lehti omaishoitajille ja läheisille Iäkkäät Eläkkeelle jäävä Salanko-Vuorela: Tragedioista versoi antoisa ura

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "lehti omaishoitajille ja läheisille Iäkkäät Eläkkeelle jäävä Salanko-Vuorela: Tragedioista versoi antoisa ura"

Transkriptio

1 Lähellä lehti omaishoitajille ja läheisille Iäkkäät omaishoitajat Miten huolehdit itsestäsi Eläkkeelle jäävä Salanko-Vuorela: Tragedioista versoi antoisa ura

2 Lähellä Tässä numerossa Iäkkäät omaishoitajat Miten huolehdit itsestäsi sisältö Pääkirjoitus... 3 Elämän suurista tragedioista versoi antoisa ura... 4 Liikunnasta voimavaroja arkeen... 8 Lisää liikuntaa ikäihmisille Maire ja Pertti kertovat liikuntaharrastuksistaan. Omaishoitajan jaksaminen ei ole yksityisasia Muistisairaus muuttaa arkea pysyvästi Lomalla omaishoitajat saavat taukoa työhönsä. Tanskassa vanhustyöhön riittää hoitajia Kansainväliset omaishoitajajärjestöt tapasivat Dublinissa Annelin ajatuksia Lähellä UUTISIA AJANKOHTAISTA LÄHELLÄ asioita ajassa TÄSTÄ EN LUOVU Äidin koru mukana matkoilla Yhteiset muistot kantavat Lomalta iloa, lepoa, tietoa ja tukea Pulssin tunnustelu voi estää aivoinfarktin LÄHELLÄ LAKIMIES LÄHELLÄ LÄÄKÄRI LÄHELLÄ RISTIKKO SVENSK RESUMé PAIKALLISYHDISTYKSET OSOITEMUISTIO Ryhmä terveydenhoitajaopiskelijoita tutustui hoitotyöhön Tanskassa.

3 Pääkirjoitus Vahvalta perustalta eteenpäin Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto on saavuttanut yli 20-vuotisen historiansa aikana vakiintuneen aseman omaishoidon asiantuntijana Suomessa. Liitto on perustamisestaan alkaen tuonut johdonmukaisesti julkiseen keskusteluun omaishoitoon liittyviä kysymyksiä ja parannusehdotuksia. Edunvalvonnan ja vaikuttamistyön lisäksi liitto tarjoaa tietoa ja pyrkii kehittämishankkeiden avulla parantamaan omaishoitajien asemaa. Liiton aseman ja asiantuntijuuden yhtenä tunnustuksena on liiton pitkäaikaisen toiminnanjohtaja Merja Salanko-Vuorelan kutsuminen kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa (KOHO) laativan työryhmän pysyväksi asiantuntijasihteeriksi. Liitto on tehnyt merkittävää pioneerityötä omaishoitajien aseman parantamiseksi. Liitto on rohkea toimija, joka uskaltaa tarttua epäkohtiin. Osoituksena tästä ovat mm. liiton tekemät järjestökantelut Euroopan sosiaalisten oikeuksien komiteaan kunnittain vaihtelevasta omaishoitajien kohtelusta. Liiton toimintaan vaikuttavat paitsi jäsenistön tarpeet, myös toimintaympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset. Tällä hetkellä ajankohtaisia ovat mm. heinäkuussa voimaan tullut vanhuspalvelulaki sekä valmisteilla oleva kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus. Myös päätökset sekä globaalilla että Euroopan tasolla heijastuvat yhä enemmän vaikkakin joskus viiveellä toimintaamme Suomessa. Seuraamme keskustelua tiiviisti, jotta olemme mukana niillä areenoilla, joilla valmistellaan omaishoitajien asemaan vaikuttavia päätöksiä. Kansainvälinen yhteistyö tarjoaa meille vaikuttamismahdollisuuden lisäksi kanavan jakaa tietoa eri maiden hyvistä käytännöistä ja kokemuksista. Liiton toiminnan painopisteen tulee kuitenkin olla kotimaassa. Omaishoitajien asema on parantunut viimeisten parin vuosikymmenen aikana ja työmme sosiaalinen ja taloudellinen merkitys alkaa saada sille kuuluvaa tunnustusta. Haasteita kuitenkin riittää tulevaisuudessakin. Kuntien taloudellinen tilanne kiristyy ja kotona annettavan hoidon tarve kasvaa entisestään. Nykyinen hallitus nosti omaishoidon kehittämisen yhdeksi tavoitteekseen. KOHO-työryhmän väliraportti sisältää merkittäviä ehdotuksia mm. omaishoitajien aseman vahvistamiseksi, omaishoitoa ohjaavan lainsäädännön parantamiseksi ja tukipalvelujen kehittämiseksi. Liiton lähiajan haasteista tärkein onkin olla aktiivisesti mukana työryhmän esitysten toteuttamisessa. Liiton toiminnalla on vakaa pohja, joka antaa mahdollisuuden keskittyä olennaisimpaan eli omaishoitajien tukemiseen tässä vaativassa ja arvokkaassa työssä. Hyvää alkavaa syksyä! Julkaisija: Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf, Hämeentie 105 A 18, Helsinki, puh , faksi , kotisivu Päätoimittaja: Marja Tuomi VASTAAVA TOIMITTAJA: Tiina Kokko Toimitussihteeri: Juha Viitanen Toimitusneuvosto: Pertti Rajala (puh.joht.), Hanna Jensen, Tiina Kokko, Matti Mäkelä, Marianne Lind, Marja Tuomi, Juha Viitanen. Svensk ResumÉ: Maria Österlund Osoitteenmuutokset: Hämeentie 105 A 18, Helsinki, puh Ilmoitusmyynti: Eija Sonninen, puh , faksi (09) , Mainosilmoitusaineistot: TJM-Systems Oy, PL 75, Espoo, puh. (09) , faksi (09) Ulkoasu: Forssa Print/taittopalvelu Anita Ukkonen ja Päivi Sillstén-Jokela Painopaikka: Forssa Print. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. ISSN vuosikerta. Lähellä-lehti julkaistaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Seuraava lehti ilmestyy KANsi: Antero Aaltonen KANNEN kuva: Toiminnanjohtaja Merja Salanko-Vuorelalla on edessään eläkepäivät lähellä 3/2013 3

4 Merja Salanko-Vuorela jää eläkkeelle Elämän suurista tragedioista versoi antoisa ura 4 lähellä 3/2013

5 Teksti: Maria Malmi Kuva: Antero Aaltonen K Omaishoitajat ja Läheiset -Liittoa 22 vuotta luotsannut toiminnanjohtaja muistelee menneitä ja evästää työnsä jatkajia. un Merja Salanko-Vuorelaa vuonna 1991 pyydettiin perustamaan ja vetämään uutta järjestöä, asialla oli moninkertaisen ministerin, sittemmin presidenttinä toimineen Tarja Halosen johtama Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto. Merja ei aluksi ottanut asiaa vakavasti. Hänellä oli silloin hyvä työpaikka eikä palkkaakaan luvattu enempää. Toisen pyynnön jälkeen kiinnostus omaishoitajien auttamiseen voitti. Nuorena olin vaativassa sosiaalityössä. Luulin, että olin kokenut kaiken. Mutta kun veljeni vammautui vaikeasti 23-vuotiaana ja tyttäreni syntyi vaikeavammaisena, huomasin, että en tiennyt elämästä mitään. Veljen pitkän tajuttomuuden jälkeen piti päättää, laitetaanko nuori mies hoivakotiin, vai pääseekö hän omaan rakenteilla olevaan taloonsa. Kun veljen kihlattu ryhtyi omaishoitajaksi, Merja lupautui sijaishoitajaksi ja edunvalvojaksi. Sitä pestiä on kestänyt 30 vuotta. Tyttären syntymän jälkeen Merja koki olevansa sosiaalitapaus. Olin varmaan masentunut, vaikka en sitä tunnistanutkaan. Jossakin vaiheessa arvelin, että ei tästä ole muuta tietä kuin ylöspäin. Puolisoni toimi ansiotyön ohella 20 vuotta tyttäreni omaishoitajana yhdessä kanssani. Tämä oli perheemme ratkaisu, koska vaikeat vammat vaativat runsaasti fyysistä auttamista. Jo Merjan lapsuuden kodissa oli huolehtiva ilmapiiri. Hän oli myös äitinsä tukena isän sairastuttua nopeasti edenneeseen syöpään. Kun äidin muistisairaus eteni, Merja toimi joitakin vuosia ansiotyön ohella äitinsä omaishoitajana ja edunvalvojana. Rohkeutta ja epävarmuuden sietoa Uuden järjestötyön aloittaminen vaati toiminnanjohtajalta sitkeyttä ja rohkeutta. Alkupääoma saatiin lahjoituksena. Pysyvää rahoitusta ei ollut. Olimme aivan tyhjän päällä. Kaikesta piti taistella. Minulle oli paljon hyötyä siitä, että olin pitkään työskennellyt isossa kansainvälisessä järjestössä. Opin, että asioita voidaan viedä eteenpäin koulutuksen ja yhteistyön avulla. Kouluttamalla ohjaajia ja vapaaehtoisia työ leviää. Onnistumisen kulmakivenä on sitoutunut ja osaava henkilökunta. Liiton alkutaipaleella oli selvitettävä, miten uusi järjestö tavoittaisi omaishoitajia ja heitä tukevia viranomaisia. Merja ymmärsi järjestölehden tärkeyden, vaikka talousriski oli suuri. Merja Salanko-Vuorela Synt Perhe: Puoliso, kaksi aikuista tytärtä, yksi lapsenlapsi Tärkeimmät työtehtävät: Kriminaalihuolto- ja mielenterveystyössä Suomen Punaisessa Ristissä päävastuualueena mm. sosiaalipalvelujen koulutus Vammais- ja sivistysjärjestötyössä mm. toiminnanjohtajana Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n toiminnanjohtajana Sosiaalineuvoksen arvonimi 2011 Eläkkeelle Luottamustoimet: Lautamiehenä 20 vuotta Perhe toiminut meningomyeloseelevammaisten tukiperheenä lähes 20 vuotta lähellä 3/2013 5

6 Kansalaisjärjestötyön ydin on ihmisen, omaishoitajan kuuleminen. Ensimmäinen Lähellä-lehti ilmestyi syksyllä Siihen aikaan toimistotekniikka ei ollut nykyisen kaltaista. Jäsenrekisteri saatiin tietokoneelle, mutta tarrojen tulostaminen ei vielä onnistunut. Merja muistaa mm. kirjoittaneensa tuhansiin kuoriin osoitteita ja vieneensä lehtiä postiin takaluukun täydeltä omalla autollaan. Yhden työntekijän ja 200 jäsenen yhdistys on kehittynyt valtakunnalliseksi vaikuttajajärjestöksi, joka saa tukea Raha-automaattiyhdistykseltä. Vuonna 2013 omaishoitajien paikallisyhdistyksiä on 70. Keskustoimiston lisäksi alueellisia toimistoja on kuusi ja henkilöjäseniä noin Omaishoitajuuden kesto vaihtelee, samoin jäsenmäärä. Vuosien varrella jäseniä on ollut lähes kolminkertainen määrä, mutta moni luopuu jäsenyydestä omaishoitajuuden päättyessä. Merjan mielestä näin ei tarvitsisi olla, koska liitolla ja yhdistyksillä on paljon tarjottavaa myös entisille omaishoitajille. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitossa on 18 työntekijää ja paikallisyhdistyksissä toista sataa. Jäsenlehti Lähellä ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuosien aikana on julkaistu kirjoja, oppaita ja raportteja. Tuhannet omaishoitajat ovat osallistuneet lomatoimintaan ja kuntoutuskursseille. Liitto on vaikuttanut omaishoitajien aseman parantamiseen ja maahan on saatu omaishoitajalaki. Lain soveltaminen kunnissa on vaihtelevaa ja ongelmien kanssa on kamppailtu koko lain voimassa olon ajan, vuodesta 2006 saakka. Toiminnanjohtajan tulee olla nöyrä arvostamaan hallituksen päätöksiä, vaikka ne eivät aina miellyttäisikään. Valtakunnallisessa järjestössä liitto ei voi puuttua paikallisyhdistysten asioihin. Kiperistä tilanteista on selvitty ja ristiriitatilanteissa vuorovaikutuksellinen koulutus on murtanut lukkoja. Työntekijöiden valinnassa on kiinnitettävä huomiota siihen, että työntekijä osaa asettua omaishoitajan asemaan. Ammatillista tietoa ja taitoa luonnollisesti tarvitaan, mutta se ei riitä. Omaishoitajakokemus ei ole välttämätöntä, mutta siitä voi olla etua. Evästystä työn jatkajille Siirtyessään eläkkeelle Merja painottaa ihmisen ja organisaation merkitystä. Kansalaisjärjestötyön ydin on ihmisen, omaishoitajan kuuleminen. Raskaittenkaan tunteiden ilmaisuja en ole ottanut itseeni. Ne kuuluvat prosessiin. Vammaisten lasten vanhempia kannustan tunnistautumaan omaishoitajiksi. Halutessaan tukea lapsen itsenäistymistä vanhemmat saattavat pelätä leimautumista. Omaishoitajuus ei ole lapselta pois, se on lapsesta välittämistä. Kun äiti tai isä ymmärtää olevansa omaishoitaja, hän voi etsiä tukea vanhemmuuden ja omaishoitajuuden yhdistämiseen esimerkiksi paikallisesta omaishoitajayhdistyksestä. Organisaatiossa on tärkeää kiinnittää huomiota rakenteisiin ja kehittää niitä. On helpompi tehdä työtä, kun hallinnon tasot on selkeästi määritelty. Toimenkuvien, hallintomenettelyiden ja strategioiden pitää olla kaikkien tiedossa. Työ ei ole tullut valmiiksi. Uutena haasteena on muun muassa maahanmuuttajaomaishoitajien asema. Hyvillä mielin ja haikeana Omaishoito on perheen tavallista arkea, johon kuuluu kaikenlainen osallistuminen, Merja ajattelee. Elämänmenossa mukana pysyminen on tärkeää, vaikka se ei ole omaishoitoperheelle yksinkertaista. Olemme eläneet täyttä elämää: tavanneet ystäviä, matkustelleet ja osallistuneet erilaisiin tapahtumiin. Lisäksi minulle kävi vielä niin, että elämän suurista tragedioista versoi uusi, kiinnostava ja antoisa työura. Vuodet kuluivat nopeasti. Olen hyvillä mielin siksi, että olen voinut auttaa omaishoitajia. Samalla mieleni on haikea, koska monet mukavat kontaktit jäävät vähemmälle. Työssäni olen kokenut hyviä hetkiä kollegojen, yhteistyökumppaneiden ja yhdistysväen Vammaisten lasten vanhempia kannustan omaishoitajiksi. kanssa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnanjohtajien kanssa olemme voineet edistää asioita ja saada toisiltamme vertaistukea. Jatkan vielä jonkin aikaa ministeriön asiantuntijatehtävissä. Olen toki avoin uusille haasteille, mutta tukihenkilötoimintaan en lähde. Omissa omaishoitotehtävissäni on riittävästi. Puolisoni sairauden edetessä on edessä omaishoitajan ura. Vaikeuksista viisautta Merjan mukaan toiminnanjohtajuudessa vaikeinta on ollut henkilöstön rekrytointi, yhdistysten erilaiset vaikeudet ja joskus myös hallitustyöskentely. Liitolla on aina ollut hyvä hallitus, jolta Merja on saanut tukea vaikeissakin asioissa. Hän korostaa, että hallitus on liiton korkein päättäjä jäsenistön antamin valtuuksin. Lähellä-lehden lukijoille Kiitän kaikkia lukijoita, omaishoitajia ja yhteistyökumppaneita yhteistyöstä ja monista hyvistä hetkistä. Helsingissä lähellä 3/2013

7 Tuellamme liitto järjestää omaishoitajille mahdollisuuden yksilölliseen lomaseen ja sijaishoidon järjestämiseen Omaishoitajille mahdollisuus lomaan Uusimpana osana yhteiskuntavastuutamme olemme tukeneet Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry:n Pidämme puolta - pidämme huolta -hanketta. Tuellamme liitto on järjestänyt lomasen erikseen nimetyissä Restelin hotelleissa jo 100 omaishoitajalle ja liitto on järjestänyt myös sijaishoidon omaishoitajan loman ajaksi. Tutkimusten mukaan uupuneimpia ovat ikääntyvää puolisoaan hoitavat ja erityislasten vanhemmat. Virkistyksen tarpeessa olevia omaishoitajia löydetään liiton aluetyön ja paikallisyhdistysten kautta. Yhteistyö Omaishoitajat ja Läheisetliitto ry:n kanssa jatkuu.

8 Liikunnasta voimavaroja arkeen Kuva: Minna Ala-Kyyny Ainakin yhtä tärkeää kuin hoidettavan hyvinvointi, on omaishoitajan hyvinvointi ja toimintakyvyn säilyminen. Liikunta auttaa jaksamaan ja voi olla myös tilaisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. Erityisesti luonnossa liikkuminen edistää terveyttä ja hyvää oloa. Jos haluaa lähiluontoa pidemmälle, kansallispuistoistamme löytyy myös esteettömiä kohteita. Kehoa ja mieltä virkistämään sopii suomalaisille kehitetty asahi. Teksti: Minna Ala-Kyyny Nokialla asuva Maire Lehikoinen, 74, on aina liikkunut paljon. Miehensä Pertin, 76, kanssa he tekivät 40 vuotta tehdastyötä ja työmatkat taittuivat pyörällä tai jalkaisin. Nuoruudessaan Maire on myös hiihtänyt paljon ja siitä hän pitää edelleen. Myös kaksi tytärtä ja viisi tyttärentytärtä ovat pitäneet mummun liikkeellä. Kyllä liikunta on kaiken a ja o, niin kauan kuin vain jalat kantaa, Maire sanoo. Maire hoiti pitkään Hilla-äitinsä asi- Mairen ja Pertin lenkkeilymaastot ovat aivan kodin lähellä, joten polkuja kulutetaan päivittäin. 8 lähellä 3/2013

9 oita. Hän kävi äidin luona päivittäin, pesi pyykkiä, siivosi ja kävi äidin kanssa lääkärissä. Äiti oli ollut aina kova saunomaan ja saunapäivä olikin hänelle aina viikon kohokohta. Äidin kanssa myös ulkoiltiin aina kun vain vähänkin säät suosivat. Liikuntakyky onneksi säilyi, vaikka ikää alkoi karttua. Äiti odotti välillä takki päällä, kun menin. Lenkkejä tehtiin usein, äiti kulki rollaattorilla. Loppua kohden matkat tietenkin lyhenivät. Hilla-äiti kuoli 95-vuotiaana vuonna Se oli Mairelle kova paikka. Silloin oli sellainen kausi, että liikunta ei kiinnostanut. Verenpainekin nousi vaikka se oli ollut siihen asti oikein hyvä. Nykyään Maire ja Pertti liikkuvat säännöllisesti. Yhdessä lenkkeillään ja hiihdetään lähimaastossa, kesäaikana myös uidaan. Hyötyliikuntaa tulee puutarhanhoidossa ja muissa kotiaskareissa. Lisäksi Maire käy kerran viikossa jumpassa ja Pertti jopa kolme kertaa viikossa kuntosalilla. Hyvä porukka innostaa liikkumaan Kuva: Tuoma Uola / Metsähallitus Kansallispuistot kuuluvat kaikille Suomessa on 37 kansallispuistoa, joissa on eritasoisia reittejä ja taukopaikkoja. Metsähallituksen ylläpitämissä puistoissa pääsee sekä patikoimaan todelliseen erämaahan että evästelemään lähiretken lomassa huolletulle laavulle ja nuotiopaikalle. Kansallispuistoihin tehdään myös koko ajan enemmän esteettömiä reittejä, joiden ansiosta myös lapsiperheet, iäkkäät ja liikuntarajoitteiset pääsevät nauttimaan upeista luontokohteista. Kansallispuistoista löytyy esimerkiksi pyörätuolille, rollaattorille ja lastenvaunuille sopivia luontopolkuja ja näköalatasanteita, joille pääsee suoraan parkkipaikalta. Myös esteettömiä kalastuspaikkoja ja uimarantoja löytyy, samoin luontokeskuksiin ja palvelupisteisiin on yleensä esteetön pääsy. Rakkain harrastus Mairelle on talviuinti. Sitä hän on harrastanut pari kertaa viikossa jo 16 vuoden ajan. Talviuintikausi alkaa syyskuun alkupäivinä ja loppuu toukokuussa. Talviuinti on niin ihanaa! Oikein odotan, että se taas alkaa. Suosittelen sitä kaikille, se laittaa veren kiertämään ja sen jälkeen on aina niin kevyt olo. Maire on huomannut myös talviuinnin terveysvaikutukset. Kyllä siinä varmasti karaistuu, ei flunssakaan tule niin herkästi. Ja monelta jää kivut avantoon. Liikuntaharrastuksessa on tärkeää Mairen mielestä myös sosiaalisuus ja hyvä porukka. Talviuintipaikalle mennään aina vähän aiemmin ja istutaan pitkällä penkillä tarinoimassa. Samoin seurakunnan jumppaan, että ehtii jutella. Jumpan aikana ei sitten voi puhua, vaan tehdään hiki päässä, Maire nauraa. Maire kokee myös ohjaajan roolin tärkeäksi. Pitää olla joku sanomassa, mitä tehdään. Vaikka jumpan loppuessa keväällä aina päätän, että kesällä sitten teen kotona, mutta kyllä se jää. Joskus mukavuudenhalu meinaa voittaa, mutta Maire ottaa itseään niskasta kiinni. Jos on vaikka kurja ilma, kiire tai väsy, niin mietin että lähdenkö, kun ei ole pakko. Sitten kuitenkin jälkeenpäin ajattelee, että hyvä kun tuli lähdettyä. Maire on pysynyt hyvässä kun- nossa liikunnallisen elämäntavan ansiosta. Nivelrikkoa on todettu sormissa, se on osaksi työperäistä ja myös perinnöllistä. Diabetes pysyy aisoissa yhdellä tabletilla ja sitten on kolesterolilääkitys, näissä molemmissa liikunta on Maahisenkierros Nuuksiossa sopii pyörätuolilla avustajan kanssa kuljettavaksi. Rengasreitillä on myös näköalatasanne. tärkeää. Syksy Mairella ja Pertillä kuluu ainakin marjastuksen ja mökkeilyn parissa. Ja kohta pääsee taas pulahtamaan virkistävään veteen. lähellä 3/2013 9

10 Lisää liikuntaa ikäihmisille TEKSTI: MINNA ALA-KYYNY Liikunta ja varsinkin luonnossa liikkuminen elvyttää ja virkistää sekä henkisesti että fyysisesti. Viherympäristössä liikkuminen vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi unen laatuun ja ruokahaluun sekä rauhoittaa mieltä. Merkittävin vaikutus sillä on itsearvioituun terveyteen ja elämänlaatuun. Ulkoilu koetaan voimaannuttavaksi vaikka olisi sairauksiakin ja siitä saadaan hyvän elämän kokemus. Ikäihminen saa ulkoilusta ja liikunnasta onnistumisen elämyksiä ja itsevarmuus lisääntyy. Vaikutus arjesta selviytymisen kokemiseen on voimakas, kertoo Minna Säpyskä-Nordberg Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelmasta. Iästä riippumatta omaishoitajan on tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja oman toimintakyvyn säilymisestä. Liikunta ja ulkoilu voivat kuitenkin vähentyä, kun hoitotyö vie aikaa ja voimia. On helppoa sanoa, että kannattaa harrastaa liikuntaa. Omaishoitajilla ei kuitenkaan aina ole oikeasti mahdollisuutta ja aikaa liikkumiseen. Sen vuoksi olisi tärkeää saada apua hoitamiseen ja vaikkapa siihen, että pääsee hoidettavan kanssa yhdessä ulkoilemaan. Siivoamisen sijasta ulos Liikunnan ei tarvitse olla pitkäkestoista teholiikuntaa vaan lyhyemmätkin rupeamat auttavat. Arjessa pienet elvyttävät hetket ovat tärkeitä. Kannustan omaishoitajia siihen, että Minna Säpyskä-Nordberg aikoo itse jatkaa lempipuuhaansa pyöräilyä vielä pitkään. kun hoitotyöstä saadaan tauko, ei siivotakaan vaan mennään ulos. Vaikka omaishoitaja kokisi saavansa tarpeeksi liikuntaa arkiaskareissa, monella hoitotyöhön kuuluun nostamista ja muita yksipuolisia liikkeitä, joiden vastapainoksi tarvitaan liikuntaa. Kun aikaa liikuntaan on niukasti, on tärkeää että ulkoilupaikka löytyy läheltä. Onneksi suomalaisten ei tarvitse etsiä viherympäristöä kaukaa, usein riittää kun astuu kotiovesta ulos. Jos omaishoitaja ja hoidettava pääsevät yhdessä ulos, kohde voi olla vaikkapa lähipuisto tai lyhyt retki veden äärelle. Kuva: Ikäinstituutti Tutuissa paikoissa käyminen ja luonnon kokeminen eri vuodenaikoina voi tuoda muistoja mieleen myös muistisairaalle. Jos hoitaja on itse jo ikääntynyt, voi olla tärkeää saada liikuntaan seuraa. Silloin voi vastaus olla ohjattu liikunta tai ulkoiluystävä. Tärkeä ulottuvuus liikunnas- 10 lähellä 3/2013

11 Asahi virkistää kehon ja mielen sa on sosiaalisten suhteiden ylläpito. Kaverista saa myös turvaa esimerkiksi talven liukkailla keleillä liikuttaessa. Vapaaehtoisia ulkoiluystäviä toimii jo monella paikkakunnalla, niitä voi kysellä esimerkiksi seurakunnasta tai eri järjestöistä. Mieleiset lajit innostavat Sopivia lajeja ikääntyvälle ovat kaikki ne, jotka tuntuvat hyvältä. Jos on tottunut pyöräilemään kauppaan ja asioille, sitä kannattaa jatkaa niin pitkään kuin mahdollista. Sauvakävely on monelle sopivan sporttinen ja samalla helppo laji. Jos taas on harrastanut hyvin vähän liikuntaa, sitä voi lisätä pieninä annoksina, kävellä vaikka ensin postilaatikolle ja takaisin. Lihasvoimaa lisäämään sopivat kuntosaliharjoittelu ja esimerkiksi vesivoimistelu. Kävely epätasaisessa maastossa ja vaikkapa erityisesti ikäihmisille suunniteltu liikuntapuisto sopivat tasapainon kehittämiseen. Myös kotona voi jumpata, tehdä vaikka porrasnousuja ja keksiä hauskoja tasapainoharjoitteita arkiaskareiden lomassa. Pääasia on, että liikunta ja ulkoilu eivät ole pakkopullaa, PALLON PYÖRITTELY SELKÄÄ VERRYTELLEN Kuviteltua isoa palloa pyörittelemällä vetreytetään selkää. Suomalaisten eri alojen asiantuntijoiden nimenomaan suomalaisille kehittämä asahi on fysioterapian kaltainen terveysliikuntamuoto. Asahissa pyritään kehon rentouttamiseen sekä mielen rauhoittumiseen ja stressaavien ajatusten poistumiseen. Myös tasapaino paranee ja jalkojen lihakset voimistuvat. PIENET Yksi TASAUSLIIKKEET asahin kehittäjistä, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Yrjö Mähönen kertoo, että asahi on sekä henkisesti että fyysisesti palauttavaa liikuntaa. Se ei kuormita, vaan vapauttaa ja siten synnyttää uusia resursseja esimerkiksi omaishoitotyöhön. Asahi-treenin jälkeen on mielen kuppi tyhjentynyt, joten siihen mahtuu taas uusia ajatuksia ja tunteita. Ajatuksiin ja tunteisiin ei kuitenkaan takerruta, vaan annetaan niiden virrata. HENGITETÄÄN Asahin vaikutus perustuu hitaaseen ja pehmeään liikkeeseen sekä jatkuvaan lihaspumppaukseen. KESKISYVÄÄN Hengitys on rauhallinen ja syvä koko harjoituksen ajan ja koko keho on mukana jokaisessa liikkeessä. Asahissa harjoitetaan sisäistä kehotuntoa ja lisäksi yleiset liikunnalliset taidot, myös ergonomia, kehittyvät. Asahissa harjoitetaan koko ajan ergonomiaa: seisominen, istuminen, nostaminen oikealla terveellisellä ja tehokkaalla tavalla, Mähönen kertoo. Asahi sopii kaikille. Se on helppoa, rauhallista ja turvallista eikä siinä tarvita mitään välineitä. Yrjö Mähösen mukaan asahi kannattaa opetella ohjatussa ryhmässä, sen jälkeen sitä voi harjoittaa missä vain. Ryhmässä harjoitettu liikunta on yleensäkin mieltä virkistävää ja jopa depressiota parantavaa. Ja kun on oppinut asahia treenaamaan, niin sitä voi jatkaa kotona joka päivä ihan ilmaiseksi! Ohjattua asahia on tarjolla useissa kansalais- ja työväenopistoissa sekä liikuntakeskuksissa. Ohjaajat paikkakunnittain sekä lisätietoa asahista löytyy osoitteesta vaan hauskaa ja tuovat voimavaroja arkeen. Houkutus liikuntaan täytyy löytyä itsestä, sanoo Säpyskä- Nordberg. Hän aikoo itse jatkaa lempipuuhaansa pyöräilyä vielä pitkään. Olen sanonut, että minulle pitää sitten hankkia sellainen Kuva: Ralf Åström kolmipyöräinen, kun en enää tavallisella pyörällä pysy pystyssä. Jumppaohjelmia ja lisätietoa harjoittelusta löytyy osoitteesta lähellä 3/

12 TEKSTI JA KUVA: SISKO SAVONLAHTI Omais Omaishoitajan rentoutuminen on tärkeää paitsi hänen itsensä myös hoidettavan vuoksi. Sanna Tuisku-Lehdon irtiotot onnistuvat puolison, ystävien ja koiran avulla. Sanna Tuisku-Lehto jäi vanhempainvapaalle noin kolme vuotta sitten, kun hän odotti esikoistaan Urhoa. Urho syntyi hapenpuutteen vuoksi cp-vammaisena, jonka lisäksi hänellä on Downin syndrooma. Kun Urho oli viisi kuukautta, aloin odottaa Elieliä. Toinen lapsi oli ollut haaveissamme, mutta raskaus yllätti silti, Sanna kertoo. Elielin synnyttyä Sanna ryhtyi Urhon omaishoitajaksi. Nyt kun Urho on isompi, hänellä on isomman lapsen tarpeet ja hän haluaa tehdä muutakin kuin maata lattialla. Urho ei kykene kuitenkaan fyysisesti tekemään kaikkea, mitä haluaisi. Jokainen vanhempi haluaa lapsensa parasta ja sitä, että lapsi pääsisi toteuttamaan itseään. Etenkin toisten lasten seurassa Urhosta oikein näkee, kuinka paljon häntä harmittaa, ettei pääse johonkin juttuun mukaan. Urholla on heikko lihasjänteys ja tasapaino, joten hänen voimansa loppuvat nopeasti. Hän joutuu myös käyttämään keskittymiseen energiaa eri lailla kuin muut lapset, ja sairastuu helposti. Viime keväänä hän oli sairastelun vuoksi pois kuntouttavasta päivähoidosta, jossa hän on käynyt pari vuot- Sanna Tuisku-Lehto järjestää itselleen ja puolisolleen yhteistä aikaa hektisestä arjesta huolimatta. Sannan sylissä Urho, lattialla istumassa Eliel. 12 lähellä 3/2013

13 hoitajan jaksaminen ei ole yksityisasia ta. Sairastelu aiheutti Sannalle ja hänen miehelleen kriisitilanteen. Olen kuullut sanottavan, että tällainen joko erottaa vanhempia toisistaan tai sitten hioo heitä entistä tiiviimmin yhteen. Tuntuu siltä, että meidän kohdallemme osui tuo parempi vaihtoehto. Oma puoliso on tärkein tuki. Pieniä irtiottoja siitä, että saa levättyä. Hän kävi keväällä ensimmäistä kertaa joogaamassa ja suunnittelee, että alkaisi harrastaa lajia tänä syksynä. Joogassa häntä viehättää se, että samalla rentoutuu sekä keho että mieli. Myös joogasalin rauha ja Oma puoliso on tärkein tuki. hiljaisuus tuntuvat hyvältä. Puolisonsa kanssa hän käy konserteissa ja elokuvissa ja pariskunta järjestää itselleen myös kahdenkeskisiä lounastreffejä. Olemme ostaneet toisillemme lippuja tapahtumiin synttäri-, isän- ja äitienpäivälahjoiksi. Silloin aikaa on ollut pakko varata etukäteen, eivätkä tapahtumat ole jääneet väliin, Sanna sanoo ja hymyilee. Suurin osa Sannan arjesta on lasten hoitoa, johon oman lisänsä tuo Urhon asioista huolehtiminen. Sanna tapaa lääkäreitä ja fysioterapeuttia ja painii byrokratian kanssa hakiessaan Urholle tukia. Iloa arkeen tuo esimerkiksi perheen Korppu-koira. Koira täytyy viedä kolmesti päivässä ulos, joten se syö aikaa ja energiaa. Olemme miettineet monta kertaa, pitäisikö meidän luopua Korpusta, mutta tulleet joka kerta samaan tulokseen: ei pitäisi. Lenkit koiran kanssa rentouttavat ja pakottavat lähtemään ulos. Sanna kertoo olevansa Korpun lisäksi iloinen siitä, että pariskunnalla on paljon ystäviä, jotka soittavat ja pyytävät heitä seurustelemaan kanssaan. Arkea pyörittäessä kaikki muu unohtuu helposti. Ystäväni ovat ihania, ja heidän avullaan muistan repäistä itseni silloin tällöin irti arjesta. Kaverit kutsuvat minut mukaan, jos ovat tekemässä jotain, vaikken itse ehtisikään pitää heihin niin paljon yhteyttä kuin haluaisin. Onneksi heistä monet asuvat lähellämme. Lasten hoitoon pariskunta saa apua isoäideiltä ja kummeilta, sekä omaishoidon vapaisiin kuuluvalta lastenhoitajalta. Sanna huolehtii parhaansa mukaan Kuva: Helsingin kaupungin arkisto Jos väsymistä ei huomaa itse, lähipiirin täytyy kannustaa lepoon Omaishoitajan on tärkeää muistaa, että jos hän ei saa levättyä tarpeeksi, rasitus vaikuttaa myös hoidettavaan. Rentoutuminen on kuin rahan pankkiin laittamista. Psykologi Pekka Sauri huomauttaa, että jos hoitaja ei itse syystä tai toisesta osaa ottaa omaa aikaa, on muiden herättävä. Jonkun, vaikkapa lähipiiriin kuuluvan henkilön, täytyy sanoa omaishoitajalle, että hänen täytyy levätä. Jos vain on mahdollisuus lähteä lomalle, se kannattaa tehdä. Lyhytkin aika auttaa irtautumaan arjesta. Siinä tapauksessa, että hoitajan on oltava hoidettavan kanssa jatkuvasti, on syytä etsiä keinoja, joiden avulla voi rentoutua samoissa tiloissa. Sauri suosittelee kirjan lukemista ja musiikin kuuntelua. Kun päässä pyörii stressaavia asioita, on tärkeää täyttää tajunta välillä muilla asioilla. Kaikki sellainen, mikä kat- mikä katkaisee Kaikki sellainen, kaisee rutiinin, virkistää. Siitäkin voi jo olla apua, että puhuu puhelimessa jonkun muun kuin hoidettavan kanssa. rutiinin, virkistää. Lastaan hoitavia pariskuntia Sauri kehottaa huolehtimaan, että hoitaminen tapahtuu vuorotellen. Kummallekin täytyy antaa vapaata, ettei kaikki kasaudu toiselle osapuolelle. Jos arjen raskaus ei hellitä, ja väsymys käy ylivoimaiseksi, on apua saatavilla. Sitä kannattaa hakea. Lääkärin puoleen voi kääntyä, Sauri sanoo. lähellä 3/

14 TEKSTI: HEIDI KARVONEN KUVAT: RAILIN JA ANTERON KOTIALBUMI, Heidi KARVONEN Muistisairaus muuttaa arkea pysyvästi Railin kaikki harrastukset ovat jääneet sairauden myötä. Golf-mailat ovat nojanneet toimettomina vaatekaapin seinään jo pitkään. Nyt kun Railin muisti on häälyvän ja huonon rajamailla, Antero haluaa olla huolehtimassa puolisostaan mahdollisimman pitkään, itse. Omaishoitajaksi ei Antero ole ainakaan vielä hakeutunut. Yhteiskunta ei tue hänen mielestään vanhuuseläkkeellä omaishoitajana toimivaa puolisoa niin paljon, että sellaiseksi kannattaisi ryhtyä. 14 lähellä 3/2013 Railin ja Antero viettävät kultahääpäivää ensi vuonna. Yhteiset eläkesuunnitelmat ja iloinen eläkkeelle siirtyminen. Harrastuksina golf ja runsas ystäväpiiri. Ikää noin seitsemänkymppiä ja talous tasapainossa. Mitään ei liikaa, mutta mistään ei myöskään puutetta. Sitten tuli muistisairaus ja muutti koko pariskunnan elämän. Antero, 73, kertaa, kuinka alkoi kiinnittää huomiota vaimonsa Railin, 72, jutuissa siihen, että paikat ja ihmiset alkoivat mennä asiayhteyksissä sekaisin. Tarinat muuttuivat huomaamatta sekaviksi ja hauraiksi. Neljän lapsen nimetkin pyyhkiytyivät välillä mielestä. Tutkimusten jälkeen Railin diagnoosiksi varmistui otsa-ohimolohkon rappeumasta aiheutuva muistisairaus, jonka alle luokiteltavaa semanttista dementiaa hän sairastaa. Railin sairastuttua Antero kertoo alkaneensa pitää erityisen hyvää huolta omasta kunnostaan. Joka kuukausi hän treenaa muistiaan ja opiskelee uuden venäjänkielisen kansanlaulun sanat ulkoa. Venäjän kieli on vuosikymmeniä sitten alkanut harrastus. Antero kertoo hoitavansa kuntoaan aktiivisesti tekemällä myös pitkiä polkupyörälenkkejä. Railin muistojen laatikko on lähes tyhjä Railin ja Anteron kertomuksia yhteisestä matkasta voisi verrata vaikkapa kahteen rinnakkaiseen muistojen laatikkoon. Tapaamisemme kuluessa toinen laatikko pursuaa yli reunojen muistoja, ikäviä ja iloisia. Anteron laatikkoon ei mahdu kaikkea sitä, mitä taakse jääneessä yhteisessä elämässä on koettu. Railin laatikko jää lähes tyhjäksi. Sen hän muistaa, että on syntynyt Rautalammilla ja että kävi siellä kansakoulua. Nuorena hän oli sairaalassa töissä. Mitään ikävää muistoa Raili ei halua kertoa. Ikävät ja uudet tilanteet aiheuttavat Railin mukaan hänelle huimausta. Kesken juttutuokion hän haluaa yllättäen nousta jaloittelemaan ja siirtyy olohuoneen matolla tekemänsä lenkin jälkeen vaivihkaa makuuhuoneeseen, ristikkolehti kädessään. Viime talvena Railin muistikunto romahti hetkessä. Lopulta se meni niin huonoksi, että Raili vannotti läheisilleen, että ei halua enää elää. Ei tällainen elämä ole mistään kotoisin. Olen tarpeeton, haluan nuk- Antero kirjoitti läheisilleen kirjeen, jossa hän kertoi Railin sairaudesta.

15 Työt veivät Anteron vuosiksi Keniaan 1980-luvulla. kua pois, tuskaili poissaolevaksi muuttunut entinen ilopilleri. Muistin katoaminen näkyy Railin kasvoissa hiukan surullisena ilmeenä. Vieraissa paikoissa tulee pakokauhu. Pienikin hetki Anteron poissaoloa saa ennen niin itsenäisen Railin suunniltaan. Silloin kun muisti katoaa tai toimii huonosti, kaikki tuttu ja turvallinen muuttuu entistä merkityksellisemmäksi. Läheisten on vaikea suhtautua muistisairauteen Anteron mukaan ympäristön suhtautuminen tutun henkilön muuttuneeseen terveydentilaan ei ole sujunut täysin kitkatta. Siksi hän kirjoitti läheisilleen kirjeen, jossa kertoi Railin sairaudesta ja siitä, miten siihen tulisi suhtautua. Hän halusi kertoa, että äiti, puoliso ja ystävä ei ollut kadonnut mihinkään. Hän sanoo ymmärtävänsä, että sellaisen ihmisen, joka elää päivittäin muistisairaan kanssa, on helpompi sopeutua alati muuttuvaan arkeen. Antero kertoo, että ystävien tai lasten puheluiden aikana tai kyläreissuilla Raili juttelee ja kyselee kuulumisia ihan kuin ennenkin. Puhelun tai tapaamisen jälkeen Raili saattaa kuitenkin kysyä, kuka tämä henkilö oli ja mistä hän tämän tuntee. Vanhusten asioissa korjattavaa Entisenä kaupunginvaltuutettuna Antero näkee yhteiskunnan sosiaalipolitiikassa paljon epäkohtia. Hänen mielestään tämän päivän yhteiskunnassa vanhusten ja lastenkin asiat ovat jonkin verran retuperällä. Kaikki vanhusten kuivattamot, jollaisiksi Antero osaa vanhainkodeista kutsuu, eivät ole hänen mielestään ihmisarvoisia paikkoja. Tietysti rahalla saa hyvääkin hoitoa, mutta kaikkien rahkeet eivät yksityiseen hoitoon riitä. Pahinta on, että aina pariskuntia ei pystytä sijoittamaan edes yhteiseen huoneeseen, vaan puolisoiden loppuelämä saattaa kulua saman laitoksen eri kerroksissa, kokoaa Antero asiansa ytimen. Itsenäistä yhteiskuntaamme rakentaneita ihmisiä valvotaan laitoksissa älylattioilla, seinän takaa hoitajien kanslioista, suutahtaa lapsena sodan kokenut, Afrikkaa myöten maailmaa töiden kautta kierrellyt Antero. Oma aika auttaisi väsymykseen Antero ei ensin myönnä, että väsyy joskus tilanteeseen. Hetken mietittyään hän kuitenkin toteaa, että joskus muutama tunti omaa aikaa ei olisi pahitteeksi. Raili on noussut makuuhuoneesta kahvinkeittoon. Hän istuu takaisin sohvalle Anteron viereen, ottaa runsaasta ristikkolehtipinosta päällimmäisen ja täyttää jokaisen kirjaimen oikealle paikalleen. Vieläkään Raili ei muista lapsuudestaan muuta kuin kyläkoulun ja sen paikkakunnan nimen, jossa hän on syntynyt. Ja sen sairaalan, jossa hän kävi nuorena tyttönä töissä. Tietoa muistisairauksista Muistiliitto puh. (09) lähellä 3/

16 APUVÄLINEET 16 lähellä 3/2013

17 APUVÄLINEET Sujuva arki ihan meille kaikille. Messut ja kongressi Tampereen Messu- ja Urheilukeskus L I I K U N T A M A A Vammaisliikunnan lajeja, välineitä ja harrastusmahdollisuuksia Viime tapahtumassa mukana: 200 näytteilleasettajaa, messuvierasta Omaishoitajat ja läheiset -Liitto mukana messuilla osastolla 822 Järjestäjä: Yhteistyössä: Liikuntamaa: RatkaiSut Sujuvaan arkeen! Apuväline on enemmän kuin nimensä. Tervetuloa tutustumaan mitä tuotteita ja palveluja alalla on tarjolla! Messut Seminaarit Liikuntamaa Tietoiskut Pyörätuoliklinikka Pimé Café Ohjelma-areena Messut avoinna: To klo 9-17 (ammattilaiset) Pe klo 9-17 (myös yleisö) La klo 9-16 (myös yleisö) Liput: 12 / 10 (avustaja veloituksetta) Rautatieasemalta messuille ilmainen messubussi! lähellä 3/

18 APUVÄLINEET 18 lähellä 3/2013

19 APUVÄLINEEt TENA-tuotteet suoraan kotiin TENA Kaupasta Laadukkaat TENA-tuotteet on nyt saatavana kätevästi ja edullisesti suoraan TENA Kaupasta. suojia virtsankarkailuun naisille ja miehille ihonhoito- ja hygieniatuotteita haavanhoitotuotteita lonkkasuojahousuja ja erikoisalushousuja Helpottaaksemme arkeasi toimitamme tuotteet suoraan kotiovelle. TILAA NETISTÄ: TILAA PUHELIMITSE: (02) ma pe klo TILAA SÄHKÖPOSTILLA: Tilaa ilmaiseksi TENA Kaupan uusi tuotekuvasto! lähellä 3/

20 NÄKÖKULMIA OMAISHOITOON Jørgen Kurt Larsen kertoi opettaja Anne Keckmannille ja opiskelija Tuomas Laaksolinnalle viihtyvänsä erinomaisesti Plejecenter Trekonerissa. Tanskassa vanhustyöhön riittää hoitajia TEKSTI JA KUVAT: JAANA KORVA, SARI TIURANIEMI JA IDA TUOMAS 20 lähellä 3/2013 Terveydenhoito-opiskelijat hakivat vaikutteita vanhusten hoitotyöhön Eheä elämän ehtoo -hankkeen yhteistyökumppaneilta Tanskassa. Ryhmä terveydenhoitajaopiskelijoita Oulun seudun ammattikorkeakoulusta tutustui Eheä elämän ehtoo ikääntyvien hyvinvointia parantavat toimintamallit -hankkeeseen Tanskassa. Hankkeen tarkoituksena on luoda vanhustyön ennaltaehkäiseviä ja omatoimisuutta lisääviä toimintamalleja ja parantaa vanhuspalvelujen laatua. Viihtyisää ja kodinomaista asumista Plejecenter Trekoner on kunnallinen palvelukeskus, josta ikääntyneet vuok-

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 17.6.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Omaishoito? Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa tuetaan pääasiassa omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain perusteella

Lisätiedot

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena 26.3.2010 Ft Sari Ollila Suomen Oy Vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavia asioita Sairaudet Vammat Yksilölliset ominaisuudet Elämäntavat Ympäristö

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Innovaatioprojekti kevät 2012 Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Kustaankartanon vanhustenkeskus Ammattikorkeakoulu Osallistujat Kustaankartanon vanhustenkeskus Leena Pohjola, johtaja

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry 2015. 15.9.2015 Pirkko Granö

Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry 2015. 15.9.2015 Pirkko Granö Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry 2015 15.9.2015 Pirkko Granö Postinhakija Omaishoidon monet kasvot Maailmassa on vain neljänlaisia ihmisiä: heitä, jotka ovat olleet omaishoitajia; heitä, jotka ovat

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Vastuu hoivasta Omaishoidon tuki ja omaishoitajaa tukevat palvelut Avuntarve - keitä ovat avunantajat? Työssäkäynti ja omaishoito Haasteita

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Ilo irti ympäristöstä!

Ilo irti ympäristöstä! Ilo irti ympäristöstä! Kotona kiikun kaakunverkostotapaaminen 5.11.2015 Tampere Dos. Erja Rappe Al Koti on paras paikka kun luottaa omaan pärjäämiseensä. kun luottaa saavansa haluamaansa apua tarvittaessa.

Lisätiedot

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena Tuula Hurnasti Esimerkkejä apuvälineistä Hälyttimet Kalenterit Liesivahdit Hahmottamista helpottavat välineet Lääkeannostelijat Paikannuslaitteet Pallopeitto

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin TAUSTAA Taloyhtiöömme kuuluu kaksi taloa joissa asuntoja on yhteensä 48. (kaksioita ja kolmioita.)

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA LIIKU PYSYT PYSTYSSÄ; Kotiharjoittelulla on helppo aloittaa; paranna lihasvoimaa ja tasapainoa Terveysliikuntaa voi harrastaa yksin tai yhdessä HUOMIOI JALKINEET JA

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15.

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15. KUNTOKEIDAS SANDELS Kalliolan Senioripalvelusäätiö Kuntokeidas Sandels Välskärinkatu 4 B, 00260 Helsinki Puh. (09) 4368 8070 Sisäänkäynti: katutaso, B-ovi, hissi/portaat pohjakerrokseen Kevätkauden 2014

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Pellon ikäihmisten palvelut Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Kansalaisopisto: Eri kursseja mm. Joogan senioriryhmä vanhalla koululla, sekä musiikillinen viriketoiminta

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom Yhdessä ain rinnakkain 1 Forssan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminta käynnistyi 7.10.2004. Yhdistyksen toiminta-alueena ovat tällä hetkellä kaupungeista Forssa ja Somero sekä kunnista Jokioinen,

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot