Mäntsälän Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 1 / LEHTI LEHTI YRITTÄJILLE JA YRITYKSIIN MÄNTSÄLÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mäntsälän Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 1 / 2011 -LEHTI LEHTI YRITTÄJILLE JA YRITYKSIIN MÄNTSÄLÄSSÄ"

Transkriptio

1 Tikka uskoo Mäntsälän nopeaan kasvuun s. 8 Huovila kehottaa yrityksiä rohkeaan remonttiin s. 16 Mäntsälän Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 1 / LEHTI Y-Lehti / tiedottaja Elina Alanko Vanha Porvoontie 9, Mäntsälä Sivunvalmistus: Viestintä Alanko Oy / Mäntsälän Kirjapaino Julkaisija: Mäntsälän Yrittäjät ry Painopaikka: Lehtikanta Oy, Kouvola 2011 LEHTI YRITTÄJILLE JA YRITYKSIIN MÄNTSÄLÄSSÄ Mäntsälän Yrittäjien liikuntakerho vuonna 2011 Mäntsälän Yrittäjien jäsenet liikkeellä Liikuntakerho vauhtiin pirteässä pakkasviimassa Tavoitteena on tutustua ja harjoittaa eri liikuntamuotoja terveys- ja kuntoliikkujan näkökulmasta ammattitaitoisessa ohjauksessa. Jokaisen tunnin alussa käydään läpi lajin tekniikka. Tapaamme ravintola Majalla, os. Koulupolku 1, joka kuukauden viimeinen keskiviikko klo 18 (ei kesä-, heinä- ja joulukuu). Tunnin kesto min. Ohjelma: (Huom. päivä) Venyttely tai rentoutusharjoitus Kävely/juoksu Polkupyöräily UKK kävelytesti + 3 kk henkilökohtainen harjoitusohjelma Ohjelma avoin Ohjelma avoin Ohjelma avoin Ohjelma avoin. Vähimmäisosallistujamäärä 10 henkilöä. Hinta 50 / vuosi. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa tuntien aiheisiin. Ilmoittaudu Tervetuloa! TEKSTI... ELINA ALANKO KUVA... ELINA ALANKO Aktiivinen yrittäjäryhmä kokoontui tammikuun lopussa Mäntsälän Yrittäjien ensimmäiseen liikuntakerhoiltaan. Kerhoa vetää aikuisliikunnan ohjaaja, Mäntsälän Yrittäjien hallituksen jäsen Jarmo Rautiainen. Rautiaisen yritys Deporte Finland tarjoaa liikuntapalveluita yrityksille ja yksityisille Mäntsälässä ja Uudellamaalla. Ensimmäinen ilta aloitettiin terveyttä edistävän liikunnan luennolla. Liikunta kaikissa muodoissaan tuo fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Fyysisiä vaikutuksia ovat mm. osteoporoosin, 2-tyypin diabeteksen sekä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien ehkäiseminen. Psyykkisinä ja sosiaalisina vaikutuksina ovat mielialaan kohoaminen, stressin sietokyky ja masennuksen vähentyminen. Lisäksi yhdessä liikkuminen koetaan mielekkääksi. Terveyttä edistävän liikunnan portaat rakentuvat arkiliikunnasta, kuten työmatkat ja leikit lasten kanssa, terveysliikunnasta, kuntoliikunnasta, lajeina esimerkiksi uinti, soutu tai hiihto. Neljäs terveyttä edistävän liikunnan porras on urheilu. Terveysliikunta vaikuttaa suoraan terveyteen mm. ylläpitämällä ja Kun energian saanti ja kulutus ovat tasapainossa, pysyy vartalon paino muuttumattomana. Aikuisliikunnan ohjaaja Jarmo Rautiainen innosti Mäntsälän Yrittäjien liikuntakerholaisia sauvakävelyyn 15 asteen pakkasessa. edistämällä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja työ- ja toimintakykyä sekä ehkäisemällä sairauksia. UKK-instituutin terveysliikunnan suositus on 2 tuntia ja 30 minuuttia viikossa reipasta liikuntaa tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavaa liikuntaa. Lisäksi tulee kohentaa lihaskuntoa ja kehittää liikehallintaa kaksi kertaa viikossa. - Esimerkiksi lumityöt on erittäin hyvää arkiliikuntaa, kunhan lumi lentää kunnolla, korostaa Jarmo Rautiainen. Terveellinen ravinto yhdistettynä liikuntaan tuo elämään tarvittavia perusedellytyksiä. Kun energian saanti ja kulutus ovat tasapainossa, pysyy vartalon paino muuttumattomana. Liikunnan vaikutus mielialaan on kiistaton. - Vaikka liikkumaan lähteminen voi joskus väsyttää, on mieli korkealla, kun on saanut itsensä liikkeelle ja elimistö saanut tarvittavan liikunta-annoksen, muistuttaa Jarmo Rautiainen. Terveysliikuntaluennon jälkeen liikuntakerhon osallistujat siirtyivät sauvakävelylle. Rautiainen opasti kerholaisia oikean sauvakävelytekniikan löytämisessä. Seuraavan kerran liikuntakerho kokoontuu klo 18 ravintola Pihvi-Majalla. Liikuntakerhossa voi harrastaa liikuntaa yhdessä yrittäjähenkisessä porukassa ja tavata samalla muita yrittäjiä. Lisätietoja: Jarmo Rautiainen, Deporte Finland, p Hyvä mäntsäläläinen yrittäjä Kädessäsi on Mäntsälän Yrittäjät ry:n tiedotuslehti. Lehti on uudistunut nimeltään Y-Lehdeksi ja se jaetaan mäntsäläläisille yrittäjille ja yrityksiin. Y-Lehteä ilmestyy kuusi numeroa vuoden 2011 aikana. Y-Lehdessä on tapahtumia, joita Mäntsälän Yrittäjät ry järjestää joko yrittäjäyhdistyksen jäsenille tai kaikille yrittäjille. Toivotamme kaikki Mäntsälän Yrittäjät ry:n jäsenet tervetulleiksi jäsentapahtumiin. Mikäli et ole vielä jäsen, voit liittyä yrittäjäyhdistykseen kotisivuillamme Terveisin tiedottaja Elina Alanko, Mäntsälän Yrittäjät ry

2 Puheenjohtajalta Mäntsälän Yrittäjät ry Hallitus 2011 Mäntsälän Yrittäjät ry Valoisaa tulevaisuutta rakentaen Työ- ja elinkeinoministeriön (julkaistu ) aluebarometrin mukaan luottamus talouteen on taantuman jälkeen kohentunut kaikilla alueilla. Kuntien verotulot ovat kasvaneet ja kunnat ovat pystyneet pitämään tiukkaa talouskuria. Samanaikaisesti työllisyysnäkymät ovat parantuneet. Kuluttajabarometrin (27.1) mukaan talous tulee vahvistumaan seuraavan 12 kuukauden aikana. Omasta taloudestaan he eivät olleet yhtä optimistisia. Vaikka tilanne Suomessa ja Mäntsälässä näyttää hyvältä, niin aivan kaikilla yrittäjillä ei ole tilanne yhtä hyvä. Meillä on paljon tekemistä palvelusektorin kehittämisessä. Olen huolestuneena seurannut mm. Mäntsälän keskustan yritysten lopettamisilmoituksia. Keskuskatu on muuttumassa pankkija kiinteistövälitysyritysten kaduksi, Wall Streetiksi. Pienet erikoisliikkeet häviävät pikkuhiljaa pois. Ihmisten käyttäytymisen on muututtava. Ostoksia on keskitettävä Mäntsäläläisiin yrityksiin. Vain tätä kautta voimme säilyttää elinvoimaisen keskustan. Olemme yhteistyössä Mäntsälän Yrityskehityksen, kunnan ja Laurean opiskelijoiden kanssa miettimässä, miten voisimme elävöittää Mäntsälää. Tulemme kesän alussa järjestämään samantyyppisiä tempauksia kuten viime kesänä järjestimme kesätorstain nimellä. Samanaikaisesti teemme paikallisten koulujen kanssa yhteistyössä ja yritämme kehittää erilaisia yrittäjäkasvatusprojekteja. Kaikkien projektien ongelmana on vapaaehtoisten mukaan saanti. Me tarvitsemme innostuneita ja sitoutuneita talkoohenkilöitä. Jokainen voi omalla taholla miettiä omaa panosta yhteisen hyvän tekemisessä. Olemme käyneet keskustelua palvelusetelin käyttöönotosta Mäntsälässä. Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien valinnanvapautta ja mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan palveluita yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Palvelusetelillä voi hankkia sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kunnan tai kuntayhtymän kuuluu järjestää asukkailleen. Palvelusetelillä hankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tai kuntayhtymän tuottamalle palvelulle. (www.stm.fi/sosiaali_ ja_terveyspalvelut/asiakasmaksut/palveluseteli). Jostain syystä Mäntsälässä ei olla vielä valmiit palvelusetelin käyttöönottoon. Asiakkaiden kanalta ajatus on hieno. Palveluiden käyttäjä voi valita haluamansa palveluntuottajan, kuitenkin siten kunta maksaa palvelusta tietyn hinnan ja palveluidenkäyttäjä loput. Näin käyttäjä voi valikoida haluamansa palvelun tason ja ajankohdan omien intressien mukaan. Mikä ihme estää näin helpon asian käyttöönoton? Yrittäjien kannalta tämä on myös järkevä palveluiden tuottamistapa. He voivat kehittää ja räätälöidä palvelua asiakaskunnan mukaan. Toivon, että palveluseteli laajenee myös muille aloille. Yrittäjän pitää myös miettiä itseään. Mäntsälän yrittäjät on määrätietoisesti pyrkinyt järjestämään yrittäjille monipuolista yksilön hyvinvointiin liittyviä palveluja. Olemme tarjonneet mm. spinningiä, kuntonyrkkeilyä, Aslak-kuntoutusta ja muita hyvinvointitapahtumia. Tämän lisäksi olemme järjestäneet erilaisia retkiä ja juhlia, jossa voi tavata muita yrittäjiä. Lähdemme huhtikuussa Wieniin. Olen asettanut tavoitteeksi, että vuoden 2012 maaliskuussa lähdemme 2 viikon mittaiselle kaukomatkalle. Alustavaksi kohteeksi olemme määritelleet Panaman. Mäntsälän yrittäjiin kuuluu yli 370 jäsenyritystä. Valitettavan pieni osa yrittäjistä osallistuu meidän tapahtumiin. Lähtekää rohkeasti mukaan. Työntäyteläistä ja aurinkoista kevättä toivottaen Eero Kokko Mäntsälän Yrittäjät ry puheenjohtaja Kokko Eero, puheenjohtaja p Metropolia Ammattikorkeakoulu Ykkös-Optiikka Oy, Keskuskatu 6 posti: Osuustie 3, MÄNTSÄLÄ Virolainen Kari, varapuheenjohtaja p. (019) , Mäntsälän Carpojat Oy, Maisalantie 11, MÄNTSÄLÄ Ranta Timo, sihteeri p Tupatalo Oy, Riihenmäentie 7, MÄNTSÄLÄ Alanko Elina, tiedottaja p Viestintä Alanko Oy Mäntsälän Kirjapaino / Elimäen Sanomat, Vanha Porvoontie 9, MÄNTSÄLÄ Niinimäki Taru, tilivalvoja p fax. (019) TNM-Consulting Ky, Osuustie 1 A, MÄNTSÄLÄ Kuisma Kari p fax. (019) fi n n s u p r p p 6. i n e t.fi FinnSupra Oy, Lukkarilantie 19, MÄNTSÄLÄ Sillanpää Jari p. (019) , fax (019) Mäntsälän MA&JA Ky, Koulupolku 3, MÄNTSÄLÄ Ketoja Antero p T:mi Antero Ketoja, Vuohimäentie 5 A 8, MÄNTSÄLÄ Hammari Sari p fax Sampo Pankki Oyj, Keskuskatu 4, MÄNTSÄLÄ Rautiainen Jarmo p Deporte Finland, Koivulantie 51, NUMMINEN Siikonen Janne p st Time Racing, Mäkipuoli 27, HIRVIHAARA Hallituksen ulkopuolisina: Hallituksen kokoukset ma klo Pihvi-Majassa, os. Koulupolku 1, Mäntsälä. ti klo paikka avoin. ti klo Pihvi-Majassa, os. Koulupolku 1, Mäntsälä. ti klo paikka avoin. Komonen Pentti, rahastonhoitaja p. työ , fax Tilipasaati-yhtiöt, Keskuskatu 4, MÄNTSÄLÄ Pehkonen Kari-Pekka, jäsenvastaava p. työ Mäntsälän Vakuutuspalvelu Oy, Väinöntie 9, MÄNTSÄLÄ 2

3 Hallituksen jäsenen puheenvuoro Mäntsälän Yrittäjät ry Uudenmaan Yrittäjien puheenvuoro Sunnuntaikauppaa on käyty reilu vuosi ei ole tullut yhtään hurraahuutoa kauppiailta Julkinen palvelutuotanto, hyvinvointivaltion rapautuminen ja yrittäjät Kirjoitin Kauppalehdessä pari kertaa syksyllä 2009, mitkä ovat seuraamukset pienille kaupoille, kun sunnuntaikauppa aukeaa. Kaikki ne asiat ovat toteutuneet paitsi yksi, elintarvikealan lakot keväällä, niitä en osannut odottaa. Nekin johtuivat melko pitkälle sunnuntaiaukiolosta, koska isot ketjut halusivat, että heille toimitetaan tuoretta tavaraa myös viikonloppuisin, mutta tämähän ei sopinutkaan elintarvikealan työntekijöille. Niin hassunkuriselta kuin se kuulostaakin, mutta mikä erottaa kuluttajan ja työntekijän toisestaan. Mielestäni kuluttaja ja työntekijä on yksi ja sama henkilö. Työntekijä kun hän on töissä, niin ei halua olla viikonloppua työssä, mutta kun pääsee kotiin töistä, niin hän menee kauppaan, jolloin hänestä tulee kuluttaja ja hän haluaa että kaupat ovat myös sunnuntaisin auki, aika metkaa. Ennen sunnuntaikauppaa kaupat olivat auki aamusta klo 7 iltaan klo 21 saakka eli 14 tuntia ja lauantaisin klo 7-18 eli 11 tuntia. Kuinka moni tekee pidempää päivää kuin 14 tuntia joka arkipäivä ettei ehdi kauppaan, niitä ei varmaankaan ole montaa koko maassamme! Isot ketjut kertoivat, että pitää saada kiertoa lisää. Mitä he sillä tarkoittivat? Sitä että elintarvikealateollisuus alkaisi tekemään myös viikonloppuisin työtä ja heidän ei tarvitse pitää omia varastoja ja näin saadaan kierto nopeammaksi. Kyllä he tiesivät, että ei perheillä ole varaa korottaa kauppalaskua ja kustannustehokkuus olisi tullut sieltä, kun ei tarvitse pitää omia varastoja. Suuret kaupat polkivat jalkoihin pienet Kaupan alan liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 7,5%, kun pienten yritysten ainoastaan 1,6% eli isojen kasvu tuli pienten kukkarosta. Samoin kävi vähittäiskaupan kohdalla. Liikevaihto kasvoi 3,4%, kun pienillä se supistui 2,3%. Sunnuntai kaupan kannattavuuden voimme itse todeta käymällä toisissa paikallisissa isoissa kaupoissa. Palvelutiski ei ole auki. K- ketju ilmoitti, että kauppias saa päättää, pitääkö sunnuntai auki. S-ryhmällä ei ole kauppiasta ja ketju on päättänyt, että kaikki ryhmän kaupat ovat auki. Niin ei siinä jää K-ketjun kauppiaalle valinnavaraa, vaan on pidettävä auki eli se siitä valinnan vapaudesta. Varsinkin Mäntsälässä ja muissakin kunnissa, jotka ovat isojen kaupunkien ympäristössä, ostovuoto naapurikaupunkiin on suuri. Mäntsälän Yrittäjät ry Sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS pidetään tiistaina klo Brasseria Pihvi-Majassa, os. Koulupolku 1, Mäntsälä. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa Hallitus Niin tämä sunnuntaikauppa tekee tosi pahaa hallaa. Eipä nuo kaupat ole sunnuntaina auki kuin kauppakeskuksissa, johon lähdetään viettämään sunnuntaipäivää (ei niinkään ostoksille) ja niissäkin moni pieni on pakon edessä auki. Hyvin usein kuulee, että jos ei pidä sunnuntaisin auki, niin esim. vuokra nousee 30% tai yksinkertaisesti vuokrasopimusta ei uusita. Väkivaltaisuus on lisääntynyt henkilökuntaa kohtaan illalla myöhään olevissa kaupoissa. Ennen joka viides oli kohdannut väkivaltaisuutta, nyt joka kolmas myyjä. Pieniä kauppoja ja kioskeja on lopetettu kannattamattomana. Henkilökunta ei ole lisääntynyt, vaikka näin luvattiin. Ainoastaan erikoiskauppa on vähän lisännyt väkeä, mutta isot ei, vaikka ne niin hurskaasti lupasivat. Eli suomeksi laki sunnuntaiaukioloista oli ihan turhaa. Ehkä muutama kuluttaja on tyytyväinen siinä kaikki. Keski-Euroopassa pienet kaupat ovat taasen noussut suosioon monien vuosien jälkeen. Ehkä näin myös Suomessa pidemmällä aikajaksolla, viidessä tai kymmenessä vuodessa. Jari K. Sillanpää Mäntsälän Yrittäjät ry hallituksen jäsen Uudenmaan Yrittäjien kevätkokous Mäntsälässä Uudenmaan Yrittäjien kevätkokous pidetään keskiviikkona Mäntsälän kunnantalossa. Mäntsälän kunnanjohtaja Esko Kairesalo saapuu tilaisuuteen toivottamaan kokousväen tervetulleeksi. Toivotamme kaikki Mäntsälän Yrittäjien jäsenet tervetulleiksi kevätkokoukseen. Eläköityminen uhkaa pohjoismaista hyvinvointimalliamme. Huoltosuhde eli kuinka monta työllistä on suhteessa niihin jotka opiskelevat, ovat eläkkeellä, sairastavat, ovat työttöminä jne), alkaa maassamme heiketä. Ensin vähän hitaammin, mutta vuosikymmenen puolestavälistä kiihtyen, ja jo nyt uhaten hyvinvointipalveluitten tasoa ja saatavuutta. Julkinen palvelutuotanto ei ole koko 2000-luvulla tehostunut, vaan päinvastoin taantunut. Samaan aikaan kun yksityinen sektori on parantanut tehokkuuttaan vuosittain 3-4%, valtio on parantanut alle puolet siitä eli alle infl aatiovauhdin, ja kunnat ovat menettäneet tuloksellisuuttaan 2-3% vuosittain. On selvää, että hyvinvointiyhteiskuntamme murenee, ellei tuloksellisuus muutu. Muutosta valmistellaan monella rintamalla ja erilaisia toimintamalleja pohditaan. Mielestäni ainakin seuraaviin toimiin tulee ryhtyä: 1. Julkisten palvelujen tuotteistaminen. Ennen kuin mitään voi tehostaa, on tiedettävä mistä osista palvelu kaikkine kustannuksineen muodostuu. Tämä työ on vasta alullaan. Julkisella sektorilla on useita erilaisia tapoja tuottaa yksi palvelu ja samaa palvelua varten on useampia mittareita, joista mm. MAISEMA-hanke yrittää koota yhteismitallista tuotteistusta. On tärkeää, että tämä ensimmäinen steppi tehdään huolella, muuten seuravilla toimilla ei ole mahdollisuutta menestyä. 2. Tuotteistettujen palvelujen vertaaminen. Yksityisellä sektorilla yrittäjän on ensimmäiseksi ymmärrettävä oman liiketoimintansa tuotanto- ja kustannusrakenne. Yhtä tärkeää on tuntea pääkilpailijoiden rakenteet. On itsestään selvää tehdä näin. Omien tuotteiden benchmarkkaaminen ja jatkuva innovointi on yksityisyrittäjälle yhtä luonnollista kuin hengittäminen ja nukkuminen. Julkisen sektorin kehittyminen edellyt- tää palvelujen tuotteistamista ja oppimista parhaista käytännöistä. 3. Palvelumarkkinoiden kehittäminen. Sillä ei saisi olla merkitystä kuka tuottaa palvelut. Tärkeintä on, että ne tuotetaan järkevästi ja että niitä kehitetään jatkuvasti. Ellei toimintatapoja verrata eikä tuotannolla ole kilpailua, mikä tahansa organisaatio löystyy ja tuotantoon alkaa tulla ylimääräisiä prosesseja ja kustannuksia imeviä mustia aukkoja. Tässä suhteessa yksityinen monopoli ei ole julkista kummempi. Markkinoita on edistettävä ja suojeltava. 4. Palvelusetelin käyttöönotto. Palvelusetelin käyttöönotto edistää markkinoitten tunnistamista ja synnyttämistä. Samalla kun monipuolistetaan asiakkaan valintamahdollisuuksia, edistetään palveluntuottajien syntymistä. Palveluseteli kannattaa tarjota tuotteistetuille palveluille niin laajasti kuin kunnan palveluntuotantoinvestoinnit sen sallivat. Mitä aiemmin näin tehdään, sen kauemmas voidaan uusia verovaroin tehtäviä investointeja siirtää. Poliittisesti palvelutuottajien laajentaminen yksityiselle sektorille kohtaa vieläkin käsittämätöntä vastusta. On aiheellista kysyä vastustajilta, mikä itseisarvo sillä on, kuka palvelut tuottaa? Tärkeintä päättäjille pitäisi olla riittävän hyvälaatuisten kustannustehokkaitten palveluitten saatavuus kaikille kansalaisille. Ihmisten hyvinvointi on tärkeämpää kuin ideologiset kysymykset. Yksityisellä sektorilla on tässäkin suhteessa paljon annettavaa maallemme. Kari Järvenpää Puheenjohtaja Uudenmaan Yrittäjät 3

4 Varaa oma kokouspaikkasi meiltä! Aina tuoretta suolaista tai makeaa! Avoinna ark , la Lahdentie 50, Mäntsälä, p Avoinna ark. klo , la klo Tietokoneet Huollot Asennukset Ohjelmat Toimistotarvikkeet HEI YRITTÄJÄ! SUOLAHUONEELTA helpotusta ja ennaltaehkäisyä flunssakauteen. Astmaan, hengitystiesairauksiin, poskiontelotulehduksiin, atooppinen iho ym. Perusjalkahoidot, aromaterapeuttinen jalkahieronta ym Lahjakortit! Tmi Salla Hammert Jalkojenhoidon at, Käyntios. Keskuskatu 4 B. Ajanvaraus KUN KEHITTÄMINEN VAATII ENEMMÄN Parempaa tulosta vähemmällä vaivalla Seppo Huovila Toimitusjohtaja, fil.maist Sääksjärventie Mäntsälä Oletko hiljattain perustanut yrityksen? Keuke eli Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy palvelee mäntsäläläisiä alle kolme vuotta toimineita yrityksiä. Monesti yrityksen perustamisen jälkeen yrittäjä jää yksin pohtimaan, että jotain pitäisi tehdä. Seuraavassa vaiheessa mietityttävät, että mitä ja miten ja mistä siihen rahoitus. Markkinointiakin pitäisi suunnitella, mutta kaikkeen ei vaan taivu yksin. Tämän tyyppisissä tilanteissa kannattaa hakeutua Keuken palvelujen piiriin. Yrittäjä voi olla suoraan yhteydessä yritysneuvojiin sähköpostilla tai puhelimella ja varata heille ajan. Ensitapaamisella kartoitetaan tilannetta ja suunnitellaan jatkotoimenpiteitä. Keuken palvelut ovat pääosin maksuttomia. Tähdätään toiminnan kasvattamiseen! Keuken Yrityshautomo on tarkoitettu yrityksen perustajille, joiden liikeidea täyttää kannattavan toiminnan edellytykset, ja joilla on innovatiivinen tuote, palvelu tai toimintatapa sekä työllistävä vaikutus. Keuken auktorisoidut yritysneuvojat avustavat uusia yrittä- jiä liiketoiminnan käynnistämisessä, opastavat niin markkinoinnissa kuin rahoitukseen liittyvissä asioissa. Hautomohenkilöstön tuen lisäksi yrityksellä voi olla mahdollisuus hakea Uudenmaan ELY-keskuksen myöntämää kehittämistukea, mikäli starttiraha jäi saamatta. Lisätiedot ja yhteydenotot: Annamme jäsenetua palveluistamme - autojen ruosteenesto - maalipinnankäsittely - - pienet hitsaukset - 10% alennusta yrittäjäjäsenille - Mäntsälän Ruosteenesto, Linnatie 6 Pertti Halme, puh Suomessa ainut nelipaikkainen HAPPIBAARI ilman ajanvarausta Helmi/maaliskuun tarjous: ERIKOISJALKAHOITO 35 (norm. 58 ) Keskuskatu 2, Mäntsälä P Kirjanpitoa kansantajuisesti keskiviikkona Mäntsälän kunnantalossa, Heikinkuja 4, Mäntsälä Uudenmaan Yrittäjien maksuton jäsenkoulutus Kaikista -10% norm.hintaisista hoidoista Vanha Porvoontie 5, Mäntsälä p Kaikkien yrittäjien on erittäin tärkeää ymmärtää pääasioita tuloslaskelmasta, kassavirrasta jne., jotta voi ohjata omaa yritystään. Uudenmaan Yrittäjät järjestää jäsenyrittäjilleen mahdollisuuden täyttää taloustietoutensa aukot ja saada kenties muuten hyviä vinkkejä, miten taloudenpitonsa järjestää. Kokous/ yksityistilaisuudet Lounas ma-pe 7,90 Illan pääpuhuja on professori Erkki Uusi-Rauva, Tampereen teknillisestä yliopistosta. Hän tulee puhumaan kansantajuisesti kirjanpidosta, tuloslaskelmasta ja taseesta. Tule ja kysy kaikki ne kysymykset taloudesta, joita et ole ennen osannut tai uskaltanut kysyä! Koulutus on Mäntsälän Yrittäjien jäsenyrittäjille maksuton. Tervetuloa! Puh. (019)

5 Elinkeinoasiain neuvottelukunta vuosina Mäntsälän kunnan sekä muiden tahojen edustajien nimeäminen Kunnassa on toiminut usean vuoden ajan elinkeinoasiain neuvottelukunta. Neuvottelukunta on vapaamuotoinen keskustelu- ja neuvottelufoorumi paikkakunnan elinkeinoelämän ja kunnan asioita hoitavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä. Tarkoituksena on tiedonkulun parantaminen, kontaktien lisääminen ja elinkeinotoiminnan hyvä ja tuottava vireys Mäntsälässä. Kunnanhallitus päätti asettaa elinkeinoasiain neuvottelukunnan vuosiksi ja nimesi siihen kunnan edustajiksi ja va- raedustajiksi seuraavat henkilöt: edustaja Anna Helin, varaedustaja Jarna Elomaa, edustaja Veijo Peltola, varaedustaja Katri Hämäläinen, edustaja Heta Ravolainen-Rinne, varaedustaja Pauli Raappana sekä Esko Kairesalo, hallintojohtaja. Lisäksi kunnanhallitus päätti pyytää edustajat ja varaedustajat seuraavilta yhteistyötahoilta: Mäntsälän Yrittäjät ry, Mäntsälän Yrittäjänaiset ry, Mäntsälän Nuorkauppakamari ry, Mäntsälän Maataloustuottajat ry, Mäntsälän Yrityskehitys Oy, Mäntsälän Sähkö Oy ja Tokmanni-konserni. Mäntsälän Yrittäjät ry Vielä mahtuu mukaan Wienin matkalle Arvoisa yrittäjä Lähdemme tarunhohtoiseen Wieniin torstaina klo Mukaan mahtuu 30 henkilöä. Paikoista jo puolet on täyttynyt. Wien tarjoaa uskomattoman määrän näkemistä ja tekemistä. Meille on tarjolla retkiä mm. Kaupunkikiertoajelu, jonka aikana käydään läpi päänähtävyydet (bussi+opas), hinta noin 40 eur/henk, jos kustannusta jakamassa 25 henkeä. Schönbrunnin linna (Habsburgien kesäasunto), kesto myös 3,5 tuntia (bussi + opas) hinta noin 40 eur/henk, jos 25 henkeä matkassa mukana. Painopalvelua Mäntsälästä A4 ja A3-kopiot käyntikortit kirjekuoret esitteet lomakkeet kutsu- ja kiitoskortit ohjelmat lehtiset kotisivujen suunnittelu, toteutus ja ylläpito Tämän lisäksi on tarjolla mm. Riesenradin maailmanpyörä, hevosvaunuajelua ja sunnuntaina mahdollisuus mennä kuuntelemaan Wiener Sängerknaben poikakuoroa Hofburgin kappeliin. Myös museot ovat huippuluokkaa. Wien on paikka, jota ei voi jättää näkemättä! Lennämme Finnairilla, Lähtö Helsingistä torstaina klo ja paluu sunnuntaina klo Paluu Mäntsälään puolilta öin. Majoitus 3 tähden Art Hotellissa, aamiainen hotellissa. Matkan hinta on 640 eur/henk kahden hengen huoneessa sis. lennot ja majoituksen. Wienin lentokenttäkuljetus on erikseen. Mäntsälän yrittäjät ry järjestää Mäntsälästä linja-autokuljetuksen lentokentälle ja takaisin. Sitovat ilmoittautumiset Eero Kokolle mielellään sähköpostilla tai puhelimella tiistaihin mennessä. Tervetuloa mukaan! UUDET YHTEYSTIETOMME: p Vanha Porvoontie 9, Mäntsälä 5

6 TTI YRITYSKOR Saat S a edut kaikista Tokmanni-konsernin T o myymälöistä m Tokmannin yrityskortin edut d t yrityksesi it k i ja j julkisen sektorin käyttöön Mäntsälän Yrittäjät ry:n Yli een tuott ima! o valik Y-juhla lauantaina Mäntsälän Seurojentalossa. alennusta nustt jo nusta j edullisista edullis d dull lli llis i ista isi tta normaalihinnoista normaalihi alihinnois lihi i 14 vrk korotonta maksuaikaa kuittikohtainen viitetieto laskulle rinnakkaiskortit veloituksetta yms. 7l\Wl KDNHPXV ZZZ WRNPDQQL NRQVHUQL WXNNXP\\QWL 7LHGXVWHOXW DVLDNDVUHNLVWHUL#WRNPDQQL puh (arkisin klo 8-16) Ennakkoilmoittautuminen Mäntsälän Yrittäjien ryhmämatkalle Mäntsälän Yrittäjät ry Olemme suunnittelemassa yrittäjien yhteistä matkaa Panamaan maaliskuussa Matkanjärjestäjä on Aurinkomatkat. Kohteemme on yhdistelmämatka Panama 4 yötä Gamboa 3 yötä Costa Blanca 7 yötä. Matka kestää 2 viikkoa ja arvioitu lähtöpäivä on viikolla 10 torstai Matka tulee myyntiin joten tarkkoja tietoja ei vielä ole. Arvioitu hinta on noin 1800 euroa / henkilö. Lisätiedot talvi kohteet. Matkalla vietämme neljä ensimäistä päivää Panaman kaupungissa. Sieltä siirrytään Panaman kanavan sivujoen varrella olevaan Gamboaan, missä näet ja koet elävästä intiaanikulttuuristaan kuulua Panamaa, sademetsän ainutlaatuisia elämyksiä ja luonnonrauhaa. Loman toinen viikko vietetään all inclusive -hotellissa Costa Blancassa, Tyynen valtameren rannalla. Ilmoita kiinnostuksesi tämän kuun aikana viimeistään mennessä tai puhelimella Eero Kokko Meidän on tehtävä alustavat varaukset kokonaislähtijämäärästä maaliskuun alussa. Aurinkomatkat laittaa paikat myyntiin, mikäli me emme niitä varaa. Tervetuloa mukaan eksoottiselle yrittäjämatkalle Eero Kokko Mäntsälän Yrittäjät ry puheenjohtaja 6

7 ASIANAJOTOIMISTO WECKMAN AA, VT Tuula Weckman p OTM Tiina Weckman p Keskuskatu 9 as 3, Mäntsälä Meillä onnistuu Perhejuhlat, kokoukset Valoisa ja Viihtyisä Puh CABERNET SAUVIGNON CENTRAL VALLEY 2006 BRASSERIA WINE OF CHILE MAALAUKSET TOIMITILOIHIN, ASIAKAS- MUISTAMISIKSI JA MERKKIPÄIVÄ- LAHJOIKSI, myös tilaustyöt kuva: Studio Kirsi Westermark Kuvataiteilija Saara Kiuru Tavataan torpalla! Onnistuneet kokoukset, juhlat ja illanvietot pidät 1800-luvun Myllytorpalla. Savusauna lämpenee kosken töyräällä ja pitopöytä on katettu maalaispirttiin. ASIANAJOTOIMISTO JAAKKO KEIPI KY Keskuskatu 2, Mäntsälä puh , /mantsala puh Kysy myös erähenkistä elämysja virkistystarjontaamme! Mäntsälässä hyvä asiakaskunta ja liikenneyhteydet Mäntsälän Yrityskehitys Oy teetti syksyn 2010 aikana tutkimuksen yrityksistä, jotka ovat viimeisen kolmen vuoden aikana aloittaneet toimintansa Mäntsälässä. Tärkeimmiksi Mäntsälään sijoittumiseen vaikuttavaksi tekijöiksi koettiin asiakaskunnan hyvä tavoitettavuus, hyvät maantieliikenneyhteydet sekä yrittäjän asuinpaikkakunnan pysyminen samana kuin yrityksen toimipaikka. Tutkimuksen tulosten mukaan nämä ovat toteutuneet Mäntsälässä erittäin hyvin. Kaksi kolmasosaa aloittaneista yrityksistä on käyttänyt Uusyrityskeskuksen, Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n sekä Yrityshautomon palveluita ja suurin osa niistä on kokenut saaneensa hyötyä, uusia ideoita sekä monipuolista neuvontaa em. organisaatioilta. Tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että tulevaisuudessa osa uusista yrityksistä on halukkaita lisäämään työvoimaansa ja laajentamaan liiketoimintaansa muualle mahdollisuuksien mukaan. Tutkimuksessa selvitettiin myös yritysten profi ileja, sekä odotuksia että toteutuneita asioita liittyen yritystoimintaan. Tuloksista ilmeni, että suurin osa vastanneista yrittäjistä on yksityisyrittäjiä, ja he työskentelevät itse omassa yrityksessään. Useampi kuin kolme neljästä kyselyyn vastanneesta on päätoiminen yrittäjä. Tutkimuskyselyyn vastasi 45 vuosien aikana Mäntsälään sijoittuneen yrityksen omistajaa ja johtajaa. Tutkimuksen toteuttivat Laurea-ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat Pauliina Holopainen ja Radostina Kostova ohjaajanaan lehtori Kari Halme. Säästöpankki on Sinulle luotettava yhteistyökumppani Meille jokainen asiakas on tärkeä Olemme kasvava jo lähes 100 vuotta toiminut suomalainen ja itsenäinen pankki. Pankkimme toimipisteet ovat Mäntsälässä, Myrskylässä, Orimattilassa ja Porvoossa. Me olemme kumppanina sinulle rahoittamassa investointejasi ja helpottamassa arjen pyörittämistä. Perinteisen lainarahoituksen rinnalla tarjoamme rahoitusyhtiöpalveluista ratkaisuja investointeihin ja käyttöpääoman tarpeisiin. Meidän palvelumme perustuu ihmisläheiseen palveluun ja nykyaikaisiin pankkituotteisiin. Me kuuntelemme, keskustelemme ja hoidamme asiasi kuntoon. Ota yhteyttä puhelimitse, sähköpostilla tai tule käymään konttorilla, niin etsitään yhdessä ratkaisu yrityksesi tarpeisiin. Kysy myös ajankohtaiset sijoitus- ja talletustarjouksemme. Nähdään Säästöpankissa! Marketta Mantila Konttorinjohtaja Mika Halmela Rahoituspäällikkö MÄNTSÄLÄ Keskuskatu 4, ma , ti-pe Henrikki Ojala Sijoituspäällikkö

8 60-vuotias Pekka Tikka uskoo Mäntsälän rajuun kehitykseen TEKSTI...REIJO ALANKO KUVA...REIJO ALANKO Mäntsälä paikkakuntana on lisääntyvän kasvupaineen kohteena, jonka aiheuttaa pääkaupunkiseudun laajentuminen kohti Kehä V:tä pohjoisessa. Nyt lama ei pure Mäntsälään samalla tavalla, kuin se vaikutti 1990 luvulla, johtuen muun muassa rautatieyhteyden rakentamisesta. Mäntsälä on myös maamme henkilöautoistuneimpia paikkakuntia ja siitä johtuen töitä löytyy monelle täällä asuvalle edelleen runsaasti paikkakunnan ulkopuolelta ja se pitää kurissa työttömyyslukemat. Lähivuodet kehittävät myös omalle paikkakunnalle lisää työpaikkoja, uskoo 60-vuotias Mäntsälän Yrityskehityksen toimitusjohtaja Pekka Tikka. Pekka Tikan Mäntsälässä asumien aikana asukasluku on lähes tuplaantunut, sillä vielä 1970-luvulla ennustettiin asukkaan paikkakunnan menettävän asukkaita. Pelättiin 1940-luvun tasoa, jolloin oli asukkaita Sota ja siirtokarjalaiset toivat väestönkasvun, joka notkahti vielä 1970-luvulle mentäessä, mutta sen jälkeen nousu on ollut raju. Nyt eletään lähes asukkaan kunnassa, sanoo Pekka Tikka. Yhtenä merkittävänä piirteenä ovat olleet työttömyydessä tapahtuneet laajat muutokset luvun lopulla työttömyys painui kolmeen, mutta nousi sitten lamassa 1990-luvun alussa 20 prosenttiin ja laski sitten pitkää liukumäkeä alle neljän prosentin vuonna Taantumakaan ei nostanut työttömyyttä kuin reiluun seitsemään prosenttiin ja nyt ollaan taas menossa kohti viiden prosentin työttömyyttä. Sijaitsemme maamme maantieteellisellä kartalla oikealla kohdalla. Mäntsälä työllistää hyvin ja pääkaupunkiseutu pitää lukemat pysyväntuntuisesti alhaisina, sanoo Pekka Tikka. Keskustan kehitys muutoksen riittävyys? Tänä kehityksen aikana ydinkeskusta ei ole Pekka Tikan mukaan muuttunut riittävästi. Mäntsälän keskustaajama on muuttunut laajenevaan suuntaan, muutos on valitettavasti pienempi aivan ytimessä. Päivittäistavarakaupan keskus sijoittuu keskustaajamaan. Poikkeuksena tulee olemaan rautatieasema, johon sijoittunee ajan kanssa useita satoja neliöitä toimistoja palvelurakennuksia, jotka palvelevat sekä lähialueen asuntoalueita ja junamatkustajia että laajemminkin. Keskustan Citymarket toteutuu varmasti ja sinne tulevat tilat myös käyttötavaralle, eli siitä muodostuu keskustaan monipuolinen tavaratalo. S-ryhmä tekee oman ratkaisunsa keskustaajaman liiketilansa osalta. Mäntsälän Portin ja Linnalan alueella erikoisliikkeet ovat saaneet tilaa. Tilaa vaativan erikoiskaupan toiminta tulee myös laajenemaan Mäntsälässä, se on jo näköpiirissä. Kehä Viiden risteysalue muuttuu, ja sille alueelle tullee esimerkiksi liikennepalveluasema. Myös muutoin risteysalue on avainalueita Mäntsälässä. Mäntsälä on korostetusti hyvin pienten yritysten kunta. Viime vuonna tänne perustettiin 124 yritystä. Se on ennätys. Paitsi aktiivista kehittämistoimintaa on tästä kiittäminen muuttovoittoa, joka tuo tullessaan hyvin pieniä yrityksiä. Yritysten perustannan määrässä taantuma oli meille lähinnä notkahdus. Yritykset sinnittelivät taantuman yli ja vahingot jäivät pieniksi. Tietysti meillä oli onnea, kun ei ole ollut vientialojen suuria yrityksiä, ei taantuma kolhaissut pahasti. Elämme kuitenkin jatkossakin aika epävarmassa maailmassa, joten tarkkana pitää olla. Suurten yritysten sijoittumispaikkana Mäntsälällä on vahvoja kilpailijoita. Pääkaupungin lähinnä oleva alueet ovat tässä tosi vahvoja. Lentokentän läheisyys on kova kilpailuvaltti esim. Tuusulalle. Mäntsälä on suurten yritysten kyselyissä raja-alue. Se mainitaan usein pohjoisimpana mahdollisena sijoittumisalueena, sanoo Pekka Tikka. Tontin hinnoittelu maltillista Olemme siinä tilanteessa, että meillä pitäisi olla varastossa kymmenen kaupallisen alan ja tuotantoalan tonttia, mutta nyt niitä molemmilla aloilla on puolen tusinaa. Maan hankinnassa kunta on pyrkinyt olemaan aktiivinen ja tuloksiakin on saatu. Mäntsälä ei ole toistaiseksi pystynyt nettoamaan yritystonttimyynnillä, vaan vaurautta ovat tuoneet yritysten sijoittumisen seurausvaikutukset. Tästä on hyvän esimerkkinä Tokmannin sijoittuminen Mäntsälään. Tokmannin 400 työntekijää muodostaa melkoisen ostovoiman ja kiinteistövero muodostaa oman osuutensa. Kunta on ollut maltillinen tonttien hinnoittelussa, vaikka tonttien hinnat juuri vuoden vaihteessa nostettiinkin. Pendelöinti Helsingin suuntaan ja Lahteen vie eurojamme ulkopuolelle. Siksi olisi tärkeää, että työpaikkoja olisi entistä enemmän täällä ja ostovuodot sitä kautta pienenisivät, sanoo Pekka Tikka. Meillä on erittäin hyvä keskusteluyhteys kunnan, Mäntsälän Yrityskehityksen ja Yrittäjäjärjestöjen välillä säännöllisten tapaamisten siivittämänä. Yrittäjät ry:n puheenjohtajat Yrityskehityksen aikana ovat olleet erittäin aktiivisia ja yhteistyö on sujunut. Myös kunnanjohtaja on aina suhtautunut elinkeinotyöhön kannustavasti. Myös luottamushenkilöt ovat halunneet panostaa samaan, kertoo Pekka Tikka. Tiivis työ ensin sivistystoimen alalla, nyttemmin Mäntsälän Yrityskehityksen toimitusjohtajana, vaatii fyysistä kuntoa. Pekka Tikka on monipuolinen kuntoilija ja tänä talvena myös kotipihan lumityöt ovat miehelle hyvää hyötyliikuntaa. Oikorata merkitsi meille hyvin paljon Oikorata on valtava etu Mäntsälälle. Ekologisten seikkojen vahvistuminen, turvallisuus ja nopeus olisivat valttikorttimme. Myös EU suosii rautatieyhteyksiä. Kysymys kuuluukin, miten voisimme hyötyä esimerkiksi nopeasta yhteydestä Pietariin? Voisiko muuttoliikkeen suunta kääntyä? Yhdysvalloissa käynnistyi esikaupungistuminen, joka alkoi ja 1950-luvuilla autoistumisen myötä. Meillä sama ilmiö alkoi oikeastaan vasta 1960-luvulla ja Mäntsälää koskien laajemmin vasta lukujen vaihteessa. Selvitysten lopputulos on ollut, että suosituimpia muuton kohteita ovat pienehköt yliopistokaupungit eivät suurkaupungit esittelee Pekka Tikka. Ainakaan nopeaa muutosta ei 8

9 ole odotettavissa. Lentokenttä olisi ollut vahva valttikorttimme. Jos Mäntsälään haluttaisiin lentokenttä ja päätökset tukisivat ajatusta, alkaisivat yritykset sijoittua Mäntsälään jo nyt, vaikka kenttä valmistuisi parinkymmenen vuoden päästä, laskelmoi Pekka Tikka. Julkinen sektori on laajentunut Tunnusomaista Mäntsälälle on ollut julkisen sektorin valtava laajentuminen. Muistan kuinka tuntiopettajavaltainen kansalaisopisto muuttui yhden päätoimisen opettajan opistosta viisiopettajaiseksi muutamassa vuodessa 1980-luvulla. Kunnan työntekijämäärä kasvoi muutoinkin nopeasti kunnes törmättiin 1990-luvun alun lamaan. Rankkaa irtisanomisvaihetta seurasi toipuminen. Nyt keskustellaan taas julkisen sektorin koosta. Mutta yhtä hyvin voitaisiin keskustella rahamarkkinasektorin koosta, sanoo kansalaisopistossa työnsä Mäntsälässä aloittanut Pekka Tikka. Sivistyspalvelukeskuksen päällikköaika oli rankkaa aikaa, koska toimin samaan aikaan myös kansalaisopiston rehtorina. Sain olla mukana esim. Riihenmäen ja Hyökännummen koulun rakennusprojekteissa. Monet laajennukset tapahtuivat myös tuolloin, Sääksjärven uusi koulurakennus tehtiin ja Ohkolan sekä Hirvihaaran koulut peruskorjattiin ja päätös lukion rakentamisesta tehtiin myös tuolloin, muistelee Pekka Tikka. Olen melko ylpeä siitä, että vanha kunnantalo muutettiin kansalaisopistoksi perusteellisella peruskorjauksella. Sain olla mukana aktiivisesti asiassa. Yrittäjyyskasvatus on lähellä sydäntä. Olen omalta osaltani kannustanut yrittäjyyden nivomisessa koulutyöhön. Meillä on erittäin aktiivisia opettajia ja rehtoreita, jotka ovat ottaneet kopin tässä asiassa. Molemmat yläasteet ja ammattiopisto ovat olleet erityisen aktiivisia. Mäntsälä voisi kouluissa suoritetun työn perusteella olla mallikunta yrittäjyyskasvatuksessa, sanoo Pekka Tikka. Olen itsekin saanut olla toteuttamassa yhtä mielestäni kohtalaisen merkittävää koulutusyksikköä, sillä kansalaisopiston yhteyteen perustettu elinkeinoelämän koulutuskeskus kurssitti parhaina vuosina 1990-luvulla jopa 600 opiskelijaa vuodessa. Se on aika paljon silloisessa noin asukkaan kunnassa. Meillä on koulutuksellisesti tapahtumassa iso muutos. Vaikka olemme vieläkin, koko väestö huomioon ottaen, korkeintaan keskitasoa tai sen alapuolella oleva kunta, niin tänne muuttaneiden korkeakoulutettujen määrä on viime vuosina ohittanut Järvenpään ja Keravan ja olemme aivan Tuusulan tuntumassa. Ja se on paljon, sanoo Pekka Tikka. Nykyisyys ja tulevaisuus Vuonna 1980 täällä oli asukasta, nyt heitä on likipitäen Muuttajat ovat tuoneet tullessaan hyvätuloisuuden ja sen kautta olemme alueen kärkeä. Hyvä sijainti merkitsee pendelöintiä, sillä paljon ihmisiä tulee, mutta paljon myös lähtee, jolle emme todennäköisesti mahda mitään. Suhde on kuitenkin positiivinen, jos 1000 vuosittain lähtee, niin 1300 tulee. Opiskelemaan lähdetään pääsääntöisesti muualle, mutta palataan asumaan kehyskuntiin, siis myös Mäntsälään. Hyödymme tästä kierrosta. Muuttajat tuovat yhä vahvemman omakotiasumisen, mutta tullessaan valitettavasti myös ostovuodot, eli ostetaan työmatkan varrelta. Haastetta siinä on kaupallisten palvelujen kehittämiselle. Mäntsälä jatkaa kasvuaan, jos asumisen hinta pysyy kohtuullisena, ennakoi Pekka Tikka. Koskaan maata ei ole ollut liikaa Mäntsälä on jossain vaiheessa työssäkäyntialue. Mäntsälään tulee lisää suuria työllistäjiä, työpaikkaomavaraisuus nousee ja ostovuodot pienenevät. Jos kaupan palveluiden saamisessa onnistutaan, yritystoiminta jakautuu kotimarkkinoihin ja kansainvälisiin yrityksiin. Kysymys on siitä, mitä tehtäviä arvoketjussa siunaantuu Mäntsälään. Tuotanto pilkkoontuu uudella tavalla, sillä välttämättä tulevaisuudessa ei ole kysymys toimialoista, vaan hienojakoisemmasta tehtäväkohtaisesta työnjaosta. Tämä edellyttää yhteistyötaitojen, verkostoitumisen kehittymistä ja yritysklustereiden ja yritysryppäiden muodostamista. Mäntsälän vahvuudet tulevaisuudessa olisivat kehittynyt kaupan palvelusektori, josta löytyy myös lähiruokaa sekä logistiikka, jolle tilaa löytyy pääkaupunkiseudun äärellä ja sen myötä rakentamisen rinnalla viherrakentaminen. Energiaomavaraisuuden kehittämisen myötä olisiko Mäntsälän Sähkön ympärille rakennettavissa yritysklusteri, kysyy Pekka Tikka asukkaan Mäntsälä on kasvanut yli tuplaten asukas muuttamassa Mäntsälään TEKSTI...REIJO ALANKO Mäntsälän väkiluvun kehitys liikkuu 1900-luvun aina toiseen maailmansotaan saakka 8000 asukkaan tuntumassa. Mäntsälä oli tuolloin agraari yhteiskunta, jossa vain murto-osa väestöstä teki muuta kuin maataloustöitä. Sodan jälkeisen ajan väestökasvu koitui siirtolaisista, joita asutettiin pääasiassa kartanoista erotetuille maille, eli juurrutettiin maahan luvulle tultaessa pelättiin väkiluvun notkahtavan sotaa edeltävälle aikakaudelle, mutta vuosikymmentä myöhemmin 1980-luvulla alkoi väestössä suuri kasvu. Kun Mäntsälä sijoittuu pääkaupunkiseudun vaikutusalueeseen ja kulkuyhteys henkilöautoilla tai julkisilla liikennevälineillä työllistämisalueelle oli helppoa. Näin alkoi Mäntsälästä muodostua vähitellen asu- Oikopäätä Mäntsälään! on uuden Mäntsälän kuntaesitteen otsikko. Esite ilmestyi tammikuussa ja sen on toteuttanut JS Suomi Oy. Toimintatapa esitteen toteutuksessa on Suomen kuntamarkkinakentällä uusi. Esitteen kulut katettiin ilmoitustuloilla. Julkaisun kuvat, tekstit, graafi sen suunnittelun, painatuksen ja ilmoitustilojen myynnin on hoitanut JS Suomi Oy. Graafi sessa suunnittelussa on käytetty Mäntsälän kunnan graafi sia ohjeita ja kunnan puolelta esitteen valmistumista on koordinoinut Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n markkinointipäällikkö Jyrki Teeriaho. Mäntsäläläiset yritykset Pekka Tikan haastattelussa käytetään sanaa klusteri. Klusteri, eli suomennettuna lyhyesti rypäs, yleisterminä tarkoittaa joukkoa samanlajisia kohteita, jotka kasvavat tai muulla tavoin pysyvät yhdessä. Toiminnallisten kohteiden muodostaman klusterin osien ajatellaan Mäntsälän väkiluvun kehitys yli 100 vuoden aikana on tuonut asukkaita lisää. mislähiö, jossa ennen muuta on hakeuduttu luonnon läheiseen asumismuotoon omakotitalojen myötä. Joulukuun lopussa vuonna 2010 Mäntsälässä käytiin lähellä asukkaan rajaa. Asukkaita oli tuolloin henkilöä. Tammikuussa 2011 asukasluku väheni hieman ollen henkilöä. Uusi Mäntsälän kuntaesite ilmestynyt vannut Sami Perttilä. Graafi sesta toteutuksesta on vastannut Sami Savolainen, tekstin on kirjoittanut Karri Karsi, ilmoitusmyynnin lähtivät hyvin kuntaesitteeseen mukaan. Alun perin esitteestä kaavailtiin kahdeksan sivuista, mutta toteutus on nyt 12-sivuinen, koska ilmoitusmyynti sujui odotettua paremmin. Ilmoitukset myös elävöittävät esitettä ja antavat osaltaan hyödyllistä tietoa uusille asukkaille ja Mäntsälässä vierailijoille. JS Suomi Oy kuuluu kansainväliseen JS World Media -konserniin, jonka pääkonttori on Tanskassa. JS World Media on toteuttanut vastaavia kuntaesitteitä muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa, mutta Suomessa Mäntsälän esite on kuntaesitesarjassa ensimmäinen. Esitteen valokuvat on kuovat hoitaneet Anna Kilappa ja Mona Liukkonen, sopimusasioista on vastannut Sam Sippel. Esitteen kannen kuva on Mäntsälä-aiheisista tv-mainoksista tuttu ja se on tehty Framegraphics Oy:ssä. Esite painettiin Nykypaino-kirjapainossa ympäristöystävälliselle paperille ja kasviöljypohjaisin värein. Esitteen kieli on suomi ja sitä painettiin 2500 kappaletta. Mäntsälä kuntaesite on nyt jaossa muun muassa kunnantalon Vinkissä ja kirjastossa. Sitä postitetaan uusille asukkaille ja jaetaan Mäntsälän Yrityskehityksen sekä Mäntsälän kunnan eri markkinointikampanjoissa sekä tapahtumissa. Mitä on klusteri ja mihin sillä pyritään? useimmiten jollain tavalla hyötyvän keskinäisestä yhteydestään toisiinsa ja klusteriin kokonaisuutena. Klusteriajatus perustuu siihen, että verkostoyhteyksillään organisaatio voi tuottaa hyötyä itselleen ja koko verkostolle. Mukana olevat saattavat olla eri aloilta, sijaita toisaalla, mutta siitä huolimatta löydetään jokin yhteinen tapa hyötyä yhteistyöstä ja yhdessä työskentelystä saavuttaa synergiaa. Tehokkaan klusterin tärkeimmät ominaisuudet ovat tuottavuuden kasvu, innovaatiokyky, eli uudistuminen ja strateginen, eli johtamistaidon kyvykkyys. Klusterimaisen toiminnan synergia, eli yhteistyövaikutus näkyy juuri näissä tekijöissä. Kun useat tahot kehittävät yhteistyötään voidaan saavuttaa yhdessä suuruuden ekonomian etuja, ilman usein sen tuomaa raskautta. 9

10 Työhyvinvointi Mäntsälän Yrittäjät ry 19 Tietokortti Yrittäjän työkyvyn tuki Ihmisen tärkein pääoma työelämässä on hänen työkykynsä. Työkyvyn talo on symbolinen kuvaus työkyvystä ja siihen vaikuttavista osa-alueista. Työkykytalossa on neljä kerrosta. Kolme alinta kuvaavat yksilön henkilökohtaisia voimavaroja ja neljäs kerros itse työtä ja työoloja. Työkyvyssä on kysymys ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta sekä tasapainosta. Työkykytalo pysyy pystyssä, kun kaikki kerrokset tukevat toisiaan. Talon kaikkia kerroksia tulee kehittää työuran aikana. Tavoitteena on turvata kerrosten yhteensopivuus ihmisen ja työn muuttuessa. Työkyky ei ole irrallinen osa ihmisen elämästä. Työkykytaloa ympäröivät ja tukevat perheen, ystävien, tuttavien ja muiden lähiyhteisöön sekä toimintaympäristöön kuuluvien verkostot. Yhteiskunnan rakenteet, ohjeet ja säännöt vaikuttavat toimintaympäristöön, lähiyhteisöön ja lopulta myös yksilön työkykyyn. Vastuu työkyvystä jakautuu yksilön, lähiyhteisön, toimintaympäristön ja yhteiskunnan kesken. Päävastuu voimavaroista on luonnollisesti ihmisellä itsellään. (Ilmarinen 2009.) TYÖKYKYTALON KERROKSET 1. KERROS: Terveys ja toimintakyky Rakennuksen perusta muodostuu terveydestä sekä fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä. Muutokset niissä heijastuvat työkykyyn joko tukien tai heikentäen sitä. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön auttavat säätelemään henkistä ja fyysistä kuormitusta. Riittävä lepo, työstä irtautuminen aika ajoin sekä fyysisen ja henkisen kunnon hoito auttavat yrittäjää säilyttämään terveytensä yrittäjäuran kaikissa vaiheissa. Yrittäjän hyvinvoinnilla on merkitystä yrityksen tulevaisuudelle ja henkilöstön työn pysyvyydelle. Tukea terveydestä huolehtimiseen saa työterveyshuollosta. 2. KERROS: Osaaminen Yrittäjän osaamisen perustan muodostavat ammatilliset sekä liiketoimintaan ja yrittäjyyteen liittyvät tiedot ja taidot. Osaamisen jatkuva päivittäminen on tärkeää, jotta yrittäjä jaksaa työssään, ja yritystoiminta voi uudistua ja pysyä kilpailukykyisenä. Johtaminen on tärkeä osa työnantajayrittäjän osaamista. Hänen on hallittava työsuhdeasiat sekä huolehdittava työturvallisuudesta ja työterveydestä yrityksessä. On tärkeää muistaa, että kaikkea ei tarvitse ostata eikä tehdä yksin. Apua voi saada kumppaneilta tai ostaa palveluita, jotka täydentävät omaa osaamista. Yhdessä tekeminen samanhenkisten yrittäjien kanssa luo sosiaalisia verkostoja, tukee osaamisen kehittymistä ja parantaa yrittäjän henkistä hyvinvointia. 3. KERROS: Arvot, asenteet ja motivaatio Arvojen, asenteiden ja motivaation kerroksessa on kysymys työn merkityksestä yksilölle ja hänen suhteestaan omaan työhönsä. Arvot ja asenteet vaikuttavat työmotivaatioon ja työkykyyn. Yrittäjyyteen liittyvä vapauden tunne sekä työn kokeminen merkitykselliseksi ja mielekkääksi ovat keskeisiä motivaation lähteitä monelle yrittäjälle. Työn ilo ja tarmokkuus työssä syntyvät näistä asioista. Ne tukevat työkykyä silloinkin, kun yrittäjä kohtaa vastoinkäymisiä. 10

11 Työhyvinvointi Mäntsälän Yrittäjät ry Yrittäjän työkyvyn tuki 4. KERROS: Työ Neljäs kerros muodostuu neljästä osa-alueesta. Työolosuhteet, työn sisältö ja työn organisointi, työyhteisö ja johtaminen sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen tekevät kerroksesta moniulotteisen kokonaisuuden. Työhön liittyvä epävarmuus, työn sitovuus sekä kiire ja tekemättömien töiden paine kuormittavat yrittäjiä. Apua työhön on usein vaikea saada, työpäivät venyvät ja lomien pitäminen jää helposti väliin. Oman työmäärän ja työaikojen rajaaminen elämäntilanteeseen sopivaksi on investointi minen työntekijöiden kanssa ovat ratkaisuja, jotka vaativat uskallusta ja luottamusta toisiin. Kaikkea ei kuitenkaan voi tehdä yksin. Työn hyvä suunnittelu ja organisointi tukevat jaksamista ja edistävät työn sujuvuutta. Ergonomisilla ratkaisuilla voi vähentää työn kuormittavuutta. Apua työn ja työolojen kehittämiseen terveellisiksi ja turvallisiksi saa työterveyshuollosta. Taloudellinen vastuu ja huoli tulevaisuudesta aiheutta- suunnittelulla ja huolehtimalla yrityksen kilpailukyvyn edellytyksistä. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen tuottaa vaikeuksia etenkin naisyrittäjille. Toisaalta yrittäjyys voi tarjota mahdollisuuden järjestää oma työ niin, että aikaa perheelle, läheisille tai harrastuksille jää enemmän. Työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu, vaikuttamismahdollisuudet ja avoin tiedonkulku ovat avaimia toimivaan nen tukevat henkilöstön työkykyä ja menestyksekästä liike- jälle; työ pysyy paremmin hallinnassa, kun suunta on selvä. sen alue- ja paikallisyhdistysten sekä toimialayhdistysten edunvalvontaa. Yrittäjäjärjestöt jakavat tietoa ja järjestävät koulutustilaisuuksia työkyvyn tukemiseksi. Toisten yrittäjien vertaistuki on tärkeää jaksamiselle ja järjestötoiminta luo yrittäjille verkostoitumismahdollisuuksia. yslaitoksen, eläkelaitosten ja muiden yhteistyökumppanien kanssa yrittäjien työhyvinvointia tukevia lakisääteisiä järjestelmiä, kuten työterveyshuoltoa ja kuntoutusta. Vakuutusyhtiöt jakavat tietoa yrittäjien työkyvyn ylläpidosta sekä tukevat työeläke- ja ammatillista kuntoutusta. Kysy lisätietoja vakuutusyhtiöstäsi! Työterveyslaitos tiedottaa ja kouluttaa yrittäjien työhyvinvoinnista. Työterveyslaitoksen aluetoimipisteiden pienyritysasiantuntijat auttavat työhyvinvoinnin ja työolojen kartoituksessa sekä työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Heiltä saa neuvoja myös työterveyshuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Lähde: Ilmarinen J Pitkää työuraa! Ikääntyminen ja työelämän laatu Euroopan Unionissa. Työterveyslaitos. Helsinki Tietokortti on julkaistu osana masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävää Masto-hanketta. Lisätietoa: MISTÄ APUA TYÖKYVYN YLLÄPITÄMISEEN? Työterveyshuolto auttaa yrittäjää huolehtimaan terveydestään ja työkyvystään sekä kehittämään työtä ja työoloja terveellisiksi ja turvallisiksi. Työterveyshuolto suunnittelee yrittäjän kanssa, miten työkykyä seurataan ja mitä tehdään sen tukemiseksi. Työterveyshuollon sairaanhoidossa otetaan huomioon työn vaatimukset ja ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon tai kuntoutukseen. Kansaneläkelaitos korvaa noin puolet työterveyshuollon kustannuksista. Loput yrittäjä voi vähentää verotuksessaan. Jos sinulla vielä ei ole työterveyshuoltoa, niin toimi nyt ja pyydä tarjous alueesi työterveyshuoltopalvelun tuottajilta. Perusterveydenhuollon puoleen voi kääntyä kaikissa terveyteen ja sairauteen liittyvissä asioissa, jos työterveyshuoltoa ei ole järjestetty. terveysseuran ylläpitämiltä Kriisikeskuksilta, joita toimii 18 paikkakunnalla. Apua saa myös soittamalla Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen tai nettipalvelu Tukinetissä. Maksuton nettipalvelu yrittäjille: Netissä toimiva kriisikeskus: Yrittäjän työterveyshuolto-opas: Tietoa yrittäjän työterveyshuollon korvattavuudesta: Työkaluja pienyritysten työhyvinvointiin: Testaa henkilöturvasi yrittäjähuoltamolla: Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh , s-posti: Internet: 1/

12 Koulut ja yritykset yritetään yhdessä! Tervetuloa osallistumaan koulujen ja Mäntsälän yrittäjien yrittäjyyskasvatustempaukseen! Projektin tavoitteena on, että opiskelijat / koululaiset tutustuvat paikallisiin yrityksiin ja suunnittelevat yhdessä yrityksen kanssa heille sopivan mainoksen. Mainoksissa on tavoitteena tuoda esille yritysten toimintaa tai tuotteita. Samalla opiskelijat saavat kokemuksia yritystoiminnasta ja yrittäjyydestä. Tempaukseen voi osallistua luokka tai ryhmä. Osallistujat tuottavat yrityksen mainokset Keskustien valaisinpylväissä oleviin mainoskehikkoihin. Kehikkojen koko on 124x82 mm. Mainoksia tuotetaan 2-4 kpl / yrityssopimuksen mukaan. Mainosten pohjapaperit toimittaa tempaukseen ilmoittautuneille luokille tai ryhmille Mäntsälän Yrittäjät ry. Tempaukseen osallistuva yritys toimittaa haluamansa materiaalin luokalle tai ryhmälle. Osallistuva yritys lahjoittaa / maksaa 50 euron osallistumismaksun, jonka toteuttava luokka tai ryhmä saa omaan retkirahastoonsa. Yritysten mainokset ovat esillä toukokuun ajan Keskuskadulla. Mainoksista järjestetään kilpailu. Paras mainos valitaan yleisöäänestyksellä ennen koulun loppua. Mainospaikkoja on kaikkiaan 32. Kehikot ovat kaksipuoleisia. Nyt on monella koululla, luokalla tai oppilasryhmällä mahdollisuus osallistua suunnittelu- ja toteuttamiskilpailuun. Parhaiten tempaus toimii siten, että opiskelijat / koulu kysyy lähiympäristössä toimivasta yrityksestä halukkuutta osallistua tempaukseen. Mainokset opiskelijat tekevät yhteistyössä yrityksen kanssa ja tutustuvat samalla yrityksen toimintaan sekä yrittäjiin. Yhteistyön voi toteuttaa monella eri tavalla. Aikataulu: Tempaukseen voi osallistua myös Mäntsälän Yrittäjät ry:hyn kuulumaton yrittäjä. Arvoisat rehtorit ja opettajat! Ilmoittakaa allekirjoittaneelle mennessä, kuinka monta luokkaa tai oppilasryhmää osallistuu koulustanne yrittäjyyskasvatustempaukseen. Jorma Malmivuori Yrittäjyyskasvatuskoordinaattori Ilmoittautuminen hankkeeseen päättyy Ilmoittautuminen Jorma Malmivuorelle, joka toimittaa pohjapaperit hankkeeseen osallistuville kouluille Hankkeen toteutusta kouluilla Mainosten kerääminen kouluilta (Jorma Malmivuori) Mainosten nosto Keskustiellä (Mäntsälän Yrittäjät) Yleisöäänestys parhaasta mainoksesta (äänestyspisteet liikkeissä) Palkintojenjakotilaisuus (Mäntsälän Yrittäjät) Mäntsälän koululaisten tekemistä mainoksista voi toukokuussa äänestää parasta yrittäjien järjestämässä kilpailussa. Kuva on viime vuoden projektista. Tavoitteena yrittäjyysmyönteinen Suomi Yrittäjyys kantaa Suomea! Uudenmaan Yrittäjät ja Uudenmaan YES-keskus aloittavat tavoitteellisen ja tiiviin yhteistyön yrittäjyyskasvatuksen vahvistamiseksi alueen kouluissa. Tavoitteena on tiivistää alueen kaupunkien ja kuntien opetushenkilöstön sekä yrittäjäyhdistysten yhteistyötä ja samalla saada opetussuunnitelmien perusteiden mukaan yrittäjyys-aihekokonaisuus näkyväksi osaksi eri oppiaineiden opetusta kaikilla astella. Yritysten ja varsinkin pk-yritysten merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle ja kansantaloudelle on ratkaiseva. Alle 50 henkeä työllistävien pk-yritysten osuus kaikista Suomen yrityksistä on yli 97%. Pk-yritysten osuus Suomen bruttokansantuotteesta on myös merkittävä, ja tällä hetkellä uusia työpaikkoja syntyy eniten juuri pk-sektorille. Jotta Suomi pysyy jatkossakin maailman hyvinvointivaltioiden kärkikastissa, on yrittäjyyden arvostusta ja kiinnostusta yrittäjäksi ryhtymiseksi saatava nousemaan. Parhaiten tämä tapahtuu tulevaisuuden yrittäjien avulla. Se edellyttää paitsi tällä hetkellä toimivien yrittäjien esimerkkiä, myös kouluissa tapahtuvaa laadukasta yrittäjyyskasvatusta, Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtaja Kari Järvenpää toteaa. Opettajilla ja yrittäjillä on enemmän yhteistä kuin pikaisesti arvaisikaan, YESkeskuksen projektipäällikkö Yrjö Koskinen sanoo. Molemmissa ammateissa menestyksekkäästi toimiminen vaatii itsenäistä, vastuullista ja kekseliästäkin toimintatapaa. Opettajat ja yrittäjät ovat molemmat tulevaisuuden rakentajia. Tälle pohjalle on hyvä lähteä käynnistämään ja vahvistamaan yhteistyötä. Toivomme myös alueen koululaisten ja opiskelijoiden vanhempien huomioivan tämän perheen keskusteluissa tuomalla esiin yrittäjyysasenteen positiivisia vaiku- tuksia. Yrittäjyys on erinomainen mahdollisuus myös elämänuralle, Koskinen ja Järvenpää toteavat yhteen ääneen. Uudenmaan YES-keskus tarjoaa yrittäjyyskasvatukseen tukipalveluita. YES-keskuksen tehtävänä on auttaa oman alueensa kouluja, oppilaitoksia ja yrityksiä löytämään hyviä käytäntöjä yrittäjyyskasvatuksen opetuksen ja koulutuksen kehittämiseen. YES-keskus tekee käytännön työtä koulujen ja yritysten parissa jakaen materiaalia, järjestäen tapahtumia, tilaisuuksia sekä koulutuksia. Suomessa on tällä hetkellä 13 alueellista YES-keskusta. Yrittäjyyskasvatus on yksi Uudenmaan Yrittäjien painopistealueista. Uudenmaan Yrittäjien alueella toimii 29 paikallisyhdistystä, joissa on noin 8100 jäsenyritystä. Uudenmaan Yrittäjät ovat Suomen toiseksi suurin aluejärjestö joka toimii yhdessä pääkaupunkiseudun yrittäjäjärjestöjen kanssa metropolialueella, mikä tuottaa kolmanneksen Suomen bruttokansantuotteesta. Uudenmaan Yrittäjät Nylands Företagare r.y. Lisätietoja: Uudenmaan Yrittäjät Kari Järvenpää Puheenjohtaja uudenmaanyrittajat.fi Uudenmaan Yes-keskus Yrjö Koskinen Aluepäällikkö

13 - ILMOITUS - Yrityspalvelut Mäntsälän Nordeassa Kaarina Nykänen aloitti rahoituspäällikkönä tammikuun alussa Mäntsälän konttorissa. Samassa yhteydessä Päivi Tähkäpää aloitti yrityksen pankkineuvojana. Päivi ja Kaarina panostavat erityisesti yritys- ja yrittäjäasiakkaiden palvelemiseen ajanvarauksella. Yrittäjä hyötyy, kun sekä hänen henkilökohtaiset että yrityksen pankki- ja vakuutuspalvelut hoidetaan samassa paikassa, lupaa yrityksen pankkineuvoja Päivi Tähkäpää Nordeasta. Nordean Etuyrittäjyys on suunnattu erityisesti pienyrittäjille, jotka keskittävät sekä yrityksen että oman asiointinsa Nordeaan. Etuyrittäjyydessä on kyse siitä, että haluamme palkita hyviä yrittäjäasiakkaitamme ja tarjota heil- le yrittäjän arkea helpottavia palveluita, kertoo Tähkäpää. Etuyrittäjän tärkein etu on oma yhteyshenkilö pankissa. Tästä on yrittäjälle etua, koska yhteyshenkilö tuntee yrityksen toiminnan ja tarpeet. Lisäksi hän tuntee Nordean henkilöasiakkaille tarkoitetut palvelut, joten palvelu on korkealaatuista paitsi yritykselle myös yrittäjälle ja hänen perheelleen. Oman yhteyshenkilön lisäksi Etuyrittäjyys tuo asiakkaalle muitakin etuja. Etu voi olla esimerkiksi jokin palvelu tavallista edullisemmalla hinnalla tai vaikkapa pelkästään Etuyrittäjille räätälöity tuote, jota muille asiakkaille ei ole tarjolla. Etuyrittäjä saa myös etuja henkilökohtaisessa asioinnissaan. E-laskun käyttö yleistyy Nykyään monet yritykset tarjoavat e-laskua vaihtoehtona perinteiselle paperilaskulle. E-lasku on helppo, nopea ja ympäristöystävällinen tapa maksaa laskuja. Jatkossa sitä suositellaan suoraveloituksen tilalle. Suomi siirtyi yhtenäiseen euromaksualueeseen vuoden 2011 alussa. Yksi euromaksualueen tuomista muutoksista on kansallisen suoraveloituksen päättyminen lähivuosien aikana. Suomessa pankit ja suurimmat laskuttajat suosittelevat tilalle e-laskua. Nordea Pankki Suomi Oyj Yrityksen pankkineuvoja Päivi Tähkäpää (vasemmalla) ja rahoituspäällikkö Kaarina Nykänen. Yrittäjä, teemme elämäsi helpommaksi. Etuyrittäjänä saat oman pankkineuvojan, joka tarkastelee talouttasi yhtenä kokonaisuutena. Soita (pvm/mpm) ma pe klo 8 18 ja varaa aika tapaamiseen. Keskuskatu 11 Mäntsälä nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi Kuluttajalle e-lasku on helppo, nopea ja turvallinen tapa maksaa laskuja. Laskun voi maksaa napin painalluksella eikä tili- ja viitenumeroa tarvitse syöttää. Kun e-laskussa ottaa käyttöön automaattisen maksamisen, lasku menee tililtä automaattisesti kuten suoraveloitus, rahoituspäällikkö Kaarina Nykänen kertoo. E-laskuun voi liittää myös hälytys- ja vahvistuspalvelun. Hälytyspalvelu lähettää muistutuksen kännykkään tai sähköpostiin aina, kun verkkopankkiin saapuu uusi vahvistettava e-lasku. Vahvistuspalvelulla e-laskun voi vahvistaa maksuun tekstiviestillä, käymättä verkkopankissa. Hälytysja vahvistuspalvelua tarjoaa vain Nordea. Kustannussäästöjä yrityksille Laskuttaville yrityksille e-lasku tuo monia etuja ja kustannussäästöjä. Sähköinen laskunkäsittely säästää merkittävästi laskun käsittelyyn ja postitukseen käytettävää aikaa ja rahaa. Myös virheiden määrä vähentyy, kun kuluttaja saa kaikki maksamiseen tarvittavat tiedot valmiiksi täytettynä, Nykänen sanoo. E-lasku välittyy asiakkaalle nopeasti, joten yritys voi aikaistaa eräpäivää tai antaa asiakkaalle lisää maksuaikaa. Samalla e-lasku parantaa yrityksen likviditeettiä, kun myyntisaatavat kotiutuvat aiempaa nopeammin. E-lasku on myös ympäristöystävällinen valinta. Se vähentää muun muassa paperin ja polttoaineen kulutusta, kun tietoja ei tarvitse tulostaa paperille ja kuljettaa pitkiä matkoja. E-laskun voi ottaa käyttöön verkkopankissa kohdassa e-laskut. Joko sinä maksat e-laskulla? E-laskun käyttö on helppoa: saat maksettavan laskun tiedot suoraan verkkopankkiin. E-laskut eivät unohdu. Automaattisen maksamisen lisäksi voit saada hälytyksen saapuneesta e- laskusta tekstiviestillä tai sähköpostilla. Voit myös vahvistaa e-laskun tekstiviestillä, käymättä verkkopankissa. E-laskun käyttö on ympäristöystävällistä ja edullista. E-laskun tiedot ovat verkkopankissa samassa muodossa kuin paperilla. Maksun voi tarvittaessa tallentaa tietokoneelle tai tulostaa kirjanpitoa varten. Laskujen vastaanotto on mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta, myös matkoilla. Kaarina Nykänen ja Päivi Tähkäpää hoitavat yhdessä mäntsäläläisiä yrittäjiä ja yrityksiä niin, että Päivi keskittyy enemmän Etuyrittäjiin eli yrittäjiin ja heidän perheisiinsä ja Kaarina yrityksiin. Jatkossa Kaarinan tavoittaa numerosta ja Päivin numerosta Kun tulee tarve keskustella pankkiasioista, niin varaamalla aika tapaamiselle varmistetaan puolin ja toisin ajan riittävyys ja näin asiat hoituvat nopeasti ja jouhevasti. 13

14 Uudenmaan Yrittäjien valintoja hallituksiin ja valiokuntiin Mäntsälästä Uudenmaan Yrittäjien hallituksen kokous valitsi Uudenmaan Yrittäjien varapuheenjohtajiksi Juhani Hyryn Lohjalta, Eero Kokon Mäntsälästä ja Pontus Palmqvistin Porvoosta. Toimikaudet ovat yksivuotisia. Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtajana toimii Kari Järvenpää. Kokouksessa tehtiin lukuisia muita henkilövalintoja valiokun- tiin ja työryhmiin. Eero Kokko ja Jari K. Sillanpää Mäntsälän Yrittäjistä valittiin eri valiokuntiin seuraavasti: - Työvaliokuntaan Eero Kokko - Talousvaliokuntaan Jari K. Sillanpää - Koulutusvaliokuntaan Eero Kokko - Uudenmaan Yrittäjien hallitukseen Mäntsälästä Eero Kokko, varalle Jari K. Sillanpää. Mäntsälän Yrttäjien puheenjohtaja Eero Kokko valittiin uutena Uudenmaan Yrittäjien varapuheenjohtajaksi. TILIPASAATI YHTIÖT OY Mäntsälän Vero- ja Tilipalvelu Yhdessä hyvä tulee. Puhelut 010-numeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa *lankapuhelimesta 0,0828 e/puhelu + 0,0595 e/minuutti *matkapuhelimesta 0,0828 e/puhelu + 0,1704 e/minuutti. KIRJANPITO ARVONLISÄVEROKONSULTOINTI PALKANLASKENTA * VEROASIAT * MAKSULIIKENNE YHTIÖOIKEUDELLISET ASIAT ANALYYSIT Keskuskatu Keskustie 4, 4, Mäntsälä Puh , Fax Mäntsälän Yrittäjien hallituksen jäsen Jari K. Sillanpää valittiin uuteen Kaupan valiokuntaan. Uusi Kaupan valiokunta valittu Suomen Yrittäjien hallituksen kokouksessa valittiin uusi Kaupan valiokunta, jossa on mukana Jari K. Sillanpää Mäntsälästä. Valiokunnan kokoonpano on seuraava: puheenjohtaja Tapio Rytilä, EKL/Suomen Apteekkariliitto, muut jäsenet Yrjö Gorski, Muotikaupan Liitto, liro Ikonen, Suomen Fotokaupan Liitto, Aimo Kettunen, Bensiinikauppiaiden Liitto, Tuula Korte, Kirjakauppaliitto, Mauri Oksi, Suomen Terveyskauppiaiden Liitto, Päivö Uusi-Erkkilä, Kodintekniikkaliitto, Tia Vakkuri, Forma Ry, Jouko Viljanmaa, Kaupan Yrittäjät, Satakunta, Jari K. Sillanpää, Kaupan Yrittäjät, valiokunnan sihteeri Tiina Oksala, Erikoiskaupan Liitto, Suomen Yrittäjien toimiston edustaja Tiina Toivonen ja Suomen Yrittäjien työvaliokunnan edustaja Jyrki Mäkynen. kirjanpidot tilinpäätökset veroasiat ym. Finntili Oy Deccatie 4, HAARAJOKI Deccatie Puhelin (09) 4, , HAARAJOKI Gsm Puhelin Faksi (09) (09) , Gsm Faksi (09) tampopainolla esim, kynät, golfpallot, ym, pienet esineet pelipaidat, pipot Mäntsälän OP-Tilikeskus auttaa sinua onnistumaan. Olemme mukana kaikissa yrityksesi taloushallintoon liittyvissä asioissa. Kirjanpidon lisäksi voimme hoitaa koko taloushallintoprosessin, sisältäen mm. laskutuksen, palkanlaskennan ja maksuliikenteen joko perinteisesti tai sähköisesti. Ota yhteyttä, niin suunnittelemme yhdessä yrityksellesi toimivan palvelukokonaisuuden: Anu Bagge, kirjanpitopäällikkö, p , Tanja Savolainen Tmi Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelua yrityksille Salmelantie Numminen Puh

15 Yrityksiä perustettiin ennätysmäärä Vuonna 2010 Mäntsälään perustettiin 124 uutta yritystä. Luku on uusi ennätys. Edellisenä vuonna perustettuja yrityksiä oli 107 ja sitä ennen 119. Vuonna 2007 käväistiin lähes samoissa määrissä eli 120 perustetussa yrityksessä. Ota yhteyttä: (Pekka) (Jyrki) Tomi Vähäkangas Tilataksit Taksit henkilöä Taksipalvelu Jyrki Lampola Taksi Mäntsälässä Taksi Pukkilassa hengen bussin tilausajot Santasen Kirjakauppa Oy Meiltä myös hyvät valikoimat toimistotarvikkeita. Palvelemme ark , la Keskuskatu 5, Mäntsälä Puh. (019) Monipuolista lauluohjelmaa elämäsi juhliin Myydään käytettyjä TOIMISTOKALUSTEITA Mäntsälän keskustassa - toimistopöytiä - toimistotuoleja - kaappeja - hyllystöjä - tietokonepöytiä - 6-hengen ruokapöytä - pirttipöytä + penkit 2 kpl - muovisia kokoustuoleja - lehtikaappi - ym. Tule tekemään tarjous! Soita p Tako-projekti päättyi Mäntsälässä ja lähikunnissa käynnissä ollut TAKO-projekti päättyi vuodenvaihteessa. Koulutuksiin osallistui yli 100 henkilöä. Teemakoulutukset olivat suosittuja ja syksyllä 2010 toteutettiin myös taloushallinnon ammattilaisille kolme eri koulutuskokonaisuutta. Koulutuspalautteet Takokursseista olivat pääsääntöisesti kiitettäviä ja hyviä. Pitkäkestoiseen koulutukseen, yli 10 päivää kestäviin koulutuksiin ei sen sijaan Mäntsälästä kiinnostusta löytynyt. Pienet yritykset kokevat pitkäkestoisen koulutukseen sitoutumisen mahdottomaksi. Eri teematilaisuuksia oli Mäntsälässä projektin aikana 15. Mäntsälä-visaa pelataan netissä Mäntsälän kunnan kotisivuilta löytyvän Mäntsälä-visan avulla voit mitata paikallistietosi määrän. Tiesitkö esimerkiksi, että noin puolet mäntsäläläisistä asuu kirkonkylässä? Tai että Mäntsälän nykyistä punatiilikirkkoa edelsi kolme puukirkkoa? Nämä ja muita mielenkiintoisia asioita opit pelatessasi uudistuvaa Mäntsälä-visaa. Tähän mennessä peliä on pelattu jo lähes kertaa. Paikallistietämystä saadaan lisää myös pelaajilta itseltään kysymysehdotusten muodossa, joten jokainen visa on taatusti erilainen, toteaa Netvisa Oy:n toimitusjohtaja Ari- Pekka Jokitalo. Pelaamisesta saattaa saada paitsi huvia, myös hyötyä: Eniten pisteitä keränneiden rekisteröityneiden pelaajien kesken arvotaan kuukausittain tuotepalkintoja. Pelaajat voivat myös osallistua itse visan tekemiseen, sillä kysymysehdotukset vastauksineen tarkistetaan ja lisätään peliin. Mäntsälän Yrittäjien tiedotuslehti Y-Lehti nro 2/2011 ilmestyy huhtikuussa. Yrittäjä, tarjoamme nyt mainostilaa Y-Lehdestä. Kerro tuotteistasi ja palveluistasi Mäntsälässä. Lehti jaetaan Mäntsälässä kaikkiin yrityksiin ja kaikille yrittäjille. Kysy tarjousta! Mainosmyynti Marja Kardell / Mäntsälän Kirjapaino p

16 60-vuotias Seppo Huovila Asiakkaasta välittämisen ilmapiiriin koulutusta TEKSTI...REIJO ALANKO KUVA...REIJO ALANKO Yrittämisen perusjuttu lähtee siitä, että yrittäjällä pitää olla tyytyväinen asiakas, joka tuottaa tulon. Kun saa asiakkaan, yrittäjän tai toimihenkilön pitää jollain tasolla antaa ymmärtää, että asiakkaasta myös välitetään. Yrittäjän tulee kiinnostua asiakkaasta ihmisenä, sillä se on tervettä ja oikeaa vuorovaikutusta. Asiakkaasta välittämisen taikapiirin luominen ei ole helppo tehtävä, siihen pitää käydä koulua ja valmentautua. Tässä yhteydessä puhutaan sielujen sympatiasta, henkien harmoniasta, samalla aaltopituudella olemista ja samalla kielellä puhumista, kemioitten toimimisesta, kiteyttää 60 vuotta täyttänyt yrittäjäkouluttaja, toimitusjohtaja Seppo Huovila yrittäjyyden perusperiaatteita. Huovilan oma yritys Plusmore Oy myynti-instituutti kouluttaa yrittäjiä mm. asiakaspalvelussa sekä myynti-, valmennus ja konsultointitoiminnassa. - Tämä on sitä, mitä asiakas hakee. Kontakti luodaan tiskin yli tai missä tahansa, jossa asiakas kohdataan. Tässä menetelmässä on yksi keskeinen tehtävä, että kohtaamisen aikana synnytetään luottamus. Eli ajatusmalli, että me toimimme asiakkaan hyödyksi. Asiakas ei maksa mitään, jos hän kokee, että siitä ei ole hänelle mitään hyötyä, eikä mitään iloa, sanoo Seppo Huovila. - Kun yrittäjä tulee koulutukseen, ensimmäinen tehtävä on todeta, että muutos käytäntöön on tehtävä, vaikka se on aina myös vaikeaa. Eli muutoksen aikaansaaminen on yrittäjäkoulutuksessa yksi työläimmistä toimenpiteistä. Kun olemme tässä ja halutaan tuonne, niin meidän pitää muuttaa omaa toimintaa ja siinä se vaikeus tulee. Lenkillä olo ei ole kovinkaan vastenmielistä, mutta sinne lähteminen vaatii enemmän tahdonvoimaa, tarkentaa Seppo Huovila. Koulutusajatus syntyi Lahden Kellokeskuksessa - Olin aikoinaan Lahden Kellokeskuksen palveluk- sessa markkinointipäällikkönä ja ryhdyimme miettimään, mitä markkinoinnissa pitäisi tehdä. Siinä yhteydessä tajusin, että ei ole mitään mieltä laittaa komeita ilmoituksia, ellei henkilökunta ole mukana. Haettiin yhdessä keinoja miten koko toimintaa pitäisi kehittää. Henkilökunta saatiin kokemaan, että heillä ei ole tarpeeksi osaamista ja sitä pitäisi saada lisää. Aloin kouluttaa henkilökuntaa niistä palveluista, joita he tekevät. Olen opiskellut fi losofi an maisteriksi, kasvatustiede pääaineena, pohja oli koulutuksessa. Kello ja kultakaupan myynnin jälkeen syntyi idea, että voisin toimia alan kouluttajana, sanoo Seppo Huovila. - Vuonna 1991 koin sen, mitä maailman äärilaidan tapahtumat voivat vaikuttaa suomalaiseen liike-elämään. Persianlahden sota kun alkoi, meidän kello- ja kultaliikkeessä kauppa katkesi kuin seinään. Asiakkaat jäivät odottamaan maailmansotaa ja tämän alan tuotteet heitä eivät siinä yhteydessä kiinnostaneet. Me myimme kalliita kelloja, kauppa kävi ja rahaa tuli, mutta yhtäkkiä se pysähtyi. Onneksi emme ehtineet perustaa liiketoimintaa, jossa myydään vain kalliita tuotteita, joita silloin jupit ostivat, kertoo Seppo Huovila. Tuhkapilvi Islannista oli hyvä esimerkki siitä, kuinka maapallon laajuiset tapahtumat pysäyttävät yhteiskuntatoiminnan. - Olen miettinyt tätä ja myös rahamarkkinoiden kulkua ja ihmetellyt, mikä ihme on sellainen taho kuin markkinavoimat. Ne pitäisi saada ojennukseen. Sitähän ovat seuranneet valtioiden kriisit rahataloudessa, sanoo Huovila. - Toisaalta tässäkin on syytä katsoa ensin peiliin. Markkinavoimissa olemme lopulta kaikki mukana esimerkiksi eläkerahastojen kautta. Tehkää yrityksessä rohkea remontti Yrityksessä pitäisi tehdä iso remontti määrättyjen väliaikojen välein. Yrittäjät miettivät monesti yrityksestään, että minä kaadun tässä saappaat jalassa, mutta sehän ei ole yrityksen tarkoitus. Yritys on projekti muiden joukossa ja jokaisella yrittäjällä pitää olla sadon- 60-vuotias Seppo Huovila pursuaa edelleen energiaa, eikä aio siirtyä eläkkeelle vielä moniin vuosiin. Kuusi sormea kertoo joulukuussa täyttäneen iästä. korjuun hetki. Suomalaisen ja japanilaisen yrittäjän ero on siinä, että suomalainen kokee asian pudotuksena ja lopullisena tappiona, mutta japanilainen kokee sen niin, että tehdään lenkki ja otetaan siitä vauhtia, ideoi Huovila. Mäntsälän Yrittäjien yhdistystoiminnassa kahdeksan vuoden sihteerinä toimimisen aika oli antoisa. Yhdistyksessä puhallettiin yhteen hiileen ja asioita haluttiin viedä järkevästi eteenpäin. Oli innovatiivinen, positiivinen, eteenpäin katsova ilmapiiri. Ei ollut kuppikuntia tai muita klikkejä haittaamassa toimintaa, kiittää Seppo Huovila. Huovila on tullut Mäntsälään 14 vuotta sitten ja ollut yhdistystoiminnassa 8-10 vuotta. Yhdistystoiminnassa harva saa kiitosta, palautepalkkio jää minimaaliseksi, joskus jopa negatiiviseksi, siitä koituvan vastuun edessä. Näinä vuosina on syntynyt Mäntsälän Yrityskehitys ja kunnan sekä yrittäjien yhteistoiminta, joka on tuottanut hyvän tuloksen. Mutta tällä alueella ei voida odottaa, että kehitys olisi räjähdysmäistä. Nyt kunnan päätöksissä joka tapauksessa otetaan yrittäjien näkökulma huomioon. Mäntsälässä on yrittäjätoiminnassa hyvä yhteishenki, mutta yrittäjien yksi huolen aihe on yksinäisyys. Yrittäjällä pitäisi olla kavereita, joiden kanssa vaihtaa mielipiteitä. Pitää kohdata toisia yrittäjiä, yrittäjäyhdistyksessä se toimi hyvin, mietiskelee Seppo Huovila. Perustettaisiinko vapaa kahviseura Mäntsälään? Mäntsälässä pitäisi saada aikaan kahviseura, joka kokoontuu juttelemaan asioista ilman virallisuutta, päivän aiheista. Yrittäjä-seniorit voisivat olla niitä järjestämässä ja kutsumassa muita, myös nuoria uusia yrittäjiä mukaan. Siellä voisi pohtia ideoita, joita itse tai muu on keksinyt eli luotaisiin kehittämisohjelmia ilman pöytäkirjoja ja muuta virallisuutta. Ihmisillä on vaikeata kertoa omista ongelmistaan, ellei synny jotain luottamuksellista keskustelupiiriä, jossa niistä voisi avoimesti keskustella. Siellä saisi tietoa myös yrittäjyydestä. Nuoret saisivat samalla päättää, jättääkö yritysajatuksen vai jatkaako, pohtii Huovila. Ennakkosuunnittelu, liiketoiminnan suunnitelmat ja laskelmat ovat tärkeitä. Pienikin yritys, ellei työntekijöiden asennetta ohjata oikeaan suuntaan, joutuu vaikeuksiin muutamien työntekijöiden solmujen selvittämisessä. Työpaikat inhimillistyvät, asiakassuhteet tekevät samaa ja kuitenkin yrittäjien pitää pystyä hallitsemaan kokonaisuuksia. Se ei tunnu oikealta mutta näin se vain on. Siinä yrittäjät tarvitsevat koulutusta, että solmut vähenevät ja puhalletaan yhteen hiileen. Yhteisvastuun tekeminen ymmärretyksi on yrittäjille työläs tehtävä, sillä työntekijän saaminen ymmärtämään sitä, että liikevaihdon ja voiton saaminen tuo tukevuutta työpaikalle, ei ole helppo tehtävä. Kysymys kuuluu, onko meille yhteinen tulevaisuus. Ellei sitä saada selväksi, yhtiö hajoaa, sanoo Seppo Huovila. Motiivi omaa alaa kohtaan lisääntyy - 60-vuotiaana vielä jatkoajatuksia on, kun homma tuntuu hoituvan ja perheellekin saa aikaan leipää. Luennoissa perusasiat ovat selkeytyneet ja niihin ei tarvitse panostaa ennakkoon niin kovin paljon. En odota vielä eläkeikää, sillä innostuminen ja motivaatio työtä kohtaan on edelleen hyvä. Terveisiä ja kiitoksia Mäntsälään porukoille ja ennen muuta päättäjille. Ja terveiset myös toiselle 60-vuotiaalle Pekka Tikalle, jonka työstä Mäntsälän yrityselämän hyväksi olen iloinen. Minulla ei henkilökohtaisesti ole mitään valittamista, toteaa Seppo Huovila. Kysy ensin Mäntsälästä - Periaate tulisi olla, että ostetaan Mäntsälästä kaikki tarpeellinen. Se periaate pitäisi jokaisella olla, ellei siitä ole kohtuutonta haittaa. Sillä paikkakuntaa kasvatetaan ja se koituu jokaisen hyödyksi. Mikä vaiva meillä onkaan siitä, että lähdemme hakemaan tavaraa muualta, jos tuotteita ja palveluita löytyy omalta paikkakunnalta. Aikoinaan oli hyvä mainos Kysy ensin Mäntsälästä, mikä pitäisi toteuttaa useimmissa talouksissa. Sana kysy on tärkeä, ei välttämättä se, että osta. Esimerkiksi vaatetusalan kauppoja täältä löytyy, vaikka niistä ei välttämättä olla tietoisia, toteaa Seppo Huovila. 16

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tervetuloa merkonomi-koulutukseen! Leena Erola, leena.erola@keuda.fi p. 040 174 5624

Tervetuloa merkonomi-koulutukseen! Leena Erola, leena.erola@keuda.fi p. 040 174 5624 Tervetuloa merkonomi-koulutukseen! Leena Erola, leena.erola@keuda.fi p. 040 174 5624 Ohjelma tänään: klo 10.00 klo 11.00 klo 12.00 klo 12.45 klo 13.15 Tervetuloa ja esittäytyminen Koulutuksen esittely

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012 Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen 1 Lappeenrannan työterveys ry perustettu v. 1975 Suomen Työterveys ry:n jäsen Toimii non-profit periaatteella Yritysasiakkaita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Tarinan strategia 2020

Tarinan strategia 2020 Tarinan strategia 2020 Suomen golfin strategia Visio Parasta vapaa aikaa Missio Golf yhdistää terveysvaikutukset ja yhdessä luonnossa liikkumisen Strateginen tahtotila Golfyhteisöjen toimintatapoja uudistamalla

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista:

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Sulkasato Iisalmi Jäsentiedote 1 /2017 Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Pelivuorot: Sulkasadon pelivuorot pelataan Kirkonsalmen

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) ,

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) , JÄSENKIRJE 1/2017 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5, 26100 Rauma puh. (02) 821 1065, www.friskituult.fi, friski@friskituult.fi Sisällys Sääntömääräinen Kevätkokous... 2 Kirpputori matka Poriin

Lisätiedot

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Tarkistettu 2.1.2013 TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Arvoisa vastaanottaja Vuoden 2013 valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen KUVA 1. MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen Teollisuusyritys Suhdetoimintayritys Lähde: E. Gummesson, 1998. KUVA 2. SUUNNITELTU PROSESSI Valta Motiivit PANOS

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot