TERVEYDENHOITAJIEN MAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN EDISTÄMISEEN LASTENNEUVOLATYÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYDENHOITAJIEN MAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN EDISTÄMISEEN LASTENNEUVOLATYÖSSÄ"

Transkriptio

1 TERVEYDENHOITAJIEN MAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN EDISTÄMISEEN LASTENNEUVOLATYÖSSÄ TARJA JAVANAINEN-LEVONEN,, MARITA POSKIPARTA, PAULI RINTALA Satakunnan Ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala, Pori, Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos Yhteyshenkilö: Tarja Javanainen-Levonen, Satakunnan Ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala, Maamiehenkatu 0, 800 Pori Puh: , sähköposti: TIIVISTELMÄ Javanainen-Levonen, T., Poskiparta, M., Rintala, P. 00. Terveydenhoitajien mahdollisuudet liikunnan edistämiseen lastenneuvolatyössä. Liikunta & Tiede (), 0. Tutkimuksessa selvitettiin ryhmäkeskusteluiden (n=) avulla lastenneuvoloiden terveydenhoitajien käsityksiä liikunnanedistämistyönsä toteuttamismahdollisuuksista. Lisäksi kartoitettiin terveydenhoitajien kehittämisajatuksia liikunnan edistämisestä. Ryhmäkeskusteluihin osallistui terveydenhoitajaa kahdeksasta erikokoisesta kunnasta. Puhtaaksikirjoitetut keskustelunauhat analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla ja mainintojen määrä laskettiin ryhmittäin. Tutkimukseen osallistuneiden terveydenhoitajien mielestä liikunnan edistämistä mahdollistavat tai rajoittavat () terveydenhoitajan ominaisuudet, () lastenneuvolatyön luonne sekä () yhteistyö ja liikuntapalveluista tiedottaminen. Kehittämisehdotukset kohdistuivat samoihin teemoihin. Kaikissa ryhmissä korostettiin väestövastuutyön suomia mahdollisuuksia liikunnan edistämisessä. Erityisesti tutkimukseen osallistuneet maaseudun terveydenhoitajat kokivat tuntevansa asiakasperheet hyvin, mikä on edellytyksenä yksilölliselle liikunnanedistämistyölle. Ryhmiin osallistuneiden terveydenhoitajien mielestä puutteellinen tieto liikunnasta ja liikunnan palvelutarjonnasta sekä epävarmuus neuvonnan vaikuttavuudesta rajoittavat liikunnanedistämistyötä. Lisäksi he pitivät rajoittajina aika- ja materiaaliresursseja. Voimakkaimmin esitettiin tarve kehittää liikuntapalvelutarjonnan koordinointia ja tiedottamista. Tutkimustulokset viittaavat siihen, etteivät edes kokeneet terveydenhoitajat, joilla on ollut koulutuksessa jonkin verran liikunnan näkökulmaa, koe pystyvänsä edistämään lasten ja perheiden liikuntaa lastenneuvoloille asetettujen ohjeiden mukaan. Koska liikunnan näkökulman tiedetään nykyisessä koulutuksessa Suomessa vähentyneen, suosittelemme koulutuksen liikunnan sisältöjen arviointia ja kehittämistä. Lisäksi esitämme lastenneuvolan työmenetelmien kehittämistä ja resurssien parantamista sekä liikuntapalvelutiedottamisen lisäämistä lastenneuvoloille. Asiasanat: liikunnanedistäminen, lapset, neuvolatyö, terveydenhoitaja, ryhmäkeskustelu ABSTRACT Javanainen-Levonen, T., Poskiparta, M., Rintala, P. 00. Opportunities for physical activity promotion in Finnish child health clinics as perceived by public health nurses. Liikunta & Tiede (), 0. The aim of this qualitative research was firstly to describe the facilitators and restrictors for physical activity promotion in Finnish child health clinics [CHC] as perceived by public health nurses [PHNs]. Secondly, the aim was to describe the developmental ideas concerning physical activity promotion. Five regional focus groups were conducted with twenty-four informants selected by purposive sampling. Verbatim transcripts were analyzed by qualitative content analysis, supplemented by quantitative analysis. The personal characteristics and abilities of PHNs, the nature of daily work in CHC, and collaboration within health care and in the community were listed as determinants of physical activity promotion. PHNs stressed the importance of population responsibility as a facilitator for physical activity promotion within health care in every focus group. Particularly rural PHNs highlighted their possibility to get to know the child and the family individually, which facilitates client-centred working methods. The limited knowledge on physical activity, including adapted physical activity and service-delivery in physical activity restrict physical activity promotion in PHNs viewpoint. Furthermore, PHNs were sceptical about the effects of counselling as well as considering time and material constraints as restricting factors. For developmental issues, PHNs stressed that they need to be better informed about service-delivery in physical activity for children and families. Evidently, even experienced PHNs - such as in this study - with some education in physical activity during their professional training, do not feel capable of promoting physical activity of the child and the family according to the guidelines and recommendations for health care. Therefore, this research proposes recommendations concerning the training of PHNs, working methods in CHC, resources for collaboration, and sharing information on service-delivery in physical activity with health care. Keywords: physical activity promotion, child health care, public health nursing, focus groups, early childhood Liikunta & tiede / 00 TUTKIMUSARTIKKELI Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä

2 JOHDANTO Suomalaisen lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä sairauksia. Terveydenhoitajan tulisi tavata lastenneuvolasuositusten mukaan jokainen alle kouluikäinen lapsi keskimäärin 6 kertaa. (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 00.) Koko ikäryhmän tavoittavien palveluiden merkitystä on viime vuosina korostettu kansainvälisesti, erityisesti ehkäisevässä kansanterveystyössä ja terveyden edistämisessä (Blair 000; Diet, nutrition 00). Lastenneuvolatoimintaa ohjaavista periaatteista perhekeskeisyys, asiakaslähtöisyys ja yhteisöllisyys (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 00) tarjoavat hyvän pohjan laaja-alaiselle terveydenedistämistyölle. Varhaisen puuttumisen periaatteisiin kuuluu ongelmatapauksissa perheille suunnattu aktivoiva neuvonta, joka sisältää jatko-ohjauksen eri alojen asiantuntijoiden palveluiden pariin (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 00). Väestövastuun toteutuminen edellyttää terveydenhuollon ammattiryhmien yhteistyötä vastattaessa tietyn alueen eri-ikäisten asukkaiden terveyden hoitamisesta ja edistämisestä. Vaikka lasten terveys on yksi kansanterveystyömme painopistealue (Valtioneuvoston periaatepäätös 00), on suomalaisten alle kouluikäisten lasten liikuntaa koskeva tieto melko vähäistä (Telama ym. 00). Kansallisen liikuntatutkimuksen (Liikuntatutkimus , 006) mukaan -6 -vuotiaista lapsista % ei harrasta liikuntaa ollenkaan - ei omatoimisesti eikä urheiluseurassa. Esimerkiksi lapsen perusliikuntataidot harjaantuvat juuri omatoimisissa leikeissä sekä liikuttaessa eri toimintaympäristöissä eri vuodenaikoina. Ennen kouluikää lapsen tulisi hallita pyöräilyn, luistelun, hiihdon ja uinnin alkeet, joiden oppiminen vahvistaa lapsen minäkäsitystä ja itsetuntoa. Varhaislapsuuden liikuntaa tarkasteltaessa olisikin tärkeätä tutkia liikunnan harrastusmäärien lisäksi tilaisuuksia motorisen kehityksen tukemiseen ja harjaannuttamiseen. Tämän tutkimuksen oletuksena on, että varhaislapsuuden motorinen kehitys, motoristen perustaitojen ja liikuntalajien harjoittaminen sekä ulkoilun, leikin ja liikuntaharrastusten ja perheliikunnan tarjoama fyysinen aktiivisuus tukevat lapsen kasvua ja kokonaiskehitystä (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 00) ja edistävät lapsen nykyistä ja tulevaa terveyttä sekä lapsen ja koko perheen hyvinvointia (Health 999, 6, 89). Erityisen tärkeää liikunta on niille lapsille, joilla on vamma tai pitkäaikaissairaus, ylipainoa tai oppimisvaikeuksia. Tässä artikkelissa liikunnanedistämistyöhön luetaankin kuuluvaksi kaikki se työ, jonka avulla terveydenhoitaja arvioi, seuraa, aktivoi tai tukee asiakkaana olevan lapsen motorista kehitystä ja motorisia taitoja tai asiakkaana olevan lapsen ja perheen fyysistä aktiivisuutta. Liikuntaa edistävä työ voi toteutua yksilön ja perheen tasoilla vastaanottojen yhteydessä tai yhteisötasolla esimerkiksi vanhempainryhmissä tai päiväkotien vanhempainilloissa. Vanhempien osallistumista liikunnanedistämistyöhön on korostettu kansainvälisissä interventioissa (Sallis ym. 000). Vanhempien osallistumisen lisäksi esimerkiksi australialaiset vanhemmat itse pitivät tärkeänä sitä, että lapsen elintapoihin kohdistuva ennalta ehkäisevä työ aloitettaisiin jo huomattavasti ennen kouluikää (Hesketh ym. 00). Suomalaisten terveydenhuollon ammattilaisten odotetaan edistävän liikuntaa luontevana osana jokapäiväistä työtään (Konsensuslausuma 00; Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 00, 98 99; Terveysliikunnan paikalliset suositukset 000; Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietintö 00), ei irrallisina interventioina. Liikunta on lisäksi ensimmäistä kertaa mukana kansallisissa ravitsemussuosituksissa (Suomalaiset ravitsemussuositukset 00) ja liikunnan lisääminen on sisällytetty terveydenhuollossa osaksi lasten lihavuuden hoito-ohjelmaa (Käypä hoito suositus 00). Liikunnan edistäminen ei kuitenkaan toteudu automaattisesti ilman työntekijän erityisvalmiuksia tai organisaation mahdollistavia toimenpiteitä. Terveydenhoitajien koulutuksen tulee tarjota yleiset terveydenedistämistaidot (Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon 00): neuvonta-, ohjaus-, vuorovaikutus-, yhteistyö- ja tiedonhankintataidot sekä taidon tukea asiakkaiden itsehoitoa (Hoitotyön työryhmä 00). Itsehoitotaitojen tukeminen edellyttää valmiuksia edistää myös asiakkaan fyysistä aktiivisuutta. Terveydenhoitajien koulutus oli 980-luvulla Suomessa liikunnanopetuksen kulta-aikaa, mikä ilmeni suurina opetustuntimäärinä (Ammattikasvatushallitus 986). Myöhemmin ammattikorkeakoulut [amk] tuottivat opetussuunnitelmansa itsenäisesti, mistä seurasi liikunnan osuuden huomattava väheneminen (Terveyttä edistävän liikunnan 00). Opetussuunnitelmatutkimuksen (Poskiparta ym. 000) tulokset antoivat viitteitä siihen, että hoitoalan amk-opiskelijoiden mielestä liikunnan opintojakso tukee terveyden edistämisen oppimista. Terveysalan opiskelijat ovat kritisoineet liikunnan opintojen puuttumista amk-koulutuksessa (Perälä & Ponkala 999, 6), koska he ovat ilmeisesti tunnistaneet tulevan työnsä tarpeet asiakkaan terveyden edistäjänä (ks. Liimatainen 00; Rautio 006). Terveydenhoitajien toteuttaman terveitä elintapoja edistävän työn arvioinnin ja kehittämisen kannalta on tärkeä selvittää, minkälaisiksi lastenneuvolassa toimivat terveydenhoitajat kokevat mahdollisuutensa liikunnanedistämistyössä. Suomessa ei ole aikaisemmin tehty tutkimuksia lasten liikunnan edistämisestä lastenneuvolatyössä (Pelkonen ym. 00). Tässä tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan ja kuvaamaan terveydenhoitajien käsityksiä mahdollisuuksista lasten liikunnan edistämiseen lastenneuvolatyössä ryhmäkeskusteluiden avulla. Tutkimuskysymykset olivat:. Mitkä tekijät mahdollistavat terveydenhoitajien toteuttamaa liikunnanedistämistyötä lastenneuvolassa?. Mitkä tekijät rajoittavat terveydenhoitajien toteuttamaa liikunnanedistämistyötä lastenneuvolassa?. Mitä asioita tulisi kehittää liikunnanedistämistyön parantamiseksi? TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Ryhmäkeskustelujen on todettu soveltuvan hyvin aineistonhankintamuodoksi perehdyttäessä uuteen tutkimusalueeseen (Krueger & Casey 000; Morgan 99). Vaikka focus-ryhmien vetäjä ylläpitää keskustelua ennalta laaditun rungon mukaan, on osallistujilla kuitenkin mahdollisuus esittää kysymyksiä toisilleen, vertailla kokemuksiaan ja innostaa toinen toisiaan käsittelemään mielenkiintoa herättäviä aiheita syvällisemmin. Järjestämällä ja arvioimalla näitä focus-ryhmissä esitettyjä terveydenhoitajien näkemyksiä ja kokemuksia on mahdollista koota kuvaus, jossa tulee esiin yksittäisten henkilöiden näkemysten lisäksi ne näkökulmat, jotka ovat tutkimukseen osallistuville terveydenhoitajille yhteisiä. Harkinnanvarainen tutkimusjoukko koottiin keväällä 00. Valintakriteerinä oli lastenneuvolan paikkakunnan koko (pieni, keskisuuri tai suuri kunta) sekä alueen muut ominaisuudet (suuren kaupungin keskusta tai asumalähiö). Tavoitteena oli muodostaa noin kuuden hengen ryhmiä, joihin voisivat osallistua kaikki valittujen paikkakuntien tai alueiden lastenneuvoloissa työskentelevät terveydenhoitajat. Kahdeksan kunnan alueiden lastenneuvolan terveydenhoitajia valittiin lopulta tutkimusjoukkoon. Focus-ryhmiin osallistuneet terveydenhoitajat olivat kaikki naisia. Heidän taustatietonsa on esitetty taulukossa. Tutkimukseen osallistuneita henkilöitä voidaan pitää työkokemuksen ja ikäjakauman perusteella kokeneina terveydenhoitajina. Kaksikymmentä heistä ilmoitti, että sairaanhoitajan koulutukseen oli kuulunut liikunnanopetusta. Opetus oli ollut samantyyppistä kuin lukiossa, joten ammatilliset sisällöt eivät olleet painottuneet toteutuksessa. Yhdeksällä tutkimukseen osallistuneista oli ollut Liikunta & tiede / 00 TUTKIMUSARTIKKELI Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä

3 TAULUKKO. Focus-ryhmiin osallistuneiden terveydenhoitajien taustatiedot TAUSTATIEDOT n % a Terveydenhoitajan työpaikkakunta Pieni maaseutukunta (< 0000 asukasta) 9 Keskisuuri kunta ( asukasta) Suuren kunnan keskusta ( 000 asukasta) 6 Suuren kunnan asumalähiö 6 Ikäryhmä (ka 6. vuotta) 0 vuotta 0 vuotta vuotta Työkokemus lastenneuvolatyöstä (ka.9 vuotta) vuotta tai vähemmän 0 vuotta 8 vuotta 0 8 vuotta 6 vuotta tai enemmän Ammatillinen peruskoulutus Sairaanhoitajan tutkintoon perustuva terveydenhoitajakoulutus 0 8 Terveydenhoitajakoulutus Koulutusmuoto Ns. vanhamuotoinen koulutus b 0 8 Uusimuotoinen koulutus c Aikuiskoulutus d Amk-koulutus 0 0 a prosentin kantaluku joka kohdassa b sairaanhoitajakoulutuksen sisältävä terveydenhoitajakoulutus c ylioppilaspohjainen terveydenhoitajakoulutus d sairaanhoitajan tutkintoon ja työkokemukseen perustuva terveydenhoitajakoulutus terveydenhoitajakoulutuksen aikana ammatillisesti suuntautunutta liikuntaa, joka sisälsi liikunnanohjaustuokioita, ryhdin tarkastukseen liittyvää ohjausta ja terveisiin elintapoihin liittyvää neuvontaa. Kukaan terveydenhoitajista ei ollut suorittanut amk-tason tutkintoa. Ryhmäkeskusteluihin osallistui 9. % kutsutuista terveydenhoitajista. Keskisuuren kaupungin ryhmästä yksi terveydenhoitaja oli vuosilomalla ja yksi täydennyskoulutuksessa tutkimuspäivänä. Maaseuturyhmiä jouduttiin muodostamaan kaksi pitkien etäisyyksien vuoksi ja nuo ryhmät toteutettiin helpoiten saavutettavissa olevissa terveyskeskuksissa. Kaikki muut ryhmät toteutettiin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa. Terveydenhoitajat ( 6 osallistujaa/ryhmä) keskustelivat aiheesta liikunnanedistäminen lastenneuvolatyössä keskimäärin kahden tunnin ajan (Krueger & Casey 000; Pötsönen & Välimaa 998). Keskustelun teemat ja haastattelijan esittämät pääkysymykset on esitetty taulukossa. Keskusteluiden tarkentava vaihe perustui aiemmin esitettyyn tutkimukseen (Javanainen-Levonen ym. 00). Useat tutkijan kysymykset pystyttiin käsittelemään nopeasti tarkentavassa vaiheessa, koska niistä oli jo keskusteltu yleiskeskusteluvaiheessa. Aineistonkeruun luotettavuutta parannettiin kertomalla osallistujille tutkimuksen kulusta etukäteen sekä luomalla ryhmätilanteisiin luottamuksellinen ilmapiiri. Kaikki keskustelut nauhoitettiin ja kaikki TAULUKKO. Haastattelijan ylläpitämät keskusteluteemat ja ryhmäkeskusteluiden aikana esitetyt pääkysymykset Ryhmäkeskustelun vaihe Yleiskeskustelu ~ tunti Tarkentava keskustelu ~ tunti Teemat ja pääkysymykset Terveydenhoitajien liikunnanedistämistyö integroituna lastenneuvolatyöhön Miten liikunnanedistäminen ilmenee päivittäisessä työssäsi lastenneuvolassa? Liikunnanedistämisen osa-alueet (Javanainen-Levonen ym. 00) Motorisen kehityksen arviointi ja seuranta Miten motorisen kehityksen arviointi ja seuranta toteutuvat työssäsi? Miten kyseinen teema voisi toteutua ihannetapauksessa? Mitkä tekijät rajoittavat toteutumista? Fyysisen aktiivisuuden arviointi ja seuranta Miten fyysisen aktiivisuuden arviointi ja seuranta toteutuvat työssäsi? Miten kyseinen teema voisi toteutua ihannetapauksessa? Mitkä tekijät rajoittavat toteutumista? Liikunnallinen aktivointi ja tukeminen Miten liikunnallinen aktivointi toteutuu työssäsi? Miten kyseinen teema voisi toteutua ihannetapauksessa? Mitkä tekijät rajoittavat toteutumista? Liikuntaneuvonta Miten liikuntaneuvonta toteutuu työssäsi? Miten liikuntaneuvonta voisi toteutua ihannetapauksessa? Mitkä tekijät rajoittavat liikuntaneuvonnan toteutumista? Yhteistyö Miten yhteistyö liikunnanedistämisessä toteutuu työssäsi? Miten yhteistyö voisi toteutua ihannetapauksessa? Mitkä tekijät rajoittavat yhteistyön tekemistä? muut paitsi maaseuturyhmät videoitiin (Krueger & Casey 000). Ryhmäkeskusteluiden toteuttaja litteroi digitoidut ryhmäkeskustelut sanatarkasti ja suoritti aineiston analyysin. Laadullisessa, aineistolähtöisessä analyysissä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä Tuomen ja Sarajärven (00, ) kuvaamalla tavalla. Puhtaaksikirjoitettujen keskustelunauhojen analyysiyksikkönä oli yksi tai useampi virke, joka sisälsi ilmauksen samasta ydinasiasta. Analyysi toteutettiin keskusteluryhmittäin poimimalla litteroidusta tekstistä terveydenhoitajien esittämät maininnat yksi tutkimuskysymys kerrallaan: analyysiyksikkö sisälsi siis maininnan liikunnan edistämistä mahdollistavasta tekijästä, rajoittavasta tekijästä tai kehittämistä vaativasta tekijästä. Useimmiten nuo maininnat esitettiin Liikunta & tiede / 00 TUTKIMUSARTIKKELI Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä

4 TAULUKKO. Esimerkki liikunnanedistämisen mahdollistajia käsittelevien mainintojen (N=8) pelkistämisestä ja luokittamisesta alakategorioihin Terveydenhoitajan ominaisuudet yläkategorian osalta. Alkuperäiset maininnat Pelkistetty sisältö Alakategoria Mut muutenha terveydenhoitajall on siis kaikki mahdollisuudet Ja niin paljon ko terveydenhoitajal itellä riittää tietoo ja taitoo, ni voi tota tehä ja kertoo. Mut sit taas toisaalta, jos on tämmöst kehityksen viivästymää. Ni tota, kyllähän ne sitte niinku siinä aika helposti huomaa, ko kerran kattoo paljon lapsii. Eli se on niinko vaan siittä, mitä sää lehdest satut näkeen ja leikkaat ylös sitte et se on vaan itte omasta terveydenhoitajan aktiivisuudesta. että tota netti on tuonut mahdollisuudet. Ja vieny näit rajoja pois. Mutta tietysti se vaatii sitä aktiivisuutta, että käy katsomassa sivuja. se tietysti riippuu meist itestä, et millai me ollaa omaksuttu tää liikunnallinen elämäntapa Terveydenhoitajatki o erilaisii, et ei ne niinko sit koe kaikkii asioit nii tärkeeks. Ja kyll se oma terveydenhoitajan asennekin siihen liikkumiseen. Ni kyllä sekin heijastuu varmasti siihen, miten sä käsittelet sitä vanhempien kanssa sitä liikkumista. Nii ja sit se taas heijastuu siihen, millais sää sit ohjaat niitä perheitä. Millai sää ite liikut. Ja pienellä paikkakunnalla on se etu, ku hiihtokilpailun tulokset on lehdess ja kaikki maastojuoksu ja kesäkisat. Ni sieltäkin näkee niinko, et ai jaa, ton perheen lapset on ollu tuolla. Ja tietää jo sillai pohjatietoa neuvolakäynnille Ja tota kyllä kyllä täs on jo tullut esille ni kyllä pienellä paikkakunnalla on se etu, että pystytään hyvin seuraamaan, että ketkä liikkuu ja siitä voidaan sitten keskustella ja kannustaa eteenpäin. Th:n tieto ja taito Th:n työkokemus Th:n aktiivisuus kerätä tietoa lehdistä Th:n aktiivisuus hakea tietoa netistä Th:n liikunnallinen elämäntapa ja arvostus Th:n asenne liikuntaan Th:n oma fyysinen aktiivisuus Th:n mahdollisuus seurata perheiden fyysistä aktiivisuutta lukemalla paikkakunnan lehtiä Th:n mahdollisuus seurata perheiden fyysistä aktiivisuutta vapaa-aikana Th:n valmiudet ja työkokemus Th:n aktiivisuus tiedonhaussa ja tieto liikuntapalveluista Th:n liikunta-asenne ja fyysinen aktiivisuus Th:n työskentely asuinpaikkakunnalla keskustelujen tarkentavassa vaiheessa johtuen keskusteluteemoista ja pääkysymyksistä. Seuraavassa vaiheessa pelkistettiin mainintojen sisällöt ja samansisältöiset maininnat koottiin yhteen alakategorioiksi, jotka yhdisteltiin edelleen yläkategorioiksi. Tutkijat antoivat yläkategorioille mahdollisimman kuvaavan nimen. Analyysin tuloksena saatiin kolme eri yläkategoriaa: terveydenhoitajan ominaisuudet, lastenneuvolatyön luonne sekä yhteistyö ja tiedottaminen. Kunkin tutkimuskysymyksen kohdalla alakategoriat poikkesivat toisistaan. Taulukoissa - on esitetty esimerkit analyysiprosessista kaikkien kolmen yläkategorian osalta eri tutkimuskysymysten mukaan. Aineistoa analysoitiin myös kvantitatiivisesti laskemalla eri kategorioiden mainintojen lukumäärä ja prosentuaalinen osuus kaikista maininnoista yläkategorioittain. Tämä analyysi tehtiin ryhmittäin, jotta pystyttiin tarkastelemaan mainintojen painottumista aineistossa (Taulukko 6). Tutkimustuloksissa esitetään ensin aineistolähtöisen laadullisen analyysin luoma kokonaiskuva (Tuomi & Sarajärvi 00) ja lopuksi esitetään eri tekijöiden painottuminen aineistossa. TUTKIMUSTULOKSET Liikunnanedistämistyötä mahdollistavat tekijät Terveydenhoitaja mahdollistajana. Terveydenhoitajat pitivät omaa positiivista liikunta-asennettaan ja fyysistä aktiivisuuttaan perustana liikunnanedistämistyölle. Terveydenhoitajat sanoivat, että jokainen heistä nostaa liikunnan esiin vastaanotoilla jollakin tasolla, mutta kuitenkin oma liikunta-asenne heijastuu heidän mielestään neuvonnan syvällisyyteen. Eräs terveydenhoitajista ilmaisi asian seuraavasti: et kyllä jokainen terveydenhoitaja tietysti tommosen normaalin, semmosen mikä ny tulee täss jokapäiväsess hoito-ohjeis ja tämmäsessä, mikä on kanssa kyl ihan liikunnan edistämistä. Ni se varmaan toteutuu joka ainoolta. Mut sit tämmäne enemmä pidemmälle menevä, aktiivisempi ni se varmaan niinko on jo vähän henkilökohtasta. (Th, lähiöryhmä) Terveydenhoitajan tietoa liikuntapalveluista sekä hänen aktiivisuuttaan tiedonhaussa pidettiin myös liikunnanedistämistyötä mahdollistavana tekijänä. Terveydenhoitajat arvioivat työkokemuksen merkityksen suureksi lapsen motorista kehitystä tutkittaessa, sillä heidän mielestään kokemuksen myötä silmä harjaantuu näkemään kehityspoikkeamia. Terveydenhoitajat korostivat sitä, että terveydenhoitajan asuessa työskentelypaikkakunnallaan, hän voi seurata perheiden aktiivisuutta vapaa-aikanaankin ja lisäksi hän saa postin kautta kotiin asuinkunnan liikuntatarjonnasta kertovat esitteet. Lastenneuvolatyön luonne mahdollistajana. Lastenneuvolatyön luonne edistää terveydenhoitajien mielestä mahdollisuuksia liikunnanedistämiseen. Koko perheen, jopa suvun asiakkuutta ja tuntemista korostettiin: Ni ko sää näät sen perheen siel lastenneuvolas, sä näät sitte miestä terveystarkastuksiss, sä näät äitiä tai isää diabeetikkona, ja sitä mummua tai pappaa siell diabeetikkona. (Th, maaseutui-ryhmä) Lisäksi väestövastuutyö kaikkien ikäryhmien terveyspalveluiden tuottajana helpottaa terveydenhoitajien mielestä asiakkaan yksilöllistä tuntemista sekä perheiden aktiivisuuden havainnointia, esimerkiksi terveydenhoitajan kulkiessa kotisairaanhoidossa. Maaseudun terveydenhoitajat korostivat yksimielisesti asiakkaiden, asiakasperheiden ja sukujen yksilöllistä tuntemista pohjana terveyttä edistävälle työlle. Terveydenhoitajien mielestä on tärkeää, että he voivat arvioida ja seurata lapsen motorista kehitystä säännöllisesti määrävuositarkas- Liikunta & tiede / 00 TUTKIMUSARTIKKELI Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä

5 TAULUKKO. Esimerkki liikunnanedistämisen rajoittajia käsittelevien mainintojen (N=0) pelkistämisestä ja luokittamisesta alakategorioihin Lastenneuvolatyön luonne yläkategorian osalta. Alkuperäiset maininnat Pelkistetty sisältö Alakategoria Et tarkastukseen ei voi varata niin paljon aikaa et ehtis nää kaikki asiat käymään läpi. Mut ett ei meil varsinaisesti liikunnast o minkäännäköstä, mitä vois käteen antaa. Et kertoo että, tai niinku materiaalin avulla, ett mitä tän ikäsen kans vois tehdä ja harrastaa ja! Et se mikä sen perheen se suurin ongelma ain on, et ko mee pitäs kuitenkin sen mukkaan, mikä on perheen tarpeet. Että jos siell on tosiaan niinko monesti on kasvatusasiat semmoset, jotka vaatii niinku panostusta. Ni, sillo saattaa sit joku muu asia jäädä. Monesti se - vuotias jää. Jos kaikki o ollu ihan suht koht ok, ni se jää hiukan semmoselle, ett katotaan et päällisin puolin ihan. Et ei siihen niin hirveesti paneuduta. Ni just varmaa o arkoja ehkä että, jos mä ny leimaan tämän tai jotenkin. Et täss tulee joku leimaaminen, että vanhemmat pahastuu täst, jos ne näkee tämän tämmäst. Tai sit että ne kokee tämän että, että täs ois jotakin häikkää. Nii-i ja voi olla, että sitteki se jää täyttämäti. Must se on vähän semmone kaavake [perhetieto], et se niinku jää. Et tiedon siirto muualle, et ittekun tietää ne ni aattelee et kyllä mä nää tiedän mut sitte jos hän muuttaaki muualle, ni sielt sit on otettava selvää et ei se välttämättä löydy sielt. Mikä siin o sit epänormaalia, mistä sen sit ain tietää. Ja mikä on ihan normaalin rajoissa vielä? Mut edelleenkin se lähettäminen, et kuinka herkästi sillee sit lähetetään eteenpäin. Ni musta se ei o helppoa, et siihen, eikä siit oo sovittu varmaan fysioterapeuttien kanssa et. Mut siinäkin on jotenki, mul on ainakin vieläkin se, et mihin mää sit ohjaan sen viisvuotiaan, jos se on vähän kömpelö. Niin mikä sen paikka sitten on? Käytettävän ajan rajallisuus Materiaalin puute Käsiteltävien asioiden monimuotoisuus Leikki-ikäisten tarkastusten pintapuolisuus Arkuus dokumentoinnissa johtuen lapsen leimaamisen pelosta Puutteellinen dokumentointi Puutteellinen tiedon siirtyminen Vaikeudet motorisen arvioinnin tekemisessä Vaikeudet jatko-ohjauksessa Jatko-ohjauksen epäselvyys: viisivuotistarkastuksen yhteydessä Aika- ja materiaaliresurssit Työtehtävien laajuus Vastaanottojen vähäisyys leikki-iässä Dokumentoinnin ja tiedon siirtymisen puutteellisuus Vaikeudet motorisen kehityksen arvioinnissa Epäselvyys jatkoohjauksessa TAULUKKO. Esimerkki kehittämisehdotuksia käsittelevien mainintojen (N=9) pelkistämisestä ja luokittamisesta alakategorioihin Yhteistyö ja tiedottaminen yläkategorian osalta. Alkuperäiset maininnat Pelkistetty sisältö Alakategoria Ja toisaalta toivois, et neuvolaanki tulis sitä materiaalia: tuolta liikuntavirastoista ja naisvoimistelijoista Että missä toimii vauvajumppaa ja muksujumppaa ja vesijumppaa nyt tuli sitte [kotiin] vapaa-aikavirastosta tämmöne esite. Mut mun mielestä, kyllä se kuulus tull työpaikalle. Ja oll työpaikall saatavilla semmonen ajantasalla oleva opas. Ja varsinki ku täss ollaan niinku tämmäsen neljän kunnan alueella ja sitten meillä on vielä lisäksi omia naapurikuntia meiän kunnan väki käy [viereinen kunta] harrastuksissa. Ni niin tätä tiedottamista saisi olla! Liikunnan yhdyshenkilö, samoin kuin astma ja diabetes: pitäisi tietonsa ajan tasalla liikunnan suhteen kaikkien eri ikäryhmien liikunnan, ei vain erityisryhmien hahmottas kokonaisuuden yhteistyössä, informois ja innostaisi meitä ja lähettäisi niinko vinkkejä Et joku semmone [tempaus], et lapset vois tehdä ja touhuta ja vanhemmat tutustuis esimerkiks just näihi mahdollisuuksii mitä paikkakunnall o. Ja jotain tämmästä, ja he sais varmaan yhteistyöt just seuroista. Ja tota se on just sitä sitte et siinä niinko yhdistetään voimat just. Että on tämmösiä asioita just, saattaa olla sitte millo mikäki: ruokailust puhuminen tai tai sitte nukkumisest puhuminen. Ja liikunta o yks asia ja mikä voitas ottaa semmoseks teemaks [päiväkotien vanhempainilloissa] et sil vois saada suuremma teho Tiedottamisen lisääminen lasten ja perheiden liikunnasta Lastenneuvolaan kohdistuva tiedottaminen liikuntapalveluista Liikuntapalveluista tiedottaminen kuntarajojen yli Liikunnan yhdyshenkilön tarve Liikuntapalveluiden markkinointi perheille tapahtumien yhteydessä Liikunta yhdeksi teemaksi päiväkotien vanhempainiltoihin Tiedottaminen ja palvelutarjonnan koordinointi Liikunta yhteistyötapahtumiin 6 Liikunta & tiede / 00 TUTKIMUSARTIKKELI Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä

6 TAULUKKO 6. Liikunnanedistämistä mahdollistavien, rajoittavien ja kehittämisehdotuksia sisältävien mainintojen (N=) painottuminen viidessä focus-ryhmässä Mahdollistajat Rajoittajat Kehittämisehdotukset Yläkategoria R n a n b n/n(%) c R n a n b n/n(%) c R n a n b n/n(%) c Terveydenhoitajan ominaisuudet - Työskentely asuinpaikkakunnalla - Aktiivisuus tiedonhaussa ja tieto liikuntapalveluista - Liikunta-asenne ja fyysinen aktiivisuus - Valmiudet ja työkokemus 9 % 8% 8% 6% - Tiedon puute (liikunta, erityisryhmien liikunta ja liikuntatarjonta) - Epävarmuus neuvonnan vaikuttavuudesta - Valmius sähköiseen tiedonhakuun ja kirjaamiseen 8 6 % 0% % - Vuorovaikutustaidot (rohkeus, innostavuus ja konkretisointikyky) - Työn suunnitelmallisuus - Perustelujen esittäminen - Perus- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen % % % % (8) (%) (8) (%) () (6%) Lastenneuvolatyön luonne - Väestövastuutyön suomat mahdollisuudet - Ikäkausitarkastukset - Motorisen kehityksen säännöllinen arviointi ja dokumentointi - Liikuntaa edistävät strategiat 8 9 % % 6% % - Aika- ja materiaaliresurssit - Vaikeudet lapsen motorisen kehityksen arvioinnissa - Dokumentoinnin ja tiedon siirtymisen puutteellisuus - Työtehtävien laajuus - Epäselvyys jatkoohjauksessa - Vastaanottojen vähäisyys leikki-iässä 0 6 % % % % %.% - Lapsen ja perheen fyysisen aktiivisuuden sekä lapsen motorisen kehityksen dokumentointi - Oheismateriaalin tuottaminen - Liikunnan integrointi yhteisöllisiin työmenetelmiin - Jatko-ohjauksen selkiyttäminen % % 9% % () (0%) (0) ( 6.%) () (%) Yhteistyö ja tiedottaminen - Liikunnan järjestäjät - Päiväkoti - Terveydenhuollon omat toimijat 9 % 8% 8% - Puutteet tiedottamisessa - Yhteistyöresurssit - Työn yleinen kuormittavuus 9 % %.% - Tiedottaminen ja palvelutarjonnan koordinointi - Liikunta yhteistyötapahtumiin % % () (%) () (6.%) (9) (9%) 8 00% 8 00% 00% a niiden ryhmien lukumäärä, joissa luokitettu tekijä mainittiin b kategorian mainintojen lukumäärä c kategorian mainintojen prosentuaalinen osuus sarakemainintojen kokonaismäärästä yläkategorioittain tuksissa. Motorisen kehityksen arviointia ja arviointien kirjaamista toteutettiin terveydenhoitajien mukaan erityisesti alle,-vuotiaiden lasten kohdalla. Terveydenhoitajat puhuivat myös mahdollisuudesta käyttää lisävastaanottoja, jos lapsella on poikkeavuutta esimerkiksi motorisessa kehityksessä. Keskisuuren kaupungin terveydenhoitajat pitivät lisäksi liikunnan edistämistä mahdollistavana tekijänä liikunnan merkityksen korostumista terveyskeskuksen strategioissa. Yhteistyö ja tiedottaminen mahdollistajina. Terveydenhuollon sisäinen yhteistyö ja tiedottaminen erityisesti liikuntapalveluiden järjestäjien ja neuvolan välillä sekä maaseudulla eri kuntien välillä, mahdollistaa terveydenhoitajien mielestä osaltaan liikunnanedistämisen: Meillä löytyy vauvauintia, tenavauintia. Sitte tuolla päiväkodilla on vauvamuskari. Siittä tulee aina tiedotteet, koska se kokoontuu. Ja paljon siitä kyselee ja paljon niis käydään. (Th, maaseutui-ryhmä) Terveydenhuollon sisäisessä yhteistyössä mainittiin toiminta neuvolalääkärin, fysioterapeutin, ravitsemusterapeutin, psykologin ja neurologin kanssa kehitysarvion ja jatko-ohjauksen yhteydessä. Ter- Liikunta & tiede / 00 TUTKIMUSARTIKKELI Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä

7 veydenhoitajien mielestä lastenneuvolassa on matala kynnys lähettää lapsi esimerkiksi fysioterapeutille tai ravitsemusterapeutille. Terveyskeskuksen terveyskasvatuksen yhdyshenkilön rooli mainittiin liikuntapalveluista tiedottamisessa. Lisäksi terveydenhoitajat korostivat neuvolan mahdollisuuksia ohjata liikunnallista aktivointia - lähinnä ulkoilua tarvitsevat lapset päiväkotiin tai avoimeen päiväkotiin. Mahdollistavien tekijöiden painottuminen aineistossa (Taulukko 6). Eniten keskusteluissa painottui lastenneuvolatyön luonne liikunnan edistämisen mahdollistajana. Terveydenhoitajat korostivat voimakkaasti jokaisessa ryhmässä lapsen, perheen ja suvunkin asiakkuutta väestövastuutyössä. Erityisesti tutkimukseen osallistuneet maaseudun terveydenhoitajat kokivat asiakkaan yksilöllisen tuntemisen vahvuudekseen. Perheiden tunteminen merkitsee myös perheen liikuntatottumusten ja yleisen aktiivisuuden tuntemista ja mahdollistaa näin ennaltaehkäisevän työn ja toisaalta myös positiivisen palautteen antamisen. Vaikka jokaisessa ryhmässä tuotiin esiin myös liikunnanedistämistyön riippuvuus sekä terveydenhoitajasta itsestään että yhteistyöstä esimerkiksi päiväkodin kanssa, oli näiden mainintojen kokonaismäärä vähäinen. Liikunnanedistämistyötä rajoittavat tekijät Terveydenhoitajan ominaisuudet rajoittajina. Liikuntaneuvontaa näytti rajoittavan terveydenhoitajien epävarmuus neuvonnan perillemenosta ja noudattamisesta. Tässä yhteydessä terveydenhoitajat puhuivat muun muassa vanhempien ajanpuutteesta sekä heikosta sitoutumisesta lasten harrastuksiin. Lisäksi terveydenhoitajat pitivät omaa liikunnan sisältöjen hallintaansa puutteellisena: Olis siin ohjannassa varmaa vähän puutetta et mää en ainaka o panostanu nii paljo siihenkää siihe viisvuotistarkastuksee siihe mitä siin o niitä, mitä voi vanhemmill sit neuvoo, jos on jotakin. Siin o motoriikast, et mää en ainaka hallitte niitä. (Th, keskisuuri kaupunki-ryhmä) Terveydenhoitajat pitivät perehtyneisyyttään riittämättömänä liikuntareseptin antamiseen. Mielestään he pystyvät ainoastaan avaamaan keskustelun asiasta. Erityistarpeita omaavien lasten kohdalla terveydenhoitajat totesivat olevansa kädet levällään, lähinnä vammaisten tai pitkäaikaissairaiden lasten perheitä on kuunneltu ja kannustettu. Terveydenhoitajat kokivat, että heillä ei ole riittävästi tietoa erityisryhmien aktivoimiseksi, kuten eräs terveydenhoitaja (Th, maaseutui-ryhmä) totesi: Eli se on kyllä semmonen puute. Ei koulutuksen kautta. Eli kyllä se siinä työssä sitten mitä saa niinko irti siitä. Mutt ei niitä mahdollisuuksia kaikkia tiedä ei ollenkaan. Tietokoneen avulla tehtyjä tiedonhakuja esimerkiksi terveydenhoitajan hakiessa tietoa paikkakunnan liikuntapalveluista näyttävät rajoittavan puutteet tietoteknisissä valmiuksissa. Nämä puutteet saattoivat heijastua myös sähköisen kirjaamisen oudoksumiseen. Toisaalta terveydenhoitajat sanoivat olevansa arkoja kirjaamaan tietoja lapsen mahdollisesta poikkeavasta kehityksestä, koska pelkäävät lapsen ennenaikaista leimaamista. Rajoittajat lastenneuvolatyössä. Lähes kaikissa terveydenhoitajaryhmissä koettiin liikunnan edistämistä rajoittavaksi tekijäksi vastaanotoilla käytettävissä oleva aika sekä oheismateriaalin puute. Lisäksi rajoittavaksi tekijäksi esitettiin työtehtävien laajuus, etenkin asioitaessa perheiden kanssa, joille on kerääntynyt paljon ongelmia. Mut ett ei meil varsinaisesti liikunnast o minkäännäköstä, mitä vois käteen antaa. Et kertoo että, tai niinku materiaalin avulla, ett mitä tän ikäsen kans vois tehdä ja harrastaa ja! (Th, maaseutuii-ryhmä) Motorisen kehityksen arviointia ja kirjaamisen luotettavuutta rajoittaa terveydenhoitajien mielestä se, että he eivät voi aina itse todeta kehityksen etenemistä esimerkiksi lapsen väsymyksen vuoksi. Myöskään uusimmat ohjeet eivät heidän mielestään tue motorisen kehityksen arviointia yhtä hyvin kuin aikaisemmat ohjeet. Dokumentoinnin puutteellisuus aiheuttaa terveydenhoitajien mielestä tiedon siirtymisen ongelmia muuttaneiden kohdalla ja terveydenhoitajan vaihtumisen yhteydessä. Leikki-ikäisten tarkastusten määrästä oltiin huolissaan, koska lapset kehittyvät terveydenhoitajien mielestä liikunnallisesti paljon myös ikävuosina. Keskusteluissa ilmeni epätietoisuutta lastenneuvolan jatko-ohjauskäytännöstä: Et mihin mää sit sen ohjaan sen viisvuotiaan, jos se on vähän kömpelö. Niin mikä sen paikka sitten on? Onko sillä joku virallinen taho vai? (Th, keskustaryhmä). Terveydenhoitajilla ei näyttänyt olevan yhteistä näkemystä siitä, kuinka herkästi tai mihin lapsi ohjataan ongelmatapauksissa. Puutteet yhteistyössä ja tiedottamisessa. Liikuntapalveluiden yhteydessä puhuttiin lasten, perheiden ja erityislasten palveluista. Tiedottaminen liikuntapalveluista lastenneuvoloille vaikuttaa keskustelujen perusteella olevan satunnaista ja vaihtelevan kunnittain: Mutta se, että onko meillä tiedossa sitte niitä kaikkia mahdollisia ryhmiä. Eli mun mielestäni se on se, että se ei tavota meitä että ei neuvolaan tule niitä. (Th, maaseutui-ryhmä) Yhteistyöhön liittyvien resurssien puuttuminen eri toimijoilta ja työn yleinen kuormittavuus rajoittavat liikunnanedistämistyötä terveydenhoitajien mielestä. Rajoittavien tekijöiden painottuminen aineistossa (Taulukko 6). Terveydenhoitajat nostivat useimmin esiin puutteellisen liikuntatietonsa ja epävarmuutensa neuvonnan vaikuttavuudesta. Toisaalta myös aika- ja materiaaliresurssit mainittiin lähes kaikissa ryhmissä rajoittaviksi tekijöiksi. Muita tekijöitä nostettiin esiin ainoastaan yksittäisinä mainintoina. Terveydenhoitajien esittämät kehittämisehdotukset Terveydenhoitajien kehittäminen. Terveydenhoitajat kokivat tarvetta kehittää vuorovaikutustaan innostavammaksi ja rohkaisevammaksi sekä enemmän liikunnan perusteluja sisältäväksi: Mut että se on tosiaan joskus se ongelma, et sais sitte perheen innostumaan. Et ne on semmossia, et mihin toivois jotain joskus apua, et miten osais tuoda ne niin houkuttelevana. (Th, maaseutuii-ryhmä) Tässä yhteydessä terveydenhoitajat puhuivat erityisesti tilanteista, joissa tarvitaan hienovaraisuutta lapsen ollessa kömpelö tai ylipainoinen. Punaisen langan löytymisellä kuvattiin tarvetta lisätä suunnitelmallisuutta omaan työhön. Terveydenhoitajat kaipasivat liikunnan sisältöjä sekä perus- että täydennyskoulutukseen kehittämään terveydenhoitajien liikunnanedistämisvalmiuksia. Vaikka terveydenhoitajien mielestä liikunta on terveyskeskustasolla noussut merkittäväksi osaksi terveysneuvontaa, ei liikuntaan liittyvää koulutusta ole silti järjestetty terveydenhuollossa. Lastenneuvolatyön kehittäminen. Lastenneuvolatyön dokumentointia haluttiin kehittää siten, että liikunnalla olisi oma kohtansa lomakkeissa, jotta liikunta tulisi dokumentoitua: Jos sä huomaat, et siin lapsess on niinko jotain häiriöö. Ja on niinko vanhemmill helpompi perustella, että näitä asioita niinko tän ikäsen kuulus jo osata tehdä. Ja mun mielestä tää vaatis jotain lisäselvittelyä. Mut jos ei o missään sanottu [kirjattu] mustaa valkosella, ni on kauheen vaikee mennä sanomaan vanhemmalle, että kyll täss nyt on jotain [ongelmaa]. (Th, maaseutuii-ryhmä) Terveydenhoitajat arvelivat, että viisivuotistarkastuksen motorisen arvioinnin luotettavuus lisääntyisi, jos fysioterapeutti voisi osallistua niihin. Jatko-ohjaukseen toivottiin selkeitä toimintamalleja. Neuvolatyössä perheille jaettava materiaali ja terveydenhoitajien oma tukimateriaali kaipaavat terveydenhoitajien mielestä ajantasaistamista. Terveydenhoitajat esittivät lisäksi kehittämisajatuksia työmenetelmiin: pohdittiin perheliikunnan sisällyttämistä perhevalmennukseen sekä ideoitiin vanhempien liikunnallisia ryhmätapaamisia. Yhteistyön ja tiedottamisen kehittäminen. Terveydenhoitajat toivoivat saavansa neuvolaan tietoa erityisesti alle kouluikäisten lasten, perheiden ja erityisryhmien liikuntatarjonnasta. Terveydenhoitajat 8 Liikunta & tiede / 00 TUTKIMUSARTIKKELI Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä

8 pohtivat lisäksi, kenen toimenkuvaan terveydenhuollossa liikunnan koordinointi kuuluisi. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilön resurssit eivät heidän mielestään riitä tähän. Ni siin mieless se ois tietysti hyvä, et ois yks lappu, mist löytys. Tai paikka ainaki mist löytys ne. Ko sillo ko ne vanhemmat kysyy ja on kiinnostuneit, ni ois hieno, ko vois antaa et tässä. Et jos ne ei löydä sitä tietoo, ni se helposti jää Varsinki ne, jotka ei sit nii innokkait oo, että lähtis sitä sit pidemmält selvittämää. (Th, keskustaryhmä) Terveydenhoitajat pohtivat myös mahdollisuuksia terveydenhuollon ja muiden yhteistyötahojen järjestämiin teematapahtumiin, joiden yhteydessä neuvottaisiin lapsia ja perheitä kunnan liikuntapalveluiden pariin. Kehittämisehdotusten painottuminen aineistossa (Taulukko 6). Terveydenhoitajat esittivät määrällisesti eniten lastenneuvolatyöhön kohdistuvia kehittämisehdotuksia: voimakkaimmin näistä painottui dokumentoinnin kehittäminen. Yksittäisistä kategorioista kuitenkin selkeästi eniten painotettiin liikuntapalvelutiedottamisen kehittämistä ja liikunnan palvelutarjonnan koordinointia. Ainoastaan muutamat yksittäiset kehittämisehdotukset kohdistuivat terveydenhoitajan ominaisuuksiin. POHDINTA Päätulokset ja niiden luotettavuus. Tutkimukseen osallistuneiden terveydenhoitajien mielestä liikunnanedistämistyötä mahdollistavat tai rajoittavat terveydenhoitajan omat ominaisuudet, lastenneuvolatyön luonne sekä liikunnan alueen yhteistyö ja tiedottaminen. Väestövastuutyön merkitys nostettiin esiin kaikissa ryhmissä, mutta erityisesti tutkimukseen osallistuneeet maaseudun terveydenhoitajat sanoivat tuntevansa asiakasperheet hyvin. Osallistujat kokivat, että liikunnanedistämistyötä rajoittaa puutteellinen tieto liikunnasta ja liikunnan palvelutarjonnasta sekä epävarmuus neuvonnan vaikuttavuudesta. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet terveydenhoitajat pitivät rajoittajina vastaanottoihin käytettävissä olevan ajan ja liikuntamateriaalin puutetta. Kehittämisehdotuksissa esitettiin voimakkaimmin tarve kehittää liikuntapalvelutarjonnan koordinointia ja tiedottamista. Toisaalta ainoastaan yksittäiset maininnat muutamassa ryhmässä kohdistuivat terveydenhoitajan tai hänen ominaisuuksiensa kehittämiseen. Ryhmäkeskustelu soveltui hyvin tämän tutkimuksen aineistonkeruumuodoksi. Tutkimukseen osallistuneilla terveydenhoitajilla oli paljon kokemusta tutkimuksen aiheesta ja lisäksi tutkimusteema sitoutui läheisesti heidän työhönsä. Tavoitteena tutkimuksessa oli nimenomaan terveydenhoitajien käsitysten kuvaaminen liikunnanedistämistyöstä ryhmänä ei yksilöinä. Terveydenhoitajat ilmaisivat itseään ryhmissä vapautuneesti, suuntaamalla kysymyksiä myös toinen toisilleen ja vertaamalla kokemuksiaan. Tutkimusteeman käsittely olisi vielä monipuolistunut, jos tutkimukseen osallistuneiden terveydenhoitajien ikärakenne ja kokemus- sekä koulutustausta olisi ollut vaihtelevampi. Tutkimukseen osallistuneista terveydenhoitajista kukaan ei ollut suorittanut amk-tutkintoa. Tutkimuksen uskottavuuden kannalta on tärkeää, että tutkimukseen osallistunut terveydenhoitajien joukko on tarkkaan kuvattu. Kuvausta helpotti lyhyen taustakyselyn suorittaminen focus-ryhmien yhteydessä. Tarkasteltaessa ryhmäkeskustelun luotettavuutta, on erityisesti kiinnitettävä huomiota tutkijan neutraalisuuteen ja aineiston keruun sekä aineiston käsittelyn ja analyysin systemaattisuuteen (Krueger & Casey 000). Tämän tutkimuksen ryhmäkeskustelut toteutti, litteroi ja analysoi yksi henkilö, joka noudatti Krueger ja Caseyn esittämän akateemisen ryhmäkeskustelun (Krueger & Casey 000, 6 68) toteutustapaa. Ryhmäkeskusteluiden vetäjällä oli lisäksi pitkäaikainen kokemus sosiaali- ja terveysalalta, mikä helpotti aihepiirin tuntemista. Näin ryhmäkeskusteluiden toteuttaminen, tutkittavien käsitysten tulkinta sekä analyysiin sisältyvä käsitteellistäminen helpottuivat. Tutkimuskysymykset olivat myös selkeästi rajatut, mikä helpotti konkreettisesti mainintojen poimimista analyysiin. Kategorioiden muodostuminen pelkistämisen ja luokittamisen kautta on kuvattu mahdollisimman tarkasti esimerkkien avulla, jotta lukijat voivat itsekin arvioida tutkimuksen tuloksia (Tuomi & Sarajärvi 00, 8). Analyysissä ei ollut mahdollista käyttää kahta luokittelijaa, mutta tärkeää oli, että analyysin suorittajalla oli runsaasti aikaa työhönsä (Krueger & Casey 000; Tuomi & Sarajärvi 00). Laadullisen aineiston tietokonepohjaisen analyysiohjelman käyttö olisi parantanut tutkimuksen luotettavuustarkastelua. Pohdinta tutkimustehtävän kannalta. Tutkimustulosten perusteella kokeneella, lastenneuvolapaikkakunnalla asuvalla, itsekin liikuntaan positiivisesti suhtautuvalla terveydenhoitajalla pienessä maaseutukunnassa näyttäisi olevan parhaat mahdollisuudet lapsi- ja perhekeskeiseen liikunnanedistämistyöhön. Koposen tutkimuksessa (Koponen 99) todettiin myös juuri maaseututerveydenhoitajien tekevän työtään laaja-alaisesti: he tapaavat eniten asiakasperheiden jäseniä työssään ja tekevät yhteistyötä terveyskeskuksen muiden työntekijöiden kanssa. Terveydenhoitajat korostivat liikunnan edistämisen mahdollisuuksia alle.-vuotiaiden kohdalla. Juuri tuossa ikävaiheessa lapsen motorinen kehitys on voimakkainta. Lisäksi terveydenhoitajan vastaanottoja on ennen 8 kuukauden ikää ohjeiden mukaan kaksitoista kertaa (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 00). Näin ollen terveydenhoitajalla on mahdollisuus nostaa motorinen kehitys puheenaiheeksi vastaanotoilla. Kuitenkin ikävuodet ovat myös olennaisia lapsen motorisen oppimisen ja erityisesti fyysisen aktiivisuuden kannalta, mutta kyseisinä ikävuosina terveydenhoitaja tapaa lapset vain kerran vuodessa. Tällöin tulisi arvioida lapsen piha- ja ulkoleikkien määrää ja liikunnan harrastamista eri vuodenaikoina. Tutkimuksen aikana voimassa olleet lastenneuvolaohjeet (Lastenneuvolaopas 99) antoivat hyvät ohjeet motorisen kehityksen arviointiin ja lisäksi lastenneuvolatyön lomakkeet mahdollistivat kirjaamisen (Larjomaa 99). Tässä tutkimuksessa tuli ilmi terveydenhoitajien huoli motorisen kehityksen arvioinnin merkityksen vähenemisestä lastenneuvolatyön uusimmissa ohjeissa (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 00), jotka olivat lausuntokierroksella tutkimuksen suorittamisen aikoihin. Motoriikan kehitysarvioinnin merkityksen heikkeneminen voi tulevaisuudessa vaikeuttaa varhaisen puuttumisen periaatteen toteutumista. Lastenneuvolan rooli motorisen kehityksen arvioinnissa on kuitenkin todettu merkittäväksi (Laasonen 00). Olennaista lapsen ja perheiden liikunnan edistämisessä on, että liikunta korostuisi eri tahojen toiminnassa ja informaatio olisi samansuuntaista. Päiväkodissa opetellaan motorisia taitoja varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden ohjaamana. Lastenneuvolan vastaanottojen määrän lisäämistä tulisi harkita ainakin niille lapsille, jotka eivät ole organisoidussa päivähoidossa tai jotka ovat perhepäivähoidossa. Nykyiset sosiaali- ja terveysministeriön ohjeethan antavat mahdollisuuden lisävastaanotoille asiakkaan yksilöllisten tarpeiden, esimerkiksi riskien perusteella (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 00). Etenkin tutkimuksen maaseututerveydenhoitajat totesivat tuntevansa asiakasperheet yksilöllisesti, joten heidän mahdollisuutensa riskiperheiden (Käypä hoito suositus 00) tunnistamiseen ja samalla myös asiakaskeskeiseen terveydenedistämiseen vaikuttavat suurimmilta. Liikunnanedistämistyön kannalta olisi tärkeä etsiä keinoja terveydenhoitajien mahdollisuuksiin tuntea lapsi ja perhe yksilöllisesti. Yhtenä mahdollisuutena voisi olla arviointi-, seuranta- ja kirjaamiskäytäntöjen parantaminen, esimerkiksi kehittämällä perheliikunnan arviointimenetelmiä (vrt. Pender 996, 8). Koska terveydenhoitajat tapaavat lukuisia perheitä ja lapsia, tulisi kirjaamiskäytäntöön kiinnittää erityistä huomiota. Tiedon siirtyminen on erityisen tärkeää alueilla, joilla muutetaan paljon. Liikuntapalvelutietouden merkityksen voimakas korostuminen tuntui yllättävältä, koska kyse on kuitenkin alle kouluikäisistä lapsis- Liikunta & tiede / 00 TUTKIMUSARTIKKELI Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä 9

9 ta. Pääasiassahan varhaislapsuuden liikunnan voisi olettaa toteutuvan koti- ja lähiympäristössä. Tulos on yhdensuuntainen sen toteamuksen kanssa, että liikuntaa pidetään nykyään enemmän organisoituna toimintana kuin lapsen leikkinä ja ulkoiluna (Laakso ym. 006). Terveysalan koulutuksessa olisi mahdollisuus vaikuttaa siihen, että tulevat lastenneuvolan työntekijät tunnistaisivat ulkoilun, pihaleikkien ja perheen yhteisen ulkoilun merkityksen lapsen fyysisen aktiivisuuden ja perusliikuntataitojen kehittäjinä. Toisaalta myös kansallisen liikuntatutkimuksen (Liikuntatutkimus , 006) tulosten mukaan ikäryhmän 6 osallistuminen urheiluseuratoimintaan on noussut paljon vuosien 99 ja 006 välisenä aikana. Yllätyksellistä oli tutkijoiden mielestä lisäksi se, että yhteistyöhön lapsen tulevan koulun kanssa ei viitattu missään yhteydessä. Juuri pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten osuus on kasvamassa, joten voisi olettaa, että lastenneuvolan terveydenhoitajat ottaisivat kantaa näiden lasten tulevaan koulusijoitukseen ja liikunnanopetukseen. Päätelmä ja suositukset. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, etteivät edes kokeneet terveydenhoitajat, joilla on koulutuksessa ollut jonkin verran liikunnan näkökulmaa, tunne pystyvänsä edistämään lasten ja perheiden liikuntaa terveydenhuollon ohjeiden ja suositusten edellyttämällä tavalla. Koska liikuntatieteellisen tiedon osuus on vähentynyt uudistetussa terveysalan koulutuksessa, saattaa olla, että koulutuksessa saadut valmiudet heikentyvät entisestään. Liikunnanedistämistyön kehittämiseksi suosittelemme:. Terveydenhoitajien koulutuksen tulisi taata yleisten terveydenedistämistaitojen lisäksi spesifit liikunnanedistämisvalmiudet. Liikunnan sisältöjen tulisi keskittyä lasten, perheiden ja erityisryhmien liikuntaan. Lasten liikunnassa tulisi korostua koti- ja pihaympäristöjen leikki- ja liikuntamahdollisuudet sekä kaikkien lasten myös erityislasten oikeus tasa-arvoiseen osallistumiseen liikunnassa. Terveydenhoitajien tulisi voida osallistua myös liikunta-alan täydennyskoulutukseen.. Lastenneuvolatyössä tulisi olla (a) ikäkausikohtaiset liikunnanedistämisen toteutus- ja kirjaamisohjeet, (b) selkeät ohjauksen tai jatko-ohjauksen toimintamallit niille lapsille, jotka liikkuvat vähän, tai joilla on lieviä motorisia vaikeuksia tai liikapainoa, (c) ohjeet lapsen ja perheen fyysisen aktiivisuuden arviointiin sekä (d) liikuntamateriaalia perheille ja terveydenhoitajille erityisesti motorisen kehityksen ja fyysisen aktiivisuuden tukemisesta.. Terveydenhoitajien työn mitoituslaskelmassa tulisi olla resurssi yhteistyön tekemiseen.. Liikunnan järjestäjätahojen pitäisi tiedottaa lastenneuvoloille lasten, perheiden ja erityisryhmien liikuntapalveluista. LÄHTEET Ammattikasvatushallitus Terveydenhoitajan koulutusammatti. Opetussuunnitelma. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon: koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, opintojen keskeiset sisällöt ja vähimmäisopintoviikkomäärät. 00. Helsinki: Opetusministeriö. Blair, M Public health: taking a population perspective on child health. Archives of Disease in Childhood 8 (), 9. Diet, nutrition and the prevention of chronic diseases. 00. World Health Organization Technical Report Series 96. Geneva. Health The health for all policy framework for the WHO European Region. European Health for All Series No. 6. Copenhagen. Hesketh, K., Waters, E., Green, J., Salmon, L. & Williams, J. 00. Healthy eating, activity and obesity prevention: a qualitative study of parent and child perceptions in Australia. Health Promotion International 0 (), 9 6. Hoitotyön työryhmä. 00. Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä. Kansallinen tavoite- ja toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 00:8. Javanainen-Levonen, T., Poskiparta, M. & Rintala, P. 00. Liikunnanedistämisen osa-alueet lastenneuvolatyössä kehittämisasiakirjojen perusteella. Liikunta ja tiede, tutkimusartikkelit 0 (), 0. Konsensuslausuma. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia. 00. Lihavuus- painavaa asiaa painosta. Duodecim (), Koponen, P. 99. Public health nursing in primary health care based on the population responsibility principle. Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis 8. Väitöskirja. Krueger, R. A. & Casey, M. A Focus groups: A practical guide for applied research, rd ed. Thousand Oaks, CA: Sage. Käypä hoito -suositus. 00. Lasten lihavuus. Duodecim (8), Laakso, L., Nupponen, H., Rimpelä, A. & Telama, R Suomalaisten nuorten liikunta-aktiivisuus. Katsaus nykytilaan, trendeihin ja ennusteisiin. Liikunta ja tiede (), -. Laasonen, K. 00. Lasten motoristen taitojen arviointi. Teoksessa: P. Rintala, T. Ahonen, M. Cantell & A. Nissinen (toim.) Liiku ja opi. Liikunnasta apua oppimisvaikeuksiin. Keuruu: PS-kustannus, 9 6. Larjomaa, R. 99. Laadukasta neuvolatyötä laadukkaasti kirjaamalla. Imeväis- ja leikki-iän terveyskertomus. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Lastenneuvola lapsiperheiden tukena: opas työntekijöille. 00. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 00:. Lastenneuvolaopas. 99. Lääkintöhallituksen opassarja nro. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Liikuntatutkimus Lapset ja nuoret Suomen Liikunta ja Urheilu. Julkaisusarja /06. Liimatainen, L. 00. Kokemuksellisen oppimisen kautta kohti terveyden edistämisen asiantuntijuutta. Hoitotyön ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyden edistämisen oppiminen hoitotyön harjoittelussa. Jyväskylän yliopisto. Studies in Sport, Physical Education and Health 90. Väitöskirja. Morgan, D. L. 99. Focus groups as qualitative research, nd ed. Newbury Park, CA: Sage. Pelkonen, M., Hakulinen, T. & Perälä, M-L. 00. Äitiys- ja lastenneuvolatutkimus: analyysi Suomessa vuosina tehdyistä tutkimuksista. Hoitotiede (),. Pender, N. J Health promotion in nursing practice, rd ed. Stamford, CT: Appleton & Lange. Perälä, M-L. & Ponkala, O. (toim.) 999. Tietoa ja taitoa terveysalalle. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 8:999. Poskiparta, M., Liimatainen, L. & Sjögren, A Health promotion in the curricula and teaching of two polytechnics in Finland. Nurse Education Today 0, Pötsönen, R. & Välimaa, R. (toim.) 998. Ryhmähaastattelu laadullisen terveystutkimuksen menetelmänä. Jyväskylän yliopisto. Terveystieteen laitoksen julkaisusarja 9/998. Rautio, M Terveyden edistämisen koulutus sosiaali- ja terveysalalla. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 006:9. Sallis, J. F., Patrick, K., Frank, E., Pratt, M., Wechsler, H. & Galuska, D. A Interventions in health care settings to promote healthful eating and physical activity in children and adolsecents. Preventive Medicine (), 0. Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon. 00. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Helsinki: Edita. Telama, R., Välimäki, I., Nupponen, H., Numminen, P., Sääkslahti, A. & Raitakari, O. 00. Suomalaisten lasten ja nuorten liikunta tänään. Duodecim (), Terveysliikunnan paikalliset suositukset Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 000:. Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietintö. 00. Komiteanmietintö 00:. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 00. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Tammi. Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 0-kansanterveysohjelmasta. 00. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 00:. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. 00. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 00:. 0 Liikunta & tiede / 00 TUTKIMUSARTIKKELI Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa Keskeisiä tuloksia Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa RutiiNiksi -hankkeessa (2011 2013) tutkittiin ja arvioitiin äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettyjä

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat November 16, 2011 Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 2 Tavoitteena laadukkaat

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

NEUVOKAS PERHE KÄYTTÄJÄKYSELYN (N=217) TULOKSET Yhteenveto

NEUVOKAS PERHE KÄYTTÄJÄKYSELYN (N=217) TULOKSET Yhteenveto NEUVOKAS PERHE KÄYTTÄJÄKYSELYN (N=217) TULOKSET Yhteenveto Taustatiedot - Vastaajia 217 (vastausprosentti 24.1 %) - Eniten vastuksia kertyi Helsingistä (33 %) - Vastaajista 87 % oli terveydenhoitajia -

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio Timo Toikko, Seinäjoen AMK

asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio Timo Toikko, Seinäjoen AMK Järjestelmäkeskeinen vs. asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio sosiaali- ja terveysalalla Teemu Rantanen, Laurea Timo Toikko, Seinäjoen AMK Mitä on kehittämistoiminta? Kehittäminen on tällä hetkellä työelämän

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA PSYKOMOTORINEN LÄHESTYMISTAPA Juuret Keski-Euroopassa Suomeen vaikutteita eniten

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa Liikkuva koulu Lappeenranta Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla 3.2.2016 rehtori Ville Laivamaa Liikkuva Lappeen päiväkotikoulu Lappeen päiväkotikoulussa on varhaiskasvatuksen piirissä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot