Reimari News toivottaa lukijoilleen Hyvää Joulua! Sivujen sisältöä

Transkriptio

1 2/2009

2 Sivujen sisältöä Presidentin tervehdys... 2 Silakkamarkkinat jälleen suurinta ja mahtavinta Markkinaperinteellä värikäs menneisyytensä... 5 Kisailu pisti vauhtia vaihtokokoukseen Lions-toimintaa 20 vuotta Virossa Haminassa hytistiin ja paleltiin... 9 Kymmenen päivää s/y Helenalla kului kuin siivillä Seikkailuretkellä vuonojen maassa Vierailulla Villa Talbossa Kummityttömme edistyy Joulusatu Leijonahenki Reimari Newsin toimitus: Toimituksen johto: tiedotuspäällikkö Jukka Kolsio. Toimittajat: Jouko Vahtola, Risto Alanne, Heikki Koivisto, Jyrki Maula, Antti Rouhio, Kimmo Rouhas. Joulusadun kuvitus Mirja Laukkanen. Reimari News toivottaa lukijoilleen Hyvää Joulua!

3 Tervehdys veljet ja ladyt! Perinteiset silakkamarkkinat ovat jälleen onnistuneesti takana, tästä työstä Teille kaikille kiitos. Markkinoilla mahdollistamme suuren osan toiminnastamme. Kuluva kausi on muutosten aikaa, Leijonamarssista tuli Leijonahenki. Tämä koskee myös meitä, mutta laulumiesten avulla tästäkin varmasti selvitään. Itse en ainakaan ole mikään laulaja vaikka lauleskelevat jotkut karaokessakin osumatta yhteenkään nuottiin. Odotan kuluvasta kaudesta vireää ja innostunutta, jopa muutoksiakin entiseen. Muutoksena voi pitää Keijon ja Mikon ryhmineen klubillemme hankkimaa kaappia nykyiseen Tulestupaan, historiaa ja tulevaisuuttamme varten. Sukupolvien sympatiaa, Sydämellä saavutuksiin Nämä piirin DG:n teemat kuvastavat hyvin myös klubimme toimintaa ja tekemistämme aktiviteetit sydämellä ja sukupolvet sulassa sovussa tehden ja auttaen. Toivonkin klubimme jatkossa onnistuvan sukupolven muutoksessa hyvin, tietojen ja taitojen siirtyvän veljeltä toiselle palvellen klubimme aktiivista toimintaa sekä yhteishenkeä. Pikkuhiljaa on alettava valmistautumaan seuraavaan juhlakauteen 2012, jolloin klubimme saavuttaa 40-vuoden keski-iän. Yhdessä nuorten kanssa Kansallinen teema tällä kaudella on: Nuorissa on voimavaramme. Klubimme on onnistuneesti toiminut nuorten parissa, on lahjoitettu ja rakennettu nuorille tuettu toimintaa olisi hienoa jos jatkossakin pystyisimme olemaan nuorten harrastuksien tukena. Viimekesäinen nuorten vastaanotto oli hyvä esimerkki onnistuneesta toiminnastamme. Luovuta Isänmaasi Onnellisempana Nousevalle Sukupolvelle. Move to Grow Liikkeellä kasvuun Kansainvälisen presidentin Eberhard J. Wirfsin teeman mukaan pyrkimyksemme on liikkua kasvattaaksemme jäsenaloitteitamme. Kun liikumme, me laajenemme ja kasvamme. Samoin kasvamme myös itse. Meidän tulee venyä unelmissamme, suunnitelmissamme ja toiminnassamme. Se on elintärkeää järjestömme ja sen paikkakunnille tarjoamien palvelujen kasvulle. Klubissamme tähän liittyy vielä tärkeitä muitakin toimia, kuten jäsenmäärän kehitys. Klubimme jäsenmäärä kaipaa kasvua. Meidän tulee huolehtia jokavuotisesta uusien jäsenten saamisesta mukaan aktiivisen klubimme toimintaan ja viihtymään seurassamme, jokainen osallistuen parhaan taitonsa mukaan. HYVÄT LEIJONAT Tukekaa toimintaa: joulukortit Jormalta Adressit Arne Ritari säätiöltä uusia aktiviteetteja tarvitaan, esityksiä odotellaan uusia jäsenanomuksia vastaanotetaan jne. jne. SANKARIHAUDAN KYNTTILÖIDEN SYTYTYS klo Hyvää ja aktiivista toimintakautta odottaen! Jyrki Maula Presidentti 2

4 Taidokkaita taivutuksia. Vatsatanssijat valloittivat yleisönsä. Silakkamarkkinat jälleen suurinta ja mahtavinta Kuluvan vuoden Silakkamarkkinat olivat jälleen menestys entisien tapaan Jouko Vahtolan toimiessa tyylikkäästi kiireisenä silakkamarkkinaisäntänä. Silakkamarkkinoiden kaksijakoisuus Kanalin molemmilla puolilla tapahtui Rauman kaupungin sanelemista järjestelyistä jo toista kertaa. Siitä tuntuu olevan ainakin se hyöty, että laaja yleisömme löytää laajemmat pysäköintimahdollisuudet. Rauman syksyssä Silakkamarkkinat olivat suurin ja mahtavin koko perheen yleisötapahtuma. Jo avajaiset vetivät yleisöä Rauman kau- Markkinayleisö täytti penkkirivit. 3

5 punginhallituksen puheenjohtajan ja LC Rauma-Reimarin varapresidentin Aarno Niemen avatessa markkinat. Monilta myyjiltä loppui tavara Markkinamyyjät tekivät Kanalin kummallakin puolella mukavaa tulosta, joista moni joutui tilaamaan uutta myytävää jo sunnuntaiksi. Erityisesti kalamyyjät olivat varsin tyytyväisiä. Rauman Silakkamarkkinoilta vain ani harva lähti tilaamatta myyntipaikkaansa uudelleen. Polkratas kiinnosti Urpo Niemisen järjestämä ohjelma osui jälleen nappiin. Yleisöpenkit täyttyivät. Maailman ensimmäinen Polkratas kiinnosti yleisöä. Vesa-Pekka Rantamaan kalankäsittelynäytökset olivat jatkuvasti yleisön kiinnostuksen kohteena. Varsinainen kalankäsittelykilpailu vietiin jälleen läpi tyylikkäästi Rauman teatterilaisten ollessa hymyhuulin kilpasilla. Vatsatanssin aatelia Kalankäsittelykilpailu vauhdissa. Varsinainen huippunumero oli kuitenkin Han nele Aaltosen ja Tiina Kudjoin huip putyylikäs vatsatanssiesitys. Vatsatanssia on toki nähty ennenkin silakkamarkkinoilla, mutta nyt olivat asialla todelliset alan lajiin kouluttautuneet ammattilaiset. Esityksen aikana teatteriravintolan parvella monet sitä seuranneet unohtivat keskarituoppiensa vartioinnin ja riensivät lähemmäs esiintymislavaa. Sanavalmis Risto Järjestelyt toimivat erinomaisesti. Toimistovaunussa kolmisen tuntia viettäneenä saatoin vain todeta, että sinne osoitetut valituksetkin olivat vähäisiä ja koskivat lähinnä pientä kinaa seuraavan vuoden markkinapaikoista. Hommat klaarasi kuitenkin toimistovaunussa ahkerasti päivystänyt Risto Alanne, jolla on taito hoitaa hankalammatkin asiakkaat jo ennen kuin he kunnolla saavat edes puheenvuoroa. Kiitokset ladyille Ladyjen toimintaa sopii kaikkien miesleijonien vain kiitellä. Pootorissa tehtiin taas kunnon bisnestä. Markkinoiden päätyttyä ladyt tarttuivat toimeliaasti lehtiharaviin ja moniin toimiin, jotka muissa töissä ahertaville miesleijonille olisi ollut hieman vierasta. Antti Rouhio Vermuntilan soittokuntaa johti kapellimestari Jouko Kangas. Maailman ainoa Polkratas kiinnosti markkinayleisöä. 4

6 Rauman XXI Silakkamarkkinat 2009 vietiin läpi onnistuneella yhteistyöllä Markkinaperinteellä värikäs menneisyytensä Tämänvuotiset silakkamarkkinat ovat onnistuneesti ohi. Nykyiset markkinat ovat vaatimattomasti reilun kahdenkymmenen vuoden ikäiset, mutta markkinaperinne on paljon vanhempi. Markkinat alkoivat Matin päivänä Rauma on ensimmäisten kirjallisten tietojen mukaan saanut oikeuden kaksiin vuosimarkkinoihin jo vuonna Talvimarkkinat säädettiin pidettäväksi kynttilänpäivänä ja kesämarkkinat juhannuksena. Vuonna 1660 siirrettiin kesämarkkinat pidettäväksi raumalaisten ehdotuksesta Matin päivänä eli syyskuun 21. päivänä. Myöhemmin 1800-luvulla syysmarkkinat muuttuivat kaksipäiväisiksi ja ne pidettiin syyskuun päivänä. Miestaposta sai tuplasakon Esimerkiksi v arvioitiin markkinoilla kävijöiden määrä 2000 hengeksi ja kävijöiden turvallisuus taattiin markkinarauhalla. Markkina-aikaan tapahtuneesta häiriköinnistä oli rangaistus kaksinkertainen muuhun aikaan verrattuna. Miestaposta sai 1600-luvulla markkinaaikaan 80 markan sakon, muuna aikana sakko oli 40 markkaa. Nykyisin markkinoilla kävijöiden määrä on moninkertaistunut. Tänä vuonna määräksi arvioitiin henkeä. Siitä huolimatta kävijöiden turvallisuus on onneksi säilynyt hyvänä. Ruojusaappaista piparjuureen 1800-luvulla maakunnasta tuotiin myytäväksi tuohia, voita, talia, savustettua ja tuoretta lihaa, suolattuja silakoita ja muuta kalaa. Mouhijärveltä ja Ikaalisista tuli kaupattavaksi ruojusaappaita ja nyörikenkiä. Lisäksi oli saatavilla omenia, sipuleita, piparjuurta ja muita puutarhatuotteita. Kauvatsalta, Kiikoisista ja Huittisita tuli myyntiin kutunjuustoa, Vuojoelta meijerijuustoa ja Lammaisista lohta. Lisäksi myyntiartikkeleina oli nahkiaisia, rukkeja, vakkoja, kampoja, lankanappeja, villasukkia, liinasukkia. Markkinaperinne elää ja voi hyvin Myyntituotteet olivat siis periaatteessa hyvin samanlaisia kuin nykyisinkin. Tänä vuonna myytiin kalaa monessa eri muodossa, monenlaisia luonnontuotteita, hunajaa, juustoa, leivonnaisia, monenlaisia käsitöitä ja tekstiilejä jne. Uusiakin myyntiartikkeleja on ajan myötä tietysti tullut, kuten tietokonepelit, CDlevyt ja elokuvat ja vanhoja kadonnut. Myyjät olivat ennen lähiseudulta kun taas tänä päivänä kulkuneuvojen kehityksen myötä tullaan Kemistä, Kuopiosta, Vaasasta, Helsingistä jne. Tälläkin hetkellä enin osa markkinamyyjistä on kuitenkin lähiseudun tuottajia ja yrittäjiä. Kannettavaa kaivataan Markkinat siis onnistuivat mielestäni tänäkin vuonna hyvin. Ainahan siinä on oma pieni jännityksensä ainakin markkinaisännällä. Seuraavia markkinoita ajatellen olisi hyvä, jos klubi voisi hankkia markkinaisännän käyttöön kannettavan tietokoneen, jossa olisivat tarvittavat ohjelmat ja edellisten vuosien tiedot markkinoista ja myyjistä jo valmiina. Isännän vastuu markkinoiden onnistumisesta on iso, siksi olisi mietittävä, voitaisiinko vetäjän tehtäviä jakaa useammalle henkilölle. Ehdotankin eräänlaisen ideariihen järjestämistä uusien ajatusten esille saamiseksi ja muokkaamiseksi. KIITÄN KAIKKIA KLUBILAISIA MARKKINOIDEN ONNISTUNEESTA LÄPIVIEMISESTÄ. ILMAN TEITÄ SE EI OLISI ONNISTUNUT. Markkinat avasi Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kristiina Salonen, LC Rauma/Reimarin varapresidentin avustamana Aarno Niemi (vas.) Sinne vaan lavalle! kehottaa silakkamarkkinaisäntä Jouko Vahtola. Jouko Vahtola Silakkamarkkinaisäntä

7 Keskinäinen kisailu pisti vauhtia vaihtokokoukseen Vaihtokokousta Invalidien mökillä vietettiin koleassa kevätilmassa, mutta tunnelma oli vallitsevaa säätä lämminhenkisempi. Sen lämpöä lisäsivät merkittävästi maittava ruoka sekä Urpo Niemisen mestarillisesti taikoma pooli, joka myös kirkasti mielet. Vakanssien vaihto juhlallisin menoin Vaihtokokouksessa klubimme presidenttiys siirtyi juhlallisin käätyjen luovutuksin Jyrki Maulalle Lauri Kemppisen luovuttaessa johtajuuden arvovallan merkiksi käädyt uudelle presidentille. Tapahtumaa seurasi sihteerin vaihdos, jolloin tehtävää ansiokkaasti hoitanut Jorma Manner luovutti sulankrahnuttajalle kuuluvat välttämättömät välineet, tuohikontin, - hatun sekä -torven uudelle sihteerille Hannu Ruskamolle. Kisailuun lähdettiin leijonamielellä Klubimme ladyt koristivat tilaisuutta pirteällä ja iloisella läsnäolollaan, kunnes päättivät ottaa mittaa miehistä ennen näkemättömässä pelissä, jossa ketjun pätkiä heitellään pisteillä numeroidussa vanerilaatikossa sijainnei- Lauri Kemppisen viimeiset hetket vuoden 2009 presidenttinä. Maljoja hänen kunniakseen kilistävät Jorma Manner ja uusi presidentti Jyrki Maula. siin reikiin. Tämä leijonamielellä kisattu peli saavutti suuren suosion erityisesti, kun miesleijonia alkoi tulla saunasta. Kisaan paneuduttiin viimein niin perusteellisesti, että makkaran ulkogrillaajien oli pakko viheltää välillä peli poikki, etteivät maukkaat grillituotteet olisi palaneet karrelle. Ketjupelistä bocciaan Reimari-leijonat ladyineen ovat varsin urheiluhenkistä väkeä. Sadepilvien väistyttyä ja silmien entisestään kirkastuttua sekä heittokäden vakauduttua valittiin uudeksi peliksi boccia. Pelin tuomariksi ryhtyi itseoikeutettuna sen sääntöjen osaaja Heikki Koivisto. Joukkueet asettuivat viivalle. Varmat kädet nakkelivat palloja enemmän tai vähemmän tarkoin osumin. Ilta kuitenkin hämärtyi sen verran, että peli oli viimein lopetettava. Sen verran hämärtyi tilanne katsomossakin, ettei tämän kirjoituksen laatija tarkoin muista, mistä joukkueesta leivottiin mestari. Pahuksen hauskaa kaikilla kuitenkin oli. Jorma Manner luovuttaa välttämättömät työkalut uudelle sihteerille Hannu Ruskamolle. Antti Rouhio 6

8 Ihastuttavat ladyt pohdiskelivat, että nyt lähdetään laumana ketjunheittopeliin ja pistetään urosleijonat lujille. Bocciaa illan hämärryttä. Tässä ihaillaan lady Mirja Laukkasen tyylinäytettä. Ketjunheittopeli on hauska villitys. Sen rakenne selvinnee kuvasta. Lady Eila Autio osoittautui taitavaksi ketjunheittäjäksi. 7

9 Lions-toimintaa 20 vuotta Virossa Viron leijonat viettivät 20-vuotisjuhlaansa Tallinnassa. Asiasta kuultuamme, päätimme lähteä mukaan, osallistuimmehan aikoinaan myös 10-vuotisjuhliin. Tallinnaan lähtevä ryhmä oli tavanomainen eli Pirjo ja Jouko Salo sekä Elisa ja Kimmo Rouhas. Tutustumisilta perjantaina Matkaan lähdettiin normaaliin tapaan varahain perjantai-aamuna koska lautta lähti Helsingistä klo Perillä Tallinassa oltiin sitten jo iltapäivän alussa, joten meillä oli hyvää aikaa majoittua hotelliin ja käydä kävelylenkillä vanhassa kaupungissa. Samalla pyrimme löytämään paikan missä iltaa vietetään. Kyselyistä huolimatta asia jäi epäselväksi, mutta onneksi hotellin respassa oli henkilö joka tunsi paikan ja näin selvisi. että meillä oli ollut väärä talon numero. Siitä vaan vähän toisia vaatteita päälle ja uudelleen liikkeelle ja nyt rakennus löytyi helposti. Juhlapaikka oli jonkinlaisen retkeilymajan ylimmäisen kerroksen sali. Naisten asuntotokerros oli kerrosta ja miesten kaksi kerrosta alempana ja näin sijaitsivat myös saniteettitilat. Itse sali oli kuitenkin siisti ja tarjoilu hyvä ja riittävä ajatellen hintaa 150 Ekr / henkilö. Isäntänä tai tässä tapauksessa on kait sanottava emäntänä toimi Viron piirikuvernööri Liis Klaar. Tilaisuus oli tarkoitettu erityisesti ulkomaisille vieraille, joista valtaosan muodostivat suomalaiset. Paikalla oli mm kolme entistä ID:tämme ja liitomme istuva puheenjohtaja. No tapasimmehan siellä myös saksalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia jne. Piirikuvernöörin tervetulotoivotuksen lisäksi iltaan ei sisältynyt muuta ohjelmaa kuin musiikkia, muuten aika kului muiden vieraiden kanssa keskustellen. Päivän pituus alkoi kuitenkin Lahjashekin luovutus Maarjan kylän edustajille. tuntua ja niin siirryimme takaisin hotellille varautumaan seuraavaan päivään. Piirikokous lauantaina 16.4 Viron piirikokous pidettiin Estonia teatterin konserttisalissa. Ilmoittautuminen alkoi klo jolloin klubien edustajat saivat kokoukseen liittyvän virallisen rekvisiitansa. Paikalla oli myös erilaista myyntiartikkelia kuten 20-vuotispinssiä, juhlasolmiota, -huivia ja Viron leijonien 20-vuotishistoriikkia. Ainakin osalle artikkeleista oli kysyntä ollut arvioitua suurempi sillä niin huivit kuin solmiot loppuivat. Historiakirjan Jouko sai Väinö Kiviojalta myöhemmin syksyllä. Kokous itsessään noudatti normaalia piirikokouslinjaa tilinpäätöksineen, toimintakertomuksineen, vaaleineen jne., joten päätimme jättää sen väliin ja käyttää aikamme kaupungilla liikkumiseen. 8

10 20-vuotisjuhla Varsinainen 20-vuotisjuhla pidettiin myös Estonia-teatterin konserttisalissa klo alkaen. Odottelimme teatterin aulassa ystäviämme Pölvasta ja kyllähän he sieltä tulivat vaikka matka olikin vienyt aikaa laskettua enemmän. Tervehdysten ja halailujen jälkeen siirryimme yhdessä ensin kättelemään piirikuvernööriä ja sitten konserttisaliin seuraamaan juhlaohjelmaa. Ohjelma sisälsi puheita, LCI: n ja eri maiden tervehdyksiä, korkeatasoisia musiikkiesityksiä kuten ennenkin, palkitsemisia, mm. kaikki entiset piirikuvernöörit palkittiin ja PDG Elmar Sakkov palkittiin Viron leijonien korkeimmalla kunniamerkillä Rukkilille medal briljantidega. Meille niin tuttua Maarjan kylääkin muistettiin. Virolaiset ja ruotsalaiset leijonat lahjoittivat kyllälle Ekr:n shekin. Tällä summalla saadaan varmastikin kylän kehitystä jatkettua melkoisesti. Kylän edustajat kiittivät lahjoituksesta ja lauloivat vielä laatimansa kiitoslaulun. Kun ohjelma loppui oli ruokailun aika. Tarjolla oli viiniä ja cocktailleipiä. Lista tuntui kevyeltä, mutta ainakin me pidimme pölvalaisten kanssa huolta siitä että naposteltavaa riitti. Ilta jatkui tanssin, yllätysesiintyjien ja huu tokaupan merkeissä. Puolilta öin totesimme että on korkea aika siirtyä hotelille Yhteiskuva pölvalaisten kanssa, keskellä istumassa LC Pölvan viime kauden presidenttipari. ja myös Pölvan ryhmä valmistautui kotiinlähtöön. Olimme viettäneet mukavan viikonlopun virolaisten leijonien seurassa. Erityisen mieluisaa oli saada tavata taas pölvalaiset ystävämme. Katsotaanpa missä Viron leijonat järjestävät ensi keväänä Leijona-tanssiaiset, jos hyvinkin innostuisi lähtemään mukaan ja saataisiin taas muitakin reimarilaisia liikkeelle. Kimmo Rouhas Haminassa hytistiin ja paleltiin Reimarin hallituksen vaihtokokous 5.6. vauhditti Jouko Salon ja palvelukumppani Pirjon sekä Kimmo Rouhaksen ja palvelukumppani Elisan matkaa 6.6. kohti Haminan vuosikokousta. Tien avaajina Haminaan toimivat vaihtokokouksessa Risto Alanne ja palvelukumppani Riitta. Perjantainen matka Haminaan oli ajoittain sateinen, kylmä ja tuulinen. Tuulensuojaa etsimässä Lauantai valkeni hieman lämpimämpänä ja aurinkokin pilkisti välillä pilvien raoista. Marssille valmistautumisen aikoihin tunnelma alkoi kohota tyypillisen hyvätuuliseksi, kuten vuosikokouksen ilmapiiriin kuuluukin. Osa marssin ajasta oli sateetonta ja melko tyyntä. Marssin jälkeen avajaisjuhlakokous pääsi alkuun. Ajoittain kokousväki etsi sateen ja kylmän tuulen suojaa Bastionin valleilla olleista myymälöistä. Kokousasiat läpi ripeästi Palvelukumppanien ohjelmat pyörivät Haminan ympäristössä tarjoten mukavia tunnelmia pääasiassa sisätiloissa. Kokousväki sitä vastoin paleli etsien kahvikojuja, joiden aukeamisajat venyivät viluisen väen vaatettaessa itseään keksimillään keinoilla. Kokousasiat sujuivat kuitenkin leijonille tyypilliseen tapaan ripeästi. Vaatebisnestä lähiliikkeissä Leijonien yhtenäinen merkkikavalkadi jäi hieman värittömäksi päällysvaatteiden peittäessä kokousasujen merkit. Iltajuhlaan valmistautumisen aikaan alkoivat jo lähiliikkeiden lämpimät alusvaatteet käydä vähiin. Iltajuhlaan tultiin kokoustiloihin eli Bastionin laaksoon pelkän telttapressun alle. Päällysvaatteet peittivät jälleen muuten varsin näyttävän iltapukeutumisen. Pystyruokailu ja sään tuulinen viileys latistivat hieman tunnelmaa. Kuitenkin leijonahenkinen, lämmin sisäinen tunne oli vallitsevana mukavan rupattelun lomassa leijonaväen kohdatessa vuosittaisessa juhlassaan. Hämeenlinnassa tavataan taas Sunnuntain valjetessa pukeutuminenkin oli jo lämpimämpää kuin lauantaina. Tulevien vuosien kokouspaikoiksi julistettiin Hämeenlinna vuonna 2010 ja Heinolan Vierumäki vuonna Haminan kokous oli puitteiltaan mahtava. Kuitenkin tunnelmaa latisti ulkoilman viileys Bastionin ulkotilassa, jossa seinät olivat auki ja telttakangas kattona.. Uusiin ja toivottavasti lämpimämpiin kokoustunnelmiin pääsemme Hämeenlinnassa Varsinaisiin kokouspäätöksiin voi tutustua Lion-lehden ja nettisivujen kautta. Risto Alanne 9

11 Kymmenen päivää s/y Helenalla kului kuin siivillä Lähteviä nuoria oli 29, mutta johtuen vastaanottavan maan ikärajoista, kesätyöstä tai rakastumisesta M-piiristä lähti 24 nuorta maailmalle. LC Rauma/Reimari lähetti Saku Tiihosen Kroatiaan ja Camilla Kiviahon Norjaan, josta tarkemmin toisaalla tässä lehdessä. Lähtevien nuorten osalta puuhastelua piisaa vaihdellen vuoden ympäri, mutta palkitsevin hetki on syksyllä, kun kaikki ovat palanneet kotimaahan useita kokemuksia rikkaampina, valitettavasti vain ei aina positiivisia. Aikataulu on sama tänäkin vuonna eli sähköinen hakemus allekirjoittaneelle joulukuun loppuun mennessä ja paluupostissa tulleesta hakemuslomakkeesta kolme kopiota allekirjoituksin, kirje isäntäperheelle, kopio passista ja valokuvia isäntäperheelle. Kevään aikana kuulee mikä hakukohde on tärpännyt. Kiitos Olli-Matille kaikista klubin lähtevien järjestelyistä. Kansainvälisiä vieraita M-piirin piirikokous päätti järjestää nuorisoleirin 2009 S/Y Helenalla purjehtien nuorta saapui Suomeen välisenä aikana. Nuoria tuli Tanskasta, Belgiasta, Saksasta, Itävallasta, Unkarista, Tsekistä, Sveitsistä, Romaniasta, Makedoniasta, Italiasta, Turkista, Kanadasta ja Brasiliasta. Perhejakson tarjosivat perhe Kemppinen belgialaiselle Louise Gevaertille, perhe Simula turkkilaiselle Cakir Elif Nurille, perhe Autio brasilialaiselle Adriel Bocci Peteanille ja Koiviston nurkissa häärivät italialainen Giorgio Bertana ja turkkilainen Ömer Karisman. Isäntäperheiden hankinta osoittautui huomattavasti vaikeammaksi kuin talvella ajattelin ja niinpä klubimme isäntäperheet olivat aivan korvaamattomia. Kuljetuksiin osallistui kiitettävästi lion Keijo Oikari. Purjehtien kohti Utöa Lyhyen perhejakson jälkeen kokoonnuttiin Turussa keskiviikkona Esittäytymiskierroksen jälkeen tutustuttiin S/Y Helenan turvallisuusjärjestelyihin ja kello irrotettiin köydet ensi kertaa. Nuoret jaettiin neljään vahtiin. Yksi vahti kannella, yksi keittiössä ja kaksi vapaalla. Öisin vahdit toteutettiin puolitettuina. Lähdimme kohta länttä, mutta valitettavasti alle 4 m/s länsituuli ei soveltunut purjehdukseemme, jo- LC Rauma/Reimarin viirin luovutus LC Haminalle. ten ajoimme koneella Sottungaan. Varsinkin saaren kuiva-wc herätti ihmetystä. Seuraavana iltapäivänä saavuimme Maarianhaminaan ja siellä saunoimme hienossa vierassataman saunatiloissa. Perjantaina 3.7 oli suuri hetki, kun lopulta nostimme purjeita matkalla Utön saarelle. Murhapeliä ja merisairautta Jokaisena aamuna oli herätys klo ja lähtö kohti seuraavaa satamaa oli yleensä klo Lauantaiaamuna suuntasimme kohti Kasnäsiä. Aluksen gastit olivat käynnistäneet murhapelin, joka kuulostaa paljon pahemmalta kuin on. Jokaiselle oli arvottu kohde, ase ja paikka. Kotkaan saavuttaessa voittajiksi olivat selvinneet belgialainen Louise ja saksalainen Alexa, 8 uhria. Saavuimme Tammisaareen sunnuntaina klo myötätuulen siivittämänä ja matkalla nostimme kaikki s/y Helenan purjeet. Suomenlinnan ja Helsingin jälkeen suunnittelimme Suomenlahden yöpurjehduksen siten, että saapuisimme Haminaan vasta torstaina. Merenkäynti teki kuitenkin tepposet ja nuoret tulivat kaikki merisairaiksi ja jotta matkasta ei jäisi ihan karmivia muistoja, muutimme suunnitelmaa ja ajoimme saarten suojaan ankkuriin. Haminassa saimme leijonavieraita LC Haminasta. Kanadalainen Lyndsay Helfrich luovutti Albertan tuliaisia. Torstaina 9.7 saavuimme Kotkaan ja kävimme illalla Kotkan merikoululla saunomassa ja uimassa ennen yhteistä illallista merimuseolla. Perjantaina bussi saapui noutamaan meitä Kotkasta kohti Länsi-Suomea ja s/y Helena suunnisti kohti Pietaria uudet nuoret miehistönään liittyen mukaan Tall Ships Race tapahtumaan. Matka oli päättynyt ja M-piirin nuorisovaihtaja erittäin huojentunut hyvin sujuneen matkan jäljiltä. Kymmenen päivää s/y Helenalla oli kulunut kuin siivillä. Vuonna 2012 olisi tarjolla seuraava leiri, mutta jo ennen sitä saamme M-piiriin nuoria ulkomailta, joten kaikki halukkaat isäntäperheet ottakaa yhteyttä, lyhyempikin jakso sopii. Kaikille isäntäperheille ja erityisesti A- piirille suurkiitos lukuisien nuorien majoittamisesta, ilman teitä Telakankatu 13:ssa olisi ollut kellari täynnä nuorisovaihdokkeja. Suomen purjelaivasäätiö tekee arvokasta toimintaa tarjotessaan purjehduskokemuksia nuorille. Suosittelen kaikille lämpimästi, käykäähän tutustumassa Lisää matkasta myös seuraavassa M-viestissä. Heikki Koivisto M-piirin nuorisovaihtaja 10

12 Purjeiden trimmaamisen välillä oli hieman aikaa hengähtää. Nuoret valmiina lähtöön Turussa 1.7. Stand by vahti lounaan valmistelussa. Utön majakalta palaamassa toinen romanialaisista kaksosista Delia tai Alina (en erottanut heitä koskaan), saksalainen Alexa ja tanskalainen Maiken. Ja näin hyvältä ulapan tarkkailu tuntui Ruorivuorossa italialainen Margherita Ciardi. 11

13 Seikkailuretkellä vuonojen maassa Matkan aikana selvisi norjalaisten keksineen jopa juustohöylän! Koulumme kieltenopettajista kysyi minulta syksyllä 2008, haluaisinko lähteä seuraavana kesänä Lions Clubin kustantamalle matkalle Eurooppaan? Sain mietintäaikaa viikonlopun yli, mutta se oli turhaa kuka nyt moisesta tarjouksesta voisi kieltäytyä! Minulla oli joitakin ennakkoluuloja ja -kä sityksiä Norjasta ja norjalaisista ennen matkaani. Tiesin Norjan olevan vuonojen ja vuorien maa, jossa veneilyllä ja kalastuksella on keskeinen rooli. Kalaa vain kerran Kolmen viikon norjanmatkani aikana minulle tarjottiin kalaa vain yhden ainoan kerran. Sen sijaan pizza, perunasalaatti ja norjalaisten oma erikoisuus, ruskea vuohenmaidosta tehty juusto ( brunost ), osoittautuivat norjalaisten suosikeiksi ja monet norjalaiset totesivatkin nauraen pizzan olevan suorastaan heidän kansallisruokansa. Ruskea juusto oli hyvin mielenkiintoinen makukokemus, jota suosittelen lämpimästi kaikille norjanmatkaajille kokeiltavaksi. Sain myös tietää, että juustohöylä on norjalainen keksintö. Isäntäperheeni oli todella mukavia. Kaik- ki tapaamani norjalaiset osasivat hyvin englantia, joten kommunikointi sujui hyvin niin englanniksi kuin ruotsiksikin. Saimme viettää juhannusta norjalaisittain. Lisäksi läheisessä Arendalin pikkukaupungissa oli paljon erilaisia tapahtumia. Osanottajia 11 maasta Leirillä oli kaiken kaikkiaan 23 osanottajaa 11 eri maasta norjalaisten leiriohjaajien lisäksi. Leiriläiset olivat kaikki oikein mukavia, ja sain paljon uusia ystäviä ja tuttavuuksia. Itse leiri oli kuitenkin osittain hieman huonosti järjestetty: vapaa-aikaa oli lähes kaikkien leiriläisten mielestä liikaa. Leirillä oli paljon mukaviakin hetkiä. Kävimme muun muassa majakoissa, hiihtomuseossa, lauttamatkalla ja Norjan pääkaupungissa Oslossa. Mielestäni meille oli kuitenkin varattu liian vähän aikaa Osloon tutustumiseen: ehdimme nähdä vain murtoosan suuresta ja kauniista kaupungista. Vuoren huipulla uskomaton tunne Ehdottomasti paras kokemukseni oli vaellus Gaustatoppen-vuorelle, joka on Telemarkin Ihanan kylmää lunta! Gaustatoppen. kunnan korkein vuori sen huipun saavuttaessa 1883 metrin korkeuden merenpinnasta mitattuna. Nousu vuorelle oli uskomattoman rankka ja uuvuttava kokemus kunnolleni eikä hellepäivän lämpö juuri auttanut asiaa. Huipun saavuttaminen oli uskomaton tunne, ja ylhäällä vakuutuimme siitä, että kiipeäminen todella oli kaiken vaivan ja hien arvoista: näköala oli henkeä salpaava. Isäntäperheen talo ja ranta. Arendalin pikkukaupunki lähellä Tromoyn saarta. 12

14 Valmistautuminen vaellukselle lähtöön. Gaustatoppen. Juhlatunnelmaa Arendalissa. Porsgrunn. Jäätelönsyöntiä shoppailukierroksen jälkeen. Gaustatoppen. Pitkä matka alhaalta huipulle. Kun taivas repesi Gaustatoppen-vaelluksen jälkeen matkasimme bussilla Rjukanin vuoristomajaan, jossa yövyimme. Aamulla lähdimme vaellukselle kulkien metsän läpi toisen maailmansodan sabotoijien jalanjäljissä aina eräälle museolle saakka, ja reissusta tulikin kiistatta Gaustatoppenin ohella yksi ikimuistoisimmista hetkistämme Norjassa. Vaellus kesti noin neljä tuntia, ja epäonneksemme puolessa matkassa taivas repesi. Ukkosti, salamoi ja vettä tuli kuin saavista kaataen. Olimme kaikki aivan läpimärkiä saapuessamme museolle. Vuoristomajalle palatessamme (tällä kertaa autokyydillä) saimme huomata, että sähköt olivat myrskyn takia poikki, joten vuoristomajassa ei ollut valoa, lämmitystä eikä mahdollisuutta valmistaa ruokaa. Päädyimme siis syömään noutopizzaa kynttilänvalossa luvatun poronkäristyksen sijaan mikä oli mielestäni pelkästään hyvä asia. Iloisten ihmisten Norja Matkani oli oikein onnistunut ja olen iloinen, että tulin lopulta valinneeksi matkakohteekseni Norjan. Norja on luonnoltaan erittäin kaunis maa. Ihmiset ovat iloisia ja ystävällisiä, ja norjalainen kulttuuri on tutustumisen arvoinen. Camilla Kiviaho Gaustatoppen Camp Lighthouse

15 Vierailulla Villa Tallbossa Uusi juhlatalo tarjoaa tyylikkäät kokoustilat 240:lle henkilölle Reimari-leijonat ladyineen tutustuivat kuukausi- ja vuosikokouksensa yhteydessä Rauman Petäjäksessä sijaitsevan Villa Tallbon uudisrakennukseen, joka mahdollistaa viihtyisät kokoontumistilat jopa 240 henkilölle. Tiloja esitellyt uuden juhlatalon isäntäväki Erkki ja Maila Sinervaara kertoivat nykyaikaisten tilojen tarjoamista monipuolisista palveluista kohottaen tarjoamansa kuohuviinimaljat vieraittensa kunniaksi. Loistelias juhlatalo Tallbon uudisrakennus on raumalaisen arkkitehti Markus Bernoullin suunnittelema. Ulkoapäin se näyttää, omalla luvalla sanoen, pitkältä punaiselta parakilta, joka ei tunnu olevan edes väriltään sopusoinnussa alkuperäisen Villa Tallbon kanssa. Sisätilat ovatkin jo sitten aivan muuta. Ne ovat todella tyylikkäät ja tarjoavat muunteluvaihtoehtoja monenlaisiin eri tilaisuuksiin sisältäen takkatulen lämpöä, mutta myös nykypäivän tekniikkaa, joka teknisiltäkin välineiltään mahdollistaa myös todella vaativien kokoontumisten järjestämisen. Villa Tallbon uusi juhlatalossa myös kokousten pito sujuu tyylikkäästi. Jorma Salville ansiomerkki Tutustuttuamme uusiin tiloihin siirryttiin alkuperäisen Villa Tallbon puolelle. Ennen kokousillallista presidentti Jyrki Maula ja sihteeri Hannu Ruskamo palkitsivat ansioituneen veljemme Jorma Salvin Monark Sevron 25-vuotisansiomerkillä.. Monipuolinen noutopöytä antimineen kruunasi illanvieton virittäen kokousvalmiuksia. Leijonat siirtyivät juhlatalon tiloihin ja ladyt pitivät kokouksensa perinteisen Tallbon tiloissa. Ilta sujui tyylikkäästi. Poistuttaessa pysäköintialueelle, lähetettiin kuitenkin terveisiä Talbon isäntäväelle siitä, että mainittu polku pitäisi valaista. Nyt kompuroimisen estivät vain joillakin poistujilla mukana olleet avaimenperien pikku led-valot. Antti Rouhio Villa Tallbon noutopöydästä löytyi monenlaisia herkkuja. Jorma Salvi palkittiin Monark Sevron 25-vuotisansiomerkillä, jota lady Irmeli ensimmäisenä ihaili. 14

16 Kummityttömme edistyy, tavoitteet ovat korkealla Sri Lankassa asuva LC Rauma/Reimarin kummityttö Eshanin Maduwanthi (17) voi hyvin ja edistyy opinnoissaan. Tänä vuonna hän on opiskellut lukion neljättä luokkaa. Tavoite on korkealla, sillä Eshanin haaveena on opiskella lääkäriksi. Kummiyhteyksiä hoitava lady Eila Autio kertoo, että klubimme ladyt ovat hoitaneet tytön koulumaksut, vuosittain 180 euroa. Lisäksi hänelle lähetettiin Sri Lankaan matkanneen Kaija Vainion seurueen mukana 50 euroa. Toiveena tietokone Eshana on ostanut muun muassa kirjoja, joista on hyötyä opiskelussa. Eila kertoo, että hän toivoisi saavansa tietokoneen. Tämän toiveen suhteen kannattaa kuitenkin olla hieman kriittisiä, sillä kaikkea meiltä kummeilta ei voi ihan oikopäätä pyytää. Eila toteaa, että tietokoneen voisimme hänelle toki hankkia, mutta vasta sitten, kun lukio on suoritettu ja jatkopaikka sen jälkeiselle opiskelulle on varmistunut. Tietokonetekniikka muuttuu ja vanhenee nopeasti. Mikä se sitten onkaan Sri Lankassa siinä vaiheessa kun lukio on suoritettu? Valloittavia hymyjä ja kukkakimppuja Sri Lankassa maaliskuussa vieraillut kummitäti Kaija kertoo, että kuluvan vuoden tammi-helmikuussa kävi noin 80 suomalaista Sari Lankassa kummilapsiaan tapaamassa. Sikäläisten 22 projektissa mukana olevien Lions-klubien toimesta järjestettyihin lastenjuhliin osallistui liki tuhat lasta. Saapuessamme he ojentelivat kukkakimppuja ja ripustivat upeita kukkakäätyjä kaulaamme. tervetuliaisina valloittavat hymyt ja avoimet katseet, laulut, tanssit ja puheet. Juhlan yhteydessä kumeilla oli koordinaattorien välityksellä mahdollisuus haastatella lapsia ja heidän vanhempiaan, valokuvata jokainen kummilapsi, jakaa talkoilla tehdyt koulutarvikepussit. Kummityttömme Eshani Maduwanthi lähettää rakkaat ja kiitolliset terveiset kaikille reimarilaisille, ladyille ja leijonille, toivottaen mitä parhainta joulua. Suomalaiset toivottuja turisteja Kaija Vainio kertoo, että kotiin lähdön päivänä oli mielessä haikeutta jättää tämä kaunis maa, ystävälliset ihmiset, lämpimät uimavedet, kummilapset ja kuumat yöt. Me suomalaiset olemme siellä toivottuja turisteja. Turistikausi on Sri Lankassa kuitenkin lyhyt ja kestää vain kolme kuukautta. Kaija kertoo, että ensi vuoden matkaa ja seuraavien lastenjuhlien ajankohtaa suunnitellaan. Suunnitelma on nähtävissä kotisivuilla (kummilapset), josta löytyvät myös srilankalaisten klubien sähköpostiosoitteet. Eshania avsustaa Lions Club Tangalle. Tytön osoitteen saa Eila Autiolta. Eshani isänsä ja veljensä seurassa. Antti Rouhio 15

17 Joulusatu Joulu kuin kuninkaan paronilla Örjami Konnunpelto oli varreltaan pieni, ulkonäöltään vähäpätöinen, mutta luonteeltaan erittäin tunnollinen mies. Jo lapsena hän sulautui koululaisten joukkoon huomaamattomasti. Häntä ei koulukiusattu, mutta eipä hänellä juuri ollut kavereitakaan. Kukaan ei aavistanut Örjami Konnunpellon polveutuvan korkea-arvoisesta kuninkaallisesta aatelissuvusta. Örjamin esi-isä, Ruotsin kuninkaan uskottu, tallikorpraali Poppe Örjansson oli aikoinaan pelastanut Ruotsin kuninkaan, ottamalla vaimokseen majesteettinsa raskaaksi saattaman hovin palvelustyttö Annan. Palkkioksi ritarillisesta urotyöstä kuningas oli antanut tallikorpraalilleen Annan lisäksi aatelisarvon sekä Suomesta läänitystilan, jonka uudiskartanoon Poppe oli nuorikkonsa kanssa muuttanut. Poppe Örjanssonista oli tullut paroni Poppe von Konungsfeldt. Tähän ratkaisuun entinen tallikorpraali oli varsin tyytyväinen, mutta niin oli Ruotsin kuningaskin. Läänitys oli Poppen ansioihin nähden melkoinen. Nuori paroni sopeutui nopeasti elämään herroiksi. 16

18 Tilannetta kuitenkin varjosti, että Anna osoittautui varsin häijyksi ja kipakaksi paronittareksi. Hän rähjäsi miehelleen, ärhenteli piioille ja loi rahvaanomaisia ihastuneita katseita tilan tallirenkiin. Poppe ratkaisi ongelman ryhtymällä ryyppäämään. Myös uhkapeli sekä paikallisen majatalon verevälanteiset tarjoilijat kiinnostivat paronia. Muutamassa vuodessa huonolla korttijärjellä varustettu Poppe hävisi juovuspäissään uhkapelissä tiluksensa sekä viimein koko kartanon. Örjami oli siis korkeaa ruotsalaista aatelissukua vaikka hänen renkimiehenä työskennellyt isoisänsä isä olikin kyllästynyt aatelisnimeen ja suomentanut sen tavalliseksi Konnunpelloksi. Jo pienenä poikana Örjami tunsi intohimoista vetoa tietokoneisiin. Täyttäessään seitsemän vuotta hän sai synttärilahjaksi oman matkapuhelimen. Langaton puhelin ja Örjami olivat niin erottamattomat, että poika nukkui yönsäkin lähes kymmenen kilon painoinen matkapuhelin vierellään. Mieheksi vartuttuaan hän hankki yhä teknisempiä kännyköitä. Läppäreistä hän ei välittänyt, sillä kännykällä pääsi mistä tahansa sähköpostiin sekä nettiin. Tytöistä Örjami ei ollut livenä kiinnostunut, sillä kännykällä sai hyvät yhteydet facebookiin. Pornosivuillakin oli Örjami surffailut. Tradenomiksi opiskellut Örjami oli kirjanpitäjä suuressa tilitoimistossa. Uutteruutensa ja tietokonetuntemuksensa vuoksi hän yleni nopeasti osastonsa esimieheksi. Joulu lähestyi ja Örjami alkoi tuntea olonsa yksinäiseksi. Töissäkin meni huonosti, sillä laman takia monet tilitoimiston asiakkaat olivat tehneet konkurssin. Tämä johti tilitoimistossakin lomautuksiin, esimiestä myöten. Viimeinen vastoinkäyminen oli, että laittaessaan pyykkiä pesukoneeseen, sinne joutui myös Örjamin paidan taskuun unohtunut rakas kännykkä. Voi surkeutta! Meni siinä sim-kortti sekä valtava määrä tärkeää muistitietoutta, pasianssit ja muut pelit, juuri ennen joulunpyhiä. Örjamin hermot olivat ratkeamaisillaan, kunnes hän postilaatikkorivin luona tapasi kännykkäpuheluaan lopettelevan naapurin Anna-Maijan. Onko kännykässäsi hyvä pelejä, kysyi Örjami ujosti, selostaen surkean tilanteensa. Jouluaattoa Örjami ja Anna-Maija viettivät yhdessä Anskin kännykän pelejä pelaten. Anna-Maijan seurassa Örjami tunsi suunnatonta lämpöä, jollaista teknisinkään kännykkä ei koskaan ollut antanut. He koristelivat yhdessä kuusen, johon Anna-Maija viimein ripusti kännykkänsä sekä jouluyönä rintaliivinsä. Sinä jouluna Örjami Konnunpellon elämässä alkoi uusi vaihe. Sukunsa historiasta tietämättä hän kuiskasi kynttilöiden loisteessa Anna-Maijalleen: Rakas Anski! Tänä jouluna olo on kuin jollakin entisaikojen kuninkaan nimeämällä paronilla. 17

19 Leijonahenki Säv. Risto Hiltunen San. Pauli Ylitalo (hyväksytty Haminan vuosikokouksessa ) Ne, joille osa leijonan on suotu, on jatkajia aatteen arvokkaan. Nuo sukupolvet, ennen meitä luotu, sen perinnöksi jätti aikanaan. Ja henki, jonka saimme sydämeen, se vahvana on siellä edelleen. Leijonahenki! On meille tärkeää, Leijonahenki! Se meitä yhdistää. Saman hengen kun myös nuoret tuntee toimissaan, on tää aate voimissaan On leijonia pohjantähden alla, me saimme kodiksemme hienon maan. Ja leijonat, nuo toiset maailmalla, ei unohdu ne meiltä milloinkaan. Me yhteistyöllä voimme rakentaa nyt maailmasta vielä parempaa! Leijonahenki! On meille tärkeää, Leijonahenki! Se meitä yhdistää. Saman hengen kun myös nuoret tuntee toimissaan, on tää aate voimissaan Leijonahenki! On meille tärkeää, Leijonahenki! Se meitä yhdistää. Saman hengen kun myös nuoret tuntee toimissaan, on tää aate voimissaan 18

20 RAUMAN APTEEKKIEN PÄIVYSTYSVUOROTTELU TAMMIKUU-JOULUKUU 2010 Apteekki Minerva Kalliokatu 4 Puh Rauman Keskus Apteekki Valtakatu 9-11 Puh Rauman Ensimmäinen Apteekki, Kuninkaankatu 3 Puh Kalliokatu 4, Rauma Avoinna: ma-pe klo la klo Päivystävä apteekki on avoinna arkisin ja lauantaisin klo 8-21 sekä pyhäpäivinä klo Annika Auranen Gynekologi Päivi Ekman Yleislääkäri Veikko Helminen Yleislääkäri Armi Hakanen Psykologi Psykoterapeutti Terhi Hiltunen Yleislääketieteen Hannu Hirsimäki Lastentautien Juha Isotupa Yleislääketieteen Seppo Jalava Sisätautien ja reumasairauksien Elina Junnila työnohjaus, muistitutkimukset puh Tapani Järvinen Yleislääketieteen Juha Kalliokoski Ortopedi Pekka Kinnala Urologian LÄÄKÄRIKESKUS MINERVA Erja Koivunen Hannu Nordqvist Psykologi, Yleislääketieteen psykoterapeutti Ira Kotkavaara Juho Nummi Yleislääkäri Yleislääkäri Riitta Lahtonen Olli Oksaranta Yleislääkäri Neurologi Leena Laurikainen Nina Raittio Ihotautilääkäri Psykiatri Leila Lind Matti Raunio Gynekologi Yleislääketieteen Pekka Lähteenmäki Gynekologi Mona Toivonen Sari Malmi Yleislääketieteen Kirurgi, lasten- kirurgian Heimo Valkama Ulla Mattila Psykiatrian Ihotautilääkäri, Allergiasairauksien Psykoterapeutti Mika Virtala Kari Miettinen Yleislääketieteen Yleislääkäri Aarno Niemi Heli Virtanen Yleislääketieteen Kirurgi Jaakko Ylinaatu Eija Nieminen Yleislääketieteen Keuhko- ja allergia- sairauksien Heimo Ylitalo Eeva Nordqvist Yleislääketieteen Työterveyshuollon RAUMAN KORVAKESKUS Esa Laurikainen Kari Toukoniitty Korva-, nenä- ja Korva-, nenä- ja kurkkusairauksien kurkkusairauksien LABORATORIO RÖNTGEN Avoinna ma-pe Avoinna ma-pe klo 8-15 klo 8-15 puh puh Anne Sulander Sari Salminen Erikoislaboratoriohoitaja Röntgenhoitaja Satu Suojoki FYSIOTERAPIA Erikoislaboratoriohoitaja Avoinna ma-pe Soili Lähteenmäki klo 8-18 Erikoislaboratoriohoitaja Pasi Varjo Kuntohoitaja, kiropraktikko puh TYÖTERVEYS- HUOLTO Avoinna ma-pe klo 8-16 Ulla Aaltonen Työterveyshoitaja puh Sarianna Teinilä Työterveyshoitaja puh Liisa Tolsa Työterveyshoitaja puh Heli Uusi-Kerttula Työterveyshoitaja puh Ilkka Kukkonen Työfysioterapeutti puh Veikko Helminen Työterveyslääkäri Juha Isotupa Työterveyslääkäri Mona Toivonen Työterveyslääkäri Ajanvaraus : puh avoinna : ma-pe klo la klo juhlapyhinä ei vastaanottoa