LEHTI-hanke. Hyvinvointialaa vauhdittamassa. LEHTI-hankkeen loppujulkaisu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEHTI-hanke. Hyvinvointialaa vauhdittamassa. LEHTI-hankkeen loppujulkaisu"

Transkriptio

1 LEHTI-hanke Hyvinvointialaa vauhdittamassa LEHTI-hankkeen loppujulkaisu

2 LEHTI-hanke Sisällysluettelo sivu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Etelä-Suomen maakuntien liittouman sekä kuntien rahoittama kuuden maakunnan yhteinen LEHTI-hanke tähtäsi hyvinvointialan liiketoiminnan kehittämiseen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Ensisijaisena kohderyhmänä olivat hyvinvointialan yritykset ja kolmannen sektorin palveluntuottajat. Toiminta kohdistui myös elinkeino- ja yrityskehitysorganisaatioihin. Hankkeen toiminta-alueen muodostivat Etelä-Karjala, Hyvinkää-Riihimäen talousalue, Hämeenlinnan seutu, Itä-Uusimaa, Päijät-Häme ja Turun seutu. Hankkeessa oli mukana kuusi osahanketta. Hanke toteutettiin vuosien aikana. Yhteishanketta koordinoi Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES. Sisällysluettelo 2 Hyvinvointialaa vauhdittamassa 3 VAPA1 kalasti toimialan samaan pöytään 4 Virvelinrannassa asiakas on keskiössä 5 Johtamisjärjestelmä kuntoon 5 VAPA, verkko ja virveli 6 OLLI hioi särmiä 8 Rahoitus kiinnosti ja kannusti 8 Useita napakymppejä Itä-Uudellamaalla 9 HYRRÄ lähti liikkeelle hyvän arjen ajatuksesta 12 HYRRÄ pyöri myös näiden asioiden parissa 13 Työkalu kuntien päätöksenteon tueksi 15 Hakkeesta virtaa monille 17 Sähköinen karttapalvelu on iso apu 18 Hyvinvointiverkostokeitto 20 LEHTI-hanke, Hyvinvointialaa vauhdittamassa LEHTI-hankkeen loppujulkaisu, lokakuu 2011 Julkaisija Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES, Askonkatu 9 F, Lahti, Puh , Toimitus ja taitto Autiomaa Oy Kuvat LAKESin ja hankkeen toimijoiden arkistot Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painosmäärä 500 kpl 2

3 Hyvinvointialaa vauhdittamassa Kuuden maakunnan yhteisponnistuksen, LEHTI-hankkeen suunnittelu käynnistettiin yhdessä jo loppuvuodesta Tiukkaakin tiukemman suunnittelun jälkeen hanketta päästiin käynnistämään keväällä Toiveikkaana ja täynnä tarmoa lähdimme toteuttamaan hanketta ja sen sisältöjä olihan hanke suunniteltu niin, että sen kautta saimme pilotoitua, testattua ja synnytettyä hyvinvointialalle uusia malleja ja toimintatapoja. Hankkeen kautta alan yrityksillä olisi mahdollisuus saada buustia omaan liiketoimintaansa ja vahvempaa yhteistyötä julkisen sektorin suuntaan. OLLI-osahankkeen kautta Päijät-Hämeessä lähdettiin rakentamaan kumppanuusverkostoa julkisen ja yksityisen sektorin kanssa, Kanta-Hämeen VAPA-hankkeessa pilotoitiin yritysasiamiehen ja vammaispalvelujen innovaatioasiamiehen toimintaa yritysverkostoja rakentaen. Etelä- Karjalan HAKE-osahankkeen tulokulmana oli sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaympäristön muutos ja yritystoiminnan kokoaminen myyjäpooliksi ja Itä-Uudellamaalla HAI-hankkeessa haluttiin koota hyvinvointialan toimijat hyvinvointiklusteriksi. Hyvinkää-Riihimäen seudulla PPP- HYRI keskityttiin elinkaarimallin kehittämiseen ja pilotointiin sekä Turun seudulla HYRRÄ-hankeessa haluttiin koota hyvinvointialan toimijat yhteen ja kehittää toimintaa KUN- NONKODIN ympärille. Yhteisenä kokeiluna, joskaan ei aivan kaikissa osahankkeissa, oli kehittämiskannuste, jonka kautta yritykset saivat apua liiketoimintansa kehittämiseen. Näihin hankkeen kolmeen toteuttamisvuoteen on mahtunut paljon haasteita, muutoksia, kohtaamisia, ilon hetkiä, konkreettisia tuloksia ja paljon työtä. Nyt käsissä olevan julkaisun sivuilta pääset tarkemmin tutustumaan työn hedelmiin ja yhteistyöllä synnytettyihin toimintamalleihin ja tapoihin. Näin hankkeen päättyessä ja syksyisen ruskan aikaan, LEH- TI saakin pintaansa kaikki sateenkaaren värit. Tässä kohtaa sateenkaaren värit kuvaavat hankkeessa aikaansaatua, laaja-alaista ja rajatonta yhteistyötä eri toimijoiden ja alueiden välillä. Tästä on hyvä jatkaa! Lahdessa lokakuun 20. päivänä 2011 Sari Hänninen kehittämispäällikkö, Päijät-Hämeen hyvinvointiklusteri Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES 3

4 Ruohonjuurta ja isoja kokonaisuuksia VAPA1-osahanke VAPA1 kalasti toimialan samaan pöytään VAPA1-osahanke käynnistyi osin Hämeenlinnan kaupungin Virvelinranta-projektin myötä. Seudulla nähtiin kokonaisvaltainen tarve vammaispalvelukeskuksen alueella toimivien palveluntuottajien tukemiselle ja liiketoiminnan edistämiselle. -Järjestelmällinen vammaisalan hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen verkostomaisempaan suuntaan sekä sektoreiden välisen yhteistyön lisääminen olivat ensisijaisia tavoitteita hankkeen alkaessa. Halusimme pilotoida toimintamallin, joka kehittää ja edistää hyvinvointiyrittäjyyden palveluntuotantoa alueella, kertoo Marjo Nieminen Kehittämiskeskus Oy Hämeestä. Aivan hankkeen alussa käynnistettiin hyvinvointiyrittäjyyden yritysasiamiestoiminta, joka on sittemmin vakiintunut ja siirtynyt paikallisen elinkeinoyhtiön pysyväluonteiseksi toiminnaksi. Tarkoituksena oli, että alaan perehtynyt asiamies tarjoaisi neuvontapalveluita toimialan yrittäjille, järjestäisi yrittäjien ja kuntasektorin säännöllisiä tapaamisia ja huolehtisi kehittämiskannusteiden jakamisesta. - Työn ohessa yritysasiamies konseptoi neuvontatyön ja loi hyvinvointiyrittäjyyden palvelumallille pysyvät tavoitteet. Näiden toimien lisäksi yritysasiamiehen yhtenä tärkeimpänä tehtävänä oli käynnistää hyvinvointialan toimialaryhmä. Toimialaryhmätyö kokosi 4-6 kertaa vuodessa saman pöydän ääreen kehitystyöhön sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin toimijat. Ajankohtaisten yhteisesti käsiteltyjen teemojen, kuten kansainvälistymisen ja rahoituksen lisäksi palveluiden tilaajat, tuottajat ja kokemusasiantuntijat jakautuivat pienryhmiin työstämään muun muassa asumispalveluiden laatukriteeristöä ja hankintaprosesseja. - Työskentelyn myötä toimialaryhmä vakiinnutti asemansa ja osoitti tarpeellisuutensa. Sen toiminta jatkuu hankkeen päätyttyäkin, Nieminen iloitsee. Hyvinvointialan toimialaryhmän muodostaminen oli yksi VAPA1-hankkeen saavutuksista ja se on ollut omiaan lisäämään sektoreiden välistä yhteistyötä ja sitä kautta yrittäjien mahdollisuuksia palveluntuottajina. Samankaltainen toimialaryhmätyöskentely on otettu sittemmin käyttöön myös muilla toimialoilla. 4

5 Virvelinrannassa on noin 80 asiakaspaikkaa ja sen työllistävä vaikutus on liki samansuuruinen. Kehitysvammaisten palveluiden asiantuntijakeskeisen suunnittelun sijaan kehitysvammaisilta ja heidän omaisiltaan on kysytty, mikä heille on parasta. Uusien toimintamallien kehittäminen, ideoiden käytäntöön vieminen, nähdään Virvelinrannassa suurena mahdollisuutena. Virvelinrannassa asiakas on keskiössä Virvelinranta on Hämeenlinnaan toukokuussa 2010 valmistunut palvelukeskittymä, johon on sijoittunut vammaisalan palveluja, kuten päivätoimintaa, kuntouttavaa asumista sekä oppilaitosten opetustoimintoja. Keskuksessa tarjotaan myös hoito-, tutkimus-, koulutus-, kongressija erilaisia yrityspalveluja. Toimintakonseptilla saadaan synergiaetuja toimijoiden kesken, taloudellista säästöä tilojen yhteiskäytöllä sekä taataan vaikeasti vammaisten palvelut hyvin lähelle, tarkoituksenmukaiseen toimintaympäristöön. Seudun kuntien kannalta olennaista on, että kehitysvammaisten päivätoiminta saadaan sijoitettua ympäristöön, jossa osaaminen vahvistuu useiden eri toimijoiden yhteistyössä. Lisäarvopalvelujen kehittäminen sekä teknologia- ja innovaatiohankkeet vammaisten elämänlaadun parantamiseksi nostavat keskuksen valtakunnalliseksi pilotiksi. Toimijoina ovat mm. Hämeenlinnan kaupunki, Eteva kuntayhtymä, Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry, Kehittämiskeskus Oy Häme, Hämeen ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Tavastia ja Kiipulan ammattiopisto. Johtamisjärjestelmä kuntoon Hämeen Tukikoti Oy tuottaa ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista, tukiasumisenpalveluja ja työtoimintaa sekä avo- ja tuetuntyön järjestämistä ja ohjausta. Lisäksi tarjolla on kodinhoidon ja tilapäisasumisen palveluita kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja muille vajaakuntoisille henkilöille sekä tilapäis- ja kriisiasumisen lyhytaikaispaikkoja. Kokonaisuuden kärkenä on joustava, laadukas ja yksilöllinen palvelu. Kehittämiskannusteen siivittämänä yrityksessä paneuduttiin johtamisjärjestelmään. Prosessi keskittyi muun muassa toiminnan suunnitteluun ja asiakastarpeiden pohjalta tehtävään toiminnan seurannan ja sen raportoinnin kehittämiseen. Yritysvalmennuksen aikana kaikille laadittiin tehtäväkuvaukset tulevaa TYKES-henkilöstökoulutuksen kehittämishanketta silmälläpitäen. Prosessin aikana laadittiin huolelliset suunnitelmat myös uuden toimitilan käyttöönotolle. VAPA1:n kaltaiset hankkeet ovat merkittäviä tukijalkoja yksittäisille yrityksille, jotka haluavat määrätietoisesti kehittää toimintaansa ja kasvattaa vaikuttavuuttansa sekä tuottavuuttansa. Kannuste sopi hyvin jo jonkin aikaa toimineen, mutta silti melko uuden ja kasvuhakuisen yrityksen toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun. Ilman taloudellista tukea oma hankkeemme olisi kyetty toteuttamaan vasta tulevaisuudessa. Marjaana Jokinen johtaja 5

6 VAPA2-osahanke VAPA, verkko ja virveli Vammaispalvelut ovat suurten haasteiden edessä. VAPA2-hanke keskittyi erityisesti tämän sektorin tarkasteluun ja sen liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamiseen. Suomen vammaispoliittisen ohjelman mukaan yhteiskunnassa tarvitaan nykyistä enemmän tietoa vammaisuudesta. Parantunut tietoisuus vahvistaa vammaisten henkilöiden yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edellytysten kehittämistä. Selvitys palveluista ja palveluiden tarpeesta VAPA2-hanke keskittyi toiminnassaan vammaispalveluiden liiketoiminnalliseen kehittämiseen ja pyrki näin edistämään vammaisten yhdenvertaisuutta muiden kuntalaisten kanssa. Palveluiden syntyä pyrittiin edistämään muun muassa innovaatioasiamiestoiminnalla. Jalkautuminen yrityksiin, innovaatiosessiot sekä erilaiset selvitykset tähtäsivät vammaispalveluiden innovaatioaihioiden keräämiseen ja syntyyn. Yksittäinen merkittävä ponnistus oli käyttäjälähtöisen palvelutarvekyselyn toteuttaminen yhdessä HOC Well - hankkeen kanssa. - Olemme pilotoineet vammaispalveluiden innovaatiotoiminnan kehittämismallia. Yrittäjiltä tuli heti hankkeen alussa selkeä viesti, että nyt tarvitaan käyttäjälähtöistä tietoa palveluiden tarpeista. Selvityksen valmistuttua olemme järjestäneet useita innovaatiosessioita, joihin on osallistunut niin yksityisen kuin julkisen sektorin toimijoita ja kehittäjiä, aloittaa hankkeen projektipäällikkö Sari Rämö. Kyselyn kohderyhmäksi otettiin nuoret ja heidän perheensä. Selvitys toteutettiin yhteistyössä Kanta-Hämeen terveys- ja sosiaalialan yrittäjät ry:n kanssa ja sen tilaajana oli Hämeenlinnan kaupungin vammaispalvelut. Tuloksista nousi esiin kolme kärkiteemaa; tilapäishoito, asumispalvelut sekä vammaisten henkilöiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Kysely nosti esiin myös tarpeen vastaavan selvityksen teosta kaikissa ikäryhmissä. - Vammaisten lasten vanhemmat olivat huolissaan muun muassa tulevaisuuden asumispalveluista. Tilapäishoidon tarve puolestaan näyttäisi nousevan lähitulevaisuudessa jopa 50 % ja innovaatiosessioissa keskustelua herätti yksilöityjen asumisratkaisujen sekä kotiin annettavien palveluiden kehittäminen. Isoksi kysymykseksi nousi myös osatyökykyisten henkilöiden työllistäminen vapaille markkinoille. Tätä kysymystä ratkomaan koottiin asiantuntijapaneeli. Paneeli näki yritysten asennemuutoksen lisäksi välttämättömänä tehostaa toimenkuvien räätälöintiä sekä oikeanlaista perehdytystä yrityksissä. - Sen lisäksi, että osatyökykyisten henkilöiden työllistämistä vapaille työmarkkinoille tulee edistää, olisi myös perustettava erityistä tukea tarvitseville henkilöille oma yritysneuvontapalvelu. On vammaisia henkilöitä, jotka voisivat 6

7 Käyttäjälähtöistä tietoa palveluiden kehittämisen tueksi Selvitys tulevaisuuden vammaispalveluiden palvelutarpeesta Kysely vammaisille lapsille, nuorille (7-18 v) ja heidän vanhemmilleen/ lähihenkilöille Tulosten ja teemojen pohjalta innovaatiotilaisuus vuotiaille Teemoja mm. vapaa-aika, asuminen, työ Innovaatiotilaisuuden pohjalta paneeli yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin tuottajille työllistää itsensä yrittäjänä, mutta nykyiset yleisen tason yrittäjäneuvontapalvelut eivät tarjoa riittäviä keinoja ja erityistukea niitä tarvitseville. Osatyökykyisten henkilöiden työllistämisen tukemisessa olisikin mielestäni jatkokehittämishankkeen paikka. Askeleet kohti konkretiaa VAPA2-hanke tuotti selvityksen Virvelinrannan palvelukeskukseen soveltuvista palveluista ja niiden tarjontamahdollisuuksista. - Haasteena oli, että ideoita kyllä riitti, mutta niiden kiinnittymispintaa päivittäiseen toimintaan oli vaikea löytää. Liiketoimintamahdollisuuksien lisäksi kartoitettiin myös vammaisalan innovaatiotoimintaa edistäviä sähköisiä järjestelmiä. Selvityksen lopputuloksen kannalta oli tärkeää, että liiketoiminta Virvelinrannan palvelukeskuksessa tai sen yhteydessä olisi avointa, läpinäkyvää ja että kaikilla alan toimijoilla olisi tasavertainen mahdollisuus tarjota palveluitaan. Liiketoimintamahdollisuuksia tarkasteltiin monipuolisesti muun muassa asiakkaan, tarjottavan ratkaisun, liiketoimintamallin, tavoitteiden, tarvittavan tiimin, myynnin ja markkinoinnin ja taloudellisten näkökulmien kannalta. Jatkokehittelyn kohteeksi löytyi viisi ydinkohtaa: 1. Viikonloppu- ja iltahoito sekä ohjattu toiminta 2. Esteetön matkailu, tapahtumatuotanto 3. Tilanvuokraus Virvelinrannassa ja vahtimestaripalvelu 4. Luovat taidot ja voimaannuttavat palvelut 5. Esteettömät liikuntapalvelut Viiden keihäänkärjen jatkokehittely on jo käynnistymässä. Avoimuuden lisäämiseksi kehitteillä on VAPA2-hankkeessa esitelty niin sanottu hankintaklinikka, joka on hakenut mallia rakennusalan vastaavasta menettelystä. Hankintaklinikka on avoin tilaajista ja palveluntuottajista koostuva työpaja. Työpaja tuottaa analyysin kulloisestakin hankintaongelmasta sekä ratkaisusuosituksen ja laatii tilaajan käyttöön tarvetta vastaavan tarjouspyynnön. Tulos julkistetaan kaikkien alan toimijoiden käyttöön. Sähköisistä järjestelmistä tehtiin laajahko selvitys. Tarkoituksena oli löytää sovellus, jota Virvelinrannan toimijat käyttäisivät yhteydenpitoon ja tietojen tallentamiseen yhteen paikkaan, yhtenevästi. Näin asioiden kommentointi ja jatkokäsittely helpottuisi. - Työkalun ei odoteta ratkaisevan esiin tulleita tarpeita, vaan se on apuväline toimivalle ja hyvin johdetulle tiimille, muistuttaa Rämö. Lopullista sovellusvalintaa ei ole vielä tehty, mutta noin kymmenen tarkastelun alla olleen järjestelmän joukosta on valikoitunut kolme potentiaalisinta vaihtoehtoa, mukana myös sosiaalisen median uusi tulokas Google+. Yrittäjiltä tuli heti hankkeen alussa selkeä viesti, että nyt tarvitaan käyttäjälähtöistä tietoa palveluiden tarpeista. 7

8 OLLI-osahanke OLLI hioi särmiä Julkinen sektori kasvattaa hankintojaan yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Kysyntä ja tarjonta eivät kuitenkaan aina kohtaa ja toimintamalleissa on hiomisen tarvetta. OLLI -hankkeen lähtökohtana on ollut yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen nimenomaan perusterveydenhuollon sektorilla. Yhtenä tärkeänä päämääränä on ollut näiden toisistaan eroavien kulttuurien tutustuttaminen ja yhteensovittaminen sekä yhteisen ideoinnin mahdollistaminen. Organisaatioiden edustajat ovat kokoontuneet saman pöydän ääreen pohtimaan hyvinvointialan kehittämiskysymyksiä ja -mahdollisuuksia. Käytännön tasolla kehittäminen on tarkoittanut yhteisten toimintamallien suunnittelua ja työmenetelmien sisäänajoa, joiden tavoitteena on, että jatkossa yritykset pystyvät paremmin vastaamaan julkisen sektorin tarpeisiin. Työtä on tehty yli maakuntarajojen yhteistoimintamalleja luoden. Erityishuomiota on kiinnitetty muun muassa palveluiden saavutettavuuteen ja asiakaslähtöisyyteen. Alueelle on hankkeen myötä hahmoteltu yhteistä toimintamallia alan yritysten ja yritysverkostojen tuote- ja palveluinnovaatioiden tuotteistamiseen sekä kaupallistamiseen. Toimenpiteillä on samalla pyritty parantamaan yritysten palveluliiketoiminnan tuottavuutta. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin aidosti toimivan yhteistyömuodon kehittämisen sekä konseptin pilotoinnin ohella tehtiin myös useita pienempiä, yrityskohtaisia toimenpiteitä. Saavutuksia Muodostettiin erilaisia yhteistyömalleja, joiden kehittäminen jatkuu hankkeen jälkeen Päijät-Hämeen hyvinvointiklusterin kautta Palveluverkoston kehittäminen eri sektoreiden kesken Laadun, arvioinnin ja yritysten valmiuksien kehittäminen mm. palvelusetelin käyttöönoton edistämiseksi Yritysten liiketoimintaosaamisen ja palveluiden tuotteistamisen kehittäminen Rahoitus kiinnosti ja kannusti Yritysten liiketoimintaa on yritysasiamiehen sparrauksen avulla kehitetty vastaamaan paremmin toimintakentän haasteita. Samalla on tarjottu apua yrityksen liiketoiminnan keskeisiin kehittämishaasteisiin. OLLI-hankkeen alkukartoitus ja tiedustelu mukaan haluavista yrityksistä tehtiin olemassa olevaa kontaktirekisteriä hyödyntäen. Kiinnostuneiden joukosta valikoitui kuutisenkymmentä tahoa mukaan kumppanuusverkostoon. Näistä yrityksistä osa oli jo aiemmin ollut yritysasiamiehen palveluiden piirissä. - Hankkeen edetessä yrityksiä tuli mukaan myös perustyön kautta. Lisänäkyvyyttä tarjosi säännöllinen viestintä ja markkinointi esimerkiksi juuri kehittämiskannustetta koskien. Kaikkiaan hankkeessa oli mukana noin 150 yritystä, kertaa LAKESin yritysasiamies Isto Vanhamäki. 8

9 Lisäpotkua yritystoimintaan Hankkeen myötä jaettu kehittämiskannuste oli tarkoitettu yrityksen ulkopuolisen asiantuntijapalvelun hankkimiseen. Kannusteella hankitun palvelun täytyi liittyä yrityksen liiketoiminnalliseen kehittämiseen eikä niin sanottuun perustoimintaan. Kehittämiskannusteen osuus hankinnasta oli 60% ja yrityksen omarahoitusosuus 40%. Teemallisesti ja sisällöllisesti kehittämiskohteista oli rajattu ulos vain nettisivujen toteutus. Kehittämiskannusteen jakaminen lähti vauhtiin nihkeästi, mutta alkuvuodesta 2011 tapahtui niin sanottu ketsuppipulloefekti. Syynä tähän oli aiheen saama näkyvyys sekä puskaradio, joka puhui hyvien tulosten puolesta niiden yritysten kohdalla, jotka kannustetta olivat hyödyntäneet. Rahaa Päijät-Hämeessä jaettiin kaikkiaan 11 yritykselle yhteensä euroa. Pääasiallisesti kannustetta käytettiin kohdeyrityksen kannalta jonkin aivan uuden luomiseen tai jo olemassa olevan toimintamallin kehittämiseen. Useissa yrityksissä käynnistettiin muun muassa johtamisen, työympäristön tai toimintamallien kehittämishankkeita sekä erilaisia markkinointitoimenpiteitä. - Lahden alueella on paljon kehittämisorientoituneita ja voimakkaasti kasvavia hyvinvointiyrityksiä sekä innovatiivisia uusia avauksia, joiden auttaminen kannusteella on ollut mieluisa tehtävä, Vanhamäki hymyilee. OLLI -osahanke antoi minulle mahdollisuuden luoda visuaalinen ilme kehittämälleni palvelukonseptille. Tämän lisäksi suunnittelutoimiston kanssa tehty yhteistyö lisäsi tietämystäni mm. brändin rakentamisesta ja tuotesuojaasioista. Lakesin kautta saamani asiantuntijapalvelut mahdollistivat kehittämiskannusteen hankintaprosessin. Hannele Kaperi Fitness4You 9

10 HAI-osahanke Useita napakymppejä Itä-Uudellamaalla Hyvinvointiyrittäjyyden aktivointi Itä-Uudellamaalla, HAI-hanke, pyrki vahvistamaan alueen yrittäjien valmiuksia vastata yhteiskuntarakenteiden, väestömuutosten ja taloudellisten olosuhteiden aikaansaamiin muutoksiin. HAI-hanke tarjosi alueella toimiville tai sinne toimintaa suunnitteleville yrityksille mahdollisuuden asiantuntijoiden tukeen ja ohjaukseen sekä verkostoitumiskanavan muiden samanhenkisten yrittäjien kanssa. Alusta saakka oli selvää, ettei mukaan otettavia yrityksiä karsita millään tavoin ovet olivat siis avoinna kaikille. - Keskustelimme hyvin paljon siitä, mitä hyvinvointi tarkoittaa eri ikäisille, eri elämäntilanteessa oleville ihmisille. Tältä pohjalta hyvinvointisateenvarjon alle mahtuivat ongelmitta erilaiset yrittäjät niin kauneus-, terveys-, hoito-, hoiva- kuin liikuntasektoriltakin, toteaa hankkeen koordinaattori Anne Wetterstrand Posintra Oy:stä. Hankkeen tarjoamat mahdollisuudet kiinnostivatkin yrityksiä. Erilaisten kehitystarpeiden rahoittaminen oli monen mukaan lähteneen pontena, vaikkei kannustin kaikkiin hankkeisiin lopulta istunutkaan. - Niille, jotka rahoitusta käyttivät, aukeni täysin uudenlaisia maailmoja. Osarahoitusmahdollisuuden myötä pienyrittäjät oppivat käyttämään asiantuntijapalveluita, kuten esimerkiksi mainostoimistopalveluita, ja näkivät niiden merkityksen aivan uudella tavalla. 10

11 Paljon uutta, uudella tavalla Wetterstrand on erityisen ylpeä hankkeen synnyttämästä Osuuskunta Helmihetkestä sekä HyVäl ry:stä, joka yhdistää poikkeuksellisen laajasti erityyppisiä hyvinvointialan osaajia. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää alan palveluiden ja jäsenistön osaamisen kehittämistä sekä hyvien toimintamallien levittämistä. HyVäl on tiiviisti mukana muun muassa alueen palvelusetelin käyttöönotossa. - Sen lisäksi, että olemme kolmivuotisen hankkeen aikana saaneet aikaan ihan näkyviä tuloksia, väitän, että mukaan lähteneiden yrittäjien liiketaloudellinen osaaminen on kokemuksen ja erilaisten koulutusten myötä kasvanut roimasti. Onnistumisia on koettu monella rintamalla, eikä muutosten tuulilta ole välttynyt hanketta hallinnoinut Posintra Oy:kään. Yrityksessä on tehty linjaveto hyvinvointialan toimijoiden tukemisesta ja toiminnan kehittämisestä myös jatkossa. - Ala koetaan tärkeäksi ja saatujen kokemusten myötä oma neuvontapalvelumme on entistä valmiimpi auttamaan yrityksiä. Itä-Uudellamaalla ei ennen HAI-osahankkeen käynnistymistä ollut juuri lainkaan yrittäjien välistä verkostoitumista tai yhteistyötä. Hankkeeseen mukaan lähteneet yrittäjät ovat olleet erittäin kiitollisia mahdollisuudesta. Hyvinvointiyrittäjät toteuttivat HAI-hankkeen siivittäminä yhteisen Harmonia-julkaisun. Julkaisun nettiversio löytyy osoitteesta - HAI avasi monelle aivan uudenlaisia ovia. Yrittäjät olivat yhtä mieltä siitä, että ilman hanketta he eivät olisi välttämättä koskaan tavanneet, vaan jatkaisivat tekemistä entisellä mallilla, yksin. Verkostoituminen koettiin erittäin tärkeäksi, myös henkisen jaksamisen kannalta. 11

12 HAI opetti kumppanuusajattelua Ilman HAI -hanketta en olisi varmaankaan näin positiivisessa tilanteessa. Hanke opetti näkemään muut yrittäjät resurssina, ei uhkana. Tietämys toisista lisääntyi, uudet markkinat, asiakkuudet ja mahdollisuudet avautuivat samalla, kun opimme aitoa yhteistoimintaa. Verkostoituminen on todellinen rikkaus, jonka kautta olen päätynyt osuuskunnan osakkaaksi, HyVäl-yhdistyksen toimintaan sekä upeiden kollegojen kumppaniksi. Leena Vallin Sairaanhoitopalvelu Leena Osuuskunta Helmihetki Hyrrä lähti liikkeelle hyvän arjen ajatuksesta Varsinais-Suomessa, Turun seudulla toteutettu HYRRÄ-hanke, tarttui jatkuvasti kasvavan kohderyhmän ongelmaan. Esteetön asuminen ja siihen liittyvä suunnittelu sekä tuotteistaminen on ollut monesti puutteellista tai riittämätöntä tai tarjonta ei ole kohdannut todellisia tarpeita. Yksi syy tähän on ollut eri osapuolia yhdistävän toimijan puute. HYRRÄhanke pyrki saattamaan sekä asiakaspuolen että tuotteita valmistavan tahot saman pöydän ääreen, ja tarjoamaan mahdollisuuden simuloida ratkaisuja aidon oloisessa tilassa. 12

13 HYRRÄ-osahanke Hyrrä pyöri myös näiden asioiden parissa Neljä verkostoa Varsinais-Suomeen päätettiin perustaa neljä hyvinvointiverkostoa yhdistämään alan yrittäjiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia. Ikääntyneiden palveluihin, lastensuojelun palveluihin, varhaiskasvatuspalveluihin ja terapiapalveluihin keskittyvät verkostot ovat kokoontuneet säännöllisesti ja niiden tavoitteena on käynnistää muun muassa yhteisiä kehittämishankkeita ja aloittaa yhteismarkkinointia. Esteettömästi ja turvallisesti kotona KUNNONKOTI projektin aloituksessa oli mukana kalustealan yrityksiä, korjausrakentamisen yrityksiä sekä hyvinvointiteknologia- ja apuvälineyrityksiä. Tavoitteena oli suunnitella ja rakentaa esteettömän asumisen informaatiokeskus, jonka kohderyhmänä ovat yksityiset kuluttajat, kuntien sosiaali- ja terveystoimen edustajat sekä kolmas sektori ja yritykset. Tuotteita esittelevä ja markkinoiva KUNNONKOTI ei ole osto- tai vuokrauspiste, vaan alan tuotteita ja uusimpia innovaatioita esittelevä palvelukeskittymä, jossa vuosittain vaihtuvat teemat varmistavat laajan tarjonnan. Hanke luo uusia verkostoja, toimintatapoja ja yhteistyötä alan kouluttajien, rakentajien, rakennuttajien, kuntien, apuvälinevalmistajien, asiakkaiden ja näiden sidosryhmien välille. Samalla se tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia mukana oleville yrityksille. Aineetonta tukea Pieniä hyvinvointiyrityksiä palvelevaa yritysneuvontaa lähdettiin kehittämään muun muassa räätälöidyn neuvontatyökalun käyttöönotolla. Yrityksiä ryhdyttiin verkottamaan yhteisten tapaamisten, yhteishankkeiden ja aloittavien yrittäjien tutoroinnin myötä. Yrittäjille tarjottiin myös työkaluja oman jaksamisen tueksi. Aineellista tukea Yritystuen tavoitteena oli kannustaa yrityksiä testaamaan, kehittämään ja pilotoimaan erilaisia palveluita, teknologioita ja konsepteja. Kehittämiskannusteen avulla aktivoitiin myös yrittäjien osallistumista muuhun hyvinvointialan yleiseen kehittämiseen. Tulokset olivat selvät. Hyvinvointiyritykset kykenivät kehittämään toimintaansa paremmin, koska kehittämiskannuste mahdollisti asiantuntija-avun käytön. 13

14 Suomen Apu-Tuote Oy on mukana Turun KUNNON- KODISSA esittelemässä esteettömän asumisen ratkaisuja. Yrittäjä pitää informaatiokeskuksessa mukana oloa hyvänä panostuksena liiketoiminnan näkökulmasta luvun puolivälissä perustettu Suomen Apu- Tuote Oy maahantuo, markkinoi ja myy esteettömän asumisen mahdollistavia ratkaisuja ja tarjoaa myös suunnittelupalvelua. Yrityksen pääasiallisia asiakkaita ovat kunnat, jotka tarjoavat asumispalveluita vanhuksille ja vammaisille. Myös yksityissektorin kysyntä on lisääntynyt. - Ikääntyvä väestö ja heidän omaisensa kääntyvät yhä useammin puoleemme ja etenkin näissä tapauksissa KUNNONKODIN kaltainen demo-ympäristö on omiaan palvelemaan asiakasta, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Jyrki Allonen. Helsingin Toimiva koti ja Tampereen Itse tila näyttelyissäkin esillä oleva Suomen Apu-Tuote Oy näkee KUNNONKODIN kaltaiset hankkeet tärkeinä kohtaamispaikkoina niin asiakkaiden kuin palveluiden ja tuotteiden tarjoajienkin näkökulmasta. Nyt näyttelyssä olevien esteettömien ratkaisujen suunnittelu ja toteutus eteni kiintokalusteiden ja pintamateriaalien sekä valaistus- ja sisustustarvikkeiden kautta apuvälineisiin, turvateknologiaan ja seniorikalusteisiin sekä vesikalusteisiin. Malliasunto valmistui Turun ammattikorkeakoulun Ruiskadun toimipisteen tiloihin , jolloin järjestettiin myös avoimet ovet päivä. Näyttelytoiminnan lisäksi tilassa tullaan keskittymään esteettömän asumisen ratkaisuja kehittävään koulutukseen ja tuotekehitystoimintaan. Mukana on tällä hetkellä 35 yritystä. Kokeilu- ja testaustoimintaa kehitetään keräämällä jatkuvaa asiakaspalautetta yritysten tuotteista. - Samasta paikasta asiakas saa asiantuntevan opastuksen, ja tuotteita pääsee joiltain osin myös testaamaan. Yritykset hyötyvät kokonaisuuden keräämästä asiakasvirrasta. Suomen Apu-Tuote Oy:n apuvälineitä voi ostaa myös verkkokaupasta, jossa on nähtävillä koko tarjonta. KUNNONKOTIIN yritys on tuonut ykköstuotteensa: Rullarampin, esteettömän suihkukaapin sekä lajitelman erilaisia kynnyksiä. 14

15 HYRI-osahanke Kuva: Kuntoutus Orton Työkalu kuntien päätöksenteon tueksi Hyvinkää-Riihimäen seudun kuntien kanssa yhteistyössä toteutetun hankkeen tärkeimpänä tavoitteena oli kehittää Excel-pohjainen työkalu, jonka tehtävänä on helpottaa kuntapalveluiden ja niihin varattujen resurssien tarkastelua. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian toteuttama Vaikuttava elinkaarimalli työkalu selvittää yksinkertaisen kustannustenlaskentamallin avulla julkisten palveluiden kustannuksia ja sitä kautta auttaa palveluprosessien analysoinnissa. Päätöksentekijöille tarjotaan mallin avulla suuntaa-antavaa tietoa palveluiden kehittämistä ja suunnittelua varten. Tavoitteena oli edistää ja kehittää julkista palveluntuotantoa ja luoda perusta monipuoliselle palveluntuotannolle. Kustannuksia tarkasteltiin asiakaslähtöisesti ikäluokittain 15

16 Hankkeen kohteet eri kunnissa Hausjärvi Lasten ja nuorten palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutuspalvelut, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut Hyvinkää Hyria Koulutus Oy:n keskiasteen palvelut Ammatillinen koulutus, valmentava ja varmistava koulutus, oppisopimuskoulutus Loppi Ikäihmisten palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut ja toimialoittain. Elinkaarimallin avulla selvitettiin tietyn palvelun hinta kunnalle yhden asiakkaan tai asiakaskäynnin kohdalla. - Malli vahvisti hyvin muun muassa sitä käsitystä, että ennaltaehkäiseviin palveluihin satsaaminen kannattaa. Esimerkiksi vanhustenpalveluiden liikunta- ja vapaa-ajantoiminnan kustannukset ovat usein hyvin paljon alemmat kuin erityispalvelujen kuten laitoshoidon, kertoo projektia koordinoinut Hanna Peevo Palmeniasta. Kun kustannustietoisuus lisääntyy, kunnat voivat edistää omien palveluidensa tuotteistamista ja tuotantotapoja sekä vertailla niiden hintoja yksityisen palveluntuottajan hintoihin. Näin pyritään parantamaan hyvinvointipalveluiden laatua ja saatavuutta ja sitä kautta edistämään asiakkaiden terveyttä. - Kehitystyö voi johtaa esimerkiksi siihen, että palvelu viedään asiakkaan luo esimerkiksi haja-asutusalueille ja vähennetään näin kuljetustarvetta sekä -kustannuksia, toteaa Peevo. Projektin aikana Vaikuttava elinkaarimallinnus tehtiin Hausjärven ja Lopen kunnille sekä Hyvinkään HYRIA Koulutus Oy:lle. Lisäksi projektin aikana järjestettiin kuntatoimijoille sekä hyvinvointialan palveluyrityksille suunnattuja kehittämispajoja niin kuntatalouteen, projektinhallintaan kuin palveluiden tuotteistamiseenkin liittyen. Mallit tehtiin valmiiksi tietyn vuoden taloustietojen ja tunnuslukujen pohjalta, ja niitä on jatkossa helppo päivittää. Järjestelmä on räätälöitävissä kuntakohtaisesti ja nyt tehdyt Vaikuttavat elinkaarimallit jäävät organisaatioiden käyttöön jatkossakin. Vaikuttavan elinkaarimallin avainkysymyksiä 1. Mitä palveluita kunnassa tuotetaan? (palvelurakenne) 2. Milloin palveluita tarjotaan? (ikävaiheet) 3. Miten palveluita tuotetaan? (kunnan oma/osto-palvelu) 4. Miksi tiettyjä palveluita järjestetään? (lait, strategia, asiakaslähtöisyys) 16

17 HAKE-osahanke Hakkeesta virtaa monille HAKE-osahankkeen lähtökohtana oli synnyttää uusia hyvinvointialan yrityksiä sekä entistä vahvempia ja kilpailukykyisempiä, keskenään verkottuneita yrityksiä. Etelä-Karjalassa väestö ikääntyy, ja laadukkaiden palveluiden tarve kasvaa sekä avoimilla markkinoilla että maakunnan kattavassa sosiaali- ja terveyspiirissä. HAKE-hanke pyrki kasvattamaan yksityistä palvelutarjontaa ja luomaan yritysten saataville aiempaa paremmin tietoa ja neuvontapalveluja yrityksen kaikissa elinkaaren vaiheissa. Näin yrityksille tarjotaan paremmat lähtökohdat vastata asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ja kovenevaan kilpailuun hyvinvointipalveluiden tuotannossa. Mukaan HAKE-hankkeeseen haettiin sosiaalihuollon tukipalveluita tai sosiaali- ja terveysalan palveluita tarjoavia yrityksiä koko Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin alueelta. Postituslistalle saatiin lähes 300 yritystä. - Alalla tapahtuu jatkuvia lainsäädännöllisiä muutoksia ja niiden seuraaminen oman työn ohessa on monelle tekemätön paikka. Sähköpostitiedottamista on siis riittänyt ja sitä on mukaan lähteneiden yrittäjien keskuudessa pidetty erittäin tarpeellisena, aloittaa hankkeen koordinaattori Tiina Strandén. Voimavarojen yhdistäjä Aktiiviisen tiedottamisen, kouluttamisen ja verkostotapaamisten ohella hanke keskittyi erilaisten sähköisten palveluiden kehittämiseen. Hankkeen myötä syntynyt aloittavan yrittäjän sähköinen käsikirja saattaa uutta yrittäjää matkaan ja antaa ohjeita mm. liiketoiminnan kehittämiseen, hinnoitteluun, markkinointiin ja alan erityispiirteisiin liittyen. Toinen sähköinen aikaansaannos on ollut karttapohjainen yrityshakemisto, joka toimii sekä palveluohjauksen työkaluna että yritysten markkinaväylänä, mutta auttaa ennen muuta asiakkaita ja näiden omaisia löytämään luotettavat hyvinvointipalvelut läheltä. Hakemistossa on jo yli 200 alan yritystä. - Vaikka sähköiset palvelut onkin räätälöity Etelä-Karjalan alueen lähtökohdista, on malleja mahdollista soveltaa myös muualla, Strandén painottaa. 17

18 Erinomaisina saavutuksina koordinaattori pitää myös hankkeen myötä muodostuneita yrittäjäverkostoja. Useiden löyhempien verkostojen lisäksi syntyi muun muassa kotityöpalveluyrittäjien sijaistamisverkosto, joka helpottaa monen yksiyrittäjän toimintaa. Tehostetun palveluasumisen verkostossa puolestaan on mukana kymmenkunta alueen palveluasumisyrittäjää. Merkittävä ponnistus on ollut verkoston tuottama yhteinen esitemateriaali Takaisin kotiin Karjalaan. - Esitettä jaettiin erityisesti Ruuhka-Suomen alueella. Kantavana ajatuksena on, että ikääntyvälle väestölle tarjotaan mahdollisuus palata kotiseuduille ja saada vanhuusiän palveluita omalla murteellaan, omalla äidinkielellään. Hankkeen aikana toteutettiin myös neljä alueellista yrityshakemistoa, joista löytyvät hyvinvointipalveluita erityisesti ikääntyville tarjoavien yritysten tiedot. Arvostusta ja aktiivisempaa otetta Yrittäjiin kohdistuneiden toimenpiteiden lisäksi monipuolinen HAKE on jyllännyt alaa perustuksia myöden. Strandén toteaa, että hyvinvointialan osaaminen on ollut monissa yritysneuvontapisteissä heikoissa kantimissa, ja yhtenä hankkeen tavoitteena oli juuri tähän ongelmaan pureutuminen. - Halusimme kääntää päitä ja osoittaa, että ala on täynnä mahdollisuuksia, ja että siihen kannattaa panostaa. Hyvinvointiala on kuitenkin ainoa toimiala, joka kasvoi myös taantumavuosina, koordinaattori muistuttaa. Kuvio on loksahtanut kohdilleen ja alan yrittäjien asemaa ja imagoa on saatu maakunnassa vakiinnutettua. Osoituksena tästä on muun muassa EAKR-rahoitteinen Palveluseteli-hanke, eräänlainen jatkumo HAKE-hankkeelle, jonka kehitystyöhön alueen yrityspalvelut ovat irrottaneet oman osaajansa mukaan. HAKE antoi energiaa mm. seuraaviin toimenpiteisiin Hyvinvointialan yrittäjäksi Etelä-Karjalassa Eteläkarjalaisille hyvinvointialan yrittäjäksi aikoville suunnatussa oppaassa käydään läpi hyvinvointialan toimintaympäristöön ja lainsäädäntöön liittyviä erityispiirteitä sekä tarjotaan hyödyllisiä yhteystietoja Etelä-Karjalaan sijoittuvaa yritystoimintaa varten. IsoApu-kartta Sähköinen yrityshakemisto, josta löytyy yli 200 Etelä-Karjalan alueen palvelukeskusten valvonnassa olevan hyvinvointialan yrityksen yhteystiedot. 18

19 HAKE-osahanke Sähköinen karttapalvelu on iso apu Lappeenrannan IsoApu-palveluneuvontapisteen Tuula Ihalainen kertoo, että sähköiselle palveluhakemistolle oli tilausta. Tällä hetkellä se palvelee erityisesti ikääntyvien omaisia. - Omaiset asuvat kaukana tai käyvät töissä, ja esimerkiksi ikääntyvän vanhemman avustamien ja palveluiden etsiminen voi olla hankalaa, mikäli se on mahdollista vain puhelimella ja virka-aikojen puitteissa. Ihalainen huomauttaa kuitenkin, että sähköinen asiointi arkipäiväistyy ikääntyvien keskuudessa koko ajan, ja yhä useammin palvelukarttaa selaakin asiakas itse. - Olemme opastaneet asiakkaita etsimään palveluita Iso- Apu-kartan avulla, ja käytämme sitä itsekin. Oikean hakusanan löytyminen tai hakukentän kriteerien oivaltaminen on vaatinut jonkin verran harjaantumista, mutta nyt palvelut ja yrittäjät löytyvät jo helposti. Käytön myötä esiin on noussut kysymyksiä muun muassa yrittäjien intimiteettisuojaan liittyen. Jotkut yrittäjät ovat kokeneet osoitetietojen näkymisen haitallisena, ja näiden osalta tiedot on poistettu järjestelmästä. Itse sovellus on käyttäjäystävällinen ja tietojen päivittämisen helppous saa kiitosta ylläpitäjältä. Yksi toive kuitenkin vielä on. - Kaikilla ei ole nettiä tai he eivät osaa sitä käyttää. Tarvitsisimme rinnalle paperisen version, mutta pelkkä tulostelista on aika tylsä. Järjestelmä muokkautuu käytössä Alkuharjoittelun jälkeen karttapalvelusta on tullut hyvä työkalu omaisten lisäksi myös palveluneuvontapisteen työntekijöille ja muulle ammattihenkilökunnalle. 19

20 Hyvinvointiverkostokeitto Ainekset: 1 kpl alueella toimiva kehitysyhtiö ja sen innokas projektipäällikkö n. 20 kpl kehityshaluista hyvinvointialan pienyrittäjää n kpl projektipäällikön yrityskäyntejä roppakaupalla toimijoiden välistä luottamusta n alueellista KOKO-kehittämisrahoitusta (myös EAKR-tuki mahdollinen) n. 30 tuntia objektiivista asiantuntija-apua 1 kpl kansallinen KOKO hyvinvointiverkosto mausteeksi toimialarajat ylittäviä avauksia n. 720 annosta kahvia (voidaan korvata myös vihreällä teellä) ripaus sosiaalista mediaa ja blogeja hyppysellinen hyvää mieltä ja huumoria koristeeksi medianäkyvyyttä Keiton valmistukseen kuluu aikaa n. 1½ 2 vuotta. Valmistusohje: 1. Jalkauta projektipäällikkö alueen pienten hyvinvointiyritysten pariin. Anna hänen vierailla yritysten luona ja hauduttaa yrittäjiä verkostomaisen liiketoiminnan hyötyjen näkijöiksi. Sillä aikaa kun projektipäällikkö kypsyttää yrittäjiä miedolla lämmöllä, valmistele kehitysyhtiön hankerahoitusta ja asiantuntijakilpailutusta. 2. Lisää liemeen kehitysyhtiön hankerahoituksella hankittu objektiivinen asiantuntija-apu. Sparraa yritysryhmää asiantuntijalla verkostomaisen liiketoiminnan hyödyistä. 3. Kannusta projektipäällikköä jatkamaan yritystapaamisia, vahvista verkostotapaamisten yhteishenkeä ja huolehdi kahvin (tai teen) riittävyydestä. Näin syntyy liemeen hyvä luottamus. Kannusta ryhmää sosiaalisen median pariin. Myös blogit ovat suositeltavia. 4. Hauduta keittoa välillä hämmentäen. Keiton kypsyyden voi todeta uusista yhdistys- tai kaupparekisterimerkinnöistä, projektipäällikön ehdotuksista uusiksi verkostoiksi tai hänen valmistelemistaan uusista hankehakemuksista. Valmiin keiton pinnalle voit ripotella sopivasti medianäkyvyyttä koristeeksi. Verkostokeiton keitti kehittämispäällikkö Topi Haapanen Posintra Oy:stä.

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011 Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 TAUSTAA LEHTI-HANKKEESTA (7 osahanketta kuudelta alueelta) EAKR-rahoitteinen, kuuden alueen yhteinen Yhdistävä teema on

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum 4.11.2009

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Sari Hänninen 4.11.2009 Hyvinvointitoimialan kehittämisen alkutaival Päijät-Hämeessä LUT School of Innovation Alueelliset kehittäjäorganisaatiot

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY

LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY Riitta Vesala Hyvin Voiva Päijät-Häme - uusia haasteita ja mahdollisuuksia Luovat ja toiminnalliset menetelmät hyvinvointialalla seminaari 28.3.2007 HYVINVOINTIALAN RAKENNEMUUTOKSEN

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Kiinteistö OY Hämeenlinnan Virvelinranta. Omistajina: Eteva 60 % Hämeenlinnan kaupunki 40 % Kokonaisuus valmistunut 5/2010

Kiinteistö OY Hämeenlinnan Virvelinranta. Omistajina: Eteva 60 % Hämeenlinnan kaupunki 40 % Kokonaisuus valmistunut 5/2010 VIRVELINRANTA Kiinteistö OY Hämeenlinnan Virvelinranta Omistajina: Eteva 60 % Hämeenlinnan kaupunki 40 % Kokonaisuus valmistunut 5/2010 Tavoite: Tavoite on ollut saada vammaisten ja haastavasti käyttäytyvien

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet

Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet Lahti Science Day 11.11.2014 Helena Hatakka, Jaana Loipponen ja Leena Nietosvuori 1 Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen - Päätösseminaari

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen - Päätösseminaari HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen - Päätösseminaari 9/2011-2/2014 (Etelä-Suomen EAKR) Asko Kilpeläinen, Saimaan amk 19.11.2013 1 Seminaariohjelma 12.00-12.20 Tervetulosanat ja HEA-hankkeen

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 ICT - HYPAKE Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden tuottamiseen sekä terävöitetään liiketoimintaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com PUMPPU-HANKE KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN Mika Anttila / Innopark Programmes Oy, Pumppu hankkeen koordinaatio Pumppu-hanke Pumppu-hanke on -

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Lohja - forum 29.4.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu - hanke Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin kehittämisen ensimmäinen vaihe

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä 30.11.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu hanke (Asiakas-tuottajamalli) riitta.pylvanen@jykes.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013 www.arjessa.fi Hankkeen tavoitteet Kehittää hankkeen toiminta-alueilla käyttäjälähtöisesti sellaisia uutta teknologiaa

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla

Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa: toimintamalli Alueellinen työpajatyöskentely 18.10.2012 Hyvinvoiva Länsi- Uusimaa 30.11.2012 Tietoiskut 4.12.2012 T&K&Ihanketoiminta Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET

HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET 16.4.2013 HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET Jyväskylän kaupungissa noudatetaan seuraavia hankintoja koskevia strategisia linjauksia: Hankinta-asiantuntemuksen lisääminen Ennakoiva

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI 30.11.2010 Heli Peltola Miset Oy Puh. 044 7945824 Heli.peltola@miset.fi MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala, Ristiina Palvelusetelijärjestelmän

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

VALKOISEN HUONEEN KANSIO

VALKOISEN HUONEEN KANSIO KASVU-HANKE SINIWILLAN KEHITTÄMISTEHTÄVÄ Tuula Hietasaari, Johanna Niemelä, Teea Salonen, Tiina Tuominen ja Sari Syrjä 16.11.2010 VALKOISEN HUONEEN KANSIO TAUSTA JA TARVE Työskentelemme kunnan ylläpitämässä

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Aspa-säätiö. Mikä on tärkeää asumisessa tukea tarvitsevien palveluissa vuonna 2020? Yhteenveto tuloksista 2016 Fountain Park Oy

Aspa-säätiö. Mikä on tärkeää asumisessa tukea tarvitsevien palveluissa vuonna 2020? Yhteenveto tuloksista 2016 Fountain Park Oy Aspa-säätiö Mikä on tärkeää asumisessa tukea tarvitsevien palveluissa vuonna 2020? Yhteenveto tuloksista 2016 Fountain Park Oy Sisältö Projektin tavoite ja tunnusluvut 3 Verkkoaivoriihi osallistujan silmin

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Jaana Merenmies, Syfo Oy - yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yrittäjyys Nyt! 13.5.2011 Oulu, Pohto Yhteiskunnallisten yritysten

Lisätiedot

AVAUS 2013 2015 Tuokioita Hyvinvoinnin tarjottimen kehittämisestä palvelumuotoilun keinoin. 10.9.2014/Anu Tuominen

AVAUS 2013 2015 Tuokioita Hyvinvoinnin tarjottimen kehittämisestä palvelumuotoilun keinoin. 10.9.2014/Anu Tuominen AVAUS 2013 2015 Tuokioita Hyvinvoinnin tarjottimen kehittämisestä palvelumuotoilun keinoin 10.9.2014/Anu Tuominen AVAUS -hanke Kehittämisvaihe 2013 2015 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot