1 PUHTAUSPALVELUT PUHUTTAVAT -KEHITTÄMISHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET PUHTAUSPALVELUT PUHUTTAVAT KEHITTÄMISHANKE PROSESSINA...

Transkriptio

1 SISÄLTÖ 1 PUHTAUSPALVELUT PUHUTTAVAT -KEHITTÄMISHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET PuhtausPalvelut Puhuttavat kehittämishankkeen tavoite ja tarkoitus PuhtausPalvelut Puhuttavat -kehittämishankkeen kohderyhmät PuhtausPalvelut Puhuttavat kehittämishankkeen ohjausryhmä ja henkilöstö PUHTAUSPALVELUT PUHUTTAVAT KEHITTÄMISHANKE PROSESSINA Puhdistuspalvelualan työpaikat ja työsuhteiden erityispiirteet Informaatiotilaisuudet PuhtausPalvelut Puhuttavat kehittämishankkeessa Informaatiotilaisuudet työttömille työnhakijoille Informaatiotilaisuudet työssä oleville Haastattelut ja PuhtausPooliin ohjaaminen PuhtausPooliin ohjaavat koulutukset Osaamiskartoitukset PuhtausPalvelut Puhuttavat -kehittämishankkeessa Osaamiskartoitusten tavoitteet Osaamiskartoitusten toteuttaminen Vaihtokoulutus PuhtausPalvelut Puhuttavat -kehittämishankkeessa TULOKSET PUHTAUSPALVELUT PUHUTTAVAT KEHITTÄMISHANKKEESSA Informaatiotilaisuudet PuhtausPalvelut Puhuttavat kehittämishankkeessa Haastattelut ja PuhtausPooliin ohjaaminen PuhtausPooliin ohjaavat koulutukset PuhtausPoolista hakuammattikoodiin Osaamiskartoitustulosten yhteenveto Osaamiskartoitukset työssä oleville Osaamiskartoitukset työttömille työnhakijoille Osaamiskartoituksesta saadut kokemukset PuhtausPalvelut Puhuttavat -kehittämishankkeen järjestämät lyhytkestoiset koulutustilaisuudet Vaihtokoulutuksen kokeilun tuloksia Työvoimatoimiston, työelämän ja koulutusyksikön välinen yhteistyö... 27

2 4 PUHTAUSPALVELUT PUHUTTAVAT KEHITTÄMISHANKE JA PIENYRITYSYHTEISTYÖ PUHDISTUSPALVELUALAN VETOVOIMA JA TUNNETTAVUUS PUHTAUSPALVELUT PUHUTTAVAT -KEHITTÄMISHANKKEESSA JULKISUUS JA PUHTAUSPALVELUT PUHUTTAVAT KEHITTÄMISHANKKEESTA TIEDOTTAMINEN PUHTAUSPALVELUALAN TYÖVOIMATARPEEN ENNAKOINTIA MIKKELIN JA JUVAN SEUDULLA Työvoiman tarpeen ja osaamisen ennakointia Rekrytointi ja kohtaanto-ongelmat TULOSTEN POHDINTA JA TULEVAT KEHITTÄMISKOHTEET Kehittämistä yhteistyössä Työhallinnon, työelämän ja koulutusyksikön välisen yhteistyön lisäarvo LÄHTEET..38 LIITTEET PuhtausPooliin ohjaavan koulutuksen sisältö (liite 1) Työttömien työnhakijoiden ohjaus työhön tai koulutukseen(liite 2a, prosessikaavio (liite 2b) Osaamiskartoituskaavio, kehitystarveanalyysi (liite 3) Yritys/organisaatiokyselylomake (liite 4) Osaamiskartoitus työvoimahallinnon asiakkaille, kysymyslomake ohjelmalla (liite 5 ) 2

3 TAUSTATIEDOT Hankkeen nimi PuhtausPalvelut Puhuttavat -kehittämishanke Hankekoodi S01858 Tavoiteohjelma 1A Toimintalinja 2: Osaamisen vahvistaminen ja työvoiman valmiuksien edistäminen Toimenpidekokonaisuus 4 Työelämän tasa-arvon edistäminen Hankkeen päävastuuviranomainen Etelä-Savon TE-keskus, työvoimaosasto Hanketta hallinnoiva organisaatio Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä Hankkeen kesto Hankkeen vastuuhenkilö Riitta Flinkkilä, hankekoordinaattori Etelä-Savon ammattiopisto, Kehittämisyksikkö PL Mikkeli Puhelin Postisoite Etelä-Savon ammattiopisto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Otavankatu Mikkeli 3

4 1 PUHTAUSPALVELUT PUHUTTAVAT -KEHITTÄMISHANKKEEN LÄH- TÖKOHDAT JA TAVOITTEET PuhtausPalvelut Puhuttavat on Euroopan sosiaalirahaston ja TE-keskuksen rahoittama ja Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän hallinnoima kehittämishanke. Kehittämishankkeessa toteuttajana toimi Etelä-Savon ammattiopiston matkailu-, ravitsemis- ja talousalan yksikkö. PPP -hanketoimintamalli on toteutettu Keski-Suomen PuhtausPalvelut Puhuttavat - hankeen pohjalta. Hanke kantaa samaa rekisteröityä nimeä PuhtausPalvelut Puhuttavat (PPP -hanke). Etelä-Savon ammattiopiston lisäksi PPP kehittämishankkeeseen osallistuivat keskeisinä yhteistyökumppaneina Mikkelin ja Juvan seutujen työelämätoimijat ja työvoimatoimistot. PPP-hankkeen loppuraportti kuvaa toimintamallien toteutusta, tuloksia sekä puhtauspalvelualan yhteistyötoimintamalleja. Hankkeessa kehitetyt toimintamallit ja -tavat ovat syntyneet yhteistyössä työelämän, työhallinnon ja koulutusyksikön kanssa. Samalla myös on vaikutettu työvoimatoimiston ja koulutusyksikön mahdollisuuksiin vastata yritysten ja julkisen sektorin ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen. 1.1 PuhtausPalvelut Puhuttavat kehittämishankkeen tavoite ja tarkoitus Yleistavoitteena on turvata riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus työvoimavaltaiselle puhtauspalvelualalle ja alan työpaikkojen pysyvyys kehittämällä yhdessä erilasia yhteistyö- ja toimintamalleja. Hankkeen toimenpiteillä kohotetaan alan vetovoimaisuutta, jotta työvoimareservinä olevat alan vaihtajat, miehet ja maahanmuuttajat kiinnostuisivat alasta. Hankkeessa luodaan toimiva yhteistyömalli elinkeinoelämän, työvoimatoimistojen ja kouluttajien välille. Samalla kehitetään puhdistuspalvelualan työvoimatarpeen ennakointijärjestelmää ja koulutussuunnittelua. Hankkeen aikana tehostetaan alan työnvälitystä ja koulutukseen ohjaamista. Hankkeessa olevat työnantajat sitoutuvat työorganisaatioanalyyseihin ja kehittävät työtään ja työyhteisöään. Yhdessä kehitetään alan ammattitaidon ja osaamisen tunnistamista ja tunnistamismenetelmiä osaamiskartoituksin. Uutena koulutusmallina kehitetään alalle koulutukseen lähtevän henkilöstön sijaisjärjestelymalli (vaihtokoulutusmalli). 4

5 1.2 PuhtausPalvelut Puhuttavat -kehittämishankkeen kohderyhmät PuhtausPalvelut Puhuttavat kehittämishankkeen tavoitteisiin on kirjattu hankkeen toimenpiteitä kohdistettavaksi pääsääntöisesti tietyille henkilöryhmille. Ryhmät on valittu sekä työllistymisen että alan vetovoimaisuuden lisäämisen näkökulmasta. PPP -hankkeen kohderyhmät ovat: - puhdistuspalvelualalle hakeutuvat työttömät - alalla työskentelevät, joilta puuttuu alan ammatillinen koulutus - ammatinvaihtajat - maahanmuuttajat - miehet - nuoret PPP -kehittämishankkeeseen oli mahdollista liittyä kaikkien puhdistuspalvelualan organisaatioiden. PPP hankkeen aloitusvaiheessa pidettiin puhdistuspalvelujen kehittämispäivä , jossa alustavasti kerrottiin PuhtausPalvelut Puhuttavat kehittämishankkeen toteuttamisesta Mikkelin ja Juvan seudulla. Projektin avauspalaveri järjestettiin , jolloin kerrottiin hankkeeseen tavoitteista. PPP- hankkeen ohjausryhmän avauskokous pidettiin Ohjausryhmä kokoontui kehittämishankkeen aikana 15 kertaa. PPP -hankkeessa yhteistyöyrityksiä olivat ISS Palvelut Oy, SOL Palvelut Oy, Mikkelin kaupunki, Haukivuoren kunta, Ristiinan kunta, Kangasniemen kunta, PE-LA Palvelu Oy, Kangasniemi, Rakennusliike Avikainen, Juva, Mäntyharjun kunta, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Mikkelin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi, Joroisten kunta, Juvan kunta, Puumalan kunta, Juvan, Puumalan ja Sulkavan terveyskeskus kuntayhtymä, Päivin siivous- ja kotiapu, Juva, KOSIMI -konsultointi ja siivoustarvikemyyntiyritys, Mikkeli ja Suur-Savon Siivous Oy. 1.3 PuhtausPalvelut Puhuttavat kehittämishankkeen ohjausryhmä ja henkilöstö PPP -hankkeen ohjausryhmän tehtävänä on toiminnan sisällöllinen suuntaaminen ja TEkeskuksen avustaminen hankkeen toiminnan seurannassa. Ohjausryhmän jäsenet : 5

6 Sinikka Rusanen, Mikkelin työvoimatoimisto Matti Niemelä, Mikkelin työvoimatoimisto Kirsti Hänninen, Suur-Savon Siivous Oy Kati Torniainen, Etelä-Savon TE -keskus Riitta Flinkkilä, Etelä-Savon ammattiopisto, kehittämisyksikkö Päivi Ranta, (Elli Heikkinen) Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Marjukka Hokkanen, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Pekka Patama (Kirsi Pulkkinen), Mikkelin kaupunki, Työvoiman palvelukeskus Reitti Marita Penttinen, Juvan terveyskeskus Pia Mäkeläinen, Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunta Seija Hämäläinen, Mikkelin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Tuovi Väänänen, Ristiinan kunta Tiina Santanen (Eila Aholainen), ISS-Palvelut Oy Paula Hulkko, Etelä-Savon kuntayhtymä Tuula Mankki (Leena Varis), Mikkelin kaupunki Eeva Seitti, SOL-Palvelut Oy Leena Varis, SAKK Leena Kyrö, Etelä-Savon ammattiopisto, SSTY:n edustaja Kirsi Lappalainen, Etelä-Savon ammattiopisto Leena Silvennoinen, PPP-hanke, projektipäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Marja Vesanka Marja Vesangan jäätyä työstään eläkkeelle, hänen tilalleen valittiin puheenjohtajaksi Kirsti Hänninen Suur-Savon Siivous Oy:stä. Hän jatkoi tehtävässä hankeen loppukauden. Ohjausryhmästä on jäänyt pois myös Elli Heikkinen eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Ohjausryhmän kokouksiin on kutsuttu Marja Salmi ja Tarja Väänänen Juvan työvoimatoimistosta, Katriina Säisä ja Markku Turkia Etelä-Savon TE-keskuksesta ja Irma Valtonen Mikkelin työvoimatoimistosta. PPP-hankkeen toiminnoista on vastannut projektipäällikkö Leena Silvennoinen. PPPhankkeeseen ostettiin asiantuntijapalveluja erilaisiin työtehtäviin. Tarja Nöjd toimi projektiasiantuntijana ajalla Tarja Nöjdin siirryttyä muihin tehtäviin hänen tilalleen valittiin Tuula Alenius, ajalle Leena Kyrö suoritti hankkeen arvioinnin. Johanna Korja teki osaamiskartoituskoonteja välisenä aikana. 6

7 Alustavasti PPP-hankeen toiminta suunniteltiin ajalle PPP - hankkeen toiminta oli kesken keväällä 2007, joten hankkeelle myönnettiin jatkoaikaa saakka. 2 PUHTAUSPALVELUT PUHUTTAVAT KEHITTÄMISHANKE PROSES- SINA PPP hanketoiminnalla etsittiin uusia toimintatapoja, joilla puhdistuspalvelualan vetovoimaisuus kasvaisi ja kehittyisi. Näitä toimintatapoja olivat mm. informaatiotilaisuudet, työnvälityksen tehostaminen, ohjaava koulutus, osaamiskartoitus ja vaihtokoulutus. Työttömien ohjaus koulutukseen tai työhön tapahtui pääasiassa PuhtausPooliin ohjaavan koulutuksen kautta. Puhdistuspalvelualan työtehtävissä olevat henkilöt ohjattiin osaamiskartoitusten kautta ammatilliseen koulutukseen. 2.1 Puhdistuspalvelualan työpaikat ja työsuhteiden erityispiirteet PuhtausPalvelut Puhuttavat -kehittämishankkeen tarpeen on synnyttänyt alan työvoiman tarve ja alalla esiintyvät rekrytointi ongelmat. Kehittämishankeen aikana ( ) on toiminta-alueella ollut avoimena yhteensä 490 avointa työpaikkaa, joista Mikkelin työvoimatoimiston alueella 387 paikkaa. Tehtävä Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Yhteensä Sairaala-apulainen Siivoustyönjohtaja Palveluvastaava Laitossiivooja Ikkunanpesijä Kerroshoitaja Auto/Vaunusiivooja Ikkunanpesijä Rakennussiivooja Muu siivoustyö Yhteensä Taulukko 1 Avoimien puhdistuspalvelualan paikkojen lukumäärä

8 Avoimista puhdistuspalvelualan paikoista 45 %:n on arvioitu kestävän yli 6 kuukautta tai enemmän ja 55 % paikoista on arvioitu kestävän alle 6 kuukautta. Lyhytkestoisissa paikoissa merkittävä osa on erilaisia lomituksia (kesälomat) ja sijaisuuksia (sairaspoissaolot). Kesto Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Yhteensä 01 alle 11 pv pv - 1 kk kk kk kk Yli 12 kk Yhteensä Taulukko 2. Avoimien puhdistuspalvelualan paikkojen suunniteltu kesto Puhdistuspalvelualan avoimista paikoista 41 % on luokiteltu kokopäivätyöksi. Noin 4 % paikoista on ollut vuorotyötä ja 55 % on työajaltaan luokiteltu osa-aikatyöksi. Osa-aikaisia paikkoja on eniten Mikkelissä 62 % ja vähiten Juvalla 36 %. Työaika Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Yhteensä 01 Kokopäivätyö vuorotyö vuorotyö yötyö osapäivätyö muu osa-aikatyö iltatyö ei tiedossa 2 2 Yhteensä Taulukko 3 Avoimien alan paikkojen suunniteltu työaika Työsuhteiden kestot ja työn osa-aikaisuus on ollut projektin osanottajilla hyvin tiedossa jo käynnistysvaiheessa. Niillä on kuitenkin suuri vaikutus alan vetovoimaisuuteen, joten ne ovat olleet esillä kun erilaisia tilaisuuksia on pidetty. 8

9 2.2 Informaatiotilaisuudet PuhtausPalvelut Puhuttavat kehittämishankkeessa PPP-hankkeen aikana pidettiin informaatiotilaisuuksia, joissa kerrottiin puhdistuspalvelualasta, hankkeen toiminnasta ja tavoitteista sekä tuotiin esille puhdistuspalvelualan kouluttautumismahdollisuuksia. Tilaisuudet kohdennettiin puhdistuspalvelutyötä hakevien työttömien lisäksi nuoriin, ammatinvaihtajiin, maahanmuuttajiin ja miehiin. Työssä oleville infoissa painotettiin ammattiosaamisen tärkeyttä Informaatiotilaisuudet työttömille työnhakijoille Puhdistuspalvelualasta kiinnostuneille työttömille työnhakijoille lähetettiin kutsut yhteisiin infotilaisuuksiin. Niissä kerrottiin PPP-hankkeen tavoitteista ja toimenpiteistä, joilla edistetään puhdistuspalvelutyötä hakevien työllistymistä. Lisäksi esiteltiin puhdistuspalvelualaa ja sen työmahdollisuuksia sekä alan koulutusta. Tilaisuuteen osallistujat palautti esitietolomake, joka oli lähetetty työvoimatoimiston asiakkaille info -kutsun yhteydessä. Esitietolomakkeessa kysyttiin henkilön aiempi puhdistuspalvelualan koulutus- ja työkokemus sekä halukkuus puhdistuspalveluala työhön ja alan koulutukseen. Sen jälkeen potentiaalisille puhdistuspalvelualan työtä hakeville suoritettiin haastattelu. Haastattelun jälkeen valitut ohjattiin yhden tai kahden opintoviikon kestävään PuhtausPooliin ohjaavaan koulutukseen. Työnhakijat, jotka eivät halunneet ottaa vastaan puhdistuspalvelualan työtä tai koulutusta ohjattiin esim. muuhun ammatilliseen koulutukseen, työhön tai ammatinvalinnanohjaukseen. PPP-informaatiotilaisuuksia järjestettiin työttömille työnhakijoille yhteistyössä työvoimatoimistojen kanssa Mikkelissä, Mäntyharjulla, Kangasniemellä, Puumalassa, Juvalla ja Joroisissa Informaatiotilaisuudet työssä oleville Työssä oleville informaatiotilaisuuksia järjestettiin työpaikkakohtaisesti. Henkilöstöltä kysyttiin taustatietojen lisäksi kouluttautumishalukkuutta. Samalla kerrottiin PPP hanketoiminnasta, osaamiskartoituksista ja tiedotettiin puhdistuspalvelualan koulutuksista. 9

10 2.3 Haastattelut ja PuhtausPooliin ohjaaminen PuhtausPooliin koottiin puhdistuspalvelualan työtä hakevia osaajia. PuhtausPooliin valittiin siten, että työvoimatoimiston edustaja etsi asiakasrekistereistä puhdistuspalvelualan työtä hakevat henkilöt ja kutsui heidät haastatteluun. Työvoimaneuvoja ja projektipäällikkö haastattelivat työnhakijat. Ensimmäisenä haastateltiin työnhakijat, jotka ensisijaisesti hakivat (hakutoive 1) puhdistuspalvelualan työtä. Seuraavaksi haastatteluun kutsuttiin työnhakijat, joilla oli ensisijaisesti ammattihakuna muu ammattiala ja puhdistuspalveluala toisena hakuammattina (hakutoive 2, 3). Haastatteluissa pyrittiin selvittämään kiinnostus puhdistuspalvelualan työhön ja ammatilliseen kehittämiseen. Työnhakijat, jotka eivät halunneet ottaa vastaan puhdistuspalvelualan alan työtä tai koulutusta poistettiin puhdistuspalvelualan työtä hakevien rekisteristä. Puhdistuspalvelualasta kiinnostuneille työnhakijoille järjestettiin PuhtausPooliin ohjaava koulutus (liite1). Työvoimatoimisto/ työtilanne Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Savonlinna Yhteensä 00 Sijoitettu Työssä Työtön Lyhen.työviikko Työv.ulkop Asiak.päättynyt Yhteensä Taulukko 4 PuhtausPoolitilanne Joulukuussa ajettu raportti kuvaa Puhtaus-poolissa olevien tilannetta projektin päättyessä. Raportointihetkellä työttömänä on poolissa olijoista ollut työttömänä 17 henkeä (24 %), joka on korkea avoimien paikkojen määrään nähden. Työvoiman ulkopuolella on 5 henkeä (7 %), tähän ryhmään kuuluu työvoimakoulutuksessa olevat ja sairaslomalla olevat. Loput 48 henkeä jakautuvat sijoitettuihin, työssä oleviin ja asiakkuuden päättäneisiin, eli pääasi- 10

11 assa he ovat työssä. Asiakkuuden päättäneiden kohdalla päättymissyy voi olla myös muu kuin työhön meno, esim. työttömyys- tai muu eläke. Projektin aikana käytiin ohjausryhmässä ja muissa yhteistyötilaisuuksissa lukuisia keskusteluja siitä miksi puhtaus-poolissa olevissa ja muissa alan työnhakijoissa on työttömiä työnhakijoita vaikka alalla on avoimia työpaikkoja. Keskustelujen tuloksena päädyttiin tekemään arvio alan työhakijoiden työllistymismahdollisuuksista. Arvion teki projektiin palkattu työvoimaneuvoja jolla oli alan koulutus (siivousteknikko) ja kokemus alan työhönotosta ja työnjohdosta mm. yksityisissä palveluliikkeissä. Avoimet puhdistuspalvelualan työpaikat Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Total Sairaala-apulainen Siivoustyönjohtaja Palveluvastaava Laitossiivooja Ikkunanpesijä Kerroshoitaja Ikkunanpesijä Rakennussiivooja Muu siivoustyö Total Taulukko 5 Avoimien puhdistuspalvelualan paikkojen lukumäärä 12 kk aikana, tilanne PuhtausPalvelut Puhuttavat Poolitilanne Työvoimatoimisto Juva Mikkeli Kangasniemi Mäntyharju Palvelukeskus Savonlinna Total 00 Sijoitettu Työssä Työtön Lyhen.työviikko Työv.ulkop Asiak.päättynyt Total Taulukko 6 PuhtausPalvelut Puhuttavat poolin tilanne

12 Kouluttamaton Vaj.kuntoinen, henk. Ikä (työllistymisen este 1.sij.) Kulkuyhteydet Muut syyt, soveltuvuus ym. Toistuvaistyötön, palkkatuki Opiskelija(tk tai omaehtoinen) Sairasloma Työkyvyttömyyseläke Vanhempainvapaa Kuntoutustuki Kuntouttava työtoiminta Yhteensä Työnhakijan tila Työtön Sijoitettu Työvoiman ulkopuolella Lyhennetty työviikko Työssä Ok = työllistyy itse (PPP = 9kpl) Vaj.kuntoinen, fyys Siivousalan työnhakijat yht Taulukko 7 Siivousalan työnhakijoiden tilanne Mikkelin työvoimatoimiston alueella, Mikkeli-Puumala- Hirvensalmi-Ristiina(1., 2., tai 3. hakutekijä) Työssä olevista puhdistuspalvelualan hakijoista 77 henkilöä työskentelee puhdistuspalvelualalla, muut 22 henkilöä työskentelevät eri aloilla. Työssä olevista 99. puhdistuspalvelualan hakijasta 41. henkilöllä on joku palvelualan tutkinto suoritettu, näistä 19. on puhdistuspalvelualan perustutkinto tai ammattitutkinto suoritettu. Joku muu tutkinto kuten merkonomi, artesaani, ompelija tai puutarhuri on 36. työssä olevalla puhdistuspalvelualan hakijalla. Työttömistä työnhakijoista; Esteenä ikä v.; kansakoulupohjaisia 16 henkilöä, laitossiivoojakurssin käyneitä 8 henkilöä, muilla 8. joku muu koulutus pohja (ompelija ym.). Työttömistä työnhakijoista; 41. on joku seuraavista suoritettu, puhdistuspalvelualan perustutkinto, kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinto, laitoshuoltajan ammattitutkinto tai laitossiivoojan työvoimakoulutus. Muita tutkintoja mm. ompelija, artesaani, kokki. 12

13 Kouluttamaton; hakijalla ei ole minkään alan perustutkintoa tai ammattitutkintoa suoritettu. Hakee puhdistuspalvelualan työtä ensisijaisesti tai toissijaisesti. Työnhakijan tila Työtön Sijoitettu Työssä Ok = työllistyy itse (PPP=3) Vaj.kuntoinen, fyys. 1 Työvoiman ulkopuolella Lyhennetty työviikko Kouluttamaton Vaj.kuntoinen, henk. Ikä (työllistymisen este 1.sij.) Muut syyt, soveltuvuus ym. Toistuvaistyötön, palkkatuki Opiskelija Sairasloma Kuntouttava työtoiminta Yhteensä Työttö myyseläkkeellä Yhteensä Taulukko 4 Puhdistuspalvelualan työnhakijoiden tilanne Juvan työvoimatoimiston alueella(1., 2., tai 3. hakutekijä) Työttömistä puhdistuspalvelualan työnhakijoista 8. on alan koulutus; laitoshuoltajan ammattitutkinto 3:lla, puhdistuspalvelualan perustutkinto 5., joku muu tutkinto /kurssi 12., kansakoulupohjaisia 7 henkilöä, kansalaiskoulupohjaisia 2 henkilöä ja peruskoulupohjaisia 6 henkilöä. Esteenä ikä v.; kahdella lyhyt kurssipohjainen koulutus, muut kansakoulu- tai kansalaiskoulupohjaisia. Työssä olevista siivoustyönhakijoista 10. on puhdistuspalvelualan perustutkinto tai ammattitutkinto, hakijoista 17. on joku muu tutkinto esim. merkonomi, ravintola-alan koulutus. Kansakoulupohjaisia työntekijöitä on 5 henkilöä ja peruskoulupohjaisia 4 henkilöä. Kouluttamaton; hakijalla ei ole minkään alan perustutkintoa tai ammattitutkintoa suoritettu. Hakee puhdistuspalvelualan työtä ensisijaisesti tai toissijaisesti. 13

14 Työnhakijan tila Ok = työllistyy itse (PPP=0kpl) Vaj.kuntoinen, fyys. Kouluttamaton Vaj.kuntoinen, henk. Ikä Kulkuyhteydet Muut syyt, soveltuvuus ym. Toistuvaistyötön, palkkatuki Opiskelija (tk tai omaehtoinen) Sairasloma Työkyvyttömyyseläke Vanhempainvapaa Kuntoutustuki Kuntouttava työtoiminta Yhteensä Työtön Sijoitettu Työvoiman ulkopuolella Lyhennetty työviikko Työssä Siivousalan työnhakijat yht Taulukko 5 Puhdistuspalvelualan työnhakijoiden tilanne Kangasniemi Mäntyharju Pertunmaa -alueella. (1., 2., tai 3. hakutekijä) Työssä olevista puhdistuspalvelualan työnhakijoista 10 henkilöä työskentelee puhdistuspalvelualalla, muut 2 henkilöä muovityöntekijöinä. Työssä olevista 12. puhdistuspalvelualan työnhakijasta 2. henkilöllä on laitossiivoojan työvoimakoulutus suoritettu, 1 tarjoilija, yksi suurtalouskokki, yksi lähihoitaja ja yksi suorittanut elintarvikealan perustutkinnon. Kansakoulupohjaisia työntekijöitä on 1, kansalaiskoulun käyneitä 2 ja peruskoulupohjaisia 3 henkilöä. Työttömistä työnhakijoista; 2. on laitoshuoltajan ammattitutkinto, 2. laitossiivoojan työvoimakoulutus, 1. perhepäivähoitajan työvoimakoulutus, 1. lastenohjaajan ja 1. hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto. Lisäksi peruskoulupohjaisia on 3, kansakoulupohjaisia 1 ja keskikoulupohjaisia 1. Kouluttamaton; hakijalla ei ole minkään alan perustutkintoa tai ammattitutkintoa suoritettu. Hakee puhdistuspalvelualan työtä ensisijaisesti tai toissijaisesti. 14

15 2.3.1 PuhtausPooliin ohjaavat koulutukset Ohjaavan koulutuksen sisällöllinen tavoite painottui puhdistuspalvelualan tunnetuksi tekemiseen, kouluttautumismahdollisuuksien esille tuomiseen ja kunkin työnhakijan henkilökohtaisen suunnitelman laadintaan. PuhtausPooliin ohjaavalla koulutuksella ei ainoastaan tavoitella suoraa työllistymistä, vaan se on osa pidempää polkua kohti työelämää. Ohjaavan koulutuksen aikana suoritettavan osaamiskartoituksen avulla tunnistettiin henkilön puhdistuspalvelualan osaaminen ja sen perusteella suunniteltiin jatkotoimenpiteet. Työnhakijat, jotka ovat suorittaneet kahden viimeisen vuoden aikana ammatilliset opinnot, heidät koodattiin puhtauspoolityöntekijöiksi ja ohjattiin työnhakuun. Osaamiskartoitukset suoritettiin työttömille työnhakijoille Mikkelin ammattiopistolla tai aidoissa työelämän kohteissa PuhtausPooliin ohjaavan koulutuksen aikana. Osaamisen tunnistamisen kriteereinä käytettiin puhdistuspalvelualan perustutkinnon perusteita. Osaamiskartoitus oli rajattu ylläpitosiivouksen toteutukseen ja perustiedon hallintaan. Osaamisen arvioinnin tulosten perusteella työnhakijat rekisteröitiin PuhtausPooliin tai ohjattiin alan koulutukseen, työhön, työelämävalmennukseen tai ammatinvalinnan ohjaukseen (liitteet 2a ja 2b). 2.4 Osaamiskartoitukset PuhtausPalvelut Puhuttavat -kehittämishankkeessa Osaamiskartoitus avain ammattitaitoon menetelmä saatiin Pohjois-Karjalan aikuis- ja ammattiopistolta, jossa käynnistettiin osaamiskartoitukset vuonna 2004 (liite 3 ). Puhdistuspalvelualan opettaja Seija Ikonen edellä mainitusta oppilaitoksesta luennoi osaamiskartoitusten organisoinnista ja toteutuksesta PPP-hankkeen ohjausryhmän avauskokouksessa Opettaja Seija Ikonen esitteli työelämän edustajille osaamiskartoituksen toteuttamista PPP -hankkeen toiminnallinen työ painottui osaamiskartoitusten mallintamiseen ja kehittämiseen. Osaamiskartoitus on toimintamenetelmä, jolla tunnistetaan henkilöiden ammattitaito suhteessa alan perus- ja ammattitutkintoon tai työssä vaadittavaan osaamiseen. Osaamisen arvioinnin tavoitteena on henkilöstön ammatillisen tieto-taitotason kehittäminen työelämän tarpeita vastaavaksi. Osaamisen/ammatillisen osaamisen tunnistamisen suoritti näyttötutkintomestari pätevyyden omaava puhdistuspalvelualan opettaja. Osaamiskartoituksessa tuli esiin myös ohjauk- 15

16 sellinen näkökulma, eli miten kartoitettavan pitää kehittää omaa työtään. Myös taloudellinen ja tehokas työskentely sekä henkilön fyysinen ja psyykkinen jaksaminen huomioitiin Osaamiskartoitusten tavoitteet Tavoitteena oli PPP hankkeen aikana suorittaa osaamiskartoituksia 50. työssä olevalle henkilölle. Osaamiskartoituksia tehtiin 110. työssä olevalle. Työttömille osaamiskartoitustavoite oli 170 (sisälsi PuhtausPooli koulutukset), kartoituksia toteutettiin 128 henkilölle. Osaamiskartoitusten kokonaistavoite oli 220, kartoituksia toteutettiin yhteensä 238 henkilölle. Osaamiskartoituksiin osallistui kaikki PPP-kehittämishankeen kohderyhmät Osaamiskartoitusten toteuttaminen Osaamiskartoitusten toteuttaminen aloitettiin syksyllä 2005 ja kartoitukset jatkuivat täysipainoisesti koko hankkeen ajan. Tulosten kirjaamisessa hyödynnettiin Webropol- verkkoohjelmaa, jonka avulla pystyttiin tulostamaan yksilöidyt raportit henkilö-, työpaikka- tai paikkakuntakohtaisesti. Osaamiskartoitukset suoritettiin työssä oleville omassa työkohteessa normaalia päivittäistä siivoustyötä seuraten. Osaamista analysoitiin ja suoritusta arvioitiin perus- ja ammattitutkinnon perusteiden mukaan. Osaamiskartoituksen käytännön työosuus rajattiin ylläpitosiivoukseen. Kartoitettavan muu ammatillinen osaaminen tunnistettiin siten, että kartoittaja kyseli ja pyysi perustelemaan valintoja työskentelyn aikana. Tämän lisäksi kartoitettavaa kannustettiin arvioimaan omaa työskentelyään ja valintojaan sekä työskentelyn aikana että sen loputtua. Kartoitustilanteessa käytiin arvioijan ja kartoitettavan välillä keskustelua sekä haettiin perusteluja valituille työmenetelmille ja työskentelytavoille. Tavoitteena oli valita ergonomisesti oikeat työvälineet ja menetelmät työn taloudelliseen ja tehokkaaseen toteuttamiseen. Huolella suunniteltu ja järkevästi toteutettu työ tukee myös työssä jaksamista. Oman työn ja osaamisen kehittäminen sekä kouluttautuminen lisäävät oman työn ja koko puhdistuspalvelualan arvostusta. Pitkän puhdistuspalvelualan työkokemuksen ja alan koulutuksen omaavilla henkilöillä voi olla paljon tunnistamatonta osaamista ja hiljaista tietoa vaikka tutkinto olisikin suorittamatta. 16

17 Palautekeskustelun kirjallisessa itsearvioinnissa tunnistettiin osaamisen vahvuudet ja erityisosaaminen sekä laaja-alaisen ammattitaidon hallinnan edellyttämät kehittämisasiat. Osaamiskartoituksia suoritettiin julkisen hallinnon ja yksityisten palveluliikkeiden henkilöstölle sekä kolmelle pienyritysasiakkaalle. Osaamiskartoitukset toteutettiin seuraavien työnantajien työntekijöille: ISS Palvelut Oy, Mikkelin kaupunki, Haukivuoren kunta, Kangasniemen kunta, PE-LA Palvelu Oy, Kangasniemi, Mäntyharjun kunta, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Mikkelin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi, Juvan kunta, Puumalan kunta, Juvan, Puumalan ja Sulkavan terveyskeskus kuntayhtymä. 2.5 Vaihtokoulutus PuhtausPalvelut Puhuttavat -kehittämishankkeessa Hankkeessa kehitettiin vaihtokoulutusmallia, jonka tavoitteena oli tukea alan opiskelijoiden työssäoppimista, samalla mahdollistettiin työssä olevan henkilöstön kouluttautuminen. Työssä olevat opiskelivat työajalla ja päiväaikaan, jolloin vaihto opiskelijoiden oli tarkoitus sijaistaa heitä. Hankkeen tavoitteiden mukaan vaihtokoulutusmallia toteutettiin siten, että opiskelijoille tarjottiin työssäoppimista erilaisissa työympäristöissä. Vastaavasti tämä palvelu vapautti vakinaisia työntekijöitä ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Vaihtokoulutusmalli palvelee myös työelämän sijaisjärjestelyjä ja antaa työhön hakeutuville laaja-alaisen käytännön ammatillisen osaamisen. Vaihtokoulutus perustuu vahvasti työssäoppimiseen, jossa työ ja opiskelu vuorottelevat. Vaihtokoulutusmallia suunniteltiin kokeiltavaksi puhdistuspalvelualan perustutkinnon työvoimakoulutuksessa Juvalla ja laitoshuoltajan ammattitutkintoon valmistavassa päivityskoulutuksissa Mikkelissä. Oppilaitoksessa toteutettiin tuolloin näitä puhdistuspalvelualan koulutuksia. Vaihtokoulutusmallin toteuttaminen suunniteltiin PPP-hankkeessa aloitettavaksi keväällä Koulutuksiin lähtevien työntekijöiden esimiehet olivat mukana vaihtokoulutuksen suunnittelussa ja kokeilun edistämisessä kehittämishankkeen työntekijän kanssa. Opiskelun aloittaville työntekijöille pidettiin tilaisuuksia, joissa kerrottiin vaihtokoulutuksesta opintojen aikana. 17

18 3 TULOKSET PUHTAUSPALVELUT PUHUTTAVAT KEHITTÄMISHANKKEESSA 3.1 Informaatiotilaisuudet PuhtausPalvelut Puhuttavat kehittämishankkeessa Informaatiotilaisuuksissa esiteltiin PPP kehittämishankkeen toimintaa, markkinoitiin osaamiskartoituksia ja puhdistuspalvelualan koulutuksia. Hankekauden aikana pidettyihin informaatiotilaisuuksiin osallistui 171 työtöntä työnhakijaa, sekä 206 työssä olevaa puhdistuspalvelualan työntekijää. Näissä työn hakija ja työntekijäluvuissa on sisällä kaikki PPPhankkeen kohderyhmät. 3.2 Haastattelut ja PuhtausPooliin ohjaaminen Työvoimaneuvoja ja projektipäällikkö haastattelivat hankkeen alkuvaiheessa työttömät puhdistuspalvelualan työtä hakevat. Haastattelun jälkeen henkilö ohjattiin PuhtausPooliin ohjaavaan koulutukseen ja edelleen PuhtausPooliin työnhakijaksi. Työttömiä työnhakijoita haastateltiin yhteensä 128 henkilöä. PPP hankkeen aikana toimintamallia muutettiin siten, että työhallinnon edustaja kutsui puhdistuspalvelualan työtä hakevat PuhtausPooliin ohjaavaan koulutukseen, jossa suoritettiin haastattelu ja osaamiskartoitus. 3.3 PuhtausPooliin ohjaavat koulutukset PuhtausPooliin ohjaavaan koulutukseen osallistui 105 työtöntä, osaamiskartoituksia suoritettiin yhteensä 128. työnhakijalle. Ilman ohjaavaa koulutusta kartoituksia suoritettiin 23. työnhakijalle, joilla oli puhdistuspalvelualan työkokemusta tai ammatillista koulutusta taustalla. PuhtausPooliin ohjaavan koulutuksen palautteissa todettiin, että puhdistuspalvelualasta ja koulutusvaihtoehdoista sekä tutkinnon merkittävyydestä annettu tieto lisäsi kouluttautumishalukkuutta. 3.4 PuhtausPoolista hakuammattikoodiin Kehittämishankkeen aikana kävi selväksi, että puhdistuspalvelualan työhakijoille laitettu PuhtausPooli -koodi ei yksistään riitä hakutekijäksi haettaessa ehdokkaita alan avoimiin työpaikkoihin. PuhtausPoolin työnhakija, joka palkataan toiseen alan yritykseen ei välttämättä menestykään toisen yrityksen työnhakuvalinnoissa. Tästä johtuen PuhtausPooli - 18

19 koodin käytöstä luovuttiin ja työhallinnon käytössä olevaan ammattikoodistoa käytettiin uudella tavalla. Uudessa menetelmässä ammattitaidon omaavat työhakijat erotetaan muista alan työnhakijoista. Järjestelmä on otettu käyttöön Juvan ja Mikkelin työvoimatoimistoissa hakuammattikoodilla, jonka avulla nostetaan esiin siivoustyötä hakevat henkilöt. 1. Puhdistuspalvelualan työnhakija, jolla on alan koulutusta ja työkokemusta 2. Puhdistuspalvelualan työnhakija, jolla ei ole alan koulutusta tai työkokemusta hakuammattikoodi laitossiivooja hakuammattikoodi (ei alan tutkintoa eikä työkokemusta) Työllistymistä edistetään ohjaamalla työnhakijoita osaamiskartoitukseen, puhdistuspalvelualalle ohjaavaan koulutukseen tai työelämävalmennukseen. Työnhakijan on mahdollista suorittaa puhdistuspalvelualan perustutkinto, alan ammattitutkinto tai alan täydennyskoulutus osatutkintoina. Puhdistuspalvelualan laaja-alainen ammatillinen osaaminen edesauttaa työllistymistä. Tehostetun työnvälityksen tavoitteena on ollut löytää avoimiin puhdistuspalvelualan työpaikkoihin osaavat työntekijät. Työhallinto toteutti tässä hankkeessa puhdistuspalvelualan työnhakijoille tehostetta työnvälitystä. Tehostettuun työnvälitykseen kuuluu erilaista työnhaku- ja koulutusohjausta. Työnhakijan soveltuvuutta puhdistuspalvelualan työhön selvitettiin haastattelujen ja osaamisen tunnistamisien avulla. Työvoimatoimistossa työskenteli työvoimaneuvoja, joka ylläpiti ja kehitti PuhtausPooli -palvelua. Työttömien työnhakijoiden henkilökohtaiset osaamisen tunnistaminen-palautteet kirjattiin työvoimatoimiston asiakasrekisteriin, jolloin ajantasainen tieto osaamisesta palvelee kaikkia työnvälittäjiä. Työtä hakiessa on mahdollisuus esittää osaamiskartoitustiedot työnantajalle. Kartoitustiedolla on myös työllistymistä nopeuttava vaikutus, niillä työnhakijoille, joilla on vahvuuksia enemmän kuin kehittämiskohteita. Koulutukseen hakeutuvien osaamiskartoituspalautteita hyödynnetään vastaavasti henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa. 19

20 Kaikkien osapuolten pitäisi olla sitoutuneita samaan toimintatapaan. Työvoimatoimisto ja työnhakija suunnittelevat ensin sopivan URA- polun, jota toteutetaan tarvittaessa kouluttajan ja työantajan tuella (esim. oppisopimus). Koulutusyksikön ja työvoimatoimiston pitäisi pystyä tarjoamaan nopeasti opiskelija- ja työnantajakohtaista koulutusta. Koulutus voidaan toteuttaa "non stop" -periaatteella siten, että koulutukseen otetaan opiskelijoita jatkuvasti. Koulutukseen valitun oppimispolku henkilökohtaistetaan, näin opiskeluaika vaihtelee yksilöllisesti. Koulutuksessa tulee olla mahdollisuus tutustua monenlaisiin puhtauspalvelualan työkohteisiin ja työnantajiin. Nopea työhön ohjaus heti koulutuksen päätyttyä on tärkeää. Tarvittaessa voidaan käyttää työharjoittelua, työelämävalmennusta, työkokeilua tai palkkatukea työnhaun suunnittelun tukena ja apuna. Pitkä aika kouluttautumisesta ja pitkään jatkunut työttömyys vaikeuttaa työllistymistä selvästi. Monelle työnhakijalle työelämään paluukynnys voi liian suuri. Muun ammatillisen koulutuksen suorittaneista osa on alanvaihtajia, jotka olivat hakeutumassa puhdistuspalvelualalle tai siirtyivät työnhakijaksi muille ammattialoille. PuhtausPooliin ohjaavan koulutuksen aikana osalle varmentui haluaako puhdistuspalvelualan vai ei. 3.5 Osaamiskartoitustulosten yhteenveto Hankkeen aikana osaamiskartoituksia suoritettiin 238. henkilölle. Kartoituksiin käytettiin 924 opiskelijatyöpäivää. Tavoitteena oli suorittaa kartoituksia 50. työssä olevalle henkilölle ja 170. työttömälle työnhakijalle. Työttömien osalta henkilömäärätavoitetta ei saavutettu, kartoituksia toteutettiin yhteensä 128. henkilölle. Vastaavasti työssä oleville suoritettiin kartoituksia 110. henkilölle. OSAAMISKARTOITUSTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMAT v v v Henkilömäärä Otpv Henkilömäärä Otpv Henkilömäärä Otpv Tavoite Toteutunut Tavoite Toteutunut Tavoite Toteutunut Tavoite Toteutunut Tavoite Toteutunut Tavoite Toteutunut Työttömät * 376 Työssä ** 24 olevat Yhteensä * , siirto -06 = 435 otpv ** 46 otpv, siirto v. -06 Taulukko 6 Tavoitteet ja toteutuneet osaamiskartoitukset PPP -hankkeen aikana 20

21 3.5.1 Osaamiskartoitukset työssä oleville Osaamiskartoituksen yhteydessä selvitettiin kartoitettavan perustietojen lisäksi hänen ammatilliset kehittämistarpeensa. Oman osaamisen arvioinnin jälkeen osaamiskartoitukseen liittyi palautekeskustelu, jossa kirjattiin henkilön ammatillinen osaaminen ja kehittämistarpeet. Yhteensä 110. henkilön osaamiskartoitustiedot tallennettiin Webropol ohjelmaan. Webropol ohjelmaan yhteenvetoraporteista on valittu taulukot, jotka sisältävät tulevaisuuden kannalta merkittävää tietoa puhdistuspalvelualan kehittämiseen. Alla olevat taulukot antavat tietoa puhdistuspalvelualalla työskentelevien ikärakenteesta, ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisista kehittämistarpeista. Kysymyksiin vastasi yhteensä 107 työssä olevaa työntekijää. Kysymyksiin vastanneista 13 henkilöä oli Juvalta, 11 henkilöä Mäntyharjulta, 1 henkilö Haukivuorelta, 66 henkilöä Mikkelistä, 6 henkilöä Ristiinasta, 2 henkilöä Hirvensalmelta ja 8 henkilöä Kangasniemeltä. Kysymykseen vastasi 107 alle 20 v 0% v 3,7% v 10,3% v 36,4% v 45,8% 49 yli 60 v 3,7% 4 Taulukko 7 Puhdistuspalvelualalla työskentelevien ikärakenne Osaamiskartoituksessa olleiden suurin ikäluokka on vuotiaat (45,5 %), tämän ryhmän jäädessä eläkkeelle työvoiman tarve kasvaa. Seuraava suurin ikäluokka on vuotiaat (36,4%). Kysymykseen vastasi 103 ei ammatillista koulutusta 14,6% 15 perustutkinto (toimitilahuoltaja) 14,6% 15 ammattitutkinto (laitoshuoltaja) 23,3% 24 erikoisammattitutkinto (siivoustyönohjaaja/siivousteknikko) 1,9% 2 muu ammatillinen koulutus, mikä? 54,4% 56 Taulukko 8 Puhdistuspalvelualalla työskentelevien ammatillinen koulutus 21

22 Kysymykseen vastanneista 103. henkilöstä 41 on suorittanut puhdistuspalvelualan tutkinnon. Ammatillinen koulutus puuttuu kokonaan 15 henkilöltä. Muun ammatillisen koulutuksen suorittaneita oli eniten, joka osaltaan kertoo puhdistuspalvelualan ammatillisen koulutuksen tarpeesta. Kysymykseen vastasi 52 Ammatillinen täydennyskoulutus (mahdollisuus suorittaa esim. laitoshuoltajan osatutkinto) 51,2% 22 Laitoshuoltajan ammattitutkinto 51,2% 22 Erikoisammattitutkinto 11,6% 5 Tarvitsen käytännön työnohjausta 7% 3 Taulukko 9 Puhdistuspalvelualalla työskentelevien halu kehittää ammattitaitoaan Vastanneista 22 halusi suorittaa täydennyskoulutusta. Laitoshuoltajan ammattitutkinnon halusi suorittaa 22 henkilöä. Siivoustyönohjaajan tai teknikon erikoisammattitutkinnon halusi suorittaa viisi henkilöä ja kolme henkilöä katsoi tarvitsevansa henkilökohtaista ohjausta käytännön työssä Osaamiskartoitukset työttömille työnhakijoille PuhtausPooliin ohjaavaan koulutukseen osallistui 105 työtöntä työnhakijaa, osaamiskartoituksia suoritettiin yhteensä 128. työttömälle työnhakijalle. 23 työttömälle työnhakijalle suoritettiin osaamiskartoitus ilman ohjaavaa koulutusta (liite 5). Kyselyyn vastasi 105 työtöntä työnhakijaa. Vastaajista 58 oli Mikkelistä, 3 Kangasniemeltä, 10 Mäntyharjulta, 2 Ristiinasta, 14 Juvalta, 4 Joroisista, 8 Puumalasta, 1 Rantasalmelta ja 5 Hirvensalmelta. Kysymykseen vastasi 105 alle 20 v 1% v 8,6% v 17,1% v 36,2% v 34,3% 36 yli 60 v 2,9% 3 Taulukko 10 Työttömien työnhakijoiden ikäjakauma 22

23 Kysymykseen vastasi 105 työtöntä työnhakijaa. Saadun tiedon perusteella työttömien työnhakijoiden ikä jakautuu siten, että suurin työtön ikäryhmä oli vuotiaat (36,2%), 38 työtöntä. Seuraava ikäryhmä oli vuotiaat (34,3%), 36 työtöntä. Kysymykseen vastasi 89 ei ammatillista koulutusta 36,7% 36 perustutkinto (toimitilahuoltaja) 10,2% 10 ammattitutkinto (laitoshuoltaja) 14,3% 14 erikoisammattitutkinto (siivoustyönohjaaja/siivousteknikko) 1% 1 muu ammatillinen koulutus, mikä? 53,1% 52 Taulukko 11 Työttömien työnhakijoiden ammatillinen koulutus Kysymykseen vastasi 89 työnhakijaa. Vastaajista 36 oli vailla ammatillista koulutusta. Työttömistä 10 oli suorittanut perustutkinnon ja 14 ammattitutkinnon ja yksi erikoisammattitutkinnon. Oli yllättävää, että työttömänä oli niin monta tutkinnon suorittanutta. Kysymykseen vastasi 84 alle vuosi 28,6% v 34,5% v 19% v 11,9% v 4,8% 4 yli 30 v 1,2% 1 Taulukko 12 Työttömien työnhakijoiden puhdistuspalvelualan työkokemus Kysymykseen vastanneista 29. työnhakijalla oli puhdistuspalvelualan työkokemusta 1-5 vuotta. Työkokemusta vuotta oli 16. työnhakijalla ja 10 henkilöllä työkokemusta oli vuotta. 23

24 Kysymykseen vastasi 84 työstä 79,8 % 67 koulutuksesta 46,4 % 39 en ole kiinnostunut työstä enkä koulutuksesta minua kiinnostaa muun alan työtehtävät, mikä ala? 3,6 % 3 15,5 % 13 Taulukko 13 Työttömien työnhakijoiden kiinnostus puhdistuspalvelualan työhön ja koulutukseen Suurin osa vastanneista 67 henkilöä ( 79,8 %) oli kiinnostunut puhdistuspalvelualan työstä ja alan koulutuksesta oli kiinnostunut 39 henkilöä. Kolme työtöntä ei ollut kiinnostunut työstä eikä koulutuksesta. Muusta ammattialasta oli kiinnostunut 13. henkilöä, mikä ala kiinnostaa -avoimeen kysymykseen ei ole vastattu. Kysymykseen vastasi 58 Ammatillinen täydennyskoulutus (mahdollisuus suorittaa esim. laitoshuoltajan osatutkinto) 55,2 % 32 Laitoshuoltajan ammattitutkinto 31 % 18 Erikoisammattitutkinto 1,7 % 1 Tarvitsen käytännön työnohjausta 43,1 % 25 Taulukko 14 Työttömien työnhakijoiden halukkuus kehittää puhdistuspalvelualan ammattitaitoa Kysymykseen vastasi 58 henkilöä. Heistä 32 halusi täydennyskoulutukseen, 18 oli halukkaita suorittamaan laitoshuoltajan ammattitutkinnon. Yksi vastaajista halusi suorittaa siivoustyönohjaajan tai siivousteknikon erikoisammattitutkinnon. Vastanneista 25 koki tarvetta käytännön työn ohjaamiseen. Kysymykseen vastasi 105 Perustutkinnon suorittamista 48,4% 46 Ammattitutkinnon suorittamista 33,7% 32 Täydennyskoulutuksen suorittamista 26,3% 25 Työsisäoppimista erityyppisissä toimintaympäristöissä 26,3% 25 Yksilöllistä ammatinvalinnanohjausta 9,5% 9 Erityisammattitutkinnon suorittamista 0% 0 24

25 Taulukko 15 Osaamisen kehittämistarve Opettajan arvio Ammatillisen osaamisen tarvetta kartoitettiin perus- ja ammattitutkinnon sisällön perusteella. Koulutustarvetta ilmeni kaikilla tutkinnon osa-alueilla. Kehittämisasiat nostettiin esiin jokaisen kartoitukseen osallistuneen kanssa henkilökohtaisessa palautekeskustelussa ja kirjallisessa palautteessa. Osaamiskartoituksen suorittaneen opettajan näkemys osaamisen tasosta ja koulutus- tai ohjaustarpeista kirjattiin webropol -ohjelmaan palautekeskustelun aikana. Puhdistuspalvelualan perusasioiden opiskelua ehdotettiin 46. työnhakijalle. Heillä ei ollut lainkaan koulutusta ja / tai puhdistuspalvelualan työkokemusta tai he olivat ammatinvaihtajia. Laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittamista ehdotettiin 32. henkilölle, heillä oli taustalla puhdistuspalvelualan koulutusta ja työkokemusta. Käytännön työssäoppimista ehdotettiin 25. henkilölle. Yhdeksälle henkilölle ehdotettiin ammatinvalinnanohjausta, jotta itselle varmistuu minkä alan työtehtäviin aikoo hakeutua Osaamiskartoituksesta saadut kokemukset Osaamiskartoitus antaa mahdollisuuden sekä luo puitteet koulutuksen ja työelämän avoimelle yhteistyölle. Toimintatapana se edellyttää, että kartoituksen suorittaja tuntee työympäristön ja on tietoinen puhdistuspalvelualan vaatimuksista. Työelämän henkilöstön kehittämistarpeiden kartoittaminen tukee koulutussuunnitelmaa siten, että koulutetaan osaajia juuri kunkin yrityksen tarpeisiin. Osaamiskartoituksen avulla työnantaja saa päivitetyn tiedon henkilöstön ammattitaidosta ja näin työnantajan on helpompi suunnitella ja toteuttaa säännöllisesti sekä hallitusti täydennyskoulutuksia. Osaamiskartoituksia on myös mahdollisuus tarjota eri toimijoille asiantuntijapalveluina. Osaamiskartoitusten toteutus on lisännyt työelämälähtöisyyden kautta myös kartoittajan asiantuntijuutta, samalla kun on palveltu työelämätoimijoita. Osaamiskartoitus on yksi vaihe työyhteisön tavoitteellisessa kehittämisessä. Kehittyvä työyhteisö tarvitsee työntekijöitä, jotka pystyvät itse arvioimaan omaa ammattitaitoaan ja haluavat kehittää sitä. Työntekijöiden motivaatio työhön kasvaa mm. kouluttautumalla, työnkierrolla ja muilla kehittämistekijöillä. Näin yksittäiset työsuoritukset kehittyvät ja ammattitaitokäsitys laajenee. Kustannustehokkaalla ja laadukkaalla työn tuloksella vastaavasti on laaja vaikuttavuus työnantajalle. 25

26 3.6 PuhtausPalvelut Puhuttavat -kehittämishankkeen järjestämät lyhytkestoiset koulutustilaisuudet PPP -hankkeen järjestämiin lyhytkestoisiin luento- tai koulutustilaisuuksiin osallistui 447 henkilöä. PPP-hankkeen kautta koulutuksiin on ohjautunut 91 työssä olevaa työntekijää ja 45 työtöntä työnhakijaa. Ammatillinen koulutus toteutettiin työhallinnon tai opetushallituksen rahoituksella. PPP -hanke on järjestänyt Mikkelin alueella koulutustilaisuuksia ajankohtaisista aiheista eri kohderyhmille. Tilaisuudet olivat maksuttomia ja avoimia kaikille puhdistuspalvelualalla työskenteleville tai alalle aikoville ja puhtauspoolissa oleville. Hygieniakoulutuksia 2 (kesto 4h, 189 hlöä) Puhtaus on yhteistyötä koulutus 1 (kesto 4h, 60 hlöä) Hygieniaosaaminen-koulutuksia 2 (kesto 4h, 38 hlöä) Puhtaus puhuttaa esittely/koulutus 6 (kesto 4h, 55 hlöä) Puhtausalan uudet haasteet luento, PPP-hankkeen päätöstilaisuus 3.7 Vaihtokoulutuksen kokeilun tuloksia Vaihtokoulutuskokeiluun suunniteltiin osallistuvan yksi kunnallinen ja yksi yksityinen siivouspalveluorganisaatio. Vaihtokoulutuksen kokeilu ei onnistunut, mutta työnjohdon mielestä oli hyvä asia, että työkohteisiin saatiin työssäoppijoita. Vaikkakin työssäoppimisjaksot olivat opiskelun kannalta väärään aikaan, saatiin opiskelijoista moniin työtehtäviin lisäapua. Opiskelijoiden työssäoppimisjaksot saattoivat mahdollisesti motivoida työntekijöitä opiskeluun. Vaihtokoulutukseen suunnitellut koulutukset toteutuivat suurimmaksi osaksi eri aikaan. Työvoimakoulutuksen neljä viimeistä kuukautta toteutui yhtä aikaa laitoshuoltajan ammattitutkinnon kanssa. Tästä ajasta suurin osa oli kesäaikaa, jolloin laitoshuoltajan ammattitutkintoa suorittavat olivat opinnoista kesätauolla, eikä opiskelupäiviä järjestetty. Näissä koulutuksissa ei kokeiltu vaihtoa tai sijaistamista toisen ryhmän opiskelijoiden voimin. Opiskelun aikana puhdistuspalvelujen perustutkinnon opiskelijat tekivät työssäoppimista useimpien tutkinnon osien aikana näissä työkohteissa, joista opiskelijoita tuli kyseiseen ryhmään. 26

27 3.8 Työvoimatoimiston, työelämän ja koulutusyksikön välinen yhteistyö Hankkeen tavoitteena oli kehittää alan vetovoimaisuutta lisäävä ja kohtaantoa edistävä työvoimatoimiston, työnantajan ja kouluttajan yhteistyömalli, jonka tuloksena uusien työntekijöiden alalle ohjaaminen lisääntyy ja alan työnvälitys tehostuu mm. muodostettavan osaavien työnhakijoiden poolin avulla. Tavoitteen saavuttamiseksi työvoimatoimiston yhteyksiä alan työnantajiin lisättiin mm. työnantajakäynnein (esim. vuoden 2006 työvoima- ja koulutustarveanalyysi kohdennettiin Mikkelin ja Juvan seuduilla myös puhdistuspalvelualan työnantajiin). Työnantajayhteyksien lisääntymisen ja hankeyhteistyön myötä työvoimatoimiston tietous puhtauspalvelualan työvoimatarpeista, erilaisista tehtävistä ja niiden osaamistarpeista syveni. Hankkeen aikana työvoimatoimisto pyrki varmistamaan alan työvoimaneuvojalle aikaa hankkeen edellyttämään yhteistyöhön ja työnhakijapoolin muodostamiseen, mm. selvittämällä työnhakijoiden soveltuvuutta, motivaatiota ja osaamisen tasoa. Hankkeen loppupuolella työvoimatoimisto vahvisti työpanostaan palkkaamalla yhden kokoaikaisen työvoimaneuvojan ko. tehtäviin noin puoleksi vuodeksi. Myös potentiaaliset työnhakijat saivat tietoa alasta, sen osaamisvaateista ja koulutuksesta työvoimatoimiston ja kouluttajan yhteisissä info- ja haastattelutilaisuuksissa. Samalla työnhakijoista ohjattiin hakeutumaan hankkeen ohjaaviin koulutuksiin/osaamiskartoituksiin, joiden aikana heillä oli mahdollisuus omakohtaisesti syventää tietoa alasta ja sen osaamisvaateista, mm. alan työpaikkoihin tutustumalla. Näin ohjaavat koulutukset selkeyttivät työnhakijoiden soveltuvuutta ja motivaatiota alalle, jolloin myös alan työvoimakoulutukseen ohjaus- ja valinta tehostui ja samalla mahdollinen hukkakoulutus minimoitui. Työvoimakoulutus toteutettiin kansallisin varoin. Jotta alan osaavaan työvoiman saatavuus pystyttäisiin turvaamaan, on hankkeessa aloitettua yhteistyötä ja -toimintaa jatkettava ja kehitettävä sekä toimijaverkostoa laajaalaistettava. Kaikkien osapuolten ja erityisesti työnantajien yhteisiä ponnisteluja alan vetovoimaisuuden lisäämiseksi ja kohtaannon edistämiseksi on parannettava (tiedotus, tutustumiskäynnit, infotilaisuudet, työssäoppimiset, rekrytapahtumat). Tässä työssä myös työvoimatoimisto on keskeinen toimija palveluillaan samalla kun se itse kehittää edelleen alalle ohjausta, työvoimakoulutusta ja työnvälitystä alueellisesti ja valtakunnallisesti yhtenäisen laadukkaaksi. 27

28 4 PUHTAUSPALVELUT PUHUTTAVAT KEHITTÄMISHANKE JA PIEN- YRITYSYHTEISTYÖ PPP-hankkeen tavoitteena oli saada yhteys Mikkelin ja Juvan seudun puhdistuspalvelualan pienyrityksiin tarjoamalla yrityksille osaamiskartoituksia, koulutusta ja muuta yrityslähtöistä yhteistyötä. PPP -hankkeen tavoitteena oli saada hanketoimintaan mukaan kolme pienyritystä ja kahdeksan muuta puhdistuspalvelualan toimijaa. Tavoite saavutettiin, sillä hankkeeseen liittyi aiempien kahden pienyrityksen lisäksi kaksi yrittäjän työllistävää yritystä. Työelämästä oli tullut palautetta, että julkinen sektori on mukana vahvasti hankeen toiminnassa ja pienyritysten rooli on vähäinen. PPP -hankkeen ohjausryhmä nosti kyseessä olevan asian yhdeksi kehittämistavoitteeksi. Samalla tuotiin esille, että tähän saakka julkisen sektorin työkohteet palkkaavat pääosin koulutettuja henkilöitä. Koulutettu henkilöstö pystyy opastamaan ja ohjaamaan opiskelijoita ammattitaitoisesti erityyppisissä työkohteissa. Koulutuksen ja työssäoppimisen aikana opiskelija saa kokemuksia erilaisista toimintaympäristöistä ja luo suhteita, jotka vaikuttavat työn haun suuntautumiseen julkiselle sektorille. PPP-hanke tiedotti hanketoiminnasta ja hankkeen järjestämistä koulutuksista Juvan ja Mikkelin seudun pienyrittäjille. Kutsuja yrityksille kohdennettuihin tapahtumiin lähetettiin 70 yritykselle. Kevään 2007 aikana PPP-hanke järjesti eri paikkakunnilla puhdistuspalvelualan pienyrittäjille ja yrittäjäksi aikoville hankeinfoja. Osallistujia oli kaikkiaan 55 henkilöä, joista ainoastaan neljä oli alan pienyrittäjiä. Muut osallistuneet olivat oppilaitoksen opiskelijoita. Pienyrityksillä ei ollut kiinnostusta yhteistyöhön, näin ollen tavoitetta ei saavutettu. Puhelinyhteydessä tuli useasti esille; ajankohta on huono, työruuhka, kiire tai ei ole kiinnostusta yhteistyöhön. Tilaisuudet järjestettiin Puumalassa 28.3., Mikkelissä ja 12.4., Juvalla 2.4., Joroisissa ja Kangasniemellä Vuonna 2006 työvoimatoimiston yhtenä ennakoinnin kohteena oli yritysyhteistyö. Yrityksissä ei ollut kiinnostusta yhteistyöhön, näiltä osin tavoitteet jäivät saavuttamatta. Kesän ja syksyn 2007 aikana lähestyttiin pienyrittäjiä vielä puhelimitse ja yrityskäynnein työhallinnon kautta. Työvoimahallinnon kautta lähetettiin yrityskysely 23. pienyritykselle, ja sama kysely PPP hankkeen kautta 30. palveluyritykselle (liite 4). Kaikkiaan lähetettiin 53 yrityskyselyä ja vastauksia saatiin 16. toimijalta (työvoimatoimiston kautta vastauksia saatiin 2 ja PPP 28