LEHTI-hanke. Hyvinvointialaa vauhdittamassa. LEHTI-hankkeen loppujulkaisu

Transkriptio

1 LEHTI-hanke Hyvinvointialaa vauhdittamassa LEHTI-hankkeen loppujulkaisu

2 LEHTI-hanke Sisällysluettelo sivu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Etelä-Suomen maakuntien liittouman sekä kuntien rahoittama kuuden maakunnan yhteinen LEHTI-hanke tähtäsi hyvinvointialan liiketoiminnan kehittämiseen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Ensisijaisena kohderyhmänä olivat hyvinvointialan yritykset ja kolmannen sektorin palveluntuottajat. Toiminta kohdistui myös elinkeino- ja yrityskehitysorganisaatioihin. Hankkeen toiminta-alueen muodostivat Etelä-Karjala, Hyvinkää-Riihimäen talousalue, Hämeenlinnan seutu, Itä-Uusimaa, Päijät-Häme ja Turun seutu. Hankkeessa oli mukana kuusi osahanketta. Hanke toteutettiin vuosien aikana. Yhteishanketta koordinoi Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES. Sisällysluettelo 2 Hyvinvointialaa vauhdittamassa 3 VAPA1 kalasti toimialan samaan pöytään 4 Virvelinrannassa asiakas on keskiössä 5 Johtamisjärjestelmä kuntoon 5 VAPA, verkko ja virveli 6 OLLI hioi särmiä 8 Rahoitus kiinnosti ja kannusti 8 Useita napakymppejä Itä-Uudellamaalla 9 HYRRÄ lähti liikkeelle hyvän arjen ajatuksesta 12 HYRRÄ pyöri myös näiden asioiden parissa 13 Työkalu kuntien päätöksenteon tueksi 15 Hakkeesta virtaa monille 17 Sähköinen karttapalvelu on iso apu 18 Hyvinvointiverkostokeitto 20 LEHTI-hanke, Hyvinvointialaa vauhdittamassa LEHTI-hankkeen loppujulkaisu, lokakuu 2011 Julkaisija Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES, Askonkatu 9 F, Lahti, Puh , Toimitus ja taitto Autiomaa Oy Kuvat LAKESin ja hankkeen toimijoiden arkistot Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painosmäärä 500 kpl 2

3 Hyvinvointialaa vauhdittamassa Kuuden maakunnan yhteisponnistuksen, LEHTI-hankkeen suunnittelu käynnistettiin yhdessä jo loppuvuodesta Tiukkaakin tiukemman suunnittelun jälkeen hanketta päästiin käynnistämään keväällä Toiveikkaana ja täynnä tarmoa lähdimme toteuttamaan hanketta ja sen sisältöjä olihan hanke suunniteltu niin, että sen kautta saimme pilotoitua, testattua ja synnytettyä hyvinvointialalle uusia malleja ja toimintatapoja. Hankkeen kautta alan yrityksillä olisi mahdollisuus saada buustia omaan liiketoimintaansa ja vahvempaa yhteistyötä julkisen sektorin suuntaan. OLLI-osahankkeen kautta Päijät-Hämeessä lähdettiin rakentamaan kumppanuusverkostoa julkisen ja yksityisen sektorin kanssa, Kanta-Hämeen VAPA-hankkeessa pilotoitiin yritysasiamiehen ja vammaispalvelujen innovaatioasiamiehen toimintaa yritysverkostoja rakentaen. Etelä- Karjalan HAKE-osahankkeen tulokulmana oli sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaympäristön muutos ja yritystoiminnan kokoaminen myyjäpooliksi ja Itä-Uudellamaalla HAI-hankkeessa haluttiin koota hyvinvointialan toimijat hyvinvointiklusteriksi. Hyvinkää-Riihimäen seudulla PPP- HYRI keskityttiin elinkaarimallin kehittämiseen ja pilotointiin sekä Turun seudulla HYRRÄ-hankeessa haluttiin koota hyvinvointialan toimijat yhteen ja kehittää toimintaa KUN- NONKODIN ympärille. Yhteisenä kokeiluna, joskaan ei aivan kaikissa osahankkeissa, oli kehittämiskannuste, jonka kautta yritykset saivat apua liiketoimintansa kehittämiseen. Näihin hankkeen kolmeen toteuttamisvuoteen on mahtunut paljon haasteita, muutoksia, kohtaamisia, ilon hetkiä, konkreettisia tuloksia ja paljon työtä. Nyt käsissä olevan julkaisun sivuilta pääset tarkemmin tutustumaan työn hedelmiin ja yhteistyöllä synnytettyihin toimintamalleihin ja tapoihin. Näin hankkeen päättyessä ja syksyisen ruskan aikaan, LEH- TI saakin pintaansa kaikki sateenkaaren värit. Tässä kohtaa sateenkaaren värit kuvaavat hankkeessa aikaansaatua, laaja-alaista ja rajatonta yhteistyötä eri toimijoiden ja alueiden välillä. Tästä on hyvä jatkaa! Lahdessa lokakuun 20. päivänä 2011 Sari Hänninen kehittämispäällikkö, Päijät-Hämeen hyvinvointiklusteri Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES 3

4 Ruohonjuurta ja isoja kokonaisuuksia VAPA1-osahanke VAPA1 kalasti toimialan samaan pöytään VAPA1-osahanke käynnistyi osin Hämeenlinnan kaupungin Virvelinranta-projektin myötä. Seudulla nähtiin kokonaisvaltainen tarve vammaispalvelukeskuksen alueella toimivien palveluntuottajien tukemiselle ja liiketoiminnan edistämiselle. -Järjestelmällinen vammaisalan hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen verkostomaisempaan suuntaan sekä sektoreiden välisen yhteistyön lisääminen olivat ensisijaisia tavoitteita hankkeen alkaessa. Halusimme pilotoida toimintamallin, joka kehittää ja edistää hyvinvointiyrittäjyyden palveluntuotantoa alueella, kertoo Marjo Nieminen Kehittämiskeskus Oy Hämeestä. Aivan hankkeen alussa käynnistettiin hyvinvointiyrittäjyyden yritysasiamiestoiminta, joka on sittemmin vakiintunut ja siirtynyt paikallisen elinkeinoyhtiön pysyväluonteiseksi toiminnaksi. Tarkoituksena oli, että alaan perehtynyt asiamies tarjoaisi neuvontapalveluita toimialan yrittäjille, järjestäisi yrittäjien ja kuntasektorin säännöllisiä tapaamisia ja huolehtisi kehittämiskannusteiden jakamisesta. - Työn ohessa yritysasiamies konseptoi neuvontatyön ja loi hyvinvointiyrittäjyyden palvelumallille pysyvät tavoitteet. Näiden toimien lisäksi yritysasiamiehen yhtenä tärkeimpänä tehtävänä oli käynnistää hyvinvointialan toimialaryhmä. Toimialaryhmätyö kokosi 4-6 kertaa vuodessa saman pöydän ääreen kehitystyöhön sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin toimijat. Ajankohtaisten yhteisesti käsiteltyjen teemojen, kuten kansainvälistymisen ja rahoituksen lisäksi palveluiden tilaajat, tuottajat ja kokemusasiantuntijat jakautuivat pienryhmiin työstämään muun muassa asumispalveluiden laatukriteeristöä ja hankintaprosesseja. - Työskentelyn myötä toimialaryhmä vakiinnutti asemansa ja osoitti tarpeellisuutensa. Sen toiminta jatkuu hankkeen päätyttyäkin, Nieminen iloitsee. Hyvinvointialan toimialaryhmän muodostaminen oli yksi VAPA1-hankkeen saavutuksista ja se on ollut omiaan lisäämään sektoreiden välistä yhteistyötä ja sitä kautta yrittäjien mahdollisuuksia palveluntuottajina. Samankaltainen toimialaryhmätyöskentely on otettu sittemmin käyttöön myös muilla toimialoilla. 4

5 Virvelinrannassa on noin 80 asiakaspaikkaa ja sen työllistävä vaikutus on liki samansuuruinen. Kehitysvammaisten palveluiden asiantuntijakeskeisen suunnittelun sijaan kehitysvammaisilta ja heidän omaisiltaan on kysytty, mikä heille on parasta. Uusien toimintamallien kehittäminen, ideoiden käytäntöön vieminen, nähdään Virvelinrannassa suurena mahdollisuutena. Virvelinrannassa asiakas on keskiössä Virvelinranta on Hämeenlinnaan toukokuussa 2010 valmistunut palvelukeskittymä, johon on sijoittunut vammaisalan palveluja, kuten päivätoimintaa, kuntouttavaa asumista sekä oppilaitosten opetustoimintoja. Keskuksessa tarjotaan myös hoito-, tutkimus-, koulutus-, kongressija erilaisia yrityspalveluja. Toimintakonseptilla saadaan synergiaetuja toimijoiden kesken, taloudellista säästöä tilojen yhteiskäytöllä sekä taataan vaikeasti vammaisten palvelut hyvin lähelle, tarkoituksenmukaiseen toimintaympäristöön. Seudun kuntien kannalta olennaista on, että kehitysvammaisten päivätoiminta saadaan sijoitettua ympäristöön, jossa osaaminen vahvistuu useiden eri toimijoiden yhteistyössä. Lisäarvopalvelujen kehittäminen sekä teknologia- ja innovaatiohankkeet vammaisten elämänlaadun parantamiseksi nostavat keskuksen valtakunnalliseksi pilotiksi. Toimijoina ovat mm. Hämeenlinnan kaupunki, Eteva kuntayhtymä, Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry, Kehittämiskeskus Oy Häme, Hämeen ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Tavastia ja Kiipulan ammattiopisto. Johtamisjärjestelmä kuntoon Hämeen Tukikoti Oy tuottaa ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista, tukiasumisenpalveluja ja työtoimintaa sekä avo- ja tuetuntyön järjestämistä ja ohjausta. Lisäksi tarjolla on kodinhoidon ja tilapäisasumisen palveluita kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja muille vajaakuntoisille henkilöille sekä tilapäis- ja kriisiasumisen lyhytaikaispaikkoja. Kokonaisuuden kärkenä on joustava, laadukas ja yksilöllinen palvelu. Kehittämiskannusteen siivittämänä yrityksessä paneuduttiin johtamisjärjestelmään. Prosessi keskittyi muun muassa toiminnan suunnitteluun ja asiakastarpeiden pohjalta tehtävään toiminnan seurannan ja sen raportoinnin kehittämiseen. Yritysvalmennuksen aikana kaikille laadittiin tehtäväkuvaukset tulevaa TYKES-henkilöstökoulutuksen kehittämishanketta silmälläpitäen. Prosessin aikana laadittiin huolelliset suunnitelmat myös uuden toimitilan käyttöönotolle. VAPA1:n kaltaiset hankkeet ovat merkittäviä tukijalkoja yksittäisille yrityksille, jotka haluavat määrätietoisesti kehittää toimintaansa ja kasvattaa vaikuttavuuttansa sekä tuottavuuttansa. Kannuste sopi hyvin jo jonkin aikaa toimineen, mutta silti melko uuden ja kasvuhakuisen yrityksen toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun. Ilman taloudellista tukea oma hankkeemme olisi kyetty toteuttamaan vasta tulevaisuudessa. Marjaana Jokinen johtaja 5

6 VAPA2-osahanke VAPA, verkko ja virveli Vammaispalvelut ovat suurten haasteiden edessä. VAPA2-hanke keskittyi erityisesti tämän sektorin tarkasteluun ja sen liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamiseen. Suomen vammaispoliittisen ohjelman mukaan yhteiskunnassa tarvitaan nykyistä enemmän tietoa vammaisuudesta. Parantunut tietoisuus vahvistaa vammaisten henkilöiden yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edellytysten kehittämistä. Selvitys palveluista ja palveluiden tarpeesta VAPA2-hanke keskittyi toiminnassaan vammaispalveluiden liiketoiminnalliseen kehittämiseen ja pyrki näin edistämään vammaisten yhdenvertaisuutta muiden kuntalaisten kanssa. Palveluiden syntyä pyrittiin edistämään muun muassa innovaatioasiamiestoiminnalla. Jalkautuminen yrityksiin, innovaatiosessiot sekä erilaiset selvitykset tähtäsivät vammaispalveluiden innovaatioaihioiden keräämiseen ja syntyyn. Yksittäinen merkittävä ponnistus oli käyttäjälähtöisen palvelutarvekyselyn toteuttaminen yhdessä HOC Well - hankkeen kanssa. - Olemme pilotoineet vammaispalveluiden innovaatiotoiminnan kehittämismallia. Yrittäjiltä tuli heti hankkeen alussa selkeä viesti, että nyt tarvitaan käyttäjälähtöistä tietoa palveluiden tarpeista. Selvityksen valmistuttua olemme järjestäneet useita innovaatiosessioita, joihin on osallistunut niin yksityisen kuin julkisen sektorin toimijoita ja kehittäjiä, aloittaa hankkeen projektipäällikkö Sari Rämö. Kyselyn kohderyhmäksi otettiin nuoret ja heidän perheensä. Selvitys toteutettiin yhteistyössä Kanta-Hämeen terveys- ja sosiaalialan yrittäjät ry:n kanssa ja sen tilaajana oli Hämeenlinnan kaupungin vammaispalvelut. Tuloksista nousi esiin kolme kärkiteemaa; tilapäishoito, asumispalvelut sekä vammaisten henkilöiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Kysely nosti esiin myös tarpeen vastaavan selvityksen teosta kaikissa ikäryhmissä. - Vammaisten lasten vanhemmat olivat huolissaan muun muassa tulevaisuuden asumispalveluista. Tilapäishoidon tarve puolestaan näyttäisi nousevan lähitulevaisuudessa jopa 50 % ja innovaatiosessioissa keskustelua herätti yksilöityjen asumisratkaisujen sekä kotiin annettavien palveluiden kehittäminen. Isoksi kysymykseksi nousi myös osatyökykyisten henkilöiden työllistäminen vapaille markkinoille. Tätä kysymystä ratkomaan koottiin asiantuntijapaneeli. Paneeli näki yritysten asennemuutoksen lisäksi välttämättömänä tehostaa toimenkuvien räätälöintiä sekä oikeanlaista perehdytystä yrityksissä. - Sen lisäksi, että osatyökykyisten henkilöiden työllistämistä vapaille työmarkkinoille tulee edistää, olisi myös perustettava erityistä tukea tarvitseville henkilöille oma yritysneuvontapalvelu. On vammaisia henkilöitä, jotka voisivat 6

7 Käyttäjälähtöistä tietoa palveluiden kehittämisen tueksi Selvitys tulevaisuuden vammaispalveluiden palvelutarpeesta Kysely vammaisille lapsille, nuorille (7-18 v) ja heidän vanhemmilleen/ lähihenkilöille Tulosten ja teemojen pohjalta innovaatiotilaisuus vuotiaille Teemoja mm. vapaa-aika, asuminen, työ Innovaatiotilaisuuden pohjalta paneeli yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin tuottajille työllistää itsensä yrittäjänä, mutta nykyiset yleisen tason yrittäjäneuvontapalvelut eivät tarjoa riittäviä keinoja ja erityistukea niitä tarvitseville. Osatyökykyisten henkilöiden työllistämisen tukemisessa olisikin mielestäni jatkokehittämishankkeen paikka. Askeleet kohti konkretiaa VAPA2-hanke tuotti selvityksen Virvelinrannan palvelukeskukseen soveltuvista palveluista ja niiden tarjontamahdollisuuksista. - Haasteena oli, että ideoita kyllä riitti, mutta niiden kiinnittymispintaa päivittäiseen toimintaan oli vaikea löytää. Liiketoimintamahdollisuuksien lisäksi kartoitettiin myös vammaisalan innovaatiotoimintaa edistäviä sähköisiä järjestelmiä. Selvityksen lopputuloksen kannalta oli tärkeää, että liiketoiminta Virvelinrannan palvelukeskuksessa tai sen yhteydessä olisi avointa, läpinäkyvää ja että kaikilla alan toimijoilla olisi tasavertainen mahdollisuus tarjota palveluitaan. Liiketoimintamahdollisuuksia tarkasteltiin monipuolisesti muun muassa asiakkaan, tarjottavan ratkaisun, liiketoimintamallin, tavoitteiden, tarvittavan tiimin, myynnin ja markkinoinnin ja taloudellisten näkökulmien kannalta. Jatkokehittelyn kohteeksi löytyi viisi ydinkohtaa: 1. Viikonloppu- ja iltahoito sekä ohjattu toiminta 2. Esteetön matkailu, tapahtumatuotanto 3. Tilanvuokraus Virvelinrannassa ja vahtimestaripalvelu 4. Luovat taidot ja voimaannuttavat palvelut 5. Esteettömät liikuntapalvelut Viiden keihäänkärjen jatkokehittely on jo käynnistymässä. Avoimuuden lisäämiseksi kehitteillä on VAPA2-hankkeessa esitelty niin sanottu hankintaklinikka, joka on hakenut mallia rakennusalan vastaavasta menettelystä. Hankintaklinikka on avoin tilaajista ja palveluntuottajista koostuva työpaja. Työpaja tuottaa analyysin kulloisestakin hankintaongelmasta sekä ratkaisusuosituksen ja laatii tilaajan käyttöön tarvetta vastaavan tarjouspyynnön. Tulos julkistetaan kaikkien alan toimijoiden käyttöön. Sähköisistä järjestelmistä tehtiin laajahko selvitys. Tarkoituksena oli löytää sovellus, jota Virvelinrannan toimijat käyttäisivät yhteydenpitoon ja tietojen tallentamiseen yhteen paikkaan, yhtenevästi. Näin asioiden kommentointi ja jatkokäsittely helpottuisi. - Työkalun ei odoteta ratkaisevan esiin tulleita tarpeita, vaan se on apuväline toimivalle ja hyvin johdetulle tiimille, muistuttaa Rämö. Lopullista sovellusvalintaa ei ole vielä tehty, mutta noin kymmenen tarkastelun alla olleen järjestelmän joukosta on valikoitunut kolme potentiaalisinta vaihtoehtoa, mukana myös sosiaalisen median uusi tulokas Google+. Yrittäjiltä tuli heti hankkeen alussa selkeä viesti, että nyt tarvitaan käyttäjälähtöistä tietoa palveluiden tarpeista. 7

8 OLLI-osahanke OLLI hioi särmiä Julkinen sektori kasvattaa hankintojaan yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Kysyntä ja tarjonta eivät kuitenkaan aina kohtaa ja toimintamalleissa on hiomisen tarvetta. OLLI -hankkeen lähtökohtana on ollut yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen nimenomaan perusterveydenhuollon sektorilla. Yhtenä tärkeänä päämääränä on ollut näiden toisistaan eroavien kulttuurien tutustuttaminen ja yhteensovittaminen sekä yhteisen ideoinnin mahdollistaminen. Organisaatioiden edustajat ovat kokoontuneet saman pöydän ääreen pohtimaan hyvinvointialan kehittämiskysymyksiä ja -mahdollisuuksia. Käytännön tasolla kehittäminen on tarkoittanut yhteisten toimintamallien suunnittelua ja työmenetelmien sisäänajoa, joiden tavoitteena on, että jatkossa yritykset pystyvät paremmin vastaamaan julkisen sektorin tarpeisiin. Työtä on tehty yli maakuntarajojen yhteistoimintamalleja luoden. Erityishuomiota on kiinnitetty muun muassa palveluiden saavutettavuuteen ja asiakaslähtöisyyteen. Alueelle on hankkeen myötä hahmoteltu yhteistä toimintamallia alan yritysten ja yritysverkostojen tuote- ja palveluinnovaatioiden tuotteistamiseen sekä kaupallistamiseen. Toimenpiteillä on samalla pyritty parantamaan yritysten palveluliiketoiminnan tuottavuutta. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin aidosti toimivan yhteistyömuodon kehittämisen sekä konseptin pilotoinnin ohella tehtiin myös useita pienempiä, yrityskohtaisia toimenpiteitä. Saavutuksia Muodostettiin erilaisia yhteistyömalleja, joiden kehittäminen jatkuu hankkeen jälkeen Päijät-Hämeen hyvinvointiklusterin kautta Palveluverkoston kehittäminen eri sektoreiden kesken Laadun, arvioinnin ja yritysten valmiuksien kehittäminen mm. palvelusetelin käyttöönoton edistämiseksi Yritysten liiketoimintaosaamisen ja palveluiden tuotteistamisen kehittäminen Rahoitus kiinnosti ja kannusti Yritysten liiketoimintaa on yritysasiamiehen sparrauksen avulla kehitetty vastaamaan paremmin toimintakentän haasteita. Samalla on tarjottu apua yrityksen liiketoiminnan keskeisiin kehittämishaasteisiin. OLLI-hankkeen alkukartoitus ja tiedustelu mukaan haluavista yrityksistä tehtiin olemassa olevaa kontaktirekisteriä hyödyntäen. Kiinnostuneiden joukosta valikoitui kuutisenkymmentä tahoa mukaan kumppanuusverkostoon. Näistä yrityksistä osa oli jo aiemmin ollut yritysasiamiehen palveluiden piirissä. - Hankkeen edetessä yrityksiä tuli mukaan myös perustyön kautta. Lisänäkyvyyttä tarjosi säännöllinen viestintä ja markkinointi esimerkiksi juuri kehittämiskannustetta koskien. Kaikkiaan hankkeessa oli mukana noin 150 yritystä, kertaa LAKESin yritysasiamies Isto Vanhamäki. 8

9 Lisäpotkua yritystoimintaan Hankkeen myötä jaettu kehittämiskannuste oli tarkoitettu yrityksen ulkopuolisen asiantuntijapalvelun hankkimiseen. Kannusteella hankitun palvelun täytyi liittyä yrityksen liiketoiminnalliseen kehittämiseen eikä niin sanottuun perustoimintaan. Kehittämiskannusteen osuus hankinnasta oli 60% ja yrityksen omarahoitusosuus 40%. Teemallisesti ja sisällöllisesti kehittämiskohteista oli rajattu ulos vain nettisivujen toteutus. Kehittämiskannusteen jakaminen lähti vauhtiin nihkeästi, mutta alkuvuodesta 2011 tapahtui niin sanottu ketsuppipulloefekti. Syynä tähän oli aiheen saama näkyvyys sekä puskaradio, joka puhui hyvien tulosten puolesta niiden yritysten kohdalla, jotka kannustetta olivat hyödyntäneet. Rahaa Päijät-Hämeessä jaettiin kaikkiaan 11 yritykselle yhteensä euroa. Pääasiallisesti kannustetta käytettiin kohdeyrityksen kannalta jonkin aivan uuden luomiseen tai jo olemassa olevan toimintamallin kehittämiseen. Useissa yrityksissä käynnistettiin muun muassa johtamisen, työympäristön tai toimintamallien kehittämishankkeita sekä erilaisia markkinointitoimenpiteitä. - Lahden alueella on paljon kehittämisorientoituneita ja voimakkaasti kasvavia hyvinvointiyrityksiä sekä innovatiivisia uusia avauksia, joiden auttaminen kannusteella on ollut mieluisa tehtävä, Vanhamäki hymyilee. OLLI -osahanke antoi minulle mahdollisuuden luoda visuaalinen ilme kehittämälleni palvelukonseptille. Tämän lisäksi suunnittelutoimiston kanssa tehty yhteistyö lisäsi tietämystäni mm. brändin rakentamisesta ja tuotesuojaasioista. Lakesin kautta saamani asiantuntijapalvelut mahdollistivat kehittämiskannusteen hankintaprosessin. Hannele Kaperi Fitness4You 9

10 HAI-osahanke Useita napakymppejä Itä-Uudellamaalla Hyvinvointiyrittäjyyden aktivointi Itä-Uudellamaalla, HAI-hanke, pyrki vahvistamaan alueen yrittäjien valmiuksia vastata yhteiskuntarakenteiden, väestömuutosten ja taloudellisten olosuhteiden aikaansaamiin muutoksiin. HAI-hanke tarjosi alueella toimiville tai sinne toimintaa suunnitteleville yrityksille mahdollisuuden asiantuntijoiden tukeen ja ohjaukseen sekä verkostoitumiskanavan muiden samanhenkisten yrittäjien kanssa. Alusta saakka oli selvää, ettei mukaan otettavia yrityksiä karsita millään tavoin ovet olivat siis avoinna kaikille. - Keskustelimme hyvin paljon siitä, mitä hyvinvointi tarkoittaa eri ikäisille, eri elämäntilanteessa oleville ihmisille. Tältä pohjalta hyvinvointisateenvarjon alle mahtuivat ongelmitta erilaiset yrittäjät niin kauneus-, terveys-, hoito-, hoiva- kuin liikuntasektoriltakin, toteaa hankkeen koordinaattori Anne Wetterstrand Posintra Oy:stä. Hankkeen tarjoamat mahdollisuudet kiinnostivatkin yrityksiä. Erilaisten kehitystarpeiden rahoittaminen oli monen mukaan lähteneen pontena, vaikkei kannustin kaikkiin hankkeisiin lopulta istunutkaan. - Niille, jotka rahoitusta käyttivät, aukeni täysin uudenlaisia maailmoja. Osarahoitusmahdollisuuden myötä pienyrittäjät oppivat käyttämään asiantuntijapalveluita, kuten esimerkiksi mainostoimistopalveluita, ja näkivät niiden merkityksen aivan uudella tavalla. 10

11 Paljon uutta, uudella tavalla Wetterstrand on erityisen ylpeä hankkeen synnyttämästä Osuuskunta Helmihetkestä sekä HyVäl ry:stä, joka yhdistää poikkeuksellisen laajasti erityyppisiä hyvinvointialan osaajia. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää alan palveluiden ja jäsenistön osaamisen kehittämistä sekä hyvien toimintamallien levittämistä. HyVäl on tiiviisti mukana muun muassa alueen palvelusetelin käyttöönotossa. - Sen lisäksi, että olemme kolmivuotisen hankkeen aikana saaneet aikaan ihan näkyviä tuloksia, väitän, että mukaan lähteneiden yrittäjien liiketaloudellinen osaaminen on kokemuksen ja erilaisten koulutusten myötä kasvanut roimasti. Onnistumisia on koettu monella rintamalla, eikä muutosten tuulilta ole välttynyt hanketta hallinnoinut Posintra Oy:kään. Yrityksessä on tehty linjaveto hyvinvointialan toimijoiden tukemisesta ja toiminnan kehittämisestä myös jatkossa. - Ala koetaan tärkeäksi ja saatujen kokemusten myötä oma neuvontapalvelumme on entistä valmiimpi auttamaan yrityksiä. Itä-Uudellamaalla ei ennen HAI-osahankkeen käynnistymistä ollut juuri lainkaan yrittäjien välistä verkostoitumista tai yhteistyötä. Hankkeeseen mukaan lähteneet yrittäjät ovat olleet erittäin kiitollisia mahdollisuudesta. Hyvinvointiyrittäjät toteuttivat HAI-hankkeen siivittäminä yhteisen Harmonia-julkaisun. Julkaisun nettiversio löytyy osoitteesta - HAI avasi monelle aivan uudenlaisia ovia. Yrittäjät olivat yhtä mieltä siitä, että ilman hanketta he eivät olisi välttämättä koskaan tavanneet, vaan jatkaisivat tekemistä entisellä mallilla, yksin. Verkostoituminen koettiin erittäin tärkeäksi, myös henkisen jaksamisen kannalta. 11

12 HAI opetti kumppanuusajattelua Ilman HAI -hanketta en olisi varmaankaan näin positiivisessa tilanteessa. Hanke opetti näkemään muut yrittäjät resurssina, ei uhkana. Tietämys toisista lisääntyi, uudet markkinat, asiakkuudet ja mahdollisuudet avautuivat samalla, kun opimme aitoa yhteistoimintaa. Verkostoituminen on todellinen rikkaus, jonka kautta olen päätynyt osuuskunnan osakkaaksi, HyVäl-yhdistyksen toimintaan sekä upeiden kollegojen kumppaniksi. Leena Vallin Sairaanhoitopalvelu Leena Osuuskunta Helmihetki Hyrrä lähti liikkeelle hyvän arjen ajatuksesta Varsinais-Suomessa, Turun seudulla toteutettu HYRRÄ-hanke, tarttui jatkuvasti kasvavan kohderyhmän ongelmaan. Esteetön asuminen ja siihen liittyvä suunnittelu sekä tuotteistaminen on ollut monesti puutteellista tai riittämätöntä tai tarjonta ei ole kohdannut todellisia tarpeita. Yksi syy tähän on ollut eri osapuolia yhdistävän toimijan puute. HYRRÄhanke pyrki saattamaan sekä asiakaspuolen että tuotteita valmistavan tahot saman pöydän ääreen, ja tarjoamaan mahdollisuuden simuloida ratkaisuja aidon oloisessa tilassa. 12

13 HYRRÄ-osahanke Hyrrä pyöri myös näiden asioiden parissa Neljä verkostoa Varsinais-Suomeen päätettiin perustaa neljä hyvinvointiverkostoa yhdistämään alan yrittäjiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia. Ikääntyneiden palveluihin, lastensuojelun palveluihin, varhaiskasvatuspalveluihin ja terapiapalveluihin keskittyvät verkostot ovat kokoontuneet säännöllisesti ja niiden tavoitteena on käynnistää muun muassa yhteisiä kehittämishankkeita ja aloittaa yhteismarkkinointia. Esteettömästi ja turvallisesti kotona KUNNONKOTI projektin aloituksessa oli mukana kalustealan yrityksiä, korjausrakentamisen yrityksiä sekä hyvinvointiteknologia- ja apuvälineyrityksiä. Tavoitteena oli suunnitella ja rakentaa esteettömän asumisen informaatiokeskus, jonka kohderyhmänä ovat yksityiset kuluttajat, kuntien sosiaali- ja terveystoimen edustajat sekä kolmas sektori ja yritykset. Tuotteita esittelevä ja markkinoiva KUNNONKOTI ei ole osto- tai vuokrauspiste, vaan alan tuotteita ja uusimpia innovaatioita esittelevä palvelukeskittymä, jossa vuosittain vaihtuvat teemat varmistavat laajan tarjonnan. Hanke luo uusia verkostoja, toimintatapoja ja yhteistyötä alan kouluttajien, rakentajien, rakennuttajien, kuntien, apuvälinevalmistajien, asiakkaiden ja näiden sidosryhmien välille. Samalla se tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia mukana oleville yrityksille. Aineetonta tukea Pieniä hyvinvointiyrityksiä palvelevaa yritysneuvontaa lähdettiin kehittämään muun muassa räätälöidyn neuvontatyökalun käyttöönotolla. Yrityksiä ryhdyttiin verkottamaan yhteisten tapaamisten, yhteishankkeiden ja aloittavien yrittäjien tutoroinnin myötä. Yrittäjille tarjottiin myös työkaluja oman jaksamisen tueksi. Aineellista tukea Yritystuen tavoitteena oli kannustaa yrityksiä testaamaan, kehittämään ja pilotoimaan erilaisia palveluita, teknologioita ja konsepteja. Kehittämiskannusteen avulla aktivoitiin myös yrittäjien osallistumista muuhun hyvinvointialan yleiseen kehittämiseen. Tulokset olivat selvät. Hyvinvointiyritykset kykenivät kehittämään toimintaansa paremmin, koska kehittämiskannuste mahdollisti asiantuntija-avun käytön. 13

14 Suomen Apu-Tuote Oy on mukana Turun KUNNON- KODISSA esittelemässä esteettömän asumisen ratkaisuja. Yrittäjä pitää informaatiokeskuksessa mukana oloa hyvänä panostuksena liiketoiminnan näkökulmasta luvun puolivälissä perustettu Suomen Apu- Tuote Oy maahantuo, markkinoi ja myy esteettömän asumisen mahdollistavia ratkaisuja ja tarjoaa myös suunnittelupalvelua. Yrityksen pääasiallisia asiakkaita ovat kunnat, jotka tarjoavat asumispalveluita vanhuksille ja vammaisille. Myös yksityissektorin kysyntä on lisääntynyt. - Ikääntyvä väestö ja heidän omaisensa kääntyvät yhä useammin puoleemme ja etenkin näissä tapauksissa KUNNONKODIN kaltainen demo-ympäristö on omiaan palvelemaan asiakasta, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Jyrki Allonen. Helsingin Toimiva koti ja Tampereen Itse tila näyttelyissäkin esillä oleva Suomen Apu-Tuote Oy näkee KUNNONKODIN kaltaiset hankkeet tärkeinä kohtaamispaikkoina niin asiakkaiden kuin palveluiden ja tuotteiden tarjoajienkin näkökulmasta. Nyt näyttelyssä olevien esteettömien ratkaisujen suunnittelu ja toteutus eteni kiintokalusteiden ja pintamateriaalien sekä valaistus- ja sisustustarvikkeiden kautta apuvälineisiin, turvateknologiaan ja seniorikalusteisiin sekä vesikalusteisiin. Malliasunto valmistui Turun ammattikorkeakoulun Ruiskadun toimipisteen tiloihin , jolloin järjestettiin myös avoimet ovet päivä. Näyttelytoiminnan lisäksi tilassa tullaan keskittymään esteettömän asumisen ratkaisuja kehittävään koulutukseen ja tuotekehitystoimintaan. Mukana on tällä hetkellä 35 yritystä. Kokeilu- ja testaustoimintaa kehitetään keräämällä jatkuvaa asiakaspalautetta yritysten tuotteista. - Samasta paikasta asiakas saa asiantuntevan opastuksen, ja tuotteita pääsee joiltain osin myös testaamaan. Yritykset hyötyvät kokonaisuuden keräämästä asiakasvirrasta. Suomen Apu-Tuote Oy:n apuvälineitä voi ostaa myös verkkokaupasta, jossa on nähtävillä koko tarjonta. KUNNONKOTIIN yritys on tuonut ykköstuotteensa: Rullarampin, esteettömän suihkukaapin sekä lajitelman erilaisia kynnyksiä. 14

15 HYRI-osahanke Kuva: Kuntoutus Orton Työkalu kuntien päätöksenteon tueksi Hyvinkää-Riihimäen seudun kuntien kanssa yhteistyössä toteutetun hankkeen tärkeimpänä tavoitteena oli kehittää Excel-pohjainen työkalu, jonka tehtävänä on helpottaa kuntapalveluiden ja niihin varattujen resurssien tarkastelua. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian toteuttama Vaikuttava elinkaarimalli työkalu selvittää yksinkertaisen kustannustenlaskentamallin avulla julkisten palveluiden kustannuksia ja sitä kautta auttaa palveluprosessien analysoinnissa. Päätöksentekijöille tarjotaan mallin avulla suuntaa-antavaa tietoa palveluiden kehittämistä ja suunnittelua varten. Tavoitteena oli edistää ja kehittää julkista palveluntuotantoa ja luoda perusta monipuoliselle palveluntuotannolle. Kustannuksia tarkasteltiin asiakaslähtöisesti ikäluokittain 15

16 Hankkeen kohteet eri kunnissa Hausjärvi Lasten ja nuorten palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutuspalvelut, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut Hyvinkää Hyria Koulutus Oy:n keskiasteen palvelut Ammatillinen koulutus, valmentava ja varmistava koulutus, oppisopimuskoulutus Loppi Ikäihmisten palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut ja toimialoittain. Elinkaarimallin avulla selvitettiin tietyn palvelun hinta kunnalle yhden asiakkaan tai asiakaskäynnin kohdalla. - Malli vahvisti hyvin muun muassa sitä käsitystä, että ennaltaehkäiseviin palveluihin satsaaminen kannattaa. Esimerkiksi vanhustenpalveluiden liikunta- ja vapaa-ajantoiminnan kustannukset ovat usein hyvin paljon alemmat kuin erityispalvelujen kuten laitoshoidon, kertoo projektia koordinoinut Hanna Peevo Palmeniasta. Kun kustannustietoisuus lisääntyy, kunnat voivat edistää omien palveluidensa tuotteistamista ja tuotantotapoja sekä vertailla niiden hintoja yksityisen palveluntuottajan hintoihin. Näin pyritään parantamaan hyvinvointipalveluiden laatua ja saatavuutta ja sitä kautta edistämään asiakkaiden terveyttä. - Kehitystyö voi johtaa esimerkiksi siihen, että palvelu viedään asiakkaan luo esimerkiksi haja-asutusalueille ja vähennetään näin kuljetustarvetta sekä -kustannuksia, toteaa Peevo. Projektin aikana Vaikuttava elinkaarimallinnus tehtiin Hausjärven ja Lopen kunnille sekä Hyvinkään HYRIA Koulutus Oy:lle. Lisäksi projektin aikana järjestettiin kuntatoimijoille sekä hyvinvointialan palveluyrityksille suunnattuja kehittämispajoja niin kuntatalouteen, projektinhallintaan kuin palveluiden tuotteistamiseenkin liittyen. Mallit tehtiin valmiiksi tietyn vuoden taloustietojen ja tunnuslukujen pohjalta, ja niitä on jatkossa helppo päivittää. Järjestelmä on räätälöitävissä kuntakohtaisesti ja nyt tehdyt Vaikuttavat elinkaarimallit jäävät organisaatioiden käyttöön jatkossakin. Vaikuttavan elinkaarimallin avainkysymyksiä 1. Mitä palveluita kunnassa tuotetaan? (palvelurakenne) 2. Milloin palveluita tarjotaan? (ikävaiheet) 3. Miten palveluita tuotetaan? (kunnan oma/osto-palvelu) 4. Miksi tiettyjä palveluita järjestetään? (lait, strategia, asiakaslähtöisyys) 16

17 HAKE-osahanke Hakkeesta virtaa monille HAKE-osahankkeen lähtökohtana oli synnyttää uusia hyvinvointialan yrityksiä sekä entistä vahvempia ja kilpailukykyisempiä, keskenään verkottuneita yrityksiä. Etelä-Karjalassa väestö ikääntyy, ja laadukkaiden palveluiden tarve kasvaa sekä avoimilla markkinoilla että maakunnan kattavassa sosiaali- ja terveyspiirissä. HAKE-hanke pyrki kasvattamaan yksityistä palvelutarjontaa ja luomaan yritysten saataville aiempaa paremmin tietoa ja neuvontapalveluja yrityksen kaikissa elinkaaren vaiheissa. Näin yrityksille tarjotaan paremmat lähtökohdat vastata asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ja kovenevaan kilpailuun hyvinvointipalveluiden tuotannossa. Mukaan HAKE-hankkeeseen haettiin sosiaalihuollon tukipalveluita tai sosiaali- ja terveysalan palveluita tarjoavia yrityksiä koko Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin alueelta. Postituslistalle saatiin lähes 300 yritystä. - Alalla tapahtuu jatkuvia lainsäädännöllisiä muutoksia ja niiden seuraaminen oman työn ohessa on monelle tekemätön paikka. Sähköpostitiedottamista on siis riittänyt ja sitä on mukaan lähteneiden yrittäjien keskuudessa pidetty erittäin tarpeellisena, aloittaa hankkeen koordinaattori Tiina Strandén. Voimavarojen yhdistäjä Aktiiviisen tiedottamisen, kouluttamisen ja verkostotapaamisten ohella hanke keskittyi erilaisten sähköisten palveluiden kehittämiseen. Hankkeen myötä syntynyt aloittavan yrittäjän sähköinen käsikirja saattaa uutta yrittäjää matkaan ja antaa ohjeita mm. liiketoiminnan kehittämiseen, hinnoitteluun, markkinointiin ja alan erityispiirteisiin liittyen. Toinen sähköinen aikaansaannos on ollut karttapohjainen yrityshakemisto, joka toimii sekä palveluohjauksen työkaluna että yritysten markkinaväylänä, mutta auttaa ennen muuta asiakkaita ja näiden omaisia löytämään luotettavat hyvinvointipalvelut läheltä. Hakemistossa on jo yli 200 alan yritystä. - Vaikka sähköiset palvelut onkin räätälöity Etelä-Karjalan alueen lähtökohdista, on malleja mahdollista soveltaa myös muualla, Strandén painottaa. 17

18 Erinomaisina saavutuksina koordinaattori pitää myös hankkeen myötä muodostuneita yrittäjäverkostoja. Useiden löyhempien verkostojen lisäksi syntyi muun muassa kotityöpalveluyrittäjien sijaistamisverkosto, joka helpottaa monen yksiyrittäjän toimintaa. Tehostetun palveluasumisen verkostossa puolestaan on mukana kymmenkunta alueen palveluasumisyrittäjää. Merkittävä ponnistus on ollut verkoston tuottama yhteinen esitemateriaali Takaisin kotiin Karjalaan. - Esitettä jaettiin erityisesti Ruuhka-Suomen alueella. Kantavana ajatuksena on, että ikääntyvälle väestölle tarjotaan mahdollisuus palata kotiseuduille ja saada vanhuusiän palveluita omalla murteellaan, omalla äidinkielellään. Hankkeen aikana toteutettiin myös neljä alueellista yrityshakemistoa, joista löytyvät hyvinvointipalveluita erityisesti ikääntyville tarjoavien yritysten tiedot. Arvostusta ja aktiivisempaa otetta Yrittäjiin kohdistuneiden toimenpiteiden lisäksi monipuolinen HAKE on jyllännyt alaa perustuksia myöden. Strandén toteaa, että hyvinvointialan osaaminen on ollut monissa yritysneuvontapisteissä heikoissa kantimissa, ja yhtenä hankkeen tavoitteena oli juuri tähän ongelmaan pureutuminen. - Halusimme kääntää päitä ja osoittaa, että ala on täynnä mahdollisuuksia, ja että siihen kannattaa panostaa. Hyvinvointiala on kuitenkin ainoa toimiala, joka kasvoi myös taantumavuosina, koordinaattori muistuttaa. Kuvio on loksahtanut kohdilleen ja alan yrittäjien asemaa ja imagoa on saatu maakunnassa vakiinnutettua. Osoituksena tästä on muun muassa EAKR-rahoitteinen Palveluseteli-hanke, eräänlainen jatkumo HAKE-hankkeelle, jonka kehitystyöhön alueen yrityspalvelut ovat irrottaneet oman osaajansa mukaan. HAKE antoi energiaa mm. seuraaviin toimenpiteisiin Hyvinvointialan yrittäjäksi Etelä-Karjalassa Eteläkarjalaisille hyvinvointialan yrittäjäksi aikoville suunnatussa oppaassa käydään läpi hyvinvointialan toimintaympäristöön ja lainsäädäntöön liittyviä erityispiirteitä sekä tarjotaan hyödyllisiä yhteystietoja Etelä-Karjalaan sijoittuvaa yritystoimintaa varten. IsoApu-kartta Sähköinen yrityshakemisto, josta löytyy yli 200 Etelä-Karjalan alueen palvelukeskusten valvonnassa olevan hyvinvointialan yrityksen yhteystiedot. 18

19 HAKE-osahanke Sähköinen karttapalvelu on iso apu Lappeenrannan IsoApu-palveluneuvontapisteen Tuula Ihalainen kertoo, että sähköiselle palveluhakemistolle oli tilausta. Tällä hetkellä se palvelee erityisesti ikääntyvien omaisia. - Omaiset asuvat kaukana tai käyvät töissä, ja esimerkiksi ikääntyvän vanhemman avustamien ja palveluiden etsiminen voi olla hankalaa, mikäli se on mahdollista vain puhelimella ja virka-aikojen puitteissa. Ihalainen huomauttaa kuitenkin, että sähköinen asiointi arkipäiväistyy ikääntyvien keskuudessa koko ajan, ja yhä useammin palvelukarttaa selaakin asiakas itse. - Olemme opastaneet asiakkaita etsimään palveluita Iso- Apu-kartan avulla, ja käytämme sitä itsekin. Oikean hakusanan löytyminen tai hakukentän kriteerien oivaltaminen on vaatinut jonkin verran harjaantumista, mutta nyt palvelut ja yrittäjät löytyvät jo helposti. Käytön myötä esiin on noussut kysymyksiä muun muassa yrittäjien intimiteettisuojaan liittyen. Jotkut yrittäjät ovat kokeneet osoitetietojen näkymisen haitallisena, ja näiden osalta tiedot on poistettu järjestelmästä. Itse sovellus on käyttäjäystävällinen ja tietojen päivittämisen helppous saa kiitosta ylläpitäjältä. Yksi toive kuitenkin vielä on. - Kaikilla ei ole nettiä tai he eivät osaa sitä käyttää. Tarvitsisimme rinnalle paperisen version, mutta pelkkä tulostelista on aika tylsä. Järjestelmä muokkautuu käytössä Alkuharjoittelun jälkeen karttapalvelusta on tullut hyvä työkalu omaisten lisäksi myös palveluneuvontapisteen työntekijöille ja muulle ammattihenkilökunnalle. 19

20 Hyvinvointiverkostokeitto Ainekset: 1 kpl alueella toimiva kehitysyhtiö ja sen innokas projektipäällikkö n. 20 kpl kehityshaluista hyvinvointialan pienyrittäjää n kpl projektipäällikön yrityskäyntejä roppakaupalla toimijoiden välistä luottamusta n alueellista KOKO-kehittämisrahoitusta (myös EAKR-tuki mahdollinen) n. 30 tuntia objektiivista asiantuntija-apua 1 kpl kansallinen KOKO hyvinvointiverkosto mausteeksi toimialarajat ylittäviä avauksia n. 720 annosta kahvia (voidaan korvata myös vihreällä teellä) ripaus sosiaalista mediaa ja blogeja hyppysellinen hyvää mieltä ja huumoria koristeeksi medianäkyvyyttä Keiton valmistukseen kuluu aikaa n. 1½ 2 vuotta. Valmistusohje: 1. Jalkauta projektipäällikkö alueen pienten hyvinvointiyritysten pariin. Anna hänen vierailla yritysten luona ja hauduttaa yrittäjiä verkostomaisen liiketoiminnan hyötyjen näkijöiksi. Sillä aikaa kun projektipäällikkö kypsyttää yrittäjiä miedolla lämmöllä, valmistele kehitysyhtiön hankerahoitusta ja asiantuntijakilpailutusta. 2. Lisää liemeen kehitysyhtiön hankerahoituksella hankittu objektiivinen asiantuntija-apu. Sparraa yritysryhmää asiantuntijalla verkostomaisen liiketoiminnan hyödyistä. 3. Kannusta projektipäällikköä jatkamaan yritystapaamisia, vahvista verkostotapaamisten yhteishenkeä ja huolehdi kahvin (tai teen) riittävyydestä. Näin syntyy liemeen hyvä luottamus. Kannusta ryhmää sosiaalisen median pariin. Myös blogit ovat suositeltavia. 4. Hauduta keittoa välillä hämmentäen. Keiton kypsyyden voi todeta uusista yhdistys- tai kaupparekisterimerkinnöistä, projektipäällikön ehdotuksista uusiksi verkostoiksi tai hänen valmistelemistaan uusista hankehakemuksista. Valmiin keiton pinnalle voit ripotella sopivasti medianäkyvyyttä koristeeksi. Verkostokeiton keitti kehittämispäällikkö Topi Haapanen Posintra Oy:stä.