2/2015. Kuntoilu ja kuntoutus HÄME MIKKELI ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI, 45.VSK Mitä Toimintaklinikoilla tehdään?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2015. Kuntoilu ja kuntoutus HÄME MIKKELI ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI, 45.VSK. 25.2.2015. Mitä Toimintaklinikoilla tehdään?"

Transkriptio

1 ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI, 45.VSK /2015 Kuva: Armi Hänninen 2014 Lapset saivat Virtain Eläkkeensaajien Markus Rantaselta kelkkakyytiä Rajaniemen laskiaisriehassa, Siekkisen jäällä. Kutsuvieraina oli Koivurinteen päiväkodin lapsia ja hoitajia. Hauskinta oli tutustua pilkkimiseen ja vanhanajan villi- eli napakelkkaan ilonkiljahdukset kaikuivat Siekkisjärven jäällä! n TEEMASIVUT 2 3, 4 6 Kuntoilu ja kuntoutus 10 Huomio niveliin! Suomen Nivelyhdistys esittäytyy Ota oma palasi liikuntapiirakasta, oman kuntosi mukaan. Kuva: Veikko Räsänen Kuva: Jyrki Laakso Kuva: Johanna Vakkuri Ylös ja ulos KUNTOILEMAAN! Liiton kuntoiluhaaste yhdistyksille alkaa 1.3. ilmoittaudu mukaan! 19 Paas poiketen -kampanja alkoi Ystävänpäivänä 34 Kela kuntouttaa myös 65 vuotta täyttäneitä. n PIIRIT Mitä Toimintaklinikoilla tehdään? Mitä on opittu? HÄME MIKKELI

2 2 Ihminen, älähän istu liikaa! Aamupala nautitaan mukavasti istuen. Samassa asennossa tulee luettua päivän lehti. Auto kuljettaa lähikauppaan ja harrastuksiin, hissi vie ylös ja alas. Lueskelua, käsitöitä ja tv:n katselua. Siinä joitakin esimerkkejä arkisista touhuista, joissa liikkuminen jää vähälle ja tulee istuttua huomaamatta. Tutkimusten mukaan niin lapset kuin aikuisetkin viettävät nykyään suurimman osan valveillaoloajastaan paikallaan, pääasiassa istuen. Suomalaisista aikuisista eniten istuvat alle 30-vuotiaat ja toisaalta yli 60-vuotiaat. He viettävät istuen tai makuulla kesimäärin yli 60 prosenttia valveillaoloajastaan. Yli 70-vuotiailla tämä osuus on vieläkin suurempi, ja heidän istumisensa kertyy keskimäärin pitemmistä pätkistä kuin tätä nuoremmilla. Miehet istuvat ja makoilevat päivässä reilun puoli tuntia naisia enemmän. Iän myötä myös liikkuminen vähenee. Yli 60-vuotiaat ottavat päivässä keskimäärin vähemmän askeleita kuin nuoremmat ja liikkuvat reipasta kävelyä vastaavalla teholla vain hieman yli tunnin päivässä. Veri kiertämään ja lihakset töihin! Runsas istuminen on reippaan ja rasittavan liikkumisen määrästä riippumaton riski terveydelle. Ei siis riitä, että käy pari kertaa viikossa lenkillä ja jumpassa, jos muuten istuu paljon. Istuessa kehon suuret lihasryhmät ovat passiivisina, eikä veri kierrä tehokkaasti. Istuminen aiheuttaa rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihdunnan häiriöitä, kohottaa verenpainetta ja kasvattaa vyötärön ympärysmittaa. Samalla se lisää mm. liikapainon, tyypin 2 diabeteksen sekä sydänja verisuonitautien vaaraa. Runsas istuminen nopeuttaa lihaskadon kehittymistä ja heikentää lihasten toimintaa. Kumarassa asennossa istuminen huonontaa ryhtiä, heikentää selän rakenteita ja voi aiheuttaa kipuja, särkyjä ja jalkojen turvotusta. Runsas istuminen heikentää siis useita liikkumis- ja toimintakyvyn edellytyksiä kaventaen näin toimintamahdollisuuksia ja elinpiiriä. Tämä voi vaikuttaa myös elämänlaatuun. Istuminen ei kuitenkaan yksin heikennä elämänlaatua, vaan siihen liittyvä sosiaalisten kontaktien ja kognitiivisten haasteiden puute. TV:n katselu on esimerkki tällaisesta passiivisesta istumisesta. Sosiaalisesti ja kognitiivisesti aktiivi- TOIMINNANJOHTAJALTA TIMO KOKKO Kuntoutus kunniaan ja kotihoitoon lisää väkeä Tämän numeron kuntoutusteeman osalta on liittomme ollut aktiivinen kannanottaja jo vuosien ajan. Julkisen vallan tavoitteenahan on terveydenhoidon kustannussäästöjä tavoiteltaessa vanhustenhoidon laitosvaltaisuuden vähentäminen. Jotta edellä mainittuun tavoitteeseen päästään, on ennaltaehkäisevästä toiminnasta muodostettava vakiintunut toimintatapa ja palvelu. Tällöin voidaan edistää ikääntyneiden toimintakykyä ja myöhentää laitoshoitoon joutumista. Kotona asumisen turvaamiselle välttämättömiä kuntouttavia palveluja on oltava tarjolla paljon nykyistä enemmän. Viime huhtikuussa valtuustomme linjasi, että Suomella on edessään merkittävä rakennemuutos. Ikäihmisten laatusuosituksen toteuttaminen merkitsee, että yli 75-vuotiaista % asuu tulevaisuudessa kotonaan. Nykyisin kotona asuvia on %. Tavoitteen toteutuminen merkitsee sitä, että noin laitos- ja palveluasumispaikkaa on purettava. Edellä olevaan tavoitteeseen pääseminen edellyttää systemaattista ja tavoitteellista kuntoutusta, mutta se maastamme valitettavasti puuttuu. Sisältöä sote-uudistukseen - Tunnuslukuja terveydenhuollon suunnitteluun (Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisusarjan julkaisu nro 78, Petra Kinnula, Teemu Malmi ja Erkki Vauramo) -raportin mukaan kuntoutuksemme on hoidettu hyvin aivohalvauksen ja leikkauksen kuntoutustarpeen osalta, mutta vanhusten kuntoutus kaipaa systemaattista uudistamista. Sen järjestäminen on edellytys rakenneuudistukselle ja säästöille. Nykyinen erikoissairaanhoitomme ei hoida vanhusten kuntoa, vaan vastuu siitä on siirretty kirjavalle kuntakentälle. Jos tavoitteeksi asetetaan Ikäihmisten laatusuositusten mukainen taso, on kuntoutuksella oltava paljon nykyistä merkittävämpi rooli, totesi valtuustomme puheenjohtaja Arja Ojala tuolloin huhtikuussa. Tämän kirjoitukseni otsikon alku on tempaistu suoraan vaalitavoitteistamme. Kun tulevaisuudessa siis yhä useampi vanhuksemme hoidetaan kotonaan, palvelurakenteen muutos edellyttää, että kotiin annettaviin palveluihin, avopalveluun, omaishoitoon ja perhehoitoon osoitetaan tarpeelliset ja riittävät resurssit. Kotihoidon tarjonta ei vielä ole maassamme riittävää, ja kotihoidon kyky vastata nopeasti asiakkaan palvelutarpeen muutokseen on vähäistä. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on esittänyt huolensa kotihoitomme tilasta jo usean vuoden ajan. Superin tuoreen selvityksen (julkaistu ) mukaan kotihoito on yhä pahenevassa kriisissä. Tärkeä selvitys tutki kotihoidon tilannetta ja se oli suunnattu alan ammattilaisille eli kotihoidon työntekijöille. Kyselyyn vastasi peräti superilaista lähi- ja perushoitajaa. Yhteydenotot kotihoidossa työskenteleviltä jäseniltä ovat lisääntyneet Superiin huomattavasti viimeisen kahden vuoden aikana. Ne ovat koskeneet pääsääntöisesti huolta hoidon laadusta ja asiakkaiden turvallisuudesta sekä työn kuormittavuu-

3 3 nen toiminta kuten seurapelien pelaaminen, lukeminen, tietokoneen käyttö ja käsityöt, vaikkakin istuen suoritettuna, voi ylläpitää elämänlaatua ja henkistä hyvinvointia ja suojata mm. dementialta. Nouse ylös tuolilta nouse portaat! desta. Hoidon laadusta oli huolissaan peräti 95 prosenttia kyselyyn vastanneista. Kaikki ne kotipalvelun työntekijät, joiden kanssa minä olen keskustellut, ovat sanoneet samaa. Vain viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat hyvin. Lähes 70 prosenttia koki, että työyksikössä on liian vähän henkilökuntaa. Kotihoidossa hoidettavat ovat entistä monisairaampia, jolloin hoitaminen on vaativampaa ja hoidettavan luona pitää käydä useita kertoja vuorokaudessa. Vastaajista 88 prosenttia koki työ- Useimmissa arkisissa tilanteissa istumista on helppo vähentää tai ainakin tauottaa. Samalla tulee lisättyä liikettä päivään. Istumisen säännöllinen tauottaminen aktivoi lihaksia, vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja virkistää kehoa ja mieltä. Istumisen tauottaminen auttaa siis ylläpitämään liikkumis- ja toimintakykyä. Tuolilta on hyvä nousta ylös mahdollisimman usein, ainakin pari kertaa tunnissa. Lyhyet asiointimatkat kannattaa kulkea auton sijaan kävellen ja portaat ovat hissiä parempi valinta. Naapurin ja ystävien kanssa kuulumiset voi vaihtaa kahvipöydässä istumisen sijaan ulkoillen. Istumisen ja makuulla olon vähentäminen tulisi olla tavoitteena myös erilaisissa hoito- ja kuntoutuslaitoksissa. Säännölliset kävelyt, vaikka apuvälineitä käyttäen, ruokailemaan ja muihin päivittäisiin toimiin ylläpitävät liikkumiskykyä. Liikkumiseen kannustaminen onkin yksi keskeisiä kehittämiskohteita myös monissa hoitolaitoksissa. Myös yhteiskunnan näkökulmasta liikkuvaan arkeen kannustaminen on keskeinen hyvinvointipolitiikan tavoite. Liikkumisen ei tarvitse olla rehkimistä hampaat irvessä Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen ehkäisee ja hoitaa monia sairauksia sekä ylläpitää ja parantaa liikkumis- ja toimintakykyä. Liikkuminen myös ehkäisee kaatumisia ja niihin liittyviä vammoja. Hyvien vaikutusten saavuttamiseksi ei välttämättä tarvita hikiliikuntaa hampaat irvessä. Jo istumisen ja muun paikallaanolon tauottaminen ja korvaaminen kevyellä liikuskelulla auttavat ylläpitämään liikkumis- ja toimintakykyä ja pitämään mielen virkeänä. Pauliina Husu Tommi Vasankari UKK-instituutti Kirjallisuutta mm.: - Husu P, Suni J, Vähä-Ypyä H, Sievänen H, Tokola K, Valkeinen H, Mäki-Opas T, Vasankari T. Suomalaisten aikuisten kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus. Suomen Lääkärilehti 2014;25-32: Rezende LFM, Rey-Lopez JP, Matsudo VKR, Luiz OC. Sedentary behavior and health outcomes among older adults: a systematic review. BMC Public Health 2014, 14:333 - Vasankari T. Runsas istuminen lisää kuolemanriskiä. Suomen Lääkärilehti 2014; 25-32: määränsä nousseen viimeisen vuoden aikana. Työn henkinen rasittavuus oli lisääntynyt 85 prosentilla vastaajista, ja alan vaihtoa viimeisen vuoden aikana oli harkinnut peräti kaksi kolmasosaa vastaajista. Superin tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan, että kotihoito jäi kehittämättä ennen laitoshoidon purkamista ja että nyt seuraukset on kaadettu kotihoitoon resursseja kuitenkaan lisäämättä. Yhtälö on mahdoton. Suurimmaksi kehittämiskohteeksi vastaajat nostivatkin hoitohenkilökunnan lisäämisen. Kannatan tätä sydämeni pohjasta. MATTI HELLSTEN päätoimittaja, chefredaktör Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Pensionstagarnas Centralförbunds ordförande PÄÄKIRJOITUS Mekö syyllisiä? Eduskuntavaalien lähestyessä Suomen talousasiat nousevat entistä enemmän keskusteluun. Pari asiaa taitaa olla ylitse muiden, eli kestävyysvaje ja huoltosuhde. Näiden keskusteluaiheiden välitön seuraus on leikkauslistoista puhuminen. Näyttää vähän siltä, että puolueet jopa kilpailevat siitä, kuka uskaltaa laatia rajuimmat leikkauslistat. Näitä keskusteluja seuratessa käy selväksi ainakin se, mikä kansanosa pakottaa tällaiseen toimintaan. No sehän on tietenkin eläkkeensaajat. Me olemme syyllisiä huoltosuhteen heikentymiseen vaarallisen huonoksi; huonoimmaksi kuulemma koko Euroopassa. Totta on toki se, että eläkkeensaajien kokonaismäärä sekä osuus koko väestöstä kasvaa nopeasti kuulemma nopeimmin koko Euroopassa. Näinä aikoina, kun sota runtelee keskistä Eurooppaa, on hyvä muistaa, mistä Suomen ikärakenteen voimakas muutos johtuu. Tässä itse asiassa maksetaan viime sotien viimeisiä seurauksia suurten ikäluokkien muodossa. Nämä suuret ikäluokat näyttävät olevan julkisessa keskustelussa kaiken pahan alku ja juuri. On kuitenkin hyvä muistaa, että juuri olivat kaikkein voimakkaimmin vaikuttamassa ja maksamassa Suomen hyvinvointivaltion rakentamista. Yhtenä osana tätä rakentamista luotiin kattava julkinen terveydenhuolto terveyskeskuksineen. Nyt, kun tämä hyvinvointivaltion rakentaminen näyttäytyy ihmisten parempana terveytenä ja sen seurauksena myös pitenevänä elinikänä, tulokset näyttävät ainakin julkisen keskustelun valossa olevan paha asia. Viimeksi tässä joitakin päiviä sitten erään yliopiston päivystävä dosentti kertoi vakavalla naamalla televisiossa, että noin 50 kuntaa Suomessa on taloudellisesti kuilun partaalla ikäihmisten liian suuren määrän vuoksi. Pitäisikö häneltä kysyä, että mitä meidän pitäisi tehdä sille, että tuhoamme kuntia taloudellisesti. Pitäisikö meidän kenties muuttaa pois Suomesta, ehkäpä lakata hoitamasta terveyttämme vai jotakin muuta? Joku on aikanaan sanonut, että sivistysyhteiskunnan tuntee siitä, miten se kohtelee ja arvostaa vanhuksiaan. Suomessa tämä kohtelu ja arvostus näyttäytyvät tänä päivänä ikäihmisten voimakkaana syyllistämisenä. Ei ole lainkaan liioittelua, jos puhutaan ikärasismista. Nykyään tehdään kaikenlaisia tutkimuksia ja selvityksiä. Olisiko vihdoinkin aika selvittää, mitä myönteisiä ja taloudellisia vaikutuksia eläkkeensaajilla on? Lähtien liikkeelle vaikkapa omaishoidosta, paikallisten palvelujen käyttämisestä, yhä lisääntyvistä sijaisuuksista työelämässä ja monista muista samankaltaisista asioista. Uskon, että tällainen selvitys nostaisi esiin sen, että eläkkeensaajat ovat muutakin kuin vain kansakunnan taloutta tuhoava syöpäkasvain! Är vi skyldiga? Nu då riksdagsvalet närmar sig dyker allt flera frågor om Finlands ekonomi upp i diskussionerna. Två saker verkar vara över alla andra det vill säga hållbarhetsgapet och omsorgsförhållandet. Den direkta följden av dessa diskussionsämnen är att tala om nedskärningslistorna. Det ser lite ut som om partierna tävlar om vem som kan göra de mest extrema nedskärningslistorna. När man följer med dessa diskussioner blir det åtminstone klart, vilken del av befolkningen som tvingas till en sådan här verksamhet. Det är naturligtvis pensionstagarna. Vi är skyldiga till att omsorgsförhållandet försämras och blir farligt sämre. Enligt uppgifter värst i hela Europa. Sant är dock det, att pensionstagarnas helhetsantal samt andel av hela befolkningen ökar snabbast enligt uppgifter snabbast i hela Europa. I dessa tider då krigen är förödande i mellersta Europa är det bra att komma ihåg vad denna starka förändring inom åldersstrukturen beror på i Finland. I själva verket betalar vi de senaste krigens sista konsekvenser i form av de stora åldersklasserna. De här stora åldersklasserna ser ut att i den offentliga diskussionen vara hela roten till allt ont. Det är ändå bra att komma ihåg, att de var kraftigast med och påverka och betala byggandet av välfärdsstaten Finland. Som en del av detta byggande skapades en omfattande offentlig hälsovård med hälsovårdscentraler. Nu när byggandet av denna välfärdsstat visar att människorna har en bättre hälsa och som följd av detta en längre livstid, ser resultaten ut att vara en dålig sak åtminstone inom ljuset av den offentliga diskussionen. Senast här för några dagar sedan berättade en jourhavande docent vid ett universitet med ett allvarligt ansikte i televisionen, att cirka 50 kommuner i Finland är på klyftans brant på grund av det alltför höga antalet äldre människor. Borde man fråga honom, att vad borde vi göra åt det, att vi förstör kommunerna ekonomiskt. Borde vi flytta bort från Finland, kanske sluta sköta om vår hälsa eller något annat? Någon har i tiden sagt, att ett civiliserat samhälle känner man igen av det hur de behandlar och uppskattar sina åldringar. I dagens Finland visar denna behandling och värdering att man starkt skyller på de äldre. Det är inte en överdrift, om vi talar om åldersrasism. Nuförtiden gör man olika undersökningar och utredningar. Skulle det äntligen vara dags att ta reda på vilka positiva ekonomiska effekter pensionstagarna har. För att starta från anhörigvården, användningen av lokala tjänster, ständigt ökande vikariat i arbetslivet och många andra liknande saker. Jag tror, att en sådan här utredning skulle lyfta fram det, att pensionstagarna också är något mera än en cancerväxt som förstör nationens ekonomi!

4 4 TEEMASIVUT: kuntoilu Liiku oman kunnon mukaan Mikä ja millainen liikunta minulle sopii? Miten voin sitä toteuttaa? Kuinka paljon voin tai haluan käyttää liikunnalle aikaani? Nämä ovat kysymyksiä joita aloittelevan ja myös aktiiviliikkujan olisi hyvä välillä pysähtyä miettimään. Liikunta tulisi lähteä aina yksilön omasta halusta, omista tavoitteista ja mahdollisuuksista. L Kuva: Erkki Partanen. Lihaskuntoharjoittelua iikunnasta ei milloinkaan saisi tulla stressiä. Silloin se on enemmän suorittavaa kuin virkistävää ja elämän muihin tapahtumiin lisäpotkua antava elementti. Liikunnan ja liikkumisen tulisi olla ensisijaisesti itselle luontaista, mukavaa ja sopivaa. Ikääntyville on vaikea antaa yksiselitteistä ohjenuoraa siitä, kuinka ja miten tulisi liikkua. Ikääntyvien kuntotasossa on suuriakin eroja vielä vuotiailla. Eräässä tutkimuksessa 80-vuotiaita kestävyysurheilijoita verrattaessa liikkumat- tomiin ikätovereihin tuli esiin, että 80-vuotiailla oli hapenottokyky 2 x parempi ja samaa tasoa kuin 40-vuotiaiden inaktiivisten hapenottokyky. Liikunnan jättämistä pois päivittäisistä arkirutiineista ei kannata tehdä missään iässä vaan enemmänkin lisätä sitä omia fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja kuunnellen. Liikuntaa voi usein harjoitella myös silloin, jos käyttää säännöllisesti lääkkeitä tai sairastaa kroonista tautia ja monissa sairauksissa liikunta toimii kuin lääkkeenä. Tällöin on kuitenkin syytä keskustella etukäteen lääkärin kanssa liikun- nan määrästä, tehosta ja muodosta. Liikuntaa aloittelevan kannattaa noudattaa suomalaisen sananlaskun ohjetta: Hitaasti hyvä tulee. Alun ahneus kostautuu yleensä kyllästymisellä, uupumisella tai tapaturmilla ja rasitusvammoilla. Ei siis kannata rohmuta paljon ja kaikkea kerralla, vaan enemminkin katsoa ja tutustua rauhassa erilaisiin liikkumismuotoihin, verrata niitä toisiinsa ja huomioida turvallisuus. Liukkaalla ei kannata aloittaa kävelyä, jos ei ole siihen soveltuvat nastapohjaiset kengät. Erityises- voi tehdä kotonakin. Tässä pari vinkkiä TV:n mainospätkille: Istu nojatuolissa tai sohvalla mukavasti hieman selkärankaa suoristaen. Purista pakaroita yhteen vähintään 10 kertaa. Muistathan, ettet jännitä hartioita ja käsiä, kun puristelet! Jatka pakaroiden puristamista yhteen, mutta lisää jokaiseen puristamiseen toisen jalan pitkä ojennus eteen, joko lattiatai vaakatasoon. Pidä hetki ja laske alas rentouttaen pakarat. Muistathan, ettet jännitä hartioita noston aikana! Tee toisella jalalla sama, yhteensä 10 kertaa molemmilla jaloilla. Laita kämmenet vastakkain navan tai rintarangan korkeudella. Purista kädet voimakkaasti toisiaan vasten noin 5 sekunnin ajan ja rentouta. Toista vähintään 10 kertaa. Ethän pidätä hengitystä puristuksen aikana! Viikoittainen liikuntapiirakka kertoo, kuinka paljon viikossa olisi hyvä liikkua terveyden ylläpitämiseksi. Kuva: UKK-instituutti.

5 TEEMASIVUT 5 yksilöllisesti ja turvallisesti ti kannattaa kuulostella oman kehon tuntemuksia liikunnan jälkeen. Tuntuuko mukavalta kehossa ja jäikö virkeä olo? Vasta-alkajalle suositellaan mieluisia ja tuttuja lajeja alkuun. Kävely ja sauvakävely ovat suosituimpia lajeja ikääntyneiden keskuudessa. Jo useampi muutaman minuutin reipas kävely päivässä tai puoli tuntia kerrallaan hieman hikoillen ja hengästyen vahvistaa sydäntä ja vilkastuttaa ääreisverenkiertoa, mitkä luonnollisen ikääntymisen myötä heikkenevät. Kun arkeen ottaa mukaan portaiden nousemiset hissin sijaan tai kävelee kauppaan autolla ajamisen sijaan, näkyy kunnon koheneminen jo parissa kuukaudessa. Pienillä arjen muutoksilla voi aloitteleva liikkuja lisätä jaksamista arkeensa ilman erityisiä järjestelyitä. Aloittelevalle liikkujalle: Aloita tutusta ja turvallisesta esim. kävely Hitaasti hyvä tulee Tunnista omat rajoitteesi ja kuuntele kehoa Pyri säännöllisyyteen Jos olet aktiiviliikkuja ja harrastanut liikuntaa päivittäin tai useamman kerran viikoittain, olisi joskus hyvä miettiä, kuinka monipuolisesti harjoitat kehoasi. Käytätkö eri lihasryhmiä tai hengästytkö viikoittain, jotta sydän- ja verisuonielimistö vahvistuu? Aktiiviliikkuja saattaa helposti mieltyä samoihin lajeihin ja harjoitteisiin sekä tehdä niitä toistuvasti samalla teholla. Tämä ei tarkoita sitä, että omia liikkumistapojaan ja mieltymyksiään tulee muuttaa kertaheitolla. Uusia lajeja ja harjoitteita kannattaa ottaa varovasti ja yksitellen mukaan kokeillen ja kuulostellen oman kehon viestejä. Uudet liikkeet ja liikeradat kehittävät lihas-hermojärjestelmää, jolloin kehon hallinta paranee myös iäkkäillä. Jopa vuotiaat ovat oppineet luistelemaan tai tekemään kuperkeikkoja, jos asenne ja motivaatio ovat olleet kohdallaan. Uudet lajit virkistävät ja kehittävät myös aivojen toimintaa siten, että esimerkiksi reaktio- ja oppimiskyky paranevat. Aktiiviliikkujalle: Jatka tuttua, mutta kokeile välillä myös uusia lajeja Lisää tehoa pieninä annoksina Jos käytät säännöllisesti lääkkeitä, keskustele lääkärin kanssa aina liikunnan määrästä ja tehosta. CSIT kouluttaa ikääntyneille liikunnan vertaisohjaajia Kurssilaisia oli mukana kymmenestä eri maasta, mukana myös liiton järjestösihteeri Veikko Räsänen (ylh. vasemmalla). Erityisesti ikääntyville suositellaan lihaskuntoa kehittävää liikuntaa: kuntosaliharjoittelua, vesiliikuntaa tai voimistelua. Hyvä lihaskunto estää kaatumisia ja kehittää tasapainoa, jotka heikkenevät luonnolliseen ikääntymiseen liittyvän lihassurkastumisen seurauksena. Lihaskuntoharjoittelu on tehokas myös osteoporoosin ennaltaehkäisyyn. Jopa erittäin iäkkäät ja huonokuntoiset ihmiset ovat saaneet hyviä tuloksia tehdessään lihaskuntoharjoittelua. Säännöllisellä lihaskuntoharjoittelulla ja aktiivisella uintiharrastuksella on vähennetty myös iäkkäiden kaatumisia jopa %. Myös aktiivisen uinti- tai vesiliikuntaharrastuksen on todettu vähentävän kaatumisia iäkkäillä ihmisillä. Kannattaa katsoa oman kunnan liikuntatoimen, seurojen tai yhdistysten tarjonnasta kuntosali- tai voimistelumahdollisuuksia. Muisti ja oppiminen paranevat myös liikunnan avulla. Hyviä kuntoilulajeja muistin kannalta ovat mm. tanssi ja voimistelu. Ne kehittävät oppimis- ja keskittymiskykyä ylläpitäen aivojen toimintavireyttä samoin kuin liikuntaryhmien sosiaalinen ja mukava yhdessä oleminen. Aktiivinen liikkuminen vähentää riskiä sairastua muistisairauksiin kuten Alzheimerin tautiin ja Dementiaan. Liikuntaa ei ole koskaan liian myöhäistä aloittaa, mutta sen lopettaminen on aina liian aikaista. Hyvää ja liikunnallista kevättä! Tiia Kaukovuo Liikuntapedagogi Harrasteliikunnan kehittäjä Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry Artikkelin lähteinä: - Aalto R Liikkeelle, hyvänolon opas senioreille. - American Journal of Epidemiology, Fogelholm, Vuori ja Vasankari, Terveysliikunta - Leijonen ja Havas, Fyysinen aktiivisuus iäkkäiden henkilöiden hyvinvoinnin edistäjänä. - Liikunta ja Tiede- lehti 1/2013 Kansainvälinen työläisurheiluliitto CSIT (ransk. Comité Sportif International du Travail) on vuonna 1946 Brysselissä perustettu työläisurheiluliittojen kansainvälinen keskusjärjestö. Tänä päivänä CSIT:llä on 36 jäsenjärjestöä 32 eri maassa. Niihin kuuluu yhteensä yli urheiluseuraa, joissa on noin 15 miljoonaa henkilöjäsentä. Suomesta CSIT:n jäsenenä on Työväen Urheiluliitto TUL. on vuodesta 2008 lähtien järjestänyt Työläisurheilun maailmankisoja (CSIT World Sports Games), jotka ovat keränneet tuhansia osanottajia. Seniori-ikäiset ovat kasvava väestöryhmä CSIT-jäsenmaissa. Tämän vuoksi järjestö kiinnittää erityistä huomiota lajeihin, joista on hyötyä ikääntyneille. Permantojumppa, mummulentis sekä piirija rivitanssi, boccia siinä muutama laji, joita kokeiltiin 2014 CSIT:n kurssilla Tanskassa, joka oli suunnattu 55+ ikäisten ryhmien liikuntavertaisohjaajille. YLÖS JA ULOS KUNTOILEMAAN Eläkkeensaajien Keskusliitto haastaa EKL:n yhdistysten jäsenet liikkumaan keväällä 2015! Haasteen päätavoitteena on saada mahdollisimman moni jäsen liikkumaan ja kuntoilemaan kykynsä mukaan säilyttääkseen ja parantaakseen toimintakykyään. Liikkuminen on terveellistä, liikunta parantaa elämisen laatua ja helpottaa selviytymistä arkipäivän askareista. Haasteen kesto on kaksi kuukautta Suorituksiksi kelpaavat kaikki toteutetut kuntoa kohottavat tai ylläpitävät liikuntamuodot kuten: - kävely/sauvakävely/hiihto - pyöräily/kuntopyöräily/potkukelkkailu - retkeily/luonnossa liikkuminen - uinti/allaskävely/vesijuoksu - pelit/boccia/petanki/mölkky - tanssi/tanhut - kuntosali/tasapainoharjoittelu - ystävän/tuttavan/koiran ulkoiluttaminen Suorituksen keston on oltava vähintään 30 minuuttia. Päivää kohti huomioidaan vain yksi suoritus. Tulokset lasketaan siten, että yhdistyskohtainen suoritusten yhteismäärä jaetaan yhdistyksen jäsenmäärällä (tilanne ). Liiton kotisivuilta on tulostettavissa sähköinen tuloskortti. Tuloskortti julkaistaan myös Eläkkeensaajalehdessä. Haastekampanjassa palkitaan parhaat piirit ja yhdistykset. Yhdistykset voivat palkita myös omia jäseniään. Eläkkeensaajien Keskusliitto toivoo, että yhdistykset nimeävät liikuntavastaavan, joka kerää yhdistyksen jäseniltä tulleet suorituskortit ja tekee niistä yhteenvedon, jonka toimittaa piirin yhdyshenkilölle. Hän ilmoittaa oman piirinsä yhdistysten liikuntasuoritukset liiton toimistoon Veikko Räsäselle mennessä, jonka jälkeen tulleita ilmoituksia ei oteta huomioon tuloslaskennassa. Ilmoitukset lähetetään sähköpostilla elakkeensaajat.fi tai postitse (yhdistyksen yhteenveto) EKL ry/veikko Räsänen, PL 168, Helsinki. Lisätiedot Veikko Räsänen puh Rasti liikuntapäiväsi Laita nimesi ja palauta yhdistyksen liikuntavastaavalle mennessä.

6 6 TEEMASIVUT: kuntoutus Kela kuntouttaa myös yli 65-vuotiaita Kela järjestää kuntoutusta pienimuotoisesti kuntoutumis- ja sopeutumisvalmennuskursseina työelämästä poissa oleville ja muille yli 65-vuotiaille. Kelan järjestämän kuntoutuksen tavoitteena on auttaa ikääntynyttä selviytymään arjesta paremmin, ja lisäämään hänen itsenäistä suoriutumistaan sairaudesta tai vammasta huolimatta. On huomioitavaa, että Kelan ensisijainen kuntoutus ikääntyneille on aina kurssimuotoista. Vain harvoin voi ikääntynyt saada Kelan yksilöllisen kuntoutuspäätöksen. Kuntoutuksen tarpeen arvioi hoitava lääkäri ja aina kannattaa ensin keskustella hänen kanssaan siitä, olisiko kuntoutus ajankohtainen. Kelan kuntoutusta järjestetään eri puolilla Suomea. Kuntoutuksen palveluntuottajat valitaan Kelan järjestämän kilpailutuksen kautta. Palvelusopimukset solmitaan 3-4 vuodeksi kerrallaan. Kelan kuntoutus perustuu voimassaolevaan lakiin, ja Kela on yksi kuntoutuksen toteuttajista muiden tahojen ohella. Muita ovat mm. julkinen terveyden- ja erikoissairaanhoito, vakuutusyhtiöt ja eri eläkelaitokset. Kuntoutuskurssien tavoite Kelan 65+ kuntoutuskurssien tavoitteena on ikääntyneen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn parantaminen tai säilyttäminen. Kurssilla ohjataan omatoimiseen kunnon ylläpitämiseen. Lisäksi kuntoutujalta edellytetään, että kuntoutuksella voidaan lisätä ikääntyneen aktiivisuutta ja osallisuutta moniammatillisen kuntoutuksen avulla. Moniammatillisessa kuntoutuksessa eri ammattiryhmien asiantuntijat ohjaavat ja tukevat kuntoutujaa erilaisten teemojen sekä työmenetelmien avulla etsimään omia voimavaroja oman kuntoutumisen tukemiseksi. Kuntoutuja pohtii omia kuntoutumisensa tavoitteita yhdessä moniammatillisen työryhmän kanssa. Kurssien sisältö toteutetaan ryhmissä, ja kuntoutuksella on sekä yksilöllisiä että ryhmämuotoisia tavoitteita. Omaishoitajakin pääsee kuntoutukseen Omaishoitajille järjestettävät kuntoutuskurssit kohdentuvat samoin useasti myös ikääntyneisiin omaishoitajiin, vaikka joukossa saattaa olla myös nuorempia. Omaishoitajana toimivan ei tarvitse olla kunnan kanssa sopimuksen tehnyt hoitaja, vaan kurssille voi hakea päivittäin omaishoitajana toimiva. Omaishoitajien kursseja on kahdenlaisia. Heille on 15 vuorokauden pituisia kursseja siten, että myös omaishoidettava voi osallistua kurssille koko ajan. Tämä helpottaa omaishoitajan pääsyä kuntoutukseen, koska tuolloin ei tarvitse olla huolissaan omaishoidettavan hoitopaikan järjestelyistä. Jos hoidettavalle kuitenkin järjestyy hoitopaikka, voi omaishoitaja lähteä yksin kurssille. Monisairaille tarkoitet kuntoutuskurssit Merkittävimpiä Kelan kurssipalveluita yli 65-vuotiaille ovat monisairaiden kuntoutuskurssit. Näiden kurssien avulla pyritään vaikuttamaan kotona tai palveluasumisessa asuvan ikääntyneen mahdollisuuksiin asua omatoimisesti mahdollisimman kauan. Kurssin kokonaiskesto on 15 vuorokautta. Ikääntyneen aikuinen omainen tai läheinen voi osallistua kurssille osan aikaa. Koska kurssit järjestetään lähellä kotia alueellisesti, voi ikääntynyt osallistua kuntoutukseen siten, että hän käy kuntoutuslaitoksessa päivittäin. Myös majoittuminen on oman valinnan mukaan mahdollista. Sopeutumisvalmennuskurssit Sopeutumisvalmennuskurssien tavoitteena on tukea valmiuksia mahdollisimman täysipainoiseen elämään sairaudesta tai vammasta huolimatta. Tähän pyritään mm. antamalla tietoa sairaudesta ja sen vaikutuksista sekä tukemalla selviytymistä sairauden kanssa. Kaikille Kelan järjestämille sopeutumisvalmennuskursseille voi hakea myös ikääntyneenä, kun hoitavan lääkärin kanssa on varmistettu kuntoutuksen soveltuvuus ja oikea-aikaisuus. Kuntoliikuntaa ryhmässä! Kuva: Loviisan Eläkkeensaajat. Kelan ensisijainen kuntoutus ikääntyneille on aina kurssimuotoista. Muu Kelan kuntoutus ikääntyneille Tules-kursseja (tuki- ja liikuntaelinsairaat) on kohdennettu myös yli 65-vuotiaille. Ikääntyneiden kohdalla puhutaan Typo-Tules -kursseista. Kurssille osallistumiseen edellytetään selkä-, niska- tai nivelsairaus, joka on oireillut yli 3 kuukautta ja sairaus vaikuttaa ikääntyneen toimintakykyyn heikentävästi. Jotkut kuntoutuskurssit kohdentuvat sekä ikääntyneisiin että nuorempiin, esimerkkeinä mm. muistisairaille järjestettävät sopeutumisvalmennuskurssit. Muistisairaiden sopeutumisvalmennuskurssit on tarkoitettu alle 76-vuotiaille ja puoliso osallistuu kuntoutukseen koko kurssin ajan. Nämä kurssit on tarkoitettu siihen vaiheeseen muistisairautta, jolloin sairaus on vielä alkuvaiheessa ja tieto etenevän sairauden kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Kaikille sairausryhmien kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseille voi hakea ikääntyneenä. Kelan kursseilla ei ole nykyisin yläikärajaa, kunhan ikääntynyt pystyy kuntoutuksen aikana liikkumaan omatoimisesti ja hyötyy ryhmämuotoisesta kuntoutuksesta. Pirjo K Tikka suunnittelija Kelan Terveysosasto Miten Kelan kuntoutuskurssille haetaan? Kelan kuntoutuskurssihausta löydät Kelan järjestämät kuntoutuskurssit esimerkiksi ajanjakson tai sairauden mukaan lajiteltuna. Kurssihausta löytyvät myös tarkemmat tiedot siitä, kenelle kurssi on tarkoitettu, mitä kukin kurssi sisältää sekä missä ja miten se järjestetään. Kurssihaun tiedoista näet myös, mitä kurssille pääsy edellyttää. Kuntoutukseen haetaan Kelan lomakkeella KU 132. Lomakkeen voit täyttää ja tulostaa Kelan sivuilta www. kela.fi/lomakkeet. Tarvittaessa voit saada kuntoutuksen hakulomakkeen myös Kelan toimistosta. Liitteeksi tarvitset B-lääkärinlausunnon tai lääkärin laatiman kuntoutussuunnitelman. Toimita hakemus ja liite Kelan toimistoon. Hakemukseesi saat aina kirjallisen päätöksen. Lisätietoja puhelimitse: >> tilaa Kelan kotisivuilta ikääntyneen kuntoutuksesta esite! Kuntoutus kunniaan! Eläkkeensaajien Keskusliiton vastikään julkaisemissa tavoitteissa eduskuntavaalikaudelle on kuntoutus nostettu yhdeksi tavoitteista. Julkisen vallan tavoitteena on terveydenhoidon kustannussäästöjä tavoiteltaessa vanhustenhoidon laitosvaltaisuuden vähentäminen. Tulevaisuudessa yhä useampi vanhus hoidetaan kotonaan. Palvelurakenteen muutos edellyttää, että kotiin annettaviin palveluihin, avopalveluun, omaishoitoon ja perhehoitoon osoitetaan tarpeelliset ja riittävät resurssit. Kotihoidon tarjonta ei vielä ole maassamme riittävää, ja kotihoidon kyky vastata nopeasti asiakkaan palvelutarpeen muutokseen on vielä vähäistä. EKL edellyttää, että ennaltaehkäisevästä toiminnasta on muodostettava vakiintunut toimintatapa ja palvelu, jolla voidaan edistää ikääntyneiden toimintakykyä ja siten myöhentää laitoshoitoon joutumista. Lisäksi kotona asumisen turvaamiselle välttämättömiä kuntouttavia palveluja on oltava tarjolla paljon nykyistä enemmän.

7 7 Vanhusneuvosto ikääntyvien asiantuntijaorganisaatio Vanhuspalvelulaki astui voimaan Lakiin sisältyvää 11, jossa säädetään vanhusneuvostoista, alettiin soveltaa alkaen. Lain mukaan vanhusneuvosto on asetettava jokaiseen kuntaan varmistamaan ikääntyvän väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia omissa asioissaan. Kunnan on myös huolehdittava vanhusneuvoston riittävistä toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvosto toiveiden tynnyri? Seuraamme noin vuoden verran, syksystä 2014 syksyyn 2015, kahden eri vanhusneuvoston työskentelyä eläkkeensaajajäsenen silmin. Toinen vanhusneuvosto on Utajärvellä, toinen Kuusankoskella. KYSYMYKSET 1/2015 UTAJÄRVEN VANHUSNEUVOSTO KOUVOLAN VANHUSNEUVOSTO 1. Mainitse jokin tavoite, joka on ollut vanhusneuvostonne työlistalla loppuvuodesta. Missä vaiheessa tavoite nyt on? 2. Minkä tavoitteen aiotte priorisoida seuraavassa kokouksessanne? 3. Millä tolalla on kuntanne 65+ ikäisten ja sitä vanhempien kuntoutus (esim. sairaalasta kotiutettaessa)? 4. Onko kunnassanne käytössä palveluseteleitä? Entä mitkä ovat kokemuksesi niiden toimivuudesta ikäihmisten keskuudessa? 5. Onko kunnassasi käytössä neuvontapiste tai palvelutori, josta ikäihmiset voivat hankkia tietoa kunnassa tarjolla olevista palveluista, tuista ja etuuksista? Ellei vielä ole, koetko tällaisen palvelun tarpeelliseksi omaksi kunnassasi? Utajärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan itäosassa. Kunnassa on noin 3000 asukasta, joista noin 715 on eläkeiässä ( vuotiaita). Utajärvi kuuluu ns. Oulunkaaren kuntayhtymään viiden muun kunnan kanssa. Utajärven kunta siirsi sosiaali- ja terveyspalvelunsa Oulunkaareen vuonna Kysymyksiin vastaa Utajärven vanhus- ja vammaisneuvoston puheenjohtaja ja Utajärven Eläkkeensaajien jäsen Minna Huuhtanen. Kouvola on noin asukkaan kaupunki Kymenlaaksossa. Vuonna 2009 Elimäki, Anjalankoski, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala liittyivät yhteen ja muodostivat uuden Kouvolan. Kouvolan asukkaista 65 vuotta täyttäneitä on noin Kysymyksiin vastaa yhdistyksen puheenjohtaja Aulis Forssell, joka on Kuusankosken edustaja Kouvolan vanhusneuvostossa. 1. Olemme käyneet neuvotteluja hallintojohtajan kanssa ja olleet yhteydessä myös kunnanjohtajaan, vahvistaaksemme lakisääteisen vanhus- ja vammaisneuvoston asemaa. Keskustelimme tästä viimeisimmässä kokouksessa, ja asia on menossa kunnanhallituksen käsittelyyn kevään aikana. 1. Ensisijainen tavoite, tällä hetkellä, on saada eläkeläisille ilmainen uintivuoro hiljaisina aikoina. Asia on käsittelyssä. 2. Seuraavaksi priorisoimme sen, miten mahdollisuuksiamme vaikuttaa, osallistua, kommentoida ja saada tietoja voidaan hallintomallissa parantaa. 3. Kunnassamme 65+ ikäiset kotiutetaan tai siirretään akuuttivuodeosastolle, jossa asiakkaat hoidetaan moniammatillisen työntekijäjoukon kanssa. Kotiutusvaiheessa pidetään mm. hoitoneuvottelut yhdessä kotihoidon ja fysioterapeutin kanssa. Mielestäni yli 65-vuotiaiden hoito ja kuntoutus on hyvällä mallilla kunnassamme. 2. Meidän kärkihanke on jatkossakin edellä mainittu. 3. Valtakunnan vertailussa luulen meidän olevan keskitasoa. 4. Meillä ei ole palveluseteleitä käytössä. 5. Meillä ns. Ikäasema on käytössä vain yhdessä pisteessä, joka sijaitsee vanhan Kouvolan keskustassa. Tavoitteena on saada niitä lisää. Kaupunkimme laajuus on haaste, koska sen koko on km2 ja siksi etäisyydet paikasta toiseen kulkemiseen ovat heikosti liikkuville todella vaikeat. kirjasi Timo Nyberg 4. Meillä ei ole palveluseteleitä käytössä. Minna Huuhtanen Aulis Forssell 5. Utajärvellä on Senioripiste aloittanut toiminnan. Siellä työskentelee palveluohjaaja, ja tällainen palvelupiste on tarpeellinen ja erinomainen! Laiva oli lastattu YSTÄVYYDELLÄ! Turun satamaan kerääntyi 9. helmikuuta linja-autojen ruuhka, kun kokoonnuimme lähteäksemme EKL:n kolmen piirin jo perinteeksi tulleen Ystävänpäivä-risteilylle. Mukana oli jäseniä Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen EKL-yhdistyksistä yhteensä yli 900 henkilöä. Ilta laivalla kului ostoksia tehden, karaokelauluja kuunnellen ja tanssilattialla pyörähdellen. Tiistaiaamuna kokoonnuimme Vogue-ravintolan tiloihin yhteiseen tilaisuuteen, aloittaen sen kuohuviinilasillisella ja laivayhtiön edustajien tervetulotoivotuksin. Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Pirkko Oksa ja Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Simo Paassilta toivottivat yleisön tervetulleeksi kaikkien EKL:n piirien puolesta. Ohjelmaakin oli: Vesa Karvinen nauratti yleisöä kertomalla tarinoita, ja samalla harjoittelimme naurua. Hauskaa tuntui olevan kaikilla. Nauru pidentää ikää, ja tämä esitys lisäsi vuosia tuntuvasti. Ohjelmassa oli myös kummitus, joka oli Marjaanan ovella, tanhua ja kuorolaulua. Miesbalettiryhmä ihastutti upealla esityksellään, lisäksi kuultiin huuliharpunsoittoa Paimiosta. Yhteislauluna laulettiin Ystävänlaulu. Ohjelma päättyi Eläkkeensaajien lauluun.yleisön mielestä tilaisuus oli onnistunut ja loppupuheenvuoron pitäjä, Loimaalta tullut Aarne Syvänen tiedusteli, haluammeko me risteillä ystävänpäivän merkeissä jatkossakin. Yleisö vastasi myöntävästi, joten vuoden 2016 risteilyvaraus on jo olemassa. Varmaankin ensi vuonna saadaan ohjelmistoon jotakin vanhaa, jotakin uutta ja jotakin lainattua. Jäämme odottamaan helmikuuta Tervetuloa silloin laivalle! Yleisö seurasi ohjelmaa kiinnostuneena kolmen piirin ystävänpäiväristeilyllä. Anneli Kiiski Ruskon Eläkkeensaajat EKL:n Varsinais-Suomen piirin tiedottaja Turun Eläkkeensaajien kansantanssiesitys. Kuvat: Arto Kallinen.

8 8 edunvalvontaa Sosiaalisten oikeuksien komitealta päätös Suomen vähimmäisturvan tasosta Samana päivänä (11.3.), kun Eläkkeensaajien Keskusliitto julkaisi tavoitteensa seuraavalle eduskuntavaalikaudelle, antoi Euroopan neuvostossa toimiva Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea päätöksensä Suomen vähimmäisturvan tasosta. Komitea pitää sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasoa Suomessa riittämättömänä. Mikä komitea? Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta kokoontui järjestäytymiskokoukseensa Keski- Suomen Liiton tiloissa. Aloitettiin neuvottelukunnan 11. toimintavuosi. wneuvottelukunnan toiminnan tarkoitus on, että eläkeläiset nähtäisiin maakuntamme yhtenä voimavarana. Aktiivisen vanhenemisen tukemisen vahvistaminen, jotta ihmiset eläkkeelle jäätyään Komitea tarkasteli muun muassa toimeentulotuen, sairauspäivärahan ja työmarkkinatuen tasoa suhteessa suomalaisten keskituloon. Komitea katsoo päätöksessään, että kansalaisten minimitoimeentulon taso on Suomessa liian matala eli ettei Suomen perusturvan taso täytä Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia. Päätös osoittaa, että liittomme tavoiteasiakirjassaan huomioima asia siitä, että toimeentulotuki ei nykytilanteessaan täytä tarkoitustaan eli toimeentulon ja itsenäisen selviytymisen turvaamista on oikea. Toimeentulotuki tuleekin tavoitteemme mukaisesti nostaa tämänhetkisiä realiteetteja paremmin vastaavalle tasolle. Suomi saa nyt esittää oman näkemyksensä asiasta Euroopan neuvoston ministerikomitealle, joka ei voi muuttaa sosiaalikomitean päätöksen sisältöä. Lisäksi Suomi joutuu Euroopan neuvoston so- siaalisen peruskirjan rikkomisesta järjestön tarkkailulistalle. Suomen pitää antaa säännöllisesti raportti perusturvan parannuksista siihen asti, kunnes niiden taso täyttää vaatimukset. Toivottavasti seuraavan vaalikauden tavoitteemme leviävät mahdollisimman laajalti kautta Suomen kaikkien eduskuntavaaliehdokkaiden tietoon. Timo Kokko Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on Euroopan neuvostossa toimiva puolueeton tutkintaelin. Komitea tutkii, ovatko Euroopan sosiaalisen peruskirjan hyväksyneet maat noudattaneet peruskirjan määräyksiä. Komitea valvoo sopimuksen noudattamista tutkimalla valtioiden vuosittain antamia raportteja, joissa ne kertovat sopimuksen täytäntöönpanosta. Lisäksi sille voidaan peruskirjan lisäpöytäkirjan nojalla tehdä järjestökanteluita. Kantelujärjestelmällä pyritään tehostamaan peruskirjassa turvattujen oikeuksien täytäntöönpanoa. Suomi on myöntänyt kaikille kansalaisjärjestöille oikeuden tehdä järjestökanteluita komitealle. EKL:n Keski-Suomen piiri vetovastuuseen alueellisessa neuvottelukunnassa osallistuisivat, liikkuisivat ja säilyttäisivät vaikuttamisen mahdollisuuden ja ilon. Tärkeää on viedä eläkeläisten näkökulmaa kaikessa eteenpäin eri puolilla yhteiskuntaa: inhimillisessä elämässä, suunnittelijoille, päättäjille ja asioiden toimeenpanijoille. Hyvä vanheneminen on perheiden, yhteisöjen ja koko yhteiskunnan etu. Neuvottelukuntaan kuuluvat edustajat Eläkkeensaajien Keskusliiton Keski-Suomen piiristä, Eläkeliiton Keski-Suomen piiristä, Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestöstä, Keski-Suomen Kansallisesta Senioripiiristä, Kristillisen Eläkeliiton Keski- Suomen piiristä ja Suomen Ruskaliitosta sekä Jyväskylän Ruskat ry:stä. Toimintaedellytykset ovat perustuneet sopimukseen yhteistyöstä Keski-Suomen Liiton kanssa. Liiton yhteyshenkilönä toiminut kehittämisjohtaja Hannu Korhonen oli myös nyt läsnä kokouksessa. Laatusuositukset eivät enää riitä Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on antanut lausunnon sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntöön koskien maan hallituksen esitystä laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemiseksi sekä heidän sote-palvelujensa muuttamiseksi. EETU ry korosti lausunnossaan vanhuspalvelulain ohjausryhmän muistioon jo , että vuodesta 2001 alkaen käytössä olleet laatusuositukset eivät ole ratkaisseet henkilöstöön liittyviä ongelmia, ja että pelkkien suositusten varaan tulevaisuutta ei pidä jättää. EETU ry painottaa, että hoitoa ja hoivaa tarvitsevien vanhusten oikeus saada palveluja riittävällä henkilökunnalla on turvattava. Ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa tarvitsevien hoitopaikoissa minimihenkilöstömitoituksesta tulee säätää suositusta vahvemmin säädöksin. Jo voimassa oleva vanhuspalvelulaki ja vuoden 2013 laatusuositus ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Neuvottelukunnan vetovastuu eläkeläisjärjestöillä on vaihtunut vuosittain. Vuoden 2015 vetovastuu on EKL:n Keski-Suomen piirillä, jonka hallitus esitti puheenjohtajaksi Maija Piitulaista ja sihteeriksi Reijo Haminaa. Kokouksessa olivat mukana myös Lauri Hautanen Eläkeläiset ry, Viljo Kumpulainen (vpj.) Eläkeläiset ry, Leena Hänninen Ruskat, Saara Porola Ruskat, Lasse Nikkinen Krell, Matti Lahtinen Seniorit, Osmo Skyttä Seniorit ja Raimo Sopo Eläkeliitto. Vuoden tärkeimpänä tapahtumana ja velvoitteena on järjestää seminaari kuntien vanhusneuvostojen ja eläkeläisjärjestöjen edustajille sekä kuntien valituille virkamiehille. Seminaariin kutsutaan em. lisäksi maakuntavaltuuston ja -hallituksen jäsenet sekä maakunnan kansanedustajat. Paikka tullee olemaan edelleen Hotelli Revontuli Hankasalmella. Neuvottelukunta järjestää mahdollisesti yhteistyökumppaneiden kanssa vaalipaneelin ennen eduskuntavaaleja pe klo Minnansalissa Jyväskylässä. THL:n mukaan lisänneet jonkin verran henkilöstömäärää, eli siten kehitys on ollut myönteistä. Puutteet ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa tarjoavien yksikköjen henkilöstömäärässä ovat EE- TU ry:n mielestä edelleen kuitenkin merkittävältä osalta ratkaisematta. EETU ry:n mielestä onkin johdonmukaista, että lainsäädännössä edetään nyt hallituksen sopimuksen sekä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan esittämän ja eduskunnan hyväksymän lausuman pohjalta. EETU ry kannattaa, että lakia täydennetään ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon henkilömitoituksen osalta. Suomen Hostellijärjestö 80 vuotta Suomen Hostellijärjestö viettää tänä vuonna 80. juhlavuottaan. Yleishyödyllinen hostellitoiminnan keskusjärjestö perustettiin joulukuussa 1935 Suomen Retkeilymajajärjestönä. Suomessa haluttiin alun alkaen tarjota majoitusta kaikille matkailijoille ikään katsomatta, vaikka eurooppalainen malli painotti nuorten majoittumista nuorisomajoissa. Hostelleista on rakennettu yhteisöllisiä, viihtyisiä ja edullisia paikkoja, joissa muiden matkailijoiden tapaaminen on helppoa. Näillä ajattomilla arvoilla järjestö aikoo jatkaa seuraavatkin 80 vuotta. HI-hostellit ei ole ketju, vaan jokainen hostelli on omistajansa näköinen ja henkii paikallista kulttuuria. Tavoitteena on parantaa tunnettuutta ja saada kansainvälinen hostellikortti laajempaan jakeluun jäsenjärjestöjen jäsenten keskuuteen. Eläkkeensaajien Keskusliitto on Hostellijärjestön jäsen, ja kaikki EKL:n jäsenet saavatkin jäsenalennuksen järjestön omistamissa majoituspaikoissa sekä Suomessa että ulkomailla. Maija Piitulainen neuvottelukunnan puheenjohtaja puh

9 Näin on aina ollut ja näin aina oleva Kimmo Kiljunen: Eläkeläisten taitettu itsetunto. Seniorikansalaisena nyky-suomessa. (Minerva Kustannus, 2015) Poliitikko ja tietokirjailija Kimmo Kiljunen on kirjoittanut varsin mielenkiintoisen ja ajankohtaisen kirjan eläkkeensaajien asemasta ja oloista tämän päivän Suomessa. Kirjan rakenteesta seuraa se, että sitä on poikkeuksellisen helppo lukea, jopa vähän kuin romaania. Hyvä niin, pääasia, että luetaan, sillä aihepiiri koskettaa suurta joukkoa suomalaisia, meitä eläkkeensaajia. Itsekin kuulun tähän joukkoon, ja määrämme kasvaa koko ajan. Eläkkeensaajien asemasta puhutaan nykyisin aika paljon, johtuen osaksi vielä melko tuoreesta vanhuspalvelulaista. Lisäksi julkinen sana on pitänyt esillä laitoshoidon ja kotihoidon epäkohtia. Asian käsittelytapaa leimaa vähän se piirre, että me olisimme kaikki samanlaisia. Näinhän ei suinkaan ole. Kiljunen nostaa hyvin esille erilaisia palveluihin ja kotihoitoon liittyviä epäkohtia. Niistä löytyy Ellillä ja hänen tuttavapiirillään paljonkin korjattavaa. Jotkut vallitsevat asiantilat ovat sellaisia, joita on joskus vähän vaikea ymmärtää, miksi näin on. Olisikohan kyseessä vähän sama tilanne kuin Sinuhe egyptiläisen Kaptahilla, että näin on aina ollut ja näin aina oleva. Aina ei välttämättä ole kysymys rahasta tai sen puutteesta. Niin kuin Kiljunen ko- rostaa, toimintamallien muuttaminen ei aina vaadi lisää rahaa, ei ainakaan kovin paljoa. Kiljusen esittämät erilaiset matalan kynnyksen palvelut vaatisivat varmasti aluksi taloudellisia panostuksia. Matalan kynnyksen palvelut paitsi parantaisivat ikäihmisten elämänlaatua, toisivat myös jatkossa taloudellisia säästöjä. Erilaisiin korjaaviin toimiin päästäisiin ajoissa ja näin säästettäisiin myös kustannuksissa. Onhan vanha totuus se, että terveyden hoitaminen on verrattomasti edullisempaa kuin sairauden hoitaminen. Kuntapäättäjiä tuntuu joskus vaivaavan kamreerimentaliteetti: säästä nyt, ja maksa myöhemmin korkojen kera. Kirjassa on nostettu hyvin esille myös omaishoito, jonka aika huonoa hoitamista ainakin minun on vaikea ymmärtää. Kotihoito tarjoaa todella huonokuntoiselle vanhukselle inhimillisemmän loppuelämän kuin laitoshoito. Lisäksi yhteiskunta säästää siinä, vähän laskutavasta riippuen, 1 3 miljardia euroa vuodessa. Arvion haarukka on hämmentävän suuri. Joka tapauksessa käsittämättömän summan rahaa. On vaikea ymmärtää, miksi yhteiskunta ei kiljuen ole laajentamassa omaishoitoa. Tyypillisin omaishoitotilannehan on sellainen, jossa huonokuntoinen vanhus hoitaa vielä huonokuntoisempaa puolisoaan. Jos omaishoitajista ei pidetä huolta, niin helposti syntyy tilanne, jossa on kaksi raskasta laitoshoitoa vaativaa ikäihmistä. Kirjan toinen painopistealue hoivan ja palveluiden lisäksi on työeläkejärjestelmä. Kiljunen korostaa aivan oikein sitä, että suomalainen työeläkejärjestelmä on poikkeuksellisen kattava, kun sitä vertaa lähes minkä tahansa muun maan järjestelmään. Suomessa ei juurikaan tarvita itse maksettuja täydentäviä järjestelmiä tai työehtosopimuksilla sovittuja lisäeläkkeitä. Niillä on nimittäin taipumus kohdistua lähes pelkästään hyväosaisille. Suurin suomalaisen työeläkejärjestelmän heikkous on todella suuri joukko erittäin pientä työeläkettä saavat. Työeläkkeistä keskusteltaessa usein suurin mielenkiinto kohdistuu ns. taitettuun indeksiin, niin vähän tässäkin kirjassa. Itse olen usein puheissani käyttänyt sanontaa työeläkkeiden huonontumisen lyhyt historia. Indeksiä on eläkkeensaajan kannalta tarkasteltuna heikennetty useaan otteeseen, ja nykyinen ns. taitettu indeksi koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Toinen asia eläkkeistä ja niiden tasosta puhuttaessa jää usein vähän sivuun, nimittäin eläkkeen pohjana huomioitavat tulot. Niissä on tapahtunut järjestelmän voimassaolon aikana useita muutoksia, jotka ehkä viimeisintä muutosta lukuun ottamatta ovat aina merkinneet sitä, että alkavien eläkkeiden tasoa on laskettu. Jos kysyy eläkkeensaajilta, että mikä asia eläkkeissä keljuttaa eniten, vastaus on yleensä, että taitettu indeksi. Juuri nyt tietenkin kiukuttaa indeksileikkaus, jonka järkevyys ei ainakaan minulle ole auennut. Kiljunen haluaa niin kuin valtaosa meistä eläkkeensaajistakin korjata indeksiä. Kokemukseni mukaan ilmaisia lounaita ei kuitenkaan ole. Indeksien korjaaminen maksaa aina jotakin. Tosin usein kyllä liioitellaan muutosten kustannuksia. Nykyinen indeksijärjestelmä tuottaa aina prosentuaalisen korotuksen eläkkeisiin, olkoon se sitten pienempi tai suurempi, aina kuitenkin prosentuaalinen korotus. Näin olisi myös silloin, jos käytössä olisi palkkaindeksi. Tätä asiaa kannattaisi pohtia vähän tarkemmin. Palkkaratkaisuissa ainakin aikaisemmin sovittiin, että kaikki korotukset eivät tulleet prosenttien kautta vaan osa tuli euroina tai vähintään niin sanottuna sekalinjana. Tällainen malli sopisi vallan mainiosti myös eläkeindeksiin. Kirjassa puututaan ansiokkaasti tärkeimpään eläkkeensaajia koskevaan ongelmaan, edunvalvontaa 9 eläkeläisköyhyyteen. Se ei poistu Suomesta pelkästään indeksikorjauksilla, vaan vaatii aivan erillisiä toimenpiteitä. Tämä asia jää usein piiloon eläkkeiden keskimääriä laskettaessa. Suomessa elää valtava joukko eläkkeensaajia, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella. Sanotaan, että sivistysvaltion tuntee siitä, miten se kohtelee vanhuksiaan. Toivottavasti tämän kirjan karut luvut nostavat tämän ongelman keskusteluihin myös vaalikentille. Kiljunen puuttuu myös eläkerahastoihin. Mielestäni hän käsittelee niitä melko rennolla otteella: rahastoilla voitaisiin tehdä paljon hyvää. Niinpä varmaankin! On kuitenkin hyvä muistaa, mitä varten ne on kerätty: vain ja ainoastaan sitä varten, että niiden avulla turvataan nykyisten ja tulevien eläkkeiden maksu. Eläkerahastoista maksetaan tänä päivänä ulos enemmän rahaa kuin mitä niihin tulee. Se, että eläkerahastot vielä kasvavat, johtuu niiden melko hyvistä tuotoista. Tuotot puolestaan johtuvat vuosi vuodelta lisääntyneestä sijoitustoiminnan riskinotosta. Olisiko tämäkin aihe, jota kannattaisi miettiä. Ajankohtaista senkin vuoksi, että maailmantalous on kovassa turbulenssissa, joka ei ainakaan lyhyellä tähtäimellä ole tasaantumassa. Kirja on mielenkiintoinen ja pitää sisällään paljon faktatietoa. Jos on vähänkään kiinnostunut eläkkeistä, tämä kirja kannattaa lukea. Matti Hellsten Eläkeläisten taloudellinen asema vaatii korjaamista Valtiotieteen tohtori Kimmo Kiljunen on nostanut keskusteluun kasvavan eläkeläisköyhyyden ja yleensäkin eläkeläisväestön toimeentulon suhteellisen tason jatkuvan heikentymisen. Kiljusen esille nostama ansioeläkkeiden indeksitarkistusjärjestelmä on olennaisin tähän vaikuttava tekijä. Indeksitarkistuksen laskentaperusteet tulisikin pikaisesti uudistaa eläkeläisköyhyyden kasvun pysäyttämiseksi. On täysin selvää, että ansioeläkkeiden tasotarkistuksessa vuosittain käytettävä puhdas prosenttikorotus on epäoikeudenmukainen ja köyhyyttä lisäävä. Onkin perusteltua kysyä, miksi jo eläkkeellä olevien ihmisten välisiä tuloeroja halutaan kasvattaa euromääräi- sesti vielä eläkevuosienkin ajan. Eivätkö kaikki eläkeläiset tarvitse euroissa yhtä paljon lisää maksukykyä vuosittain elinkustannusten nousun johdosta ja hankkiakseen ajanmukaisia markkinoille tulevia hyödykkeitä kuten muukin väestö. Ansioeläkkeiden tason vuosittaisessa tarkistusmenettelyssä tulisikin siirtyä mahdollisimman pian nostamaan kaikkia ansioeläkkeitä yhtä suurella euromäärällä. Korotus voisi olla kaikille se sama euromäärä, jolla suuruudeltaan keskimääräinen omaeläke indeksilaskennan mukaan euroina nousee. Korjausta vaatii pikaisesti myös indeksilaskennassa käytettävä palkkakehitystä seuraava indeksi. Yleinen ansiotaso kehittyy eri aloittain noin 1 3 % hitaammin vuosittain kuin niiden työntekijöiden palkat, jotka ovat ansiotyössä koko indeksimittausjakson ajan. Ansioeläkkeiden tarkistuksessa käytettävänä palkkojen muutosta mittaava indeksi tulisikin laskea vain näiden ns. identtisten työntekijöiden palkkatason muutoksesta. Kun nyt näin ei tehdä, jäävät eläkkeet koko ajan jälkeen nopeutuvasti vakituisesti työssä olevien työntekijöiden ansiokehityksestä ja juuri näiden työntekijöiden maksukyvyn mukaan reagoivat markkinat hinnoillaan ja tuomalla tarjolle uusia hyödykkeitä. Eläkejärjestöt ovat jo pitkään vaatineet aivan oikeutetusti palkkakehitystä painokkaammin seuraavaa eläkkeiden indeksitarkistusjärjestelmää. Erityisesti järjestelmässä tulisi, oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi eläkeläisväestön koko eläkkeellä oloajan vuosittain alenevan maksukyvyn pysäyttämiseksi, painavammin huomioida työssä vakituisesti olevien työntekijöiden ansiotason muutos. Tämä antaisi myös ikääntyneelle eläkeläisväestölle mahdollisuuden käyttää arkielämässä selviytyäkseen uudistuvia erilaisia hyödykkeitä, jotka ovat nyt heille tavoittamattomissa maksukyvyn alennuttua vuodesta toiseen. Veikko Simpanen Sosiaalineuvos Eläkkeensaajien Keskusliiton valtuuston jäsen Sosiaalineuvos Veikko Simpanen toimi sosiaalipolitiikan vastuuhenkilönä, sosiaalisihteerin vakanssilla, STTK:ssa vuosina Hän oli noiden vuosien aikana myös pitkäaikaisesti Eläketurvakeskuksen hallituksen jäsen ja useissa eläketurvan OIKAISUJA Numerossa 1/2015 Helsingin piirin sivuilla oli virheellinen tieto. Piirin varapuheenjohtaja ei ole Raija Hukkamäki vaan Ulla Liskola, puh , Numerossa 1/2015 oli EKL-Werkkoviestijöiden kuva sivulla 33. Siitä oli epähuomiossa jäänyt pois kuvaajan tiedot. Kuvan otti Mikko Hellman. Pahoittelemme virheitä. kehittämiseksi perustetuissa komiteoissa ja työryhmissä sekä STTK:n neuvottelijana eläketurvaa koskevissa neuvotteluissa. Hänellä oli myös useita muita eläkejärjestelmän luottamustehtäviä eläkelaitoksissa. Nykyisin hän on Espoon kaupunginvaltuutettu ja Espoon Elinvoimaa ikääntyville -ohjelman ohjausryhmän varapuheenjohtaja sekä Karakallion Eläkkeensaajat ry:n puheenjohtaja.

10 10 EKL:n uusi yhteistyökumppani esittelyssä Nivelrikkoisen ei tarvitse kipuilla yksin tukea löytyy Suomen Nivelyhdistyksestä wnivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus: sitä esiintyy jossain muodossa joka viidennellä ihmisellä. Suomessakin nivelrikko on noin miljoonan kansalaisen kurja kaveri. Nivelrikkoon ei ole löydetty parantavaa hoitoa, eikä sen syntyprosessia ja syitä vielä täysin tunneta. Nivelvaivojen ilmetessä diagnoosiin tarvitaan lääkäriä, mutta niveliään voi ja pitääkin hoitaa itse. Nivelrikkokipujen selättämiseen voi löytyä apu oikeanlaisesta kipulääkekuurista, sopivasta liikunnasta ja tarvittaessa myös painonpudotuksesta. Tietoa hoidon tueksi, vertaistukea ja kohtalotovereiden vinkkejä arjessa jaksamiseen ja selviytymiseen saa puolestaan Suomen Nivelyhdistykseltä. Nivelpiirit ovat yhdistyksen paikallisia osastoja, joita on jo lähes 50 paikkakunnalla eri puolilla maata. Nivelpiireihin on kaikilla vapaa pääsy, ja ne tarjoavat vertaistukea, tietoa ja liikuntaryhmiä. Jokaisella toimintapaikkakunnalla nivelpiirit toimivat hiukan erilaisin painotuksin. Osallistuvien ihmisten toiveilla ja panostuksella on suuri merkitys siihen, millaiseksi ryhmien toiminta muodostuu. Tiedot nivelpiireistä löydät osoitteesta Lisätietoja jäsenyydestä ja sen tuomista eduista: Puh Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Nivelet tuntuvat aamuisin jäykiltä. Nivusia särkee. Kyykyt, hypyt ja portaiden laskeutuminen vihlovat ja saavat polvet rutisemaan. Pitkän lenkin jälkeen iskee voimaton ja kivulloinen olo. Näiden oireiden taustalla on usein nivelrikko. kohdasta Paikallinen toiminta. Tiedotusta, vertaistukea, puhelinneuvontaa Vertaistuen lisäksi Suomen Nivelyhdistyksen toiminta keskittyy ajankohtaisimman nivelrikkotietouden levittämiseen. Yhdistys julkaisee Niveltieto-lehteä, jonka kaikki yhdistyksen jäsenet saavat neljä kertaa vuodessa kotiin kannettuna. Lisäksi tuorein Niveltieto on irtonumeromyynnissä hyvin varustetuissa lehtipisteissä ja kaikki aiemmatkin lehdet sähköisinä Lehtiluukku.fi-palvelussa. Lehti on saanut lukijoiltaan runsaasti kiittävää palautetta, sillä se keskittyy luotettavaan asiantuntijatietoon. Niveltiedon lukijat pysyvät jyvällä nivelrikkotutkimuksen uusimmista tuulista ja saavat lehden kautta myös käytännön vinkkejä esimerkiksi liikuntamuodoista ja liikeharjoituksista. Erittäin suosittu on lukijoiden keskuudessa myös lehden Lääkärit vastaavat -palsta, jolla tutut Suomen Nivelyhdistys ry Tunnus VASTAUSLÄHETYS Liityn Suomen Nivelyhdistys ry:n jäseneksi hintaan 20 /vuosi 2015 Syntymäaika Puhelin Matkapuhelin Ammatti Suomen Nivelyhdistys maksaa postimaksun Voit lähettää kupongin myös kirjeessä. Kirjoita kirjeen päälle yllä oleva osoite, jolloin et tarvitse postimerkkiä. asiantuntijalääkärit vastaavat lukijoiden esittämiin nivelaiheisiin kysymyksiin. Valikoima Niveltiedon artikkeleita on julkaistu myös Nivelyhdistyksen internet-sivuilla Nivelyhdistyksen nettisivut ovat maan laajin niveliin, erityisesti nivelrikkoon keskittyvä sivusto, jolta löytyy yhdistystietouden lisäksi myös tuhti annos yleistä nivelrikkotietoutta. Erittäin suosittu verkkosivujen osio on keskustelupalsta Nivelklubi, jonka käyttäjät saavat ja antavat vertaistukea verkon välityksellä. Nivelklubin viestejä on mahdollista lukea kirjautumatta sivustolle, mutta myös kommentoimaan ja kirjoittamaan pääsee heti, kun kirjautuu Nivelklubin käyttäjäksi. Suomen Nivelyhdistys ylläpitää myös soittajille maksutonta neuvontapalvelua, Nivelneuvontaa, johon kuka tahansa voi soittaa ja esittää vapaaehtoistyötä tekeville asiantuntijoille kysymyksiä nivelaiheista. Nivelneuvonta palvelee numerossa Terveydenhuollon neuvonta palvelee maanantaisin klo 19 21, tiistaisin klo ja torstaisin klo Sosiaalihuollon neuvonta palvelee tiistaisin klo ja etuusneuvonta maanantaisin klo Lomia ja jäsenetuja Suomen Nivelyhdistys tekee yhteistyötä lomajärjestöjen ja matkanjärjestäjien kanssa. RAY:n tukemia lomia järjestetään vuonna 2015 MTLH:n kanssa. Tuetuille lomille voi hakea sosiaalisin ja taloudellisin perustein. Tuetuille lomille voi hakea kauttamme, vaikka ei olisi Nivelyhdistyksen jäsen. Tarjoamme mahdollisuuden nivelterveyttä tukeville lomille myös niille jäsenillemme, jotka eivät pääse tai halua tuetuille lomille. Kaustisen Kansanlääkintäkeskus tarjoaa jäsenillemme Nivellomia ja Liikuntakeskus Pajulahti Nivelkursseja. Molempiin pääsee mukaan, vaikkei täyttäisikään tuetun loman kriteerejä eikä tuetulle lomalle osallistuminen ole myöskään este niille osallistumiseen. Lisäksi järjestämme vuosittain myös jäsenetuhintaisia, ulkomaille suuntautuvia monipuolisia Nivellomia, joiden suunnittelussa on otettu huomioon osallistujien mahdolliset nivelongelmat. Ajankohtaiset tiedot lomista löytyvät verkkosivuiltamme, Niveltieto-lehdestä sekä sähköisistä uutiskirjeistä, joita voi tilata näppärästi nettisivujemme kautta. Liity jäseneksi! Suomen Nivelyhdistyksen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa. Jäsenyyden voi myös lahjoittaa ystävälle. Jäsenet saavat neljästi vuodessa 52-sivuisen Niveltiedon. Lisäksi jäsenet voivat tilata toimistoltamme maksuttomia potilasoppaita ja artikkeleita. Yhdistys on neuvotellut jäsenilleen myös erilaisia, nivelterveyttä tukevia jäsenalennuksia. Yhdistyksen jäsenmaksu on 20 euroa vuodessa. Jäseneksi voit liittyä postittamalla alla olevan liittymislomakkeen, soittamalla numeroon , lähettämällä sähköpostia osoitteeseen tai täyttämällä liittymislomakkeen osoitteessa html Katri Kovasiipi Suomen Nivelyhdistys ry Nivelrikon hoidossa on älliä tässä itsehoidon 7 ällää: 1. liikunta 2. lepo 3. laihdutus 4. liikehoidot (fysioterapia) 5. liikkumisen apuvälineet (esim. pohjalliset ja tuet) 6. lääkkeet 7. leikkaus Nivelyhdistyksen paikalliset osastot, nivelpiirit, tarjoavat vertaistukea ja mukavaa yhteiseloa vaikkapa liikunnan merkeissä. Kuva: Merja Jokinen.

11 11 Virvon, varvon, tuoreeks terveeks Kohta taas vietetään PÄÄSIÄISTÄ Rajaniemen tiluksilla! Virpomistapa tuli tutuksi Karjalan siirtoväen ansiosta sodan jälkeiselle Suomelle. Vuosikymmenten saatossa itäinen virpomistapa alkoi sekoittua läntiseen pääsiäislauantain lastenperinteeseen. Pikkunoidat kiertelivät talosta taloon lausuen talon väelle: Virvon varvon, tuoreeks terveeks, oksa sulle, palkka mulle. Pääsiäistä edeltävää viikkoa kutsutaan Hiljaiseksi viikoksi, myös nimet suuri viikko ja piinaviikko tunnetaan. Talvi alkaa taittua ja kevään korvalla ollaan Rajaniemen lomakeskus on jo valmistautumassa pääsiäislomailijoiden vastaanottoon. Mikset Sinäkin lähtisi virpomaan ja uutta kevättä vastaanottamaan Virroille, Siekkisjärven rannalle! Rajaniemessä ei kuitenkaan vietetä pääsiäistä piinaamisen merkeissä, vaan nautimme yhdessä hyvästä kotiruuasta, raikkaasta luonnosta ja puhkeavan kevään merkeistä pitkän ja pimeän talven jälkeen. Lisäksi ympäristö tarjoaa upeat puitteet ulkoiluun monella eri tapaa. Hoidetut hiihtoladut, nuotiopaikka rannassa ja pilkkimismahdollisuus Siekkisen jäillä houkuttelevat luonnossa liikkumiseen ja viihtymiseen. Lankalauantaina Rajaniemessä laitetaan jalalla koreasti elävän musiikin tahdissa ohjaamassa ovat tutut Oskari ja Sirpa Aurasta. Lue Rajaniemen muustakin tarjonnasta sivulta 37! Varaa rentouttava pääsiäisloma liitosta Paula Hakuliselta, puh tai tai suoraan Rajaniemestä: tai Rajaniemen kotisivut: fi Tervetuloa Rajaniemeen! Mistä apu nivelkipuun? w Tärkeintä ja vaikuttavinta nivelrikon hoitoa ja pahenemisen ennaltaehkäisyä ovat liikunta, lihaskunnon vahvistaminen ja laihdutus, jos ylipainoa on kertynyt. Monesti sopiva kipulääkitys on tarpeen, jotta päästään liikehoitojen ja liikkumisen alkuun. Ensiapua nivelkipuun voi hakea myös apteekeista ilman reseptiä saatavista kipulääkkeistä, ensisijaisesti parasetamolista. Jos entuudestaan tuntemattomat kivut jatkuvat viikkokausia, on viimeistään syytä hakeutua lääkäriin. Pitkäkestoinen kipu jättää aivoihin jäljen, joten kivun syy täytyy selvittää ja kipu täytyy hoitaa mahdollisimman pian. Pitkittynyt ja kroonistunut kipu voi aiheuttaa monenlaisia psyykkisiä oireita. Vaikka tulehduskipulääkkeitäkin saa apteekista ilman reseptiä, niitä tulisi käyttää lääkärin ohjeistuksen mukaan ja useimmiten vain kuuriluontoisesti. Oikea hoitoannos on pienin tehoava annos, jonka löytämisessä lääkärin apu on usein tarpeen. Runsas ja pitkäaikainen tulehduskipulääkkeiden käyttö voi ai- heuttaa hyvinkin vakavia vatsaoireita sekä sydän- ja verisuonitapahtumia. Ohjeistamaton kipulääkkeiden satunnainen nauttiminen ei välttämättä tuota toivottua hoitotulosta. Kipulääkityksen tarvetta nivelrikon hoidossa voidaan tehokkaastikin vähentää lisäämällä sopivaa liikuntaa. Nivelystävällisiä liikuntamuotoja ovat esimerkiksi kävely ja sauvakävely, vesiliikunta, pyöräily ja hiihto. Vastapainona liikunnalle on muistettava myös levätä. Lihaskuntoa voi vahvistaa kotijumpan avulla, hyviä ohjeita löytyy esimerkiksi Suomen Nivelyhdistyksen julkaisemasta oppaasta nimeltä Kumppanina NIVELRIKKO Näin tulen toimeen, jonka nettiversio löytyy osoitteesta

12 12 Pumpulin pehmeät & höyhenen kevyet! PIRKA ERITYISKENGÄT Leena-Maija Tuominen Paksut ja ohuet kirjat Kankaisena tai nahkaisena. Umpi- tai avokärjellä. Tilaa ilmainen esite. ORIvEdEN PIRKA-KENKÄ KY puh (03) I I pirka-kenka.com Upea kaksikko Pietari ja Kronstadt Keväinen Pietari ja historiallinen Kronstadt, paljon retkiohjelmaa ja kulttuuria! Hinta 455 Sis. junamatka Allegrolla, hot Moskova***, aamiainen, kaupunkikiertoajelu, retki Kronstadtiin, suomal. matkanjohtaja Risteily Laatokalla ja Äänisellä Näe ja koe mm. Valamon luostarisaari, Syväri sulkuineen sekä Unescon maailmanperintökohde, Kizhi ja sen mahtavat puukirkot. Hinta 670/740 Sis. junamatkat Helsingistä Pietariin, risteily 2h-hytissä, täysihoito ja retkiohjelma, suomal. matkanjohtaja 20 /hlö alennus tämän lehden lukijoille! (Ei muita alennuksia) (09) Liiku turvallisemmin kotona! KOTIHISSI helpottaa elämää ja mahdollistaa turvallisen kotona asumisen! Porras- ja pystyhissit Lyhyet toimitusajat Kotitalousvähennys hyödynnettävissä Ota yhteyttä kerromme mielellämme lisää! Puh Hissipörssi Yhtiöt Oy Lukuvuosi alkoi paksuilla romaaneilla. Ensin oli vuorossa Jussi Valtosen järkälemäinen Finlandiavoittaja He eivät tiedä mitä tekevät. Sitä seurasi nigerialaisen Chimamanda Ngozi Adichien Kotiinpalaajat (suom. Hanna Tarkka, Otava 2014, 522 s). Seuraavaksi ahmin Ilkka Remeksen Hornan (WSOY 2014, 406 s.). Mutta Joel Dickerin Totuus Harry Quebertin tapauksesta (suom. Anna- Maija Viitanen, Tammi 2014, 809 s.) voitti sivumäärällään kaikki muut. Olen lukenut monta kirjaa siitä, miten nuoret muuttavat kotimaastaan Amerikkaan, Englantiin, Ruotsiin, Saksaan. Ngozin Kotiinpalaajissa päähenkilö muuttaa Nigeriasta Yhdysvaltoihin, mutta poiketen kaikista ystävistään hän haluaa palata takaisin kotimaahansa. Ifemela opiskelee USA:ssa ja päätyy kirjoittamaan hyvin suosituksi nousevaa blogia, missä hän pohtii moninaisia rotuongelmia. Ei riitä, että on mustia ja valkoisia ihmisiä; on afroamerikkalaisia, amerikkalaisia mustia, karibialaisia. Ngozin viesti romaaninsa lukijalle on selkeä. Rotuongelma ei ole ratkaistu asia. Se on ja pysyy. Remeksen Horna on hyytävää luettavaa. Sen tapahtuvat ovat tästä päivästä. Voisi väittää, että se kauhukuva, mikä Suomen ulkopoliittisessa asemassa mieltämme jäytää, toteutuu romaanissa. Nato kummittelee kaiken taustalla, puhumattakaan Venäjästä. Remeksen romaanit etenevät tutulla kaavalla: teksti pitää lukijan pihdeissään alusta loppuun. Sama maaginen tunne valtasi mieleni kahlatessani läpi Dickerin Totuus Harry Quebertin tapauksesta. Kirjailija Quebert, 34 v, rakastuu 15-vuotiaaseen tyttöön, tyttö katoaa ja ruumis löydetään kirjailijan puutarhan perukoilta 33 vuotta myöhemmin. Kuka on syyllinen? Koko pikkukaupunki on tuohduksissa. Asiaa ryhtyy selvittämään Quebertin oppilas, ystävä ja esikoiskirjansa julkaissut Marcus Goldman. Romaani kertoo rikoksesta, sen selvittämisestä, romaanin kirjoittamisesta, ystävyydestä, rakkaudesta. Siitä, miten mikään ei ole sitä miltä se näyttää. Romaanissa jännitys tiivistyy sivu sivulta ja tilanteet muuttuvat koko ajan. Taidokas, maailmanmaineeseen noussut Tammen Keltaisen kirjaston romaani. Ohuiden kirjojen aikakin koitti. Mikä ihmeen aikuisen satu? Sellaisena ranskalaisen Jean-Paul Didierlaurentin teosta Lukija aamujunassa (suom. Kira Poutanen, Tammi 2015, 189 s.) mainostetaan. Ja kirja on kuin satua. Guylain menee joka aamu työpaikalleen junalla. Junassa hän istuu vakipaikallaan ja lukee ääneen muutaman kirjansivun. Sivut hän on pelastanut ison koneen syövereistä; koneen, joka murskaa kirjat uuden paperin raaka-aineeksi. Yhtenä aamuna Guylainin tuolilta junasta löytyy muistitikku. Tikulla on naisen kirjoittama päiväkirja. Menee aikansa, ennen kuin Guylian löytää kirjoittajan: vessatädin. Kirjan lukeminen tekee pimeästä päivästä valoisan, apeasta mielestä iloisen, rumasta kauniin. Miksi Tanskassa asuva juutalaispariskunta päätyy tekemään kaksoisitsemurhan? Johanna Adorján kertoo isovanhempiensa tarinan kauniisti ja koskettavasti romaanissaan Rakkaudessa, erottamattomat (suom. Hanna Kjellberg, Otava 2010, 205 s.). Tapahtumasta kirjoitettiin ja sen syitä pohdittiin aikoinaan Tanskassa. Miksi 71-vuotias nainen haluaa lopettaa elämänsä? Naisen mies oli hyvin sairas, eikä elonpäiviä olisi ollut montaakaan jäljellä. Vera ei halua jäädä toista kertaa yksin. Hän luuli menettäneensä miehensä keskitysleirille, tällä kertaa hän ei enää palaisi takaisin. Yksi kirja monien joukossa, joka hienosti kunnioittaa juutalaisten kärsimyksiä. Pirjo Houni ja Maria Romantschuk ovat yhdessä kirjoittaneet muistelmateoksen Ei, rouva presidentti (Otava 2014, 204 s.) Marian työtehtävistä. Samalla kun saamme seurata presidentin lehdistöpäällikön työpäiviä, seuraamme myös presidentti Tarja Halosen elä mää. Houni on tuonut tarinaan ulkopuolisen näkökulman. Kirja on raikas kertomus vaativien tehtävien hoitamisesta, Romantschukin yksityiselämän koettelemuksista ja presidentinkanslian jälkeisestä elämästä. Sitten kun luemme kaikki kirjat sähköisesti, ei kukaan enää ymmärrä, kun puhut paksuista kirjoista. Näin arvelee 18-vuotias tyttärentyttäreni. Mikä on yli 800- sivuinen romaani: laaja vai pitkä? Eikä ohutkaan enää ole ohut. HALUATKO LIITTYÄ ELÄKKEEN SAAJIEN JÄSENEKSI? Täytä lomake sivulla 39.

13 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 13 7/2014 Mikä puhuttaa eläkkeensaajia? Se selviää EKL:n Edunvalvontaristeilyllä 2015! Puhuttaako sote-uudistus? Lähde kuulemaan kuumimmat ja ajankohtaisimmat edunvalvonta-asiat EKL:n edunvalvontaristeilylle Baltic Queenille! Laiva lastataan eläkkeensaajilla , ja liitäntäkuljetuksia on kattavasti joka puolelta Suomea. Koko laiva on pelkästään Eläkkeensaajien Keskusliiton jäsenistön käytössä. Syödään hyvin, tanssitaan, käydään karaokessa... Matkamyynti on alkanut lähde sinäkin mukaan, yksin tai ryhmässä! Matkajärjestäjänä toimii Matkapojat Oy. HUOMIO! Tee varaus mennessä, saat 5 euron alennuksen! Risteilyhinnasto hintaan sisältyy joulubuffet ruokajuomineen ja aamiainen 1 hlö 2 hlöä 3 hlöä 4 hlöä /hytti B-hytti 129/hlö 87/hlö 73/hlö 66/hlö A-hytti 149/hlö 97/hlö 80/hlö 71/hlö A-premium 169/hlö 107/hlö (Huom! hintoihin ei lisätä toimitusmaksua) RISTEILYVARAUKSET JA LIITYNTÄKULJETUSTEN HINNAT: Puhelimitse*: ja (ryhmät), ma pe 9:00 17:00 Netissä: Sähköpostilla (ryhmät): MATKAPOIKIEN TOIMISTOT: Jyväskylä Kotka Kouvola Lahti Lappeenranta Mikkeli Pori Rauma Sastamala Savonlinna Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Mielen hyvinvointi & Ikä -kattauksen! Kolme Kuningasta! Mukana risteilyllä myös EKL Elinvoimaa -projekti, joka tarjoaa risteilyväelle Risteilyn viihdepuolesta vastaa huikea Kolmen kuninkaan tarina: kuule ja näe Kolme tangokuningasta samalla kertaa! Esiintymässä Risto Nevala, Marko Lämsä ja Jukka Hallikainen vain EKL-väelle! Liityntäkuljetukset: kysy hintoja Matkapojilta! Ryhmät: pyytäkää Matkapojilta tarjous omasta bussikuljetuksesta! *) Soittokustannus 010-alkuiseen numeroon: - kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min - matkapuhelimesta 19,2 snt/min - ulkomailta soittamisen hinnoittelee ulkomainen operaattori Hintoihin sisältyy alv 24 % Risteilyaikataulu: klo lähtö Helsingistä klo Tallinnasta (Helsingissä klo 16)

14 14 Vettä jo toisessa polvessa Vesa Karvinen pakinoi Torien supliikkimiehet Isäni oli rautatieläinen, mutta möi vapaapäivinään Joensuun torilla Kirjavaisen kojussa vaatteita. Aika usein minäkin pyörin jaloissa ja seurailin torielämää. Erityisen hyvin on jäänyt muistiin torin mainiot viihdyttäjämestarit: helppoheikit. Heitä lapsetkin kerääntyivät mielellään kuuntelemaan, vaikka välillä tenavia hätisteltiin kauemmaksi. Se oli sen ajan stand up -komiikkaa, vaikka sitä ei sellaiseksi vielä silloin tunnistettu. Samalla oltiin supliikkikauppiaita ja tavara vaihtoi omistajaa. Jos kauppa ei käynyt, siihenkin riitti omat repliikkinsä: Onko kunnalliskodista aita kaatunut, kun kaikki köyhät tänne tuppaa, saatettiin lohkaista. Tunnettuja helppoheikkejä olivat muun muassa Rukkas-Antti, Otto Johannes ja Möly-Matti. Joensuun seudulla tunnetuksi tullut helppoheikki Matti Rahkola esitteli usein itsensä sanoen toimineensa Tuupovaaran kunnan tielaitoksen aurauskeppinä ja ratapölkkynä Joensuussa. Kotoisin Rahkola oli Polvijärven Martonvaarasta. Hän möi sekalaista tavaraa, jopa pesuainetta, joka kuulema haisee 18 kilometriä vastatuuleen. Jyväskylän torilla kauppaa tehnyt Otto Johannes esitteli taas itsensä sanomalla: Minä olen Otto Johannes isolla oolla ja minulla on koleme jalkaa ja ne on kaikki eri mittaisia ja kaikilla minä astun. Persoonallisia piirteitä näiltä kauppamiehiltä ei puuttunut. Rukkas- Antti piti päässään konduktöörin lakkia. Jos joku maksoi isolla setelirahalla, hän pisti rahan hattuunsa. Tämä pannaan tänne pääkassaan, kehuskeli Rukkas-Antti. Helppoheikin myyntipuheeseen luontevasti kuului tietynlainen huumorisävytteinen, hiukan rohkeakin liioittelu. Otto Johannes möi miehille partakonetta sanomalla, että tällä kun raapii, ei tartte vettä eikä vaahtoa, vesi tulee silmistä ja vaahto suusta. Tietyllä riskillä hän kauppasi myös naisille alushousuja: Tästä kun vedätte jalkaan, niin varmasti pyssyy, jos ei pysy niin se on luonteenheikkoutta. Ja jos joku tässä paikassa laittaa jalkaan, saa ilmaiseksi. Niitäkin löytyi. Kuivamustekynät tekivät tuloaan ja helppoheikki osasi mainostaa tätäkin tuotetta sujuvasti: Tällä kun vekselin väärentää, mätkähtää ehdotonta ainakin kaksi vuotta. Kylläpä näillä kynillä onkin menekkiä. Taitaa olla tässä pitäjässä useampiakin vekselinväärentäjiä... Hienoimpia teknisiä laitteita taisivat torimyynnissä olla yleiskoneet. Niille löytyikin helppoheikin valikoimista hyvät mainoslauseet: Tässä sulle yleiskone, se keittää, paistaa, tiskaa, ulkoiluttaa koiran, antaa palvelijalle vapaapäivän, käyttää emäntää elokuvissa ja isäntää yöjalassa. Hyvillä puhelahjoilla ei välttämättä päästä toria pitemmälle. Yhteiskunnallisesti pisimmälle pääsi Rukkas-Antti eli Urho Kuronen. Hän lähti SMP:n sitoutumattomaksi kansanedustajaehdokkaaksi vuoden 1983 vaaleihin ja sai varamiehen paikan. Myöhemmin Kuronen sotkeutui talousrikoksiin ja joutui vankilaan. Lopulta hän pakeni Yhdysvaltoihin ja jäi sille tielleen. Jotkut helppoheikeistä kyllä paljastivat keitä todellisuudessa ovat: Ei minun puheisiini suuttua saa kun minäpä en ole normaali, enpä edes normaalimaastakaan. Isää mulla ei oo, eikä äitiä, mä oon niitä koeputkilapsia! Mulla on mukava heila tässä pitäjässä. Se on vasta viisitoista kesää yli kuuvenkymmenen... Helppoheikkien huutelu vaimeni, kun 1960-luvun alkupuolella ruvettiin rajoittamaan kovaäänistä torikauppaa. Vain hykerryttävät muistot jäivät näistä ilontuojista jäljelle. Olohuoneessa poikkeajat voivat halutessaan osallistua ohjattuun toimintaan ja ruokailuun tai sitten vain oleilla ja seurustella toistensa kanssa. Kuva: Pia Iisakka. Tervetuloa Olohuoneelle! Oulun Eläkkeensaajien Ikäihmisten olohuone -hanke voi hyvin ja kasvaa. Hankkeen tavoitteena on yhteisöllisyyden lisääminen yksinäisyyden vähentämiseksi, ja se tuottaa tulosta. Uuden Oulun alueella asuu w noin yli 65-vuotiasta. Keskustan alueen asukkaista on yli 40 prosenttia yli 65-vuotiaita, ja tilanteen uskotaan pysyvän samanlaisena myös tulevina vuosina. Ikäihmisten olohuoneen tärkeimpänä tavoitteena on edistää yksinäisten ikäihmisten osallisuutta tarjoamalla avoin toiminnallinen paikka, missä voi viettää aikaa seurustellen mukavan tekemisen parissa. Ikäihmisten olohuone avoin kohtaamispaikka Oulun Eläkkeensaajien Ikäihmisten olohuone -projektin ( ) varsinainen toiminta alkoi, kun avajaisia vietettiin elokuussa 2014, iloisissa tunnelmissa 238 vieraan kanssa Oulun Palvelusäätiön tiloissa. Toimintaan kuuluu virikkeiden tarjoaminen sekä vertaistoiminnan toteuttaminen. Olohuoneessa käyminen ei vaadi jäsenyyttä eikä sitoutumista. Toiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin, viikoittainen kävijämäärä on noin 160. Olohuoneelle on muodostunut kävijöiden sekä työntekijöiden luoma lämminhenkinen välittävä yhteisö, johon tulee viikoittain myös uusia ikäihmisiä. Kävijät voivat halutessaan osallistua ohjattuun toimintaan ja ruokailuun tai sitten vain oleilla ja seurustella toistensa kanssa. Tarjolla on maksutonta ohjattua ohjelmaa, kuten liikuntatuokioita, musiikki-iltamia, porinapiirejä, peli- sekä kädentaitoiltoja. Monipuolisen ja mielekkään ohjelman suunnittelun ja toteuttamisen mahdollistavat kävijöiden esittämät toiveet sekä palautteet. Olohuone on avoinna silloin, kun monet muut paikat ovat kiinni, eli viikonloppuisin ja juhlapyhien aikaan klo Tarjolla on myös pienimuotoista maksutonta korjausompelua vapaaehtoistyöntekijän voimin. Yhteistyötä tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi Koska toiminta on saanut niin hyvän vastaanoton, avattiin Tuiraan Palvelusäätiön tiloihin toinen olohuone joulukuun ELÄKKEENSAAJASTA LUETTUA Tikkuaskin kannessa luki ennen vanhaan: sammuu hehkumatta. Eläkkeensaaja hehkuu sammumatta. E.H. (no 8/1995) Yksin älä kämppään jää, siellä särkee selkä, pää. Sullehan on valmistettu, kerhot kaikki perustettu. Liity niihin toimimaan, siellä sua kaivataan. Kerttu Lahti, Somero (no 6/1977) alussa. Jotta tieto projektin toiminnasta ja sen laajenemisesta saadaan mahdollisimman monille oululaisille ikäihmisille perille, tekee Ikäihmisten olohuone paikallista yhteistyötä Oulun kaupungin, oululaisten järjestöjen, vapaaehtoisten sekä eri toimijoiden kanssa. Merkittävä yhteistyökumppani toiminnan toteuttamisessa on Oulun Palvelusäätiö ja sen avulias henkilökunta. Projektin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan monenlaista yhteistyötä, joten sitä täytyy ylläpitää ja kehittää koko ajan. Tavoitteena on, että Ikäihmisten olohuone -toiminta jatkuu Oulussa projektin toimintakauden päätyttyäkin. Oulun Eläkkeensaajien Ikäihmisten olohuone -projektissa työskentelevät projektipäällikkö Hannele Huovinen, ohjaaja Pia Iisakka sekä yhdeksän osaaikaista tuntityöntekijää. Hannele Huovinen Ikäihmisten olohuone on yksi Eloisa ikä -ohjelman hankkeista. Eloisa ikä on RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa. Tutustu ohjelmaan Meillä eläkkeensaajilla on myös oma äänenkannattajamme Eläkkeensaaja, (- -), sivuinen lehti, jonka tilaushinta on 15 mk vuosikerta. Se on runsaasti kuvitettu, erikoisen halpa lehti. Uuno Raatikainen, EKL:n pj (no 6/1980)

15 Tervetuloa Rajaniemeen! Rajaniementie 35, Virrat, puh Emäntä Piia Lamberg, HALLINTAA TIETOKONEEN KÄYTÖSSÄ Teemaloma ei ole kurssi, vaan lomaviikko, jonka aikana on mahdollisuus perehtyä vertaisohjauksen avulla tietokoneohjelmien käyttöön. Harjoittelet asioita omien tarpeiden mukaan. Yhteistyö on pelin henki: joskus joudutaan tilanteisiin, jossa visaisen ongelman ratkaisemiksi tarvitaan koko joukon panosta. Loma on myös yhdessäoloa, tutustumista uusiin ihmisiin, ilonpitoa. Illat pyritään viettämään vapaan seurustelun merkeissä. Jokainen voi myös ottaa loman lomana, koskemattakaan tietokoneeseen. EKL:n jäsenet 225,-/henkilö Ei-jäsenet 265,-/henkilö PÄÄSIÄINEN Maaliskuu on lopuillaan ja huhtikuu aluillaan. Pitkä ja pimeä talvi on taittumassa kevääseen. Voit kuulla ja jopa nähdä pääsiäistrullien liikkuvan Siekkisen maisemissa! Ajankohta on mitä parhain piristävälle kevätlomalle. Ulkoillaan ja nautitaan sisäliikunnan iloista. Perinteiset pääsiäisen metkut ja hauskat illat mukavien ystävien seurassa antavat keväälle ja kesän odotukselle uutta voimaa. EKL:n jäsenet 310,-/henkilö Ei-jäsenet 360,-/henkilö WAPPUA PITKÄLTI Kevätlomaa vietetään Rajaniemessä vauhdikkaasti. Vappuaaton karnevaalit luovat tunnelmaa elävän musiikin tahdittamana. Nautitaan vappupäivän vappulounas pitkän kaavan mukaan hauskassa ja hilpeässä seurassa. Liikuntaan jumpan, tanssin ja ulkoilun merkeissä. Nautitaan yhdessäolosta ja keväästä. EKL:n jäsenet 225,-/henkilö Ei-jäsenet 265,-/henkilö HUMPPAA JA LATTAREITA Humppa ja jumppa, hyvät liikuntamuodot, tuttu lomaviikko jo vuosien takaa. Iloitsemme ulkoliikunnasta, laulamme yhdessä, tunnemme ja aistimme rytmin ja kuuman huuman. Rajaniemessä, jos missä, on siihen mahdollisuus. Luonto on puhkeamassa kukkaan, ja mikset sinäkin! Viikko vietetään vanhanajan tanssi musiikin tahdittamana, ripaus uudempaakin seassa. Rantasaunan lämmetessä voi Siekkisessä käydä heittämässä talviturkin. Soikohan tuvassa sen jälkeen jatsi EKL:n jäsenet 260,-/henkilö Ei-jäsenet 300,-/henkilö PIHAN KEVÄTKUNNOSTUS ILOISESTI IHAN PIHALLA! Perehdytään kotipihan kevätkunnostukseen asiantuntijan opastuksella. Käydään läpi puuvartisten kas vien leikkaustöitä, mm. omenapuiden ja marjapensaiden hoitoleikkaukset. Tutustutaan perennapenkin perustamiseen ja niiden hoitoon sekä tutustumme erilaisiin kasvupaikkoihin sopiviin perennoihin. Perehdytään yrtteihin, yrttipenkin perustamiseen ja hoitoon. Lomalla on käytännön harjoituksia ja asiantuntijan luento. EKL:n jäsenet 150,-/henkilö Ei-jäsenet 170,-/henkilö PATIKKARETKET SEITSEMISEN IKIMETSÄÄN JA TORISEVAN ROTKOJÄRVILLE Koveron kruununmetsätorpalta taivalletaan ikimetsä kierros Multiharjun aarnimetsä Haukilampi Kovero. Matkan varrella on ihastuttavia niittyjä, mäntykangasta, soita pitkospuineen sekä aarnimetsän hämärää. Tutustutaan entisajan elämään ja perinteisiin työtapoihin Koveron torpalla. Toisena patikkapäivänä matkataan Torisevan rotkojärvien jylhässä ympäristössä. Laavun suojassa paistetaan tikun nokassa makkaraa. Rajaniemen rantasaunan leppeät löylyt ja Siekkisen syleily on patikkaretken päätteeksi kuin hunajaa keholla. EKL:n jäsenet 200,-/henkilö Ei-jäsenet 230,-/henkilö Lomaohjaajaksi Rajaniemen lomakeskukseen? Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry perehdyttää jälleen uusia ohjaajia Rajaniemen lomakeskukseen Virroille Jos olet liikunnallinen, iloinen, reipas ja idearikas henkilö ja omaat taidon käsitellä suuriakin ryhmiä, olet oikea henkilö. Osaat olla myös omatoiminen viikko-ohjelmien laatimisen suhteen. Lomaohjaajan työ on itsenäistä ja vaativaa, kokopäiväistä toimintaa. Ohjaajana toimitaan viikon tai kahden jaksoissa. Perehdyttämistilaisuuteen Rajaniemeen tuodaan mukana lyhyt kuvaus harrastetoiminnasta, mahdollisesta ohjaustyöstä jne. Osallistumismaksu on 60 sisältäen majoi tuksen, puolihoidon ja jaettavan materiaalin. Tilaisuuteen otamme ainoastaan 20 henkilöä. Ilmoittaudu mennessä EKL:n Paula Hakuliselle, puh Rajaniemestä saat tietoa Rajaniemen kotisivuilta KEHON PUHDISTUSVIIKKO Kokonaisvaltainen terveys Lomalla huolletaan kehoa päästä varpaisiin. Perehdytään painonhallintaan ja terveyttä ylläpitävään tapaan ruokailla. Jumpat, reippaat sauvakävelylenkit ja rentoutusharjoitukset antavat uutta voimaa. Opitaan luonnonkasvien terveysvaikutuksista ja tutkitaan, kuinka ne edistävät hyvinvointia. Mietitään, mitä kunkin hyvään elämään kuuluu ja miten hyödyntää omia henkisiä voimavarojaan. Ohjelmalliset illanvietot saavat sydämen pumppaamaan! EKL:n jäsenet 265,-/henkilö Ei-jäsenet 305,-/henkilö ROSVOPAISTIA JA LOIMULOHTA Kesä on tullut, iloitaan kesäisistä illoista! Viikon aikana on luvassa jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain lainattua. Rajaniemen kaunis ja puhdas luonto on kaikkien käsillä, se hellii ja syleilee lomalaisia. Rosvopaistin valmistus porukalla on mieliinjäävä yhteinen elämys, ja illalla nautimme kuopan antimia. Rantasaunan lämmetessä ja nuotion loimutessa laulamme ikivihreitä ja vietämme iltaa yhdessä. Halukkaat pääsevät myös patikkaretkelle Torisevan rotkojärvien karun kauniisiin maisemiin. Tutuksi tulleet Oskari ja Sirpa viihdyttävät asiakkaitamme musiikin, laulun ja visailun merkeissä koko loman. Tanssikengät mukaan riihessä tanssitaan! EKL:n jäsenet 260,-/henkilö Ei-jäsenet 300,-/henkilö POLKUPYÖRÄLLÄ VIRTAIN MAISEMAT TUTUKSI Virtain kauniit maisemat ja nähtävyydet tarjoavat mahdollisuuden kesäisiin pyöräretkiin. Pyöräillään rauhallisesti ja nautiskellen ympäristöön tutustuen kolmena päivänä. Retkien jälkeen on mukava rentoutua rantasaunan lauteilla ja hemmotella makunystyröitä maukkaiden ruokien äärellä. Mukavat illanvietot yhdessä lomaohjaajan kanssa tekevät lomasta täydellisen! Rajaniemestä voi lainata polkupyörää lomaviikon ajaksi, mutta oman tutun pyöränkin voi ottaa mukaan. EKL:n jäsenet 260,-/henkilö Ei-jäsenet 300,-/henkilö JUHANNUS, KESKIKESÄN JUHLA Kesän valoisat yöt, aamukaste ja lintujen liverrys! Loma luonnon keskellä, supisuomalaisessa maisemassa puhdasvetisen Siekkisjärven rannalla. Juhannuksena Rajaniemessä vietetään yhdessä suomalaista keskikesän juhlaa. Vihdan tuoksu ja rantasaunan lempeät löylyt ryydittävät juhlatunnelmaan. Nautitaan kesän iloista liikkumalla, laulamalla ja tanssien. Rajaniemen pitopöydästä tarjotaan lomalaisille aidot kesäherkut. Lipunnosto, kokko ja juhannustanssit ovat olennainen osa lomaa. Tule mukaan viihtymään Virroille! EKL:n jäsenet 300,-/ henkilö. Ei-jäsenet 340,-/henkilö VARAUKSET: PUH ,

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari

Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden aiheuttamat kustannukset Ketä pitäisi

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

ikäihminen En aktiv och

ikäihminen En aktiv och js/1.10.13 Mistä on kyse Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen En aktiv och välmående äldre projektissa? Vanhusneuvostopäivät 1. 2.10.2013, Helsinki Elämäntyytyväisyys Henkilökohtainen & Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä LIITE 1 Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä xx.xx.xxxx Mitä on vanhusneuvostotyö? Sosiaali ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto; Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi: Vanhusneuvosto

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Omaishoito? Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa tuetaan pääasiassa omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain perusteella

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TERVEYSLIIKUNTA YHTEISTYÖN AREENAKSI JA IKÄÄNTYVIEN VOIMAVARAKSI! Vanhustyön messut 10.2.2015 Elina Karvinen, ohjelmajohtaja, Voimaa vanhuuteen

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku www.lssy.fi Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvoston toimintamalli vuodesta 2010 alkaen 1 TOIMINTAMALLI ULKOILUYSTÄVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEKSI Sisällysluettelo ALKUSANAT...

Lisätiedot

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014 Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014 Magnus Björkgren Terveystieteen yksikön johtaja / projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Lisätiedot

Kansalaisaloitteen otsikko

Kansalaisaloitteen otsikko Kansalaisaloitteen otsikko Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi Aloitteen päiväys 24.9.2015 Aloitteen muoto Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä Oikeusministeriön asianumero OM 174/52/2015

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 10.12.2015 Sivu 1 / 1 4750/2015 02.05.00 59 nuorisopalvelujen maksuperusteet 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anna Seppänen, puh. 047 382 47350 Ari Jaakkola, puh. 050 522 7521 Mirja Taavila, puh. 046 877

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot