JÄSENLEHTI Parisuhteesta avanneleikkauksen jälkeen, s. 8. Uusi liikuntapiirakka, s. 15

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄSENLEHTI 3 2009. Parisuhteesta avanneleikkauksen jälkeen, s. 8. Uusi liikuntapiirakka, s. 15"

Transkriptio

1 JÄSENLEHTI Parisuhteesta avanneleikkauksen jälkeen, s. 8 Uusi liikuntapiirakka, s. 15

2 TIETOA AVANTEESTA -oppaasta otetaan uudistettu painos. Tilattavissa jo nyt. Ennakkotilaukset: Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa Aineisto mieluiten sähköpostilla perillä viimeistään Jos aineisto lähetetään sähköpostilla, se on perille tulon varmistamiseksi lähetettävä sekä osoitteeseen että toimitussihteerille Finnilco-lehti 3/2009 (118) 34. vuosikerta Julkaisija FINNILCO RY Avanne- ja vastaavasti leikattujen valtakunnallinen keskusjärjestö. Päätoimittaja Timo Kangasmaa vt. päätoimittaja Toimituspäällikkö Osmo Lindroos Toimitussihteeri Tarja Smalen Kansikuva: Niina Haapaniemi Ipaalaisia resinaretkellä Pirkanmaan museorautateillä. Toimitus Teija Kalinainen, Ilmoitukset Taitto Taittotalo PrintOne Mikkolantie 20, Helsinki Puh Paino Kirjapaino Gosmo Ilpoistentie 16, Turku ISSN Ilmoitushinnat 1/1 sivu 660 e 1/2 sivu 420 e 1/4 sivu 250 e 1/8 sivu 150 e Värilisä 330 e Ilmestymisajankohdat Suluissa aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä. N:o 1 helmikuu (25.01.) N:o 2 toukokuu (10.04.) N:o 3 syyskuu (05.08.) N:o 4 joulukuu (05.11.) Aineisto mieluiten sähköpostilla. Kiitos. Sähköpostilla lähetettäessä perille tulon varmistamiseksi lähetetään sekä osoitteeseen että Toimitus pidättää oikeuden muokata julkaistavaksi tarjottuja tekstejä. Finnilco ry Toimisto Järjestösihteeri Tarja Smalen Santaniitynkatu 7 B 14, Kerava Puh ma-pe klo 9-13 Fax Hallitus Puheenjohtaja Helena Parila Ukonkatu 12, Karhula Puh varapuh.joht. Teija Kalinainen 2. varapuh.joht. Risto Rahkola Jäsenet Outi Laine, Hannu Luutonen, Matti Rönkkö, Anne Salmi Varajäsenet Aila Ala-Aho, Juha Järvinen, Marita Kumpulainen, Esa Leppävuori, Pirkko Manninen, Helena Rahja Rahastonhoitaja Hannu Luutonen Kunniajäsenet Sakari Aukee, Kalevi Lehikoinen, Osmo Lindroos, Elvi Teräväinen, Risto Westman, Olli Visakas Jäsenrekisteri ja osoitteenmuutokset Helena Parila Ukonkatu 12, Karhula Puh TÄSSÄ LEHDESSÄ MM.: Seksuaalisuus ja parisuhde... 8 Suuri pieni asia...12 Uusi liikuntapiirakka...15 Osmo Lindroosin juhlapuhe...16 Muisteloit...17 Kesäpäivien kisatulokset...19 Me ipaalaiset...20 Yksilökurssi Mikkelissä...22 Läheinen-kurssi Rokualla...23 Jäsenyhdistykset...27 Avannepoliklinikat...39 Loppuvuoden sope-kurssit

3 Pää toimittajalta Uudessakylässä Edellisen Finnilco-lehden ilmestymisen jälkeen on kesä jo taittumassa hyvää vauhtia syksyksi. Ensimmäiset keltaiset lehdet on tuuli jo ravistellut puista maahan. Maisemaan on ilmestynyt upeisiin punaisiin syyspukuihin pukeutuneita haapoja. Muutamia syksyisiä upeita ukonilmojakin on ollut muistuttamassa meitä sadonkorjuun ajan päättymisen läheisyydestä. Moni on taaskin hakenut terveyttä luonnon helmasta, niin liikkumalla kuin talven varastoiksi. Tosin taas kerran oli mustikkavuosi, joka ei suonut mustikoita tasapuolisesti. Eri puolilta maata on kuulunut keväthallan viemistä mustikan kukkasista. Taas toisin paikoin on ollut mustikoita ruhtinaallisen paljon. On upeata päästä seurailemaan kuinka joutsenäiti ja -isä sekä sorsaemo kasvattavat ja huolehtivat poikasistaan pitkän kesän aikana. Poikaset kasvavat, miten sen ilmaisisi, sentti sentiltä. Kuinka vanhemmat opettavat poikaset syömään järvenpohjasta. Untuvat vaihtuvat ja opitaan lentämään. Ja sitten tulee hetki, jolloin poikaset lähtevät alta pyssymiesten talven viettoon. On kaihoisaa katsella saunankuistilta poikasten lähtöä kohti uusia tuntemattomia kalavesiä. Sitä maaseudulla hiljalleen leikkuupuimurit hiljenevät ja siirtyvät talviteloille odottelemaan uutta satokautta. Kai mekin ihmiset olemme hieman samanlaisia. Syksy saapuu tuoden mukanaan lyhyemmät päivät ja viilenevät ulkoilmat. Hiljalleen siirtynee jokainen yhä enemmän ja enemmän sisäpuuhiin. Kuka lämpimän uunissa palavan lämpiän valkean lähelle, kuka taasen lämpöpatterin läheisyyteen. Syksy myös käynnistää hiljalleen yhdistysten talvikauden toiminnan. On kokouksia ja erilaisia purinapiirejä ja muuta tilaisuutta tuttavien tapaamiseksi ja uuden tiedon saamiseksi. Virkistystä ehkäpä parhaimmasta päästä on tavata yhdistyksessä tuttavia ja ystäviä, keskustellen maailman asioista taikka pistää puikolla sukanvartta vasemmalta oikeaan. Vai miten se kutominen nyt menikään Ehkä eräitä syksyn hurjimpia asioita on tuo valtion budjetin tekeminen. Etenkin odottelu, että mitähän se taas tuo tullessaan meille tavallisille ihmisille. Parantaako se terveydenhoitoa muutenkin kuin juhlapuheissa? Helpottaako se sairauksien monesti tuomaa taloudellista ahdinkoa? Säilyvätkö kyläkoulut? Entä saako kirjastotoimi tarpeeksi varoja? Pystyvätkö terveydenhuollon toiminnat palvelemaan entiseen tapaan? Siinä on joukko kysymyksiä, joiden vastausten arviointi ennakkoon saattaa aiheuttaa Alfred Hitchcockin kaltaisia kauhuelämyksiä. Tuo edellä oleva oli nyt kuvaannollisesti eli hieman liioiteltuna. Meitä vielä odottaa syksyllä tuo Sata-komitean arvoituksellisen toiminnan julkaiseminen. Muuten julkisuudessa olen nähnyt myös tuota komiteaa nimitettävän salakomiteaksi. Niin millaista tarvetta onkaan komitean mielestä muokata maamme kansalaisten sosiaaliturvaa? Sen näkee ken elää, sanotaan. Me suuret ikäluokat olemme aivan kummallinen myytti Suomessa. Milloin 1950 ja vieläpä 1952 syntyneet kuuluvat suuriin ikäluokkiin, milloin taas emme kuulu. Kukaan päättäjien edustaja ei suostu kertomaan uskottavasti julkisuuteen totuutta, paljonko suurista ikäluokista on ikäluokittain vielä hengissä ja kuinka monta meistä on Suomen eläke- ja sosiaaliturvan piirissä. On muistettava, että suurista ikäluokista siirtyi hyvin paljon ulkomailta hakemaan elantonsa. Miksi katsoin tarvetta pohdiskella tätä asiaa Finnilco-lehden pääkirjoitussivulla? Yksinkertaisesti, että järjestömme jäseninä on monta suuriin ikäluokkiin lukeutuvaa työssä käyvää henkilöä. Henkilöitä, jotka ovat tehneet 15-vuotiaasta, heti kansalaiskoulun (kuten sitä silloin kutsuttiin) päättymistä seuraavasta päivästä yhtäjaksoisen työputken, kuten sitä nykyisin hienosti kutsutaan. Uskoisin sen olevan aika totta, että nuoruudessa kaikki tuolloin tekivät, no useimmat kumminkin, työuran alkajaisiksi ruumiillista työtä. Ei ollut nykyaikaisia nostimia ja painorajoituksia. Sitä olivat käytössä vain hampparinkärryt ja raaka voima sekä mukana kehittyvä taito nostaa paketti lattiasta. No moni tuntee tuon ajan läpi elämänsä, ennemmin tai myöhemmin, nahkoissaan erilaisina kolotuksina yms. Niin ja on muistettava, että kaikki tytöt eivät päässeet heti konttorihommiin. Osa heistä pääsi erilaisiin siivoojan tehtäviin. Ei ollut koneita. Konttaamalla ja kuuraamalla puhdasta tehtiin. Mainitsin tuon tuossa edellä olevan sen tähden, että kuinka järjetöntä on meidän suurten ikäluokkien työputken pidentäminen. Vai onko valtionkassassa jotenkin enemmän rahaa sairaslomiin ja sairaseläkkeisiin? Vastaavasti nuoria ei päästetä työelämään. Miksei? Siinäpä on aikamoinen arvoitus meillä ratkaistavana. Toivotan kaikille oikein hienoa syysaikaa ja katsokaa seuraavan numeron sivuilta, että kenestä on tullut lehden vakinainen päätoimittaja. Kaikkea hyvää toivottaen Timo Kangasmaa 3

4 Näköala paikalta SYKSYISIÄ MIETTEITÄ... Näin syksyn saapumisen ensimmäisten merkkien ilmaantuessa kauniin kesän jälkeen on hyvä aloittaa taas arkinen aherrus. Jokainen teistä on toivottavasti saanut nauttia, voisiko sanoa, vanhanajan kunnollisesta kesästä sekä kerätä voimia syksyn sateiden ja talven pakkasten varalle. Finnilcon hallituskin aloitti syksyn työskentelyn suunnittelemalla esitystä vuosikokoukselle ensi vuoden toiminnasta ja taloudesta. Pohdittiin pitkään sitä, millä keinoin saisimme nuorisommekin mukaan toimintaan. Nuorison innostuminen avanne- ja vastaavasti leikattujen etujen ajamisesta olisi yhdistyksen tulevaisuuden ja tulevien leikattujen kannalta tärkeää. Kunpa löytäisimme oikeat toimintatavat, jotka innostaisivat. Syksyn myötä maamme taloudellinen tilanne näyttää synkistyvän. Yrityksiä lakkautetaan tai toimintoja supistetaan. Henkilöstöä lomautetaan ja irtisanotaan. Ensi vuodelle ennustetaan huomattavaa työttömyyden kasvua. Valtion ja kuntien talous kiristyy kiristymistään. Mi- tenköhän paljon tällainen kehitys tulevaisuudessa tulee vaikuttamaan terveydenhuoltomme palveluihin ja asettamaan rajoitteita mm. ilmaisvälinejakeluun supistamalla saatavien tuotteiden valikoimaa. Nythän on avanteenhoitovälineiden saatavuus kunnissa vielä hyvä. Me suomalaiset olemme hyvässä asemassa siinä, että saamme tarvitsemamme hoitovälineet maksutta. Suomi on ainoa Pohjoismaa, missä hoitovälineet saadaan aivan ilmaiseksi. Naapurimaassamme Ruotsissa avanteenhoitovälineet rinnastetaan lääkkeisiin, jolloin tuotteet ovat maksuttomia vasta sen jälkeen, kun omavastuuosa on täyttynyt. Toimintatapa on sama kuin meilläkin lääke- ja matka- sekä julkisen terveydenhuollon kustannusten kohdalla. Jotta jokainen itse tietäisi, milloin omien lääke-, matka- tai julkisen terveydenhuollon kustannusten omavastuuosa täyttyy, kannattaa kulut kirjata muistiin. Omien terveydenhoidon kustannusten seurantaan käy aivan mainiosti se tuttu, vanha sinikantinen ruutuvihko, johon merkitään niin lääke-, matka- kuin sairaalakulutkin. Kuitit täytyy muistaa säilyttää. Apteekista saatava miinuskirja lääkekuluja varten on Kelan hyväksymä virallinen asiakirja lääkekulujen seuraamista varten. Järjestöjen toiminnan tukena meillä on RAY, joka myöntää varoja myös Finnilcolle varsinaisen toiminnan toteuttamiseen sekä sopeutumisvalmennuskurssien järjestämiseen. RAY:n varoilla järjestetyt kurssit ovat osallistujille muutoin maksuttomia paitsi matkakustannusten osalta. Matkakustannuksista Kela korvaa omavastuuosan ylittävän määrän lääkärinlausunnon perusteella. Sopeutumisvalmennuskurssit on tarkoitettu jokaiselle leikatulle. Kurssille hakeminen ei edellytä paikallisyhdistyksen jäsenyyttä. Kursseille kannattaa hakea, sillä sieltä saa tietoa ja tukea niin äskettäin leikattu kuin jo pidemmän aikaa avanteen kanssa elänyt. Hyvää alkavaa syksyä! Helena Parila Puheenjohtaja Onnellisuus ei ole päämäärä, vaan tapa matkustaa. Filosofi Samuel Johnson 4

5 Från utsikts platsen HÖSTTANKAR Den vackra sommaren har gått och de första hösttecknen kommit. Nu är det dags för vardagen igen. Hoppas att ni har njutit av sommaren, precis som den var på den gamla goda tiden, och samlat krafter inför höstregn och vinterkyla. Finnilcos styrelse har också sparkat igång och planerat ett förslag till höstmöte om ekonomi och nästa års verksamhet. Vi funderade länge på hur vi skulle få de yngre medlemmarna med i verksamheten. Att de aktivt skulle börja bevaka stomi- och reservoaropererades intressen är ytterst viktigt för föreningen och framtida patienter. Bara vi hittade sådana arbetsformer som intresserar dem. När vi nu går mot hösten verkar den ekonomiska situationen förvärras. Företag lägger ner eller drar in. Personal permitteras eller sägs upp. Arbetslösheten beräknas öka kraftigt nästa år. Nedskärningar sker i såväl statens som kommunernas budget. Hur mycket en sådan utveckling kommer att påverka hälsovård och begränsa utbudet och utdelningen av kostnadsfria redskap. Än så länge är stomibandagesituationen bra i kommunerna. Vi finnar är privilegierade i och med att vi får allt material gratis. Finland är det enda landet i Norden som delar ut gratis stomibandage. I vårt västra grannland jämställs de vid mediciner: man får dem gratis då man nått fribeloppsgränsen. Precis som rese- och läkemedelsersättningar samt den offentliga hälsovårdens kostnader hos oss. För att veta när man nått fribeloppsgränsen lönar det sig att bokföra alla ovannämnda kostnader. Till det duger det gamla blå rutade häftet bra. Där man noterar rese-, läkemedels- och sjukhuskostnaderna. Kom ihåg att spara kvitton. Ett så kallat minushäfte som man får på apoteken gör det lättare att följa upp läkemedelsutgifterna. Det är också godkänt av FPA. Penningautomatföreningen RAY stöder vår verksamhet genom att bevilja anslag, med vilket vi ordnar våra återanpassningskurser. Dessa kurser är kostnadsfria för deltagare, man står endast för resekostnaderna själv. Och med läkarintyg ersätter FPA resekostnaderna efter självrisk. Återanpassningskurserna är avsedda för alla opererade. Man behöver inte ens vara medlem i en lokalförening. Det lönar sig att ansöka till kursen. Där får man stöd och information, vare sig man opererats nyligen eller levt med stomi sedan en längre tid. Jag önskar er alla en trevlig höst! Helena Parila Ordförande Översättning: Inka Fried Kiitos Finnilco 2/2009 -numerosta! Kiitos Osmolle mukavasta palstakirjoituksesta ehdin jo miettiä, mitä Osmo oikein tarkoittaa valmistautumisella. Lopputuloshan oli, että oli hyvää tuuria, kun kaikki sanankäyttäjät eivät olleet valmistautuneet kunnolla! Ulkomailla oloni aikana olen käyttänyt aktiivisesti sosiaalista mediaa tai ainakin aktiivisemmin kuin kotona ollessani. Mietinkin nyt juhannusiltana, josko yhdistyksellemme perustettaisiin oma ryhmä esimerkiksi Facebookiin, joka on saanut suurta suosiota niin nuorison kuin "aikuisväestön" keskuudessa. Itse asiassa olen ollut hämmästynyt siitä, miten paljon aikuiset ihmiset käyttävät Facebookia vuorovaikutuksen välineenä. Osa käytöstä on jopa puhtaasti ammatillista, vaikka ehkä suurin osa kuitenkin ei-ammatillista. Etsin Facebookista ilkolaisten ryhmää ja löysin ILCO-nimisen ryhmän, joka näyttää olevan ruotsalainen yhteisö. Tämä ILCO on suljettu ryhmä, jonka jäsenten "täytyy olla kutsuttuja tai ylläpitäjän hyväksymiä". Tämä vaikuttaa oikein järkevältä 6 syyltä, mm. viitaten Osmonkin kirjoitukseen. Kaikkia asioita ei tarvitse kertoa kaikille! Finnilco-lehti ilmestyy tosi harvoin. Ehdotan, että myös Finnilcolle perustettaisiin Facebook-ryhmä, jonka omistajana voisi toimia joku yhdistyksen hallituksessa oleva henkilö. Olen sitä mieltä, että finnilcolaisuuteen kuuluu yhteisöllisyys eli myös yhdistyksen sisäinen vuorovaikutus ja kannustus. Olen vakuuttunut siitä, että tässä Facebook-ryhmässä voisi olla aktiivista ja hedelmällistä toimintaa, joka olisi ajankohtaisempaa ja ketterämpää kuin lehden sivuilla tapahtuva tiedotus ja kirjoittelu. Olen myös varma siitä, että yhä useammalla on Internet käytössään. Facebookia on helppo oppia käyttämään eikä ikä todellakaan ole este sen käytölle. Isäni liittyi Facebookin käyttäjäkuntaan kuluneena keväänä ja hän täyttää elokuussa 79 v. Ainakaan tänä yönä ei Finnilco-nimistä ryhmää ollut olemassa :D Juhannusyönä 2009, Raija

6 Seksuaalisuus ja parisuhde Seksuaalisuus, seksi ja erotiikka ovat parhaimmillaan elämän hyviä ja voimavaroja tuottavia asioita. Tasapainoinen suhde seksuaalisuuteen ylläpitää sekä kehon että mielen terveyttä. Siitä huolimatta niiden kohtaaminen ja pohtiminen tuottavat usein enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Ongelmat ja solmukohdat ovat myös yleisiä. Seksuaalisuus on ihmisyyteen ja elämään kiinteästi liittyvä kokonaisuus, joka vaikuttaa kaikilla elämän eri osa-alueilla. Se on elämistä miehenä tai naisena kaikissa niissä rooleissa, joita meillä on yksilönä, parisuhteessa, perheessä, työelämässä ja muussa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Seksuaalisuudessa ihmisen yksilöllisyys korostuu, sillä sen merkitys on jokaiselle erilainen. Seksuaalinen hyvinvointi ei riipu siitä, elääkö parisuhteessa vai ei, tai harrastaako seksiä vai ei. Siihen vaikuttavat ratkaisevasti suhde omaan kehoon sekä kyky kohdata ja jakaa tunteita. Ihmiset toteuttavat omaa seksuaalisuuttaan yksilöllisesti ja kohtaavat sen erilaisissa elämäntilanteissa perussuhtautumisensa mukaisesti. Seksuaalisesta hyvinvoinnistaan on vastuussa itse. Sitä voisi luonnehtia jopa valintakysymykseksi. Ihminen voi tehdä elämässään tarvittavia suunnanmuutoksia niin tunne- kuin käytännönkin tasolla, ja pyrkiä alentamaan niitä esteitä, joita elämä tullessaan tuo. Jokaisella ihmisellä onkin oikeus parhaaseen mahdolavanne- tai vastaavan leikkauksen jälkeen 8 Leena Rosenberg-Ryhänen liseen seksuaaliseen elämänlaatuun kaikissa elämäntilanteissa ja elämän muutoksissa. Tunteet ovat pinnalla Avanne- tai vastaava leikkaus voidaan tehdä pitkään jatkuneen, kroonisen sairauden ja vaivojen vuoksi. Siihen on osannut jo ennalta varautua ja sitä on tiennyt odottaa. On ollut aikaa sopeutua tilanteeseen ja pohtia tulevaa muutosta yksin ja läheistensä kanssa. Leikkaus tässä tilanteessa yleensä helpottaa elämää ja parantaa elämänlaatua. Joskus leikkaus kuitenkin voidaan joutua tekemään kiireellisenä, nopeiden johtopäätösten perusteella, eikä aikaa valmistautumiseen ole. Mukana voivat olla myös vakavan sairauden tai onnettomuuden aiheuttama kuolemanpelko ja epävarmuus tulevaisuudesta. Tällaiseen tilanteeseen liittyy myös kriisi ja sen shokkivaihe. Olipa tilanne mikä hyvänsä, leikkaukseen liittyy usein voimakaskin tunnelataus ja monenlaiset ajatukset risteilevät. Ihmisellä ei ole kykyä sulkea tunteita pois mielestään, eikä niin pidäkään tehdä. Tunteiden läpikäyminen on luvallista ja selviytymistä edistävää. Tunnemyrskyyn sisältyvät yksilöllisesti pelon, surun, pettymyksen, vihan ja katkeruuden, yksinäisyyden ja avuttomuuden, masennuksen sekä joskus myös helpotuksen tunteet. Itsetunnon väliaikainen lasku on myös tavallista. Leikkaus ja seksuaalisuus Ihmisen seksuaalisuus on helposti haavoittuva alue, samoin kuin oma kehonkuvakin. Leikkauksen yhteydessä muutokset voivat vaikuttaa kummallakin alueella. Leikkausarpi ja avannepussi muuttavat ulkoista minäkuvaa, suolen poisto vaikuttaa sisäiseen minäkuvaan ja aikaisemmin intiimisti hoidetut ulostamistai virtsaamistoiminnot tulevat näkyvämmiksi. Leikkauksesta toipumisvaiheessa, ennen kuin oppii itse ne hoitamaan, ne ovat jatkuvasti esillä, ja tarvitsee muiden opastusta sekä apua selviytyäkseen. Tilanne voi tuntua nololta ja nöyryyttävältä. Suhde omaan kehoon on aina yksilöllinen. Se on muotoutunut aikuiseksi kasvun ja elämän myötä tutuksi ja turvalliseksi, omaksi omaisuudeksi, osaksi omaa miehuutta tai naiseutta. Tehty leikkaus muuttaa minäkuvaa, ja uusi peilikuva on erilainen. Siihen tutustuminen ja totuttelu voivat vie-

7 dä aikaa, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Ihmisen mielen maailmalla on kuitenkin kyky selviytyä ja eheyttää, ja useimmiten uusikin minäkuva vähitellen tulee omaksi. Vaikka hyvin tietää, että leikkaus oli pakollinen terveyden parantamiseksi tai elämän säilyttämiseksi, saattaa tuntea vihaa ja katkeruutta siitä, mitä omalle keholle on tehty. Alussa voi tuntea itsensä jopa rumaksi ja luotaantyöntäväksi. On kuitenkin hyvä ja tärkeää muistaa, että se on vain tunne, ei todellisuus. Aika ja kokemus antavat tilaa eheytymiselle ja uuden tilanteen kanssa sinuiksi tulemiselle. Avanne ja/tai arpi on oma salaisuutesi silloin, kun sinulla on vaatteet päällä. Voit päättää itse, kenelle asiasta kerrot. Olet vahvoilla. Alastomuus muiden kanssa voikin aluksi tuntua vaikealta ja vastenmieliseltä. Se, mitä muut, jopa kumppani tai omat perheenjäsenet mahdollisesti ajattelevat, pelottaa. Jos, varsinkin alussa, oma itsetunto ja minäkuva ovat huonot, ei ole ehkä kykyäkään kohdata tilannetta ja sitä välttelee. Rohkeuden ja itsetunnon kasvu tapahtuu yksilöllisesti, eikä muiden edessä alastomana esiintyminen saakaan olla itsetarkoitus. Jokaisella on oikeus itse päättää, milloin aika on kypsä ja keiden kanssa haluaa olla alasti. Pakko ei ole. Jokaisella ihmisellä on oikeus parhaaseen mahdolliseen seksuaaliseen elämänlaatuun kaikissa elämäntilanteissa ja elämän muutoksissa. Parisuhde Sairaus ja leikkaus vaikuttavat aina parisuhteeseen. Riippuu luonnollisesti parisuhteen laadusta ja tavoista, kuinka vaikea tai helppo ongelma siitä muodostuu. Jos kumppanit ovat oppineet keskustelemaan, selviytyneet kriiseistä aikaisemminkin ja kunnioittavat toisiaan, asiasta usein selvitään jo totutuin keinoin. Ikävä kyllä, on myös olemassa parisuhteita, joissa ei osata tai haluta ymmärtää toisen ajatuksia ja tunteita. Silloin ennuste suhteessa on huonompi ja vaikeudet yleensä pitkäaikaisia. Sairauden ja leikkauksen aiheuttama kriisi, itsetunnon lasku ja epäselvyys omasta minäkuvasta voivat johtaa parisuhdetta rasittaviin tunteisiin. Tavallisia ovat mustasukkaisuus, kumppanin sitominen liikaa tilanteeseen ja omaan pahoinvointiin sekä suhteesta eristäytymiseen niin henkisesti kuin fyysisestikin. Leikattu voi ikään kuin kasvattaa ympärilleen suojakelmun. Kumppanilla risteilevät myös erilaiset tunteet, pelot ja ajatukset. Parisuhteessa selviytymisen esteeksi voi muodostua porraskohtia, jotka on ylitettävä päästäkseen eteenpäin. On tietysti eroa sillä, onko kysymyksessä pitkä vai lyhyt parisuhde, vankka liitto, seurustelu vai ollaanko vasta tutustuttu ja luomassa parisuhdetta. Ylitettäviä tilanteita ovat avanteesta tai vastaavasta kertominen, avannesidoksen näyttäminen, avun pyytäminen, ensimmäinen rakastelu jne. Pitkässä parisuhteessa tilanteet voivat olla helpompia, mutta avoin keskustelu ja toisen kunnioittaminen ovat silloinkin tärkeitä. Toisaalta, jos 9

8 ei ole totuttu keskustelemaan, ei sitä välttämättä tässäkään tilanteessa osata. Jos kumppanista ei ole asian purkajaksi, ei kannata kuitenkaan jäädä yksin, vaan tarvittaessa jakaa tunteensa ja puhua esim. hyvän ystävän tai tukihenkilön kanssa. Niillä leikatuilla, jotka eivät elä parisuhteessa, mutta jotka haluaisivat itselleen kumppanin, porras uuden ihmissuhteen luomiseen muuttuu korkeammaksi. Milloin voin kertoa, että minut on leikattu? Katkeaako hyvin alkanut ihmissuhde siihen? Pelot ja minäkuvan epäselvyys voivat johtaa jopa eristäytymiseen: ei uskalla antaa mahdollisuutta uusille suhteille. Onneksi nämä tunteet ovat vain omassa mielessä. On tietysti totta, että uuden ihmissuhteen luomisessa tarvitaan tässä tilanteessa paljon rohkeutta ja itsetuntoa. Kannattaa kuitenkin palata muiden ihmisten joukkoon ja sallia tilanteet, joista kumppanin voi löytää. Rakkaus ja hyvä ihmissuhde eivät ole kiinni siitä, onko leikattu vai ei. Asiasta kertomisen ajankohtakin riippuu täysin omasta persoonasta ja tilanteista. Siihen ei ole mitään mallia olemassa. Oikean ihmissuhteen muodostuminen ei kaadu siihen. Jos niin käy, kyseistä ihmis-suhdetta ei olisi muutenkaan kannattanut jatkaa, ja asian voi jättää omaan arvoonsa. Siitä ei kannata pahoittaa mieltään ja lannistua, sillä tyhmyys ja kypsymättömyys ovat vastapuolessa. Oikea ihminen löytyy kyllä jos on löytyäkseen. 10 Rakastelu Kiinnostus seksiin on yksilöllistä niin yksilö- kuin parisuhdetasollakin. Toisille ihmisille seksi ja seksuaalinen tyydytys ovat tärkeitä asioita, toisille ei. Toisissa parisuhteissa seksi on tärkeä asia ja sitä harrastetaan ahkerasti, toiset parisuhteet perustuvat johonkin muuhun. Kaikki vaihtoehdot ovat normaaleja ja luvallisia. Seksuaalisuus ja parisuhde ovat paljon muutakin kuin seksi. Seksi on kuitenkin eräs ihmisen perustarpeista ja jokaisella tulee olla, elämäntilanteeseen katsomatta, oikeus toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan omalla tavallaan. Siksi on tärkeää, että leikkauksen jälkeen paluu entiseen tai entistä parempaan seksielämään tapahtuu luontevasti ja luonnollisesti. Leikkauksen jälkeen voi rakastella aivan kuten ennenkin. Siitä ei ole vaaraa eikä haittaa, kunhan leikkausalue on parantunut. Ensimmäinen rakastelukerta voi pelottaa kumpaakin osapuolta. Asian kanssa ei kannatakaan kiirehtiä ja siitä kannattaa keskustella avoimesti. Ensimmäisellä kerralla kuitenkin useimmiten huomataan, että pelot ja jännitys ovat olleet turhia. Jos tuntuu turvallisemmalta rakastella niin, että avannesidosta ei näy, se on täysin mahdollista. Naisille on saatavilla kauniita, seksikkäitä paitoja, toppeja ja yöasuja, jotka jopa lisäävät halukkuutta. Mies voi käyttää t-paitaa tai vastaavaa makunsa mukaan. Vaate estää myös pussin hankaamisen kumppanin ihoa vasten. Käy suihkussa ja tyhjennä pussi aina ennen rakastelua. Voit myös vaihtaa pussin pienempään ja läpinäkymättömään vaihtoehtoon tai kääräistä pussin rullalle ja teipata, niin se ei häiritse liikkumista. Erilaiset muutokset elämässä voivat antaa oivallisen tilaisuuden pohtia omaa ja parisuhteen seksuaalisuutta. Sairastamisesta ja leikkauksesta muutoksineen voikin muodostua moottori, joka käynnistää paremman, monipuolisen ja tyydyttävämmän seksielämän löytymisen. Hellyys ja hyväilyt saattavat nousta merkittävään asemaan yhdynnän tilalle tai sen lisäksi. Haluttomuus Haluttomuus on yleinen ongelma kaikilla ihmisillä ikään tai sukupuoleen katsomatta. Sairaus, avanne- tai vastaava leikkaus on tilanne, jossa seksuaalinen haluttomuus on yleistä, normaalia ja sallittua. Voima-varat tarvitaan leikkauksesta toipumiseen, uuteen tilanteeseen ja minäkuvaan tottumiseen. Haluttomuus on onneksi yleensä ohimenevä ilmiö ja halu palautuu itsestään, kun aika on kypsä. Parisuhteessa molemmat saattavat olla haluttomia. Haluttoman kauden aikana on tärkeää, että parisuhteen hoitoa ei unohdeta ja sen kestävyyttä ei jätetä pelkästään henkisen yhteyden varaan. Läheisyys, hellyys ja ihon kosketus ylläpitävät kumppanusten välillä myös fyysistä yhteyttä. Jos kosketusta ei ole, he saattavat eriytyä toisistaan ja paluu takaisin vaikeutuu. Halutonta kumppania ei saa painostaa yhdyntään, vaan hänen haluttomuuttaan tulee kunnioittaa. Itsetyydytys on yleinen, turvallinen ja luvallinen keino laukaista seksuaalinen tarve. Nainen Leikkaus ei ole esteenä yhdynnöille, mutta se voi aiheuttaa joitakin muutoksia sukupuolitoiminnoissa. Leikkauksen jälkeen voi viedä jonkin aikaa ennen kuin elimistö palautuu ja haavat paranevat. Peräsuolen poistoleikkaus voi aiheuttaa melko pitkäänkin kipua yhdynnässä ja paksunsuolen poiston jälkeen joskus ilmenevä kohdun taaksepäin vetäytyminen voi tuntua kipuna kohdunsuussa. Sukupuolielimiä hermottavat hermot saattavat vaurioitua, ja emättimen alueelle sekä klitorikseen voi kehittyä tuntopuutoksia. Samasta syystä voi olla myös emättimen kostumisongelmia. Oireet ja muutokset voivat kuulostaa hankalilta ja jopa pelottavilta, mutta niitä voidaan tehokkaasti hoitaa. Haavojen tulee luonnollisesti saada aikaa parantua ennen kuin yhdynnät aloitetaan. Aika on yksilöllisesti eripituinen. Tänä aikana voidaan rakastella ilman yhdyntää:

9 hyväillä ja laukaista toisensa esim. kädellä, suulla tai seksiapuvälinettä, kuten klitoriskiihotinta käyttäen. Aina ei tarvitse pyrkiä orgasmiinkaan, vaan hellyys ja läheisyys voivat tuottaa seksuaalista mielihyvää. Kivulias yhdyntä voidaan välttää vaihtamalla yhdyntäasentoa niin, että penis ei osu kipeään alueeseen. Jos kipu on kohdunsuulla, tulee miehen välttää peniksen työntämistä syvälle emättimeen. Kannattaa käyttää sellaista yhdyntäasentoa, jossa nainen voi itse säädellä peniksen työnnön syvyyttä, ja siten välttää kipua. Esimerkiksi rakastelu takaapäin naisen ollessa polvillaan edessä tai naisen istuessa hajareisin miehen päällä. Maltti ja hellyys ovat tärkeitä. Jos naisella on tuntopuutoksia ja ne ovat vaikeita, voidaan etsiä muualta kehosta hyväilyalueita, jotka tuottavat seksuaalista mielihyvää. Emättimen kuivuus voidaan tehokkaasti korvata liukuvoiteille. Markkinoilla on saatavilla monia eri vaihtoehtoja. Tuotteen voi ostaa apteekista, tavarataloista tai erotiikkaliikkeistä. Hedelmällisyys Avanne- tai sitä vastaava leikkaus ei vaikuta hedelmällisyyteen. Raskaaksi tuleminen ja lapsen synnyttäminen on mahdollista. Leikkaus ei myöskään estä alatiesynnytystä. Raskauden ehkäisyssä tulee ohutsuoliavanneleikatuilla naisilla ottaa huomioon, että ehkäisypillereiden teho saattaa laskea. Mies Erektiohäiriöt yleensäkin ovat miehillä tavallinen ongelma. Syitä niihin on lukemattomia: Erilaiset vaikeudet elämässä, stressi ja suorituspaineet ovat esimerkkejä erektiohäiriöiden psyykkisistä syistä. Useat sairaudet ja niiden hoidot sekä ikääntyminen ovat tavallisimpia fyysisiä tekijöitä erektio-ongelmien syntymiseen. Erektiohäiriöllä tarkoitetaan sitä, että miehen penis ei kovetu riittävästi yhdynnän suorittamiseen. Erektiokyky on miehelle tärkeä asia ja sen menettäminen voi olla pelottavaa, hämmentävää ja noloa. Mies voi kokea menettäneensä miehisyytensä. Kokemus on luonnollisesti yksilöllinen ja jokainen mies tuntee tilanteessa erilaisia tunteita. Myös kyky selviytyä tilanteesta on yksilöllinen. Miehisyys ei kuitenkaan ole kiinni erektiokyvystä, vaikka siltä saattaakin tuntua. Keskustelemalla ja tunteiden rehellisellä läpikäymisellä useimmiten löytyy toimiva tasapaino. Eriasteiset erektiohäiriöt ovat tyypillisiä avanne- ja sen kaltaisten leikkausten yhteydessä. Jo sairastamisen ja leikkauksen aiheuttama stressi voi vaikuttaa henkisesti erektion syntyyn. Erektion paluuta voi hidastaa se, että mies ei luota kyvyn palautumiseen ja omalla pelollaan estää sen. Tällaisessa tilanteessa kannattaa yhdyntä unohtaa joksikin aikaa, eikä edes yrittää sitä. Suorituspaineen laskiessa tilannekin yleensä korjautuu ja esim. aamuerektiot osoittavat, että toiminta on ennallaan. Peräsuolen vieressä kulkevat sukupuolielimiä hermottavat hermot voivat vaurioitua joko osittain tai kokonaan. Vauriot ovat tyypillisempiä paksusuoli- kuin ohutsuolileikatuilla. Vaikka erektiokyky palautuisikin, erektion kovuus voi jäädä vähäisemmäksi, kuin ennen leikkausta, mutta on silti riittävä yhdyntään. Tilapäiset erektiohäiriöt ovat tavallisia. Leikkausalueen kudosten parantuminen korjaa tilanteen, mutta se vaatii jonkin aikaa, jopa muutaman kuukauden. Hermovaurioiden aiheuttamat erektiohäiriöt voivat korjautua vielä 1-2 vuoden kuluessakin. Erektiokyky voidaan menettää myös kokonaan. Erektiohäiriöitä voidaan hoitaa. Viime vuosien aikana erektiolääkkeiden kehitys on ollut merkittävä. Lääkitys annetaan tablettina suun kautta. Erityisen vaikeissa tilanteissa voidaan lääke antaa myös pistoksena paisuvaiskudokseen. Oikea erektiolääke löytyy usein kokeilemalla. Jos erektiolääkitystä ei löydy, on olemassa vielä kirurginen vaihtoehto, jossa miehelle asennetaan erektioproteesi. Erilaisista vaihtoehdoista kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Osa miehistä ei halua käyttää erektiolääkkeitä tai sopivaa lääkitystä ei löydy. Vaikka yhdyntä ei onnistukaan, voi mies silti nauttia seksuaalisesta mielihyvästä läheisyyden ja hellyyden avulla. Kumppanin voi tyydyttää käsin, suulla tai seksiapuvälineen avulla. Myös velton peniksen hyväily saattaa aiheuttaa miehelle sukupuolista mielihyvää. Homoseksuaalimiehillä, jotka ovat tottuneet anaaliyhdyntöihin, peräsuolen poisto muuttaa pakosta rakastelutottumuksia. Seksuaalisuus on elämässä tärkeä asia, ja kannattaakin keskustella leikkaavan kirurgin kanssa etukäteen vaihtoehdosta, jossa peräsuoli ja peräaukko voidaan säilyttää, jos se on mahdollista taudin kannalta. Peniksen vieminen avanteeseen on ehdottomasti kiellettyä. Hyvä seksuaalisuus on jokaisen oikeus Hyvä seksuaalisuus on elämän voimavara. Elämän poikkeustilanteissa se saattaa muuttua haasteeksi, surua ja huolta aiheuttavaksi asiaksi. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin oikeus parhaaseen mahdolliseen seksuaalisuuteen, eikä sairaus tai leikkaus saa olla sille esteenä. Siihen, että jälleen pystyy nauttimaan seksuaalisuudesta, kehostaan, ja niin halutessaan, rakastelusta, vaaditaan ehkä paljon avoimuutta, tunteiden läpikäyntiä, rohkeutta, kärsivällisyyttä ja kestävyyttä, mutta se kannattaa. Seksuaalinen eheytyminen on mahdollista. Leena Rosenberg-Ryhänen Seksologi 11

10 SUURI PIENI ASIA Huomattava osa meistä avanne- ja vastaavasti leikatuista on joutunut viettämään melkoisia aikoja sairaalassa. Jo perussairautemme hoito on saattanut vaatia useita lyhyempiä tai pitempiä hoitojaksoja. Itse leikkaus-operaatio toipumisineen on merkinnyt lähes kahta viikkoa. Hyvin toimiva avanne ei periaatteessa tarvitse sairaalahoitoa, mutta mahdolliset tukokset, kuivumiset, korjausleikkaukset tai vastaavat kylläkin. Lisäksi meillä itse kullakin saattaa esiintyä muita avanteesta riippumattomia tai avanteen liitännäissairauksia. Ipaaleikatuilla ovat yleisiä tulehdukset yms., jotka pahimmillaan vaativat sairaalahoitoa. Sairaalajaksot eritoten muutamaa päivää pitemmät saavat meidät tuntemaan pienet arkiset asiat suurina. Kerran jouduin epidemiaviruksen aiheuttaman ripulin ja sitä seuranneen kuivumisen johdosta runsaaksi viikoksi eristyshuoneeseen. Peseytyminen tapahtui pienessä WC:ssä, jossa alapesu onnistui muun ollessa sellaista pesukäsineellä pyyhkimistä. Kun sitten eristys päättyi, pääsin kylpyhuoneeseen suihkuun. Muistan, miten annoin veden valua pitkään hiuksiini ja koko kroppaan. Nautinto oli suurenmoinen. Monet lienevät laillani kokeneet, miten paaston jälkeinen vesilasi maistuu lähes viiniltä ja lounas ravintolaillalliselta. Tai kun sai heittää sairaala-asun vuoteelle ja jälleen pukeutua omiin vaatteisiin. Poispääsy sairaalasta ja astuminen oman kodin kynnyksen yli on monta kertaa tuonut palan kurkkuuni onnesta. On sanottu, että sairaudella on jalostava ja pysähdyttävä vaikutus ihmiseen. Edellisestä en tiedä, mutta jälkimmäinen pitää paikkansa. Osaamme asettaa asiat ja arvot uuteen järjestykseen. Pystymme iloitsemaan arjen pienistä tapahtumista aikaisempaa enemmän. Todettakoon kuitenkin, että eristyksen jälkeinen toinen suihku oli tavanomainen, paaston jälkeinen toinen vesilasi sisälsi Turun kraanavettä ja se toinen lounas oli sairaalaruokaa. Valitettavasti ne pienet suuret asiat melko pian palautuvat omaan kokoonsa * * * Keskusjärjestömme kevätkokoukseen Hämeenlinnaan oli saapunut myös Pirkko Jormalainen. Saatoin keskustella hänen kanssaan tovin aamiaispöydässä ennen lehtityöryhmän kokoontumista lauantaina aamupäivällä. Pirkko kuuluu nykyään valtakunnallisen Crohn&Colitis -järjestön hallitukseen. Ns. Crohnin tautia sairastavat kuuluivat aikoinaan omana yhdistyksenään Finnilcoon, mutta talous-, henkilö-, yms. erimielisyyksien tähden lähtivät ovet paukkuen omille teilleen. He perustivat oman järjestön, joka vuosien saatossa on kasvanut mittavaksi. Se tekee arvokasta ja monipuolista työtä jäsenistönsä parhaaksi. Pirkko sanoi tulleensa Hämeenlinnaan neuvottelemaan yhteistyöstä Finnilcon kanssa. Ilahduin kovasti, koska muistan omilta puheenjohtajavuosiltani, miten mahdotonta oli edes ajatella jonkinasteista yhteistyötä. Ovatko taakse jääneet vuodet pehmentäneet jyrkkiä asenteita? Ilmeisesti ei kovinkaan paljon, sillä Pirkko kertoi sysäyksen mahdolliseen yhteistyöhön tulleen korkeammalta taholta. RAY on nimittäin ilmaissut haluttomuutensa avustaa kahta aika lailla samankaltaisesta jäsenistöstä muodostunutta järjestöä. Eli jälleen kerran voimme todeta rahan mahdin: se jopa panee unohtamaan vihamielisyydet ja sulattamaan kielteiset asenteet. Ihan äkkinäisiin yhteistyön muotoihin en usko. Toivottavaa se toki olisi. Hyvää syksyä kaikille lukijoille! Osmo Lindroos 12

11 Uusi liikuntapiirakka Suomalaisille tuttu UKKinstituutin liikuntapiirakka on päivitetty vastaamaan uusittua aikuisten (18 64 v) terveysliikunnan suositusta. Liikuntapiirakassa korostuu aikaisempaa enemmän lihaskunnon merkitys terveydelle. Kestävyyskuntoa kehittävälle liikkumiselle on asetettu viikoittainen kokonaisaika, joka määräytyy liikkumisen rasittavuuden mukaan. Terveysliikunnan suosituksen uudistaminen perustuu laajaan tieteelliseen kirjallisuuskatsaukseen. Liikunnan terveysvaikutuksista on yhä enemmän vahvaksi luokiteltua tieteellistä näyttöä. Liikuntapiirakka kiteyttää suosituksen Terveyttä edistää reipas kestävyystyyppinen liikkuminen, jota kertyy viikossa yhteensä ainakin 2 tuntia 30 minuuttia. Vaihtoehtona on rasittavampi kestävyysliikunta, jota kertyy viikossa yhteensä ainakin 1 tunti 15 Viikoittainen Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti tai 1 t 15 min rasittavasti. Lisäksi kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa. Terveysliikunnan suositus vuotiaille minuuttia. Näitä rasittavuudeltaan erilaisia liikuntatapoja voi yhdistellä oman kunnon mukaan. Liikkuminen on hyvä jakaa useammalle, ainakin kolmelle päivälle viikossa. Lisäksi kaikki tarvitsevat lihaskuntoa ja liikehallintaa kohentavaa liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa Paranna kestävyyskuntoa Oman peruskunnon ja tavoitteen mukaan voi valita kestävyyskuntoa kohentavan liikkumisen kuormittavuuden. Aloittelijalle ja terveysliikkujalle riittää reipas liikkuminen vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa. Sopivia liikkumismuotoja ovat kävely ja pyöräily, esimerkiksi työ- ja asiointimatkoilla, sauvakävely tai raskaat koti- ja pihatyöt. Tottunut ja hyväkuntoinen liikkuja tarvitsee kuntonsa kohentamiseksi rasittavampaa liikkumista, mutta puolet vähemmän eli vähintään tunnin ja 15 minuuttia viikossa. Lajeja voivat olla esimerkiksi ylämä- LIIKUNTAPIIRAKKA reippaasti raskaat kotija pihatyöt marjastus kalastus metsästys pyöräily (alle 20 km/t) kuntopiiri kuntosali jumpat sauva-, porrasja ylämäkikävely kuntouinti vesijuoksu aerobic Kestävyyskuntoa kävely sauvakävely Lihaskuntoa ja liikehallintaa pallopelit luistelu venyttely tasapainoharjoittelu tanssi pyöräily juoksu maastohiihto maila- ja juoksupallopelit rasittavasti 2 t 30 min viikossa 2 kertaa viikossa 1 t 15 min viikossa reippaasti arki-, hyötyja työmatkaliikunta vauhdikkaat liikuntaleikit 2009 ki- ja porraskävely, juoksu, maastohiihto ja vesijuoksu. Nopeat maila- ja juoksupallopelit sekä aerobicjumpat ovat kestävyyttä parantavia ryhmäliikuntalajeja. Liikkuminen on hyvä jakaa useammalle, ainakin kolmelle päivälle viikossa ja sen pitää kestää vähintään 10 minuuttia kerrallaan. Terveyden kannalta vähäinenkin säännöllinen liikkuminen on parempi kuin ei ollenkaan, mutta terveysliikunnaksi eivät kuitenkaan riitä muutaman minuutin kestoiset arkiset askareet. Uutta näyttöä on siitä, että terveyshyödyt lisääntyvät, kun liikkuu pidemmän aikaa tai rasittavammin kuin minimisuosituksessa suositellaan. Kestävyysliikunta kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa sekä edistää sydämen, verisuonten ja keuhkojen terveyttä. Veren rasva- ja sokeritasapaino paranevat, ja liikunta auttaa myös painonhallinnassa. Kehitä lihasvoimaa ja tasapainoa Kestävyysliikunnan lisäksi tarvitaan vähintään kaksi kertaa viikossa lihaskuntoa kohentavaa ja tasapainoa kehittävää liikuntaa. Suuria lihasryhmiä vahvistavia liikkeitä suositellaan tehtäväksi 8 10 ja kutakin liikettä kohden toistoja tulee kertyä Kuntosaliharjoittelu ja kuntopiirit sopivat tähän. Pallopelit, luistelu ja tanssiliikunta kehittävät liikehallintaa ja tasapainoa. Säännöllinen venyttely ylläpitää liikkuvuutta. Terveysliikunnan suositus pohjautuu Yhdysvaltojen terveysministeriön liikuntasuosituksiin Ks. Lähde: 15

12 Osmo Lindroosin juhlapuhe Finnilco ry:n kesäpäivien yhteydessä pidetyssä Turun Seudun Ilco ry:n 30-vuotisjuhlassa Puheenjohtaja Lea Tuominen Puheenjohtaja Helena Parila Arvoisa juhlayleisö Miltei tasan 29 vuotta sitten minusta tuli avanneleikattu. Tänään 30-vuotisjuhliaan viettävä Turun Seudun Ilco oli silloin 1-vuotias. Jo sanoakseni vauvaiässä sillä oli kunnossa ilco-yhdistysten tärkein toimintamuoto tukihenkilötoiminta. Tuohon aikaan leikkaukseen valmistautuminen suoliston tyhjennyksineen ym. seikkoineen vei enemmän aikaa kuin tänä päivänä. Sen tähden olin onnekas, kun leikkausta edeltävänä päivänä, jolloin en vielä ollut suuren operaation heikentämä, minua tuli sairaalaan tapaamaan ikäiseni tukihenkilö, jonka kanssa saatoin keskustella parisen tuntia. Kuten olen monesti todennut, hyväksyin avanteen ennen kuin sitä oli minulle edes tehty. Kiitos nuoren ilco-yhdistyksen tukihenkilötoiminnan. Noina alkuvuosina 1980-luvulla Turun Seudun Ilco joutui taistelemaan tiettyjen asioiden puolesta. Tuo taistelu-sana lainausmerkeissä. Hallituksemme vieraili Turun Verotoimiston johtajan puheilla neuvottelemassa verohelpotuksista. Kaupunginjohtajan audienssissa korostimme avannevälineiden riittävän saannin tärkeyttä mahdollisimman normaalin elämän edellytyksenä. Samaa asiaa piti käydä korostamassa eräissä Turun lähikunnissa välinejakelua hoitavien henkilöiden kanssa. Turkulainen avanneleikattu Esko Niskanen siirtyi 1980-luvun alkuvuosina Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajaksi Helsinkiin. Arvovallallaan ja suhteillaan hän voimakkaasti vaikutti siihen, että ensimmäinen avannehoitajakurssi järjestettiin Suomessa. Noita pioneerivuosia leimasi avanneleikattujen etujen voimakas ja määrätietoinen ajaminen. Nykyään ei juuri tarvitse taistella väline- ym. päivän selvistä eduista. Paikalliseen syöpäyhdistykseen, 16 Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseen, on ollut eräänlainen viha/rakkaussuhde. Hedelmällisintä se oli 1980-luvun alkupuoliskolla, jolloin yhdistykset yhteistyössä Tyksin kanssa parina vuonna pitivät viikonlopun pituiset ensitiedon kurssit. Näitä kursseja alettiin pitää muualla maassa vasta 1990-luvun puolivälissä. Valtakunnan ensimmäisen tukihenkilökurssin yhdistyksemme järjesti yhteistyössä LSSY:n kanssa. Yhteisiä tapaamisia ja neuvotteluja on ollut hoitohenkilökunnan suuntaan muutaman kerran. Valitettavasti aika ajoin yhdistyksillä ovat olleet sukset pahasti ristissä. Reviiriristiriitaa on ollut mm. tukihenkilötoiminnan järjestelyissä. Tänään kaikki on OK ja yhdistyksemme jäsenillä on mm. mahdollisuus kerran viikossa osallistua vesijumppaan Syöpäyhdistyksen toimitalon uima-altaalla. Humoristiselta tänä päivänä kuulostaa se mekkala, joka syntyi suomalaisvalmisteisen avannevälineen yhteydessä. Ainakin vanhemmille läsnäolijoille on tuttu sana Stomahelp. Sitä valmisti turkulainen firma, joka oli eri tuotantovaiheissa yhteydessä noustelaiseen Jarmo Saloseen. Tämä yhteistyö ei lainkaan sopinut avannevälineitä maahan tuoville yrityksille. Ne kutsuivat Finnilcon hallituksen nöyryyttävään ja tiukkasävyiseen neuvottelutilaisuuteen. Moitittavina olivat myös Jarmo Salonen ja allekirjoittanut Turun Seudun Ilcosta. Nykyään samojen firmojen tuote-edustajat kilpaa toitottavat, miten se ja se tuote on kehitetty yhteistyössä meidän avanneleikattujen kanssa. Kiitos oman keskusjärjestömme toiminnan ja suomalaisen terveydenhuollon korkean tason ei vuosikausiin ole enää tarvinnut taistella avanneleikattujen perusoikeuksien puolesta. Lounaissuomalaisissa kunnissa ei ole viime aikoina tullut esiin vaikeuksia välinejakelussa. Painopiste ilco-toiminnassa on voitu lähes täysin siirtää jäsenistön sopeuttamiseen. Hallitsevaa tänä päivänä on sosiaalinen toiminta eli saman kohtalon kokeneiden henkilöiden yhteen saattaminen ja siten tukemaan toinen toistaan. Turun Seudun Ilcon toimintaa koordinoi kerran kuukaudessa kokoontuva hallitus, jonka kokoonpanossa ei vuosien saatossa ole tapahtunut suuriakaan muutoksia. Kokonaisuuden kannalta ei ole parasta se, että matka- ym. seikoista johtuen kaikki hallituksen jäsenet ovat Turusta tai naapurikunnista. Huonoa omaatuntoa hillitsemään todella suuret tapahtumat on järjestetty Turun ulkopuolella: 20-vuotisjuhlat Forssassa ja tämä juhla täällä Uudessakaupungissa. Kuten Finnilco-lehdestä voi lukea, lähes kaikkien suomalaisten paikallisyhdistysten toiminta on paljolti samanlainen: tukihenkilötoiminta, kerhotoiminta, väline-esittelyt, matkat, joulujuhlat ja liikuntatapahtumat sekä valtakunnallisiin tapahtumiin ja kursseihin osallistuminen. Hyvät läsnäolijat! Turun Seudun Ilco ry juhlii tänään kunniakasta 30 vuoden ikää. Neljäs vuosikymmen voidaan aloittaa positiivisin mielin. Yhdistyksellämme menee hyvin. Hiljattain valittuna ja toiminnasta syrjään vetäytyneenä kunniapuheenjohtajana haluan esittää kiitokset istuvalle hallitukselle. Taivaanrannalla on yksi tummahko pilvi: jäsenmäärä on kaukana siitä, mitä se on parhaimmillaan ollut. Lisätkää ja tehostakaa tiedotustoimintaa. Tiedän, että se on hyvällä mallilla perinteisesti ja tarkoitan tällä valtakunnallista jäsenlehteämme ja neljännesvuosittaista jäsentiedotetta. Mutta vaikka me jäsenet olemme keskimäärin vanhahkoja keski-ikä ylittää 60 vuotta internet on tätä päivää kaikille ikäluokille. Laajentakaa sen käyttöä, ja nimiä mainitsematta useimmat läsnäolijat tietävät, miksi nimenomaan Turun Seudun Ilcolla on mitä loistavimmat edellytykset tässä mielessä. Kiitokset

13 Turun Seudun Ilco juhli Onnittelijoita mm. Ilco Uusimaa ry:stä... ja Anniko ry:stä. Turun Seudun Ilco ry vietti 30-vuotisjuhliaan Finnilcon kesäpäivien yhteydessä Uudessakaupungissa. Vieraita odotellaan. Kuvat: Jarmo Salonen Muisteloit.. Muisteloit.. Keskustelussa ystävän kanssa tuli esille terveys. Mietin, milloin olen ollut terve ja millaista se silloin oli. Aihe toi esiin paljon kysymyksiä. Olinko terve lapsena? Enpä tainnut olla. Evakkoreissulla oli erilaisia tartuntatauteja, joita jouduttiin hoitamaan aika pitkään. Tosin nuorena tenavana ei asioita samalla tavalla noteerannut kuin aikuisena. Nuoruudessa taisin olla terveiden joukossa. Olinhan urheilijanuorukainen ja paljon liikenteessä erilaisissa harrastuksissa. Piirimestaruushiihdon jälkeen oletettavasti olin terve, ellei väsymystä huomioida. Työelämä taisi olla myös suurimmaksi osaksi tervettä aikaa. Muutos iski 70-luvulla suolistosairauksien kautta. Mietin, onko se terve ihminen, jolta on poistettu sisuskaluja ja joka joutuu elämään pillerien ja apuvälineitten kanssa. Entäs paralympialaisissa mestaruuden suorittanut, onko hän terve? Sanakirjan mukaan terve on silloin, kun elimistö toimii normaalisti. Olenko siis terve, vaikka osa suolistostani on ollut yli 30 vuotta Meilahden sairaalan uunissa? Onhan näes elimistöni normaalia ilman suoliston osia, vai? Siirtyykö normaali tilanne sitä mukaa, kun sisuskalustoa korvataan ja ihminen laitetaan terveiden joukkoon? Mitä tässä kohtaa tuo esiin sana vajavainen? Nykyään porhallan omaa vauhtiani ja toiset näkevät, että tuossa se ukko painelee ilman mitään vaivoja. Heilläpä ei ole röntgenkatsetta, jolla näkisi sisäiset viat, eikä tietoa letkuista, joissa välillä makaan hoidossa. Ajattelin, onko tervettä ihmistä olemassakaan. Tohtorisetä tai -täti katselee ja sanoo, että menkää töihinne siitä, kyllä te voitte tehdä tehtävät. Asiantuntijan lausunnon saatuaan uskoo olevansa terve eikä välitä oireista, jotka viittaavat toiseen suuntaan. Olen käsittänyt, että terveen vastakohta on sairas. Raja tuntuu kuitenkin häilyvältä esim. silloin, kun puhutaan vammaisuudesta. Voiko olla vammainen ja silti terve? Yhteiskunta painottaa yrittäjyyttä. Vammaisia voisi silloin kutsua myös yrittäjiksi, onhan kova homma yrittää edes ylös sängystä. Ystävinäni on myös ihmisiä, jotka eivät ole sairastelleet oikeastaan koko elämänsä aikana. Olisinko heille kateellinen? Tuskin, koska tiedän kokemukseni mukaan sairauksien vaikutuksen. Vammaisyhdistykset auttavat sopeutumaan yhteiskunnan kiemuroihin erilaisin menetelmin. Terveyttä niiltä ei saa. Olen kysellyt monelta taholta, onko mistä saatavissa terveyttä ja pitkää ikää. Mistään sitä ei ole luvattu. Apteekissa farmaseutti sanoi etsivänsä luetteloista, mutta tulos oli nolla. Rautakaupassa sitä ei ollut listoilla. Keilahallin mies viittasi tauluun, jossa luki kunnossa kaiken ikää. Muistelot terveydestä alkavat hämärtyä, mutta ei lopeteta yrittämästä. Ehkäpä sairaalan letkuissa sitä sattuu olemaan. Terveyttä teille kaikille toivoo Evakko 17

14 Finnilcon kesäpäivillä kisattiin... Tikkakisan tulokset: Naiset Kirsi Laakso, Coloplast 26 Niina Haapaniemi, TSI/IPAA 25 Pirkko Manninen, Vaasa 24 Asta Pohjola, IPAA 23 Niina Kokko, Coloplast 21 Aila Ala-Aho, Vaasa 20 Miehet Ari Solonen, Kasu 28 Erkki Hyytiäinen, Uusimaa 28 Pentti Saarela, TSI 20 Antti Hopeavuori, Etelä-Pohjanmaa 18 Matti Tenhunen, Savo 17 Veikko Wallenius, TSI 17 Naisten tikkakisan voittajakolmikko: Niina Haapaniemi (vas.), Kirsi Laakso ja Pirkko Manninen. Miesten sarjan mitalistit: Pentti Saarela (vas.), Erkki Hyytiäinen ja Ari Solonen. Miesten ykkössijan ratkaisi kymppien lukumäärä, joita Arilla oli yksi. Lisäksi tikkataulun ja tikat sai palkinnoksi Pekka Pohjola kehotuksella harjoitella tuleviin kilpailuihin. Mölkkykisan tulokset: Mölkkykisa ratkaistiin uudistetuilla säännöillä kahdessa vaiheessa, jotta kisa saataisiin vietyä läpi nopeammin. Alkupelissä joukkueiden kumpikin pelaaja pelaa yhden pelin normaaleilla säännöillä. Kun erän joku pelaajista pääsee 50 pisteeseen, peli päättyy, mutta heittokierros pelataan loppuun, jotta jokainen joukkue saa yhtä monta heittokierrosta. Loppuottelussa neljän parhaan joukkueen jäsenet heittävät vuorotellen ja peli katkeaa 50 pisteeseen (kierros loppuun). Alkupeli Ilco Uusimaa (Pekka Nummela-Pekka Heinonen) 44+50=94 Itä-Savo/Etelä Pohjanmaa (Reijo Toivonen-Antti Hopeavuori) 33+44=77 Savo/Uusimaa (Matti Tenhunen-Erkki Hyytiäinen) 30+46=76 Keski-Suomi (Ritva Sneck-Ruotsalainen-Esa Leppävuori) 50+22=72 Turun seutu (Veikko Wallenius-Pentti Saarela) 47+19=66 Pirkamaa (Pekka Pohjola-Urpo Laine) 29+31=60 Pekka Pohjola Loppupeli Ilco Uusimaa 50 Itä-Savo/Etelä-Pohjanmaa 42 Savo/Ilco Uusimaa 36 Keski-Suomi 18 Osanottajia oli seuraavasti: tikka naiset 14, tikka miehet 10 ja mölkky 11 joukkuetta. Onnea voittajille! Jarmo Salonen Mölkkykisassa menestyneet: Erkki Toivonen (vas.), Antti Hopeavuori, Pekka Nummela, Pekka Heinonen, Matti Tenhunen ja Erkki Hyytiäinen. Kuvat: Jarmo Salonen 19

15 Me Ipaalaiset Ipaa-Yhdistyksen kesäpäivät Lomakeskus Marttisessa Virroilla Elokuinen helteinen viikonloppu suosi ipaalaisia kesäpäivillä Virroilla. Viikonlopun ohjelmaan kuului perinteisen saunomisen, uimisen ja grillaamisen lisäksi luontopolku, jonka varrella mm. lintutorni, naavoittuneita kuusikoita ja jättiläismäisiä ikimäntyjä, Herraskoski, vanhaa kenttälinnoitusaluetta sekä tervanpolton historiaan perehtymistä. Viikonlopun kruunasi 3 km:n patikointi ja 6 km:n resinaretki Pirkanmaan museorautateillä jokaiselle varatulla kolmipyöräresinalla. Myös kanavan toimintaa portteineen ja kääntösiltoineen tuli katsottua paattien siinä seilatessa sekä tutustuttiin myös kanavamuseoon. Perinnekylästä löysimme mm. savusaunan ja tuulimyllyn. Pidemmän jutun sijaan muutamia kommentteja mukana olleilta: Upea kuntoiluviikonloppu Leppoisaa yhdessäoloa, liikkumista ja elämyksellinen resinaretki. Kaikki kauniissa maisemissa ja perinteiden ympäröimänä. Vesi oli lämmintä: aamu-uintia, kuutamouintia, yöuintia ja uintia koirien kanssa sekä saunomista. Illanistuntaa grillaten Resinarallia, hurjaa vauhtia alamäessä. Kolmipyöräresina mahtava kuntoiluväline! Resinaretkellä hieno näkymä ylitettäessä korkeaa Keiturinsalmen siltaa. Ehdottoman kiva, aurinkoisen leppoisa kesäviikonloppu. Virtain yöelämä! Parasta seuraa! Rentoa yhdessäoloa! Kuvat kertokoot lisää. Kiitokset kaikille mukana olleille! T: Teija Kalinainen Kuvat: Teija Kalinainen ja Helena Leikas 20

16 Matti Keski-Nisula luennoi elämän myllerryksistä selviytymisestä. 22 Avanne- ja vastaavasti leikattujen yksilökurssi Kyyhkylän kuntoutuskeskuksessa Mikkelissä Illanvietossa vieraili yllättävän tutun näköinen lääkäri. Motiivini kurssille hakemiseen oli valtaisa tiedonhalu, sillä puolitoista vuotta sitten sain avanteen syöpäleikkauksen yhteydessä eikä minulla ollut avanteesta juurikaan tietoa. Tukihenkilöä minä en myöskään onnistunut saamaan eikä tätä kurssia aiemmin ole sattunut sopivaa sopeutumisvalmennuskurssiakaan. Matka pohjoisesta kohti Mikkeliä alkoi mahtavissa merkeissä. Suomen suvi tarjosi parastaan, kun ajelin halki keskisen Suomen helteisessä auringonpaisteessa toukokuun viimeisenä sunnuntaina. Matkalla saattoi melkein aistia vielä suvivirren soivan ja koululaisten käyvän riemuiten kesälaitumille. Tuli mieleen nuoruuden koulujen päättäjäispäivät ja pitkien kesälomien alkamiset. Puitteet sopeutumisvalmennuksen järjestämiseksi olivat hienot. Kyyhkylän kuntoutuskeskuksen historiaan en palaa, sillä muistelen, että tämän lehden palstoilla siitä on aiemmin kerrottu mielenkiintoisesti. Kurssin alkua suosi erittäin hieno kesäsää, jollaisesta Pohjanmaalla ei juurikaan kahteen kesään ole päästy nauttimaan. Erityisesti Kyyhkylästä mieleeni jäivät kartanon edessä olevat tammivanhukset ja järvenrannalla tuoksuvat tuomenkukat ja kielot. Kurssin jälkipuoliskolla säät muuttuivat sateisemmiksi ja kylmemmiksi. Onneksi myöhemmin kesällä olemme saaneet palata nauttimaan hienoista kesäsäistä useampaankin otteeseen. Sunnuntaina ohjelmassa oli majoittuminen. Tulokahvien yhteydessä kaikki kuusitoista kurssilaista esittäytyivät kurssin johtajan ja vetäjien lisäksi. Kurssin osanottajat olivat pääosin eteläisestä Suomesta, etäisimmät Kainuusta ja Pohjois- Pohjanmaalta. Sukupuolijakauman osalta tytöt veivät selvän lukumääräisen voiton pojista, vaikkakin tällä kurssilla oli kuuleman mukaan tavallista enemmän poikia. Ikähaitarikin oli aivan riittävän lavea. Mukana oli aivan vasta leikattuja osanottajia Kurssin päätteeksi kurssilaisille jaettiin osallistumistodistukset. ja tosi pitkään avannetta kantaneita. Ryhmästä löytyi siis monenlaista kokemusta avanteista. Sunnuntai-iltana käytiin mielenkiintoisessa navettagallerian kierrätysnäyttelyssä kuntoutuskeskuksen alueella. Innokkaimmilla riitti vielä tämän jälkeen intoa pelata mölkkyä, joka alkoi vähän vaisusti vetäjien hallinnassa. Revanssi toi kuitenkin jo voiton kurssilaisille ja etelä pohjoinen-akselilla pohjoiseen. Maanantaina laitoksen sosiaalityöntekijä esitelmöi sosiaalietuuksista, lähinnä Kelan järjestämistä. Luento toi monille paljon uutta tietoa. Talon esittelyn ja allasjumpan jälkeen esitelmöi gastrokirurgi Niilo Härkönen mielenkiintoisesti avanteista. Luento herätti paljon keskustelua, kommentteja ja kysymyksiä. Maanantaina alkoi avannehoitaja pitää vastaanottoa kurssin osanottajille. Henkilökohtaisessa tapaamisessa sai hyviä konkreettisia neuvoja avanteeseen ja sen hoitoon liittyen. Iltaohjelmassa oli vetäjien vahvaa näyttelijäosaamista; seurasi näytelmä "Ulkomaille lähtö". Tiistain ohjelmassa oli lehtori Keski-Nisulan luento, rentoutuminen sekä ravitsemusterapeutti Heli Pyrhösen luento "Mitä söisin ja joisin, että hyvin voisin". Luento oli hyvin tiivistahtinen ja sisälsi paljon faktatietoa; kysymyksille ja keskus-

17 telulle olisi tosin saanut olla enemmän aikaa. Keskiviikkona oli ohjelmassa avannehoitaja Ulla Heiskasen esitys avanteen hoidosta; esityksen anti oli kurssin parhaasta päästä. Esityksen aikana keskusteltiin ja kyseltiin hyvin innokkaasti ja hyviä vastauksia saatiin paljon. Iltapäivällä Ulla muuntui seksuaaliterapeutiksi ja luennon "Seksuaalisuus voimavarana" jälkeen jakaannuimme pienryhmiin keskustelemaan aiheesta, joka joskus koetaan arkaluontoiseksi. Torstaipäivä oli ohjelmaltaan kevyempi ja viihteellisempi. Aamupäivällä kaikki viisi avannetarvikkeiden maahantuojaa olivat edustettuina sidostarvikenäyttelyssä, jossa saimme tutustua tuotteisiin perusteellisesti ja esittää kysymyksiä ja kommentteja. Vastauksia saimme paljon ja useimmat taisivat pyytää lähettämään tarvikenäytteitä postitse kotiinkin. Lounaan jälkeen oli vuorossa laivaretki m/s Jaarlilla Astuvansalmen kalliomaalauksille. Sateisessa säässä emme päässeet nauttimaan auringonpaisteesta laivan kannella, vaan jouduimme tyytymään sisätiloihin. Onneksi sää oli ainoastaan sateista, ei myrskyistä. Altaalla jumpattiin ja viihdyttiin. Kuvat: Kai Sjölund Kurssin viimeisen illan iltaohjelmassa oli visailuja, sketsejä ja tavallaan vastineena henkilökunnan näytelmälle kurssilaisten näytelmä, jossa Jussi esitti pääosan, lääkärin roolin. Ex tempore -esitykseksi näytelmä oli todella hyvin tehty ja hauska. Perjantaipäivänä oli palautekeskustelu ja lähtörutiinit. Sunnuntaina saapuessamme Kyyhkylään vain harva meistä tunsi muita osanottajia, mutta erotessamme perjantaina tuntui kuin olisimme tunteneet toisemme jo pitkäänkin. Oli todella mielenkiintoista tutustua toisiin ihmisiin, joilla on myös avanne. Uskon, että tuttavuuksien lisäksi kurssilla pääsi syntymään myös ystävyyssuhteita, joita tullaan ylläpitämään kurssin jälkeenkin. Tavallaan kurssin muistelutilaisuudeksi sovittiin Uudenmaan Ilcon järjestämä Tallinnan-risteily lokakuulla, jonne käsittääkseni hetimiten aikoi ilmoittautua noin puolet kurssilaisista. Varmaankin kurssin keskeisintä antia olivat myös virallisen ohjelman ulkopuoliset keskustelut varsinaisesta päivien teemasta eli avanteesta. Tottakai päivien aikana keskusteltiin paljon muustakin, kuten esimerkiksi Venäjän infrastruktuurista ja visakoivun kasvatuksesta. Useampana iltana karaokelaulajat saivat esittää luovuuttaan mikrofonin takana. Ruoka oli erinomaisen hyvää, harvoin kuntoutuslaitoksessa tarjotaan niin maittavaa ja monipuolista ruokaa kuin Kyyhkylässä. Vielä erityiskiitoksen ansaitsee mainio salaattipöytä. Lopuksi kiitos kurssin johtajalle Kaj Sjölundille ja kurssin vetäjille Ulla Heiskaselle ja Marita Kumpulaiselle sekä tietenkin kaikille kurssilaisille. Ensimmäinen avannekurssini saa kiitettävän arvosanan. E.K. AVANNE- JA VASTAAVASTI LEIKATTU JA LÄHEINEN -KURSSI Rokuan Kuntokeskus, Rokua, Emme vielä tuolloin, keväisenä torstaiaamuna tienneet, että muutaman päivän kuluttua kuuluisimme selviytyjien joukkoon. Olemmehan me selviytyjiä nytkin, mutta jokainen tahollaan, emme joukko, joka tulisimme olemaan. Jokainen meistä selviytyi tänne Rokualle, paikkaan, josta moni sanoi keskellä ei mitään. Osa suunnisti kartan avulla, osa navigaattoria hyödyntäen. Perille kuitenkin päästiin jokainen. Kuntokeskuksen isot parkkipaikat olivat täynnä; yhtään vapaata paikkaa ei löytynyt ja niinpä pysäköitiin tien reunalle. Aurinko paistoi sulattaen lunta ja jäätä iloiseksi puroksi mäkisen maaston asfalttiteille. Noita puroja oli kiva väistellä kävellessä kuntokeskukseen ja myöhemmin lenkkeillessä. Hei, nuo varmaan ovat tulossa samalle kurssille. Tulevatkohan nuokin? Onpa kivan näköistä porukkaa. Vähän kyllä jännittää. Mitähän tästä tulee? Mennäänkö kysymään joko sieltä saisi huoneen. Infossa iloisen tervetulotoivotuksen jälkeen meille kerrottiin, että kokoontumispaikkamme on Ahvero ja saimme lippuset ruokailua varten ja kehotuksen aloittaa ruokailulla. Siitä se syöminen sitten alkoi. Nälkä ei ehtinyt tulla yhdenkään lounaan päivällisen iltapalan aamiaisen välissä. Ruoka oli erinomaisen hyvää ja siitä oli vara valita. Teimme sanattoman sopimuksen; minä söin kalaa 23

18 ja raasteita, leikattu läheiseni lihaa ja muita lisukkeita. Ensimmäisestä ruuasta ei tietenkään voinut todella nauttia, kun niin jännitti mitä on tulossa. Piti syödä silleen varovaro-vasti. Kurssin johtaja Risto tuntui heti alusta pitäen mukavalta ja vaikutti jotenkin tutulta. Pirjon, avannehoitajan iloisuus ja rempseys tarttui väkisinkin. Me kurssilaiset vähän kyräilimme ja vilkuilimme vaivihkaa toisiamme. Näytti, että muutkin parit miettivät kumpi on läheinen ja kumpi leikattu, niin kuin sillä olisi ollut jotain väliä. Läheisenä tiesin, että leikattu luulee pussinsa näkyvän heti kättelyssä, mutta eipä sitä ainakaan muilta huomannut. Mikäli kurssilla ei olisi erikseen kokoontunut läheisten ryhmä, olisin monen kohdalla erehtynyt. Kurssipaikan ja ohjelman esittelyn jälkeen aloimme varovasti tutustumaan toisiimme. Nimet jäivät vain hetkeksi mieleen, mutta kurssihan oli vasta alussa. Ensimmäisen päivän luennon piti gastrokirurgi, professori Jyrki Mäkelä. Hyvä aiheellinen luento ja ainakin minulle leikkauksen jälkeen ensimmäinen lääkärin perusteellinen selvitys. Loppupäivän aikana tutustuimme toisiimme paremmin ja saimme ensimmäiset vertaistukiannoksemme, joita kurssin loputtua oli pussit pullollaan. Kursseilla opimme monta hyödyllistä asiaa, muutakin kuin ettei pussi tai sairaus tunnu halatessa eikä näy leimana otsassa. Ravitsemusterapeutilta opimme, että juominen ruokailun aikana kerää ilmaa sisuksiin. Ohjeeksi saimme: ensin ruoka, sitten lopuksi juoma. Kuulimme myös, että raakaraaste pierettää. Niinpä teki, mutta onneksi oli avara luonto ja huoneessa hyvä tuuletus. Appelsiini voi kuulemma tukkia suolen ja silloin saakin jo mennä piipaa-autolla apua hakemaan. Opimme, että paljosta puhumisesta kertyy ilmaa vatsaan, mutta vastalääkkeenä tanssiminen ja lenkkeily saavat ilmat liikkeelle ja ulos elimistöstä. Lenkeillä halasimme puita ja välillä toisiammekin, kylpylässä kävimme saunomassa, uimassa ja meille oli järjestetty ohjattua vesijumppaakin. Sosiaaliturvasta saimme tietoa sosiaalityöntekijältä, mutta tässäkin vertaistuki ja toisten kurssilaisten vinkit olivat korvaamattomia. Inka Nenosen Ihminen kriisissä -luento kosketti syvältä ja pani ajattelemaan. Avannehoitajan vahva ammattitaito ja mutkaton, humoristinen suhtautuminen kipeisiin asioihin sai ainakin minut huomaamaan, etteivät ne asiat niin huonosti olekaan. Elämän jokainen hetki on elämisen arvoista ja koskaan ei tiedä milloin ovat ne viimeiset kolme sekuntia. Paras oppi kuitenkin oli se, että emme ole yksin. Saamme apua ja vertaistukea, kun vain otamme vastaan ja kysymme. Hyvänä välikätenä tässä toimii Finnilco ja Risto. Kurssi kokonaisuudessaan oli kertakaikkisen hyvä: luennot, ryhmätyöskentelyt, näyttelyt, rentoutukset, paitojen teko, ruoka, kurssipaikka ja kaikki. Kurssin vetäjät Pirjo ja Risto osasivat asiansa ja tuntuivat osaavan lukea ajatuksetkin. Heitä oli helppo kuunnella. Kurssiemännän ja -isännän valinta osui kohdalleen; he saivat meidät kaikki laulamaan ja vieläpä kilpaa. Huomasimme, että me Selviytyjät pystymme mihin vain, ainakin uimaan, saunomaan, vesijumppaamaan, tanssimaan, laulamaan ja nauramaan vedet silmissä....keskikokoinen nokipoika vaan, uuninpiippuun kohoaa Mukavaa oli, onneksi mekin saatiin olla mukana! Terveisiä kaikille! Selviytyjät Läheisenä leikatun tuskaa koen huonoa omaatuntoa välillä poden Tk:sta vain pusseja kotiin kannan ne rakkaani käyttöön annan. Ville Pulla, Selviytyjät Aluksi niistä puhuttiin kaiket päivät, muut asiat unhoon jäivät; sopiiko tämä vaiko joku malli toinen - jatkuvaa puhetta moinen. Halaukset unohtui ja rakkauden kieli yhteistä yksinäisyyttä kumpikin tahollaan nieli. Toipui kumpikin tavallaan ajallaan. Nyt iloisesti välissämme pussi laukkaa ja painaa enää ei colitis ulserosa vaivaa. Mennyttä suuri murhe, tuska ja huoli Se on eilistä, niin kuin rakkaani paksusuoli. Pieremisen ilo on nyt kokonaan mulla hajutonta porinaa vain pussista sulta. Parantunut meillä on elämisen laatu Takaisin on nuoruuden ilot saatu. 24 Rokualla Ville Pulla

19 JÄSENYHDISTYKSET ILCO UUSIMAA RY Kai Sjölund, puheenjohtaja Talvikkitie 5 A 124, Vantaa puh Marja-Leena Monto, sihteeri Pajukatu 2 A 9, Kerava Puh tai Yhdistyksen kotisivu: VERTAISTUKITAPAAMINEN Kokoontuu klo Reumayhdistyksen tiloissa, Kotkankatu 9 A 15 (3. krs.) Helsinki. Tapaaminen on tarkoitettu kaikille avanneleikatuille ja heidän läheisilleen, joten tervetuloa vaihtamaan kokemuksia ja saamaan uusia ystäviä, niitä ei koskaan ole liikaa. Jokainen päivä on uusi päivä. Jokainen päivä on elämä. DAG HAMMARSKJÖLD Ilco Uusimaa/Marja-Leena To 3.9. Kerttu Aura/HUS: Sosiaalietuudet ja hoitotuki To Arja Airosto, B. Braun Medical Oy To Merja Oksanen, Dansac & Hollister La Pikkujoulu. Tarkemmin seuraavassa jäsentiedotteessa. Kai Sjölund SYYSKOKOUS Ilco Uusimaa ry:n sääntömääräinen syyskokous la klo 13- Reumayhdistys, Kotkankatu 9 A 15, Hki. Paikalla avannetarvikkeiden tuote-esittelijät Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Kanta-Hämeen Ilcon ja Ilco Uusimaan väkeä ystävineen matkasi kesäkuussa pohjoista saaristoreittiä pitkin Maarianhaminaan. Kuvassa matkalaiset Bomarsundin linnoituksen raunioilla. ETELÄ-POHJANMAAN ILCO RY Hannu Siltaloppi, puheenjohtaja Leppätie 3, Ilmajoki Puh tai sp: Sirkku Rinnekari, varapuheenjohtaja Ulvisenkuja 4, Orismala puh , sp: Martti Korpi, sihteeri Nuolikuja 1, Seinäjoki puh ,

20 SAVON ILCO RY Marita Kumpulainen, puheenjohtaja Matti Rönkkö, varapuheenjohtaja Alarinne 2 a 1, Kuortti Jokitie 160 A, Pielavesi Puh Puh Matti Tenhunen, sihteeri Martti Tervo, tiedottaja Petäikönkatu 4-6 B 16, Varkaus Blominkatu 1 C 38, Kuopio Puh Puh Sinikka Marttila, taloudenhoitaja Särkiniementie 12 as.4, Kuopio Puh , Hallitukseen kuuluvat jäseninä Juha Komulainen, Matti Rönkkö, Seija Veikanmaa, Matti Tenhunen, Martti Tervo ja Risto Väisänen. Varajäsenet ovat Maija Hoffren, Sinikka Marttila, Reijo Hytti, Leena Mustonen, Aila Venäläinen ja Eila Jaatinen. Mainittujen toimitsijoiden nimet ja yhteystiedot näkyvät tuossa palstan yläosassa. Kesä alkaa olla takanapäin ja on aika alkaa palata kesälaitumilta aktiviteettiemme pariin. Toivottavasti olet viettänyt ihanan kesän ja saanut akkuihisi virtaa syksyn varalle. Tervetuloa mukaan. KOKOUSKUTSU Yhdistyksen syyskokous pidetään Mikkelissä Seurakunnan Kellarikahviossa, Savilahdenkatu 20 kellarikerros, alkaen klo Syyskokouksen aikataulu ja ohjelma: Klo Kahvitus ja tuote-esittelyt Klo Syyskokous, jossa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Syyskokouksen jälkeen mahdollinen luennoitsija. Kerhoillat Kuopiossa: maanantaina 7.9., ja klo Toimistomme osoite on Tukipilari Koljonniemenkatu 2, 2. krs. Katso tarkemmat tiedot kerhoilloista sunnuntain Savon Sanomien muistio-palstalta. Tiedusteluihin vastaa Juha Komulainen tai Viljo Pulkkinen. Puhelimet: Juha , Viljo Kerhoillat Varkaudessa: Kerhoillat sopimuksen mukaan. Tiedustelut Matti Tenhuselta, puh.nro. yllä. Kerhoillat Mikkelissä: keskiviikkona 9.9. klo16.30 Saimaan Syöpäyhdistyksen tiloissa, Porrassalmenkatu 13 B 21. Tiedustelut Maritalta, puh.nro. yllä. Mikkelin allasjumppa jatkuu tiistaisin 1.9. klo jatkuen parillisilla viikoilla aina saakka. Huomioi uusi viikonpäivä. Tiedustelut Maritalta, puh. nro. yllä. Pikkujoulut: Alustavasti on sovittu pikkujoulujen järjestämisestä Susiniemen leirikeskuksessa Otavassa Mikkelissä. Järjestämme tarvittaessa kuljetuksen. Suositaan kimppakyytiä, Savon Ilco osallistuu polttoainekuluihin. Ilmoittautumiset lokakuun loppuun mennessä Maritalle. Numero yllä. Ilmoittautua voi myös sähköpostilla ja tekstiviestillä. Omavastuuosuus 15 /henk. Myyjäiset KYS:ssä: tiistaina klo 7.00 alkaen. Toivotaan, että jäsenet valmistaisivat myytäviä tuotteita. Ennakkotietoa jäsentiedotteesta: jatkossa jäsentiedote on luettavissa myös Savon Ilcon kotisivuilta, jotka löytyvät Finnilcon kotisivuilta kohdasta Jäsenyhdistykset. Hyvää syksyn alkua toivotellen Savon Ilcon hallitus LÄNSI-POHJAN ILCO RY Marita Juopperi, puheenjohtaja Nahkurinkatu 11 A 1, Kemi Puh Taisto Viita, sihteeri Kontionkatu 16, Kemi Puh

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus ...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus zoomaa lahteen Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus kehittyvät ja muuttuvat.

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

TEKONIVELPOTILAS JA SEKSI

TEKONIVELPOTILAS JA SEKSI TEKONIVELPOTILAS JA SEKSI Seksuaalisuus ja seksi ovat edelleen asioita, joista on vaikea puhua, erityisesti sairauksien yhteydessä. Monia sairauksia osataan jo hoitaa menestyksellisesti, mutta se mitä

Lisätiedot

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä TerveysInfo kävely Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta

Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta Liisa Laitinen sh, psykoterapeutti, seksuaaliterapeutti NACS KYS 16.10.2011 1 Seksuaalisuudesta vaginan

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Lajikokeiluun osallistuminen maksaa 2 / hlö - maksu tasarahalla!

Lajikokeiluun osallistuminen maksaa 2 / hlö - maksu tasarahalla! 2014 LAJIKOKEILUJA SENIOREILLE VIIKOILLA 47 & 48 Lajikokeiluun osallistuminen maksaa 2 / hlö - maksu tasarahalla! Osaan lajikokeiluista on ilmoittautuminen pe 14.11.2014 klo: 12.00 mennessä. Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTA SYKSY 2007 ILMOITTAUTUMINEN Harjula-keskuksen toimistoon 20.8.2007 alkaen klo 8-15.30: puh. (03) 8725 130 Ilmoittaudu nyt! HARJULAN KUNTOUTUS Liikuntaryhmiemme tavoitteena on ikääntyvien

Lisätiedot

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin.

Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin. LIIKUNTAVINKIT Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin. Näin onnistut elämäntapamuutoksessa aloita elämäntapamuutoksen opettelu levänneenä

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Matinteko (1 / 10) Matinteko (2 / 10) Helpointa matin tekeminen on kahdella raskaalla upseerilla (esim. kuningattarella ja tornilla).

Matinteko (1 / 10) Matinteko (2 / 10) Helpointa matin tekeminen on kahdella raskaalla upseerilla (esim. kuningattarella ja tornilla). Shakkinappuloiden voimasuhteet Matinteko (1 / 10) Kuningas on pelin tärkein nappula, ilman kuningasta peli on hävitty. 1. Kuningas + Daami + Torni vs Kuningas Matinteko (2 / 10) Helpointa matin tekeminen

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Summary1/2 59 vastausta (vastanneista naisia 8 ja miehiä 51) Kysely oli avoinna 2 viikkoa (11.2. 25.2.2015) 78% vastanneista kuului ikäryhmään 18-39 49% vastanneista

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Lapse&omuus biologin silmin FT Liisa Kuusipalo. Perheentalo 16.30-18.30 30.1.2014 Liekku ry.

Lapse&omuus biologin silmin FT Liisa Kuusipalo. Perheentalo 16.30-18.30 30.1.2014 Liekku ry. Lapse&omuus biologin silmin FT Liisa Kuusipalo Perheentalo 16.30-18.30 30.1.2014 Liekku ry. Mitä tehdä jos tahtoo lapsen Tärkeintä olla iloinen ja opfmisfnen: elokuvat, naurujooga, usko Arkiliikuntaa,

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot