SELKÄLEHTI JÄSENLEHTI

Transkriptio

1 SELKÄLEHTI T U R U N S E U D U N S E L K Ä Y H D I S T Y S R Y JÄSENLEHTI

2 TURUN SEUDUN SELKÄYHDISTYS ry Postiosoite: Yliopistonkatu TURKU Puhelin SELKÄLEHTI T U R U N S E U D U N S E L K Ä Y H D I S T Y S R Y SELKÄLEHTI ISSN Jäsenlehti Päätoimittaja: Pirkko Heino Ilmoitukset: Markkinointi Sirpa Koskinen, puh. (02) , Aineistot: matkahorisontti@gmail.com Taitto: Tmi Helle Laaksonen, puh Paino: Painola, T. Nieminen Oy, Kaarina JÄSENLEHTI Tietoja selän hyvinvoinnista ja liikuntavinkkejä saa osoitteesta Turun Seudun Selkäyhdistyksen TUKIPUHELIN päivystää torstaisin klo numerossa Turun TULE-tietokeskus tarjoaa neuvontaa ja ohjausta tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn sekä tietoa itsehoitomahdollisuuksista. TULE-tietokeskus on Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa toimintaa. Tietokeskuksen palvelut ovat asiakkaalle ilmaisia. Aukioloajat: Tiistaisin ja torstaisin klo Keskiviikkoisin klo Maanantaisin ja perjantaisin suljettu LOMALLA HEINÄKUUN toimisto@tule.fi p Tietokeskus sijaitsee kauppatorin laidalla, osoitteessa Yliopistonkatu 19 (Mehiläisen talon sisäkäytävä).

3 SELKÄLEHTI 3 Puheenjohtajan palsta Kesää Odotellessa Puolikuuta peipposesta on lorun mukaan aikaa kesään. Peippoja on jo aikoja sitten näkynyt ja tätä lukiessasi varmaan myös västäräkit ja pääskysetkin ovat saapuneet, joten kesään ei ehkä ole enää päivääkään. Näin toukokuun alussa se tuntuu vielä vähän kaukaiselta, kun vappuna monin paikoin maatamme satoi lunta oikein kunnolla ja Turussakin saimme aatonaattona suuria märkiä räntäpalloja. Juuri nyt tätä kirjoittaessani toukokuun toisena päivänä aurinko paistaa ja puut alkavat viheriöidä eli kesää voi alkaa odottaa. Yhdistyksemme liikuntatoiminta on tiistairyhmää lukuun ottamatta jo päättynyt Ruusukorttelissa vietettyyn päättäjäistilaisuuteen. Kesällä jokaisella on mahdollisuus liikkua ulkona luonnossa ja kerätä voimavaroja syksyä ja talvea varten. Tässä lehdessä on paljon vinkkejä kesäisistä liikuntalajeista ja mahdollisuuksista. Siis Tarvajärven sanoin: ylös, ulos ja lenkille! Liikuntavinkkejä saa helposti Selkäliiton selkäkanava.fi -sivustolta mm. aina iloisen, silmää iskevän jumppakissan opastuksella. Hyvä Selkä -lehdessä on jokaisen numeron keskiaukeamalla erilaisia liikuntaohjeita, joten ne sivut kannattaa ottaa talteen. Myös yhdistyksemme omilla kotisivuilla on liikunta-ohjeita. Toukokuun ensimmäisellä viikolla vietettiin valtakunnallista selkäviikkoa teemalla liikuta selkäsi kuntoon. Monet selkäyhdistykset eri puolilla Suomea järjestivät lajikokeiluja ja muita tapahtumia tehden yhdistysten ja liiton toimintaa tunnetuksi. Omassa yhdistyksessämme sai opastusta tai chin saloihin. Kesän jälkeen, jos niin kaukaisesta ajasta edes voi kirjoittaa, alkaa monipuolinen liikuntatoimintamme tuttujen selkävoimistelujen, vesivoimistelujen ja niskahartia-jumpan myötä. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia myös uusiksi lajeiksi, joten jos sinulla on mielessäsi joku ehdotus, kerro se hallituksen jäsenille tai sähköpostilla toimisto-osoitteeseen. Turun TULE-tietokeskus on auki kesäkuun ja heinäkuisen lomailun jälkeen aukeaa taas elokuussa. Tietokeskuksesta saa opastusta ja neuvontaa sekä voi tutustua laajaan ja monipuoliseen opas- ja ohjetarjontaan. Tietokeskus löytyy Turun keskustasta osoitteessa Yliopistonkatu 19, ns. Mehiläisen käytävä. Kannattaa käydä tutustumassa ja kyselemässä mieltä mahdollisesti askarruttavista asioista. Olen nyt lopettelemassa tätä kirjoitusta ja ulkona alkoi juuri äsken kova sade. Näin äkkiä sää voi vaihtua aurinkoisesta sateiseen. Kevätsade on kuitenkin tervetullutta, sillä se saa luonnon entistä nopeammin heräämään ja viheriöimään. Lenkkipolun varrella valkovuokot levittäytyvät laajana mattona ja puron varrelta löytyy keltavuokkojakin. Näiden kukkien myötä toivotan jokaiselle oikein hyvää kesää! Nautitaan Suomen suvesta olkoon sää millainen tahansa. Sataa tai paistaa säätä ei voi muuttaa. Otetaan vastaan se, mitä meille annetaan. Liikutaan kukin oman mieltymyksemme mukaan ja löydetään ympäristöstämme paljon voimavaroja antavia asioita. Pirkko Heino puheenjohtaja

4 4 Proteiineja riittävästi, mutta ei liikaa SELKÄLEHTI Syömämme ruoka vaikuttaa suuresti ravitsemustilaan ja sitä kautta myös terveyteen ja sairauksista toipumiseen. Proteiinit eli valkuaisaineet ovat tärkeä osa hyvää ravitsemusta vauvasta vaariin. Jokainen elimistön solu tarvitsee proteiineja ja ne ovat välttämättömiä kaikelle kasvulle ja elimistön uudistumiselle. Mihin proteiineja tarvitaan? Proteiinit rakentuvat aminohapoista, joita tarvitaan varsinkin lihasten ja luuston rakennusaineiksi. Proteiineja ovat monille tutut keratiini ja kollageeni, jotka vahvistavat kynsiä, hiuksia, ihoa ja jänteitä. Myös veressä happea sitova hemoglobiini ja lihasten myoglobiini ovat proteiineja. Osa proteiineista osallistuu elimistön toimintoja säätelevien entsyymien ja hormonien tuotantoon. Niitä tarvitaan myös infektioita ehkäisevien vasta-aineiden tuotannossa. Riittävä proteiinien saanti suojaa lihas- ja luukadolta, kun samalla huolehditaan D-vitamiinin ja kalsiumin saannista ja harrastetaan liikuntaa. Tämä auttaa itse kutakin pysymään työ- ja toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään. Proteiinit vaikuttavat myös ihon kuntoon ja nopeuttavat haavojen paranemista. Ikääntymisen myötä proteiinien saannin merkitys korostuu, sillä liian niukka saanti voi aiheuttaa lihaskatoa eli sarkopeniaa. Se heikentää liikuntakykyä ja kehon hallintaa sekä altistaa infektioille. Kuinka paljon proteiineja tarvitaan? Työikäisille (18-64-vuotiaat) suositellaan proteiinien saanniksi E% (= % energian kokonaissaannista). Tämä tarkoittaa käytännössä 1,1-1,3 g painokiloa kohden vuorokaudessa eli yhteensä g/vrk. Tutkimusten mukaan työikäisten proteiinien saanti on Suomessa keskimäärin riittävällä tasolla (17-18 E%) ja lähentelee jo suositeltua ylärajaa. Proteiinien hyväksikäyttö elimistössä heikkenee ikääntymisen myötä. Tämän vuoksi ikääntyneille suositellaan proteiineja hieman enemmän kuin työikäisille. Yli 64-vuotiaiden tulisi saada proteiineja 1,2 1,4 g painokiloa kohden vuorokaudessa eli yhteensä g/vrk ja energiaa vähintään 1500 kcal (6,5 MJ) vuorokaudessa. Proteiinien tarve lisääntyy sairauksien ja lihaskuntoharjoittelun myötä. Tällöin proteiineja tulee saada vähintään 1,4 g painokiloa kohden. Proteiinimäärän on hyvä jakautua tasaisesti päivän mittaan; esimerkiksi g:n annos aamupalalla, lounaalla ja päivällisellä ja pienempi määrä välipaloilla. Tällöin elimistö pystyy hyödyntämään proteiinit parhaiten. Vanhukset riskiryhmä - yksilöllisyys huomioon Tämän päivän ikääntyneet ovat heterogeeninen ryhmä. Proteiinien tarpeeseen vaikuttavat usein toimintakyky ja terveydentila enemmän kuin ikävuodet. Tämän vuoksi riittävä tarve ja saanti tulee arvioida yksilöllisesti. Tutkimusten mukaan monien vanhusten ravitsemustila on heikentynyt. Esimerkiksi vain joka neljäs kotona asuva ikäihminen saa riittävästi proteiineja. Moni ikääntynyt syö liian vähän. Huonot hampaat ja muut suun ongelmat voivat vaikeuttaa syömistä. Lisäksi sairaudet, runsas lääkitys ja vähäinen liikunta voivat heikentää ruokahalua. Pienestä ruokamäärästä on vaikea saada riittävästi energiaa, proteiineja ja muita ravintoaineita. Suurin riski saada liian vähän proteiineja on kotihoidon piirissä ja laitoshoidossa olevilla vanhuksilla. Moni heistä on liian laiha ja jopa aliravittu. Toisaalta vanhus voi olla ylipainoinen, mutta kärsiä silti proteiinien puutteesta, jos ruokavalio on liian yksipuolinen. Proteiinit lautasella Parhaat proteiinien lähteet on koottu taulukkoon 1. Sen avulla voi arvioida ruokavalion proteiinimäärän ja suunnitella keinoja sen lisäämiseksi, jos siihen ilmenee tarvetta. Taulukosta ilmenee, että esimerkiksi paljon mainostetuissa proteiinirahkoissa on saman verran proteiineja kuin tavallisessa maitorahkassa. Lisävinkkejä ruokavalintoihin on koottu esimerkiksi Gerontologinen ravitsemus ry:n nettisivuilta ( Sieltä löytyy elintarvikkeiden ja ruoka-annosten valokuvia proteiinimäärineen sekä muutama esimerkkiruokavalio.

5 SELKÄLEHTI 5 Eläinproteiinien aminohappokoostumus on parempi kuin kasviproteiinien. Proteiinien lähteenä kannattaa käyttää kuitenkin myös kasvikunnasta peräisin olevia elintarvikkeita kuten herneitä, papuja ja linssejä. Niiden tuotanto on eettisempää ja vähemmän ympäristöä kuormittavaa kuin eläinproteiinien tuotanto. Ruokavaliota voi täydentää myös käyttämällä proteiinilla rikastettuja ruoka-aineita ja runsaasti proteiineja sisältäviä täydennysravintovalmisteita. Osa niistä on veteen sekoitettavia puuro-, keitto- ja pirtelöaineksia, osa sellaisenaan nautittavia proteiinijuomia ja -patukoita. Näitä voi kokeilla varsinkin silloin, jos vanhuksen ruokahalu on huono ja hän syö huolestuttavan pieniä ruoka-annoksia. Ruoan tulee olla sellaisessa muodossa, että ikääntynyt pystyy sitä syömään. Lisäksi tulee varmistaa riittävä nesteiden saanti. Oleellisesta on, että ruoka on paitsi ravitsevaa, myös maukasta, ja että syömiseen on riittävästi aikaa. Tällöin ruokavalio toimii virkistävänä mielihyvän lähteenä ja tukee terveyden lisäksi myös ikääntyneen toimintakykyä vireyttä ja elämänlaatua. Laki velvoittaa ravitsemusosaamista Tutkimukset osoittavat, että vanhusten heikentynyt ravitsemustila tunnistetaan terveydenhuollossa huonosti. Toivoa paremmasta herättää se, että vuonna 2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain mukaan kuntien käytössä tulee olla ravitsemuksen erityisasiantuntemusta. Lisäksi monet eri alojen ammattilaiset (ruokapalveluhenkilöstö, kotiavustajat, lähihoitajat ym.) voivat vaikuttaa työssään siihen, miten hyvin vanhusten ruokavalio toteutuu. Myös vanhusten omaisten on tärkeää pitää silmällä sitä, syökö vanhus riittävästi ja riittävän monipuolisesti. Hälytyskellojen tulisi soida viimeistään silloin, jos vanhus laihtuu tahattomasti lyhyessä ajassa useita kiloja. Kirjoittaja: Dosentti, FT, johtava tutkija Paula Hakala Kelan tutkimusosasto Voiko proteiineja saada liikaa? Käytännössä proteiineja syödään harvoin niin paljon, että siitä olisi terveydelle haittaa. Liikaproteiini voi kuitenkin rasittaa maksaa ja munuaisia varsinkin silloin, jos henkilöllä on jokin maksan tai munuaisten toimintaan liittyvä sairaus. Liian runsas proteiinien saanti voi myös kiihdyttää kalsiumin erittymistä elimistöstä. Tämä voi haurastuttaa luustoa. Proteiineja ei kannata syödä liikaa muistakaan syistä. Elimistö ei pysty varastoimaan proteiineja myöhempää käyttöä varten eli niistä ei muodostu lihakudosta. Sen sijaan liikaproteiini hajoaa glukoosiksi ja rasvaksi. Ne käytetään energian lähteenä tai varastoidaan rasvakudokseen, jos energiasta ei ole puutetta. Liikaproteiini voi siis myös lihottaa. Ruokavalion hyvä kokonaisuus tärkeää Proteiinien saannin varmistaminen ei yksin riitä. Ruokavalion tulee olla niin monipuolinen, että muidenkin ravintoaineiden sekä energian saanti on kohdallaan. Taulukko 1. Luontaisia proteiinien lähteitä. Taulukko 1. Luontaisia proteiinien lähteitä. Annos Proteiinia Eläinproteiinien lähteitä* Tavalliset maidot, piimät, jogurtit ym. 2 dl (lasillinen) 6-7 g Proteiinilla rikastetut maidot 2 dl (lasillinen) 10 g Proteiinijuomat ja -jogurtit 2 dl (lasillinen) g Kovat juustot, leipäjuusto 100 g g Raejuusto 100 g 16 g Maitorahka ja proteiinirahkat 100 g g Kananmuna 1 kpl (60 g) 7 g Kala 100 g g Liha 100 g g Liha- ja makkaraleikkeleet 100 g g Kasviproteiinien lähteitä Leivät 100 g (4-5 viip.) 5-10 g Kaurahiutaleet, tumma makaroni 100 g g Soijajauhot, vähärasvainen 100 g 45 g Soijajauhot, rasvainen 100 g 35 g Soijapavut tai -rouhe, keitetty 100 g g Muut pavut, keitetyt 100 g g Herneet, tuoreet tai keitetyt 100 g 5-6 g Linssit ja kikherneet, keitetyt 100 g 7-9 g Pähkinät ja mantelit 100 g g Auringonkukan ym. siemenet 100 g g Soijamaito ja -jogurtti 2 dl (lasillinen) 6-8 g * Mitä vähärasvaisempi elintarvike, sitä enemmän proteiinia Lähteet: ja elintarvikkeiden pakkausmerkinnät

6 6 SELKÄLEHTI Pienillä askelilla liikkumaan Vähäinen liikunta on uhka terveydelle Liikunnan väheneminen ja paikallaan pysyvän elämäntavan yleistyminen ovat uhka sekä yksittäisille ihmisille että kansantaloudelle. Vähäisestä liikkumisesta, liikkumattomuudesta, johtuvien terveydenhuollon kustannusten lasketaan olevan Suomessa lähes kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi tulevat muut kustannukset, kuten sairauspoissaoloista ja ennen aikaisesta eläköitymisestä aiheutuvat kulut. Lisäksi tulevat liikkumattomuuteen liittyvien sairauksien ihmiselle tuottamat kärsimykset ja kustannukset. Miellämme itsemme liikkuvaksi kansaksi, mutta vain joka neljäs suomalainen liikkuu mukaan riittävästi. Terveyden kannalta riittävän liikunnan määrä on reipasta kestävyysliikuntaa (esimerkiksi kävely, uinti, pyöräily) 2,5 tuntia viikossa. Yleensä suositellaan puolen tunnin mittaisia kestävyysliikuntajaksoja. Kuitenkin jo kymmenen minuutin mittainen liikunta on terveyden kannalta edullista. Lisäksi lihaskuntoa ja tasapainoa pitäisi harjoittaa vähintään kahdesti viikossa. Tämä viikoittaisen liikunnan määrä ennaltaehkäisee myös sairauksia. Liikkumattomuus on henkilön iästä riippumatta suuri uhka jokaiselle. Vähäisen liikunnan on todettu olevan kaikkien suurten kansansairauksien riskitekijä, kuten diabetes, sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, mielenterveyden häiriöt, aivoverenkierron häiriöt, myöhemmällä iällä myös muistisairaudet. Liikkuvan ihmisen riski sairastua useimpiin sairauksiin, jopa useisiin syövän muotoihin, on pienempi kuin liikkumattoman. Äskettäin ilmestyneen tutkimuksen mukaan liikunnan harrastamisen vaikutukset ovat pitkäkestoiset. Verrattaessa henkilöitä, jotka olivat olleet fyysisesti aktiivisia keskiiässä niihin, jotka olivat tuossa iässä liikkuneet vähän, havaittiin että yli 75-vuotiaina fyysisesti aktiiviset pystyivät suuremmalla todennäköisyydellä liikkumaan ulkona kuin vähän liikkuneet. Runsaasti liikkuneet pystyivät myös kävelemään vähän liikkuneita pidemmän matkan. Liikunta ehkäisee ja hoitaa tuki- ja liikuntaelinsairauksia Vähäinen liikunnan määrä on myös keskeinen tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ja oireiden riskitekijä. Liikunta ei altista tavallisia ihmisiä selkäkivulle eikä lisää alaselkäkivun ilmaantumista. Heitä liikunta todennäköisesti suojaa selkäkivulta. Liikunta myös lievittää kroonista alaselkäkipua ja parantaa selän toimintaa. On osoitettu, että harjoittelu vähentää niskavaivasta johtuvaa haittaa. Kuitenkin sellaiset liikuntalajit, joihin sisältyy voimakkaita selän taaksetaivutuksia, kuten (vapaa) voimistelu tai taitoluistelu ovat selän kannalta epäedullisia ja aiheuttavat usein selkäkipuja jo nuorille. Liikunta vahvistaa todennäköisesti nivelrustoa. Siksi liikunta, jossa tapaturmavaara on vähäinen, ehkäisee alaraajojen ja selän nivelrikkoa. Lisää liikettä arkeen On helppo sanoa: Lisää liikuntaa, hanki itsellesi joku liikuntaharrastus tai ala liikkua. Kuitenkin tie tiedosta toimintaan on usein pitkä. Liikunnan lisääminen arkeen tai aiempaa aktiivisemman elämäntavan omaksuminen ei ole aina helppoa, koska se vaatii muutosta totuttuun elämäntapaan ja ajankäyttöön. Monasti käy niin, että hyvin alkanut liikuntaharrastus hiipuu hyvinkin nopeasti. Siitä ei tule elämäntapaa, jolloin siitä saatu hyöty jää vähäiseksi. Liikunnan lisääminen elämään voi tapahtua pienin askelin asenteella, että jokainen liikuttu metri on voitettu metri, jokainen noustu porras lisää terveyttä. Liikkuvan elämäntavan voi myös omaksua vähitellen. Muutoksen pohjaksi kannattaa tehdä kaikessa rauhassa realistinen ja rehellinen arvio siitä miten voi muuttaa omaa elämäntapansa liikkuvammaksi. Usein helpointa on lisätä liikuntaa liittämällä se osaksi normaalia päiväohjelmaa. Voinko liikkua omalla moottorilla (esimerkiksi kävellen tai pyöräillen) konemoottorin sijasta? Onko minun pakko mennä paikasta toiseen suorinta tietä vai voisinko käyttää muuta kiinnostavaa tai mieltä ja aisteja lepuuttavaa reittiä? Voinko valita reitin, jossa on enemmän korkeuseroja kuin tavanomaisella reitilläni? Vähennä istumista, seiso aktiivisesti Hälyttävä on tieto, että aikuinen suomalainen viettää 76 % valveillaoloajastaan paikallaan, käytännössä istuen! Istuessa vain 1,5 % henkilön lihasten kapasiteetistä on käytössä. Seistessä energiankulutus on 13 % ja kävellessä, kävelynopeudesta riippuen, % suurempi kuin istuttaessa.

7 SELKÄLEHTI 7 Seisominen on istumista terveellisempää. Seistessä voi tehdä tasapaino- tai voimaharjoittelua. Hyvä kahden minuutin mittainen tasapainoharjoitus on harjata hampaat yhdellä jalalla seisten? Sekä seisten että istuen voi tehdä lihasvoimaharjoittelua, kuten treenata lanneselkää edestä tukevia alavatsalihaksia. Siihen voi mukavasti liittää lantionpohjan lihasten tiukan jännittämisen. Harjoittelua ei vie aikaa, kun sen tekee odottaessaan vuoroaan kaupan kassajonossa. Harjoituksen ehtii ainakin ruuhka-aikaan toistaa useita kertoja. Alavatsan ja lantionpohjan lihasten tiukka supistaminen hitaasti viiteentoista laskien (= 15 sek), muutaman sekunnin rentous ja sama uudelleen niin monta kertaa kuin odottaessaan ehtii (mielellään kertaa). Voinko lisätä liikettä paikallaan seisomiseen esimerkiksi vaihtamalla painoa jalalta toiselle, nousemalla seisomaan varpaille muutamia kertoja (15 30 kertaa) peräkkäin, seisomalla polvet koukussa? Voisinko ajatella siirtyväni kotona paikasta toiseen kävelyn sijasta tanssien? Hyvä vatsalihasharjoitus on nostaa istuessa toinen polvi ylös niin, että reisi irtoaa tuolista. Pidä polvi ylhäällä alussa niin kauan kuin jaksat tai 15 sekuntia. Toista 10 kertaa. Lisää aikaa vähitellen. Olennaista on pitää vatsalihaksen tiukkoina ja huolehtia siitä, että lannenotko ei lisäänny. Jos harjoitus tuntuu liian helpolta, se kannattaa tehdä molemmilla jaloilla yhtä aikaa. Edellisten kaltaisia harjoituksia voi kehittää vaikka millä mitalla. Liikunnan aloittamisessa tärkeää Jos et vielä harrasta liikuntaa, aloita se nyt! Liikunta on hauskaa, miellyttävää, rentouttavaa, hyödyllistä ja mukavaa. Ei kannata harjoitella hampaat irveessä. Pyri löytämään sellaiset liikuntamuodot, joka tuntuvat mukavilta ja kannustavat jatkamaan liikkumista. Aloita viisaasti v aloita pienellä kuormituksella, esimerkiksi kävele itsellesi mukavalla nopeudella v älä aseta liian suuria tavoitteita Kiiruhda hitaasti v lisää ensin suoritusaikaa v kun suoritus tuntuu helpolta, lisää kuormittavuutta (esimerkiksi kävelynopeutta). Samalla voit vähentää hieman suoritusaikaa. v lisää suoritusaikaa, jne. Arvioi edistymistäsi v aseta lyhyen aikavälin (esim. 3 kuukautta) tavoitteet v kun olet saavuttanut ne, aseta uudet, tiukemmat tavoitteet, jne. Älä lannistu v muutaman päivän tauko harjoittelussa ei haittaa v ei ole mitään syytä lopettaa harjoittelua, jos se ei suju toiveitten mukaan v jos liikunta ei tunnu hyvältä, tee uusi tilannearvio ja harjoitussuunnitelma ja toteuta se Liikunta on turvallista Oikein toteutetulla liikunnalla on hyvin vähän terveyshaittoja. Noin 3 % väestöstä saa vuosittain jonkin lääkärin hoitoa vaativan liikuntavamman. Liikunnallisesti aktiivisista 6 % hakeutuu lääkärin hoitoon liikuntavamman vuoksi. Vammoista suurin osa syntyy hyötyliikunnan yhteydessä. Sirkka-Liisa Karppi LitM, ft

8 8 SELKÄLEHTI TULE-tietokeskus pähkinänkuoressa Apuvälineitä ja työpiste-ergonomiaratkaisuja Ohjauksen ja neuvonnan lisäksi Tule-tietokeskus järjestää myös: Luentoja ja tiedotustilaisuuksia Tapahtumia ja teemapäiviä Vertaistoimintaa Mahdollisuus mitata oma puristusvoima ja pituus keskuksessa käynnin yhteydessä Päivi (oik.) opastamassa asiakasta. TULE-tietokeskus avasi ovensa runsas puolitoista vuotta sitten. Tähän aikaan on mahtunut paljon yrityksiä ja erheitä sekä oppimista ja onnistumista. Alkuperäistä suunnitelmaa on osittain noudatettu, mutta projekteille ominaiseen tapaan, suunnitelmia ja toteutusta on myös tarpeen vaatiessa muutettu. Näistä muutoksista johtuen pieni päivitys näin projektin puolivälissä lienee paikallaan. Saanen esittää: TULEtietokeskus pähkinänkuoressa. Turun TULE-tietokeskus on Turun Seudun Nivelyhdistys ry:n, Turun Seudun Reumayhdistys ry:n, Turun Seudun Selkäyhdistys ry:n ja Turun Seudun Osteoporoosiyhdistys ry:n kumppanuushanke vuosille Hanketta hallinnoi Turun Seudun Selkäyhdistys ry. Hankkeessa tehdään monipuolista yhteistyötä Turun kaupungin, eri oppilaitosten sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Rahoittajana toimii Raha-automaattiyhdistys (RAY). TULE-tietokeskuksen kohderyhmään kuuluvat: Työikäiset, joilla on riski sairastua tule-sairauksiin tai ongelmiin Työikäiset, joilla on tule-sairauksiin tai ongelmiin viittaavia ensioireita Jo sairastuneet (tule-yhdistyksiin kuuluvat ja kuulumattomat) TULE-tietokeskuksesta löydät tuki-ja liikuntaelimistön hyvinvointiin liittyen: Tietoa arjen valintojen vaikutuksista Materiaalia kotiin vietäväksi esim. tietoa tule-sairauksista, valmiita voimisteluohjelmia, tietoa liikuntalajeista ja liikuntamahdollisuuksista Turun seudulla. Vinkkejä luotettavan tiedon hankintaan Kirjallisuutta Ehdotuksia mihin seuraavaksi esim. pitäisikö mennä lääkäriin tai fysioterapeutille, kuntosalille tai yhdistyksen ryhmiin Lähes jokainen meistä kärsii jossain vaiheessa elämäänsä tule-oireista. Joka kuukausi joka kolmannella suomalaisella aikuisella on kipuja ja särkyjä. Pitkäaikaisia tule-sairauksia on yli miljoonalla suomalaisella ja ne ovat suomalaisten yleisin syy lääkärissä käyntiin sekä sairaspoissaoloihin töistä. Tule-vaivat vaikeuttavat arjen askareista selviytymistä ja tästä syystä TULE-tietokeskuksen kaltaiselle tule-hyvinvointitiedon jakamiseen keskittyneelle toimijalle on tarvetta. Mitä enemmän meillä on tietoa, sitä paremmin voimme vaikuttaa oman tuki- ja liikuntaelimistömme kuntoon ja sitä myöden myös arjessa selviytymiseen. Päivi Saarinen projektivastaava

9 SELKÄLEHTI 9 Turussa on monipuolisia liikuntamahdollisuuksia kesällä Turussa on mahdollista harrastaa monipuolisesti liikuntaa kesällä sekä ohjatusti, että omatoimisesti. Tässä on muutamia Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen tarjoamia liikuntavinkkejä kesäliikuntaan. Turkulaiset urheiluseurat järjestävät myös kesäliikuntaa. Valitse itsellesi sopiva liikuntamuoto ja lähde liikkeelle! Lisätietoja kaikista liikuntamahdollisuuksista löydät: Puistokuntosalivälineet Puistokuntosalivälineet ovat ulkona sijaitsevia eripuolille kaupunkia sijoitettuja kuntoilulaitteilla. Niillä eri-ikäiset voivat maksutta harjoitella erityisesti lihasvoimaa. Puistokuntosalivälineet ovat ilmainen ja mukava tapa lisätä liikuntaa arkeen! Paavonpolut Paavonpolut ovat eri puolilla Turkua kulkevia maastoon merkittyjä reittejä, jotka tutustuttavat kulkijoita lähiluontoon ja kaupunkiympäristöön. Monin paikoin polut yhtyvät muihin ulkoilureitteihin ja kytkevät niitä toisiinsa. Paavonpolut merkattiin ensimmäisen kerran vuonna 1999, ja idean toi Turkuun suunnistaja Janne Salmi, joka oli nähnyt samantapaisia polkuja Sveitsissä. Paavonpolkujen kulkureitit on osoitettu maastossa sinisillä puihin ja kiviin maalatuilla juoksija -merkinnöillä ja pyöreillä maalitäplillä. Paavonpolut on suunniteltu kaikille liikkujille ikään katsomatta. Voitte lähteä lasten kanssa perheenä piknikille, kuntoilumielessä kiertää eri polkuja tai käydä mukavalla virkistymiskävelyllä nauttimassa luonnonantimista. Polut (ovat suunniteltu siten, että ne) voi kiertää myös pyörän kanssa. Paavonpolkujen reitistön voi ladata myös puhelimeen. Nomadi-sovellus on maksuton karttasovellus, jonka pystyy lataamaan mihin tahansa älypuhelimeen. Ideana on, että voit reaaliaikaisesti seurata etenemistäsi polulla sekä suorittaa poluille sijoitettuja toiminnallisia tehtäviä. Toiminnalliset tehtävät näkyvät vain sähköisesti, ja ilmestyvät puhelimen ruudulle niihin saavuttaessa. Pisteet voivat sisältää tekstiä, kuvia, ääniä tai tehtäviä. Karttoja voi tarkastella myös selaimen kautta osoitteessa hakusanalla paavonpolut. Lisätiedot: Maauimalat Samppalinnan maauimala (Volter Kilven katu 2) Alustavat aukioloajat ma to 6 20 pe 6 19 la su 8 19 Kupittaan maauimala (Kupittaankatu 10) Aukioloajat: ma su klo Hinnat ja lisätietoja: Kuva Ossi Jalonen

10 10 SELKÄLEHTI Kuva: Matti Paananen KESÄN LIIKUNTAVINKIT TURUSSA KESÄVIIKOT ( ) Maanantaisin klo Qigong, kehoon, mieleen ja hengitykseen vaikuttava terveysliikuntamuoto. Kokoontuminen Urheilupuistossa Paavo Nurmen stadionin vieressä olevien tenniskenttien edessä. Lämmin vaatetus. Kertamaksu 2,5 / kerta. Linja-autot 3, 9, 14, 15, 30, 50, 51, 53, 54, 55 ja 56 klo Tai Chi, kokoontuminen liikuntapalvelukeskuksen edessä, Blomberginaukio 4, klo Kertamaksut: 6 turkulaiset, 4 aleryhmät, 9 ulkopaikkakuntalaiset ja 6 aleryhmät ulkopaikkakuntalaiset. Linja-autot 7, 9, 13, 61, 700, 701, P1 Tiistaisin klo Kimmoke-ryhmä, Kupittaan urheiluhallin edessä, Tahkonkuja 5. Kimmoke rannekelaisille. Linja-autot 7, 9, 61, 700, 32A, 13, 60, 221, 600, 701 klo Liikuntatreffit; pelataan bocciaa ja petankkia ja liikuntaan yhdessä ulkoillen. Ilmainen. Teräsrautelan kenttä, kenttä sijaitsee Markulantien ja Kuninkojantien välissä, käynti Vanhan Kuninkojantien kautta. Linja-autot 300, 301, 302, 88, 99, 303 Keskiviikkoisin klo Tasapainoryhmä, Kupittaalla urheiluhallin edessä, Tahkonkuja 5. Kertamaksu 2,5 / kerta. Linja-autot 7, 9, 61, 700, 32A, 13, 60, 221, 600, 701 Torstaisin klo Jumppaa ja kävelyä, Urheilupuiston välikenttä, Unelmien kannas. Linja-autot 3, 9, 14, 15, 30, 50, 51, 53, 54, 55 ja 56 klo 14 Kesän torstaikävelyt, Kertamaksu 2,5 / kerta: o 7.5. klo Sauvakävelyä Nunnavuoren kuntoreitillä, kokoontuminen Impivaaran uimahallin ulko-oven edessä. Linja-autot 13, 88, 99 o klo Sauvakävelyä Nunnavuoren kuntoreitillä, kokoontuminen Impivaaran uimahallin ulko-oven edessä. Linja-autot 13, 88, 99 o klo Porrastelu, kokoontuminen Tuomiokirkon portailla klo Linja-autot 2, 2A, 3, 6, 7, 7A, 9, 30, 32, 32A, 42, 50, 51, 53, 54, 55, 55A, 56, 60, 221, 600, 700, 701 o 4.6. klo Arkkiteh- TOUR, kokoontuminen Teatterisillan edessä Läntisellä Rantakadulla klo o klo Patsastelu, kokoontuminen Teatterisillan edessä Itäisellä Rantakadulla klo o klo Uittamo, kokoontuminen klo Uittamon tanssilavan parkkipaikalla, Rykmentintie 29. Linjaauto 9 KESÄVIIKOT ( , paitsi 19.6.) Perjantaisin klo Rento kesäjumppa, Pääkirjaston sisäpiha, Kertamaksu 2.5 / kerta tai senioriranneke OPASTUKSIA ULKOKUNTO- SALILAITTEILLA: Kokoontuminen ulkokuntosalilaitteiden luona, jos ei muuta mainita ti 2.6. klo Kupittaa, linja-autot 7, 9, 13, 61, 700, 701, P1 ke 3.6. klo Varissuo, linja-autot 32, 42, 12, 32A, 99, 600 ma 8.6. klo Lauste, linja-autot 9, 60, 99, 600 ke klo Kupittaa, linja-autot 7, 9, 13, 61, 700, 701, P1

11 SELKÄLEHTI 11 ke klo Varissuo, linja-autot 32, 42, 12, 32A, 99, 600 ma klo Kupittaa, linja-autot 7, 9, 13, 61, 700, 701, P1 ke klo Lauste, linja-autot 9, 60, 99, 600 ke klo Moisio, kokoontuminen Moision koulun pihalla, linja-autot 21, 21A, 21B, 22M, 23, 23A ke 4.8. klo Ilpoinen, kokoontuminen Ilpoisten koulun pihalla, linja-autot 61, P3 ke klo Halinen, kokoontuminen Halisten koulun pihalla, linja-autot 55, 55A, 56 ke klo Varissuo, linja-autot 32, 42, 12, 32A, 99, 600 ke klo Runosmäki, Signalistinkadun koira-aitauksen vieressä, linja-autot 18, 88 Lisätietoja: liikuntapalveluvastaava, p , erityisliikunnanohjaaja, p TÄYTTÄ ELÄMÄÄ KAIKEN KESÄÄ IKÄÄ Myymälät: Saimaankatu 18A, Lahti puh Ruoholahdenranta 5, Hki Raitiovaunut 6 ja 9 puh Verkkokauppa Kävelyteline Lillan Härkätien Hautauspalvelu Karjatie 5, Lieto Kaikki alan palvelut 24h Vuodesta 1981 puh , (02) Suihkutuoli Vesihiisi Ergonominen seniorituoli Kippis. Myös nousuaputoiminto. Isopyöräiset ostoskärryt Keittiön turvajakkara Zorbas selkänoja nousee nousutueksi Taittuva keppi Ja paljon muuta! Onnittelu- ja Suruadressit Ruusuaiheinen onnitteluadressi Koko A4 Mukana kirjekuori Hinta: 12,00 e (sis.postikulut) Jäsenhinta: 10,00 e (sis.postikulut) Lilja-aiheinen suruadressi Koko A4 Mukana kirjekuori Hinta: 12,00 e (sis.postikulut) Jäsenhinta: 10,00 e (sis.postikulut) Tilaukset Suomen Selkäliitosta puh

12 12 Tervetuloa kuntoutujaksemme! SELKÄLEHTI Laadukasta yksilökuntoutusta ja monipuolisia kuntoutuskursseja sinun ja selkäsi parhaaksi Hae meille moniammatilliseen yksilökuntoutukseen! Tarjoamme kuntoutusta tules- ja reumalinjalla - sekä harkinnanvaraisena että vaikeavammaisen kuntoutuksena. Selkärankareumaa sairastaville meillä on lisäksi tarjolla seuraavat kuntoutuskurssit: Kurssi Aloitusjakso Selkärankareumaa sairastavien kuntoutuskurssit 3x5vrk Työelämässä oleville Työelämästä poissa oleville Täällä on sopivasti kaikkea: liikuntaa, virikkeitä ja ohjelmaa sopivassa suhteessa. Asetetaan tavoitteita sekä annetaan neuvoja ja yksilötukea. Ota yhteyttä: Kuntoutussihteeri Tarja Lammi p tarja.lammi@kuntke.fi Kuntoutuskeskus Kankaanpää Kelankaari Kankaanpää (02) PIIKKIÖN AUTOKORJAUS JA PESU Repolantie 5, Piikkiö/Kaarina Puh Jouni Vigren piikkionautokorjaus@gmail.com Löydät meidät myös webbisivuiltamme! Pöytyällä on lähes 200 tonttia ja mittaamaton määrä ulkoilumahdollisuuksia. KUVA: TIMO KESTI Pöytyällä on lähes 200 tonttia ja mittaamaton määrä ulkoilumahdollisuuksia. HOITOHUONE PÄIVÄNSINI HYVÄ JALKAHOITO 45 Pir kko Kaunismäki Jalkahoitaja At, perushoitaja ja aromaterapeutti Puh Kivikartiontie 1, Luolavuori (Bussi nro 12 tulee viereen, hoitolaan esteetön kulku) Kelan päätöksellä kuntoutus on sinulle maksutonta. Kuntoutusta haetaan Kelalta lomakkeella KU104 (vaikeavammaisen kuntoutus) tai KU132 (harkinnanvarainen kuntoutus). Liitteeksi tarvitaan lääkärin tekemä kuntoutussuunnitelma tai B-lausunto, josta käy ilmi kuntoutuksen tarve. Riihikoski Kyrö Riihikoski Tuleeko monipuolisten palvelujen, koulujen ja k man lähellä? Kyrössä kotitontti löytyy kivenheiton p Toivotko hyviä terveys- ja liikuntapalveluita? Olisiko palloiluhalli Helppohoitoisella tasamaalla kova on pihatyöt suunnitel juttu perheen pelihenkisille ikään katsomatta? Kisariihessä resursseja voit harrastaa vastaaviksi. melkein mitä vain ja joukkuehengessä löytyy. Aktiiviliikkujan Yläne toiveet täyttää Haukkavuoren maastoliikuntakeskus valaistulla hiihto- ja kuntoradalla. Kaipaatko rauhaa peruspalveluista tinkimättä? Kodin paikka on metsäisellä rinnetontilla, vain puolen tunnin heti ulko-ovelta. ajomatkan Tilavalla tontilla on suojaa kats päässä Turusta. Voit valita järvituulen, maiseman korkealta mäeltä t lähtevät pitkospuut. Ulkoilevaa perhettä ilahduttaa reitistön läheisyys. Savojärven kierros on reippailij Kyrö Miltä alueelta haluaisit tonttej Tuleeko monipuolisten palvelujen, koulujen ja kirjaston olla mahdollisimman lähellä? Kyrössä kotitontti löytyy kivenheiton päästä kaikista palveluista. > Tontit ja uudisr Katso koko tarjonta ja tonttien sijainti Helppohoitoisella tasamaalla on pihatyöt suunniteltavissa omaa intoa ja resursseja vastaaviksi. Yläne Kaipaatko rauhaa peruspalveluista tinkimättä? Yläneellä luonto voi alkaa Kari Jokela , Jussi Lehto heti ulko-ovelta. Tilavalla tontilla on suojaa katseilta ja oma rauha Olli-Pekka oleskella. Hannu , Markku K Pöytyän kunta: (02) , kunta@poy Voit valita järvituulen, maiseman korkealta Kuva: TIMO mäeltä KESTI tai oman pihan liepeiltä lähtevät pitkospuut. Ulkoilevaa perhettä ilahduttaa Kuhankuonon retkeilyreitistön läheisyys. Savojärven kierros on reippailijan helppo kohde! Pöytyällä on lähes 200 tonttia ja mittaamaton määrä ulkoilumahdollisuuksia. Miltä alueelta haluaisit tontteja katsoa? Katso koko tarjonta ja tonttien sijaintitiedot osoitteesta > Tontit ja uudisrakentaminen Parasta on eväät ja nää pitkospuut! Kari Jokela , Jussi Lehto Kari Jokela , Olli-Pekka Jussi Hannu Lehto , 590 Markku 6720 Kaurila Pöytyän kunta: (02) , kunta@poytya.fi, Kuva: TIMO KESTI Olli-Pekka Hannu , Markku Kaurila Pöytyän kunta: (02) , kunta@poytya.fi, Toivotko hyviä terveys- ja liikuntapalveluita? O juttu perheen pelihenkisille ikään katsomatta? Kisa melkein mitä vain ja joukkuehengessä löytyy. Aktiiv Haukkavuoren maastoliikuntakeskus valaistul Kodin paikka on metsäisellä rinnetontilla, vain puo päässä Turusta.