RETU-liikkumisohjelma -kuntoa yhdessä kotikunnan kanssa. Opas Reuma- ja tules -yhdistyksille. Tinja Saarela

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RETU-liikkumisohjelma -kuntoa yhdessä kotikunnan kanssa. Opas Reuma- ja tules -yhdistyksille. Tinja Saarela"

Transkriptio

1 RETU-liikkumisohjelma -kuntoa yhdessä kotikunnan kanssa Opas Reuma- ja tules -yhdistyksille Tinja Saarela

2 RETU-liikkumisohjelma kuntoa yhdessä kotikunnan kanssa Opas Reuma- ja tules -yhdistyksille Sisältö Saatteeksi 3 1. Pilottihankkeiden toteutuminen vuosina RETU-liikkumisohjelman tavoitteet Yhteistyökumppaneita Vertaisohjaajakoulutusta Osallistujien poiminta RETU-ryhmään Toiminta käyntiin Liikuntatottumusten muuttuminen Terveydenhoitajan mittaukset Kuntomittausten tulokset Osallistujien palautekoonti Toimijoiden palautekoonti Liikkumisohjelman jälkeen Pohdintaa ja jatkoevästystä Toimintaohjeet RETU-toiminnan järjestämiseksi. 16 Liitteet: 1. Padasjoen RETU-liikkumisohjelman ilmoitus Padasjoen Sanomissa Lappeenrannan puffijuttu Kaakkois-Suomen Sanomissa Padasjoen RETU-liikkumiskurssin juttu Padasjoen Sanomissa Lieksan RETU-terveellisen ravinnon kurssin juttu Lieksan Lehdessä Kokkolan RETU-liikkumiskurssin juttu Kokkolan Sanomissa Lappeenrannan aloitusjakson lukujärjestys Lappeenrannan seurantajakson lukujärjestys Padasjoen aloitusjakson lukujärjestys Padasjoen seurantajakson lukujärjestys Kokkolan aloitusjakson lukujärjestys Kokkolan seurantajakson lukujärjestys Lieksan aloitusjakson lukujärjestys Lieksan seurantajakson lukujärjestys Osallistujan oma arviointi toimintakyvystään aloitusjaksolle lomake Osallistujan palautelomake aloitusjaksosta Osallistujan oma arviointi toimintakyvystään seurantajaksolle lomake Osallistujan palautelomake seurantajaksosta Terveydenhoitajan tarkastus/haastattelulomake Kuntomittauslomakkeet aloitus- ja seurantajaksoille Kuntomittausten mittausohjeisto Kyselylomake kuntomittaukseen valmistautuvalle Toimijoiden arviointilomake hankkeen käynnistyessä Toimijoiden arviointilomake aloitusjakson jälkeen Toimijoiden arviointilomake seurantajakson jälkeen Liikkumissuunnitelma-lomake RETU-piloteissa käytössä ollut taustamateriaali 55 Kannen kuva: Ulla Palonen-Tikkanen/RETU-kylähanke Asikkalan Kalkkisten Nuorisoseurantalolla. Fysioterapeutti Päivi Lähteenmäki ohjaa Anja Suvantoa liikkeiden tekemisessä. SUOMEN REUMALIITTO RY 2

3 Saatteeksi RETU -liikkumisohjelman avulla lisätään reumaa sekä muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavien liikkumisaktiivisuutta. Yhdistykset ja kunnan eri toimijat yhdistävät voimansa, jotta myös vähän liikkuvat pitkäaikaissairaat löytäisivät liikunnan ilon. RETU -liikkumisohjelmassa on kyse ryhmämuotoisesta kaksiosaisesta liikkumiskurssista, jossa osallistujat tutustutetaan oman kotikunnan liikuntapalveluihin. Toimintamalli tarjoaa rohkaisua oman terveyden edistämiseen. Se tukee sopivan ja innostavan liikuntamuodon löytämisessä. Liikkumisen lisääminen auttaa sairauden kanssa elämistä ja itsenäistä kotona selviytymistä. Reumaliitto sai opetusministeriöltä vuosina RETU- liikkumisohjelmaan kehittämisapurahan. Apurahan turvin toteutettiin Lappeenrannassa, Padasjoella, Kokkolassa ja Lieksassa RETU -pilottihankkeet. Lisäksi Lahden ja Oulun Reumayhdistykset ovat toteuttaneet hankerahoituksen ulkopuolella laajat RETU -kokeilut ympäristöissään yhteistyössä paikallisten ammattikorkeakoulujen kanssa. Myös Kuopion Reumayhdistys on tehnyt vuosia töitä samantapaisella mallilla yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun ja muiden yhdistysten kanssa. Kokemukset RETU -liikkumisohjelmista ovat olleet erittäin rohkaisevia ja tuloksellisia. Kurssi sai osallistujat muuttamaan liikuntatottumuksiaan yleisten terveysliikuntatottumusten mukaisiksi. RETU -osallistujien terveyskuntotestitulokset paranivat. Puristusvoima lisääntyi sekä liikkuvuus ja tasapaino parantuivat suurimmalla osalla kurssilaisista. Erittäin merkittävästi muuttui jalkojen voimataso tuolilta ylös noustessa. Myös vyötärönympärysmitta pieneni merkittävästi. Tämä tietysti kannustaa varsinkin, kun reuma- ja tuki- ja liikuntaelinsairailla on myös normaalia suurempi riski sairastua sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin. Samansuuntaisia tuloksia lihasvoiman, tasapainon, kävelynopeuden ja mielialan muutoksista on raportoitu mm. Leena Timosen väitöskirjatutkimuksessa (2007): Ryhmässä tapahtuvan liikuntaharjoittelun vaikutukset huonosti liikkuvien iäkkäiden naisten liikkumiskykyyn sairaalahoidon jälkeen. Ryhmässä toimiminen ja vertaistuen merkitys nousivat esille ryhmäläisten palautteissa kautta linjan. Kurssin jälkeen kunnan ja seurojen liikuntaryhmiin on ollut helpompi lähteä, kun mukana on ollut tuttuja RETU -liikkujia. Hankeen kautta osallistujat ovat saaneet eväitä elämäntaparemonttiinsa. Yhtenä tärkeänä tavoitteena toimintamallissa oli harjoitella ja lisätä liikunnan kentän yhteistyötä. Käytännössä yhteistyö tarkoittaa, että ohjelmaan osallistuvat ihmiset etsittiin sekä kunnan että yhdistyksen kautta. Kurssit on myös toteutettiin yhdistyksen vertaisohjaajan ja kunnan liikunta- tai terveystoimien vastuuhenkilöiden yhteistyönä. Palautteissaan toimijat kokivat yhteistyön kehittämisen kunnan eri liikuntapalvelutahojen välillä tärkeäksi. Yhteistyön avulla voidaan yhdistää voimavaroja ja poistaa päällekkäistä toimintaa niin, SUOMEN REUMALIITTO RY 3

4 että yhä useampi reumaa tai muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastava saisi mahdollisuuksia liikkua. Prosessit jatkuvat. Tavoitteena on, että jatkossa useampi reuma- ja tulesyhdistys toteuttaisi omalla paikkakunnallaan yhteistyössä terveydenhuollon ja liikuntatoimen kanssa liikuntatoimintaa. Pilottihankkeissa syntyneet hyvät RETU -mallit ovat kaikkien yhdistysten ja kuntien käytettävissä. RETU - hankkeen kaltaisille matalan kynnyksen liikuntaryhmille on selvä tilaus. RETU -hanketta ajatellen tavoitteena on yksinkertaisesti hyvinvoiva kuntalainen. Pitkäaikaissairaalle liikunta on hyvän elämisen ehto. Hyvä kunto auttaa myös kotona selviytymistä ja vähäisempää kunnan terveyspalvelujen käyttöä. Tämän opaskirjan tehtävänä on helpottaa yhdistysten ja yhteistyökumppaneiden yhteistyötä. Oppaassa kerrotaan ensin pilottihankkeiden toteutumisesta vuosina Lopussa on vinkkejä ja ohjeistusta miten mallia voi hyödyntää yhdistystoiminnassa. Yhdistysten ja paikkakuntien mahdollisuuksien mukaan lyhyemmätkin liikkumiskurssijaksot ovat mahdollisia. Sisällöstä voi muokata jokaisen paikkakunnan näköisen kokonaisuuden ja hyödyntää materiaaleista sopivimmat. Tärkeää on madaltaa kynnystä saada ihmiset liikkumaan ja edistämään terveyttään. Tinja Saarela THM, fysioterapeutti Suomen Reumaliiton liikuntasuunnittelija puh. (09) GSM Suomen Reumaliitto ry. Iso Roobertinkatu A HELSINKI SUOMEN REUMALIITTO RY 4

5 1. Pilottihankkeiden toteutuminen vuosina Kipinä liikkumisohjelmaan tuli vuonna 2005 Lahdesta, jossa paikallinen reumayhdistys teki valtuustoaloitteen. Lahden Reumayhdistyksessä mietittiin kuinka voisi olla mahdollista saada kuntoutuksen piiriin kaikki sitä tarvitsevat ja siitä hyötyvät. Ajatusta lähdettiin miettimään ja päätettiin kokeilla syntynyttä avokuntoutus-ideaa Lahden Reumayhdistyksen Asikkalan kuntajaoksen Vääksyn kuntakeskuksessa. Kokeiluun lähtivät ennakkoluulottomasti mukaan kunnan terveys- ja liikuntatoimet. Kurssin aikana osallistujissa tapahtui selvää aktiivisuuden lisääntymistä ja heistä tuli uusia palvelujen käyttäjiä kunnan järjestämiin erityisliikunnan ryhmiin. Asikkalan-malli oli niin kannustava, että mallille haluttiin saada laajempaa käyttöpohjaa. Avokuntoutuksen sijaan päätettiin ryhtyä puhumaan liikkumisohjelmasta, sillä se nähtiin monipuolisempana mahdollisuutena hyvinvoinnin ja yksilön terveyden edistämisessä. Myös puheet kansallisesta liikkumisohjelmasta kannustivat RETU-liikkumisohjelmalle asetetut tavoitteet: RETU -liikkumisohjelman tavoitteena on vahvistaa kuntien terveys- ja liikuntatoimen ja paikallisten yhdistysten yhteistyönmuotoja. Yhteistyön myötä muodostuneista saumattomista liikuntapalveluketjuista reuma- ja tule -sairauksia sairastava kuntalainen löytää aikaisempaa helpommin itselleen liikkumismahdollisuuksia. Liikkumisohjelman aikana osallistujat tutustuvat oman kotikuntansa liikuntapalveluihin ja -paikkoihin. Liikkumisohjelma auttaa osallistujia ylläpitämään ja edistämään omaa terveyttään sekä parantamaan liikuntakykyään, joka on tärkeä osa toimintakykyä. Yksilöllisen liikuntaneuvonnan, -suunnitelman ja ryhmässä saatujen liikuntakokemusten sekä vertaistuen avulla edistetään osallistujien aktiivisuutta ja säännöllistä liikkumista. Parhaimmillaan RETU -liikkumisohjelma johtaa osallistujien parantuneeseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun Yhteistyökumppaneita Vuonna 2006 RETU -hanke toteutettiin Lappeenrannassa ja Padasjoella. Vuonna 2007 puolestaan Kokkolassa ja Lieksassa. RETU -ohjelmat käynnistyivät yhteistyöneuvottelujen jälkeen. Yhteistyöneuvottelut kunnan, yhdistyksen ja liiton toimihenkilöiden välillä olivat joka paikkakunnalla hedelmällisiä. Johtavat terveyskeskuslääkärit hyväksyivät RETU -liikkumisohjelman ja kuntien työntekijät saivat käyttää siihen työaikaansa. Pilottien käyttöön varattu raha mahdollisti ulkopuolisten asiantuntijoiden käytön. Ennen varsinaista toimintaa palavereissa sovittiin vielä tarkemmin konkreettisista yhteistyömuodoista, pelisäännöistä sekä toteuttamistavoista. Sovit- SUOMEN REUMALIITTO RY 5

6 tava oli ajankohdasta, lukujärjestyksistä ja työnjaosta. Päävastuu toiminnan eteenpäin viemisessä oli reumayhdistyksillä. Yhdistysten toimijoilta kuuli palautetta seuraavasti: Kunnan työntekijät oli helppo rekrytoida mukaan, koska heille toiminta tapahtui työaikaan. Vertaisohjaajilla oli vaikeampaa. Heillä oli myös pelkoa ettei osaa Vertaisohjaajakoulutusta Yhdistyksen vertaisohjaajien valmiuksia toimia kohennettiin koulutuksilla. Reumaliitto järjesti Lahdessa erityisen vertaisohjaajien koulutuspäivän Lisäksi ohjaajat osallistuivat SLU-alueiden Terveysliikunnan starttikursseille. Koulutuksista vertaisohjaajat totesivat: Sai vinkkejä ja ideoita RETU -ryhmän suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Ohjelma selkiytyi. Koulutuksessa parasta oli erilaiset mielipiteet. Ne antoi rohkaisua toteutukseen. Parasta oli konkreettiset vinkit. Valoi uskoa, että riittää, kun on oma itsensä 1.4. Osallistujien poiminta RETU -ryhmään Lappeenrannassa lehti-ilmoitusten kautta houkuteltiin osallistujat ilmoittautumaan ryhmään. Padasjoella lehti-ilmoitus (kts. liite 1) tavoitti vain yhden osallistujan. Loput osallistujista tulivat fysioterapeutin tai reumayhdistyksen kautta. Huomioitavaa onkin, että pelkällä lehti-ilmoituksella ei yleensä saada riittämättömästi liikkuvia liikkeelle vaan heihin täytyy saada jokin henkilökohtainen kontakti ja ponnekkaampi juttu sohvalta ylös nousemiselle ja liikkeelle lähdölle. Tarvitaan kädestä pitäen ohjaamista ja mukaan pyytämistä. Tästä oppineena vuonna 2007 Lieksassa ja Kokkolassa kaikki osallistujat ohjautuivat RETU -ryhmiin terveyskeskuksen fysioterapeuttien tai reumayhdistyksen kautta. Fysioterapeutin kautta tulevat olivat joko kuntoneuvola-asiakkaita tai heidän fysioterapiajaksonsa oli päättynyt tai päättymässä. Yhdistyksen kautta tulevat tiedettiin ns passiivisiksi liikkujiksi. Henkilökohtaisen kontaktin avulla heidät saatiin houkuttelemalla mukaan Toiminta käyntiin Varsinainen RETU -toiminta käynnistyi jokaisella pilottipaikkakunnalla kahden viikon aloitusjaksoilla. Lappeenrannassa mukana oli lopulta 15, Padasjoella 12, Kokkolassa 12 ja Lieksassa 17 RETU -liikkujaa. Aloitusjaksoilla jokaiselle laadittiin terveystarkastuksen ja kuntomittauksen jälkeen yksilöllinen liikuntasuunnitelma (kts. liite 25, sivulla 54). Osallistujat saivat myös kokeilla eri liikuntamuotoja ja kuulla asiantuntija-alustuksia terveyteen liittyvistä teemoista (kts liitteet 6-13, sivuilla 24-31). Osallistujien kokemuksia ja ajatuksia purettiin tarvittaessa päivittäin toiminnan lomassa ja molempien viikkojen lopussa palautekeskusteluissa. Nimettömät palautelomakkeet olivat myös käytössä. SUOMEN REUMALIITTO RY 6

7 Lieksan terveyskes- kuksen fysioterapeutti Anu Kivimäki ja Lieksan Reumayhdistyksen liikuntavastaava Anja Mara valmiina aloittamaan RETU -kurssin Lieksassa toukokuussa Kuva Lotta Kallio. Aloitusjakson jälkeen ryhmäläiset toteuttivat liikuntasuunnitelmansa mukaista liikuntaohjelmaa 3-6 kuukautta. Padasjoella ja Lappeenrannassa tuo aloitus- ja seurantajakson väli oli kolme kuukautta. Lieksassa ja Kokkolassa väli oli kuusi kuukautta Liikuntatottumusten muuttuminen Marraskuun viikon mittaisilla seurantajaksoilla tehtiin uudelleen kuntomittaukset ja tarkennettiin liikuntasuunnitelmia. Kuntomittaukset kannustivat ja motivoivat selvästi osallistujia. Vaikka parannus oli pienikin, se innosti harjoittelemaan lisää. Ylipäänsä RETU -kurssi sai osallistujat muuttamaan liikuntatottumuksiaan yleisten terveysliikuntasuositusten mukaisiksi. Liikuntatottumusten muuttuminen kurssin aikana Liikunnan teho 2 % 6 % 65 % 33 % Pysyi ennallaan 16 Lisääntyi 31 Vähentyi 1 50 % 44 % Kevyttä 21 Ripeää 24 Rasittavaa 3 SUOMEN REUMALIITTO RY 7

8 1.7. Terveydenhoitajan mittaukset Terveydenhoitajan tarkastuksessa osallistujilta mitattiin paino, vyötärön ympärysmitta ja verenpaine. Suurimmalla osalla painossa ei tapahtunut muutoksia alku- ja seurantamittausten välillä. Vyötärön ympäryksessä kuitenkin tapahtui pienenemistä. Tämä tietysti kannustaa varsinkin, kun reuma- ja tuki- ja liikuntaelinsairailla on myös normaalia suurempi riski sairastua sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin. Kurssilaiset arvioivat myös omaa terveydentilaansa. Suurin osa arvioi yleisen terveydentilansa pysyneen RETU-jakson aikana samana. Osallistujien arvio toimintakyvystään Oma arvio terveydestä 69 % 0 %5 % 26 % Pysyi ennallaan 11 Nousi 30 Laski 0 Ei osaa sanoa 2 23 % 18 % 59 % Pysyi ennallaan 24 Nousi 9 Laski Kuntomittausten tulokset Osallistujien terveyskuntotestitulokset paranivat: puristusvoima lisääntyi, tasapaino parantui ja alaraajojen voimataso nousi suurimmalla osalla kurssilaisista. Puristusvoimallahan on merkittävä yhteys odotettavissa olevaan elinikään. Puristusvoiman alentuminen rajoittaa selviytymistä päivittäisistä toiminnoista kuten kantamisesta, nostamisesta ja työvälineiden käytöstä. Suositusten mukaan puristusvoiman tulisi olla vähintään 20 % kehon painosta. Toimintakyvyn osa-alueista yksi tärkeimmistä on tasapaino. Kaatumisriskin arviointi ja mahdollisesti heikentyneen tasapainon parantaminen ovat kuntoutuksen keskeisiä elementtejä. Itsenäisen selviytymisen kannalta on välttämätöntä, että pystyy nousemaan ylös tuolilta tai vuoteesta. Tuolilta ylösnousu vaatii ennen kaikkea polvien ojennusvoimaa mutta myös riittävää tasapainon hallintaa. Polvien ojennusvoiman heikentyessä toimintakyky rajoittuu, avun tarve kasvaa ja päivittäisissä toiminnoissa väsyy aikaisempaa enemmän. Puristusvoiman muutokset Alaraajojen voima 12 % 17 % 21 % 37 % Pysyi ennallaan 6 Nousi 25 Laski 18 Pysyi ennallaan 11 Nousi 33 Laski 9 51 % 62 % SUOMEN REUMALIITTO RY 8

9 1.9. Osallistujien palautekoonti Kokemukset liikkumisohjelmista olivat rohkaisevia ja tuloksellisia. Ryhmässä toimiminen ja vertaistuki nousivat esille monessa palautteessa. Kunnan ja seurojen liikuntaryhmiin oli helpompi lähteä, kun mukana oli tuttuja kurssilaisia, joilla oli yhteinen tavoite. Palautteissaan ryhmäläiset kirjoittavat saaneensa innostusta ja kannustusta hoitaa omaa terveyttään. He kertoivat konkreettisista muutoksista kehossaan: Liikelaajuudet suurentuivat ja kiputilat vähenivät liikkumisen ansiosta. Sain voimavaroja ja innostusta jatkaa jatkossa myös omatoimisesti Jotain kertoo sekin, että kurssilaiset sopivat seuraavan kokoontumisen puolen vuoden päähän, vaikka pilottiohjelma päättyi virallisesti seurantajaksoon. Osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä kurssiin ja arvioivatkin asteikolla 1-5- kurssin onnistuneen 4,59 arvoisesti. Jatkoseurantaa kurssilaista toivoi jokainen Toimijoiden palautekoonti Yhtenä tärkeänä tavoitteena toimintamallissa oli harjoitella ja lisätä liikunnan toimijoiden yhteistyötä. Palautteissaan toimijat kokivat yhteistyön kehittämisen kunnan eri tahojen välillä tärkeäksi. Yhteistyön avulla voidaan yhdistää voimavaroja ja poistaa päällekkäistä toimintaa niin, että yhä useampi reumaa tai muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastava saisi mahdollisuuksia liikkua. Toimijat arvioivat mallia sekä aloitusjakson että seurantajakson jälkeen. Toimijoiden palaute ei ollut yksimielistä. Osa koki RETU-jaksot erittäin työllistäväksi kun taas osa koki sen tuovan piristystä arkiseen aherrukseen ja olevan juuri sitä ydintyötä, jota heidän kuuluukin tehdä. Yhteistyön avaaminen kunnan toimijoiden ja yhdistyksen välille pidettiin erittäin hyvänä. Jatkossa yhteistyön tekeminen ja yhteydenottaminen arveltiin helpommaksi koska nyt ihmiset ovat tuttuja. Nykyisen tiiviin työtahdin kanssa oli hiukan sovittamista ja tuntui ettei tähän uuteen asiaan ollut riittävästi aikaa paneutua. Jatkossa huomasi, että tämähän on osa työtäni ja osaltaan helpottaa painetta yksilökäynneille. Pystyin poimimaan ideoita työkäytännöiksi. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa lisääntyi. Uusi yhteistyömuoto välillä kunta -3.sektori. Hyvä esimerkki muillekin järjestöille liikunnan järjestämiseksi. Yhteistyö löytyi heti ja lähti mutkattomasti sujumaan. Yhteistyö onnistui hyvin ja sujui hyvin, olimme samalla aaltopituudella koko ajan toimintaa suunniteltaessa ja toteuttaessa. Yhteistyö tiivistyi Reumayhdistyksen ja liikuntatoimen välillä. Yhteistyö ja tehtävien jako onnistui paperilla muttei käytännössä: toisten selän takana toimimista, asioista ilmoittamatta jättämistä yms. Selkeä työnjako ja vastuualueet on oltava. Kunnan viranhaltijat kommentoivat yhteistyötä myös seuraavasti: SUOMEN REUMALIITTO RY 9

10 Itselleni toi vaihtelua normaaliin työpäivään. Oli kiva työskennellä innokkaan porukan kanssa. Sopii toimenkuvaani hyvin. Toimin terveyspalveluissa ja mielestäni tämän tyyppinen työskentely on juuri meidän tehtävänkuvaan kuuluvaa. Uskon, että yhteistyö tiivistyy ja selkiytyy entistä enemmän niin, että pystymme kaikki toimijat tukemaan toisiamme kuntalaisten terveyden edistämisessä. RETU-toiminta on loistava ja mielekäs toteuttaa. Malli, jota emme kunnan työntekijöinä osanneet ideoida /toteuttaa arkityön keskellä ilman sysäystä. Toimijat ovat nyt tuttuja. Jatkossa on helpompi ottaa yhteyttä puolin ja toisin. Päätavoite voisi olla RETU:n kaltaisen toiminnan saaminen osaksi kunnallisia liikuntapalveluja. Vertaisohjaajajärjestö (=järjestävä taho) voisi välillä vaihtua. RETU:a on kovasti jo toivottu uudelleen. Seuraava voisi olla SenioriRetu tai JunioriRetu tai EukkoRetu tai UkkoRetu. Tai mitä vain. Uusiutua kuitenkin kannattaa. Yhteistyöverkko on nyt valmiina. Enemmän voisi hyödyntää vielä esim. urheiluseuroja ja liikuntakeskuksia liikunnan ohjaamiseen ja liikuntakokeiluihin. Toivottavasti tulisi uusi kurssi, sillä hakijoita näyttäisi riittävän ja yhteistyö on nyt avattu. Vertaisohjaajat kokivat onnistumisen iloa: Minulle jäi erittäin hyvä mieli RETU:sta, vaikka en alunperin ollut täysin tietoinen, mihin minua pyydettiin. Olen erittäin ylpeä, että saimme pidettyä ryhmämme koossa loppuun asti ja he ainakin näyttivät innostuneilta. Luulen, että tavoite toteutui joidenkin kohdalla ja he saivat liikuntakärpäsen pureman Liikkumisohjelman jälkeen Liikkumisohjelman jälkeen osallistujat kokivat itsensä harjaantuneiksi kunnan liikuntapalvelujen käyttäjiksi. Osa jatkoi kunnan yleisissä liikuntaryhmissä ja osa reumayhdistyksen olemassa olevissa ryhmissä. RETUtoiminnan myötä syntyi myös uusia liikuntaryhmiä mm. kävelyklubi. RETUkurssilaisten omia tapaamisia pidettiin myös tärkeinä. Tapaamisia on sovittu joko viikoittain, kuukausittain tai puolivuosittain. Lieksan reumayhdistys päätti hankkeen myötä tukea jäsentensä uimahallin ja kuntosalin käyttöä. Lappeenrannassa aiotaan jatkaa yhteistyötä kunnan kanssa RETUkurssilaisten vuositapaamisessa ja uuden RETU -kurssin käynnistämisessä. Prosessit jatkuvat myös valtakunnallisesti. Tavoitteena on, että vuonna 2008 useampi reuma- ja tulesyhdistys toteuttaisi omalla paikkakunnallaan yhteistyössä terveydenhuollon ja liikuntatoimen kanssa liikuntatoimintaa. Yksi käynnistystapa on juuri RETU -mallin mukainen kurssitoiminta. Sillä saadaan ryhmäläiset kiinnostumaan liikunnasta ja elämäntapamuutoksista. jatkossa liikuntatoimintaa voi järjestää RETU -kurssin kokemusten ja kiinnostuksen pohjalta. Yhdistys ja kunta saavat yhteistyökokemusta. SUOMEN REUMALIITTO RY 10

11 2. Pohdintaa ja jatkoevästystä RETU-liikkumisohjelma muotoutuu kunnassa tarjolla olevien terveys- ja liikuntapalveluiden pohjalta kohderyhmän tarpeista lähtien. Onkin luontevaa, että aloite RETU-kurssien järjestämiseen tulee Reumayhdistyksistä ja Reumaliitosta käsin. Kuntien sisäinen yhteistyö sosiaali-, terveys-, ja liikuntatoimen välillä näyttää vaihtelevan erittäin suuresti. Toisessa kunnassa yhteistyö on luontevaa ja mutkatonta. Toisessa kunnassa ei yhteistyötä ole lainkaan. Tilanteeseen vaikuttavat monet syyt: yhteistyölle ei ole perinteitä, henkilökemiat, esimiesten suhtautuminen yhteistyöhön, ehkä jopa pelko työtehtävien muuttumisesta jne. Kuinka ohjata kuntia tekemään yhteistyötä yli hallintokuntien, on haastava kysymys. Ulkopuolisena toimijana et voi mennä ja pakottaa yhteistyöhön. Valtakunnallisena toimijana haasteena on kunnioittaa erilaisia paikallisia toimintakulttuureita. Tulevaisuudessa olisi erittäin tärkeää, että yhteystyökanavat saadaan kunnan sisällä auki. Muuten RETUn kaltaisesta toiminnasta ei tule mitään. Työnjakoa kunta yhdistys liitto tulee jatkossakin miettiä ja selkiyttää. Kunnan mukaan lähtiessä / tullessa on hyvä käydä käytännön asiat maksuasioineen läpi. Toimintamalli kaatuu, jos kunta lähtee mukaan täydellä laskutusperiaatteella. Paras tilanne on, jos reuma- ja tules -asiakkaat nähdään tasavertaisina kuntalaisina ja myös Reumayhdistysten toteuttama liikuntatoiminta nähdään osana kunnan hyvinvointistrategiaa. Lappeenrannan RETU-kurssilaisia uintiharjoituksissaan. SUOMEN REUMALIITTO RY 11

12 Muistettava on myös, että yhdistysväki on sairautensa keskellä hyvinkin haavoittuvaista. Suunnitteluvaiheessa kaikki ovat innolla mukana, mutta toteutusvaiheessa voi tilanne olla jo toinen. Tähän täytyisi osata varautua paremmin, että tulevaisuudessa olisi samasta yhdistykset esim. neljä ihmistä koulutettu vertaisohjaajaksi ja sitoutettu toimintaan. Mikäli sairastumisia tai muita esteitä tulee, ei toiminta kaadu yhden ihmisen niskaan. Osallistujat kokivat toiminnan mielekkääksi ja se tuki heidän liikunnallisen harrastuksen aloittamista. Ryhmässä toimiminen ja vertaistuki nostettiin esille monessa palautteessa. Kuntomittaukset kannustivat ja motivoivat selvästi osallistujia. Vaikka parannus olisi pienikin, se innostaa harjoittelemaan lisää. Sopivia testejä ikäryhmälle v oli vaikea löytää. Testien kehittäminen olisi ensi arvoisen tärkeää. Ihmisiä motivoi, kun he saavat kuntoarvion. Ja vertailupohjaa pitäisi olla enemmän kuin pelkät omat tulokset. Valitettavasti emme löytäneet testejä, jotka olisivat soveltuneet kohderyhmällemme täydellisesti. Testien tärkeimmät kriteerit olivat: 1. ne olisi mahdollisimman helppo toteuttaa, 2. niistä löytyisi kohderyhmälle viitearvoja, 3. ne olisivat kohderyhmälle sopivan haastavia (ei tulisi heti parhaita pisteitä vaan kunnon kohoamisen myötä testituloksetkin paranisivat). Testien kehittämistä varten täytyisi tehdä yhteistyötä yliopistojen ja UKK-instituutin kanssa. Tulevaisuudessa kuntotestejä tarvitaan myös eläkeikäisille ja heidän kuntonsa tulee olemaan parempi kuin nykyisillä eläkeläisillä. Tässä on iso ongelma ratkaistavaksi tutkijoille. Lappeenrannan RETU-kurssilaiset yhteiskuvassa SUOMEN REUMALIITTO RY 12

13 Nyt toteutettu seurantajakso oli lyhyt, kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Lisäksi kohdejoukko oli suhteellisen pieni, yhteensä 56 osallistujaa, joten tuloksiin täytyy suhtautua tietyllä varauksella. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin vastaavanlaisissa tutkimuksissa saadut. Lihasvoimissa ja liikkuvuudessa tapahtui pientä kohenemista. Osallistujien kokema toimintakyky kasvoi ja kiputilat vähenivät. Mielenkiintoista kuitenkin oli, että osallistujien arvioima yleinen terveydentila pysyi suhteellisen samana. Jatkotutkimusta ajatellen olisikin mielenkiintoista tietää onko RETU -toiminnalla vaikutusta terveydenhuollon palveluiden tarpeeseen. Olisi hyvä myös selvittää säilyykö RETU -kurssilaisten liikuntainnostus vuoden, parin päähän. Terveydenhoitajan mittaukissa painossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia alku- ja seurantamittauksen välillä. Kuitenkin vyötärönympärysmitta laski merkittävästi. Tämä tietysti kannustaa varsinkin, kun reuma- ja tukija liikuntaelinsairailla on myös normaalia suurempi riski sairastua sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin. WHO:n mukaan miehillä vyötärönympärysmitta 102 cm tai enemmän ja naisilla 88 cm tai enemmän merkitsee huomattavasti lisääntynyttä riskiä lihavuuden aiheuttamiin metabolisiin komplikaatioihin. Toimijat kokivat yhteistyön kehittämisen eri toimijoiden välillä hyväksi. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota tehtävän jaon selkeyteen ja kurssilaisten valintaan. Pienemmissä kunnissa kurssille voisi ohjata ylipäätään liikkumattomat ihmiset. Näin saataisi ryhmä helposti kokoon. Pienemmällä paikkakunnalla ei välttämättä ole yhtä sairausryhmää niin paljon, että heistä saa oman homogeenisen ryhmän. Myös kohderyhmän lähestymistä tulee miettiä. Lappeenrannassa saatiin lehti-ilmoitusten kautta osallistujia riittävästi kun taas Padasjoella lehtiilmoitus tavoitti vain yhden osallistujan. Loput osallistujista tulivat fysioterapeutin ja vertaisohjaajan / yhdistyksen kautta. Pelkkä liikunta tai terveys ei välttämättä riitä saamaan ihmisiä liikkeelle. Lehti-ilmoituksella ei saada kohderyhmää liikkeelle vaan heihin täytyy saada jokin henkilökohtainen kontakti ja ponnekkaampi juttu sohvalta ylös nousemiselle ja liikkeelle lähdölle. Tarvitaan kädestä pitäen ohjaamista ja mukaan pyytämistä. Yhdistysten tarjoama vertaistuki onkin tässä avainasemassassa. Hankkeen tavoitteena oli erityisesti paikallistason yhteistyön lisääminen. Konkreettinen ja tavoitteellinen yhteistyö koettiin mielekkääksi yhteistyömuodoksi. Yhteistyö on tärkeää, kun liikutaan kuntoutuksen ja liikunnan välimaastossa. Ohjelmaan osallistuva väki ei pääse laitoskuntoutukseen, mutta he hyötyvät selvästi siitä, että liikkuvat enemmän. Käytännössä yhteistyö tarkoittaa, että ohjelmaan osallistuvat ihmiset on etsitty sekä kunnan että yhdistyksen kautta. Kurssit on myös toteutettu yhdistyksen vertaisohjaajan ja kunnan liikunta- tai terveystoimen vastuuhenkilöiden yhteistyönä. Valtakunnallisesta näkökulmasta Reumaliiton osalta oli erityisen haastavaa johtaa hanketta ja samalla auttaa sekä arvioida paikallistasolla syntyviä SUOMEN REUMALIITTO RY 13

14 päätöksiä. Toimintamalli oli toisaalta hyvinkin yksityiskohtainen, toisaalta sen ei haluttu liiaksi ohjaavan toimintaa. RETU-toiminta haluttiin muotoutuvan kunkin paikkakunnan näköiseksi. Koska hankkeen myötä haluttiin harjoitella aitoa yhteistyötä oli paikallisten toimijoiden myös löydettävä itse yhteistoimintansa edellytykset ja esteet. Toisaalta ulkopuolisena saattoi olla helpompi nähdä asiat ja jopa kyseenalaistaa totuttuja ajattelutapoja. Oman haasteensa toimijoiden yhteistyöhön toi se, että toimijoina oli sekä ammattilaisia että vapaaehtoistyöntekijöitä. Joka tapauksessa yhteistyö on jatkossakin haaste. Tarvitaan lisää koulutusta, yhteistyön osaamista ja yhteisiä päämääriä. Myös yhdistystoiminnan rakenteita on vahvistettava, jotta toiminnan ja yhteistyön jatkuvuus on mahdollista. Paikalliset koordinoijat ovat avainasemassa tulevaisuudessa. Yhteiset toimintalinjat vaativat aikaa, luottamusta ja yhteistä tekemistä. Kokoon kutsujia ja yhteishengen luojia tarvitaan. Yhteistyötahojen on pohdittava, mikä heille on yhteistä, tärkeää ja tavoittelemisen arvoista. RETU -hanketta ajatellen tavoitteena on yksinkertaisesti hyvinvoiva kuntalainen. Pitkäaikaisairaalle liikunta on hyvän elämisen ehto. Hyvä kunto auttaa myös kotona selviytymistä ja vähäisempää kunnan terveyspalvelujen käyttöä. Asikkalan kunnan Kalkkisten kylähankkeen RETU-kurssilaisia Kylähanke toimi varsinaisen hankkeen ulkopuolisena erikoisopintokerhosovelluksena. Takarivissä oikealla on vetäjänä toiminut Maija Rinne, jolta idea RETU-toimintaan on lähtöisin. SUOMEN REUMALIITTO RY 14

15 RETU-toiminnassa vertaisohjaajien koulutukseen kannattaa satsata. Useat tahot järjestävät aikuisten liikuntaan soveltuvaa koulutusta jota voi erinomaisesti eriyttää reuma- ja tules -liikkujille. Suomen Reumaliitto kouluttaa edullisesti vertaisohjaajia mm. allas- ja tuolijumpassa sekä tanssien ohjaamisessa. SLU-alueet järjestävät monipuolista vertaisohjaajakoulutusta alueillaan. Kunnossa kaiken Ikää -ohjelmalla on lisäksi loistava koulutustuki. Koulutustuki on tarkoitettu nimenomaan vertaisohjaajien koulutukseen. Tukea voivat hakea rekisteröidyt yhteisöt, joissa on toiminnassa tai suunnitteilla käynnistää vertaisohjattuja yli 40-vuotiaille suunnattuja liikuntaryhmiä. Ryhmän osallistujat ovat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia. Lisätietoja: RETU -hankkeessa on kaksi kriittistä pistettä. Ensimmäinen on heti ryhmän aluksi: Kuka rohkaistuu lähtemään kotoaan RETU ryhmään? Vähän liikkuvat ihmiset tarvitsevat ponnekkaamman jutun kuin pelkän lehti-ilmoituksen päästäkseen sohvalta ylös ja liikkumaan. Yhdistysten tarjoama vertaistuki havaittiin RETU -ohjelman aikana äärettömän tärkeäksi. Ohjelmaan osallistuessa tapaa muita vertaisiaan ja pääsee omasta mökistä ulos. Toinen kriittinen piste liittyy RETU -toiminnan loppumetreille. Kuinka tutusta ryhmästä rohkaistuu mukaan kunnan, yhdistyksien ja seurojen liikuntaryhmiin? Tosi asia on, että uuteen on helpompi lähteä, kun mukana on tuttuja RETU kurssilaisia ja reumayhdistys kannustamassa. Pitkäntähtäimen tavoitteena on vakiinnuttaa RETU -liikkumisohjelma yhdeksi osaksi Reumaliiton ja reumayhdistysten normaalia toimintaa. Osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta on monissa kunnissa juuri nyt menossa organisaatioiden myllerrys kustannusten hillitsemiseksi. Parhaillaan tehdään uudistuksia, jotka astuvat voimaan ensi vuoden 2009 alussa. Sosiaali- ja terveystoimien yhdistäminen näyttää olevan monissa kunnissa uudistushankkeista keskeisin. Näissä uudistushankkeissa liikunta on uhkaavasti jäämässä suurten toimialojen jalkoihin ja menettämässä sille kuuluvaa roolia kunnallisena peruspalveluna. Vaikka liikunnan terveysvaikutukset ymmärretään yksiselitteisesti ja liikunnan merkitys tiedostetaan sosiaali- ja terveysmenojen ennaltaehkäisijänä, niin silti se on jäämässä vaille sille kuuluva asemaa. Kuntiin tarvitaan liikunta-asioiden puolestapuhujia jatkossakin. Lautakuntien jatkuminen ja liikunnan säilyminen omana tulosalueena kunnan budjetissa takaa tulevaisuudessakin sille kuuluvan arvon. Ottakaa yhteyttä suoraan valtuustoryhmiin ja kunnan-/ kaupunginhallitusten jäseniin. Liikunnan asemaa kunnallisena peruspalveluna tulee vahvistaa edelleen. Kunnallisvaalien taas lähetessä voi kuntapäättäjiä haastaa konkreettisiin toimiin kuntalaisten terveyden edistämiseksi. Ehdokkailta kannattaa pyytää lupauksia pitkäaikaissairauden liikunnan edistämisestä. SUOMEN REUMALIITTO RY 15

RAND Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen?

RAND Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen? 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen? RAND - 36 1. Erinomainen 2. Varsin hyvä 3. Hyvä 4. Tyydyttävä 5. Huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen?

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v. Taustatietolomake Yhteystiedot: Nimi Synt.aika Postiosoite Postinumero ja toimipaikka GSM Puh koti Puhelin työ Sähköposti Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan harjoittelun määrä asteikolla 1-7 (1=

Lisätiedot

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle Harjoituksia nivelrikkopotilaalle www.parempaaelamaa.fi/kipu Lonkat ja polvet Lihasvoima Asetu kylkimakuulle Nosta hitaasti ylempi jalka ilmaan ja tuo se hitaasti takaisin alas Toista 5 10 kertaa kummallakin

Lisätiedot

1. LIIKKUMISTAIDOT 1.1 Sivuttaissiirtyminen

1. LIIKKUMISTAIDOT 1.1 Sivuttaissiirtyminen ARVIOINTI Nimi: Laji: Koulu: 1. LIIKKUMISTAIDOT 1.1 Sivuttaissiirtyminen Sekä levyn että vartalon siirrot lasketaan 20 sekunnin suorituksen aikana. 1 piste, kun vasemmalta siirretty levy koskettaa lattiaa

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 288. Vastaajien määrä: 288

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 288. Vastaajien määrä: 288 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 44,84 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 OHJELMAN TARKOITUS ON PARANTAA: TASAPAINOA POLVIKONTROLLIA KESKIVARTALON HALLINTAA ALARAAJOJEN LIHASVOIMAA NIVELLIIKKUVUUTTA KOORDINAATIOTA HYPYN ALASTULOTEKNIIKKAA SEKÄ

Lisätiedot

PhysioTools Online - ed set Sivu 1/7

PhysioTools Online -  ed set Sivu 1/7 PhysioTools Online - emailed set Sivu 1/7 Harjoitusohjelma FYS PKL SELKÄRYHMÄ 2/15 Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä, Suomi ALKULÄMMITTELY Pyöräilyä. Aika:

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä. Liikunnan palveluketju. Järvenpään kaupunki

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä. Liikunnan palveluketju. Järvenpään kaupunki Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä Liikunnan palveluketju Järvenpään kaupunki 5.1.2017 Liikunnan palveluketju Järvenpäässä Liikunta osana hoitopolkua -prosessi Asiakkaan ohjaus palveluketjussa

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA 12.10.2016 Kuntalaisten mielipiteiden huomiointi Kiteen kuntakysely: Mitkä seikat vaikuttavat liikunnan

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017

LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017 LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017 A. FYSIIKKA 1. Voima (etunojapunnerrus rintakehä nyrkkiä koskettaen) Suoritusohjeet: Oikeaa suoritustekniikkaa saa kokeilla kaksi toistoa. Lähtöasento on etunoja,

Lisätiedot

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr Polven alueen harjoitukset Ft-suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Reisilihaksen aktivointi Selinmakuulla. SUORITUS Vedä nilkat koukkuun ja paina samanaikaisesti polvitaipeet tiukasti

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Hopeamerkki Yleistä merkkiliikkeistä

Hopeamerkki Yleistä merkkiliikkeistä Yleistä merkkiliikkeistä Merkkiliikkeiden suorittamiselle ei ole ala- eikä yläikärajaa. Merkkiliikesuoritukset voi tehdä kotisalilla oman seuran valmentajan suorittaessa arvioinnin. Arvioiva valmentaja

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

KUNNOSTA NUMEROO TOIMINTAKYKYTESTIT

KUNNOSTA NUMEROO TOIMINTAKYKYTESTIT KUNNOSTA NUMEROO TOIMINTAKYKYTESTIT SISÄLTÖ JOHDANTO... 1 1.BERGIN TASAPAINOTESTISTÖN OSIOT...2 1.a) SEISOMINEN SILMÄT KIINNI...3 1.b) KÄÄNTYMINEN 360 ASTETTA...3 1.c) SEISTEN ESINEEN NOSTAMINEN LATTIALTA...4

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Annele Urtamo ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517)

Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517) Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517) Ryhmän tarkoitus ja tavoitteet Jyväskylän Yliopiston Yliopistoliikunta ja YTHS toteuttavat yhteistyössä

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen -ohjelma 2012: Liikuntaryhmän laatukriteerit Liikuntaryhmän laatukriteerit Laatukriteerit on tarkoitettu

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE Vauvan motorista kehittymistä voidaan edistää kiinnittämällä huomio lapsen asentoon sekä monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

Lajitekniikka: kuntopiiri

Lajitekniikka: kuntopiiri www.terveysverkko.fi/tietopankki/tyoikaisille Lihaskuntoharjoittelu on terveyden kannalta tärkeää ja sitä suositellaan tehtävän ainakin kaksi kertaa viikossa. Lihaskuntoharjoittelua voit tehdä kuntosalilla,

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA Tiina Pekkala, liikuntakoordinaattori 11.11.2015 Pohjois-Suomen AVI Muutosta liikkeellä! Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu LINJAUS 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi

Lisätiedot

Vahva lihas on myös joustava lihas

Vahva lihas on myös joustava lihas Terve Urheilija iltaseminaari Vahva lihas on myös joustava lihas koulutuksen käytännön osuus Kouluttajana fysioterapeutti Jarmo Ahonen 10.5.2011 Varalan Urheiluopisto Tekstit Reetta Korkki ja Hannele Hiilloskorpi,

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Vapaa-aikapalvelut 19.10.2015 PL 50 21531 PAIMIO LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

Kotikuntoutustiimit Oivassa

Kotikuntoutustiimit Oivassa Kotikuntoutustiimit Oivassa Toiminnan taustaa Toiminnassa reilun vuoden Kaksi kotikuntoutustiimiä: Eteläinen tiimi (HoHäKä) 2 fysioterapeuttia ja 6 hoitajaa Pohjoinen tiimi (AsPa) Fysioterapeutti ja 4

Lisätiedot

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus Yhteenveto 1 Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset 1. Helsingin jatkokoulutus 20.9.2016 Vertaisohjaajien tukeminen työnohjauksellisin keinoin Kouluttaja: Riitta Mykkänen-Hänninen Paikka: Haaga Helia

Lisätiedot

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Minun omahoitoni- tehtävä Keskustele parin kanssa omahoidosta. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin ja toimii. Kerro myös, mikä

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016 Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016 FYYSINEN HARJOITTELU & TUKITOIMET Seuraavassa on kuvattu (henkilökohtaisella tasolla) missä järjestyksessä fyysisiä harjoitteita voi

Lisätiedot

Street workout Aloittelijan opas

Street workout Aloittelijan opas Street workout Aloittelijan opas Street workout on liikuntamuoto, jossa käytetään omaa kehonpainoa vastuksena. Laji on vapaamuotoista kehonpainoharjoittelua. Kehonpainoharjoittelu sopii kaikille lähtötasosta

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan keskivartalotreeni -

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan keskivartalotreeni - FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan keskivartalotreeni - ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat esimerkki 2017 Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 68 henkilöä osallistui palveluun

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

HAKEMUSLOMAKE TYÖTOIMINTAYKSIK- KÖ TERVAPAJALLE

HAKEMUSLOMAKE TYÖTOIMINTAYKSIK- KÖ TERVAPAJALLE Keskipohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry Kokkolan Päivä- ja Työtoimintakeskus HAKEMUSLOMAKE TYÖTOIMINTAYKSIK- KÖ TERVAPAJALLE Vastaanottaja täyttää: Hakija: Hakemus nro: / Saapunut: Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

PHT Hyvinvointiloma PAINONHALLINTA

PHT Hyvinvointiloma PAINONHALLINTA PHT Hyvinvointiloma PAINONHALLINTA PÄÄJAKSO Sunnuntai 13.00 14.00 Tuloinfo: tutustuminen ja tulokahvit. 14.15 15.30 Pääjakson tavoitteet ja ohjelma sekä talon esittely. 16.00 17.00 Ulkoilu ja ympäristöön

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä 1. Hartiat ja yläselkä Olkapäiden pyörittely. Pyörittele olkapäitä rennosti eteenja taaksepäin. Varo, ettet jännitä liikaa hartioita. Hartioiden pyörittelyjen

Lisätiedot