Liikunnasta iloinen mieli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikunnasta iloinen mieli"

Transkriptio

1 2/2006 Liikunnasta iloinen mieli Heitto joustaa jatkossakin vailla työaikalain suojaa Vakuutuskassan toiminta päättyy Rautatielain muutos vapauttaa tavaraliikenteen kilpailulle Lisäeläkkeen maksuperusteisiin muutoksia

2 Pääkirjoitus Valtuuston sääntömääräinen kokous , Helsinki JULKILAUSUMA Veturimiesten liiton valtuuston kokous on huolissaan Suomen rataverkon kunnosta. Rataverkon kunto rapistuu ja etenkin keväisin routavauriot aiheuttavat paljon nopeusrajoituksia. Pohjannmaan radalla myös Pendolinojunat joutuvat käyttämään pitkiä matkoja 50 km/h nopeutta, vaikka nämä junat on hankittu nopeaa liikennettä varten. Eduskunnan päättämillä budjettivaroilla ylläpidetään ja kunnostetaan radat. VR saa paljon kielteistä palautetta henkilöjunien myöhässäkulusta, vaikka tämä myöhästely johtuu Eduskunnan myöntämistä riittämättömistä ratarahoista. Samat ongelmat rataverkolla haittaavat myös tavaraliikennettä. Tavaraliikenteen hidastelu vaikuttaa teollisuuden kilpailukykyyn. Juna on raskaan teollisuuden peruskuljetusmuoto ja ratojen hyvä kunto on laadukkaiden kuljetusten elinehto. Veturimiesten liiton valtuusto katsoo, että ratoihin budjetoidut varat on ohjattava nopeasti rataverkon kunnon kohottamiseen. Nykytilanteessa VR ei pysty hyödyntämään uutta kalustoaan ja näin liikennepalvelut eivät ole halutulla tasolla. 2 Veturimies 1/2006

3 Liiton ajankohtaista 2 Pääkirjoitus: Valtuuston julkilausuma 4 Puheenjohtajan palsta: Hukattuja voimavaroja 5 Lisäeläkkeen maksuperusteisiin muutoksia 6 Valtuuston kokous 12 Veturimiesten Vakuutuskassan toiminta päättyy 14 Pääsihteerin päivyri: Heittomiehet joutuvat joustamaan jatkossakin vailla työaikalain suojaa 17 Pääluottamusmies: Siirtoja ja siirtorahoja 30 Kerava Lahti-oikoradan avajaiset festivaalitunnelmissa 1. syyskuuta Työsuojelu Liiton valtuusto piti kevään sääntömääräisen kokouksensa, sivu 6. Veturimiesten Vakuutuskassan toiminta päättyy, asiasta lisää sivuilla Vapaa-aika 32 Vuokatissa vapaalla 34 Keurusselällä kisattiin liiton hiihtomestaruuksista. 36 Kaukalopallokisat Helsingissä 38 Hiihtoleiri 40 vuotias Kentältä 22 Jussin Pussi: Onks tietoo? 24 Rautatiet Britanniassa. 27 Jorma Viitanen: Mikä organisaatiossa mättää? 28 Jamalainen: Uudet toimitilat 8 Erityisvaltuutettu: Veturin radio- ohjauspilotointi on sitten ohi Kilpailuja on käyty hangella ja kaukalossa, sivut Mitä Sinulle nyt kuuluu? 18 Vetopalveluasiantuntijat Eduskunnasta 16 Wallin: Rautatielain muutos vapauttaa tavaraliikenteen kilpailulle Liiton leiritapahtumia olivat hiihtoleiri Pyhän Astelissa ja perheleiri Vuokatinhovissa. Sivut ja Seuraava Veturimies -lehti ilmestyy syyskuussa. Lehteen tarkoitetun aineiston tulee olla elokuun 15. mennessä toimittajalla. Julkaisija Veturimiesten liitto Toimitus: John Stenbergin ranta 6, Helsinki puh Päätoimittaja: Timo Tanner puh: , Toimittaja: Markku Vauhkonen GSM fax Toimitusneuvosto: Risto Elonen, Timo Tanner ja Markku Vauhkonen Kesäkatu 6, Pieksämäki Tilaushinta vsk. 10 euroa Ilmoitushinnat 2005: 1/1 sivua 250 euroa 1/2 sivua 170 euroa pienemmät ilmoitukset, lisäväri ja 4-väri sopimuksen mukaan. ISSN Turenki - Kirjapaino Jaarli Oy Veturimies 1/2006 3

4 Risto Elonen Liiton ajankohtaista PUHEENJOHTAJAN PALSTA Hukattuja voimavaroja Uskallan väittää, että mikäli VR organisaatiosta johtuvia muutoksia todella halutaan vähentää, veturimiesten työvuorojen toteutuminen vuorotaulun mukaan lisääntyy huomattavasti. Samalla myös resurssit tulevat paremmin käyttöön ja vaikutus yhtiön tulokseen on positiivinen. Viime työehtosopimuskierroksella sovitut työryhmät ovat kaikki saaneet työnsä päätökseen ja jättäneet loppuraporttinsa. Viisi työryhmää teki töitä työehtosopimukseen liittyvien asioiden parissa. En lähde tässä käymään läpi töiden tuloksia, koska niistä on tiedotettu osastokirjeellä. Työryhmien esitysten käyttöönotosta ja niiden vaikutuksista sovitaan erikseen VR:n ja VML:n välillä. Sopijaosapuolten tulee käydä neuvottelut asiasta mennessä. Näiden neuvottelujen jälkeen tiedetään mitä työryhmien esityksistä otetaan käyttöön. Näiden työryhmien lisäksi asetettiin yksi työryhmä, jonka tehtävänä oli osaltaan tehdä ehdotuksia, joilla luodaan edellytyksiä vähentää tavaraliikenteen vuorojen hallitsemattomia muutoksia. Toimenpiteillä on tarkoitus osaltaan parantaa veturinkuljettajien ja kaluston käytettävyyttä ja näin parantaa myös VRO:n tulosta. Työryhmä tunnetaan paremmin TAVU työryhmänä. Tämä työryhmä jätti myös allekirjoitetun loppuraporttinsa viime vuoden lopulla. Kehittämistoimenpiteinä esitettiin junien luokittelua ns. muutosherkkyyden perusteella. Esityksen mukaan junat jaettaisiin perusliikenteeseen, kausiliikenteeseen ja lisäliikenteeseen. Ideana on, että työvuorosuunnittelussa junat jaotellaan, ja vuorotaulujen tekemisessä voidaan asia huomioida. Yhtenä kehittämistoimenpiteenä esitettiin sopimuskatselmusmenettelyn tehostamista eli, että organisaatio tietää asiakkaan kanssa tehdyistä sopimuksista ja niiden vaikutuksista toimintaan sekä palvelutasoon. Lisäksi työryhmäraportissa esitetään kehitettäväksi vetopalvelu- ja kuljetusohjausta yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi, millä varmasti on vaikutusta työvuoroihin. Raportissa esitetyt kehittämistoimenpiteet on VML:n puolesta hyväksytty ja ne tulee ottaa käyttöön operatiivisessa toiminnassa mahdollisimman pian. On valitettavaa, että keskusteltaessa tästä veturimiesten työvuoroihin liittyvästä todella suuresta epäkohdasta, asia kuitataan lähinnä sillä, että toimintaympäristö on muuttunut ja kaikki johtuu asiakkaasta. On aivan selvä, että ne muutokset, jotka todella joudutaan tekemään asiakkaasta johtuvista syistä, on vain tehtävä. Ne muutokset mitkä taas tehdään VR:n oman organisaation sisällä jostain kummallisista tarpeista johtuen, ovat muutoksia joita ei pidä tehdä. Uskallan väittää, että mikäli VR organisaatiosta johtuvia muutoksia todella halutaan vähentää, veturimiesten työvuorojen toteutuminen vuorotaulun mukaan lisääntyy huomattavasti. Samalla myös resurssit tulevat paremmin käyttöön ja vaikutus yhtiön tulokseen on positiivinen. Lähivuosina veturimiesten poistuma kiihtyy merkittävästi ja uusia veturimiehiä ei tule saamaan tahtiin poistuvien tilalle. Kevään ajojako osoittaa, että nyt voidaan sanoa käytettävissä olevien veturimiesten olevan työllistettyjä. Se asia on tietysti todella hyvä ja positiivinen. Samalla se asettaa aivan uusia reunaehtoja työvuorojen suhteen, jotta liikenne ylipäätään voidaan hoitaa käytettävissä olevilla veturinkuljettajilla. Tässä ei ole kysymyksessä mikään kuukauden tai kahden hetkellinen jakso vaan tulevaisuudessa useita vuosia vallitseva tilanne. Liikenteen määrään ei ole odotettavissa suuria muutoksia lähivuosien aikana, vaikka tavaraliikenne aukeaa kilpailulle ensi vuonna. Varmaa on, että jokainen juna tarvitsee kuljettajan, oli sitten kuljetusyhtiön nimi mikä tahansa. Metsäteollisuuden kuljetusten kehityksestä ei voida sanoa mitään aivan varmaa pidemmällä tähtäimellä mutta lähivuosina ei varmasti tapahdu mitään suuria muutoksia kuljetusmäärissä. Toivottavasti tämä tilanne ymmärretään myös VR Cargon puolella ja toivottavasti TAVU työryhmän esitykset otetaan käyttöön ja näin voidaan lisätä suunnitellun liikenteen määrää. 4 Veturimies 1/2006

5 Liiton ajankohtaista Hannu Hokka Lisäeläkkeen maksuperusteisiin muutoksia VR Eläkesäätiön hallitus on muuttanut erityistä eläkeikää koskevaa pykälää (23 ) säätiön säännöissä. Huhtikuun 27. päivänä voimaan tulleen päätöksen mukaan henkilö, joka on siirtynyt 55, 58 tai 60 -vuotiaana erityisen eläkeiän perusteella VR:n Eläkesäätiön vanhuuseläkkeelle, ei saa vanhuuseläkettä niiltä kuukausilta, joina hän eläkkeelle jo siirryttyään on työssä rautatietoimialalla. Päätöksen taustalla ovat erityisten eläkeikien perustelut. Kun 55-, 58- ja 60-vuotiaana eläkkeelle siirtymisestä aikoinaan sovittiin, katsottiin, että tämän ikäisillä tai vanhemmilla henkilöillä ei ole riittäviä edellytyksiä hoitaa tehtäviään riskittömästi. - Korostan, että sääntömuutos ei heikennä eläkettä eikä horjuta eläkeoikeutta. Huomion arvoista on myös, että uutta sääntöä ei tietenkään sovelleta silloin, kun henkilö ei hae eläkettä vaan jatkaa työsuhteessa, VR Eläkesäätiön toimitusjohtaja Hannu Hokka sanoo. Hän myöntää, että eläkkeen maksuperusteen muutos on perusteltua tilanteissa ja siltä ajalta, jolloin erityisen eläkeiän saavuttanut ja eläkkeelle siirtynyt VR:läinen siirtyy ammattinsa mukaiseen työhön tai muuhun tehtävään rautatietoimialalla jonkin toisen työnantajan palvelukseen. Erityinen eläkeikä on lisäeläketurvaan liittyvä etu. Sääntömuutos koskee vain lisäeläketurvaa, ei lakisääteisiä eläkkeitä, jotka myönnetään 63- vuoden iästä lähtien. Säätiö vakuuttaa Yhtiöittämisen yhteydessä kesällä 1995 VR valitsi eläkevakuuttamisensa muodoksi säätiön. Sen kautta hoidetaan lakisääteiset eläkkeet ja myös lisäeläkkeet niihin oikeutetuille. Eläkevakuutuksen piirin kuuluu konsernin työntekijää ja yhtiöittämisen jälkeen eläkkeelle siirtyneet noin henkilöä. Eläkesäätiön hallituksessa on neljä työnantajan ja kolme työntekijäjärjestöjen edustajaa. He ovat Henri Kuitunen puheenjohtajana, Risto Elonen, Juhani Hynninen, Hannu Mattila, Pertti Saarela, Tapio Simos ja Teuvo Sivunen. VR Eläkesäätiön sääntömuutoksen perustelut 23 Pykälään lisätään säännös A-osaston vanhuuseläkkeen maksamisesta. Jos henkilöllä on 55, 58 tai 60 vuoden erityinen eläkeikä, hänelle ei makseta A-osastosta vanhuuseläkettä siltä ajalta, jona hän on erityisen eläkeiän tehtävää vastaavassa työssä. Eläkkeen maksaminen keskeytetään niiden kalenterikuukausien ajaksi, joina työsuhde jatkuu. Tulevaisuudessa saattaa syntyä tilanne, että henkilö A-osaston mukaiselle eläkkeelle siirryttyään menisi A- osaston työnantajan kilpailijan palve-lukseen vastaavaan tehtävään, josta hän jäi eläkkeelle. Sääntömuutoksen tarkoituksena on noudattaa erityisiä eläkeikiä laadittaessa sovittua eläkkeelle siirtymisen periaatetta, jossa 55-, 58- ja 60-vuotiaalla ja sitä vanhemmalla henkilöllä ei katsottu enää olevan edellytyksiä tehtävänsä riskittömään hoitamiseen. A-osaston vanhuuseläkettä ei näin ollen voida maksaa tällaisessa tilanteessa. Sama sääntö koskee myös sitä tilannetta, että henkilö eläkkeelle siirryttyään menisi uudelleen A-osaston työnantajan palvelukseen vastaavaan tehtävään, josta jäi eläkkeelle. Oikeus A-osaston vanhuuseläkkeeseen syntyy, kun henkilö on täyttänyt erityisen eläkeiän ja työsuhde A- osaston työnantajaan on päättynyt. Jos henkilö tällöin hakee eläkettä, mutta ilmoittaa samalla menevänsä vastaavaan työhön kilpailijan palvelukseen, hänen eläkkeensä lasketaan voimassa olevien sääntöjen mukaan ja annetaan myönteinen eläkepäätös. Päätöksessä todetaan, että eläkettä ei makseta niiltä kalenterikuukausilta, joina työsuhde kilpailijan palveluksessa jatkuu. Jos henkilölle jo maksetaan A-osaston vanhuuseläkettä ja hän menee joko kilpailevan yhtiön tai A-osaston työnantajan palvelukseen, A-osaston eläkkeen maksamisesta annetaan keskeyttämispäätös. Kun työ päättyy, A-osaston eläke tarkistetaan tarvittaessa työeläke-indeksillä ja rajoitetaan uudelleen. Työskentelystä on karttunut uutta lakisääteistä eläkettä, joka pitää ottaa rajoituksessa huomioon. Näin tehtäisiin jo voimassa olevien sääntöjenkin mukaan. A-osaston eläkettä aletaan maksaa työsuhteen päättymistä seuraavan kuukauden alusta alkaen. Uudella säännöllä ei ole muuta merkitystä kuin se, että A-osaston vanhuuseläkettä ei makseta niiltä kalenterikuukausilta, joina henkilö on erityisen eläkeiän tehtävää vastaavassa työssä tai muussa työssä rautatietoimialalla. A-osaston eläkkeen määrää ei heikennetä. Veturimies 1/2006 5

6 Liiton ajankohtaista Valtuuston kokous Valtuuston puheenjohtaja Eero Kippola tervehti kokousta kiitosten sanoilla. Kippola totesi liiton talouden olevan edelleen hyvällä mallilla. Valtuuston kokouksessa käsiteltiin niin talousasiat, hallituksen esitykset ja selonteot kuin osastojen tekemät esitykset. Osastojen esityksiä oli yhteensä 33. Kokouksen alkuun valtuutetut saivat selvityksen toimintakertomuksesta. Toimintakertomus tarkastettiin ja hyväksyttiin. Kertomus tullaan jakamaan kaikille työssäkäyville liiton jäsenille. Tilikertomuksesta taas käy ilmi liiton talous. Jäsenmaksutulolla on voitu edelleen kattaa liiton varsinainen toiminta ja laaditussa budjetissa pysyttiin hyvin. Vuoden aikana lisättiin varaluottamusmiesten ja varatyösuojeluvaltuutettujen koulutusta ja järjestettiin uusille jäsenille järjestökurssi. Jäsenistön vapaa-aikaan ja leireihin panostettiin enemmän. Tilikertomuksia jaetaan osastoihin tutustumista varten. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti tilikertomuksen ja vahvisti 2005 tilinpäätöksen. Lisäksi valtuusto myönsi vastuuvapauden tili- ja vastuuvelvollisille vuodelta Vuoden 2006 talousarviossa liitto edelleen vaalikokouksen vahvistaman taloussuunnitelman mukaisesti ennakoi talouden kehitysnäkymiä. Talousarvio noudattaa suunnitelmallisen ja vakaan kehityksen linjauksia. Peruslähtökohtana on edelleenkin kattaa liiton toiminta jäsenmaksutuloilla. Sijoitustoiminnan keskeinen lähtökohta on etsiä vähäriskisiä sijoituskohteita ja näin turvata pääomat. Liiton jäsenmäärä pysyy vielä tänä vuonna lähes nykyisellä tasolla. Valtuusto hyväksyi talousarvion. Samassa yhteydessä valtuusto päätti eläkeläisjäsenmaksuksi vuodelle 2006, 33 euroa. Työehtosopimustoiminnan alkuvuosi Liiton puheenjohtaja Elonen kertoi valtuustolle rautatieliikenteen tulevia näkymiä. Tavaraliikenne avautuu kil pailulle Virolainen yhtiö on hakenut lupaa aloittaa rautatieliikennetoimintansa Suomessa. Eläkesäätiön sääntöjä ollaan muuttamassa siten, että erityisen eläkeiän piirissä olevien henkilöiden eläkkeiden maksu katkaistaan, mikäli tällainen henkilö hakeutuu eläköitymisensä jälkeen rautatiealan tehtäviin muualle kuin VR konserniyhtiöihin. Veturimiesten peruspalkkoja korotetaan TUPO korotusten mukaisesti. Lisäpalkkoiden osalta korotukset astuvat voimaan alkavasta työjaksosta. Lisäksi kiskobussin vaihtotyöstä aletaan maksaa korvausta alkaen kuten muidenkin junien siirroista. Keskustelussa nousi esille kiskobussin huoltotoiminta pienillä paikoilla. Valtuusto totesi, että nyt tehdyllä kiskobussin siirtoja koskevalla sopimuksella ei tule siirtää ajovalmiushuoltoon liittyviä tehtäviä linjakuljettajille nykyisiä tehtäviä enempää. Valtuusto keskusteli myös heiton luvista ja niiden myöntämisestä keskitetysti koko valtakunnassa. Kahden ajopaikan osalta ei päästy työnantajatahon kanssa veturimiehiä tyydyttävään sopimukseen heittoluvan piirissä olevien veturimiesten määrästä ja näiden paikkojen osalta prosessi on vielä kesken. Valtuustolle tehdyt esitykset Osastoista oli saapunut 33 esitystä, joihin hallitus oli laatinut vastauksensa. Palkkausta koskevia esityksiä oli 25. Vuosiloma ja sairauslomalisä- esityksessä halutaan pitkillä sairauslomilla oleville lisäpalkkioiden osuus vuosittaiseen kertymään, jolloin sairaslomalisä ei pienenisi seuraavana vuotena. Hallitus pitää asiaa aktiivisesti esillä TES- neuvotteluissa. Korotettu juhlapyhäkorvaus viedään työehtosopimusneuvotteluissa eteenpäin. Sovitun ylityön muuttaminen vapaa-ajaksi esityksen mukaisesti hallitus on valmis uudistamaan esityksensä keskusjärjestötasolla, kun asian pelisäännöt on löydetty. Tallipäivystäjän palkkaus keskustelutti valtuustoa ja puheissa tuli esille tallipäivystäjien työn lisääntynyt määrä. Hallituksen mielestä tallipäivystysja huoltokuljettajatyö on kokonaisuudessaan vähenemässä koko valtakunnassa ja palkankorotusvarojen kohdentaminen näihin tehtäviin on epävarmaa. Valtuusto haluaa asettaa tp:n palkkauksen TES- tavoitteeksi seuraavissa neuvotteluissa. Monimutkaisessa palkkaus - esityksessä matkatyövuoron 15 tunnin raja halutaan pois, kalustontarkastuspalkkio vaihteenkäännöstä ja vapaaajanpoikkeamakorvauksen selkeämpi maksu. Lahden työpisteen siirtäminen lähiliikennealueeseen esitys sai myönteisen vastaanoton ja asiasta ryhdytään neuvottelemaan. SM-junaliikenteen työvuoroihin liittyvät siirrot ja vedot toimitaan vaalikokouksen päätöslauselman mukaisesti. Lisäpalkkioesitykset pitivät sisällään työhönsidonnaisuuden paremmasta korvauksesta ja päivälepojen korvauksista. Hallituksen vastauksen mukaisesti päätettiin edetä kuten vaalikokouksessa oli jo päätetty. Poikkeamakorvaus ja lisäpalkkioesitykset päätettiin siirtää Tes tavoitteisiin. Vapaa-ajan poikkeamakorvauksesta tehdyn esityksen vastaus on ettei poikkeamakorvauksen merkittävään korotukseen ole tarvetta kohdentaa palkankorotusvaraa. Palkkaus Eräissä esityksissä esitettiin veturirahojen siirtämistä peruspalkkaan. Esityksen perusteluina käytettiin mm. suurten kokonaisansioiden erojen muodostumista. Keskusteluissa haettiin syitä, miksi kokonaispalkkauksen erot muodostuvat niin suuriksi. Asiassa päätettiin edetä vaalikokouksessa hyväksytyn toimintaohjelman mukaisesti. Erityistehtävälisän tiimoilta tehty esitys ei saanut kannatusta ja valtuus- 6 Veturimies 1/2006

7 Liiton ajankohtaista Liiton puheenjohtaja Elonen kertoi valtuustolle rautatieliikenteen tulevia näkymiä. Tavaraliikenne avautuu kilpailulle Virolainen yhtiö on hakenut lupaa aloittaa rautatieliikennetoimintansa Suomessa. to katsoo, että lisä kattaa työvuoron veturirahat silloinkin kun veturinkuljettaja on työnopastajan tehtävissä. Kouvolassa on kuitenkin työvuoroja, joissa lisäpalkkiot ovat suuremmat, kuin et-lisä. Lisäpalkkioista tehty Kouvolan esitys haluaa yötyölisään korotukset joka olisi porrastettu. Kouvolan toinen saman otsikon esitys lähtee ylimääräisen työn korvaamisesta. Mm. postinkanto/pakettien viemiset. Hallituksen lausunnossa lähdetään siitä, ettei tällaisia tehtäviä tule siirtää veturimiehille. Kolmas Kouvolan lisäpalkkioesitys keskittyy takuupalkkaa, kun vuoro perutaan. Asian päällä ollut TAVU-työryhmä on näitä ongelmia miettinyt ja valtuuston mielestä työryhmän esitykset tulee ottaa käyttöön. Veturimiesharjoittelijan palkkausesityksessä halutaan veturinkuljettajan palvelusajan laskemisen alkavan työsopimuksen allekirjoittamisesta. Päätettiin hyväksyä tehty esitys ja viedä asia neuvottelupöytään. Pakettimatkoista pitäisi Pieksämäen osaston esityksestä saada normaali kilometrikorvaus. Työmatkojen maksaminen on Tampereen osaston mielestä saatava luottokortille. Asia päätettiin neuvotella kuntoon Työaikaesitykset Työvuoroihin sisältyvät levot tulisi Lahden osaston mielestä saada rinnastettua sellaisiksi yövuoroiksi, joita ei voisi olla peräkkäin. Asiassa on meneillään työryhmätyö, jonka tulokset päätettiin ottaa huomioon ennen päätösten tekoa. Tes- muutos esityksessä halutaan poistaa painavasyy työvuoron kohdasta ja se neuvotellaan seuraavalla kierroksella. Työvaatetus- esitys pitää sisällään työvaatetuksen uusimisen. Päätettiin kartoittaa muutostarpeet ja tehdään tarvittava esitys työnantajalle. Veturimiesten tekemä lepohuoneiden siivous on Kouvolan osaston esityksen mukaan saatava loppumaan. Jos valmista huonetta ei ole, käytetään hotellia. Ylipalveluveturimiehet voisivat Oulun esityksen mukaan jäädä silloin, kun kyseessä on alas jäävän eläkeprosentin korotus. Veturinkuljettajien työpaikat on Turun esityksen sisältönä. Turku haluaa, että uudet kuljettajat sijoitetaan aluekohtaisesti tasapuolisesti, oikeudenmukaisesti ja liiketaloudellisesti rataverkolle. Vuorosuunnittelu on Kokkolan esityksessä tehtävä siten, että se on tasapuolista myös pienten ajopisteiden osalta. TAVU- työryhmän esitetyt mallit tulee saada käyttöön. Iisalmen osaston esityksen mukaisesti käydään neuvottelut raiteistokaavioiden tuottamisesta veturinkuljettajille. Työryhmät Valtuusto sai selvityksen eri työryhmien loppuraporteista. Edellisen TES-kierroksella sovitut työryhmät ovat tehneet loppuraporttinsa. Eri työryhmiä ovat olleet: - Linjaliikenteen yksinajon työaikasopimuksen kehittäminen - Sm- linjaliikenteen suunnitteluohjeen kehittäminen - Työaikamääräysten muu kehittäminen tuottavuutta ja tuloksellisuutta edistävästi - Yhteisten periaatteiden ja menettelytapojen löytäminen uudelleensijoitukseen - Henkilöstörakenteen muutoksen hallinta mm. vapaaehtoisen määräaikaisen työssä jatkamisen kautta - TAVU- työryhmä Valtuustoedustajat esittelevät työryhmien loppuraporttien sisältöä osastojen kokouksissa. Lisäksi raportteja on esitelty liiton toimintakertomuksessa. Valtuuston kokous hyväksyi julkilausuman, joka on tämän lehden pääkirjoituksena. Veturimies 1/2006 7

8 Työsuojelu Kari Ojala VML etv. Veturin radioohjauspilotointi on sitten ohi Kevättä kohden ollaan menossa ainakin hienojen ilmojen puolesta. Jäät lähtevät järvistä ja maantiet kuivuvat. Vappu saatiin viettää koko maassa auringon paisteessa. Vaatetuksen vähenemisestä voidaan kevään tulo havaita, ainakin kun jalkakäytäville katsoo ja samoin moottoripyörien liikenteeseen mukaan tulemisesta. Veturimiesammattikunta ainakin osaltaan lähestyy keski- ikää ja niin myös joka tallinpihalle tulee aina kevään alussa toinen toisiaan uudempia ja isompia pyöriä. Meidän ajelevien veturimiesten pitää kuitenkin muistaa turvallisuus niin liikenteessä kuin myös junalla ajellessa ja senhän me ainakin suuremmalta osaltaan osaamme jo ammatinkin puolesta. Sitä samaa ei kuitenkaan voi sanoa radio- ohjaus veturin osalta. Eli pilotointi on ohi, loppuraportti kirjattu ja annettu johtoryhmälle. Raportti käsitellään ennen juhannusta ja johtoryhmä tekee johtopäätökset kuinka jatkon suhteen edetään. Pilotoinnissa kirjattiin hyviä ja huonoja kokemuksia. Laite itsessään toimi kohtuudella ja pienten alkukankeuksien sekä softamuutoksien jälkeen sillä päästiin toimimaan aika mukavasti. Varmaan jokainen DV12 sarjan veturilla ajellut veturimies tietää, että suunnan kääntyminen ja kiihdytykset tapahtuvat aikaviiveellä. Veturi miettii. Tämä ominaisuus näiden muiden lisämausteiden eli ohjauslaitteiden lisäksi teki veturista hidasliikkeisen. Työskentelypaikkakunnilla vaihtotyö oli huomattavasti hitaampaa kuin nykyisellä toiminnalla. Projektissa mukana olleena en ainakaan minä näe miten tällä vehkeellä voi tehdä nopeammin vaihtotöitä. Vai pitääkö ne vaan hankkia kun joku saa tällaisen päähän pinttymän, mene ja tiedä. Puhutaan henkilöstön vähennyksestä, mutta ei nykyisestä vaihtotyöporukasta juurikaan voi toista pois ottaa jos työ halutaan edelleen tehdä. Turvallisuudestakin puhutaan ja se on toki meillä VR:llä ykkösaihe. Tällä veturilla sattui yhteentörmäys. Asiasta todettiin vain, että koulutuksessa pitää ottaa se huomioon ettei opetuksen ja työn välille tule liian pitkää aikaväliä. Veturinkuljettaja on saanut koulutuksen moniin eri veturisarjoihin ja ajaa paikkakunnasta riippuen pitkien ajanjaksojen jälkeenkin ilman uudelleen koulutusta turvallisesti. Melusta saatiin alkuvuodesta uusi asetus. Sen tarkoituksena on suojella työntekijää työssä esiintyviltä vaaroilta ja haitoilta, jotka aiheuttavat tai saattavat aiheutua altistumisesta melulle. Radio- ohjausveturissa ei ainakaan voida valurauta-anturoiden kanssa työskennellä, koska se aiheuttaa jatkuvaa kovaa melua veturin jarruttaessa. Veturihan pitää asetetun nopeuden jarrujen avulla asetellussa arvossa ja varsinkin kuivalla kelillä jarruanturat kiljuvat. Tähän asiaan on paneuduttu ja siihen yritetään hakea ratkaisua myöskin koko kalustoa ajatellen. Jarrutusviive on tärkeä saada niin vaihtotöissä kuin myös junaliikenteessä mahdollisimman lyhyeksi. Tässä pilotoinnissa yksi suurimmasta ongelmista oli minun mielestäni juuri tämä jarruviive. Katson sen olevan yksi suurimmasta työturvallisuusriskeistä ja olenkin sen kirjannut työturvallisuustarkastuksiin. Satamassa pilotoitiin länsirannikolla Porissa. Käytiin niin Mäntyluodossa kuin Tahkoluodossa ja saatiin satamakokemusta. Siellä en nähnyt, että laiteesta olisi saatu mitään hyvää sanottavaa vaan todettiin, ettei komennon siirto auta, koska ylikäytävien takia työ sitoo muutenkin miehet molempiin päihin. Hitaudesta on puhuttu aikaisemminkin ja satamassa työskennellessä se tuli hyvin esille. Työt tehtiin kaksi jopa kolme kertaa hitaammin kuin normaalilla työskentelytavalla. Tässä hieman pilotoinnista ja muut eri järjestöjen edustajat eivät varmaan omasta mielestään allekirjoita kaikkea mitä olen tähän kirjannut. Pitää ottaa huomioon, että tämä on minun ja varmaan osaltaan edustamani mukana olleiden jäsenistömme näkemys tämän pilotoinnin lopputuloksesta. Meillä on menossa ainoastaan 25 sarjan sekä SM2 junien osalta saneeraus. Näihinkin on varattu eräät eurot tuloksesta, jotta saadaan kuljettajan työympäristö viihtyisäksi, ihan hyvä niin. Nyt sitten radio- ohjaus veturissa pitää työskentelyn tapahtua ulkoa ja maasta käsin. Eipähän tarvita muuta kuin hyvät ulkovaatteet niin työ sujuu, ohjaamon saneerauksesta huolimatta. Tällä varmaan saadaankin aikaan säästöä kunhan muistetaan kuinka paljon pilotointi ja yhdenkin veturin laitteen hankinta tulee maksamaan. Maksa vinkuu CDT arvo on antanut erittäin aktiivista keskustelua ei pelkästään veturimiesten joukossa vaan muidenkin ammattijärjestöjen edustajien toimesta. Viime veturimieslehdessä oli ylilääkärin haastattelu jossa hän kertoi CDT arvosta ja miksi se otetaan määrävuotistarkastuksen yhteydessä verestä. RHK antaa ohjeen rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävien henkilöiden terveystarkastuksesta. On 8 Veturimies 1/2006

9 Työsuojelu ollut paljon puhetta siitä, miksi liitto on hyväksynyt tällaisen valvonnan. Tämä ohje oli tosiaan meillä liitossa luonnoksena ja silloin siihen saatiin tehdä huomautuksia. Nämä on asioita, joihin ei meillä ole mahdollisuutta muuta kuin todeta, että tällaisia arvoja tullaan ottamaan sillä terveystarkastuksen sisällön määrittelee liikenneturvallisuus. Terveystarkastusten tarkoituksena on varmistaa, että liikenneturvallisuustyötä hoitavien henkilöiden terveydentila täyttää rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä annetun lain yleiset ja erityiset terveydentilavaatimukset. Ja näihin voi muutokset tehdä vain RHK. En ota kantaa siihen kirjoitukseen mikä viime veturimieslehdessä oli CDT:stä sillä lääkäri ja tässä tapauksessa ylilääkäri Otso Ervasti tietää mistä puhuu. Monesti olen sanonut tämän asian yhteydessä että se, joka käyttää alkoholia normaalisti ja kohtuudella, eikä ole suurkuluttaja eikä päihderiippuvainen, voi aivan huoletta ja turvallisin mielin mennä määrävuotistarkastuksiin. Savu nousee Tupakointikielto vetureiden ohjaamossa tuli voimaan vuoden alusta ja nyt ollaan saatu vihdoista viimein myös tarrat ohjaamoihin. Samassa tarrayhdistelmässä on mukana myös huomautus siitä, että jokainen voi omalta osaltaan pitää ohjaamon siistinä niistä jätteistä tai roskista joita sinne kantaa. Eli roskapussi pois ohjaamosta omista roskista kun poistut sieltä. Vetureiden ja varsinkin sähkövetureiden kierrot ovat pitkiä ja näin ollen banaaninkuoret ja tyhjät maitopurkit alkavat ainakin kesäaikaan haista jollei niitä sieltä poisteta. Tarkastajat liikkeellä Uudenmaan työsuojelupiiri on tämän kevään aikana tehnyt valvontakierroksia niin Kouvolaan kuin myös Ouluun. Käynneillä on valvonta painottunut haitallisen ja henkisen kuormituksen hallintaan sekä tapaturmien torjuntaan. Työoloja tarkastettiin junien vetureissa ja ratapihoilla niiltä osin kuin työ liittyi veturinkuljettajien työhön. Työsuojelupiiri kyseli paikallisilta työsuojelupäälliköiltä, miten työterveyshuoltotoiminta on hoidettu, Tupakointikielto vetureiden ohjaamossa tuli voimaan vuoden alusta miten työn henkinen kuormittavuus kuten allejäännit hoidettu ja onko niistä toiminnoista yhtenäiset ohjeet jne. Kyseltiin mitä turvallisuusohjeita veturinkuljettaja tulee työssään noudattaa. Kaikista oli tiedot esittää ja lopuista asioista oli tiedot hallussa. Veturinkuljettajat joiden työskentelyä kävimme seuraamassa matkalla Helsingistä Ouluun ja takaisin saivat suuret kiitokset työsuojelupiirin henkilöiltä aktiivisesta osallistumisesta keskusteluihin. Valvontakäynnin tuloksena niin Kouvola kuin Oulunkin osalta voidaan todeta että J-liikenne on hoitanut asiat kiitettävän hyvin työsuojelupiirin mukaan. Kuuluuko, kuuluuko? Radio 2000 odottaa edelleen vuotta 2009, joka on ilmoitettu linjaliikenteen uuden GSM-R radiojärjestelmän käyttöönottovuodeksi. Odotellaan. Vaikka ei se mukavalta tunnu, kun linjaliikenne hoidetaan edelleen analogisella järjestelmällä. 31 vuotta sitten kun aloitin veturimiesurani, puhuttiin uudesta linjaradiojärjestelmästä. Silloin todettiin, että se mullistaa nykyisin käytössä olevan järjestelmän eikä tässä vaiheessa kannata niin hirveästi paneutua tämän järjestelmän häiriöihin. Nyt tänä päivänä puhutaan samoin ja odotetaan uuden GSM-r järjestelmän tuloa. Tekohengitystä kuitenkin haetaan erilaisilla pilotoinneilla kuten piipitön kokeilu ja päittäinpuhelu ilman tukiasemaa. Nämä kokeilut kohdistuvat vaihtotöihin, koska siellä käytössä olevat radiot ovat lopun päässä. RHK hoitaa linjaliikenteen järjestelmän, eikä puhu vaihtotöistä joten se tulee olemaan tässä tapauksessa Gargon omia hankintoja. Tällä taas tulee olemaan se seuraus, että uuden järjestelmän tulon myötä meillä saattaa ohjaamoihin jäädä erillinen vaihtotöihin tarkoitettu radio. Lippa vinoon Kesälippiksestä päästiin yhteisymmärrykseen ja niitä on tilattu. Toivottavasti saadaan kesään ja ennen kaikkea juhannukseen mennessä. Tilaus tai jakelu on vielä selvitettävä. Työvaatteista on tullut valituksia, ettei niiden koko ole sama kun on tilaukseen laittanut. Asiasta on reklamoitu toimittajaa ja yritetään saada jopa keskustelemaan epäkohdista. Uusia tiloja Tampereen veturimiehet ovat kevään aikana päässeet asemalle omiin uusiin työtiloihin. Tyytyväisyyttä on osin tullut, mutta myös kritiikkiä. Kritiikki on hyvin ymmärrettävää, sillä siirtyminen ei ollut kaikille mieleinen joko matkojen tai kulkemisen suhteen. Sauna-asia hiertää edelleen miesten mieltä ja vastaus siihen saadaan varmaan kevääseen mennessä. Imatralla päästään toukokuun alusta uusiin tiloihin ja samalla tallille rakennetaan uudet lepohuoneet tallin yläkertaan sekä ns. hiljainen huone. Kemissä myös aloitetaan suunnittelemalla tallitilojen saneeraus, joten näillä kaikilla toimenpiteillä pyritään saamaan veturimiesten työympäristöä viihtyisämmäksi. Uuden JT- tuomista ongelmista liikenteen hoitamisen näkökannalta. JT- uudistus toi rataverkolle täysin uuden kulttuurin ja uusia toimintamalleja. Yksi merkittävimmistä muu- > Veturimies 1/2006 9

10 Työsuojelu toksista oli junakulkutien päätekohtamerkkien sijoittelu maastoon moniin jopa epäloogisiin paikkoihin. Sellaisen raiteen raideopastimiin joille tai joilta ei voi turvata junakulkutietä lainkaan tai merkki puuttuu raiteelta. Turvalaite sallii kuitenkin junakulkutien turvaamisen, mutta jolle ei siis saa turvata koska kulkutiellä ei ole päätekohtaa. Ratahallintokeskus on luvannut, että turvalaitteiden uusimisten yhteydessä ja tulevissa projektoinneissa asetinlaitteiden näytöille päivitetään graafinen merkki osoittamaan kulkutien päätekohtamerkin paikkaa luonnossa, mutta tämä työ ei taida olla vielä edes kunnolla alullaan Tampereella tehtyä kokeilua lukuun ottamatta. Nyt ja kauan vielä eteenkinpäin liikenteenohjaus joutuu karttaliitteitä selaamalla tarkistamaan junakulkutien päätekohtamerkkien sijoittelut. Käytännössä ja kiireessä, kun luotetaan muistiin ja turvalaitteen kulkutielogiikkaan, saattaakin päätelmä merkkisijoittelusta olla väärä. Tällöin oletetaan mm. junan lähtevän ajon sallivan raideopastimen näytöllä kun junakulkutie on asettunut, vaikka raideopastinta ei ole varustettu kulkutien päätekohtamerkillä. Tämä tulee siis vielä pitkään aiheuttamaan tarpeetonta nokkapokkaa kuljettajien ja liikenteenohjausten välillä kun on jokaisella kiire ja tarve toimia hyvin. Samaan aikaan liikenteenohjausten keskittyessä ohjauspalvelukeskuksiin, häviää niiden työpisteistä suurelta osin liikennepaikkojen paikallistuntemus. Muutosvaiheessa, kun edellä kuvattu turvalaitekorjaus on vielä tekemättä, toivotaan sekä liikenteenohjausten että kuljettajien ottavan muuttunut tilanne hallintaansa kypsällä tavalla ja keskustelevan muuttuneesta kulttuurista rakentavassa hengessä sekä linjakanavilla että naamatusten. Ritva Akila, neuropsykologian erikoispsykologi Elina Nygrén, psykologian yo, apulaistutkija Kiti Müller, tutkimusprofessori Mitä Sinulle nyt kuuluu? Aivot ja työ -tutkimuskeskus Inhimillinen työ -osaamiskeskus Työterveyslaitos Työterveyslaitoksen tutkimus veturimiesten ja liikenneohjaajien kanssa jatkuu rätä vuonna 1998 ja viimeinen tutkimus tehtiin kesällä Tutkimuksessa selvitettiin ihmisen psykofyysistä suorituskykyä mittaavien tietokonepohjaisten testien soveltuvuutta veturinkuljettajien ja liikenneohjaajien toimintakyvyn arviointiin ja seurantaan työterveyshuolloissa. Tutkimukseen arvottiin 270 Veturimiesliittoon kuuluvaa veturinkuljettajaa Etelä- ja Itä-Suomesta. Arvonnassa onnettarena toimi Veturimiesliiton nykyinen puheenjohtaja Risto Elonen. Tutkimukseen osallistuneet 138 veturinkuljettajaa kävivät Työterveyslaitoksella kaksi kertaa. Tutkimustietoa mm. terveydestä, unesta, vireydestä, tarkkaavaisuudesta ja muistista sekä näkökyvystä kertyi hyvin paljon. Sitä on julkaistu toistaiseksi pääosin tieteellisissä julkaisuissa, mutta myös käytännön toimenpiteisiin on tulosten pohjalta ryhdytty. Tutkimuksesta on kulunut jo paljon aikaa. On ikäännytty ja ehkä kremppojakin on tullut. Toteutammekin nyt jatkona aiemmalle hankkeelle seurantatutkimuksen veturinkuljettajien ja liikenneohjaajien nykyisestä toimintaja työkyvystä. Haluamme selvittää, ennustivatko ensimmäisessä tutkimuksessa käytetyt toimintakyvyn mittarit ja silloin saadut tulokset nykyistä toiminta- ja työkykyä. Koska käytämme vertailuissa 6-8 vuoden takaisia tuloksia, kohdistetaan jatkotutkimus vain niihin henkilöihin, joita onnetar suosi ensimmäisessä arvonnassa. Uusi tutkimus - moderni tiedonkeruutapa Siihen aikaan, kun Pendolino-junia koeajettiin Helsingin ja Turun välillä, osallistuivat ensimmäiset koehenkilöt Työterveyslaitoksella esitutkimukseen, jolla pohjustettiin VR Osakeyhtiön ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä toteutettua laajaa työterveyshuollon kehittämishanketta. Suomen ensimmäiset veturinkuljettajat olivat juuri saaneet koulutuksen runsaasti modernia tietotekniikkaa sisältävän italialaisjunan kuljettamiseen. Työnantaja VR oli ajan tasalla ja edistyksellinenkin: uudistuvan kuljetuskaluston ja kasvavien nopeuksien vuoksi junankuljetus vaatii aivojen ja aistien toiminnalta aiempaa enemmän, ja siksi myös työterveystarkastuksissa olisi huomioitava ja selvitettävä perusteellisemmin aistien ja aivojen toimintaa. Työterveyslaitos selvitti veturinkuljettajien ja liikenneohjaajien psykofyysistä suorituskykyä Laajan tutkimuksen tietoja alettiin ke- Seurantatutkimuksessamme tietoa kerätään kyselyllä. Olemme kehittäneet sähköisen kyselyn, johon voi vastata vaivattomasti internetin välityksellä, tietosuojan vaarantumatta. Tottahan myös posti kulkee ja toimittaa kyselyt paperille painettuna versiona, jos perinteinen vastaamistapa tuntuu mukavammalta. Tutkimukseen osallistuminen on tietysti vapaaehtoista. Kaikki ensimmäisen vaiheen tutkimukseen osallistuneet saavat lisätietoa seurantatutkimuksesta henkilökohtaisesti kirjeitse. Tutkimus toteutetaan yksinomaan Työterveyslaitoksen tutkimuksena siten, että yksilön tietosuoja ei vaarannu. Työterveyslaitoksen tietosuoja on erittäin tiukka, ja se on meille kunnia-asia. Kenenkään yksittäisiä tuloksia ei myöskään julkaista, kaikki tutkimustulokset raportoidaan vain ryhmätasolla. Kaikki kerättävä tieto jää vain Työterveyslaitoksen tutkimusryhmän käyttöön. Seurantatutkimukseen osallistuvat saavat vaivanpalkaksi yhteenvedon am- 10 Veturimies 1/2006

11 Työsuojelu Tutkittava yrittää vastustaa nukahtamista yksitoikkoisessa, 40 minuutin pituisessa testitilanteessa. mattiryhmänsä tuloksista. Tavoitteena turvallinen ja luotettava junankulku Tutkimushankkeesta on hyötyä työelämälle laajemminkin. Seurantatutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää työterveystarkastusten kehittämisessä liikenneammattien ja tietotyön vaatimusten näkökulmasta. Tavoitteena on edelleen turvallinen ja luotettava junankulku. Ikääntyvää tai vajaakuntoista työntekijää voidaan parhaiten tukea, kun työntekijöiden toimintakykyä seurataan tiiviisti ja siinä tapahtuvat muutokset pyritään tunnistamaan jo varhain. Nykyiset seurantamenetelmät eivät välttämättä tavoita kaikkia toimintakyvyn pieniä muutoksia ajoissa, joten toimintakyvyn seurantaan käytettävien menetelmien kehittäminen on edelleen ajankohtaista. Seurantatutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa ammattiliikenteessä ja liikenneturvallisuustehtävissä toimivien työterveystarkastusten kehittämiseen erityisesti muistin toiminnan, tarkkaavaisuuden ja vireyden osalta. Ammattiliikenteessä ja kuljetusaloilla toimivien terveys on Työterveyslaitoksen strategian painoalueita. Aiempi veturinkuljettajien ja liikenneohjaajien tutkimushanke osoitti yhteistyön tärkeyden, kun tavoitteena on tehdä inhimillistä työelämää palvelevaa tutkimusta. Toivomme, että te liikenneammattilaiset edelleen pidätte tätä yhteistyötä tärkeänä. Osallistumalla pääset vaikuttamaan tuloksiin Tarkkaavaisuustehtävä alkamassa. Ohjeita antamassa projektien vastuututkija, tutkimusprofessori Kiti Müller. Toivomme, että kaikki ensimmäisen vaiheen tutkimuksessa mukana olleet vastaisivat jatkokyselyyn. Myös jo eläkkeellä olevien osallistuminen on tärkeää. Runsas osallistuminen takaa luotettavat tulokset. Tällöin tutkimuksesta voidaan saada sellaista luotettavaa tieteellistä tietoa, josta on hyötyä myös käytännön työelämälle. Lupaamme kertoa jatkotutkimuksen tuloksista Veturimies -lehden kaikille lukijoille. Näin myös ne, joita ei aikoinaan arvonnassa onnistanut, pääsevät lukemaan jokaista kiinnostavasta asiasta, terveydestä ja työkyvystä. Veturimies 1/

12 Liiton ajankohtaista Veturimiesten Vakuutuskassan toiminta päättyy Veturimiesten Vakuutuskassan 20. huhtikuuta 2006 pidetty varsinainen edustajiston kokous päätti yksimielisesti lopettaa vakuutuskassatoiminnan. Kassa asetetaan vapaaehtoiseen selvitystilaan alkaen. Toiminnan lopettamisen syy ei ole taloudellinen vaan toiminnallinen. Toiminnan jatkaminen Veturimiesten liitossa ei enää ole mahdollista liiton henkilöstön eläköityessä ja toimiston henkilömäärän muuttuessa. Eräs syy toiminnan lakkauttamiseen on myös se, että kassaan ei ole tullut vuosiin uusia jäseniä. Ehkä tämänmuotoinen vakuutuskassatoiminta on myös aikansa elänyt. Toiminnan jatkamiselle ei ole myöskään löytynyt kohtuuhintaista Piirimiehet korvaavaa sijoituspaikkaa. Kassan toiminta jatkuu normaalisti vuoden 2006 loppuun, jolloin jäsenmaksut kerätään ja ero- ja hautausavustukset maksetaan tavanomaisesti. Ensi vuodenvaihteen jälkeen ei jäsenmaksuja enää peritä eikä myöskään mitään etuuksia suoriteta. Samalla kassan hallituksen ja kassanhoitajan toiminta päättyy. Toimintaa jatkavat edustajiston kokouksen valitsemat selvitysmiehet. Selvitysmiehiksi edustajiston kokous valitsi Sirkka Koivulan, Leo Isoniemen ja Timo Tannerin. Tilintarkastajat jatkavat myös tehtävässään. Edustajiston kokouksia pidetään ensin keväällä 2007 vuoden 2006 tileistä ja sen jälkeen selvitystilan päättyessä. Menettely on tällainen, jos selvitystila saadaan hoidettua vuoden 2007 aikana. Jos selvitystila pitkittyy edustajiston kokous on pidettävä vuosittain. Vakuutuskassalaki vaatii, että selvitystila on hoidettava kahdessa vuodessa. Selvitystilan alkaessa kassan varat realisoidaan. Vakuutuskassa on velkaa selvitystilan alkaessa kassan jäseninä oleville vakuutusmaksuvastuuta vastaavan rahamäärän. Kassalle on vakuutuskassalain mukaisesti vuosittain tehty vakuutusmaksuvastuulaskelma. Tässä laskelmassa on kullekin vakuutetulle laskettu vakuutusmaksuvastuu Vakuutusvalvontaviraston hyväksymin laskuperustein. Tämän vastuuosuuden saa Hamina, Jukka Leviäinen Helsinki, Jarmo Toivonen Iisalmi, Matti Airaksinen Imatra, Pentti Sokuri Joensuu, Jaakko Suomalainen Joensuun luottamusmies Jyväskylä, Juha Wallden Jyväskylän luottamusmies Karjaa, Juha Korpimäki Kemi, Jouko Mänty Kokkola, Reijo Heikkiniemi Kokkolan luottamusmies Kontiomäki, Aarne Karjalainen Kotka, Jouni Nykänen Kouvola, Ari Hälikkä Kuopio, Markku Laakkonen Kuopion luottamusmies Lahti, Keijo Haakana Lappeenranta, Mauno Siren Oulu, Jukka Virpi Pieksämäki, Esko Hirvonen Pori, Reijo Järvinen Rauma, Unto Kokkala Riihimäki, Timo Tuomainen Rovaniemi, Tuomo Sammela Rovaniemen luottamusmies Savonlinna, Timo Kettunen Seinäjoki, Heikki Fagerholm Tampere, Pekka Laukkanen Turku, Jukka Järvinen Turun luottmusmies Vilppula, Eino Ylä-Hallinen Vilppulan luottamusmies Ylivieska, Jaakko Lehtikangas Veturimies 1/2006

13 Liiton ajankohtaista jokainen jäsen. Lisäksi samassa suhteessa jaetaan jäsenten kesken vapaat varat. Tärkeää huomioitavaa Suurin pulma kassalla on kuinka saadaan kaikkien tilitiedot, jotta jokaiselle jäsenelle voidaan maksaa oma osuutensa varoista. Kassan hallitus päätti, että tietojen kerääminen aloitetaan heti. Kaikille piirimiehille on lähetetty lista piirinsä jäsenistä, johon he keräävät tilitiedot. Heillä on myös kaavakkeita, joilla tili- ja henkilötiedot ilmoitetaan. Tietojen ilmoittaminen kirjallisesti on tärkeää, jotta ne tulevat oikein. Sähköposti on oiva keino ilmoittaa tiedot. Kuitenkin puolison ollessa kassan jäsen, ilmoitus on tehtävä kirjallisesti erillisellä kaavakkeella. Maksettava palautus on henkilökohtainen, joten puolisolta on saatava suostumus varojen palauttamiseksi joko miehen tai aviopuolisoiden yhteiselle tilille tai puolison tilille. Puolisojäsenen on siis ehdottomasti allekirjoitettava tilitietojen ilmoituskaavake, koska näin hän ilmoittaa, mille tilille hänen osuutensa voidaan palauttaa. Selvitysmenettelyyn menee aikaa useampi kuukausi, joten palautusten maksaminen alkaa arviolta kesällä Vakuutusmatemaatikko laskee kaikille vakuutetuille avustuksen takaisinostoarvon. Varojen palauksista ei mene veroa. Hautausavustuksia ei myöskään suoriteta selvitystilan aikana. Kuolemantapauksen sattuessa suoritetaan takaisinostoarvo edunsaajille tavanomaisen hakumenettelyn mukaan. Hakemukset on lähetettävä vakuutuskassalle niin pian kuin mahdollista. Tällä sivulla on kaavake, jolla voi ilmoittaa jäsenen ja muun vakuutetun tilitiedot kassalle, sekä piirimiesten yhteystiedot. Ilmoituksen voi siis tehdä suoraan kassan tai piirimiehen välityksellä. Veturimiesten liiton kotisivuilta löytyvät samat tiedot ja linkki Vakuutuskassan omille sivuille. Liiton sivujen osoite on Leo Isoniemi Sirkka Koivula Veturimiesten Avuskassan edustajisto päätti lopettaa kassan toiminnan Tällä kaavakkeella ilmoitat tilitietosi Veturimiesten Vakuutuskassan avustuksen takaisiostoarvon palauttamiseksi PIIRI Jäsenen nimi sukunimi etunimet Henkilötunnus (hetu) - Jäsenen pankkiyhteys Puolison tiedot: Nimi sukunimi etunimet Henkilötunnus (hetu) - Puolison pankkiyhteys: paikka päiväys jäsenen allekirjoitus puolison allekirjoitus Ilmoita kummankin henkilötiedot, vaikka molempien palautus maksetaan eriteltynä miehen tilille. Molempien on allekirjoitettava kaavake. Jos puolison palautus halutaan maksettavaksi hänen tililleen, on ilmoitettava ehdottomasti myös puolison tilinumero. Kaavake palautetaan piirisi piirimiehelle tai osoitteella: Veturimiesten Vakuutuskassa John Stenbergin ranta HELSINKI tai sähköpostilla: (sähköpostilla voidaan lähettää ainoastaan jäsenen tiedot) Veturimies 1/

14 Timo Tanner Liiton ajankohtaista Pääsihteerin päivyri Heittomiehet joutuvat joustamaan jatkossakin vailla työaikalain suojaa Veturimiesten työuran ainaisena riesana ja rasituksena ovat heittovuorot, joilla on pitkä perinne VR:llä. Heittomiesten tarve tuntuu jatkuvan muuttumattomana ja jopa koventuvana, koska ilman työvuoroluetteloa työskentelevien veturinkuljettajien määrä on lisääntynyt aikaisempiin vuosiin verrattuna, vaikka veturinkuljettajia onkin aikaisempaa vähemmän. VR Osakeyhtiö haki vuoden 2005 syksyllä Uudenmaan työsuojelupiiriltä työaikalain mukaista poikkeuslupaa työvuoroluetteloiden laatimisvelvollisuudesta ns. heittovuorossa olevien veturinkuljettajien osalta. VR Oy perusteli tarvitsevansa poikkeusluvan tavaraliikenteessä ilmenevien ennalta arvaamattoman lisäliikenteen, vakituisen liikenteen muutosten ja kuljettajien poissaolojen aiheuttaman jatkuvan ja toistuvan muutostarpeen vuoksi, joista syistä työvuoroluettelon laatiminen etukäteen jokaiselle veturinkuljettajalle olisi mahdotonta. Uudenmaan työsuojelupiiri hyväksyi VR Oy:n poikkeuslupahakemuksen Uudenmaan työsuojelupiiriin on nykyään keskitetty rautateiden työsuojelua koskevat valvonta- ja poikkeuslupaasiat. Piiri myönsi helmikuun alussa antamallaan poikkeuslupapäätöksellä VR Osakeyhtiölle osittaisen vapautuksen työvuoroluetteloiden laatimisvelvollisuudesta. Luvan voimassaoloaika on Lupa myönnettiin koko valtakunnan tasolla 328 veturinkuljettajalle, kun veturinkuljettajien käyttövahvuus vuodenvaihteessa oli Työsuojelupiirin päätöksen mukaan noin 17 prosenttia kaikista veturinkuljettajista joutuu työskentelemään heittovuoroissa ilman työaikalain mukaisia työvuoroluetteloita. Edellisen kerran työsuojeluviranomainen on myöntänyt poikkeusluvat vuonna 1998, jolloin veturimiesten määrä koko maassa oli Tuona aikana veturimiesten määrä on vähentynyt 13 %, mutta nyt poikkeusluvan piirissä olevien määrää kuitenkin nostettiin. Tampereella työnantajan hakema lisäys poikkeuslupaan oli 10 eli 70 prosenttia, kun aiemmin voimassa ollut poikkeuslupa koski 15 henkilöä. Kouvolassa poikkeuslupaa korotettiin 30 veturinkuljettajasta 35:een eli lähes 20 prosentilla. Työnantaja on ollut velvollinen 70 luvun puolivälistä lähtien hakemaan työsuojeluviranomaiselta poikkeusluvan ellei työntekijälle voida laatia etukäteen työvuorolistaa riittävän pitkälle aikavälille. Nykyisen työaikalain 35 :n mukaan jokaiselle työpaikalle on laadittava työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä päivittäisten lepoaikojen (ruokatuntien) ajankohdat. Työvuoroluettelo on laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin se on mahdollista. Jaksotyössä ehdoton vähimmäisaika on kolme viikkoa, mutta tässäkin työaikamuodossa työvuoroluettelon on katettava sellainen suunnittelujakso kuin voidaan käytettävissä olevien tietojen perusteella tehdä. Työaikalain 36 :n perusteella työsuojelupiiri voi poikkeuslupamenettelyllä myöntää työnantajalle joko osittaisen tai kokonaisen vapautuksen työvuoroluettelon laatimisvelvollisuudesta, jos sen laatiminen on työn epäsäännöllisen luonteen vuoksi erittäin vaikeaa. Poikkeusluvassa voidaan määrätä, että työvuoroluettelosta käy ilmi viikoittainen vapaa-aika. Poikkeuslupapäätökseen vaadittiin oikaisua työneuvostolta Työneuvosto käsittelee työsuojelupiirin tekemiin poikkeuslupapäätöksiin tehdyt oikaisuvaatimukset. Työneuvosto on työministeriön alainen erityisviranomainen, johon kuuluu vähintään yhdeksän sivutoimista jäsentä, joista 3 on puolueetonta. Muut jäsenet edustavat työntekijä- ja työnantajajärjestöjä. Valtioneuvosto nimittää jäsenet 3 vuoden toimikaudeksi. Kouvolan ja Tampereen osastot eivät voineet hyväksyä heittomiesten määrän kasvattamista poikkeusluvalla, minkä vuoksi ko. osastojen valittivat asiasta työneuvostoon. Liiton hallitus myönsi oikaisuvaatimusten tekoa liiton oikeusavun. Oikaisuvaatimukset tehtiin luottamusmiesten Matti Pakkasen, Jorma Viitasen ja allekirjoittaneen yhteistyössä ja hyvin perustellut seitsensivuiset oikaisuvaatimukset toimitettiin työneuvostolle. Oikaisuvaatimusta perusteltiin mm. sillä, että Uudenmaan työsuojelupiiri on tarkastellut ja harkinnut asiaa vain VR Osakeyhtiön osalta eikä työpaikkakohtaisesti ja työntekijälähtöisesti, mikä erilaisten vuorojärjestelmien ja töiden vuoksi olisi ollut välttämätöntä. VR Osakeyhtiö totesi hakemuksessaan nykyisen heittomiesmäärän riittävän eikä Uudenmaan työsuojelupiiri ole paikallisesti selvittänyt, missä laajuudessa työvuorojen laatiminen on mahdollista. Vuonna 2005 työvuorot vaihtuivat kahdeksan kertaa, minkä lisäksi pienempiä paikallisia työvuoromuutoksia tehtiin useamman kerran. 14 Veturimies 1/2006

15 Liiton ajankohtaista Tänä vuonna mennessä työvuorot vaihtuivat kolme kertaa. Työvuorojen jatkuva muuttaminen aiheuttaa sen, ettei heittovuorojaksoja pystytä jakamaan kaikille tasapuolisesti. Veturinkuljettajien työt on mahdollista järjestää niin, että vuorotaulun ulkopuolista työtä olisi huomattavasti vähemmän lisäämällä tallivaratyötä ja vapaaehtoisella asuntovaralla olevien määrää. Kuljetusmäärät eivät ainakaan junien lukumäärän kautta tarkasteltuna ole oleellisesti kasvaneet. Vakinaisen liikenteen määrä on vähentynyt ja se on korvattu lisäjunaliikenteellä. Organisaation tulee kyetä vastaamaan toimintaympäristön vaatimuksiin muulla tavoin kuin muuttamalla jatkuvasti yksittäisen veturinkuljettajan työvuoroa. Uusi resurssinhallintaohjelma on helpottanut ja tehostanut huomattavasti henkilöstön käyttöä. Myös lyhyen aikavälin suunnittelussa on käyttöön otettu uusia järjestelmiä. joilla työt voidaan ennakolta suunnitella. VR Osakeyhtiön pitää pystyä suurena työnantajana ja nykyisten ATK ohjelmien avulla suunnittelemaan ja laatimaan veturinkuljettajien työvuorot työaikalain edellyttämällä tavalla. Poikkeusluvan piirissä olevien määrän kasvattaminen ei ole työaikasuojelullisesti perusteltua. Uudenmaan työsuojelupiirin poikkeuslupapäätös on työsuojeluviranomaisen aikaisemman linjan vastainen. Työsuojelupiirin olisi pitänyt päätöstä tehdessään lähestyä asiaa työntekijän työaikasuojelun näkökulmasta ja työaikalain tarkoitusta noudattaen. Työneuvosto hyväksyi poikkeusluvan Työneuvosto antoi asiassa ratkaisun ja hylkäsi tehdyt oikaisuvaatimukset äänestyksen jälkeen (5-2). VR Osakeyhtiö oli vastustanut tehtyä oikaisuvaatimusta ja esittänyt, ettei poikkeuslupa olisi asiassa lainkaan tarpeen. VR Osakeyhtiö halusi ilmeisestikin väittää, että työnantajalla pitäisi olla vapaat oikeudet määrätä veturinkuljettajia heittovuoroon ilman mitään lupamenettelyä. Työneuvosto katsoi kuitenkin päätöksessään, että työnantaja voi työaikalain mukaan vapautua työvuoroluettelon laatimisesta ainoastaan poikkeusluvan perusteella. Heittomiehiä koskevat poikkeusluvat ovat siis voimassa kolme vuotta. Tänä aikana mielestäni huolellisesti tutkia poikkeuslupien käyttöä ja niiden tarvetta ja valmistella seuraavaa poikkeuslupakierrosta varten yhteistyössä liiton kanssa yhtenäinen ja selkeä näkemys valtakunnallisesta ja paikkakuntakuntakohtaisista poikkeuslupatarpeista. Jäsenkortista kansainvälinen maksukortti! Hyödynnä ammattiliittosi jäsenkortin kaikki mahdollisuudet. Yhdistä siihen kansainvälinen maksuaika- ja luottokortti MasterCard. Saat käyttöösi täyden palvelun jäsenkortin, joka jäsenetujen lisäksi tarjoaa maksuaikaa ostoillesi ja käteisnostoillesi, luottoa* joustavaksi vararahastoksi sekä ainutlaatuiset vakuutusedut: ostoturvan ja käteisnostoturvan. Halutessasi voit yhdistää korttiisi myös Nordean pankki- ja automaattikorttiominaisuudet ja hyödyntää verkkopankissamme monipuolisia MasterCardpalveluja. Tilaa hakemus jo tänään! Lisätietoja ja Liitto MasterCard -hakemuksen saat osoitteesta soittamalla Nordea Asiakaspalveluun (pvm) ma pe klo 8 20 ja Nordean konttoreista. * Luoton myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy. Sen korko on 3 kk euribor + 7,5 %. Kun nimelliskorko on esimerkiksi 10,17 % (03/06), on todellinen vuosikorko 13,17 % (1,10 %/kk). Todellinen vuosikorko on laskettu käytössä olevalle euron luotolle ja siinä on huomioitu pääkortin vuosimaksu 60. Veturimies 1/

16 Eduskunnasta Harry Wallin kansanedustaja Rautatielain muutos vapauttaa tavaraliikenteen kilpailulle Euroopan Unionin parlamentti hyväksyi ns. toisen rautatiepaketin, joka velvoittaa jäsenvaltioita avaamaan kilpailun rautateiden kansallisessa tavaraliikenteessä. Rautateiden kansallinen tavaraliikenne aukeaa Suomessa kilpailulle vuoden 2007 alussa, sillä eduskunta on juuri hyväksynyt hallituksen esityksen uudeksi rautatielaiksi. Henkilöliikenne jää edelleenkin VR osakeyhtiön hoidettavaksi. Kilpailun avaaminen ei myöskään koske Suomen ja Venäjän välistä rautatieliikennettä. Päätös kansallisen tavaraliikenteen avaamisesta kilpailulle on pitkän prosessin tulos. Suomen kanta oli pitkään kielteinen, mutta kun riittävää määrävähemmistöä ei enää ollut, oli Suomenkin pakko suostua uuteen säädökseen. Liikenne- ja viestintäministeriön toimesta tehtiin vuonna 2002 laaja selvitys tavaraliikenteen vapauttamisesta kilpailulle Suomen rautateillä. Tämän selvityksen johtopäätöksenä oli, että rautateiden asema tavaraliikenteessä on vakiintunut. Luonnollinen markkinaosuuksien jako eri kuljetusmuotojen välillä on tapahtunut ja osuudet säilynevät jokseenkin ennallaan. Lisääntyvä tarjonta ei tuone uutta kuljetettavaa rautateille, eikä kilpailu kasvata merkittävästi kokonaismarkkinoita. Selvityksen mukaan kilpailijoiden määrä jäisi äärimmilläänkin muutamaan harvaan. Kilpailijan olisi erittäin vaikea saavuttaa kestävää kilpailuetua VR:ään nähden. VR:llä on hyvät mahdollisuudet säilyttää koko markkina tai lähes 100 % siitä itsellään. Suomen rautateiden kuljetusvolyymit ovat suuriin Euroopan maihin verrattuna pienet. Rautatieliikenne toimii jo nyt jatkuvassa kilpailussa muiden kuljetusmuotojen kanssa. Tämä kilpailu jatkunee tiukkana tulevaisuudessakin. Naapurissa Ruotsissa on rautateiden tavaraliikenne ollut jo pitkään vapaan kilpailun piirissä. Kokemukset siitä osoittavat, ettei kilpailua ole laajasti syntynyt. Syynä on ollut pula koulutetusta henkilökunnasta ja toimialan vaatimat suuret investoinnit. Kilpailunäkökohtia ei pidä nähdä ensisijaisena tekijänä rautatieliikenteen edistämisessä. Rautatieliikenteen edistäminen edellyttää erityisesti ratojen hyvää kuntoa ja uusien ratalinjojen rakentamista. siihen liittyvien lakien täytäntöönpanossa varmistetaan rautatieliikenteen korkea turvallisuustaso ja erityisesti sen parantaminen. Tärkeää on myös, että toimilupaa hakevan on täytettävä meillä voimassa olevan rautatielainsäädännön mukaiset korkean turvallisuustason edellytykset ja muut vaatimukset. Rautatielaki määrittelee myös Rautatieviraston tehtävät. Helsinkiin sijoitettava virasto aloittaa toimintansa 1. syyskuuta. Virastolle asetetaan kovat odotukset, sillä virasto vastaa ennen muuta rautatieliikenteen turvallisuudesta ja teknisestä yhteentoimivuudesta. SDP:n puoluekokouskannanoton mukaan raideliikennettä avattaessa kilpailulle EU:n määräykset ovat maksimi määräyksiä. Erityisen tärkeää on edelleenkin vaikutettaessa EUliikennepolitiikkaan, ei kilpailunäkökohtia pidä nähdä ensisijaisena tekijänä rautatieliikenteen edistämisessä. Rautatieliikenteen edistäminen edellyttää erityisesti ratojen hyvää kuntoa ja uusien ratalinjojen rakentamista. Valiokuntakäsittelyssä liikenne- ja viestintävaliokunta painotti erityisesti, ettei mahdollisille uusille toimijoille tule myöntää rautatieturvallisuuden tasoa ja rautatietoimintaa heikentäviä lupia ja poikkeamia, vaan toiminnan lähtökohtana tulee olla nykyisten säädösten tason säilyttäminen ja niiden jatkuva kehittäminen. Kiinnitettiin huomiota myös siihen, että jos EU-alueelta ja sen ulkopuolelta tuodaan Suomeen rautatiekalustoa, on sen täytettävä myös kansalliset vaatimukset, kuten esimerkiksi ilmaston edellyttämät seikat. Erityisesti valiokunta piti tärkeänä, että rautatielain ja Kouvolan veturimiehet vierailulla eduskunnassa. 16 Veturimies 1/2006

17 Liiton ajankohtaista Ari Kostiainen Siirtoja ja siirtorahoja Kun viime syksynä kysyttiin toiveita siirtojen suhteen ympäri valtakuntaa, niin halukkaita ilmeni yli puolen sataa. Osa siirroista on jo toteutettukin ja seuraavat siirrot toteutunee loppuvuodesta. Aikaa varmaan kuluu ennen kuin kaikki halukkaat on oikeilla paikoilla ja kaikkiin paikkoihin pääsee siirtymään. Toinen asia, mikä siirtoihin liittyy, on siirtoraha. Sitä myönnetään silloin kun on työnantajan kannalta perusteltua siirtää työntekijä paikasta toiseen. Toki siirto tänä päivänä perustuu myös työntekijän halukkuuteen siirtyä uudelle työn teko paikalle. Tänä päivänä on kaikilla paikoilla ns. täysityöllisyys, joten työnantajan tarve saada aikaiseksi siirtoja on radikaalisti vähentynyt ja uusien kuljettajien koulutuksella paikataan asia tänä päivänä. Tällainen tarve tulee vain, kun joltain paikalta loppuu tehtävät kokonaan ja veturinkuljettajalle tarvitsee löytää uusi työpaikka. Näiden seikkojen takia on siirtoraha-anomuksia evätty siirtorahatyöryhmässä ja on palattu siirtorahan alkuperäiseen ajatukseen, eli siirtorahaa maksetaan, kun edellinen työpaikka on mennyt ja on pakko siirtyä uuteen. Jos siirron yhtenä motiivina on siirtoraha, kannattaa hakea ennakkopäätös asiasta, ennen kuin tekee päätöksen siirrosta, ettei tule pettymystä jälkikäteen. Tulevaisuudessa tullaan oikeasti kiinnittämään huomiota myös rekrytoinneissa siihen, että valitaan jollekin paikalle työntekijöitä siltä alueelta, missä työt on tai että oikeasti on halukas muuttamaan pysyvästi (ei ikuisesti) paikkaan johon töihin valitaan. Aikataulut Kirjoitin JT2005 käyttöönoton yhteydessä myös junien aikataulusta. Tai oikeamminkin siihen liittyvästä ohjelmistosta. Nyt näyttää siltä, ettei junien aikatauluja käsittelevä julkaisuohjelma taivu uuteen työasemaympäristöön vaan vaatii toimenpiteitä aikataulujen osalta. Kun JT2005 koulutuksessa kerrottiin tavarajunan määräpaikan ilmoittamisesta, että se kerrotaan aikataulussa ja sitten se muutettiin poikkeusmenettelyllä junan määräpaikan ilmoittamisluetteloksi, niin kuin se nyt on täydennyskoulutuksessa opetettu, on aika tehdä jälleen täyskäännös. Vali2006 ajankohtaan tähtäävällä muutoksella on tarkoitus palata alkuperäiseen ajatukseen, joka on se että junan määräpaikka löytyy tavarajunissakin aina aikatauluista. Aikatauluja tullaan tulevaisuudessa suunnittelemaan Caravan/kultu ympäristössä ja ne tullaan julkaisemaan vain sähköisessä muodossa, josta työvuorokansion ylläpitäjä joutuu tulostamaan ne työvuorokansioon. Samalla ulkoasu muuttuu hieman luettavuutta parantavaan suuntaan, mutta raidallinen paperi ei tule takaisin. Uudistukseen liittyy muitakin parannuksia ongelmiin joita on koettu mm. tekoaikatauluissa. Toivottavasti meillä on syyskuussa uudet aikataulut käytössä. Työvuorot Kesän työvuoroja muodostettaessa jäi yhden tilaston mukaan valtakuntaan noin 380 tuntia vapaata kuljettajaresurssia. Miksun suunnittelemat keskitunnit olivat 115:07 (111:49 h. v :35 h. vuonna 2004), joten töitä tulee riittämään. Se mikä on lopputulos ajopisteittäin, riippuu paikallisesti tehdystä ennusteesta ja liikenteen toteutumisesta suunnitellusti, mutta nyt minusta tuntuu että töitä tulee ensi kesänä olemaan. Vielä muutama vuosi sitten oli vaikeuksia saada joillekin paikoille keskiarvoksi 90 tuntia, mutta nyt on tilanne toinen. Tämä vuosi on alkanut ainakin tilastojen valossa kovin työllisissä merkeissä ja varmaan laskennalliset ylityöt ylittävät viimevuoden lukemat reilusti tänä vuonna. Ja suuntaus jatkuu samansuuntaisena. VALI2006 tuo henkilöliikenteeseen lisää tarjontaa ja samalla lisää töitä, joten eiköhän noita töitä riitä jatkossakin. Työvuorosuunnittelussa ollaan ottamassa käyttöön TAVU-työryhmän jaottelua työvuoroihin, mikä tarkoittanee osalta työvuoroja niiden voimassaolopituuden kasvamista. Työryhmä oli perustettu löytämään keinoja tavaraliikenteen työvuoromuutosten hallintaan. Tällä hetkellä työvuorosuunnitteluprosessissa pohditaan keinoja, millä saadaan asia muuttumaan kirjoituksesta tosi toiminnaksi. Varmaan on ongelmia matkassa ja ei heti löydetä yhtä oikeaa toimintatapaa, mutta tarkoitus on tehdä parempaa oikeasti. Yhteistoimintamenettelyt on tarkoitus päivittää samalla ja työn pitäisi olla valmista elokuun loppuun mennessä. Lopuksi kaikille oikein hyvää kesää ja lomaa. Ladataan akut syksyä varten rentoutuen kunnolla. Veturimies 1/

18 Työsuojelu Markku Vauhkonen Vetopalveluasiantuntijat VR:n organisaation muutos toi entisen matkaneuvoja- tittelin tilalle uuden nimikkeen: vetopalveluasiantuntija. Melko monimutkainen sana, mutta toisaalta myös tehtävää paremmin kuvaava kuin matkaneuvoja. Nykyisin Vepit hallitsevat neljällä alueella ja jokaisella on vielä oma spesiaalimpi osa-alue kalustosta. Etelä- Suomessa on Timo Ahlroth ja hänellä on Pendolinojen kanssa eniten tekemistä. Länsi-Suomessa vaikuttaa Arto Oranne ja Sr2 kalusto on spesiaalialue. Itä-Suomessa Tapani Parviaisen vastuulle on sälytetty Sr 1 kalusto. Pohjois-Suomessa on Erkki Juuth jolle kuuluu myös uusi Dm 12 kalusto. Dv 12 kalusto on käytössä laajalti ja sen osavastuu on jaettu oikeastaan kaikille. Neljän Vepin lisäksi on VR:n pääkonttorissa Junaliikennöinnissä Keijo Lahti ylimpänä vetopalveluasiantuntijana. Keijo Lahden pääasiallisia tehtäviä on vastata koko vetopalveluasiantuntija toiminnasta ja muun muassa eri hankkeiden koordinointi, ohjeistuksen valmistelu ja antaminen veturimieskentälle, osallistuminen kehityshankkeisiin, Käyte-työryhmä ja esimerkiksi polttoainekulutusseurantajärjestelmän kehittäminen. Kehityshankkeista voisi mainita GSM-r järjestelmän. Käyte-työryhmäkäsittelee veturinkuljettajan työn sisältöjä ja laatii sekä päivittää mm. VEK-käsikirjan. Käytetyöryhmässä ovat mukana myös Petri Heinonen, Arto Oranne sekä VML:sta Ari Kostiainen ja Kari Ojala. Vetoprosessi Vetopalvelun toteutus on uuden organisaation yksi osaprosesseista. Se on Arto Oranteen hallussa. Prosessi käsittää kaiken toiminnan veturinkuljettajan tultua työhönsä siihen saakka kun hän lopettaa sen. Tarkemmin asiaa on paloiteltu ohjeistukseen ja työnjohdollisiin toimintoihin aina tallipäivystystehtäviin asti. Prosessi on ollut VR:llä erilaisten kokonaistoimintojen ajatuksena jo pidemmän aikaa. Prosessit eivät kuiten- kaan ole Oranteen mielestä tulleet sen tutummaksi ajavalle kuljettajalle. Eipä se kyllä ole ajotehtävää mitenkään muuttanutkaan. Eikä vaikuttanut yksittäisen kuljettajan normaaliin työhön siten, että sen linjakuljettaja olisi jotenkin huomannut tuumii Arto Oranne. Vetopalvelun toteutusprosessi on muuttanut taustalla toimintaympäristöjä mm. suunnittelussa ja kuljetustenohjauksissa. Työvuorojen teko ja vuorotaulujen laadinta on ehkä lähin yksittäistä kuljettajaa liipaiseva seikka. Matkan neuvoja, vetämisen asiantuntija Vetopalveluasiantuntijan työ on muuttunut entisestä veturi- ja linjatyöstä enemmän konttoriympäristöön. Kuitenkin edelleen Vepit ottavat niin ammattinäytteitä kuin ajonäytteitäkin vastaan. Aikaisemmin koeajot olivat suuri työllistäjä, nyt niitä ei juurikaan enää ole, vaan kuljettajat tekevät enemmän koeajoja. Veppien aikaa kuluu paljon erilaisten työryhmien asiantuntijatehtävissä. Aikaisemmin oli paljon kalustotekniikkaan liittyvää toimintaa, mutta nyt sen rinnalle on noussut junaturvallisuusasiat ja muut vastaavat vek-työhön liittyvät asiat. Kalustokoulutuksen tarve on muuttunut ja koulutuksen painotuksissa esille nousevat koko kuljetusjärjestelmän kaikenlaiset asiat ja vaatimukset. Laatu-asioihin ei esim 15 vuotta sitten kiinnitetty kovinkaan paljoa huomiota. Toimintajärjestelmän auditoinnit ovat yksi Vep-työn osa-alue. Auditoinneissa tarkastellaan eri työpisteissä prosesseista ennakkoon määriteltyjä alueita, joskus jopa koko prosessia. Uudet kuljettajat Uusien kuljettajien määrä kasvaa ja yksi tärkeä vep-työn alue on ottaa ammattinäytteet vastaan. Näytteeseen kuuluvat kaluston tuntemus ja ajon riittävä osaaminen niin vaihtotyössä kuin linjaliikenteessäkin. Vetopalveluasiantuntijat ovat sitä mieltä, että koulusta tulee ulos hyviä ja hyvin oppineita kuljettajan alkuja, joilla on pohja ja perusta selvitä yksin kuljettajan tehtävistä. Kuljettajan ammattiin tehdyt valinnat ovat olleet hyviä ja koulutuksen läpäistyään kokelaat olleet valmiita työhönsä. Toki 11 kuukauden aikana ei kaikkea voi oppia, mutta se on pystynyt antamaan tukevan pohjan ammatissa edelleen oppimiseen. Koulutus on paljolti työnopastukseen pohjautuva, jolloin oma työnopastaja neuvoo teoriassa ja käytännössä työvuoron kaikkia alueita. Myös Vepit sanovat oppineensa alkuajoista uusien oppilaiden kanssa. Vepit ovat pystyneet muodostamaan tietyt kriteerit, joiden täyttymistä voi vaatia. Oppilaiden edistymistä seurataan koulutuksen aikanakin koko ajan ja oppilaat odottavat ja myös saavat palautetta edistymisestään. Vain muutama kuljettajaoppilas on joutunut jättämään leikin kesken. Ammattinäyte on oikeastaan kypsyysnäyte siitä, että oppilas pystyy suoriutumaan itsenäisesti koko työvuorosta. Vep ei puutu työhön muuta kuin mahdollisissa vaaratilanteissa. Säästävä ajo Kaluston käyttöön ja junien ajamiseen liittyy myös säästävä ajo. Se on ollut taka-alalla mutta nousemassa esiin energian kallistuessa. Tarkoitus on hankkia vetureihin lisää energian kulutusta seuraavaa laitteistoa. Näin kuljettaja saisi faktatietoa kulutuksen seuraamiseksi. Mikäli merkittäviä säästöjä haluttaisiin, se vaatisi koko liikenteen suunnittelun ja ohjauksen mukaantuloa sanoo Erkki Juuth. Hän oli aikoinaan tekemässä Ecodrive-tutkimusta Itä-Suomessa. 18 Veturimies 1/2006

19 Työsuojelu Vepit piipahtivat Pieksämäen konepajalla käydessään veturimieslehden toimituksessa Pieksämäellä. Savusaunan ja savolaisen perinnemenuun jälkeen tutustuttiin rinkipaariin. Takana vasemmalta Tapani Parviainen, Arto Oranne, Timo Ahlroth ja Erkki Juuth. Edessä Keijo Lahti. Tällä hetkellä ainoastaan Sr 2 vetureissa osassa voi kulutusta seurata reaalisti. Muutamalla kuljettajalla onkin menossa pieni kisailu siitä, kuinka pienellä kulutuksella tietty juna saadaan aikataulun mukaan perille. Leikkaamalla kulutuksen huippuja saadaan suuria säästöjä aikaan. sanoo Erkki Juuth. Taloudellinen ajotapa on tulossa mukaan täydennyskoulutukseen. Lisäksi on ajateltu, että rataprofiilit rullausalueineen saataisiin karttakuvina tallin seinille. Säästeliäisyys voisi olla koko kuljetusjärjestelmän etu, mutta se vaatii järjestelmän kaikilta osapuolilta yhteistä ajattelua. Keijo Lahti on 47 v, puolisona Anne. Lapset ovat Henri 1,5 v ja tyttö tulossa toukokuussa. Pakollisten koulujen jälkeen Keijo Lahti kävi ammattikoulun elektroniikka-asentajan linjan. VR:n aikana hän suoritti iltalukion ja Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun energiatekniikan linjan syventymiskohteena ydinvoimatekniikka. VR:n aikainen ura koostuu seuraavasti: veturimiesoppilas 1979, veturinlämmittäjä 1980, veturinkuljettaja 1985, energianhallintainsinööri 1994, henkilöstökouluttaja VRKK 1995, johtava vetopalveluasiantuntija Tämän hetkinen toimialue ja tarkempi toimenkuva on karkeasti ottaen lähes kaikki veturinkuljettajan työhön ja vetokalustoon liittyvät asiat. Toimialueeseen liittyvät myös junaturvallisuuden asiantuntijatehtävät, auditoinnit, koulutus, ajo- ja ammattinäytteet sekä vetopalvelun asiantuntijana toimiminen eri työryhmissä. Vetopalvelun kehitämiseen voivat veturimiehet vaikuttaa Keijo Lahden mielestä esimerkiksi vetopalveluasiantuntijoiden ja opetuskuljettajien pitkään toimineen työryhmän kautta. Työryhmä tekee kalustoon ja kuljettajatyön kehittämiseen liittyviä esityksiä sekä valmistelee tarvittavaa materiaalia kulloinkin käsiteltävään asiaan. Yksi tapa vetopalvelun kehittämiseen on tarvittaessa yhteyden otto joko vetopalveluasiantuntijaan tai opetuskuljettajaan. Kehittämiseen liittyvät ehdotukset käsitellään työryhmässä ja toimitetaan edelleen ryhmän antamien kommenttien kera vastaavalle prosessinomistajalle tiedoksi. Timo Ahlroth 50v elelee vaimon kanssa. Ammattikoulu: putkiasentaja, töissä reilu kolme vuotta vesijohtoliikkeissä. VR:n aikainen ura on alkanut oppilaskoulusta Oulussa, siitä koneapulaiseksi ja edelleen Kuljettajaksi. Sitten Hyvinkään konepajaan vetureiden ja junien koeajoihin, seuraavaksi Ilmalaan Sm 4 koeajovastaavaksi, Sm 3 koeajovastaavaksi ja nyt vep Helsinki. Tämän hetkinen toimialue on Vetopalvelukeskus Helsinki käsittäen Tku; Ri, Lh ja Hki. Tekee kaikenlaista sekatyötä rautatielaitoksen hyväksi. Veturimiehiltä Timo Ahlroth odottaa yhteistyötä, jota on onnistuttu myös hyvin kehittämään. Veturimies 1/

20 Työsuojelu Arto Oranne on 47v, onnellisesti naimisissa ja perheeseen kuuluu myös kolme lasta ja koira. Ennen VR:ää Arto Oranteella oli erinäisiä lyhyitä työsuhteita, joista vakavin oli suunniteltu hammasteknikon ura, mutta kohtalon sormi osoitti sitten rautateille! Oppilaskoulu Tampereella alkoi syyskuussa 1975 ja Tekussa meni > -80. Tekun jälkeen VR:llä koneapulaisena, vuorosuunnittelussa ja kunnossapidon työnjohtajana. Kuljettajakurssi syksyllä Kuljettajakurssin jälkeen edelleen vähän myös vuorosuunnittelua, mutta pikkuhiljaa siirtyminen kunnossapidon puolelle, jossa sitten vuoromestariksi Tpe varikolla aina siihen asti kun sitten v 94 haettiin ns. koeajovastaavia Sm3 junan koeajoihin. Tehtävä kiinnosti ja valinta osui, mutta Oranne perui tehtävän kun se olisi kuulemma vaatinut muuttoa Helsingin lähistölle. Asiat etenivät kuitenkin suotuisasti niin, että erinäisten kuvioiden jälkeen hän pääsi koeajoihin varsinaisen tehtävään valitun koeajovastaavan aisapariksi, koska koeajoja oli erityisen paljon. Ja siitä sitten matkaneuvojaksi Tpelle, joka muuttui vepin tehtäväksi L-S ajoalueella ja tällä hetkellä Tpe vetopalvelukeskuksessa. Vuoden 2004 organisaatiomuutoksessa tuli sitten lisätehtävä vep:n työn rinnalle - eli, vedettäväksi tuli Vetopalvelun toteutus osaprosessi. Veturimiehiltä Arto Oranne odottaa yhteistyökykyä ja asioiden / ongelmien avointa käsittelyä. Suoria yhteydenottoja ongelmatilanteista. Vetopalvelua voivat veturimiehet kehittää antamalla aktiivista suoraa palautetta kentältä. Esim. erilaisiin kyselyihin on vastausprosentti ollut kohtuullisen heikko. Kuljettajille ruusuja Oranne ojentaa ammattimaisuudesta ja risuja tulee: Kukaan meistä ei ole erehtymätön, joten virheet pitäisi tunnustaa - se on osa ammattimaisuutta ja oppimista. Erkki Juuth 53v, lapset ovat jo aikoja sitten lentäneet pesästä eli vaimon kanssa kahden jo kahdeksan vuotta. Ensimmäinen avioliitto. Olen koulut käynyt, autosähköasentaja eri firmoissa Oulussa ja Tampereella, alokaskurssista aloitin VR:n uran 70 -luvun alussa, Oulun eka veturimieskoulutus, kuljettajakurssi kevät 79, Teku, amk:ta kolme vuotta, erilaisia kursseja siviilissä ja VR:llä, oma suunnittelutoimisto teräsrakenteet ja lvi VR:llä eri alueet ja paikkakunnat, joissa olen työskennellyt ovat Itä- ja Pohjois-Suomi, Oulu, Hyvinkää, Kouvola. Tehtäviä on ollut paljon mm. asemamies, asentaja oppilas, veturinlämmittäjä, veturinkuljettaja, vuoronsuunnittelussa, veturikierrossa, tyyppikouluttajana, määräysesimiehenä, budjetinteossa, kustannuslaskijana, erilaisia sijaisuuksia, yksityisveturien katsastukset (ei enää), veppi, dm12 projekti Tällä hetkellä Oulun vetopalvelukeskuksen vetopalveluasiantuntija. Odotan veturimiehiltä laadukasta ja tasaista kyytiä asiakkaille, säännön ja ohjeiden tinkimätöntä noudattamista Vetopalvelu kehittämisessä nykyinen organisaatio näiltä osin on toiminut hyvin ja yhteistyö on sujunut mm. vek etv:n kanssa. Vek etv varmaankin omalta osaltaan selvittää ajavien kuljettajien mielipiteitä. Kuljettajat voivat suoraan olla myös yhteydessä ja lähettää mailia. Risut ja ruusut veturimiehille: viime aikana lovitilasto on ollut vetokalustossa kasvamaan päin, mistä se tarkalleen johtuu on vaikea sanoa, hamassa menneisyydessä näin tapahtui, kun uusia lämmittäjiä pääsi ajamaan. Onko tämä myös nykyinen seuraus uuden sukupolven tulosta en tarkalleen voi sitä sanoa, mutta ainakin sen voin sanoa, että kokemuksen siirtyminen vanhemmilta kuljettajilta ei tapahdu siinä määrin kuin aikaisemmin eli uudet kuljettajat joutuvat yksin kohtaamaan ongelmatilanteet liikenteessä Pääasiassa ainakin täällä pohjoisessa kuljettajat jaksavat vielä motivoida itseään työntekoon Omalta oppilaskoulukurssilta on jo kuusi jäänyt pitkälle vapaalle ja yksi poistunut keskuudestamme. Kuitenkin olen huomannut, että vanhoja kuljettajia ei enää ole, mutta tosi nuoria on tullut tilalle. Tapani Parviainen on 49 v, naimisissa. Hän on käynyt teknisen opiston VR:lle hän tuli jo 1975 ja tämän hetkinen toimialue on Kouvolan vetopalvelukeskus, kesäkuusta 2002 alkaen. 20 Veturimies 1/2006

21 Vapaa-aika JUHANNUS TUNTURISSA 3 vrk ohjelmapaketti SISÄLTÄÄ - Loma-asunto - Puolihoito - Melontaretki - Patikointi - Aaton tanssit Pyhällä / Sami Keskitalo Hinta 125 / hlö / 4 hlöä / asunto KESÄN TEEMAVIIKOT - Kiviviikko Perhe-eräleiri Melontaviikko Marja -ja yrttiviikko Taideviikko KESÄN HUIPPUTARJOUS Loma-asunto 32.5O YÖ + liinavaatteet 4 /hlö Puhelin / Faksi: Sähköposti Veturimies 1/

22 Kentältä Juhani Kääriäinen Jussin Pussi: Onks tietoo? Töihin lähdössä oleva linjakuljettaja tihrustaa tarkasti lappusta ilmoitustaululla. Luovuttaa hetken päästä ja ilmestyy hieman vaivautuneena tallipäivystäjän huoneen ovelle ja kysyy. Onko sinulla tietoa, mitä tuo paperi tarkoittaa? Tallipäivystäjä kiskaisee itsensä irti peltiaivon bittisyleilystä ja siirtyy hymyillen aanelosilla tapetoidun seinän ääreen. Mikä siellä on epäselvää? tallipäivystäjä kysyy hieman ironisesti. Linjamies osoittaa paperia ja vilkaisee hieman hermostuneena kelloaan. Parin minuutin tuloksettoman pähkäilyn jälkeen tallipäivystäjä palaa tietokoneensa ääreen. Eiköhän se täältä selviä. Kokeneesti tallin päällikkö loihtii infoa kioskista, mutta kuljettajan tiimalasi tyhjenee. Minun täytyy nyt mennä! Se lappu on muuten tullut voimaan jo viime viikolla, linjamies lisää lähtiessään. Tallipäivystäjä jää tulkitsemaan dataa, mutta puolen tunnin aherrus tuottaa vain ilmoitustaulun paperin sähköisenä. Olisiko johtoryhmä lausunut asiasta jotain? tp ajattelee. Pöytäkirjoihin ei tallipäivystäjän tunnuksilla ole enää kuitenkaan asiaa. Toimistoväki tulee tunnin päästä töihin. Hän kysyisi asiaa päälliköltä, jos tämä olisi tavattavissa. Nyt on sopivasti aikaa paneutua oikeisiin töihin: veturikiertoihin ja palvelupisteen sähkeisiin. Kahdeksan jälkeen tallipäivystäjä tavoittaa esimiehen tuolin reunalta seurustelemassa sähköpostin ja kahden kunnioitusta herättävän aanelospinkan kanssa. Huomenta, olisi pari juttua. Ehditkö? tp tiedustelee käytävän puolelta kurkkien. Huomenta, tule sisään vaan, vastaa päällikkö ja kertoo omista kiireistään. Tallipäivystäjä esittää ongelmansa, johon päällikkö ei osaa ottaa kantaa vaan lupaa selvittää 22 Veturimies 1/2006

23 Kentältä asiaa. Hän pyytää myös kysymään luottamusmiehen mielipidettä asiasta. Keskustelussa aika vierähti huomaamatta, ja ihmiset kanniskelevat jo kuppejaan kahvihuoneessa. Aamun ensimmäinen kuljettaja vetureineen palaa jo takaisin töistään ja vaatii tallipäivystäjän huomiota osakseen. Osittain fiktiivisellä tarinalla on onnellinen loppu. Ilmoitustaulun paperia ihmetellyt veturinkuljettaja sai haluamansa selvityksen tekstin tarkoituksesta. Mutta myös muiden kuljettajien tietämystä asiasta päätettiin parantaa varmistamalla, että he ovat huomioineet paperin ja ymmärtäneet sen sisältämän viestin. Meille kerrotaan, että elämme tieto- ja informaatioyhteiskunnassa. Nämä käsitteet ymmärretään usein synonyymeiksi eli samaa tarkoittaviksi, vaikka ne olisi syytä erottaa toisistaan. Tämän ajan megatrendi on tuottaa ja siirtää informaatiota, jota siis tiedoksikin nimitetään. Organisaatiot ja erilaiset järjestelmät tuottavat informaatiota kiihtyvällä vauhdilla ja tarjoavat sitä useiden väylien avulla. VR ei tiedonsiirron pioneerina ole jäänyt sivuun tästä kehityksestä. ATK-informaation yksikkö on bitti, joka on informaation pienin osanen. Yksi bitti vähentää epävarmuutta puoleen eli tavallaan lisää tietoa jostain tietystä asiasta: kyselylomakkeen mies vai nainen -kohdan ruksi on yksi bitti tietoa. Bitit puolestaan tallentuvat tavuiksi, jotka ovat puolestaan tietokoneiden varastoimaa ja siirtelemää infoa. Tietoa hieman lähemmäs päästään, kun aletaan puhua datasta, joka liittää yhteen bitit, tavut ja äänteet. Datasta ei kuitenkaan ole tiedoksi, koska sitä voidaan tuottaa millä tavalla tahansa, vaikka arpomalla. Data on merkkijono, joka ei merkitse mitään ilman asianmukaista tulkintaa. Data on lähempänä informaatiota kuin tietoa. Tieto poikkeaa informaatiosta siksi, että tieto on tutkittua ja ymmärrettävää, sisäistettyä informaatiota. - Klassisesti tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. - Sähköpostista tai ilmoitustaulun aanelosesta tulee tietoa vasta, kun joku on omaksunut ja tulkinnut sen. Nykyään on alettu luottaa yhä enemmän vastaanottajan taitoon hakea ja tulkita itsenäisesti infoa. Kuinka paljon on kiinnitetty huomiota infon tuottajien kykyyn luoda ymmärrettävää materiaalia? Pelkkä bittinikkarointi ei näytä lisäävän todellista tietoa asiakaspalvelussa eikä myöskään yrityksen sisäisessä toiminnassa. Konduktööri on harmissaan sekä omasta tietovajeestaan että asiakkaan epätietoisuudesta tai väärästä tiedosta infojärjestelmistä huolimatta. Samoin työpaikan esimiesten työpäivän kiireiset rutiinit informaation siirtelyn parissa häiriintyvät, jos muodolliset väylät eivät riitä. VR:n henkilöstötutkimus ei mairittele tiedonvälittäjiä. Vetopalvelun tiedonvälitys on valinkauhassa. Vuoden 2005 henkilöstötutkimus lähes pakottaa parantamaan tiedon kuljettamista ja laatua. Toisaalta Kemin Wire-työryhmän raportin visiot saattavat johtaa veturinkuljettajien ihmiskontaktien vähenemiseen entisestään. Tämä tarkoittaa lähes väistämättä sitä, että ihmissuhteet ja kommunikaatio välineellistyvät, mutta myös sitä, että informaatiota on osattava tuottaa, välittää ja lukea nykyistä paremmin. Veturimies 1/

24 Kentältä Juna Liverpoolista Manchesteriin -siinä kiskoliikenteen todellinen alku Rautatiet Britanniassa. Osa 1: näin oli ennen Tätä nykyä kiskoliikenne yskii Britanniassa, tämän liikennemuodon äitimaassa, aika lailla. Epäilemättä brittien rautatiehistoria onkin maan rautateiden nykyhetkeä loistokkaampi. Kun Suomi sai 1862 ensimmäisen rautatienpätkänsä, oli Britanniassa kokemusta junista jo useiden vuosikymmenten ajalta. Britit kiitivätkin kiskoilla jo niin varhain, että sikäläisessä rautateiden alkuhistoriassa on omat ainutlaatuiset alkuilmiönsä. Ihminen ja juna, veturi ja vaunut. Mitenkäs se oikein menikään? Kiskoilla liikkumisen idea haastoi ja raastoi jo muinaisia roomalaisia. Mutta nykyjunien vakavampina esimuotoina voinee pitää ihmisten tai eläinten vetämiä kaivoskärryjä, joita otettiin Keski-Euroopassa käyttöön jo keskiajalla. Puukiskoilla siinä toki vielä mentiin. Sitten opittiin käyttämään höyryä, kiitos muun muassa skotti James Wattin (1736.) Esimerkiksi lontoolaisia hemmoteltiin 1800-luvun alussa nykyisen Eustonin aseman lähistöllä kuin paremmallakin sirkusnäytöksellä: pikku höyryveturi veti huvittelunhaluista yleisöä pikku vaunussa pienellä ympyränmuotoisella radalla. Sileä kisko, sileä pyörä: miten siinä käy? Tosi toimiin, eli kaupallisesti kannattavaan höyryjunaliikenteeseen, voi sanoa päästyn Britanniassa 1830 Liverpoolin ja Manchesterin välillä. Tuo rataosuus näiden kahden nyttemmin jo yhteen kasvaneen kaupungin välille luotiin, jotta saatiin puuvillaa Manchesterin tehtailta Liverpoolin satamaan. Samalla saatiin avatuksi noiden kahden kaupungin välille myös säännöllinen henkilöliikenne. Näyttelijätär Fanny Kemblen kuvaus junamatkasta Liverpool Manchester heti avausvuodelta 1830 on jäänyt aikakirjoihin: Kun suljin silmäni, lentämisen tunne oli nautittava ja äärimmäisen erikoinen. Siitä huolimatta tunsin oloni täysin turvalliseksi enkä pelännyt yhtään. Asiallahan oli legendaarinen veturi-insinööri Robert Stevenson (1803 ja hänen Rocket-lokomotiivinsa. Siirtymä hevosaikakaudesta höyryjuna-aikakauteen oli hurja. Maailmanhistoria ei juuri tunne muita moisia siirtymiä. Emme tätä ilmiötä Suomesta käsin ehkä täysin ymmärräkään. Hevosten vetämät postivaunutkin toki jo vauhtia pitivät kun kuolaavia hevosia ja väsyneitä ajureita vain vaihdettiin. Mutta junan kyytiin heittäytyminen oli vallan muuta. Rautatie kuvattiin sen alkuaikoina ammukseksi, ja ihmiset sen kyydissä kuin postipaketeiksi ikään. Ensimmäiset rautatie-insinöörit epäilivät, onko sileillä rautapyörillä pitoa sileillä kiskoilla -vai sutivatko pyörät paikallaan. Alkuun ajateltiin, että kuka tahansa saattoi liikkua kiskoilla, kun vain noudatti sääntöjä. Hanki sinäkin oma lokomotiivisi! Muutenkin rautatieliikenne kehittyi Britanniassa aika villisti. Yksi yhtiö rakensi rautatienpätkän yhtäälle, toinen toisaalle. Liikenne eri linjojen välillä sai merkittävää kehityspotkua vasta 1842, kun rautatieyhtiöt perustivat yhteisen suunnitteluelimen. Veturiin saattoi olla kytkettyinä sekä matkustaja- että tavaravaunuja. Eipä silti -kolmannen luokan vaunu oli kuin avoin tavaravaunu, kun vain ensimmäisen ja toisen luokan vaunut oli suojattu sään oikkuja vastaan. Veturimiehet olivat kovilla Kovimmilla olivat veturinkuljettajat, jarrumiehet ja lämmittäjät. Kuten vanhoista piirroskuvistakin ilmenee, kuljettaja työtovereineen seisoi avoimella vaununsillalla tai istua kyyhötti vaunussa ilman suojaa. Se oli usein kylmää kyytiä se. E. A. Duchesnen vuonna 1857 ilmestynyttä ranskankielistä lääketieteellistä tutkimusta Rautatien vaikutus koneenkäyttäjien ja kuljettajien terveyteen voi pitää ensimmäisenä vakavana yrityksenä syventyä veturimiesten työsuojeluongelmiin. Veturi aiheutti erilaisia oireita, jotka Duchesne nimesi koneenkäyttäjän sairaudeksi. Sitä potevat kärsivät reumatismin tyyppisistä kivuista, avonaisissa vetureissa kun altistuttiin kuuman ja kylmän suurille vaihteluille. Toisaalta kyseessä olivat veturin liikkumiselle luonteenomaiset tärinän aiheuttamat oireet. Veturinkuljettajat yrittivät vähentää tärinän haittoja erilaisin konstein: yksi seisoi veturissa jalan kärjillä (jolloin lihakset joustivat), toinen käytti jalkojen alla olkimattoa, kolmas kahden puupalikan väliin asetettua puista astinlautaa. Valpas tähystäminen kuului alkuaikojen perustaviin työtehtäviin. Sitten saatiin junaliikenteen avuksi lennätin, joka lisäsikin turvallisuutta etenkin tunneliosuuksilla. Matkat sujuivat, yhtä kaikki, jännittyneen valppauden vallassa. Jotkut matkustajat tiedostivat yhteentörmäyksen vaaran koko ajan. Brittien rautatielinjat olivat usein viivasuoria, päinvastoin kuin jossain USA:n preerioilla. Maa oli kallista ja työvoima halpaa: kannatti kaivaa ratalinja läpi kukkuloiden, eikä kaihtaa tarvittaessa tunnelienkaan rakentamista. Jos olivat brittimaan veturit avoimia, niin sitäkin suljetumpia olivat junien vaunuosastot. Osastoista ei päässyt toisiin, mikä loi pelkojakin. Yksin pimeässä vaunuosastossa hurjalta näyttävän matkamiehen seurassa: siinä monen ladymatkustajan kauhukuva. Vaunuosasto oli selvästi kopioitu katettujen hevosvaunujen matkustajatilasta. USA:ssa vaunuissa taas ei ollut osastoja: ihmiset istuivat pitkissä käytävällisissä vaunuissa kasvot samaan suuntaan. Mutta rapakontakaisten junanvaunujen sanotaankin saaneen mallinsa jokilaivoista ja kanava-aluk- 24 Veturimies 1/2006

25 Kentältä sista. Ns. Poinsot n junamurha Ranskassa 1860 ja ns. Briggsin junamurha Britanniassa 1864 olivat ajan yleiseurooppalaisia kauhukertomuksia, jotka panivat stopin vaunuosastojen eristyneisyydelle. Sveitsissä alettiin luvulla kokeilla vaunun sisäpuolella kulkevaa käytävää -mikä sitten havaittiinkin loistavaksi keksinnöksi. Turmiltakaan ei vältytty. Maailman kiskoliikenteen ensimmäisenä kohuonnettomuutena voi pitää Pariisin ja Versaillesin välillä 1842 tapahtunutta onnettomuutta, jossa kuoli 55 ja loukkaantui yli 100 ihmistä. Tapaus, joka johtui veturin akselin rikkoutumisesta, aiheutti eurooppalaisia pitkään vaivanneen rautatietrauman. Britanniassa puolestaan tapahtui Claytonin tunnelissa ns. Brightonin linjalla 1861 onnettomuus, jossa kuoli 23 ja loukkaantui 176 ihmistä. Toinen juna ajoi toisen, tunnelissa peruuttavan junan perään. Britannian toistaiseksi tuhoisin junaonnettomuus tapahtui vuonna 1915, kun puurakenteinen sotaväkeä kuljettanut juna ja matkustajajuna törmäsivät Quintinshillissä lähellä Gretna Greeniä. Yli 200 ihmistä sai surmansa. Yhdet pelkäsivät tai ainakin vierastivat kiskoliikennettä, toiset sitä jopa ihailivat luvun kuuluisista kirjailijoista rautatien rakastajia olivat vaikkapa Heinrich Heine ja H. C. Andersen. Rautatien vierastajiksi puolestaan julistautuivat John Ruskin tai Gustave Flaubert. Kolme kertaa postivaunujen nopeus Rautatieliikenne oli Britanniassa luvulla menestystarina. Ensimmäisillä rautateillä saavutettiin 30kilometrin tuntinopeus, mikä oli noin kolminkertainen postivaunujen nopeuteen verrattuna. Postivaunujen aikaan 1830-luvulla matka Lontoosta Edinburghiin taittui parissa vuorokaudessa. Kun legendaarinen höyryveturi > Atlantin tyrskyjen ääreltä junalla 35 kilometriä sisämaahan Britannian lounaisilla kolkilla risteilee rautatienpätkiä vähän siellä ja täällä. Vaikka monilla rataosuuksilla onkin kiskot käännetty rullalle, ja vapautettu ratalinjat pyöräilijöiden tai jalan liikkuvien käyttöön. Yksi esimerkki: West Somerset Railway on 35 kilometrin mittainen rata, joka alkaa Mineheadin kaupungista avoimen Atlantin ääreltä vastapäätä Walesia, voisi sanoa. Kiitos tuon rautatien, joka valmistui 1862 eli samana vuonna kuin Suomen ensimmäinen rautatieosuus, Mineheadista tuli Somersetin kreivikunnan merkittävin lomanviettokeskus. Rautatie mahdollisti vähäväkisempienkin perheiden pääsyn lomailemaan jostain suurkaupungin kuhinasta raikkaiden merituulten hyväilemäksi. Hienompi väki kyllä suunnisti siinä vaiheessa lomanviettoon kauemmas, esimerkiksi Skotlantiin. West Somerset Railwayn toinen pääteasema on Bishops Lydeard. Sieltä avautuu, pienen pakollisen bussimatkan jälkeen, kiskoyhteys Lontoon - Penzancen pääradalle asti. Ajankuvaa sekin, että Mineheadista alkava rautatieyhteys oli suljettava kannattamattomana 1970-luvun alussa. Nyt kiskoliikenne voi noilla tienoin taas hyvin. West Somerset Railwaylla kulkevat ajoin jopa vanhat höyryveturit. Tuon mahdollistaa yhtäältä puolen tuhannen junafanin vapaaehtoinen aherrus. Jatkuva kurssitus takaa, että miehiä ja naisia eri tehtäviin löytyy. Vuoden 2006 erikoisserviisiin kuuluvat ²fish and chips² -junat, joita vetää oikea höyryveturi. Kasvisruokavaihtoehtokin puhvettivaunusta toki löytyy. Britit, nuo britit. Jyrki Pietilä Veturimies 1/

26 Kentältä 1800-luvun alkupuoliskon junissa riitti raitista ilmaa- ainakin veturin miehistöllä. Ei ihme, että lääketieteen tutkijat kiinnostuivat jo luvulla veturimiesten työterveysongelmista. Scotsman aloitti tuolla välillä liikenteen VR:n Helsingin konepajalla. Nuo A samana vuonna, jona Suomessa veturit olivat ns. märkähöyrykaksoiskoneita. Suomalaisten veturien ruvettiin liikennöimään Helsingistä Hämeenlinnaan -oli matka-aika reilut laajamuotoisempi valmistushan alkoi 10 tuntia, siis vain neljännes kauramoottorin vaatimasta. Tampereen Tampellassa Cornwall ei ollut enää saari Nythän tuo 650 kilometrin matka Lontoosta Skotlannin pääkaupunkiin Hyvä esimerkki rautatien voimasta ja sujuu reilussa neljässä tunnissa. merkityksestä on lounainen Britannia, Rautatie syrjäytti kanava-alukset, joka muodostaa oman saappaankärkensä hieman Italian Calabrian tapaan. ns. narrow boatit, jotka olivat olleet 1700-luvulta alkaen keskeinen osa Britannian suurindustrialismin kehitystä. perimmäinen nokka, eli 1800-luvun Varsinkin Cornwallin kreivikunta, se Ensin tuli Britanniassa kanava-mania, puoliväliin asti omaa eristynyttä elämäänsä. Helpoin tapa matkustaa Lon- sitten rautatie-mania. Se, että Lontoon maanalainenkin on maailman vanhin, tooseen oli hypätä laivaan. Tamar-joki selittyy luonnollisesti maan kiskoliikenteen varhaisella kehityksellä paankärjen tehokkaasti muusta maas- erotti tuon Britannian lounaisen saap- Rautatiet kutistivat maailmaa, stimuloivat tuotantoelämää, mullistivat siinä Plymouthin kaupungin liepeillä - ta vuoteen Tällöin Tamarin yli - kaupunkirakenteita, ja muuttivat niin saatiin rautatiesilta. Se on yhä mitoiltaan ja muodoiltaan vaikuttava. ihmisten elämää kuin heidän maailmankuvaansa. Samana vuonna muuten saatiin Lontoossa valmiiksi ensimmäiset Thames- Vuonna 1850 Britanniassa oli kiskoja jo yhtä paljon kuin laajassa manner- joen alittavat metrotunnelit. Mutta kiinnostavia ovat myös Cornwallin ja muun Euroopassa yhteensä. Liverpoolin ja Manchesterin välisen rautatien ratkaisuja olivat jo 1830-luvulla tulleet tek- Somersetin pikku rautatiet. Monilla lounaisen Englannin eli Devonin tai niikan miehet ihailemaan kaukaakin. niistä puksutttaa hyvään brittitapaan Brittien rautatietekniikkaa vietiin vapaaehtoisvoimin pikku museoveturi esimerkiksi Ranskaan, jonka rautatieverkosto kehittyi paljon hitaammin. Nuo pikku rautatienpätkät tarjoavat viehättävästi entisöityine vaunuineen. Brittitekoa olivat Suomenkin ensimmäiset veturit. Kun Helsingin ja Hämeentateiden äitimaan -kiskoliikenne- oivan kurkistusaukon Britannian - raulinnan välisen radan rakentaminen oli historiaan. Jotain kertoo jo Googlehaku lounaisen Britannian matkailu- päässyt vauhtiin, tilattiin Britanniasta 1860 osina neljä veturia, jotka koottiin rautateistä (Tourist and Enthusiast Railways): yhteensä kolmisenkymmentä. Esimerkkejä: The Atlantic Coast Line vie 50 minuutissa yli Cornwallin niemimaan: Englannin kanaalin puolelta avoimen Atlantin äärelle tai päinvastoin. Jos haluaa ylittää Cornwallin niemimaan vähän pidempänä versiona, on tarjolla reitti Exeteristä -lentoliikenteen solmukohdasta -Barnstapleen. Se ottaa matkustajan elämästä kokonaisen tunnin. The Maritime Line johtaa Falmouthin merkittävästä satamakaupungista - jossa sijaitsee Britannian kansallinen merimuseo -sisämaassa sijaitsevaan Cornwallin hallintokaupunkiin nimeltä Truro 25 minuutissa. Ja niin edespäin. Britannia, Skotlantia myöten, on täynnään esimerkkejä varhaisista pikku rautatienpätkistä. Rautateitä vedettiin eksoottisillekin seuduille. Eteläisen Britannian rannat olivat pitkälle luvulle vain ylimystön käytössä, mutta rautatiet toivat ne keskiluokan ulottuville. Niinpä ylimystö siirtyi vaikeammin saavutettaviin paikkoihin, kuten Skotlantiin, Irlantiin tai pohjoisen Englannin ns. järvialueelle. Tässä voi tunnistaa jo tuon ajan björnwahlroosit, toki usein tähän suomalaissuuruuteen verraten kymmenenteen potenssiin kohotettavat luvulla rautatie muutoinkin jo alkoi olla erittäin yleismaailmallinen ilmiö. Britit hallitsivat yhä kiskojen rakentamisen ja kiskoilla matkustamisen -mutta niin toki muutkin. Kiskoliikenteen äitimaa oli enää vain yksi muiden joukossa. Pääsihän kohta jo Pariisista Istanbuliin, tai Pietarista Vladivostokiin. Mitä oli pikku reissu Lontoosta Edinburghiin? Sitten tuli toinen maailmansota, ja Britanniassa sen jälkeen rautateiden kansallistaminen. Se on oma tarinansa se. Jyrki Pietilä Kirjallisia lähteitä: Chant, Christopher: The World¹s Railways. Menai Bridge 2001 (Island Books) Faith, Nicholas: Locomotion. The Railway Revolution. Weston-super-Mare 1993 (BBC Books) Schivelbusch, Wolfgang: Junamatkan historia. Jyväskylä 1996 (Vastapaino) 26 Veturimies 1/2006

27 Kentältä Mikä organisaatiossa mättää? Aikanani yli 20v ihmettelin mitä perimmäistä järkeä on siinä, kun kaksi raakapuujunaa kohtaa toisensa, toinen menossa, toinen tulossa. Samapa kai tuo mitä kuljetetaan ja kuinka kuljetetaan. Pääasia oli että kuljetettavaa riitti. Se oli silloin se. Ihmeteltävää riittää vieläkin. Nykyisin asiaan pitäisi varmasti kiinnittää enemmänkin huomiota. Nykyisessä organisaatiossa toiminta on tehokasta, asiakasläheistä, ympäristön ja henkilöstön huomioonottavaa sekä ennen kaikkea turvallista. Cargo hoitaa tavaraliikennettä ja Henkilöliikenne kuljettaa matkustajia, mutta mitä virkaa on Junaliikennöinnillä kahden ensin mainitun joukossa? Palvelu -sana saa aivan uuden ulottuvuuden puhuttaessa Vetopalvelusta. Organisaatiomme on ajautunut prosessiorganisaation miinaan. Jokainen yksikkö tuijottaa vain omaa prosessiaan. Tärkeää ei ole se mitä jää lopullisesti viivan alle, vaan se kuinka oma yksikkö menestyy talon sisällä. Tavoitteisiin pyritään hinnalla millä hyvänsä. Aivan sama kuinka paljon kustannuksia vetopalveluille syntyy jonkun junan ajamisesta. Palvelu on saatava. Ei käy ylimääräisen puujunan ajaminen päivällä tai huomenna, mies ja veturi on saatava ensi yönä. Kun vetopalvelu on sitten saatu järjestettyä. Määräysesimies on joutunut soittamaan kaksikymmentä puhelua saadakseen miehen vapaapäivältä töihin. Veturi on kasattu kunnossapidon toimesta tyyliin kyllä sillä yhden reissun tekee, muitakaan vetureita ei ole jne. Juna perutaan, kun Cargolla ei olekaan omaa henkilökuntaa ratapihalla ottamassa junaa vastaan. Kuljettaja lähtee työvuoroon hakemaan tavarajunaa pakettina, pakettimatkan aikana paluujuna päätetään peruuttaa. Kahvit juotuaan kuljettaja palaa pakettina takaisin. Vaikea kuvitella ja uskoa, että peruutus johtuu meidän oikeista asiakkaista. Esimerkit ovat elävästä elämästä, ikävä kyllä. Ei ihme jos työmotivaatio on joskus kadoksissa. Hei, meitä johdetaan Motivaatiota tuskin lisää toinen jäänne menneiltä ajoilta, erittäin hierarkkinen johtamistapa. Prosessiorganisaation toimivuuden edellytys on puumaisten hierarkkisten johtamistapojen purkaminen. Myös käytännössä. Uudet organisaatiokaaviot tuskin tuovat mitään uutta päivittäiseen toimintaan. Edelleenkin veturimiehiä johdetaan ilmoitustaulujen välityksellä. Todellisen vuorovaikutuksen ja palautteen antaminen ja saaminen jää lähinnä satunnaisiin kehityskeskusteluihin. Kiitoksen saaminen hyvin suoritetusta työstä on harvinaista. Silmiinpistävää on kuitenkin se kuinka jopa talon ylin johto jakaa kiitoksia Henkilöliikenteen ja Cargon henkilöstölle. Toisaalta tärkeintä on se, että itse tiedämme tekevämme työmme hyvin. Kissa kiitoksilla elää. Olisiko jo organisaatiouudistuksen aika? Jorma Viitanen Tampere Veturimies 1/

28 Kentältä Jari Jamalainen Tampereen turuilta Uudet toimitilat Tampereen uusi taukotila. Tampereen linjakuljettajien uudet toimitilat otettiin käyttöön tammikuussa. Alku oli hankala, kalusteita ei tullut ajoissa, vetureiden seisontajärjestelyt ja kierrot työllistivät. Täytyy ihmetellä tallipäivystäjien venymistä sekä järjestelykykyä. Aikaa myöten asiat alkoivat sujua eikä pahempia kommelluksia sattunut. Lopulta työtiloista tuli oivalliset, tosin sosiaalitilat ovat toisen talon kellarissa ja parkkipaikat melko kaukana. Seisontapisteenä käytettävä Pendopätkä melko kaukana ja alkuun ei aloitus ja lopetusajat olleet ajan tasalla. Perkiöön jäi huolto ja päivystysmiehet, Mok 2 ja P2 vuorolaisilla voi työvuoro alkaa joko Perkiöstä tai asemalta kuitenkin niin että aloitus ja lopetus on samassa paikassa. Uutta ja hyvää on hiljaiset huoneet, joissa voi lepotuolissa keskittyä tai ottaa torkut sopivan tauon sattuessa. Kiinteistöpuoli ei ole hirveästi stressannut meidän tarpeillamme ja meille luvatulla asioilla. Polkupyörä/ moottoripyöräsuojaa ei ole kuulunut. TS ja LM tilat odotuttavat. Nopeiden käyntien parkkipaikkoja ei asemalla ole. Saunasta ei saa millään kunnon vastausta, itse asiassa kun olisimme saaneet tietää summan mitä saa maksaa ja laskutusosoitteen sekä luvan hoitaa asia veturimiesvetoisena, niin sauna olisi ollut valmis ajat sitten. Kiinteistöpuolen ansioksi on sanottava, että jo kolmen ja puolen kuukauden odotuksen jälkeen saatiin tuhkakuppi kiinnitettynä tikapuihin. Ovenpieli tuntuu olevan vieläkin yleinen pissipaikka, muutosta helpottaisi käytöstä poistettu valvontakamera vaikka toimimatonkin. Mielipiteitä muutosta oli kahdenlaisia, toiset olivat sitä mieltä että ei olisi pitänyt tulla keskeneräisiin tiloihin vaan tulla vasta sitten kun kaikki on valmista. Toisten mielestä saatiin mainiot toimitilat. Molemmat näkökannat ovat vääriä, olisi ollut kohtuutonta työnantajaa kohtaan kaikkien valmisteluiden jälkeen lykätä muuttoa. Toisaalta emme me mitenkään saaneet tilojamme itsekseen vaan kyllä niiden eteen tehtiin töitä ja kellariin joutumisen pelko oli todellinen. Koulutuksista ja vuorojärjestelmästä Meidän vuorojärjestelmämme on nykyisessä muodossaan ollut voimassa kohta kymmenen vuotta. Jo ennen sitä periaate että kaikki hyvä ja huono jaettaisiin mahdollisimman tasapuolisesti ja että kaikilla olisi vuoropaikka jossa ei olisi suuria laatueroja toisiin vuoroihin nähden. Yleisesti pidämme vuorojärjestelmäämme parhaana. Nyt kuitenkin on alkanut tulla synkkiä pilviä koko vuorojärjestelmän päälle. Uhka tulee lisääntyvän Pendoajon ja työnantajan koulutuspolitiikan myötä. Meille on selkeästi viestitetty, ettei Pendoajoja saa laajentaa nykyisen ykkösvuoron ulkopuolelle. ts. kakkosvuorolaiset eivät saa Pendokoulutusta. Näyttäisi siltä, että meidän ykkösestä tulisi vain Pendovuoro, mikä ei ole koskaan ollut tarkoitus. Töiden ryhmittyminen veisi myös väkisin siihen, että tulisi erikseen tavarajuna- ja henkilöjunakuljettajat. Työnantajalla ei ole mitään tarvetta tasapuoliseen töiden jakamiseen vaikka työsopimuslaki niin velvoittaakin. Jos uhkakuva toteutuu, niin moni asia lyö heti yli, esim yötyöt. Olemme pystyneen tekemään yötyömäärämme, koska se on jaettu niin tasan kun vain on mahdollista. Mahdolliseen rahtijunavuoroon ne ei millään sovi. Hassua kuitenkin on, että kun kysyin koulutuksesta vastaavalta henkilöltä mitäpä jos parikymmentä miestä siirtyykin vuorosta toiseen, mitä sitten: sitten koulutetaan mutta Pendoajoja ei jaeta kahteen vuoroon. Onkohan nyt tullut jostain ylhäältä mahtikäsky asiasta kun sama asia ei vain käy toisin. Kuulemani mukaan Pendokoulutus kuitenkin on muualla täydessä käynnissä. Perinteisesti veturimiehillä on ollut oikeus rakentaa vuoronsa parhaan näkemyksensä mukaan ja koulutus ei ole ollut este muutoin kuin uusissa sarjoissa kun koulutus ei vielä ehdi kattavaksi. Veturimiehet ovat myös aina kantaneet vastuunsa ja vuorot on rakennettu myös työnantajan puolelta katsottuna niin mielekkäiksi kuin mahdollista. Vuoroasioissa YT henki on aina aiemmin toiminut, miten tästä eteenpäin, tuskin me annamme hyvän vuorojärjestelmämme kaatua noin vain. Joustoa aina vaan Työnantajamme puolesta on sanottava, ettei se ole pahimpia nykyvillityksien, kuten irtisanomisten suhteen. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä ei veturimiehiä ole irtisanottu. Nyt meidän töihimme haetaan ja halutaan taas. Uskon sen johtuvaan siitä samasta asiasta miksi meistä suurin osa aikanaan tänne tuli, varmaksi koetun työpaikan vuoksi. Hyviä puolia työnantajassamme on säilynyt, mutta myös niitä huonoja. Katsotaan nyt ja korjataan myöhemmin menttaliteetti monissa asioissa, jotka pitäisi olla kunnossa kun työtä kerran tehdään. Ymmärrän, että erehdyksiä sattuu, mutta että tahallaan annetaan esim. aloitus ja lopetusaikojen olla pielessä ja korjataan ne vasta sitten, kun useita kertoja vaaditaan. Käytäntö poikii sellaisia toimia, et- 28 Veturimies 1/2006

29 Kentältä Täytyy ihmetellä tallipäivystäjien venymistä sekä järjestelykykyä. Aikaa myöten asiat alkoivat sujua eikä pahempia kommelluksia sattunut. Lopulta työtiloista tuli oivalliset, tosin sosiaalitilat ovat toisen talon kellarissa ja parkkipaikat melko kaukana. Kuvassa tallipäivystysvuorossa Taisto Satama. tei oteta muutoksia huomioon, vaan luotetaan joustoihin. Rauman lepohuoneella aloitettiin remontti siitä kenellekään mitään mainitsematta. Työnantajamme ei ollut tietoinen asiasta eikä edes lepohuoneen käyttäjille vaivauduttu asiasta tiedottamaan. Lepohuoneelle mentäessä rakennusliimojen haju asian paljasti. Aloiteasiaa Lopetin aloitteiden teon muutama vuosi sitten saatuani muutaman ääliömäisen vastauksen. Sitten aloitetoimintaa aktivoitiin ja tein sittemmin muutaman aloitteen pari niistä palkittiinkin. Näistä rohkaistuneena tein aloitteen oviohjauksen muutoksesta SR 2 veturissa. Asia tuli aiheelliseksi säälistä niitä viimehetken saapujia kohtaan, joita niin usein jää laiturille. Vaihtoehtoisesti juna jää myöhään jos yrittää saada koduktöörin kiinni ja ovet auki. Jotta asia oli tullut ymmärretyksi viittasin pendolinokäytäntöön. Siinähän kuljettaja avaa ovet ja kondutööri sulkee mutta kuljettajalla on oviohjausmahdollisuus ja kyllä minä olen päästänyt viimehetken saapujat junaan. Hyvässä uskossa tein aloitteen, jotta asiakaspalvelu paranisi kun kerran SR2 veturissa on valmius oviohjaukseen. Ällistykseni oli melkoinen kun sain vastauksen: Toimenpide on nykysääntöjen vastainen. Aloite hylätään. Aloitesihteeri ei tietenkään ymmärrä kaikkea rautateillä tapahtuvaa. Sen vuoksi oli Ilmalan varikolta kaivettu esiin paikallinen kyky, jonka vastaus oli: Ei Sm 3 junassa kuljettaja sulje ovia oman näkemyksensä mukaan, vaan saa luvan sulkea ovet konduktööriltä. Näin toimitaan myös muissa junissa, eikä missään nimessä kuljettajat lähde liikkeelle ennen luvan saantia ja tietoa, että ovet ovat kiinni. Toimintaan puuttuminen edellyttää H:n ja K:n työnjakojen muuttumista. En ymmärrä miten lukutaitoinen henkilö voi tulkita asian niin väärin. Oli kai siinä sitä kissan hännän nostoa hänelle mieluisemmalle ammattikunnalle. Kuulemma lännen saluunoissa, jos otti korttipakan niin päin käteen että kortit näkyivät ja ryhtyi sekoittamaan, ammuttiin kyseinen henkilö siihen paikkaan välittömästi, ettei vaan tee sitä toista kertaa. Veturinkuljettaja jos syyllistyy missä tahansa mihin tahansa liikennejuopumukseen niin hänet likvidoidaan näistä hommista. Mielestäni sellainen rautatieläinen, joka ei ymmärrä kuljettajan tietävän lähtömenettelyä ja menee vielä kirjoittamaan siitä asiantuntijan ominaisuudessa, pitäisi likvidoida välittömästi, ettei vaan tee sitä toista kertaa. SR 1 veturissa on radiopaneelin vieressä tyhjä paikka koska siinä on ollut ovien kauko-ohjauspaneeli. Parikymmentä vuotta sitten jo oli lähijunissa käytössä ehdottamani systeemi. Se poistui käytöstä kun konduktöörit tottuivat asiaan ja kaikissa veturissa ei kaukokäyttölaitteita ollut ja sitten sellainen sattui kohdalle eikä koduktööri ottanut yhteyttä eikä häntä saatu kiinni niin katastrofi oli valmis. Ajoin kerran yhden lähiliikennejunan niin, ettei ainoakaan pysähtyminen sujunut ongelmitta ja viimeisellä etapilla oli kolme ovea auki, kun ihmiset olivat käyttäneet hätäaukaisuhanoja. Silloinkaan ei systeemin toimimattomuus johtunut kuljettajista eikä kalalustosta. Nyt on konduktöörit helpompi saada kiinni ja kaikkiin SR 2 vetureissa voitaisiin oviohjaus ottaa käyttöön ennen kun sitä saisi luvan käyttää. Kaikessa junatyyppisessä kalustossa on aina toimittukin ehdottamallani tavalla eikä mitään estettä kyseiselle toiminnalle voi olla muussakaan kalustossa. Joka kerta kun viimehetken saapuja tökkii ovipainiketta sillä seurauksella, että hetken päästä juna lähtee, niin negatiivinen asenne meitä kohtaan kasvaa. Enää ei oikein tohdi näyttää olevansa rautateillä töissä. Kuljettaja mahda mitään niille valituksille mitä nykyisin jatkuvasti kuulee. Emme mahda mitään korkeille lippujen hinnoille, huonolle palvelulle, junien myöhästelyille emmekä epäkäytännöllisille aikatauluille. Niissä junissa missä oviohjaus on kuljettajalla, en kyllä jätä matkustajia laiturille sanoi kuka tahansa mitä tahansa, eikä tarvitsisi IC junissakaan jos ehdotukseni toteutettaisiin. Käsittämätön asia myös on, että palo- ja pelastusviranomaiset hyväksyvät, ettei ovia saa ohjaamosta auki vaikka se on teknisesti mahdollista. Egyptissä pari vuotta sitten ihmisiä paloi junaan kun ovia ei saatu auki. Saksan pahin junaonnettomuus sattui pyörävaurion vuoksi, mitäpä jos vastaavassa tilanteessa konduktööri sattuu loukkaantumaan eikä pysty avaamaan ovia, onhan tietysti hätäaukaisuhanat mutta jonkun henki voi olla kiinni nopeasta toiminnasta. Veturimies 1/

30 Liiton ajankohtaista Kerava Lahtioikoradan avajaiset Kerava Lahti-oikoradan avajaisia vietetään perjantaina 1. syyskuuta letkeissä festivaalitunnelmissa kaikilla oikoradan asemilla. Luvassa on monipuolista ohjelmaa niin Keravalla, Järvenpään Haarajoella, Mäntsälässä kuin Lahdessakin. Oikoratafestareiden järjestelyistä vastaa radan rakentaja eli Ratahallintokeskus yhteistyössä paikallisten tahojen ja VR:n kanssa. Avajaiset painottuvat iltapäivään ja alkuiltaan. Ohjelmaa on sekä lapsille että varttuneemmalle väelle. Yleisöllä on myös mahdollisuus päästä matkustamaan oikoradalla ennen varsinaisen liikenteen alkamista. Radalla liikennöi avajaispäivänä erityisiä festarijunia, joihin pääsee ilmaislipuilla. Liput tulevat jakoon elokuun lopulla. Aikataulunmukainen liikenne oikoradalla alkaa sunnuntaina 3. syyskuuta. Avajaisohjelma tarkentuu kesän aikana, ja siitä tiedotetaan mm. Ratahallintokeskuksen nettisivuilla Oikorata on vuosikymmeniin mittavin ja merkittävin ratahanke Suomessa. Edellinen vastaava hanke oli oikorata Jämsänkoski Jyväskylä, joka valmistui vuonna Kerava Lahti-oikorata luo perustan nopean henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen kehittämiselle Helsingin ja itäisen Suomen välillä sekä Suomesta Venäjälle. Samalla myös Helsingistä pohjoiseen johtavalla pääradalla vapautuu kapasiteettia uuden liikenteen käyttöön. Näin oikorata palvelee koko maan liikennettä sekä lisäksi Suomen ja Venäjän välisiä henkilö- ja tavaraliikenneyhteyksiä. Ratahankkeen kokonaiskustannukset ovat 331 miljoonaa euroa. EU on myöntänyt hankkeeseen tukea kaikkiaan yli 20 miljoonaa euroa. Lisätietoja avajaisista: Ratahallintokeskus, viestintäpäällikkö Timo Saarinen, puh VR:läisten ikioma kuntoiluviikonvaihde Vuokatissa Siisti syksyinen liikuntatapahtuma, jonka teemana on lystikäs liikunta, jota tarjoillaan sopivissa annoksissa perjantaista sunnuntaihin. VR:läisten SYKETTÄ SYKSYYN pe-su /hlö Mukana mm. pirteä patikointi nokipannukahvin siivittämänä, kirkkoveneen kokeilua, kävelytesti, melkoiset metsägolfkisat ja kiiking-koetukset sekä miellyttävää musiikkiliikuntaa. Lisäksi luvassa iloista iltaohjelmaa: Kokkisota, kotikaraoke ja kylpyläreissu. Paketti alkaa perjantaina klo ja päättyy sunnuntaina klo Majoitus saunallisessa loma-asunnossa puolihoidolla. Paketin hinta 118 eur/kuntoilija Säätiön tuella. Tervetuloa hymyssä suin happihyppelylle! 30 Veturimies 1/2006

31 Vapaa-aika Tallink Finland Oy, jäljempänä Tallink ja Veturimiesten liitto ry. jäljempänä asiakas, ovat keskenään sopineet seuraavaa: Tallink myöntää asiakkaalle Helsinki- Tallinna- Helsinki väliselle liikenteelle alennuksia normaalihintaista matkoista seuraavasti : - Laivaliikenteen kansiliput - 10% normaalihinnasta - Autoexpress (AE) express-luokka - 10% normaalihinnasta - Autoexpress (AE) first-luokka - 20% normaalihinnasta - Autoexpress (expr-ja first-lk)su-to-10% normaalihinnasta - Mix-päiväristeilystä (AE+laiva,expr-ja first-lk) su-to -10% normaalihinnasta - Meloodian päiväristeily su-to - 20% normaalihinnasta - Romantikan risteily su-to - 20% normaalihinnasta Alennus ei koske välillisiä maskuja kuten toimitus- palvelu ja polttoainelisämäksuja eikä tarjouslähtöjä, sarjalippuja tai ryhmämatkoja. Kaikki muut tuotteet ja matkapaketit voimassa olevan hinnaston mukaisesti. M/s Romantikan risteilyillä on vähintään yhdellä henkilöllä hyttiä kohden oltava liiton jäsenkortti. M/s Meloodian päiväristeilyllä max. 2 henkeä / yksi jäsenkortti. Alennuksia ei myönnetä lapsille. (Tallinkilla oma lapsialennus) Alennukset voimassa asti. Alennuksen saaminen edellyttää varauksen tekoa suoraan Tallinkin varaamosta puh , fax , Mainitse varausta tehdessäsi liittosi nimi ja varauskoodi C3, sekä esitä jäsenkorttisi lähtöselvityksessä. 92 m²/8 hlöä 69 m²/ 7 hlöä 52 m²/ 6 hlöä Veturimies 1/

32 Perheleiri on uusin liiton tukema lomailumuoto ja se on tarkoitettu koko perheen yhteiseen lomailuun. Tyytyväiset osallistujat ja iloiset ilmeet jäivät mieleen. tuttuja tuli monta. Liikuttiin Markku Vauhkonen Vuokatissa vapaalla Alku viikosta terveystietoisku antoi ajattelemisen aihetta kevyemmän vaihtoehdon hakemiseen. Yllättävän tehokasta oli tutkia ja järjestellä erilaiset ruoka-ainepakkaukset kilokalorimäärän mukaiseen järjestykseen. Se jäi ainakin mieleen, että halutessaan voi itse jo kaupassa vaikuttaa oman painonsa hallintaan tutkailemalla pakkauksia. Sekin jäi mieleen, että sokerissa pyöritetyt voipallot ovat melko raskasta ruokaa. Vanhemmat kokeilivat kävelytestillä yleiskuntoaan. Muutama sai oman ikänsä mukaisesti arvion erinomaisesta kunnosta ja loputkin tulivat maaliin asti. Koska maalla käveltiin niin seuraavaksi mentiin veteen juoksemaan. Olen aikaisemmin luullut, että saunassa lämmitellään ja altaaseen mennään jäähdyttelemään. Nyt altaassa tuli hiki. Vesijumpassa juostiin ja pompittiin sellainen kellukeliivi selässä, eikä vauhti päätä huimannut, mutta koville otti. Tehokasta se oli, hyvä että altaasta jaksoi nousta. Veturimiesten perhekuntolomaviikko vietettiin Vuokatinhovissa toukokuun alussa. Alkukevään kaunis sää helli leiriläisiä, vain viimeisenä iltana ropsahti pieni sade. Aurinko paistoi niin taivaalla kuin leiriläisten ilmeissäkin. Mukana oli tällä toisella leirilla 25 osallistujaa. Perheleirin nuorimmat osallistujat olivat Kristiina ja Tuomas, kumpikin neljä vuotta. Ikä ei estänyt osallistumasta leirin menoihin. Aina löytyi sopivaa touhua. Lapsia oli yhteensä 10, vanhin toisella kymmenellä jonkin matkaa. Perhekuntia oli yhteensä 8. Leirin ohjelma oli liikuntaan ja ulkoiluun painottuva unohtamatta yhdessäoloa ja rentoutumista. Perheleiri on uusin liiton tukema lomailumuoto ja se on tarkoitettu koko perheen yhteiseen lomailuun. Tyytyväiset osallistujat ja iloiset ilmeet jäivät mieleen. Ja uusia Tarkkuutta haettiin Lapset pääsivät kokeilemaan tarkkuuttaan puhallusputkella. Ilman myrkkynuolia. Mukava futh- ääni pääsi putkesta kun nuoli sinkoutui maalia kohti. Ja harjoitus näytti tekevän hyvää osuma- Lapset pääsivät kokeilemaan tarkkuuttaan puhallusputkella. 32 Veturimies 1/2006

33 Vapaa-aika tarkkuudelle. Kympit rupesivat löytymään melko pian. Aikuiset ja vanhemmat lapsista ampuivat jousella samaan tauluun hieman etäämpää. Jousella ampuminen on melko tekninen laji ja vaatii opastusta. Leirimme vetäjä Jyrki Makkonen opasti alkuasennot, näytti leuan paikan, etusormen sijainnin, nenän varren ja tähtäimen. Kun vielä kukkosulka oli ulospäin, niin laukaisu alkoi olla valmis. Vuokatinhovin lähimetsään oli laadittu yhdeksän reikäinen golfrata. Tavanomaisesta poiketen se oli umpimetsässä polkujen varsille tehty. Mailat olivat oikeita golfmailoja, mutta tennispalloa lyötiin. Muutama lajia aikaisemmin harrastanut veteli pitkiäkin lyöntejä, mutta enimmäkseen pusikko pöllysi ja kanervat kahisivat. Mikäpä oli kauniissa säässä komeita kankaita kulkea pallon perässä. Ylös alas - ja vauhdilla Samaiseen metsään Jyrki Makkonen on viime vuonna laittanut virolaisen kilpakiikun. Tarkoituksena on päästä seisten keinumalla täysi ympyrä. Kuulostaa huimalta, näyttää ja tuntuukin siltä. Kilpakiikku vaatii kuntoa, rytmitajua, koordinaatiokykyä ja uskallusta. Jokainen lienee lapsena ainakin kiikkunut ja keinunut, mutta tämä laite vaati uusia otteita. Kädet ja jalat sidotaan kiikkuun siten, ettei ote lipsu eikä kiikkuja putoa. Vauhti on todella huima. Lajissa kilpaillaan siten, että kiikun aisan pituus ja tehty täysi ympyrä ratkaisevat mestarin. Laji on nuori ja sitä harrastetaan pääasiassa kehittelymaassa Virossa. Monta oli meillä yrittäjää, mutta vain yksi huimapää pääsi ympäri. Ongelmana oli oivaltaa vauhdin lisääminen myös etupuolella nopealla kyykkyasennolla. Normaalilla vauhdin otolla pääsi reiluun puoliympyrään, mutta siitä eteenpäin keinuminen muuttui kiikkumiseksi ja vaati uusia otteita. Vuokattihalli Urheiluopistolla kiipeiltiin pitkin seiniä. Nyt löytyi laji jossa lapset taisivat olla reilusti aikuisia parempia ja ilman tasoituksia. Rohkeutta löytyi ja moni kiipesi vaikeimmankin radan huippuun asti. Kiipeily varmistettiin turvaköydellä ja kun jaloissa oli lajin vaatimat kiipeilykengät, hämähäkkimiehet ja kissanaiset notkistelivat pitkin seinää. Rankka laji on myös salibandy, joka ainakin meillä muuttui heti alussa sählyksi. Maaleja syntyi tasaiseen tahtiin ja tasapeli oli oiva lopputulos. Vuokattihallissa hikoiltiin vielä musiikkijumpan tahdissa. Hauska laji, välillä kepin kanssa, valillä pareittain ja hiki valui kuin saunan lauteilla. Kaikki mukana Viiden päivän aikana pinnistelyt ja ponnistelut saivat iltaisin aikaan syvän unen. Mieli virkistyi, työasiat unohtuivat ja valmiiseen pöytään oli mukava käydä. Leiriläiset olivat erittäin aktiivisesti mukana kaikissa kihauksissa. Ohjelma oli melko tiivis, mutta omaa aikaakin löytyi päivittäin. Yksi iltapäivä jäi jokaiselle oman mielen mukaiseen käyttöön. Mahdollisuuksia Vuokatista kyllä löytyi. Monta oli meillä yrittäjää, mutta vain yksi huimapää pääsi ympäri. Kuvassa Pertti Lamminpää Tampereelta huimassa suorituksessaan. Alla: Vaikka kahdessa eri joukkueessa pelattiinkin, niin kaikki olivat voittajia. Veturimies 1/

34 Vapaa-aika Teksti ja kuvat Timo Satomaa Keurusselällä kisattiin liiton hiihtomestaruuksista. Vilppulan osasto järjesti tämän vuoden veturimiesten hiihtokisat. Kisat hiihdettiin , Keuruun maastoliikuntakeskuksessa, vuoden 2007 SM hiihtojen maisemissa. Ajanoton ja tulospalvelun järjestäjät olivat antaneet Keuruun kisailijoiden hoidettavaksi. Näin he testaamalla laitteitaan ja järjestelmiään saivat hyvää harjoitusta ensivuoden SM hiihtoja varten. Kisat saatiin pitää erinomaisissa olosuhteissa, aurinko paistoi ja pakkasta oli vain muutama aste. Ensimmäisenä päivänä hiihdettiin henkilökohtaisista mestaruuksista. Sarjoja oli kahdeksan, osanottajia niissä yhteensä 46, 14 osastosta. Matkana oli viisi kilometriä joka hiihdettiin kiertämällä 2,5 km rata kahdesti. Kaksi sarjaa, miehet 40 ja yleinen hiihtivät 10 km, kiertäen radan neljästi. Kisojen nopeimman ajan, 12.18,3, hiihti Pieksämäen Reijo Eskelinen. Samalla hän voitti omakseen 5 km kiertopalkinnon joka oli nyt katkolla. Sen saa kilpailija, jolla on 5 kisavuoden jälkeen Tänä vuonna liiton hiihtomestaruudet ratkottiin 2007 SM hiihtojen maastossa. eniten pisteitä. Pisteitä annetaan kuudelle nopeimmalle 5 km hiihtäjälle, riippumatta sarjasta. Toisena päivänä ohjelmassa oli osastojen välinen parisprintti. Siinä kaksi henkiset joukkueet kiersivät 1,5 km matkan neljästi. Kouvolan Tapani Bragge ja Väinö Mäkelä kiersivät lenkit nopeimmin, aikaan Ensi vuonna Ylivieska toimii kisa isäntänä. Sprinttikisassa kiihkeä toinen vaihto menossa. hei meillä on väärät numerot, sää olet ankkuri mitä!? justhan mä tulin, pitääkö Osastojen välisten viestikisan mitalistit. (vasemmalta) Pronssia, Vilppulan Leino Nisula ja Eino Ylähallinen. Hopeaa, Pieksämäen Erkki Eskelinen ja Reijo Eskelinen. Kultaa. Kouvolan Tapani Bragge ja Väinö Mäkelä. mun hiihtää vielä toinenkin lenkki joo, tää on sun numero. Tampereen Timo Virta ja Reijo Tervonen. 34 Veturimies 1/2006

35 VML Hiihdot 2006 T U L O K S E T Keuruun Kisailijat Naiset 2x2,5 km 5 km 1. Jokinen Marja Kok 17.22,7 Vapaa-aika Miehet 4x2,5 km 10 km 1. Viikki Seppo Vlp 32.10,3 Miehet 40 vuotta 4x2,5 km 10 km 1. Vesalainen Jukka Lh 29.06,3 2. Tervonen Reijo Tpe 44.32, ,8 Miehet 45 vuotta 2x2,5 km 5 km 1. Eskelinen Reijo Pm 12.18,3 2. Mäkelä Väino Kv 12.23,2 0.04,9 3. Mannila Tapio Pri 12.37,1 0.18,8 4. Autio Jorma Yv 13.17,2 0.58,9 5. Erkilä Kari Kuo 13.59,0 1.40,7 6. Erkkilä Jouko Kok 14.02,1 1.43,8 7. Hakalahti Esa Yv 14.10,0 1.51,7 8. Hyvönen Kari Yv 14.47,8 2.29,5 9. Hirvi Tapio Kok 15.50,8 3.32,5 10. Mattila Risto Yv 16.28,6 4.10,3 11. Väisänen Timo Kuo 17.30,4 5.12,1 12. Alve Arto Hki 17.37,0 5.18,7 13. Kuusisto Juha-Pekka Tpe 24.14, ,5 14. Sipiläinen Ari Tpe 26.42, ,2 Miehet 50 vuotta 2x2,5 km 5 km 1. Bragge Tapani Kv 13.12,7 2. Hartikainen Juhani Ilm 13.19,2 0.06,5 3. Suomalainen Jaakko Jns 13.35,6 0.22,9 4. Nousiainen Aimo Kv 14.05,6 0.52,9 5. Honkanen Reijo Kuo 14.28,2 1.15,5 6. Eskelinen Erkki Pm 14.31,0 1.18,3 7. Kaunisto Kalle Pri 14.31,5 1.18,8 8. Miettinen Pekka Pm 14.32,9 1.20,2 9. Ylä-Hallinen Eino Vlp 15.05,4 1.52,7 10. Kankkunen Mikko Pm 15.47,8 2.35,1 11. Salo Erkki Sk 16.37,5 3.24,8 12. Saukko Teuvo Hki 17.36,0 4.23,3 13. Seppänen Kari Hki 18.11,1 4.58,4 14. Sepponen Keijo Lh 18.12,5 4.59,8 15. Virta Timo Tpe 23.36, ,4 Miehet 55 vuotta 2x2,5 km 5 km 1. Nisula Leino Vlp 12.47,2 2. Savioja Kari Sk 13.27,9 0.40,7 3. Peltokorpi Pekka Tpe 14.28,4 1.41,2 4. Jokinen Leo Kok 14.45,5 1.58,3 Miehet 60 vuotta 2x2,5 km 5 km 1. Hokkanen Mikko Jy 13.55,5 2. Sydänmaalakka Arto Kv 14.31,5 0.36,0 3. Pursiainen Pentti Kv 14.51,3 0.55,8 4. Immonen Otto Jns 15.53,8 1.58,3 5. Tölkkö Kari Tku 16.39,6 2.44,1 Pieksämäen Veikko Kuljukka, kisojen nestori valmiina koitokseen. Parisprintti 1. Kouvola Tapani Bragge Väinö Mäkelä 2. Pieksämäki Erkki Eskelinen Reijo Eskelinen 3. Vilppula Eino Ylähallinen Leino Nisula 4. Ylivieska Esa Hakalahti Jorma Autio 5. Pori Tapio Mannila Kalle Kaunisto 6. Kuopio Kari Erkilä Reijo Honkanen 7. Kokkola Leo Jokinen Jouko Erkkilä 8. Kouvola 2 Pertti Pursiainen Aimo Sydänmaalakka 9. Tampere Mikko Houni Pekka Peltokorpi 10. Seinäjoki Erkki Salo Kari Savioja 11. Kokkola 2 Tapio Hirvi Marja Jokinen 12. Pieksämäki 2 Mikko Kankkunen Veikko Kuljukka 13. Helsinki Arto Alve Teuvo Saukko 14. Tampere 2 Reijo Tervonen Timo Virta Sekajoukkueet Ilm / Kuopio Jouni Hartikainen Timo Väisänen Lh / Hki Jukka Vesalainen 19.02,1 Kari Seppänen Miehet 65 vuotta 2x2,5 km 5 km 1. Raatikainen Aimo Pm 14.54,4 2. Houni Mikko Tpe 16.04,8 1.10,4 3. Kuljukka Veikko Pm 16.52,5 1.58,1 4. Suni Toivo Kv 20.29,5 5.35,1 Veturimies 1/

36 Vapaa-aika Teksti ja kuvat: Timo Satomaa Kaukalopallokisat Helsingissä Helsinkiläiset järjestivät tänä vuonna, Virran Jukan johdolla kaukalopallokisat Kisapaikkana oli HIFK:n kotiluola Helsingin vanha jäähalli. Turnaus pelattiin kahtena päivänä kahdella kentällä, SM-liiga vähän sotki toisen päivä kuvioita. SaiPa oli tullut HIFK:n vieraaksi ja illan pelin takia joukkueet harjoittelivat toisella kentällä pari tuntia kesken meidän turnauksen. Kisat saatiin kuitenkin vietyä kunnialla loppuun ja paremmuus selvitettyä. Joukkueita osallistui turnaukseen yhdeksän, joissa pelaajia oli neljästätoista osastosta. Voimia oli yhdistetty niin, että oli saatu joukkueet kasaan ja voitiin osallistua, mikä on hienoa. Ensimmäisenä päivänä pelattiin kolmessa lohkossa, joista sitten toisena päivänä lohkovoittajat pelasivat keskenään sijoista 1.-3., kakkoset sijoista , kolmoset sijoista Lohkovoittajiksi voittajiksi ensimmäisenä päivänä itsensä pelasivat: A Jyväskylä/Pieksämäki, B Tampere/Turku ja C Helsinki 1. Tässä oli siis mitalikolmikko, järjestys vaan piti vielä selvittää. Toisena päivänä pelit jatkuivat hyvin levätyn yön jälkeen. Kenelläkään ei ollut pienintäkään aikomusta löysäilyyn, kaikki olivat tulleet taistelemaan loppuun asti. Isännät veivät lopulta mestaruuden, Hki1 oli paras. Jy/ Pm kakkonen ja Tpe/Tku kolmas. Pistepörssin paras oli Jy/Pm Jorma Putkonen , sama mies oli myös paras maalintekijä. Turnauksen parhaaksi pelaajaksi järjestät valitsivat Oulun Veijo Ehovuon. Ensi vuonna kisat järjestää Jyväskylä. Ensimmäisen päivän tulokset: Toinen päivä: Kaukalo 1 Kaukalo 2 Kaukalo 1 Kaukalo 2 Hki2 Ilm/Kon 6 4 Hki1 Ri/Lh/Kr 17 3 Ilm/Kon Jy/Pm 4 13 Tpe /Tku Imr 9 4 Jy/Pm Hki2 7 7 Ri/Lh/Kr Ol 4 14 Ol Hki1 7 7 Jns Tpe/Tku 4 5 Imr Jns 7 7 A3 B3 8 4 B2 C2 3-5 HIFK/SaiPa A1 B Harjoitukset B3 C3 6 4 B1 C A2 B2 8 7 C3 - A3 8 3 C2 A C1 A1 8 6 Lohkojärjestys: Sarjataulukko A B C Jyväskylä/Pieksämäki Tampere/Turku Helsinki1 Helsinki2 Joensuu Oulu Iisalmi/kontiomäki Imatra Riihimäki/Lahti/Karjaa 1. Helsinki1 2. Jyvväskylä/pieksämäki 3. Tampere/Turku 4. Helsinki2 5. Oulu 6. Joensuu 7. Riihimäki/Lahti/Karjaa 8. Imatra 9. Iisalmi/Kontiomäki Jyväskylä Helsinki mitaliottelu, Helsingin Jari Taijala ja Seppo Nurmikoski päättivät karkumatkansa pistämällä pallon maaliin. Pytty ei lähde paikkakunnalta mihinkään! Toinen kiinnitys Helsingiltä kiertopalkintoon. Janne Kämäräisen ilme kertoo miltä nyt tuntuu. 36 Veturimies 1/2006

37 Vapaa-aika Vapaa-aika Helsinki1 vei tämän vuoden kaukalopallo mestaruuden. Helsinki1 voitti finaalissa Jyväskylä/Pieksämäen lukemin 8 6. Kisojen järjestelyistä vastannut Jukka Virta keltaisissa housuissa eturivissä. Jyväskylä/Pieksämäen hopea joukkue. Piste- ja maalipörssin ykkönen, Pm Jorma Putkonen, neljäs oikealta. Tampere/Turku tuli tänä vuonna kolmanneksi, onnelliset mitalistit ja joukkueen johto. Pistepörssin kymmenen kärki Nimi Joukkue Maalit Syötöt Yhteensä Jäähyt 1. Putkonen Jorma Jy/Pm Virta Jukka Hki Heiskanen Toni Hki Ehovuo Veijo Ol Kylmänen Armas Ol Lehtonen Olli Tpe Hämäläinen Timo Jns Lehtokorpi Keijo Jy Viikki Seppo Jy Talvinen Tuomo Jy Veturimies 1/

38 Vapaa-aika Kuvat Vesa Tikkakoski Lumikengät ovat myös leirin aikana käytössä. Uusi tapa saada hiki pintaan hangella. Hiihtoleiri 40 vuotias Hiihto tunturissa vaatii pitovoidetta. Mikäli pito suksista loppuu, seuraavaksi loppuu pito hartioista. Ja jos matkaa on vielä jäljellä, voi ryhtyä rauhassa miettimään suksiensa myynti-ilmoitusta: myydään hyvät Järviset pitovaikeuksien takia Leirillä hiihdetään yleensä ryhmässä hiihtovetäjän valitessa reitit ja päivän ohjelman. Matkaa taitetaan sopivasti hitaampien vauhtia noudatellen. Laskettelijat viilettävät myös ryhmässä, laskettelua on aina opastamassa leirin lasketteluvetäjä. 38 Veturimies 1/2006

39 Vapaa-aika Hiihto rytmitetään sopivien taukopaikkojen mukaan. Leiriläiset voivat aamupalalta tehdä päivän matkoille eväät. Reipas ulkoilu takaa hyvän ruokahalun. Joka kerran kun pääsee nousun päälle, toivoo laskun jo alkavan. Jatkossa on joko lisää nousua tai vielä yksi nousu. Tunturissa nousuja riittää. Ja alamäet ovat jyrkkiä. Hiihtoleiri kysyy kuntoa, mutta yhdessä liikkuminen on hauskaa, eivätkä matkat ole liian pitkiä. Jokaiselle jotaintyyliin voi valita mieleisensä matkan jos porukan reitti tuntuu lyhyeltä. Pekka Holopainen on ollut monen hiihtoleirin hiihtovetäjänä. Nyt leirin jälkeen täyttyi VR:n palvelusvuodet ja hän siirtyi elakeukoksi. Se ei varmaan liikuntaa ainakaan vähennä. Maastossa on niin laavuja kuin suurempiakin rakennuksia hiihtäjien taukopaikoiksi. Ja repussa on jokaisen oma huoltotarpeisto. Nyt pidetty leiri oli liiton 40 -vuotisjuhlaleiri. Mukaan oli kutsuttu paljon entisiäkin vetäjiä. Veturimies 1/

40 Vapaa-aika Markku Vauhkonen 50 v. Veturinkuljettaja ym. Markku Vauhkonen täytti Pieksämäellä 50 tajan hommasta Markku kertoo tykden toimittajaksi vuonna Toimit- vuotta. käävänsä erityisesti. Lehden tekeminen Vanha fraasi, monena mies eläissään, soveltuu Vauhkosen Markkuun jota varsinaisessa veturinkuljettajan on yksi iso punnus siinä vastapainossa, erinomaisen hyvin. Viiteenkymmeneen ammatissa jaksamiseen tarvitaan, sanoo Markku. Kirjoittamisen lisäksi leh- vuoteen Markku on ehtinyt paljon ja monta lajia. den taiton tekninen puoli uudistuu niin Omassa ammattiosastossaan Pieksämäellä Markku on toiminut mm. toimi- joka lehteen. Kun lehti on valmis, niin nopeasti, että uutta opeteltavaa riittää kunnan jäsenenä ja luottamusmiehenä mieskin on omien sanojensa mukaan vajaat kymmenen vuotta. Liiton touhuissa Markku on ollut mukana yli 20 ta tyytyväinen. kuin kuivaksi puristettu tiskirätti, mut- vuotta. Aluksi liittokokousedustajaksi Ammatin ja ammattiin liittyvien toimien taustalla on Markulle ominainen Markku valittiin 1985 ja liiton hallitukseen Jatkuvuuttakin on ollut sillä, kun isä Vauhkonen lopetti vuonna miljöötään luonnehtii. Talon piha- elämäntapa, niin kuin hän asuin liiton Jt-toimikunnassa niin Markku aloitti. Luottamustoimet muuttuivat tas ja tiloja joille en nimeä tiedä ja tiepiiriin kuuluu aitta, talli, navetta, vers- päätyöksi kun Markku valittiin erityisvaltuutetuksi Siinä hommassa Markun hoivissa on elellyt villisikoja ja tenkin savusauna. Parhaina aikoina joutuu kantaa ottamaan moneen asiaan. Markku nosti erityisvaltuutettuna fasaaneja, kalkkunoita ja satoja heinä- ns. tavallisia sikoja, hevosia, lampaita esiin monia veturimiehille tärkeitä asioita mm. kriisihoidon, stressintor- satoja linnun munia. Poikaset on sitsorsia. Markku kertoo hauduttaneensa junnan ja lepohuoneiden huonon kunnon. myöty ja osa laskettu luontoon. Luonten kasvatettu isoiksi, osa on syöty, osa Pieksämäen kaupungin valtuustossakin Markku ehti istua kaksi kaut- sillä Markku harrastaa myös metsästysnossa on sitten ollut mitä metsästää, ta Kaikkiin luottamustoimiin hän on tä ja kertoo käyvänsä poikiensa kanssa varsinkin sorsia ampumassa. Kun paneutunut asian vaatimalla vakavuudella, niin kuin sanonta kuuluu. harrastuksiin lisätään vielä kalastus ja Markku kirjoitti vuosikaudet kolumneja Veturimies-lehteen ja siitä seura- Paitsi että eläinten pitämisen jäl- puukäsityöt, niin lista alkaa olla valmis. si, että hänet valittiin Veturimies-lehkeen Markku on kunnostanut navettaja tallitiloja nyt ihmisten käyttöön. Ja sinne pihapiiriin, navetan ylisille ja rinkibaariin lihapölkyn ympärille oli juhlapäivänä kokoontunut iso ja iloinen joukko onnittelemaan päivän sankaria. Kokonainen sika syötiin, mutta muuten oltiin ihmisiksi. Paljon onnea edelleen puuhakkaalle ja joviaalille miehelle. Risto Holopainen Navetta on kauniisti sisustettu omaa ja vieraiden viihtymistä varten, vierellä tukemassa hyvä elämänkumppani; ei siis lainkaan ihme, että Markku sanoi olevansa onnellinen mies. Minä olen onnellinen mies sanoi ystäväjoukon ympäröimä Markku Vauhkonen Kesäkatu kuudessa Pieksämäellä. Juhlat navetan ylisillä olivat hyvässä vauhdissa: tervetuliaissimat nautittu, maukasta sikaa salaatin kera syöty, kakkukahvit kertaalleen juotu, musiikki oli alkanut ja kahden nuoren upeat tanssiesitykset olivat silmiä hivelleet. Oli päivänsankarin aika 50- vuotiaan Markun hetki kertoa omasta elämästään ja sen kulkuun vaikuttaneista tekijöistä. Heti ensimmäiseksi Markku mainitsi luonnon. Pikkupoikana hän oli saanut olla mukana kalastus- ja metsästysretkillä. Myöhemmin armeijaaika oli opettanut lisää luonnossa liikkumista ja puolukan lehtien altapäin katseleminen on jättänyt mieheen oman reippaan jälkensä. Markun isäkin oli veturinkuljettaja ja työvuosinaan mukana ay-toiminnassa; ei siis ihme, että poika mielellään junia katseli ja rautateille hakeutui. Erityismaininnan Markku halusi antaa kaimalleen, liiton entiselle puheenjohtajalle Markku Hannolalle, joka on ollut hyvä neuvonantaja monissa ammattiyhdistysliikkeen kuvioissa. Markku Vauhkonen on ollut liiton hallituksessa mukana sekä myöhemmin erityisvaltuutettuna. Vakituiseksi kotipaikakseen hän ei kuitenkaan Helsinkiä kelpuuttanut. Veturimies lehden toimittajan työ on sopivaa etätyötä ja hyvä keino rentoutua kuljettajan tehtävien lomassa. Toimitustyö pitää mielen vireänä ja aktiivisena. Laakereille ei voi jäädä lepäämään, sillä aiheet täytyy joka lehteen löytyä ja lukijoiden mielenkiinto säilyttää, lehden taso ei saa laskea. Markku on myös harrastanut kotieläinten pitoa: kalkkunoita, fasaaneja, lampaita, villisikoja. On ollut talossa elämää paljon. Nyt ovat lapset aikuisia ja eläimet pois. Navetta on kauniisti sisustettu omaa ja vieraiden viihtymistä varten, vierellä tukemassa hyvä elämänkumppani; ei siis lainkaan ihme, että Markku sanoi olevansa onnellinen mies. Vielä onnitellen Marja-Riitta Mustonen 40 Veturimies 1/2006

41 Vapaa-aika Pauli Laakkonen Toivo Tirri 90 vuotta Siinä hän istui edessämme, tuo ihmettelevä ikinuori. Joutsimäen Matin kanssa olimme päättäneet käydä miestä jututtamassa. Veteraaneja jo itsekin, mutta liki kaksikymmentä vuotta jälkijunassa. Leppoisasti alkoi jutustelu parin ginipaukun jälkeen. Sukellettiin nostalgisiin muistoihin viisi- kuusikymmenluvun pyörteisiin, jolloin Veturimiesten liitto ja sen alaosastot kävivät kovia vaatimustaisteluita asioidensa eteenpäin saattamiseksi. Sitä oltiin reservissäkin, kun käytiin lakkoon eläkeasian takia. Se oli Kekkosen neljännen hallituksen aikoihin. Kekkosen lanko Fagerholm ryhtyi sovittelemaan lakkoa ja 66 % eläkelaskentatavoite saavutettiin. Veturimiesten lakko aiheutti vaatimusvyöryjä muillakin työrintamilla, elettiin tuolloin erittäin levotonta ja epävarmuuden tyrkkimää sodanjälkeistä aikaa. Kaluston motorisointi asetti myös omat haasteensa. Työnantaja meinasi miehittää Dm 7 moottorivaunut, eli lättähatut, liikenneosaston miehillä. Torjuntavoitto saavutettiin ja tulevat moottorikalustot miehitettiin veturimiehillä. Silloin eivät työntekijät olleet vain numeroita henkiherrojen listoilla. Ammattiyhdistysliikettä arvostettiin ainakin kenttätasolla. Usein jouduin osaston puheenjohtaja- ja luottamusmieskausinani esimieheni pyynnöstä ojentamaan työkavereitani käytöshäiriöiden vuoksi ja kyllä pojat kuuntelivat ja lopettivat esimiehen mieltä pahoittavat tekemisensä. Tällaisia haasteli Topi, tuo Pietarissa syntynyt. Matkatöitä tekevä metallimiesisä Tirri oli tuonut perheensä 1921 Kuopioon. Perheeseen syntyi viisi lasta, Topi oli vanhin. Kuopion lyseossa keskikoulun käytyään hakeutui VR:n konepajakouluun ja aloitti veturinlämmittäjänä Kouvolan varikolla Veturinkuljettajan tehtävät olivat edessä 1944 ja oloneuvosvuodet Jyväskylä oli kuitenkin se paikka, missä hän suurimman osan elämäntyöstään teki ja perheensä kasvatti. Äiti kuo li kun Topi oli 12 vuotias. Isän ollessa matkatöissä, hän joutui paljolti huolehtimaan perheen jokapäiväisestä olemisesta. Siitä kaiketi kasvoikin häneen se vastuuntunto, jota tarvittiin myöhemmin tekevänä voimana silloin, kun hän aloitti toimintansa Jyväskylän Veturimiesten ammattiosastossa, niin sihteerinä, puheenjohtajana, luottamusmiehenä ja minä milloinkin kun kykenevää miestä tarvittiin. Veturimiesten liittokokouksissa ja valtuustoissa liiton jäsenet saivat häneltä usein kuulla perusteltuja näkökantoja vaikeissakin asioissa. Sotien jälkeen Topi lähti mukaan kansandemokraattisen liikkeen järjestötyöhön ensin SKDL:n ja sitten SKP:n jäsenenä. Tämä poliittinen asennoituminen ei ollut monen osaston- ja liitonkaan jäsenen mieleen, mutta kun tosipaikkaan miestä tarvittiin, niin Topi oli ehdolla ensimmäiseksi. Oloneuvospäivät kuluvat. Valveutuneella ja edelleen uteliaana ja tiedonjanoisena Topi seuraa aikaansa. Hän lukee paljon kirjallisuutta laidasta laitaan. Jyväskylän kirjastolautakunnassakin hän toimi 16 vuotta. Kaksi ja puoli vuotta sitten otettiin vaimo elämästä pois. yksin mies huushollinsa hoitaa kerrostalokodissaan. Kesäasuntokin Leppäveden rannalla varmasti saanee suven tullessa isännältä tarvittavaa huolenpitoa. Varsinaisen juhlansa Topi viettää sukulaisten kera lähistöllä sijaitsevassa Alinan pitopalvelun tiloissa, jonne saapuu hänen kanssaan telmimään kahdeksan lastenlasten lasta. Beach Volley Veturimiesten kolmas-turnaus pelataan la Tallinnassa Piritan rantahietikoilla. Tällä kertaa seurassamme on runsaasti muita pelureita, koska olemme osa Viikkaribiitsin viidettä osakilpailua viikkari_biitsi/. Ilmoittautuminen kisaan tapahtuu pääosin Lentopalloliiton ohjeiden mukaan, mutta lisäohjeet ja tietoa pelisysteemeistä nettisivuilta : Hannu Mykkänen Tampereen Osaston kesäretki Tampereen osaston kesäretki tehdään Tampereen Saunasäätiön Siivikkalan saunalle klo Saunomismahdollisuus klo Runsas osanotto toivottavaa. Ilmoittautumiset 1.8. mennessä. Juha Heino Veturimies 1/

42 Vapaa-aika Esko Lovén Avannossa kuivalla maalla Enpä olisi ikinä uskonut, että kun tulen IC 75:lla lauantai-iltana Kuopioon, niin uin vielä samana iltana tallin pihalla avannossa. Pihalle saapuessani kuulin Reinon ja Ilpon hilpeitten äänien kaikuvan karaokelaitteista ja bassoäänien jumputus pani jalkani lyömään tahtia. Työnorjan rooliin minun tietenkin piti joutua tällaisena viikonloppuna, harmittelin ja aamulla vielä töihin. Tallipäivystäjäkin tiesi asian ja totesi pilke silmäkulmassa: Jos nyt äkkiä lonkalta keksit runon vapaanpyytämisestä, niin sitä kyllä huomiseksi järjestyy. No jätin asian sikseen. Oli nimittäin Siippaisen Hannun 50v-juhlat Kuopion varikon vapaa-ajan tiloissa, joka muistutti diskoa valosekä teatterisavuefekteineen. Ruoanlaittoon erikoistunut oma kokkimme Hannu oli laittanut (tietenkin) pöydän koreaksi. Jo usein olemme saaneet nauttia uuden luottamusmiehemme Hannu Siippaisen antimista ja Hannun erinomainen ruoanlaittotaito on todettu myös muualla, Hannu siirtyi Pieksämäeltä Kuopioon v Hannun ruoanlaittoinnostus sai alkunsa v.-76, kun hän oli raiteentukemiskoneella töissä ja työkaveri (Kiitoksen Hannu haluaa välittää Pentille) opetti hänet tekemään ruskeaa kastiketta yhden vuoden aikana. Juhlassa oli tarjolla häränhäntäkeittoa, savulohta ja piirakoita. Hannun kurssikavereita oli tullut myös Iisalmesta ja Pieksämäeltä. Pojat olivat tuoneet Hannulle lahjaksi naiseksi muotoillun lahjakäärön (joka myöhemmin paljastui suksienvoitelutelineeksi). Kippari oli junassa todennut paketista: Tuolta henkilöltä täytyy ottaa myös lippumaksu. Hannu on syntynyt Varkaudessa, oppilaskouluun hän meni v.-77 Pieksämäelle ja kuljettajakurssi tuli käytyä v AY -toiminnassa Hannu on ollut mukana Pieksämäellä 10 vuotta ja muina harrastuksina löytyy vielä mökkeily, sienestys ja veneuistelu tutuksi käyneellä Kallavedellä. Uudesta luottamusmiehen tehtävästään Hannu toteaa, että näin lyhyellä varoitusajalla tämä tehtävä on todella haastava, aina tulessa ja ajan hengessä mukana olemista. Vaikka on kysymyksessä pieni paikka, samat asiat ja ongelmat esiintyvät tosin pienemmässä mittakaavassa. Vaikka hän on ollut mukana osaston toimikunnassa, niin nyt asiat näkee toisin, luottomiehen näkökulmasta. Esim. koulutuksen puute eri veturisarjoihin aiheuttaa riitaisuutta ja jopa palkkauseroja. Niin, se avannossa uinti Jos vettä ja avantoa ei ole, niin avanto täytyy tehdä, näin Iisakki oli varmaan ajatellut. Ismo Iisakki Antikainen on Kuopion varikon ideoiden isä, häneltä syntyy oivalluksia moniin juhliin, jokaisen veturimiehen merkkipäivä muistetaan tavalla tai toisella. Tämän iloisen seuramiehen tarinoita kuunnellessa ei ku- Siippaisen Hannun 50v-juhlat Kuopion varikon vapaa-ajan tiloissa, joka muistutti diskoa valosekä teatterisavuefekteineen. Ruoanlaittoon erikoistunut oma kokkimme Hannu oli laittanut (tietenkin) pöydän koreaksi. kaan ikävysty. Näin meillä uudet miehet kastetaan! Ismo oli sahannut moottorisahalla jäälohkareita järvestä ja rahdannut ne tallille. Niistä oli tehty laidat altaalle. Oli ollut tarkoitus jäädyttää liitoskohdat, mutta koska ilmojen haltija järjesti plus-merkkisen sään, täytyi laittaa muovi pohjalle, että vesi pysyisi laitojen sisäpuolella. Toki juomapullolle oli kairattu pieni syvennys jääpöytään, josta letkun kautta kylpijä saattoi nauttia hellejuomaa kylpiessään aurinkovarjon suojassa. Eräs Pieksämäen kaveri totesi minulle: Enpä ole näin hyvissä juhlissa koskaan ollut! No jaa tämmösiähän nämä aena on, levittelin käsiäni. Pitkäaikainen, entinen luottamusmiehemme ja kohta parhaimpaan vuoroon siirtyvä Juhani Kemppainen haluaa kiittää kaikkia kavereita yhteistyöstä. Hänelle jäi positiivinen kuva asioista. Yhteisymmärrystä on ollut, vaikka on ollut eri näkemyksiä. Pienikin paikka pystyy menemään eteenpäin, vaikka isommilta varikoilta ei olla aina sympatiaa saatukaan, Jussi sanoo toivottaen kaikille hyvää jatkoa. Ja eikun avantoon, kun elpymis-tauko on Kuopiossa Jos vettä ja avantoa ei ole, niin avanto täytyy tehdä. Päivänsankari uimassa, idean kehittelijä avustaa. 42 Veturimies 1/2006

43 Vapaa-aika Mikko Rissanen Välitunnilla osa porukkaa konepajan pihalla. Kuopion oppilaskoulu 1972 Siitä on jo 34 vuotta kun viilailimme nuljuksen nauloja Kuopion konepajan oppilastyösalissa. Tietokoneista ei ollut tietoa jokamiehen työpaikalla joten työt piti tehdä käsin, eikä tietokoneella niin kuin tänä päivänä. Konepajalla korjattavana oleva kalustokin koostui pääasiassa mustasta kalustosta elikkä höyryvetureista. Nykyaikainen höyrykone ehti tulla pajalla vietetyn vuoden aikana kutakuinkin tutuksi. Höyrykoneet ovat jääneet käytöstä pois mutta silloin käytössä olleita dieseleitä on edelleen käytössä. Sähkökalustoa on tullut useampaa sorttia käyttöön ja lisäksi kuulapäälättä joka herättää suuria tunteita käyttäjien keskuudessa siten, että hiljaisemmatkin miehet suorastaan hurmioituvat monisanaiseksi tullessaan työvuorolta. Kurssiporukallamme on ollut tapana kokoontua Kylmälahteen muistelemaan menneitä työ ja vapaa-ajan reissuja. Viime aikoina on kuitenkin vaikuttanut siltä että Kylmälahden tapaamisiin ei tule ketään joten lienee aika kokeilla jotakin muuta paikkaa. Olemme jauhopeukalon kanssa testailleet Itä - Keski- ja Pohjois-Suomen lystäilypaikkoja ja yksi on noussut sellaiseksi, että sinne tulee mentyä toistekin. Ja se on Huhmari Polvijärvellä. Paikka on kirkasvetisen Höytiäisen rannalla ja siellä on kylpylä ja tanssiravintola tärkeimpiä mainitakseni. Jos haluat tutustua tähän ja moneen muuhun mukavaan niin naputtelepa GPS:ään Polvijärvi Huhmarisentie 43 tai kartan perustella Joensuu Kuopio väliseltä tieltä Ylämyllyn itäpuolelta kääntyy tie 502 Polvijärvi jota 16 km josta oikealle tielle Kuorevaara 4 km, jossa viitta Huhmari ja Huhmarinen 4 km ja olet toden näköisesti Huhmarin pihalla. Paikassa on eritasoisia majoitusmahdollisuuksia ja hinnat ovat euron väliltä kahden hengen sviitti/ vrk. Paritaloja on ainakin paljon, joten jos on lähtijöitä lienee viisain varata aina koko paritalo kahden huushollin kimpassa, että voi laulaa vaikkapa karaokea niin ettei naapurit häiriinny. Hintoihin sisältyy liinavaatteet, aamupala, kylpylälippu ja tanssilippu. Viereiseltä harjulta on huljakat näköalat Höytiäiselle. Ajankohta olisi elokuuta tulevana kesänä Huhmarin puhelin on Jos kaipaat lisää tietoa tai henkistä tukea, niin soittele numeroon: Mikko Rissanen Ikään, ihonväriin, sukupuoleen tai mihinkään muuhun tuntomerkkiin katsomatta kaikille hyvää jatkoa. Veturimies 1/

44 Vapaa-aika Veturimiesten naisten liiton kesäpäivät Joensuussa Meillä joensuulaisilla veturimiesten naisilla on ilo ja samalla myös suuri haaste järjestää tulevana kesänä naisten liiton edustajakokous ja kesäretkipäivät täällä kauniissa Pohjois-Karjalassa. Tätä kirjoitettaessa on meneillään huhtikuun loppu ja kevätaurinko paistaa lupaavasti. Toivottavasti se paistaa myöskin heinäkuun viimeisenä viikonloppuna meille paikallisille ja etenkin Teille tänne vieraaksi tuleville. Meillä on tohina jo täydessä käynnissä kesäpäivien järjestelyjen osalta. Yritämme saada niistä mukavat päivät, että vieraat viihtyisivät ja kaikille jäisi hyvä mieli ja mukavat muistot kotiin viemisinä. Olemme järjestäneet nämä kesäpäivät aiemman perinteisen mallin mukaisesti, mutta toki me yritämme keksiä jotain erilaistakin. Majoitus- ja kokouspaikkana on Kuntohovi, Nepenmäenkatu 2, Niinivaara, Joensuu. Kaupungin keskustasta torilta on sinne matkaa hivenen yli kilometrin. Suunnilleen sama matka on myös rautatieasemalta. Odotamme teidän saapuvan lauantaina aamupäivällä hyvissä ajoin, sillä ensimmäinen yhteinen tapahtuma on keittolounas klo Sitä ennen hoidetaan tämä virallinen ilmoittautuminen. Siitä jatketaan päiväjuhlalla ja täytekakkukahveilla. Iltapäivällä on viralliset kokoukset. Samoin käsityönäyttely on iltapäivällä avoinna. Muistakaahan tuoda käsitöitä: Sohvatyynyn päällisiä, ommeltuja yöpaitoja ja maalattua posliinia. Jossakin välissä nautitaan kahvia ja vähän suolapalaa, ettei nälkä pääse yllättämään. Majapaikassa on myös mahdollisuus saunomiseen ja uimahallissa käyntiin. Kokouksista vapaat henkilöt voivat Hyvät ystävät ovat suklaamuruja elämän pikkuleivässä vaikka piipahtaa kaupungin keskustassa. Iltajuhla aloitetaan ruokailulla. Sitten ovat vuorossa virallisemmat asiat, kuten kultamerkit ja käsityöpalkinnot. Juhlassa on myös arpajaiset ja huutokauppa. Ja onhan siellä tietenkin kevyempää ohjelmaa. Vieraaksemme saapuvat myös lupsakat naiset: Lyyli ja Lempi. Sunnuntai on kalenterin mukaan kirkastussunnuntai. Niinpä kirkkain silmin ja mielin lähdemme aamiaisen jälkeen linja-auton kyydillä retkelle. Käymme sankarihautausmaalla ja piipahdamme myös kirkossa. Retkeilemme läheisellä maaseudulla ja käymme välipalalla Kuorinkajärven rannalla veturimiesten mökillä. Menemme kesäteatteriin katsomaan jotakin hauskaa. Niin ja tietysti lounastamme välillä. Sunnuntain tarkempi ohjelma muotoutuu vielä tässä alkukesän aikana. Yritämme keksiä jotain mukavaa koko rahan edestä. Paluu kaupunkiin on n. klo ja kotimatka voi alkaa. Toivomme, että suunnitelmamme miellyttävät Teitä ja tulette suurella joukolla kesäpäiville mukaan. Saamme taas yhteisiä mukavia muistoja. Olette lämpimästi tervetulleita Joensuuhun Joensuun Veturimiesten Naiset ry Laura Ruotsalainen Aune Pelkonen Puheenjohtaja sihteeri Eino Kaijaa Lähtöpesä höyryn voimalla Ryhmä nuorukaisia saapuu syksyisenä aamuna Kauppalan konepajalle opettelemaan metalli- ja konemiehen työn alkeita baskeripäisen työnjohtajan tiukassa ja isällisessä komennossa. Lähtöpesä on poistohöyryn ja koivuhalon savuntuoksuinen kuvaus veturimiesten työstä höyryvetureiden valtakauden loppuajoilta, ja 1960 lukujen taitteesta. Kirjoittaja yhdistää kirjassaan vankkaan ammattitietämykseensä selkeän kuvan rautatieläisen arjesta, vapaaajasta ja perhe-elämästä ja ankkuroi tapahtumat ajan yhteiskunnalliseen ja poliittiseen todellisuuteen yhdistäen taitavasti dokumentaarisen ja fiktiivisen kerronnan. Lähtöpesä kuvaa veturin valmistamista junan vetoon ja valmistautumista nopeampaan ja tehokkaampaan raideliikenteeseen. Lähtöpesä on myös syvä kunnioituksen kumarrus työtään arvostavalle katoavalle höyreyveturiammattikunnalle. Saatavissa kirjakaupoista, ovh 23 euroa tai suoraan kirjoittajalta: Eino Kaijaa Yrjönkatu 5 C Pori puh ja s-posti: 44 Veturimies 1/2006

45 Vapaa-aika Vml:n Helsingin osaston Eläkeläisten- ja työssä olevien jäsenten VML:n Helsingin osaston eläkeläisten - ja työssä olevien jäsenten virkistäytymispäivää vietetään perinteiseen tapaan Villingissä elokuun ensimmäisenä lauantaina Kuljetus Hakaniemestä Villinkiin lähtee 5.8. klo Kuljetus Villingistä Hakaniemeen lähtee klo Kuljetukset Vatorilta sopimuksen mukaan. Tervetuloa viihtymään toimikunta Kuljettajakurssi -73 syksy II Huomio! Olisi aika päivittää kuulumiset. Odottelemme Teidän tulevan puolenpäivän junilla Joensuuhun. Etelän suunnasta tulee juna klo ja lännestä klo 13.53, jolloin joukkueen pitäisi olla koossa. Matka jatkuu bussilla Huhmariin, jossa lounas, sauna ja majoittuminen ym. Palautamme Teidät iltapäivän junille sunnuntaina. Pakettihinta on noin 75 e/ hlö. Ilmoita tulostasi mennessä. Lisätietoja matkasta: Mauri Sallinen puh Risto Koponen puh Tervetuloa yksin tai kumppanin kanssa. Hyvinkään konepajan kurssi 8. Kutsu Hyvinkään konepajan kurssi 8. oppilaille vuodelta Olet tervetullut 50- vuotismuistelomatkalle Helsingistä Tallinnaan. Lähtö Länsisatamasta m/s Galaxy laivalla klo Yöpyminen B2 hytissä aamiainen laivalla, klo linja-auyo ja opas odottavat terminaalin edessä. Kävelykierros vanhassa kaupungissa, sitten retki Lahemaan kansallispuistoon, jossa tutustuminen Palmsen kartanokokonaisuuteen ja päiväkahvit Viitnan kievarissa. Iltapäivällä majoittuminen Susi- hotelliin ( 4 km kaupungista), klo päivällinen hotellissa aamiainen hotellissa linja-auto hakee hotellilta ostoksille kuljetus satamaan D- terminaaliin, josta AutoExpress vie Helsinkiin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään toukokuun loppuun mennessä Terho Poutanen puh tai Pauli Laulainen Tervetuloa Veturimies 1/

46 Muistamme In memoriam Kotilainen Kustaa Ville, Jy, synt Leppävirralla Jaakkola Jaakko, Kv, synt Valkealassa Kääriäinen Vilho Mikael, Kv, synt Mikkelin mlk Arponen Aulis Antero, Pri, synt Sortavalassa Siltalahti Pentti Oskari, Pm, synt Viipurissa Schultz Jaakko Paavali, Ri, synt Asikkalassa Siivonen Jaakko Erik, Hki, synt Asikkalassa Mustonen Pentti Johannes, Tpe, synt Kuopiossa Palmberg Leif Allan, Sk, synt Kristiinassa Nurkka Mikko, Kv, synt Luumäellä Honkalehto Toivo Vihtori, Hki, synt Karttulassa -lehden osoitteenmuutos Nimi Vanha lähiosoite Vanha postitoimipaikka Uusi lähiosoite Uusi postitoimipaikka Lähetä lipuke: Veturimiesten liitto John Stenbergin ranta Helsinki 46 Veturimies 1/2006

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Kokoustiedot Aika Torstai 22.5.2014 klo 10.07 10.10 Perjantai 23.5.2014 klo 9.02 10.06 ja 13.31 14.39 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen

Lisätiedot

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 YLEISTÄ Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2015, koska liittokokous

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen Laivanpäällystöliitto ry. Suomen Konepäällystöliitto ry. Palkkaliite

Suomen Laivanpäällystöliitto ry. Suomen Konepäällystöliitto ry. Palkkaliite Päivitetty 1.3.2010/TM Palkkaliite 1 Päällikön ja vuoropäällikön peruspalkat ja valmiusrahat ilman ylityö- ja pyhätyökorvauksia ovat 1.3.2010 lukien seuraavat: Päällikkö ja vuoropäällikkö, peruspalkka

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

TUUSULAN PALLOSEURAN TALOUSOHJESÄÄNTÖ

TUUSULAN PALLOSEURAN TALOUSOHJESÄÄNTÖ TUUSULAN PALLOSEURAN TALOUSOHJESÄÄNTÖ 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 VASTUUNJAKO TALOUSASIOISSA... 3 2.1 Seuran vuosikokoukset... 3 2.2 Seuran johtokunta... 3 2.3 Seuran joukkueet... 4 2.3.1 Joukkueen taloudenhoitajan

Lisätiedot

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Terminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen työaika on

Lisätiedot

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopimusehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Henkilökohtaiset varajäsenet: Pauli Salonpää Aulis Hämäläinen Raili Linna Kari-Pekka Urpilainen. (x) (x) (x) (-) Anita Urpilainen.

Henkilökohtaiset varajäsenet: Pauli Salonpää Aulis Hämäläinen Raili Linna Kari-Pekka Urpilainen. (x) (x) (x) (-) Anita Urpilainen. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7/2014 27.8.2014 Kokousaika Keskiviikkona 27.8.2014 klo 17.00-18.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali. Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

HAKEMUS: LIIKUNTAKORTTI Liikuntapalvelut SOSIAALISIN PERUSTEIN Fredrikinkatu 4 49400 HAMINA P. 0400 1991 491 Saap.pv Dnro

HAKEMUS: LIIKUNTAKORTTI Liikuntapalvelut SOSIAALISIN PERUSTEIN Fredrikinkatu 4 49400 HAMINA P. 0400 1991 491 Saap.pv Dnro HAMINAN KAUPUNKI HAKEMUS: LIIKUNTAKORTTI Liikuntapalvelut SOSIAALISIN PERUSTEIN Fredrikinkatu 4 49400 HAMINA P. 0400 1991 491 Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja Henkilötunnus etunimet Osoite Puhelin PUOLISO

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin ESITYSLISTA 6.10.2015 1(6) AMMATILLISET OPETTAJAT AO ry VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 15.11.2015 kello 9.00. Paikka Kokoustila Snellman & Kallavedet, Scandic Hotelli, Satamakatu 1, 70100 Kuopio I KOKOUKSEN

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja teknistä

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja teknistä ASPOCOMP GROUP OYJ:N Aika: 26.4.2012 klo 13:00 Paikka: Läsnä: Fondia Oy:n toimitilat, Lönnrotinkatu 5, 4 krs., Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA KVTES UUDET JAKSOTYÖ- MÄÄRÄYKSET Valtuusto 22.-23.5.2014 Arto Vallivaara JAKSOTYÖMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET Muutoksen kohteena KVTES luku III 9, 16 ja 17 Muodollista jaksotyötä koskevat

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Pirkkalan seurakunta KIRKKONEUVOSTO. 16.4.2014 klo 17.30. Seurakunnan toimisto

Pirkkalan seurakunta KIRKKONEUVOSTO. 16.4.2014 klo 17.30. Seurakunnan toimisto KIRKKONEUVOSTO 16.4.2014 klo 17.30 Seurakunnan toimisto KIRKKONEUVOSTO ESITYSLISTA / PÖYTÄKIRJA 4 / 2014 Sivu 2 71 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkojärjestyksen mukaan n kokouksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta

Lisätiedot

SCANFIL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2013

SCANFIL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2013 SCANFIL OYJ PÖYTÄKIRJA Y: 2422742-9 No. 1/2013 SCANFIL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2013 AIKA: alkaen klo. 13:00 PAIKKA: LÄSNÄ: Yhtiön pääkonttori, Yritystie 6, Sievi Ääniluettelon (Liite 1) mukaisesti

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös Y-tunnus 2009335-5 Tilinpäätös Toimintakertomus TASEKIRJA 31.12.2009 VESIOSUUSKUNTA UHKOILA VESIOSUUSKUNTA UHKOILA TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo: Toimintakertomus 1-2 Vesiosuuskunta Uhkoilan perustamiskokous

Lisätiedot

TYÖPAIKKA- TOIMINNAN OHJEET

TYÖPAIKKA- TOIMINNAN OHJEET TYÖPAIKKA- TOIMINNAN OHJEET Toimintasäännöt hyväksytty 23.9.2006 hallituksen kokouksessa. TYÖPAIKKATOIMINNAN OHJE Mitä on työpaikkatoiminta? Työpaikkaosaston tehtävänä on yhdessä henkilöstöedustajien kanssa

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE M/2/2007 10.10.2007 1(5) TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH5_201114PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH5_201114PP + OLE_PH5 1 *1329901* OLESKELULUPAHAKEMUS MUULLE OMAISELLE Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka haet ensimmäistä oleskelulupaa perhesiteen perusteella Suomeen muuna omaisena kuin puolisona tai alaikäisiä

Lisätiedot

1. Liikenneluvan voimassaolo

1. Liikenneluvan voimassaolo TARJOUSKILPAILUN EHDOT Tarjouspyynnön LIITE 2. 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Yhteenliittymä 3. Alihankkijan käyttäminen 4. Tiedot liikennöitsijästä 5. Kilpailukohteet 6. Liikennöinnissä käytettävä ajokalusto

Lisätiedot

Borgström Toni, edustajiston varapuheenjohtaja

Borgström Toni, edustajiston varapuheenjohtaja Pöytäkirja 15 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 15/2014 Aika: 24.9.2014 kello 16.00 Paikka: Kutsutut: Neuvottelutila Kummeli, Lappeenranta Paakki Pauliina, hallituksen puheenjohtaja Huhtiranta Sonja Hämäläinen

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto sekä Kokkolan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet:

Seurakuntaneuvosto sekä Kokkolan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet: Kokouskutsu Seurakuntaneuvosto 13.2.2012 klo 18.00 Seurakuntakoti Seurakuntaneuvosto sekä Kokkolan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet: Kokoonnumme ma. 13.2.2012 toimittamaan kirkolliskokouksen-

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki

Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Varaluottamusmiehen asema on sama kuin muidenkin työntekijöiden. Hoitaessaan luottamusmiestehtäviä, hänellä on samat oikeudet kuin luottamusmiehellä.

Varaluottamusmiehen asema on sama kuin muidenkin työntekijöiden. Hoitaessaan luottamusmiestehtäviä, hänellä on samat oikeudet kuin luottamusmiehellä. Tehy ry / Hammaslääkärien työnantajayhdistys ry työehtosopimus Luottamusmiesvaaliohje LUOTTAMUSMIEHEN VALINTA KAUDELLE 2017 2019 YLEISTÄ Tehyläisiä työntekijöitä edustaa työehtosopimukseen liittyvissä

Lisätiedot

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen TES 270105 Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 1.9.2003 alkaen noudatettavista eräistä työehtosopimusmääräyksistä

Lisätiedot

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne kirvestes 160 (160.1 ja 211 ) Yleinen säännöllinen työaika -1 mom. Viranhaltijan/ työntekijän yleinen säännöllinen työaika

Lisätiedot

Irman käyttöohje Tunturisuunnistajille

Irman käyttöohje Tunturisuunnistajille Irman käyttöohje Tunturisuunnistajille Tämä ohje on tarkoitettu niille suunnistajille joilla ei ole koskaan ollut nk. lisenssiä. Mikäli sinulla on joskus ollut lisenssi, niin ohjeet Irman käyttöön löytyvät

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

9.11. Edustajiston juhlakokous ja TYYn vuosijuhlat (juhlallisuudet alkavat klo 11.00 kulkueella H. G. Porthanin patsaalle)

9.11. Edustajiston juhlakokous ja TYYn vuosijuhlat (juhlallisuudet alkavat klo 11.00 kulkueella H. G. Porthanin patsaalle) Sivu 1/6 EDUSTAJISTON LOKAKUUN KOKOUS Aika: Keskiviikko 30.10.2013 klo 18.15 Paikka: Turku-sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, Ylioppilastalo A Esityslista 242 Kokouksen avaus 243 Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

AVUSTUKSEEN OIKEUTETUT YHDISTYKSET

AVUSTUKSEEN OIKEUTETUT YHDISTYKSET Motalan kunnan lapsi- ja nuorisoyhdistysten toimintaavustusten sääntöjä ja ohjeita FKU 62 04/BIN 0276 2004-09-22 (Koulu-, vapaa-ajan- ja sosiaalilautakunnan laatimat ja vahvistamat ohjeet SFO 178 1999-10-07

Lisätiedot

LAUSUNTO JA SELVITYS PERHETYÖNTEKIJÄN VAKANSSIN TÄYTTÄMISESTÄ ULKOISELLA HAULLA

LAUSUNTO JA SELVITYS PERHETYÖNTEKIJÄN VAKANSSIN TÄYTTÄMISESTÄ ULKOISELLA HAULLA Tarvasjoen kunnanhallitukselle 08.04.2014 LAUSUNTO JA SELVITYS PERHETYÖNTEKIJÄN VAKANSSIN TÄYTTÄMISESTÄ ULKOISELLA HAULLA Tarvasjoen kunnanhallitus on 31.3.2014 89 pyytänyt lausunnon ja selvityksen perhetyöntekijän

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous La 1.11.2014 klo 17:00 Kartano Koskenranta, Voikkaa Esityslista 1 Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2 Läsnä olevien toteaminen, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Esityslistan

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus 3 TES: 313013 PL: 01 Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan valtiovarainministeriön sekä Akava-JS ry:n,

Lisätiedot

Irja Kivistö, sihteeri

Irja Kivistö, sihteeri Seurakuntaneuvosto 15.3.2010 Seurakuntakoti 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Pöytäkirjan allekirjoittaminen 4. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisestä päättäminen

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011

LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011 LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. 1 (5) Vuosina 2010 ja 2011 lisätään julkisen palvelun velvoitteen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012 NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Perjantai 24.5.2013 klo 10.00 12.15 Kaupunginhallituksen kokoushuone, Harjukatu 23, 2. kerros OSALLISTUJAT Kalevi

Lisätiedot

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE PK5_plus 1 *1469901* PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka muu omainen kuin puoliso tai huollossasi oleva alle 18-vuotias lapsi hakee ensimmäistä

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

28. 02. 2011 LINJA-KARJALA OY. Lylykoskentie 39 80100 JOENSUU. Joensuu 0166761-6. joensuu@linja-karjala.fi www.savonlinja.fi 18639 3.12.2009-31.5.

28. 02. 2011 LINJA-KARJALA OY. Lylykoskentie 39 80100 JOENSUU. Joensuu 0166761-6. joensuu@linja-karjala.fi www.savonlinja.fi 18639 3.12.2009-31.5. Yrityksen nimi tai henkilön sukunimi ja etunimet 1. HakijaRiikenteenharjoittaja P0SELYIJ4fO(.. yrnprisiökeskus Etinkeino, Iiikenne ja 28. 02. 2011 [ Viranomainen {s-svon ELYkokuø elyl On 1/3 Savonlinna-Parikkala,

Lisätiedot

LUONNOS 26.11.2015 TYKKIMÄEN VAPAA-AIKAKESKUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Tykkimäen vapaa-aikakeskus Oy ja kotipaikka Kouvola. 2 Yhtiön toimialana on matkailun ohjelmapalvelutoiminta, majoitus-

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

Miksi säännöt tulisi uudistaa?

Miksi säännöt tulisi uudistaa? Miksi säännöt tulisi uudistaa? Sisältö 1. Mitä laki sanoo osakaskunnista... 1 2. Lain kanssa ristiriidassa olevat kohdat säännöissä... 2 1) osakaskunnan nimi ja kotipaikka sekä osakaskunnalle kuuluva yhteinen

Lisätiedot

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS ESITYSLISTA Aika: 19.2.2014 klo 18.00 Paikka: Kahvila Nanda Wanha Talo, Savilahdenkatu 12, Mikkeli 1. VUOSIKOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen puheenjohtaja Kirsi-Maaria

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Nro 1 /2010. Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki avasi kokouksen.

PÖYTÄKIRJA Nro 1 /2010. Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki avasi kokouksen. VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS ASPOCOMP GROUP OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 13.4.2010 klo 10:00 Paikka: Läsnä: Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Henkilöstön siirtymisperiaatteet 25.11.2011. Anne-Maj Salmi Heta henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja

Henkilöstön siirtymisperiaatteet 25.11.2011. Anne-Maj Salmi Heta henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja Henkilöstön siirtymisperiaatteet 25.11.2011 Anne-Maj Salmi Heta henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 15110 LAHTI www.paijat-hame.fi/fi/paketti Heta henkilöstötyöryhmä

Lisätiedot

9) esitetään ja hyväksytään riistanhoitoyhdistyksen vuoden 2014 toimintakertomus

9) esitetään ja hyväksytään riistanhoitoyhdistyksen vuoden 2014 toimintakertomus 1) kokouksen avaaminen Rhy:n puheenjohtaja Asko Autio avasi kokouksen. Asko kertoi ajankohtaisista tapahtumista rhy:ssä. Vuoden 2014 pienpetokilpailun palkitut olivat 1 Ari hautakangas, 26 pienpetoa 2.

Lisätiedot

1. 33 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus..37. 2. 34 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen..37. 3. 35 Työjärjestyksen hyväksyminen..

1. 33 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus..37. 2. 34 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen..37. 3. 35 Työjärjestyksen hyväksyminen.. Tekninen lautakunta 17.6.2015 36 SISÄLLYSLUETTELO Pöytäkirja 5/2015 Kokousaika 17.6.2015 klo 15.00-16.20 Kokouspaikka Kunnanhallituksen huone ASIAT 1. 33 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus..37 2.

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut (Työntekijä täyttää) Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Osoite Ammatti Puhelinnumero Hakijan kanssa samassa taloudessa / kiinteistössä asuvat Henkilöiden

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 1 Kirkkoneuvosto 1/2010 10.02.2010

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 1 Kirkkoneuvosto 1/2010 10.02.2010 1 1 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 10.02.2010 1 Kokouskutsu asialistoineen on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot