MONIAMMATILLINEN JA MONIALAINEN OSAAMINEN SOSIAALI-, TERVEYS-, KUNTOUTUS- JA LIIKUNTA-ALOJEN KOULUTUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MONIAMMATILLINEN JA MONIALAINEN OSAAMINEN SOSIAALI-, TERVEYS-, KUNTOUTUS- JA LIIKUNTA-ALOJEN KOULUTUKSESSA"

Transkriptio

1 Marja Katisko, Marjo Kolkka, Päivi Vuokila-Oikkonen MONIAMMATILLINEN JA MONIALAINEN OSAAMINEN SOSIAALI-, TERVEYS-, KUNTOUTUS- JA LIIKUNTA-ALOJEN KOULUTUKSESSA Malli työssäoppimisen ja ammattitaitoa edistävän harjoittelun toteutusta varten Raportit ja selvitykset 2014:2

2 Raportit ja selvitykset 2014:2 Marja Katisko, Marjo Kolkka, Päivi Vuokila-Oikkonen MONIAMMATILLINEN JA MONIALAINEN OSAAMINEN SOSIAALI-, TERVEYS-, KUNTOUTUS- JA LIIKUNTA-ALOJEN KOULUTUKSESSA Malli työssäoppimisen ja ammattitaitoa edistävän harjoittelun toteutusta varten

3 Opetushallitus ja tekijät Raportit ja selvitykset 2014:2 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere 2014

4 Sisältö Tiivistelmä Johdanto Moniammatillinen ja monialainen osaaminen Moniammatillisen, moniammatillisuuden ja verkosto-osaamisen oppiminen Pehmeä systeemimetodologia tutkimuksen kehyksenä Metodinen kehys Aineisto Aineiston keruu Skenaariotekniikka Fokusryhmähaastattelu Tutkimusprosessi Luotettavuus Skenaariot...34 Outlet Bulevardi Palvelusatelliitti Dynamo Malli työssäoppimisen ja ammattitaitoa edistävän harjoittelun toteutuksesta Pohdinta Lopuksi...56 Liite 1. Teemahaastattelun runko...62 Liite 2. Lyhyt orientaatio opiskelijoille ja muille toimijoille...63

5 Tiivistelmä Kuntoutus- ja liikunta-alan, sosiaalialan sekä terveysalan koulutustoimikunnat päättivät toteuttaa Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa laadullisen ennakoinnin hankkeen Hankkeen tavoitteena oli laatia malli työssäoppimisen ja ammattitaitoa edistävän harjoittelun toteutusta varten. Moniammatillisen yhteistyön edellytyksinä ovat yhteistyörakenteet, jotka sisältävät johtamiskulttuurin, resurssit, koulutuksen, yhteisen päämäärän, toisen tuntemisen, vuorovaikutustaidot, määritelmät työnjaosta ja oman asiantuntijuuden sisäistämisen. Aikaisemman tutkimuksen mukaan moniammatillisuuden oppiminen rakentuu erilaisuuden kunnioittamiselle, motivaatiolle, yhteisöllisen oppimisen mahdollisuudelle, moniammatillisen pätevyyden oppimiselle sekä ohjaukselle ja arvioinnille. Käsite interprofessional sisältää ajatuksen siitä, että jotakin asiaa tarkastellaan sekä oman että toisen ammatin lähtökohdista, jolloin opitaan yhdessä toisen alan ammattilaisen kanssa ja opitaan myös toisilta ryhmän jäseniltä. Transprofessional-käsite viittaa todellisen elämän kokemuksiin perustuvaan moniammatilliseen oppimiseen ja työskentelyyn, jolloin asiantuntijat voivat rikkoa asiakaslähtöisesti roolirajojaan. Sitä voidaan harjoitella ja sitä tulee oppia harjoittelemalla autenttisissa tilanteissa koko sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja liikunta-alan koulutuksen ajan. Tutkimus on luonteeltaan ennakoivaa ja tulevaisuuteen suuntautuvaa. Tutkimusprosessin runko perustui pehmeään systeemimetodologiaan, joka muodosti joustavan kehikon erilaisten laadullisten ja määrällisten tutkimusmenetelmien kokonaisuudelle. Metodologia kehitettiin alun perin laajojen ja kompleksisten ongelmien ymmärtämiseksi. Lähtökohtana on ollut ajatus siitä, että muun muassa yhteiskunnalliset ongelmat eivät johdu vain tietyn ongelma-alueen sisäisestä logiikasta tai syistä. Niihin vaikuttaa aina myös yhteiskunnallinen muutos ja siihen liittyvä päätöksenteko. Pehmeän systeemimetodologian avulla saimme loogisen kuvauksen metodologiasta ja prosessin etenemisestä. Käsitteiden määrittely nosti esille ristiriidan, joka koski moniammatillisuus- ja monialaisuus-käsitteiden käyttöä ja siihen liittyviä epäjatkuvuuksia ja pulmia. Fokusryhmähaastatteluiden (11 kpl) ja opettajaopiskelijoiden learning cafe -työskentelyn avulla kerätty aineisto sekä kuvasi nykytilannetta että hahmotti erilaisia tulevaisuuksia. Aineisto käsiteltiin sisällön analyysillä ja sen eri vaiheita reflektoitiin koulutustoimikunnissa. 5

6 Hankkeessa tuotettiin aluksi kolme tulevaisuusskenaariota: palvelusatelliitti, bulevardi ja outlet. Näiden välistä löytyi jännite, joka tutkimuksen kannalta oli mielenkiintoinen ja haastoi etsimään uusia ratkaisuja. Neljäs, dynamo-skenaario, muodostui tämän pohjalta. Tutkimuksessa hahmoteltiin suhdetta oppimistoimintaan harjoittelun ja työssäoppimisen kautta. Aineiston perusteella yhteistyöprosessit ovat avainasemassa. Moniammatillinen ja -alainen yhteistyö toteutuu vaihtelevasti eri tilanteissa. Se edellyttää oman substanssin osaamista, koordinointia, vuorovaikutustaitoja, sitoutumista, joustavuutta ja johtajuutta. Lisäksi edellytyksenä on resurssien ja vastuun jakaminen. Voidaan puhua yhdessä tekemisestä, joka painottaa yhteistä työn kohdetta. Yhdessä tekemisen osaaminen tarkoittaa yhteisen kohteen määrittelyä ja sen kanssa työskentelyä, yhteen hiileen puhaltamista, luottamusta ja muiden sparrausta. Verkosto-osaaminen ilmenee tiedon liikkumisena. Tiedon ja osaamisen dialektinen kehittyminen on keskeinen tekijä muuttuvissa palvelurakenteissa ja asiakaslähtöisyyden toteutumisessa. Samanaikaisesti myös tietojärjestelmien kapasiteetti ja yhteensopivuus kehittyvät. Monialaisen ja moniammatillisen osaamisen syntyminen vaatii tasa-arvoista ja keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaa vuorovaikutusta yhteistoimintaverkostoissa. Oppimisprosessin tulee sisältää mahdollisuuksia harjoitella moniammatillisen ja monialaisen työn osaamista harjoittelussa, työssäoppimisessa, erilaisissa yhteistyöprojekteissa ja hankkeissa. Avainsanat: Tulevaisuudentutkimus, monialaisuus, moniammatillisuus, osaamisen dialektinen kehittyminen, asiakaslähtöisyys 6

7 1 Johdanto Kuntoutus- ja liikunta-alan, sosiaalialan sekä terveysalan koulutustoimikunnat päättivät toteuttaa laadullisen ennakoinnin hankkeen yhteistyössä Diakoniaammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen toteutusaika oli Hankesuunnitelma laadittiin kolmen koulutustoimikunnan puheenjohtajien, sihteereiden ja jäsenten yhteisenä suunnitelmana, jota tarkennettiin Koulutustoimikuntien ohjausryhmän antaman palautteen perusteella ja hanketta toteuttavan tahon kanssa. Työelämän ja toimintaympäristön yleisiä suuria kehityssuuntia ovat talouden globalisoituminen, teknologistuminen, digitalisoituminen, väestön ikääntyminen ja monikulttuuristuminen, kasvavat ympäristöongelmat, verkostoitumisen merkityksen kasvu, palvelutoiminnan muutokset, sosiaalisen eriarvoisuuden ohella yksinäistymisen ja yksilöllistymisen lisääntyminen elämäntavoissa ja toimintatavoissa sekä elämystalous, jolla tarkoitetaan palveluiden kytkeytymistä elämyshakuisuuteen. (Haltia ym. 2011; Sosiaali- ja terveysministeriö 2011; Heinonen 2010; Manka & Mäenpää 2010; Elinkeinoelämän keskusliitto 2006.). Kuvattujen kehityssuuntien seurauksena ihmiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa esim. hoivan suhteen. Erityisesti vanhusten parissa tehdyn tutkimuksen perusteella on syntynyt hoivaköyhyyden käsite (mm. Kröger 2005), joka on ymmärrettävissä ikä- ja asiakasryhmästä riippumattomana ilmiönä. Siihen sisältyy turvaverkkojen ohentuminen ja yksinäisyyden lisääntyminen. Palvelujen näkökulmasta se edellyttää kykyä reagoida avun ja tuen tarpeeseen hyvin monella tavalla riippuen asiakkaiden omien verkostojen kyvystä kannatella. Yhteiskunnalliset kehityssuunnat muokkaavat tulevaisuuden työelämää. Työ edellyttää elinikäistä oppimista ja kykyä orientoitua yhä uudelleen menettämättä työn eettisiä perusteita. Palvelujen tuottamisen rakenteet ovat yhä moninaisempia. Yritykset ja palveluiden tuottajat ulkoistavat toimintojaan sekä Suomessa että kansainvälisesti. Elinikäisen työpaikan tai työsuhteen sijasta tehdään useita työjaksoja. Hybridityö eli monialaosaamisen vaatimus ja moniammatillisuus lisääntyvät. Vuorovaikutustaidot, yhteistyötaidot, itsensä ilmaisemisen taito, kielitaito sekä aika-, teknologia- ja ympäristöosaaminen korostuvat. Työnteon ekologisiin ja eettisiin vaikutuksiin kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota ja osaamisen käsite monipuolistuu ja laajenee: entistä oleellisemmaksi tulee kyky ennakoida oman osaamisen välttämättömiä kehityssuuntia. (Heinonen 2005.) 7

8 Suomalaisen hyvinvointivaltion vaihtoehtoiset tulevaisuudenkuvat sekä väestön ikääntyminen aiheuttavat Suomessa rajumman hoivasuhteen muutoksen kuin missään muussa Euroopan Unionin maassa (Hiilamo ym. 2010). Kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden lähtökohtana pidetään ihmisarvoa, itsensä toteuttamisen mahdollisuutta ja ihmisen oman toimintakyvyn tukemista hänen omassa arjessaan. Kansalaisten valinnanvapaus, tietoisuus omista oikeuksista, ikääntyminen ja liikkuvuus tulevat haastamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarjonnan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010.) Suomen kunta- ja palvelurakenteen pitkään jatkuneen muutosprosessin johdosta kehittämistyössä on nähtävissä jopa viivettä. Pitkän tähtäyksen suunnitelmia on ollut vaikea tehdä. Kolmas sektori ja yritykset vastaavat jo nyt suuresta osasta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen- ja liikunnan palveluista ja palveluntuottajat verkostoituvat selkeiden ja saumattomien palveluketjujen muodostamiseksi. Verkostoitumista tapahtuu sekä kotimaisella että kansainvälisellä tasolla. Hakala, Tahvanainen & Virtanen (2012) nostavat esiin tulevaisuuden liittyvät erityisosaamisen tarpeet eri ammateissa ja moniammatillisen yhteistyön toteuttamisessa. Näitä ovat ennaltaehkäisevän työn, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, lapsi- ja perhetyön, syrjäytymisen ehkäisemisen (mm. nuorisotakuu) ja osallisuuden vahvistamisen, mielenterveyden edistämisen ja päihteiden käytön vähentämisen sekä ikääntyvien ja ikääntyneiden kanssa tehtävän työn osaaminen. Moniammatillinen ja monialainen osaaminen sosiaali-, terveys-, kuntoutusja liikunta-alojen koulutuksessa hankkeen tavoitteena on vastata yhteiskunnan ja työelämän muutoksiin mainituilla aloilla. Tämän laadullisen ennakoinnin hankkeen tarkoituksena on luoda koulutuksen järjestäjien, tutkinnon järjestäjien, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä työelämän kanssa yhteistyössä malli, jossa keskitytään moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön osaamisen kehittämiseen ja edistämiseen koulutukseen kuuluvassa työssäoppimisessa ja harjoittelussa kuntoutus-, liikunta-, sosiaali-, terveys -alojen eri toimintaympäristöissä. Tavoitteena on lisätä koulutuksessa olevien ammattiryhmien moniammatillisia ja monialaisia toimintavalmiuksia ja siten edistää tätä osaamista myös työelämässä. Hankkeen tavoitteena on laatia malli työssäoppimisen ja ammattitaitoa edistävän harjoittelun toteutusta varten. Moniammatillinen ja -alainen yhteistyö- käsite määritellään mukaillen kuvailevaa kirjallisuuskatsausta (Salminen 2011). Ennakointihanke toteutetaan tulevaisuudentutkimuksena. Rubin (2010, 33) toteaa, että tulevaisuutta koskeva epävarmuuden lisääntyessä kasvaa myös todellisuutta koskeva epävarmuuden tunne. Tulevaisuudentutkimukselle on sosiaalinen tilaus. Se on monitieteistä, poikkitieteellistä, tieteidenvälistä, metatieteellistä ja vastatieteellistä. Tulevaisuudentutkimus tunnustaa myös toisenlaisen tietämi- 8

9 sen mahdollisuuden ja hyödyntää sen kautta saatavaa tietoa. Näkökulma on riippuvainen havainnoista ja havainnot puolestaan ovat riippuvaisia havainnoitsijan tietoisuudesta, arvoista, kokemuksesta, kyvystä katsoa, ymmärtää, valita katsomansa ja lopuksi valita toimintansa. (Rubin 2010, 11.) Epävarmuudesta huolimatta toimintaa, valintojen tekemistä ja elämää on jatkettava, mutta se edellyttää parasta mahdollista valmistautumista sen tiedon ja osaamisen varassa, jota meillä kullakin hetkellä on saatavilla. (Rubin 2010, 9.) Tutkimus toteutettiin pehmeän systeemimetodologian kehyksessä ja aineistoa kerättiin fokusryhmähaastatteluina. Ne toteutettiin kuntoutus- ja liikunta-alan, sosiaalialan ja terveysalan koulutustoimikunnille sekä työelämän moniammatillisille ja monialaisille ryhmille. Saadun aineiston varassa luotiin vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita. Ne olivat pohja kehittämisehdotuksille suhteessa osaamiseen, rakenteisiin, johtamiseen ja koulutukseen. 9

10 2 Moniammatillinen ja monialainen osaaminen Käsitteet moniammatillisuus ja monialaisuus kietoutuvat arkikielessä toisiinsa. Englanninkielisissä teksteissä multifield tarkoittaa monialaisuutta ja multidisciplinary ja interdisciplinary monitieteisyyttä. Käsitteet painottavat ammatillista asiantuntijuutta. Cross-disciplinary science -käsitteellä kuvataan eri yliopistojen monitieteistä toimintaa. Monialaisuudella viitataan myös koulutusalojen ylittämiseen ja erilaisten osaamisten nivoutumiseen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi ja yksilön taitavuuteen tai pätevyyteen, joita kuvataan englannin kielessä käsitteillä interprofessional ja multiprofessional. (Grigg, Johnston & Milsom 2003; Holland 2006; March 2006; Katajamäki 2010.) Moniammatillisen työn todetaan olevan myös rinnakkain työskentelyä (multidiscsiplinary teamwork), jossa korostuu työn koordinointi ja informaation jakaminen (Collin ym. 2012). Monialainen yhteistyö mielletään usein hallinnon- ja tieteenalat yhdistäväksi toiminnaksi (Isoherranen 2008; 2012). Yhteistyön ja samalla moniammatillisuuden käsitteiden haltuunottoa haittaa niiden käyttäminen sekä yksilöllisenä että yhteisöllisinä käsitteinä. Yhä enemmän puhutaan verkostoitumisesta, tiedontuottamisyhteistyöstä, moniammatillisesta yhteistyöstä ja synergiasta, jolla tarkoitetaan sekä kollektiivisia toimijoita että yksittäisiä työntekijöitä. (Savonmäki 2007, 18, Metsämuuronen 2000, 158.) Moniammatillisuuden lähikäsite on myös verkostoosaaminen, jolloin korotetaan verkostossa toimimista ja vuorovaikutusta. Erilaisissa kuntoutus- ja liikunta-alan sekä sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä moniammatillista ja monialaista yhteistyötä voidaan tarkastella eri näkökulmista: potilaan, asiakkaan, perheenjäsenen ja työntekijöiden kesken, moniammatillisissa ja monialaisissa työryhmissä sekä eri organisaatioissa toimivien työntekijöiden välillä. Työntekijöiden näkökulmasta tarkasteltuna moniammatillinen ja -alainen työ liittyy tiimimäiseen työhön. Tiimi koostuu eri koulutuksen saaneista asiantuntijoista. Nämä edustavat professioita, jotka ovat yhteydessä toisiinsa saavuttaakseen yhteisen päämäärän. Jokaisella professiolla on oma tieteellinen asiantuntijuusalueensa. Asiantuntijuus on erityistietämystä, joka legitimoi erilaisten instituutioiden toiminnan ja olemassaolon. Asiantuntijaorganisaatioissa toimivien henkilöiden kohdalla keskeistä on, miten he perustelevat ja tuovat toiminnassaan esille omaa asiantuntijuuttaan ja ammatillista asemaansa. (Isoherranen & Rekola & Nurminen 2008, ) Tämän pohjalta muotoutuvat nykyiset toiminnat ja työnjaot, joiden tuoreeseen tarkasteluun ammattilaisia haastetaan. Yksittäisen asiantuntijan asiantuntemus harvoin riittää 10

11 kattamaan ihmisten tai ihmisryhmien hoidon, hoivan ja tuen tarpeen holistiseen tarkasteluun. Tarvitaan rajojen ylittämistä, rajapinnoilla toimimista, sekä transettä interprofessionaalista ammatillisuutta. Yhteistyölle on ominaista keskinäinen arvostus ja yhteistoiminnallisuus. Yhteistyö edellyttää osapuolten roolien selkeyttä, päätöksentekoon osallistumista ja vastuuta. Pärnän (2012) mukaan asiakastyön yhteistoiminnallisuuden merkityksen oivaltaminen ja tunnistaminen on olennaista. Moniammatillisessa ja -alaisessa ryhmässä jokaisen työntekijän tulisi tuoda yhteiseen käyttöön asiantuntijuutensa. (Isoherranen & Rekola & Nurminen 2008, ) Yhteistyössä on tärkeä ymmärtää toiminnan tavoitteiden monitahoisuus ja samalla konkretisoida tavoitteita. Ne ohjaavat yhteistyöprosessia ja mahdollistavat sen arvioinnin (Pärnä 2012). Prosessin seurauksena syntyy työn uudenlaisia jäsennyksiä ja uskallus toimia yhteistyössä asiakkaan edun vaatimalla tavalla. Moniammatillisen ja -alaisen yhteistyön tavoitteena ja edellytyksenä on kaikkien siihen osallistuvien osallisuuden, osaamisen, vastuun ja vallan jako päätöksenteossa (Vuokila-Oikkonen 2002, 2011, 2012 ). Tämä viittaa asiakaslähtöiseen työhön. Eri ammattiryhmät yhdistävät tietonsa ja taitonsa ja pyrkivät yhteiseen ja tasa-arvoiseen päätöksentekoon yhdessä asiakkaan kanssa. Monialainen yhteistyö mielletään usein hallinnonalat ja tieteenalat yhdistäväksi toiminnaksi. Profession näkökulmasta muutos edellyttää asiantuntijoilta auktoriteettien purkamista ja asettumista tasa-arvoiseen yhteistyösuhteeseen potilaan tai asiakkaan kanssa. (Vuokila-Oikkonen 2002, 2011, 2012.) Vuorovaikutusprosessissa rakennetaan tapauskohtainen yhteinen tavoite ja pyritään luomaan yhteinen käsitys tai ymmärrys hänen tilanteestaan, tarvittavista toimenpiteistä tai ongelman ratkaisuista. Tiedon kokoaminen tapahtuu sovituilla välineillä ja foorumilla sovituin toimintaperiaattein. (Isoherranen 2008; 2012.) Moniammatillisen yhteistyön edellytykset ovat myös sen haasteita. Niistä keskeisimpiä ovat joustavat roolit, vastuukysymysten määrittely, yhteisen tiedon luomisen käytännöt sekä tiimityön ja vuorovaikutustaitojen oppiminen (Isoherranen 2012). Haasteista mielenkiintoisin on ehkä asiakkaan tiedon ja kokemuksen merkityksen oivaltaminen. Vuorovaikutus on parhaimmillaan dialogia (Haarakangas 2008, Seikkula 2005, 2011, Vuokila-Oikkonen 2002, 2011, 2012), joka tarkoittaa kuuntelemista ja oman puheenvuoron rakentamista vastauksena toisen esittämiin ajatuksiin. Dialogissa voi syntyä jotakin sellaista, joka ei ole kummankaan tai minkään osapuolen omaa. Se on uusi näkökulma, oivallus tai muutos, jonka varassa on mahdollista löytää jotakin uutta (Varto 1995). Keskustelun tavoitteena on löytää yhteistä ymmärrystä puheena olevaan asiaan. Dialogi tarkoittaa uskomusten, tunteiden ja kokemusten, eri äänten ymmärtämistä, joihin toinen ihminen näkemyksensä perustaa (Seikkula & Trimble 2005, Seikkula ym. 2011). Dialogissa 11

12 vältetään tulkintojen tekemistä ja siedetään epävarmuutta. Yhteistyössä voidaan löytää useita ratkaisuja ja vasta kokeileminen antaa tietoa niiden toimivuudesta. Dialogisen lähestymistavan ja menetelmän oppiminen vaatii oman toiminnan tarkastelua, reflektiota ja edelleen kehittämistä. (Vuokila-Oikkonen ym. 2004, Laine 2005, Vuokila-Oikkonen ym. 2010, Vuokila-Oikkonen & Läksy 2010, Vuokila-Oikkonen 2012.) Moniammatillisen ja -alaisen yhteistyön juuret voidaan löytää potilaan tai asiakkaan aseman vahvistumiseen liittyvästä terapeuttisen yhteisön kehittämisestä (Jones 1953,1968). Jonesin (1953,1968) mukaan terapeuttisessa yhteisössä korostuu tasa-arvoisuus, avoimuus, demokraattisuus ja yhteisöllisyys. Tärkein muutos potilaan tai asiakkaan tilanteessa oli, että hän on osallinen oman palvelunsa tai hoitonsa suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Terapeuttinen yhteisö korostaa vuorovaikutusta potilaan ja asiantuntijoiden välillä. Moniammatilliseen yhteistyöhön osallistuvat asiakkaan näkökulmasta merkittävät ihmiset hänen verkostostaan, kuten perheestä, suvusta, työelämästä, harrastuksista, työelämästä ja ystävistä. Suomessa kehitetyissä malleissa korostuvat seuraavat: nnyhteistoiminnallinen hoito (Sarja & Janhonen 1999) nnavoimen dialogin malli (Haarakangas 2008, Seikkula & Trimble 2005, Seikkula ym. 2011) nnihmisen kertomukseen perustuva dialogi yhteistyössä (Vuokila-Oikkonen 2002, Vuokila-Oikkonen ym. 2010, Vuokila-Oikkonen 2012) nnraja-asiantuntijuus ohjauksessa (Korhonen & Nieminen 2010). Asiantuntijuus perustuu asiantuntijuuden tunnistamiseen, merkitysneuvotteluihin dialogissa, mahdollisuuksien etsimiseen ja jaettuun asiantuntijuuteen. Moniammatillinen yhteistyö on organisaatiokulttuurinen ilmiö, ja sen haasteena on organisaation rakenne. Organisaatiokulttuuri joko kannustaa yli ammattirajojen ja organisaatiorajojen väliseen yhteistyöhön tai estää yhteistyötä. Organisaation rakenteet eivät aina mahdollista yhteisen tiedon rakentamista ja yhteisen toimintamallin kehittämistä. (Isoherranen 2012, Pärnä 2012). Pärnän (2012) mukaan moniammatillinen yhteistyö edellyttää asiakaslähtöisen yhteistyötarpeen tunnistamista ja siitä nousevaa halua yhteistyöhön, joskin Isoherrasen (2012) mukaan organisaatio osoittautuu vaikeasti ylitettäväksi rajaksi pyrittäessä asiakas- tai potilaslähtöiseen työskentelyyn, huolimatta nykytekniikan mahdollisuuksista. Moniammatillisen yhteistyön edellytyksinä Elorannan ja Kuuselan (2011) mukaan ovat yhteistyörakenteet, jotka sisältävät sitä tukevan johtamiskulttuurin, resurssit, koulutuksen, yhteisen päämäärän, toisen tuntemisen, vuorovaikutustaidot, määritelmät työnjaosta ja oman asiantuntijuuden sisäistämisen. Tärkeitä 12

13 ovat myös yhteistyöprosessit. Moniammatillinen työ päivystystilanteissa näyttäytyy Collin (2012) mukaan rinnakkain työskentelynä, jossa jokainen ammattiryhmä toteuttaa omaa työtään, moniammatillisuuteen päästään hoidon suunnittelussa ja vaativien potilaiden hoidossa, kuten psykiatrisen potilaan hoidossa. Myös sosiaalialalla asiakkaat ja palveluiden käyttäjät ymmärretään tiedontuotannon kumppaneina. Keskeinen sosiaalialan ja sosiaalityön tiedonmuodostusprosessi on käytäntötutkimus, joka on muuttanut asiantuntijoiden käsityksen työn toimintakulttuurista siten, että tavoitteena on asiakkaiden todellinen kuulluksi tuleminen. Sosiaalityön piirissä on voimakkaasti tuotu esiin tarve rakentaa arkikäytännöistä kumuloituvaa tietopohjaa ja hyödyntää sosiaalityön tietopotentiaalia niin, että se lisää sosiaalista pääomaa ja keskinäistä luottamusta sosiaalityön moniammatillisissa toimintaympäristöissä ja ennen kaikkea suhteessa asiakkaisiin. Olennaista on löytää tavat tehdä ammattikäytännöt näkyviksi niin, että ne avautuvat asiakkaille ja yhteistyökumppaneille sekä työntekijöille itselleen kriittisen reflektion kohteiksi. (ks. esim. Satka & Karvinen-Niinikoski-Nylund 2005.) Moniammatillisuus tulkitaan herkästi vain tiimin toiminnaksi. Moniammatillinen osaaminen ei kuitenkaan ole sama kuin moniammatillisen tiimin toiminta, vaikka tiimimäisyys on mahdollisuus moniammatillisen osaamisen kehittämisessä. Yhteistyöllä ja yhteistyöhön sitoutumisella sen sijaan on merkitystä moniammatillisen asiantuntijuuden kehittämisessä. (Katajamäki 2010, 26.) Yhteistyöhön sitoutuminen merkitsee samalla sitoutumista oppimiskumppanuuteen, kehittävään vuorovaikutukseen ja oppimisprosessiin (Karila & Nummenmaa 2001, 103). Moniammatillinen ja -alainen yhteistyö toteutuu vaihtelevasti eri tilanteissa. Se edellyttää oman substanssin osaamista, koordinointia, vuorovaikutustaitoja, sitoutumista, joustavuutta ja johtajuutta. Lisäksi edellytyksenä on resurssien ja vastuun jakaminen mutta myös yhteisen vastuun oivaltaminen. Sitä voidaan ja sitä tulee oppia harjoittelemalla autenttisissa tilanteissa koko sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen aikana. Olemme hahmotelleet moniammatillisen työn sisältöä nostamalla tarkasteluun sen eri tasoja ja etsimälle sen pohjalta tutkimuksellista orientaatioperustaa. 13

14 Kuvio 1. Moniammatillinen ja monialainen osaaminen. Kuvion perusteella on nähtävissä, että moniammatillisuus ja monialaisuus ovat käsitteitä, joiden ytimessä on vahvasti eettinen ja reflektiivisyyteen perustuva sisältö. Haaste dialogisuuteen on asiakaslähtöisen työn välttämätön ehto. Tällöin moniammatillisuus sisältää asiakkaan kokemustiedon ja oman elämän asiantuntijuuden. Erityisesti sosiaalityössä, psykiatriassa ja kuntoutuksessa on tuotu esiin haaste asiakkaan oman tiedon ja ammatillisen tietämyksen kohtaantumisen merkitys luottamuksen syntymisessä. Ammattikäytäntöjen näkyväksi tekeminen avaa ne kriittisen reflektion kohteeksi sekä asiakkaille ja yhteistyökumppaneille sekä työntekijöille itselleen. (Piippo 2008, Satka & Karvinen-Niinikoski-Nylund 2005.) Toisena tasona tarkasteluun tulevat oppimis-, tieto- ja yhteiskuntakäsitykseen sekä oppimisympäristöön liittyvät haasteet. Dialogiseen ja asiakaslähtöiseen osaamiseen opitaan toiminnassa, jossa lähtökohtaisesti pidetään tärkeänä toisen ihmisen kohtaamisen taitoja. Sisältökysymykset koskevat tutkivan ja kehittävän oppimisen ja ammatillisuuden näkökulmasta sekä työelämää että koulutusta. Elinikäisen oppimisen idean mukaisesti oppiminen tapahtuu monin tavoin ja monissa toimintaympäristöissä. Kokemuksen ja oman työn reflektoinnin kautta toteutuva tutkimuksellinen suhde työhön tuottaa sekä yhteisöllistä että hiljaista tietoa, joka viime aikoina 14

15 on noussut erityisesti kiinnostuksen kohteeksi työelämän voimavarana. (Suhonen 2009, 12.) Äärimmäinen kehä edustaa moniammatillista ja monialaista osaamista sekä kulttuurisena että menetelmällisenä osaamisena. Tavoitteet liittyvät pääosin yleisiin kompetensseihin (generic competences): oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen. 15

16 3 Moniammatillisen, moniammatillisuuden ja verkosto-osaamisen oppiminen Sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja liikunta-aloilla työskentelevillä on Kemppaisen (2012) mukaan puutteelliset taidot ja tiedot toimia yhteistyössä. Voi olla, että koulutuksen ja työelämän rakenteet uusintavat kulttuurisina toimintatapoina erillisten ammattien ja yksilöllisten identiteettien merkitystä. Tämän vuoksi tarvitaan moniammatillisen ja -alaisen oppimisen paikkoja (Eloranta & Kuusela 2011) ja uudenlaisia työn tekemisen tapoja. Oppiminen rakentuu erilaisuuden kunnioittamiselle, motivaatiolle, yhteisöllisen oppimisen mahdollisuudelle, moniammatillisen pätevyyden oppimiselle sekä ohjaukselle ja arvioinnille. Ydin on siinä, miten arvot ilmenevät omassa toiminnassa. (Katajamäki 2010.) Moniammatillisen työn osaamista korostetaan eri tutkimuksissa ja samalla puhutaan myös verkosto-osaamisesta (Nieminen 2011, Oivallus 2011), joka on taitoa hakea tietoa ja kehitellä sitä yhteistyössä, ei tietää itse. Moniammatillinen ja -alainen oppiminen tarkoittaa oppimista, joka on yhteen hiileen puhaltamista, luottamusta ja muiden sparrausta. Verkosto-osaaminen ilmenee tiedon liikkumisena. Kyky ja halu operoida tiedolla vaativat tietynlaista valppautta ja hereillä olemista sekä uteliaisuutta ympärillä tapahtuvaa kohtaan. Se vaatii kumppanikseen vuorovaikutusta muiden verkoston jäsenten kanssa (Oivallus 2013). Oppimisen tulisi sisältää mahdollisuuksia hankkia em. valmiuksia. Moniammatillisessa oppimisessa tiettyä teemaa lähestytään tietyn ammatin näkökulmasta. Käsite interprofessional sisältää ajatuksen siitä, että jotakin asiaa tarkastellaan sekä oman että toisen ammatin lähtökohdista, jolloin opitaan yhdessä toisen alan ammattilaisen kanssa ja opitaan myös toisilta ryhmän jäseniltä. Transprofessional-käsite viittaa todellisen elämän kokemuksiin perustuvaan moniammatilliseen oppimiseen ja työskentelyyn, jolloin asiantuntijat voivat rikkoa asiakaslähtöisesti rooli- ja toimintarajojaan. (Freeth & Reeves 2004, 50; Isoherranen 2005, 33 39; Katajamäki 2010, 25.) Eri aikoina mm. alueellisessa sosiaalityössä on tehty hyviä oivalluksia, jotka ovat johtaneet uusien työmuotojen kehittämiseen. Asiakkaita osallistavan yhdyskuntatyön tai verkostotyön ehkä parhaimmat oivallukset ovat syntyneet havainnoista, joissa monet ammattilaiset ovat huomanneet toimivansa samojen asiakkaiden kanssa tietämättä toisistaan. Useasti he ovat myös yrittäneet keksiä ulkoa päin hyviä vastauksia yhteisöjen pulmiin näitä yhteisöjä ja niihin liittyvää tietämystä ja näkemystä kuulematta (vrt. Hervantaprojekti, Vamos jne.). 16

17 Monialainen verkostoituminen jo koulutuksen aikana ja halu kehittää moniammatillisuutta ja -alaisuutta yhdessä on merkittävää. Moniammatillisessa oppimisessa oma osaaminen laajenee moniammatilliseksi, ja yhteistyötaidot ammattiryhmien kesken parantuvat. Yhteinen koulutus vähentää ennakkoluuloja toista ammattiryhmää kohtaan, parantaa vuorovaikutustaitoja ja lisää halua kehittää omaa yhteistyöosaamistaan. (Kemppainen ym. 2012). Yhteistyöosaamisen kontekstina pidetään työelämää, mutta konteksti voi olla myös laajempi ja ulottua vapaaehtoistyön tai kansalaistoiminnan eri toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Rubin kirjoittaa (2010) ilmiöpohjaisesta oppimisesta, jonka suunnittelu, toimeenpano ja kehittäminen edellyttävät yhteistoimintaa eri oppiaineiden ja tieteenalojen/tiedekuntien opettajien kesken. Hänen mukaansa eri tieteenaloilla on ilmiöitä useimmiten tutkittu niiden omista lähtökohdista ja näkökulmista. On kehittynyt kunkin tieteenalan oma käsitteistö, kieli, teoriapohja ja menetelmät. Ilmiöpohjainen opetus edellyttää, että nämä eri tieteenalojen kunkin omat työkalut ja lähestymistavat otetaan yhteiseen käyttöön tieteenalat ylittävän ja monipuolisen kuvan saamiseksi. Ilmiöpohjaisuus on silti jo lähtökohtaisesti monitieteistä kuten tulevaisuudentutkimuskin. Pover-hankkeessa (Vuokila-Oikkonen & Kiviranta 2007) kehitettiin reflektiivinen menetelmä yhteistyöosaamisen oppimisen kehittämiseksi. Tulosten perusteella reflektiivinen menetelmä oppimisessa edesauttaa sairaanhoitajaopiskelijan yhteistyötaitojen oppimista. Reflektiivisyys haastaa ja mahdollistaa myös tietoisen oppimisen ja oman oppimisen tiedostaminen. Tiedon reflektointi edellyttää sairaanhoitajaopiskelijalta oman tietoperustan tuntemista ja samalla tiedon reflektointi vahvistaa tietoperustaa. Tämä koskee näkemyksemme mukaan kaikkien alojen opiskelijoita. Reflektiivinen oppiminen on toiminnallinen menetelmä, joka vaatii opiskelijalta oppimistekoja. Moniammatillisen, monialaisen ja verkosto-osaamisen oppiminen vaatii opetukseen yhteistoiminnallisia ja osallistavia menetelmiä ja yhdessä oppimista. Oppimisympäristöjen laajentuminen tarkoittaa oppimisen paikkojen laajentumista oppilaitoksen ulkopuolelle työpaikoille ja yhä laajemmiksi oppimispaikoiksi, sinne missä ihmiset ovat ja missä ongelmia voidaan ratkaista. Nykyisenä ja myös tulevaisuuden haasteena ovat oppimisen monimuotoisuus ja virtuaaliset oppimisympäristöt. Haasteena on teknologian kehittäminen vuorovaikutteiseksi ja mahdollisuudeksi oppia yhdessä. (Oivallus 2011). Yhdessä oppiminen edellyttää dialogia ja reflektiivisyyttä. (Vuokila-Oikkonen & Kivirinta 2007). Perinteinen osaamisen osoittaminen ja arviointi asettuvat myös uuden haasteen eteen. Verkosto-osaaminen viittaa siihen, että on kykenevä ja halukas kytkey- 17

18 tymään erilaisiin tietovirtoihin, hakemaan tietoja ja kehittämään niitä edelleen. Työvälineiden tai oppimateriaalin hyödyntäminen oppimisen arviointitilanteissa, kuten tentissä, on useimmiten kiellettyä. Kuitenkin työelämän näkökulmasta arvioinnin pitäisi kohdistua entistä enemmän tiedon soveltamisen ja jalostamisen kykyihin. Dialogisuuden, reflektiivisyyden (Vuokila-Oikkonen & Kivirinta 2007) ja Kysy kaverilta -menetelmien (Oivallus 2011) tulisi olla oppimisen keskeisiä elementtejä. Se, mikä koulussa on kiellettyä, on siis työelämässä välttämätöntä. Oivallushankkeen (2011) mukaan kokonaissuoritusten arvioinnin sijaan tulisi painotuksen olla jatkuvassa, mikrotason arvioinnissa. Itsearviointi on osa jatkuvaa arviointia ja väline, jonka kautta oman agendan löytäminen helpottuu. Jatkuva arviointi ei kuitenkaan tarkoita siirtymistä kohti jatkuvaa valvontaa vaan kohti jatkuvaa kannustusta. Tulevaisuuden osaaminen, moniammatillisen ja -alaisen yhteistyön ja verkostoosaamisen taidot ja yhdessä tekeminen, opitaan tekemällä. Oppiminen on parhaimmillaan projektimaista, ilmiöiden ja ongelmien kautta tietoihin tarttuvaa sekä ryhmissä tekemistä painottavaa. Opettajan työtä tarkastellaan uudelleen. Opettajan työ lähenee tulevaisuuden johtamista, joka on mahdollistamista, vastuun jakamista, tiedon reflektointia ja kumppanuutta. Oppimisessa korostuu yhdessä tekeminen ja tiedon tuottaminen. Yhteistyön tavoitteena on keksiä jotain sellaista, jota kukaan ei tulisi yksin keksineeksi. Opettaminen ja oppiminen eivät ole enää yksityisasioita (Oivallus 2011, Koistinen & Vuokila-Oikkonen 2008, Vuokila-Oikkonen & Janhonen 2005). 18

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä Neljän Tuulen Seminaari 19.3.2014 VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillisuus-käsitteen teoreettiset juuret Taustalla systeeminen ajattelu - kokonaisuus

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Minna Haapasalo 27.9.2012 Voimaa taiteesta -seminaari Havainto Moniammatillista työskentelyä

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi 1 TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Koulutuksen tehtävä on luoda tulevaisuuden valmiuksia ~ Ei riitä,

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa ENTISTÄ EHOMPI moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa Essi Vahala VTM, erityistyöntekijä/tiiminvetäjä LAUSTEEN PERHEKUNTOUTUSKESKUS yli 90-vuotias

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus terveydenhuollossa Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus Yhteistyö on monitasoinen ja uloitteinen, useista osa-alueista koostuva ilmiö, jonka määrittely vaihtelee

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN OSAAMISTARVERAPORTTI

KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN OSAAMISTARVERAPORTTI Heidi Backman, Kristel Englund, Alexandra Nordström KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN OSAAMISTARVERAPORTTI Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) -projekti Raportit ja selvitykset

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Uteliaisuus heräsi Ohjausryhmätyöskentely Oltiinko Tampereella kehittämässä jotain sellaista osaamisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen Miten aloitimme? Alueen kilpailukyvyn ydin on jatkuvasti uudistuva osaaminen. Keski-Suomen kehittyminen oppivana alueena vahvistaa maakunnan

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot