Porin kaupungin henkilöstölehti 2/2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin kaupungin henkilöstölehti 2/2003"

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti 2/2003 Palvelutuotanto muutosten edessä s.3 Kelto kiertää konsultoimassa s.6 Kaupunginpuutarhassa aistii kesän s.8 Sataman uudet tuulet s. 10 Yhteistyötä rakentajien kesken s.11

2 2 Tapahtuma Kalenteri Ympäristökaupunki Maaliskuun alussa kaupungintalolla julkistettiin vuosia käsittelevä Porin historian käsikirjoitus. Teos on huomattavan laaja ja siinä tuodaan hyvin seikkaperäisesti julki toimialoittain kaupunkikehityksen kannalta merkittävimpiä tapahtumia. Kun historia ulottuu ihan vuosituhannen vaihteeseen saakka, löytyy kirjan lehdiltä varmasti lukuisa määrä itse kutakin kiinnostavia kysymyksiä. Esittelytilaisuudessa havahduin siinä vaiheessa, kun historian kirjoittaja Jussi Koivuniemi Tampereen yliopistosta mainitsi, että Pori on myös ympäristökaupunki. Keskimääräistä korkeamman työttömyyden lisäksi juuri ympäristöongelmat ovat 1970-luvulta lähtien olleet vahvasti ja jatkuvasti esillä niin kunnallispoliittisessa keskustelussa kuin julkisuudessakin. Monelle meistä on elävästi piirtynyt mieleen kirjoittelu savupiipputeollisuuden ja silmättömien silakoiden kaupungista. Tarkistin tuoreeltaan historian kirjoittajalta, missä mielessä hän mainitsi Porin olevan ympäristökaupunki. Myönteisessä, tuli vastaus epäröimättä. Samantapaisia viestejä on viime aikoina tullut muiltakin ulkopuolisilta tahoilta. Hyvä puoli näissä viesteissä on se, että pääosin ne perustuvat tuoreeseen tutkimustietoon. Ismo Kinnunen on vuonna 2001 tarkastetussa väitöskirjassaan laatinut arvion kuntien ympäristön suunnittelun tilasta ja kehityksestä 1970-luvulta 2000-luvun taitteeseen saakka. Tutkimuksessaan hän on määritellyt aktiivis- ja passiivisotteisimmat kunnat. 17 aktiivisotteisinta Kinnunen on nimennyt kärkikunniksi, joiden joukossa myös Pori on. Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus on laatinut kuntien ympäristöbarometrin eli indikaattorijärjestelmän kuntien ympäristöpoliittisesta edistymisestä vuosina Ensimmäisellä kokonaisindeksillä mitattiin kuntaa suhteessa kuntien keskiarvoon ja toisella kunnan suhteellista edistymistä. Suhteessa kuntien keskiarvoon Pori oli ensimmäinen. Kummankin kokonaisindeksin tulokset yhdistettyinä antoivat Porille jaetun toisen sijan. Pori on ainoa, joka sekä Kinnusen että Koskisen tutkimuksissa on sijoittunut kärkikuntien joukkoon. Kaupungin edustan merialue, Kokemäenjoki sekä Joutsijärvi ja Tuurujärvi ovat porilaisten sydäntä lähellä. Kokemäenjoen Vesiensuojeluyhdistyksen suorittamien monien tutkimusten mukaan Porin edustan merialueen tilassa on saatu aikaan ratkaiseva käänne parempaan. Kokemäenjoen veden laatu on alkanut kohentua ja joen virkistyskäyttö on tullut mahdolliseksi. Joutsi- ja Tuurujärven tilan heikkeneminen on havaittu ja tarvittavat suojelutoimenpiteet on käynnistetty. Porin kaupungin toimintastrategiassa 2008 henkilöstön osalta mainitaan mm. osaavasta sekä työhönsä sitoutuneesta henkilöstöstä. Ja lisäksi, että kaupunki työnantajana lisää sisäistä koulutusta sekä tukee henkilöstön jatko-opintoja. Meillä koulutuksesta ja henkilöstön kehittämisestä vastaavilla on edellä mainitun johdosta kova haaste edessämme. Ja tämä koskee yhtä hyvin keskushallintoa kuin kaikkia kaupungin hallintokuntia. Sisäinen koulutus Osaava henkilöstö Paneudun tässä jutussani sisäiseen koulutukseen, jota käsittelen vähän laajempana. Palaan myöhemmin aiheeseen henkilöstön jatko-opintojen tukeminen. Mielestäni sisäiseen koulutukseen voidaan kaupungin strategiassa tarkoitetussa mielessä sisällyttää perinteisten hallintokuntien puhtaasti omien-itse suunniteltujen ja toteutettujen koulutusten ohella myös kaupungin lukuisten omien opinto-ahjojen henkilökuntaamme varten räätälöidyt koulutukset. Omat opinahjomme koulutusta tukemassa ja monipuolistamassa On erinomainen asia, että meillä on käytettävissä omia koulutusorganisaatioita, joista on mahdollisuus saada eri alojen täydennysja myös jatkokoulutusta. Voidaan sanoa, että lähes kaikkiin henkilöstöryhmiin kuuluville on mahdollista järjestää paikallisesti tasokasta ja ajanmukaista täydennyssekä jatkokoulutusta. Hyvinä esimerkkeinä voidaan mainita mittava Tiedon Portaat-tietotekniikkakoulutus, jossa käyttäjäkoulutus jatkuu vilkkaana tämän ja ensi vuoden aikana. Samoin puhdistuspalvelun laatukoulutus (PUPA) on niinikään meneillään, ja johon osallistuu koko puhdis- Kaupungin ja teollisuuden yhdessä ylläpitämän ja rahoittaman ilmanmittausjärjestelmän tulosten mukaan Porin ilmanlaatu on alkanut pysyvästi parantua vuodesta 1994 lähtien. Myös Satakunnan Ympäristötutkimuslaitoksen 1990-luvulla suorittaman neljän laajan bioindikaattoriselvityksen mukaan Porin ja Harjavallan alueella toteutetut päästöjen vähentämiseksi suoritetut toimenpiteet ovat onnistuneet ja parantaneet ilmanlaatua merkittävästi. Luonnon monimuotoisuus ja laatuisa elinympäristö ovat itse kullekin tärkeitä. Niinpä jokaisen kannattaa siivittää hyvään vauhtiin päässyttä ympäristötyötä. Myönteisen suhtautumisen lisäksi omia päivittäisiä askareita kannattaa tutkailla lähemmin. Yllättävän paljon niistä löytyy sellaista, mikä on mahdollista tehdä toisella, helpolla ja ympäristöystävällisellä tavalla. Kaikkien porilaisten etu on, jos Pori vastakin kestävän kehityksen edistämisessä on edelläkävijä Suomessa. Lopuksi jo tässä vaiheessa vuotta lahjavihje. Alussa mainitsemani Porin historia tulee painettuna julkaisuna myyntiin parahiksi joulumarkkinoille! tuspalveluhenkilöstö. Mainitsen vielä ruokapalveluhenkilöstön laatukoulutuksen (RUPA), joka koulutus päättyi äskettäin, ja josta kerrotaan tässä lehdessä toisaalla.tässä muutamia esimerkkejä. Mainitsen tässä yhteydessä edelleen ajankohtaisen johtamiskoulutuksen lähiajan koulutuksen eräänä keskeisenä haasteena! Miksi omaan koulutukseen pitäisi satsata? Oman koulutuksen tekee kilpailukykyiseksi ja tavoittelemisemn arvoiseksi ensinnäkin se, että koulutuksen sisältöön sekä kouluttajiin/luennoitsijoihin päästään itse vaikuttamaan-niin esimiesporras kuin henkilöstökin. Toisaalta kustannusten kohtuullisuus sekä kolmantena käytännöllisyys. On nimittäin nykyisenä kiireisenä aikana useimmiten paljon helpompaa järjestää aikaa omassa kaupungissa tapahtuvaan koulutukseen, kun turhat matkat voidaan karsia pois. Martti Sinisalmi Kaupunginjohtaja Yhteistyötoimikuntien ja koulutusyhteyshenkilöiden rooli Hallintokunnissa toki tiedetään, miten menetellä henkilöstöä kehitettäessä. Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomiotanne mm. yhteistoimintaelinten merkitykseen ja niiden osaamisen hyväksikäyttämiseen varsinkin laajempia koulutusasioita käsiteltäessä unohtamatta myöskään työpaikkakokousten asiaan tuomaa lisäarvoa! Mainitsen vielä lopuksi hallintokuntien koulutusyhteyshenkilöiden roolin koulutusasioiden eteenpäinviemisessä. Olkaa aktiivisia niin hallintokuntanne sisällä kuin myös mm. allekirjoittaneen suuntaan. Tehdään yhdessä henkilöstöstä entistä osaavampaa! Koulutusterveisin sekä hyvää kevättä kaikille! PS. Onhan Pori 2008-strategia riittävän tuttu asiakirja henkilöstön keskuudessa? Pe 9.5. La Ti Pe 16.- La Pe 16.- Su La Su To 22.- Pe La La To EUROOPPAPÄIVÄ järj. Promenadi-Pori ry. Eetunaukio puh KANSAINVÄLINEN YYTERI MARATON JA PUOLIMARATON JA VETERAANIEN SM-MARATON järj. Porin Kuntoilijat ry. puh KIRJAN JA RUUSUN PÄIVÄ järj. Promenadi-Pori ry. Eetunaukio puh SENIORIMESSUT järj. Satakunnan Messut Oy Porin urheilutalo SUOMEN PIPLIASEURAN 191. VUOSIJUHLA ekumeeninen Raamattutapahtuma Porin seurakuntakeskus, Promenadikeskus ja Porin kirkot puh KASVI- JA LINTURETKI PARATIISIN LEHTOON järj. Porin kaup. ympäristötoimisto ja yhteistyötahot, lähtö Luontotalo Arkin edestä, Pohjoispuisto 7 klo 6, maksuton ilmoittautumiset ma alkaen puh SATAPYÖRÄILY, Pori-Ulvila-Kullaa- Noormarkku-Pori järj. Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry. puh Porin urheilutalo Juha Koskelo ELEKTRONIIKAN VALMISTUS KONFERENSSI järj. T:reen teknillinen korkeakoulu, Porin yksikkö puh Porin yliopistokeskus Satu Koski MELONTARETKI KOKEMÄENJOELLA järj. Porin kaup. ympäristötoimisto ja yhteistyötahot, kokoontuminen Melamajavat r.y:n Hevosluodon vajalle klo 5, hinta 5 /hlö ilmoittautumiset ma alkaen puh MERI-PORIN MARKKINAT järj. Pihlavan Asukasyhdistys ja Meri-Porin Yrittäjät Pihlavan tori klo NAISTEN KEVÄTKIRMAUS järj. kaup. vapaa-aikavirasto puh Porin Karhuhalli Elina Riippa Pe NÄYTTELY; MAIRE GULLICHSENIN su TAIDESÄÄTIÖN KOKOELMAT Porin Taidemuseo puh Su 1.- KESÄTEATTERI; TEATTERI RATA-KOPLA RY: Su Sulevi koko perheen satunäytelmä, ensi-ilta 1.6. klo 13, esitykset ke klo 18 ja su klo 13 (ei 22.6.) Pelle Hermannin puisto, Kirjurinluoto Su VIHREÄ TEATTERI: Ruskie neitsyt Su ensi-ilta klo 19, esitykset ke, pe ja su klo 19, Isomäen kesäteatteri Ma VIHREÄ TEATTERI: Saapasjalkakissa Su ensi-ilta klo 19, esitykset ti ja to klo 19 ja su klo 15 ( ei esityksiä) Isomäen kesäteatteri Ke To Pe PROMENADI 26 VUOTTA, kävelykatu JUHANNUSMARKKINAT, kävelykatu JUHANNUSJUHLA, Porin jokiranta Pe PORIN RAVIT, Porin ravirata klo 18 La MARIONETTITEATTERI VANHA KAAPPI: Laulava kukko Talli ry, Vähäuusikatu 17 klo 13 ja La 28.- ELÄINLÄÄKÄRISEUROJEN KESÄPÄIVÄT 2003 su Sokos Hotel Vaakuna Palvelutuotanto on muutosten edessä Kuntien välinen yhteistyö Porin kaupunkiseudulla saa lisää tuulta purjeisiinsa, kun seudulle laaditaan tämän vuoden aikana uusi palvelustrategia. trategian tarkoituksena on lisätä Karhukuntien yhteistyötä kunta-alan eri palveluissa sekä erityisesti vastata niihin haasteisiin, jotka kunnallinen palvelutuotanto väistämättä kohtaa lähiaikoina. Porin kaupunki ja ympäristökunnat kartoittavat palvelustrategialla erilaisia mahdollisia tapoja ja toimintamalleja järjestää asukkailleen laadukkaat ja kilpailukykyiset palvelut. Kyse on siis palvelujen turvaamisesta. On selvää, ettei nykyinen palvelujen tuotantomalli yksinään riitä tulevaisuudessa, jolloin tässä vaiheessa on tärkeää selvittää myös muita mahdollisia tapoja toimia. trategia keskittyy ensisijaisesti etsimään uusia toimintamalleja palvelujen järjestämiseen lisäämällä Karhukuntien välistä yhteistyötä. Meidän tulee kuitenkin varautua myös muihin mahdollisiin tapoihin, joilla turvaamme laadukkaat palvelut tulevaisuudessa. trategialla kunnat myös pyrkivät kehittämään omaa palvelutuotantoaan ja työilmapiiriään siten, että ne ovat jatkossakin haluttuja työpaikkoja. Yhteistyön tiivistämisellä pyritään myös vähentämään yksittäiseen työntekijään kohdistuvia työpaineita, Pori valmistautuu kohtaamaan haasteet helpottamaan urakiertoa sekä mahdollistamaan parempi asiantuntijuuden kehittyminen ja saman alan ammattilaisten toisilleen antama tuki. Strategia näyttää suunnan Lyhyesti sanottuna strategia tarkoittaa valittua suuntaa, johon organisaatio kulkee toteuttaen johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti tarkoin valittuja toimenpiteitä. Strategia kertoo meille valitsemamme polut, joita pitkin kulkemalla saavutamme haluamamme tulevaisuuden. trategian laadinnan aikana Pori ja muut Karhukunnat etsivät ja valitsevat niitä polkuja, joilla Porin kaupunkiseutu kehittyy entistä paremmaksi paikaksi asua ja elää. Edessä on valtavia haasteita Väestön ikääntyminen ja vaatimustason nousu muuttavat ihmisten palvelutarpeita, jolloin kuntien huoltosuhde heikkenee ja erityisesti terveyden- ja vanhustenhuolto sekä esimerkiksi päivähoito- ja koulupalvelut ovat entistä haasteellisemman tehtävän edessä. Samanaikaisesti kuntaalan työvoima vähenee merkittävästi lähinnä työntekijöiden eläkkeelle siirtymisestä johtuen. Lisäksi kuntien ja valtion välinen suhde on edelleen muuttumassa siihen suuntaan, että palvelujen järjestäminen jää yhä enemmän kuntien vastuulle. Myös palvelumarkkinat ovat muuttumassa siten, että yhä enenevissä määrin erilaisia hyvinvointi- ja muita palveluita tuottavat yksityiset yritykset sekä yhdistykset ja järjestöt. Tällainen kehitys tarkoittaa kuntalaisten kannalta sitä, että palvelujen tarjonta kasvaa ja vaihtoehdot lisääntyvät. Samalla lisääntyy kilpailu asiakkaista ja osaavasta palvelualojen työvoimasta. Tällöin palvelujen tuottajat kiinnittävät entistä enemmän huomiota palvelutuotannon laatuun, tehokkuuteen ja kokonaistaloudellisuuteen. Karhukunnat pyrkivät tarjoamaan jatkossakin haluttuja työmahdollisuuksia. Tästä johtuen Porin seudun kunnat keskittyvät aiempaa enemmän kehittämään kilpailukykyään ja vetovoimaansa osaavan työvoiman houkuttelussa. Porin täytyy olla kilpailukykyinen Maailma, jossa elämme, on yhä globaalimpi ja rajattomampi. Sitä kutsutaan muun muassa informaatio- ja verkostoyhteiskunnaksi. Kehitys on johtanut siihen, että kaikki kaupunkiseudut kilpailevat käytännössä samoista asioista keskenään, halusivat ne sitä tai eivät. Jos kaupunkiseutu haluaa kasvaa ja menestyä, sen täytyy saada omalle alueelle esimerkiksi osaavaa työvoimaa, yrityksiä, opiskelijoita, matkailijoita, informaatiota, teknologiaa ja pääomia. Porin kaupunkiseudun kilpailukykyä pyritään kehittämään siten, että kaupunkiseutu on vetovoimainen näiden asioiden suhteen ja onnistuu houkuttelemaan alueelleen riittävästi esimerkiksi osaavia ihmisiä sekä sellaista yritystoimintaa, joka tarjoaa porilaisten haluamia työpaikkoja ja vahvistaa seudun kilpailukykyä yritysten toimintaympäristönä. Suomessa menestyksen mahdollisuudet ovat tällä hetkellä keskittyneet pääosin viiteen suurimpaan kasvukeskukseen Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän kaupunkiseuduille. Ne ovat kokonsa tuomien etujen lisäksi onnistuneet strategisesti toimimalla kehittämään omaa kilpailukykyään. Mistä löytyvät menestyksen avaimet Porin kaupunkiseutu haluaa kehittää itseään kasvukeskukseksi, joka vetää puoleensa ihmisiä ja yrityksiä. Ensin tietenkin täytyy Porin kaupunkiseudusta tehdään entistä parempi paikka asua ja elää. Palvelujen kehittäminen vaatii työtä kaikilta, toteaa Tomi Lähteenmäki. tietää mitä haluamme Porin seudulle eli mistä me haluamme kilpailla ja onko meillä mahdollisuuksia saada haluamamme asiat. Riittääkö kilpailukykymme ja vetovoimamme. Tähän asti ei aivan ole riittänyt, joka on näkynyt muun muassa lievänä muuttotappiona sekä korkeina työttömyyslukuina. Meidän tulee löytää omat todelliset vahvuutemme, joiden varaan voimme menestystä rakentaa. Missä olemme todella hyviä, jopa parempia kuin muut. Mitä asioita täytyy kehittää, jotta olemme niissä parempia kuin muut. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikessa ei voi olla paras. Meidän tulee siis tehdä strategisia valintoja. Tärkeintä on saada aikaan aitoja kilpailuetuja suhteessa niihin kaupunkiseutuihin, jotka kilpailevat samoista asioista kuin Porin kaupunkiseutu. kykene houkuttelemaan uusia asukkaita seudulle, mutta palveluilla saamme nykyiset asukkaat sekä tänne muuttavat ihmiset juurtumaan Porin seudulle ja siten jäämään tänne. Palvelujen kehittäminen vaatii työtä kaikilta. Kilpailukyvynkin näkökulmasta jokaisen palvelualan ammattilaisen rooli on tärkeä, sillä palvelut ovat merkittävä osa kaupungin näkyviä kasvoja asukkaisiin päin. Porin kaupunkiseutu haluaa kehittää itseään kasvukeskukseksi, joka vetää puoleensa ihmisiä ja yrityksiä. Palvelut ovat osa Porin kilpailukykyä ja vetovoimaa Porin seudulla on jo tehty tuloksellista työtä kilpailukyvyn kehittämiseksi. Tästä esimerkkinä yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun kehittäminen tukemaan Porin seudun vetovoimaa yritysten ja opiskelijoiden silmissä. Paljon työtä on vielä edessäpäin. trategia on vain yksi osa Porin kaupunkiseudun kilpailukyvyn kehittämisen kokonaisuutta. Palveluilla emme juurikaan Veronmaksajat haluavat saada veroeuroilleen vastineeksi esimerkiksi laadukkaat terveys- ja päivähoitopalvelut, toimivat liikennejärjestelyt sekä miellyttävät asuinalueet. Me kaupungin palveluksessa olevat ammattilaiset vastaamme kunnallisesta palvelutarjonnasta ja sen laadusta. Palvelujen kehittäminen on meidän kaikkien yhteinen asia. Tomi Lähteenmäki

3 4 5 Ulla Eklund Kuvat: Ulla Eklund Kevät toi professorin ja kandidaatit Professori Raimo Isoaho aloitti Porissa Hänen työhuoneensa sijaitsee pääterveysasemalla hallintokerroksessa, mutta käytännön ohjaustyö tapahtuu lääkäreiden vastaanotoilla. Sekä professuuri että Turun yliopiston yleislääketieteen koulutus Satakunnassa käynnistyivät ESR -rahoituksella. Turun yliopisto teki Euroopan sosiaalirahastolle hankehakemuksen, jossa on mukana TE keskus. Hankkeen yleiskuluihin saatiin neljän vuoden rahoitus. Professori Raimo Isoahon lisäksi opiskelijoiden ohjaajina on kaksi apulaisopettajaa. ESR hanke edellyttää raportointia kaksi kertaa vuodessa ja hankkeen ohjausryhmässä on terveyskeskuksen, sairaanhoitopiirin sekä maakunnan edustus. Hankeen tehtävänä on Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan perusterveydenhuollon opetuksen ja tutkimuksen hajauttaminen ja organisoiminen Satakunnan sairaanhoitopiirin yksiköihin, kertoi professori Isoaho. Kandit tulivat Ensimmäinen ryhmä lääketieteen kandidaatteja aloitti Porissa Opiskelijoilla on me- nossa kuudes lukukausi ja opiskelun aloittamisesta on kulunut 2 1/2 vuotta. Opiskelijoiden yhteismäärä on hankkeen ensimmäisessä vaiheessa 30 ja toisessa vaiheessa Käynnistynyt harjoitusjakso oli ensimmäinen kliininen kurssi lääketieteen opiskelijoille. Nyt kandidaatti tapaa itsenäisesti potilaan. Viikon aikana vastaanottotunteja heille kertyy 25 ja harjoitusjakso perusterveydenhuollossa kestää viisi viikkoa ryhmältä, kertoi Raimo Isoaho. Nyt käynnistynyt toiminta on tullut Poriin jäädäkseen. Professori Raimo Isoahon lisäksi opiskelijoita Satakunnassa ohjaavat apulaisopettajat Ulla Saxen ja Seija Eskelinen. Uudet harjoituspaikat perusterveydenhuollossa häivyttävät rajaa erikoissairaanhoidon ja terveydenhuollon välillä. Uutta koulutusta Kahden vuoden kuluttua tulee terveyskeskuksiin uusia opiskelijoita. Heillä on aikaisemmin takanaan terveydenhuollon koulutus. Ns. muuntokoulutus terveydenhuollon henkilöstölle on kliinistä jatkokoulutusta. Kyseinen koulutus on erillisprojekti ja sille tulee oma rahoitus opetusministeriöstä. Koulutuksen kokonaiskesto on 240 opintoviikkoa ja se tähtää lääketieteen lisensiaatin tutkintoon. Uuden koulutuksen myötä saadaan kolmas apulaisopettaja ja vuosittain opiskelijoita sijoittuu alueen terveyskeskuksiin Harjoittelupaikkoina toimivat Porin ohella mm. Harjavallan ja Luoteis-Satakunnan kansanterveystyön kuntayhtymät. Lääkärin vastaanoton ajantilauksessa valitaan potilaat opiskelijoille. Potilaalle varataan vastaanottoaikaa puolitoista tuntia. Ensimmäisten päivien kokemukset ovat hyviä, mutta myöhemmin varmasti potilasaines valikoituu, selvitti professori Raimo Isoaho. Opetusterveysasema myötätuulessa Kun opiskelijamäärä lisääntyy kahden vuoden kuluttua tarvitaan yliopistollinen opetusterveyskeskus. Tiloja suunnitellaan Uusia kasvoja ja ääniä terveyskeskuksessa Lääketieteen kandidaattien ensimmäinen työpäivä Porissa käynnistyi jännittynein mielin, mutta asiakkaat ovat olleet mukavia, kehuivat Mari Suoniemi (vas.) ja Pauliina Kari. Ohjaajana toimi apulaisopettaja Ulla Saxen ( keskellä). Porin yliopistokeskukseen, joka sijaitsee entisissä puuvillatehtaan tiloissa. Opetusterveyskeskus on välttämätön ja näin maakunnallinen tukikohta muodostuu Poriin. Pohjois-Porin terveysaseman alustava suunnitelma on hyvä. Se luo hyvät puitteet ja koulutusmahdollisuudet myös terveyskeskuksen henkilöstölle. Toiveena on, että jo syyslukukauden opiskelijat 2004 pääsevät uusiin tiloihin, sanoi professori Isoaho. Opetustiloja tehdään mahdollisesti myös Harjavaltaan ja Luoteis-Satakuntaan. Lääketieteen kandidaatti Anna Anttilan vastaanotolla oli asiakkaana Antero Suominen ja professori Raimo Isoaho toimi Annan ohjaajana. Terveyskeskuspsykologi Terhi Jussila aloitti työnsä terveyskeskuksessa vuoden 2003 alussa. Hänen työhuoneensa sijaitsee pääterveysaseman ensimmäisessä kerroksessa. Vastaanotolle on ajanvaraus tiistaisin klo puh Psykologin tehtäviin kuuluu neuvontaa ja ohjausta: Vanhemmuuteen liittyvät kysymykset, kuten raskausaika, synnytys ja synnytyksen jälkeinen aika. Myös alle kouluikäisten lasten kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa saa ohjausta. Erilaisissa elämänkriiseissä voi kääntyä terveyskeskuspsykologin puoleen. Sanna on Soilen sijaisena Sanna Miettinen tuli terveyskeskukseen ravitsemusterapeutti Soile Ruottisen sijaiseksi maaliskuun alussa. Soile on vuoden opintovapaalla ja valmistelee väitöskirjaansa. Sanna Miettisen toimipaikka on Pääterveysaseman ensimmäisessä kerroksessa, Maantiekatu 31. Puhelinaika asiakkaille ja henkilökunnalle ma - pe klo puh Ravitsemusterapeutti antaa ruokavalio-ohjausta porilaisille avoterveydenhuollon ja sairaalan toimipisteistä lähetetyille asiakkaille. Vastaanotolle tarvitaan terveydenhoitajan tai lääkärin lähete. Ensikäyntien aika varataan väestövastuualueiden ajanvarauksesta, sairaalan osastolta tai poliklinikalta. Ulla Eklund Terveyskeskus SAMK:ssa opiskelua katsotaan myös vammaisen Perustuslaissa on säädetty, että kaikki ihmiset ovat tasavertaisia. Ihmisiä ei saa syrjiä eikä eriarvoistaa. SAMK on tehnyt tähän liittyen yhteistyötä Porin vammaisneuvoston kanssa vuodesta Nyt on valmisteilla opas vammaiselle opiskelijalle. Oppaassa kerrotaan mahdollisista opiskelijaksi hakeutumisen kynnyksistä, opiskelun sisällöllisistä esteistä ja opiskeluympäristön toimivuudesta vammaisen kannalta. Oppaassa keskitytään erityisesti näkö-, kuulo- ja liikuntavammaisen hakijan ja opiskelijan opastamiseen ja tukemiseen. - Kaikki lähti siitä, että muutama vuosi sitten koottiin kansallisesti Vammaisen hakijan opas. Siihen keräsimme taustaa vammaisten mahdollisuuksista opiskeluun. Siitä jäi vähän keskeneräinen olo ja ajattelimme, että voisimme tehdä enemmänkin. Otimme siis yhteyttä Porin vammaisneuvostoon, selvittää opintoasiainpäällikkö Matti Isokallio SAMK:sta. - Vammaisen nuoren asema on ollut pitkään heikko. Aiemmin esimerkiksi näkövammaisen nuoren täytyi lähteä täältä Satakunnasta Helsinkiin opiskelemaan, kertoo Kari Kaipio Porin vammaisneuvostosta. Hänen mukaansa vammaiselle on erityisen stressaavaa joutua vieraaseen ympäristöön. Aika monta asiaa voisi hoitaa pienillä korjauksilla tai vippaskonteilla. - Toivoisimme rakennuksiin automaattiovia. Näkövammaiselle nuorelle voi antaa myös kohokuvioisen pohjapiirroksen tutustuttavaksi. Tällöin tilaa on paljon Viime vuonna aloitettu taloudellisen ajamisen koulutus (Eco- Driving) Porin kaupungin henkilöstölle jatkuu. Ongelma on nyt se, että koulutettavia ei tunnu löytyvän riittävästi. Tähän kohderyhmään kuuluvia on arvioitu olevan yhteensä noin 300. Tässä vaiheessa koulutettavia on ollut vasta n. 50! Koulutus on tarkoitettu kaikille kaupungin palveluksessa oleville virka- /työtehtävissään autoa käyttäville henkilöille riippumatta siitä, käytetäänkö matkoihin omaa vai kaupungin autoa. Auton tyypillä tai sen käyttämällä helpompi hahmottaa, Kaipio selvittää. Itsellä näkevät silmät Käytännössä selvitystyötä tehdään kahden opiskelijan Leena Sahankosken ja Katja Laaksosen yhteisenä opinnäytetyönä. - Tällä hetkellä olemme lähinnä keränneet taustaa tutkimukseemme. Seuraavassa vaiheessa tarvitsemme avuksi vammaisen nuoren, joka auttaa meitä näkemään ongelmakohtia koulutusyksiköissämme. Emme itse osaa nähdä ongelmia, koska meillä on näkevät silmät ja pääsemme liikkumaan omin jaloin, kertoo Leena Sahankoski. - Kaipion Karin kanssa kokeilimme silmälaseja, joiden avulla saattoi hahmottaa maailmaa näkövammaisen silmin. Siinä saimme vähän osviittaa siitä, miten näkövammainen voi nähdä. Meitä on yllättänyt, kuinka pienillä asioilla voi auttaa vammaista. Esimerkiksi näkövammaisen on jo paljon helpompi liikkua, jos lattiassa on materiaalieroja, selvittää Katja Laaksonen. Aiemmin esimerkiksi näkövammaisen työmahdollisuudet rajoittuivat lähinnä korinpunontaan. Nykyään on paljon enemmän töitä tarjolla. - Esimerkiksi näkövammaiselle töitä löytyy tietokonemaailmasta, puhelinlaitoksilta ja monesta muusta paikasta. Työnantajan kannattaa myös tiedustella, saisiko Kelalta tukea erikoislaitteiden hankintaan, Kari Kaipio kehottaa. Tarpeissa yhtymäkohtia Matti Isokallio toteaa, että useimmiten pyörätuolilla on sitä helpompi liikkua mitä uudempi rakennus on. ECO-DRIVINGIIN - tule mukaan taloudellis sen ajamisen koulutukseen polttoaineella (bensa/diesel) ei ole merkitystä. Vaikka koulutus on vapaaehtoista, on osallistuminen suotavaa kaikille autoa käyttäville. Porin kaupunki on asettanut tavoitteekseen säästää vuosittaisissa polttoainekuluissa 9 %. Tämä tavoite ei toteudu mikäli autoa käyttävä henkilöstö ei osallistu koulutukseen! Koulutuksessa saatu hyöty on jo nyt ollut 6 20 % kuljettajasta riippuen. Myös osallistujien palaute on ollut myönteistä. Koulutuksessa saatu säästö siirtyy luonnollisesti myös oman auton polttoainekulutukseen. näkökulmasta vauhtia EcoDriving: -säästää rahaa -säästää aikaa -säästää ajoneuvoa -vähentää kolaririskiä (työturvallisuus) -vähentää haitallisia päästöjä Saadut tulokset osoittavat, että koulutus kannattaa ja maksaa itsensä takaisin! Pikaiset ilmoittautumiset Maarit Koivuselle, puh tai sähköpostilla maarit.koivunen@pori.fi. Vammaisen opiskelijan tukimateriaalia tekevät Leena Sahankoski ja Katja Laaksonen yhteisenä opinnäytetyönään. He ovat jo terveydenhoitajia (AMK), mutta valmistuvat vielä kesällä sairaanhoitajiksi (AMK). Toisaalta tilanne on meidän näkövammaisten kohdalla usein myös päinvastoin. Uusissa tiloissa on usein yritetty häivyttää kontrasteja ja lasiseiniä käytetään paljon. Lasiseinät ovat ihan kauheita ja kontrastit auttaisivat esim. portaissa liikkumisessa, näkövammainen Outi Jokinen täydentää. - Usein kuitenkin näkö-, kuulo-, ja liikuntavammaisten tarpeissa on yhtymäkohtia, esimerkiksi helppokulkuisuus, hän jatkaa. - Joissakin koulutusyksiköissä emme pysty tarjoamaan tasavertaisia palveluita, koska hissejä yms. puuttuu. Tämäkin on hyvä tieto, jotta voimme entistä paremmin palvella hakijoita, selvittää Matti Isokallio. Tenttijärjestelyissä vammaista opiskelijaa autetaan, mutta opintojen vaativuudessa ei jousteta yhtään. Virtuaaliopetuksen määrä on lisääntynyt lähiaikoina paljon. - Tämä on myös yksi realistinen vaihtoehto esim. liikuntavammaisia ajatellen. Tällöinhän opetus on paikasta riippumatonta, Isokallio kertoo. On tärkeä kartoittaa, mitä voi opiskella minkäkin vamman kanssa. Apulaisjohtaja Kirsi Sirola SAMK:sta selvittää, että esim. sosiaali- ja terveysalalla fysioterapian opiskelu ja työskentely sen alan töissä on mahdollista vaikkapa kuulovammaiselle. Toisaalta esimerkiksi hoitotyössä tarvitaan niin kuuloa kuin näköäkin. Jossain vaiheessa otamme tarkastelun kohteeksi myös muiden vammaisten tarpeet, kuten pahoista allergioista tai astmasta kärsivät ja avannepotilaat. Tässä Ruokapalveluhenkilöstön koulutus päättyi - laatutyö jatkuu Lokakuussa 2000 käynnistynyt mittava Porin kaupungin ruokapalveluiden toiminnan ja laadun kehittämiskoulutus (RUPA 2003) päättyi huhtikuun puolivälissä. Osallistujat olivat Porin koulutusviraston, terveysviraston, sosiaalikeskuksen, Palveluopiston, Tekniikkaopiston ja Porin Diakonialaitoksen ruokapalveluista vastaavia emäntiä, keittäjiä ja keittiöapulaisia. Todistuksen sai yhteensä 190 koulutukseen osallistunutta. Koulutuksen ensisijaisena toteuttajana toimi Porin Palveluopisto. Emäntien koulutuksen tavoitteena oli terävöittää ruokapalvelujen laatupolitiikkaa, perehdyttää heidät oppivaan organisaatioon ja laatujohtamisen periaatteisiin sekä rakentaa Porin ruokapal- vaiheessa oli vain pakko rajata selvitystyö johonkin, Isokallio kertoo. Ihannetilanteena on sellainen, että teemme nyt tämän kartoituksen valmiiksi vammaisen hakijan osalta ja teemme sitten kartoituksen valintakokeessa. Meille opiskelemaan päässeiden kanssa voimme sitten käydä läpi koulutusyksikköä ja sen ongelmakohtia. Tutorointi on erityisen haastavaa ja tarpeellista vammaisen hakijan kohdalla. Joka tapauksessa työ jatkuu, lupaa apulaisjohtaja Kirsi Sirola. Inna Helminen Kuva: Inna Helminen Koulutuksen aikana yhteisesti sovitut laatutavoitteet kansioksi koonneet Terttu Ojala ja Sanna Korpela kukitettiin päätöstilaisuudessa. velujen laatutyön organisoinnin periaatteet. Keittiöiden henkilöstön valmennuskoulutuksessa tavoitteena oli innostaa Porin ruokapalveluiden henkilöstöä uuden oppimiseen, työnsä jatkuvaan kehittämiseen ja laatupolitiikkaan sitoutumiseen. Koulutuksen aikana pyrittiin herättämään kussakin työntekijässä myönteistä asennetta toiminnan ja laadun kehittämiseen. Laatukansiossa yhteiset pelisäännöt Yhtenä koulutuksen tärkeimmistä tavoitteista oli sitouttaa henkilöstö yhdessä kirjattuihin laatutavoitteisiin ja toimimaan työssään niiden mukaisesti. Koulutuksen konkreettisena tuotokse- Ihan tavallinen nuori Laura Ellilä opiskelee tradenomiksi SAMK:n liiketalouden Rauman yksikössä. Hän aloitti opintonsa viime syksynä suoritettuaan edellisenä keväänä liiketalouden perustutkinnon Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa. Takana ovat myös kahden vuoden lukio-opinnot ja oman paikan haku elämässä. Nyt Laura opiskelee juuri siellä, missä hän on aina halunnutkin opiskella, Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Laura on tomera, iloinen ja aikaansaava nuori nainen. Hän on myös liikuntavammainen, mutta sitä tuskin edes huomaa, niin sinut Laura on asian kanssa. Olen ihan tavallinen nuori. Tietyissä tilanteissa vammani saattaa aiheuttaa rajoitteita, mutta apu on aina ollut lähellä. Jos tarvitsen erikoisjärjestelyjä, avaan yksinkertaisesti vain suuni, kuvailee Laura arkipäiväänsä. Ainoa konkreettinen asia, jonka varmistin ennen hakeutumistani Samkiin oli hissin olemassaolo. na saatiinkin aikaan Porin kaupungin laatupolitiikan mukainen, kaikille keittiöille yhteinen laatukansio. Kansiota on jokaisessa yksikössä tarkoitus ylläpitää ja täydentää omaan työyhteisöön sopivaksi. Laatutyö siis tulee jatkumaan. Päätöstilaisuudessa koulutusviraston ruokapalvelupäällikkö Leena Mäkelä esitteli yhteenvetoa koulutuksesta ja palautekyselyn tuloksia. Koulutuksesta saatuun antiin vaikuttivat luonnollisesti opiskelijan lähtökohdat: juuri kouluttautunut ei uutta asiaa välttämättä paljon saanut, kun taas pitkään työelämässä olleille jo itse koulunpenkille palaaminenkin oli uutta. Lähtötilanteesta riippumatta koulutus koettiin kuitenkin tärkeäksi. Palautteiden mu- Se on perusedellytys, ilman hissiä en kerta kaikkiaan tule toimeen, kertoo Laura. En todellakaan pohdi vammaani tai sen aiheuttamia rajoituksia. Kyllä minä pähkäilen etupäässä opintojeni edistymistä. Niin kuin muutkin opiskelijat, nauraa Laura ja kertoo kielten ja matikan olevan niitä vaikeimpia aineita. Tiedonkulun ja yhteistyön parantaminen tärkeä asia SAMK:n ja Porin vammaisneuvoston välisen yhteistyön Laura näkee erittäin hyvänä asiana. Hän on itsekin mukana järjestötoiminnassa, sillä hän on Rauman Seudun CP -yhdistyksen nuorisovastaava. Yhdistyksellä on myös edustus Rauman vammaisneuvostossa. Tiedon keskittäminen yksiin kansiin on toimivaa. Samkissa valmisteilla oleva Vammaisen hakijan opas tulee varmasti tarpeeseen. Ja tietysti tiedonkulun ja yhteistyön parantamisessa on aina varaa, miettii Laura. Kysymykseen: Mikä sinusta tulee isona?, Laura vastaa diplomaattisesti ja vaatimattomasti haluavansa valmistua palvelualan ammattiin. Haluan työskennellä ihmisten kanssa. Minulla on suuri halu auttaa ihmisiä. Sen voin parhaiten toteuttaa palvelualalla, Laura hymyilee. Minustahan piti alun perin tulla lääkäri. -Minua ei ole koskaan kohdeltu kuin kukkaa kämmenellä, ei sen hempeämmin kuin muitakaan. Hyvä niin, sillä eihän vammani minusta ihmisenä sen avuttomampaa tee kuin muistakaan, Laura Ellilä kertoo. Jaana Weman Kuva: Markku Santamaa kaan koulutuksen ansiosta myönteistä kehitystä on nähtävissä mm. asiakaspalvelussa. Suunnitelmissa on että koulutus jatkuu myös RUPA:n jälkeen. Tarkoituksena on jatkossa järjestää ammattitaitoa ylläpitävää ja kehittävää täsmäkoulutusta. RUPA-koulutus oli niin Porin kaupungilta, esimiehiltä kuin työntekijöiltäkin merkittävä satsaus yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi. Kiitos kuuluukin kaikille! Anneli Tappola ja Miia Reiman Porin Palveluopisto Kuva: Miia Reiman

4 6 7 Heli Mannersuo-Ojansuun kansatieteen tutkielma: Romanit päiväkodissa - vähemmistön ja valtakulttuurin kohtaaminen,,etnisen Aloitin 1990-luvulla kansatieteen opinnot Turun yliopistossa. Kun lastentarhanopettajan opinnoissa olin perehtynyt yksilön lapsuuteen, tutkin kansatieteen opintojeni myötä ihmiskunnan lapsuutta. Kansatieteen tutkielmakseni muotoutui työni ja kokemukseni kautta tutkia sitä, miten päiväkoti suhtautuu erilaisuuteen. Suomessa mustalaisten historialle on ollut ominaista heidän marginaalinen ja syrjitty asemansa, joten heidän luottamuksensa valtakulttuuriin ja sen tarkoitusperiin on ollut perin vähäistä. Päiväkoti edustaa yhteiskunnassamme kaikkea sitä, minkä ajatellaan olevan lapsille hyvää, turvallista ja kehittävää. Mielenkiintoiseksi kysymyksekseni tulikin tutkia edustamani etnisen enemmistön suhtautumista romaneihin ja sen käsityksiä romanien edustamasta vähemmistökulttuurista. Vastapoolina tutkin romanien käsitystä päiväkodista ja romanivanhempien motiiveja hakea lapsensa päivähoidon piiriin. Kolmanneksi tutkin työssäni myös, miten päivähoidossa suhtauduttiin (päivähoidon hallinto) ja käytännössä toimittiin (päiväkoti) romanilasten ja vanhempien kulttuuritaustaan nähden. Oleellista päiväkodin ja kotihoidon välillä oli näiden kahden erilaisen ja erilaisista lähtökohdista tapahtuvan kasvattamisen vertaileminen. Tutkimukseni perusteella heräsi ajatus tarkastella kotikasvatusta ja institutionaalista kasvatusta omine konteksteineen. Huomionarvoista oli työtehtävien eriyttäminen: lastentarhanopettajat kasvattivat ja opettivat lapsia ja lastenhoitajat hoitivat. Samoin lasten ruokahuollosta ja tilojen siivouksesta vastasi keittiö- ja siivoushenkilökunta. Päiväkodeissa oli siten mahdollista nähdä lasten kasvattaminen aikuisten ohjaavana toimintana, jolloin tarvittiin eriytyneitä käsityksiä omista arvostuksista, ihmisestä ja elämän tarkoituksesta. Tällä hetkellä julkisuudessa esiintyy ihannoitu käsitys siitä, miten myös kotikasvatuksessa tulisi toimia samoin. Henkilökunnan suvaitsevaisuus tärkeää Heli Mannersuo-Ojansuu on toiminut Porin kaupungin palveluksessa vuodesta Tällä hetkellä hän on lastentarhanopettajana Itätullin päiväkodissa. Vihreiden varavaltuutettuna ja valtuutettuna hän oli vuosina Samoina vuosina hän toimi kulttuurilautakunnan jäsenenä. Politiikasta hän luopui vapaaehtoisesti. Perheeseen kuuluvat lääkäri, kunnallispoliitikko Jouko Ojansuu sekä lapset Juuli ja Joona Ojansuu. - Romanivanhemmat kävivät jatkuvaa neuvottelua etnisestä identiteetistään. Yhteistä tutkimuksessa olleille romaniperheille oli se, että he ymmärsivät päiväkodin valtakulttuurin määrittelemäksi kasvatusinstituutioksi, jolloin heidän lapsensa saivat valtakulttuurin mekanismeissa tarvittavia tietoja ja taitoja. Ylipäänsä romanivanhemmat olivat päiväkotiin kulttuurisesti pidättyviä ja välttivät heidän lastaan hoitavien ihmisten provosoimista. Tämä ilmeni myös hoitohenkilökunnan vastauksista, jonka mukaan romanivanhemmat antoivat positiivista palautetta ja kunnioittivat lastenhoitotyötä. Neutraaliudesta huolimatta romanivanhempien ja päiväkotihenkilökunnan välillä oli myös jännitteitä. Hallinnon virkamiesten, päiväkotien johtajien ja hoitohenkilökunnan piirissä oli henkilöitä, joiden keskuudessa romanivanhempien aikakäsitys ei ollut hyväksytty asiantila. Monikulttuurisuuden ihannetta toteutettiin sellaisissa ryhmissä, joissa henkilökunta noudatti lasten kasvattamisessa omatoimisuuskulttuuria. Kyseessä oli suvaitseva henkilökunta, joka piristyi vaihtelusta ja osoitti erilaisuutta kohtaan kiinnostusta. Hallinnon kulttuuria noudattavissa ryhmissä henkilökunta osoittautui työtään kontrolloiviksi suhtautuen vastenmielisyydellä ihmisten väliseen erilaisuuteen. Kaikki oli etukäteen suunniteltua, jolloin toisten omaleimaisuus, niin toisten työntekijöiden kuin lastenkin, soti harmoniaa vastaan. Individualistinen yhteiskunta sisältää vaatimuksen lasten yksilöllisten tarpeiden ja taipumusten huomioonottamisesta. Tutkimuksessani päiväkodit olivat luonteeltaan hyvin kollektiivisia, mikä tarkoitti, että yksilön tarpeet väistyivät tai suhteutettiin ryhmään. Se, että ryhmä toimi, oli tärkeintä. Romanikulttuurin kollektiivinen luonne oli puolestaan muuttunut urbanisoitumisen myötä: kun asuttiin toisista erillään, ei yhteisökään toiminut niin kuin ennen. Yksilön ja perheen väliset siteet alkoivat menettää merkitystään, jolloin mm. lasten- ja vanhustenhuolto siirtyivät yhteiskunnan tehtäviksi kuten valtakulttuurilla. Terveysvirastoon saatiin logo Terveysvirasto järjesti yhdessä koulutusviraston kanssa kilpailun, jonka tarkoituksena oli löytää terveysvirastolle logo. Määräaikaan mennessä saapui 27 ansiokasta työtä, joista kilpailun jury valitsi kolme asettaen ne palkintojärjestykseen. Raadin muodostivat Esko Nummelin, Raili Rostiala, Teijo Salmi ja Lauri Merivirta. Logokilpailun palkinnot jaettiin maanantaina pääterveysasemalla. I palkinnon 200 sai Silja Joukamaa Länsi-Porin lukiosta ja hänen opettajansa on Arja Kujansuu. II palkinto 100 ja III palkinto 50 menivät Kuninkaanhaan lukioon Viivi Nurmelle ja Tia Hietaselle. Heidän opettajanaan toimii Ritva Taipale. Palkinnot voittajille jakoi terveyslautakunnan puheenjohtaja, turvallisuustoimiston johtaja, komisario Oiva Kaltiokumpu. Onnittelut voittajille ja heidän opettajilleen! Lauri Merivirta Terveysvirasto Heli Mannersuo-Ojansuu Kuva: Raati työskenteli tiiviisti ja jokainen valitsi alussa oman suosikkinsa. Ammattilaisten silmin valittu logo täytti parhaiten sille asetetut vaatimukset. Kelto kiertää konsultoimassa Porin kaupungin päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa on yhteensä lähes 2500 lasta, joilla kaikilla on omat yksilölliset tarpeensa. Mikäli lapsi tarvitsee erityistä tukea kasvussaan ja kehityksessään, hänelle järjestetään tarpeenmukaista päivähoitoa. Erityisen tuen tarvetta lapsella voivat aiheuttaa esimerkiksi erilaiset vammat ja sairaudet, kielelliset ongelmat, kehityksen viivästyminen tai käyttäytymiseen liittyvät vaikeudet. - Tuen tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä ja ne vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi tällä hetkellä päivähoidossa on paljon lapsia, joilla on kielellisiä ongelmia. Joskus taas on vammaisia lapsia enemmän, kertoo Marita Sampolahti, joka on yksi Porin kaupungin kolmesta kiertävästä erityislastentarhanopettajasta. Kiertävä erityislastentarhanopettaja eli kelto on lasten erityiskasvatuksen asiantuntija. Kelto käy päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa tapaamassa tuen tarpeessa olevia lapsia sekä heidän opettajia ja vanhempia. - Kelto toimittaa tietoa päivähoidon henkilökunnalle siitä, miten kunkin tuen tarpeessa olevan lapsen hoito ja kasvatus tulisi järjestää, jotta lapsi pääsisi kehityksessään eteenpäin, Sampolahti toteaa. Kaikille kuntoutumissuunnitelma - Jos päivähoidossa herää lapsen kehitykseen liittyviä epäilyjä, kelto neuvoo, miten uudessa tilanteessa tulisi toimia ja mihin ottaa yhteyttä. Työni ehdottomasti haastavin osa on kertoa epäilyistä lapsen Porin päiväkodeissa on ollut jo kolmen vuoden ajan suunnitelmallista yhteistyötä esiopetuksessa toimivien lastentarhanopettajien sekä perheneuvolan ja terveyskeskuksen puheterapeuttien kanssa. Meneillään on ollut projekti, jossa tavoitteena on ollut tukea lasten puheen ja kielen kehitystä sekä ohjata lastentarhanopettajia siinä. Tämän yhteistyön tavoitteena on myös ollut löytää työtapoja, jotka siirtyisivät luontevasti osaksi päiväkodin arkea. Projektiin halukkaiksi ilmoittautuneista päivähoidon kiertävät erityislastentarhanopettajat ovat kunakin vuonna valinneet mukaan kahdeksan lastentarhanopettajaa ryhmineen. Kaksi ryhmää kullekin neljälle kaupungin palveluksessa olevalle puheterapeutille. Päivähoidossa lapsen kielellinen kehitys on eri ikäkausina tärkeässä asemassa. Näissä projektiin kuuluvissa ryhmissä on ollut lapsia, jotka tarvitsevat lisätukea puheen ymmärtämiseen, tuottamiseen ja yksittäisten äänteiden harjoitteluun. Lorujen, satujen, laulujen ja muiden perinteisten toimintatapojen lisäksi on kaivattu keinoja, joilla koko ryhmän lasten kielellistä kehitystä voidaan rikastuttaa. Marita Sampolahti toteaa, että tällaiset pelit, leikit ja tehtävät eivät kuitenkaan korvaa lapsen puheterapiaa. Puheterapeutti Mirja Havukainen terveyskeskuksesta lisää vielä, että tällä yhteistyöllä ei voida siirtää puheterapeuttista vastuuta minnekään. Yhteistyöllä kuitenkin voidaan uudella tavalla hyödyntää käytet- vanhemmille. Jokainen lapsi on totuttu ottamaan perheessä sellaisenaan, mutta esimerkiksi lapsen käyttäytymisestä voi tulla esiin uusia piirteitä, kun hän joutuu toimimaan ensimmäistä kertaa ryhmässä, Marita Sampolahti kertoo. - Lapsia, joiden tuen tarve havaitaan päivähoidossa on lähes yhtä paljon kuin lapsia, joiden tuen tarve tiedetään jo, kun he tulevat päivähoitoon, Marita jatkaa. Kaikille erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille tehdään yksilöllinen kuntoutumissuunnitelma, joka laaditaan kelton, lapsen vanhempien, päivähoitohenkilöstön sekä muiden lasta hoitavien asiantuntijoiden (esimerkiksi puheterapeutti) yhteistyöllä. Kiertävä erityislastentarhanopettaja ohjaa ja seuraa suunnitelman toteutumista. Kaupungille kolmas kelto Porin päivähoitotoimistoon palkattiin kolmas kiertävä erityislastentarhanopettaja 1. huhtikuuta. - Täytyy kiittää sosiaalilautakuntaa, että saimme kolmannen kelton. Hän on valtava lisäresurssi, kun kehitämme uu- Yhdessä lasten hyväksi... tävissä olevaa puheterapiaresurssia niin perheiden ja heidän lastensa kuin päiväkotien henkilökunnankin hyväksi. Tätä työtä varten kaupungin puheterapeuteilla on yhteistä materiaalia ja yhteisiä ajatuksia työn sisällöksi. Kuitenkin kukin puheterapeutti toimii itsenäisesti ja persoonallisella työotteellaan. Puheterapeutti tapaa ryhmiensä lapsia yksilöllisesti ja/ tai ryhmässä, mutta konsultoiva rooli on kuitenkin tärkein. Toiminta painottuu esiopetusikään, mutta yhteisissä tuokioissa voi olla mukana nuorempiakin lapsia taitojensa mukaan. Toiminnan sisältöä voisi tiivistää kolmeen kokonaisuuteen: syyskaudelle ovat ajoittuneet etenkin auditiiviset ja kielellisen tietoisuuden tehtävät. Toisena kokonaisuutena erottuu puhemotoriikan alue ja etenkin nyt kevätkaudella tavoitellaan vaikeimpien äänteiden osaamista. Oppimisvaikeuksia (esim. lukityyppisiä vaikeuksia) ennaltaehkäisevä näkökulma on tässä keskeisesti mukana. sia työmuotoja, Marita Sampolahti iloitsee. Kolmannen kiertävän erityislastentarhanopettajan palkkauksen myötä keltolahti (vas.) Marita Sampojen työalue pienenee. Esimerkiksi Maritan työkentällä on jatkossa yksitoista (11) keskustelee Riihikadun päiväkotia entisen seitsemäntoista (17) sijaan. Koska myös perhepäivähoitoryhmät menevät uuteen jakoon, voivat kel- henkilökunnan päiväkodin tot keskittyä entistä tehokkaammin työhönsä. kanssa erityispäivähoitoon - Esimerkiksi pelkkään paikasta toiseen kulkemiseen menee jatkossa vähemmän liittyvistä asioista. aikaa. Toivottavasti pystyisimme lisäämään lapsen kanssa tehtävää työtä, Samtaja Tiina Kari Päivähoitoavuspolahti visioi. (oik.) kuuntelee Marita aloitti Isosannassa tarkasti Maritan Marita Sampolahti aloitti työuransa Porin kaupungin palveluksessa Isosannan ohjeita. erityispäiväkodissa, jossa hän työskenteli kuulovammaisten lasten kanssa. Hänestä tuli Porin sosiaalikeskuksen toinen kiertävä erityislastentarhanopettaja vuonna Kelton työssä tehdään paljon yhteistyötä lasten vanhempien ja päivähoidon työntekijöiden kanssa. Pidin paljon lapsiryhmässä tehtävästä työstä ja uskon, että se kokemus auttaa suuresti myös kelton työssä, Marita kertoo. Kiertävän erityislastentarhanopettajan työ on monella tasolla haastava. Hänen täytyy koko ajan kouluttautua ja hankkia alan uusinta tietoa. Kelto tapaa viikoittain valtavan määrän ihmisiä, joten hänen täytyy koko ajan sopeutua uusiin tilanteisiin. Mirja Havukainen kertoo, että hänen ohjauksessaan on ollut tänä toimintakautena mm. Pietniemeltä Lintukodon päiväkodista kaksi ryhmää. Hänelle se oli mieluinen valinta, koska paikka ja osa henkilökuntaakin on tuttua aikaisemmista yhteyksistä ja ennenkaikkea koska, siellä on esiopetuksessa useita jo vuosienkin takaa tuttuja terapialapsia. Hän koki näkökulmaa syventäväksi mm. sen, että tietää millaisia kehityspolkuja pitkin tähän eskari -vaiheeseen on tultu. - Työssäni ei tule samanlaista viikkoa. Erilaiset kuntoutumis-, ja yhteistyöneuvottelut, henkilökunnan ohjauskäynnit sekä koulutustilaisuudet vievät paljon aikaani. Yritän kuitenkin pitää tasaisin väliajoin myös toimistopäiviä, jolloin puran ihmisten jättämiä viestiä ja suunnittelen tulevien päivien ajankäyttöäni, Sampolahti kertoo. Ensimmäiset vakituiset avustajat Kolmannen kiertävän erityislastentarhanopettajan lisäksi 1. huhtikuuta sosiaalikeskuksessa aloittivat työnsä viisi ensimmäistä vakituista päivähoitoavustajaa. Heidän lisäksi päivähoidossa työskentelee 26 työllistettyä avustajaa. - On hienoa, että saimme vakituisia päivähoitoavustajia. Tähän asti kaikki sen sisällön muokkaantumista arjen rutiiniksi ja säilymistä siinä jopa senkin jälkeen, kun projektivuosi on ohi. Vanhemmilla on ollut mahdollisuus ottaa yhteyttä ja varata yksilöllisiä terapia-aikoja puheterapeutilta ellei tämä keino ole tuntunut riittävältä avulta juuri heidän lapselleen. Vanhempien informoimista tästä yhteistyöstä ovat tehneet paitsi puheterapeutit niin etenkin kukin lastentarhanopettaja. Lintukodosta lastentarhanopettajat Laura Porri ja Eija Välimäki kertovat omista kokemuksistaan: MINÄ MENEN, MINÄ ME- NEN D-TUPAAN, OUTOJA SIELLÄ PUHUA LUPAAN, ÄRRÄÄ EI KÄYTÄ KU- KAAN... Tämä loru ja siihen liittyvä leikki on tullut lapsille tutuksi ja myös osaksi päiväkotielämäämme yhteistyöprojektin myötä. D-tupalainen -leikki kuvaa Lintukodon tapaa toimia kieliprojektilais- Syksyllä tätä toimintakautta aloiteltaessa Mirja oli juuri lähemmin tutustunut Robert Diltsin loogiset tasot malliin. Malli tarjoaa työkalun mm. muutoksen ja oppimisen tutkiskelun perustaksi. Tuntui houkuttelevalta hahmotella sitä Eijalle ja Laurallekin. Heidän oli helppo löytää ja nähdä tälle projektille käytännön tekemisen tasoa syvempiä arvoja, merkityksiä ja hahmottaa omaa identiteettiä tässä yhteistyössä. Uskon, että tällainen pohdiskelu auttaa tekemiten kanssa. Yhdessä tehdään, toisia tukien, ei erotellen! Kaikki ryhmän lapset osallistuvat leikkeihin ja toimintoihin. Kieliprojektin, joksi sitä kutsumme, leikit ovat toiminnallisia. Kielellisten taitojen oppiminen perustuu kokemuksellisuuteen, aistien monipuoliseen käyttöön, unohtamatta tunne-elämysten kokemista. Lisäksi on mietitty lauluja, joiden avulla puhemotoriikkaa voidaan harjoitella, esim. jee jee jeeppi, dillin, dollin doo. Puhemotorisista harjoituksista on edetty vaikeisiin äänteisiin /r/, / s/ jne. Kielellisiä toimintoja otetaan useamman kerran viikossa nivellettynä muuhun tekemiseen. Jo ennen tätä yhteistyöprojektia päiväkodissamme on pidetty tärkeänä lapsen kielellisen kehityksen tukemista. Sitä on toteutettu loruilemalla, riimittelemällä, satujen kuuntelemisella, tarinoiden kertomisella, esittämisellä, erottelemalla alku- ja loppuäänteitä/kirjaimia, sanarytmin taputtamisella/hyppimisellä jne. Miksi halusimme lähteä mukaan yhteistyöprojektiin? Kielellinen kehitys on yhteydessä lapsen persoonallisuuden kehitykseen. Älyllinen, emotionaalinen ja sosiaalinen toiminta edellyttävät erilaisten kielen toimintojen ja kielen käyttötehtävien hallintaa. Äidinkieli on koulussa tärkeässä asemassa, sillä se on oppimisen kohde, oppimisen väline ja myös kaiken opiskelun perusta. Kun näitä edellisiä asioita vasten peilaa sitä huolestumisen tilaa, avustajat ovat olleet työllistettyjä. Vakituiset työntekijät tuovat pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta työhön. Myös lapsen kehityksen kannalta on erinomaista ettei avustaja vaihdu, Marita Sampolahti kiittelee. Erityispäivähoidon kehittämisessä riittää työtä myös jatkossa. - Kehittämishaasteita ovat esimerkiksi uusien pienryhmien perustaminen sekä vakinaisten avustajien lisääminen. Elokuusta alkaen keltot vetävät yhdessä päivähoidon henkilökunnan kanssa pienryhmiä. Tavoitteena on, että käytännöt jäisivät elämään päiväkotien sisällä ja, että vanhempien ja terapeuttien kanssa tehtävä yhteistyö paranisi entisestään, Sampolahti lopettaa. Teemu Eskola Sosiaalivirasto että niin monella lapsella on kielellisen kehittymisen tuen tarvetta, haluamme omalta osaltamme olla tasoittamassa, kannustamassa ja antamassa eväitä lasten opintielle. Mitä yhteistyöprojekti on merkinnyt meille? Aluksi koko projekti tuntui kohtuuttoman suurelta palaselta. Osataanko, teemmekö jotain väärin jne..? Mihin ryhdyimme, mitkä ovat tämän projektin tavoitteet, miten tavoitteet saavutetaan? Tietoa oli jonkin verran kielellisen kehityksen tukemisesta, käytännön työkalut = menetelmät puuttuivat. Tässä kohdassa puheterapeutin tuki ja ohjaus olivat erittäin tärkeää! Hän antoi meille käytännön vinkkejä. Niiden mukaan kehitimme leikkejä ja lauluja, joiden avulla harjoittelimme ja jotka etenevät porras portaalta. Projektin myötä meidän oma tietomme ja taitomme lapsen kielellisen kehityksen tukijoina on syventynyt. Havukainen Mirja Porri Laura Sampolahti Marita Välimäki Eija Kuva: Ulla Eklund

5 8 9 Aikainen pakkanen yllätti talveen valmistautumattomat kasvit.viimevuoden poikkeukselliset sääolot ovat aiheuttaneet paljon vahinkoa pihojen, puistojen ja jopa metsien monivuotiselle kasvillisuudelle. Kyselyjä, tiedusteluja ja työtäytteisiä päiviä Tuleentumattomat kasvit eivät kestäneet lokakuun kovaa pakkasjaksoa. Jopa meidän luontainen metsäkasvillisuutemme, männyt ja kuuset, ovat kärsineet kuivuuden ja pakkasten yhteis- ja erillisvaikutuksista. Näin ollen myös vieraat lajit kärsivät myös poikkeuksellisista olosuhteista. Vanhat että nuoret istutukset ovat saaneet talvivaurioita. Vauriot tulevat vähitellen esiin kevään edetessä. Ainavihannat kasvit vaativat nyt vettä. Nyt olisi kotipuutarhureiden aika alkaa kastelemaan pihan ainavihantia kasveja, varsinkin havukasvit, alppiruusut ja mahonian kevätkastelu on nyt tärkeää koska viime kesä ja syksy olivat hyvin vähäsateisia. Kevätaurinko ja tuuli yhdessä kuivattavat nopeasti maata. Talvi oli vähäsateinen ja myös kylmä, routa on paikoitellen painunut melko syvään. Tämä hankaloittaa viime vuonna istutettujen ainavihantia lajeja sekä omenapuita. Pienialaisella juuristollaan ne eivät saa kasvualustasta riittävästi kosteutta kevätauringossa haihtuvan tilalle. Varjostuskangasta ei saa vielä pois ottaa. Lähde: Puutarhaliitto Kevät on kaikille kotipuutarhureille ja työkseen puutarhaalalla työskenteleville kiireistä aikaa. Tavallisesti puistoissa ja pihoilla päästään työskentelemään huhtikuun viimeisellä viikolla tai viimeistään vapun jälkeen. Kasvihuoneissa viljely aloitetaan paljon aikaisemmin, jotta kesäksi ulos istutettavat kasvit ehtivät valmistua ajoissa. Porin kaupunginpuutarhalla ensimmäiset kylvöt on aloitettu jo tammi-helmikuun vaihteessa. Suurin osa kylvöistä tehdään maaliskuun aikana. Kesäkausi kukkien osalta alkaa ennen vappua orvokkien istutuksella. Toukokuun lopulla on Vihertietokeskuksen myyntipäivä ja suurin sesonki on kesäkuun 10. päivän jälkeen tapahtuvat ke- Kevään hoitotyöt nurmikolle Kun lumet ovat lähteneet pihasta ja maa on kuivunut tallauksen kestäväksi nurmikko haravoidaan huolellisesti. Talvituhosienet ovat tavallisempia nurmikoiden talvivaurioiden syitä. Keväällä nurmikon alkaessa vihertyä näkyvät tuhot nurmikon laikkuisuutena ja ruskeanharmaana värinä. Jos sienituhon jälkiä näkyy keväällä haravoidaan kuollut nurmikko pois. Levitetään ohut turvehiekkaseos katteeksi. tasataan, tiivistetään, kylvetään ja kastellaan. Hyvän voivan nurmikon ph- arvo on 6,5. Jos on kauan aikaa siitä kun nurmikko on viimeksi kalkittu kannattaa sen tehdä nyt keväällä. Sammal on yksi merkki maan happamuudesta, jolloin nurmikko ei kasva hyvin ja sammal ottaa vallan. Myös keväinen lannoitus nurmikolle on tärkeää. Nurmikolle on omat erillisensä lannoitteensa esim. Nurmikon kevätlannos sisältää nurmikolle tärkeitä ravinteita. Kaupunginpuutarhassa aistii jo kesän säkukkaistutukset. Viimeisenä valmistuvaksi ajoitetaan jazzkoristeluihin tarkoitetut kukat. Käytettävät kasvilajit ja lajikkeet määräytyvät näyttävyyden, viljelyyn sopivuuden sekä helppohoitoisuuden perusteella. Tärkeimmät viljeltävät kukat ovat: kanna, samettikukka, erilaiset pelargonit, kesäbegonia ja lobelia. Sammaleen esiintyminen nurmikolla Syyt sammalen ilmestymiseen nurmikolle: 1. Kasvualustassa on liian vähän happea eli kasvualusta on liian tiivis. 2. Nurmikko voi olla myös liian varjoisassa paikassa, isojen puiden alla tai rakennusten varjossa, jossa aurinko ei juuri nurmikolle paista. 3. Maan heikko ravinnetila voi olla syynä sammaloitumiseen. 4. Maaperä voi olla liian kostea, joten ilmanvaihto kasvualustassa jää huonoksi. Sammaleen torjunta Mari Sainio Puistotoimi Kuva: Kasvualusta liian tiivis Jos sammalta on vain pienellä alueella, haravoidaan se rikki ja kuljetetaan pois. Sammalen esiintyessä laajemmin, voi alueelle levittää esim. nurmikkosulfaattia, joka polttaa sammalen muutamassa päivässä. Kuollut sammal haravoidaan pois ja nurmikkoon painellaan reikiä talikon piikeillä, jotta tiivistynyt maa saisi happea. Reikiin harataan hienoa hiekkaa ilmavuutta jatkossa parantamaan. Alueelle levitetään uutta kasvualustaa, esim. hiekkaturvemultaseosta ja kylvetään nurmikkosiemen. Siemen harataan kevyesti peittoon, lopuksi alue kastellaan. Kasvupaikka liian varjoisa Sammal poistetaan edellä mainitulla tavalla, tilalle kylvetään nurmikkosiemen, jonka ominaisuudet menestyä varjossa ovat erinomaiset. Tilalle voidaan ajatella istutettavaksi varjoisan paikan pensas- tai perennaryhmä. Maan ravinnetila liian heikko Jos nurmikon vuotuiset ylläpitolannoitukset ovat jääneet tekemättä, voi sammaloituminen johtua maa heikosta ravinnetilasta. Sammal poistetaan edellä mainitusti. Alue jyrsitään pinnastaan, kalkki ja peruslannoite sekoitetaan maahan. Nurmikkosiemen kylvetään alueelle, pinta harataan ja lopuksi kastellaan. Jatkossa huolehditaan vuosittain tehtävistä nurmikon ylläpitolannoituksista. Maaperä liian kostea Jos nurmikon perustusvaiheessa maastonmuotoilut ovat jääneet vajavaisiksi tai nurmikko on routimisen myötä painunut osittain, jää vesi painanteisiin makaamaan. Yleensä aikaa myöten näihin kohtiin ilmestyy sammal. Sammal poistetaan kuten muistakin edellä mainituista kohteista ja syvennyksiin tuodaan multahiekkaseos. Maasto muotoillaan ja tiivistetään, jonka jälkeen kylvetään nurmikkosiemen. Jos nurmikolla on suuri käyttöaste, eli kulutus on kovaa, sammal ei sitä kestä. Muutoin ennen sammalen hävittämistä tulisi miettiä, onko hävittäminen lainkaan tarpeellista. Sammalta ei tarvitse leikata, se on aina vihreä ja hyvinvoivan näköinen, lisäksi se on vielä tarkemmin katsottuna hyvin kaunis! Kesäkukkien istutus ja kesänaikainen hoito Kesäkukat istutetaan ulos vasta yöpakkasten mentyä ohi. Yleissääntönä voi pitää istutusajan olevan jälkeen. Ainoastaan orvokkeja ja krysanteemeja voi ajatella istutettavaksi esim. pihoihin ja haudoille vapun tienoilla. Taimia hankittaessa on hyvä tarkistaa taimien kunto. Kasvin pitää olla elinvoimainen ja hyväjuurinen. Tiheä, valkoinen juuristo, joka peittää paakun alaosan lähes kokonaan, on esimerkki hyväjuurisesta taimesta. Kasvissa ei saa olla tauteja eikä tuholaisia, esim. kippuralle rullautuneet lehdet ovat merkki tuholaisista. Erikoisesti värittyneet lehdet tai epämuodostumat kasvinosissa viittaavat kasvitautiin. Istutus Ennen istutusta istutusalue muokataan ja peruslannoitettaan sekä kalkitaan. Lannoitukseen soveltuvat Puutarhan Y1- lannos tai teollisesti puristetut luonnonlantarakeet (mm. Biolan kanankakka). Jos maa on hyvin kuivaa, kastellaan alue ja annetaan veden rauhassa imeytyä alustaan. Taimet istutetaan samaan tasoon maanpinnan kanssa. Taimi tiivistetään riittävästi ympäröivään maahan, jotta se juurtuisi mahdollisimman nopeasti. Istutuksen päätteeksi istutusalue kastellaan runsaasti. Kesänaikainen hoito Kukkaryhmästä kitketään rikkakasvit pois tarvittaessa. Kitkeminen vähentyy huomattavasti mikäli perustusvaiheessa on onnistuttu rikkakasvien juuret ja muu kasvisto poistamaan. Rikkakasvit vievät tilaa, valoa ja kosteutta, sekä vähentävät ryhmän viehättävyyttä. Kuihtuneet kukat poistetaan useasti viikossa, mieluiten päivittäin niiden ilmaannuttua. Kukinnan jälkeen alkaa siemenen muodostus, mikä kuluttaa kasvin energiavaroja ja vähentää sen kukintaa. Mullanpinta pyritään pitämään kuohkeana harauksilla. Harausten ansiosta juuristo saa happea ja ryhmä saa siistin ja huolitellun ulkoasun. Lannoitukset Kaupunginpuutarhan kukkatuotanto Kasvihuonepinta-alaa 1720 m 2 Vakituisia työntekijöitä 2,5 Kausityöntekijöitä 1 Työssäoppijoita 2 3 vuosittain (4 10 vko) Pääkohteet kesällä : -Raatihuoneenpuisto -Kaupungintalo -patsaat ja kiinteistöt -jazzkoristelut Istutettavia ulkoruukkuja 140 Kasvien juurruttua (n. 2 viikkoa istutuksesta) aloitetaan lannoitus. Jos lannoite annetaan kasteluveden mukana, on kerta-annoksen pitoisuuden oltava niin alhainen, että lannoitus voidaan antaa jokaisella kastelukerralla. Rakeiset lannoitteet kastellaan levityksen jälkeen, jotta niiden vaikutus alkaisi mahdollisimman pian. Jos käytetään luonnonlantaa, on huomioitava että sen typpi on hidasliukoisessa muodossa ja siten kauemmin kasvien käytettävissä, mikä vähentää lannoituskertoja. Kastelu Kesäkukkia kastellaan tarpeen mukaan. Aurinkoisissa paikoissa on vedentarve suuri. Kastelu pyritään antamaan multaan, kasvin tyvelle. Kuumalla säällä lehdistölle annettu kastelu aiheuttaa polttovioitusta lehtiin. Kasvinsuojelu Kotipuutarhoissa kesäkukkiin pesiytyvät useimmiten kirvat. Niitä voi torjua esim. tolu- tai mäntysuopaliuoksella tai pyretriini pohjaisilla torjunta-aineilla. Vettä ja tolu- tai mäntysuopanestettä ruiskutetaan kasvin lehdistöön. Myös lehtien alapinnat pitää ruiskuttaa. Käsittely toistetaan parin päivän kuluttua. Ruiskutus on hyvä suorittaa pilvisellä säällä tai myöhään illalla jottei tulisi polttovioituksia lehdille. Tukeminen Korkeat kasvit kaipaavat usein tukea, varsinkin avoimilla ja tuulisilla paikoilla. Tueksi voi laittaa esimerkiksi erillisiä keppejä ja kehikoita. Jutut kokosi Satu Häkkinen Satakunnan Vihertietokeskus

6 10 11 Olli Lenko Kuvat Olli Lenko Sataman uudet tuulet Porin Satamassa on tapahtunut merkittäviä Satamajohtaja Harri Virta Kaarinasta kotoisin oleva Harri Virta on toiminut urallaan monenlaisissa tehtävissä erilaisilla aloilla kauppapuutarhan talouspäälliköstä omaan tilitoimistoon ja Turun kauppakorkeakouluun erilaisiin tehtäviin. Turun kauppakorkeakoulusta Virta siirtyi Stevecon henkilöstön kehittämispäälliköksi, jossa tehtävässä tutuiksi tulivat Kotka ja Hamina. Stevecon tehtävien jälkeen oli aika siirtyä Raumalle sataman apulaisjohtajaksi, Raumalla Virta työskenteli 3,5 vuotta ennen siirtymistään Poriin. Mäntyluodossa perheineen asuva 40-vuotias Harri Virta on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja emba. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat muun muassa koripallo ja lastenhoito. henkilömuutoksia. Uusi satamajohtaja Harri Virta aloitti työnsä vuoden vaihteessa ja 7.4. alkaen operatiivisen osaston päällikkönä toimii Jaakko Nirhamo. Operatiivisen osaston päällikkö Jaakko Nirhamo Satakunnan Pelastuslaitoksen johtosääntö valmis Julkaisimme viime numerossa kaupungin uuden organisaation, Satakunnan pelastuslaitoksen toimintaa. Pelastuslaitosta säätelevän asiakirjan, johtosäännön, Porin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt SATAKUNNAN PELASTUSLAITOKSEN YLEISET PERUSTEET Tehtävä Pelastuslaitoksen tehtävänä on tarjota Satakunnan maakunnan kunnille pelastuslaissa ja yhteistoimintasopimuksessa mainitut palvelut. Toiminta-ajatus Satakunnan alueellisessa pelastustoimessa tehostetaan johtamista kokoamalla voimat ja suunnataan käytettävissä olevat resurssit täyspainoisemmin onnettomuusriskien hallintaan. Pelastustoimen palvelut pidetään lähellä kuntalaista. PELASTUSLAITOKSEN YLEINEN HALLINTO Pelastuslaitoksen hallinnon perusteet Pelastuslaitoksen yleistä hallintoa hoitavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, pe- lastustoimen neuvottelukunta - niminen kuntalain 77 :n mukainen lautakunta sekä pelastusjohtaja. Pelastustoimen neuvottelukunta Pelastustoimen neuvottelukunnassa on edustaja jokaisesta jäsenkunnasta. Neuvottelukunta asetetaan valtuustokaudeksi kerrallaan siten, että kunnat nimeävät kukin yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Pelastustoimen neuvottelukunnan tehtävät ja ratkaisuvalta Neuvottelukunta päättää pelastustoimen palvelutasosta kuntia kuultuaan; tekee esityksen vuotuiseksi toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi; päättää pelastuslaitoksen or- Operatiivisen osaston uusi päällikkö Jaakko Nirhamo on syntynyt Kurikassa, mutta asunut suurimman osan elämästään Porissa. Työkokemusta Jaakko Nirhamolla on kertynyt runsaasti niin koti- kuin ulkomailtakin. Ulkomailta työkokemusta on kertynyt hänen työskennellessään RAUMA konsernissa sekä ruotsalaisen Chematur konsernin palveluksessa. Porin Satamaan Nirhamo tuli ABB Oy:stä, jossa hän toimi kunnossapitoon sekä myyntiin ja markkinointiin liittyvissä tehtävissä. Porissa perheineen asuva 34- vuotias Nirhamo on koulutukseltaan tuotantotalouden diplomiinsinööri. Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta. Tärkeintä on henkilöstön, teknologian ja toimintojen tasapaino Uusi johto asettaa uusia tavoitteita niin yhdessä kuin erikseenkin. Yksi tällainen tavoite on muuttaa yrityskulttuuria sellaiseen suuntaan, että siihen voidaan olla tyytyväisiä joka tasolla. Tämä edellyttää teknologian, toimintojen ja henkilöstön osaamisen keskenäistä tasapainoa sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja yhteishengen parantamista. Tällä hetkellä satamassa työskennellään yleis-suunnitelman, sataman turvallisuus-suunnitelman sekä ympäristölupahakemusten parissa. Turvallisuussuunnitelma tuli ajankohtaiseksi oman tarpeen sekä lainsäädännön ganisaatiosta muilta osin kuin mitä johtosäännössä määrätään; hyväksyy pelastustoimen käyttösuunnitelman; asettaa yhteistoimintasopimuksessa mainitut työryhmät; päättää pelastuslaitoksen virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta; päättää määrärahojen jakamisen yleisistä periaatteista ja kuntakohtaisesta kustannustenjakoperiaatteesta siltä osin kuin siitä on sovittu yhteistoimintasopimuksessa; päättää nuohousperusteiden ja yksikköhinnan määrittämisestä; päättää toimintasäännöllä neuvottelukunnan päätösvallan siirtämisestä edelleen viranhaltijalle; käsittelee muut asian laadun mukaan sille kuuluvat asiat; toimintakertomuksen; päättää pelastusjohtajan sijaisesta. Esittely Asiat ratkaistaan neuvottelukunnan kokouksessa pelastusjohtajan tai hänen sijaisensa esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Esittelijän ollessa esteellinen esittelijänä toimii puheenjohtaja. Pelastusjohtaja Pelastuslaitoksen toimintaa johtaa pelastusjohtaja. Pelastusjohtajan tehtävät Pelastusjohtajan tehtävänä on johtaa pelastuslaitoksen toimintaa sekä huolehtia pelastuslaitoksen toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä. Pelastusjohtajan muista tehtävistä ja ratkaisuvallasta päätetään toimintasäännössä. PELASTUSLAITOKSEN ORGANISAATIO Toimialueet Toimialueella on aluepalopäällikkö ja hänellä on apunaan toimialojen tehtävien suorittamista varten pelastustoimen viran- ja toimenhaltijoita. Viran- ja toi- menhaltijoiden tehtävistä ja ratkaisuvallasta määrätään toimintasäännössä. Toimialueiden aluepalopäälliköt vastaavat toimialoihin kuuluvien tehtävien suorittamisesta. Toimialoihin kuuluvia perustehtäviä hoidetaan toimialueiden tulosvastuullisissa yksiköissä: Pohjois-Satakunnan toimialue Porin toimialue Kaakkois-Satakunnan toimialue Rauman toimialue Toimialat Pelastuslaitoksen toiminta on organisoitu neljään toimialaan: Onnettomuuksien ehkäisyyn ja riskienhallintaan Pelastustoimintaan Suunnitteluun Talous- ja henkilöstöhallintoon Toimialojen erikoisasiantuntijoina ja vastuuhenkilöinä pelastusjohtajan alaisuudessa toimivat toimiala-asiantuntijat. Toimiala-asiantuntijoiden tehtävistä ja ratkaisuvallasta määrätään toimintasäännössä. Yläkuvass satamajohtaja Harri Virta, vasemmalla operatiivisen osaston päällikkö Jaakko Nirhamo. muuttumisen myötä ja se sisältää muun muassa satamien kulunvalvonnan kehittämisen. Uusi ympäristölainsäädäntö uudistaa puolestaan satamien ympäristölupaasiat. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltaessa pinnalle nousee satama- HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Viranhaltijat ja työsopimussuhteiset työntekijät Pelastuslaitoksessa on pelastusjohtajan virka, aluepalopäällikön virkoja pelastuspäällystövirkoja, suoritushenkilöstön virkoja Lisäksi pelastuslaitoksessa on sen toiminnan kannalta tarpeellinen määrä muita virkoja ja vakinaisia työsuhteita. Ottaminen ja erottaminen Pelastusjohtajan valitsee Porin kaupunginvaltuusto kuultuaan pelastustoimen neuvottelukuntaa. Pelastustoimen neuvottelukunta valitsee toimiala-asiantuntijat ja toimialueiden aluepalopäälliköt. Pelastusjohtaja nimittää päällystövirkoihin henkilöt aluepalopäälliköiden esityksestä. Aluepalopäälliköt valitsevat suoritushenkilöstön virkoihin ja toimiin. Pelastusjohtaja nimittää hallinnon sihteerit. alueen ja lähiympäristön vuokraamattomien tonttien markkinointi, PDS-toiminnanohjausjärjestelmän rakentaminen sekä Mäntyluodontien ja laivaväylien kehittäminen. Uuden johdon mukaan on tärkeää tuntea omat, asiakkaiden ja myös kilpailijoiden toimintatavat ja kehittää koko organisaatiota niin, että yksilöiden, työryhmien ja koko sataman osaaminen kehittyy oikean suuntaan. Viranhaltijan ja työntekijän irtisanoo, lomauttaa, myöntää hänelle eron, sairauslomat, äitiys-, isyys- ja vanhempainlomat, erityislomat sekä hoitovapaan sama viranomainen, jonka tehtävänä on viranhaltijan ja työntekijän ottaminen. Sijaisen viranhaltijalle ja työntekijälle ottaa tarvittaessa se viranomainen, jonka tehtävänä on virkavapauden tai työloman myöntäminen. Viranhaltijoiden kelpoisuusehdoista päätetään viran perustamispäätöksessä siltä osin, kun niistä ei ole säädetty pelastusasetuksessa ja työntekijöiden osalta pätevyysvaatimukset määrittelee pelastusjohtaja. ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Pelastustoimen neuvottelukunnan pöytäkirjan allekirjoittamisessa ja pöytäkirjanotteen oikeaksi todistamisessa noudatetaan, mitä Porin kaupungin hallintosäännössä on määrätty. Pelastustoimen neuvottelukunnan päätöksen perusteella tehtävät sopimukset, sitoumukset ja muut asiakirjat allekirjoittaa pelastusjohtaja. SURAKO Lähes 30 vuotta aktiivista yhteistyötä yhdyskunnan rakentajien kesken Veronmaksaja puristaa kättään nyrkkiin kun sama katu revitään auki tämän tästä. Jos verenpaine nousee riittävästi kysytään yleisönosastossa Eikö kaupungin herroilla ole sen vertaa järkeä että työ tehtäisi valmiiksi kerralla. Pori edelläkävijänä pitkäaikaisessa Surako yhteistyössä Kun 30 vuotta sitten mietittiin ratkaisua yhdyskuntatekniikan ongelmalle ; koordinoimattomat hankkeiden suunnittelut ja toteutukset, valittiin ratkaisuksi erillisen kaupunginhallituksen nimeämän työryhmän perustaminen. Vastaavaa toimintaa oli käynnissä eri puolilla Suomea, mutta sitoutumisen puute aiheutti usein toiminnan hiljenemisen tai rajoittumisen vain tietylle kapealle toimialalle. Porissa toiminta sai heti alkuunsa vahvan aseman kaupunki organisaatiossa. Yhdyskuntatekniikan rakentajien ymmärrettyä Surako yhteistyön mahdollisuudet käynnistyi Surakon todellinen ohjaus- ja koordinointityö. Surakon hallinto ja hallintokuntien ym. edustajat Jo Surakon alkuvaiheista lähtien kuului Surakon toiminta kaupunginkanslian tehtäviin ja sen Suuren kaupungin virastojen ja laitosten toimintojen tahdistaminen joustavaksi yhteispeliksi edellyttää tehokasta suunnittelua. Muuten isossa organisaatiossa oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee. puheenjohtajana toimi järjestelypäällikkö Raimo Soukki siihen asti kun hän siirtyi eläkkeelle vuoden 2002 lopussa. Nykyisin puheenjohtajana toimii suunnitteluinsinööri Pekka Salminen teknisen palvelukeskuksen teknisestä tuesta Mihin Surakoa tarvittiin ja mihin sitä tarvitaan vieläkin Ennen Surako:n käynnistymistä oli mahdollista että sama katu avattiin kolmekin kertaa, kun ei huomattu selvittää että katuun Surakon eri toimijoita edustavat henkilöt: Puheenjohtaja Pekka Salminen TPK/tekninen tuki Sihteeri Riitta Viljanen TPK/kadunrakennus Pekka Tuurala Pori Energia Rauno Jokisalo Pori Energia Kalevi Mäkitalo Pori Energia Kari Ahtaanluoma Satakunnan Puhelin Timo Uusitalo Kaavoitus Manu Heikkilä TPK/suunnittelu Puheenjohtaja Pekka Salminen (liikennesuunnittelu) Jouni Pihlanko TPK/suunnittelu (kadunsuunnittelu) Raimo Kiviranta TPK/kadunrakennus Jouko Halminen Porin Vesi Juhani Nylund/Ismo Ahonen TPK/puistotoimi Tapani Uitti TPK/kunnossapito Lisäksi Surakon asiantuntijoina toimivat mm ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan, tieliikelaitoksen, ym edustajat asennetaan vielä sähkö- ja puhelinkaapelit ja kyllä vesijohdot ja viemäritkin pitäisi uusia. Myös määrärahojen kohdentaminen ja erilaiset yhteisprojektien koordinointi oli hoidettu matalalla profiililla. Surakon toi uutta linjakkuutta toimintoihin. Työohjelmien yhteisen suunnittelun ja läpikäynnin kautta saavutettiin toimintamalli, jossa työt ajoitettiin ketjuksi päätavoitteen ollessa asiakkaan tarpeiden tyydyttäminen. Yhtenä tärkeän virstanpylväänä oli saada keväällä luovutukseen tulevat tontit valmiiksi jo touko- Kevytväylä Lotskeriin vaatii muutakin kuin asfaltin. kuun alkussa ja näinollen rakentajille tontti, johon purkaa kevätinnostus. Tämä tietysti edellytti jo maanhankinnan ja kaavoituksen sitoutumista aikatauluun ja lukuisten toimijoiden töiden yhteensovittamista. Nykyisin luovutukset sovitaan Surakon kautta syntyneissä erillisissä työryhmissä. Investointimäärärahojen ja investointikohteiden koordinointi Surakon viimeaikaisimmat suuret haasteet ovat olleet: 1.yhdyskuntatekniikan peruskorjausinvestointi määrärahojen saaminen eri hallintokunnissa oikealle tasolle 2. peruskorjausten koordinointi sekä eri erikoisaiheiden hoitaminen. Erikoisaiheina ovat esille nousseet mm. ympäristörakentamisen ympäristövahinkojen riskienhallinnan kehittäminen ja eri koulutukset. Riskienhallinnan tuloksena on Porissa ensimmäisten kuntien mukana otettu käyttöön kiinteistöjen kuntoarviointi ennen rakennustyön aloittamista. Arvioinnit suoritetaan kohteissa, joissa on mahdollista että tärinä, tms ympäristöhaitta voi vaurioittaa kiinteistöä. Arviointeja suorittaa teknisen palvelukeskuksen kadunrakennus. Palvelu on maksullisena käytössä kaikille yhdyskuntatekniikanrakentajille. Surakon koulutukset Surakon alusta asti on toimintaan kuulunut erittäin tärkeänä osana erikoiskoulutukset suunnittelijoille, toteuttajille ja urakoitsijoille. Viimeisimpinä koulutuksina on käynnistynyt Tieturva- ja maantiivistämiskoulutus. Tieturva 1. koulutuksen kävi vuoden 2002 aikana yhteensä 205 työntekijää. Määrä ja koulutuksen laajuus on kuntasektorilla ainutlaatuinen Suomessa. Kouluttajana toimin auktorisoitu kouluttaja Jouko Suvensalmi. Pori voi ylpeillä sillä että olemme kouluttaneet jokaisen liikenneväylällä työskentelevän työntekijämme ja osan urakoitsijoistamme ymmärtämään liikenneympäristön vaarat itselle ja liikkujille. Kun koulutuksen toinen vaihe, Tieturva 2 loppuu syksyllä 2003 on kaikilla liikenneympäristössä toimivilla työntekijöillä sekä tieto että motivaatio tehdä yhteinen liikenneympäristömme entistä turvallisemmaksi. Pekka Salminen TPK

7 12 13 Keittiömestari Juhani Lahden Meri ja kalliot houkuttelevat Siikarannan leirintäalue on kuuluisa ainutlaatuisen maisemansa ansiosta. Meri toimii Siikarannan edustalla kuin valtaisa taulu, jonka sävyt vaihtelevat paitsi vuodenajan myös päiväkierron mukaan. Kaksi kesää sitten, alkoi uudet tuulet puhaltaa vuokralaisen vaihduttua Siikarannassa. Siikarannan leirintäalue on tulevat kesät reposaarelaisen Eerikäisen perheen toinen pihamaa. He hankkivat kokemusta takavuosina hoitaessaan mökkikylää Keski-Suomessa ja kipinä moiseen elämänmuotoon jäi elämään. Kun edellinen vuokralainen luopui, meille koitti mahdollisuus alueen vuokraukseen. Viihtyvyys Tulevat vuodet Siikarantaa pyritään kehittämään matkailuvaunualueena yhteistyössä kaupungin vapaa-aikatoimen ja teknisen palvelukeskuksen kanssa. Täksi kesäksi valmistuu uusi huoltorakennus, joka poistaa tähän asti toimineen alipaine wcjärjestelmän. Aluetta kehitetään luonnon muovaamin ehdoin niin, että luonnonmukaisuus säilytetään, sillä Siikarannan karu kauneus on käsite. Hyvä palvelu, viihtyvyys, siisteys ja pienimuotoisten aktiviteettien lisäys ovat niitä asioita, joihin Siikarannassa uskotaan. Voi vuokrata esim. polkupyöriä, moposkoottereita ja akkukäyttöisiä potkulautoja sekä myös asuntoauton vuokraus on mahdollista. Sisäiset! postikuoret tarkoitettu kiertoon Sisäiset postikuoret tuntuvat olevan kovin usein"kiven alla" kun niitä välttämättä ja kiireesti tarvittaisiin. Toivon itse kunkin postittajan kiinnittävän huomiota siihen, että postikuoret todella käytetään siihen tarkoitukseen kuin miksi ne on tarkoitettu. Eli postikuoret käyttöön eikä niitä missään tapauksessa pidä "pantata". On syytä myös huomioida sisäisten postikuorien oikeaa käsittelyä. Niitä ei tule "ahtaa " liian täyteen, jolloin ne repeävät eivätkä tällöin ole enää kovinkaan käyttökelpoisia. Myös kuorien kiinninitomista ei pidä tehdä koska ne eivät tällaisen käsittelyn jälkeen ole enää asianmukaisessa kunnossa. Kiinnittämällä huomiota em seikkoihin saavutamme merkittävää säästöä painatuskustannuksissa. Tämä on tärkeää huomioida siitä huolimatta, että entistä enemmän ollaan siirtymässä sähköiseen viestintään. Ja vielä lopuksi... ylimääräiset postikuoret tulisi toimittaa kaupungintalon postinjakelupisteeseen! Siikarannan ja Isokarin isäntä ja emäntä sekä Vili- Petteri ja yksi lemmikeistä Ronja. Isokari Siikarannan toiminnan yhteydessä toimii myös Isokarin kalastajatila. Sauna- ja kokoustiloja vuokrataan tilausperiaatteella pienimuotoisten tilaisuuksien pitoon. Viimekesäisen palovahingon korjauksen johdosta, toiminta pääsee täyteen vauhtiin vasta loppukesällä. Tiloja voidaan tiedustella puh , ja netistä Satakunnan ammattikorkeakoulun Kehittämis- ja palvelukeskus O Sadan hallinnoima ja Satakuntaliiton rahoittama matkailun edistämisprojekti on tehnyt Satakuntaa tunnetuksi Pietarin alueella. Projekti on vuoden mittainen ja siinä on ollut mukana Porin ja Rauman matkailutoimen lisäksi paikallisia matkailuyrittäjiä. SIIKARANTAAN Satakuntaa tunnetuksi Pietarissa Kuluneen vuoden aikana Satakuntaa matkailukohteena on tehty tunnetuksi monella eri tapaa. Viime kesänä kutsuttiin pietarilainen hääpari palkintomatkalle Satakuntaan ja heidän matkastaan tehtiin kertomus pietarilaiseen lehteen. Viime kesänä ja syksynä kutsuttuina olivat pietarilaiset matkatoimistovirkailijat sekä ryhmä toimittajia. Tänä keväänä projektiin osallistuvat kävivät esittelemässä Satakuntaa Pietarissa. Suomalais-Venäläisellä Kauppakamarilla Pietarissa järjestettiin maaliskuussa paikallisille matkatoimistoille päivän aikana kaksi Workshop-tilaisuutta, joissa esiteltiin Poria, Raumaa, Kokemäkeä ja koko Satakuntaa. Satakuntaliiton edustajan Mirja Mätön lausumien tervetulosanojen jälkeen esiteltiin venäjänkielinen video, jossa kuvattiin mm. kesäistä luontoa ja historiallisia kohteita. Pietarilainen toimittaja Jefim Dunajevski kertoi elävästi useista matkoistaan Satakuntaan ja sai kuulijat nauramaan tarinoillaan. Tilaisuudessa esiteltiin ja jaettiin myös projektin tuottama venäjänkielinen Satakunta-esite. Tämän yhteisen osuuden jälkeen yrittäjät esittelivät omia tuotteitaan ja loivat menestyksellä suhteita paikallisiin. Matka Pietarista on pitkä ja vähän kivinenkin, mutta toivotamme venäläiset tervetulleiksi Satakuntaan! Tervetuloa. Pirjo Tuomi Satakunnan ammattikorkeakoulu, Kehittämis- ja palvelukeskus O Sata Kuvat: Pirjo Tuomi Yhteystietoja vaihdettiin puolin ja toisin. Oikealla ylhäältä Ritva Hellman ja Maria Suni Porin matkailusta ja Tapani Raivo Amado hotellista tekevät Poria tutuksi Pietarissa. Toimittaja Jefim Dunajevskin matkakertomukset ovat kiinnostavia. RUUKKUSILAKAT 8 10 suolasilakkaa liotetaan liika suola pois ja perataan Täyte raastettua omenaa pieniksi kuutioitu sipuli hienonnettua tilliä Kastike 2 dl smetanaa 1 dl jogurttia + sitruunan mehu 1 rkl sokeria rouhittua mustapippuria Kastiketta tulee olla reilusti jotta silakat maustuvat. Täytä liotetut silakkafileet täytteellä ja kääri rullalle. Laita kastikkeen kanssa kerroksittain ruukkuun tai kulhoon. Anna maustua kylmässä noin 1 2 tuntia. Tarjoa tumman leivän ja voin sekä takkiperunoiden kanssa. LOHIKYLJYKSET VIINI-JUUSTOKASTIKKEESSA 150 g lohta läpileikattu tai saranapala suolaa 2 cl valkoviiniä 1 dl kalalientä ja sitruunamehua Mausta kyljykset suolalla. Laita voideltuun vuokaan. Päälle valkoviini, kalaliemi ja sitruunamehu. Peitä paperilla ja hauduta kypsäksi. Kastike: 1 dl kalan keitinlientä + rkl vehnäjauhoja 1 rkl tilliä 50 g sulatejuustoa VOHVELI (4 hengelle) 0,5 l maitoa 0,15 l kuohukermaa 0,1 kg munia 0,1 kg vehnäjauhoja 0,1 kg voita hilloa kuohukermaa Vatkaa munat. Lisää maito, jauhot ja kermavaahto. Lisää jäähdytetty voisula. Kaada taikina kuumalle voidellulle vohveliraudalle. Laske kansi päälle. Paista kypsäksi. SILAKKAPIIRAS Taikina 0,15 kg vehnäjauhoja 0,1 kg voita 0,1 kg perunasosetta 1 kpl munia suolaa Täyte 0,250 g silakkafilettä 0,150 g sipulia 0,1 kg tummaa leipää 1 kpl munia 1,5 dl kermaa tilliä, suolaa, mustapippuria ym. ANJOVISSILAKAT Tuoreita silakoita, suolaa (varovasti), hienonnettua valkopippuria, anjovista, kalalientä tai kermaa, juustoraastetta. Silakkafileet maustetaan suolalla ja valkopippurilla. Jokaiselle fileelle laitetaan pala anjovista. Kääritään rullalle. Ladotaan voideltuun vuokaan. Päälle kalalientä tai kermaa sen verran että peittyvät. Päälle runsaasti juustoraastetta. Haudutetaan uunissa kypsäksi. Tarjotaan kylmänä tai lämpimänä. Siivilöi haudutusliemi. Suurusta kylmäsuurustuksella, hauduta kypsäksi. Lisää juusto pieninä kuutioina ja sekoita kunnes juusto on sulanut. Lisää tilli ja tarkista maku. Kalakyljykset vadille tai lautaselle, päälle osaksi kastiketta. Viereen tilliperunat, parsaa, sokeriherneitä, tilliä ja sitruunaa. JUUSTOKAKKU Pohja: 100 g voita 60 g sokeria 120 g vehnäjauhoja 50 g kananmunia Täyte: 300 g hovijuustoa 75 g sokeria 150 g kananmunia 10 g sitruunapastaa 5 g vaniljasokeria 30 g perunajauhoja Valmista pohja sekoittamalla kaikki aineet tasaiseksi taikinaksi. Vuoraa 18 cm kakkurengas taikinalla tiiviisti. Sekoita Hovi-juustoon muut aineet tasaiseksi seokseksi ja täytä kakkurengas. Paista 180 C :ssa noin 35 minuuttia. Sekoita voi, perunasose, jauhot ja muna taikinaksi. Anna levätä kylmässä tunnin verran. Kauli taikina. Levitä vuoan pohjalle. Taikinan päälle leipäkuutioita tummasta leivästä. Seuraavaksi paistettuja silakkafileitä ja sipulia. Lopuksi tilliä, mausteita ja munakermaa. Lopusta taikinasta kansi päälle. Paista uunissa noin 1/2 tuntia (200 ).

8 14 15 Oppisopimuskoulutusta Satakunnassa Satakunnan oppisopimuskeskus tekee oppisopimuksia Satakunnan alueella. Oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä solmittu yhteistyösopimus Porin kaupunginvaltuuston, Kokemäenjokilaakson koulutuskuntayhtymän hallituksen ja Pohjois-Satakunnan koulutuskuntayhtymän hallituksen välillä astui voimaan alkaen. Satakunnan oppisopimuskeskuksen muita sopimuskumppaneita ovat Kankaanpään aikuiskoulutussäätiö, Porin Ammattikurssisäätiö, Nakkilan kunta sekä Harjavallan ja Huittisten kaupungit. Näiden koulutuksen järjestäjien kanssa Satakunnan oppisopimuslautakunta on tehnyt erillissopimuksen oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä ja hallinnosta. Oppisopimuskeskuksen muita yhteistyötahoja ovat mm. työvoimatoimistot, elinkeinotoimistot, oppilaitokset ja yrittäjäjärjestöt. Lyhyesti Oppisopimuskoulutus on määräaikainen työsuhde. Työsuhteeseen ja opiskelijalle laadittavaan henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan perustuvana oppisopimuskoulutus on aina Porin kaupungin palveluksessa Kunnallisten motoristien kokoontuminen Tammen tilalla keskiviikkona Kokoontuminen Luontotalo Arkkiin (Pohjoispuisto 7) kahville klo 16.30, josta YHTEIS- LÄHTÖ klo Tapahtumassa esillä asioita mm. - motoristikurssit - vakuutusasiaa - paikallisen moottoripyörä kerhon esittely - Makkaranpaistoa - Saunomis mahdollisuus (oma pyyhe mukaan). SATAKUNNAN OPPISOPIMUSKESKUS opiskelijan, työnantajan ja oppisopimuskeskuksen välistä yhteistyötä. Pääosin työpaikalla tapahtuvaa oppimista täydentää ja tukee teoriakoulutus oppilaitoksessa. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteena on todellisessa työsuhteessa saavutettava hyvä käytännön ammattitaito ja tutkinnon suorittaminen. Suoritettavasta tutkinnosta ja opiskelijaksi aikovan aiemmasta koulutuksesta riippuen tutkinnon suorit- taminen oppisopimuksella kestää n. 1-3 vuotta. Oppisopimuskoulutus johtaa samoihin ammatillisiin tutkintoihin kuin oppilaitoksessa järjestettävä koulutus. Oppisopimuskoulutuksessa noudatetaan aikuiskoulutuksen opetussuunnitelmia, tutkintojen perusteita ja menetelmiä, mutta se soveltuu silti yhtä hyvin nuorille kuin aikuisillekin. Oppisopimuksella voi suorittaa lähes kaikkien alojen perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Myös täydennyskoulutusmahdollisuudet ovat laajat. oleva motoristi Ilmoittaudu tapahtumaan - sähköpostilla osoitteeseen ari.puonti@pori.fi tai matti.lankiniemi@pori.fi - puhelimitse /Ari tai /Matti viimeistään (tiedetään varata riittävästi tarjoilua). TILAISUUS ON MAKSUTON!!! Ps. ellet tällä kertaa pääse tapahtumaan ilmoita yhteystietosi em. henkilöille niin saat suoraan tiedon seuraavista tapahtumista. Tästä se lähtee! Opiskelija hankkii oppisopimustyöpaikan Työnantaja ottaa yhteyttä oppisopimuskeskukseen. Työnantaja, opiskelija ja oppisopimuskeskuksen koulutustarkastajat laativat oppisopimuksen ja henkilökohtaisen opiskeluohjelman. Koulutustarkastaja huolehtii teoriakoulutuspaikan järjestämisestä. Koulutuksen aikana oppisopimuskeskus antaa tukea ja neuvontaa ja seuraa koulutuksen toteutumista. Henkilökohtainen opiskeluohjelma rakentuu ja kehittyy koulutuksen kuluessa ilmenevien tarpeiden ja uusien virikkeiden mukaan. Opiskelija osallistuu oppisopimusaikana tai sen päätyttyä ammatin hallintaa mittaaviin näyttökokeisiin. Oppisopimuskeskus antaa opiskelijalle todistuksen oppisopimuskoulutuksesta. Tutkintotodistuksen myöntää kyseisen alan tutkintotoimikunta. Seisomassa vasemmalta: Satu Uusi-Uola, KaleviHaanpää, Maija Hannukainen, Kirsi Hakulinen ja Pia Anttila. Istumassa vasemmalta: Jaana Viitala, Ulla Heino, Tiina Viitanen ja Juha Nurmi. Kaupungin keskitetyn puhelinvaihteen avoimet ovet Kaupungin puhelinvaihteen tytöt pitävät ovet avoinna ja jatkavat tammikuussa aloitettuja kahvikutsuja perjantaisin klo Kutsutuilla on tällöin mahdollisuus tutustua puhelunvälittäjien työhön, vaihteen toimitiloihin ja henkilöstöön. Samalla on myös oiva tilaisuus keskustella yhteisistä ongelmista ja tarkistaa vaihteen tietokannassa olevat omat tiedot. Työntahti kaupungin puhelinvaihteessa on hyvin kiireistä. Vaihteen kautta kulkee päivittäin noin puolitoista tuhatta puhelua, määrä vaihtelee toki päivien ja vuodenaikojenkin mukaan. Kiireestä huolimatta puhelunvälittäjät haluavat palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin ja joustavasti, siihen päästään meidän kaikkien yhteistyöllä. Olisi suotavaa, että mahdollisimman moni kaupungin työntekijä ottaisi kutsun vastaan ja tutustuisi käytännön työhön puhelinvaihteessa, sillä me jokainen voimme omalta kohdaltamme helpottaa puhelunvälittäjien työtä mm. käyttämällä esmikkoa ja mini-infoa oikein. Puhelinasioiden hoitaminen samoin kuin puhelintietojen päivittäminen on jokaisen hallintokunnan oman puhelinyhdyshenkilön vastuulla. Intranettimme sivuilta osoitteesta rumpu.pori.fi otsikon Puhelintiedotteet alta löytyvät puhelinyhdyshenkilöiden nimet ja ohjeet puhelinasioiden hoidosta. Samasta paikasta löytyviin mini-infon ja esmikon käytön ohjeistuksiin on syytä kaikkien tutustua, koska ko. toimintojen käyttö on ehdottoman tärkeää sujuvan puhelinvälitystyön hoitamiselle. Hyvä informaatio henkilöstön poissaoloista ja tavoitettavuudesta helpottaa asiakaspalvelua ja puhelinvaihteen ruuhkaa. Tarja Hakala Puhelunvälittäjä Sari Kalliolevo esittelee puhelunvälitysohjelmaa Porin Veden Jouko Halmiselle ja Yrjö Olinille. Sinua oppisopimusasioissa palvelevat: Kalevi Haanpää oppisopimusjohtaja Ulla Heino koulutustarkastaja Juha Nurmi koulutustarkastaja Pia Anttila koulutussihteeri oppi- ja hankintasopimukset Kirsi Hakulinen koulutussihteeri koulutuskorvaukset Maija Hannukainen koulutussihteeri op.sos.edut, kurssimaksut, stipendit Kirsi Nurmi koulutussihteeri (äitiyslomalla) Jaana Viitala koulutussihteeri todistukset, postit, toimiston henkilöstöasiat Tiina Viitanen koulutussihteeri atk-tukihenkilö, tilastot Satu Uusi-Uola koulutussihteeri oppi- ja hankintasopimukset Kirsi Nurmi koulutussihteeri (äitiyslomalla) Jaana Viitala koulutussihteeri todistukset, postit, toimiston henkilöstöasiat Tiina Viitanen koulutussihteeri atk-tukihenkilö, tilastot Satu Uusi-Uola koulutussihteeri oppi- ja hankintasopimukset Mailis harjoituttaa amatöörilaulajia Porin kaupungin henkilöstölehti Palveluksen ilmestyminen 2003: 28.2., 25.4., 18.6., ja Painopaikka: KEHITYS OY/ALLATUM OY Pori 2003 Palveleva keskus Satakunnan oppisopimuskeskus palvelee kuntalaisia, opiskelijoita, julkisyhteisöjä ja yrityksiä. Koulutuksen kehittäminen ja organisointi kuuluu tehtäviim- me, samoin kuin koulutus- ja opiskeluohjelmien suunnitteleminen ja laatiminen yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Hoidamme myös oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelyt; valtion osuuksien hakemisen, tietopuolisen opetuksen ostamisen ja opintososiaalisten etuuksien sekä koulutuskorvausten maksamisen. Vuonna 2002 Satakunnan oppisopimuskeskuksella oli voimassa 1109 oppisopimusta. KVL:n toimistolla on parin vuoden ajan kokoontunut ryhmä laulusta kiinnostuneita kaupungin työntekijöitä laulamaan yhdessä kuorona. Ryhmää johtaa kuoronjohtajakoulutuksen käynyt Mailis Lähteenmäki Päätoimittaja Toimitussihteeri Toimituskunta Ulkoasu JET-koulutus hyvässä myötätuulessa Tiistaina 8. huhtikuuta järjestettiin Porin kaupungintalon valtuustosalissa viestintäkoulutustilaisuus, johon oli kutsuttu kaupungin hallintokuntien viestintävastaavat. Viestintävastaavalla tarkoitetaan henkilöä, joka käytännössä (tiedotuskäytännöt, Internet, intranet, palvelus jne.) hoitaa hallintokunnan viestintää. Salin täyteen kuulijoita vetäneen tilaisuuden avasi kaupungin tiedottaja Tapio Furuholm. Hän kertoi Porin kaupungin viestintään liittyvistä ajankohtaisista asioista sekä kaupungin viestinnän Kaupungin henkilökunnalle järjestettiin SAMK:n Porin liiketoimintayksikön toimesta Photoshop koulutusta. Tilaisuus järjestettiin yht. kolmena aamupäivänä klo Opettajina toimivat SAMK:n opiskelijat, jotka opetusohjelmaansa liittyen tällä kurssilla opiskelivat kouluttamista. Kurssilla mentiin syvälle digitaalisen kuvan käsittelyyn ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Kurssi oli hyvä- opiskelijat osasivat hyvin kouluttamistehtävänsä ja kurssi anti luonnollisesti palveli osanottajiaan hyvin ajankohtaisuutensa takia. Meneillään olevassa JETkoulutuksessa(Johtamisen erikoisammattitutkinto) päästiin toiminnallisten näyttöpäivien vaiheeseen, jotka olivat KV:n salissa.tässä kukin osanottaja (yht.22) esitti oman vastuualueensa strategisen suunnitelman. Minulla oli tilaisuus olla jonkin aikaa mukana 11.4., jolloin mm. Sirkku Huhdanmäki käsitteli "Ahlaisten vanhainkodin toimintasuunnitelmaa osana vanhustenhuollon strategiaa vuoteen 2008" sekä Harri Juholan Harri Juholan esitelmöi Teknisen palvelukeskuksen strategiasta. Valtuustosalissa viestittiin yleisistä periaatteista. Tiedottajan ja tiedotusvälineiden välisestä yhteistyöstä esitelmöi Satakunnan maakuntatiedottaja Mikko Peltola. Peltola kertoi konkreettisin esimerkein, millä eri tavoilla joukkoviestimiä voi lähestyä. Hän rohkaisi tiedottajia ottamaan yhteyttä tiedotusvälineisiin rohkeasti ja reippaasti, sillä aiheistahan media elää. Iltapäivän viimeiset esiintyjät edustivat Satakunnan alueen tiedotusvälineitä. Satakunnan Kansan kunnallistoimituksen esimies Vesa Paavilainen, Uuden Ajan uutistoimittaja Jukka Vilponiemi PHOTOSHOP -koulutusta Martti Sinisalmi Ulla Eklund Teemu Eskola Ritva Hellman Inna Helminen Sirpa Mannila Maili Tamminen Birgitta Tuunainen Tuulikki Poutanen esityksen Teknisen palvelukeskuksen strategiasta. Iltapäivän esiintymisvuorossa olivat Mika Painilainen (TPK:n hallinto), Maritta Rosenqvist (strateginen suunnitelma ja tuotteistuksen yhtenäistäminen) ja lopuksi Ben Schrey (Porin palveluopisto-liisankadun toimipiste). Vaikutelma kuulemani ja näkemäni perusteella oli erinomaisen positiivinen! Osanottajat olivat selvästi nähneet todella paljon vaivaa esitystensä valmistelussa. Seminaari jatkuu Hyvää myötätuulta kaikille JET:n kanssa työskenteleville edelleen! Kuva: sekä Satakunnan Radion uutispäällikkö Mika Viljanen kertoivat toimitustensa työtavoista sekä siitä, mitä he odottavat kaupungin viestinnältä. Tilaisuuden päätteeksi käytiin viestintäkäytäntöihin liittyvää virkeää keskustelua. Koulutusiltapäivä oli onnistunut tapahtuma sekä esiintyjien että kuulijoiden mielestä. Tilaisuus oli erinomainen aloitus hallintokuntien viestintävastaavien koulutukselle, jota jatketaan myös tulevaisuudessa. Teemu Eskola Kurssin opettajina toimivat SAMK:n opiskelijat vas. Antti Simonen, Ari Koskenvaara ja Antero Luhtanen. Seuraava palvelus ilmestyy Lehden 3/2003 materiaali viimeistään toimitukseen osoitteella: HENKILÖSTÖOSASTO Antinkatu 5, Pori Osoite- ja henkilötietomuutokset: Pirjo-Liisa Hautamäki/palkanlaskentapiste.

9 16 Tekniikkaopistosta taitajia Suomessa on havahduttu, moni on kysynyt: kuka tekee kymmenen tai kahdenkymmen vuoden kuluttua käytännön työt? Onko meillä riittävästi ammattimiehiä korjaamaan ja kunnostamaan? Suomi pullistelee osaamisellaan tietotekniikassa. Nuoret ovat lukeneet tämän läksyn hyvin: yhä nuoremmat ovat mestareita kotimikron äärellä, yhä harvemmilla on käden taitoja. Onneksi tämä yleinen käsitys ei ole ainoa totuus. Porin tekniikkaopistossa koulutetaan taitajia, jotka menestyvät hyvin valtakunnallisissa kilpailuissa. Näkyvillä ei ole merkkejä, että heillä ja heidän opiskelutovereillaan ei olisi kysyntää työelämässä. Joskus tämä asia ilmaistiin laulamalla puuseppää aina tarvitaan. Tämän vuoden Taitaja 2003 ammattitaidon SM-kilpailussa Jyväskylässä Henrik Hakala tuli toiseksi ilmastointiasennuksessa. Jarno Heino oli seitsemäs. Samaan sijoitukseen pääsi Ilona Tekniikka Rosenholm maalaus-ja tapetointityössä. Talorakennuksessa Lassi Mäkynen oli kehittyy, kuudes. Myös muissa porilaisissa oppilaitoksissa opiskelevat menestyivät hyvin: metsäopiston Tuomas Helenius ja Esko työt Tolvanen metsäkoneen käytössä, palveluopiston Tuula Numminen tarjoilijana ja Ville-Veikko Falin verkkosivun tulevat vaativammiksi tuottamisessa oli hienosti kolmas. Arvokkaita saavutuksia kilpailussa, jossa ovat mukana Suomen ammatillisten oppilaitosten parhaat kyvyt. Porin Tekniikkaopistossa kasvatetaan tulevia ammattimiehiä ja -naisia. Jani Reunamo lähtee olympialaisiin mittaamaan taitojaan autojen kolarikorjaajana. Auton koria korjaamalla olympialaisiin Autonkorinkorjaus tuntuu olevan tekniikkaopiston vahvoja lajeja. Janne Lehtonen sijoittui tänä vuonna kuudenneksi, mutta kaukana ei ollut hopeamitalikaan. Edellisenä vuonna voitto tuli tässä sarjassa Poriin Jani Reunamon osaamisella. Tämän jälkeen tuli voitto Pohjoismaiden mestaruuskilpailussa ja nyt Jani valmistautuu taitajien olympialaisiin, jotka pidetään kesällä St. Gallenissa Sveitsissä. Jani lähti heti valmistumisen jälkeen vaativiin töihin Palin Oy:lle. Hän tekee koulutustaan vastaavaa työtä oppisopimuksella. Ja hetkittäin hän palaa koululle. Silloin nuorta miestä sparrataan olympialaisten varmasti vaativiin tehtäviin. Viime vuonna koulunsa lopettanut Jani alittaa helposti kisojen ikärajan, joka on 23 vuotta. Jani tie menestyväksi autokorinkorjaajaksi on klassinen. Autot ovat kiinnostaneet nuoresta pojasta asti. -Työt vaihtelevat runsaasti. Kolarien jäljet eivät ole koskaan samanlaisia. Tekniikka kehittyy, mutta hommat tulevat jatkuvasti vaativimmiksi. Tämä on jatkuvaa oppimista, sanoo Jani Reunamo alastaan. Tekniikkaopistoa, kuten kaikkia ammatillisia oppilaitoksia kiinnostaa kysymys: riittääkö nuoren ammattitaito koulun jälkeen. Jani Reunamo on miettinyt tämän asian tarkkaan ja päätynyt siihen, että työnantaja vaatii enemmän. -Työn jälki voi olla samaa tasoa koulussa, mutta työvauhti ei ole. Viisi vuotta töitä, sitten on täysin ammattitaitoinen, arvelee nuori taitaja. Mahdollisuus töihin näyttää hyvältä Jyväskylässä hyvin menestyneillä Henrik Hakalalla ja Ilona Rosenholmilla ovat myös tärkeässä työllistymisasiassa luottavaisia. Henrikillä on jo runsaasti kokemusta ilmastointiasennuksesta ja uskoo, että hänellä on varma työpaikka porilaisessa firmassa. Alan osaajista on puutetta, siksi tulevia ilmastointiasentajia haetaan myös järjestämällä myös aikuiskoulutusta. -Hyvältä näyttää. Olen voinut tehdä töitä mm. kaikki lomat. Pidän alaa mielenkiintoisena ja vaativana. Maalariksi valmistuva Ilona Rosenholm kertoo haastattelun aikana varsinaisen uutisen. Hänen luokallaan on kaksitoista oppilasta. Heistä vain kolme on poikia. -Vuotta nuorempien joukossa ei ole yhtään poikaa! Ilona selittää asian tavalla, joka on aiemminkin luettu erityisesti naisväen ominaisuudeksi. - Maalarin työ on pikkutarkkaa, kärsivällisyyttä ja hermoja vaativaa, perustelee Ilona ja naureskelee vanhalle leimalle, kun aina vaan haettiin "raitista maalaria". Ala on kuulemma tällaisista lisukkeista vapautunut. Oman yrityksen perustaminen kiinnostaa Ilona Rosenholmia. Se ei kuitenkaan olen ensi vaiheen asia. -Jos sille tielle lähtee, on oltava kokemusta. Opettajille kiitosta Tekniikkaopistolla pidettiin maaliskuussa lämminhenkinen kahvitus nuorille taitajille. Paikalla oli runsaasti opettajia menestyneiden oppilaiden lisäksi. Huumori kukki, molemminpuolisen arvostuksen aisti.. Hyviin menestyksiin taitajien kilpailuissa on varmasti johtamassa mainio yhteistyö. Molempia tarvitaan. - Opettajathan ovat enemmän kavereita kuin opettajia. Tuskin tämä onnistuisi, jos jouduttaisiin käyttämään käskyvaltaa. Olen myös huomannut, että avoin yhteistyö opettajien kanssa auttaa työpaikalla. Esimiehen kanssa on osattava keskustella, huomauttaa Jani Reunamo. Tekniikkaopiston taitajien kahvitus tuskin jää viimeiseksi. Hyvin motivoitunut opettajakunta pitänee siitä huolen. Asia ei ole vähäinen. Taitaja tarkoittaa käytännössä samaa kuin huippuluokan ammattimies. Tapio Furuholm Kuva: Tapio Furuholm Tärkeä puhelinuutinen! Porin kaupungin puhelinvaihteen päivitys perjantaina 16.5 klo alkaen Kaikki vaihdeverkon alanumerot ovat poissa käytöstä klo alkaen noin 1-3 tunnin ajan. Mikäli epäilette katkoksen aiheuttavan ongelmia Teidän toiminnallenne, ota nopeasti yhteys: Satakunnan Puhelin Oy, Jyrki Korhonen, puh Mikäli päivityksen yhteydessä huomaatte hävinneen puhelinkohtaisia toimintoja, ota yhteyttä seuraavasti: Hätätapaukset Lauantaina 17.5 klo Esko Lahtinen, puh Arkisin Esko Lahtinen, puh Reijo Grönman, puh

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Realiteetteja ja reunaehtoja

Realiteetteja ja reunaehtoja Realiteetteja ja reunaehtoja Toimiva arki Oppiva yhteistoiminta Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Mira Lönnqvist, toimintaterapeutti YAMK, lehtori Voimauttava prosessi Yhteistoiminnan haasteita arjen

Lisätiedot

METSÄTÄHDEN PÄIVÄKOTI

METSÄTÄHDEN PÄIVÄKOTI METSÄTÄHDEN PÄIVÄKOTI YHTEYSTIEDOT: Auratie 3 92140 Pattijoki Kissankellot 1-3v kissankellot(at)raahe.fi p. 040 830 3010 Päivänkakkarat 3-5v. paivankakkarat(at)raahe.fi p. 040 830 3150 päivähoidonohjaaja

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA

VUOSISUUNNITELMA VUOSISUUNNITELMA 2018-2019 PÄIVÄKODIN NIMI: Metsätähti RYHMIEN NIMET: Kissankellot (1-3v.) ja Päivänkakkarat (3-5v.) LASTEN MÄÄRÄ: 33 paikkaa (kuluvana toimintavuotena 38 lasta) Päiväkodin aukioloaika

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon

Lisätiedot

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi  Facebook: Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä porrastaen, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin. Pienryhmä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa

Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa Ideoita ohjauksen haasteisiin Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa Carry on - kärryllinen työkaluja ohjaukseen Työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa työpaikkaohjaajaa saattaa

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Veisun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Veisun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 21.8.2012 Veisun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tämän mukaan meillä toimitaan: Haluamme kasvattaa yhdessä vanhempien kanssa tasapainoisia, toiset huomioonottavia, suvaitsevaisia ja ristiriitojakin

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ratkaisukeskeisyyden historiaa Lappeenrannassa

Ratkaisukeskeisyyden historiaa Lappeenrannassa Ratkaisukeskeisyyden historiaa Lappeenrannassa Kirsi Saukkola Psykiatrinen sairaanhoitaja Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja ETELÄ-SUOMEN OPPIMISEN JA KASVUN TUEN PÄIVÄT 21.3.2018

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching

Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. (ODL säätiö) perustettiin vuonna 1896 lähimmäisenrakkauden hengessä kouluttamaan

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, Ohjelma Johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Avaussanat Saija Pyhäniemi & Ulla Tiililä, Kotus: Lastenhoitoa vai kirjaamista? Tuloksia kyselytutkimuksesta Puheenjohtaja Anne Liimola,

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen. 28.9., 5.10 ja 12.10.2010. Historiaa

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen. 28.9., 5.10 ja 12.10.2010. Historiaa Otetta opintoihin -ryhmämalli Jaana O. Liimatainen 28.9., 5.10 ja 12.10.2010 Historiaa lähtöisin Lapin yliopistosta opintopsykologit Markku Gullsten ja Sirpaliisa Euramaa jälkimmäinen toi tullessaan Oulun

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

TYÖKALUJA HYVINVOINTITYÖHÖN TOISELLE ASTEELLE

TYÖKALUJA HYVINVOINTITYÖHÖN TOISELLE ASTEELLE TYÖKALUJA HYVINVOINTITYÖHÖN TOISELLE ASTEELLE Valtakunnalliset LAPE-päivät 30.-31.8.2018 Erikoistutkija Miia Sainio Turun yliopisto 2 OPINTOKAMU TOIMENPIDEOHJELMA OPISKELUHYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI TOISELLA

Lisätiedot

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

Esikoulun siirtymä. Ylivieska

Esikoulun siirtymä. Ylivieska Esikoulun siirtymä Ylivieska 31.3.2011 Hannele Karikoski, KT Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto hannele.karikoski@oulu.fi Sisältö: 1. Esiopetuksen taustaa 2. Lapsen esikoulun aloittaminen * on

Lisätiedot

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päiväkotimme yhteystiedot: Uunilinnun päiväkoti Kallionkatu 2 11120 Riihimäki puh. 019-758 4305 Keltasiivet 019-758 4766, tekstiviestit numeroon 050 597

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

OHJAAMO STAGE HÄMEENLINNA Vuosi Veera Takala-Tikkanen/ Ohjaamokoordinaattori

OHJAAMO STAGE HÄMEENLINNA Vuosi Veera Takala-Tikkanen/ Ohjaamokoordinaattori OHJAAMO STAGE HÄMEENLINNA Vuosi 2018 Veera Takala-Tikkanen/ Ohjaamokoordinaattori Mikä Ohjaamo? - Ohjaamo on palvelua alle 30 vuotiaille nuorille. - Ohjaamoissa tarjotaan henkilökohtaista neuvontaa, ohjausta

Lisätiedot