo 20 vuoden ajan Mission määritys toimintakaudeksi Kun säätiön hallitus arvioi vuonna 2005 Cuporen pilot-vaiheen tuloksia, se totesi niiden määrällisen ja laadullisen tason olevan odotusten mukaisia. Keskustelussa heräsi kuitenkin kysymys, tulisiko toimintaa kohdentaa entistä selvemmin jonkin yleisteeman puitteisiin. Tällaisena teemana nousi selvimmin esiin kulttuurisen moninaisuuden edistäminen. Monet Cuporen tutkimustyön ja muun tietotyön toiminnot kohdentuivat tai sivusivat tätä teemaa. Lisäksi teema oli nousemassa voimakkaasti esiin

9 8 kansainvälisten järjestöjen, erityisesti UNESCOn 1, mutta myös Euroopan unionin agendoilla 2, joilla se kytkeytyi entistä selvemmin yhteen monikulttuurisuuden, kansainvälisen kaupan, taiteilijoiden ja kulttuurialan työntekijöiden kansainvälisen liikkuvuuden, luovien toimialojen ja tekijänoikeuskysymysten kanssa. Säätiön hallitus päätyikin kokouksessaan syksyllä 2005 seuraavaan, sen toimintoja kokoavaan toiminta-ajatukseen, jonka mukaan: Säätiön tutkimus- ja asiantuntijatoimintoja ohjaa kulttuurisen moninaisuuden periaate. Säätiön tutkimus- ja asiantuntijatyö analysoi ja arvioi taiteen ja kulttuurin monimuotoisen kehityksen edellytyksiä ja esteitä ja ennakoi siinä ilmeneviä kehityssuuntia ja -käänteitä. Tämä edellyttää kulttuurisia eroja ymmärtävää monitieteistä otetta sekä tutkimustoiminnassa että asiantuntijatyössä. Kulttuurisen moninaisuuden tutkimus edellyttää myös menetelmiä koskevia valintoja ja metodologista kehitystyötä (liite 3, Säätiön Mission Statement). Hallitus totesi myös, että menetelmien kehittämistä ei ole syytä nostaa erilliseksi rahoituskohteeksi, vaan se tulee kytkeä yhteen tutkimushankkeiden kanssa, niiden yhteydessä tapahtuvaksi. Tällöin se kohdentuisi erityisesti kulttuurikehityksen seurannan, arvioinnin ja ennakoinnin menetelmiin ja metodologisiin ongelmiin Miten mission määritystä seurattiin? Miten hallituksen toimintavuonna 2005 tekemä mission määritys vuosille on vaikuttanut Cuporen tutkimukseen ja toimintoihin. Missio voidaan tulkita tutkimuksen ja tiedonvälityksen yhteydessä kolmella eri tavalla. Ensiksi se voi merkitä pelastusoperaatiota, eli taka-alalle joutuneen kohteen esiin nostamista, toiseksi se voi ilmaista priorisointia, eli resurssien korvamerkitsemistä jollekin erityiselle tutkimusalueelle ja kolmanneksi se voi ilmaista moraalista sitoutumista jonkin asian tai aihepiirin edistämiseen. Cuporen hallitus kuitenkin päätti, että kulttuurinen moninaisuus nähdään eräänlaisena tutkimuksen sateenvarjokäsitteenä. Vuonna 2006 aloitettiinkin kolmivuotinen maamme kulttuuripolitiikkaa ja monikulttuurisuutta kartoittava tutkimushanke samana vuonna Cuporeen palkatun erikoistutkijan toimesta. Monikulttuurisuuden tutkimusta oli Cuporen piirissä tuettu jo aikaisemminkin, kun Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan oppiaine sai säätiöratkaisun yhteydessä yliopistolta tohtorikoulutettavan, jonka väitöskirjan aiheena oli monikulttuurisuus ja etniset suhteet. 1 Unesco Convention on the Protection and Promotion of the Diversity of Cultural Expressions, Paris, October A European Agenda for Culture in a globalizing world, Brussels 2007.

10 9 Cupore on vuonna 2008 lähtenyt mukaan myös kahteen laajempaan ESRhankekokonaisuuteen, joiden teemoina ovat luovuus (Luova Suomi) ja kolmas sektori (Kolmas Lähde). Nämä teemat eivät ole mitenkään ristiriidassa Unescon määrittämän kulttuurisen moninaisuuden kanssa luovuus tulkitaan tavallisesti moninaisuutta edistäväksi ominaisuudeksi ja tätä moninaisuutta edistävät kolmannen sektorin toimijat ja luovan talouden pienyrittäjät, sekä tietysti luovan talouden ytimessä olevat taiteilijat ja muut sisällöntuottajat. 3. CUPOREN PERUSTAJAORGANISAATIOT JA TOIMENKUVAN MUOTOUTUMINEN 3.1. Lähtökohtatilanne 2002 Cuporen osakasorganisaatioina pidetään tässä itsearvioinnissa Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön perustajaorganisaatioita, Jyväskylän yliopistoa ja Suomen Kulttuurirahastoa, mutta myös päärahoittajaksi sitoutunutta opetusministeriötä. Perustajajäsenet lahjoittivat molemmat yhteensä sen rahasumman, joka tarvittiin säätiön pääomaksi (yhteensä euroa, Jyväskylän yliopisto euroa ja Suomen Kulttuurirahasto euroa). Opetusministeriö puolestaan myönsi säätiölle vuonna 2002 yhteensä euron suuruisen avustuksen toiminnan aloittamiseksi ja väliaikaisen henkilökunnan palkkaamiseksi ( va. tutkimusjohtaja ja Jyväskylän yliopiston va. yliassistentti) ja Jyväskylän yliopisto 3-vuotisen tutkijakoulutettavan apurahan sekä 40 %:n osuuden tutkimusjohtajan palkasta. Tähän liittyi tutkimusjohtajan velvollisuus luennoida kulttuuripolitiikan oppiaineessa. Lisäksi Jyväskylän yliopiston talouspalvelut hoitivat ensimmäisinä vuosina säätiön kirjanpidon ja taloushallinnon.

11 10 Säätiön säännöissä opetusministeriö nousee esiin kahdessa kohdassa, toimielinten jäsenten nimittämisessä ja säätiösopimuksen (säädekirjan) allekirjoituksissa. Sääntöjen viidennen pykälän mukaan säätiön hallituksen ja neuvottelukunnan jäsenistä Jyväskylän yliopisto ja opetusministeriö nimeää saman määrän hallituksen jäsenistä, molemmat kolme ja neuvottelukunnan jäsenistä kolmesta kuuteen (3-6). Suomen Kulttuurirahasto pidättäytyi mahdollisena rahoittajana nimeämisoikeudesta. Opetusministeriön edustajat (silloinen kulttuuriministeri) ja kulttuurihallinnon korkein virkamies (ylijohtaja) olivat läsnä säätiösopimuksen (säädekirjan) allekirjoituksessa ja todistivat perustajajäsenten edustajien (Jyväskylän yliopiston rehtorin ja Suomen Kulttuurirahaston yliasiamiehen) allekirjoitukset. Edellä kuvattu säädösperusteinen määritys jättää ministeriölle vapaat kädet sen suhteen, missä määrin se käyttää ja rahoittaa säätiötä ns. sektoritutkimuslaitoksena. Rahoituksesta ja toimintojen kohdentamisesta päättää ministeriö valtionapuhakemusten yhteydessä, ja opetusministeriö käy säätiön kanssa vuosittaiset tulossopimusneuvottelut. Sääntöjen mukaan tutkimuskeskus myös osallistuu " tuottamansa tiedon ja tutkijoidensa asiantuntemuksen välityksellä kulttuuripoliittisen opetuksen kehittämiseen". Se, että säätiön toinen perustajajäsen ja pääoman lahjoittaja on Jyväskylän yliopisto onkin merkinnyt sitä, että säätiön ja Cuporen siteet Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan oppiaineeseen ovat olleet kiinteämmät kuin muihin yliopistoihin ja niiden alan tutkimusta harjoittaviin laitoksiin. Säätiön palkkaama yliassistentti toimi osa-aikaisesti (40 %) vuosina kulttuuripolitiikan oppiaineessa, joten tutkimuksen ja opetuksen yhteys on toiminut saumattomasti. Myös tutkimusjohtaja on opettanut Kansainvälisen kulttuuripolitiikan kurssin (16 t) vuosittain. Säätiön tutkijat ovat lisäksi luennoineet Sibelius-Akatemiassa (Arts Management), ammattikorkeakouluissa (kulttuurituotanto) ja muissa yliopistoissa sekä kotimaassa että ulkomailla Tutkimuskeskuksen syntyminen ja kehitys Vuonna 2003 siis aloitettiin ensimmäisten säätiön hallituksen vuonna 2002 hyväksymien tutkimushankkeiden toteuttaminen. Hankkeiden toteuttamisen edellytyksistä ja toteuttamisprosesseista huolehti aluksi säätiön va. tutkimusjohtaja Helsingin toimintapisteessä, joka sijaitsi tilapäistiloissa ja säätiön va. yliassistentti Jyväskylän yliopiston oppiaineessa ja tiloissa. Vuoden 2003 keväällä alkoi kolmen vuoden kausi, jolloin säätiön operatiiviset toiminnot asettuivat tutkimuskeskuksen muottiin. Tämä muottiin asettuminen tapahtui nopeasti. Säätiön vuonna 2002 suunnittelema kulttuurin ja liikunnan osaamistarpeiden ennakointihanke (Klerot) sai kilpailutetun ESRrahoituksen kahdeksi vuodeksi (huhtikuu 2003-maaliskuu 2005), yliassistentti aloitti arviointitutkimuksen ja säätiön kilpailuttama kulttuurin rahoitus ja ohjaushanke käynnistyi.

12 11 Hallitus teki päätöksen tilojen ja laitteistojen hankinnasta ja säätiön tutkimus- ja tiedonvälitystoiminnot siirtyivät omiin tiloihin Helsingin Kaapelitehtaalle toukokuussa Omat tilat mahdollistivat tiedonhallintajärjestelmien kehittämisen, kirjaston luomisen ja oman kotisivun avaamisen. Samalla tutkimuskeskus otti käyttöön nimen Cupore. Tutkimusjohtajan ja yliassistentin toimet julistettiin haettavaksi määräaikaisina kolmeksi vuodeksi ja säätiölle palkattiin asiamies vuonna Tämä selvensi hallintoa. Säätiön asiamies valmisteli ja esitteli taloutta ja säätiön yleishallintoa koskevat asiat hallitukselle ja neuvottelukunnalle ja tutkimusjohtajan toimialaa oli säätiön tutkimus- ja tiedonvälitystoimintojen johtaminen ja toimintojen kansallinen ja kansainvälinen verkottaminen. Yliassistentin tehtävänä oli arviointitutkimuksen tekeminen ja opetus Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan oppiaineessa. Säätiön tilinpito siirtyi Jyväskylästä Helsinkiin ja kilpailutuksen tuloksena Aallon tilitoimistolle. Vuonna 2004 säätiö sai myös määräaikaisen suunnittelijan kehittämään säätiön viestintää ja toimintaa ja moninaisia asiantuntijatehtäviä, erityisesti toimimisen sihteerinä useissa opetusministeriön työryhmissä. Jo vuonna 2003 säätiön palvelukseen oli palkattu määräaikaisia tutkijoita Klerot-hankkeeseen. Kulttuurin tutkija toimi Tampereella ja liikunnan tutkijat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteen laitoksella (liite 11, Cuporen henkilökunnan kehitys) Cuporen toimenkuvan muotoutuminen Seuraava Cuporen tutkimustoimintojen laajuuden ja suuntautumisen vertailu vuosina selventää kuvaa Cuporesta nopeasti kasvaneena ja omaa profiiliaan kehittäneenä tutkimuskeskuksena. Vertailu valottaa myös kysymystä siitä, miksi Cuporen toimenkuva on muotoutunut suhteessa perustajaorganisaatioihin ja erityisesti sen päärahoittajaan opetusministeriöön. Vuonna 2006 Cuporella oli käynnissä kuusi tutkimushanketta. Näistä kolme oli suurehkoja monivuotisia hankkeita. Näistä yksi oli lähinnä teoreettis-metodologinen, kulttuurin arviointia käsittelevä hanke (Jyväskylän yliopisto, aloitettiin vuonna 2002), yksi kulttuuripolitiikan historiaa kartoittava hanke (Jyväskylän yliopisto, aloitettiin vuonna 2004) ja yksi pääkaupunkiseudun monikulttuurisuutta ja kulttuuripolitiikkaa kartoittava ja arvioiva hanke (Cupore, aloitettiin vuonna 2006). Suppeammista tutkimuksista yksi kohdistui taiteilijoiden ja kulttuurityöntekijöiden kansainväliseen liikkuvuuteen, yksi selvitti suomalaisen teatterikentän nykytilaa ja toimintaympäristön muutoksia ja yksi selvitti eurooppalaisen kulttuuriprojektikoulutuksen vaikuttavuutta. Jälkimmäisin tutkimusprojekti oli kansainvälisesti rahoitettu EU-projekti (Leonardo Da Vinci). Vuonna 2007 aloitettiin kaksi laajempaa uutta tutkimusprojektia, toinen niistä käsitteli ikääntymistä ja kulttuuriharrastuksia Suomessa ja Saksassa (+50) ja toisessa kartoitettiin

13 12 yhteistyössä Suomen kuntaliiton Suomen kuntien kulttuuritoimintaa ja sen kustannuksia. Lisäksi Cupore oli vuosina mukana SIDAn (Ruotsin kehitysyhteistyölaitoksen) rahoittamassa Vietnamiin kulttuuripolitiikan arviointihankkeessa sekä eurooppalaisessa kulttuurien välistä dialogia edistävää kulttuuripolitiikkaa kartoittavassa hankkeessa. Lisäksi Cuporen tutkijat osallistuivat useiden muiden työryhmien työskentelyyn asiantuntijoina ja tutkijoina, kartoittivat mm. kulttuuriviennin koulutusta Suomessa ja olivat mukana tekemässä SAK:n kulttuuripoliittista ohjelmaa. Miltä kuva sitten näyttää vuonna 2009? Käynnissä olevia tai loppuraportin jättäneitä hankkeita vuodelta 2008 oli kymmenen, joista viisi oli suurempaa ja viisi pienempää. Suurempiin kuului edelleen jatkuneet 1) kulttuuripolitiikan historia-hanke ja 2) monikulttuurisuus ja kulttuuripolitiikka-hanke, 3) Suomi-Saksa vertailu ikääntyvän (50+) väestön taide- ja kulttuuritoiminnoista ja 4) kuntien kulttuuritoiminnan kartoitus ja analyysi (pilottivaihe 2007). 5) Viides oli Cuporen sitoutuminen mukaan Luova Suomihankkeeseen. Luova Suomi- hanke koordinoi opetusministeriön hallinnoimaa ESRvaltakunnallista luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmaa ( ) ja Cupore on partnerina Luovassa Suomessa (koordinointi Aalto yliopisto) tehtävänään luoda koordinointiin tarvittavaa tietoperustaa ja tuottaa tutkimuksellista tietoa hankkeelle. Luovan Suomen kautta Cupore on myös partnerina mukana kahdessa muussa ESR rahoitetussa osa-hankkeessa 1) Toive (Musiikkialan toimintaympäristö ja osaamistarve , Sibelius- Akatemia) ja 2) Tuottaja 2020 (Kulttuurituottajien osaamistarpeiden muutokset, Metropolia). Cupore on myös mukana Teatterikorkeakoulun koordinoimassa ESR-rahoitteisessa 3) Kolmas lähde- hankkeessa. Tämän hankkeen taustalla on opetusministeriön hallinnoima ESR-hankeohjelma Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana ( ). 4)Neljäs pienempi hanke oli opetusministeriön kulttuuripolitiikan indikaattorihanke, jota Tilastokeskus toteuttaa ja jossa Cupore on sopimusperusteisesti mukana asiantuntijaelimenä ja projektitutkijan palkkaamisena ministeriölle yhteistyösopimuksen puitteissa. 5) Yksi luettelomme hankkeista oli kansainvälinen; Euroopan neuvoston ja ERICarts-tutkimuslaitoksen ylläpitämän eurooppalaista kulttuuripolitiikan ja kulttuurikehityksen Compendiumin Suomea koskevien tietojen päivittäminen. Cupore on ollut hankkeessa mukana jo perustamisestaan lähtien. Vuoden 2009 listassa on mukana uusia tutkimusalueita ja painopisteitä lisääntyneen henkilökunnan ja rahoituksen ansiosta (erikoistutkija, projektitutkija, ESR-projektit). Cupore on lisäksi enentyneessä määrin mukana tiedontuottajapartnerina ja asiantuntijana opetusministeriön kehittämisohjelmissa ja kehittämishankkeissa. Tämä kehitys alkoi jo vuonna 2004, jolloin Cupore tuotti ensimmäisen kehittämishankeselvityksen opetusministeriön sukupuolten välisen tasa-arvon kehityksestä taiteen ja kulttuurituotannon toimialoilla sekä teki ehdotukset niistä

14 13 toimista, joilla opetusministeriö voisi entistä paremmin toteuttaa sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tämä "mukaan verkottumisen strategia" toteutuu vielä selvemmin edellä luetelluissa ESR-hankkeissa ja tilastojen ja indikaattoreiden kehittämishankkeissa ja opetusministeriön erillisissä tehtäväksiannoissa. Kun Cupore on omaksunut saman strategian kuntasektorin, kolmannen sektorin, maahanmuuttajien sekä kulttuurialan koulutuksen kehittämishankkeiden suhteen, voidaan oikeutetusti puhua Cuporesta kulttuuripolitiikan ja kulttuurikehityksen sektoritutkimuslaitoksena. Toimenkuva laajenee vielä tästä, kun seuraavassa luvussa tarkastellaan lähemmin Cuporen kansallisia ja kansainvälisiä siteitä tutkimuksen, taiteen ja kulttuurin kenttään. Edellä esitetty saattaa antaa sen kuvan, että Cuporen kehittyminen nykyiseksi suhteellisen voimakkaaksi sektoritutkimuslaitokseksi olisi tapahtunut paljolti sattumanvaraisesti. Kuva kehityksestä selkiintyy, kun vertaillaan Cuporen toimintaa sektoritutkimuksen rakenneuudistustyöryhmän esittämään luetteloon maamme ministeriöiden sektoritutkimuslaitosten keskeisiin tehtäviin (liite 5). Vuoteen 2008 mentäessä Cupore oli toimintakertomustensa mukaan suorittanut tai ollut mukana suorittamassa kymmentä uudistustyöryhmän luettelon yhdestätoista tehtävästä. 4. SIDOSRYHMÄSUHTEET 4.1. Lähtökohtatilanne 2002 Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön perustamiseen johtaneessa selvityksessä sidosryhmäsuhteet nousivat esiin, kun vastausta etsittiin kahteen kysymykseen: eivätkö jo alan olemassa olevat tutkimuslaitokset toimineet riittävän kattavasti ja tehokkaasti ja jos eivät, niin keitä unohdettuja kulttuuripolitiikan asiakasryhmiä säätiön tutkimusta edistävien toimien tulisi erityisesti palvella 3. Selvityksessä todettiin, että vaikka kulttuuripoliittista tai kulttuuripolitiikan kannalta relevanttia kulttuuritutkimusta tehtiin Suomessa useilla tahoilla, kohdentui se usein tarkkaan rajatuille kapeille alueille, joita ei yritetty liittää tosiinsa aineistoja vaihtamalla tai tutkimusotteita ja käsitteistöjä yhteismitallistamalla. Samoin riittäviä yhteistyösiteitä ei löytynyt tutkimusta tekevien ja tietopalveluja tarjoavien laitosten välillä. Selvityksessä todettiin, että uuden toimijan mikäli sellainen päätettäisiin perustaa tulisi myös toimia laaja-alaisesti. Sen tulisi kattaa sellaisia vähälle huomiolle jääneitä laajoja alueita kuten kulttuuriyleisöjen tutkimus, kulttuuriteollisuuden tutkimus ja kolmannen sektorin organisaatioiden tutkimus. Kuitenkin vielä tärkeämpää olisi, että uusi yksikkö synnyttäisi 3 Mitchell Ritva, Kulttuuripoliittinen tutkimus Suomessa. Nykytila ja kehittämistarpeet opetusministeriön sektoritutkimuksen kannalta, Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston julkaisusarja 8:2001, Opetusministeriö 2001.

15 14 tutkimuksen kenttään yhteistyötä edistäviä ja tutkimusta ja tietotyötä yhdentäviä verkostoja. Selvitys nosti esiin myös kolme muuta puutteellisen verkottumisen osa-aluetta. Ensiksi se näki ongelman tuotetun tiedon soveltamisessa. Silloinkin kun Suomessa tehtiin kulttuuripoliittisesti tärkeää tutkimusta, sitä ei saatettu tehokkaasti päätöksentekijöiden käyttöön. Vaikka päätöksentekijät olisivatkin vastaanottaneet tulokset, niiden soveltamismahdollisuuksia ei aina nähty selkeästi. Toinen ongelma löytyi tutkimuskohteiden ja ongelmien valinnasta. Ne valittiin usein aikaisempaa tutkimusta seuraillen tai teoreettisiin pohdiskeluihin perustuen. Kulttuuripolitiikan käytännön ongelmia ei riittävästi tunnettu eikä ymmärretty että niiden ratkomiseen tarvittava tieto olisi tuotettava yhteistyössä tiedon tarvitsijoiden kanssa. Kolmanneksi suomalaisen kulttuuripoliittisen tutkimuksen ja tiedonvälityksen kansainvälinen verkottuminen oli luvulla paljon heikompaa kuin nykyisin Sidosryhmäsuhteiden kehittäminen Kansallisten sidosryhmäsuhteiden kehittäminen pilotti-kaudella tapahtui lähinnä keskeisten tutkimushankkeiden yhteydessä ja niiden tulosten esittelytilaisuuksien kautta. Kauden kahden hankkeen ROPin (Kulttuurin rahoitus- ja ohjaushanke) ja Klerotin (Kulttuurin ja liikunnan osaamistarpeiden ESR -ennakointihanke) tutkijoina tai ohjausryhmän jäseninä toimi useiden yliopistojen, tutkimuslaitosten ja kulttuurihallinnon tahojen edustajia ja molempien tuloksia esiteltiin Cuporen omissa tilaisuuksissa taide- ja kulttuurisektorin ammatti- ja asiantuntijaryhmille. Molempien hankkeiden julkaisuilla oli hyvää kysyntää ja tuloksia esiteltiin kulttuurielämän eri tahojen tilaisuuksissa. Tutkimusten kautta syntynyt näkyvyys lisäsi tutkimushanketarjontaa ja asiantuntijakysyntää. Opetusministeriön pyynnöstä vuonna 2004 tehty ja erillissopimuksella rahoitettu sukupuolten tasa-arvotutkimus sai jatkoa vuonna 2006 tehdylle selvitykselle maamme teatterikentän tulevaisuuden haasteista ja vuonna 2007 kulttuuriviennin koulutuksen kartoituksesta. Cuporen koulutussiteet Jyväskylän yliopistoon perustuivat pitkälti yliassistentin yhteistyösuhteeseen Cupore/Jyväskylän yliopisto (vuoteen 2006 saakka) sekä Cuporen opetukseen kansainvälisestä kulttuuripolitiikasta (alkaen 2002). Viime vuosina näihin koulutussiteisiin tulivat mukaan myös yksittäiset luennot monikulttuurisuuden teemoista. Uusien tutkijoiden ja tutkimusprojektien myötä Cuporen verkostosuhteet ovat edelleen laajentuneet sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tutkimuksellista verkottumista on myös lisännyt Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan oppiaineen järjestämät kansalliset ja kansainväliset kokoukset ja kesäkoulut. Jyväskylän yliopistossa kulttuuripolitiikan oppiaine järjesti vuonna 2004 maamme ensimmäiset kulttuuripoliittisen tutkimuksen

16 15 päivät ja vuonna 2009 neljännen pohjoismaisen kulttuuripolitiikan tutkimuksen konferenssin Sidosryhmäsuhteiden kehittyminen Cupore on alkanut pilottikauden jälkeen soveltaa tutkimustyössään "mukaan verkottumisen strategiaa" osallistumalla tiedontuottajana ja tutkimuksellisena osapuolena kulttuuripoliittisten toimenpiteiden ja ohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Vaikka tämä strategia on merkinnyt entistä selvempää sitoutumista sektoritutkimustehtävään, tätä toimintaa ovat taustoittaneet Cuporen kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmäsuhteiden kehittyminen. Sidosryhmäsiteiden voimistuminen näkyy selvänä Cuporen asiantuntijatehtävien ja kansainvälisiin kokouksiin osallistumisen lisääntymisenä (liitteet 13 ja 15). Liitteissä 6a ja 6b luetellaan Cuporen kansallisen ja kansainvälisen tutkimus- ja asiantuntijayhteistyön keskeisimmät partnerit. ESR-hankkeet ja yhteistyö Suomen Kuntaliiton ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen kanssa ovat laajentaneet luetteloa kahteen suuntaan: mukaan ovat tulleet kauppakorkeakoulut ja taideyliopistot sekä kuntasektorin tutkimus- ja asiantuntijalaitokset. 5. TUNNETTAVUUDEN LUOMINEN 5.1. Toiminnan synnyttämä näkyvyys Edellä esitetty kuvaus tutkimustoiminnan nopeasta laajenemisesta ja sidosryhmäsuhteiden kehityksestä antaa myös kuvan siitä perustasta, jolle Cuporen kansallinen ja kansainvälinen tunnettavuus alan organisaationa ja yhteistyöpartnerina alkujaan rakentui Tunnettavuuden luominen Cupore on vuoden 2005 jälkeen pyrkinyt järjestelmällisesti edistämään kansallista ja kansainvälistä tunnettavuuttaan profiloimalla itseään tutkimuskeskuksena, tutkimuksen tukiorganisaationa, asiantuntijaelimenä ja agenda setterinä, uusien keskeisten kulttuuripoliittisten aihepiirien esiin nostajana. Osallistuminen kansainvälisiin vertaileviin kulttuurikehityksen, kulttuuripolitiikan ja taide- ja kulttuurialan koulutuksen keskeisten ongelma- alueiden kartoituksiin ja arviointeihin on nostanut Cuporen profiilia myös näillä osa-alueilla. Profiilia on myös terävöitetty Internet-viestinnän avulla, kotisivua ja nettijulkaisuja kehittämällä. Cuporen kotisivut ovatkin ahkerasti vierailtuja (liite 7). Cupore on myös käyttänyt profiilinsa teroittamisessa hyväkseen sijaintipaikkansa Kaapelitehtaan erikoisluonnetta taiteen ja kulttuurin urbaanina keskittymänä. Vuonna

17 se aloitti carrefour-tyyppisen keskustelusarjan (Cable Factory Talks). Näiden kaapelikeskustelujen aihepiirit ja keskeiset osallistujatahot esitetään liitteessä 8. Samaan Cuporen näkyvyyttä lisäävien tapahtumien sarjaan voidaan lisätä myös Cuporen Kaapelitehtaalla itse tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa järjestämät kansalliset ja kansainväliset tilaisuudet. Cupore on puolestaan lisännyt Kaapelitehtaan näkyvyyttä järjestämällä näitä tilaisuuksia Kaapelitehtaalla ja yhteistyössä sen toimiston kanssa. 6. RAHOITUS JA OPERATIIVISTEN TOIMINTOJEN KOHDENTAMINEN 6.1. Rahoituksen kehitys ajanjaksoina ja Liitteen 9 taulukot antavat tietoa Cuporen rahoituksen kehityksestä vuosina ja Mukana on myös tietoja aloitusvuodesta 2002 ja vuoden 2009 (2010) tilanteesta. Vuosina Cuporen kokonaisrahoitus oli hieman yli miljoonan euron, vuosina se oli vajaan puoli miljoonaa suurempi. Perusrahoitus tulee valtionapuna opetusministeriöltä, ESR-hankkeet ovat olleet keskeisin ulkopuolinen rahoituslähde ja Suomen Kulttuurirahasto on antanut lisärahoitusta vielä alun perin luvatun kolmen "seed money"-vuoden jälkeen. Opetusministeriön valtionavun osuus kokonaisrahoituksesta on noussut ensimmäisen kolmivuotiskauden 57 prosentista ( ) 67 prosenttiin ( ). Tämä johtuu ESR-rahoituksen osuuden laskusta tällä ajanjaksolla 19 prosentista 7,5 prosenttiin. Cuporen asiantuntijatyöstä saama rahoitus ja opetusministeriön erillisprojektirahoitus ovat nousseet jälkimmäisellä kolmivuotiskaudella 17 prosentin osuudellaan merkittäväksi rahoituslähteiksi. Vuonna 2009 kaksi suurta ESR-projektia jälleen nostivat ESR- rahoituksen osuutta Cuporen budjetista (liite 9). Suomen Kulttuurirahaston avustuksella on rahoitettu kulttuuripolitiikan historiaprojektia. Valtionavulla on rahoitettu lähinnä kulttuuripolitiikan ydinalueille kohdentuneita hankkeita (kulttuuripolitiikan arvioinnin metodologiset ongelmat, kulttuurin rahoitus ja ohjaus, kulttuuripolitiikka ja monikulttuurisuus, 50+ väestön kulttuuriosallistuminen). ESR-hankkeet ovat vaativia jo haku-/kilpailuvaiheessa; omaa aloitusrahoitusta edellyttävinä ja tiukkaan aikatauluun sidottuina ne ovat myös riskialttiita. Vaikka säätiön hallitus tekee lopullisen päätöksen hakuun osallistumisesta, perustana on Cuporen tutkijoiden näkemys aihepiirin tärkeydestä, oman yksikön käytettävissä olevista henkilöresursseista ja mukaan saatavien partnereiden luotettavuudesta. Cuporen kokemukset ovat osoittaneet, että ESR-hankkeet eivät ole vain tutkimusta ja tiedonhankintaa. Niillä on myös keskeinen sosiaalinen funktio: ne vievät tutkimusta

18 17 lähelle tutkimuksen kohdekenttää ja luovat kiinteyttä ("koheesiota") kulttuuripolitiikan käytännön ongelmista kiinnostuneiden tutkijoiden keskuudessa. Cuporen lyhyellä aikavälillä toteutettavat erillissopimushankkeet ja asiantuntijatehtävät ovat olleet lähinnä KIBsejä, tietointensiivisiä maksullisia, mutta ei voittoa tuottavia palveluja (knowledge intensive business). Juuri ESR- ja erillissopimushankkeet ovat tehneet Cuporelle mahdolliseksi kehittää sitä "mukaan verkottumisen strategiaa", jota kuvattiin edellä jaksossa 3.3. ja antaneet sille mahdollisuuden kasvaa ja laajentua Vuoden 2009 menoarvion mukainen rahoitusrakenne Cuporen tilipäätökset ovat ESR-rahoituksen aiheuttamasta tulojen ja menojen vuosikohtaisesta eriaikaisuudesta johtuen vaikeasti tulkittavia, joten esitämme tässä vain vuodelle 2009 suunniteltujen menojen perusjakautuman (liite 10). Liitteen taulukosta tarkastelemme ainoastaan Kaapelilla tapahtuvien valtionapuperusteisten toimintojen menoja, siitä puuttuvat ESR-hankkeiden ja Jyväskylän yliopistossa tapahtuneen toiminnan menot. Kaapelilla tapahtuvan toiminnan menorakenne ja menolajien suhteelliset osuudet ovat olleet suunnilleen samat vuodesta 2006 lähtien. Henkilökunnan palkkamenot ovat odotetusti kaikkein suurin menoerä, 61,5 prosenttia. Jos näihin lisätään tilitoimiston laskutus ja säätiön asiamiehen palkkiot henkilöstömenot nousevat kahteen kolmasosaan kaikista menoista. Menoeriä voidaan pitää erittäin kohtuullisina. Nykyinen sopimuspalkkainen henkilökunta, tutkimusjohtaja, erikoistutkija, suunnittelija ja projektitutkija palkattiin yksitellen vuosina Cuporen toimintojen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointeja Kun etsitään näkökulmaa Cuporen toimintojen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointiin, on syytä huomioida kolmea seikkaa. Tutkimuskeskuksena Cupore tekee pääasiallisesti evidence-based" tutkimusta, lukuun ottamatta sen pitkäaikaisinta ( ) ja akateemisinta tutkimusprojektia Suomen kulttuuripolitiikan historia. (1) Yksi mittari Cuporen kaltaisten tutkimuskeskusten onnistuneisuudesta sen tutkimuksen laadun lisäksi on kysyntä: tilatut tutkimukset ja asiantuntijatehtävät sekä pyynnöt yhteistyöpartnereiksi kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. (2) Menestyksen mittari on luonnollisesti myös päärahoittajan rahoituksen jatkuva kasvaminen. (3) Kolmanneksi, ministeriöiden sektoritutkimuksen asemasta ja merkityksestä tehdyt selvitykset korostavat oman tutkimustyön keskeistä asemaa muiden toimintojen tukena. Cuporen ja sen keskeisten partneriorganisaatioiden asiantuntijuus- ja tiedonvälityspalvelut perustuvat pitkälti omaan tutkimustoimintaan juuri sillä tavalla, jota Jorma Rantanen liitteen 5 lausunnossaan kuvaa.

19 18 Cuporen toimintoja tulee luonnollisesti arvioida tutkimuslaitosten tutkimus- ja julkaisutoiminnan yleisillä arviointi- ja suoritemittareilla. Tämän itsearvioinnin liitteet tarjoavat mahdollisuuden arvioida sen tutkimustoiminnan määrää ja laatua (liite 12), sen asiantuntijatyön määrää ja laatua (liite 13), sen julkaisutoiminnan ja sen tutkijoiden muiden julkaisujen määrää ja laatua (liite 14), ja sen kansallisiin ja kansainvälisiin konferensseihin osallistumisen määrää ja laatua (liite 15). 7. CUPORE TUTKIJA-, ASIANTUNTIJA- JA TIEDONVÄLITYSYHTEISÖNÄ 7.1. Cuporen toimintojen organisointi Jorma Rantanen korostaa vuoden 2008 sektoritutkimusselvityksessään, että ministeriöiden sektoritutkimuslaitoksissa " henkilöstövoimavaroja ei voida eriyttää jyrkästi eri tehtäviin, vaan samat asiantuntijat tekevät tehtäviä prosessien useissa vaiheissa ja useissa prosesseissa, esimerkiksi tutkimuksessa, palvelussa, koulutuksessa, hallinnon tuessa jne. Toisaalta Rantanen korostaa myös sitä, että sektoritutkimustehtävät " eriytyvät kasvavassa määrin vaativiin erityiskysymysten ratkaisuihin, jotka usein ovat ainutkertaisia". Yhdessä nämä kaksi toimintojen ehtoa merkitsevät sitä, että pienissä laitoksissa joudutaan turvautumaan ulkopuoliseen asiantuntemukseen tai ulkoistamaan joitakin tehtäväalueita. Toistuessaan nämä ulkopuoliset suhteet voivat nekin yhdentyä ja institutionalisoitua siten, että laitoksen ympärille muodostuu keskinäiseen luottamukseen perustuva tukiyhteisö, joka paikkaa oman sisäisen yhteisön pienuutta. Kyseessä ei ole varsinaisesti toimintayksiköiden verkottuminen vaan yhteistyö- ja palvelusuhteet Cuporen tapauksessa tällainen verkottunut tuki- ja yhteistyöjärjestelmä on kehittynyt ja tiivistynyt vuoden 2004 jälkeen ja kattaa tietojenkäsittelyjärjestelmän ylläpidon, julkaisujen painattamisen, survey-tutkimusten toteuttamisen, tuen projektityöntekijöiden löytämisessä ja palkkaamisessa ja aineistojen kiireellisissä analyyseissä ja perusraportoinnissa. Cuporen projekteissa mukana olleet tutkijat ja asiantuntijat ovat oleellinen osa tätä tukiyhteisöä ja juuri heidän tukeaan tarvitaan, kun joudutaan etsimään ratkaisuja (tai ratkaisijoita) Rantasen esiin nostamiin "ainutkertaisiin erityiskysymyksiin". Koska nämä tutkijat ja asiantuntijat tulevat yliopistoista ja ammattikorkeakouluista, joihin Cuporella on ollut yhteistyösuhteita, voidaan puhua löyhän koulutus/tutkimuspalveluklusterin kehittymisestä Cuporen ympärille. Kansainvälisen ulottuvuuden tähän tuo Cuporen tiivis yhteistyösuhde kulttuuripolitiikan tutkijoihin ja tutkimuslaitoksiin ympäri maailmaa Tiedon tuottaminen ja välittäminen Cupore jakaa tutkimus- ja selvitystuloksiaan omien julkaisusarjojensa kautta sekä järjestämällä keskustelutilaisuuksia. Cuporen julkaisutoiminta käynnistyi syksyllä 2004.

20 19 Säätiön julkaisusarjan nimi on Cuporen julkaisuja (ISSN ). Sarjassa julkaistaan ensi sijassa Cuporen toiminnan piirissä toteutettuja tutkimuksia, selvityksiä, raportteja sekä työpapereita. Osan painetuista julkaisuista voi ladata myös Cuporen internetsivuilta PDF -muodossa joko kokonaisuudessaan tai osittain. Säätiön painettuja julkaisuja myy ja välittää Yliopistopaino. Lokakuuhun 2009 mennessä Cuporen julkaisusarjassa on ilmestynyt 17 teosta. Osa Cuporen julkaisuista on saatavissa ainoastaan PDF -muodossa. Nämä julkaisut ovat ilmestyneet keväästä 2007 alkaen omassa julkaisusarjassaan, Cuporen verkkojulkaisuja (ISSN ). Lokakuuhun 2009 mennessä Cuporen verkkojulkaisusarjassa on ilmestynyt 4 teosta. Lisäksi Cupore julkaisee projekteistaan työpapereita, jotka myöhemmin kootaan julkaisuiksi. Cuporen selvitys- ja tutkimustietoa on julkaistu myös muilla foorumeilla yhteistyöprojektien tuloksina. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi Suomen Kuntaliiton sivuilla verkkojulkaisuna ilmestyneet kuntien kulttuuritoiminnan kustannusselvitykset, SAK:n kulttuuripoliittinen puheenvuoro SAK:n julkaisemana sekä luovien alojen täydennyskoulutusta ja sen arvoa käsittelevä raportti IADE:n julkaisusarjassa. Lisäksi Cuporen tutkijat ovat julkaisseet tuloksiaan myös esimerkiksi Helsingin Sanomissa, Arsislehdessä ja Kunta-lehdessä sekä International Journal of Cultural Policy -julkaisussa. Tietoa on välitetty myös kansallisissa ja kansainvälisissä kokouksissa, seminaareissa ja konferensseissa sekä osana asiantuntijatehtäviä Suomessa ja ulkomailla. Cupore järjestää yhdessä Koy Kaapelitehtaan kanssa seminaareja sarjassa Cable Factory Talks. Lokakuuhun 2009 mennessä näitä seminaareja on järjestetty neljä kappaletta, ja niiden aiheita ovat olleet tekijänoikeuskysymykset (2006), kulttuuripolitiikka ja kulttuurinen monimuotoisuus (2007), kulttuurienvälinen vuoropuhelu (2008) sekä taiteen, luovuuden ja kulttuurin keskukset (2009). Tarkempia tietoja Cuporen julkaisu- ja muusta tiedonvälitystoiminnasta löytyy liitteistä 7-8 sekä JOHTOPÄÄTÖKSET JA CUPOREN TULEVAISUUS Tämän itsearvioinnin laatijat ovat voineet tiettyä tyytyväisyyttä tuntien todeta, että Cupore sen pilot-vaiheessa, vuosina , sopeutui nopeasti säätiön sääntöjen sille määrittämään kansalliseen ja kansainväliseen roolin ja että se vuosina ilman sanottavampia ongelmia asettui nousujohtoiselle kehitysuralle niin sektoritutkimuslaitoksena kuin itsenäisenä kulttuurisektorille asiantuntija-apua tarjoavana asiantuntijalaitoksena. Osa Cuporen menestyksestä selittyy kehityskausien onnistuneella ajoittumisella. Ensimmäinen ESR-rahoitteinen projekti toi resursseja ja sen onnistunut toteuttaminen

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Päivitysvastuu: Hallintojohtaja. SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä

Päivitysvastuu: Hallintojohtaja. SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Päivitysvastuu: Hallintojohtaja SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä 16.12.2009) Tehtävät Professorin

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

TANSSIN TIEDOTUSKESKUKSEN STRATEGIA

TANSSIN TIEDOTUSKESKUKSEN STRATEGIA TANSSIN TIEDOTUSKESKUKSEN STRATEGIA 2014 2018 Tanssin Tiedotuskeskuksen strategian vuosille 2014 2018 valmistelu aloitettiin loppuvuodesta 2012. Prosessi saatiin valmiiksi vuoden 2013 lopussa. Osana strategiatyötä

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 Kuntaliiton ja TEROKA-hankkeen yhteistyösuunnitelma viestinnästä kuntiin Yhteistyön toimintaperiaatteet Tarkoitus - Sosioekonomisia terveyseroja

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan työskentely. Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto

Eettisen toimikunnan työskentely. Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto Eettisen toimikunnan työskentely Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto Toimikunnan asema Toimikunnalla ei ole lakisääteistä asemaa Toiminta perustuu rehtorin päätökseen Toimikunnan tehtävä Eettisten asioiden

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 22.01. 2010, kello 9:00 16:00 Paikka Finanssialan keskusliitto, Bulevardi 28 Paikalla Martti From TIEKE, pj Ari Pulkkinen Agentit, ohjelmistotalotyöryhmä pj Pirjo Ilola

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2013-2015

HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2013-2015 Sivu 1 / 6 Liittokokous 18. 19.11.2011 Hotelli Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 HALLITUKSEN

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Talousarvioesitys Nuorisotyö 91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

EU:n ajankohtainen liikuntapolitiikka Järjestöpäivät

EU:n ajankohtainen liikuntapolitiikka Järjestöpäivät 1 EU:n ajankohtainen liikuntapolitiikka Järjestöpäivät 23.9.2008 Terhi Heinilä Kansainvälisten asioiden päällikkö Suomen Liikunta ja Urheilu 2 EU:n ajankohtainen liikuntapolitiikka Lissabonin sopimuksen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society 1 ILMANSUOJELUYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2/2015 Aika: 26.11.2015 klo 15.00 Paikka: THL, Mannerheimintie 168 B ESITYSLISTA: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä kahden pöytäkirjantarkastajan

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

Kumppanuutta kotouttamisen kentillä

Kumppanuutta kotouttamisen kentillä Kumppanuutta kotouttamisen kentillä Monikulttuurisuus yhteisöllisyyden ja osallistumisen voimavarana kunnissa Kuntaliiton Kuntademokratiaverkosto 9.12.2015 Hannele Lautiola, monikulttuurisuusasiain päällikkö

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen

Lisätiedot

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile Pylsy, asiantuntija

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot