Ruskiss PÄIVÄT AVUKSI ON ITUA! MALLISSA PORVOON. Rodoksella OPETTAJALLE NEUROPSYKOLOGI. Ruskiksen vuosijulkaisu 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruskiss PÄIVÄT AVUKSI ON ITUA! MALLISSA PORVOON. Rodoksella OPETTAJALLE NEUROPSYKOLOGI. Ruskiksen vuosijulkaisu 2015"

Transkriptio

1 Ruskiss Ruskiksen vuosijulkaisu 2015 PORVOON MALLISSA ON ITUA! PÄIVÄT Rodoksella NEUROPSYKOLOGI AVUKSI OPETTAJALLE Ruskiss

2 Ruskiksen vuosijulkaisu Oppimisen ja koulunkäynnin tuen verkosto Oppimisen ja koulunkäynnin tuen verkosto SISÄLTÖ 3 KÄDESSÄSI ON AARRE 4 PARHAISTA KÄYTÄNNÖISTÄ LYHYET 20 ILTAPÄIVÄTOIMINNAN 7 UUDET IDEAT NEUROPSYKOLOGIA OPETTAJAN TYÖN TUKENA 23 YHDESSÄ UUDISTETTU 8 PORVOON MALLISSA OPETUSSUUNNITELMA LUOKAN OVET AUKI 24 ILMIÖT JA LAAJA- 12 LYHYT MATKA ALAINEN OSAAMINEN VALTERI-OPSISSA OMAAN KOULUUN 14 NOU HÄTÄ 15 OPISKELUA RUSKIKSELLA 16 KOULULIIKUNTAA KAIKILLE 19 MALLIA MAAILMAN OPPIMIS- JA OHJAUSKESKUS RUSKEASUON KOULU 2 Ruskiss OPERAATIO LENTÄVÄ PYÖRÄTUOLI VIE LAPSET RODOKSELLE 32 RODOKSEN LEIRIKOULU 34 KOTINA KOULU 35 LUOKKAAVUSTAJANA RUSKIKSELLA 26 KOULUSSA NYT 28 LUKEMISTA VOI OPPIA MONELLA TAVALLA 29 JOHAN AMOS COMENIUKSEN JÄLJILLÄ Julkaisija Ruskis Oppimis- ja ohjauskeskus Ruskeasuon koulu Tenholantie Helsinki puh Päätoimittaja Leena Airaksinen Toimituspäällikkö Minna Närhilä Toimituskunta Minna Rouste, Anne Keinänen, Peetu Toivonen Ulkoasu Mervi Nygård, Graafinen Suunnittelutoimisto duo Oy Kannen kuva Mauri Ratilainen Kuvat yllä Mauri Ratilainen

3 PÄÄKIRJOITUS KÄDESSÄSI ON AARRE Ruskis on muuttunut. Olemme yhä vähemmän ainoastaan koulu ja sitäkin enemmän oppimis- ja ohjauskeskus. Jos et vielä tiennyt, niin teemme vuodessa lähes 100 ohjauskäyntiä lähikouluihin eri puolille Etelä-Suomea ja palvelumme kohtaavat yli 350 lasta tai nuorta. Ohjauskäynneillä lähikouluihin pohdimme yhdessä arjen tilanteita ja kerromme esimerkkejä siitä, miten huomioida oppilaan tarpeet ja miten kouluyhteisö voi parhaiten edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta. Yhdessä lähikoulun opettajien ja ohjaajien kanssa löydämme ratkaisuja, jotka tukevat oppilaiden onnistumista vaikeissakin koulunkäynnin tilanteissa. Kohderyhmämme on laajentunut, meiltä osataan nykyään kysyä apua myös vammattomien lasten oppimisen ja koulunkäynnin pulmiin. Porvoon opetustoimen kanssa toteutimme kaiken vielä isommin. Katsoimme yhdessä koko kaupunkia kokonaisuutena ja sitä, miten toteut- taa lähikouluperiaate niin, että kaikki osapuolet kokisivat olevansa mukana muutoksessa. Toteutuksesta kertoo lehtemme pääjuttu Porvoon mallissa luokan ovet ovat auki.... meiltä osataan nykyään kysyä apua myös vammattomien lasten oppimisen ja koulunkäynnin pulmiin. Entisestään lisääntyneestä yhteistyöstämme kuntien, kaupunkien ja koulujen kanssa sekä vammaisten ja vammattomien yhdessä toimimisesta kertoo myös toinen lehden pitkä artikkeli Iltapäivätoiminnan uudet ideat. Siinä Helsingin kaupungin iltapäivätoimintaan kuuluva HJK:n iltapäiväkerho tuli viettämään lautapeli-iltapäivää Ruskikselle. Tämäntyyppistä toimintaa toivomme voivamme tule- vaisuudessa tarjota laajemminkin esimerkiksi lähialueen kouluille. Lehdessämme on monipuolisesti asiaa 125-vuotiaasta Ruskiksesta, johon kuuluu sekä oppimis- ja ohjauskeskus että Ruskeasuon koulu. Vammaisten ja vammattomien yhdessä toimiminen on se aarre, jota me toivomme voivamme jakaa lähikouluihin ja myös omassa koulussamme. Tämä on periaate, joka ei ole muuttunut viimeisen 125-toimintavuotemme aikana. Kädessäsi on nyt viimeinen painettu Ruskiss-lehti, sillä kotisivujemme uudistuessa tammikuussa lehtemmekin siirtyy digiaikaan. Jatkossa artikkelimme ovat siis yhtä mielenkiintoisia, mutta entistä enemmän kiinni ajassa. Tule ja tutustu niin toimintaamme kuin myös uudistuneisiin kotisivuihimmekin Leena Airaksinen, rehtori Ruskiss

4 LYHYET SUOSITTU KOMMUNIKOINTI- RATA KERÄSI KÄVIJÖITÄ TEKSTI IRINA SAVOLAINEN // KUVA ANNUKKA AUTIO Vuoden 2014 lokakuussa juhlistimme kansainvälistä puhevammaisten viikkoa jo kolmatta kertaa. Tälläkin kertaa se tapahtui suuren suosion saavuttaneen kommunikointiradan merkeissä. Kutsuimme luokkalaisia oppilaita Eläintarhan- ja Munkkiniemen ala-asteelta sekä Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Nyt osaan sanoa nimeni viittomakielellä! Vieraamme pääsivät tutustumaan erilaisiin tapoihin kommunikoida ja rohkaisimme heitä kohtaamaan puhevammaisia ihmisiä. Radan eri pisteissä koululaiset ratkaisivat hauskoja tehtäviä, jotka liittyivät mm. erilaisiin kommunikoinnin MESSUILMEEMME UUDISTUI! Olimme tänäkin vuonna mukana vilkkailla Varhaiskasvatusmessuilla Helsingin Wanhassa Satamassa perjantaina Kävijämäärä ylitti runsaat 2000 henkeä, mikä näkyi myös omalla osastollamme runsaana kävijämääränä ja vilkkaina keskusteluina. Varhaiskasvatusmessuilla oli nähtävissä myös ensimmäistä kertaa uudistunut messuilmeemme, jossa tulee esille vahva logon sinisemme sekä sen piristyksenä oranssi. Osastomme saikin hyvää palautetta kävijöiltä. Seuraavan kerran messuilemme Valteri-verkoston mukana Educa messuilla osastolla 6e80, tällä kertaa Valterin väreissä. Nähdään siellä! 4 Ruskiss 2015 merkkijärjestelmiin, puhelaitteisiin ja tietokoneavusteiseen kommunikointiin. Radan pisteistä vastasivat Ruskiksen puhevammaiset oppilaat yhdessä Kommunikointipalvelut-yksikön työntekijöiden kanssa. Kommunikointirata on saanut joka kerta valtavasti myönteistä palautetta ja aihe tuntuu puhuttelevan niin vierailevia oppilaita kuin opettajiakin. Vammaisuuden ja puhevammaisuuden kohtaamiseen liittyvien ajatusten käsittely on jatkunut kuulemma useammassa kodissa vielä iltateelläkin. Meidän Ruskiksen oppilaiden näkökulmasta päivä radalla on aina tiukkaa työtä, mutta niin antoisa ja innostava, että kaikki oppilaat ovat halunneet mukaan seuraavanakin vuonna. Tänä vuonna halukkaita kouluja oli enemmän kuin pystyimme ottamaan, joten eiköhän järjestetä seuraava kommunikointirata vuonna 2015.

5 JENNI HAUKIO VIERAILI RUSKIKSELLA Jenni Haukio keskusteli koulunsa päättävien kanssa heidän suunnitelmistaan. TEKSTI MINNA NÄRHILÄ // KUVA ANNUKKA AUTIO Tiistaina saimme vieraaksemme Tasavallan presidentin puolison Jenni Haukion. Rouva Haukio on Ruskiksen ja Vamlasin 125-vuotisjuhlavuoden suojelija ja tuli tutustumaan kunkin organisaation toimintaan Ruskeasuolla ja Lauttasaaressa. Vierailun teemana oli lapsen ja nuoren polku koulusta itsenäiseen elämään. Ruskiksen oppilaat ja Vamlasin opiskelija-asuntolan nuoret pääsivät keskustelemaan rouva Haukion kanssa ja kertomaan opiskelustaan ja elämästään. Ruskiksella Tasavallan presidentin puoliso tutustui musiikkiluokkaan ja ipadien hyödyntämiseen musiikinopetuksessa ja musiikin tuottamisessa sekä keskusteli opiskelunsa päättävien kanssa heidän jatkosuunnitelmistaan. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön, Vamlasin opiskelija-asuntolassa Lauttasaaressa rouva Haukio keskusteli asuntolassa asuvien nuorten kanssa sekä vieraili heidän asunnoissaan. Lahjakkaiden nuorten osaaminen liiketaloudesta maajoukkuetason vammaisurheiluun sekä lastenkirjan tuottamisesta yksityisyrittäjyyteen nousi esille ja maailman ainut katsetta seuraava avustajakoira herätti suurta kiinnostusta. RUSKIKSEN MUSIIKKILUOKKA PÄÄSI VALOKUVAKIRJAAN! Soittotilat ovat paikkoja, joihin muusikot ja musiikin harrastajat kokoontuvat luomaan musiikkia. Tilat muovautuvat käyttäjiensä näköisiksi. Ne vaikuttavat myös musiikkiin, jota niissä syntyy. Arkkitehti Timo Tyynismaa ja valokuvaaja Jussi Tiainen kuvasivat vuosina suomalaisten muusikoiden, bändien ja koulujen musiikin harjoittamistiloja ympäri Suomen. Tästä syntyi kirja Bänditiloja. Kuvattuja tiloja on lähes sata, joista kirjaan valittiin tilallisesti mielenkiintoisimmat reilu seitsemänkymmentä kuvaa. Yksi niistä on Ruskiksen musiikkiluokasta, joka on monipuolisessa ja ahkerassa käytössä. Siellä opiskellaan musiikkia, harjoitellaan esityksiä sekä järjestetään kerhotoimintaa VUOTISJUHLAKONSERTIN ESIINTYJÄT PITIVÄT RUSKIKSELLA VIIME HETKEN HARJOITUKSET JA KAAPPASIVAT RUSKISLAISET KAINALOONSA. HYVÄ PAVE, PEPE, JUSSI JA ME! Ruskiss

6 LYHYET Ruskis on ollut neljän vuoden ajan aktiivisesti toteuttamassa vuonna 2008 alkanutta CP-hanketta. Hankkeen tarkoitus on yhtenäistää menetelmiä, joita käytetään CP-vammaisten lasten ja nuorten toimintakyvyn ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Hankkeen myötä on kertynyt paljon tietoa, joka nyt tuodaan omilla hankesivuilla erityisesti alan ammattilaisten, mutta myös vanhempien ja huoltajien sekä CP-vamman kuntoutuksen seurannasta kiinnostuneiden henkilöiden tietoon. - CP-hankkeen sivulta löytyy hanketietojen lisäksi täydentävää tietoa ja hyödyllisiä linkkejä kuntoutukseen liittyvistä ajankohtaisista teemoista, kuten toimintakyvyn arvioinnista, GAS:sta ja ICF:stä, kertoo hankkeen vetäjä ja koordinaattori, ylilääkäri Tuula Kiviranta Ruskikselta. Selkeyttä kuntoutuksen seurantaan CP-hanke on kokonaisuudessaan merkittävä ja pitkäjänteinen hanke lasten kuntoutuksen seurannan kehittämisessa valtakunnallisesti. - Tärkeä tavoite on ollut oppia käyttämään yhdes- RUSKIKSEN NELOSET JUHLAHUMUSSA! TEKSTI JA KUVAT RUSKIKSEN NELOSET, IRENE TIKKA, SEIJA JUNNO 6 Ruskiss 2015 sä sovittuja, kansainvälisessä käytössä olevia arviointimenetelmiä ja mittareita. Yhtenäiset arviointimenetelmät ja seurantamittarit mahdollistavat lasten ja nuorten tasavertaisemman kohtelun ja kuntoutuksen suunnittelun eri puolella Suomea, kertoo Kiviranta. Tiivistä yhteistyötä CP-hanke on ammatillisen tiedon lisäksi lisännyt alan ammattilaisten yhteistyötä. Hankkeen kahteen vaiheeseen ovat osallistuneet Ruskiksen lisäksi kaksi muuta Valteri- oppimis- ja ohjauskeskusta Tervaväylä ja Mäntykangas sekä Helsingin, Turun, Kuopion ja Oulun yliopistolliset sairaalat, Turun sosiaali- ja terveystoimi ja Oulun ammattikorkeakoulu. Tutkimusta ovat rahoittaneet Arvo ja Lea Ylppö Säätiö sekä KELA. - Hankkeen myötä on syntynyt CP-kuntoutuksen piirissä työskentelevien ammattilaisten verkosto eri puolelle Suomea ja se on yhdistänyt erikoissairaanhoidossa ja Valterikouluissa työskenteleviä ammattilaisia. - Kokemusta kehittämistyöstä ja yhtenäisten menetelmien käyttöönotosta voidaan soveltaa kuntoutuksen sektorilla laajemminkin, summaa Kiviranta. Tutustu CP-hankkeeseen Osallistuimme itsenäisyyspäivän aattona ylipormestari Jussi Pajusen juhlavastaanotolle Finlandia-talossa. Pääsimme ensimmäisinä kättelemään ylipormestaria ja hänen puolisoaan. Kättelyä rytmitti juhlavasti Kaartin soittokunta. Kättelyjonot olivat satojen metrien pituisia. Uskomatonta, että Helsingin kouluissa opiskelee reilut 5000 neljäsluokkalaista! Alkumaljojen jälkeen saimme herkutella juhlan antimia, jotka tarjoiltiin muumiaiheiselta tarjottimelta. Samalla ihailimme salamavalojen välkkeessä pukuloistoa. Ylipormestari puhui juhlapuheessaan tärkeitä sanoja 97-vuotiaasta Suomesta ja siitä, miten hyvä maa Suomi on asua! Maamme-laulu kajahteli komeasti, kun juhlaväki lauloi. Jännitimme yllätyssolistin saapumista. Pian tämän vuoden the Voice of Kids -voittaja, Molly, riemastutti meitä lauluillaan. Saimme häneltä myöhemmin myös nimmareita! Lopuksi ohjelmassa seurasi tanssit. Niitähän mekin harjoittelimme Elisa-opettajan johdolla. Tanssiaskeleet olivat varmasti kaikilla vähän lyhyemmät tanssilattian tungoksessa! Kehruuvalssi, Kikapoo, Kulkuset, Jiffy Mixer, Rokki, Letkis ja Folkjammari sujuivat hyvin. Kiitimme vielä lähtiessämme ylipormestaria mukavasta, mieleenpainuvasta juhlasta!

7 OPET & OPPILAAT OPETTAJAN TUKENA Oppimisvaikeudet ja tukea tarvitsevat oppilaat ovat jokaisen opettajan arkipäivää. Oppilaiden ja heidän tuen tarpeensa skaala on laaja ja tuen tarvitsijoiden määrä on ollut pitkään kasvussa. Perusopetuslain muutoksen myötä oppilaan oppimisen haasteisiin tulisi tarttua varhaisessa vaiheessa ja tukea olisi tarjottava kaikille sitä tarvitseville. HUOMIOI TUKEA TARVITSEVA Tuki on porrastettu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen ja tuen astetta arvioidaan pedagogisella selvityksellä. Samaan aikaan luokkamuotoinen erityisopetus on muutoksessa. Erityistä tukea tarvitsevilla oppilailla on oikeus käydä lähikoulua ja integroitua perusopetuksen luokkaan mahdollisuuksien mukaan. Yhdenvertaisuus on tärkeä periaate ja oikeus käydä omaa lähikoulua ikätovereiden kanssa tukee osallisuutta. Samalla on kuitenkin noussut huoli siitä, miten tukea tarvitseva oppilas tulee huomioiduksi ja miten opettajan tietotaito pysyy muutosten perässä. Moni opettaja kokeekin epävarmuutta työssään. Tässä tilanteessa neuropsykologisesta tiedosta voi olla apua. TAITOPYRAMIDISTA APUA Oppimisvaikeuksia tutkitaan paljon sekä meillä että maailmalla. Tieto ja teoreettinen ymmärrys oppimisen haasteiden syistä, monimuotoisuudesta ja tukikeinoista on lisääntynyt huomattavasti. Koko ajan opitaan lisää myös siitä, miten oppimisvaikeuksia voidaan arvioida entistä tarkemmin. Menetelmiä tärkeämpää on kuitenkin tuntea arvioimisen kohteena oleva taito. Neuropsykologisessa ajattelussa keskeisessä roolissa on jäsentäminen; millaisista asioista oppimisen vaikeus koostuu ja miten tukea voisi kohdistaa mahdollisimman hyvin. Taitopyramidien tarkka tuntemus auttaa tunnistamaan yksittäisen oppilaan taitorakennelman heikkoudet. Esimerkiksi matematiikassa oppiminen tyssää usein kertotauluihin, mutta ongelma voi olla jo huomattavasti varhaisemmalla pyramidin tasolla, hatarassa lukukäsitteessä. Silloin myöskään kertotaulujen preppaaminen ei auta, vaan pyramidin pohja on ensin saatava vahvaksi. Oikein kohdennetulla ja perustaa vahvistavalla tuella tavoitellaan myöhempien ongelmien ennaltaehkäisyä. HYÖTYÄ KOKO LUOKALLE Oppimisvaikeuksissa on usein tarpeen tarjota kohdennettua yksilöllistä tukea, mutta monista oppimisen tukitoi- Oppilaani lukemaan oppiminen on vaikeaa. Matematiikka tuntuu haastavalta. Oppilaallani on todettu aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Oppilaani ei osaa sanaakaan suomea. Osaanko auttaa oppilastani ja kuka auttaisi minua työssäni? mista on hyötyä koko luokalle. Tällaisia ovat esimerkiksi toiminnanohjauksen tuki, luetun ymmärtämisen harjoittelu tai muististrategioiden opetteleminen yhdessä. Kaikki oppilaat hyötyvät opetuksen ydinsisältöjen nostamisesta esiin sekä vaikkapa keskeisten käsitteiden kuvallistamisesta. Monien oppiaineiden sisällöt ovat hyvin abstrakteja, jolloin konkreettisesta havainnollistamisesta on hyötyä kaikille. NEUROPSYKOLOGI OPETTAJAN TYÖPARINA Neuropsykologin apua on perinteisesti pyydetty silloin, kun oppilaalle on toivottu neuropsykologista tutkimusta oppimisvaikeuksien takia. Haasteena on kuitenkin palveluiden epätasainen saatavuus. Lisäksi saatu tieto voi jäädä irralliseksi kouluarjesta. Entäpä, jos neuropsykologi tulisi kouluun, lähemmäksi oppilaan ja opettajan arkea? Olemme Ruskiksella kehittäneet toimintatapaa, jossa opettajat ja neuropsykologi asettuvat yhdessä miettimään oppimista, sen arvioimista ja oppimisen tukemista. Neuropsykologiset arviot ja niistä saadun tiedon välittäminen oppilaalle ja hänen lähipiirilleen ovat edelleen tärkeä osa oppimisen tukemista. Tavoitteena on kuitenkin enenevässä määrin tuoda neuropsykologista tietoa osaksi opettajan omaa työkalupakkia. Työkalupakkia voi rikastaa esimerkiksi koulutuksen, neuropsykologisen työnohjauksen tai työpajan muodossa. Kysymyksenä voi olla omassa työssä kohdattu haaste tai kaikkia koulun opettajia koskettava aihe, esimerkiksi luetun ymmärtämisen tukeminen. Kuva: Annukka Autio NEUROPSYKOLOGIA Petriina Munck, neuropsykologian erikoispsykologi, PsT työskentelee Ruskiksella ja on kysytty kouluttaja. Lisätietoja koulutuksistamme Ruskiss

8 PORVOON MALLISSA LUOKAN OVET OVAT AUKI 8 Ruskiss 2015

9 Kuva vas.:kristiina Ilmonen ja Martti Toivanen tietävät, kuinka muutoksessa on tärkeää huomioida koko henkilöstö. Kuva yllä: Pedagogisten kahviloiden aiheita räätälöidään Peipon koulun tarpeet huomioiden. TEKSTI VUOKKO MARIA NUMMI // KUVAT MAURI RATILAINEN Mitä tapahtuu, kun erityistä tukea tarvitsevat lapset tulevat lähikouluun? Peipon koulussa Porvoossa on huomattu, että seinät riittävät ja arki sujuu. Yksin koulun ei ole kuitenkaan tarvinnut muutokseen hypätä. Rehtori Kristiina Ilmonen uskoo, että hyvin käynnistynyt syyslukukausi ei ole ollut vain kuherruskuukautta. Lähes 300 oppilaan peruskoulussa arki sujuu mallikkaasti pienen alkuhämmennyksen jälkeen. Marraskuun hämärässä Peipon koulun koko opetushenkilöstö kokoontui toiseen Ruskiksen järjestämään pedagogiseen kahvilaan. Soveltava liikunta viritti iltapäivän päätteeksi vilkasta keskustelua ja uusia tekemisen ideoita, joita Ruskiksen liikunnan lehtori Elisa Raivio ja ohjaava opettaja Minna Sillanpää kirjasivat muistiin. Vielä vuosi sitten koululla ei ollut pienluokkia eikä pedagogisia kahviloita. Porvoon kaupungin erityisen tuen opetusjärjestelyjä uudistettiin. Uudistuksessa alkuopetuksen yksilöllistä oppimista tukeva luokka siirrettiin Pääskytien yläkoulusta Peipon kouluun, joka on alakoulu. Tämä luokka on ensimmäinen laatuaan tässä koulussa. Samalla Keskuskoulun kielellisen kuntoutuksen luokka muutettiin yksilöllisen tuen luokaksi. Porvoon opetustoimi kutsui Ruskiksen kumppaniksi muutosvaiheeseen. Yhteistyötä oli tehtyä jo aiemmin, vuodesta 2012 lähtien ja se oli vakuuttanut. Nyt Ruskiksen asiantuntijat tapasivat syksyn aikana Peipon koulun ja Keskuskoulun opettajia, avainhenkilöitä sekä rehto- Ruskiss

10 Kuva vas.: Elisa Raivio kertoi, miten saada kaikki mukaan koululiikuntaan. riryhmää näille suunnatuissa omissa oppimiskahviloissa. Kuva oik.: Kristiina Paakkunaisella ja Jaana Leskisellä on kokemusta yhteisopettajuudesta. PIENLUOKKA OSAKSI YHTEISÖÄ Yhteisopettajuudessa opettajat saavat jatkuvasti vinkkejä toiselta. 10 Ruskiss 2015 Avainhenkilöryhmä tapasi syksyllä kolme kertaa. Peipon koulun ja Keskuskoulun erityisopettajat, koulunkäynnin ohjaajat, alkuopetuksen opettajat ja laaja-alaiset erityisopettajat pohtivat Ruskiksen pedagogisen johtajan Minna Rousteen johdolla sitä, miten pienluokka saadaan osaksi yhteisöä. Peipon koulun koko henkilöstölle suunnatuissa pedagogisissa kahviloissa käsiteltiin yhteisopettajuutta ja marraskuussa soveltavaa liikuntaa. Rehtorien ja apulaisrehtorien kanssa on syksyn aikana puhuttu muutoksen johtamisesta. Jos muutosvastarintaa on ollut, se tuntuu rehtorin ja opettajien mielestä hälvenneen. ERILAISET OPPIJAT HUOMIOON - Olemme saaneet Ruskis-yhteistyöstä vahvistusta ja rohkaisua. Osaamme jo ottaa erilaisia oppijoita huomioon, koska maahanmuuttajien valmistavilta luokilta integroidaan jatkuvasti oppilaita perusopetusryhmiin. Ulkopuolisen, kumppanin henkinen tuki on hyvin tärkeää, Peipon koulun rehtori Ilmonen sanoo. Hän on osallistunut myös opettajien pedagogisiin kahviloihin ja nähnyt ahaa-elämyksiä silloin, kun Ruskiksen Niina Laitinen ja Marketta Karvonen kävivät kertomassa, miten he itse toteuttavat yhteisopettajuutta. Parasta arjen tukea on Ilmosen mukaan juuri tämä, erilaisten kokemusten jakaminen. Nyt tuntuu jo siltä kuin uudet oppilaat olisivat olleet koulussa aina. Monikulttuurisen koulun perusopetusryhmissä on maahanmuuttajataustaisia oppilaita lähes 35 prosenttia. YHTEISOPETTAJUUDESTA TUKEA TYÖHÖN Erityisluokanopettaja Jaana Leskinen toi Peipon kouluun pienryhmän Pääskytien koulusta ja tekee yhteistyötä luokanopettaja Kristiina Paakkunaisen kanssa. Yksilöllisen tuen luokassa jokaisella oppilaalla on henkilökohtainen opetussuunnitelma. Osa oppilaista opiskelee kaikki oppiaineet yleisen opetussuunnitelman mukaan, mutta heillä voi olla muita tavoitteita esimerkiksi motoriikkaan liittyen. - Henkilökemia toimii hienosti. Sovimme nopeasti asioista sekä työnjaosta ja hoidamme sovitut asiat. Jos oppilaalla on suuria vaikeuksia selvitä oppiaineessa omassa luokassaan,

11 Yleisopetuksen oppilaat näkevät myös, miten erilaisia ihmiset ovat ja miten asioita voi tehdä toisin kuin on tottunut. hän voi tulla pienryhmäämme ilman, että hänet täytyy siirtää erityisopetukseen. Minun oppilaani pääsevät kokeilemaan integraatiota isossa ryhmässä oppiaine kerrallaan, Leskinen kertoo. Näin voidaan hyödyntää oppimisen herkkyyskausia ja ehkäistä myös oppimisen esteenä olevia itsetuntoongelmia. Kaikki ykköset lukivat vähintään sanatasoisesti jo marraskuun alussa. ASIOITA VOI TEHDÄ MONELLA TAPAA Pedagogiset kahvilat ovat tukeneet yhteistyön kehittämistä myös muiden opettajien kanssa. - Yhteisopettajuus ei lisää työmäärää, jos se toteutetaan fiksusti. Luokanopettajan perustehtävä on opettaa luokkaa ja pitää huolta kaikkien oppimisesta. Emme suinkaan integroi lasta, joka ei ole siihen vielä valmis. Tässä toimii myös vastavuoroisuus: meillekin voi integroida oppilaita, Leskinen sanoo. Kolme vuotta Peipon koulussa työskennellyt Paakkunainen pitää hyvänä sitä, että lapset tottuvat erilaisuuteen. Hänen luokallaan on 16 oppilasta ja Leskisellä kahdeksan. - Uskon vakaasti mallioppimiseen. Hyvä imaisee mukaansa nekin, joilla homma ei ole vielä hallussa. Yleisopetuksen oppilaat näkevät myös, miten erilaisia ihmiset ovat ja miten asioita voi tehdä toisin kuin on tottunut. Yhteisopettajuus vaatii uskallusta ja rohkeutta. - Emme jätä mitään tekemättä sen takia, että emme ole ehtineet suunnitella. Olemme päteviä opettajia ja kokeilemme uusia juttuja. Jos ne eivät toimi, teemme seuraavalla kerralla eri tavalla. Ruskiksen Minna Sillanpää (edessä) ja Elisa Raivio toteuttivat syksyn toisen pedagogisen kahvilan. Martti Toivanen on mukana kokonaissuunnittelussa. Ruskiss

12 LYHYT MATKA OMAAN KOULUUN TEKSTI VUOKKO MARIA NUMMI // KUVAT MAURI RATILAINEN Erityisopetuksen rehtori Martti Toivanen vakuuttui kaksi vuotta sitten Porvoon kaupungin ja Ruskiksen yhteistyöstä vammaisten lasten lähikouluperiaatteen toteuttamisessa. Kaikki alkoi Albert Edelfeltin koulusta vuonna 2012, jossa moniammatillista ohjausprosessia kehitettiin yhdessä. Se liittyi valtakunnallisen Veturi-hankkeen ohjausprosessin toimintatutkimukseen, jota tehtiin Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa. Porvoon suomenkielisen koulutustoimen ja Ruskiksen yhteistyö laajeni useampaan kouluun ja useampiin ammattiryhmiin, kun kaupungin erityisopetuksen järjestämistä päivitettiin vuosi sitten. Ruskiksen asiantuntijat ohjaavat nyt Peipon ja Keskuskoulun rehtoreita, apulaisrehtoreita, näiden koulujen erityis- ja luokanopettajia sekä koulunkäynnin ohjaajia ottamaan huomioon erilaisten oppijoiden tarpeet lähikoulun opetuksessa. Martti Toivasella oli visio, miten toteuttaa lähikouluperiaatetta. 12 Ruskiss 2015

13 Tulevaisuuden koulussa luokan ovet eivät ole kiinni, vaan eri opettajat tekevät yhdessä kumppaneina työtä. LÄHIKOULUPERIAATE HERÄTTELEE UUDENLAISIA VALMIUKSIA Erityisen tuen palvelut pyritään toteuttamaan joustavin opetusjärjestelyin mahdollisimman lähellä oppilaan kotia. Martti Toivasen mukaan tämä edellyttää uudenlaisten valmiuksien herättelyä. Opettajilla ne usein ovat jo olemassa. - Peipon alakoulussa aloitti syksyllä ensimmäinen pienluokka, joka tuki alkuopetuksen oppimista. Myös Keskuskoulun opetustarjontaa, joka koski alkuopetuksen kielellistä kuntoutusta, laajennettiin. Samalla päätettiin vahvistaa opetushenkilöstön osaamista. Tarvitsimme tähän hyvää ja osaavaa kumppania, toteaa Toivanen. Veturi-hankkeen yhteistyö vakuutti, että puhutaan Ruskiksen kanssa samaa kieltä ja, että Ruskiksen tietotaitoa, innostusta ja kokemusta erityislasten opetuksesta voi hyödyntää laajemminkin. - Meillä itsellämme on paljon osaamista, mutta ulkopuolinen näkee paremmin ja kysyy vaikeitakin kysymyksiä. Kehitämme yhdessä uusia opetustapoja. - Tulevaisuuden koulussa luokan ovet eivät ole kiinni, vaan eri opettajat tekevät yhdessä kumppaneina työtä. Yksinpuurtamisesta on päästävä eroon. Rehtorit ja apulaisrehtorit pohtivat tahollaan ratkaisukeskeisesti, miten tällaista muutosta johdetaan, listaa Toivanen. ASKEL ASKELEELTA ETEENPÄIN Tärkeä vaihe oli viime vuoden keväällä, kun opettajat ja oppilaat kävivät tutustumassa Peipon kouluun. Syksyllä 2014 opettajille, avainhenkilöille ja rehtoreille järjestettiin kullekin omat ohjausryhmät. Tämän lisäksi koko Peipon koulun henkilökunnalle toteutettiin muutokseen liittyen pedagogisia kahviloita, joita ohjaavat Ruskiksen opettajat. Opetusjärjestelyjen kehitys etenee portaittain. Ensin aloittavat ykkös- ja kakkosluokat, ja kolmos- ja nelosluokat tulevat mukaan ensi syksynä. Suunnitelmissa on joustava perusopetuksen ryhmä. Yläkouluissa kehitetään kielellisen kuntoutuksen opetusta. Koulutusjaosto arvioi pari kertaa vuodessa opetusjärjestelyjä. Toivasen mukaan laaja-alaisen erityisopettajan ja luokanopettajan välistä yhteistyötä pyritään vahvistamaan. Syksyn ensimmäisen pedagogisen kahvilan aiheena olikin samanaikaisopetus. Pedagogiset kahvilat on päätetty toteuttaa myös Keskuskoulussa kevätlukukaudella PITKÄ JA IDEARIKAS URA Lähes 30 vuotta Porvoon erityisopetuksen eri tehtävissä toiminut Toivanen aikoo jäädä eläkkeelle ensi vuoden syksyllä. - Aloitan 35:nnen kouluvuoteni kesälomalla ja syyskuussa koittaa uusi elämänvaihe, hän toteaa arvoituksellisesti. Erityisen tuen opetusjärjestelyjen kummisedän rooli on ollut haastava ja mielenkiintoinen tehtävä uran lopussa. Meillä on pätevää porukkaa jatkamaan prosessia. Veturi on saatu liikkeelle. Kehittämisideoita riittää: ohjausta voisi laajentaa yleisopetukseenkin. Kaikki lapset ovat oppilaita, eivät erityisoppilaita. - Ruskiksen yhteistyökumppaneille annan täyden kympin innostavasta työotteesta ja raikkaista kehittämisideoista. Yhteistyömme jatkuu ainakin vuoden 2015 loppuun saakka. Voin suositella seuraajilleni yhteistyön laajentamista, Toivanen toteaa. KUNTAKUMPPANI Kuntakumppanina - Erityisen tuen järjestäminen Porvoossa Yhteistyö alkoi Albert Edelfeltin koulusta. Ruskis oli mukana kehittämässä moniammatillista ohjausprosessia Yhteistyötä laajennettiin koskemaan useampaa koulua ja ammattiryhmää, kun Porvoo päivitti erityisopetuksen järjestämisen. Tavoite. Erityisen tuen palveluiden toteuttaminen joustavin opetusjärjestelyin mahdollisimman lähellä oppilaan kotia. Yhteistyö pitää sisällään opetustapojen kehittämisen, pedagogiset kahvilat (mm. yhteisopettajuus, soveltava liikunta, toiminnanohjaus), johdon, erityisopettajien ja ohjaajien omat ohjausryhmät (mm. muutoksen johtaminen sekä pienluokka osaksi yhteisöä). Ruskiss

14 NOU HÄTÄ TEKSTI OLLI, RASOOL, EETU, NIKO, OLIVER, SEBU, JOCKE, OSKARI / D JA E-LUOKKA // KUVAT MIRKKU LEHTOVIRTA Ruskiksen fysiikan ja kemian opiskelijat osallistuivat Nou hätä koulutukseen. Saimme ainutlaatuisen tilaisuuden laajentaa fysiikan ja kemian oppitunneilla käsittelemäämme aihetta palamisesta turvallisuuskouluttaja Ronald Ahlbergin opissa. Toivotamme hänelle jatkossa mukavia eläkepäiviä mehiläisten parissa! KAIKKI ALKOI 7. LOKAKUUTA RUSKIKSELTA JA JATKUI HAAGAN PALOASEMALLA Olimme auditoriossa. Videolla joku oli jättänyt kynttilän palamaan sohvalle. Sohva syttyy palamaan. Lämpötila nousi 800 asteeseen. Hissejä ei voi käyttää kun palohälytys tulee. Ei saa panikoida. Savua päin ei saa mennä. Jos savu tulee koulun auditorioon, niin se vihreä valo näyttää uloskäyntiä. Yksi vihreä valo näytti nuolella esiintymislavalle, että siellä olisi uloskäynti. Hätänumero on 112. Palovaroittimiin tulee vaihtaa patteri. Ne hälyttää, jos patterit on lopussa. Patteri pitää vaihtaa kerran vuodessa. Kiersimme koulun ala- aulassa. Me näimme vesiletkun, vaahtosammuttimia, vihreitä kylttejä, palovaroittimia ja automaattisia palo-ovia. Me saatiin sammuttaa tulia sammuttimella ja kattilan kannella. Tuntui hyvältä sammuttaa ja jännittävältä. Me nähtiin palomiehiä, ambulanssimiehiä, paloauto ja ambulanssi. Meillä oli hanskat ja takki päällä suojaamassa palovammoilta. Ambulanssissa oli paarit, turvasäiliö ja työkaluja. Turvasäiliössä oli lisäkanisteri bensaa varten. Paloautossa oli vesiletku, happinaamari, palomiehen varusteita ja vesisäiliö. Kuljettajan vieressä oli lämpökamera ja tietokone. Paloaseman seinän tv:ssä oli työvuorolista. Paloasemalta tultiin kävellen kouluun ja silloin hälytysajoneuvo meni ohi pillit soiden. Oli huono sää kun mentiin paloasemalle. Minulla oli tosi kivaa!!! Mua jännitti aika paljon. Siltikin mielestäni ne olivat hurmaavimmat paloasema ja -auto, jotka olen koskaan nähnyt. Sammutusharjoituksissa päästiin kokeilemaan sammutinta. 14 Ruskiss 2015

15 OPPILAALTA SARA KOVALAINEN ON ALOITTANUT RUSKIKSELLA SYKSYLLÄ 2014 OPISKELUA RUSKIKSELLA TEKSTI SARA KOVALAINEN / 7F-LUOKKA // KUVA ANU MÄNTTÄRI // GRAFIIKKA ANNUKKA AUTIO ALA-ASTEEN KÄVIN Espoon Ymmerstan koulussa. Ymmerstan koulu oli todella mukava koulu. Minulla oli opettajana Heidi luokilla. Seppo-ope jatkoi meidän luokan kanssa neljännellä ja siitä kuudennelle asti. Ymmerstasta jäi todella mukavia muistoja ja kavereita mieleeni. Esimerkiksi yökoulut, joissa jäimme yöksi kouluun, olivat mukavia ja jännittäviä. ALOITIN OPISKELUN RUSKIKSEN 7. LUOKALLA syksyllä Jäin hetkeksi ikävöimään vanhaa koulua, mutta vain hetkeksi. Pidin Ruskiksesta jo ensimmäisellä tutustumiskäynnillä. Ruskiksessa on todella mukava ilmapiiri. Olen viihtynyt hyvin ja saanut paljon uusia kavereita. Opiskelu Ruskiksella on mukavaa. Erilaisia apuvälineitä on käytössämme paljon. LEMPIAINEENI koulussa on kotitalous ja ruotsi. Kotitalousluokassamme on säädettävät työtasot. Kaikille oppilaille löytyy aina jotain tekemistä. Aloitin ruotsinkielen opiskelun syksyllä. Minusta se on ollut mukavaa. Olen pitänyt siitä, että koulussa on oma fysioterapia ja neuropsykologinen kuntoutus. Aiemmin jouduin matkustamaan kuntoutuksiin monta tuntia viikossa. Kuntosali, jossa käyn perjantaisin on tuntunut hyödylliseltä ja välillä haasteelliselta. Kavereiden kanssa on ollut mukava kuntoilla kuntosalilla yhdessä. Olen iloinen että saan opiskella Ruskeasuon koulussa. LUOKKAMME ON IPAD-LUOKKA, jossa kaikilla luokkamme oppilailla on käytössä koulun ipadit. ipadiin teemme muun muassa kirjojen tehtävät. Ruskiksen opettajat ovat osaavia ja innostavia. Fysioterapeutit jaksavat kannustaa kuntosalilla ja fysioterapiassa. Hoitajat ja avustajat ovat meidän apuna aina, kun on tarve. Tunnin aikana luokassa on aina useampi aikuinen. Ruskiss

16 KOULULIIKUNTAA KAIKILLE - LISÄÄ HAPPEA JA ELÄMYKSIÄ TEKSTI VUOKKO MARIA NUMMI // KUVAT PENTTI HOKKANEN Istuminen ja yksinäisyys on myrkkyä. Mutta miten saada oppilas mukaan lähikoulun liikuntatunneille, jos hän tarvitsee osallistumiseen tukea? Se on mahdollista, sillä koululiikunnan tavoitteena ei ole suinkaan huippu-urheilu. Ruskiksen opettajat ja ammattilaiset työskentelevät päivittäin liikuntavammaisten lasten ja nuorten kanssa. Lähikoulun opettajalle kohtaaminen voi sen sijaan olla ainutkertainen. - Teemme kouluihin ohjauskäyntejä, joiden aikana esimerkiksi katsomme opettajien kanssa yhdessä, millaisia liikuntatiloja ja -välineitä on käytettävissä ja mistä voi hankkia apuvälineitä, Ruskiksen liikunnan lehtori Elisa Raivio kertoo. Soveltava liikunta on liikuntaa, jossa sovelletaan tilaa, välinettä, sääntöjä kaikille osallistujille sopivaksi.vammaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus osallistua samalle liikuntatunnille yhdessä muiden 16 Ruskiss 2015 Osallistuminen liikuntatunnille yhdessä muiden kanssa on tärkeää.

17 kanssa on iso asia. Oppilaalla on subjektiivinen oikeus osallistua liikunnan opetukseen. - Perustehtävämme oppimis- ja ohjauskeskuksena on antaa lähikouluille keinoja saada oppilasta osallistumaan lähikoulun toimintaan. Se tukee lapsen ja nuoren itsenäistymistä, Raivio lisää. Fyysisen kunnon vähyys ei useinkaan johdu vammasta, vaan ennemmin siitä, että lapsen ja nuoren fysiikkaa ei harjoiteta rohkeasti. Tutkimusten mukaan liikunta tukee toimintakyvyn säilymistä ja se lisää myös oppimista. Fysioterapeutti (NDT) ja erityisuinnin kouluttaja Kira Durchmanilla on yli 30 vuoden perspektiivi soveltavan liikunnan mahdollisuuksista vammaisten lasten opetuksessa. Hän kertoo näkevänsä vuosittain lähes ihmeitä. - Lapsi, jonka kanssa on määrätietoisesti harjoiteltu altaassa, oppii vähitellen kannattelemaan itseään vedessä itsenäisesti. Tämä onnistuu hyvässä yhteistyössä osaavien opettajien ja avustajien kanssa sekä uinnin konsultaatiossa perheiden kanssa, Durchman sanoo. TIETOA JAETAAN Ruskiksen allas ei ole erityisuinnin opettajan yksityisaluetta. Oppilaiden kanssa altaalla työskentelee myös koulun muuta henkilökuntaa. - Kirjaamme oppilaan uintikerrasta aina jotakin muistiin: se voi olla pienikin muutos, hyvä tekemisen meininki tai uu- den oppimisen alku, Durchman sanoo. Tämä helpottaa yhteistyötä kaikkien uinnin vetäjien kanssa. - Kun tulen satunnaisesti altaalle oppilaan kanssa, pystyn nopeasti tarkistamaan hänen tilanteensa Kiran muistiinpainojen perusteella. Kysymys on tiedon jakamisesta, Elisa Raivio sanoo. Tällainen käytäntö voidaan heidän mielestään siirtää kaikkeen soveltavaan liikuntaan, joissa ryhmien ohjaajat vaihtuvat ja tiedon pitää siirtyä toiselle ohjaajalle. Vammaiselle lapselle ja nuorelle, mahdollisuus osallistua samalle liikuntatunnille yhdessä muiden kanssa on iso asia. PIENISSÄ ERISSÄ TAVOITTEISIIN Ruskiksen liikuntatunneilla on paljon elämyksellisyyttä. Innostus tarttuu, vaikka kaikkia lajitaitoja ei oppisikaan. - Liikuntalajeja opeteltaessa taidot pilkotaan niin pieniin osiin kuin mahdollista. Näin jokainen oppilas saavuttaa osatavoitteita ja voi tavoitella seuraavaa tasoa. Liikunnan iloa koetaan esimerkiksi leikkipuiston pyörivissä laitteissa. Lumessa oleminen tai mäenlasku on jo elämys, Raivio toteaa. Tätä on soveltava uintikin: se on vedessä kokemista. Taitavaksi oppiminen tarkoittaakin Durchmanin mielestä sitä, että lapsi tai nuori oppii luottamaan itseensä. Ruskiksen erityisuinnissa käyttämät menetelmät ja tulokset ovat herättäneet kansainvälisestikin kiinnostusta ja Ruskis tarjoaa uinnin konsultaatiopalvelua lähikouluille ympäri Suomen. Ruskiss

18 Fyysisen kunnon vähyys ei useinkaan johdu vammasta, vaan ennemmin siitä, että lapsen ja nuoren fysiikkaa ei harjoiteta rohkeasti. MUKAAN RYHMÄÄN Moniammatillisella henkilökunnalla on vuosien kokemus siitä, miten liikuntavammainen otetaan mukaan ryhmään. Haasteena lähikouluissa ovat kuitenkin isot ryhmät ja tilojen puutteellinen esteettömyys. Liikunnan opetussuunnitelma sisältää taidollisten tavoitteiden lisäksi myös tiedollisia tavoitteita. Pallopelissä oppilas voi esimerkiksi toimia valmentajana. Jotta peli saadaan kaikille pelaajille mielekkääksi, siinä voidaan myös rajoittaa muiden liikkumista eri keinoin. Yksilölajeissa on helpompi eriyttää, mutta ryhmässä liikkumisen tärkeys olisi pidettävä mielessä. - Paralympiaurheilijat ovat lisänneet tietoa vammaisurheilusta ja -liikunnasta. Pyörätuolissa ja sähköpyörätuolissa voi pelata monenlaisia pelejä. Oikeastaan vain mielikuvitus on rajana yhteiseen liikkumiseen. Lapset ja nuoret oppivat liikuntatunneilla sosiaalisia taitoja, laskemista ja erilaisten ilmiöiden ymmärtämistä. Oppiaineita voi yhdistellä. Lähikoulun opettaja saa Ruskikselta apua lapsen henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laatimiseen. - Tietoa kannattaa kysyä. Erilaista tukea tarvitseville oppilaille yhteinen liikkuminen on oikeus ja myös velvollisuus, Raivio ja Durchman korostavat. KYSY LISÄÄ! Ruskis oppimis- ja ohjauskeskus Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlas 18 Ruskiss 2015

19 MALLIA MAAILMAN PARHAISTA KÄYTÄNNÖISTÄ Vuoden 2013 lopulla sain Australian Churchill -säätiöltä matkaapurahan. Se myönnettiin erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten liikunta- ja urheilutoiminnan tutkimista varten. Tavoitteena löytää näiden parhaat käytännöt. TEKSTI PETER DOWNS // KUVA PENTTI HOKKANEN, ANNUKKA AUTIO Vietin yhteensä neljä viikkoa Suomessa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa keväällä Matkallani kävin Ruskiksella, jossa tapasin erityisuimaopettaja, fysioterapeutti Kira Durchmanin. Hän vetää koulun soveltavan uimaopetuksen ohjelmaa. TAVOITTEIDEN MERKITYS Ruskiksen toiminnasta löytyy paljon sellaista, mistä muut voisivat ottaa oppia. Näitä ovat muun muassa selkeiden ja systemaattisten ohjelmatavoitteiden asettaminen niin lyhyelle kuin pitkällekin aikavälille. Kiran sanoin Ilman tavoitteita emme tiedä, miksi teemme jotakin. Ruskiksella kehitetään asteittain vaikeutuvia tavoitteita, alkaen yksittäisistä opetuskertatavoitteista, jatkaen henkilökohtaisten keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseen. SYMBOLIT OSALLISTAJINA Ruskiksella minuun teki syvän vaikutuksen Durchmanin tapa käyttää runsaasti symboleita ja visuaalisia vihjeitä. Tämä oli erinomainen esimerkki osallistavuuden käytännön soveltamisesta. Erityisopetuksessa käytetään symboleita AAC-kommunikoinnin apuvälineinä säännöllisesti, mutta liikunnassa ja urheilussa ne eivät ole laajassa käytössä. Ruskiksella niitä käytettiin varsin erilaisissa tilanteissa muun muassa visuaalisina kaavioina, jotka auttoivat oppilaita muistamaan, mihin tulla ja mitä tehdä. Niitä voidaan käyttää yksi kerrallaan tietyissä tehtävissä tai yhdessä harjoituttamaan taitoja tehtäväsarjoissa. Ruskis voi tarjota arvokasta tietoa sellaisille liikuntapalveluiden järjestäjille, jotka suunnittelevat ja toteuttavat ohjelmia lapsille ja nuorille, joilla on kommunikointi- ja oppimisvaikeuksia. Australialainen Peter Downs toimii johtajana Play by the Rules organisaatiossa sekä on perustanut The Inclusion Clubin. Kuva ylinnä: Peter Downs (oik.) ja hänen vaimonsa Dorrie (vas.) tapasivat Kira Durchmanin Ruskiksella. 15 HYVÄÄ KÄYTÄNTÖÄ Menestyvillä organisaatioilla on yhteinen näkemys, ne verkostoituvat ja asettavat vastuujärjestelmiä niin, että vastuu osallistamisesta jakaantuu kumppaneiden kesken. Yksilöt ja yhteisöt valitsevat osallisuuden mallinsa henkilökohtaisen valinnan ja mieltymyksen perusteella arvottaen kaikkia vaihtoehtoja. Urheilujärjestöt pyrkivät kuuntelemaan erityisryhmiä. Ne vahvistavat yhteyksiään ja kutsuvat sopivia erityisryhmien edustajia komiteoihin, johtokuntiin, työryhmiin ja joukkueisiin. Osallistamisen itsearviointityökalua (Inclusion Checklists) on kehitettävä yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Viitekehyksenä tulisi käyttää Suomessa kehitettyjä toiminnallisuuteen perustuvia luokkia. Järjestöt käyttävät sellaisia soveltamismalleja kuin STEP tai TREE, jotta he pystyvät muokkaamaan olemassa olevia käytäntöjä ja ohjelmia osallistavampaan suuntaan. LUE LISÄÄ! Churchill-apuraharaportti The Inclusion Club (osallistaminen liikunta- ja urheiluohjelmissa) Ruskiss

20 ILTAPÄIVÄTOIMINNAN UUDET IDEAT TERVETULOA TUTUSTUMAAN! Missä lapset ovat? Ei hätää, Lasten oikeuksien päivänä marraskuussa torstain iltapäivätoimintaan saapuvat Ruskiksen oppilaiden lisäksi HJK:n iltapäivätoiminnan lapset. Tila on pian täynnä pelaamisen riemua. 20 Ruskiss 2015

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Opintielle pienluokan kautta

Opintielle pienluokan kautta Opintielle pienluokan kautta Pienluokkatoiminnan arviointitutkimus Katja Jokinen Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Tutkimuksen lähtökohdat Omat kokemukset erityisluokanopettajana

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Kommunikointirata 2013

Kommunikointirata 2013 Kommunikointirata 2013 Webinaari 19.9.2014 Avaimet osallisuuteen Taina Honkanen Keskustelun aiheet Mitä jäi mieleen edellisistä Kommunikointirata - koulutusosioista Ideoita ja suunnitelmia jaettavaksi

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Pihlavan koulu Vanha maantie 2 puh. 02-621 5146 www.cedunet.fi/pihlava Pihlavan koulun esiopetus alkoi vuonna 1996, sosiaali- ja koulutoimen yhteistyötä nykyään päivähoito

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön?

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Työnohjaus on prosessi, jossa työntekijät tutkivat ja jäsentävät omaa kokemustaan työstä yhdessä työnohjaajan kanssa. Keskeistä

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Tarja Ängeslevä-Furst / Laaja-alainen erityisopettaja Paula Loukkola / Erityisluokanopettaja

Tarja Ängeslevä-Furst / Laaja-alainen erityisopettaja Paula Loukkola / Erityisluokanopettaja Tarja Ängeslevä-Furst / Laaja-alainen erityisopettaja Paula Loukkola / Erityisluokanopettaja KOULUMME Yhtenäisperuskoulu Oppilasmäärä 794 Alakoulu 436 Yläkoulu 358 Jaksojärjestelmä Neljä jaksoa Oppitunnit

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus KUTSU PU 1802B 11.9.2013 OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus Arvoisa vastaanottaja Opetussuunnitelmatyö lähestyy! Tule keskustelemaan, hakemaan uutta tietoa ja hyviä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

PANSION KOULUN OPS PORTAAT

PANSION KOULUN OPS PORTAAT SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Kv+ops=Koulun perustehtävä

Kv+ops=Koulun perustehtävä Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 20. - 21.11.2013 Kuopiossa Kv+ops=Koulun perustehtävä Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen rakenne- ja tavoitetyöryhmä

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Lisäopetus Perusopetuksen päättäneille nuorille

Lisäopetus Perusopetuksen päättäneille nuorille Lisäopetus Perusopetuksen päättäneille nuorille Oppimis- ja ohjauskeskus mäntykangas Mitä on lisäopetus Mäntykankaalla? Mäntykankaan koulun lisäopetuksen tavoitteet tukevat jatko-opintoihin siirtymistä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Yhteistyöehdotus NPDLohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Kehitysjohtaja Mika Silvennoinen Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs New Pedagogies for Deep Learning oppimisen muutoksen tukena

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015 Sepänmäen koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Sepänmäen erityisopetusyksikkö toteuttaa oppilaan yksilöllisistä tarpeista lähtevää kasvatusta tavoitteena

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Hyvä olo. Kun Matilda Hurtig kertoo koulunkäynnistään Tervaväylässä, sanat toisen huomioiminen toistuvat usein.

Hyvä olo. Kun Matilda Hurtig kertoo koulunkäynnistään Tervaväylässä, sanat toisen huomioiminen toistuvat usein. Oppimis- ja ohjauskeskus Tervaväylä 2012 Hyvä olo Kun Matilda Hurtig kertoo koulunkäynnistään Tervaväylässä, sanat toisen huomioiminen toistuvat usein. Lomaa omasta vammasta Opettajat perehtymässä Oikea

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Liikkuva koulu-seminaari Tampere 28.1.2015

Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Liikkuva koulu-seminaari Tampere 28.1.2015 Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri Liikkuva koulu-seminaari Tampere 28.1.2015 Turvallisuus ja terveellisyys Toiminnallisuus, monikäyttöisyys Muunneltavuus, monipuolisuus Avaruus, modernisuus

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot