1/ Vantaan kansanperinteen ystävät ry:n sisäinen tiedotuslehti

Transkriptio

1 1/ Vantaan kansanperinteen ystävät ry:n sisäinen tiedotuslehti

2 PUHEENJOHTAJAN PALSTA Hurakka on Vantaan kansanperinteen ystävät ry:n sisäinen tiedotuslehti. Toimintasuunnitelmassa on sovittu, että se ilmestyy noin 4-5 kertaa vuodessa. Lehti toimii tiedotuskanavana toimikuntien, hallituksen ja jäsenten etuja vaalien. Jokaisella on mahdollisuus käyttää palstatilaa lehdessä. Hyvät ystävät! Kevätretki on suunnitteilla. Se tapahtuisi toukokuussa. Kohdetta ei ole vielä tiedossa ja ideoita otetaankin mielellään vastaan, ellei sitten päätöstä ole jo tehty, kun Hurakka ilmestyy. Myös Elojuhlilla on juhlavuosi, sitäkin on vietetty 25 vuoden ajan ja mikäpäs muu voisi olla tämä vuoden aiheena kuin noiden vuosien muistelu. Mielenkiintoisin tavoin on niiden aikana kuvattu maamme historiaa ja kohokohtia siitä palautetaan nyt juhlavuoden Elojuhlilla mieleen. Vantaan kansanperinteen ystävien internet-sivut löytyvät osoitteesta Materiaalia sivuille voi lähettää sähköpostilla: Seuramme juhlavuosi on alkanut. Yhdistyksemme täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Hallitus ja toimikunnat tekevät kuumeisesti työtä valmistellakseen juhlavuoden ohjelmaa. Pääjuhla pidetään huhtikuun 6. päivänä Vantaan uusitun kaupungintalon valtuustosalissa. Saamme sinne arvokkaita vieraita juhlan huipentuessa suureen paneelikeskusteluun, jossa on mukana Vantaan kaupungin johtoa ja kulttuurivaikuttajia. Kysymme mitä on olla vantaalainen ja odotamme mielenkiintoisia vastauksia. Päivän ohjelmasta tulee tarkempia tietoja myöhemmin. Myös Seuran historiikki on valmisteltavana. Leila Aaltolahti on sitä jo työstänyt pitkälle, mutta kaipaisi vielä lisää tietoja. Niiden saamisesta hän on lähettänyt vetoomuksen jäsenille sähköpostissa. Juhlahumussa ei pidä unohtaa sitä, että joka kevät on pidettävä myös sääntöjen mukainen kevätkokous. Se on klo Påkaksessa. 2 Kannattaa tulla sinnekin mukaan. 3 Lokakuussa palkitsemme taas elojuhlilla uurastaneita Kekrijuhlalla. Päivä on tällä kertaa ja paikkana tietysti Påkas. Joulujuhlaakin on tarkoitus viettää Påkaksessa marraskuun viimeisenä päivänä ehkä tavallista juhlavammissa merkeissä. Vielä juuri ennen joulua järjestetään perinteiset joulumyyjäiset. Seuramme jäsenistä hyvin suuri osa on innolla mukana toiminnassamme. Useimmat yhdistykset voisivat kateellisena katsoa meidän yhdistyksemme aktiivisuusastetta. Näin juhlavuonna haluan kuitenkin vedota niihinkin seuramme jäseniin, jotka tähän mennessä ovat olleet vain sivustakatsojia. Tulkaa mukaan toimimaan! Mukana olon virkistävän tunteen kokee kyllä sitten jälkeenpäin, kun katselee työnsä tuloksia. Juhlavuoden terveisin Kalervo Pelkkikangas Puheenjohtaja

3 KAHAKKA Vantaan kansanperinteen ystävät ry:n koolle kutsuma todistamistilaisuus , jolloin yhdistys on toiminut 25 vuotta, tapahtumapaikkana Vantaan kaupungintalo ja aika Kahakan tavoitteet Kahakaksi nimetyssä (työnimi) debatissa on tarkoitus selvittää, mitä merkitystä on perinteen ja kulttuurin piirissä tehtävällä vapaaehtoistyöllä aikana, jolloin kaiken mittana pyrkii olemaan raha ja talous. Tärkeänä keskustelun kohteena on myös se, miten on luonnehdittavissa vantaalaista identiteettiä ja miten se muodostuu. Haemme lisäksi ideoita siihen, miten nuoret vantaalaiset saataisiin mukaan kulttuurialan vapaaehtoiseen toimintaan, ja ajattelemme erityisesti sitä, kuinka nuoret tulisivat tietoisiksi kotikaupunkinsa hienosta historiasta. Koollekutsujaseuran toiminnasta Vantaan kansanperinteen ystävät ry on 25-vuotias Yhdistyksen vuosittainen päätapahtuma on Laurin Elojuhlat, perinnekäsitöiden markkinat, joilla on joka kerta oma kulttuuriteemansa ja runsaasti vantaalaisin voimin esitettyä ohjelmaa. Vieraita Elojuhlilla on ollut joka vuosi tuhansiin nouseva määrä. Elojuhlien myötä on elävöitetty Vantaan historiaa, tapakulttuuria, vanhoja työ- ja juhlatapoja. On kuultu musiikkia klassisesta kansansoitteisiin parhaiden taiteilijoiden esittämänä. Vantaalaisia maahanmuuttajia on kutsuttu esittämään omaa kulttuuriaan, niin että esim saatiin seurata yli kymmenen kansakunnan edustajien esityksiä. Ulkomaisiakin esiintyjäryhmiä Elojuhlilla on ollut mukana monesti, useimmin Virosta. Elojuhlien myötä on saatettu toimimaan yhdessä lukuisia vantaalaisia yhteisöjä kaupunginvaltuustosta virastoihin, oppilaitoksiin ja seurakuntiin. Mukana ovat olleet lisäksi kansalliselta tasolta mm. Suomen kotiseutuliitto, Suomalaisen kansantanssin ystävät, Suomalaisen kirjallisuuden seura ja Tiedekeskus Heureka. Vantaan kaupunki on antanut Elojuhlille sekä taloudellista että muuta apua, ja olemme kokeneet arvostusta kaupungin taholta. Loitsuperinteestä kertovan näytelmän tuottamiseen ja esittämiseen on saatu myös EU:n tukea v Silti on niin, että kaiken ehdoton edellytys on ollut seuran jäsenien tekemä mittava talkootyö. Vantaan kansanperinteen ystävien piirissä toimii monia harrastuspiirejä, joiden taidosta ja osaamisesta on riittänyt iloa ja hyötyä ympäristöönkin. Tärkeä merkitys ja toiminnan ponnin, syy tehdä talkootyötä, on jäsenten keskinäinen ystävyys, yhdessä tekemisen ilo ja työn lomassa virkistävien juhlien hohto. Seuran työn tuottama henkinen ja ruumiillinen hyvinvointi on sitä, mitä tätä nykyä suomalaisessa yhteiskunnassa kaikkialla kysytään. Se on paras tapa ehkäistä syrjäytymistä. Se on arvo sinänsä, jonka vaikutukset eivät rajoitu vain tekijöihin itseensä. Mitä Kahakassa tapahtuu? Järjestäjät ovat pyytäneet paikalle joukon vaikuttajia sekä valtakunnan huipulta että omasta kaupungista. Jokainen heistä on luvannut esittää oman kantansa siihen, mitä arvoa ja merkitystä edellä kuvatun laisella toiminnalla nyky-suomessa on. Onko tuollaista vapaaehtoistyötä syytä kannustaa ja tukea, ja millä edellytyksillä sen voidaan olettaa jatkuvan. Erityinen kysymys eri näkökulmista valaistavaksi on se, profiloituuko Vantaa parhaiten kehäradan, teollisuusyritysten, korkean veroäyrin ja velkaisuuden kautta vai olisiko niin, että monipuoliset mahdollisuudet seurata ja itse harjoittaa kulttuuria ja luovaa toimintaa olisikin houkuttelemassa yrityksiä, yrittäjiä ja eri alojen taitajia Vantaalle? Kannattaako siis perinteen parissa tehtyä työtä ja kulttuuria tukea ja kannustaa taloudellisesti vaikeinakin aikoina? Olisiko pyrittävä siihen, että moderni ja monipuolinen Vantaan kaupunki tiedostaisi rikkaan historiansa, joka monikerroksisuudessaan hakee vertaansa koko Suomessa? Kysymme, millä tietoisilla tavoilla Vantaa identiteettiään rakentaa, ja onko vantaalaista kotiseutuidentiteettiä olemassa. Missä vaiheessa ihminen sanoo olevansa Vantaalta? On luultavaa, ettei keskustelussa voi välttää pääkaupunkiseudun kuntien yhdistymiskysymystä, joskaan emme haluaisi päästää sitä pääosaan. Mahdollisesti elää pelko siitä, että yhdistyminen veisi kaupunginosaksi muuttuneelta Vantaalta myös kulttuuripalvelut, niin kuin sen nähdään vieneen monilta sosiaali- ja terveyspalvelutkin. Jokainen pyydetty puheenvuoro saa kestää vain sovitun, lyhyen ajan. Ensimmäisen puheenvuorokierroksen jälkeen puhujilla on tilaisuus kommentteihin. Jos tähän asti ovat ääneen päässeet ennen kaikkea päättäjät, kolmannella kierroksella mukaan saadaan mielipiteitä ja näkemyksiä järjestäjien yhteistyökumppaneilta ja yleisöltä. Median huomiota Kahakalle pyritään herättämään. Keskustelijat Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen, maaherra emerita Risto Hietanen, Vantaan Sanomien päätoimittaja Erkki Järvinen, Tikkurila Oy:n toimitusjohtaja Antti Lindtman, kansanedustaja Tapani Mäkinen, kansanedustaja Mikael Pentikäinen, Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Lassi Saressalo, Kotiseutuliiton pääsihteeri Keskustelun puheenjohtaja ei ole vielä selvillä, kaikki pohtimaan tätä! Yleisöpuheenvuoroja jaetaan. 4 5

4 25-VUOTISJUHLAN ALUSTAVA OHJELMA Paikka: Vantaan kaupungintalo, Asematie 7, Tikkurila klo Onnittelujen vastaanotto klo 13 - Juhla Vantaan Kansanpelimannit, musiikkiesitys Tervetuliaispuhe, puheenjohtaja Kalervo Pelkkikangas Seuran kummitytön Essi Pakarisen muistaminen Ansiomerkkien jako Jaakko Hietikko ja Kimmo Hakasalo, musiikkiesitys Keskustelu eli Kahakka Keskustelun lomassa Kalevalainen kilpalaulanta, esittävät Timo Kemiläinen ja Raimo Tanskanen Vaskivuoren lukion kuoro, musiikkiesitys Heippa KPY: n jäsenet ja ystävät Juhlan juontaja: Esko Vierikko Muutokset mahdollisia Asuiksi toivotaan kansallispukuja. * * * * * Kokoan tietoa yhdistyksen ja Laurin Elojuhlien 25-vuotishistoriikkiin, mutta kaikenlaista materiaalia kaipaan, virallista ja epävirallista. Minulla on kaksi pyyntöä: 1. LEHTILEIKKEITÄ KAIVATAAN Onko teillä kellään koottuna lehtileikkeitä vuodesta 1997 tähän vuoteen ja jos tiedätte mistä ne löydän, niin ottakaa yhteyttä. 2. Jäsenten omia pieniä kertomuksia Kirjoitelkaa sattumia, toivomuksia, tuntemuksia, miltä tuntuu, tuntui olla talkootyössä Elojuhlilla, hassuja sattumia itselle tai markkinavieraille ja vaikka mitä mieleen tulee. Ihan lyhyitä juttuja. Tässä yhteystietoni: Leila Aaltolahti, puh , sähköposti leila.aaltolahti@kotikone.fi KANSANPERINNETTÄ TÄMÄ- KIN: MIKSI TURUSEN PYSSY OLI TÄYSI? Monelle vertaukselle on käynyt Ellun kanan tavoin: sanonta elää, mutta selitys on unohtunut. Esimerkiksi sutkaus Täynnä kuin Turusen pyssy voi yhä sukeltaa puheeseen, mutta kuka oli Turunen? Ilomantsissa on kerrottu, että Turunen oli sissi, joka oli latonut pyssynsä täyteen viiden kopeekan hopearahoja. Kun toiset kysyivät, miksei Turunen ammu vihollista, hän vastasi: Pyssy on täysi. Tapaus oli sattunut isonvihan aikaan tai muinaisina aikoina, aikaan, jolloin asukkaat tekivät tällaisia sissiretkiä. Tapaus oli sattunut jossain tutussa paikassa (Lentierassa, Kontiovaarassa, Aunuksessa). Rahat Turunen oli saanut venäläisiltä ryöstösaaliina tai löytänyt pellolta. Tarinan huipennus on aina kysymys: Miksi ei Turunen ammu? ja odottamaton vastaus: Pyssy on täysi. Se on ollut koominen huipennus, jota nykyaikana ei enää käsitetä. Turunen ei näet raaskinut luopua kolikoistaan eikä voinut käskystä ampua. Sanomalehti Karjalaisessa kysyttiin vuonna 1968 täynnä kuin Turusen pyssy -sanonnan alkuperää. Tällöin vielä 18 lukijaa kertoi tämän vanhan sissitarinan. Kertomus pyssyn tukkeutumisesta tunnetaan vain Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta vertaus on sittemmin levinnyt kaikkialle maahan. Sen voi kuulla monessa tilanteessa: matkustaja pyrkii täyteen linja-autoon ja tokaisee: Tämähän on täynnä kuin Turusen pyssy. Vallankin jos tuntee sutkauksen hauskan taustan ( hauskan ja hauskan, sanoisi nykyajan kuulija), tunnelma vapautuu. Piipun ja kupin täyttämisessä on samantapaista komiikkaa: Täysi kun Ponnin Lassin piippu. (Kemijärvi; Lassi pakkasi ahneuksissaan pappilassa tarjottua tupakkaa piippunsa niin täyteen, että se halkesi.) Täys ko Rönnin kuppi. (Kalajoki; Rönni kaatoi aina kahvikupin ja vadin niin täyteen, ettei kermaakaan mahtunut. Salaperäinen pyssy on kauan askarruttanut ihmisten mieliä, jopa asetutkijoita. Pyssyn väitetään löytyneen Haminasta 1930-luvulla ja painaneen lähes seitsemän kiloa. Sanonta Turusen pyssystä kelpaa tarvittaessa moneen käyttöön. Voihan... voihan Turusen pyssy, sanotaan nyt näin, Mika Häkkinen lausui televisiossa syyskuussa 1999 ehkä jokin väkevämpikin ilmaus mielessään, kun loistavasti alkanut formula-ajo oli keskeytynyt ulosajoon. LEVÄLLÄÄN KUIN JOKISEN EVÄÄT levällään, sekaisin, hajallaan, hujan hajan olevat asiat tai esineet Alkuperä: 1940-luvun lopulla konepajalla muuten säntillinen Jokinen asetti eväslaukkunsa vahingossa prässiin, jonka toinen työntekijä käynnisti pilaillakseen. Jokisen eväslaukusta sisältöineen tuli puolen millimetrin paksuinen erittäin leveä levy, jossa eväät vaikuttivat olevan ikään kuin levällään. Löytyykö muita tällaisia sukunimiin perustuvia sanontoja? Tiedot toimitukseen. 6 7

5 PUUROJUHLA TANSKASILLA Lauantaina klo 17 alkaen vietimme pikkujoulua puurojuhlan merkeissä Tanskasilla Kuvat : Mirja Antila Riisiuuroa ja sekahedelmäkeittoa nautittiin monen pöydän ääressä Lyhdyin reunustettu tie tunnelmalliseen tupaan vie 8 9

6 Timo Kemiläinen uima-altaan ääressä. Lyhdyt lasikupeissa liikkuivat veden pinnalla. Pojat (viereisellä sivulla) ja tytöt kuuntelivat Musiikista huolehtivat Helena ja Jussi kahvipöydän herkullisten antimien jälkeen 10 11

7 PERINNEMAKUJA MAAKUN- NISTA Ohjeet Riitta Pojanluoman kokoamasta samannimisestä kirjasta. VARSINAIS-SUOMI: Leipävanukas 1 l hapanleipäjauhelmaa 1 dl sokeria 1/2 l raikasta omenasosetta tai 1 l omenalohkoja 100 g voita Sekoita keskenään hapanleipäjauhelma ja sokeri. Kerrosta sokeroitu leipäjauhelma ja omenasose tai omenalohkot uunivuokaan, päällimmäiseksi leipäjauhelmaa. Vuole päälle voilastuja. Paista uunissa 200 asteessa min. eli kunnes vanukkaan pinta on kauniin ruskea. Hapanleipäjauhelmaa saa leivästä nykyaikaisesti tehosekoittimessa tai monitoimikoneella. Ennen vanhaan se raastettiin riivinraudalla. Kanelileipä eli peltileipä 3 dl maitoa 25 g hiivaa 3/4 dl sokeria 1 tl suolaa 1 tl kardemummaa 7 dl vehnäjauhoja 75 g voita Pinnalle: 1/2 dl voisulaa 1/2 dl sokeria 2 tl kanelia Murenna hiiva haaleaan maitoon. Sekoita joukkoon sokeri, suola, kardemumma ja lopuksi pehmeä voi. Levitä taikina jauhotetulla kädellä painellen voideltuun uunipannuun. Anna levyn kohota lämpimässä peitettynä. Voitele kohonnut levy voisulalla ja sirota pinnalle kaneli-sokeriseosta. Paista uunissa 225 asteessa minuuttia. Leikkaa haaleaksi jäähtynyt levy vino-neliöiksi. SATAKUNTA: Ohrakryynivellinki 1 l maitoa 1 dl rikottuja ohraryynejä 1/4 tl suolaa Kuumenna maito kiehuvaksi ja lisää ryynit. Keitä miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen noin tunti. Mausta valmis velli suolalla. Jos käytät kokonaisia ohrasuurimoita, keittämisaika on 2-2,5 tuntia. Puurokattilassa vesihauteessa velli valmistuu vaivattomasti ja sitä tarvitsee sekoittaa vain silloin tällöin. Ohrakryynivellinki on vanha satakuntalainen pitoruoka, jota valmistetaan yleensä suuri annos. Silloin kun vellinki valmistetaan kokonaisista ohraryyneistä, sitä keitetään hiljaisella lämmöllä 5-6 tuntia eli kunnes se on punertavaa. Topseilvellinki 1 l vettä 200 g kuivattuja luumuja 1/2 dl sokeria 1/2 tl etikkaa ripaus suolaa 1/2 dl fariinisokeria 1 dl rusinoita 1/2 dl riisiä 1 rkl perunajauhoja Liota luumuja sokerilla maustetussa vedessä 2 tuntia. Keitä liotusvedessä, johon lisäät sokerin, etikan, suolan ja fariinisokerin. Keitä luumuja jonkin aikaa ja lisää sitten rusinat ja riisit. Keitä edelleen, kunnes riisit ovat kypsiä. Suurusta vesitilkkaan sekoitetuilla perunajauhoilla. Tarkista maku, kaada kulhoon ja sirota pinnalle sokeria. Topseilvellinki on peräisin Raumalta. Perimätiedon mukaan topseilvellingin voimalla on meripojat saatu kiipeämään laivan mastoon. Perinteisesti se on lämmin jälkiruoka, mutta nykyisin se tarjotaan kylmänä kiisselin tapaan. UUSIMAA: Inkoopuuro eli pastanttipuuro 6-7 perunaa (vanhoja perunoita) 1 l vettä 1 tl suolaa 2 dl ohrajauhoja tarjoiluun voita ja maitoa Kuori ja lohko perunat ja keitä ne kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Kaada keitinvesi talteen ja survo perunat kattilassa. Sekoita keitinvesi soseen joukkoon ja kuumenna kiehuvaksi. Vispilöi soseeseen jauhot vähin erin ja keitä hauduttaen noin tunti. Tarkista maku ja tarjoa voisilmän ja maidon kera. Inkoon puuro tunnettiin perimätiedon mukaan jo 1700-luvun lopulla. Vihdissä siitä käytettiin nimitystä melakkapuuro ja se valmistettiin käyttäen jauhoina ohra- tai ruisjauhoja. Entisaikaan inkoonpuuroa syötiin voisiemenillä rikastetun kirnupiimän kanssa ja se oli yleensä lauantairuokaa. Lahnahyytelö ilman liivakkoa 2 kg:n lahna 5 dl vettä 1 iso sipuli 1-2 tl merisuolaa 1 rkl väkiviina etikkaa 8 maustepippuria Perkaa lahna: suomusta ja poista sisälmykset ja pää. Huuhdo kala hyvin ja paloittele poikkisuuntaan. Mittaa kattilaan vesi, lisää sipuli lohkoina sekä mausteet. Kiehauta. Lisää liemeen kalapalat ja keitä hiljaa poreillen 45 min. Nosta kalapalat kylmällä vedellä huuhdottuun vuokaan. Suuret kylkiruodot voit poistaa tässä vaiheessa. Kaada kalojen päälle keitinliemi ja anna hyytyä viileässä seuraavaan päivään. Lisäkkeeksi sopivat piparjuurikerma ja keitetyt perunat. HÄME: Katajakalja 172 l pieniä, tuoreita katajanoksia 4 dl ruiskaljamaltaita 3 dl sokeria 10 l vettä 1 tl hiivaa Levitä sangon pohjalle huuhdotut katajanoksat. Sekoita keskenään maltaat ja sokeri ja kaada seos sankoon katajien päälle. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja kaada sankoon katajien ja maltaiden päälle. Sekoita hetken aikaa niin, että sokeri liukenee. Jätä peitettynä jäähtymään. Liuota hiiva pieneen kaljatilkkaan ja lisää huoneenlämpöiseen kaljaliemeen. Anna kaljan käydä seuraavaan päivään. Siivilöi, pullota ja varastoi kylmään. Kalja on kirkasta ja juotavaa parin vuorokauden kuluttua.

8 Porkkanavoi 250 g keitettyjä porkkanoita 250 g voita suolaa Jauha kylmät, keitetyt porkkanat sosemyllyssä hienoksi. Notkista voi. Sekoita porkkanaraaste voihin. Tarkista suolaisuus. Tarjoa lämpimän leivän lisänä tai paahtoleivän levitteenä. POHJANMAA: Porkkanafooninki (kasvispatee) nykysovellus Kahteen pitkään vuokaan Porkkanaseos: 1 kg kypsää porkkanasurvosta 1 dl ranskankermaa 1 rkl tuoretta valkosipulirouhetta 1/2 tl suolaa 1/2 tl valkopippuria 4 munaa Pinaattiseos: 500 g hienonnettua pinaattia 1 dl ranskankermaa 1/2 tl mustapippuria 2 munaa Väliin: 200 g fetajuustoa hienonnettuna Sekoita porkkanasurvokseen ranskankerma, mausteet ja munat. Valuta pinaatti siivilässä, kaada kulhoon ja sekoita joukkoon ranskankerma, mustapippuri ja munat. Hienonna fetajuusto haarukalla. Voitele pitkänomaiset kakkuvuoat öljyllä. Kaada kerros porkkanaseosta vuokiin. Levitä päälle pinaattiseosta ja juustomurenaa. Lisää loput porkkanaseoksesta päällimmäiseksi. Kypsennä kelmulla peitettynä vesihauteessa 125 asteisessa uunissa n. 1,5 tuntia. Kumoa jäähtyneet fooningit vadille. Tarjoa liharuoan lisänä tai itsenäisenä ruokalajina notkistetun piparjuurituorejuuston kanssa. Ohje: Päivi Koskenkorva, Koskenkorvan Trahteeri Lakslooja (Lohilaatikko) 1 l perunaviipaleita 1-2 sipulia, kuorittuina ja viipaleina 500 g lohta viipaleina 1 kananmuna 3 dl maitoa 2 rkl vehnäjauhoja 1-2 tl suolaa nippu tilliä pinnalle 2 rkl voita Lado peruna-, sipuli- ja lohiviipaleet kerroksittain uunivuokaan. Vatkaa muna ja sekoita siihen maito, vehnäjauhot ja mausteet. Kaada munamaito ja pudottele pinnalle voinokareita. Paista loojaa uunissa 175 asteessa uunissa noin tuntia eli kunnes perunat ovat pehmeitä. Koristele tillillä. SAVO: 3 kananmunaa 250 g voita 200 g raejuustoa ripaus suolaa ripaus valkopippuria reilu nippu ruohosipulia Keitä munat koviksi, jäähdytä, kuori ja hienonna. Notkista voi ja sekoita siihen raejuusto, hienonnetut kananmunat, mausteet ja hienonnettu ruohosipuli. Minna Canth Naarissosekeitto (Naurissosekeitto) Minna Canthin kakku kymmenelle 2 munaa 3 rkl voita (1/2 dl rypsiöljyä) 2 dl sokeria 4-5 (250 g) kuorittua perunaa, lohkoina 4 dl kuohukermaa 2-3 (250 g) sipulia, lohkoina 6 dl vehnäjauhoja 4-5 (600 g) kuorittua naurista, lohkoina 2 tl soodaa 2 l vettä 1 rkl pomeranssinkuorta (2 kasvisliemikuutiota) 1 tl neilikkaa 1/4 tl muskottipähkinää 1 tl inkivääriä 1/2 tl valkopippuria 2 dl siirappia (suolaa) 4 rkl voisulaa 1 dl kermaa Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi. Vaahdota kerma. Sekoita keskenään jauhot, Kuullota paloitellut kasvikset kattilassa kuumennetussa voissa tai öljyssä. Lisää sooda ja kuivat mausteet. Sekoita vaahdot vesi, murenna mukaan kasvisliemikuutiot. keskenään. Lisää jauhoseos ja siirappi Hauduta kypsäksi ja soseuta sauvavatkaimella tai jauha ainekset sosemyllyllä. sula. Kaada taikina kahden litran voidel- vvuorotellen taikinaan. Lisää lopuksi voi- Mausta ja lisää kerma. Tarjoa keiton lisänä tuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan. ryynirieskaa ja ruohosipulimunavoita. Paista uunissa 175 asteessa 30 minuuttia, Kevennetty ruohosipulimunavoi pienennä lämpö 150 asteeseen ja paista edelleen 30 minuuttia. Kokeile kypsyyttä varvulla. Minna Canthin nimikkokakun resepti on peräisin Canthin perheen reseptikansiosta. KARJALA: Marjamämmi (imelletty uuniruoka) 1 l vettä 4 dl ruisjauhoja 1-2 dl survottuja puolukoita 5 dl kiehuvaa vettä 1/2 tl suolaa (sokeria) Kuumenna vesi lämpimäksi muttei kiehuvaksi. Vispilöi joukkoon ruisjauhot ja jätä keitos liinalla peitettynä lämpimään paikkaan (lieden reunalle) vähintään 3 tunniksi imeltymään. Sekoita välillä. Kun seos on imeltynyt, lisää marjasurvos, kiehuva vesi, ripaus suolaa ja sokeria. Jos seos on hyvin imeltynyt, ei sokeria tarvita. Kaada seos uunivuokaan ja kypsennä uunin jälkilämmössä 2-3 tuntia. Sähköuunissa lämpötilan tulisi olla aluksi 175 astetta ja puolen tunnin kuluttua 140 astetta. Marjamämmin nimi vaihtelee paikkakunnan mukaan. Puolahuttu, marjatirri, marjaläpäkkä, marja- tai hillovelli sekä marjarepsikka, -retsikka ja -retsukka ovat perinnekoo-steisiin kirjattuja nimityksiä, jotka vaihtelevat marjamämmin sakeuden mukaan. Kaalipiirakka 2 1/2 dl maitoa 25 g hiivaa 3/4 tl suolaa 1 muna n. 7 dl vehnäjauhoja 125 g voita Täyte:

9 n. 1 kg valkokaalia 2-3 rkl voita (öljyä) 1/2 dl vettä 3-4 rkl siirappia tai fariinisokeria 1 1/2 tl yrttisuolaa (suolaa) voiteluun munaa Lietä hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Sekoita liemeen suola ja muna. Lisää jauhot vähin erin sekoittaen ja alustaen. Alusta taikinaan pehmeä rasva. Jätä taikina liinan alle kohoamaan. Suikaloi kaali. Kuumenna rasva padassa ja ruskista siinä kevyesti kkaalisuikaleet. Lisää vesi ja mausteet. Hauduta noin 30 minuuttia. Jaa taikina kahteen osaan, pohjaosa suuremmaksi. Kauli suurempi levy puolen cm:n paksuiseksi. Nosta pohjalevy leivinpaperille, pellille. Levitä hiukan jäähtynyt täyte levylle. Nosta levyn reunat täytteen päälle. Voitele reunat vedellä. Kauli toinen levy ja nosta se piirakan kanneksi. Painele kansilevyn reunat haarukalla kiinni pohjalevyyn. Voitele piirakka munalla, pistele ja paista uunissa 225 asteessa minuuttia. Vaihtoehtoisesti voit valmistaa kaalipiirakan isoina levyinä pakastettuun, kaupan valmiiseen piirakkataikinakuoreen tai voi taikinakuoreen. LAPPI: Ruispuikulat Keitä kuoritut puikulaperunat lähes kypsiksi. Valuta keitinvesi pois ja anna perunoiden hiukan kuivahtaa kattilassa liedellä. Kaada lautaselle voisulaa ja toiselle lautaselle ruisjauhoja. Pyöräytä puikulat ensin voissa ja sitten ruisjauhoissa. Paista pannussa kuumennetussa voissa kauniin ruskeiksi. Ohje: keittiömestari Tero Mäntykangas, Lapland Hotels 16 Väinönputkipiirakka (nykysovellus) 175 g voita 1dl sokeria 1 1/2 dl kermaviiliä 1tl soodaa 4 1/2 dl vehnäjauhoja Täyte: 3-4 dl väinönputkihilloa tai sokerivedessä keitettyjä väinönputkipaloja 2 dl kermaviiliä 1 muna Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi, Lisää vaahtoon kermaviili. Sekoita sooda jauhoihin ja lisää taikinaan. Anna taikinan viilentyä jonkin aikaa kylmässä. Painele taikina matalan piirasvuoan pohjalle ja reunoille. kaada väinönputkihillo pohjan päälle. Sekoita keskenään kermaviili ja muna ja kaada seos hillon päälle. Jos käytät sokerivedessä keitettyjä väinönputkipaloja, pane ensin piiraan pohjalle kermaviiliseos ja sen päälle väinönputkipalat. Kypsennä piiras uunissa 200 asteessa noin 30 minuuttia. Väinönputki on miedosti lakritsan makuinen putkikasvi, jota käytetään Lapissa sekä hillona että vihanneksena eturuokakeitoissa. Kasvista käytetään ravinnoksi nuoret versot, jotka kerätään ennen kukintaa. Keitä sokeriliemi, 2 osaa sokeria ja 1 osa vettä ja lisää siihen 3-4 cm:n mittaisiksi leikatut väinönputket. Keitä, kunnes putket ovat läpikuultavia. Käytä piirakan täytteeseen. Lapin leipäjuustoa ja kermaa Pane juusto, jos se on pieni, tai juustosta leikatut annospalat piirasvuokaan ja kaada päälle kermaa. Kuumenna uunissa 200 asteessa noin 10 minuuttia eli kunnes juusto on kuumaa ja pinta saanut kauniin värin. Tarjoa lisänä hilloja eli lakkoja tai lakkahilloa. Kaneli sopii myös leipäjuustoherkun mausteeksi: sirota kanelia juustolle ja kerman joukkoon ennen lämmittämistä. Vanha tapa on nauttia leipäjuustoa kahvissa. Paloittele leipäjuustoa kahvikuppiin ja kaada kahvia päälle. Juo kahvi päältä ja kaada uusi kupillinen, Näin lämmennyt leipäjuusto syödään lopuksi sokerilla maustettuna lusikalla. AHVENANMAA: Föglön graavisiikaa sipulikermassa 600 g tuoreita siikafileitä 1/2 dl karkeata merisuolaa 1/2 dl sokeria 1 tl karkeaksi rouhittua valkopippuria nippu tilliä 1 iso sipuli 2 dl kuohukermaa mustapippuria myllystä Sekoita suola, sokeri ja alkopippurirouhe. Lado siikafileet nahka alaspäin matalaan vuokaan, sirota fileiden väliin ja päälle mausteseosta ja silppua mukaan tilliä. Anna kalan maustua viileässä vuorokauden ajan. Hienonna sipuli. Leikkaa maustuneet fileet nahkaa vasten suikaleiksi ja kerrosta tarjoilukulhoon sipulisilpun kanssa. Kaada päälle kerma ja jauha myllystä mustapippuria. 17 Anna maustua viileässä muutamia tunteja. Tarjoa lisänä juuri keitettyjä saariston uusia perunoita. Ohje: Ravintola Seagram, Föglö Perinteinen mustaleipä 4 leipää 1 l piimää 1 1/2 dl siirappia 1 1/2 dl fariinisokeria 1 1/2 dl maltaita 1 tl suolaa 1 kg ruisjauhoja 25 g hiivaa 500 g grahamjauhoja voiteluun siirappi-kahviseosta Sekoita kädenlämpöiseen piimään siirappi, fariinisokeri, maltaat, suola ja 3/4 ruisjauhoista. Vaivaa seos notkeaksi taikinaksi. Ripottele loput ruisjauhot taikinan pinnalle. Peitä taikina liinalla ja pane vedottomaan paikkaan 1-2 vuorokaudeksi. Lietä hiiva vesitilkkaan ja sekoita se ja grahamjauhot taikinaan. Anna taikinan kohota 6-8 t. liinalla peitettynä. Leivo taikinasta neljä ruokalautasen kokoista, noin 1 1/2 cm:n paksuista leipää. Kohota leipiä liinan alla noin 10 min. Pistele leivät ja paista uunissa 200 asteessa 20 min. Voitele leipiä paistamisen aikana 10 min.välein siirappi-kahviseoksella. Kääri paistetut leivät päällekkäin folioon ja jatka kypsentämistä uunissa 150 asteessa 3 tuntia. Kytke uunin lämpö pois mutta jätä leivät vielä uuniin, kunnes uuni on täysin jäähtynyt. Leivät ovat hyviä kahden päivän kuluttua.

10 TAPAHTUMIA JA MUUTA SEKALAISTA PUHELINNUMEROITA JA SÄHKÖPOSTIOSOITTEITA Peukaloiset kokoontuvat saakka parittomien viikkojen perjantaisin klo Violassa. Tiedustelut: Hilkka Peltonen puh tai Senioritanssiharjoitukset sunnuntaisin klo Violassa. Ohjaajana Liisa Vuoristo. K A D O N N U T kangaskassi Påkaksessa. Yhteydenotot: Mirja Antila puh Laurin Elojuhlat Teema: Neljännesvuosisata kansanperinnettä Talkooväen pukeutuminen: minkä tahansa aikaisemman vuoden mukainen. K O K O U S K U T S U Tervetuloa kevätkokoukseemme keskiviikkona klo Påkakseen. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Vantaan kansanperinteen ystävät ry:n HALLITUS Jäsen Puhelin Matkapuhelin Sähköposti Leila Aaltolahti leila.aaltolahti@kotikone.fi Anneli Korhonen ja anneli.korhonen@hmail.com Kalervo Pelkkikangas kalervo@pelkkikangas.net Eeva-Liisa Pekkarinen eeva.pekkarinen@luukku.com Pirjo Pietikäinen pietikainen.pirjo@luukku.com Liisa Tanskanen Raimo Tanskanen raimo.tanskanen@kolumbus.fi TOIMIHENKILÖITÄ Liisa Pöyhönen liisa.poyhonen@elisanet.fi rahastonhoitaja Kaija Turtio kaija.turtio@kolumbus.fi elojuhlasihteeri Mirja Antila mirja.antila@kolumbus.fi Hurakan päätoimittaja Tilitoimisto Ritva Pulkkinen ritva.pulkkinen@welho.com kirjanpitäjä ARPAJAISVOITTOJA KAIVATAAN - ELOJUHLAT LÄHESTYVÄT Arpajaiset yhdistyksen myyntikojussa Laurin Elojuhlilla on ollut vuosien ajan tuottoisa varainhankinta. Peukaloiset vastaavat tästä myyntikojusta, jossa myydään arpoja ja yhdistyksen jäsenten tuotteita pientä provisiota vastaan, neuvotaan ja ollaan ystävällisiä. Arpajaisvoittovarasto on vähissä. Peukaloiset toivovat lahjoituksia voitoiksi, omatekoisia tai muuta uudenveroista. Arpoja tehdään muutamia satoja ja vähintään joka viides arpa voittaa. Lisäksi on jonkin verran lohdutusvoittoja. Voittolahjoitusten yhteyshenkilö on Leila Aaltolahti, puh , sähköposti leila.aaltolahti@kotikone.fi Kojuun myytäväksi tuodut omatekoiset tuotteet voi tuoda vasta markkina-aamuna. TOIMINNANTARKASTAJAT Mirja Antila mirja.antila@kolumbus.fi Kaija Turtio kaija.turtio@kolumbus.fi Jorma Vartiainen jorma.vartiainen@elisanet.fi Marjatta Koivu-Loman marjatta.koivu-loman@welho.com 18 19

11