Lehti ms-taudin pariss a eläville

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lehti ms-taudin pariss a eläville"

Transkriptio

1 1 /2012 Lehti ms-taudin pariss a eläville Hoitoa ja huolenpitoa Lapissa Maailma ei kaatunutkaan MS-päivä on kevään huipennus

2 tässä lehdessä Hoitoa ja huolenpitoa Lapissa... 4 Seija kirjoitti tuskan pois... 8 Yksilöllisellä kuntoutuksella valmiudet jokapäiväiseen elämään Maailma ei kaatunutkaan MS-päivä on kevään huipennus Ennakoivat lausunnot Tässä Bayerin Primo-lehden numerossa saattaa olla ennakoivia lausuntoja, jotka perustuvat Bayer-konsernin tai Bayer-toimialan johdon tämänhetkisiin oletuksiin ja ennusteisiin. Erilaiset odotettavissa olevat tai odottamattomat riskit ja epävarmuustekijät saattavat muuttaa yrityksen todellisia tuloksia, taloudellista tilannetta, kehitystä ja suoritusta näistä ennusteista. Joistakin tällaisista tekijöistä kerrotaan Bayerin tiedotteissa, jotka löytyvät Bayerin verkkosivustolta osoitteesta Yritys ei ole velvollinen päivittämään tai korjaamaan näitä ennakoivia lausuntoja uusien tietojen tai olosuhteiden vuoksi.

3 MS-taudilla on monet kasvot Yksi Primo-lehden tekemisen suurista iloista on lukijoilta saatu säännöllinen palaute ja juttuideat, jotka auttavat meitä tuottamaan lukijakuntaa kiinnostavia artikkeleita. Tällä kertaa toteutimme useassa palautteessa esiintyneen toiveen, että vastasairastuneiden ohella myös pidempään MS-tautia sairastaneiden elämäntarinoita tuotaisiin esille Primossa. Yksi lukija toivoikin ikäänkuin aikamatkaa tulevaisuuteen eli artikkelia vuosia MS-taudin kanssa eläneistä ihmisistä, jotka ovat saaneet lääkehoitoa heti diagnoosin varmistumisesta lähtien. Suomestakin heitä löytyy iso joukko, sillä MS-taudin kulkuun vaikuttavat lääkehoidot aloitettiin täällä 16 vuotta sitten vuonna Tässä lehdessä haastatellaan kahta naista, jotka molemmat sairastuivat MS-tautiin toistakymmentä vuotta sitten ja saivat siihen lääkitystä alusta alkaen. Rovaniemeläisellä Seija Ravelinillä MS-tauti todettiin 14 vuotta sitten ja hänelle MS diagnoosi oli helpotus, koska pitkälliset oireet saivat selityksen. Parolassa asuvalle Varpu Hoville taas MSdiagnoosin kuuleminen 12 vuotta sitten oli suuri järkytys ja mielessä oli pelko pyörätuoliin joutumisesta. Kyselimme molemmilta heidän selviytymiskeinoistaan sekä siitä, mitä he haluaisivat sanoa nyt vastasairastuneelle. Suomessa olosuhteet ja hoitomahdollisuudet ovat erilaiset eripuolilla maata. Rovaniemellä vastaanottoa pitävät ylilääkäri Riitta Pirilä ja sairaanhoitaja Arja Mylläri kertovat, että heillä potilaan matka hoitopaikkaan saattaa kestää jopa kuusi tuntia suuntaansa. Onneksi Lapin keskussairaalan MS-hoito on joustavaa ja sairastava voi ottaa hoitopaikkaansa yhteyttä milloin vain puhelimitse. Lapin lumoava luonto ottaa lukijan haltuunsa jo tämän lehden kannessa ja Riitta Pirilä kertoo sisäsivuilla siitä lisää. Lehdessä kerrotaan myös kuntoutuksesta, joka on nykyään varsin laaja-alaista käsittäen kodin muutostöitä, äänenkäytön opastusta tai koordinaatioharjoituksia. Ylilääkäri Hanna Kuusisto ja kuntoutusohjaaja Minna Holopainen painottavat konkreettisten tavoitteiden tärkeyttä ja kertovat kuinka kuntoutusta toteutetaan Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Hyviä lukuhetkiä Primon parissa! Anja-Leena Toivonen päätoimittaja

4 Hoitoa ja huolenpitoa Lapissa MS-tautia ei tarvitse enää ajatella sairautena, joka vie vääjäämättä pyörätuoliin. Maine on peruja ajalta, jolloin MS-taudin kulkuun vaikuttavia lääkkeitä ei ollut vielä kehitetty. Nyt on, ja siksi moni MS-potilas pärjää sairautensa kanssa hyvin, sanoo Lapin keskussairaalan neurologian osaston ylilääkäri Riitta Pirilä. Teksti Mia Sivula valokuvat Kaisa Sirén primo

5 Riitta Pirilä on tanssinut ja laulanut flamencolauluja jo yli kymmenen vuoden ajan. primo

6 M S-tauti on hajapesäketauti, jolla on neljä eri alatyyppiä. Taudinkuva on jokaisella erilainen. Lievin taudin aste voi jäädä jopa huomaamatta. Aaltomaisen MS-taudin muodon varhainen toteaminen ja taudin hoitaminen on ennusteen kannalta tärkeää. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua aina, jos kärsii neurologisista oireista. Toispuoleiset halvausoireet, tuntopuutokset ja näköhäiriöt voivat kieliä MS-taudista. Fatiikki eli uupumustaipumus on yleisin ja usein myös hankalin MS-taudin oire, sillä siihen ei ole kovin hyvää oireenmukaista lääkehoitoa tarjolla, Pirilä sanoo. Kuuden tunnin ajomatka hoitoon Lapin keskussairaalan neurologian klinikassa hoidetaan vuosittain noin 130 lappilasta MS-potilasta. He ovat yksi suurimmista potilasryhmistä poliklinikalla. Taudin ilmaantuvuus on Lapissa sama kuin muuallakin Suomessa: noin sata henkilöä sadastatuhannesta sairastuu MS-tautiin. Koska taudinkuva on jokaisella potilaalla erilainen, hoitokin vaihtelee. Osa potilaista käy vain vuotuisessa kontrollissa, osa tarvitsee hoitoa useammin etenkin taudin pahenemisvaiheessa. Valtaosa Lapin keskussairaalassa asioivista MS-potilaista sairastaa taudin aaltomaista alatyyppiä. Moniammatillinen yhteistyö korostuu MS-potilaan hoidossa. Hoito tiimiin voi kuulua kuusikin henkilöä fysioterapeutista ja sairaanhoitajasta sosiaalityötekijään ja kuntoutusohjaajaan primo

7 Koska välimatkat ovat Lapissa pitkät, annamme paljon tukea ja neuvoja puhelimessa. Varsinaista puhelinaikaa meillä ei ole, vaan soittaa voi milloin vain. Se on potilaiden kannalta tärkeä juttu. Koska Lapin etäisimmästä kärjestä on keskussairaalaan matkaa viisisataa kilometriä, yhteistyö potilaan omalla asuinpaikkakunnalla korostuu. Tavoitteena on, että potilas voisi sairaudesta huolimatta asua kotona. Tärkeä osa hoitoa on henkinen tuki ja neuvonta. Puhelin on tärkeä työkalu sairaanhoitaja Arja Myllärille, joka on yksi kolmesta MS-potilaiden parissa työskentelevistä hoitajista. Kuunteleminen on osa hoitoa Koska välimatkat ovat Lapissa pitkät, annamme paljon tukea ja neuvoja puhelimessa. Varsinaista puhelinaikaa meillä ei ole, vaan soittaa voi milloin vain. Se on potilaiden kannalta tärkeä juttu. Moni myös sanoo, että on mukava, kun voi asioida aina tutun hoitajan kanssa, Mylläri kertoo. Kun MS-diagnoosi on tehty tai epäily taudista on ilmassa, potilas tarvitsee usein keskusteluapua ja etenkin ohjeita, kuinka hoidon kanssa edetään. Jos diagnoosi tulee yllätyksenä, alkuvaiheen shokin laannuttua on tärkeää kertoa potilaalle eri lääkevaihtoehdoista. Se useimmiten helpottaa asian sulattamista. Mylläri antaa hoitoon tuleville potilaille myös pistosopetusta ja motivoi heitä lääkehoidon jatkamisessa, jos uskonpuute iskee. Varhain aloitetut tutkimukset ja todetun sairauden varhainen hoito kannattaa, korostaa ylilääkäri Pirilä. Tutkimuksiin hakeutumista ei kannata pelätä. Me pidämme huolta. Arja Mylläri ja Riitta Pirilä toimivat työparina MS-potilaiden ohjaamisessa ja tukemisessa. Tutkimuksiin hakeutumista ei kannata pelätä. Me pidämme huolta. primo

8 Seija kirjoitti tuskan pois Vaikka päivästä on kulunut jo 14 vuotta, Seija Ravelin muistaa tapahtumat hyvin. Olin kävellyt ulos Lapin keskussairaalasta, ja seisoin linja-autopysäkillä. Minulle oli juuri kerrottu, että sairastan MS-tautia. Niin hullulta kuin se kuulostaa, päällimmäinen ajatus oli, että tämä on kuin lottovoitto. Epämääräisille oireille oli vihdoin saatu nimi. Kun MS-diagnoosi lopulta tuli, Ravelin oli 42 ja kahden teini-ikäisen tytön äiti. Eniten minua pelotti, että sairaus periytyisi lapsille. Toisaalta ajattelin, että onneksi tämä tuli vasta nyt. Olin ehtinyt jo olla työelämässä ja saada lapset. Elämä ei loppunut MS-diagnoosiin. Ravelin päätti heti kertoa läheisille sairaudestaan. Hän kannusti myös Eniten minua pelotti, että sairaus periytyisi lapsille. Toisaalta ajattelin, että onneksi tämä tuli vasta nyt. Olin ehtinyt jo olla työelämässä ja saada lapset. Ravelin oli kärsinyt jo muutaman vuoden ajan oireista, jotka viittasivat kaularangan ahtaumaan. Vartalo oli usein tunnoton ja silmäoireet vaivasivat. Väsymys oli ääretön. Ravelin yritti sinnitellä työssään Ylioppilaiden terveydenhoitoasemalla ja pelkäsi, että tavarat putoavat käsistä. tyttäriä kertomaan kavereilleen äidin sairaudesta, jos he jotakin kysyisivät. Minusta jokaisen kannattaisi olla avoin ja rehellinen siitä, että sairastaa MS-tautia. Ettei piilottelisi sitä, tai välttelisi puhumasta asiasta. Olen nähnyt kuntoutuksessa ihmisiä, jotka eivät ole pystyneet puhumaan sairau- destaan muille. Niin ei ole hyvä. Vaikka diagnoosi oli helpotus, asian hyväksyminen ei tapahtunut hetkessä. Ravelin purki ajatuksiaan kirjoittamalla. Päiväkirjoja kertyi neljä. Kun katson tekstejä nyt, näen, että olen päässyt asiassa paljon eteenpäin. Olin alussa hirveän haavoittuva ja katkerakin. Loukkaannuin, kun ihmiset kyselivät pyörätuoliin päätymisen ajankohtaa. Kirjoittaminen auttoi niiden tunteiden käsittelyssä. Ravelin asuu valoisassa kaksiossa lähellä Rovaniemen keskustaa. Kauppareissuille hän ottaa kävelykepin tai pyörätuolin mukaan. Sähkömopo on viimeisin ja suuri ilonaihe. Hänellä on ollut sama lääkehoito sairauden alusta saakka. Pidän lääkehoitoa tärkeänä. Luulen jopa, että se pitää flunssani loitolla. En ole sairastanut sitä moneen vuoteen. Ravelin pistää lääkkeen ihon alle joka toinen päivä auto-injektorin avulla. Yleensä pistän aamuisin, sillä silloin se on helpompi muistaa. Lääkkeen voi nykyään säilyttää huoneenlämmössä, mikä on hyvä juttu. Aiemmin, kun reissasin, lääke piti viedä junamatkan ajaksi ravintolavaunun jääkaappiin. Mitä Ravelin sanoisi nuorelle aikuiselle, joka on juuri kuullut sairastavansa MS-tautia? Sanoisin, että asia täytyy käsitellä itsensä kanssa ja se vie aikaa. Hoitoon hakeutuminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Itse mietin joskus, mitä ne pari vuotta ehtivät tehdä, kun diagnoosi ei ollut vielä selvillä. Kun ihminen sairastuu, muut ihmiset usein säikähtävät ja katoavat. Vähitellen he palaavat takaisin. Ymmärrän, että ei ole helppo tietää miten olla ja mitä sanoa. Oikeastihan sitä ei tarvitse sanoa sen kummempaa primo

9 En voisi kuvitella asuvani missään muualla kuin täällä. No, jos Inarinjärvellä olisi töitä, asuisin ehkä siellä. Ilman flamencoa ei ole elämää On kaksi asiaa, jotka eivät lähde Riitta Pirilästä kulumallakaan. Toinen on Lappi, toinen flamenco. Ja flamencosta voisin puhua tunti tolkulla, hän sanoo. 41-vuotias Pirilä on Lapin keskussairaalan neurologian osaston ylilääkäri ja yksi osaston neljästä neurologista. Hän on tanssinut ja laulanut flamencolauluja jo kymmenen vuoden ajan. Mikä flamencossa kiehtoo? Siinä on kaikki: laulu, kitara ja tanssi. Laulu kertoo tarinan, kitara antaa melodian ja tanssi, se kertoo, miltä ihmisen sisällä tuntuu. Rovaniemellä syntynyt Pirilä suoritti opintonsa Oulun yliopistossa, mutta palasi nopsasti takaisin Lappiin. En voisi kuvitella asuvani missään muualla kuin täällä. No, jos Inarinjärvellä olisi töitä, asuisin ehkä siellä, hän myhäilee. Inarinjärvelle Pirilän vie hänen toinen rakas harrastuksensa, kalastus. Isä opetti tyttären kalastamaan aluksi laiturin nokasta ja sittemmin soutuveneestä käsin. Aikuisena Pirilä siirtyi vetouisteluun. Suurin vonkale, jonka hän on kiskonut Inarinjärvestä ylös, oli taimen ja painoi 7,95 kiloa. Mutta äkkiä takaisin flamencoon! Kun Pirilä laulaa, laulun sanat saattavat kertoa vaikkapa siitä, kuinka kaunis on Cadizin kaupunki. Silloinkin Pirilä ammentaa, mistäs muusta kuin Lapin luonnosta. Minun tarvitsee vain ajatella, kuinka kaunis Inarinjärvi on. Laulaminen on sen jälkeen helppoa. Kuka? Riitta Pirilä, 41. Syntyisin Rovaniemeltä. Valmistui neurologiksi Oulun yliopistosta. Lapin keskussairaalan neurologian osaston ylilääkäri vuodesta Kaksi berninpaimenkoiraa, Caro (espanjaksi kallis, rakas) ja Cerro (tunturi). Harrastaa flamencon ja kalastuksen lisäksi valokuvausta ja ratsastusta.

10 Usein työpaikalla tehtävät muutokset eivät ole suuria, vaan pienet parannukset riittävät mahdollistamaan ammatissa jatkamisen. Yksilöllisellä kuntoutuksella valmiudet jokapäiväiseen elämään Neurologian ylilääkäri Hanna Kuusisto korostaa MS-potilaan kuntoutukselle asetettavia konkreettisia tavoitteita. Tiiviissä yhteistyössä kuntoutusohjaaja Minna Holopaisen ja muiden ammattilaisten kanssa pyritään vaikuttamaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin noin 400 MS-tautia sairastavan arkeen. Teksti briiffi oy valokuvat marjaana saarenpää M onille kuntoutus saattaa tuoda ensimmäisenä mieleen jotain, mitä harjoitellaan fysioterapeutin ohjauksella liikuntasalissa. Hanna Kuusisto kuitenkin korostaa kuntoutusta eri osa-alueiden muodostamana laajana kokonaisuutena, joka suunnitellaan yksilöllisesti kullekin potilaalle heti taudin alkuvaiheessa. Kuntoutus koostuu sosiaalisesta, ammatillisesta ja lääkinnällisestä kuntoutuksesta, Kuusisto määrittelee. Sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvät esimerkiksi erilaiset tukitoimet sekä kulkeminen työpaikalle tai kouluun sekä pienapuvälineet tai muutostyöt kotona. Näitä kaikkia ei sairauden alkuvaiheessa välttämättä lainkaan tarvita. Alkuvaiheen kuntoutuksessa korostuu ohjaus Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntoutusohjaaja Minna Holopainen neuvoo, ohjaa ja tukee MS-tautia sairastavia ja heidän läheisiään monin tavoin sairauden mukanaan tuomassa uudessa elämäntilanteessa. Kuntoutusohjaajan palvelut ovat maksuttomia eikä erillistä lähetettä tarvita. Kuntoutus on monitahoinen asia, jonka sisältö vaihtelee MS-taudin eri vaiheissa, Holopainen kuvailee. Diagnoosin saamisen jälkeen kuntoutusohjaaja järjestää ensitietopäivät, jossa jaetaan sairastuneille ja heidän läheisilleen tietoa sairaalasta ja koko saatavilla olevasta palvelujärjestelmästä. Vuosittain järjestettävät ensitietopäivät ovat Minna Holopaisen mukaan keskeinen osa alkuvaiheen kuntoutusta. Tällöin potilas saa runsaasti tärkeää tietoa, tapaa muita samassa tilanteessa olevia ja saa mahdollisuuksia vertaistukeen. Sairauden alkuvaiheessa korostuu ohjaus, Holopainen kuvailee. Toiminta- tai fysioterapeutin kanssa ohjataan MS-potilasta oikeisiin tapoihin liikkua. Toisilla tauti voi pysyä ensimmäisen pahenemisvaiheen jälkeen pitkään oireettomana, mutta primo

11 monilla ilmenee sairauden edetessä vaikeuksia tasapainossa, koordinaatiossa ja liikkumisessa. Kuntoutus tähtää siihen, että sairastunut selviäisi mahdollisimman hyvin ja itsenäisesti arjen toimissaan. Ammatillisesta kuntoutuksesta tukea työelämään Ammatilliseen kuntoutukseen voi MS-taudin alkuvaiheessa liittyä keskustelu ja neuvonta potilaan ammattiin tai opiskelualaan liittyen. Vaikka pyritäänkin siihen, ettei sairaus rajoittaisi ammattihaaveita, täytyy realiteetit ottaa huomioon. Jos on vaikkapa näköhermon tulehduksen myötä menettänyt osittain näkönsä, ei välttämättä voi toimia kaikissa ammateissa. Usein muutokset eivät ole suuria, vaan työpaikan sisällä tehtävät pienet parannukset riittävät mahdollistamaan ammatissa jatkamisen, Hanna Kuusisto toteaa. Lääkinnällinen kuntoutus puolestaan merkitsee sairauden alkuvaiheessa sitä, että annetaan potilaalle liikuntaresepti, jotta liikunnasta tulisi itsehoidon rutiini. Fysioterapeutti arvioi liikuntakyvyn ja antaa yksilöllisen kuntoilusuunnitelman, jossa määritellään, miten potilaan tulisi lisätä rasituskestävyyttä, lihasvoimaa tai tasapainoharjoitteita, riippuen siitä mikä on kullakin keskeisin ongelmaalue. Konkreettiset tavoitteet auttavat keskittymään Hanna Kuusisto kertoo että kuntoutuksen tavoitteet pyritään pitämään mahdollisimman konkreettisina, kuten MS-potilaan selviytyminen työelämässä. Esimerkiksi puhetyössä oleva henkilö harjoittelee yhdessä puheterapeutin kanssa artikulaatiota ja saa ohjausta äänenkäyttöön. Jos on keskeistä päästä itse kulkemaan työpaikalle, on auton erikoisvarusteiden lisäksi tärkeää saada käsien toiminta kuntoon, jolloin keskitytään yläraajojen rasituskestävyyteen ja koordinaatioon. Kuntoutuksen tulisi keskittyä tietyn tavoitteen saavuttamiseen, Neurologian ylilääkäri Hanna Kuusisto korostaa yksilöllisen kuntoutussuunnitelman tärkeyttä. primo

12 Voidaan ajatella, että hermosolut ovat kuin mökin sähköjohtoja ja myeliini on johtojen ympärillä oleva muovi. Kuusisto korostaa. Pidemmälle edenneessä MS-taudissa tavoitteena voi olla potilaan selviytyminen kotona. Esimerkiksi itsenäisesti vessassa käyminen vaatii tasapainon hallintaa. Tällöin kuntoutuksessa keskitytään siihen. MS-taudin kanssa työskentelevän on hyväksyttävä se, että kyseessä on etenevä sairaus, jolle ei ole olemassa parannuskeinoa. Palkitsevinta onkin, kun potilaat antavat positiivista palautetta arjesta selviämisessä. Esimerkiksi itsenäisen autoilun mahdollistaminen kuntoutuksen ja erityisvarusteiden avulla ilahduttaa monia. Mitä konkreettisempia kuntoutuksen tavoitteet ovat, sen parempi, kiteyttää kuntoutusohjaaja Minna Holopainen. Diagnoosi voi olla shokki Hanna Kuusiston mukaan yleinen tietous MS-taudista on viimeisen vuosikymmenen aikana lisääntynyt, eikä vääriä tai värittyneitä käsityksiä juurikaan kohtaa. Vielä 1990-luvun lopulla ensireaktiona MS-diagnoosiin saattoi olla kysymys pyörätuoliin joutumisesta ja jopa kuolemanpelkoakin esiintyi. Sairautta ja siihen liittyviä lääkkeitä on tehokkaasti tuotu suuren yleisön tietoisuuteen. Myös internet on lisännyt ihmisten tietoisuutta valtavasti. Potilaille voi kuitenkin olla haastavaa kohdata tieto parantumattomasta neurologisesta sairaudesta, ja shokki voi olla niin suuri, ettei kaikkea tietoa pysty ensimmäisellä lääkärikäynnillä ottamaan vastaan. Usein toiselle käynnille on hyvä kerätä valmiiksi lista kaikista itseä askarruttavista kysymyksistä ja saattaa myös olla hyvä tulla vastaanotolle yhdessä puolison tai muun läheisen ihmisen kanssa, Hanna Kuusisto neuvoo. Vaikka kyseessä onkin parantumaton sairaus, se on kuitenkin hoidettavissa ja lähes aina löydetään sopiva lääke. Sairauden etenemistä hidastava lääkehoito kannattaa aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa MS-taudissa on kyse keskushermoston tulehduksesta, joka muuttaa sairauden edetessä muotoaan. Sen, miksi sairauden etenemistä hidastava lääkehoito kannattaa aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, on Hanna Kuusisto tottunut avaamaan varsin ymmärrettävää kesämökkivertausta käyttäen. Voidaan ajatella, että hermosolut ovat kuin mökin sähköjohtoja ja myeliini on johtojen ympärillä oleva muovi, Kuusisto selittää. Kun kesämökkiin pääsee talvella hiiriä jotka syövät muovin sähköjohtojen ympäriltä, ovat johdot keväällä piloilla eivätkä sähköt toimi. Jos tarpeeksi ajoissa syksyllä ennakoidaan talven tulo ja laitetaan hiirenloukut ja myrkyt, niin silloin sähköt toimivat vielä keväälläkin. Puolessa välissä talvea se ei enää auta, vaan on ehtinyt jo tulla vaurioita. Hillitsemällä ajoissa tulehdusaktiviteettia kesämökin sähköt siis säilyvät kunnossa ja potilas pysyy toimintakykyisenä pidempään, eikä hermosolujen surkastumista ja siitä seuraavaa pysyvää invaliditeettiä pääse syntymään primo

13 Maailma ei kaatunutkaan Varpu Hoville MS-diagnoosi 12 vuotta sitten oli shokki. Elämä ei kuitenkaan lopu sairauteen, muistuttaa lääkityksellä, kuntoutuksella ja positiivisella asenteella eteenpäin menevä nuorekas viiden lapsen mummu. Parolassa asuva Varpu Hovi sai MS-diagnoosin 46-vuotiaana. Jo yli nelikymppisen diagnoosi oli yllätys lääkärillekin. Kaikki alkoi epilepsiakohtauksesta kesällä Samoihin aikoihin Varpu menetti osittain näkönsä vasemmasta silmästä. Tilannetta vaikeutti entisestään se, että hän oli sairaslomalla rannekanavien leikkauksen takia. Siinä ruljanssissa tapahtui paljon yhdellä kertaa, enkä ehtinyt yhteen asiaan paneutua kun oli jo toinen tulossa, Varpu muistelee. Uusi toivo heräsi pikku hiljaa Arvelin, että maailma kaatuu, Varpu Hovi myöntää nyt, 12 vuotta myöhemmin MS-diagnoosistaan. En tiennyt sairaudesta oikeastaan mitään. Pelkäsin, koska olin nähnyt ihmisten joutuvan pyörätuoliin. Ajattelin sen olevan lopullinen tuomio. Uusi toivo heräsi sitä mukaa kun lisätietoa sairaudesta karttui. Uskoa elämään lisäsi oman miehen kannustuksen lisäksi myös samoihin aikoihin syntynyt ensimmäinen lapsenlapsi. Kun katsoin häntä ja elin hänen kanssaan, sain voimaa ja uskoa siihen, että kyllä itsekin täytyy elää mukana, Varpu muistelee. Kaveri kulkee kassissa mukana Varpu kertoo kävelyn ja tasapainon pitämisen olevan toisinaan haasteellista, mitä on vaikea uskoa, kun katsoo hänen rauhallista tasapainoiluaan ison jumppapallon päällä kuvausta varten. Tasapainon pettäminen on aika iso asia, koska se näkyy ulospäin ja horjuvan ihmisen nähdessään muut ajattelevat heti, ettei tuolla ole asiat kunnossa. Olen kuitenkin jo tottunut siihen, enkä enää välitä muiden mielipiteistä, Varpu sanoo. Ja kassissa kulkee mukana kokoontaitettava keppi. Jos huomaan yksin liikkeellä ollessani, etten enää jaksa, niin kaivan kaverin avuksi. Liikuntaa, lääkitystä ja lapsenlapsia Ohjatun voimistelun lisäksi Varpu Hovi pyöräilee, käy koiran kanssa kävelyillä ja kalastaa innokkaasti kesät talvet. Hyvää liikuntaa ovat myös pihapelit lastenlasten kanssa. Se vaatii ketteryyttä ja tasapainoa, lapset saa välillä nauraa kunnolla kun mummu muksahtaa kumoon, Varpu hymyilee. Viisi lastenlasta ovat rajaton riemu. Ei ole mitään mahtavampaa kuin se, että pienet tulee moikkaamaan mummua. Lääkityksen Varpu on kokenut alusta asti apua tuovana asiana osana hoitoa. Vuosien myötä joka toinen päivä tapahtuvasta lääkeruiskeen pistämisestä on tullut rutiinia. Pistosrutiiniin tottuminen on ollut helppoa, kun sen ottaa aina samaan aikaan, Varpu toteaa. Lääkettä ei tarvitse säilyttää jääkaapissa, ja sen voi ottaa mukaan mökille tai reissuun. Varpu Hovi elää aktiivista elämää MS-diagnoosista huolimatta. Kun katsoin ensimmäistä lapsenlastani, sain voimaa ja uskoa siihen, että kyllä itsekin täytyy elää mukana Lähtekää liikkeelle ajoissa! Varpu Hovi lähettää positiiviset terveiset kaikille vasta sairastuneille. Elämä ei lopu MS-tautiin! Vaikka saa diagnoosin, tämän kanssa pystyy elämään mahtavan elämän. Ei kannata jäädä kotiin murehtimaan, vaan täytyy lähteä liikkeelle ajoissa. Ainoa asia mitä kadun, on se, etten ottanut jo sairastuessani itse selvää vertaisryhmistä ja MS-liiton toiminnasta alueella. Onneksi viime kesänä Maskun kurssilla sain tuttavia muista samassa tilanteessa olevista, Varpu iloitsee. primo

14 Maailman MS-päivä on kevään huipennus Maailman MS-päivää on vietetty vuosittain yli kuudessakymmenessä maassa. Viime vuonna yksistään Suomessa järjestettiin 18 yleisötapahtumaa, joiden järjestelyihin osallistui lähes 200 vapaaehtoista. Toukokuun viimeisenä keskiviikkona MS-yhteisö ponnistaa jälleen tehdäkseen tutuksi haasteita, joita MS-tauti asettaa sairastuneille ja heidän läheisilleen. Teksti ms-liitto valokuvat ms-liitto Suomessa Maailman MS-päivään valmistautuminen käynnistyy jo huhti-toukokuun aikana MS-liiton valtakunnallisella kampanjalla. Kampanjan tarkoituksena on lisätä MS-taudin tunnettuutta ja suuren yleisön tietoa sairaudesta. Maailman MS-päivän yhteinen iskulause seuraavan kolmen vuoden ajan onkin MS-taudilla on tuhannet kasvot. Se kuvaa elämäntilanteiden ja taudinkuvien kirjoa, joka maailman yli kahden miljoonan sairastuneen joukosta löytyy. Mahdollisimman monen toivotaan antavan MS-taudille kasvot teemapäivän tapahtumissa. Tervetulleita ovat myös läheiset ja muut asian tärkeiksi kokevat. Viime vuonna Kajaanissa jaettiin ilmapalloja ja tietolehtisiä. Kotimaisista tapahtumista on tietoa mm. MS-liiton internetsivuilla ja kannustusjoukkoihin voi liittyä Facebookissa primo

15 QR-koodi QR-koodi on kaksiulotteinen viivakoodi, jota käytetään matkapuhelimilla ja kämmentietokoneilla kuten ipadilla. QR on lyhenne sanoista Quick Response. QR-koodit ovat hyvin suosittuja maailmalla mm. Japanissa, josta se on lähtöisin, mutta niiden käyttö lisääntyy myös Suomessa. QR-koodin voi lukea matkapuhelimille kehitetyillä ilmaisilla sovelluksilla, jotka käyttävät matkapuhelimen kameraa koodin skannaamiseen. Monissa matkapuhelimissa on koodinlukuohjelma jo valmiina. Anna palautetta Primosta Kerro meille, mitä mieltä olet Primon jutuista. Kaikkien mennessä palautetta antaneiden kesken arvotaan 3 kpl Marimekon pirteän vaaleanpunaisia olkakasseja. Samalla kupongilla voit myös tilata Primon maksutta itsellesi! Toimitus: Bayer Oy ja Briiffi Oy Graafinen suunnittelu: Briiffi Oy Paino: Painojussit Oy Julkaisija: Bayer Oy Espoo Suurkiitos palautteista, joita saimme viime lehdestä! Primosta sanottiin mm. seuraavaa: Juuri sopivasti arkikuvausta, tieteellistä tutkimustulosta ja joku pikku extra pohjalla :), Toivoa täynnä koko lehti, Ärsyttää yltiö positiiviset jutut hyväkuntoisista potilaista. Kiinnostaa lukea myös ei niin hyväkuntoisista potilaista. Lisäksi lukijamme toivoivat mm. MS-tautia koskevaa tietoa ja lisää sairastuneiden selviytymistarinoita. 1 /2012 Lehti ms-taudin parissa eläville Arvonta- ja tilauskuponki Millä arvosanoilla kuvailisit Primon juttuja? Osallistun Marimekon olkakassin arvontaan Tilaan maksuttoman Primon itselleni 5 = Erittäin hyvä, 4 = Melko hyvä, 3 = En osaa sanoa, 2 = Melko huono, 1 = Huono Hoitoa ja huolenpitoa Lapissa Nimi Seija kirjoitti tuskan pois Yksilöllisellä kuntoutuksella valmiudet jokapäiväiseen elämään Katuosoite Maailma ei kaatunutkaan Yleisarvosana Primosta 1/2012 Postinumero ja -paikka Omat terveiseni Primon toimitukselle: Kaikkien mennessä palautetta antaneiden kesken arvotaan 3 kpl Marimekon olkakasseja.

16 L.FI Kattava tietopaketti diagnoosin saaneille ja vastauksia kysymyksiin, jotka usein mietityttävät. Mikä MS-tauti on? Miksi juuri minä? Miten MS-tauti etenee? Miten MS-tautia hoidetaan? Lue vinkkejä ja käytännön ohjeita helpottamaan jokapäiväistä elämää. MS-forumissa voit vaihtaa ajatuksia toisten MS-tautia sairastavien kanssa. Sivustolta löydät myös kaikki Primo-lehdet sähköisinä ja paljon muuta. Bayerin Medinfo palvelee älä jää kysymystesi kanssa yksin Bayerin Medinfo auttaa sinua kaikissa Bayerin tuotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Soita Tai lähetä sähköpostia: Soita arkipäivisin kello 9 15, muina aikoina voit jättää soitto pyynnön vastaajaan. Puheluusi vastataan Bayerin lääketieteelliseltä osastolta Espoosta. Primo maksaa postimaksun 1 /2012 Lehti ms-taudin parissa eläville BAYER OY tunnus info: espoo vastauslähetys

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Suomen MS-hoitajat ry. Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net

Suomen MS-hoitajat ry. Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net Suomen MS-hoitajat ry Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net 2 15 VUOTISJUHLASEMINAARI K aksi hienoa koulutustapahtumaa on taas takana. Kiitos teille osallistuneille päivien onnistumisesta! Jäsentiedote

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Lisää teksti tähän TAUSTATIETOJA 1. Merkit se koht a, joka ilmaisee sukupuolesi ja ikäryhmän, johon kuulut NAINEN

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

GAS-menetelmää käytetty

GAS-menetelmää käytetty PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA TAVOITEASETTELUSSA GAS-MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN Anne Huuskonen Sanna Toivonen GAS-menetelmää käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus eli Vake-hanke

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Kurssille valitseminen edellyttää, että henkilötietosi rekisteröidään henkilötietojärjestelmään. Henkilötietoja käytetään vain kurssitarkoitukseen.

Kurssille valitseminen edellyttää, että henkilötietosi rekisteröidään henkilötietojärjestelmään. Henkilötietoja käytetään vain kurssitarkoitukseen. KURSSIHAKULOMAKE Kurssille valitseminen edellyttää, että henkilötietosi rekisteröidään henkilötietojärjestelmään. Henkilötietoja käytetään vain kurssitarkoitukseen. Etunimi: Sukunimi: Katuosoite: Postinumero:

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

MS-tauti opetti elämään rohkeammin!

MS-tauti opetti elämään rohkeammin! 1 /2013 Lehti ms-taudin pariss a eläville Huomio kognitiivisiin taitoihin Tärkeää puhetta seksistä MS-tauti opetti elämään rohkeammin! Neurologi Marianne Männikkö: On tärkeää erottaa, mikä on turvalliseksi

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablet -tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa liikkuminen

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry. V.1951 perustettu kansanterveysjärjestö ja Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö Toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhdistyksen

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

MISTÄ VOIMIA ARKEEN. Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014. 5.11.2014 PPPH -Seminaari Kaisu Ylikoski

MISTÄ VOIMIA ARKEEN. Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014. 5.11.2014 PPPH -Seminaari Kaisu Ylikoski MISTÄ VOIMIA ARKEEN Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014 Kokemus äidiltä saadusta rakkaudesta antoi voimia arjen sujumiseen. Silti arjen pyörittämiseen tarvittavat

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: alakoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: jokamiehen

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot