Lehti ms-taudin pariss a eläville

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lehti ms-taudin pariss a eläville"

Transkriptio

1 1 /2012 Lehti ms-taudin pariss a eläville Hoitoa ja huolenpitoa Lapissa Maailma ei kaatunutkaan MS-päivä on kevään huipennus

2 tässä lehdessä Hoitoa ja huolenpitoa Lapissa... 4 Seija kirjoitti tuskan pois... 8 Yksilöllisellä kuntoutuksella valmiudet jokapäiväiseen elämään Maailma ei kaatunutkaan MS-päivä on kevään huipennus Ennakoivat lausunnot Tässä Bayerin Primo-lehden numerossa saattaa olla ennakoivia lausuntoja, jotka perustuvat Bayer-konsernin tai Bayer-toimialan johdon tämänhetkisiin oletuksiin ja ennusteisiin. Erilaiset odotettavissa olevat tai odottamattomat riskit ja epävarmuustekijät saattavat muuttaa yrityksen todellisia tuloksia, taloudellista tilannetta, kehitystä ja suoritusta näistä ennusteista. Joistakin tällaisista tekijöistä kerrotaan Bayerin tiedotteissa, jotka löytyvät Bayerin verkkosivustolta osoitteesta Yritys ei ole velvollinen päivittämään tai korjaamaan näitä ennakoivia lausuntoja uusien tietojen tai olosuhteiden vuoksi.

3 MS-taudilla on monet kasvot Yksi Primo-lehden tekemisen suurista iloista on lukijoilta saatu säännöllinen palaute ja juttuideat, jotka auttavat meitä tuottamaan lukijakuntaa kiinnostavia artikkeleita. Tällä kertaa toteutimme useassa palautteessa esiintyneen toiveen, että vastasairastuneiden ohella myös pidempään MS-tautia sairastaneiden elämäntarinoita tuotaisiin esille Primossa. Yksi lukija toivoikin ikäänkuin aikamatkaa tulevaisuuteen eli artikkelia vuosia MS-taudin kanssa eläneistä ihmisistä, jotka ovat saaneet lääkehoitoa heti diagnoosin varmistumisesta lähtien. Suomestakin heitä löytyy iso joukko, sillä MS-taudin kulkuun vaikuttavat lääkehoidot aloitettiin täällä 16 vuotta sitten vuonna Tässä lehdessä haastatellaan kahta naista, jotka molemmat sairastuivat MS-tautiin toistakymmentä vuotta sitten ja saivat siihen lääkitystä alusta alkaen. Rovaniemeläisellä Seija Ravelinillä MS-tauti todettiin 14 vuotta sitten ja hänelle MS diagnoosi oli helpotus, koska pitkälliset oireet saivat selityksen. Parolassa asuvalle Varpu Hoville taas MSdiagnoosin kuuleminen 12 vuotta sitten oli suuri järkytys ja mielessä oli pelko pyörätuoliin joutumisesta. Kyselimme molemmilta heidän selviytymiskeinoistaan sekä siitä, mitä he haluaisivat sanoa nyt vastasairastuneelle. Suomessa olosuhteet ja hoitomahdollisuudet ovat erilaiset eripuolilla maata. Rovaniemellä vastaanottoa pitävät ylilääkäri Riitta Pirilä ja sairaanhoitaja Arja Mylläri kertovat, että heillä potilaan matka hoitopaikkaan saattaa kestää jopa kuusi tuntia suuntaansa. Onneksi Lapin keskussairaalan MS-hoito on joustavaa ja sairastava voi ottaa hoitopaikkaansa yhteyttä milloin vain puhelimitse. Lapin lumoava luonto ottaa lukijan haltuunsa jo tämän lehden kannessa ja Riitta Pirilä kertoo sisäsivuilla siitä lisää. Lehdessä kerrotaan myös kuntoutuksesta, joka on nykyään varsin laaja-alaista käsittäen kodin muutostöitä, äänenkäytön opastusta tai koordinaatioharjoituksia. Ylilääkäri Hanna Kuusisto ja kuntoutusohjaaja Minna Holopainen painottavat konkreettisten tavoitteiden tärkeyttä ja kertovat kuinka kuntoutusta toteutetaan Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Hyviä lukuhetkiä Primon parissa! Anja-Leena Toivonen päätoimittaja

4 Hoitoa ja huolenpitoa Lapissa MS-tautia ei tarvitse enää ajatella sairautena, joka vie vääjäämättä pyörätuoliin. Maine on peruja ajalta, jolloin MS-taudin kulkuun vaikuttavia lääkkeitä ei ollut vielä kehitetty. Nyt on, ja siksi moni MS-potilas pärjää sairautensa kanssa hyvin, sanoo Lapin keskussairaalan neurologian osaston ylilääkäri Riitta Pirilä. Teksti Mia Sivula valokuvat Kaisa Sirén primo

5 Riitta Pirilä on tanssinut ja laulanut flamencolauluja jo yli kymmenen vuoden ajan. primo

6 M S-tauti on hajapesäketauti, jolla on neljä eri alatyyppiä. Taudinkuva on jokaisella erilainen. Lievin taudin aste voi jäädä jopa huomaamatta. Aaltomaisen MS-taudin muodon varhainen toteaminen ja taudin hoitaminen on ennusteen kannalta tärkeää. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua aina, jos kärsii neurologisista oireista. Toispuoleiset halvausoireet, tuntopuutokset ja näköhäiriöt voivat kieliä MS-taudista. Fatiikki eli uupumustaipumus on yleisin ja usein myös hankalin MS-taudin oire, sillä siihen ei ole kovin hyvää oireenmukaista lääkehoitoa tarjolla, Pirilä sanoo. Kuuden tunnin ajomatka hoitoon Lapin keskussairaalan neurologian klinikassa hoidetaan vuosittain noin 130 lappilasta MS-potilasta. He ovat yksi suurimmista potilasryhmistä poliklinikalla. Taudin ilmaantuvuus on Lapissa sama kuin muuallakin Suomessa: noin sata henkilöä sadastatuhannesta sairastuu MS-tautiin. Koska taudinkuva on jokaisella potilaalla erilainen, hoitokin vaihtelee. Osa potilaista käy vain vuotuisessa kontrollissa, osa tarvitsee hoitoa useammin etenkin taudin pahenemisvaiheessa. Valtaosa Lapin keskussairaalassa asioivista MS-potilaista sairastaa taudin aaltomaista alatyyppiä. Moniammatillinen yhteistyö korostuu MS-potilaan hoidossa. Hoito tiimiin voi kuulua kuusikin henkilöä fysioterapeutista ja sairaanhoitajasta sosiaalityötekijään ja kuntoutusohjaajaan primo

7 Koska välimatkat ovat Lapissa pitkät, annamme paljon tukea ja neuvoja puhelimessa. Varsinaista puhelinaikaa meillä ei ole, vaan soittaa voi milloin vain. Se on potilaiden kannalta tärkeä juttu. Koska Lapin etäisimmästä kärjestä on keskussairaalaan matkaa viisisataa kilometriä, yhteistyö potilaan omalla asuinpaikkakunnalla korostuu. Tavoitteena on, että potilas voisi sairaudesta huolimatta asua kotona. Tärkeä osa hoitoa on henkinen tuki ja neuvonta. Puhelin on tärkeä työkalu sairaanhoitaja Arja Myllärille, joka on yksi kolmesta MS-potilaiden parissa työskentelevistä hoitajista. Kuunteleminen on osa hoitoa Koska välimatkat ovat Lapissa pitkät, annamme paljon tukea ja neuvoja puhelimessa. Varsinaista puhelinaikaa meillä ei ole, vaan soittaa voi milloin vain. Se on potilaiden kannalta tärkeä juttu. Moni myös sanoo, että on mukava, kun voi asioida aina tutun hoitajan kanssa, Mylläri kertoo. Kun MS-diagnoosi on tehty tai epäily taudista on ilmassa, potilas tarvitsee usein keskusteluapua ja etenkin ohjeita, kuinka hoidon kanssa edetään. Jos diagnoosi tulee yllätyksenä, alkuvaiheen shokin laannuttua on tärkeää kertoa potilaalle eri lääkevaihtoehdoista. Se useimmiten helpottaa asian sulattamista. Mylläri antaa hoitoon tuleville potilaille myös pistosopetusta ja motivoi heitä lääkehoidon jatkamisessa, jos uskonpuute iskee. Varhain aloitetut tutkimukset ja todetun sairauden varhainen hoito kannattaa, korostaa ylilääkäri Pirilä. Tutkimuksiin hakeutumista ei kannata pelätä. Me pidämme huolta. Arja Mylläri ja Riitta Pirilä toimivat työparina MS-potilaiden ohjaamisessa ja tukemisessa. Tutkimuksiin hakeutumista ei kannata pelätä. Me pidämme huolta. primo

8 Seija kirjoitti tuskan pois Vaikka päivästä on kulunut jo 14 vuotta, Seija Ravelin muistaa tapahtumat hyvin. Olin kävellyt ulos Lapin keskussairaalasta, ja seisoin linja-autopysäkillä. Minulle oli juuri kerrottu, että sairastan MS-tautia. Niin hullulta kuin se kuulostaa, päällimmäinen ajatus oli, että tämä on kuin lottovoitto. Epämääräisille oireille oli vihdoin saatu nimi. Kun MS-diagnoosi lopulta tuli, Ravelin oli 42 ja kahden teini-ikäisen tytön äiti. Eniten minua pelotti, että sairaus periytyisi lapsille. Toisaalta ajattelin, että onneksi tämä tuli vasta nyt. Olin ehtinyt jo olla työelämässä ja saada lapset. Elämä ei loppunut MS-diagnoosiin. Ravelin päätti heti kertoa läheisille sairaudestaan. Hän kannusti myös Eniten minua pelotti, että sairaus periytyisi lapsille. Toisaalta ajattelin, että onneksi tämä tuli vasta nyt. Olin ehtinyt jo olla työelämässä ja saada lapset. Ravelin oli kärsinyt jo muutaman vuoden ajan oireista, jotka viittasivat kaularangan ahtaumaan. Vartalo oli usein tunnoton ja silmäoireet vaivasivat. Väsymys oli ääretön. Ravelin yritti sinnitellä työssään Ylioppilaiden terveydenhoitoasemalla ja pelkäsi, että tavarat putoavat käsistä. tyttäriä kertomaan kavereilleen äidin sairaudesta, jos he jotakin kysyisivät. Minusta jokaisen kannattaisi olla avoin ja rehellinen siitä, että sairastaa MS-tautia. Ettei piilottelisi sitä, tai välttelisi puhumasta asiasta. Olen nähnyt kuntoutuksessa ihmisiä, jotka eivät ole pystyneet puhumaan sairau- destaan muille. Niin ei ole hyvä. Vaikka diagnoosi oli helpotus, asian hyväksyminen ei tapahtunut hetkessä. Ravelin purki ajatuksiaan kirjoittamalla. Päiväkirjoja kertyi neljä. Kun katson tekstejä nyt, näen, että olen päässyt asiassa paljon eteenpäin. Olin alussa hirveän haavoittuva ja katkerakin. Loukkaannuin, kun ihmiset kyselivät pyörätuoliin päätymisen ajankohtaa. Kirjoittaminen auttoi niiden tunteiden käsittelyssä. Ravelin asuu valoisassa kaksiossa lähellä Rovaniemen keskustaa. Kauppareissuille hän ottaa kävelykepin tai pyörätuolin mukaan. Sähkömopo on viimeisin ja suuri ilonaihe. Hänellä on ollut sama lääkehoito sairauden alusta saakka. Pidän lääkehoitoa tärkeänä. Luulen jopa, että se pitää flunssani loitolla. En ole sairastanut sitä moneen vuoteen. Ravelin pistää lääkkeen ihon alle joka toinen päivä auto-injektorin avulla. Yleensä pistän aamuisin, sillä silloin se on helpompi muistaa. Lääkkeen voi nykyään säilyttää huoneenlämmössä, mikä on hyvä juttu. Aiemmin, kun reissasin, lääke piti viedä junamatkan ajaksi ravintolavaunun jääkaappiin. Mitä Ravelin sanoisi nuorelle aikuiselle, joka on juuri kuullut sairastavansa MS-tautia? Sanoisin, että asia täytyy käsitellä itsensä kanssa ja se vie aikaa. Hoitoon hakeutuminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Itse mietin joskus, mitä ne pari vuotta ehtivät tehdä, kun diagnoosi ei ollut vielä selvillä. Kun ihminen sairastuu, muut ihmiset usein säikähtävät ja katoavat. Vähitellen he palaavat takaisin. Ymmärrän, että ei ole helppo tietää miten olla ja mitä sanoa. Oikeastihan sitä ei tarvitse sanoa sen kummempaa primo

9 En voisi kuvitella asuvani missään muualla kuin täällä. No, jos Inarinjärvellä olisi töitä, asuisin ehkä siellä. Ilman flamencoa ei ole elämää On kaksi asiaa, jotka eivät lähde Riitta Pirilästä kulumallakaan. Toinen on Lappi, toinen flamenco. Ja flamencosta voisin puhua tunti tolkulla, hän sanoo. 41-vuotias Pirilä on Lapin keskussairaalan neurologian osaston ylilääkäri ja yksi osaston neljästä neurologista. Hän on tanssinut ja laulanut flamencolauluja jo kymmenen vuoden ajan. Mikä flamencossa kiehtoo? Siinä on kaikki: laulu, kitara ja tanssi. Laulu kertoo tarinan, kitara antaa melodian ja tanssi, se kertoo, miltä ihmisen sisällä tuntuu. Rovaniemellä syntynyt Pirilä suoritti opintonsa Oulun yliopistossa, mutta palasi nopsasti takaisin Lappiin. En voisi kuvitella asuvani missään muualla kuin täällä. No, jos Inarinjärvellä olisi töitä, asuisin ehkä siellä, hän myhäilee. Inarinjärvelle Pirilän vie hänen toinen rakas harrastuksensa, kalastus. Isä opetti tyttären kalastamaan aluksi laiturin nokasta ja sittemmin soutuveneestä käsin. Aikuisena Pirilä siirtyi vetouisteluun. Suurin vonkale, jonka hän on kiskonut Inarinjärvestä ylös, oli taimen ja painoi 7,95 kiloa. Mutta äkkiä takaisin flamencoon! Kun Pirilä laulaa, laulun sanat saattavat kertoa vaikkapa siitä, kuinka kaunis on Cadizin kaupunki. Silloinkin Pirilä ammentaa, mistäs muusta kuin Lapin luonnosta. Minun tarvitsee vain ajatella, kuinka kaunis Inarinjärvi on. Laulaminen on sen jälkeen helppoa. Kuka? Riitta Pirilä, 41. Syntyisin Rovaniemeltä. Valmistui neurologiksi Oulun yliopistosta. Lapin keskussairaalan neurologian osaston ylilääkäri vuodesta Kaksi berninpaimenkoiraa, Caro (espanjaksi kallis, rakas) ja Cerro (tunturi). Harrastaa flamencon ja kalastuksen lisäksi valokuvausta ja ratsastusta.

10 Usein työpaikalla tehtävät muutokset eivät ole suuria, vaan pienet parannukset riittävät mahdollistamaan ammatissa jatkamisen. Yksilöllisellä kuntoutuksella valmiudet jokapäiväiseen elämään Neurologian ylilääkäri Hanna Kuusisto korostaa MS-potilaan kuntoutukselle asetettavia konkreettisia tavoitteita. Tiiviissä yhteistyössä kuntoutusohjaaja Minna Holopaisen ja muiden ammattilaisten kanssa pyritään vaikuttamaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin noin 400 MS-tautia sairastavan arkeen. Teksti briiffi oy valokuvat marjaana saarenpää M onille kuntoutus saattaa tuoda ensimmäisenä mieleen jotain, mitä harjoitellaan fysioterapeutin ohjauksella liikuntasalissa. Hanna Kuusisto kuitenkin korostaa kuntoutusta eri osa-alueiden muodostamana laajana kokonaisuutena, joka suunnitellaan yksilöllisesti kullekin potilaalle heti taudin alkuvaiheessa. Kuntoutus koostuu sosiaalisesta, ammatillisesta ja lääkinnällisestä kuntoutuksesta, Kuusisto määrittelee. Sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvät esimerkiksi erilaiset tukitoimet sekä kulkeminen työpaikalle tai kouluun sekä pienapuvälineet tai muutostyöt kotona. Näitä kaikkia ei sairauden alkuvaiheessa välttämättä lainkaan tarvita. Alkuvaiheen kuntoutuksessa korostuu ohjaus Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntoutusohjaaja Minna Holopainen neuvoo, ohjaa ja tukee MS-tautia sairastavia ja heidän läheisiään monin tavoin sairauden mukanaan tuomassa uudessa elämäntilanteessa. Kuntoutusohjaajan palvelut ovat maksuttomia eikä erillistä lähetettä tarvita. Kuntoutus on monitahoinen asia, jonka sisältö vaihtelee MS-taudin eri vaiheissa, Holopainen kuvailee. Diagnoosin saamisen jälkeen kuntoutusohjaaja järjestää ensitietopäivät, jossa jaetaan sairastuneille ja heidän läheisilleen tietoa sairaalasta ja koko saatavilla olevasta palvelujärjestelmästä. Vuosittain järjestettävät ensitietopäivät ovat Minna Holopaisen mukaan keskeinen osa alkuvaiheen kuntoutusta. Tällöin potilas saa runsaasti tärkeää tietoa, tapaa muita samassa tilanteessa olevia ja saa mahdollisuuksia vertaistukeen. Sairauden alkuvaiheessa korostuu ohjaus, Holopainen kuvailee. Toiminta- tai fysioterapeutin kanssa ohjataan MS-potilasta oikeisiin tapoihin liikkua. Toisilla tauti voi pysyä ensimmäisen pahenemisvaiheen jälkeen pitkään oireettomana, mutta primo

11 monilla ilmenee sairauden edetessä vaikeuksia tasapainossa, koordinaatiossa ja liikkumisessa. Kuntoutus tähtää siihen, että sairastunut selviäisi mahdollisimman hyvin ja itsenäisesti arjen toimissaan. Ammatillisesta kuntoutuksesta tukea työelämään Ammatilliseen kuntoutukseen voi MS-taudin alkuvaiheessa liittyä keskustelu ja neuvonta potilaan ammattiin tai opiskelualaan liittyen. Vaikka pyritäänkin siihen, ettei sairaus rajoittaisi ammattihaaveita, täytyy realiteetit ottaa huomioon. Jos on vaikkapa näköhermon tulehduksen myötä menettänyt osittain näkönsä, ei välttämättä voi toimia kaikissa ammateissa. Usein muutokset eivät ole suuria, vaan työpaikan sisällä tehtävät pienet parannukset riittävät mahdollistamaan ammatissa jatkamisen, Hanna Kuusisto toteaa. Lääkinnällinen kuntoutus puolestaan merkitsee sairauden alkuvaiheessa sitä, että annetaan potilaalle liikuntaresepti, jotta liikunnasta tulisi itsehoidon rutiini. Fysioterapeutti arvioi liikuntakyvyn ja antaa yksilöllisen kuntoilusuunnitelman, jossa määritellään, miten potilaan tulisi lisätä rasituskestävyyttä, lihasvoimaa tai tasapainoharjoitteita, riippuen siitä mikä on kullakin keskeisin ongelmaalue. Konkreettiset tavoitteet auttavat keskittymään Hanna Kuusisto kertoo että kuntoutuksen tavoitteet pyritään pitämään mahdollisimman konkreettisina, kuten MS-potilaan selviytyminen työelämässä. Esimerkiksi puhetyössä oleva henkilö harjoittelee yhdessä puheterapeutin kanssa artikulaatiota ja saa ohjausta äänenkäyttöön. Jos on keskeistä päästä itse kulkemaan työpaikalle, on auton erikoisvarusteiden lisäksi tärkeää saada käsien toiminta kuntoon, jolloin keskitytään yläraajojen rasituskestävyyteen ja koordinaatioon. Kuntoutuksen tulisi keskittyä tietyn tavoitteen saavuttamiseen, Neurologian ylilääkäri Hanna Kuusisto korostaa yksilöllisen kuntoutussuunnitelman tärkeyttä. primo

12 Voidaan ajatella, että hermosolut ovat kuin mökin sähköjohtoja ja myeliini on johtojen ympärillä oleva muovi. Kuusisto korostaa. Pidemmälle edenneessä MS-taudissa tavoitteena voi olla potilaan selviytyminen kotona. Esimerkiksi itsenäisesti vessassa käyminen vaatii tasapainon hallintaa. Tällöin kuntoutuksessa keskitytään siihen. MS-taudin kanssa työskentelevän on hyväksyttävä se, että kyseessä on etenevä sairaus, jolle ei ole olemassa parannuskeinoa. Palkitsevinta onkin, kun potilaat antavat positiivista palautetta arjesta selviämisessä. Esimerkiksi itsenäisen autoilun mahdollistaminen kuntoutuksen ja erityisvarusteiden avulla ilahduttaa monia. Mitä konkreettisempia kuntoutuksen tavoitteet ovat, sen parempi, kiteyttää kuntoutusohjaaja Minna Holopainen. Diagnoosi voi olla shokki Hanna Kuusiston mukaan yleinen tietous MS-taudista on viimeisen vuosikymmenen aikana lisääntynyt, eikä vääriä tai värittyneitä käsityksiä juurikaan kohtaa. Vielä 1990-luvun lopulla ensireaktiona MS-diagnoosiin saattoi olla kysymys pyörätuoliin joutumisesta ja jopa kuolemanpelkoakin esiintyi. Sairautta ja siihen liittyviä lääkkeitä on tehokkaasti tuotu suuren yleisön tietoisuuteen. Myös internet on lisännyt ihmisten tietoisuutta valtavasti. Potilaille voi kuitenkin olla haastavaa kohdata tieto parantumattomasta neurologisesta sairaudesta, ja shokki voi olla niin suuri, ettei kaikkea tietoa pysty ensimmäisellä lääkärikäynnillä ottamaan vastaan. Usein toiselle käynnille on hyvä kerätä valmiiksi lista kaikista itseä askarruttavista kysymyksistä ja saattaa myös olla hyvä tulla vastaanotolle yhdessä puolison tai muun läheisen ihmisen kanssa, Hanna Kuusisto neuvoo. Vaikka kyseessä onkin parantumaton sairaus, se on kuitenkin hoidettavissa ja lähes aina löydetään sopiva lääke. Sairauden etenemistä hidastava lääkehoito kannattaa aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa MS-taudissa on kyse keskushermoston tulehduksesta, joka muuttaa sairauden edetessä muotoaan. Sen, miksi sairauden etenemistä hidastava lääkehoito kannattaa aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, on Hanna Kuusisto tottunut avaamaan varsin ymmärrettävää kesämökkivertausta käyttäen. Voidaan ajatella, että hermosolut ovat kuin mökin sähköjohtoja ja myeliini on johtojen ympärillä oleva muovi, Kuusisto selittää. Kun kesämökkiin pääsee talvella hiiriä jotka syövät muovin sähköjohtojen ympäriltä, ovat johdot keväällä piloilla eivätkä sähköt toimi. Jos tarpeeksi ajoissa syksyllä ennakoidaan talven tulo ja laitetaan hiirenloukut ja myrkyt, niin silloin sähköt toimivat vielä keväälläkin. Puolessa välissä talvea se ei enää auta, vaan on ehtinyt jo tulla vaurioita. Hillitsemällä ajoissa tulehdusaktiviteettia kesämökin sähköt siis säilyvät kunnossa ja potilas pysyy toimintakykyisenä pidempään, eikä hermosolujen surkastumista ja siitä seuraavaa pysyvää invaliditeettiä pääse syntymään primo

13 Maailma ei kaatunutkaan Varpu Hoville MS-diagnoosi 12 vuotta sitten oli shokki. Elämä ei kuitenkaan lopu sairauteen, muistuttaa lääkityksellä, kuntoutuksella ja positiivisella asenteella eteenpäin menevä nuorekas viiden lapsen mummu. Parolassa asuva Varpu Hovi sai MS-diagnoosin 46-vuotiaana. Jo yli nelikymppisen diagnoosi oli yllätys lääkärillekin. Kaikki alkoi epilepsiakohtauksesta kesällä Samoihin aikoihin Varpu menetti osittain näkönsä vasemmasta silmästä. Tilannetta vaikeutti entisestään se, että hän oli sairaslomalla rannekanavien leikkauksen takia. Siinä ruljanssissa tapahtui paljon yhdellä kertaa, enkä ehtinyt yhteen asiaan paneutua kun oli jo toinen tulossa, Varpu muistelee. Uusi toivo heräsi pikku hiljaa Arvelin, että maailma kaatuu, Varpu Hovi myöntää nyt, 12 vuotta myöhemmin MS-diagnoosistaan. En tiennyt sairaudesta oikeastaan mitään. Pelkäsin, koska olin nähnyt ihmisten joutuvan pyörätuoliin. Ajattelin sen olevan lopullinen tuomio. Uusi toivo heräsi sitä mukaa kun lisätietoa sairaudesta karttui. Uskoa elämään lisäsi oman miehen kannustuksen lisäksi myös samoihin aikoihin syntynyt ensimmäinen lapsenlapsi. Kun katsoin häntä ja elin hänen kanssaan, sain voimaa ja uskoa siihen, että kyllä itsekin täytyy elää mukana, Varpu muistelee. Kaveri kulkee kassissa mukana Varpu kertoo kävelyn ja tasapainon pitämisen olevan toisinaan haasteellista, mitä on vaikea uskoa, kun katsoo hänen rauhallista tasapainoiluaan ison jumppapallon päällä kuvausta varten. Tasapainon pettäminen on aika iso asia, koska se näkyy ulospäin ja horjuvan ihmisen nähdessään muut ajattelevat heti, ettei tuolla ole asiat kunnossa. Olen kuitenkin jo tottunut siihen, enkä enää välitä muiden mielipiteistä, Varpu sanoo. Ja kassissa kulkee mukana kokoontaitettava keppi. Jos huomaan yksin liikkeellä ollessani, etten enää jaksa, niin kaivan kaverin avuksi. Liikuntaa, lääkitystä ja lapsenlapsia Ohjatun voimistelun lisäksi Varpu Hovi pyöräilee, käy koiran kanssa kävelyillä ja kalastaa innokkaasti kesät talvet. Hyvää liikuntaa ovat myös pihapelit lastenlasten kanssa. Se vaatii ketteryyttä ja tasapainoa, lapset saa välillä nauraa kunnolla kun mummu muksahtaa kumoon, Varpu hymyilee. Viisi lastenlasta ovat rajaton riemu. Ei ole mitään mahtavampaa kuin se, että pienet tulee moikkaamaan mummua. Lääkityksen Varpu on kokenut alusta asti apua tuovana asiana osana hoitoa. Vuosien myötä joka toinen päivä tapahtuvasta lääkeruiskeen pistämisestä on tullut rutiinia. Pistosrutiiniin tottuminen on ollut helppoa, kun sen ottaa aina samaan aikaan, Varpu toteaa. Lääkettä ei tarvitse säilyttää jääkaapissa, ja sen voi ottaa mukaan mökille tai reissuun. Varpu Hovi elää aktiivista elämää MS-diagnoosista huolimatta. Kun katsoin ensimmäistä lapsenlastani, sain voimaa ja uskoa siihen, että kyllä itsekin täytyy elää mukana Lähtekää liikkeelle ajoissa! Varpu Hovi lähettää positiiviset terveiset kaikille vasta sairastuneille. Elämä ei lopu MS-tautiin! Vaikka saa diagnoosin, tämän kanssa pystyy elämään mahtavan elämän. Ei kannata jäädä kotiin murehtimaan, vaan täytyy lähteä liikkeelle ajoissa. Ainoa asia mitä kadun, on se, etten ottanut jo sairastuessani itse selvää vertaisryhmistä ja MS-liiton toiminnasta alueella. Onneksi viime kesänä Maskun kurssilla sain tuttavia muista samassa tilanteessa olevista, Varpu iloitsee. primo

14 Maailman MS-päivä on kevään huipennus Maailman MS-päivää on vietetty vuosittain yli kuudessakymmenessä maassa. Viime vuonna yksistään Suomessa järjestettiin 18 yleisötapahtumaa, joiden järjestelyihin osallistui lähes 200 vapaaehtoista. Toukokuun viimeisenä keskiviikkona MS-yhteisö ponnistaa jälleen tehdäkseen tutuksi haasteita, joita MS-tauti asettaa sairastuneille ja heidän läheisilleen. Teksti ms-liitto valokuvat ms-liitto Suomessa Maailman MS-päivään valmistautuminen käynnistyy jo huhti-toukokuun aikana MS-liiton valtakunnallisella kampanjalla. Kampanjan tarkoituksena on lisätä MS-taudin tunnettuutta ja suuren yleisön tietoa sairaudesta. Maailman MS-päivän yhteinen iskulause seuraavan kolmen vuoden ajan onkin MS-taudilla on tuhannet kasvot. Se kuvaa elämäntilanteiden ja taudinkuvien kirjoa, joka maailman yli kahden miljoonan sairastuneen joukosta löytyy. Mahdollisimman monen toivotaan antavan MS-taudille kasvot teemapäivän tapahtumissa. Tervetulleita ovat myös läheiset ja muut asian tärkeiksi kokevat. Viime vuonna Kajaanissa jaettiin ilmapalloja ja tietolehtisiä. Kotimaisista tapahtumista on tietoa mm. MS-liiton internetsivuilla ja kannustusjoukkoihin voi liittyä Facebookissa primo

15 QR-koodi QR-koodi on kaksiulotteinen viivakoodi, jota käytetään matkapuhelimilla ja kämmentietokoneilla kuten ipadilla. QR on lyhenne sanoista Quick Response. QR-koodit ovat hyvin suosittuja maailmalla mm. Japanissa, josta se on lähtöisin, mutta niiden käyttö lisääntyy myös Suomessa. QR-koodin voi lukea matkapuhelimille kehitetyillä ilmaisilla sovelluksilla, jotka käyttävät matkapuhelimen kameraa koodin skannaamiseen. Monissa matkapuhelimissa on koodinlukuohjelma jo valmiina. Anna palautetta Primosta Kerro meille, mitä mieltä olet Primon jutuista. Kaikkien mennessä palautetta antaneiden kesken arvotaan 3 kpl Marimekon pirteän vaaleanpunaisia olkakasseja. Samalla kupongilla voit myös tilata Primon maksutta itsellesi! Toimitus: Bayer Oy ja Briiffi Oy Graafinen suunnittelu: Briiffi Oy Paino: Painojussit Oy Julkaisija: Bayer Oy Espoo Suurkiitos palautteista, joita saimme viime lehdestä! Primosta sanottiin mm. seuraavaa: Juuri sopivasti arkikuvausta, tieteellistä tutkimustulosta ja joku pikku extra pohjalla :), Toivoa täynnä koko lehti, Ärsyttää yltiö positiiviset jutut hyväkuntoisista potilaista. Kiinnostaa lukea myös ei niin hyväkuntoisista potilaista. Lisäksi lukijamme toivoivat mm. MS-tautia koskevaa tietoa ja lisää sairastuneiden selviytymistarinoita. 1 /2012 Lehti ms-taudin parissa eläville Arvonta- ja tilauskuponki Millä arvosanoilla kuvailisit Primon juttuja? Osallistun Marimekon olkakassin arvontaan Tilaan maksuttoman Primon itselleni 5 = Erittäin hyvä, 4 = Melko hyvä, 3 = En osaa sanoa, 2 = Melko huono, 1 = Huono Hoitoa ja huolenpitoa Lapissa Nimi Seija kirjoitti tuskan pois Yksilöllisellä kuntoutuksella valmiudet jokapäiväiseen elämään Katuosoite Maailma ei kaatunutkaan Yleisarvosana Primosta 1/2012 Postinumero ja -paikka Omat terveiseni Primon toimitukselle: Kaikkien mennessä palautetta antaneiden kesken arvotaan 3 kpl Marimekon olkakasseja.

16 L.FI Kattava tietopaketti diagnoosin saaneille ja vastauksia kysymyksiin, jotka usein mietityttävät. Mikä MS-tauti on? Miksi juuri minä? Miten MS-tauti etenee? Miten MS-tautia hoidetaan? Lue vinkkejä ja käytännön ohjeita helpottamaan jokapäiväistä elämää. MS-forumissa voit vaihtaa ajatuksia toisten MS-tautia sairastavien kanssa. Sivustolta löydät myös kaikki Primo-lehdet sähköisinä ja paljon muuta. Bayerin Medinfo palvelee älä jää kysymystesi kanssa yksin Bayerin Medinfo auttaa sinua kaikissa Bayerin tuotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Soita Tai lähetä sähköpostia: Soita arkipäivisin kello 9 15, muina aikoina voit jättää soitto pyynnön vastaajaan. Puheluusi vastataan Bayerin lääketieteelliseltä osastolta Espoosta. Primo maksaa postimaksun 1 /2012 Lehti ms-taudin parissa eläville BAYER OY tunnus info: espoo vastauslähetys

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 05/2016 Päivittäjä PA, rt 2 Hyvä omainen Olet menettänyt läheisesi. Se tuo mukanaan monia käytännön järjestelyjä, jotka pitää hoitaa surun

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus l. Vake-hanke 2 vuoden GAS Teema GAS

GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus l. Vake-hanke 2 vuoden GAS Teema GAS PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA GAS- TAVOITEASETTELUSTA AVOKUNTOUTUKSESSA GAS-koulutus, Oulu 8.12. 2010 Tuula Rantakari, kuntoutussuunnittelija Suomen MS-liitto ry GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com Omaistuki Jällivaaran kunnassa Valokuva: andreaslundgren.com Julkaisija: Jällivaaran kunnan sosiaalihallinto omaistuen kehittämistä koskevan projektin (2007 2008) puitteissa. Teksti: Ann-Louise Lundgren.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit lukiolaisille

Mobiilit luontorastit lukiolaisille Mobiilit luontorastit lukiolaisille Kesto: riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin/tablet-tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio:

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa Ulla Harala Asiakkuusstrategiat hoidon suunnittelun helpottajina Vaikeaa Yhteisöasiakkuudet Verkosto asiakkuudet Asiakkaan arjessa pärjääminen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot