Me muuttujat. Tekijöidensä näköinen muutos. Toiminta uusiksi parastamalla muut ottavat mallia. Suunta pitkäaikaishoidosta kotiinpäin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Me muuttujat. Tekijöidensä näköinen muutos. Toiminta uusiksi parastamalla muut ottavat mallia. Suunta pitkäaikaishoidosta kotiinpäin"

Transkriptio

1 Me muuttujat Järvenpään kaupungin Asiakkaan asialla -muutoshankkeen lehti, Joulukuu 2012 Toiminta uusiksi parastamalla muut ottavat mallia Suunta pitkäaikaishoidosta kotiinpäin Maahanmuuttaja kaipaa tietoa, koulutusta ja ystäviä Tekijöidensä näköinen muutos.

2 Sisältö 3 Pääkirjoitus: Kohti uutta 4 Toiminta uusiksi parastamalla muut ottavat mallia 7 Lautakuntien yhteistyö kiinnostaa muitakin 8 Suunta pitkäaikaishoidosta kotiinpäin 10 Monen toimen Minna 11 Yksilötyöskentelystä tiimityöhön 12 Maahanmuuttaja kaipaa tietoa, koulutusta ja ystäviä 14 Työnantaja tukee kouluttautumista 15 Sukkela vahtimestari viihtyy työssään 16 Varhaiskasvatus kerää kiitosta vanhemmilta 18 Kiinteistöt suurennuslasin alla 19 Edelläkävijä rakennusvalvonnan sähköistämisessä 20 Asiakaspalautteet hallinnassa 21 Yhteistyö pelaa henkilöstön ja työnantajan välillä 22 Monialaisella yhteistyöllä nuorille tulevaisuutta 23 Jatkossa työntekijät ja asiakkaat kehittävät yhdessä toimintaa 24 Kadonneen joulumielen metsästys Me muuttujat. Järvenpään kaupungin Asiakkaan asialla -muutoshankkeen lehti henkilöstölle ja sidosryhmille. Joulukuu Toimituskunta: projektipäällikkö Mika Kalliaisenaho, viestintäpäällikkö Anju Asunta, Järvenpään kaupungin viestintäryhmä ja Mainoskenttä Oy:n viestintäsuunnittelijat. Paino: SLY-Lehtipainot Oy. Painos kpl. Kannen ja sisällysluettelon kuvat: Touko Hujanen, Anju Asunta ja Laura Saukkonen. 2

3 Pääkirjoitus Kohti uutta Muutoshankkeeseen lähdettiin siitä syystä, että haluttiin siilot nurin. Haluttiin nousta niistä poteroista, joissa kunnat ovat olleet valtionhallinnon jatkeena vuosikymmenet. Lähdimme siitä, että uudistukset tehdään strategiaperusteisesti. Halusimme nähdä toimintamme mahdollisimman ymmärrettävinä kokonaisuuksina. Tavoitteena on ollut, että prosessit ohjaavat toimintaa aidosti. Ymmärsimme, että se voi onnistua, jos osaamme kaiken aikaa kyseenalaistaa nykyistä toimintaamme. Alusta alkaen halusimme, että henkilöstö on muutoksen valmistelussa vahvasti mukana. Näin onkin tapahtunut, henkilöstöjärjestöt ovat kulkeneet uudistuksen kärjessä. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa olemme valmiina uudistumaan. Olemme jo luopuneet monista vanhoista toimintatavoista ja ajatuksista. Niitä on korvattu niillä uusilla toimintatavoilla, joita olemme kehittäneet. Tämän lisäksi on tärkeätä, että muutosten onnistumista seurataan. Kannustamme ja tuemme esimiehiä ja koko organisaatiota muutoksen toimeenpanossa. Erityisesti korostamme asiakasrajapinnassa olevien esimiesten roolia. Vuoden vaihteen jälkeen myös poliittinen päätöksenteko alkaa toimia ydinprosesseihin perustuvassa päätöksentekojärjestelmässä ja -rakenteessa. Uskomme, että poliittinen päätöksenteko on vahvasti tukemassa uudistumista ja kehittämistä. Hankkeen aikataulullinen tavoite on saavutettu varsin hyvin. Suurelta osin valmiudet uuden toimintatavan käyttöönottoon ensi vuoden aikana ovat olemassa. Edellytyksiä on nyt luotu ja kysymys on tästä eteenpäin jatkuvasta kehittämisestä. Virkamiehiltä edellytetään taitavaa muutoksen johtamista. Tämä tapahtuu maailmassa, jossa tehtävät ja tarpeet muuttuvat ja myös toimintaympäristö muuttuu. Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että todennäköisesti voimme hyödyntää uutta toimintatapaamme myös kuntauudistuksen jälkeisessä tilanteessa. Lämpimät kiitokseni teille kaikille, olette tehneet erinomaista työtä! Nyt onkin hyvä hetki vetää henkeä ja nauttia joulusta. Levollista joulunaikaa ja tervetuloa uusin voimin takaisin töihin, jatkamaan matkaamme kohti uutta! Erkki Kukkonen Kaupunginjohtaja Anju Asunta 3

4 Toiminta uusiksi parastamalla muut ottavat mallia Järvenpäässä on tehty jo vuosia töitä palvelun laadun ja toimintaprosessien kehittämiseksi. Vuonna 2010 Asiakkaan asialla -hanke oli niin lupaava, että Sitra myönsi sille rahoitusta. Monista muista Suomen kunnista katseet kääntyvätkin nyt kohti Järvenpäätä. Johtoajatus muutoksessa on ollut tarjota asiakkaalle parempaa palvelua tehokkaammalla organisaatiolla. Työntekijöiden työhyvinvointia halutaan lisätä ja saada kustannuksia alas. Neljä asiaa on ollut mietinnän ja muutoksen kohteena: johtamisjärjestelmä, palvelurakenteet, ydintehtäviä tukevat palvelut ja työntekijöiden prosessien kehittäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yritetään yhdessä löytää parempia tapoja tehdä työtä, jotta tehokkuus kasvaa. Olemme miettineet, mitä välivaiheita otetaan työketjuista pois ja mitä toimintaa priorisoidaan. Työn selkeytyessä Elinkeino- ja työllisyyspalvelut Maankäyttö- ja karttapalvelut Asemakaavoitus Lasten ja nuorten palvelualue Kehitysjohtaja Esikunta Kaupunkikehitys Varhaiskasvatus Perusopetus Kasvun ja vanhemmuuden tuki Perhesosiaalityö Asuntopalvelut Yleissuunnittelu Kaupunkitekniikan suunnittelu Rakennusvalvonta Palvelualuejohtaja Esikunta Sivistyksen ja vapaaajan palvelualue Koulutus ja ohjaus Harrastaminen ja vapaa-aika Kulttuuri ja tapahtumat Kaupunginjohtaja usein myös työhyvinvointi ja viihtyvyys lisääntyvät, kertoo projektipäällikkö Mika Kalliaisenaho. - Järvenpäässä työntekijät ovat olleet itse mukana miettimässä omia työketjujaan ja toimintatapojaan. Järvenpääläinen toimintatapa on ollut nimetä työyksiköiden avuksi työnkehittäjiä. He ovat käyneet kaupungin eri työyksiköissä ja mallintaneet yhdessä henkilöstön kanssa työprosesseja. Työnkehittäjä Tanja Hiilinen-Häsä jatkaa samaa työtä myös ensi vuonna. Nyt loppusuoralla oleva hanke on jatkumo pitkälle kehitystyölle. Jo vuonna 2005 huomattiin, että tulevaisuuden Konsernipalvelut Johdon asiantuntijapalvelut Tukipalvelukeskus Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue Terveyden edistäminen Aikuisten sosiaali-, mielenterveys- ja päihdepalvelut Terveydenhuolto Palvelualuejohtaja Esikunta Tekninen palvelukeskus Järvenpään vesi Konserniyhteisöt Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue Itsenäisen selviytymisen tukipalvelut Kotihoito Erityisasuminen Järvenpään kaupungin organisaatio on luotu työn tekemistä määrittävien prosessien pohjalta siten, että kullekin palvelukokonaisuudelle löytyy omistaja ja vastuunkantaja. haasteissa ei pärjätä ilman uudistuksia. Tämä johtuu siitä, että iäkkäiden määrä kasvaa, asiakkaiden vaatimukset muuttuvat, henkilöstö ikääntyy ja työvoimasta käydään kovaa kilpailua. Vuonna 2009 päättäjistä koottiin prosessijaosto, joka alkoi ohjaamaan toimenpiteitä. Järvenpäässä on ollut jo kauan muutosvalmiutta ja monet odottivatkin hartaasti uudistuksia. Oli hienoa löytää jostain vuosien takaa kalvosarjoja, joissa oli selvästi otettu suunta kohti nykyistä muutosta, Mika kertoo innostuneena. Muutos on kuitenkin hidasta eikä näy kaikilla heti, sillä osalla työpaikoista arki muuttuu hiljalleen ja osin huomaamatta. Toimintatapojen muutos koskettaa kaupungin jokaista työntekijää. Heillä on oikeus siihen, että heidän työtään kehitetään. Esimiehille taas on sanottu, että muutoksia pitää tehdä heti eikä vasta vuonna Ja virheitä saa tehdä, pääasia, että tekee jotakin. Joissakin työyksiköissä on syntynyt jo aivan huippuja helmiä, kehitysjohtaja Minna Karhunen huokaa ihastuneena. Erilaiset kannustimet auttavat myös osaltaan kehittämään työtä. Innovaatiopalkinnosta kilpailevia hakemuksia tuli tänä vuonna todella paljon. Lisäksi kaupungilla on käytössä Sukkela-pikapalkkio, jolla esimies voi palkita henkilöstöään hyvistä työsuorituksista. Työntekijää tai tiimiä voi palkita joko enintään 200 euron rahapalkkiolla tai esimiehen myöntämällä pikapalkkiolla, esimerkiksi vapaapäivällä, lounaalla tai tavaralahjalla. 4

5 Karhunen ja Kalliaisenaho kertovat, että muutokset ovat auttaneet uusien työntekijöiden rekrytoinnissa. Missä nyt ollaan ja mihin mennään? Olemme saaneet paljon aikaan parastamismenetelmällä eli imemällä muualta ideoita ja tekemällä niistä parempia ja oman näköisiä. Omaa luovuutta on myös paljon. Järvenpäästä on tullut sellainen työpaikka, josta voi olla ylpeä. Kuntalaisille tuotetaan palveluja uudella tavalla ja he toivottavasti vähitellen näkevät myös muutoksen. Suurin osa päättäjistä on tyytyväisiä uudistumiseemme. Mutta onneksi on aina kriittistä massaa, joka panee meidät parantamaan vielä tästäkin, Minna virnistää. Päätöksentekomalli ja johtamisjärjestelmä ovat valmiina ja siemenet toimintakulttuurin muutokseen on kylvetty. Vie varmasti aikaa ennen kuin jokaisessa työyksikössä toimintatavat oikeasti muuttuvat, mutta me teemme tämän yhdessä, Minna sanoo pontevasti. muutoshanketta, koska asiakasnäkökulma oli kiinnostava ja hanke sopi Sitran julkishallinnon johtamisohjelmaan. Lisäksi Järvenpään mallia voidaan monistaa muihin kuntiin. Tämä oli hyvä ja riittävän iso pilotti toiminnan muuttamisesta. Ihan samanlaisia yleiskuvauksia kunnan prosessimaisesta toiminnasta ei Suomesta löydy. Tämä on tehty ammattimaisen systemaattisesti ja on siinä mielessä uraauurtavaa työtä, kehuu Sitran johtava asiantuntija Marja Pirttivaara. Marja toivoo, että jatkossa keskustelua käydään entistä enemmän myös kuntalaisten kanssa. Vasta käytännön toteutus ja asukkaiden palaute näyttävät, mitä mallissa on hyvää ja mitä on korjattava. Laura Saukkonen Tampereen yliopistossa tutkittiin henkilöstön asenteita muutoksiin Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen lehtori, hallintotieteiden tohtori Jenni Airaksinen ja tutkija Antti Markkola tutkivat Järvenpään kaupungin toimeksiannosta henkilöstön ja luottamushenkilöiden suhtautumista muutoshankkeeseen. Keväällä 2012 tehtiin kolmiosaisen arvioinnin toinen osa. Väliarvioinnin tarkoituksena oli tutkia, miten prosessiajattelun kautta saavutetaan Järvenpään kaupunkistrategian tavoitteet ja millainen asenne työntekijöillä on muutokseen. Henkilöstön ja luottamushenkilöiden suhtautuminen muutoshankkeen tavoitteisiin ja vaikutuksiin oli positiivista. Erityisesti asiakaslähtöisyyden ja työn kokonaisuuden hahmottumisen koettiin parantuneen. Väliarvioinnissa minulle tuli yllätyksenä se, miten hyvin henkilöstö ja luottamushenkilöt olivat sisäistäneet muutoshankkeen tavoitteet. Uudistuksen puuhamiehille tulos oli varsin rohkaiseva, sillä muutosten keskellä kriittisyys on yleensä huomattavasti suurempaa. Tämä selittyy sillä, että henkilöstön sitouttamiseen on käytetty paljon aikaa eli työntekijät ovat saaneet olla mukana muutoksessa ja miettiä itse asioita, Jenni pohtii. Ylin johto suhtautui selkeästi myönteisimmin muutoshankkeen kaikkiin osa-alueisiin. Suorittavassa portaassa hankkeeseen suhtauduttiin kriittisemmin. Luottamushenkilöissä oli eniten niitä, jotka eivät vielä osanneet ottaa kantaa muutoshankkeen vaikutuksiin. Tämä tulos oli ihan tyypillinen hallintouudistuksille, sillä ne leviävät aina johdosta alaspäin ja tavoittavat viimeisenä henkilöstön, joka toimii asiakasrajapinnassa. Eli mitä kauempana ihminen on uudistamisen ytimestä, sitä vaikeampi tavoitteet on ymmärtää. Kokonaisuutena täytyy sanoa, että Järvenpää on poikkeuksellisen pitkällä tämänkaltaisessa uudistamisessa. Pelkkiä kuntien ja kaupunkien nettisivuja vertaamalla huomaa, että Järvenpää on edistyksellinen, Jenni summaa. Sitra monistaa Järvenpään mallia muillekin kunnille Sitra (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) lähti rahoittamaan Järvenpään 5

6 Ydinprosessit Elinvoimaisen kaupunkikehityksen varmistaminen Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin edistäminen Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen Avainprosessit Aktiivinen ja ennakoiva elinkeinojen edistäminen Alle kouluikäisten lasten hoito sekä kasvun ja oppimisen edistäminen Osaamisen varmistaminen ja työelämään siirtyminen Terveyden ja itsehoidon edistäminen Arjen osallisuuden tuki Laadukkaan ja tarpeita vastaavan asumisen edistäminen Peruskoululaisten kasvun ja oppimisen edistäminen Elinvoimaisuuden vahvistaminen ja itsensä kehittäminen Elämänhallinnan tukeminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen Kotona asumisen mahdollistaminen Toimivan ja ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kasvun ja vanhemmuuden tukeminen Kulttuurin edistäminen ja tapahtumien mahdollistaminen Toimintakykyä edistävä sairauden hoito Vaativa hoiva ja hoito Sujuva ja asiantunteva rakennusvalvonta Lapsiperheiden toimintakyvyn vahvistaminen ja korjaaminen Vastuullinen ympäristöstä huolehtiminen Järvenpään kaupungin ydinprosessit on muodostettu strategisesti merkittävistä ja kuntalaisille yhtenäisenä näkyvistä palvelukokonaisuuksista. Avainprosessit puolestaan on koottu siten, että niistä muodostuu aina tietyn asiakasryhmän tarpeita ajatellen toimivia kokonaisuuksia. Toiminnan ohjausprosessi Tukiprosessit Laadukkaan johtamisen tukeminen ja edistäminen Tasapainoisen talouden hallinta Oikein mitoitetun, hyvinvoivan ja osaavan henkilöstöresurssin varmistaminen Tehokkaat hallintopalvelut ja vuorovaikutteinen viestintä sekä osallistuva kansalaistoiminta Tarkoituksenmukaisten tilojen tehokas käyttö Alaprosessit Toimivan johtamisjärjestelmän varmistaminen Talouden suunnittelu ja seuranta Ennakoiva henkilöstösuunnittelu Sujuvan päätöksenteon mahdollistaminen Tilojen omistaminen ja hallinta Johtamisosaamisen ja esimiestaitojen kehittäminen Toimivan ja tehokkaan taloushallinnon järjestäminen Palvelussuhteen elinkaaren hallinta Viestintä ja osallistuvan kuntalaisvaikuttamisen mahdollistaminen Tilojen käytettävyyden ja arvon säilymisen varmistaminen Toimivan verkostoyhteistyön varmistaminen Kokonaisvaltainen riskienhallinta Toimivan ja tehokkaan tietohallinnon järjestäminen Tiedolla johtamisen varmistaminen Jotta kuntalaisten tarvitsemat palvelut pystytään tuottamaan mahdollisimman sujuvasti, tarvitaan sisäisiä tukiprosesseja. Niillä varmistetaan, että toiminnan ohjaus sekä talous-, henkilöstö-, hallinto- ja tila-asiat toimivat tehokkaasti helpottaen kuntalaispalvelua. 6

7 Lautakuntien yhteistyö kiinnostaa muitakin Me olemme uudistaneet päätöksentekorakenteet niin, että jokaista ydinprosessia vastaa yksi lautakunta. Mekin yritämme siis ajatella tätä asiakkaan ja palvelun kautta, toteaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaarina Wilskman. Kaupunginhallituksen, valtuuston ja lautakuntien puheenjohtajat ovat muodostaneet prosessijaoston, joka on keskustellut siitä, miten ydinprosessit ja niiden alaprosessit tulisi koota, jotta asiakkaiden ja koko kaupungin etu otetaan huomioon. Vuoden 2012 lopulla tämä jaosto lopettaa toimintansa, mutta sen työtä jatkaa uuden hallituksen yhteydessä toimiva puheenjohtajien jaosto. Olemme löytäneet uuden yhteistyöfoorumin, joka kiinnostaa muitakin kuntia. On ainutlaatuista, että nämä ihmiset keskustelevat keskenään ja miettivät kaupungin kokonaisetua sen sijaan, että he vain esimerkiksi riitelisivät resursseista. Millaisia tuloksia Järvenpäässä on päättäjän näkökulmasta saatu aikaan? Lasten palveluissa ja kaupunkikehityksessä tulokset näkyvät jo selvästi, kun taas sosiaali- ja terveystoimessa sekä teknisellä puolella työ on vielä kesken. Pikku hiljaa tuloksia alkaa kuitenkin näkyä: lasten palveluista on saatu todella positiivista asiakaspalautetta, ikääntyvien alueella kustannukset ovat vähän alemmat kuin verrokkikunnissa ja kaupungin henkilöstön työtyytyväisyys on noussut. Lisäksi tärkeintä on, että kuntalaisten palaute on parantunut jatkuvasti kaikilla osa-alueilla, Kaarina listaa. Päättäjien tulee Kaarinan mukaan nyt antaa työrauha työntekijöille. Päättäjät ovat antaneet suunnan, mihin mennään, mutta käytännön työ perustuu työntekijöiden asiantuntemukseen ja nyt on heidän vuoronsa tehdä rauhassa työtään. Päättäjillä on muistuttajan rooli siinä, että uusille palvelualueille ei synny raja-aitoja ja katvealueita kuten tapahtui vanhassa toimialajaossa, Kaarina pohtii. Me päättäjät pyrimme priorisoimaan asiakasta ja palvelua, toteaa Kaarina Wilskman. Antero Juvonen Toimintaprosessien kehittäminen Ydinprosessipäätös 6/2011 Uusia palvelualuepilotteja 1/2011 Hallinnon keskittämispäätös 2010 Sosiaali- ja terveystoimiala palvelualueiksi 4/2010 Poliittinen päätöksentekorakenne 2013 Uusi organisaatio pääosin käyttöön 2012 Uusi kaupunkistrategia ja muutosohjelma 2009 Johtamisjärjestelmän uudistamispäätös 2008 Laatu- ja strategiatyö, prosesseihin tutustuminen Järvenpäässä on edetty muutoksen portailla, järjestelmällisesti vaihe vaiheelta, kohti uutta toimintatapaa. 7

8 Suunta pitkäaikaishoidosta kotiinpäin Kun Järvenpäässä ruvettiin vuonna 2009 tutkimaan tarkasti tehostettujen asumispalveluiden ja pitkäaikaishoidon iäkkäitä asiakkaita, huomattiin, että hyvällä kuntoutuksella näistä osa pystyi palaamaan kotiin asumaan. Suunta on yleensä toinen, mutta näinkin voi käydä, kun toimintatapoja lähdetään uudistamaan: pitkäaikaishoidosta löytyi systemaattisten toimintakykymittausten avulla niin hyväkuntoisia vanhuksia, että he pystyivät muuttamaan omaan kotiin Järvenpään senioritaloihin. Autoimme kymmenkuntaa vanhusta palaamaan omiin koteihinsa, ja he saavat nyt kotonaan tarvitsemiaan palveluita, esimerkiksi apua peseytymiseen, pukeutumiseen, syömiseen, lääkehoitoon ja liikkumiseen. Järjestään kaikki olivat erittäin tyytyväisiä, asumispalveluohjaaja Tuija Nuutinen hymyilee. Miten tällaiset asiakkaiden iloiset muutokset sitten vaikuttavat työntekijöiden asenteisiin? Noin vuosi sitten aloitetun hoitotyön kulttuurin muutoshankkeen tavoite oli, että kaikille iäkkäille saadaan arvokas elämä ja heidän historiaansa kunnioitetaan. Kun henkilökunta näkee, että vaikeasti toimintarajoitteisia pystytään kuntouttamaan, heidän asenteensa muuttuvat ja he näkevät asiakkaat enemmän yksilöinä. Kulttuurinmuutoshankkeen myötä hoitajilla on enemmän toimintakykyä ylläpitäviä tehtäviä työssään ja he motivoituvat tähän, kun huomaavat, että vanhus pärjää omassa kodissa. Toimenkuvat ovat laajentuneet ja hoitajat voivat lääke- ja perushoidon lisäksi tuoda harrastuksiaan mukaan työhön, vaikkapa laulattamalla tai soittamalla. Mielellään näitä on osastoilla tehtykin. Työn sisältö siis painottuu eri lailla, vaikka ammattinimikkeet pysyvät, pitkäaikaishoidon johtaja Päivi Vainio kertoo innostuneena. Oma koti kullan kallis Iäkkäiden kodissa pärjäämistä yritetään tukea mahdollisimman pitkään. Tämän periaatteen tueksi Järvenpään kaupunki järjestää erilaista apua alkaen tukipalveluista ja jatkuen tehostettuun kotihoitoon. Tukipalvelut auttavat pärjäämään kotona, vaikka vanhuksen kunto vähän heikkenisikin. Jos asiakas ei itse pysty esimerkiksi pesemään pyykkiä tai laittamaan ruokaa, kerromme erilaisista ostopalveluvaihtoehdoista ja autamme asiakasta järjestämään itselleen palveluita, kertoo Tuija. Päivi puolestaan kertoo, että pitkäaikaishoito otti huhtikuussa 2012 tontilleen kotona asumisen toisen pään eli tehostetun kotihoidon. Se tarkoittaa sitä, että yhteen taloon on sijoitettu asumaan tehostettua kotihoitoa tarvitsevia asukkaita ja meidän henkilökuntamme hoitaa heitä säännöllisesti. Tällä tavalla olemme vieneet pitkäaikaishoidon ja kotipalvelujen ajatusmaailmoja lähemmäksi toisiaan. Kuka sitten päättää, kenelle tarjotaan ja mitä palveluita? Koti- ja laitoshoidon yhteistyömuotona kokoontuu kaksi kertaa kuussa moniammatillinen SAS-työryhmä (selvitä-arvioi-sijoita), joka pyrkii sijoittamaan vanhukset oikealle hoitopaikalle ja järjestämään palvelut. 8

9 Vaikuttamistapoja on monia Asumispalvelun työntekijöiden ei tarvitse yksin miettiä, mikä olisi paras tapa hoitaa iäkkäiden asioita. Kotihoidon alla toimii vanhusten ideakahviloita, joihin voi kuka tahansa tulla keskustelemaan vanhusten hoitoon liittyvistä asioista virkamiesten kanssa. Sekä kotihoitoon että pitkäaikaishoitoon on perustettu omaistyöryhmiä, joihin tarvittaessa saadaan myös virkamiehiä mukaan. Omaistyöryhmät koetaan todella tärkeänä osana hoidon laadun kehittämistyössä, samoin kuin eläkeläisneuvosto. Teemme aina parhaamme, jotta asiakkaan prosessi kulkisi kivuttomasti ja hän saisi palvelut yhdeltä luukulta. Se, että Tuija on siirtynyt asumispalveluohjaajan tehtävään, on oikaissut mutkia paljon, Päivi sanoo ja katsoo kollegaansa. Asiakkaat ja heidän omaisensa ottavat minuun yhteyttä ja kerron, mitä palveluja on saatavilla. Aina lähdetään liikkeelle asiakkaan toiveesta ja ennen kaikkea hoidon tarpeesta. SAS-työryhmä esittää sosiaali- ja terveyslautakunnan määrittelemien kriteerien perusteella hoidon tarvetta vastaavan hoitopaikan, ja minun tehtäväni on kannatella asiakkaan matkaa jatkohoitopaikkaan asti. Olen ikään kuin vierellä kulkija, Tuija täydentää. Omaehtoista arkea pienellä avulla Aino Pelkonen muutti uuteen kotiin Polvipolku 3:n seniorikohteeseen 7. marraskuuta Aiemmin hän asui yksityiseltä vuokratussa kaksiossa, jossa Järvenpään kotihoito kävi häntä auttamassa kolme kertaa päivässä. Täällä asuntoni on hieman pienempi eli yksiö. Hyviä puolia on kuitenkin monta. Tunnen entuudestaan täältä rouvan, jonka tapasin vanhusten päiväkerhossa. Täällä työskentelee myös jo kotonani käynyt sairaanhoitaja eli luonani käy tuttu ihminen, Aino kertoo. Aiemmin kotihoito toimitti Ainolle lounaan ja tytär illallisen. Uudesta asunnosta Aino aikoo kävellä läheiseen työ- ja toimintakeskuksen lounaskahvilaan eli Cooperin kulmaan syömään. Siellä on tunnetusti oikein hyvää ruokaa, Aino hymyilee. Kävelymatka uudelta asunnolta on lyhyt ja Aino selviää siitä rollaattorinsa avulla. Pidemmille lenkeille hän ei lähden yksin, sillä jälkikasvu on kieltänyt ulkona yksin liikkumisen. Polvipolun, Vaarinkadun, Hallintokadun ja Kartanontien seniorikohteiden asukkaat vastasivat vuonna 2009 muuttamisesta tehtyyn asiakaskyselyyn. Tällöin tyytyväisyys palveluun kokonaisuutena oli 4,1 asteikolla 1 5. Huippuarvosanoja saivat henkilökunnan ammattitaito (4,8), hoidon perusteellisuus ja riittävyys (4,7), ympäristön turvallisuus (4,9) ja mahdollisuus vaikuttaa omaan päiväjärjestykseen (4,7). Touko Hujanen Touko Hujanen Tuija Nuutinen ja Aino Pelkonen ovat tyytyväisiä, että Aino voi edelleen asua omassa kodissa. 9

10 Monen toimen Minna Ennen Minna oli Opiston naisia, nyt hän markkinoi neljän eri yksikön vapaa-aika- ja harrastuspalveluja. Iloisin mielin! asiakkaita ja työtä on lisää. Ennen markkinoin vain Opiston tapahtumia, nyt palvelen neljää toimintayksikköä. Perehtymistä on paljon enemmän ja markkinointiin on aina tarvetta, Minna listaa. Anju Asunta Järvenpään Opiston palvelupisteessä saa nyt kokonaisvaltaista vapaa-ajan harrastuksia ja opintoja koskevaa neuvontaa. Vapaa-aika- ja osaamiskeskuksessa työskentelevällä Minna Luosujärvellä on todella laaja toimenkuva: hänen päätehtävänsä on jakaa tietoa ja markkinoida neljän eri yksikön vapaaaika- ja harrastuspalveluja. Nämä neljä ovat Järvenpään Opisto, kirjasto ja liikuntapalvelut sekä Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto. Näiden sisäisten asiakkaiden auttamisen lisäksi hän palvelee Opiston ja liikuntapalveluiden harrastusasiakkaita esimerkiksi ottamalla ilmoittautumisia vastaan ja vastaamalla kysymyksiin. Asiakkaat voivat nyt tulla yhdelle luukulle ilmoittautumaan tai soittaa yhteen numeroon. Tämän lisäksi työnkuvaani kuuluu työhyvinvointia edistävien virkistyskurssien suunnittelu, markkinointi ja toteutus. Vedän myös nuorten palvelukorttikoulutuksia, joissa käydään asiakaspalvelutaitoja läpi ja annetaan työelämän valmennusta. Eikä se vielä tähän lopu, Minna opiskelee työn ohella tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa (sihteerityön kehittämisohjelma). Kaikilla Vapaa-aika- ja osaamiskeskuksessa työskentelevillä on vaihtunut joko työpiste tai toimenkuva tämän vuoden alussa. Minnan työpaikka oli aiemmin Järvenpään Opisto. Hänen työtoverinsa ovat työskennelleet kirjastossa, liikuntapalveluilla ja Opistossa. Parasta muutoksessa on Minnan mielestä ollut se, että hän ja hänen työtoverinsa pystyivät vaikuttamaan työnkuviinsa paljon. Meillä on lisäksi tämän kaupungin parhaimmat asiakkaat, sillä kaikki tulevat vapaaehtoisesti ja iloisina virkistäytymään ja harrastamaan. Minna kokee työnsä muuttuneen eniten volyymien osalta eli palveltavia Yhteinen esite ja ristiinpalvelua Liikuntapalvelut ja Opisto ovat aiemmin tehneet kumpikin oman kurssiesitteensä, mutta tänä syksynä kaikille järvenpääläisille tuli vain yksi esite koko Vapaaaika- ja harrastuspalveluiden tarjonnasta. Asiakkaat ovat ottaneet tämän kirjasen todella hyvin vastaan, siitä on tullut paljon kiitosta, Minna kehuu. Kaikkien neljän toimintayksikön asioita eivät Vapaa-aika- ja osaamiskeskuksen työntekijät osaa ulkoa, mutta ainakin asiakkaat osataan ohjata oikeisiin paikkoihin eteenpäin. Meidän päämme ovat täynnä pienen pientä nippelitietoa ja pyrimme aina tekemään parhaamme. Asiakkaiden yleisimmät kysymykset koskevat liian helpon tai haastavan kurssin vaihtamista, laskutusta ja tilavarauksia. Asiakkaalle on hyvä se, että hän saa tietoa Järvenpään kaupungin Vapaa-aika- ja harrastus-palveluista yhdestä paikasta. Esimerkiksi kun asiakas ilmoittautui kahvakuulakurssille ja mietti, pitääkö väline ostaa, neuvoimme häntä lainaamaan sen ilmaiseksi kirjastolta, Minna kertoo. Monilla Vapaa-aika- ja osaamiskeskuksen työntekijöillä on pitkä työhistoria, mutta muutoksen tuulissa on hyvä mieliala ja yhteen hiileen puhaltamisen tunnelma säilynyt. Ainahan se on haikeata, kun vanhasta pitää luopua ja ymmärtää uutta toimintatapaa. Minä olen ollut talossa vain viisi vuotta ja on se minullekin ollut haasteellista. Mutta meillä on hyvä yhteishenki ja eteenpäin mennään, Minna summaa. 10

11 Yksilötyöskentelystä tiimityöhön Tukipalvelukeskuksessa on tiimien sisällä yhdenmukaistettu toimintatapoja ja otettu muidenkin tehtäviä haltuun, jotta sijaisia löydetään helposti ja työhön saa tukea muilta. Noin puolitoista vuotta toimineeseen tukipalvelukeskukseen kuuluvat kaupungin yhteisiä toimistotöitä hoitavat palkka-, talous-, toimisto- ja asiakirjatiimit. Ennen kaikki työskentelivät omissa huoneissaan ja keskittyivät vain omaan työhönsä. Nyt kun olemme siirtyneet avokonttoriin ja tiimityöskentelyyn, olemme opetelleet ja oppineet toistemme hommia. Siinä on ollut aika paljon haasteita, sillä työt ovat hyvin erilaisia ja niitä tehdään erityisohjelmilla. Uudessa toimintatavassamme on se hyvä puoli, että tuki on aina lähellä eikä työtä tarvitse tehdä yksin, pohtii asiakirjatiimin esimies Irma Toivonen. Rakenteet tukipalvelussa ovat jo kunnossa, mutta kehittämistyötä tehdään jatkuvasti. Meiltä monesti kysytään vapaita resursseja, mutta tällä hetkellä emme voi ottaa vastaan lisätehtäviä. Taloustiimin ja palkanlaskennan osalta on tehty esiselvitys siitä, mitä talous- ja palkanlaskennan palveluita voisimme ostaa Kunnan Taitoa Oy:ltä, Irma toteaa. Oppisopimuksella tiimityössä Tukipalvelukeskuksen 13 työntekijää aloitti taloushallinnon ammattitutkinto-opinnot Markkinointiinstituutissa, minkä jälkeen heille tehtiin osaamiskartoitus. Opinnot jatkuvat kevääseen 2014 asti. Tiina Veijanen tuli palkanlaskentaan töihin oppisopimuksella syyskuussa Palkkojen lisäksi hänen työtehtäviinsä kuuluu palvelussuhdeneuvontaa. Minulla on huoneessani työpari, jolta saan heti tarvittaessa neuvoja. Pidän muiden ihmisten kanssa työskentelystä ja saan olla vuorovaikutuksessa esimiesten, palkansaajien ja työkavereiden kanssa. Senja Lehtiranta puolestaan työskentelee laskentasihteerinä. Jonkinlaista muutosta tässä on koko ajan. Mutta hyvään suuntaan ollaan menossa, esimerkiksi yksilövastuusta on siirrytty tiimivastuuseen. Opiskelemme, jotta osaisimme vastata yhteiskunnan nopeisiin muutoksiin. Koulutehtävien innoittamana olen itsekin löytänyt kehitettävää työssäni: vanhoihin ohjeistuksiin kaivattaisiin selkeyttämistä, jotta työn tehokkuus paranisi. Anju Asunta Tukipalvelukeskuksen avokonttorissa apu ja neuvot ovat aina lähellä, Irma ja Tiina tietävät. 11

12 Maahanmuuttaja kaipaa tietoa, koulutusta ja ystäviä Tärkeitä asioita maahanmuuton alkuvaiheessa ovat helppo tiedon ja palvelujen löytäminen. Järvenpäässä on maahanmuuttaja-asioissa tutkittu tarpeen ja tarjonnan kohtaamista. K otouttamislaki tuli voimaan viime syksynä ja sen pohjalta tehtiin Järvenpäälle kotouttamisohjelma. Ohjelmaa varten tutkittiin, millaisia palveluita tarjotaan ja millaisia taas tarvitaan. Mielestäni viimeisen vuoden aikana asiat ovat menneet huomattavasti eteenpäin. Seuraavalle kahdelle vuodelle on määritelty tavoitteet ja kiireisimmät tehtävät asiat. Lisäksi on selkeytetty, kuka vastaa mistäkin asiasta, sanoo ylpeänä maahanmuuttajatyön koordinaattori Arja Loima. Vuosien aikana on tullut selville, että maahanmuuttajan tiedon saanti on vaikeaa ja vähäiset tiedot ovat murusina eri paikoissa. Nyt tähän asiaan on paneuduttu huolella. Asioita viedään eteenpäin, joskin hitaasti. Tiedontarpeeseen vastaavat muun muassa vuoden vaihteessa julkaistavat kaupungin uudet nettisivut, joille tulee erikseen osio maahanmuuttajille. Arja toteaa, että tärkeimmät vuodet maahanmuuttajan kotouttamisessa ja palveluiden kannalta ovat ensimmäiset kolme. Eli saapujien olisi päästävä nopeasti koulutukseen ja töihin. Ihmisten alkutilanne kartoitetaan heti, kun he tulevat maahan: heidän 12 työkokemuksensa, koulutuksensa ja kielikoulutuksen tarpeensa käydään läpi. Kartoitus tehdään joko TE-toimistossa tai sosiaalipalveluissa, Arja kertoo. Keskusteluilloissa paljon arvokasta tietoa maahanmuuttajilta Vuoden 2012 aikana on järjestetty kolme asiakasiltaa, joissa maahanmuuttajat, TE-toimisto, kaupungin palvelualueiden edustajat ja kolmas sektori keskustelivat erilaisista maahanmuuttajien elämään liittyvistä asioista. Viimeisin maahanmuuttajien keskustelufoorumi järjestettiin syyskuussa. Tällöin mukana oli myös päättäjiä poliittisista puolueista. Maahanmuuttajien kotoutumista tukee hyvin paljon kolmas sektori. Seurakunnat ja oppilaitokset järjestävät vapaa-ajantapahtumia, joissa muut kuntalaiset ja maahanmuuttajat voivat luontevasti kohdata. Esimerkiksi Setlementti Louhelalla on monikulttuurinen Rinki, joka välittää tietoa yhteiskunnastamme, eri palveluista ja tukee maahanmuuttajia arjen elämässä ohjaamalla heitä. Lakisääteisesti kotoutumisen edistäminen nähdään laajana monialaisena yhteistyönä. Mukana on kunta, TE-toimisto ja poliisi palveluineen. Lisäksi palveluja järjestävät järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt. Osaltaan jokainen kuntalainen voi olla tukemassa maahanmuuttajia kotoutumisessa. Viimeisen vuoden aikana on siis puhuttu asioista paljon ja hyvään suuntaan ollaan menossa. On oltava malttia, sillä ennen kuin asiat ovat puhutun kaltaisia, aikaa menee kuukausia ja vuosia. Prosessi on kuitenkin lähtenyt käyntiin. Meidän tulee ajatella, että meillä sentään tapahtuu jotain, Arja nauraa.

13 Arja Loima ja Khadra Hussein työskentelevät Kartanon koululla. Touko Hujanen Khadralta hukkui ensimmäisenä talvena hirveä määrä hanskoja Somaliasta 22 vuotta sitten Suomeen muuttanut Khadra Hussein on ollut Järvenpään päiväkodeissa töissä ja on mukana myös maahanmuuttajille järjestetyissä asiakasilloissa ja kotouttamistyöryhmässä. Ensimmäisenä talvena Suomessa häntä ihmetytti oikea talvipukeutuminen ja suomalaisten vaitonaisuus. - Alku oli kauheaa, tulin joulukuussa ja lunta satoi päälle aika muutos Afrikan jälkeen. Vaikeinta oli hallita pukeutuminen, en tiennyt koskaan, mitä laittaa päälle. Hanskat olivat painajainen, sillä ne hävisivät jatkuvasti, koska en ollut sellaisia koskaan aiemmin pitänyt, Khadra naurahtaa. Khadra kertoo välittömästi ihastuneensa ihanan rauhalliseen ja turvalliseen Järvenpäähän, sillä hänen kotimaassaan oli sisällissota. Khadran 8-, 9- ja 10-vuotiaat lapset menivät heti Suomeen tulon jälkeen valmistavalle luokalle kouluun ja pienimmät päiväkotiin. Khadra itse meni ensin suomenkielen kurssille ja opiskeli sen jälkeen lähihoitajaksi. Päiväkotilapsia hän on hoitanut kymmenen vuotta. Nyt hän työskentelee avustajana valmistavalla luokalla, jolla on maahanmuuttajalapsia, jotka eivät osaa suomea. Miten maahanmuuttajat sitten saataisiin parhaiten kotiutumaan Suomeen? Kielikurssit heti alussa ovat tärkeitä. Ihminen ei kotiudu, jos ei osaa kieltä. Toinen tärkeä asia on työ, työttömänä on vaikea kotiutua. Pitäisi olla myös yksi paikka, josta voi hakea kaikenlaista informaatiota, Khadra listaa. Suomalaisten small talkin puute ja vaitonaisuus eivät välttämättä auta asiassa. Suomalaiset ovat niin hiljaisia, meidän maassa kaikki puhuu ja vastaantulijat tervehtii sinua. Ihmettelin alussa, kun naapurikaan ei tervehtinyt. Tajusin vasta myöhemmin, että vika ei ole minussa, vaan että se on täällä tapana, Khadra nauraa. 13

14 Työnantaja tukee kouluttautumista Kaikki kouluisännät ovat olleet pilottikoulutuksessa, jossa opetellaan asiakkaan hyvää kohtaamista. Pilottivaiheen jälkeen koulutus monistetaan koskemaan kaupungin muita työntekijöitä. Järvenpään kiinteistöpalvelujen, puhtaanapidon ja ravitsemuspalvelujen työntekijöiden osaaminen on kartoitettu ja tämän kartoituksen perusteella laaditaan koulutussuunnitelmat kaikille. Laura Saukkonen Myös Kartanon ylä- ja alakoulun kouluisäntä Pauli Pitkänen osallistui asiakkaan kohtaamisvalmennukseen. Toimitilapäällikkö Varpu Paakinaho-Heikkisen mielestä työnantajan tulee tukea työntekijöiden omaehtoista opiskelua työn ohessa. Me puhumme tästä taitokartoituksena. Olemme lähteneet selvittämään noin 180 työntekijän osaamista. Siellä on sekä pitkään että vähemmän aikaa työskennelleitä ja pyrimme saamaan kokonaiskuvan työntekijöiden osaamisesta. Hyödynnämme sen pääoman, mikä heillä jo on ja tehostamme sitä asiakkaiden toiveiden mukaiseksi. Tärkeä motivaattori tälle kartoitukselle oli myös se, että ihmiset viihtyisivät mahdollisimman pitkään omassa työssään, kun heidän osaamisensa saadaan sopivalle tasolle, kertoo toimitilapäällikkö Varpu Paakinaho-Heikkinen. Taitokartoitus on tehty yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. Kiinteistöpalvelun yhteistyötaho on Amiedu, puhtaanapidon Hyria ja ravitsemuspalvelun Keuda. Taitokartoitusten pohjalta laaditaan koulutussuunnitelmat, joita toteutetaan 14 joko omassa organisaatiossa tai eri yhteistyötahojen kanssa. Koulutukset kestävät parista päivästä puoleentoista vuoteen. Jos henkilöllä ei ole minkäänlaista koulutustaustaa, voi koulutus kestää 1,5 vuotta. Pienet räätälöidymmät koulutukset kestävät muutamia päiviä. Perustutkinnoista voidaan ottaa myös osatutkintoja. Ammattioppilaitokset palvelevat tänä päivänä aika joustavasti asiakkaita, Varpu kehuu. Vertaistukea koulutukseen omasta organisaatiosta Taitokartoitus ja räätälöidyt koulutukset on otettu hyvin vastaan ja tähän mennessä niistä on tullut vain positiivista palautetta. Ketään ei pakoteta mihinkään, vaan kaikki lähtee työntekijöiden omista tarpeista ja toiveista. Työnantajan tehtäväksi jää sitten kaikin tavoin tukeminen. Tärkeää on, että työnantaja on vahvasti mukana tässä kaikessa. Valitettavasti on myös sellaisia työpaikkoja, joissa ei ehditä keskittymään henkilöstön omaehtoiseen opiskeluun. Tällöin opiskelu on huomattavasti työläämpää. Työpaikkaohjaajat voivat olla tsemppaajia ja työntekijät saavat vertaistukea organisaatiosta, kun työpaikalla on muitakin opiskelevia, Varpu muistuttaa. Mitä se työnantajan tuki sitten on, vain sanahelinääkö? Rahallisesti ainakin kunnollista: koulutus on pääsääntöisesti työntekijöille maksutonta ja koulutuspäivistä ei tule ansionmenetystä. Tämä koskee myös pitkiä puolentoista vuoden koulutuksia, jotka käydään työn ohessa eli käytännön opiskelu tapahtuu työpaikalla ja teoriaosat käydään iltapäivällä tai illalla koulussa. Kouluisännät perehtyvät pilotissa asiakkaan kohtaamiseen Kouluisäntien ammatinkuva on hyvin monitahoinen ja moniammatillinen. He vastaavat kiinteistön toimivuudesta ja ovat henkilökunnan tukena, jotta opetus pystytään viemään rauhassa läpi. Kaikille kouluisännille räätälöitiin kolmen kerran laajuinen asiakkaan kohtaamisvalmennus. Kouluisännille halutaan antaa eväitä arkeen eli siihen, miten tilanteet hoidetaan niin, että kaikille jää hyvä lopputulema. Tämä asiakkaan kohtaamiskoulutus otetaan jatkossa käyttöön koko kaupunkiorganisaatiossa. Moni ajattelee, että omaan työhön asiakaspalvelu ei sisälly, mutta tänä päivänä olemme myös talon sisällä toinen toistemme asiakkaita, Varpu kertoo. Johtajat koulun penkille Myös johtamiseen tarvitaan eväitä ja varsinkin muutoksen johtamiseen. Asiakkaan asialla oleminenkin edellyttää työn vetäjiltä tietynlaisia taitoja. Tästä syystä esimiehille on tarjottu johtamisen erikoisammattitutkintoa eli JETiä ja sen lisäkoulutusta PostJETiä. Esimies auttaa työntekijää oppimaan arjen tekemistä ja antaa suuntaa tämän työlle. Työntekijä viihtyy työpaikalla, kun tietää, miksi asioita tehdään. Lisäksi esimies jalkauttaa kaupungin strategiaa. On kuitenkin muistettava, että tänä päivänä työntekijä voi olla itse tehtävänsä varsinainen asiantuntija ja tarvitsee vain tukea johtajalta. Eli pomottelun aika on ohi, Varpu sanoo napakasti. Varpulla muuttuu vuodenvaihteessa sekä titteli että työpaikan nimi: Toimintaympäristöpalvelut muuttuu Tekniseksi Palvelukeskukseksi ja titteli muuttuu toimitilapäälliköstä asiakkuuspäälliköksi.

15 Sukkela vahtimestari viihtyy työssään Laura Saukkonen Järvenpään kaupunki palkitsi hiljattain Seutulantalon Teknisen keskuksen vahtimestarin hyvästä asiakaspalveluasenteesta Sukkela-palkinnolla. Kyllä, palkinto tuli ja vielä täysin odottamatta ja pyytämättä, nauraa vahtimestari Kyösti Toivonen ja jatkaa: Olen erittäin iloinen ja otettu siitä, että palveluasenteeni on huomioitu. On mahtavaa saada positiivista palautetta omassa työssä onnistumisesta. Kyösti aloitti vahtimestarin työt Järvenpään kaupungilla vuonna Sitä ennen hän työskenteli 14 vuoden ajan samaisessa tehtävässä Kansallis-Osake-Pankin ja Nordean Järvenpään toimipisteissä. Seutulantalolla vahtimestarin työnkuvaan kuuluu muun muassa asiakkaiden vastaanottaminen ja opastaminen, kaupungin palvelukassan hoitaminen, kulunvalvonnasta huolehtiminen sekä henkilökortteihin liittyvät toimenpiteet. Hommaa minulla riittää A:sta Ö:hön. Asiakaspalvelun ohella autan Teknisen keskuksen henkilökuntaa erinäisten juoksevien asioiden hoitamisessa. Asenne ratkaisee asiakaspalvelussa ja työilmapiirin luomisessa Vahtimestarina Kyösti tuntee olevansa täysin oikeassa ammatissa, koska hänelle on tärkeintä, että asiakasta palvellaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kyösti ei halua koskaan jättää asiakasta tilanteeseen, jossa ei pysty olemaan avuksi. Jos en voi ratkaista asiaa, ohjaan asiakkaan eteenpäin taholle, joka pystyy. Kyösti viihtyy työssään erinomaisesti ja on kiitollinen siitä, että saa tehdä työtä, josta nauttii. Hänen mielestään Järvenpään kaupunki ottaa työviihtyvyysasiat hyvin huomioon tarjoamalla henkilöstölleen esimerkiksi työhyvinvointikursseja sekä tukemalla erilaisia liikunta- ja kulttuuriharrastuksia. Tärkeintä on kuitenkin työntekijöiden oma asenne työtä ja työkavereita kohtaan, Kyösti kiteyttää. Vastapainoa työelämälle Kyösti saa tärkeästä harrastuksestaan musiikista. Vahtimestarin kattava äänilevykokoelma sisältää pääasiassa ranskalaisten artistien tekemää viihde- ja jazzmusiikkia sekä perinteistä ranskalaista laulumusiikkia. Minulle jokainen palvelutilanne on yhtä tärkeä, olipa asiakkaana kaupungin asukas, jokin yhteistyötaho tai talon työntekijät, kertoo Kyösti Toivonen. 15

16 Varhaiskasvatus kerää kiitosta vanhemmilta Järvenpään kaupunki on uudistanut varhaiskasvatuksen toimintojaan jo parin vuoden ajan. Vuorovaikutus lapsiperheen ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten kesken aloitetaan jo aikaisessa vaiheessa. Järvenpään varhaiskasvatusohjaajaa Taija Pölkin puheesta käy ilmi lasten hyvinvoinnista välittäminen. Olemme täällä sitä varten, että saamme luotua lapsille hyvinvointia edistävän ja turvallisen ympäristön kehittyä ja kasvaa. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan tulee ymmärtää lapsen viestintää ja tarpeita sekä osata myös kertoa niistä vanhemmille. Tehtävänämme on huomioida ja tulkita kutakin lasta yksilöllisesti, Taija kiteyttää. Lastenhoidon eri mahdollisuuksien selkeyttämiseksi Järvenpää on ottanut käyttöön keskitetyn asiakasohjauspisteen, jossa ohjaaja antaa perheelle tietoa valittavana olevista hoitomuodoista. Niin sanottu yhden luukun systeemi pitää sisällään myös varhaista ennakoivaa neuvontaa: ohjaaja käy tapaamassa mahdollisia tulevia asiakkaita lastenneuvolan perheilloissa. Pyrimme yksinkertaistamaan käytäntöjä, jottei perheiden tarvitse soitella ja juosta eri paikkoihin lastensa päivähoitoon liittyvissä kysymyksissä, sanoo Taija. Yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa Vuodesta 2009 Järvenpään varhaiskasvatus on tehnyt tiivistä yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa. Orientaation lähteillä -hankkeen puitteissa Järvenpään ja lähialueiden päiväkodeissa toteutetaan pedagogista laadunarviointia. Arviointiin kuuluu kahden vuoden välein toteutettava kyselytutkimus työntekijöille, vanhemmille ja lapsille. Kyselyn perusteella saadaan kullanarvoista tietoa siitä, mitä osaamista varhaiskasvatuksessa täytyy kehittää ja mitkä ovat sen vahvuudet. Vastauksista saadaan myös tärkeää tietoa lapsille merkityksellisistä asioista sekä kotona että päiväkotimaailmassa. Saatujen vastausten perusteella luodaan toimintaan painopisteet, joiden kehittämiseen panostetaan. Viime vuosina painopiste on ollut käytännön toimissa. Olemme uudistaneet päivähoidon aloituskäytäntöjä, joka on muuttanut roimasti kenttätyöntekijöiden työtä. Päivähoidon alussa panostetaan avoimen vuorovaikutuksen muodostumiseen perheen ja päiväkodin työntekijöiden välillä. Perhe ja työntekijä tutustuvat toisiinsa ensin perheen kotona tapahtuvan tutustumiskäynnin merkeissä. Tämän jälkeen lapsi käy vanhemman kanssa ensin tutustumassa päiväkodin arkeen ja totuttelemassa yhdessä uusiin käytäntöihin. Meille on tärkeää keskustella vanhempien kanssa ja käydä läpi sekä lapsen asioita että vanhempien odotuksia ja toiveita päivähoitoon liittyen, vakuuttaa Taija. Taija kertoo, että perheet ovat antaneet kiitosta ja kehuja uusista käytännöistä. Kyselyistä on kuitenkin käynyt ilmi, että vanhemmat kaipaavat lisätietoa siitä, mitä päivähoidossa päivän aikana tapahtuu. Tätä tarkoitusta varten Järvenpäässä on otettu käyttöön sähköinen kasvukansio Tenavanetti. Tenavanettiin lisätään säännöllisin väliajoin tietoa ja valokuvia päiväkodin tapahtumista. Nykyään täytyy kiinnittää huomiota hyvän työn tekemisen lisäksi siihen, kuinka siitä kerrotaan, toteaa Taija. 16

17 Anju Asunta Myös lapsilta itseltään saatu palaute on avainasemassa toiminnan kehittämisessä. Lapsilta tullut palaute on ollut ylivoimaisen selkeää; leikkiin täytyy panostaa enemmän. Olemme saaneet lapsilta palautetta ja ideoita esimerkiksi siihen, kuinka päiväkotiympäristöä voidaan kehittää entistä mieluisammaksi. Lapset ovat konkreettisesti ehdottaneet, minkälaisia leikkivälineitä ja laitteita he toivoisivat päiväkoteihin, Taija luettelee. Leikin havainnointia ja liikunnan riemua Yhteistyö Helsingin yliopiston kanssa on tuonut mukanaan myös muita uusia projekteja Järvenpään varhaiskasvatukselle. Leikin tekoja -projektissa keskitytään vahvistamaan aikuisen roolia leikissä. Ideana on löytää ratkaisuja siihen, kuinka kasvattaja voi tukea lapsen leikkiä ja kaikkein tärkeimpänä; mitä voimme siitä havainnoida. Ammatillista havainnointia haluamme kehittää siksi, että haluamme oppia tuntemaan oikeasti, mitkä ovat lapsen tarpeet. Meidän aikuisten täytyy muistaa, että leikki on äärimmäisen tärkeä kasvun ja oppimisen perusta, Taija toteaa. Leikin lisäksi toinen tärkeä osaalue on lasten liikunta-aktiivisuuden lisääminen. Päiväkotien pihat pyritään suunnittelemaan niin, että ne tukevat liikkumista ja aktivoivat lapsia liikunnan ja leikin riemuun. Myös henkilökunta saa koulutusta lasten liikkumisen tukemiseen. Varhainen yhteistyö perheiden apuna Ristiriitatilanteisiin joutuneiden lasten, nuorten ja perheiden auttamiseksi Järvenpään kaupunki tarjoaa verkostokonsulttien palveluita. Verkostokonsultit ovat Stakesin kouluttamia ammattilaisia, joiden tehtävänä on puolueettomasti johtaa ristiriitatilanteessa olevien osapuolten välistä keskustelua sekä pitää huolta siitä, että kaikki osapuolet tulevat kuulluksi. Dialogisten keskustelujen perusteella luodaan suunnitelma ristiriitatilanteen helpottamiseksi. Suunnitelma rakennetaan niin, että kaikki Päiväkodissa myös aikuisten on opeteltava leikkiin heittäytymistä. osapuolet pystyvät sitoutumaan siihen. Tietyn ajan jälkeen asiaan palataan ja katsotaan, kuinka suunnitelma on toteutunut. Kaikkien hankkeiden tavoitteena on, että varhaiskasvatuksen ohjaajilla on selkeä käsitys siitä, mikä heidän roolinsa kussakin perheen muutostilanteessa on. Haluamme, että kaiken lopputuloksena on entistä tyytyväisempiä lapsia, vanhempia ja työntekijöitä, Taija sanoo. 17

18 Kiinteistöt suurennuslasin alla Järvenpään kaupunki omistaa tai hallinnoi noin 150 kiinteistöä, joissa on yhteensä neliötä. Parhaillaan kartoitetaan, miten näitä tiloja käytetään hyväksi ja missä kunnossa ne ovat. Sen jälkeen päätetään säilytettävät ja myytävät kiinteistöt. Laura Saukkonen Järvenpää omistaa monenlaisia kiinteistöjä. Kouluja, päiväkoteja, omakotitaloja, liikuntahalleja ja virastoja kaikkia näitä on kaupungin omistuksessa. Syksyllä 2012 sovittiin rakennuskannan järjestelmällisestä ja kattavasta inventoinnista. Ne kiinteistöt säilytetään, jotka ovat kaupungin ydintoiminnalle tärkeitä tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Jos kiinteistön tontti on kaavoituksellisesti tärkeä, se säilytetään. Loput voidaan vaikka myydä. Nyt otetaan yksiin käsiin tieto siitä, mitä kaikkea omistamme ja miksi sekä mitä tällä omaisuudella tehdään vuoden päästä vai tehdäänkö mitään. On oltava tieto siitä, missä kunnossa kiinteistöt ovat ja paljonko on vuosittain laitettava niiden kunnossapitoon. Kaiken tämän lisäksi näiden tilojen on palveltava asiakasta mahdollisimman hyvin, listaa työkierrossa ollut hallintojohtaja Ilmari Mäkinen. Kun kartoitus on tehty, listataan korjaus- ja muutostarpeet ja tehdään pitkän aikavälin suunnitelma eli mitä korjataan ja milloin. Pyrkimys on entistä paremmin ennakoida huoltotarpeet: esimerkiksi jos jossain kiinteistössä on ongelmia, tutkitaan voiko sama ongelma esiintyä muissa kiinteistöissä. Työntekijät ovat motivoituneita ja ammattitaitoisia ja ottavat kokonais- 18 vastuita asioista. Esimerkiksi huoltomiehet miettivät, miten voisivat toiminnallaan ehkäistä vaurioita, Ilmari kehuu. Rakennusten lisäksi on teknisen puolen henkilökunnan osaamista kartoitettu. Nyt mietitään, miten kaikki asiantuntijuus saadaan yhteen. Lisäksi jopa vuosikymmeniä työskennelleiden kokemus ja asiantuntemus eli ns. hiljainen tieto pyritään saamaan talteen. Työkierrossa saa kokonaisnäkemyksen kaupungin toimintaan Ilmari oli työkierrossa teknisenä johtajana syksyllä Idea kiertoon lähti johtoryhmän seminaarista, kun pohdittiin, miten kaupungin toiminta nähtäisiin mahdollisimman laajasti ja kaikille saataisiin yhteiset tavoitteet. Työkierrossa olevan näkemys avartuu, kun hän näkee toisen yksikön toimintatapoja, joita voi sitten hyödyntää omassa yksikössään ja päinvastoin. Itse työn oppii, kun on tarpeeksi kiinnostunut asioista, kuuntelee ja luottaa organisaation asiantuntijoiden osaamiseen. Joudut peilaamaan aiempaa kokemustasi nykyiseen työhön ja mitä laajempi kokonaiskuva sinulla on, sitä parempaan strategiseen johtajuuteen pystyt. Tietty etäisyys työhön auttaa hahmottamaan tulevaisuuden haasteita ja kaupungin kokonaisetua. Suosittelen ehdottomasti työkiertoa, sillä se on sekä kierrossa olevalle että hänen kanssaan työskenteleville keino oppia uutta, Ilmari summaa. On tärkeää saada kokonaiskuva kiinteistöjen määrästä ja kunnosta, kertoo Ilmari Mäkinen. Anju Asunta

19 Järvenpää sähköistää rakennusvalvonnan toimintojaan ensimmäisten kuntien joukossa Suomessa. Sähköisen asioinnin kehittämisohjelman eli SADehankkeen myötä rakennuslupien hakeminen muuttuu sähköiseksi. Valtakunnallisen SADe-hankkeen piirissä kehitetyillä palveluilla pyritään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin kaikissa elämänvaiheissa. Edelläkävijä rakennusvalvonnan sähköistämisessä Järvenpään rakennusvalvonta kokee uudistuksia ensi keväänä, kun kaupunki siirtyy suomalaisten kuntien eturintamassa käyttämään sähköisiä lupahakemuksia. Rakenteilla oleva palvelu otetaan käyttöön maaliskuussa LUPAPISTE.fi-nimisessä verkkopalvelussa asiakas voi hoitaa kaikki rakentamiseen liittyvät lupa-asiat sekä käydä samalla keskustelua viranomaistahojen kanssa rakentamiseen liittyvistä asioista. Asiakas pystyy lataamaan kaiken rakennuslupaan tarvittavan materiaalin verkkosivustolle, jossa tiedostot ovat rakennusviranomaisten nähtävissä ja kommentoitavissa. Tarvittaessa myös palolaitos ja maakuntamuseo voivat jättää rakentamiseen liittyviä lisälausuntoja palvelussa. Sähköisen asioinnin edistämishanketta on lähdetty rakentamaan asiakkaan näkökulma ja tarpeet huomioiden: Enää asiakkaan ei tarvitse tulla asioimaan virastoon sen aukioloaikoina. Sähköinen palvelu mahdollistaa rakennuslupaan liittyvien asioiden hoitamisen kotoa käsin, silloin kun asiakkaalle itselle parhaiten sopii. Sähköisellä palvelulla helpotamme sekä asiakkaan lupakäsittelyä että koko rakennusprosessia, kertoo johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki. Etua työntekijöille Asioinnin sähköistämisen myötä myös viranomaisten työ sujuu entistä jouhevammin. Käsiteltävä asia saadaan ohjattua suoraan asiantuntijoille. Kyselyitä lähettäessään asiakas voi osoittaa kartalta paikan, jota kysymys koskee. Näin viranomaiset näkevät suoraan ja vaivatta, mistä kaupunginosasta on kyse ja pystyvät reagoimaan asiaan nopeasti. Jouni kertoo sähköisen asiakaspalvelun helpottavan rakennusvalvonnan työtä: Sähköisen palvelun ideana on myös pyrkiä ohjaamaan runsasta sähköpostiviestimäärää suoraan LUPAPISTE.fi -palveluun. Näin keskustelut saadaan kaikkien lupakäsittelijöiden ja työmaavalvontaa tekevien virkamiesten nähtäville. Kyseessä olevasta asiasta keskustellaan viranomaistahon päässä, ja asiakkaalle annetaan pikaisesti rakennusvalvonnan kannanotto esitettyyn asiaan, Jouni tiivistää. Lupahakemusprosessin alussa neuvottelut ja tarkastukset käydään asiakkaan kanssa läpi sähköisesti. Haasteita prosessiin tuo erityisesti tietojen arkistointi. Jotta lain vaatima arkistointivelvoite täyttyy, dokumenteista otetaan alussa paperikopiot. Jouni kertoo, että arkistoinnin merkitys prosessissa on merkittävä: Rakennusvalvonnassa syntyvä materiaali on arkistolainsäädännön mukaan säilytettävä pysyvästi. Nyt tehtävien sähköisten asiakirjojen on avauduttava vielä satojen vuosien päästä. Sähköinen asiointi ja sen luominen on helpompi osuus, mutta sähköisen polun toimiminen aina arkistointiin saakka luo omat haasteensa. Muutosprosessissa edetään hallitusti Rakennusvalvonnan henkilökunta etenee muutosprosessissa asteittain. Muutoksia toimintatapoihin on tehty pikkuhiljaa maaliskuun muutosta silmällä pitäen. Henkilökunta on ryhtynyt harjoittelemaan lupamateriaalin tallentamista rakennusvalvonnan sähköiseen järjestelmään ja valmistautuu samalla tulevaisuuden käytäntöihin. Haemme kokemuksia, jotta selviää, millä edellytyksillä pystymme toimimaan työssämme täysin paperittomasti. Toiminta aloitetaan hallitusti ja rauhallisesti ennen kuin LUPAPISTE.fi-palvelu otetaan virallisesti käyttöön, kiteyttää Jouni. Muutos tuo tullessaan myös enemmän joustoa työelämään. Asioinnin sähköistäminen mahdollistaa entistä paremmin etätyön tekemisen. Koska materiaalit, keskustelut ja tietojen arkistointi tapahtuvat sähköisesti, voidaan osa työstä suorittaa kotoa käsin. Rakennusvalvontaa kokonaisuudessaan ajatellen Järvenpään kaupunki on Jouni mielestä vailla vertaansa: Polku rakennusluvan hakemisesta tietojen arkistointivaiheeseen alkaa olla valmis. Järvenpään esimerkkiä noudattaen myös muut kunnat ovat heränneet ja ryhtyneet kehittämään eteenpäin ajatusta sähköisestä rakennusvalvonnasta. Meillä on ollut vastassamme monta muuria murrettavana, mutta jonkun täytyy olla aina ensimmäinen, toteaa Jouni ylpeänä. "Nyt tallennettavien asiakirjojen on avauduttava vielä satojenkin vuosien päästä. Haaste on melkoinen!", summaa johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki. Laura Saukkonen 19

20 Järvenpään kaupungin uusi asiakaspalautekanava helpottaa sekä asiakkaan että kaupungin työntekijöiden elämää. Kun asiakas aiemmin saattoi lähettää palautetta ja kysymyksiä kymmeneen eri sähköpostiosoitteeseen, voi hän nyt antaa palautetta suoraan kaupungin nettisivujen sähköisen palautekanavan kautta. Laura Saukkonen Kivoja nuo kaupungin puihin laitetut valot! Asiakaspalautteet hallinnassa Yritän etsiä muovinkierrätyspistettä Järvenpäästä. Mistähän sellainen löytyy? Kyllä me saadaan vieläkin paljon palautetta puhelimitse. Jos asiakas kysyy jotain, joka vaatii erityistä asiantuntijuutta, selvitämme asiantuntijalta vastauksen ja soitamme asiakkaalle takaisin, Satu sanoo. "Vaikka viestintävälineet ja -kanavat uudistuvat, asiakaspalautteita vastaanotetaan aina myös puhelimitse sekä kasvotusten", kertoo asiakaspalvelupäällikkö Satu Hänninen. Seutulantalon Teknisessä keskuksessa sekä kaupungin liikuntapalveluissa otettiin loppuvuodesta 2011 käyttöön Nomis Oy:n asiakaspalautejärjestelmä, jonka kautta kaupungin asukkaat voivat antaa erityisesti kaupunkiympäristöä ja -rakentamista koskevaa palautetta. Järjestelmän avulla asukkaan ei enää tarvitse ratkoa, kenelle hänen kysymyksensä tai ongelmansa ratkaiseminen kuuluu, vaan sen selvittelyn hoitaa viestin vastaanottaja. Palautekanava selkiyttääkin yksittäisten asiakaspalautteiden hallintaa organisaation sisällä sekä vähentää laajojen sähköpostijakeluiden aiheuttamaa hämmennystä. Järjestelmän avulla kaupunkilaiset voivat antaa palautetta myös kellonajasta riippumatta. Asiakaspalautejärjestelmä on helpottanut palautteiden hallittavuutta. Aiemmin asiakas saattoi ottaa vaikkapa kaivon kannen lonksumisesta yhteyttä kaupunginjohtajaan, asiakaspalveluun ja kolmeen virkamieheen, emmekä tienneet, onko kukaan vastannut hänelle. Nyt kysymykset ohjataan yhteisestä järjestelmästä eteenpäin asiasta vastaavalle 20 Riippakoivunkatu pölyää nyt jo liikaa, se tarvitsee suolauksen. virkamiehelle. Palautteet ja vastaukset näkyvät järjestelmän käyttäjille, jolloin jo annettuja vastauksia voidaan hyödyntää myös muissa kysymyksissä. Tavoitteena on, että asiakkaan palautteeseen vastataan viikon sisällä, kertoo Teknisen keskuksen asiakaspalvelupäällikkö Satu Hänninen. Suuri osa järjestelmän kautta saadusta palautteesta liittyy katujen kunnossapitoon ja eniten vastauksia antaakin kaupungin tiemestari Kauko Kallio. Palautteista iso osa on erilaisia toimenpidepyyntöjä, esimerkiksi aurausja hiekoitustarpeita. Lisäksi tulee palautetta katujen päällystevaurioista sekä liikennemerkkien kaatumisista tai niiden sijainnista. Liikunta-asioissa palautetta tulee esimerkiksi latujen kunnossapidosta ja uimahalliasioista, Satu listaa. Palautteen antaminen vaatii sähköpostikirjautumisen ja vastaukset kysymyksiin lähetetään suoraan asiakkaan sähköpostiin. Helppo palautteen lähettämistapa on ollut asiakkaiden mieleen ja Satu kertookin saaneensa siitä kiitosta. Toinen tärkeä palautekanava on ollut puhelin ja edelleenkin saa soittaa. Ilmoitustaulun avulla autetaan jo ennen palautetta Asiakaspalautejärjestelmässä hyödynnetään myös ilmoitustaulua, johon laitetaan kulloinkin ajankohtaisia tietoja kaupunkilaisten nähtäville. Syksyllä taululla oli muun muassa tieto siitä, että Järvenpään kaupungin katuvaloista vastaa Keravan Energia Oy. Tällaiset tiedot osaltaan ennaltaehkäisevät kysymysten tulvaa. Satu toteaa, että on vaikea tietää, onko palautteen määrä nyt ilmoitustaulujen ja yhteisten vastausten myötä vähentynyt vai helpon kanavan kautta lisääntynyt. Aiempaa määrää ei tiedetä, koska palautteet menivät suoraan niiden vastaanottajille eri kanavien kautta. Uskoisin, että virkamiesten omat sähköpostit ja puhelimet ovat nyt rauhoittuneet hieman, Satu arvelee. Järvenpään kaupungin tulevaisuuden tavoitteena on siirtyä käyttämään uutta järjestelmää koko organisaatiossa. Tällä hetkellä käytössä on kaksi erilaisella teknisellä ratkaisulla toimivaa palautekanavaa. Yleispalautteissa käytetään vielä toistaiseksi kaupungin kotisivuilla käytettävän julkaisujärjestelmän peruslomaketta. Sähköisten palautekanavien lisäksi kaupungin työntekijöillä tulisi aina olla korvat avoinna myös suulliselle palautteelle. Vuodenvaihteessa Sadun vetämä Teknisen keskuksen palvelupiste ja pysäköinninvalvonta siirtyvät toimintaympäristöpalveluista kaupunkikehitykseen.

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

IKÄIHMISEN ASUMISEN TARPEET

IKÄIHMISEN ASUMISEN TARPEET Hyvinvointikampus Kokonaisvaltaista rakentamista parhaalla sijainnilla 21.1.2014 IKÄIHMISEN ASUMISEN TARPEET Tiina Salminen, palvelualuejohtaja Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue Terveyspalvelut

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016 Sosiaalinen arviointi Louhelassa Synnöve Sternberg 2016 Mistä lähdimme Louhela oli mukana Näky-hankkeissa 2008-2014, joissa lähdettiin liikkeelle sosiaalisen tilinpidon menetelmästä ja päästiin sosiaaliseen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Attendon Visio & Arvot

Attendon Visio & Arvot Attendon Visio & Arvot Se, miten huolehdimme hoivaa tarvitsevista ihmisistä, osoittaa millainen on yhteiskunta, jossa elämme. Attendon rooli yhteiskunnassa Pohjoismaissa on kunniakkaat perinteet kansalaistensa

Lisätiedot

Järvenpään kaupungin asiakaspalautteiden hallinta Nomis-HelpDeskin avulla. Asiakaspalvelupäällikkö Satu Hänninen Järvenpään Kaupunkikehitys

Järvenpään kaupungin asiakaspalautteiden hallinta Nomis-HelpDeskin avulla. Asiakaspalvelupäällikkö Satu Hänninen Järvenpään Kaupunkikehitys Järvenpään kaupungin asiakaspalautteiden hallinta Nomis-HelpDeskin avulla Asiakaspalvelupäällikkö Satu Hänninen Järvenpään Kaupunkikehitys 26.9.2013 Saksalaisen yliopiston tutkijan Christof Weckerin kokeissa

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta 2016 Naantalin kaupunki panostaa työhyvinvointiin Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset,

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot