MONIAMMATILLINEN JA MONIALAINEN OSAAMINEN SOSIAALI-, TERVEYS-, KUNTOUTUS- JA LIIKUNTA-ALOJEN KOULUTUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MONIAMMATILLINEN JA MONIALAINEN OSAAMINEN SOSIAALI-, TERVEYS-, KUNTOUTUS- JA LIIKUNTA-ALOJEN KOULUTUKSESSA"

Transkriptio

1 Marja Katisko, Marjo Kolkka, Päivi Vuokila-Oikkonen MONIAMMATILLINEN JA MONIALAINEN OSAAMINEN SOSIAALI-, TERVEYS-, KUNTOUTUS- JA LIIKUNTA-ALOJEN KOULUTUKSESSA Malli työssäoppimisen ja ammattitaitoa edistävän harjoittelun toteutusta varten Raportit ja selvitykset 2014:2

2 Raportit ja selvitykset 2014:2 Marja Katisko, Marjo Kolkka, Päivi Vuokila-Oikkonen MONIAMMATILLINEN JA MONIALAINEN OSAAMINEN SOSIAALI-, TERVEYS-, KUNTOUTUS- JA LIIKUNTA-ALOJEN KOULUTUKSESSA Malli työssäoppimisen ja ammattitaitoa edistävän harjoittelun toteutusta varten

3 Opetushallitus ja tekijät Raportit ja selvitykset 2014:2 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere 2014

4 Sisältö Tiivistelmä Johdanto Moniammatillinen ja monialainen osaaminen Moniammatillisen, moniammatillisuuden ja verkosto-osaamisen oppiminen Pehmeä systeemimetodologia tutkimuksen kehyksenä Metodinen kehys Aineisto Aineiston keruu Skenaariotekniikka Fokusryhmähaastattelu Tutkimusprosessi Luotettavuus Skenaariot...34 Outlet Bulevardi Palvelusatelliitti Dynamo Malli työssäoppimisen ja ammattitaitoa edistävän harjoittelun toteutuksesta Pohdinta Lopuksi...56 Liite 1. Teemahaastattelun runko...62 Liite 2. Lyhyt orientaatio opiskelijoille ja muille toimijoille...63

5 Tiivistelmä Kuntoutus- ja liikunta-alan, sosiaalialan sekä terveysalan koulutustoimikunnat päättivät toteuttaa Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa laadullisen ennakoinnin hankkeen Hankkeen tavoitteena oli laatia malli työssäoppimisen ja ammattitaitoa edistävän harjoittelun toteutusta varten. Moniammatillisen yhteistyön edellytyksinä ovat yhteistyörakenteet, jotka sisältävät johtamiskulttuurin, resurssit, koulutuksen, yhteisen päämäärän, toisen tuntemisen, vuorovaikutustaidot, määritelmät työnjaosta ja oman asiantuntijuuden sisäistämisen. Aikaisemman tutkimuksen mukaan moniammatillisuuden oppiminen rakentuu erilaisuuden kunnioittamiselle, motivaatiolle, yhteisöllisen oppimisen mahdollisuudelle, moniammatillisen pätevyyden oppimiselle sekä ohjaukselle ja arvioinnille. Käsite interprofessional sisältää ajatuksen siitä, että jotakin asiaa tarkastellaan sekä oman että toisen ammatin lähtökohdista, jolloin opitaan yhdessä toisen alan ammattilaisen kanssa ja opitaan myös toisilta ryhmän jäseniltä. Transprofessional-käsite viittaa todellisen elämän kokemuksiin perustuvaan moniammatilliseen oppimiseen ja työskentelyyn, jolloin asiantuntijat voivat rikkoa asiakaslähtöisesti roolirajojaan. Sitä voidaan harjoitella ja sitä tulee oppia harjoittelemalla autenttisissa tilanteissa koko sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja liikunta-alan koulutuksen ajan. Tutkimus on luonteeltaan ennakoivaa ja tulevaisuuteen suuntautuvaa. Tutkimusprosessin runko perustui pehmeään systeemimetodologiaan, joka muodosti joustavan kehikon erilaisten laadullisten ja määrällisten tutkimusmenetelmien kokonaisuudelle. Metodologia kehitettiin alun perin laajojen ja kompleksisten ongelmien ymmärtämiseksi. Lähtökohtana on ollut ajatus siitä, että muun muassa yhteiskunnalliset ongelmat eivät johdu vain tietyn ongelma-alueen sisäisestä logiikasta tai syistä. Niihin vaikuttaa aina myös yhteiskunnallinen muutos ja siihen liittyvä päätöksenteko. Pehmeän systeemimetodologian avulla saimme loogisen kuvauksen metodologiasta ja prosessin etenemisestä. Käsitteiden määrittely nosti esille ristiriidan, joka koski moniammatillisuus- ja monialaisuus-käsitteiden käyttöä ja siihen liittyviä epäjatkuvuuksia ja pulmia. Fokusryhmähaastatteluiden (11 kpl) ja opettajaopiskelijoiden learning cafe -työskentelyn avulla kerätty aineisto sekä kuvasi nykytilannetta että hahmotti erilaisia tulevaisuuksia. Aineisto käsiteltiin sisällön analyysillä ja sen eri vaiheita reflektoitiin koulutustoimikunnissa. 5

6 Hankkeessa tuotettiin aluksi kolme tulevaisuusskenaariota: palvelusatelliitti, bulevardi ja outlet. Näiden välistä löytyi jännite, joka tutkimuksen kannalta oli mielenkiintoinen ja haastoi etsimään uusia ratkaisuja. Neljäs, dynamo-skenaario, muodostui tämän pohjalta. Tutkimuksessa hahmoteltiin suhdetta oppimistoimintaan harjoittelun ja työssäoppimisen kautta. Aineiston perusteella yhteistyöprosessit ovat avainasemassa. Moniammatillinen ja -alainen yhteistyö toteutuu vaihtelevasti eri tilanteissa. Se edellyttää oman substanssin osaamista, koordinointia, vuorovaikutustaitoja, sitoutumista, joustavuutta ja johtajuutta. Lisäksi edellytyksenä on resurssien ja vastuun jakaminen. Voidaan puhua yhdessä tekemisestä, joka painottaa yhteistä työn kohdetta. Yhdessä tekemisen osaaminen tarkoittaa yhteisen kohteen määrittelyä ja sen kanssa työskentelyä, yhteen hiileen puhaltamista, luottamusta ja muiden sparrausta. Verkosto-osaaminen ilmenee tiedon liikkumisena. Tiedon ja osaamisen dialektinen kehittyminen on keskeinen tekijä muuttuvissa palvelurakenteissa ja asiakaslähtöisyyden toteutumisessa. Samanaikaisesti myös tietojärjestelmien kapasiteetti ja yhteensopivuus kehittyvät. Monialaisen ja moniammatillisen osaamisen syntyminen vaatii tasa-arvoista ja keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaa vuorovaikutusta yhteistoimintaverkostoissa. Oppimisprosessin tulee sisältää mahdollisuuksia harjoitella moniammatillisen ja monialaisen työn osaamista harjoittelussa, työssäoppimisessa, erilaisissa yhteistyöprojekteissa ja hankkeissa. Avainsanat: Tulevaisuudentutkimus, monialaisuus, moniammatillisuus, osaamisen dialektinen kehittyminen, asiakaslähtöisyys 6

7 1 Johdanto Kuntoutus- ja liikunta-alan, sosiaalialan sekä terveysalan koulutustoimikunnat päättivät toteuttaa laadullisen ennakoinnin hankkeen yhteistyössä Diakoniaammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen toteutusaika oli Hankesuunnitelma laadittiin kolmen koulutustoimikunnan puheenjohtajien, sihteereiden ja jäsenten yhteisenä suunnitelmana, jota tarkennettiin Koulutustoimikuntien ohjausryhmän antaman palautteen perusteella ja hanketta toteuttavan tahon kanssa. Työelämän ja toimintaympäristön yleisiä suuria kehityssuuntia ovat talouden globalisoituminen, teknologistuminen, digitalisoituminen, väestön ikääntyminen ja monikulttuuristuminen, kasvavat ympäristöongelmat, verkostoitumisen merkityksen kasvu, palvelutoiminnan muutokset, sosiaalisen eriarvoisuuden ohella yksinäistymisen ja yksilöllistymisen lisääntyminen elämäntavoissa ja toimintatavoissa sekä elämystalous, jolla tarkoitetaan palveluiden kytkeytymistä elämyshakuisuuteen. (Haltia ym. 2011; Sosiaali- ja terveysministeriö 2011; Heinonen 2010; Manka & Mäenpää 2010; Elinkeinoelämän keskusliitto 2006.). Kuvattujen kehityssuuntien seurauksena ihmiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa esim. hoivan suhteen. Erityisesti vanhusten parissa tehdyn tutkimuksen perusteella on syntynyt hoivaköyhyyden käsite (mm. Kröger 2005), joka on ymmärrettävissä ikä- ja asiakasryhmästä riippumattomana ilmiönä. Siihen sisältyy turvaverkkojen ohentuminen ja yksinäisyyden lisääntyminen. Palvelujen näkökulmasta se edellyttää kykyä reagoida avun ja tuen tarpeeseen hyvin monella tavalla riippuen asiakkaiden omien verkostojen kyvystä kannatella. Yhteiskunnalliset kehityssuunnat muokkaavat tulevaisuuden työelämää. Työ edellyttää elinikäistä oppimista ja kykyä orientoitua yhä uudelleen menettämättä työn eettisiä perusteita. Palvelujen tuottamisen rakenteet ovat yhä moninaisempia. Yritykset ja palveluiden tuottajat ulkoistavat toimintojaan sekä Suomessa että kansainvälisesti. Elinikäisen työpaikan tai työsuhteen sijasta tehdään useita työjaksoja. Hybridityö eli monialaosaamisen vaatimus ja moniammatillisuus lisääntyvät. Vuorovaikutustaidot, yhteistyötaidot, itsensä ilmaisemisen taito, kielitaito sekä aika-, teknologia- ja ympäristöosaaminen korostuvat. Työnteon ekologisiin ja eettisiin vaikutuksiin kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota ja osaamisen käsite monipuolistuu ja laajenee: entistä oleellisemmaksi tulee kyky ennakoida oman osaamisen välttämättömiä kehityssuuntia. (Heinonen 2005.) 7

8 Suomalaisen hyvinvointivaltion vaihtoehtoiset tulevaisuudenkuvat sekä väestön ikääntyminen aiheuttavat Suomessa rajumman hoivasuhteen muutoksen kuin missään muussa Euroopan Unionin maassa (Hiilamo ym. 2010). Kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden lähtökohtana pidetään ihmisarvoa, itsensä toteuttamisen mahdollisuutta ja ihmisen oman toimintakyvyn tukemista hänen omassa arjessaan. Kansalaisten valinnanvapaus, tietoisuus omista oikeuksista, ikääntyminen ja liikkuvuus tulevat haastamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarjonnan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010.) Suomen kunta- ja palvelurakenteen pitkään jatkuneen muutosprosessin johdosta kehittämistyössä on nähtävissä jopa viivettä. Pitkän tähtäyksen suunnitelmia on ollut vaikea tehdä. Kolmas sektori ja yritykset vastaavat jo nyt suuresta osasta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen- ja liikunnan palveluista ja palveluntuottajat verkostoituvat selkeiden ja saumattomien palveluketjujen muodostamiseksi. Verkostoitumista tapahtuu sekä kotimaisella että kansainvälisellä tasolla. Hakala, Tahvanainen & Virtanen (2012) nostavat esiin tulevaisuuden liittyvät erityisosaamisen tarpeet eri ammateissa ja moniammatillisen yhteistyön toteuttamisessa. Näitä ovat ennaltaehkäisevän työn, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, lapsi- ja perhetyön, syrjäytymisen ehkäisemisen (mm. nuorisotakuu) ja osallisuuden vahvistamisen, mielenterveyden edistämisen ja päihteiden käytön vähentämisen sekä ikääntyvien ja ikääntyneiden kanssa tehtävän työn osaaminen. Moniammatillinen ja monialainen osaaminen sosiaali-, terveys-, kuntoutusja liikunta-alojen koulutuksessa hankkeen tavoitteena on vastata yhteiskunnan ja työelämän muutoksiin mainituilla aloilla. Tämän laadullisen ennakoinnin hankkeen tarkoituksena on luoda koulutuksen järjestäjien, tutkinnon järjestäjien, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä työelämän kanssa yhteistyössä malli, jossa keskitytään moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön osaamisen kehittämiseen ja edistämiseen koulutukseen kuuluvassa työssäoppimisessa ja harjoittelussa kuntoutus-, liikunta-, sosiaali-, terveys -alojen eri toimintaympäristöissä. Tavoitteena on lisätä koulutuksessa olevien ammattiryhmien moniammatillisia ja monialaisia toimintavalmiuksia ja siten edistää tätä osaamista myös työelämässä. Hankkeen tavoitteena on laatia malli työssäoppimisen ja ammattitaitoa edistävän harjoittelun toteutusta varten. Moniammatillinen ja -alainen yhteistyö- käsite määritellään mukaillen kuvailevaa kirjallisuuskatsausta (Salminen 2011). Ennakointihanke toteutetaan tulevaisuudentutkimuksena. Rubin (2010, 33) toteaa, että tulevaisuutta koskeva epävarmuuden lisääntyessä kasvaa myös todellisuutta koskeva epävarmuuden tunne. Tulevaisuudentutkimukselle on sosiaalinen tilaus. Se on monitieteistä, poikkitieteellistä, tieteidenvälistä, metatieteellistä ja vastatieteellistä. Tulevaisuudentutkimus tunnustaa myös toisenlaisen tietämi- 8

9 sen mahdollisuuden ja hyödyntää sen kautta saatavaa tietoa. Näkökulma on riippuvainen havainnoista ja havainnot puolestaan ovat riippuvaisia havainnoitsijan tietoisuudesta, arvoista, kokemuksesta, kyvystä katsoa, ymmärtää, valita katsomansa ja lopuksi valita toimintansa. (Rubin 2010, 11.) Epävarmuudesta huolimatta toimintaa, valintojen tekemistä ja elämää on jatkettava, mutta se edellyttää parasta mahdollista valmistautumista sen tiedon ja osaamisen varassa, jota meillä kullakin hetkellä on saatavilla. (Rubin 2010, 9.) Tutkimus toteutettiin pehmeän systeemimetodologian kehyksessä ja aineistoa kerättiin fokusryhmähaastatteluina. Ne toteutettiin kuntoutus- ja liikunta-alan, sosiaalialan ja terveysalan koulutustoimikunnille sekä työelämän moniammatillisille ja monialaisille ryhmille. Saadun aineiston varassa luotiin vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita. Ne olivat pohja kehittämisehdotuksille suhteessa osaamiseen, rakenteisiin, johtamiseen ja koulutukseen. 9

10 2 Moniammatillinen ja monialainen osaaminen Käsitteet moniammatillisuus ja monialaisuus kietoutuvat arkikielessä toisiinsa. Englanninkielisissä teksteissä multifield tarkoittaa monialaisuutta ja multidisciplinary ja interdisciplinary monitieteisyyttä. Käsitteet painottavat ammatillista asiantuntijuutta. Cross-disciplinary science -käsitteellä kuvataan eri yliopistojen monitieteistä toimintaa. Monialaisuudella viitataan myös koulutusalojen ylittämiseen ja erilaisten osaamisten nivoutumiseen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi ja yksilön taitavuuteen tai pätevyyteen, joita kuvataan englannin kielessä käsitteillä interprofessional ja multiprofessional. (Grigg, Johnston & Milsom 2003; Holland 2006; March 2006; Katajamäki 2010.) Moniammatillisen työn todetaan olevan myös rinnakkain työskentelyä (multidiscsiplinary teamwork), jossa korostuu työn koordinointi ja informaation jakaminen (Collin ym. 2012). Monialainen yhteistyö mielletään usein hallinnon- ja tieteenalat yhdistäväksi toiminnaksi (Isoherranen 2008; 2012). Yhteistyön ja samalla moniammatillisuuden käsitteiden haltuunottoa haittaa niiden käyttäminen sekä yksilöllisenä että yhteisöllisinä käsitteinä. Yhä enemmän puhutaan verkostoitumisesta, tiedontuottamisyhteistyöstä, moniammatillisesta yhteistyöstä ja synergiasta, jolla tarkoitetaan sekä kollektiivisia toimijoita että yksittäisiä työntekijöitä. (Savonmäki 2007, 18, Metsämuuronen 2000, 158.) Moniammatillisuuden lähikäsite on myös verkostoosaaminen, jolloin korotetaan verkostossa toimimista ja vuorovaikutusta. Erilaisissa kuntoutus- ja liikunta-alan sekä sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä moniammatillista ja monialaista yhteistyötä voidaan tarkastella eri näkökulmista: potilaan, asiakkaan, perheenjäsenen ja työntekijöiden kesken, moniammatillisissa ja monialaisissa työryhmissä sekä eri organisaatioissa toimivien työntekijöiden välillä. Työntekijöiden näkökulmasta tarkasteltuna moniammatillinen ja -alainen työ liittyy tiimimäiseen työhön. Tiimi koostuu eri koulutuksen saaneista asiantuntijoista. Nämä edustavat professioita, jotka ovat yhteydessä toisiinsa saavuttaakseen yhteisen päämäärän. Jokaisella professiolla on oma tieteellinen asiantuntijuusalueensa. Asiantuntijuus on erityistietämystä, joka legitimoi erilaisten instituutioiden toiminnan ja olemassaolon. Asiantuntijaorganisaatioissa toimivien henkilöiden kohdalla keskeistä on, miten he perustelevat ja tuovat toiminnassaan esille omaa asiantuntijuuttaan ja ammatillista asemaansa. (Isoherranen & Rekola & Nurminen 2008, ) Tämän pohjalta muotoutuvat nykyiset toiminnat ja työnjaot, joiden tuoreeseen tarkasteluun ammattilaisia haastetaan. Yksittäisen asiantuntijan asiantuntemus harvoin riittää 10

11 kattamaan ihmisten tai ihmisryhmien hoidon, hoivan ja tuen tarpeen holistiseen tarkasteluun. Tarvitaan rajojen ylittämistä, rajapinnoilla toimimista, sekä transettä interprofessionaalista ammatillisuutta. Yhteistyölle on ominaista keskinäinen arvostus ja yhteistoiminnallisuus. Yhteistyö edellyttää osapuolten roolien selkeyttä, päätöksentekoon osallistumista ja vastuuta. Pärnän (2012) mukaan asiakastyön yhteistoiminnallisuuden merkityksen oivaltaminen ja tunnistaminen on olennaista. Moniammatillisessa ja -alaisessa ryhmässä jokaisen työntekijän tulisi tuoda yhteiseen käyttöön asiantuntijuutensa. (Isoherranen & Rekola & Nurminen 2008, ) Yhteistyössä on tärkeä ymmärtää toiminnan tavoitteiden monitahoisuus ja samalla konkretisoida tavoitteita. Ne ohjaavat yhteistyöprosessia ja mahdollistavat sen arvioinnin (Pärnä 2012). Prosessin seurauksena syntyy työn uudenlaisia jäsennyksiä ja uskallus toimia yhteistyössä asiakkaan edun vaatimalla tavalla. Moniammatillisen ja -alaisen yhteistyön tavoitteena ja edellytyksenä on kaikkien siihen osallistuvien osallisuuden, osaamisen, vastuun ja vallan jako päätöksenteossa (Vuokila-Oikkonen 2002, 2011, 2012 ). Tämä viittaa asiakaslähtöiseen työhön. Eri ammattiryhmät yhdistävät tietonsa ja taitonsa ja pyrkivät yhteiseen ja tasa-arvoiseen päätöksentekoon yhdessä asiakkaan kanssa. Monialainen yhteistyö mielletään usein hallinnonalat ja tieteenalat yhdistäväksi toiminnaksi. Profession näkökulmasta muutos edellyttää asiantuntijoilta auktoriteettien purkamista ja asettumista tasa-arvoiseen yhteistyösuhteeseen potilaan tai asiakkaan kanssa. (Vuokila-Oikkonen 2002, 2011, 2012.) Vuorovaikutusprosessissa rakennetaan tapauskohtainen yhteinen tavoite ja pyritään luomaan yhteinen käsitys tai ymmärrys hänen tilanteestaan, tarvittavista toimenpiteistä tai ongelman ratkaisuista. Tiedon kokoaminen tapahtuu sovituilla välineillä ja foorumilla sovituin toimintaperiaattein. (Isoherranen 2008; 2012.) Moniammatillisen yhteistyön edellytykset ovat myös sen haasteita. Niistä keskeisimpiä ovat joustavat roolit, vastuukysymysten määrittely, yhteisen tiedon luomisen käytännöt sekä tiimityön ja vuorovaikutustaitojen oppiminen (Isoherranen 2012). Haasteista mielenkiintoisin on ehkä asiakkaan tiedon ja kokemuksen merkityksen oivaltaminen. Vuorovaikutus on parhaimmillaan dialogia (Haarakangas 2008, Seikkula 2005, 2011, Vuokila-Oikkonen 2002, 2011, 2012), joka tarkoittaa kuuntelemista ja oman puheenvuoron rakentamista vastauksena toisen esittämiin ajatuksiin. Dialogissa voi syntyä jotakin sellaista, joka ei ole kummankaan tai minkään osapuolen omaa. Se on uusi näkökulma, oivallus tai muutos, jonka varassa on mahdollista löytää jotakin uutta (Varto 1995). Keskustelun tavoitteena on löytää yhteistä ymmärrystä puheena olevaan asiaan. Dialogi tarkoittaa uskomusten, tunteiden ja kokemusten, eri äänten ymmärtämistä, joihin toinen ihminen näkemyksensä perustaa (Seikkula & Trimble 2005, Seikkula ym. 2011). Dialogissa 11

12 vältetään tulkintojen tekemistä ja siedetään epävarmuutta. Yhteistyössä voidaan löytää useita ratkaisuja ja vasta kokeileminen antaa tietoa niiden toimivuudesta. Dialogisen lähestymistavan ja menetelmän oppiminen vaatii oman toiminnan tarkastelua, reflektiota ja edelleen kehittämistä. (Vuokila-Oikkonen ym. 2004, Laine 2005, Vuokila-Oikkonen ym. 2010, Vuokila-Oikkonen & Läksy 2010, Vuokila-Oikkonen 2012.) Moniammatillisen ja -alaisen yhteistyön juuret voidaan löytää potilaan tai asiakkaan aseman vahvistumiseen liittyvästä terapeuttisen yhteisön kehittämisestä (Jones 1953,1968). Jonesin (1953,1968) mukaan terapeuttisessa yhteisössä korostuu tasa-arvoisuus, avoimuus, demokraattisuus ja yhteisöllisyys. Tärkein muutos potilaan tai asiakkaan tilanteessa oli, että hän on osallinen oman palvelunsa tai hoitonsa suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Terapeuttinen yhteisö korostaa vuorovaikutusta potilaan ja asiantuntijoiden välillä. Moniammatilliseen yhteistyöhön osallistuvat asiakkaan näkökulmasta merkittävät ihmiset hänen verkostostaan, kuten perheestä, suvusta, työelämästä, harrastuksista, työelämästä ja ystävistä. Suomessa kehitetyissä malleissa korostuvat seuraavat: nnyhteistoiminnallinen hoito (Sarja & Janhonen 1999) nnavoimen dialogin malli (Haarakangas 2008, Seikkula & Trimble 2005, Seikkula ym. 2011) nnihmisen kertomukseen perustuva dialogi yhteistyössä (Vuokila-Oikkonen 2002, Vuokila-Oikkonen ym. 2010, Vuokila-Oikkonen 2012) nnraja-asiantuntijuus ohjauksessa (Korhonen & Nieminen 2010). Asiantuntijuus perustuu asiantuntijuuden tunnistamiseen, merkitysneuvotteluihin dialogissa, mahdollisuuksien etsimiseen ja jaettuun asiantuntijuuteen. Moniammatillinen yhteistyö on organisaatiokulttuurinen ilmiö, ja sen haasteena on organisaation rakenne. Organisaatiokulttuuri joko kannustaa yli ammattirajojen ja organisaatiorajojen väliseen yhteistyöhön tai estää yhteistyötä. Organisaation rakenteet eivät aina mahdollista yhteisen tiedon rakentamista ja yhteisen toimintamallin kehittämistä. (Isoherranen 2012, Pärnä 2012). Pärnän (2012) mukaan moniammatillinen yhteistyö edellyttää asiakaslähtöisen yhteistyötarpeen tunnistamista ja siitä nousevaa halua yhteistyöhön, joskin Isoherrasen (2012) mukaan organisaatio osoittautuu vaikeasti ylitettäväksi rajaksi pyrittäessä asiakas- tai potilaslähtöiseen työskentelyyn, huolimatta nykytekniikan mahdollisuuksista. Moniammatillisen yhteistyön edellytyksinä Elorannan ja Kuuselan (2011) mukaan ovat yhteistyörakenteet, jotka sisältävät sitä tukevan johtamiskulttuurin, resurssit, koulutuksen, yhteisen päämäärän, toisen tuntemisen, vuorovaikutustaidot, määritelmät työnjaosta ja oman asiantuntijuuden sisäistämisen. Tärkeitä 12

13 ovat myös yhteistyöprosessit. Moniammatillinen työ päivystystilanteissa näyttäytyy Collin (2012) mukaan rinnakkain työskentelynä, jossa jokainen ammattiryhmä toteuttaa omaa työtään, moniammatillisuuteen päästään hoidon suunnittelussa ja vaativien potilaiden hoidossa, kuten psykiatrisen potilaan hoidossa. Myös sosiaalialalla asiakkaat ja palveluiden käyttäjät ymmärretään tiedontuotannon kumppaneina. Keskeinen sosiaalialan ja sosiaalityön tiedonmuodostusprosessi on käytäntötutkimus, joka on muuttanut asiantuntijoiden käsityksen työn toimintakulttuurista siten, että tavoitteena on asiakkaiden todellinen kuulluksi tuleminen. Sosiaalityön piirissä on voimakkaasti tuotu esiin tarve rakentaa arkikäytännöistä kumuloituvaa tietopohjaa ja hyödyntää sosiaalityön tietopotentiaalia niin, että se lisää sosiaalista pääomaa ja keskinäistä luottamusta sosiaalityön moniammatillisissa toimintaympäristöissä ja ennen kaikkea suhteessa asiakkaisiin. Olennaista on löytää tavat tehdä ammattikäytännöt näkyviksi niin, että ne avautuvat asiakkaille ja yhteistyökumppaneille sekä työntekijöille itselleen kriittisen reflektion kohteiksi. (ks. esim. Satka & Karvinen-Niinikoski-Nylund 2005.) Moniammatillisuus tulkitaan herkästi vain tiimin toiminnaksi. Moniammatillinen osaaminen ei kuitenkaan ole sama kuin moniammatillisen tiimin toiminta, vaikka tiimimäisyys on mahdollisuus moniammatillisen osaamisen kehittämisessä. Yhteistyöllä ja yhteistyöhön sitoutumisella sen sijaan on merkitystä moniammatillisen asiantuntijuuden kehittämisessä. (Katajamäki 2010, 26.) Yhteistyöhön sitoutuminen merkitsee samalla sitoutumista oppimiskumppanuuteen, kehittävään vuorovaikutukseen ja oppimisprosessiin (Karila & Nummenmaa 2001, 103). Moniammatillinen ja -alainen yhteistyö toteutuu vaihtelevasti eri tilanteissa. Se edellyttää oman substanssin osaamista, koordinointia, vuorovaikutustaitoja, sitoutumista, joustavuutta ja johtajuutta. Lisäksi edellytyksenä on resurssien ja vastuun jakaminen mutta myös yhteisen vastuun oivaltaminen. Sitä voidaan ja sitä tulee oppia harjoittelemalla autenttisissa tilanteissa koko sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen aikana. Olemme hahmotelleet moniammatillisen työn sisältöä nostamalla tarkasteluun sen eri tasoja ja etsimälle sen pohjalta tutkimuksellista orientaatioperustaa. 13

14 Kuvio 1. Moniammatillinen ja monialainen osaaminen. Kuvion perusteella on nähtävissä, että moniammatillisuus ja monialaisuus ovat käsitteitä, joiden ytimessä on vahvasti eettinen ja reflektiivisyyteen perustuva sisältö. Haaste dialogisuuteen on asiakaslähtöisen työn välttämätön ehto. Tällöin moniammatillisuus sisältää asiakkaan kokemustiedon ja oman elämän asiantuntijuuden. Erityisesti sosiaalityössä, psykiatriassa ja kuntoutuksessa on tuotu esiin haaste asiakkaan oman tiedon ja ammatillisen tietämyksen kohtaantumisen merkitys luottamuksen syntymisessä. Ammattikäytäntöjen näkyväksi tekeminen avaa ne kriittisen reflektion kohteeksi sekä asiakkaille ja yhteistyökumppaneille sekä työntekijöille itselleen. (Piippo 2008, Satka & Karvinen-Niinikoski-Nylund 2005.) Toisena tasona tarkasteluun tulevat oppimis-, tieto- ja yhteiskuntakäsitykseen sekä oppimisympäristöön liittyvät haasteet. Dialogiseen ja asiakaslähtöiseen osaamiseen opitaan toiminnassa, jossa lähtökohtaisesti pidetään tärkeänä toisen ihmisen kohtaamisen taitoja. Sisältökysymykset koskevat tutkivan ja kehittävän oppimisen ja ammatillisuuden näkökulmasta sekä työelämää että koulutusta. Elinikäisen oppimisen idean mukaisesti oppiminen tapahtuu monin tavoin ja monissa toimintaympäristöissä. Kokemuksen ja oman työn reflektoinnin kautta toteutuva tutkimuksellinen suhde työhön tuottaa sekä yhteisöllistä että hiljaista tietoa, joka viime aikoina 14

15 on noussut erityisesti kiinnostuksen kohteeksi työelämän voimavarana. (Suhonen 2009, 12.) Äärimmäinen kehä edustaa moniammatillista ja monialaista osaamista sekä kulttuurisena että menetelmällisenä osaamisena. Tavoitteet liittyvät pääosin yleisiin kompetensseihin (generic competences): oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. 15

16 3 Moniammatillisen, moniammatillisuuden ja verkosto-osaamisen oppiminen Sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja liikunta-aloilla työskentelevillä on Kemppaisen (2012) mukaan puutteelliset taidot ja tiedot toimia yhteistyössä. Voi olla, että koulutuksen ja työelämän rakenteet uusintavat kulttuurisina toimintatapoina erillisten ammattien ja yksilöllisten identiteettien merkitystä. Tämän vuoksi tarvitaan moniammatillisen ja -alaisen oppimisen paikkoja (Eloranta & Kuusela 2011) ja uudenlaisia työn tekemisen tapoja. Oppiminen rakentuu erilaisuuden kunnioittamiselle, motivaatiolle, yhteisöllisen oppimisen mahdollisuudelle, moniammatillisen pätevyyden oppimiselle sekä ohjaukselle ja arvioinnille. Ydin on siinä, miten arvot ilmenevät omassa toiminnassa. (Katajamäki 2010.) Moniammatillisen työn osaamista korostetaan eri tutkimuksissa ja samalla puhutaan myös verkosto-osaamisesta (Nieminen 2011, Oivallus 2011), joka on taitoa hakea tietoa ja kehitellä sitä yhteistyössä, ei tietää itse. Moniammatillinen ja -alainen oppiminen tarkoittaa oppimista, joka on yhteen hiileen puhaltamista, luottamusta ja muiden sparrausta. Verkosto-osaaminen ilmenee tiedon liikkumisena. Kyky ja halu operoida tiedolla vaativat tietynlaista valppautta ja hereillä olemista sekä uteliaisuutta ympärillä tapahtuvaa kohtaan. Se vaatii kumppanikseen vuorovaikutusta muiden verkoston jäsenten kanssa (Oivallus 2013). Oppimisen tulisi sisältää mahdollisuuksia hankkia em. valmiuksia. Moniammatillisessa oppimisessa tiettyä teemaa lähestytään tietyn ammatin näkökulmasta. Käsite interprofessional sisältää ajatuksen siitä, että jotakin asiaa tarkastellaan sekä oman että toisen ammatin lähtökohdista, jolloin opitaan yhdessä toisen alan ammattilaisen kanssa ja opitaan myös toisilta ryhmän jäseniltä. Transprofessional-käsite viittaa todellisen elämän kokemuksiin perustuvaan moniammatilliseen oppimiseen ja työskentelyyn, jolloin asiantuntijat voivat rikkoa asiakaslähtöisesti rooli- ja toimintarajojaan. (Freeth & Reeves 2004, 50; Isoherranen 2005, 33 39; Katajamäki 2010, 25.) Eri aikoina mm. alueellisessa sosiaalityössä on tehty hyviä oivalluksia, jotka ovat johtaneet uusien työmuotojen kehittämiseen. Asiakkaita osallistavan yhdyskuntatyön tai verkostotyön ehkä parhaimmat oivallukset ovat syntyneet havainnoista, joissa monet ammattilaiset ovat huomanneet toimivansa samojen asiakkaiden kanssa tietämättä toisistaan. Useasti he ovat myös yrittäneet keksiä ulkoa päin hyviä vastauksia yhteisöjen pulmiin näitä yhteisöjä ja niihin liittyvää tietämystä ja näkemystä kuulematta (vrt. Hervantaprojekti, Vamos jne.). 16

17 Monialainen verkostoituminen jo koulutuksen aikana ja halu kehittää moniammatillisuutta ja -alaisuutta yhdessä on merkittävää. Moniammatillisessa oppimisessa oma osaaminen laajenee moniammatilliseksi, ja yhteistyötaidot ammattiryhmien kesken parantuvat. Yhteinen koulutus vähentää ennakkoluuloja toista ammattiryhmää kohtaan, parantaa vuorovaikutustaitoja ja lisää halua kehittää omaa yhteistyöosaamistaan. (Kemppainen ym. 2012). Yhteistyöosaamisen kontekstina pidetään työelämää, mutta konteksti voi olla myös laajempi ja ulottua vapaaehtoistyön tai kansalaistoiminnan eri toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Rubin kirjoittaa (2010) ilmiöpohjaisesta oppimisesta, jonka suunnittelu, toimeenpano ja kehittäminen edellyttävät yhteistoimintaa eri oppiaineiden ja tieteenalojen/tiedekuntien opettajien kesken. Hänen mukaansa eri tieteenaloilla on ilmiöitä useimmiten tutkittu niiden omista lähtökohdista ja näkökulmista. On kehittynyt kunkin tieteenalan oma käsitteistö, kieli, teoriapohja ja menetelmät. Ilmiöpohjainen opetus edellyttää, että nämä eri tieteenalojen kunkin omat työkalut ja lähestymistavat otetaan yhteiseen käyttöön tieteenalat ylittävän ja monipuolisen kuvan saamiseksi. Ilmiöpohjaisuus on silti jo lähtökohtaisesti monitieteistä kuten tulevaisuudentutkimuskin. Pover-hankkeessa (Vuokila-Oikkonen & Kiviranta 2007) kehitettiin reflektiivinen menetelmä yhteistyöosaamisen oppimisen kehittämiseksi. Tulosten perusteella reflektiivinen menetelmä oppimisessa edesauttaa sairaanhoitajaopiskelijan yhteistyötaitojen oppimista. Reflektiivisyys haastaa ja mahdollistaa myös tietoisen oppimisen ja oman oppimisen tiedostaminen. Tiedon reflektointi edellyttää sairaanhoitajaopiskelijalta oman tietoperustan tuntemista ja samalla tiedon reflektointi vahvistaa tietoperustaa. Tämä koskee näkemyksemme mukaan kaikkien alojen opiskelijoita. Reflektiivinen oppiminen on toiminnallinen menetelmä, joka vaatii opiskelijalta oppimistekoja. Moniammatillisen, monialaisen ja verkosto-osaamisen oppiminen vaatii opetukseen yhteistoiminnallisia ja osallistavia menetelmiä ja yhdessä oppimista. Oppimisympäristöjen laajentuminen tarkoittaa oppimisen paikkojen laajentumista oppilaitoksen ulkopuolelle työpaikoille ja yhä laajemmiksi oppimispaikoiksi, sinne missä ihmiset ovat ja missä ongelmia voidaan ratkaista. Nykyisenä ja myös tulevaisuuden haasteena ovat oppimisen monimuotoisuus ja virtuaaliset oppimisympäristöt. Haasteena on teknologian kehittäminen vuorovaikutteiseksi ja mahdollisuudeksi oppia yhdessä. (Oivallus 2011). Yhdessä oppiminen edellyttää dialogia ja reflektiivisyyttä. (Vuokila-Oikkonen & Kivirinta 2007). Perinteinen osaamisen osoittaminen ja arviointi asettuvat myös uuden haasteen eteen. Verkosto-osaaminen viittaa siihen, että on kykenevä ja halukas kytkey- 17

18 tymään erilaisiin tietovirtoihin, hakemaan tietoja ja kehittämään niitä edelleen. Työvälineiden tai oppimateriaalin hyödyntäminen oppimisen arviointitilanteissa, kuten tentissä, on useimmiten kiellettyä. Kuitenkin työelämän näkökulmasta arvioinnin pitäisi kohdistua entistä enemmän tiedon soveltamisen ja jalostamisen kykyihin. Dialogisuuden, reflektiivisyyden (Vuokila-Oikkonen & Kivirinta 2007) ja Kysy kaverilta -menetelmien (Oivallus 2011) tulisi olla oppimisen keskeisiä elementtejä. Se, mikä koulussa on kiellettyä, on siis työelämässä välttämätöntä. Oivallushankkeen (2011) mukaan kokonaissuoritusten arvioinnin sijaan tulisi painotuksen olla jatkuvassa, mikrotason arvioinnissa. Itsearviointi on osa jatkuvaa arviointia ja väline, jonka kautta oman agendan löytäminen helpottuu. Jatkuva arviointi ei kuitenkaan tarkoita siirtymistä kohti jatkuvaa valvontaa vaan kohti jatkuvaa kannustusta. Tulevaisuuden osaaminen, moniammatillisen ja -alaisen yhteistyön ja verkostoosaamisen taidot ja yhdessä tekeminen, opitaan tekemällä. Oppiminen on parhaimmillaan projektimaista, ilmiöiden ja ongelmien kautta tietoihin tarttuvaa sekä ryhmissä tekemistä painottavaa. Opettajan työtä tarkastellaan uudelleen. Opettajan työ lähenee tulevaisuuden johtamista, joka on mahdollistamista, vastuun jakamista, tiedon reflektointia ja kumppanuutta. Oppimisessa korostuu yhdessä tekeminen ja tiedon tuottaminen. Yhteistyön tavoitteena on keksiä jotain sellaista, jota kukaan ei tulisi yksin keksineeksi. Opettaminen ja oppiminen eivät ole enää yksityisasioita (Oivallus 2011, Koistinen & Vuokila-Oikkonen 2008, Vuokila-Oikkonen & Janhonen 2005). 18

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä Neljän Tuulen Seminaari 19.3.2014 VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillisuus-käsitteen teoreettiset juuret Taustalla systeeminen ajattelu - kokonaisuus

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppivat verkostot ja liikkumavaran luominen yhdys- tai rajapinnoilla opiskeluhuollon palvelut uudistusten kentässä

Oppivat verkostot ja liikkumavaran luominen yhdys- tai rajapinnoilla opiskeluhuollon palvelut uudistusten kentässä Oppivat verkostot ja liikkumavaran luominen yhdys- tai rajapinnoilla opiskeluhuollon palvelut uudistusten kentässä Kunnallistieteen päivät Helsingissä 13.-14.10.2016 Kuntajohtamisen työryhmä (Tieteiden

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Minna Haapasalo 27.9.2012 Voimaa taiteesta -seminaari Havainto Moniammatillista työskentelyä

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Päivi Huotari, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012- konferenssi 26.-27.2.2007, Helsinki Alustajat: Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Hannele Niemi, professori,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Aikuissosiaalityön päivät 2017_Lahti Anne-Mari Jaakola yliopisto-opettaja VTM, kasvatus- ja perheneuvonnan erikoissosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista 9.11.2012 Anne Mårtensson Opetushallitus VAMPO 2010-2015 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan?

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Hämeen työelämän kehittäjien kokoontumisajot 9.2.2016 Timo Järvensivu, KTT Verkostotyön tutkija ja asiantuntija Aalto-yliopisto ja nommoc seugolaid

Lisätiedot

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittäminen; osallistavan toimintatutkimuksen tulokset TutkeOpe2015 -hanke 15.9.2016 Pedagogiset huiput seminaari, Levi Merja Tirkkonen,

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena

Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Valmistelun lähtökohdat - varhaiskasvatuslaki - lasten muuttuva

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja. Miten EVCET tukee prosessia?

Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja. Miten EVCET tukee prosessia? Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja Miten EVCET tukee prosessia? Kirsi Lounela, kansainvälisten asioiden päällikkö Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Kansallinen tahtotila siirtyä kaikessa tutkintoon johtavassa

Lisätiedot

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009 PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Futurex-hankkeen viitekehys erikoistumiskoulutuksille

Futurex-hankkeen viitekehys erikoistumiskoulutuksille Futurex-hankkeen viitekehys erikoistumiskoulutuksille Erikoistumiskoulutuksien lähtökohtia etsimässä 24.10.2013 Timo Halttunen Jaana Kullaslahti Heli Trapp Futurex-projektin tavoitteena on Löytää keskeisiä

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot