TERVEYDENHOITAJIEN MAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN EDISTÄMISEEN LASTENNEUVOLATYÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYDENHOITAJIEN MAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN EDISTÄMISEEN LASTENNEUVOLATYÖSSÄ"

Transkriptio

1 TERVEYDENHOITAJIEN MAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN EDISTÄMISEEN LASTENNEUVOLATYÖSSÄ TARJA JAVANAINEN-LEVONEN,, MARITA POSKIPARTA, PAULI RINTALA Satakunnan Ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala, Pori, Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos Yhteyshenkilö: Tarja Javanainen-Levonen, Satakunnan Ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala, Maamiehenkatu 0, 800 Pori Puh: , sähköposti: TIIVISTELMÄ Javanainen-Levonen, T., Poskiparta, M., Rintala, P. 00. Terveydenhoitajien mahdollisuudet liikunnan edistämiseen lastenneuvolatyössä. Liikunta & Tiede (), 0. Tutkimuksessa selvitettiin ryhmäkeskusteluiden (n=) avulla lastenneuvoloiden terveydenhoitajien käsityksiä liikunnanedistämistyönsä toteuttamismahdollisuuksista. Lisäksi kartoitettiin terveydenhoitajien kehittämisajatuksia liikunnan edistämisestä. Ryhmäkeskusteluihin osallistui terveydenhoitajaa kahdeksasta erikokoisesta kunnasta. Puhtaaksikirjoitetut keskustelunauhat analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla ja mainintojen määrä laskettiin ryhmittäin. Tutkimukseen osallistuneiden terveydenhoitajien mielestä liikunnan edistämistä mahdollistavat tai rajoittavat () terveydenhoitajan ominaisuudet, () lastenneuvolatyön luonne sekä () yhteistyö ja liikuntapalveluista tiedottaminen. Kehittämisehdotukset kohdistuivat samoihin teemoihin. Kaikissa ryhmissä korostettiin väestövastuutyön suomia mahdollisuuksia liikunnan edistämisessä. Erityisesti tutkimukseen osallistuneet maaseudun terveydenhoitajat kokivat tuntevansa asiakasperheet hyvin, mikä on edellytyksenä yksilölliselle liikunnanedistämistyölle. Ryhmiin osallistuneiden terveydenhoitajien mielestä puutteellinen tieto liikunnasta ja liikunnan palvelutarjonnasta sekä epävarmuus neuvonnan vaikuttavuudesta rajoittavat liikunnanedistämistyötä. Lisäksi he pitivät rajoittajina aika- ja materiaaliresursseja. Voimakkaimmin esitettiin tarve kehittää liikuntapalvelutarjonnan koordinointia ja tiedottamista. Tutkimustulokset viittaavat siihen, etteivät edes kokeneet terveydenhoitajat, joilla on ollut koulutuksessa jonkin verran liikunnan näkökulmaa, koe pystyvänsä edistämään lasten ja perheiden liikuntaa lastenneuvoloille asetettujen ohjeiden mukaan. Koska liikunnan näkökulman tiedetään nykyisessä koulutuksessa Suomessa vähentyneen, suosittelemme koulutuksen liikunnan sisältöjen arviointia ja kehittämistä. Lisäksi esitämme lastenneuvolan työmenetelmien kehittämistä ja resurssien parantamista sekä liikuntapalvelutiedottamisen lisäämistä lastenneuvoloille. Asiasanat: liikunnanedistäminen, lapset, neuvolatyö, terveydenhoitaja, ryhmäkeskustelu ABSTRACT Javanainen-Levonen, T., Poskiparta, M., Rintala, P. 00. Opportunities for physical activity promotion in Finnish child health clinics as perceived by public health nurses. Liikunta & Tiede (), 0. The aim of this qualitative research was firstly to describe the facilitators and restrictors for physical activity promotion in Finnish child health clinics [CHC] as perceived by public health nurses [PHNs]. Secondly, the aim was to describe the developmental ideas concerning physical activity promotion. Five regional focus groups were conducted with twenty-four informants selected by purposive sampling. Verbatim transcripts were analyzed by qualitative content analysis, supplemented by quantitative analysis. The personal characteristics and abilities of PHNs, the nature of daily work in CHC, and collaboration within health care and in the community were listed as determinants of physical activity promotion. PHNs stressed the importance of population responsibility as a facilitator for physical activity promotion within health care in every focus group. Particularly rural PHNs highlighted their possibility to get to know the child and the family individually, which facilitates client-centred working methods. The limited knowledge on physical activity, including adapted physical activity and service-delivery in physical activity restrict physical activity promotion in PHNs viewpoint. Furthermore, PHNs were sceptical about the effects of counselling as well as considering time and material constraints as restricting factors. For developmental issues, PHNs stressed that they need to be better informed about service-delivery in physical activity for children and families. Evidently, even experienced PHNs - such as in this study - with some education in physical activity during their professional training, do not feel capable of promoting physical activity of the child and the family according to the guidelines and recommendations for health care. Therefore, this research proposes recommendations concerning the training of PHNs, working methods in CHC, resources for collaboration, and sharing information on service-delivery in physical activity with health care. Keywords: physical activity promotion, child health care, public health nursing, focus groups, early childhood Liikunta & tiede / 00 TUTKIMUSARTIKKELI Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä

2 JOHDANTO Suomalaisen lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä sairauksia. Terveydenhoitajan tulisi tavata lastenneuvolasuositusten mukaan jokainen alle kouluikäinen lapsi keskimäärin 6 kertaa. (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 00.) Koko ikäryhmän tavoittavien palveluiden merkitystä on viime vuosina korostettu kansainvälisesti, erityisesti ehkäisevässä kansanterveystyössä ja terveyden edistämisessä (Blair 000; Diet, nutrition 00). Lastenneuvolatoimintaa ohjaavista periaatteista perhekeskeisyys, asiakaslähtöisyys ja yhteisöllisyys (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 00) tarjoavat hyvän pohjan laaja-alaiselle terveydenedistämistyölle. Varhaisen puuttumisen periaatteisiin kuuluu ongelmatapauksissa perheille suunnattu aktivoiva neuvonta, joka sisältää jatko-ohjauksen eri alojen asiantuntijoiden palveluiden pariin (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 00). Väestövastuun toteutuminen edellyttää terveydenhuollon ammattiryhmien yhteistyötä vastattaessa tietyn alueen eri-ikäisten asukkaiden terveyden hoitamisesta ja edistämisestä. Vaikka lasten terveys on yksi kansanterveystyömme painopistealue (Valtioneuvoston periaatepäätös 00), on suomalaisten alle kouluikäisten lasten liikuntaa koskeva tieto melko vähäistä (Telama ym. 00). Kansallisen liikuntatutkimuksen (Liikuntatutkimus , 006) mukaan -6 -vuotiaista lapsista % ei harrasta liikuntaa ollenkaan - ei omatoimisesti eikä urheiluseurassa. Esimerkiksi lapsen perusliikuntataidot harjaantuvat juuri omatoimisissa leikeissä sekä liikuttaessa eri toimintaympäristöissä eri vuodenaikoina. Ennen kouluikää lapsen tulisi hallita pyöräilyn, luistelun, hiihdon ja uinnin alkeet, joiden oppiminen vahvistaa lapsen minäkäsitystä ja itsetuntoa. Varhaislapsuuden liikuntaa tarkasteltaessa olisikin tärkeätä tutkia liikunnan harrastusmäärien lisäksi tilaisuuksia motorisen kehityksen tukemiseen ja harjaannuttamiseen. Tämän tutkimuksen oletuksena on, että varhaislapsuuden motorinen kehitys, motoristen perustaitojen ja liikuntalajien harjoittaminen sekä ulkoilun, leikin ja liikuntaharrastusten ja perheliikunnan tarjoama fyysinen aktiivisuus tukevat lapsen kasvua ja kokonaiskehitystä (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 00) ja edistävät lapsen nykyistä ja tulevaa terveyttä sekä lapsen ja koko perheen hyvinvointia (Health 999, 6, 89). Erityisen tärkeää liikunta on niille lapsille, joilla on vamma tai pitkäaikaissairaus, ylipainoa tai oppimisvaikeuksia. Tässä artikkelissa liikunnanedistämistyöhön luetaankin kuuluvaksi kaikki se työ, jonka avulla terveydenhoitaja arvioi, seuraa, aktivoi tai tukee asiakkaana olevan lapsen motorista kehitystä ja motorisia taitoja tai asiakkaana olevan lapsen ja perheen fyysistä aktiivisuutta. Liikuntaa edistävä työ voi toteutua yksilön ja perheen tasoilla vastaanottojen yhteydessä tai yhteisötasolla esimerkiksi vanhempainryhmissä tai päiväkotien vanhempainilloissa. Vanhempien osallistumista liikunnanedistämistyöhön on korostettu kansainvälisissä interventioissa (Sallis ym. 000). Vanhempien osallistumisen lisäksi esimerkiksi australialaiset vanhemmat itse pitivät tärkeänä sitä, että lapsen elintapoihin kohdistuva ennalta ehkäisevä työ aloitettaisiin jo huomattavasti ennen kouluikää (Hesketh ym. 00). Suomalaisten terveydenhuollon ammattilaisten odotetaan edistävän liikuntaa luontevana osana jokapäiväistä työtään (Konsensuslausuma 00; Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 00, 98 99; Terveysliikunnan paikalliset suositukset 000; Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietintö 00), ei irrallisina interventioina. Liikunta on lisäksi ensimmäistä kertaa mukana kansallisissa ravitsemussuosituksissa (Suomalaiset ravitsemussuositukset 00) ja liikunnan lisääminen on sisällytetty terveydenhuollossa osaksi lasten lihavuuden hoito-ohjelmaa (Käypä hoito suositus 00). Liikunnan edistäminen ei kuitenkaan toteudu automaattisesti ilman työntekijän erityisvalmiuksia tai organisaation mahdollistavia toimenpiteitä. Terveydenhoitajien koulutuksen tulee tarjota yleiset terveydenedistämistaidot (Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon 00): neuvonta-, ohjaus-, vuorovaikutus-, yhteistyö- ja tiedonhankintataidot sekä taidon tukea asiakkaiden itsehoitoa (Hoitotyön työryhmä 00). Itsehoitotaitojen tukeminen edellyttää valmiuksia edistää myös asiakkaan fyysistä aktiivisuutta. Terveydenhoitajien koulutus oli 980-luvulla Suomessa liikunnanopetuksen kulta-aikaa, mikä ilmeni suurina opetustuntimäärinä (Ammattikasvatushallitus 986). Myöhemmin ammattikorkeakoulut [amk] tuottivat opetussuunnitelmansa itsenäisesti, mistä seurasi liikunnan osuuden huomattava väheneminen (Terveyttä edistävän liikunnan 00). Opetussuunnitelmatutkimuksen (Poskiparta ym. 000) tulokset antoivat viitteitä siihen, että hoitoalan amk-opiskelijoiden mielestä liikunnan opintojakso tukee terveyden edistämisen oppimista. Terveysalan opiskelijat ovat kritisoineet liikunnan opintojen puuttumista amk-koulutuksessa (Perälä & Ponkala 999, 6), koska he ovat ilmeisesti tunnistaneet tulevan työnsä tarpeet asiakkaan terveyden edistäjänä (ks. Liimatainen 00; Rautio 006). Terveydenhoitajien toteuttaman terveitä elintapoja edistävän työn arvioinnin ja kehittämisen kannalta on tärkeä selvittää, minkälaisiksi lastenneuvolassa toimivat terveydenhoitajat kokevat mahdollisuutensa liikunnanedistämistyössä. Suomessa ei ole aikaisemmin tehty tutkimuksia lasten liikunnan edistämisestä lastenneuvolatyössä (Pelkonen ym. 00). Tässä tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan ja kuvaamaan terveydenhoitajien käsityksiä mahdollisuuksista lasten liikunnan edistämiseen lastenneuvolatyössä ryhmäkeskusteluiden avulla. Tutkimuskysymykset olivat:. Mitkä tekijät mahdollistavat terveydenhoitajien toteuttamaa liikunnanedistämistyötä lastenneuvolassa?. Mitkä tekijät rajoittavat terveydenhoitajien toteuttamaa liikunnanedistämistyötä lastenneuvolassa?. Mitä asioita tulisi kehittää liikunnanedistämistyön parantamiseksi? TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Ryhmäkeskustelujen on todettu soveltuvan hyvin aineistonhankintamuodoksi perehdyttäessä uuteen tutkimusalueeseen (Krueger & Casey 000; Morgan 99). Vaikka focus-ryhmien vetäjä ylläpitää keskustelua ennalta laaditun rungon mukaan, on osallistujilla kuitenkin mahdollisuus esittää kysymyksiä toisilleen, vertailla kokemuksiaan ja innostaa toinen toisiaan käsittelemään mielenkiintoa herättäviä aiheita syvällisemmin. Järjestämällä ja arvioimalla näitä focus-ryhmissä esitettyjä terveydenhoitajien näkemyksiä ja kokemuksia on mahdollista koota kuvaus, jossa tulee esiin yksittäisten henkilöiden näkemysten lisäksi ne näkökulmat, jotka ovat tutkimukseen osallistuville terveydenhoitajille yhteisiä. Harkinnanvarainen tutkimusjoukko koottiin keväällä 00. Valintakriteerinä oli lastenneuvolan paikkakunnan koko (pieni, keskisuuri tai suuri kunta) sekä alueen muut ominaisuudet (suuren kaupungin keskusta tai asumalähiö). Tavoitteena oli muodostaa noin kuuden hengen ryhmiä, joihin voisivat osallistua kaikki valittujen paikkakuntien tai alueiden lastenneuvoloissa työskentelevät terveydenhoitajat. Kahdeksan kunnan alueiden lastenneuvolan terveydenhoitajia valittiin lopulta tutkimusjoukkoon. Focus-ryhmiin osallistuneet terveydenhoitajat olivat kaikki naisia. Heidän taustatietonsa on esitetty taulukossa. Tutkimukseen osallistuneita henkilöitä voidaan pitää työkokemuksen ja ikäjakauman perusteella kokeneina terveydenhoitajina. Kaksikymmentä heistä ilmoitti, että sairaanhoitajan koulutukseen oli kuulunut liikunnanopetusta. Opetus oli ollut samantyyppistä kuin lukiossa, joten ammatilliset sisällöt eivät olleet painottuneet toteutuksessa. Yhdeksällä tutkimukseen osallistuneista oli ollut Liikunta & tiede / 00 TUTKIMUSARTIKKELI Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä

3 TAULUKKO. Focus-ryhmiin osallistuneiden terveydenhoitajien taustatiedot TAUSTATIEDOT n % a Terveydenhoitajan työpaikkakunta Pieni maaseutukunta (< 0000 asukasta) 9 Keskisuuri kunta ( asukasta) Suuren kunnan keskusta ( 000 asukasta) 6 Suuren kunnan asumalähiö 6 Ikäryhmä (ka 6. vuotta) 0 vuotta 0 vuotta vuotta Työkokemus lastenneuvolatyöstä (ka.9 vuotta) vuotta tai vähemmän 0 vuotta 8 vuotta 0 8 vuotta 6 vuotta tai enemmän Ammatillinen peruskoulutus Sairaanhoitajan tutkintoon perustuva terveydenhoitajakoulutus 0 8 Terveydenhoitajakoulutus Koulutusmuoto Ns. vanhamuotoinen koulutus b 0 8 Uusimuotoinen koulutus c Aikuiskoulutus d Amk-koulutus 0 0 a prosentin kantaluku joka kohdassa b sairaanhoitajakoulutuksen sisältävä terveydenhoitajakoulutus c ylioppilaspohjainen terveydenhoitajakoulutus d sairaanhoitajan tutkintoon ja työkokemukseen perustuva terveydenhoitajakoulutus terveydenhoitajakoulutuksen aikana ammatillisesti suuntautunutta liikuntaa, joka sisälsi liikunnanohjaustuokioita, ryhdin tarkastukseen liittyvää ohjausta ja terveisiin elintapoihin liittyvää neuvontaa. Kukaan terveydenhoitajista ei ollut suorittanut amk-tason tutkintoa. Ryhmäkeskusteluihin osallistui 9. % kutsutuista terveydenhoitajista. Keskisuuren kaupungin ryhmästä yksi terveydenhoitaja oli vuosilomalla ja yksi täydennyskoulutuksessa tutkimuspäivänä. Maaseuturyhmiä jouduttiin muodostamaan kaksi pitkien etäisyyksien vuoksi ja nuo ryhmät toteutettiin helpoiten saavutettavissa olevissa terveyskeskuksissa. Kaikki muut ryhmät toteutettiin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa. Terveydenhoitajat ( 6 osallistujaa/ryhmä) keskustelivat aiheesta liikunnanedistäminen lastenneuvolatyössä keskimäärin kahden tunnin ajan (Krueger & Casey 000; Pötsönen & Välimaa 998). Keskustelun teemat ja haastattelijan esittämät pääkysymykset on esitetty taulukossa. Keskusteluiden tarkentava vaihe perustui aiemmin esitettyyn tutkimukseen (Javanainen-Levonen ym. 00). Useat tutkijan kysymykset pystyttiin käsittelemään nopeasti tarkentavassa vaiheessa, koska niistä oli jo keskusteltu yleiskeskusteluvaiheessa. Aineistonkeruun luotettavuutta parannettiin kertomalla osallistujille tutkimuksen kulusta etukäteen sekä luomalla ryhmätilanteisiin luottamuksellinen ilmapiiri. Kaikki keskustelut nauhoitettiin ja kaikki TAULUKKO. Haastattelijan ylläpitämät keskusteluteemat ja ryhmäkeskusteluiden aikana esitetyt pääkysymykset Ryhmäkeskustelun vaihe Yleiskeskustelu ~ tunti Tarkentava keskustelu ~ tunti Teemat ja pääkysymykset Terveydenhoitajien liikunnanedistämistyö integroituna lastenneuvolatyöhön Miten liikunnanedistäminen ilmenee päivittäisessä työssäsi lastenneuvolassa? Liikunnanedistämisen osa-alueet (Javanainen-Levonen ym. 00) Motorisen kehityksen arviointi ja seuranta Miten motorisen kehityksen arviointi ja seuranta toteutuvat työssäsi? Miten kyseinen teema voisi toteutua ihannetapauksessa? Mitkä tekijät rajoittavat toteutumista? Fyysisen aktiivisuuden arviointi ja seuranta Miten fyysisen aktiivisuuden arviointi ja seuranta toteutuvat työssäsi? Miten kyseinen teema voisi toteutua ihannetapauksessa? Mitkä tekijät rajoittavat toteutumista? Liikunnallinen aktivointi ja tukeminen Miten liikunnallinen aktivointi toteutuu työssäsi? Miten kyseinen teema voisi toteutua ihannetapauksessa? Mitkä tekijät rajoittavat toteutumista? Liikuntaneuvonta Miten liikuntaneuvonta toteutuu työssäsi? Miten liikuntaneuvonta voisi toteutua ihannetapauksessa? Mitkä tekijät rajoittavat liikuntaneuvonnan toteutumista? Yhteistyö Miten yhteistyö liikunnanedistämisessä toteutuu työssäsi? Miten yhteistyö voisi toteutua ihannetapauksessa? Mitkä tekijät rajoittavat yhteistyön tekemistä? muut paitsi maaseuturyhmät videoitiin (Krueger & Casey 000). Ryhmäkeskusteluiden toteuttaja litteroi digitoidut ryhmäkeskustelut sanatarkasti ja suoritti aineiston analyysin. Laadullisessa, aineistolähtöisessä analyysissä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä Tuomen ja Sarajärven (00, ) kuvaamalla tavalla. Puhtaaksikirjoitettujen keskustelunauhojen analyysiyksikkönä oli yksi tai useampi virke, joka sisälsi ilmauksen samasta ydinasiasta. Analyysi toteutettiin keskusteluryhmittäin poimimalla litteroidusta tekstistä terveydenhoitajien esittämät maininnat yksi tutkimuskysymys kerrallaan: analyysiyksikkö sisälsi siis maininnan liikunnan edistämistä mahdollistavasta tekijästä, rajoittavasta tekijästä tai kehittämistä vaativasta tekijästä. Useimmiten nuo maininnat esitettiin Liikunta & tiede / 00 TUTKIMUSARTIKKELI Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä

4 TAULUKKO. Esimerkki liikunnanedistämisen mahdollistajia käsittelevien mainintojen (N=8) pelkistämisestä ja luokittamisesta alakategorioihin Terveydenhoitajan ominaisuudet yläkategorian osalta. Alkuperäiset maininnat Pelkistetty sisältö Alakategoria Mut muutenha terveydenhoitajall on siis kaikki mahdollisuudet Ja niin paljon ko terveydenhoitajal itellä riittää tietoo ja taitoo, ni voi tota tehä ja kertoo. Mut sit taas toisaalta, jos on tämmöst kehityksen viivästymää. Ni tota, kyllähän ne sitte niinku siinä aika helposti huomaa, ko kerran kattoo paljon lapsii. Eli se on niinko vaan siittä, mitä sää lehdest satut näkeen ja leikkaat ylös sitte et se on vaan itte omasta terveydenhoitajan aktiivisuudesta. että tota netti on tuonut mahdollisuudet. Ja vieny näit rajoja pois. Mutta tietysti se vaatii sitä aktiivisuutta, että käy katsomassa sivuja. se tietysti riippuu meist itestä, et millai me ollaa omaksuttu tää liikunnallinen elämäntapa Terveydenhoitajatki o erilaisii, et ei ne niinko sit koe kaikkii asioit nii tärkeeks. Ja kyll se oma terveydenhoitajan asennekin siihen liikkumiseen. Ni kyllä sekin heijastuu varmasti siihen, miten sä käsittelet sitä vanhempien kanssa sitä liikkumista. Nii ja sit se taas heijastuu siihen, millais sää sit ohjaat niitä perheitä. Millai sää ite liikut. Ja pienellä paikkakunnalla on se etu, ku hiihtokilpailun tulokset on lehdess ja kaikki maastojuoksu ja kesäkisat. Ni sieltäkin näkee niinko, et ai jaa, ton perheen lapset on ollu tuolla. Ja tietää jo sillai pohjatietoa neuvolakäynnille Ja tota kyllä kyllä täs on jo tullut esille ni kyllä pienellä paikkakunnalla on se etu, että pystytään hyvin seuraamaan, että ketkä liikkuu ja siitä voidaan sitten keskustella ja kannustaa eteenpäin. Th:n tieto ja taito Th:n työkokemus Th:n aktiivisuus kerätä tietoa lehdistä Th:n aktiivisuus hakea tietoa netistä Th:n liikunnallinen elämäntapa ja arvostus Th:n asenne liikuntaan Th:n oma fyysinen aktiivisuus Th:n mahdollisuus seurata perheiden fyysistä aktiivisuutta lukemalla paikkakunnan lehtiä Th:n mahdollisuus seurata perheiden fyysistä aktiivisuutta vapaa-aikana Th:n valmiudet ja työkokemus Th:n aktiivisuus tiedonhaussa ja tieto liikuntapalveluista Th:n liikunta-asenne ja fyysinen aktiivisuus Th:n työskentely asuinpaikkakunnalla keskustelujen tarkentavassa vaiheessa johtuen keskusteluteemoista ja pääkysymyksistä. Seuraavassa vaiheessa pelkistettiin mainintojen sisällöt ja samansisältöiset maininnat koottiin yhteen alakategorioiksi, jotka yhdisteltiin edelleen yläkategorioiksi. Tutkijat antoivat yläkategorioille mahdollisimman kuvaavan nimen. Analyysin tuloksena saatiin kolme eri yläkategoriaa: terveydenhoitajan ominaisuudet, lastenneuvolatyön luonne sekä yhteistyö ja tiedottaminen. Kunkin tutkimuskysymyksen kohdalla alakategoriat poikkesivat toisistaan. Taulukoissa - on esitetty esimerkit analyysiprosessista kaikkien kolmen yläkategorian osalta eri tutkimuskysymysten mukaan. Aineistoa analysoitiin myös kvantitatiivisesti laskemalla eri kategorioiden mainintojen lukumäärä ja prosentuaalinen osuus kaikista maininnoista yläkategorioittain. Tämä analyysi tehtiin ryhmittäin, jotta pystyttiin tarkastelemaan mainintojen painottumista aineistossa (Taulukko 6). Tutkimustuloksissa esitetään ensin aineistolähtöisen laadullisen analyysin luoma kokonaiskuva (Tuomi & Sarajärvi 00) ja lopuksi esitetään eri tekijöiden painottuminen aineistossa. TUTKIMUSTULOKSET Liikunnanedistämistyötä mahdollistavat tekijät Terveydenhoitaja mahdollistajana. Terveydenhoitajat pitivät omaa positiivista liikunta-asennettaan ja fyysistä aktiivisuuttaan perustana liikunnanedistämistyölle. Terveydenhoitajat sanoivat, että jokainen heistä nostaa liikunnan esiin vastaanotoilla jollakin tasolla, mutta kuitenkin oma liikunta-asenne heijastuu heidän mielestään neuvonnan syvällisyyteen. Eräs terveydenhoitajista ilmaisi asian seuraavasti: et kyllä jokainen terveydenhoitaja tietysti tommosen normaalin, semmosen mikä ny tulee täss jokapäiväsess hoito-ohjeis ja tämmäsessä, mikä on kanssa kyl ihan liikunnan edistämistä. Ni se varmaan toteutuu joka ainoolta. Mut sit tämmäne enemmä pidemmälle menevä, aktiivisempi ni se varmaan niinko on jo vähän henkilökohtasta. (Th, lähiöryhmä) Terveydenhoitajan tietoa liikuntapalveluista sekä hänen aktiivisuuttaan tiedonhaussa pidettiin myös liikunnanedistämistyötä mahdollistavana tekijänä. Terveydenhoitajat arvioivat työkokemuksen merkityksen suureksi lapsen motorista kehitystä tutkittaessa, sillä heidän mielestään kokemuksen myötä silmä harjaantuu näkemään kehityspoikkeamia. Terveydenhoitajat korostivat sitä, että terveydenhoitajan asuessa työskentelypaikkakunnallaan, hän voi seurata perheiden aktiivisuutta vapaa-aikanaankin ja lisäksi hän saa postin kautta kotiin asuinkunnan liikuntatarjonnasta kertovat esitteet. Lastenneuvolatyön luonne mahdollistajana. Lastenneuvolatyön luonne edistää terveydenhoitajien mielestä mahdollisuuksia liikunnanedistämiseen. Koko perheen, jopa suvun asiakkuutta ja tuntemista korostettiin: Ni ko sää näät sen perheen siel lastenneuvolas, sä näät sitte miestä terveystarkastuksiss, sä näät äitiä tai isää diabeetikkona, ja sitä mummua tai pappaa siell diabeetikkona. (Th, maaseutui-ryhmä) Lisäksi väestövastuutyö kaikkien ikäryhmien terveyspalveluiden tuottajana helpottaa terveydenhoitajien mielestä asiakkaan yksilöllistä tuntemista sekä perheiden aktiivisuuden havainnointia, esimerkiksi terveydenhoitajan kulkiessa kotisairaanhoidossa. Maaseudun terveydenhoitajat korostivat yksimielisesti asiakkaiden, asiakasperheiden ja sukujen yksilöllistä tuntemista pohjana terveyttä edistävälle työlle. Terveydenhoitajien mielestä on tärkeää, että he voivat arvioida ja seurata lapsen motorista kehitystä säännöllisesti määrävuositarkas- Liikunta & tiede / 00 TUTKIMUSARTIKKELI Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä

5 TAULUKKO. Esimerkki liikunnanedistämisen rajoittajia käsittelevien mainintojen (N=0) pelkistämisestä ja luokittamisesta alakategorioihin Lastenneuvolatyön luonne yläkategorian osalta. Alkuperäiset maininnat Pelkistetty sisältö Alakategoria Et tarkastukseen ei voi varata niin paljon aikaa et ehtis nää kaikki asiat käymään läpi. Mut ett ei meil varsinaisesti liikunnast o minkäännäköstä, mitä vois käteen antaa. Et kertoo että, tai niinku materiaalin avulla, ett mitä tän ikäsen kans vois tehdä ja harrastaa ja! Et se mikä sen perheen se suurin ongelma ain on, et ko mee pitäs kuitenkin sen mukkaan, mikä on perheen tarpeet. Että jos siell on tosiaan niinko monesti on kasvatusasiat semmoset, jotka vaatii niinku panostusta. Ni, sillo saattaa sit joku muu asia jäädä. Monesti se - vuotias jää. Jos kaikki o ollu ihan suht koht ok, ni se jää hiukan semmoselle, ett katotaan et päällisin puolin ihan. Et ei siihen niin hirveesti paneuduta. Ni just varmaa o arkoja ehkä että, jos mä ny leimaan tämän tai jotenkin. Et täss tulee joku leimaaminen, että vanhemmat pahastuu täst, jos ne näkee tämän tämmäst. Tai sit että ne kokee tämän että, että täs ois jotakin häikkää. Nii-i ja voi olla, että sitteki se jää täyttämäti. Must se on vähän semmone kaavake [perhetieto], et se niinku jää. Et tiedon siirto muualle, et ittekun tietää ne ni aattelee et kyllä mä nää tiedän mut sitte jos hän muuttaaki muualle, ni sielt sit on otettava selvää et ei se välttämättä löydy sielt. Mikä siin o sit epänormaalia, mistä sen sit ain tietää. Ja mikä on ihan normaalin rajoissa vielä? Mut edelleenkin se lähettäminen, et kuinka herkästi sillee sit lähetetään eteenpäin. Ni musta se ei o helppoa, et siihen, eikä siit oo sovittu varmaan fysioterapeuttien kanssa et. Mut siinäkin on jotenki, mul on ainakin vieläkin se, et mihin mää sit ohjaan sen viisvuotiaan, jos se on vähän kömpelö. Niin mikä sen paikka sitten on? Käytettävän ajan rajallisuus Materiaalin puute Käsiteltävien asioiden monimuotoisuus Leikki-ikäisten tarkastusten pintapuolisuus Arkuus dokumentoinnissa johtuen lapsen leimaamisen pelosta Puutteellinen dokumentointi Puutteellinen tiedon siirtyminen Vaikeudet motorisen arvioinnin tekemisessä Vaikeudet jatko-ohjauksessa Jatko-ohjauksen epäselvyys: viisivuotistarkastuksen yhteydessä Aika- ja materiaaliresurssit Työtehtävien laajuus Vastaanottojen vähäisyys leikki-iässä Dokumentoinnin ja tiedon siirtymisen puutteellisuus Vaikeudet motorisen kehityksen arvioinnissa Epäselvyys jatkoohjauksessa TAULUKKO. Esimerkki kehittämisehdotuksia käsittelevien mainintojen (N=9) pelkistämisestä ja luokittamisesta alakategorioihin Yhteistyö ja tiedottaminen yläkategorian osalta. Alkuperäiset maininnat Pelkistetty sisältö Alakategoria Ja toisaalta toivois, et neuvolaanki tulis sitä materiaalia: tuolta liikuntavirastoista ja naisvoimistelijoista Että missä toimii vauvajumppaa ja muksujumppaa ja vesijumppaa nyt tuli sitte [kotiin] vapaa-aikavirastosta tämmöne esite. Mut mun mielestä, kyllä se kuulus tull työpaikalle. Ja oll työpaikall saatavilla semmonen ajantasalla oleva opas. Ja varsinki ku täss ollaan niinku tämmäsen neljän kunnan alueella ja sitten meillä on vielä lisäksi omia naapurikuntia meiän kunnan väki käy [viereinen kunta] harrastuksissa. Ni niin tätä tiedottamista saisi olla! Liikunnan yhdyshenkilö, samoin kuin astma ja diabetes: pitäisi tietonsa ajan tasalla liikunnan suhteen kaikkien eri ikäryhmien liikunnan, ei vain erityisryhmien hahmottas kokonaisuuden yhteistyössä, informois ja innostaisi meitä ja lähettäisi niinko vinkkejä Et joku semmone [tempaus], et lapset vois tehdä ja touhuta ja vanhemmat tutustuis esimerkiks just näihi mahdollisuuksii mitä paikkakunnall o. Ja jotain tämmästä, ja he sais varmaan yhteistyöt just seuroista. Ja tota se on just sitä sitte et siinä niinko yhdistetään voimat just. Että on tämmösiä asioita just, saattaa olla sitte millo mikäki: ruokailust puhuminen tai tai sitte nukkumisest puhuminen. Ja liikunta o yks asia ja mikä voitas ottaa semmoseks teemaks [päiväkotien vanhempainilloissa] et sil vois saada suuremma teho Tiedottamisen lisääminen lasten ja perheiden liikunnasta Lastenneuvolaan kohdistuva tiedottaminen liikuntapalveluista Liikuntapalveluista tiedottaminen kuntarajojen yli Liikunnan yhdyshenkilön tarve Liikuntapalveluiden markkinointi perheille tapahtumien yhteydessä Liikunta yhdeksi teemaksi päiväkotien vanhempainiltoihin Tiedottaminen ja palvelutarjonnan koordinointi Liikunta yhteistyötapahtumiin 6 Liikunta & tiede / 00 TUTKIMUSARTIKKELI Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä

6 TAULUKKO 6. Liikunnanedistämistä mahdollistavien, rajoittavien ja kehittämisehdotuksia sisältävien mainintojen (N=) painottuminen viidessä focus-ryhmässä Mahdollistajat Rajoittajat Kehittämisehdotukset Yläkategoria R n a n b n/n(%) c R n a n b n/n(%) c R n a n b n/n(%) c Terveydenhoitajan ominaisuudet - Työskentely asuinpaikkakunnalla - Aktiivisuus tiedonhaussa ja tieto liikuntapalveluista - Liikunta-asenne ja fyysinen aktiivisuus - Valmiudet ja työkokemus 9 % 8% 8% 6% - Tiedon puute (liikunta, erityisryhmien liikunta ja liikuntatarjonta) - Epävarmuus neuvonnan vaikuttavuudesta - Valmius sähköiseen tiedonhakuun ja kirjaamiseen 8 6 % 0% % - Vuorovaikutustaidot (rohkeus, innostavuus ja konkretisointikyky) - Työn suunnitelmallisuus - Perustelujen esittäminen - Perus- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen % % % % (8) (%) (8) (%) () (6%) Lastenneuvolatyön luonne - Väestövastuutyön suomat mahdollisuudet - Ikäkausitarkastukset - Motorisen kehityksen säännöllinen arviointi ja dokumentointi - Liikuntaa edistävät strategiat 8 9 % % 6% % - Aika- ja materiaaliresurssit - Vaikeudet lapsen motorisen kehityksen arvioinnissa - Dokumentoinnin ja tiedon siirtymisen puutteellisuus - Työtehtävien laajuus - Epäselvyys jatkoohjauksessa - Vastaanottojen vähäisyys leikki-iässä 0 6 % % % % %.% - Lapsen ja perheen fyysisen aktiivisuuden sekä lapsen motorisen kehityksen dokumentointi - Oheismateriaalin tuottaminen - Liikunnan integrointi yhteisöllisiin työmenetelmiin - Jatko-ohjauksen selkiyttäminen % % 9% % () (0%) (0) ( 6.%) () (%) Yhteistyö ja tiedottaminen - Liikunnan järjestäjät - Päiväkoti - Terveydenhuollon omat toimijat 9 % 8% 8% - Puutteet tiedottamisessa - Yhteistyöresurssit - Työn yleinen kuormittavuus 9 % %.% - Tiedottaminen ja palvelutarjonnan koordinointi - Liikunta yhteistyötapahtumiin % % () (%) () (6.%) (9) (9%) 8 00% 8 00% 00% a niiden ryhmien lukumäärä, joissa luokitettu tekijä mainittiin b kategorian mainintojen lukumäärä c kategorian mainintojen prosentuaalinen osuus sarakemainintojen kokonaismäärästä yläkategorioittain tuksissa. Motorisen kehityksen arviointia ja arviointien kirjaamista toteutettiin terveydenhoitajien mukaan erityisesti alle,-vuotiaiden lasten kohdalla. Terveydenhoitajat puhuivat myös mahdollisuudesta käyttää lisävastaanottoja, jos lapsella on poikkeavuutta esimerkiksi motorisessa kehityksessä. Keskisuuren kaupungin terveydenhoitajat pitivät lisäksi liikunnan edistämistä mahdollistavana tekijänä liikunnan merkityksen korostumista terveyskeskuksen strategioissa. Yhteistyö ja tiedottaminen mahdollistajina. Terveydenhuollon sisäinen yhteistyö ja tiedottaminen erityisesti liikuntapalveluiden järjestäjien ja neuvolan välillä sekä maaseudulla eri kuntien välillä, mahdollistaa terveydenhoitajien mielestä osaltaan liikunnanedistämisen: Meillä löytyy vauvauintia, tenavauintia. Sitte tuolla päiväkodilla on vauvamuskari. Siittä tulee aina tiedotteet, koska se kokoontuu. Ja paljon siitä kyselee ja paljon niis käydään. (Th, maaseutui-ryhmä) Terveydenhuollon sisäisessä yhteistyössä mainittiin toiminta neuvolalääkärin, fysioterapeutin, ravitsemusterapeutin, psykologin ja neurologin kanssa kehitysarvion ja jatko-ohjauksen yhteydessä. Ter- Liikunta & tiede / 00 TUTKIMUSARTIKKELI Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä

7 veydenhoitajien mielestä lastenneuvolassa on matala kynnys lähettää lapsi esimerkiksi fysioterapeutille tai ravitsemusterapeutille. Terveyskeskuksen terveyskasvatuksen yhdyshenkilön rooli mainittiin liikuntapalveluista tiedottamisessa. Lisäksi terveydenhoitajat korostivat neuvolan mahdollisuuksia ohjata liikunnallista aktivointia - lähinnä ulkoilua tarvitsevat lapset päiväkotiin tai avoimeen päiväkotiin. Mahdollistavien tekijöiden painottuminen aineistossa (Taulukko 6). Eniten keskusteluissa painottui lastenneuvolatyön luonne liikunnan edistämisen mahdollistajana. Terveydenhoitajat korostivat voimakkaasti jokaisessa ryhmässä lapsen, perheen ja suvunkin asiakkuutta väestövastuutyössä. Erityisesti tutkimukseen osallistuneet maaseudun terveydenhoitajat kokivat asiakkaan yksilöllisen tuntemisen vahvuudekseen. Perheiden tunteminen merkitsee myös perheen liikuntatottumusten ja yleisen aktiivisuuden tuntemista ja mahdollistaa näin ennaltaehkäisevän työn ja toisaalta myös positiivisen palautteen antamisen. Vaikka jokaisessa ryhmässä tuotiin esiin myös liikunnanedistämistyön riippuvuus sekä terveydenhoitajasta itsestään että yhteistyöstä esimerkiksi päiväkodin kanssa, oli näiden mainintojen kokonaismäärä vähäinen. Liikunnanedistämistyötä rajoittavat tekijät Terveydenhoitajan ominaisuudet rajoittajina. Liikuntaneuvontaa näytti rajoittavan terveydenhoitajien epävarmuus neuvonnan perillemenosta ja noudattamisesta. Tässä yhteydessä terveydenhoitajat puhuivat muun muassa vanhempien ajanpuutteesta sekä heikosta sitoutumisesta lasten harrastuksiin. Lisäksi terveydenhoitajat pitivät omaa liikunnan sisältöjen hallintaansa puutteellisena: Olis siin ohjannassa varmaa vähän puutetta et mää en ainaka o panostanu nii paljo siihenkää siihe viisvuotistarkastuksee siihe mitä siin o niitä, mitä voi vanhemmill sit neuvoo, jos on jotakin. Siin o motoriikast, et mää en ainaka hallitte niitä. (Th, keskisuuri kaupunki-ryhmä) Terveydenhoitajat pitivät perehtyneisyyttään riittämättömänä liikuntareseptin antamiseen. Mielestään he pystyvät ainoastaan avaamaan keskustelun asiasta. Erityistarpeita omaavien lasten kohdalla terveydenhoitajat totesivat olevansa kädet levällään, lähinnä vammaisten tai pitkäaikaissairaiden lasten perheitä on kuunneltu ja kannustettu. Terveydenhoitajat kokivat, että heillä ei ole riittävästi tietoa erityisryhmien aktivoimiseksi, kuten eräs terveydenhoitaja (Th, maaseutui-ryhmä) totesi: Eli se on kyllä semmonen puute. Ei koulutuksen kautta. Eli kyllä se siinä työssä sitten mitä saa niinko irti siitä. Mutt ei niitä mahdollisuuksia kaikkia tiedä ei ollenkaan. Tietokoneen avulla tehtyjä tiedonhakuja esimerkiksi terveydenhoitajan hakiessa tietoa paikkakunnan liikuntapalveluista näyttävät rajoittavan puutteet tietoteknisissä valmiuksissa. Nämä puutteet saattoivat heijastua myös sähköisen kirjaamisen oudoksumiseen. Toisaalta terveydenhoitajat sanoivat olevansa arkoja kirjaamaan tietoja lapsen mahdollisesta poikkeavasta kehityksestä, koska pelkäävät lapsen ennenaikaista leimaamista. Rajoittajat lastenneuvolatyössä. Lähes kaikissa terveydenhoitajaryhmissä koettiin liikunnan edistämistä rajoittavaksi tekijäksi vastaanotoilla käytettävissä oleva aika sekä oheismateriaalin puute. Lisäksi rajoittavaksi tekijäksi esitettiin työtehtävien laajuus, etenkin asioitaessa perheiden kanssa, joille on kerääntynyt paljon ongelmia. Mut ett ei meil varsinaisesti liikunnast o minkäännäköstä, mitä vois käteen antaa. Et kertoo että, tai niinku materiaalin avulla, ett mitä tän ikäsen kans vois tehdä ja harrastaa ja! (Th, maaseutuii-ryhmä) Motorisen kehityksen arviointia ja kirjaamisen luotettavuutta rajoittaa terveydenhoitajien mielestä se, että he eivät voi aina itse todeta kehityksen etenemistä esimerkiksi lapsen väsymyksen vuoksi. Myöskään uusimmat ohjeet eivät heidän mielestään tue motorisen kehityksen arviointia yhtä hyvin kuin aikaisemmat ohjeet. Dokumentoinnin puutteellisuus aiheuttaa terveydenhoitajien mielestä tiedon siirtymisen ongelmia muuttaneiden kohdalla ja terveydenhoitajan vaihtumisen yhteydessä. Leikki-ikäisten tarkastusten määrästä oltiin huolissaan, koska lapset kehittyvät terveydenhoitajien mielestä liikunnallisesti paljon myös ikävuosina. Keskusteluissa ilmeni epätietoisuutta lastenneuvolan jatko-ohjauskäytännöstä: Et mihin mää sit sen ohjaan sen viisvuotiaan, jos se on vähän kömpelö. Niin mikä sen paikka sitten on? Onko sillä joku virallinen taho vai? (Th, keskustaryhmä). Terveydenhoitajilla ei näyttänyt olevan yhteistä näkemystä siitä, kuinka herkästi tai mihin lapsi ohjataan ongelmatapauksissa. Puutteet yhteistyössä ja tiedottamisessa. Liikuntapalveluiden yhteydessä puhuttiin lasten, perheiden ja erityislasten palveluista. Tiedottaminen liikuntapalveluista lastenneuvoloille vaikuttaa keskustelujen perusteella olevan satunnaista ja vaihtelevan kunnittain: Mutta se, että onko meillä tiedossa sitte niitä kaikkia mahdollisia ryhmiä. Eli mun mielestäni se on se, että se ei tavota meitä että ei neuvolaan tule niitä. (Th, maaseutui-ryhmä) Yhteistyöhön liittyvien resurssien puuttuminen eri toimijoilta ja työn yleinen kuormittavuus rajoittavat liikunnanedistämistyötä terveydenhoitajien mielestä. Rajoittavien tekijöiden painottuminen aineistossa (Taulukko 6). Terveydenhoitajat nostivat useimmin esiin puutteellisen liikuntatietonsa ja epävarmuutensa neuvonnan vaikuttavuudesta. Toisaalta myös aika- ja materiaaliresurssit mainittiin lähes kaikissa ryhmissä rajoittaviksi tekijöiksi. Muita tekijöitä nostettiin esiin ainoastaan yksittäisinä mainintoina. Terveydenhoitajien esittämät kehittämisehdotukset Terveydenhoitajien kehittäminen. Terveydenhoitajat kokivat tarvetta kehittää vuorovaikutustaan innostavammaksi ja rohkaisevammaksi sekä enemmän liikunnan perusteluja sisältäväksi: Mut että se on tosiaan joskus se ongelma, et sais sitte perheen innostumaan. Et ne on semmossia, et mihin toivois jotain joskus apua, et miten osais tuoda ne niin houkuttelevana. (Th, maaseutuii-ryhmä) Tässä yhteydessä terveydenhoitajat puhuivat erityisesti tilanteista, joissa tarvitaan hienovaraisuutta lapsen ollessa kömpelö tai ylipainoinen. Punaisen langan löytymisellä kuvattiin tarvetta lisätä suunnitelmallisuutta omaan työhön. Terveydenhoitajat kaipasivat liikunnan sisältöjä sekä perus- että täydennyskoulutukseen kehittämään terveydenhoitajien liikunnanedistämisvalmiuksia. Vaikka terveydenhoitajien mielestä liikunta on terveyskeskustasolla noussut merkittäväksi osaksi terveysneuvontaa, ei liikuntaan liittyvää koulutusta ole silti järjestetty terveydenhuollossa. Lastenneuvolatyön kehittäminen. Lastenneuvolatyön dokumentointia haluttiin kehittää siten, että liikunnalla olisi oma kohtansa lomakkeissa, jotta liikunta tulisi dokumentoitua: Jos sä huomaat, et siin lapsess on niinko jotain häiriöö. Ja on niinko vanhemmill helpompi perustella, että näitä asioita niinko tän ikäsen kuulus jo osata tehdä. Ja mun mielestä tää vaatis jotain lisäselvittelyä. Mut jos ei o missään sanottu [kirjattu] mustaa valkosella, ni on kauheen vaikee mennä sanomaan vanhemmalle, että kyll täss nyt on jotain [ongelmaa]. (Th, maaseutuii-ryhmä) Terveydenhoitajat arvelivat, että viisivuotistarkastuksen motorisen arvioinnin luotettavuus lisääntyisi, jos fysioterapeutti voisi osallistua niihin. Jatko-ohjaukseen toivottiin selkeitä toimintamalleja. Neuvolatyössä perheille jaettava materiaali ja terveydenhoitajien oma tukimateriaali kaipaavat terveydenhoitajien mielestä ajantasaistamista. Terveydenhoitajat esittivät lisäksi kehittämisajatuksia työmenetelmiin: pohdittiin perheliikunnan sisällyttämistä perhevalmennukseen sekä ideoitiin vanhempien liikunnallisia ryhmätapaamisia. Yhteistyön ja tiedottamisen kehittäminen. Terveydenhoitajat toivoivat saavansa neuvolaan tietoa erityisesti alle kouluikäisten lasten, perheiden ja erityisryhmien liikuntatarjonnasta. Terveydenhoitajat 8 Liikunta & tiede / 00 TUTKIMUSARTIKKELI Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä

8 pohtivat lisäksi, kenen toimenkuvaan terveydenhuollossa liikunnan koordinointi kuuluisi. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilön resurssit eivät heidän mielestään riitä tähän. Ni siin mieless se ois tietysti hyvä, et ois yks lappu, mist löytys. Tai paikka ainaki mist löytys ne. Ko sillo ko ne vanhemmat kysyy ja on kiinnostuneit, ni ois hieno, ko vois antaa et tässä. Et jos ne ei löydä sitä tietoo, ni se helposti jää Varsinki ne, jotka ei sit nii innokkait oo, että lähtis sitä sit pidemmält selvittämää. (Th, keskustaryhmä) Terveydenhoitajat pohtivat myös mahdollisuuksia terveydenhuollon ja muiden yhteistyötahojen järjestämiin teematapahtumiin, joiden yhteydessä neuvottaisiin lapsia ja perheitä kunnan liikuntapalveluiden pariin. Kehittämisehdotusten painottuminen aineistossa (Taulukko 6). Terveydenhoitajat esittivät määrällisesti eniten lastenneuvolatyöhön kohdistuvia kehittämisehdotuksia: voimakkaimmin näistä painottui dokumentoinnin kehittäminen. Yksittäisistä kategorioista kuitenkin selkeästi eniten painotettiin liikuntapalvelutiedottamisen kehittämistä ja liikunnan palvelutarjonnan koordinointia. Ainoastaan muutamat yksittäiset kehittämisehdotukset kohdistuivat terveydenhoitajan ominaisuuksiin. POHDINTA Päätulokset ja niiden luotettavuus. Tutkimukseen osallistuneiden terveydenhoitajien mielestä liikunnanedistämistyötä mahdollistavat tai rajoittavat terveydenhoitajan omat ominaisuudet, lastenneuvolatyön luonne sekä liikunnan alueen yhteistyö ja tiedottaminen. Väestövastuutyön merkitys nostettiin esiin kaikissa ryhmissä, mutta erityisesti tutkimukseen osallistuneeet maaseudun terveydenhoitajat sanoivat tuntevansa asiakasperheet hyvin. Osallistujat kokivat, että liikunnanedistämistyötä rajoittaa puutteellinen tieto liikunnasta ja liikunnan palvelutarjonnasta sekä epävarmuus neuvonnan vaikuttavuudesta. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet terveydenhoitajat pitivät rajoittajina vastaanottoihin käytettävissä olevan ajan ja liikuntamateriaalin puutetta. Kehittämisehdotuksissa esitettiin voimakkaimmin tarve kehittää liikuntapalvelutarjonnan koordinointia ja tiedottamista. Toisaalta ainoastaan yksittäiset maininnat muutamassa ryhmässä kohdistuivat terveydenhoitajan tai hänen ominaisuuksiensa kehittämiseen. Ryhmäkeskustelu soveltui hyvin tämän tutkimuksen aineistonkeruumuodoksi. Tutkimukseen osallistuneilla terveydenhoitajilla oli paljon kokemusta tutkimuksen aiheesta ja lisäksi tutkimusteema sitoutui läheisesti heidän työhönsä. Tavoitteena tutkimuksessa oli nimenomaan terveydenhoitajien käsitysten kuvaaminen liikunnanedistämistyöstä ryhmänä ei yksilöinä. Terveydenhoitajat ilmaisivat itseään ryhmissä vapautuneesti, suuntaamalla kysymyksiä myös toinen toisilleen ja vertaamalla kokemuksiaan. Tutkimusteeman käsittely olisi vielä monipuolistunut, jos tutkimukseen osallistuneiden terveydenhoitajien ikärakenne ja kokemus- sekä koulutustausta olisi ollut vaihtelevampi. Tutkimukseen osallistuneista terveydenhoitajista kukaan ei ollut suorittanut amk-tutkintoa. Tutkimuksen uskottavuuden kannalta on tärkeää, että tutkimukseen osallistunut terveydenhoitajien joukko on tarkkaan kuvattu. Kuvausta helpotti lyhyen taustakyselyn suorittaminen focus-ryhmien yhteydessä. Tarkasteltaessa ryhmäkeskustelun luotettavuutta, on erityisesti kiinnitettävä huomiota tutkijan neutraalisuuteen ja aineiston keruun sekä aineiston käsittelyn ja analyysin systemaattisuuteen (Krueger & Casey 000). Tämän tutkimuksen ryhmäkeskustelut toteutti, litteroi ja analysoi yksi henkilö, joka noudatti Krueger ja Caseyn esittämän akateemisen ryhmäkeskustelun (Krueger & Casey 000, 6 68) toteutustapaa. Ryhmäkeskusteluiden vetäjällä oli lisäksi pitkäaikainen kokemus sosiaali- ja terveysalalta, mikä helpotti aihepiirin tuntemista. Näin ryhmäkeskusteluiden toteuttaminen, tutkittavien käsitysten tulkinta sekä analyysiin sisältyvä käsitteellistäminen helpottuivat. Tutkimuskysymykset olivat myös selkeästi rajatut, mikä helpotti konkreettisesti mainintojen poimimista analyysiin. Kategorioiden muodostuminen pelkistämisen ja luokittamisen kautta on kuvattu mahdollisimman tarkasti esimerkkien avulla, jotta lukijat voivat itsekin arvioida tutkimuksen tuloksia (Tuomi & Sarajärvi 00, 8). Analyysissä ei ollut mahdollista käyttää kahta luokittelijaa, mutta tärkeää oli, että analyysin suorittajalla oli runsaasti aikaa työhönsä (Krueger & Casey 000; Tuomi & Sarajärvi 00). Laadullisen aineiston tietokonepohjaisen analyysiohjelman käyttö olisi parantanut tutkimuksen luotettavuustarkastelua. Pohdinta tutkimustehtävän kannalta. Tutkimustulosten perusteella kokeneella, lastenneuvolapaikkakunnalla asuvalla, itsekin liikuntaan positiivisesti suhtautuvalla terveydenhoitajalla pienessä maaseutukunnassa näyttäisi olevan parhaat mahdollisuudet lapsi- ja perhekeskeiseen liikunnanedistämistyöhön. Koposen tutkimuksessa (Koponen 99) todettiin myös juuri maaseututerveydenhoitajien tekevän työtään laaja-alaisesti: he tapaavat eniten asiakasperheiden jäseniä työssään ja tekevät yhteistyötä terveyskeskuksen muiden työntekijöiden kanssa. Terveydenhoitajat korostivat liikunnan edistämisen mahdollisuuksia alle.-vuotiaiden kohdalla. Juuri tuossa ikävaiheessa lapsen motorinen kehitys on voimakkainta. Lisäksi terveydenhoitajan vastaanottoja on ennen 8 kuukauden ikää ohjeiden mukaan kaksitoista kertaa (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 00). Näin ollen terveydenhoitajalla on mahdollisuus nostaa motorinen kehitys puheenaiheeksi vastaanotoilla. Kuitenkin ikävuodet ovat myös olennaisia lapsen motorisen oppimisen ja erityisesti fyysisen aktiivisuuden kannalta, mutta kyseisinä ikävuosina terveydenhoitaja tapaa lapset vain kerran vuodessa. Tällöin tulisi arvioida lapsen piha- ja ulkoleikkien määrää ja liikunnan harrastamista eri vuodenaikoina. Tutkimuksen aikana voimassa olleet lastenneuvolaohjeet (Lastenneuvolaopas 99) antoivat hyvät ohjeet motorisen kehityksen arviointiin ja lisäksi lastenneuvolatyön lomakkeet mahdollistivat kirjaamisen (Larjomaa 99). Tässä tutkimuksessa tuli ilmi terveydenhoitajien huoli motorisen kehityksen arvioinnin merkityksen vähenemisestä lastenneuvolatyön uusimmissa ohjeissa (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 00), jotka olivat lausuntokierroksella tutkimuksen suorittamisen aikoihin. Motoriikan kehitysarvioinnin merkityksen heikkeneminen voi tulevaisuudessa vaikeuttaa varhaisen puuttumisen periaatteen toteutumista. Lastenneuvolan rooli motorisen kehityksen arvioinnissa on kuitenkin todettu merkittäväksi (Laasonen 00). Olennaista lapsen ja perheiden liikunnan edistämisessä on, että liikunta korostuisi eri tahojen toiminnassa ja informaatio olisi samansuuntaista. Päiväkodissa opetellaan motorisia taitoja varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden ohjaamana. Lastenneuvolan vastaanottojen määrän lisäämistä tulisi harkita ainakin niille lapsille, jotka eivät ole organisoidussa päivähoidossa tai jotka ovat perhepäivähoidossa. Nykyiset sosiaali- ja terveysministeriön ohjeethan antavat mahdollisuuden lisävastaanotoille asiakkaan yksilöllisten tarpeiden, esimerkiksi riskien perusteella (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 00). Etenkin tutkimuksen maaseututerveydenhoitajat totesivat tuntevansa asiakasperheet yksilöllisesti, joten heidän mahdollisuutensa riskiperheiden (Käypä hoito suositus 00) tunnistamiseen ja samalla myös asiakaskeskeiseen terveydenedistämiseen vaikuttavat suurimmilta. Liikunnanedistämistyön kannalta olisi tärkeä etsiä keinoja terveydenhoitajien mahdollisuuksiin tuntea lapsi ja perhe yksilöllisesti. Yhtenä mahdollisuutena voisi olla arviointi-, seuranta- ja kirjaamiskäytäntöjen parantaminen, esimerkiksi kehittämällä perheliikunnan arviointimenetelmiä (vrt. Pender 996, 8). Koska terveydenhoitajat tapaavat lukuisia perheitä ja lapsia, tulisi kirjaamiskäytäntöön kiinnittää erityistä huomiota. Tiedon siirtyminen on erityisen tärkeää alueilla, joilla muutetaan paljon. Liikuntapalvelutietouden merkityksen voimakas korostuminen tuntui yllättävältä, koska kyse on kuitenkin alle kouluikäisistä lapsis- Liikunta & tiede / 00 TUTKIMUSARTIKKELI Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä 9

9 ta. Pääasiassahan varhaislapsuuden liikunnan voisi olettaa toteutuvan koti- ja lähiympäristössä. Tulos on yhdensuuntainen sen toteamuksen kanssa, että liikuntaa pidetään nykyään enemmän organisoituna toimintana kuin lapsen leikkinä ja ulkoiluna (Laakso ym. 006). Terveysalan koulutuksessa olisi mahdollisuus vaikuttaa siihen, että tulevat lastenneuvolan työntekijät tunnistaisivat ulkoilun, pihaleikkien ja perheen yhteisen ulkoilun merkityksen lapsen fyysisen aktiivisuuden ja perusliikuntataitojen kehittäjinä. Toisaalta myös kansallisen liikuntatutkimuksen (Liikuntatutkimus , 006) tulosten mukaan ikäryhmän 6 osallistuminen urheiluseuratoimintaan on noussut paljon vuosien 99 ja 006 välisenä aikana. Yllätyksellistä oli tutkijoiden mielestä lisäksi se, että yhteistyöhön lapsen tulevan koulun kanssa ei viitattu missään yhteydessä. Juuri pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten osuus on kasvamassa, joten voisi olettaa, että lastenneuvolan terveydenhoitajat ottaisivat kantaa näiden lasten tulevaan koulusijoitukseen ja liikunnanopetukseen. Päätelmä ja suositukset. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, etteivät edes kokeneet terveydenhoitajat, joilla on koulutuksessa ollut jonkin verran liikunnan näkökulmaa, tunne pystyvänsä edistämään lasten ja perheiden liikuntaa terveydenhuollon ohjeiden ja suositusten edellyttämällä tavalla. Koska liikuntatieteellisen tiedon osuus on vähentynyt uudistetussa terveysalan koulutuksessa, saattaa olla, että koulutuksessa saadut valmiudet heikentyvät entisestään. Liikunnanedistämistyön kehittämiseksi suosittelemme:. Terveydenhoitajien koulutuksen tulisi taata yleisten terveydenedistämistaitojen lisäksi spesifit liikunnanedistämisvalmiudet. Liikunnan sisältöjen tulisi keskittyä lasten, perheiden ja erityisryhmien liikuntaan. Lasten liikunnassa tulisi korostua koti- ja pihaympäristöjen leikki- ja liikuntamahdollisuudet sekä kaikkien lasten myös erityislasten oikeus tasa-arvoiseen osallistumiseen liikunnassa. Terveydenhoitajien tulisi voida osallistua myös liikunta-alan täydennyskoulutukseen.. Lastenneuvolatyössä tulisi olla (a) ikäkausikohtaiset liikunnanedistämisen toteutus- ja kirjaamisohjeet, (b) selkeät ohjauksen tai jatko-ohjauksen toimintamallit niille lapsille, jotka liikkuvat vähän, tai joilla on lieviä motorisia vaikeuksia tai liikapainoa, (c) ohjeet lapsen ja perheen fyysisen aktiivisuuden arviointiin sekä (d) liikuntamateriaalia perheille ja terveydenhoitajille erityisesti motorisen kehityksen ja fyysisen aktiivisuuden tukemisesta.. Terveydenhoitajien työn mitoituslaskelmassa tulisi olla resurssi yhteistyön tekemiseen.. Liikunnan järjestäjätahojen pitäisi tiedottaa lastenneuvoloille lasten, perheiden ja erityisryhmien liikuntapalveluista. LÄHTEET Ammattikasvatushallitus Terveydenhoitajan koulutusammatti. Opetussuunnitelma. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon: koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, opintojen keskeiset sisällöt ja vähimmäisopintoviikkomäärät. 00. Helsinki: Opetusministeriö. Blair, M Public health: taking a population perspective on child health. Archives of Disease in Childhood 8 (), 9. Diet, nutrition and the prevention of chronic diseases. 00. World Health Organization Technical Report Series 96. Geneva. Health The health for all policy framework for the WHO European Region. European Health for All Series No. 6. Copenhagen. Hesketh, K., Waters, E., Green, J., Salmon, L. & Williams, J. 00. Healthy eating, activity and obesity prevention: a qualitative study of parent and child perceptions in Australia. Health Promotion International 0 (), 9 6. Hoitotyön työryhmä. 00. Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä. Kansallinen tavoite- ja toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 00:8. Javanainen-Levonen, T., Poskiparta, M. & Rintala, P. 00. Liikunnanedistämisen osa-alueet lastenneuvolatyössä kehittämisasiakirjojen perusteella. Liikunta ja tiede, tutkimusartikkelit 0 (), 0. Konsensuslausuma. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia. 00. Lihavuus- painavaa asiaa painosta. Duodecim (), Koponen, P. 99. Public health nursing in primary health care based on the population responsibility principle. Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis 8. Väitöskirja. Krueger, R. A. & Casey, M. A Focus groups: A practical guide for applied research, rd ed. Thousand Oaks, CA: Sage. Käypä hoito -suositus. 00. Lasten lihavuus. Duodecim (8), Laakso, L., Nupponen, H., Rimpelä, A. & Telama, R Suomalaisten nuorten liikunta-aktiivisuus. Katsaus nykytilaan, trendeihin ja ennusteisiin. Liikunta ja tiede (), -. Laasonen, K. 00. Lasten motoristen taitojen arviointi. Teoksessa: P. Rintala, T. Ahonen, M. Cantell & A. Nissinen (toim.) Liiku ja opi. Liikunnasta apua oppimisvaikeuksiin. Keuruu: PS-kustannus, 9 6. Larjomaa, R. 99. Laadukasta neuvolatyötä laadukkaasti kirjaamalla. Imeväis- ja leikki-iän terveyskertomus. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Lastenneuvola lapsiperheiden tukena: opas työntekijöille. 00. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 00:. Lastenneuvolaopas. 99. Lääkintöhallituksen opassarja nro. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Liikuntatutkimus Lapset ja nuoret Suomen Liikunta ja Urheilu. Julkaisusarja /06. Liimatainen, L. 00. Kokemuksellisen oppimisen kautta kohti terveyden edistämisen asiantuntijuutta. Hoitotyön ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyden edistämisen oppiminen hoitotyön harjoittelussa. Jyväskylän yliopisto. Studies in Sport, Physical Education and Health 90. Väitöskirja. Morgan, D. L. 99. Focus groups as qualitative research, nd ed. Newbury Park, CA: Sage. Pelkonen, M., Hakulinen, T. & Perälä, M-L. 00. Äitiys- ja lastenneuvolatutkimus: analyysi Suomessa vuosina tehdyistä tutkimuksista. Hoitotiede (),. Pender, N. J Health promotion in nursing practice, rd ed. Stamford, CT: Appleton & Lange. Perälä, M-L. & Ponkala, O. (toim.) 999. Tietoa ja taitoa terveysalalle. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 8:999. Poskiparta, M., Liimatainen, L. & Sjögren, A Health promotion in the curricula and teaching of two polytechnics in Finland. Nurse Education Today 0, Pötsönen, R. & Välimaa, R. (toim.) 998. Ryhmähaastattelu laadullisen terveystutkimuksen menetelmänä. Jyväskylän yliopisto. Terveystieteen laitoksen julkaisusarja 9/998. Rautio, M Terveyden edistämisen koulutus sosiaali- ja terveysalalla. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 006:9. Sallis, J. F., Patrick, K., Frank, E., Pratt, M., Wechsler, H. & Galuska, D. A Interventions in health care settings to promote healthful eating and physical activity in children and adolsecents. Preventive Medicine (), 0. Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon. 00. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Helsinki: Edita. Telama, R., Välimäki, I., Nupponen, H., Numminen, P., Sääkslahti, A. & Raitakari, O. 00. Suomalaisten lasten ja nuorten liikunta tänään. Duodecim (), Terveysliikunnan paikalliset suositukset Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 000:. Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietintö. 00. Komiteanmietintö 00:. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 00. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Tammi. Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 0-kansanterveysohjelmasta. 00. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 00:. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. 00. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 00:. 0 Liikunta & tiede / 00 TUTKIMUSARTIKKELI Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto

Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Huostassa olleiden, sisarusten ja koko väestön osallistuminen toisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat November 16, 2011 Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 2 Tavoitteena laadukkaat

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen

Lisätiedot

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa Liikkuva koulu Lappeenranta Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla 3.2.2016 rehtori Ville Laivamaa Liikkuva Lappeen päiväkotikoulu Lappeen päiväkotikoulussa on varhaiskasvatuksen piirissä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kansallisen rokotusohjelman saavutukset ja haasteet Rokotusosaamisen koulutuksen näkökulma TtT, Th, yliopettaja Anne Nikula Tampere, 29.1.2016.

Kansallisen rokotusohjelman saavutukset ja haasteet Rokotusosaamisen koulutuksen näkökulma TtT, Th, yliopettaja Anne Nikula Tampere, 29.1.2016. Kansallisen rokotusohjelman saavutukset ja haasteet Rokotusosaamisen koulutuksen näkökulma TtT, Th, yliopettaja Anne Nikula Tampere, Rokottamisen maailmanlaajuisia saavutuksia - Rokottaja-patsas kertoo

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto Terveydenhoitajan ammatillinen osaaminen ja asiantuntijuus Ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? Antti Maunu VTT, vapaa tutkija 22.4.2016 maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Esitys 1) Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena 2) Miten nuorten yhteisöllisyys lisää

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 7.2.2013 M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa - sitkeyttä, suunnittelua ja sopivasti sattumaa Kohti Jupiteria? IL-OPSiin / Tieteiden talo Informaatikko Leena Elenius Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma Kokonaisuus 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma ü Esiselvitys 10/2009-3/2010 (OKM) ü Liikkumisesta kansalaistaito hanke 2010-2011 (ESR) ü Liikkumisesta kansalaistaito II hanke 2012-6/2014

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI Hiljainen päivä toimistolla. KOP KOP! Hmph. Kuka siellä koputtelee? Vaikket varmaan ihan heti usko, niin meiltä keskisuomalaisilta loppuu tätä menoa

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot