Me muuttujat. Tekijöidensä näköinen muutos. Toiminta uusiksi parastamalla muut ottavat mallia. Suunta pitkäaikaishoidosta kotiinpäin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Me muuttujat. Tekijöidensä näköinen muutos. Toiminta uusiksi parastamalla muut ottavat mallia. Suunta pitkäaikaishoidosta kotiinpäin"

Transkriptio

1 Me muuttujat Järvenpään kaupungin Asiakkaan asialla -muutoshankkeen lehti, Joulukuu 2012 Toiminta uusiksi parastamalla muut ottavat mallia Suunta pitkäaikaishoidosta kotiinpäin Maahanmuuttaja kaipaa tietoa, koulutusta ja ystäviä Tekijöidensä näköinen muutos.

2 Sisältö 3 Pääkirjoitus: Kohti uutta 4 Toiminta uusiksi parastamalla muut ottavat mallia 7 Lautakuntien yhteistyö kiinnostaa muitakin 8 Suunta pitkäaikaishoidosta kotiinpäin 10 Monen toimen Minna 11 Yksilötyöskentelystä tiimityöhön 12 Maahanmuuttaja kaipaa tietoa, koulutusta ja ystäviä 14 Työnantaja tukee kouluttautumista 15 Sukkela vahtimestari viihtyy työssään 16 Varhaiskasvatus kerää kiitosta vanhemmilta 18 Kiinteistöt suurennuslasin alla 19 Edelläkävijä rakennusvalvonnan sähköistämisessä 20 Asiakaspalautteet hallinnassa 21 Yhteistyö pelaa henkilöstön ja työnantajan välillä 22 Monialaisella yhteistyöllä nuorille tulevaisuutta 23 Jatkossa työntekijät ja asiakkaat kehittävät yhdessä toimintaa 24 Kadonneen joulumielen metsästys Me muuttujat. Järvenpään kaupungin Asiakkaan asialla -muutoshankkeen lehti henkilöstölle ja sidosryhmille. Joulukuu Toimituskunta: projektipäällikkö Mika Kalliaisenaho, viestintäpäällikkö Anju Asunta, Järvenpään kaupungin viestintäryhmä ja Mainoskenttä Oy:n viestintäsuunnittelijat. Paino: SLY-Lehtipainot Oy. Painos kpl. Kannen ja sisällysluettelon kuvat: Touko Hujanen, Anju Asunta ja Laura Saukkonen. 2

3 Pääkirjoitus Kohti uutta Muutoshankkeeseen lähdettiin siitä syystä, että haluttiin siilot nurin. Haluttiin nousta niistä poteroista, joissa kunnat ovat olleet valtionhallinnon jatkeena vuosikymmenet. Lähdimme siitä, että uudistukset tehdään strategiaperusteisesti. Halusimme nähdä toimintamme mahdollisimman ymmärrettävinä kokonaisuuksina. Tavoitteena on ollut, että prosessit ohjaavat toimintaa aidosti. Ymmärsimme, että se voi onnistua, jos osaamme kaiken aikaa kyseenalaistaa nykyistä toimintaamme. Alusta alkaen halusimme, että henkilöstö on muutoksen valmistelussa vahvasti mukana. Näin onkin tapahtunut, henkilöstöjärjestöt ovat kulkeneet uudistuksen kärjessä. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa olemme valmiina uudistumaan. Olemme jo luopuneet monista vanhoista toimintatavoista ja ajatuksista. Niitä on korvattu niillä uusilla toimintatavoilla, joita olemme kehittäneet. Tämän lisäksi on tärkeätä, että muutosten onnistumista seurataan. Kannustamme ja tuemme esimiehiä ja koko organisaatiota muutoksen toimeenpanossa. Erityisesti korostamme asiakasrajapinnassa olevien esimiesten roolia. Vuoden vaihteen jälkeen myös poliittinen päätöksenteko alkaa toimia ydinprosesseihin perustuvassa päätöksentekojärjestelmässä ja -rakenteessa. Uskomme, että poliittinen päätöksenteko on vahvasti tukemassa uudistumista ja kehittämistä. Hankkeen aikataulullinen tavoite on saavutettu varsin hyvin. Suurelta osin valmiudet uuden toimintatavan käyttöönottoon ensi vuoden aikana ovat olemassa. Edellytyksiä on nyt luotu ja kysymys on tästä eteenpäin jatkuvasta kehittämisestä. Virkamiehiltä edellytetään taitavaa muutoksen johtamista. Tämä tapahtuu maailmassa, jossa tehtävät ja tarpeet muuttuvat ja myös toimintaympäristö muuttuu. Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että todennäköisesti voimme hyödyntää uutta toimintatapaamme myös kuntauudistuksen jälkeisessä tilanteessa. Lämpimät kiitokseni teille kaikille, olette tehneet erinomaista työtä! Nyt onkin hyvä hetki vetää henkeä ja nauttia joulusta. Levollista joulunaikaa ja tervetuloa uusin voimin takaisin töihin, jatkamaan matkaamme kohti uutta! Erkki Kukkonen Kaupunginjohtaja Anju Asunta 3

4 Toiminta uusiksi parastamalla muut ottavat mallia Järvenpäässä on tehty jo vuosia töitä palvelun laadun ja toimintaprosessien kehittämiseksi. Vuonna 2010 Asiakkaan asialla -hanke oli niin lupaava, että Sitra myönsi sille rahoitusta. Monista muista Suomen kunnista katseet kääntyvätkin nyt kohti Järvenpäätä. Johtoajatus muutoksessa on ollut tarjota asiakkaalle parempaa palvelua tehokkaammalla organisaatiolla. Työntekijöiden työhyvinvointia halutaan lisätä ja saada kustannuksia alas. Neljä asiaa on ollut mietinnän ja muutoksen kohteena: johtamisjärjestelmä, palvelurakenteet, ydintehtäviä tukevat palvelut ja työntekijöiden prosessien kehittäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yritetään yhdessä löytää parempia tapoja tehdä työtä, jotta tehokkuus kasvaa. Olemme miettineet, mitä välivaiheita otetaan työketjuista pois ja mitä toimintaa priorisoidaan. Työn selkeytyessä Elinkeino- ja työllisyyspalvelut Maankäyttö- ja karttapalvelut Asemakaavoitus Lasten ja nuorten palvelualue Kehitysjohtaja Esikunta Kaupunkikehitys Varhaiskasvatus Perusopetus Kasvun ja vanhemmuuden tuki Perhesosiaalityö Asuntopalvelut Yleissuunnittelu Kaupunkitekniikan suunnittelu Rakennusvalvonta Palvelualuejohtaja Esikunta Sivistyksen ja vapaaajan palvelualue Koulutus ja ohjaus Harrastaminen ja vapaa-aika Kulttuuri ja tapahtumat Kaupunginjohtaja usein myös työhyvinvointi ja viihtyvyys lisääntyvät, kertoo projektipäällikkö Mika Kalliaisenaho. - Järvenpäässä työntekijät ovat olleet itse mukana miettimässä omia työketjujaan ja toimintatapojaan. Järvenpääläinen toimintatapa on ollut nimetä työyksiköiden avuksi työnkehittäjiä. He ovat käyneet kaupungin eri työyksiköissä ja mallintaneet yhdessä henkilöstön kanssa työprosesseja. Työnkehittäjä Tanja Hiilinen-Häsä jatkaa samaa työtä myös ensi vuonna. Nyt loppusuoralla oleva hanke on jatkumo pitkälle kehitystyölle. Jo vuonna 2005 huomattiin, että tulevaisuuden Konsernipalvelut Johdon asiantuntijapalvelut Tukipalvelukeskus Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue Terveyden edistäminen Aikuisten sosiaali-, mielenterveys- ja päihdepalvelut Terveydenhuolto Palvelualuejohtaja Esikunta Tekninen palvelukeskus Järvenpään vesi Konserniyhteisöt Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue Itsenäisen selviytymisen tukipalvelut Kotihoito Erityisasuminen Järvenpään kaupungin organisaatio on luotu työn tekemistä määrittävien prosessien pohjalta siten, että kullekin palvelukokonaisuudelle löytyy omistaja ja vastuunkantaja. haasteissa ei pärjätä ilman uudistuksia. Tämä johtuu siitä, että iäkkäiden määrä kasvaa, asiakkaiden vaatimukset muuttuvat, henkilöstö ikääntyy ja työvoimasta käydään kovaa kilpailua. Vuonna 2009 päättäjistä koottiin prosessijaosto, joka alkoi ohjaamaan toimenpiteitä. Järvenpäässä on ollut jo kauan muutosvalmiutta ja monet odottivatkin hartaasti uudistuksia. Oli hienoa löytää jostain vuosien takaa kalvosarjoja, joissa oli selvästi otettu suunta kohti nykyistä muutosta, Mika kertoo innostuneena. Muutos on kuitenkin hidasta eikä näy kaikilla heti, sillä osalla työpaikoista arki muuttuu hiljalleen ja osin huomaamatta. Toimintatapojen muutos koskettaa kaupungin jokaista työntekijää. Heillä on oikeus siihen, että heidän työtään kehitetään. Esimiehille taas on sanottu, että muutoksia pitää tehdä heti eikä vasta vuonna Ja virheitä saa tehdä, pääasia, että tekee jotakin. Joissakin työyksiköissä on syntynyt jo aivan huippuja helmiä, kehitysjohtaja Minna Karhunen huokaa ihastuneena. Erilaiset kannustimet auttavat myös osaltaan kehittämään työtä. Innovaatiopalkinnosta kilpailevia hakemuksia tuli tänä vuonna todella paljon. Lisäksi kaupungilla on käytössä Sukkela-pikapalkkio, jolla esimies voi palkita henkilöstöään hyvistä työsuorituksista. Työntekijää tai tiimiä voi palkita joko enintään 200 euron rahapalkkiolla tai esimiehen myöntämällä pikapalkkiolla, esimerkiksi vapaapäivällä, lounaalla tai tavaralahjalla. 4

5 Karhunen ja Kalliaisenaho kertovat, että muutokset ovat auttaneet uusien työntekijöiden rekrytoinnissa. Missä nyt ollaan ja mihin mennään? Olemme saaneet paljon aikaan parastamismenetelmällä eli imemällä muualta ideoita ja tekemällä niistä parempia ja oman näköisiä. Omaa luovuutta on myös paljon. Järvenpäästä on tullut sellainen työpaikka, josta voi olla ylpeä. Kuntalaisille tuotetaan palveluja uudella tavalla ja he toivottavasti vähitellen näkevät myös muutoksen. Suurin osa päättäjistä on tyytyväisiä uudistumiseemme. Mutta onneksi on aina kriittistä massaa, joka panee meidät parantamaan vielä tästäkin, Minna virnistää. Päätöksentekomalli ja johtamisjärjestelmä ovat valmiina ja siemenet toimintakulttuurin muutokseen on kylvetty. Vie varmasti aikaa ennen kuin jokaisessa työyksikössä toimintatavat oikeasti muuttuvat, mutta me teemme tämän yhdessä, Minna sanoo pontevasti. muutoshanketta, koska asiakasnäkökulma oli kiinnostava ja hanke sopi Sitran julkishallinnon johtamisohjelmaan. Lisäksi Järvenpään mallia voidaan monistaa muihin kuntiin. Tämä oli hyvä ja riittävän iso pilotti toiminnan muuttamisesta. Ihan samanlaisia yleiskuvauksia kunnan prosessimaisesta toiminnasta ei Suomesta löydy. Tämä on tehty ammattimaisen systemaattisesti ja on siinä mielessä uraauurtavaa työtä, kehuu Sitran johtava asiantuntija Marja Pirttivaara. Marja toivoo, että jatkossa keskustelua käydään entistä enemmän myös kuntalaisten kanssa. Vasta käytännön toteutus ja asukkaiden palaute näyttävät, mitä mallissa on hyvää ja mitä on korjattava. Laura Saukkonen Tampereen yliopistossa tutkittiin henkilöstön asenteita muutoksiin Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen lehtori, hallintotieteiden tohtori Jenni Airaksinen ja tutkija Antti Markkola tutkivat Järvenpään kaupungin toimeksiannosta henkilöstön ja luottamushenkilöiden suhtautumista muutoshankkeeseen. Keväällä 2012 tehtiin kolmiosaisen arvioinnin toinen osa. Väliarvioinnin tarkoituksena oli tutkia, miten prosessiajattelun kautta saavutetaan Järvenpään kaupunkistrategian tavoitteet ja millainen asenne työntekijöillä on muutokseen. Henkilöstön ja luottamushenkilöiden suhtautuminen muutoshankkeen tavoitteisiin ja vaikutuksiin oli positiivista. Erityisesti asiakaslähtöisyyden ja työn kokonaisuuden hahmottumisen koettiin parantuneen. Väliarvioinnissa minulle tuli yllätyksenä se, miten hyvin henkilöstö ja luottamushenkilöt olivat sisäistäneet muutoshankkeen tavoitteet. Uudistuksen puuhamiehille tulos oli varsin rohkaiseva, sillä muutosten keskellä kriittisyys on yleensä huomattavasti suurempaa. Tämä selittyy sillä, että henkilöstön sitouttamiseen on käytetty paljon aikaa eli työntekijät ovat saaneet olla mukana muutoksessa ja miettiä itse asioita, Jenni pohtii. Ylin johto suhtautui selkeästi myönteisimmin muutoshankkeen kaikkiin osa-alueisiin. Suorittavassa portaassa hankkeeseen suhtauduttiin kriittisemmin. Luottamushenkilöissä oli eniten niitä, jotka eivät vielä osanneet ottaa kantaa muutoshankkeen vaikutuksiin. Tämä tulos oli ihan tyypillinen hallintouudistuksille, sillä ne leviävät aina johdosta alaspäin ja tavoittavat viimeisenä henkilöstön, joka toimii asiakasrajapinnassa. Eli mitä kauempana ihminen on uudistamisen ytimestä, sitä vaikeampi tavoitteet on ymmärtää. Kokonaisuutena täytyy sanoa, että Järvenpää on poikkeuksellisen pitkällä tämänkaltaisessa uudistamisessa. Pelkkiä kuntien ja kaupunkien nettisivuja vertaamalla huomaa, että Järvenpää on edistyksellinen, Jenni summaa. Sitra monistaa Järvenpään mallia muillekin kunnille Sitra (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) lähti rahoittamaan Järvenpään 5

6 Ydinprosessit Elinvoimaisen kaupunkikehityksen varmistaminen Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin edistäminen Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen Avainprosessit Aktiivinen ja ennakoiva elinkeinojen edistäminen Alle kouluikäisten lasten hoito sekä kasvun ja oppimisen edistäminen Osaamisen varmistaminen ja työelämään siirtyminen Terveyden ja itsehoidon edistäminen Arjen osallisuuden tuki Laadukkaan ja tarpeita vastaavan asumisen edistäminen Peruskoululaisten kasvun ja oppimisen edistäminen Elinvoimaisuuden vahvistaminen ja itsensä kehittäminen Elämänhallinnan tukeminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen Kotona asumisen mahdollistaminen Toimivan ja ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kasvun ja vanhemmuuden tukeminen Kulttuurin edistäminen ja tapahtumien mahdollistaminen Toimintakykyä edistävä sairauden hoito Vaativa hoiva ja hoito Sujuva ja asiantunteva rakennusvalvonta Lapsiperheiden toimintakyvyn vahvistaminen ja korjaaminen Vastuullinen ympäristöstä huolehtiminen Järvenpään kaupungin ydinprosessit on muodostettu strategisesti merkittävistä ja kuntalaisille yhtenäisenä näkyvistä palvelukokonaisuuksista. Avainprosessit puolestaan on koottu siten, että niistä muodostuu aina tietyn asiakasryhmän tarpeita ajatellen toimivia kokonaisuuksia. Toiminnan ohjausprosessi Tukiprosessit Laadukkaan johtamisen tukeminen ja edistäminen Tasapainoisen talouden hallinta Oikein mitoitetun, hyvinvoivan ja osaavan henkilöstöresurssin varmistaminen Tehokkaat hallintopalvelut ja vuorovaikutteinen viestintä sekä osallistuva kansalaistoiminta Tarkoituksenmukaisten tilojen tehokas käyttö Alaprosessit Toimivan johtamisjärjestelmän varmistaminen Talouden suunnittelu ja seuranta Ennakoiva henkilöstösuunnittelu Sujuvan päätöksenteon mahdollistaminen Tilojen omistaminen ja hallinta Johtamisosaamisen ja esimiestaitojen kehittäminen Toimivan ja tehokkaan taloushallinnon järjestäminen Palvelussuhteen elinkaaren hallinta Viestintä ja osallistuvan kuntalaisvaikuttamisen mahdollistaminen Tilojen käytettävyyden ja arvon säilymisen varmistaminen Toimivan verkostoyhteistyön varmistaminen Kokonaisvaltainen riskienhallinta Toimivan ja tehokkaan tietohallinnon järjestäminen Tiedolla johtamisen varmistaminen Jotta kuntalaisten tarvitsemat palvelut pystytään tuottamaan mahdollisimman sujuvasti, tarvitaan sisäisiä tukiprosesseja. Niillä varmistetaan, että toiminnan ohjaus sekä talous-, henkilöstö-, hallinto- ja tila-asiat toimivat tehokkaasti helpottaen kuntalaispalvelua. 6

7 Lautakuntien yhteistyö kiinnostaa muitakin Me olemme uudistaneet päätöksentekorakenteet niin, että jokaista ydinprosessia vastaa yksi lautakunta. Mekin yritämme siis ajatella tätä asiakkaan ja palvelun kautta, toteaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaarina Wilskman. Kaupunginhallituksen, valtuuston ja lautakuntien puheenjohtajat ovat muodostaneet prosessijaoston, joka on keskustellut siitä, miten ydinprosessit ja niiden alaprosessit tulisi koota, jotta asiakkaiden ja koko kaupungin etu otetaan huomioon. Vuoden 2012 lopulla tämä jaosto lopettaa toimintansa, mutta sen työtä jatkaa uuden hallituksen yhteydessä toimiva puheenjohtajien jaosto. Olemme löytäneet uuden yhteistyöfoorumin, joka kiinnostaa muitakin kuntia. On ainutlaatuista, että nämä ihmiset keskustelevat keskenään ja miettivät kaupungin kokonaisetua sen sijaan, että he vain esimerkiksi riitelisivät resursseista. Millaisia tuloksia Järvenpäässä on päättäjän näkökulmasta saatu aikaan? Lasten palveluissa ja kaupunkikehityksessä tulokset näkyvät jo selvästi, kun taas sosiaali- ja terveystoimessa sekä teknisellä puolella työ on vielä kesken. Pikku hiljaa tuloksia alkaa kuitenkin näkyä: lasten palveluista on saatu todella positiivista asiakaspalautetta, ikääntyvien alueella kustannukset ovat vähän alemmat kuin verrokkikunnissa ja kaupungin henkilöstön työtyytyväisyys on noussut. Lisäksi tärkeintä on, että kuntalaisten palaute on parantunut jatkuvasti kaikilla osa-alueilla, Kaarina listaa. Päättäjien tulee Kaarinan mukaan nyt antaa työrauha työntekijöille. Päättäjät ovat antaneet suunnan, mihin mennään, mutta käytännön työ perustuu työntekijöiden asiantuntemukseen ja nyt on heidän vuoronsa tehdä rauhassa työtään. Päättäjillä on muistuttajan rooli siinä, että uusille palvelualueille ei synny raja-aitoja ja katvealueita kuten tapahtui vanhassa toimialajaossa, Kaarina pohtii. Me päättäjät pyrimme priorisoimaan asiakasta ja palvelua, toteaa Kaarina Wilskman. Antero Juvonen Toimintaprosessien kehittäminen Ydinprosessipäätös 6/2011 Uusia palvelualuepilotteja 1/2011 Hallinnon keskittämispäätös 2010 Sosiaali- ja terveystoimiala palvelualueiksi 4/2010 Poliittinen päätöksentekorakenne 2013 Uusi organisaatio pääosin käyttöön 2012 Uusi kaupunkistrategia ja muutosohjelma 2009 Johtamisjärjestelmän uudistamispäätös 2008 Laatu- ja strategiatyö, prosesseihin tutustuminen Järvenpäässä on edetty muutoksen portailla, järjestelmällisesti vaihe vaiheelta, kohti uutta toimintatapaa. 7

8 Suunta pitkäaikaishoidosta kotiinpäin Kun Järvenpäässä ruvettiin vuonna 2009 tutkimaan tarkasti tehostettujen asumispalveluiden ja pitkäaikaishoidon iäkkäitä asiakkaita, huomattiin, että hyvällä kuntoutuksella näistä osa pystyi palaamaan kotiin asumaan. Suunta on yleensä toinen, mutta näinkin voi käydä, kun toimintatapoja lähdetään uudistamaan: pitkäaikaishoidosta löytyi systemaattisten toimintakykymittausten avulla niin hyväkuntoisia vanhuksia, että he pystyivät muuttamaan omaan kotiin Järvenpään senioritaloihin. Autoimme kymmenkuntaa vanhusta palaamaan omiin koteihinsa, ja he saavat nyt kotonaan tarvitsemiaan palveluita, esimerkiksi apua peseytymiseen, pukeutumiseen, syömiseen, lääkehoitoon ja liikkumiseen. Järjestään kaikki olivat erittäin tyytyväisiä, asumispalveluohjaaja Tuija Nuutinen hymyilee. Miten tällaiset asiakkaiden iloiset muutokset sitten vaikuttavat työntekijöiden asenteisiin? Noin vuosi sitten aloitetun hoitotyön kulttuurin muutoshankkeen tavoite oli, että kaikille iäkkäille saadaan arvokas elämä ja heidän historiaansa kunnioitetaan. Kun henkilökunta näkee, että vaikeasti toimintarajoitteisia pystytään kuntouttamaan, heidän asenteensa muuttuvat ja he näkevät asiakkaat enemmän yksilöinä. Kulttuurinmuutoshankkeen myötä hoitajilla on enemmän toimintakykyä ylläpitäviä tehtäviä työssään ja he motivoituvat tähän, kun huomaavat, että vanhus pärjää omassa kodissa. Toimenkuvat ovat laajentuneet ja hoitajat voivat lääke- ja perushoidon lisäksi tuoda harrastuksiaan mukaan työhön, vaikkapa laulattamalla tai soittamalla. Mielellään näitä on osastoilla tehtykin. Työn sisältö siis painottuu eri lailla, vaikka ammattinimikkeet pysyvät, pitkäaikaishoidon johtaja Päivi Vainio kertoo innostuneena. Oma koti kullan kallis Iäkkäiden kodissa pärjäämistä yritetään tukea mahdollisimman pitkään. Tämän periaatteen tueksi Järvenpään kaupunki järjestää erilaista apua alkaen tukipalveluista ja jatkuen tehostettuun kotihoitoon. Tukipalvelut auttavat pärjäämään kotona, vaikka vanhuksen kunto vähän heikkenisikin. Jos asiakas ei itse pysty esimerkiksi pesemään pyykkiä tai laittamaan ruokaa, kerromme erilaisista ostopalveluvaihtoehdoista ja autamme asiakasta järjestämään itselleen palveluita, kertoo Tuija. Päivi puolestaan kertoo, että pitkäaikaishoito otti huhtikuussa 2012 tontilleen kotona asumisen toisen pään eli tehostetun kotihoidon. Se tarkoittaa sitä, että yhteen taloon on sijoitettu asumaan tehostettua kotihoitoa tarvitsevia asukkaita ja meidän henkilökuntamme hoitaa heitä säännöllisesti. Tällä tavalla olemme vieneet pitkäaikaishoidon ja kotipalvelujen ajatusmaailmoja lähemmäksi toisiaan. Kuka sitten päättää, kenelle tarjotaan ja mitä palveluita? Koti- ja laitoshoidon yhteistyömuotona kokoontuu kaksi kertaa kuussa moniammatillinen SAS-työryhmä (selvitä-arvioi-sijoita), joka pyrkii sijoittamaan vanhukset oikealle hoitopaikalle ja järjestämään palvelut. 8

9 Vaikuttamistapoja on monia Asumispalvelun työntekijöiden ei tarvitse yksin miettiä, mikä olisi paras tapa hoitaa iäkkäiden asioita. Kotihoidon alla toimii vanhusten ideakahviloita, joihin voi kuka tahansa tulla keskustelemaan vanhusten hoitoon liittyvistä asioista virkamiesten kanssa. Sekä kotihoitoon että pitkäaikaishoitoon on perustettu omaistyöryhmiä, joihin tarvittaessa saadaan myös virkamiehiä mukaan. Omaistyöryhmät koetaan todella tärkeänä osana hoidon laadun kehittämistyössä, samoin kuin eläkeläisneuvosto. Teemme aina parhaamme, jotta asiakkaan prosessi kulkisi kivuttomasti ja hän saisi palvelut yhdeltä luukulta. Se, että Tuija on siirtynyt asumispalveluohjaajan tehtävään, on oikaissut mutkia paljon, Päivi sanoo ja katsoo kollegaansa. Asiakkaat ja heidän omaisensa ottavat minuun yhteyttä ja kerron, mitä palveluja on saatavilla. Aina lähdetään liikkeelle asiakkaan toiveesta ja ennen kaikkea hoidon tarpeesta. SAS-työryhmä esittää sosiaali- ja terveyslautakunnan määrittelemien kriteerien perusteella hoidon tarvetta vastaavan hoitopaikan, ja minun tehtäväni on kannatella asiakkaan matkaa jatkohoitopaikkaan asti. Olen ikään kuin vierellä kulkija, Tuija täydentää. Omaehtoista arkea pienellä avulla Aino Pelkonen muutti uuteen kotiin Polvipolku 3:n seniorikohteeseen 7. marraskuuta Aiemmin hän asui yksityiseltä vuokratussa kaksiossa, jossa Järvenpään kotihoito kävi häntä auttamassa kolme kertaa päivässä. Täällä asuntoni on hieman pienempi eli yksiö. Hyviä puolia on kuitenkin monta. Tunnen entuudestaan täältä rouvan, jonka tapasin vanhusten päiväkerhossa. Täällä työskentelee myös jo kotonani käynyt sairaanhoitaja eli luonani käy tuttu ihminen, Aino kertoo. Aiemmin kotihoito toimitti Ainolle lounaan ja tytär illallisen. Uudesta asunnosta Aino aikoo kävellä läheiseen työ- ja toimintakeskuksen lounaskahvilaan eli Cooperin kulmaan syömään. Siellä on tunnetusti oikein hyvää ruokaa, Aino hymyilee. Kävelymatka uudelta asunnolta on lyhyt ja Aino selviää siitä rollaattorinsa avulla. Pidemmille lenkeille hän ei lähden yksin, sillä jälkikasvu on kieltänyt ulkona yksin liikkumisen. Polvipolun, Vaarinkadun, Hallintokadun ja Kartanontien seniorikohteiden asukkaat vastasivat vuonna 2009 muuttamisesta tehtyyn asiakaskyselyyn. Tällöin tyytyväisyys palveluun kokonaisuutena oli 4,1 asteikolla 1 5. Huippuarvosanoja saivat henkilökunnan ammattitaito (4,8), hoidon perusteellisuus ja riittävyys (4,7), ympäristön turvallisuus (4,9) ja mahdollisuus vaikuttaa omaan päiväjärjestykseen (4,7). Touko Hujanen Touko Hujanen Tuija Nuutinen ja Aino Pelkonen ovat tyytyväisiä, että Aino voi edelleen asua omassa kodissa. 9

10 Monen toimen Minna Ennen Minna oli Opiston naisia, nyt hän markkinoi neljän eri yksikön vapaa-aika- ja harrastuspalveluja. Iloisin mielin! asiakkaita ja työtä on lisää. Ennen markkinoin vain Opiston tapahtumia, nyt palvelen neljää toimintayksikköä. Perehtymistä on paljon enemmän ja markkinointiin on aina tarvetta, Minna listaa. Anju Asunta Järvenpään Opiston palvelupisteessä saa nyt kokonaisvaltaista vapaa-ajan harrastuksia ja opintoja koskevaa neuvontaa. Vapaa-aika- ja osaamiskeskuksessa työskentelevällä Minna Luosujärvellä on todella laaja toimenkuva: hänen päätehtävänsä on jakaa tietoa ja markkinoida neljän eri yksikön vapaaaika- ja harrastuspalveluja. Nämä neljä ovat Järvenpään Opisto, kirjasto ja liikuntapalvelut sekä Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto. Näiden sisäisten asiakkaiden auttamisen lisäksi hän palvelee Opiston ja liikuntapalveluiden harrastusasiakkaita esimerkiksi ottamalla ilmoittautumisia vastaan ja vastaamalla kysymyksiin. Asiakkaat voivat nyt tulla yhdelle luukulle ilmoittautumaan tai soittaa yhteen numeroon. Tämän lisäksi työnkuvaani kuuluu työhyvinvointia edistävien virkistyskurssien suunnittelu, markkinointi ja toteutus. Vedän myös nuorten palvelukorttikoulutuksia, joissa käydään asiakaspalvelutaitoja läpi ja annetaan työelämän valmennusta. Eikä se vielä tähän lopu, Minna opiskelee työn ohella tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa (sihteerityön kehittämisohjelma). Kaikilla Vapaa-aika- ja osaamiskeskuksessa työskentelevillä on vaihtunut joko työpiste tai toimenkuva tämän vuoden alussa. Minnan työpaikka oli aiemmin Järvenpään Opisto. Hänen työtoverinsa ovat työskennelleet kirjastossa, liikuntapalveluilla ja Opistossa. Parasta muutoksessa on Minnan mielestä ollut se, että hän ja hänen työtoverinsa pystyivät vaikuttamaan työnkuviinsa paljon. Meillä on lisäksi tämän kaupungin parhaimmat asiakkaat, sillä kaikki tulevat vapaaehtoisesti ja iloisina virkistäytymään ja harrastamaan. Minna kokee työnsä muuttuneen eniten volyymien osalta eli palveltavia Yhteinen esite ja ristiinpalvelua Liikuntapalvelut ja Opisto ovat aiemmin tehneet kumpikin oman kurssiesitteensä, mutta tänä syksynä kaikille järvenpääläisille tuli vain yksi esite koko Vapaaaika- ja harrastuspalveluiden tarjonnasta. Asiakkaat ovat ottaneet tämän kirjasen todella hyvin vastaan, siitä on tullut paljon kiitosta, Minna kehuu. Kaikkien neljän toimintayksikön asioita eivät Vapaa-aika- ja osaamiskeskuksen työntekijät osaa ulkoa, mutta ainakin asiakkaat osataan ohjata oikeisiin paikkoihin eteenpäin. Meidän päämme ovat täynnä pienen pientä nippelitietoa ja pyrimme aina tekemään parhaamme. Asiakkaiden yleisimmät kysymykset koskevat liian helpon tai haastavan kurssin vaihtamista, laskutusta ja tilavarauksia. Asiakkaalle on hyvä se, että hän saa tietoa Järvenpään kaupungin Vapaa-aika- ja harrastus-palveluista yhdestä paikasta. Esimerkiksi kun asiakas ilmoittautui kahvakuulakurssille ja mietti, pitääkö väline ostaa, neuvoimme häntä lainaamaan sen ilmaiseksi kirjastolta, Minna kertoo. Monilla Vapaa-aika- ja osaamiskeskuksen työntekijöillä on pitkä työhistoria, mutta muutoksen tuulissa on hyvä mieliala ja yhteen hiileen puhaltamisen tunnelma säilynyt. Ainahan se on haikeata, kun vanhasta pitää luopua ja ymmärtää uutta toimintatapaa. Minä olen ollut talossa vain viisi vuotta ja on se minullekin ollut haasteellista. Mutta meillä on hyvä yhteishenki ja eteenpäin mennään, Minna summaa. 10

11 Yksilötyöskentelystä tiimityöhön Tukipalvelukeskuksessa on tiimien sisällä yhdenmukaistettu toimintatapoja ja otettu muidenkin tehtäviä haltuun, jotta sijaisia löydetään helposti ja työhön saa tukea muilta. Noin puolitoista vuotta toimineeseen tukipalvelukeskukseen kuuluvat kaupungin yhteisiä toimistotöitä hoitavat palkka-, talous-, toimisto- ja asiakirjatiimit. Ennen kaikki työskentelivät omissa huoneissaan ja keskittyivät vain omaan työhönsä. Nyt kun olemme siirtyneet avokonttoriin ja tiimityöskentelyyn, olemme opetelleet ja oppineet toistemme hommia. Siinä on ollut aika paljon haasteita, sillä työt ovat hyvin erilaisia ja niitä tehdään erityisohjelmilla. Uudessa toimintatavassamme on se hyvä puoli, että tuki on aina lähellä eikä työtä tarvitse tehdä yksin, pohtii asiakirjatiimin esimies Irma Toivonen. Rakenteet tukipalvelussa ovat jo kunnossa, mutta kehittämistyötä tehdään jatkuvasti. Meiltä monesti kysytään vapaita resursseja, mutta tällä hetkellä emme voi ottaa vastaan lisätehtäviä. Taloustiimin ja palkanlaskennan osalta on tehty esiselvitys siitä, mitä talous- ja palkanlaskennan palveluita voisimme ostaa Kunnan Taitoa Oy:ltä, Irma toteaa. Oppisopimuksella tiimityössä Tukipalvelukeskuksen 13 työntekijää aloitti taloushallinnon ammattitutkinto-opinnot Markkinointiinstituutissa, minkä jälkeen heille tehtiin osaamiskartoitus. Opinnot jatkuvat kevääseen 2014 asti. Tiina Veijanen tuli palkanlaskentaan töihin oppisopimuksella syyskuussa Palkkojen lisäksi hänen työtehtäviinsä kuuluu palvelussuhdeneuvontaa. Minulla on huoneessani työpari, jolta saan heti tarvittaessa neuvoja. Pidän muiden ihmisten kanssa työskentelystä ja saan olla vuorovaikutuksessa esimiesten, palkansaajien ja työkavereiden kanssa. Senja Lehtiranta puolestaan työskentelee laskentasihteerinä. Jonkinlaista muutosta tässä on koko ajan. Mutta hyvään suuntaan ollaan menossa, esimerkiksi yksilövastuusta on siirrytty tiimivastuuseen. Opiskelemme, jotta osaisimme vastata yhteiskunnan nopeisiin muutoksiin. Koulutehtävien innoittamana olen itsekin löytänyt kehitettävää työssäni: vanhoihin ohjeistuksiin kaivattaisiin selkeyttämistä, jotta työn tehokkuus paranisi. Anju Asunta Tukipalvelukeskuksen avokonttorissa apu ja neuvot ovat aina lähellä, Irma ja Tiina tietävät. 11

12 Maahanmuuttaja kaipaa tietoa, koulutusta ja ystäviä Tärkeitä asioita maahanmuuton alkuvaiheessa ovat helppo tiedon ja palvelujen löytäminen. Järvenpäässä on maahanmuuttaja-asioissa tutkittu tarpeen ja tarjonnan kohtaamista. K otouttamislaki tuli voimaan viime syksynä ja sen pohjalta tehtiin Järvenpäälle kotouttamisohjelma. Ohjelmaa varten tutkittiin, millaisia palveluita tarjotaan ja millaisia taas tarvitaan. Mielestäni viimeisen vuoden aikana asiat ovat menneet huomattavasti eteenpäin. Seuraavalle kahdelle vuodelle on määritelty tavoitteet ja kiireisimmät tehtävät asiat. Lisäksi on selkeytetty, kuka vastaa mistäkin asiasta, sanoo ylpeänä maahanmuuttajatyön koordinaattori Arja Loima. Vuosien aikana on tullut selville, että maahanmuuttajan tiedon saanti on vaikeaa ja vähäiset tiedot ovat murusina eri paikoissa. Nyt tähän asiaan on paneuduttu huolella. Asioita viedään eteenpäin, joskin hitaasti. Tiedontarpeeseen vastaavat muun muassa vuoden vaihteessa julkaistavat kaupungin uudet nettisivut, joille tulee erikseen osio maahanmuuttajille. Arja toteaa, että tärkeimmät vuodet maahanmuuttajan kotouttamisessa ja palveluiden kannalta ovat ensimmäiset kolme. Eli saapujien olisi päästävä nopeasti koulutukseen ja töihin. Ihmisten alkutilanne kartoitetaan heti, kun he tulevat maahan: heidän 12 työkokemuksensa, koulutuksensa ja kielikoulutuksen tarpeensa käydään läpi. Kartoitus tehdään joko TE-toimistossa tai sosiaalipalveluissa, Arja kertoo. Keskusteluilloissa paljon arvokasta tietoa maahanmuuttajilta Vuoden 2012 aikana on järjestetty kolme asiakasiltaa, joissa maahanmuuttajat, TE-toimisto, kaupungin palvelualueiden edustajat ja kolmas sektori keskustelivat erilaisista maahanmuuttajien elämään liittyvistä asioista. Viimeisin maahanmuuttajien keskustelufoorumi järjestettiin syyskuussa. Tällöin mukana oli myös päättäjiä poliittisista puolueista. Maahanmuuttajien kotoutumista tukee hyvin paljon kolmas sektori. Seurakunnat ja oppilaitokset järjestävät vapaa-ajantapahtumia, joissa muut kuntalaiset ja maahanmuuttajat voivat luontevasti kohdata. Esimerkiksi Setlementti Louhelalla on monikulttuurinen Rinki, joka välittää tietoa yhteiskunnastamme, eri palveluista ja tukee maahanmuuttajia arjen elämässä ohjaamalla heitä. Lakisääteisesti kotoutumisen edistäminen nähdään laajana monialaisena yhteistyönä. Mukana on kunta, TE-toimisto ja poliisi palveluineen. Lisäksi palveluja järjestävät järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt. Osaltaan jokainen kuntalainen voi olla tukemassa maahanmuuttajia kotoutumisessa. Viimeisen vuoden aikana on siis puhuttu asioista paljon ja hyvään suuntaan ollaan menossa. On oltava malttia, sillä ennen kuin asiat ovat puhutun kaltaisia, aikaa menee kuukausia ja vuosia. Prosessi on kuitenkin lähtenyt käyntiin. Meidän tulee ajatella, että meillä sentään tapahtuu jotain, Arja nauraa.

13 Arja Loima ja Khadra Hussein työskentelevät Kartanon koululla. Touko Hujanen Khadralta hukkui ensimmäisenä talvena hirveä määrä hanskoja Somaliasta 22 vuotta sitten Suomeen muuttanut Khadra Hussein on ollut Järvenpään päiväkodeissa töissä ja on mukana myös maahanmuuttajille järjestetyissä asiakasilloissa ja kotouttamistyöryhmässä. Ensimmäisenä talvena Suomessa häntä ihmetytti oikea talvipukeutuminen ja suomalaisten vaitonaisuus. - Alku oli kauheaa, tulin joulukuussa ja lunta satoi päälle aika muutos Afrikan jälkeen. Vaikeinta oli hallita pukeutuminen, en tiennyt koskaan, mitä laittaa päälle. Hanskat olivat painajainen, sillä ne hävisivät jatkuvasti, koska en ollut sellaisia koskaan aiemmin pitänyt, Khadra naurahtaa. Khadra kertoo välittömästi ihastuneensa ihanan rauhalliseen ja turvalliseen Järvenpäähän, sillä hänen kotimaassaan oli sisällissota. Khadran 8-, 9- ja 10-vuotiaat lapset menivät heti Suomeen tulon jälkeen valmistavalle luokalle kouluun ja pienimmät päiväkotiin. Khadra itse meni ensin suomenkielen kurssille ja opiskeli sen jälkeen lähihoitajaksi. Päiväkotilapsia hän on hoitanut kymmenen vuotta. Nyt hän työskentelee avustajana valmistavalla luokalla, jolla on maahanmuuttajalapsia, jotka eivät osaa suomea. Miten maahanmuuttajat sitten saataisiin parhaiten kotiutumaan Suomeen? Kielikurssit heti alussa ovat tärkeitä. Ihminen ei kotiudu, jos ei osaa kieltä. Toinen tärkeä asia on työ, työttömänä on vaikea kotiutua. Pitäisi olla myös yksi paikka, josta voi hakea kaikenlaista informaatiota, Khadra listaa. Suomalaisten small talkin puute ja vaitonaisuus eivät välttämättä auta asiassa. Suomalaiset ovat niin hiljaisia, meidän maassa kaikki puhuu ja vastaantulijat tervehtii sinua. Ihmettelin alussa, kun naapurikaan ei tervehtinyt. Tajusin vasta myöhemmin, että vika ei ole minussa, vaan että se on täällä tapana, Khadra nauraa. 13

14 Työnantaja tukee kouluttautumista Kaikki kouluisännät ovat olleet pilottikoulutuksessa, jossa opetellaan asiakkaan hyvää kohtaamista. Pilottivaiheen jälkeen koulutus monistetaan koskemaan kaupungin muita työntekijöitä. Järvenpään kiinteistöpalvelujen, puhtaanapidon ja ravitsemuspalvelujen työntekijöiden osaaminen on kartoitettu ja tämän kartoituksen perusteella laaditaan koulutussuunnitelmat kaikille. Laura Saukkonen Myös Kartanon ylä- ja alakoulun kouluisäntä Pauli Pitkänen osallistui asiakkaan kohtaamisvalmennukseen. Toimitilapäällikkö Varpu Paakinaho-Heikkisen mielestä työnantajan tulee tukea työntekijöiden omaehtoista opiskelua työn ohessa. Me puhumme tästä taitokartoituksena. Olemme lähteneet selvittämään noin 180 työntekijän osaamista. Siellä on sekä pitkään että vähemmän aikaa työskennelleitä ja pyrimme saamaan kokonaiskuvan työntekijöiden osaamisesta. Hyödynnämme sen pääoman, mikä heillä jo on ja tehostamme sitä asiakkaiden toiveiden mukaiseksi. Tärkeä motivaattori tälle kartoitukselle oli myös se, että ihmiset viihtyisivät mahdollisimman pitkään omassa työssään, kun heidän osaamisensa saadaan sopivalle tasolle, kertoo toimitilapäällikkö Varpu Paakinaho-Heikkinen. Taitokartoitus on tehty yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. Kiinteistöpalvelun yhteistyötaho on Amiedu, puhtaanapidon Hyria ja ravitsemuspalvelun Keuda. Taitokartoitusten pohjalta laaditaan koulutussuunnitelmat, joita toteutetaan 14 joko omassa organisaatiossa tai eri yhteistyötahojen kanssa. Koulutukset kestävät parista päivästä puoleentoista vuoteen. Jos henkilöllä ei ole minkäänlaista koulutustaustaa, voi koulutus kestää 1,5 vuotta. Pienet räätälöidymmät koulutukset kestävät muutamia päiviä. Perustutkinnoista voidaan ottaa myös osatutkintoja. Ammattioppilaitokset palvelevat tänä päivänä aika joustavasti asiakkaita, Varpu kehuu. Vertaistukea koulutukseen omasta organisaatiosta Taitokartoitus ja räätälöidyt koulutukset on otettu hyvin vastaan ja tähän mennessä niistä on tullut vain positiivista palautetta. Ketään ei pakoteta mihinkään, vaan kaikki lähtee työntekijöiden omista tarpeista ja toiveista. Työnantajan tehtäväksi jää sitten kaikin tavoin tukeminen. Tärkeää on, että työnantaja on vahvasti mukana tässä kaikessa. Valitettavasti on myös sellaisia työpaikkoja, joissa ei ehditä keskittymään henkilöstön omaehtoiseen opiskeluun. Tällöin opiskelu on huomattavasti työläämpää. Työpaikkaohjaajat voivat olla tsemppaajia ja työntekijät saavat vertaistukea organisaatiosta, kun työpaikalla on muitakin opiskelevia, Varpu muistuttaa. Mitä se työnantajan tuki sitten on, vain sanahelinääkö? Rahallisesti ainakin kunnollista: koulutus on pääsääntöisesti työntekijöille maksutonta ja koulutuspäivistä ei tule ansionmenetystä. Tämä koskee myös pitkiä puolentoista vuoden koulutuksia, jotka käydään työn ohessa eli käytännön opiskelu tapahtuu työpaikalla ja teoriaosat käydään iltapäivällä tai illalla koulussa. Kouluisännät perehtyvät pilotissa asiakkaan kohtaamiseen Kouluisäntien ammatinkuva on hyvin monitahoinen ja moniammatillinen. He vastaavat kiinteistön toimivuudesta ja ovat henkilökunnan tukena, jotta opetus pystytään viemään rauhassa läpi. Kaikille kouluisännille räätälöitiin kolmen kerran laajuinen asiakkaan kohtaamisvalmennus. Kouluisännille halutaan antaa eväitä arkeen eli siihen, miten tilanteet hoidetaan niin, että kaikille jää hyvä lopputulema. Tämä asiakkaan kohtaamiskoulutus otetaan jatkossa käyttöön koko kaupunkiorganisaatiossa. Moni ajattelee, että omaan työhön asiakaspalvelu ei sisälly, mutta tänä päivänä olemme myös talon sisällä toinen toistemme asiakkaita, Varpu kertoo. Johtajat koulun penkille Myös johtamiseen tarvitaan eväitä ja varsinkin muutoksen johtamiseen. Asiakkaan asialla oleminenkin edellyttää työn vetäjiltä tietynlaisia taitoja. Tästä syystä esimiehille on tarjottu johtamisen erikoisammattitutkintoa eli JETiä ja sen lisäkoulutusta PostJETiä. Esimies auttaa työntekijää oppimaan arjen tekemistä ja antaa suuntaa tämän työlle. Työntekijä viihtyy työpaikalla, kun tietää, miksi asioita tehdään. Lisäksi esimies jalkauttaa kaupungin strategiaa. On kuitenkin muistettava, että tänä päivänä työntekijä voi olla itse tehtävänsä varsinainen asiantuntija ja tarvitsee vain tukea johtajalta. Eli pomottelun aika on ohi, Varpu sanoo napakasti. Varpulla muuttuu vuodenvaihteessa sekä titteli että työpaikan nimi: Toimintaympäristöpalvelut muuttuu Tekniseksi Palvelukeskukseksi ja titteli muuttuu toimitilapäälliköstä asiakkuuspäälliköksi.

15 Sukkela vahtimestari viihtyy työssään Laura Saukkonen Järvenpään kaupunki palkitsi hiljattain Seutulantalon Teknisen keskuksen vahtimestarin hyvästä asiakaspalveluasenteesta Sukkela-palkinnolla. Kyllä, palkinto tuli ja vielä täysin odottamatta ja pyytämättä, nauraa vahtimestari Kyösti Toivonen ja jatkaa: Olen erittäin iloinen ja otettu siitä, että palveluasenteeni on huomioitu. On mahtavaa saada positiivista palautetta omassa työssä onnistumisesta. Kyösti aloitti vahtimestarin työt Järvenpään kaupungilla vuonna Sitä ennen hän työskenteli 14 vuoden ajan samaisessa tehtävässä Kansallis-Osake-Pankin ja Nordean Järvenpään toimipisteissä. Seutulantalolla vahtimestarin työnkuvaan kuuluu muun muassa asiakkaiden vastaanottaminen ja opastaminen, kaupungin palvelukassan hoitaminen, kulunvalvonnasta huolehtiminen sekä henkilökortteihin liittyvät toimenpiteet. Hommaa minulla riittää A:sta Ö:hön. Asiakaspalvelun ohella autan Teknisen keskuksen henkilökuntaa erinäisten juoksevien asioiden hoitamisessa. Asenne ratkaisee asiakaspalvelussa ja työilmapiirin luomisessa Vahtimestarina Kyösti tuntee olevansa täysin oikeassa ammatissa, koska hänelle on tärkeintä, että asiakasta palvellaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kyösti ei halua koskaan jättää asiakasta tilanteeseen, jossa ei pysty olemaan avuksi. Jos en voi ratkaista asiaa, ohjaan asiakkaan eteenpäin taholle, joka pystyy. Kyösti viihtyy työssään erinomaisesti ja on kiitollinen siitä, että saa tehdä työtä, josta nauttii. Hänen mielestään Järvenpään kaupunki ottaa työviihtyvyysasiat hyvin huomioon tarjoamalla henkilöstölleen esimerkiksi työhyvinvointikursseja sekä tukemalla erilaisia liikunta- ja kulttuuriharrastuksia. Tärkeintä on kuitenkin työntekijöiden oma asenne työtä ja työkavereita kohtaan, Kyösti kiteyttää. Vastapainoa työelämälle Kyösti saa tärkeästä harrastuksestaan musiikista. Vahtimestarin kattava äänilevykokoelma sisältää pääasiassa ranskalaisten artistien tekemää viihde- ja jazzmusiikkia sekä perinteistä ranskalaista laulumusiikkia. Minulle jokainen palvelutilanne on yhtä tärkeä, olipa asiakkaana kaupungin asukas, jokin yhteistyötaho tai talon työntekijät, kertoo Kyösti Toivonen. 15

16 Varhaiskasvatus kerää kiitosta vanhemmilta Järvenpään kaupunki on uudistanut varhaiskasvatuksen toimintojaan jo parin vuoden ajan. Vuorovaikutus lapsiperheen ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten kesken aloitetaan jo aikaisessa vaiheessa. Järvenpään varhaiskasvatusohjaajaa Taija Pölkin puheesta käy ilmi lasten hyvinvoinnista välittäminen. Olemme täällä sitä varten, että saamme luotua lapsille hyvinvointia edistävän ja turvallisen ympäristön kehittyä ja kasvaa. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan tulee ymmärtää lapsen viestintää ja tarpeita sekä osata myös kertoa niistä vanhemmille. Tehtävänämme on huomioida ja tulkita kutakin lasta yksilöllisesti, Taija kiteyttää. Lastenhoidon eri mahdollisuuksien selkeyttämiseksi Järvenpää on ottanut käyttöön keskitetyn asiakasohjauspisteen, jossa ohjaaja antaa perheelle tietoa valittavana olevista hoitomuodoista. Niin sanottu yhden luukun systeemi pitää sisällään myös varhaista ennakoivaa neuvontaa: ohjaaja käy tapaamassa mahdollisia tulevia asiakkaita lastenneuvolan perheilloissa. Pyrimme yksinkertaistamaan käytäntöjä, jottei perheiden tarvitse soitella ja juosta eri paikkoihin lastensa päivähoitoon liittyvissä kysymyksissä, sanoo Taija. Yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa Vuodesta 2009 Järvenpään varhaiskasvatus on tehnyt tiivistä yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa. Orientaation lähteillä -hankkeen puitteissa Järvenpään ja lähialueiden päiväkodeissa toteutetaan pedagogista laadunarviointia. Arviointiin kuuluu kahden vuoden välein toteutettava kyselytutkimus työntekijöille, vanhemmille ja lapsille. Kyselyn perusteella saadaan kullanarvoista tietoa siitä, mitä osaamista varhaiskasvatuksessa täytyy kehittää ja mitkä ovat sen vahvuudet. Vastauksista saadaan myös tärkeää tietoa lapsille merkityksellisistä asioista sekä kotona että päiväkotimaailmassa. Saatujen vastausten perusteella luodaan toimintaan painopisteet, joiden kehittämiseen panostetaan. Viime vuosina painopiste on ollut käytännön toimissa. Olemme uudistaneet päivähoidon aloituskäytäntöjä, joka on muuttanut roimasti kenttätyöntekijöiden työtä. Päivähoidon alussa panostetaan avoimen vuorovaikutuksen muodostumiseen perheen ja päiväkodin työntekijöiden välillä. Perhe ja työntekijä tutustuvat toisiinsa ensin perheen kotona tapahtuvan tutustumiskäynnin merkeissä. Tämän jälkeen lapsi käy vanhemman kanssa ensin tutustumassa päiväkodin arkeen ja totuttelemassa yhdessä uusiin käytäntöihin. Meille on tärkeää keskustella vanhempien kanssa ja käydä läpi sekä lapsen asioita että vanhempien odotuksia ja toiveita päivähoitoon liittyen, vakuuttaa Taija. Taija kertoo, että perheet ovat antaneet kiitosta ja kehuja uusista käytännöistä. Kyselyistä on kuitenkin käynyt ilmi, että vanhemmat kaipaavat lisätietoa siitä, mitä päivähoidossa päivän aikana tapahtuu. Tätä tarkoitusta varten Järvenpäässä on otettu käyttöön sähköinen kasvukansio Tenavanetti. Tenavanettiin lisätään säännöllisin väliajoin tietoa ja valokuvia päiväkodin tapahtumista. Nykyään täytyy kiinnittää huomiota hyvän työn tekemisen lisäksi siihen, kuinka siitä kerrotaan, toteaa Taija. 16

17 Anju Asunta Myös lapsilta itseltään saatu palaute on avainasemassa toiminnan kehittämisessä. Lapsilta tullut palaute on ollut ylivoimaisen selkeää; leikkiin täytyy panostaa enemmän. Olemme saaneet lapsilta palautetta ja ideoita esimerkiksi siihen, kuinka päiväkotiympäristöä voidaan kehittää entistä mieluisammaksi. Lapset ovat konkreettisesti ehdottaneet, minkälaisia leikkivälineitä ja laitteita he toivoisivat päiväkoteihin, Taija luettelee. Leikin havainnointia ja liikunnan riemua Yhteistyö Helsingin yliopiston kanssa on tuonut mukanaan myös muita uusia projekteja Järvenpään varhaiskasvatukselle. Leikin tekoja -projektissa keskitytään vahvistamaan aikuisen roolia leikissä. Ideana on löytää ratkaisuja siihen, kuinka kasvattaja voi tukea lapsen leikkiä ja kaikkein tärkeimpänä; mitä voimme siitä havainnoida. Ammatillista havainnointia haluamme kehittää siksi, että haluamme oppia tuntemaan oikeasti, mitkä ovat lapsen tarpeet. Meidän aikuisten täytyy muistaa, että leikki on äärimmäisen tärkeä kasvun ja oppimisen perusta, Taija toteaa. Leikin lisäksi toinen tärkeä osaalue on lasten liikunta-aktiivisuuden lisääminen. Päiväkotien pihat pyritään suunnittelemaan niin, että ne tukevat liikkumista ja aktivoivat lapsia liikunnan ja leikin riemuun. Myös henkilökunta saa koulutusta lasten liikkumisen tukemiseen. Varhainen yhteistyö perheiden apuna Ristiriitatilanteisiin joutuneiden lasten, nuorten ja perheiden auttamiseksi Järvenpään kaupunki tarjoaa verkostokonsulttien palveluita. Verkostokonsultit ovat Stakesin kouluttamia ammattilaisia, joiden tehtävänä on puolueettomasti johtaa ristiriitatilanteessa olevien osapuolten välistä keskustelua sekä pitää huolta siitä, että kaikki osapuolet tulevat kuulluksi. Dialogisten keskustelujen perusteella luodaan suunnitelma ristiriitatilanteen helpottamiseksi. Suunnitelma rakennetaan niin, että kaikki Päiväkodissa myös aikuisten on opeteltava leikkiin heittäytymistä. osapuolet pystyvät sitoutumaan siihen. Tietyn ajan jälkeen asiaan palataan ja katsotaan, kuinka suunnitelma on toteutunut. Kaikkien hankkeiden tavoitteena on, että varhaiskasvatuksen ohjaajilla on selkeä käsitys siitä, mikä heidän roolinsa kussakin perheen muutostilanteessa on. Haluamme, että kaiken lopputuloksena on entistä tyytyväisempiä lapsia, vanhempia ja työntekijöitä, Taija sanoo. 17

18 Kiinteistöt suurennuslasin alla Järvenpään kaupunki omistaa tai hallinnoi noin 150 kiinteistöä, joissa on yhteensä neliötä. Parhaillaan kartoitetaan, miten näitä tiloja käytetään hyväksi ja missä kunnossa ne ovat. Sen jälkeen päätetään säilytettävät ja myytävät kiinteistöt. Laura Saukkonen Järvenpää omistaa monenlaisia kiinteistöjä. Kouluja, päiväkoteja, omakotitaloja, liikuntahalleja ja virastoja kaikkia näitä on kaupungin omistuksessa. Syksyllä 2012 sovittiin rakennuskannan järjestelmällisestä ja kattavasta inventoinnista. Ne kiinteistöt säilytetään, jotka ovat kaupungin ydintoiminnalle tärkeitä tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Jos kiinteistön tontti on kaavoituksellisesti tärkeä, se säilytetään. Loput voidaan vaikka myydä. Nyt otetaan yksiin käsiin tieto siitä, mitä kaikkea omistamme ja miksi sekä mitä tällä omaisuudella tehdään vuoden päästä vai tehdäänkö mitään. On oltava tieto siitä, missä kunnossa kiinteistöt ovat ja paljonko on vuosittain laitettava niiden kunnossapitoon. Kaiken tämän lisäksi näiden tilojen on palveltava asiakasta mahdollisimman hyvin, listaa työkierrossa ollut hallintojohtaja Ilmari Mäkinen. Kun kartoitus on tehty, listataan korjaus- ja muutostarpeet ja tehdään pitkän aikavälin suunnitelma eli mitä korjataan ja milloin. Pyrkimys on entistä paremmin ennakoida huoltotarpeet: esimerkiksi jos jossain kiinteistössä on ongelmia, tutkitaan voiko sama ongelma esiintyä muissa kiinteistöissä. Työntekijät ovat motivoituneita ja ammattitaitoisia ja ottavat kokonais- 18 vastuita asioista. Esimerkiksi huoltomiehet miettivät, miten voisivat toiminnallaan ehkäistä vaurioita, Ilmari kehuu. Rakennusten lisäksi on teknisen puolen henkilökunnan osaamista kartoitettu. Nyt mietitään, miten kaikki asiantuntijuus saadaan yhteen. Lisäksi jopa vuosikymmeniä työskennelleiden kokemus ja asiantuntemus eli ns. hiljainen tieto pyritään saamaan talteen. Työkierrossa saa kokonaisnäkemyksen kaupungin toimintaan Ilmari oli työkierrossa teknisenä johtajana syksyllä Idea kiertoon lähti johtoryhmän seminaarista, kun pohdittiin, miten kaupungin toiminta nähtäisiin mahdollisimman laajasti ja kaikille saataisiin yhteiset tavoitteet. Työkierrossa olevan näkemys avartuu, kun hän näkee toisen yksikön toimintatapoja, joita voi sitten hyödyntää omassa yksikössään ja päinvastoin. Itse työn oppii, kun on tarpeeksi kiinnostunut asioista, kuuntelee ja luottaa organisaation asiantuntijoiden osaamiseen. Joudut peilaamaan aiempaa kokemustasi nykyiseen työhön ja mitä laajempi kokonaiskuva sinulla on, sitä parempaan strategiseen johtajuuteen pystyt. Tietty etäisyys työhön auttaa hahmottamaan tulevaisuuden haasteita ja kaupungin kokonaisetua. Suosittelen ehdottomasti työkiertoa, sillä se on sekä kierrossa olevalle että hänen kanssaan työskenteleville keino oppia uutta, Ilmari summaa. On tärkeää saada kokonaiskuva kiinteistöjen määrästä ja kunnosta, kertoo Ilmari Mäkinen. Anju Asunta

19 Järvenpää sähköistää rakennusvalvonnan toimintojaan ensimmäisten kuntien joukossa Suomessa. Sähköisen asioinnin kehittämisohjelman eli SADehankkeen myötä rakennuslupien hakeminen muuttuu sähköiseksi. Valtakunnallisen SADe-hankkeen piirissä kehitetyillä palveluilla pyritään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin kaikissa elämänvaiheissa. Edelläkävijä rakennusvalvonnan sähköistämisessä Järvenpään rakennusvalvonta kokee uudistuksia ensi keväänä, kun kaupunki siirtyy suomalaisten kuntien eturintamassa käyttämään sähköisiä lupahakemuksia. Rakenteilla oleva palvelu otetaan käyttöön maaliskuussa LUPAPISTE.fi-nimisessä verkkopalvelussa asiakas voi hoitaa kaikki rakentamiseen liittyvät lupa-asiat sekä käydä samalla keskustelua viranomaistahojen kanssa rakentamiseen liittyvistä asioista. Asiakas pystyy lataamaan kaiken rakennuslupaan tarvittavan materiaalin verkkosivustolle, jossa tiedostot ovat rakennusviranomaisten nähtävissä ja kommentoitavissa. Tarvittaessa myös palolaitos ja maakuntamuseo voivat jättää rakentamiseen liittyviä lisälausuntoja palvelussa. Sähköisen asioinnin edistämishanketta on lähdetty rakentamaan asiakkaan näkökulma ja tarpeet huomioiden: Enää asiakkaan ei tarvitse tulla asioimaan virastoon sen aukioloaikoina. Sähköinen palvelu mahdollistaa rakennuslupaan liittyvien asioiden hoitamisen kotoa käsin, silloin kun asiakkaalle itselle parhaiten sopii. Sähköisellä palvelulla helpotamme sekä asiakkaan lupakäsittelyä että koko rakennusprosessia, kertoo johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki. Etua työntekijöille Asioinnin sähköistämisen myötä myös viranomaisten työ sujuu entistä jouhevammin. Käsiteltävä asia saadaan ohjattua suoraan asiantuntijoille. Kyselyitä lähettäessään asiakas voi osoittaa kartalta paikan, jota kysymys koskee. Näin viranomaiset näkevät suoraan ja vaivatta, mistä kaupunginosasta on kyse ja pystyvät reagoimaan asiaan nopeasti. Jouni kertoo sähköisen asiakaspalvelun helpottavan rakennusvalvonnan työtä: Sähköisen palvelun ideana on myös pyrkiä ohjaamaan runsasta sähköpostiviestimäärää suoraan LUPAPISTE.fi -palveluun. Näin keskustelut saadaan kaikkien lupakäsittelijöiden ja työmaavalvontaa tekevien virkamiesten nähtäville. Kyseessä olevasta asiasta keskustellaan viranomaistahon päässä, ja asiakkaalle annetaan pikaisesti rakennusvalvonnan kannanotto esitettyyn asiaan, Jouni tiivistää. Lupahakemusprosessin alussa neuvottelut ja tarkastukset käydään asiakkaan kanssa läpi sähköisesti. Haasteita prosessiin tuo erityisesti tietojen arkistointi. Jotta lain vaatima arkistointivelvoite täyttyy, dokumenteista otetaan alussa paperikopiot. Jouni kertoo, että arkistoinnin merkitys prosessissa on merkittävä: Rakennusvalvonnassa syntyvä materiaali on arkistolainsäädännön mukaan säilytettävä pysyvästi. Nyt tehtävien sähköisten asiakirjojen on avauduttava vielä satojen vuosien päästä. Sähköinen asiointi ja sen luominen on helpompi osuus, mutta sähköisen polun toimiminen aina arkistointiin saakka luo omat haasteensa. Muutosprosessissa edetään hallitusti Rakennusvalvonnan henkilökunta etenee muutosprosessissa asteittain. Muutoksia toimintatapoihin on tehty pikkuhiljaa maaliskuun muutosta silmällä pitäen. Henkilökunta on ryhtynyt harjoittelemaan lupamateriaalin tallentamista rakennusvalvonnan sähköiseen järjestelmään ja valmistautuu samalla tulevaisuuden käytäntöihin. Haemme kokemuksia, jotta selviää, millä edellytyksillä pystymme toimimaan työssämme täysin paperittomasti. Toiminta aloitetaan hallitusti ja rauhallisesti ennen kuin LUPAPISTE.fi-palvelu otetaan virallisesti käyttöön, kiteyttää Jouni. Muutos tuo tullessaan myös enemmän joustoa työelämään. Asioinnin sähköistäminen mahdollistaa entistä paremmin etätyön tekemisen. Koska materiaalit, keskustelut ja tietojen arkistointi tapahtuvat sähköisesti, voidaan osa työstä suorittaa kotoa käsin. Rakennusvalvontaa kokonaisuudessaan ajatellen Järvenpään kaupunki on Jouni mielestä vailla vertaansa: Polku rakennusluvan hakemisesta tietojen arkistointivaiheeseen alkaa olla valmis. Järvenpään esimerkkiä noudattaen myös muut kunnat ovat heränneet ja ryhtyneet kehittämään eteenpäin ajatusta sähköisestä rakennusvalvonnasta. Meillä on ollut vastassamme monta muuria murrettavana, mutta jonkun täytyy olla aina ensimmäinen, toteaa Jouni ylpeänä. "Nyt tallennettavien asiakirjojen on avauduttava vielä satojenkin vuosien päästä. Haaste on melkoinen!", summaa johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki. Laura Saukkonen 19

20 Järvenpään kaupungin uusi asiakaspalautekanava helpottaa sekä asiakkaan että kaupungin työntekijöiden elämää. Kun asiakas aiemmin saattoi lähettää palautetta ja kysymyksiä kymmeneen eri sähköpostiosoitteeseen, voi hän nyt antaa palautetta suoraan kaupungin nettisivujen sähköisen palautekanavan kautta. Laura Saukkonen Kivoja nuo kaupungin puihin laitetut valot! Asiakaspalautteet hallinnassa Yritän etsiä muovinkierrätyspistettä Järvenpäästä. Mistähän sellainen löytyy? Kyllä me saadaan vieläkin paljon palautetta puhelimitse. Jos asiakas kysyy jotain, joka vaatii erityistä asiantuntijuutta, selvitämme asiantuntijalta vastauksen ja soitamme asiakkaalle takaisin, Satu sanoo. "Vaikka viestintävälineet ja -kanavat uudistuvat, asiakaspalautteita vastaanotetaan aina myös puhelimitse sekä kasvotusten", kertoo asiakaspalvelupäällikkö Satu Hänninen. Seutulantalon Teknisessä keskuksessa sekä kaupungin liikuntapalveluissa otettiin loppuvuodesta 2011 käyttöön Nomis Oy:n asiakaspalautejärjestelmä, jonka kautta kaupungin asukkaat voivat antaa erityisesti kaupunkiympäristöä ja -rakentamista koskevaa palautetta. Järjestelmän avulla asukkaan ei enää tarvitse ratkoa, kenelle hänen kysymyksensä tai ongelmansa ratkaiseminen kuuluu, vaan sen selvittelyn hoitaa viestin vastaanottaja. Palautekanava selkiyttääkin yksittäisten asiakaspalautteiden hallintaa organisaation sisällä sekä vähentää laajojen sähköpostijakeluiden aiheuttamaa hämmennystä. Järjestelmän avulla kaupunkilaiset voivat antaa palautetta myös kellonajasta riippumatta. Asiakaspalautejärjestelmä on helpottanut palautteiden hallittavuutta. Aiemmin asiakas saattoi ottaa vaikkapa kaivon kannen lonksumisesta yhteyttä kaupunginjohtajaan, asiakaspalveluun ja kolmeen virkamieheen, emmekä tienneet, onko kukaan vastannut hänelle. Nyt kysymykset ohjataan yhteisestä järjestelmästä eteenpäin asiasta vastaavalle 20 Riippakoivunkatu pölyää nyt jo liikaa, se tarvitsee suolauksen. virkamiehelle. Palautteet ja vastaukset näkyvät järjestelmän käyttäjille, jolloin jo annettuja vastauksia voidaan hyödyntää myös muissa kysymyksissä. Tavoitteena on, että asiakkaan palautteeseen vastataan viikon sisällä, kertoo Teknisen keskuksen asiakaspalvelupäällikkö Satu Hänninen. Suuri osa järjestelmän kautta saadusta palautteesta liittyy katujen kunnossapitoon ja eniten vastauksia antaakin kaupungin tiemestari Kauko Kallio. Palautteista iso osa on erilaisia toimenpidepyyntöjä, esimerkiksi aurausja hiekoitustarpeita. Lisäksi tulee palautetta katujen päällystevaurioista sekä liikennemerkkien kaatumisista tai niiden sijainnista. Liikunta-asioissa palautetta tulee esimerkiksi latujen kunnossapidosta ja uimahalliasioista, Satu listaa. Palautteen antaminen vaatii sähköpostikirjautumisen ja vastaukset kysymyksiin lähetetään suoraan asiakkaan sähköpostiin. Helppo palautteen lähettämistapa on ollut asiakkaiden mieleen ja Satu kertookin saaneensa siitä kiitosta. Toinen tärkeä palautekanava on ollut puhelin ja edelleenkin saa soittaa. Ilmoitustaulun avulla autetaan jo ennen palautetta Asiakaspalautejärjestelmässä hyödynnetään myös ilmoitustaulua, johon laitetaan kulloinkin ajankohtaisia tietoja kaupunkilaisten nähtäville. Syksyllä taululla oli muun muassa tieto siitä, että Järvenpään kaupungin katuvaloista vastaa Keravan Energia Oy. Tällaiset tiedot osaltaan ennaltaehkäisevät kysymysten tulvaa. Satu toteaa, että on vaikea tietää, onko palautteen määrä nyt ilmoitustaulujen ja yhteisten vastausten myötä vähentynyt vai helpon kanavan kautta lisääntynyt. Aiempaa määrää ei tiedetä, koska palautteet menivät suoraan niiden vastaanottajille eri kanavien kautta. Uskoisin, että virkamiesten omat sähköpostit ja puhelimet ovat nyt rauhoittuneet hieman, Satu arvelee. Järvenpään kaupungin tulevaisuuden tavoitteena on siirtyä käyttämään uutta järjestelmää koko organisaatiossa. Tällä hetkellä käytössä on kaksi erilaisella teknisellä ratkaisulla toimivaa palautekanavaa. Yleispalautteissa käytetään vielä toistaiseksi kaupungin kotisivuilla käytettävän julkaisujärjestelmän peruslomaketta. Sähköisten palautekanavien lisäksi kaupungin työntekijöillä tulisi aina olla korvat avoinna myös suulliselle palautteelle. Vuodenvaihteessa Sadun vetämä Teknisen keskuksen palvelupiste ja pysäköinninvalvonta siirtyvät toimintaympäristöpalveluista kaupunkikehitykseen.

SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ

SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (4) Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue Hyväksytty: Liikuntalautakunta 13.12.2012 24 Opetus- ja kasvatuslautakunta 18.12.2012 42 Sivistyslautakunta 19.12.2012 31 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 25.9.2014

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

IKÄIHMISEN ASUMISEN TARPEET

IKÄIHMISEN ASUMISEN TARPEET Hyvinvointikampus Kokonaisvaltaista rakentamista parhaalla sijainnilla 21.1.2014 IKÄIHMISEN ASUMISEN TARPEET Tiina Salminen, palvelualuejohtaja Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue Terveyspalvelut

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Kaupunginhallitus 12.12.2011 Kaupunginvaltuusto 19.12.2011 Annikki Niiranen 1 Hyvinvointipalvelujen organisaatiouudistus 1. 2011-08-19 Laajennettu jory ; muutosvisio

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa Hyvät käytännöt LEAN Siuntiossa SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Lean-menetelmä Siuntion toteutus Lean-konferenssi 20.5.2015 Kehittämispäällikkö Antti-Pekka Röntynen Siuntion kunta Esityksen sisältö 1. Miksi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Järvenpään kaupungin asiakaspalautteiden hallinta Nomis-HelpDeskin avulla. Asiakaspalvelupäällikkö Satu Hänninen Järvenpään Kaupunkikehitys

Järvenpään kaupungin asiakaspalautteiden hallinta Nomis-HelpDeskin avulla. Asiakaspalvelupäällikkö Satu Hänninen Järvenpään Kaupunkikehitys Järvenpään kaupungin asiakaspalautteiden hallinta Nomis-HelpDeskin avulla Asiakaspalvelupäällikkö Satu Hänninen Järvenpään Kaupunkikehitys 26.9.2013 Saksalaisen yliopiston tutkijan Christof Weckerin kokeissa

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Palveluinnovaatiot ja tuottavuus -seminaari 21.11.2011 Pirjo Tuosa pirjo.tuosa@jkl.fi Esityksen

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta 2016 Naantalin kaupunki panostaa työhyvinvointiin Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset,

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot