TERVEYDENHOITAJIEN MAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN EDISTÄMISEEN LASTENNEUVOLATYÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYDENHOITAJIEN MAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN EDISTÄMISEEN LASTENNEUVOLATYÖSSÄ"

Transkriptio

1 TERVEYDENHOITAJIEN MAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN EDISTÄMISEEN LASTENNEUVOLATYÖSSÄ TARJA JAVANAINEN-LEVONEN,, MARITA POSKIPARTA, PAULI RINTALA Satakunnan Ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala, Pori, Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos Yhteyshenkilö: Tarja Javanainen-Levonen, Satakunnan Ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala, Maamiehenkatu 0, 800 Pori Puh: , sähköposti: TIIVISTELMÄ Javanainen-Levonen, T., Poskiparta, M., Rintala, P. 00. Terveydenhoitajien mahdollisuudet liikunnan edistämiseen lastenneuvolatyössä. Liikunta & Tiede (), 0. Tutkimuksessa selvitettiin ryhmäkeskusteluiden (n=) avulla lastenneuvoloiden terveydenhoitajien käsityksiä liikunnanedistämistyönsä toteuttamismahdollisuuksista. Lisäksi kartoitettiin terveydenhoitajien kehittämisajatuksia liikunnan edistämisestä. Ryhmäkeskusteluihin osallistui terveydenhoitajaa kahdeksasta erikokoisesta kunnasta. Puhtaaksikirjoitetut keskustelunauhat analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla ja mainintojen määrä laskettiin ryhmittäin. Tutkimukseen osallistuneiden terveydenhoitajien mielestä liikunnan edistämistä mahdollistavat tai rajoittavat () terveydenhoitajan ominaisuudet, () lastenneuvolatyön luonne sekä () yhteistyö ja liikuntapalveluista tiedottaminen. Kehittämisehdotukset kohdistuivat samoihin teemoihin. Kaikissa ryhmissä korostettiin väestövastuutyön suomia mahdollisuuksia liikunnan edistämisessä. Erityisesti tutkimukseen osallistuneet maaseudun terveydenhoitajat kokivat tuntevansa asiakasperheet hyvin, mikä on edellytyksenä yksilölliselle liikunnanedistämistyölle. Ryhmiin osallistuneiden terveydenhoitajien mielestä puutteellinen tieto liikunnasta ja liikunnan palvelutarjonnasta sekä epävarmuus neuvonnan vaikuttavuudesta rajoittavat liikunnanedistämistyötä. Lisäksi he pitivät rajoittajina aika- ja materiaaliresursseja. Voimakkaimmin esitettiin tarve kehittää liikuntapalvelutarjonnan koordinointia ja tiedottamista. Tutkimustulokset viittaavat siihen, etteivät edes kokeneet terveydenhoitajat, joilla on ollut koulutuksessa jonkin verran liikunnan näkökulmaa, koe pystyvänsä edistämään lasten ja perheiden liikuntaa lastenneuvoloille asetettujen ohjeiden mukaan. Koska liikunnan näkökulman tiedetään nykyisessä koulutuksessa Suomessa vähentyneen, suosittelemme koulutuksen liikunnan sisältöjen arviointia ja kehittämistä. Lisäksi esitämme lastenneuvolan työmenetelmien kehittämistä ja resurssien parantamista sekä liikuntapalvelutiedottamisen lisäämistä lastenneuvoloille. Asiasanat: liikunnanedistäminen, lapset, neuvolatyö, terveydenhoitaja, ryhmäkeskustelu ABSTRACT Javanainen-Levonen, T., Poskiparta, M., Rintala, P. 00. Opportunities for physical activity promotion in Finnish child health clinics as perceived by public health nurses. Liikunta & Tiede (), 0. The aim of this qualitative research was firstly to describe the facilitators and restrictors for physical activity promotion in Finnish child health clinics [CHC] as perceived by public health nurses [PHNs]. Secondly, the aim was to describe the developmental ideas concerning physical activity promotion. Five regional focus groups were conducted with twenty-four informants selected by purposive sampling. Verbatim transcripts were analyzed by qualitative content analysis, supplemented by quantitative analysis. The personal characteristics and abilities of PHNs, the nature of daily work in CHC, and collaboration within health care and in the community were listed as determinants of physical activity promotion. PHNs stressed the importance of population responsibility as a facilitator for physical activity promotion within health care in every focus group. Particularly rural PHNs highlighted their possibility to get to know the child and the family individually, which facilitates client-centred working methods. The limited knowledge on physical activity, including adapted physical activity and service-delivery in physical activity restrict physical activity promotion in PHNs viewpoint. Furthermore, PHNs were sceptical about the effects of counselling as well as considering time and material constraints as restricting factors. For developmental issues, PHNs stressed that they need to be better informed about service-delivery in physical activity for children and families. Evidently, even experienced PHNs - such as in this study - with some education in physical activity during their professional training, do not feel capable of promoting physical activity of the child and the family according to the guidelines and recommendations for health care. Therefore, this research proposes recommendations concerning the training of PHNs, working methods in CHC, resources for collaboration, and sharing information on service-delivery in physical activity with health care. Keywords: physical activity promotion, child health care, public health nursing, focus groups, early childhood Liikunta & tiede / 00 TUTKIMUSARTIKKELI Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä

2 JOHDANTO Suomalaisen lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä sairauksia. Terveydenhoitajan tulisi tavata lastenneuvolasuositusten mukaan jokainen alle kouluikäinen lapsi keskimäärin 6 kertaa. (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 00.) Koko ikäryhmän tavoittavien palveluiden merkitystä on viime vuosina korostettu kansainvälisesti, erityisesti ehkäisevässä kansanterveystyössä ja terveyden edistämisessä (Blair 000; Diet, nutrition 00). Lastenneuvolatoimintaa ohjaavista periaatteista perhekeskeisyys, asiakaslähtöisyys ja yhteisöllisyys (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 00) tarjoavat hyvän pohjan laaja-alaiselle terveydenedistämistyölle. Varhaisen puuttumisen periaatteisiin kuuluu ongelmatapauksissa perheille suunnattu aktivoiva neuvonta, joka sisältää jatko-ohjauksen eri alojen asiantuntijoiden palveluiden pariin (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 00). Väestövastuun toteutuminen edellyttää terveydenhuollon ammattiryhmien yhteistyötä vastattaessa tietyn alueen eri-ikäisten asukkaiden terveyden hoitamisesta ja edistämisestä. Vaikka lasten terveys on yksi kansanterveystyömme painopistealue (Valtioneuvoston periaatepäätös 00), on suomalaisten alle kouluikäisten lasten liikuntaa koskeva tieto melko vähäistä (Telama ym. 00). Kansallisen liikuntatutkimuksen (Liikuntatutkimus , 006) mukaan -6 -vuotiaista lapsista % ei harrasta liikuntaa ollenkaan - ei omatoimisesti eikä urheiluseurassa. Esimerkiksi lapsen perusliikuntataidot harjaantuvat juuri omatoimisissa leikeissä sekä liikuttaessa eri toimintaympäristöissä eri vuodenaikoina. Ennen kouluikää lapsen tulisi hallita pyöräilyn, luistelun, hiihdon ja uinnin alkeet, joiden oppiminen vahvistaa lapsen minäkäsitystä ja itsetuntoa. Varhaislapsuuden liikuntaa tarkasteltaessa olisikin tärkeätä tutkia liikunnan harrastusmäärien lisäksi tilaisuuksia motorisen kehityksen tukemiseen ja harjaannuttamiseen. Tämän tutkimuksen oletuksena on, että varhaislapsuuden motorinen kehitys, motoristen perustaitojen ja liikuntalajien harjoittaminen sekä ulkoilun, leikin ja liikuntaharrastusten ja perheliikunnan tarjoama fyysinen aktiivisuus tukevat lapsen kasvua ja kokonaiskehitystä (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 00) ja edistävät lapsen nykyistä ja tulevaa terveyttä sekä lapsen ja koko perheen hyvinvointia (Health 999, 6, 89). Erityisen tärkeää liikunta on niille lapsille, joilla on vamma tai pitkäaikaissairaus, ylipainoa tai oppimisvaikeuksia. Tässä artikkelissa liikunnanedistämistyöhön luetaankin kuuluvaksi kaikki se työ, jonka avulla terveydenhoitaja arvioi, seuraa, aktivoi tai tukee asiakkaana olevan lapsen motorista kehitystä ja motorisia taitoja tai asiakkaana olevan lapsen ja perheen fyysistä aktiivisuutta. Liikuntaa edistävä työ voi toteutua yksilön ja perheen tasoilla vastaanottojen yhteydessä tai yhteisötasolla esimerkiksi vanhempainryhmissä tai päiväkotien vanhempainilloissa. Vanhempien osallistumista liikunnanedistämistyöhön on korostettu kansainvälisissä interventioissa (Sallis ym. 000). Vanhempien osallistumisen lisäksi esimerkiksi australialaiset vanhemmat itse pitivät tärkeänä sitä, että lapsen elintapoihin kohdistuva ennalta ehkäisevä työ aloitettaisiin jo huomattavasti ennen kouluikää (Hesketh ym. 00). Suomalaisten terveydenhuollon ammattilaisten odotetaan edistävän liikuntaa luontevana osana jokapäiväistä työtään (Konsensuslausuma 00; Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 00, 98 99; Terveysliikunnan paikalliset suositukset 000; Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietintö 00), ei irrallisina interventioina. Liikunta on lisäksi ensimmäistä kertaa mukana kansallisissa ravitsemussuosituksissa (Suomalaiset ravitsemussuositukset 00) ja liikunnan lisääminen on sisällytetty terveydenhuollossa osaksi lasten lihavuuden hoito-ohjelmaa (Käypä hoito suositus 00). Liikunnan edistäminen ei kuitenkaan toteudu automaattisesti ilman työntekijän erityisvalmiuksia tai organisaation mahdollistavia toimenpiteitä. Terveydenhoitajien koulutuksen tulee tarjota yleiset terveydenedistämistaidot (Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon 00): neuvonta-, ohjaus-, vuorovaikutus-, yhteistyö- ja tiedonhankintataidot sekä taidon tukea asiakkaiden itsehoitoa (Hoitotyön työryhmä 00). Itsehoitotaitojen tukeminen edellyttää valmiuksia edistää myös asiakkaan fyysistä aktiivisuutta. Terveydenhoitajien koulutus oli 980-luvulla Suomessa liikunnanopetuksen kulta-aikaa, mikä ilmeni suurina opetustuntimäärinä (Ammattikasvatushallitus 986). Myöhemmin ammattikorkeakoulut [amk] tuottivat opetussuunnitelmansa itsenäisesti, mistä seurasi liikunnan osuuden huomattava väheneminen (Terveyttä edistävän liikunnan 00). Opetussuunnitelmatutkimuksen (Poskiparta ym. 000) tulokset antoivat viitteitä siihen, että hoitoalan amk-opiskelijoiden mielestä liikunnan opintojakso tukee terveyden edistämisen oppimista. Terveysalan opiskelijat ovat kritisoineet liikunnan opintojen puuttumista amk-koulutuksessa (Perälä & Ponkala 999, 6), koska he ovat ilmeisesti tunnistaneet tulevan työnsä tarpeet asiakkaan terveyden edistäjänä (ks. Liimatainen 00; Rautio 006). Terveydenhoitajien toteuttaman terveitä elintapoja edistävän työn arvioinnin ja kehittämisen kannalta on tärkeä selvittää, minkälaisiksi lastenneuvolassa toimivat terveydenhoitajat kokevat mahdollisuutensa liikunnanedistämistyössä. Suomessa ei ole aikaisemmin tehty tutkimuksia lasten liikunnan edistämisestä lastenneuvolatyössä (Pelkonen ym. 00). Tässä tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan ja kuvaamaan terveydenhoitajien käsityksiä mahdollisuuksista lasten liikunnan edistämiseen lastenneuvolatyössä ryhmäkeskusteluiden avulla. Tutkimuskysymykset olivat:. Mitkä tekijät mahdollistavat terveydenhoitajien toteuttamaa liikunnanedistämistyötä lastenneuvolassa?. Mitkä tekijät rajoittavat terveydenhoitajien toteuttamaa liikunnanedistämistyötä lastenneuvolassa?. Mitä asioita tulisi kehittää liikunnanedistämistyön parantamiseksi? TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Ryhmäkeskustelujen on todettu soveltuvan hyvin aineistonhankintamuodoksi perehdyttäessä uuteen tutkimusalueeseen (Krueger & Casey 000; Morgan 99). Vaikka focus-ryhmien vetäjä ylläpitää keskustelua ennalta laaditun rungon mukaan, on osallistujilla kuitenkin mahdollisuus esittää kysymyksiä toisilleen, vertailla kokemuksiaan ja innostaa toinen toisiaan käsittelemään mielenkiintoa herättäviä aiheita syvällisemmin. Järjestämällä ja arvioimalla näitä focus-ryhmissä esitettyjä terveydenhoitajien näkemyksiä ja kokemuksia on mahdollista koota kuvaus, jossa tulee esiin yksittäisten henkilöiden näkemysten lisäksi ne näkökulmat, jotka ovat tutkimukseen osallistuville terveydenhoitajille yhteisiä. Harkinnanvarainen tutkimusjoukko koottiin keväällä 00. Valintakriteerinä oli lastenneuvolan paikkakunnan koko (pieni, keskisuuri tai suuri kunta) sekä alueen muut ominaisuudet (suuren kaupungin keskusta tai asumalähiö). Tavoitteena oli muodostaa noin kuuden hengen ryhmiä, joihin voisivat osallistua kaikki valittujen paikkakuntien tai alueiden lastenneuvoloissa työskentelevät terveydenhoitajat. Kahdeksan kunnan alueiden lastenneuvolan terveydenhoitajia valittiin lopulta tutkimusjoukkoon. Focus-ryhmiin osallistuneet terveydenhoitajat olivat kaikki naisia. Heidän taustatietonsa on esitetty taulukossa. Tutkimukseen osallistuneita henkilöitä voidaan pitää työkokemuksen ja ikäjakauman perusteella kokeneina terveydenhoitajina. Kaksikymmentä heistä ilmoitti, että sairaanhoitajan koulutukseen oli kuulunut liikunnanopetusta. Opetus oli ollut samantyyppistä kuin lukiossa, joten ammatilliset sisällöt eivät olleet painottuneet toteutuksessa. Yhdeksällä tutkimukseen osallistuneista oli ollut Liikunta & tiede / 00 TUTKIMUSARTIKKELI Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä

3 TAULUKKO. Focus-ryhmiin osallistuneiden terveydenhoitajien taustatiedot TAUSTATIEDOT n % a Terveydenhoitajan työpaikkakunta Pieni maaseutukunta (< 0000 asukasta) 9 Keskisuuri kunta ( asukasta) Suuren kunnan keskusta ( 000 asukasta) 6 Suuren kunnan asumalähiö 6 Ikäryhmä (ka 6. vuotta) 0 vuotta 0 vuotta vuotta Työkokemus lastenneuvolatyöstä (ka.9 vuotta) vuotta tai vähemmän 0 vuotta 8 vuotta 0 8 vuotta 6 vuotta tai enemmän Ammatillinen peruskoulutus Sairaanhoitajan tutkintoon perustuva terveydenhoitajakoulutus 0 8 Terveydenhoitajakoulutus Koulutusmuoto Ns. vanhamuotoinen koulutus b 0 8 Uusimuotoinen koulutus c Aikuiskoulutus d Amk-koulutus 0 0 a prosentin kantaluku joka kohdassa b sairaanhoitajakoulutuksen sisältävä terveydenhoitajakoulutus c ylioppilaspohjainen terveydenhoitajakoulutus d sairaanhoitajan tutkintoon ja työkokemukseen perustuva terveydenhoitajakoulutus terveydenhoitajakoulutuksen aikana ammatillisesti suuntautunutta liikuntaa, joka sisälsi liikunnanohjaustuokioita, ryhdin tarkastukseen liittyvää ohjausta ja terveisiin elintapoihin liittyvää neuvontaa. Kukaan terveydenhoitajista ei ollut suorittanut amk-tason tutkintoa. Ryhmäkeskusteluihin osallistui 9. % kutsutuista terveydenhoitajista. Keskisuuren kaupungin ryhmästä yksi terveydenhoitaja oli vuosilomalla ja yksi täydennyskoulutuksessa tutkimuspäivänä. Maaseuturyhmiä jouduttiin muodostamaan kaksi pitkien etäisyyksien vuoksi ja nuo ryhmät toteutettiin helpoiten saavutettavissa olevissa terveyskeskuksissa. Kaikki muut ryhmät toteutettiin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa. Terveydenhoitajat ( 6 osallistujaa/ryhmä) keskustelivat aiheesta liikunnanedistäminen lastenneuvolatyössä keskimäärin kahden tunnin ajan (Krueger & Casey 000; Pötsönen & Välimaa 998). Keskustelun teemat ja haastattelijan esittämät pääkysymykset on esitetty taulukossa. Keskusteluiden tarkentava vaihe perustui aiemmin esitettyyn tutkimukseen (Javanainen-Levonen ym. 00). Useat tutkijan kysymykset pystyttiin käsittelemään nopeasti tarkentavassa vaiheessa, koska niistä oli jo keskusteltu yleiskeskusteluvaiheessa. Aineistonkeruun luotettavuutta parannettiin kertomalla osallistujille tutkimuksen kulusta etukäteen sekä luomalla ryhmätilanteisiin luottamuksellinen ilmapiiri. Kaikki keskustelut nauhoitettiin ja kaikki TAULUKKO. Haastattelijan ylläpitämät keskusteluteemat ja ryhmäkeskusteluiden aikana esitetyt pääkysymykset Ryhmäkeskustelun vaihe Yleiskeskustelu ~ tunti Tarkentava keskustelu ~ tunti Teemat ja pääkysymykset Terveydenhoitajien liikunnanedistämistyö integroituna lastenneuvolatyöhön Miten liikunnanedistäminen ilmenee päivittäisessä työssäsi lastenneuvolassa? Liikunnanedistämisen osa-alueet (Javanainen-Levonen ym. 00) Motorisen kehityksen arviointi ja seuranta Miten motorisen kehityksen arviointi ja seuranta toteutuvat työssäsi? Miten kyseinen teema voisi toteutua ihannetapauksessa? Mitkä tekijät rajoittavat toteutumista? Fyysisen aktiivisuuden arviointi ja seuranta Miten fyysisen aktiivisuuden arviointi ja seuranta toteutuvat työssäsi? Miten kyseinen teema voisi toteutua ihannetapauksessa? Mitkä tekijät rajoittavat toteutumista? Liikunnallinen aktivointi ja tukeminen Miten liikunnallinen aktivointi toteutuu työssäsi? Miten kyseinen teema voisi toteutua ihannetapauksessa? Mitkä tekijät rajoittavat toteutumista? Liikuntaneuvonta Miten liikuntaneuvonta toteutuu työssäsi? Miten liikuntaneuvonta voisi toteutua ihannetapauksessa? Mitkä tekijät rajoittavat liikuntaneuvonnan toteutumista? Yhteistyö Miten yhteistyö liikunnanedistämisessä toteutuu työssäsi? Miten yhteistyö voisi toteutua ihannetapauksessa? Mitkä tekijät rajoittavat yhteistyön tekemistä? muut paitsi maaseuturyhmät videoitiin (Krueger & Casey 000). Ryhmäkeskusteluiden toteuttaja litteroi digitoidut ryhmäkeskustelut sanatarkasti ja suoritti aineiston analyysin. Laadullisessa, aineistolähtöisessä analyysissä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä Tuomen ja Sarajärven (00, ) kuvaamalla tavalla. Puhtaaksikirjoitettujen keskustelunauhojen analyysiyksikkönä oli yksi tai useampi virke, joka sisälsi ilmauksen samasta ydinasiasta. Analyysi toteutettiin keskusteluryhmittäin poimimalla litteroidusta tekstistä terveydenhoitajien esittämät maininnat yksi tutkimuskysymys kerrallaan: analyysiyksikkö sisälsi siis maininnan liikunnan edistämistä mahdollistavasta tekijästä, rajoittavasta tekijästä tai kehittämistä vaativasta tekijästä. Useimmiten nuo maininnat esitettiin Liikunta & tiede / 00 TUTKIMUSARTIKKELI Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä

4 TAULUKKO. Esimerkki liikunnanedistämisen mahdollistajia käsittelevien mainintojen (N=8) pelkistämisestä ja luokittamisesta alakategorioihin Terveydenhoitajan ominaisuudet yläkategorian osalta. Alkuperäiset maininnat Pelkistetty sisältö Alakategoria Mut muutenha terveydenhoitajall on siis kaikki mahdollisuudet Ja niin paljon ko terveydenhoitajal itellä riittää tietoo ja taitoo, ni voi tota tehä ja kertoo. Mut sit taas toisaalta, jos on tämmöst kehityksen viivästymää. Ni tota, kyllähän ne sitte niinku siinä aika helposti huomaa, ko kerran kattoo paljon lapsii. Eli se on niinko vaan siittä, mitä sää lehdest satut näkeen ja leikkaat ylös sitte et se on vaan itte omasta terveydenhoitajan aktiivisuudesta. että tota netti on tuonut mahdollisuudet. Ja vieny näit rajoja pois. Mutta tietysti se vaatii sitä aktiivisuutta, että käy katsomassa sivuja. se tietysti riippuu meist itestä, et millai me ollaa omaksuttu tää liikunnallinen elämäntapa Terveydenhoitajatki o erilaisii, et ei ne niinko sit koe kaikkii asioit nii tärkeeks. Ja kyll se oma terveydenhoitajan asennekin siihen liikkumiseen. Ni kyllä sekin heijastuu varmasti siihen, miten sä käsittelet sitä vanhempien kanssa sitä liikkumista. Nii ja sit se taas heijastuu siihen, millais sää sit ohjaat niitä perheitä. Millai sää ite liikut. Ja pienellä paikkakunnalla on se etu, ku hiihtokilpailun tulokset on lehdess ja kaikki maastojuoksu ja kesäkisat. Ni sieltäkin näkee niinko, et ai jaa, ton perheen lapset on ollu tuolla. Ja tietää jo sillai pohjatietoa neuvolakäynnille Ja tota kyllä kyllä täs on jo tullut esille ni kyllä pienellä paikkakunnalla on se etu, että pystytään hyvin seuraamaan, että ketkä liikkuu ja siitä voidaan sitten keskustella ja kannustaa eteenpäin. Th:n tieto ja taito Th:n työkokemus Th:n aktiivisuus kerätä tietoa lehdistä Th:n aktiivisuus hakea tietoa netistä Th:n liikunnallinen elämäntapa ja arvostus Th:n asenne liikuntaan Th:n oma fyysinen aktiivisuus Th:n mahdollisuus seurata perheiden fyysistä aktiivisuutta lukemalla paikkakunnan lehtiä Th:n mahdollisuus seurata perheiden fyysistä aktiivisuutta vapaa-aikana Th:n valmiudet ja työkokemus Th:n aktiivisuus tiedonhaussa ja tieto liikuntapalveluista Th:n liikunta-asenne ja fyysinen aktiivisuus Th:n työskentely asuinpaikkakunnalla keskustelujen tarkentavassa vaiheessa johtuen keskusteluteemoista ja pääkysymyksistä. Seuraavassa vaiheessa pelkistettiin mainintojen sisällöt ja samansisältöiset maininnat koottiin yhteen alakategorioiksi, jotka yhdisteltiin edelleen yläkategorioiksi. Tutkijat antoivat yläkategorioille mahdollisimman kuvaavan nimen. Analyysin tuloksena saatiin kolme eri yläkategoriaa: terveydenhoitajan ominaisuudet, lastenneuvolatyön luonne sekä yhteistyö ja tiedottaminen. Kunkin tutkimuskysymyksen kohdalla alakategoriat poikkesivat toisistaan. Taulukoissa - on esitetty esimerkit analyysiprosessista kaikkien kolmen yläkategorian osalta eri tutkimuskysymysten mukaan. Aineistoa analysoitiin myös kvantitatiivisesti laskemalla eri kategorioiden mainintojen lukumäärä ja prosentuaalinen osuus kaikista maininnoista yläkategorioittain. Tämä analyysi tehtiin ryhmittäin, jotta pystyttiin tarkastelemaan mainintojen painottumista aineistossa (Taulukko 6). Tutkimustuloksissa esitetään ensin aineistolähtöisen laadullisen analyysin luoma kokonaiskuva (Tuomi & Sarajärvi 00) ja lopuksi esitetään eri tekijöiden painottuminen aineistossa. TUTKIMUSTULOKSET Liikunnanedistämistyötä mahdollistavat tekijät Terveydenhoitaja mahdollistajana. Terveydenhoitajat pitivät omaa positiivista liikunta-asennettaan ja fyysistä aktiivisuuttaan perustana liikunnanedistämistyölle. Terveydenhoitajat sanoivat, että jokainen heistä nostaa liikunnan esiin vastaanotoilla jollakin tasolla, mutta kuitenkin oma liikunta-asenne heijastuu heidän mielestään neuvonnan syvällisyyteen. Eräs terveydenhoitajista ilmaisi asian seuraavasti: et kyllä jokainen terveydenhoitaja tietysti tommosen normaalin, semmosen mikä ny tulee täss jokapäiväsess hoito-ohjeis ja tämmäsessä, mikä on kanssa kyl ihan liikunnan edistämistä. Ni se varmaan toteutuu joka ainoolta. Mut sit tämmäne enemmä pidemmälle menevä, aktiivisempi ni se varmaan niinko on jo vähän henkilökohtasta. (Th, lähiöryhmä) Terveydenhoitajan tietoa liikuntapalveluista sekä hänen aktiivisuuttaan tiedonhaussa pidettiin myös liikunnanedistämistyötä mahdollistavana tekijänä. Terveydenhoitajat arvioivat työkokemuksen merkityksen suureksi lapsen motorista kehitystä tutkittaessa, sillä heidän mielestään kokemuksen myötä silmä harjaantuu näkemään kehityspoikkeamia. Terveydenhoitajat korostivat sitä, että terveydenhoitajan asuessa työskentelypaikkakunnallaan, hän voi seurata perheiden aktiivisuutta vapaa-aikanaankin ja lisäksi hän saa postin kautta kotiin asuinkunnan liikuntatarjonnasta kertovat esitteet. Lastenneuvolatyön luonne mahdollistajana. Lastenneuvolatyön luonne edistää terveydenhoitajien mielestä mahdollisuuksia liikunnanedistämiseen. Koko perheen, jopa suvun asiakkuutta ja tuntemista korostettiin: Ni ko sää näät sen perheen siel lastenneuvolas, sä näät sitte miestä terveystarkastuksiss, sä näät äitiä tai isää diabeetikkona, ja sitä mummua tai pappaa siell diabeetikkona. (Th, maaseutui-ryhmä) Lisäksi väestövastuutyö kaikkien ikäryhmien terveyspalveluiden tuottajana helpottaa terveydenhoitajien mielestä asiakkaan yksilöllistä tuntemista sekä perheiden aktiivisuuden havainnointia, esimerkiksi terveydenhoitajan kulkiessa kotisairaanhoidossa. Maaseudun terveydenhoitajat korostivat yksimielisesti asiakkaiden, asiakasperheiden ja sukujen yksilöllistä tuntemista pohjana terveyttä edistävälle työlle. Terveydenhoitajien mielestä on tärkeää, että he voivat arvioida ja seurata lapsen motorista kehitystä säännöllisesti määrävuositarkas- Liikunta & tiede / 00 TUTKIMUSARTIKKELI Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä

5 TAULUKKO. Esimerkki liikunnanedistämisen rajoittajia käsittelevien mainintojen (N=0) pelkistämisestä ja luokittamisesta alakategorioihin Lastenneuvolatyön luonne yläkategorian osalta. Alkuperäiset maininnat Pelkistetty sisältö Alakategoria Et tarkastukseen ei voi varata niin paljon aikaa et ehtis nää kaikki asiat käymään läpi. Mut ett ei meil varsinaisesti liikunnast o minkäännäköstä, mitä vois käteen antaa. Et kertoo että, tai niinku materiaalin avulla, ett mitä tän ikäsen kans vois tehdä ja harrastaa ja! Et se mikä sen perheen se suurin ongelma ain on, et ko mee pitäs kuitenkin sen mukkaan, mikä on perheen tarpeet. Että jos siell on tosiaan niinko monesti on kasvatusasiat semmoset, jotka vaatii niinku panostusta. Ni, sillo saattaa sit joku muu asia jäädä. Monesti se - vuotias jää. Jos kaikki o ollu ihan suht koht ok, ni se jää hiukan semmoselle, ett katotaan et päällisin puolin ihan. Et ei siihen niin hirveesti paneuduta. Ni just varmaa o arkoja ehkä että, jos mä ny leimaan tämän tai jotenkin. Et täss tulee joku leimaaminen, että vanhemmat pahastuu täst, jos ne näkee tämän tämmäst. Tai sit että ne kokee tämän että, että täs ois jotakin häikkää. Nii-i ja voi olla, että sitteki se jää täyttämäti. Must se on vähän semmone kaavake [perhetieto], et se niinku jää. Et tiedon siirto muualle, et ittekun tietää ne ni aattelee et kyllä mä nää tiedän mut sitte jos hän muuttaaki muualle, ni sielt sit on otettava selvää et ei se välttämättä löydy sielt. Mikä siin o sit epänormaalia, mistä sen sit ain tietää. Ja mikä on ihan normaalin rajoissa vielä? Mut edelleenkin se lähettäminen, et kuinka herkästi sillee sit lähetetään eteenpäin. Ni musta se ei o helppoa, et siihen, eikä siit oo sovittu varmaan fysioterapeuttien kanssa et. Mut siinäkin on jotenki, mul on ainakin vieläkin se, et mihin mää sit ohjaan sen viisvuotiaan, jos se on vähän kömpelö. Niin mikä sen paikka sitten on? Käytettävän ajan rajallisuus Materiaalin puute Käsiteltävien asioiden monimuotoisuus Leikki-ikäisten tarkastusten pintapuolisuus Arkuus dokumentoinnissa johtuen lapsen leimaamisen pelosta Puutteellinen dokumentointi Puutteellinen tiedon siirtyminen Vaikeudet motorisen arvioinnin tekemisessä Vaikeudet jatko-ohjauksessa Jatko-ohjauksen epäselvyys: viisivuotistarkastuksen yhteydessä Aika- ja materiaaliresurssit Työtehtävien laajuus Vastaanottojen vähäisyys leikki-iässä Dokumentoinnin ja tiedon siirtymisen puutteellisuus Vaikeudet motorisen kehityksen arvioinnissa Epäselvyys jatkoohjauksessa TAULUKKO. Esimerkki kehittämisehdotuksia käsittelevien mainintojen (N=9) pelkistämisestä ja luokittamisesta alakategorioihin Yhteistyö ja tiedottaminen yläkategorian osalta. Alkuperäiset maininnat Pelkistetty sisältö Alakategoria Ja toisaalta toivois, et neuvolaanki tulis sitä materiaalia: tuolta liikuntavirastoista ja naisvoimistelijoista Että missä toimii vauvajumppaa ja muksujumppaa ja vesijumppaa nyt tuli sitte [kotiin] vapaa-aikavirastosta tämmöne esite. Mut mun mielestä, kyllä se kuulus tull työpaikalle. Ja oll työpaikall saatavilla semmonen ajantasalla oleva opas. Ja varsinki ku täss ollaan niinku tämmäsen neljän kunnan alueella ja sitten meillä on vielä lisäksi omia naapurikuntia meiän kunnan väki käy [viereinen kunta] harrastuksissa. Ni niin tätä tiedottamista saisi olla! Liikunnan yhdyshenkilö, samoin kuin astma ja diabetes: pitäisi tietonsa ajan tasalla liikunnan suhteen kaikkien eri ikäryhmien liikunnan, ei vain erityisryhmien hahmottas kokonaisuuden yhteistyössä, informois ja innostaisi meitä ja lähettäisi niinko vinkkejä Et joku semmone [tempaus], et lapset vois tehdä ja touhuta ja vanhemmat tutustuis esimerkiks just näihi mahdollisuuksii mitä paikkakunnall o. Ja jotain tämmästä, ja he sais varmaan yhteistyöt just seuroista. Ja tota se on just sitä sitte et siinä niinko yhdistetään voimat just. Että on tämmösiä asioita just, saattaa olla sitte millo mikäki: ruokailust puhuminen tai tai sitte nukkumisest puhuminen. Ja liikunta o yks asia ja mikä voitas ottaa semmoseks teemaks [päiväkotien vanhempainilloissa] et sil vois saada suuremma teho Tiedottamisen lisääminen lasten ja perheiden liikunnasta Lastenneuvolaan kohdistuva tiedottaminen liikuntapalveluista Liikuntapalveluista tiedottaminen kuntarajojen yli Liikunnan yhdyshenkilön tarve Liikuntapalveluiden markkinointi perheille tapahtumien yhteydessä Liikunta yhdeksi teemaksi päiväkotien vanhempainiltoihin Tiedottaminen ja palvelutarjonnan koordinointi Liikunta yhteistyötapahtumiin 6 Liikunta & tiede / 00 TUTKIMUSARTIKKELI Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä

6 TAULUKKO 6. Liikunnanedistämistä mahdollistavien, rajoittavien ja kehittämisehdotuksia sisältävien mainintojen (N=) painottuminen viidessä focus-ryhmässä Mahdollistajat Rajoittajat Kehittämisehdotukset Yläkategoria R n a n b n/n(%) c R n a n b n/n(%) c R n a n b n/n(%) c Terveydenhoitajan ominaisuudet - Työskentely asuinpaikkakunnalla - Aktiivisuus tiedonhaussa ja tieto liikuntapalveluista - Liikunta-asenne ja fyysinen aktiivisuus - Valmiudet ja työkokemus 9 % 8% 8% 6% - Tiedon puute (liikunta, erityisryhmien liikunta ja liikuntatarjonta) - Epävarmuus neuvonnan vaikuttavuudesta - Valmius sähköiseen tiedonhakuun ja kirjaamiseen 8 6 % 0% % - Vuorovaikutustaidot (rohkeus, innostavuus ja konkretisointikyky) - Työn suunnitelmallisuus - Perustelujen esittäminen - Perus- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen % % % % (8) (%) (8) (%) () (6%) Lastenneuvolatyön luonne - Väestövastuutyön suomat mahdollisuudet - Ikäkausitarkastukset - Motorisen kehityksen säännöllinen arviointi ja dokumentointi - Liikuntaa edistävät strategiat 8 9 % % 6% % - Aika- ja materiaaliresurssit - Vaikeudet lapsen motorisen kehityksen arvioinnissa - Dokumentoinnin ja tiedon siirtymisen puutteellisuus - Työtehtävien laajuus - Epäselvyys jatkoohjauksessa - Vastaanottojen vähäisyys leikki-iässä 0 6 % % % % %.% - Lapsen ja perheen fyysisen aktiivisuuden sekä lapsen motorisen kehityksen dokumentointi - Oheismateriaalin tuottaminen - Liikunnan integrointi yhteisöllisiin työmenetelmiin - Jatko-ohjauksen selkiyttäminen % % 9% % () (0%) (0) ( 6.%) () (%) Yhteistyö ja tiedottaminen - Liikunnan järjestäjät - Päiväkoti - Terveydenhuollon omat toimijat 9 % 8% 8% - Puutteet tiedottamisessa - Yhteistyöresurssit - Työn yleinen kuormittavuus 9 % %.% - Tiedottaminen ja palvelutarjonnan koordinointi - Liikunta yhteistyötapahtumiin % % () (%) () (6.%) (9) (9%) 8 00% 8 00% 00% a niiden ryhmien lukumäärä, joissa luokitettu tekijä mainittiin b kategorian mainintojen lukumäärä c kategorian mainintojen prosentuaalinen osuus sarakemainintojen kokonaismäärästä yläkategorioittain tuksissa. Motorisen kehityksen arviointia ja arviointien kirjaamista toteutettiin terveydenhoitajien mukaan erityisesti alle,-vuotiaiden lasten kohdalla. Terveydenhoitajat puhuivat myös mahdollisuudesta käyttää lisävastaanottoja, jos lapsella on poikkeavuutta esimerkiksi motorisessa kehityksessä. Keskisuuren kaupungin terveydenhoitajat pitivät lisäksi liikunnan edistämistä mahdollistavana tekijänä liikunnan merkityksen korostumista terveyskeskuksen strategioissa. Yhteistyö ja tiedottaminen mahdollistajina. Terveydenhuollon sisäinen yhteistyö ja tiedottaminen erityisesti liikuntapalveluiden järjestäjien ja neuvolan välillä sekä maaseudulla eri kuntien välillä, mahdollistaa terveydenhoitajien mielestä osaltaan liikunnanedistämisen: Meillä löytyy vauvauintia, tenavauintia. Sitte tuolla päiväkodilla on vauvamuskari. Siittä tulee aina tiedotteet, koska se kokoontuu. Ja paljon siitä kyselee ja paljon niis käydään. (Th, maaseutui-ryhmä) Terveydenhuollon sisäisessä yhteistyössä mainittiin toiminta neuvolalääkärin, fysioterapeutin, ravitsemusterapeutin, psykologin ja neurologin kanssa kehitysarvion ja jatko-ohjauksen yhteydessä. Ter- Liikunta & tiede / 00 TUTKIMUSARTIKKELI Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa Keskeisiä tuloksia Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa RutiiNiksi -hankkeessa (2011 2013) tutkittiin ja arvioitiin äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettyjä

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA PSYKOMOTORINEN LÄHESTYMISTAPA Juuret Keski-Euroopassa Suomeen vaikutteita eniten

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

NEUVOKAS PERHE KÄYTTÄJÄKYSELYN (N=217) TULOKSET Yhteenveto

NEUVOKAS PERHE KÄYTTÄJÄKYSELYN (N=217) TULOKSET Yhteenveto NEUVOKAS PERHE KÄYTTÄJÄKYSELYN (N=217) TULOKSET Yhteenveto Taustatiedot - Vastaajia 217 (vastausprosentti 24.1 %) - Eniten vastuksia kertyi Helsingistä (33 %) - Vastaajista 87 % oli terveydenhoitajia -

Lisätiedot

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio Timo Toikko, Seinäjoen AMK

asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio Timo Toikko, Seinäjoen AMK Järjestelmäkeskeinen vs. asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio sosiaali- ja terveysalalla Teemu Rantanen, Laurea Timo Toikko, Seinäjoen AMK Mitä on kehittämistoiminta? Kehittäminen on tällä hetkellä työelämän

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi liikunnan palveluketjua

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot