Mäntsälän Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 1 / LEHTI LEHTI YRITTÄJILLE JA YRITYKSIIN MÄNTSÄLÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mäntsälän Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 1 / 2011 -LEHTI LEHTI YRITTÄJILLE JA YRITYKSIIN MÄNTSÄLÄSSÄ"

Transkriptio

1 Tikka uskoo Mäntsälän nopeaan kasvuun s. 8 Huovila kehottaa yrityksiä rohkeaan remonttiin s. 16 Mäntsälän Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 1 / LEHTI Y-Lehti / tiedottaja Elina Alanko Vanha Porvoontie 9, Mäntsälä Sivunvalmistus: Viestintä Alanko Oy / Mäntsälän Kirjapaino Julkaisija: Mäntsälän Yrittäjät ry Painopaikka: Lehtikanta Oy, Kouvola 2011 LEHTI YRITTÄJILLE JA YRITYKSIIN MÄNTSÄLÄSSÄ Mäntsälän Yrittäjien liikuntakerho vuonna 2011 Mäntsälän Yrittäjien jäsenet liikkeellä Liikuntakerho vauhtiin pirteässä pakkasviimassa Tavoitteena on tutustua ja harjoittaa eri liikuntamuotoja terveys- ja kuntoliikkujan näkökulmasta ammattitaitoisessa ohjauksessa. Jokaisen tunnin alussa käydään läpi lajin tekniikka. Tapaamme ravintola Majalla, os. Koulupolku 1, joka kuukauden viimeinen keskiviikko klo 18 (ei kesä-, heinä- ja joulukuu). Tunnin kesto min. Ohjelma: (Huom. päivä) Venyttely tai rentoutusharjoitus Kävely/juoksu Polkupyöräily UKK kävelytesti + 3 kk henkilökohtainen harjoitusohjelma Ohjelma avoin Ohjelma avoin Ohjelma avoin Ohjelma avoin. Vähimmäisosallistujamäärä 10 henkilöä. Hinta 50 / vuosi. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa tuntien aiheisiin. Ilmoittaudu Tervetuloa! TEKSTI... ELINA ALANKO KUVA... ELINA ALANKO Aktiivinen yrittäjäryhmä kokoontui tammikuun lopussa Mäntsälän Yrittäjien ensimmäiseen liikuntakerhoiltaan. Kerhoa vetää aikuisliikunnan ohjaaja, Mäntsälän Yrittäjien hallituksen jäsen Jarmo Rautiainen. Rautiaisen yritys Deporte Finland tarjoaa liikuntapalveluita yrityksille ja yksityisille Mäntsälässä ja Uudellamaalla. Ensimmäinen ilta aloitettiin terveyttä edistävän liikunnan luennolla. Liikunta kaikissa muodoissaan tuo fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Fyysisiä vaikutuksia ovat mm. osteoporoosin, 2-tyypin diabeteksen sekä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien ehkäiseminen. Psyykkisinä ja sosiaalisina vaikutuksina ovat mielialaan kohoaminen, stressin sietokyky ja masennuksen vähentyminen. Lisäksi yhdessä liikkuminen koetaan mielekkääksi. Terveyttä edistävän liikunnan portaat rakentuvat arkiliikunnasta, kuten työmatkat ja leikit lasten kanssa, terveysliikunnasta, kuntoliikunnasta, lajeina esimerkiksi uinti, soutu tai hiihto. Neljäs terveyttä edistävän liikunnan porras on urheilu. Terveysliikunta vaikuttaa suoraan terveyteen mm. ylläpitämällä ja Kun energian saanti ja kulutus ovat tasapainossa, pysyy vartalon paino muuttumattomana. Aikuisliikunnan ohjaaja Jarmo Rautiainen innosti Mäntsälän Yrittäjien liikuntakerholaisia sauvakävelyyn 15 asteen pakkasessa. edistämällä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja työ- ja toimintakykyä sekä ehkäisemällä sairauksia. UKK-instituutin terveysliikunnan suositus on 2 tuntia ja 30 minuuttia viikossa reipasta liikuntaa tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavaa liikuntaa. Lisäksi tulee kohentaa lihaskuntoa ja kehittää liikehallintaa kaksi kertaa viikossa. - Esimerkiksi lumityöt on erittäin hyvää arkiliikuntaa, kunhan lumi lentää kunnolla, korostaa Jarmo Rautiainen. Terveellinen ravinto yhdistettynä liikuntaan tuo elämään tarvittavia perusedellytyksiä. Kun energian saanti ja kulutus ovat tasapainossa, pysyy vartalon paino muuttumattomana. Liikunnan vaikutus mielialaan on kiistaton. - Vaikka liikkumaan lähteminen voi joskus väsyttää, on mieli korkealla, kun on saanut itsensä liikkeelle ja elimistö saanut tarvittavan liikunta-annoksen, muistuttaa Jarmo Rautiainen. Terveysliikuntaluennon jälkeen liikuntakerhon osallistujat siirtyivät sauvakävelylle. Rautiainen opasti kerholaisia oikean sauvakävelytekniikan löytämisessä. Seuraavan kerran liikuntakerho kokoontuu klo 18 ravintola Pihvi-Majalla. Liikuntakerhossa voi harrastaa liikuntaa yhdessä yrittäjähenkisessä porukassa ja tavata samalla muita yrittäjiä. Lisätietoja: Jarmo Rautiainen, Deporte Finland, p Hyvä mäntsäläläinen yrittäjä Kädessäsi on Mäntsälän Yrittäjät ry:n tiedotuslehti. Lehti on uudistunut nimeltään Y-Lehdeksi ja se jaetaan mäntsäläläisille yrittäjille ja yrityksiin. Y-Lehteä ilmestyy kuusi numeroa vuoden 2011 aikana. Y-Lehdessä on tapahtumia, joita Mäntsälän Yrittäjät ry järjestää joko yrittäjäyhdistyksen jäsenille tai kaikille yrittäjille. Toivotamme kaikki Mäntsälän Yrittäjät ry:n jäsenet tervetulleiksi jäsentapahtumiin. Mikäli et ole vielä jäsen, voit liittyä yrittäjäyhdistykseen kotisivuillamme Terveisin tiedottaja Elina Alanko, Mäntsälän Yrittäjät ry

2 Puheenjohtajalta Mäntsälän Yrittäjät ry Hallitus 2011 Mäntsälän Yrittäjät ry Valoisaa tulevaisuutta rakentaen Työ- ja elinkeinoministeriön (julkaistu ) aluebarometrin mukaan luottamus talouteen on taantuman jälkeen kohentunut kaikilla alueilla. Kuntien verotulot ovat kasvaneet ja kunnat ovat pystyneet pitämään tiukkaa talouskuria. Samanaikaisesti työllisyysnäkymät ovat parantuneet. Kuluttajabarometrin (27.1) mukaan talous tulee vahvistumaan seuraavan 12 kuukauden aikana. Omasta taloudestaan he eivät olleet yhtä optimistisia. Vaikka tilanne Suomessa ja Mäntsälässä näyttää hyvältä, niin aivan kaikilla yrittäjillä ei ole tilanne yhtä hyvä. Meillä on paljon tekemistä palvelusektorin kehittämisessä. Olen huolestuneena seurannut mm. Mäntsälän keskustan yritysten lopettamisilmoituksia. Keskuskatu on muuttumassa pankkija kiinteistövälitysyritysten kaduksi, Wall Streetiksi. Pienet erikoisliikkeet häviävät pikkuhiljaa pois. Ihmisten käyttäytymisen on muututtava. Ostoksia on keskitettävä Mäntsäläläisiin yrityksiin. Vain tätä kautta voimme säilyttää elinvoimaisen keskustan. Olemme yhteistyössä Mäntsälän Yrityskehityksen, kunnan ja Laurean opiskelijoiden kanssa miettimässä, miten voisimme elävöittää Mäntsälää. Tulemme kesän alussa järjestämään samantyyppisiä tempauksia kuten viime kesänä järjestimme kesätorstain nimellä. Samanaikaisesti teemme paikallisten koulujen kanssa yhteistyössä ja yritämme kehittää erilaisia yrittäjäkasvatusprojekteja. Kaikkien projektien ongelmana on vapaaehtoisten mukaan saanti. Me tarvitsemme innostuneita ja sitoutuneita talkoohenkilöitä. Jokainen voi omalla taholla miettiä omaa panosta yhteisen hyvän tekemisessä. Olemme käyneet keskustelua palvelusetelin käyttöönotosta Mäntsälässä. Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien valinnanvapautta ja mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan palveluita yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Palvelusetelillä voi hankkia sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kunnan tai kuntayhtymän kuuluu järjestää asukkailleen. Palvelusetelillä hankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tai kuntayhtymän tuottamalle palvelulle. (www.stm.fi/sosiaali_ ja_terveyspalvelut/asiakasmaksut/palveluseteli). Jostain syystä Mäntsälässä ei olla vielä valmiit palvelusetelin käyttöönottoon. Asiakkaiden kanalta ajatus on hieno. Palveluiden käyttäjä voi valita haluamansa palveluntuottajan, kuitenkin siten kunta maksaa palvelusta tietyn hinnan ja palveluidenkäyttäjä loput. Näin käyttäjä voi valikoida haluamansa palvelun tason ja ajankohdan omien intressien mukaan. Mikä ihme estää näin helpon asian käyttöönoton? Yrittäjien kannalta tämä on myös järkevä palveluiden tuottamistapa. He voivat kehittää ja räätälöidä palvelua asiakaskunnan mukaan. Toivon, että palveluseteli laajenee myös muille aloille. Yrittäjän pitää myös miettiä itseään. Mäntsälän yrittäjät on määrätietoisesti pyrkinyt järjestämään yrittäjille monipuolista yksilön hyvinvointiin liittyviä palveluja. Olemme tarjonneet mm. spinningiä, kuntonyrkkeilyä, Aslak-kuntoutusta ja muita hyvinvointitapahtumia. Tämän lisäksi olemme järjestäneet erilaisia retkiä ja juhlia, jossa voi tavata muita yrittäjiä. Lähdemme huhtikuussa Wieniin. Olen asettanut tavoitteeksi, että vuoden 2012 maaliskuussa lähdemme 2 viikon mittaiselle kaukomatkalle. Alustavaksi kohteeksi olemme määritelleet Panaman. Mäntsälän yrittäjiin kuuluu yli 370 jäsenyritystä. Valitettavan pieni osa yrittäjistä osallistuu meidän tapahtumiin. Lähtekää rohkeasti mukaan. Työntäyteläistä ja aurinkoista kevättä toivottaen Eero Kokko Mäntsälän Yrittäjät ry puheenjohtaja Kokko Eero, puheenjohtaja p Metropolia Ammattikorkeakoulu Ykkös-Optiikka Oy, Keskuskatu 6 posti: Osuustie 3, MÄNTSÄLÄ Virolainen Kari, varapuheenjohtaja p. (019) , Mäntsälän Carpojat Oy, Maisalantie 11, MÄNTSÄLÄ Ranta Timo, sihteeri p Tupatalo Oy, Riihenmäentie 7, MÄNTSÄLÄ Alanko Elina, tiedottaja p Viestintä Alanko Oy Mäntsälän Kirjapaino / Elimäen Sanomat, Vanha Porvoontie 9, MÄNTSÄLÄ Niinimäki Taru, tilivalvoja p fax. (019) TNM-Consulting Ky, Osuustie 1 A, MÄNTSÄLÄ Kuisma Kari p fax. (019) fi n n s u p r p p 6. i n e t.fi FinnSupra Oy, Lukkarilantie 19, MÄNTSÄLÄ Sillanpää Jari p. (019) , fax (019) Mäntsälän MA&JA Ky, Koulupolku 3, MÄNTSÄLÄ Ketoja Antero p T:mi Antero Ketoja, Vuohimäentie 5 A 8, MÄNTSÄLÄ Hammari Sari p fax Sampo Pankki Oyj, Keskuskatu 4, MÄNTSÄLÄ Rautiainen Jarmo p Deporte Finland, Koivulantie 51, NUMMINEN Siikonen Janne p st Time Racing, Mäkipuoli 27, HIRVIHAARA Hallituksen ulkopuolisina: Hallituksen kokoukset ma klo Pihvi-Majassa, os. Koulupolku 1, Mäntsälä. ti klo paikka avoin. ti klo Pihvi-Majassa, os. Koulupolku 1, Mäntsälä. ti klo paikka avoin. Komonen Pentti, rahastonhoitaja p. työ , fax Tilipasaati-yhtiöt, Keskuskatu 4, MÄNTSÄLÄ Pehkonen Kari-Pekka, jäsenvastaava p. työ Mäntsälän Vakuutuspalvelu Oy, Väinöntie 9, MÄNTSÄLÄ 2

3 Hallituksen jäsenen puheenvuoro Mäntsälän Yrittäjät ry Uudenmaan Yrittäjien puheenvuoro Sunnuntaikauppaa on käyty reilu vuosi ei ole tullut yhtään hurraahuutoa kauppiailta Julkinen palvelutuotanto, hyvinvointivaltion rapautuminen ja yrittäjät Kirjoitin Kauppalehdessä pari kertaa syksyllä 2009, mitkä ovat seuraamukset pienille kaupoille, kun sunnuntaikauppa aukeaa. Kaikki ne asiat ovat toteutuneet paitsi yksi, elintarvikealan lakot keväällä, niitä en osannut odottaa. Nekin johtuivat melko pitkälle sunnuntaiaukiolosta, koska isot ketjut halusivat, että heille toimitetaan tuoretta tavaraa myös viikonloppuisin, mutta tämähän ei sopinutkaan elintarvikealan työntekijöille. Niin hassunkuriselta kuin se kuulostaakin, mutta mikä erottaa kuluttajan ja työntekijän toisestaan. Mielestäni kuluttaja ja työntekijä on yksi ja sama henkilö. Työntekijä kun hän on töissä, niin ei halua olla viikonloppua työssä, mutta kun pääsee kotiin töistä, niin hän menee kauppaan, jolloin hänestä tulee kuluttaja ja hän haluaa että kaupat ovat myös sunnuntaisin auki, aika metkaa. Ennen sunnuntaikauppaa kaupat olivat auki aamusta klo 7 iltaan klo 21 saakka eli 14 tuntia ja lauantaisin klo 7-18 eli 11 tuntia. Kuinka moni tekee pidempää päivää kuin 14 tuntia joka arkipäivä ettei ehdi kauppaan, niitä ei varmaankaan ole montaa koko maassamme! Isot ketjut kertoivat, että pitää saada kiertoa lisää. Mitä he sillä tarkoittivat? Sitä että elintarvikealateollisuus alkaisi tekemään myös viikonloppuisin työtä ja heidän ei tarvitse pitää omia varastoja ja näin saadaan kierto nopeammaksi. Kyllä he tiesivät, että ei perheillä ole varaa korottaa kauppalaskua ja kustannustehokkuus olisi tullut sieltä, kun ei tarvitse pitää omia varastoja. Suuret kaupat polkivat jalkoihin pienet Kaupan alan liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 7,5%, kun pienten yritysten ainoastaan 1,6% eli isojen kasvu tuli pienten kukkarosta. Samoin kävi vähittäiskaupan kohdalla. Liikevaihto kasvoi 3,4%, kun pienillä se supistui 2,3%. Sunnuntai kaupan kannattavuuden voimme itse todeta käymällä toisissa paikallisissa isoissa kaupoissa. Palvelutiski ei ole auki. K- ketju ilmoitti, että kauppias saa päättää, pitääkö sunnuntai auki. S-ryhmällä ei ole kauppiasta ja ketju on päättänyt, että kaikki ryhmän kaupat ovat auki. Niin ei siinä jää K-ketjun kauppiaalle valinnavaraa, vaan on pidettävä auki eli se siitä valinnan vapaudesta. Varsinkin Mäntsälässä ja muissakin kunnissa, jotka ovat isojen kaupunkien ympäristössä, ostovuoto naapurikaupunkiin on suuri. Mäntsälän Yrittäjät ry Sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS pidetään tiistaina klo Brasseria Pihvi-Majassa, os. Koulupolku 1, Mäntsälä. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa Hallitus Niin tämä sunnuntaikauppa tekee tosi pahaa hallaa. Eipä nuo kaupat ole sunnuntaina auki kuin kauppakeskuksissa, johon lähdetään viettämään sunnuntaipäivää (ei niinkään ostoksille) ja niissäkin moni pieni on pakon edessä auki. Hyvin usein kuulee, että jos ei pidä sunnuntaisin auki, niin esim. vuokra nousee 30% tai yksinkertaisesti vuokrasopimusta ei uusita. Väkivaltaisuus on lisääntynyt henkilökuntaa kohtaan illalla myöhään olevissa kaupoissa. Ennen joka viides oli kohdannut väkivaltaisuutta, nyt joka kolmas myyjä. Pieniä kauppoja ja kioskeja on lopetettu kannattamattomana. Henkilökunta ei ole lisääntynyt, vaikka näin luvattiin. Ainoastaan erikoiskauppa on vähän lisännyt väkeä, mutta isot ei, vaikka ne niin hurskaasti lupasivat. Eli suomeksi laki sunnuntaiaukioloista oli ihan turhaa. Ehkä muutama kuluttaja on tyytyväinen siinä kaikki. Keski-Euroopassa pienet kaupat ovat taasen noussut suosioon monien vuosien jälkeen. Ehkä näin myös Suomessa pidemmällä aikajaksolla, viidessä tai kymmenessä vuodessa. Jari K. Sillanpää Mäntsälän Yrittäjät ry hallituksen jäsen Uudenmaan Yrittäjien kevätkokous Mäntsälässä Uudenmaan Yrittäjien kevätkokous pidetään keskiviikkona Mäntsälän kunnantalossa. Mäntsälän kunnanjohtaja Esko Kairesalo saapuu tilaisuuteen toivottamaan kokousväen tervetulleeksi. Toivotamme kaikki Mäntsälän Yrittäjien jäsenet tervetulleiksi kevätkokoukseen. Eläköityminen uhkaa pohjoismaista hyvinvointimalliamme. Huoltosuhde eli kuinka monta työllistä on suhteessa niihin jotka opiskelevat, ovat eläkkeellä, sairastavat, ovat työttöminä jne), alkaa maassamme heiketä. Ensin vähän hitaammin, mutta vuosikymmenen puolestavälistä kiihtyen, ja jo nyt uhaten hyvinvointipalveluitten tasoa ja saatavuutta. Julkinen palvelutuotanto ei ole koko 2000-luvulla tehostunut, vaan päinvastoin taantunut. Samaan aikaan kun yksityinen sektori on parantanut tehokkuuttaan vuosittain 3-4%, valtio on parantanut alle puolet siitä eli alle infl aatiovauhdin, ja kunnat ovat menettäneet tuloksellisuuttaan 2-3% vuosittain. On selvää, että hyvinvointiyhteiskuntamme murenee, ellei tuloksellisuus muutu. Muutosta valmistellaan monella rintamalla ja erilaisia toimintamalleja pohditaan. Mielestäni ainakin seuraaviin toimiin tulee ryhtyä: 1. Julkisten palvelujen tuotteistaminen. Ennen kuin mitään voi tehostaa, on tiedettävä mistä osista palvelu kaikkine kustannuksineen muodostuu. Tämä työ on vasta alullaan. Julkisella sektorilla on useita erilaisia tapoja tuottaa yksi palvelu ja samaa palvelua varten on useampia mittareita, joista mm. MAISEMA-hanke yrittää koota yhteismitallista tuotteistusta. On tärkeää, että tämä ensimmäinen steppi tehdään huolella, muuten seuravilla toimilla ei ole mahdollisuutta menestyä. 2. Tuotteistettujen palvelujen vertaaminen. Yksityisellä sektorilla yrittäjän on ensimmäiseksi ymmärrettävä oman liiketoimintansa tuotanto- ja kustannusrakenne. Yhtä tärkeää on tuntea pääkilpailijoiden rakenteet. On itsestään selvää tehdä näin. Omien tuotteiden benchmarkkaaminen ja jatkuva innovointi on yksityisyrittäjälle yhtä luonnollista kuin hengittäminen ja nukkuminen. Julkisen sektorin kehittyminen edellyt- tää palvelujen tuotteistamista ja oppimista parhaista käytännöistä. 3. Palvelumarkkinoiden kehittäminen. Sillä ei saisi olla merkitystä kuka tuottaa palvelut. Tärkeintä on, että ne tuotetaan järkevästi ja että niitä kehitetään jatkuvasti. Ellei toimintatapoja verrata eikä tuotannolla ole kilpailua, mikä tahansa organisaatio löystyy ja tuotantoon alkaa tulla ylimääräisiä prosesseja ja kustannuksia imeviä mustia aukkoja. Tässä suhteessa yksityinen monopoli ei ole julkista kummempi. Markkinoita on edistettävä ja suojeltava. 4. Palvelusetelin käyttöönotto. Palvelusetelin käyttöönotto edistää markkinoitten tunnistamista ja synnyttämistä. Samalla kun monipuolistetaan asiakkaan valintamahdollisuuksia, edistetään palveluntuottajien syntymistä. Palveluseteli kannattaa tarjota tuotteistetuille palveluille niin laajasti kuin kunnan palveluntuotantoinvestoinnit sen sallivat. Mitä aiemmin näin tehdään, sen kauemmas voidaan uusia verovaroin tehtäviä investointeja siirtää. Poliittisesti palvelutuottajien laajentaminen yksityiselle sektorille kohtaa vieläkin käsittämätöntä vastusta. On aiheellista kysyä vastustajilta, mikä itseisarvo sillä on, kuka palvelut tuottaa? Tärkeintä päättäjille pitäisi olla riittävän hyvälaatuisten kustannustehokkaitten palveluitten saatavuus kaikille kansalaisille. Ihmisten hyvinvointi on tärkeämpää kuin ideologiset kysymykset. Yksityisellä sektorilla on tässäkin suhteessa paljon annettavaa maallemme. Kari Järvenpää Puheenjohtaja Uudenmaan Yrittäjät 3

4 Varaa oma kokouspaikkasi meiltä! Aina tuoretta suolaista tai makeaa! Avoinna ark , la Lahdentie 50, Mäntsälä, p Avoinna ark. klo , la klo Tietokoneet Huollot Asennukset Ohjelmat Toimistotarvikkeet HEI YRITTÄJÄ! SUOLAHUONEELTA helpotusta ja ennaltaehkäisyä flunssakauteen. Astmaan, hengitystiesairauksiin, poskiontelotulehduksiin, atooppinen iho ym. Perusjalkahoidot, aromaterapeuttinen jalkahieronta ym Lahjakortit! Tmi Salla Hammert Jalkojenhoidon at, Käyntios. Keskuskatu 4 B. Ajanvaraus KUN KEHITTÄMINEN VAATII ENEMMÄN Parempaa tulosta vähemmällä vaivalla Seppo Huovila Toimitusjohtaja, fil.maist Sääksjärventie Mäntsälä Oletko hiljattain perustanut yrityksen? Keuke eli Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy palvelee mäntsäläläisiä alle kolme vuotta toimineita yrityksiä. Monesti yrityksen perustamisen jälkeen yrittäjä jää yksin pohtimaan, että jotain pitäisi tehdä. Seuraavassa vaiheessa mietityttävät, että mitä ja miten ja mistä siihen rahoitus. Markkinointiakin pitäisi suunnitella, mutta kaikkeen ei vaan taivu yksin. Tämän tyyppisissä tilanteissa kannattaa hakeutua Keuken palvelujen piiriin. Yrittäjä voi olla suoraan yhteydessä yritysneuvojiin sähköpostilla tai puhelimella ja varata heille ajan. Ensitapaamisella kartoitetaan tilannetta ja suunnitellaan jatkotoimenpiteitä. Keuken palvelut ovat pääosin maksuttomia. Tähdätään toiminnan kasvattamiseen! Keuken Yrityshautomo on tarkoitettu yrityksen perustajille, joiden liikeidea täyttää kannattavan toiminnan edellytykset, ja joilla on innovatiivinen tuote, palvelu tai toimintatapa sekä työllistävä vaikutus. Keuken auktorisoidut yritysneuvojat avustavat uusia yrittä- jiä liiketoiminnan käynnistämisessä, opastavat niin markkinoinnissa kuin rahoitukseen liittyvissä asioissa. Hautomohenkilöstön tuen lisäksi yrityksellä voi olla mahdollisuus hakea Uudenmaan ELY-keskuksen myöntämää kehittämistukea, mikäli starttiraha jäi saamatta. Lisätiedot ja yhteydenotot: Annamme jäsenetua palveluistamme - autojen ruosteenesto - maalipinnankäsittely - - pienet hitsaukset - 10% alennusta yrittäjäjäsenille - Mäntsälän Ruosteenesto, Linnatie 6 Pertti Halme, puh Suomessa ainut nelipaikkainen HAPPIBAARI ilman ajanvarausta Helmi/maaliskuun tarjous: ERIKOISJALKAHOITO 35 (norm. 58 ) Keskuskatu 2, Mäntsälä P Kirjanpitoa kansantajuisesti keskiviikkona Mäntsälän kunnantalossa, Heikinkuja 4, Mäntsälä Uudenmaan Yrittäjien maksuton jäsenkoulutus Kaikista -10% norm.hintaisista hoidoista Vanha Porvoontie 5, Mäntsälä p Kaikkien yrittäjien on erittäin tärkeää ymmärtää pääasioita tuloslaskelmasta, kassavirrasta jne., jotta voi ohjata omaa yritystään. Uudenmaan Yrittäjät järjestää jäsenyrittäjilleen mahdollisuuden täyttää taloustietoutensa aukot ja saada kenties muuten hyviä vinkkejä, miten taloudenpitonsa järjestää. Kokous/ yksityistilaisuudet Lounas ma-pe 7,90 Illan pääpuhuja on professori Erkki Uusi-Rauva, Tampereen teknillisestä yliopistosta. Hän tulee puhumaan kansantajuisesti kirjanpidosta, tuloslaskelmasta ja taseesta. Tule ja kysy kaikki ne kysymykset taloudesta, joita et ole ennen osannut tai uskaltanut kysyä! Koulutus on Mäntsälän Yrittäjien jäsenyrittäjille maksuton. Tervetuloa! Puh. (019)

5 Elinkeinoasiain neuvottelukunta vuosina Mäntsälän kunnan sekä muiden tahojen edustajien nimeäminen Kunnassa on toiminut usean vuoden ajan elinkeinoasiain neuvottelukunta. Neuvottelukunta on vapaamuotoinen keskustelu- ja neuvottelufoorumi paikkakunnan elinkeinoelämän ja kunnan asioita hoitavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä. Tarkoituksena on tiedonkulun parantaminen, kontaktien lisääminen ja elinkeinotoiminnan hyvä ja tuottava vireys Mäntsälässä. Kunnanhallitus päätti asettaa elinkeinoasiain neuvottelukunnan vuosiksi ja nimesi siihen kunnan edustajiksi ja va- raedustajiksi seuraavat henkilöt: edustaja Anna Helin, varaedustaja Jarna Elomaa, edustaja Veijo Peltola, varaedustaja Katri Hämäläinen, edustaja Heta Ravolainen-Rinne, varaedustaja Pauli Raappana sekä Esko Kairesalo, hallintojohtaja. Lisäksi kunnanhallitus päätti pyytää edustajat ja varaedustajat seuraavilta yhteistyötahoilta: Mäntsälän Yrittäjät ry, Mäntsälän Yrittäjänaiset ry, Mäntsälän Nuorkauppakamari ry, Mäntsälän Maataloustuottajat ry, Mäntsälän Yrityskehitys Oy, Mäntsälän Sähkö Oy ja Tokmanni-konserni. Mäntsälän Yrittäjät ry Vielä mahtuu mukaan Wienin matkalle Arvoisa yrittäjä Lähdemme tarunhohtoiseen Wieniin torstaina klo Mukaan mahtuu 30 henkilöä. Paikoista jo puolet on täyttynyt. Wien tarjoaa uskomattoman määrän näkemistä ja tekemistä. Meille on tarjolla retkiä mm. Kaupunkikiertoajelu, jonka aikana käydään läpi päänähtävyydet (bussi+opas), hinta noin 40 eur/henk, jos kustannusta jakamassa 25 henkeä. Schönbrunnin linna (Habsburgien kesäasunto), kesto myös 3,5 tuntia (bussi + opas) hinta noin 40 eur/henk, jos 25 henkeä matkassa mukana. Painopalvelua Mäntsälästä A4 ja A3-kopiot käyntikortit kirjekuoret esitteet lomakkeet kutsu- ja kiitoskortit ohjelmat lehtiset kotisivujen suunnittelu, toteutus ja ylläpito Tämän lisäksi on tarjolla mm. Riesenradin maailmanpyörä, hevosvaunuajelua ja sunnuntaina mahdollisuus mennä kuuntelemaan Wiener Sängerknaben poikakuoroa Hofburgin kappeliin. Myös museot ovat huippuluokkaa. Wien on paikka, jota ei voi jättää näkemättä! Lennämme Finnairilla, Lähtö Helsingistä torstaina klo ja paluu sunnuntaina klo Paluu Mäntsälään puolilta öin. Majoitus 3 tähden Art Hotellissa, aamiainen hotellissa. Matkan hinta on 640 eur/henk kahden hengen huoneessa sis. lennot ja majoituksen. Wienin lentokenttäkuljetus on erikseen. Mäntsälän yrittäjät ry järjestää Mäntsälästä linja-autokuljetuksen lentokentälle ja takaisin. Sitovat ilmoittautumiset Eero Kokolle mielellään sähköpostilla tai puhelimella tiistaihin mennessä. Tervetuloa mukaan! UUDET YHTEYSTIETOMME: p Vanha Porvoontie 9, Mäntsälä 5

6 TTI YRITYSKOR Saat S a edut kaikista Tokmanni-konsernin T o myymälöistä m Tokmannin yrityskortin edut d t yrityksesi it k i ja j julkisen sektorin käyttöön Mäntsälän Yrittäjät ry:n Yli een tuott ima! o valik Y-juhla lauantaina Mäntsälän Seurojentalossa. alennusta nustt jo nusta j edullisista edullis d dull lli llis i ista isi tta normaalihinnoista normaalihi alihinnois lihi i 14 vrk korotonta maksuaikaa kuittikohtainen viitetieto laskulle rinnakkaiskortit veloituksetta yms. 7l\Wl KDNHPXV ZZZ WRNPDQQL NRQVHUQL WXNNXP\\QWL 7LHGXVWHOXW DVLDNDVUHNLVWHUL#WRNPDQQL puh (arkisin klo 8-16) Ennakkoilmoittautuminen Mäntsälän Yrittäjien ryhmämatkalle Mäntsälän Yrittäjät ry Olemme suunnittelemassa yrittäjien yhteistä matkaa Panamaan maaliskuussa Matkanjärjestäjä on Aurinkomatkat. Kohteemme on yhdistelmämatka Panama 4 yötä Gamboa 3 yötä Costa Blanca 7 yötä. Matka kestää 2 viikkoa ja arvioitu lähtöpäivä on viikolla 10 torstai Matka tulee myyntiin joten tarkkoja tietoja ei vielä ole. Arvioitu hinta on noin 1800 euroa / henkilö. Lisätiedot talvi kohteet. Matkalla vietämme neljä ensimäistä päivää Panaman kaupungissa. Sieltä siirrytään Panaman kanavan sivujoen varrella olevaan Gamboaan, missä näet ja koet elävästä intiaanikulttuuristaan kuulua Panamaa, sademetsän ainutlaatuisia elämyksiä ja luonnonrauhaa. Loman toinen viikko vietetään all inclusive -hotellissa Costa Blancassa, Tyynen valtameren rannalla. Ilmoita kiinnostuksesi tämän kuun aikana viimeistään mennessä tai puhelimella Eero Kokko Meidän on tehtävä alustavat varaukset kokonaislähtijämäärästä maaliskuun alussa. Aurinkomatkat laittaa paikat myyntiin, mikäli me emme niitä varaa. Tervetuloa mukaan eksoottiselle yrittäjämatkalle Eero Kokko Mäntsälän Yrittäjät ry puheenjohtaja 6

7 ASIANAJOTOIMISTO WECKMAN AA, VT Tuula Weckman p OTM Tiina Weckman p Keskuskatu 9 as 3, Mäntsälä Meillä onnistuu Perhejuhlat, kokoukset Valoisa ja Viihtyisä Puh CABERNET SAUVIGNON CENTRAL VALLEY 2006 BRASSERIA WINE OF CHILE MAALAUKSET TOIMITILOIHIN, ASIAKAS- MUISTAMISIKSI JA MERKKIPÄIVÄ- LAHJOIKSI, myös tilaustyöt kuva: Studio Kirsi Westermark Kuvataiteilija Saara Kiuru Tavataan torpalla! Onnistuneet kokoukset, juhlat ja illanvietot pidät 1800-luvun Myllytorpalla. Savusauna lämpenee kosken töyräällä ja pitopöytä on katettu maalaispirttiin. ASIANAJOTOIMISTO JAAKKO KEIPI KY Keskuskatu 2, Mäntsälä puh , /mantsala puh Kysy myös erähenkistä elämysja virkistystarjontaamme! Mäntsälässä hyvä asiakaskunta ja liikenneyhteydet Mäntsälän Yrityskehitys Oy teetti syksyn 2010 aikana tutkimuksen yrityksistä, jotka ovat viimeisen kolmen vuoden aikana aloittaneet toimintansa Mäntsälässä. Tärkeimmiksi Mäntsälään sijoittumiseen vaikuttavaksi tekijöiksi koettiin asiakaskunnan hyvä tavoitettavuus, hyvät maantieliikenneyhteydet sekä yrittäjän asuinpaikkakunnan pysyminen samana kuin yrityksen toimipaikka. Tutkimuksen tulosten mukaan nämä ovat toteutuneet Mäntsälässä erittäin hyvin. Kaksi kolmasosaa aloittaneista yrityksistä on käyttänyt Uusyrityskeskuksen, Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n sekä Yrityshautomon palveluita ja suurin osa niistä on kokenut saaneensa hyötyä, uusia ideoita sekä monipuolista neuvontaa em. organisaatioilta. Tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että tulevaisuudessa osa uusista yrityksistä on halukkaita lisäämään työvoimaansa ja laajentamaan liiketoimintaansa muualle mahdollisuuksien mukaan. Tutkimuksessa selvitettiin myös yritysten profi ileja, sekä odotuksia että toteutuneita asioita liittyen yritystoimintaan. Tuloksista ilmeni, että suurin osa vastanneista yrittäjistä on yksityisyrittäjiä, ja he työskentelevät itse omassa yrityksessään. Useampi kuin kolme neljästä kyselyyn vastanneesta on päätoiminen yrittäjä. Tutkimuskyselyyn vastasi 45 vuosien aikana Mäntsälään sijoittuneen yrityksen omistajaa ja johtajaa. Tutkimuksen toteuttivat Laurea-ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat Pauliina Holopainen ja Radostina Kostova ohjaajanaan lehtori Kari Halme. Säästöpankki on Sinulle luotettava yhteistyökumppani Meille jokainen asiakas on tärkeä Olemme kasvava jo lähes 100 vuotta toiminut suomalainen ja itsenäinen pankki. Pankkimme toimipisteet ovat Mäntsälässä, Myrskylässä, Orimattilassa ja Porvoossa. Me olemme kumppanina sinulle rahoittamassa investointejasi ja helpottamassa arjen pyörittämistä. Perinteisen lainarahoituksen rinnalla tarjoamme rahoitusyhtiöpalveluista ratkaisuja investointeihin ja käyttöpääoman tarpeisiin. Meidän palvelumme perustuu ihmisläheiseen palveluun ja nykyaikaisiin pankkituotteisiin. Me kuuntelemme, keskustelemme ja hoidamme asiasi kuntoon. Ota yhteyttä puhelimitse, sähköpostilla tai tule käymään konttorilla, niin etsitään yhdessä ratkaisu yrityksesi tarpeisiin. Kysy myös ajankohtaiset sijoitus- ja talletustarjouksemme. Nähdään Säästöpankissa! Marketta Mantila Konttorinjohtaja Mika Halmela Rahoituspäällikkö MÄNTSÄLÄ Keskuskatu 4, ma , ti-pe Henrikki Ojala Sijoituspäällikkö

8 60-vuotias Pekka Tikka uskoo Mäntsälän rajuun kehitykseen TEKSTI...REIJO ALANKO KUVA...REIJO ALANKO Mäntsälä paikkakuntana on lisääntyvän kasvupaineen kohteena, jonka aiheuttaa pääkaupunkiseudun laajentuminen kohti Kehä V:tä pohjoisessa. Nyt lama ei pure Mäntsälään samalla tavalla, kuin se vaikutti 1990 luvulla, johtuen muun muassa rautatieyhteyden rakentamisesta. Mäntsälä on myös maamme henkilöautoistuneimpia paikkakuntia ja siitä johtuen töitä löytyy monelle täällä asuvalle edelleen runsaasti paikkakunnan ulkopuolelta ja se pitää kurissa työttömyyslukemat. Lähivuodet kehittävät myös omalle paikkakunnalle lisää työpaikkoja, uskoo 60-vuotias Mäntsälän Yrityskehityksen toimitusjohtaja Pekka Tikka. Pekka Tikan Mäntsälässä asumien aikana asukasluku on lähes tuplaantunut, sillä vielä 1970-luvulla ennustettiin asukkaan paikkakunnan menettävän asukkaita. Pelättiin 1940-luvun tasoa, jolloin oli asukkaita Sota ja siirtokarjalaiset toivat väestönkasvun, joka notkahti vielä 1970-luvulle mentäessä, mutta sen jälkeen nousu on ollut raju. Nyt eletään lähes asukkaan kunnassa, sanoo Pekka Tikka. Yhtenä merkittävänä piirteenä ovat olleet työttömyydessä tapahtuneet laajat muutokset luvun lopulla työttömyys painui kolmeen, mutta nousi sitten lamassa 1990-luvun alussa 20 prosenttiin ja laski sitten pitkää liukumäkeä alle neljän prosentin vuonna Taantumakaan ei nostanut työttömyyttä kuin reiluun seitsemään prosenttiin ja nyt ollaan taas menossa kohti viiden prosentin työttömyyttä. Sijaitsemme maamme maantieteellisellä kartalla oikealla kohdalla. Mäntsälä työllistää hyvin ja pääkaupunkiseutu pitää lukemat pysyväntuntuisesti alhaisina, sanoo Pekka Tikka. Keskustan kehitys muutoksen riittävyys? Tänä kehityksen aikana ydinkeskusta ei ole Pekka Tikan mukaan muuttunut riittävästi. Mäntsälän keskustaajama on muuttunut laajenevaan suuntaan, muutos on valitettavasti pienempi aivan ytimessä. Päivittäistavarakaupan keskus sijoittuu keskustaajamaan. Poikkeuksena tulee olemaan rautatieasema, johon sijoittunee ajan kanssa useita satoja neliöitä toimistoja palvelurakennuksia, jotka palvelevat sekä lähialueen asuntoalueita ja junamatkustajia että laajemminkin. Keskustan Citymarket toteutuu varmasti ja sinne tulevat tilat myös käyttötavaralle, eli siitä muodostuu keskustaan monipuolinen tavaratalo. S-ryhmä tekee oman ratkaisunsa keskustaajaman liiketilansa osalta. Mäntsälän Portin ja Linnalan alueella erikoisliikkeet ovat saaneet tilaa. Tilaa vaativan erikoiskaupan toiminta tulee myös laajenemaan Mäntsälässä, se on jo näköpiirissä. Kehä Viiden risteysalue muuttuu, ja sille alueelle tullee esimerkiksi liikennepalveluasema. Myös muutoin risteysalue on avainalueita Mäntsälässä. Mäntsälä on korostetusti hyvin pienten yritysten kunta. Viime vuonna tänne perustettiin 124 yritystä. Se on ennätys. Paitsi aktiivista kehittämistoimintaa on tästä kiittäminen muuttovoittoa, joka tuo tullessaan hyvin pieniä yrityksiä. Yritysten perustannan määrässä taantuma oli meille lähinnä notkahdus. Yritykset sinnittelivät taantuman yli ja vahingot jäivät pieniksi. Tietysti meillä oli onnea, kun ei ole ollut vientialojen suuria yrityksiä, ei taantuma kolhaissut pahasti. Elämme kuitenkin jatkossakin aika epävarmassa maailmassa, joten tarkkana pitää olla. Suurten yritysten sijoittumispaikkana Mäntsälällä on vahvoja kilpailijoita. Pääkaupungin lähinnä oleva alueet ovat tässä tosi vahvoja. Lentokentän läheisyys on kova kilpailuvaltti esim. Tuusulalle. Mäntsälä on suurten yritysten kyselyissä raja-alue. Se mainitaan usein pohjoisimpana mahdollisena sijoittumisalueena, sanoo Pekka Tikka. Tontin hinnoittelu maltillista Olemme siinä tilanteessa, että meillä pitäisi olla varastossa kymmenen kaupallisen alan ja tuotantoalan tonttia, mutta nyt niitä molemmilla aloilla on puolen tusinaa. Maan hankinnassa kunta on pyrkinyt olemaan aktiivinen ja tuloksiakin on saatu. Mäntsälä ei ole toistaiseksi pystynyt nettoamaan yritystonttimyynnillä, vaan vaurautta ovat tuoneet yritysten sijoittumisen seurausvaikutukset. Tästä on hyvän esimerkkinä Tokmannin sijoittuminen Mäntsälään. Tokmannin 400 työntekijää muodostaa melkoisen ostovoiman ja kiinteistövero muodostaa oman osuutensa. Kunta on ollut maltillinen tonttien hinnoittelussa, vaikka tonttien hinnat juuri vuoden vaihteessa nostettiinkin. Pendelöinti Helsingin suuntaan ja Lahteen vie eurojamme ulkopuolelle. Siksi olisi tärkeää, että työpaikkoja olisi entistä enemmän täällä ja ostovuodot sitä kautta pienenisivät, sanoo Pekka Tikka. Meillä on erittäin hyvä keskusteluyhteys kunnan, Mäntsälän Yrityskehityksen ja Yrittäjäjärjestöjen välillä säännöllisten tapaamisten siivittämänä. Yrittäjät ry:n puheenjohtajat Yrityskehityksen aikana ovat olleet erittäin aktiivisia ja yhteistyö on sujunut. Myös kunnanjohtaja on aina suhtautunut elinkeinotyöhön kannustavasti. Myös luottamushenkilöt ovat halunneet panostaa samaan, kertoo Pekka Tikka. Tiivis työ ensin sivistystoimen alalla, nyttemmin Mäntsälän Yrityskehityksen toimitusjohtajana, vaatii fyysistä kuntoa. Pekka Tikka on monipuolinen kuntoilija ja tänä talvena myös kotipihan lumityöt ovat miehelle hyvää hyötyliikuntaa. Oikorata merkitsi meille hyvin paljon Oikorata on valtava etu Mäntsälälle. Ekologisten seikkojen vahvistuminen, turvallisuus ja nopeus olisivat valttikorttimme. Myös EU suosii rautatieyhteyksiä. Kysymys kuuluukin, miten voisimme hyötyä esimerkiksi nopeasta yhteydestä Pietariin? Voisiko muuttoliikkeen suunta kääntyä? Yhdysvalloissa käynnistyi esikaupungistuminen, joka alkoi ja 1950-luvuilla autoistumisen myötä. Meillä sama ilmiö alkoi oikeastaan vasta 1960-luvulla ja Mäntsälää koskien laajemmin vasta lukujen vaihteessa. Selvitysten lopputulos on ollut, että suosituimpia muuton kohteita ovat pienehköt yliopistokaupungit eivät suurkaupungit esittelee Pekka Tikka. Ainakaan nopeaa muutosta ei 8

9 ole odotettavissa. Lentokenttä olisi ollut vahva valttikorttimme. Jos Mäntsälään haluttaisiin lentokenttä ja päätökset tukisivat ajatusta, alkaisivat yritykset sijoittua Mäntsälään jo nyt, vaikka kenttä valmistuisi parinkymmenen vuoden päästä, laskelmoi Pekka Tikka. Julkinen sektori on laajentunut Tunnusomaista Mäntsälälle on ollut julkisen sektorin valtava laajentuminen. Muistan kuinka tuntiopettajavaltainen kansalaisopisto muuttui yhden päätoimisen opettajan opistosta viisiopettajaiseksi muutamassa vuodessa 1980-luvulla. Kunnan työntekijämäärä kasvoi muutoinkin nopeasti kunnes törmättiin 1990-luvun alun lamaan. Rankkaa irtisanomisvaihetta seurasi toipuminen. Nyt keskustellaan taas julkisen sektorin koosta. Mutta yhtä hyvin voitaisiin keskustella rahamarkkinasektorin koosta, sanoo kansalaisopistossa työnsä Mäntsälässä aloittanut Pekka Tikka. Sivistyspalvelukeskuksen päällikköaika oli rankkaa aikaa, koska toimin samaan aikaan myös kansalaisopiston rehtorina. Sain olla mukana esim. Riihenmäen ja Hyökännummen koulun rakennusprojekteissa. Monet laajennukset tapahtuivat myös tuolloin, Sääksjärven uusi koulurakennus tehtiin ja Ohkolan sekä Hirvihaaran koulut peruskorjattiin ja päätös lukion rakentamisesta tehtiin myös tuolloin, muistelee Pekka Tikka. Olen melko ylpeä siitä, että vanha kunnantalo muutettiin kansalaisopistoksi perusteellisella peruskorjauksella. Sain olla mukana aktiivisesti asiassa. Yrittäjyyskasvatus on lähellä sydäntä. Olen omalta osaltani kannustanut yrittäjyyden nivomisessa koulutyöhön. Meillä on erittäin aktiivisia opettajia ja rehtoreita, jotka ovat ottaneet kopin tässä asiassa. Molemmat yläasteet ja ammattiopisto ovat olleet erityisen aktiivisia. Mäntsälä voisi kouluissa suoritetun työn perusteella olla mallikunta yrittäjyyskasvatuksessa, sanoo Pekka Tikka. Olen itsekin saanut olla toteuttamassa yhtä mielestäni kohtalaisen merkittävää koulutusyksikköä, sillä kansalaisopiston yhteyteen perustettu elinkeinoelämän koulutuskeskus kurssitti parhaina vuosina 1990-luvulla jopa 600 opiskelijaa vuodessa. Se on aika paljon silloisessa noin asukkaan kunnassa. Meillä on koulutuksellisesti tapahtumassa iso muutos. Vaikka olemme vieläkin, koko väestö huomioon ottaen, korkeintaan keskitasoa tai sen alapuolella oleva kunta, niin tänne muuttaneiden korkeakoulutettujen määrä on viime vuosina ohittanut Järvenpään ja Keravan ja olemme aivan Tuusulan tuntumassa. Ja se on paljon, sanoo Pekka Tikka. Nykyisyys ja tulevaisuus Vuonna 1980 täällä oli asukasta, nyt heitä on likipitäen Muuttajat ovat tuoneet tullessaan hyvätuloisuuden ja sen kautta olemme alueen kärkeä. Hyvä sijainti merkitsee pendelöintiä, sillä paljon ihmisiä tulee, mutta paljon myös lähtee, jolle emme todennäköisesti mahda mitään. Suhde on kuitenkin positiivinen, jos 1000 vuosittain lähtee, niin 1300 tulee. Opiskelemaan lähdetään pääsääntöisesti muualle, mutta palataan asumaan kehyskuntiin, siis myös Mäntsälään. Hyödymme tästä kierrosta. Muuttajat tuovat yhä vahvemman omakotiasumisen, mutta tullessaan valitettavasti myös ostovuodot, eli ostetaan työmatkan varrelta. Haastetta siinä on kaupallisten palvelujen kehittämiselle. Mäntsälä jatkaa kasvuaan, jos asumisen hinta pysyy kohtuullisena, ennakoi Pekka Tikka. Koskaan maata ei ole ollut liikaa Mäntsälä on jossain vaiheessa työssäkäyntialue. Mäntsälään tulee lisää suuria työllistäjiä, työpaikkaomavaraisuus nousee ja ostovuodot pienenevät. Jos kaupan palveluiden saamisessa onnistutaan, yritystoiminta jakautuu kotimarkkinoihin ja kansainvälisiin yrityksiin. Kysymys on siitä, mitä tehtäviä arvoketjussa siunaantuu Mäntsälään. Tuotanto pilkkoontuu uudella tavalla, sillä välttämättä tulevaisuudessa ei ole kysymys toimialoista, vaan hienojakoisemmasta tehtäväkohtaisesta työnjaosta. Tämä edellyttää yhteistyötaitojen, verkostoitumisen kehittymistä ja yritysklustereiden ja yritysryppäiden muodostamista. Mäntsälän vahvuudet tulevaisuudessa olisivat kehittynyt kaupan palvelusektori, josta löytyy myös lähiruokaa sekä logistiikka, jolle tilaa löytyy pääkaupunkiseudun äärellä ja sen myötä rakentamisen rinnalla viherrakentaminen. Energiaomavaraisuuden kehittämisen myötä olisiko Mäntsälän Sähkön ympärille rakennettavissa yritysklusteri, kysyy Pekka Tikka asukkaan Mäntsälä on kasvanut yli tuplaten asukas muuttamassa Mäntsälään TEKSTI...REIJO ALANKO Mäntsälän väkiluvun kehitys liikkuu 1900-luvun aina toiseen maailmansotaan saakka 8000 asukkaan tuntumassa. Mäntsälä oli tuolloin agraari yhteiskunta, jossa vain murto-osa väestöstä teki muuta kuin maataloustöitä. Sodan jälkeisen ajan väestökasvu koitui siirtolaisista, joita asutettiin pääasiassa kartanoista erotetuille maille, eli juurrutettiin maahan luvulle tultaessa pelättiin väkiluvun notkahtavan sotaa edeltävälle aikakaudelle, mutta vuosikymmentä myöhemmin 1980-luvulla alkoi väestössä suuri kasvu. Kun Mäntsälä sijoittuu pääkaupunkiseudun vaikutusalueeseen ja kulkuyhteys henkilöautoilla tai julkisilla liikennevälineillä työllistämisalueelle oli helppoa. Näin alkoi Mäntsälästä muodostua vähitellen asu- Oikopäätä Mäntsälään! on uuden Mäntsälän kuntaesitteen otsikko. Esite ilmestyi tammikuussa ja sen on toteuttanut JS Suomi Oy. Toimintatapa esitteen toteutuksessa on Suomen kuntamarkkinakentällä uusi. Esitteen kulut katettiin ilmoitustuloilla. Julkaisun kuvat, tekstit, graafi sen suunnittelun, painatuksen ja ilmoitustilojen myynnin on hoitanut JS Suomi Oy. Graafi sessa suunnittelussa on käytetty Mäntsälän kunnan graafi sia ohjeita ja kunnan puolelta esitteen valmistumista on koordinoinut Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n markkinointipäällikkö Jyrki Teeriaho. Mäntsäläläiset yritykset Pekka Tikan haastattelussa käytetään sanaa klusteri. Klusteri, eli suomennettuna lyhyesti rypäs, yleisterminä tarkoittaa joukkoa samanlajisia kohteita, jotka kasvavat tai muulla tavoin pysyvät yhdessä. Toiminnallisten kohteiden muodostaman klusterin osien ajatellaan Mäntsälän väkiluvun kehitys yli 100 vuoden aikana on tuonut asukkaita lisää. mislähiö, jossa ennen muuta on hakeuduttu luonnon läheiseen asumismuotoon omakotitalojen myötä. Joulukuun lopussa vuonna 2010 Mäntsälässä käytiin lähellä asukkaan rajaa. Asukkaita oli tuolloin henkilöä. Tammikuussa 2011 asukasluku väheni hieman ollen henkilöä. Uusi Mäntsälän kuntaesite ilmestynyt vannut Sami Perttilä. Graafi sesta toteutuksesta on vastannut Sami Savolainen, tekstin on kirjoittanut Karri Karsi, ilmoitusmyynnin lähtivät hyvin kuntaesitteeseen mukaan. Alun perin esitteestä kaavailtiin kahdeksan sivuista, mutta toteutus on nyt 12-sivuinen, koska ilmoitusmyynti sujui odotettua paremmin. Ilmoitukset myös elävöittävät esitettä ja antavat osaltaan hyödyllistä tietoa uusille asukkaille ja Mäntsälässä vierailijoille. JS Suomi Oy kuuluu kansainväliseen JS World Media -konserniin, jonka pääkonttori on Tanskassa. JS World Media on toteuttanut vastaavia kuntaesitteitä muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa, mutta Suomessa Mäntsälän esite on kuntaesitesarjassa ensimmäinen. Esitteen valokuvat on kuovat hoitaneet Anna Kilappa ja Mona Liukkonen, sopimusasioista on vastannut Sam Sippel. Esitteen kannen kuva on Mäntsälä-aiheisista tv-mainoksista tuttu ja se on tehty Framegraphics Oy:ssä. Esite painettiin Nykypaino-kirjapainossa ympäristöystävälliselle paperille ja kasviöljypohjaisin värein. Esitteen kieli on suomi ja sitä painettiin 2500 kappaletta. Mäntsälä kuntaesite on nyt jaossa muun muassa kunnantalon Vinkissä ja kirjastossa. Sitä postitetaan uusille asukkaille ja jaetaan Mäntsälän Yrityskehityksen sekä Mäntsälän kunnan eri markkinointikampanjoissa sekä tapahtumissa. Mitä on klusteri ja mihin sillä pyritään? useimmiten jollain tavalla hyötyvän keskinäisestä yhteydestään toisiinsa ja klusteriin kokonaisuutena. Klusteriajatus perustuu siihen, että verkostoyhteyksillään organisaatio voi tuottaa hyötyä itselleen ja koko verkostolle. Mukana olevat saattavat olla eri aloilta, sijaita toisaalla, mutta siitä huolimatta löydetään jokin yhteinen tapa hyötyä yhteistyöstä ja yhdessä työskentelystä saavuttaa synergiaa. Tehokkaan klusterin tärkeimmät ominaisuudet ovat tuottavuuden kasvu, innovaatiokyky, eli uudistuminen ja strateginen, eli johtamistaidon kyvykkyys. Klusterimaisen toiminnan synergia, eli yhteistyövaikutus näkyy juuri näissä tekijöissä. Kun useat tahot kehittävät yhteistyötään voidaan saavuttaa yhdessä suuruuden ekonomian etuja, ilman usein sen tuomaa raskautta. 9

10 Työhyvinvointi Mäntsälän Yrittäjät ry 19 Tietokortti Yrittäjän työkyvyn tuki Ihmisen tärkein pääoma työelämässä on hänen työkykynsä. Työkyvyn talo on symbolinen kuvaus työkyvystä ja siihen vaikuttavista osa-alueista. Työkykytalossa on neljä kerrosta. Kolme alinta kuvaavat yksilön henkilökohtaisia voimavaroja ja neljäs kerros itse työtä ja työoloja. Työkyvyssä on kysymys ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta sekä tasapainosta. Työkykytalo pysyy pystyssä, kun kaikki kerrokset tukevat toisiaan. Talon kaikkia kerroksia tulee kehittää työuran aikana. Tavoitteena on turvata kerrosten yhteensopivuus ihmisen ja työn muuttuessa. Työkyky ei ole irrallinen osa ihmisen elämästä. Työkykytaloa ympäröivät ja tukevat perheen, ystävien, tuttavien ja muiden lähiyhteisöön sekä toimintaympäristöön kuuluvien verkostot. Yhteiskunnan rakenteet, ohjeet ja säännöt vaikuttavat toimintaympäristöön, lähiyhteisöön ja lopulta myös yksilön työkykyyn. Vastuu työkyvystä jakautuu yksilön, lähiyhteisön, toimintaympäristön ja yhteiskunnan kesken. Päävastuu voimavaroista on luonnollisesti ihmisellä itsellään. (Ilmarinen 2009.) TYÖKYKYTALON KERROKSET 1. KERROS: Terveys ja toimintakyky Rakennuksen perusta muodostuu terveydestä sekä fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä. Muutokset niissä heijastuvat työkykyyn joko tukien tai heikentäen sitä. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön auttavat säätelemään henkistä ja fyysistä kuormitusta. Riittävä lepo, työstä irtautuminen aika ajoin sekä fyysisen ja henkisen kunnon hoito auttavat yrittäjää säilyttämään terveytensä yrittäjäuran kaikissa vaiheissa. Yrittäjän hyvinvoinnilla on merkitystä yrityksen tulevaisuudelle ja henkilöstön työn pysyvyydelle. Tukea terveydestä huolehtimiseen saa työterveyshuollosta. 2. KERROS: Osaaminen Yrittäjän osaamisen perustan muodostavat ammatilliset sekä liiketoimintaan ja yrittäjyyteen liittyvät tiedot ja taidot. Osaamisen jatkuva päivittäminen on tärkeää, jotta yrittäjä jaksaa työssään, ja yritystoiminta voi uudistua ja pysyä kilpailukykyisenä. Johtaminen on tärkeä osa työnantajayrittäjän osaamista. Hänen on hallittava työsuhdeasiat sekä huolehdittava työturvallisuudesta ja työterveydestä yrityksessä. On tärkeää muistaa, että kaikkea ei tarvitse ostata eikä tehdä yksin. Apua voi saada kumppaneilta tai ostaa palveluita, jotka täydentävät omaa osaamista. Yhdessä tekeminen samanhenkisten yrittäjien kanssa luo sosiaalisia verkostoja, tukee osaamisen kehittymistä ja parantaa yrittäjän henkistä hyvinvointia. 3. KERROS: Arvot, asenteet ja motivaatio Arvojen, asenteiden ja motivaation kerroksessa on kysymys työn merkityksestä yksilölle ja hänen suhteestaan omaan työhönsä. Arvot ja asenteet vaikuttavat työmotivaatioon ja työkykyyn. Yrittäjyyteen liittyvä vapauden tunne sekä työn kokeminen merkitykselliseksi ja mielekkääksi ovat keskeisiä motivaation lähteitä monelle yrittäjälle. Työn ilo ja tarmokkuus työssä syntyvät näistä asioista. Ne tukevat työkykyä silloinkin, kun yrittäjä kohtaa vastoinkäymisiä. 10

11 Työhyvinvointi Mäntsälän Yrittäjät ry Yrittäjän työkyvyn tuki 4. KERROS: Työ Neljäs kerros muodostuu neljästä osa-alueesta. Työolosuhteet, työn sisältö ja työn organisointi, työyhteisö ja johtaminen sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen tekevät kerroksesta moniulotteisen kokonaisuuden. Työhön liittyvä epävarmuus, työn sitovuus sekä kiire ja tekemättömien töiden paine kuormittavat yrittäjiä. Apua työhön on usein vaikea saada, työpäivät venyvät ja lomien pitäminen jää helposti väliin. Oman työmäärän ja työaikojen rajaaminen elämäntilanteeseen sopivaksi on investointi minen työntekijöiden kanssa ovat ratkaisuja, jotka vaativat uskallusta ja luottamusta toisiin. Kaikkea ei kuitenkaan voi tehdä yksin. Työn hyvä suunnittelu ja organisointi tukevat jaksamista ja edistävät työn sujuvuutta. Ergonomisilla ratkaisuilla voi vähentää työn kuormittavuutta. Apua työn ja työolojen kehittämiseen terveellisiksi ja turvallisiksi saa työterveyshuollosta. Taloudellinen vastuu ja huoli tulevaisuudesta aiheutta- suunnittelulla ja huolehtimalla yrityksen kilpailukyvyn edellytyksistä. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen tuottaa vaikeuksia etenkin naisyrittäjille. Toisaalta yrittäjyys voi tarjota mahdollisuuden järjestää oma työ niin, että aikaa perheelle, läheisille tai harrastuksille jää enemmän. Työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu, vaikuttamismahdollisuudet ja avoin tiedonkulku ovat avaimia toimivaan nen tukevat henkilöstön työkykyä ja menestyksekästä liike- jälle; työ pysyy paremmin hallinnassa, kun suunta on selvä. sen alue- ja paikallisyhdistysten sekä toimialayhdistysten edunvalvontaa. Yrittäjäjärjestöt jakavat tietoa ja järjestävät koulutustilaisuuksia työkyvyn tukemiseksi. Toisten yrittäjien vertaistuki on tärkeää jaksamiselle ja järjestötoiminta luo yrittäjille verkostoitumismahdollisuuksia. yslaitoksen, eläkelaitosten ja muiden yhteistyökumppanien kanssa yrittäjien työhyvinvointia tukevia lakisääteisiä järjestelmiä, kuten työterveyshuoltoa ja kuntoutusta. Vakuutusyhtiöt jakavat tietoa yrittäjien työkyvyn ylläpidosta sekä tukevat työeläke- ja ammatillista kuntoutusta. Kysy lisätietoja vakuutusyhtiöstäsi! Työterveyslaitos tiedottaa ja kouluttaa yrittäjien työhyvinvoinnista. Työterveyslaitoksen aluetoimipisteiden pienyritysasiantuntijat auttavat työhyvinvoinnin ja työolojen kartoituksessa sekä työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Heiltä saa neuvoja myös työterveyshuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Lähde: Ilmarinen J Pitkää työuraa! Ikääntyminen ja työelämän laatu Euroopan Unionissa. Työterveyslaitos. Helsinki Tietokortti on julkaistu osana masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävää Masto-hanketta. Lisätietoa: MISTÄ APUA TYÖKYVYN YLLÄPITÄMISEEN? Työterveyshuolto auttaa yrittäjää huolehtimaan terveydestään ja työkyvystään sekä kehittämään työtä ja työoloja terveellisiksi ja turvallisiksi. Työterveyshuolto suunnittelee yrittäjän kanssa, miten työkykyä seurataan ja mitä tehdään sen tukemiseksi. Työterveyshuollon sairaanhoidossa otetaan huomioon työn vaatimukset ja ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon tai kuntoutukseen. Kansaneläkelaitos korvaa noin puolet työterveyshuollon kustannuksista. Loput yrittäjä voi vähentää verotuksessaan. Jos sinulla vielä ei ole työterveyshuoltoa, niin toimi nyt ja pyydä tarjous alueesi työterveyshuoltopalvelun tuottajilta. Perusterveydenhuollon puoleen voi kääntyä kaikissa terveyteen ja sairauteen liittyvissä asioissa, jos työterveyshuoltoa ei ole järjestetty. terveysseuran ylläpitämiltä Kriisikeskuksilta, joita toimii 18 paikkakunnalla. Apua saa myös soittamalla Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen tai nettipalvelu Tukinetissä. Maksuton nettipalvelu yrittäjille: Netissä toimiva kriisikeskus: Yrittäjän työterveyshuolto-opas: Tietoa yrittäjän työterveyshuollon korvattavuudesta: Työkaluja pienyritysten työhyvinvointiin: Testaa henkilöturvasi yrittäjähuoltamolla: Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh , s-posti: Internet: 1/

12 Koulut ja yritykset yritetään yhdessä! Tervetuloa osallistumaan koulujen ja Mäntsälän yrittäjien yrittäjyyskasvatustempaukseen! Projektin tavoitteena on, että opiskelijat / koululaiset tutustuvat paikallisiin yrityksiin ja suunnittelevat yhdessä yrityksen kanssa heille sopivan mainoksen. Mainoksissa on tavoitteena tuoda esille yritysten toimintaa tai tuotteita. Samalla opiskelijat saavat kokemuksia yritystoiminnasta ja yrittäjyydestä. Tempaukseen voi osallistua luokka tai ryhmä. Osallistujat tuottavat yrityksen mainokset Keskustien valaisinpylväissä oleviin mainoskehikkoihin. Kehikkojen koko on 124x82 mm. Mainoksia tuotetaan 2-4 kpl / yrityssopimuksen mukaan. Mainosten pohjapaperit toimittaa tempaukseen ilmoittautuneille luokille tai ryhmille Mäntsälän Yrittäjät ry. Tempaukseen osallistuva yritys toimittaa haluamansa materiaalin luokalle tai ryhmälle. Osallistuva yritys lahjoittaa / maksaa 50 euron osallistumismaksun, jonka toteuttava luokka tai ryhmä saa omaan retkirahastoonsa. Yritysten mainokset ovat esillä toukokuun ajan Keskuskadulla. Mainoksista järjestetään kilpailu. Paras mainos valitaan yleisöäänestyksellä ennen koulun loppua. Mainospaikkoja on kaikkiaan 32. Kehikot ovat kaksipuoleisia. Nyt on monella koululla, luokalla tai oppilasryhmällä mahdollisuus osallistua suunnittelu- ja toteuttamiskilpailuun. Parhaiten tempaus toimii siten, että opiskelijat / koulu kysyy lähiympäristössä toimivasta yrityksestä halukkuutta osallistua tempaukseen. Mainokset opiskelijat tekevät yhteistyössä yrityksen kanssa ja tutustuvat samalla yrityksen toimintaan sekä yrittäjiin. Yhteistyön voi toteuttaa monella eri tavalla. Aikataulu: Tempaukseen voi osallistua myös Mäntsälän Yrittäjät ry:hyn kuulumaton yrittäjä. Arvoisat rehtorit ja opettajat! Ilmoittakaa allekirjoittaneelle mennessä, kuinka monta luokkaa tai oppilasryhmää osallistuu koulustanne yrittäjyyskasvatustempaukseen. Jorma Malmivuori Yrittäjyyskasvatuskoordinaattori Ilmoittautuminen hankkeeseen päättyy Ilmoittautuminen Jorma Malmivuorelle, joka toimittaa pohjapaperit hankkeeseen osallistuville kouluille Hankkeen toteutusta kouluilla Mainosten kerääminen kouluilta (Jorma Malmivuori) Mainosten nosto Keskustiellä (Mäntsälän Yrittäjät) Yleisöäänestys parhaasta mainoksesta (äänestyspisteet liikkeissä) Palkintojenjakotilaisuus (Mäntsälän Yrittäjät) Mäntsälän koululaisten tekemistä mainoksista voi toukokuussa äänestää parasta yrittäjien järjestämässä kilpailussa. Kuva on viime vuoden projektista. Tavoitteena yrittäjyysmyönteinen Suomi Yrittäjyys kantaa Suomea! Uudenmaan Yrittäjät ja Uudenmaan YES-keskus aloittavat tavoitteellisen ja tiiviin yhteistyön yrittäjyyskasvatuksen vahvistamiseksi alueen kouluissa. Tavoitteena on tiivistää alueen kaupunkien ja kuntien opetushenkilöstön sekä yrittäjäyhdistysten yhteistyötä ja samalla saada opetussuunnitelmien perusteiden mukaan yrittäjyys-aihekokonaisuus näkyväksi osaksi eri oppiaineiden opetusta kaikilla astella. Yritysten ja varsinkin pk-yritysten merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle ja kansantaloudelle on ratkaiseva. Alle 50 henkeä työllistävien pk-yritysten osuus kaikista Suomen yrityksistä on yli 97%. Pk-yritysten osuus Suomen bruttokansantuotteesta on myös merkittävä, ja tällä hetkellä uusia työpaikkoja syntyy eniten juuri pk-sektorille. Jotta Suomi pysyy jatkossakin maailman hyvinvointivaltioiden kärkikastissa, on yrittäjyyden arvostusta ja kiinnostusta yrittäjäksi ryhtymiseksi saatava nousemaan. Parhaiten tämä tapahtuu tulevaisuuden yrittäjien avulla. Se edellyttää paitsi tällä hetkellä toimivien yrittäjien esimerkkiä, myös kouluissa tapahtuvaa laadukasta yrittäjyyskasvatusta, Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtaja Kari Järvenpää toteaa. Opettajilla ja yrittäjillä on enemmän yhteistä kuin pikaisesti arvaisikaan, YESkeskuksen projektipäällikkö Yrjö Koskinen sanoo. Molemmissa ammateissa menestyksekkäästi toimiminen vaatii itsenäistä, vastuullista ja kekseliästäkin toimintatapaa. Opettajat ja yrittäjät ovat molemmat tulevaisuuden rakentajia. Tälle pohjalle on hyvä lähteä käynnistämään ja vahvistamaan yhteistyötä. Toivomme myös alueen koululaisten ja opiskelijoiden vanhempien huomioivan tämän perheen keskusteluissa tuomalla esiin yrittäjyysasenteen positiivisia vaiku- tuksia. Yrittäjyys on erinomainen mahdollisuus myös elämänuralle, Koskinen ja Järvenpää toteavat yhteen ääneen. Uudenmaan YES-keskus tarjoaa yrittäjyyskasvatukseen tukipalveluita. YES-keskuksen tehtävänä on auttaa oman alueensa kouluja, oppilaitoksia ja yrityksiä löytämään hyviä käytäntöjä yrittäjyyskasvatuksen opetuksen ja koulutuksen kehittämiseen. YES-keskus tekee käytännön työtä koulujen ja yritysten parissa jakaen materiaalia, järjestäen tapahtumia, tilaisuuksia sekä koulutuksia. Suomessa on tällä hetkellä 13 alueellista YES-keskusta. Yrittäjyyskasvatus on yksi Uudenmaan Yrittäjien painopistealueista. Uudenmaan Yrittäjien alueella toimii 29 paikallisyhdistystä, joissa on noin 8100 jäsenyritystä. Uudenmaan Yrittäjät ovat Suomen toiseksi suurin aluejärjestö joka toimii yhdessä pääkaupunkiseudun yrittäjäjärjestöjen kanssa metropolialueella, mikä tuottaa kolmanneksen Suomen bruttokansantuotteesta. Uudenmaan Yrittäjät Nylands Företagare r.y. Lisätietoja: Uudenmaan Yrittäjät Kari Järvenpää Puheenjohtaja uudenmaanyrittajat.fi Uudenmaan Yes-keskus Yrjö Koskinen Aluepäällikkö

13 - ILMOITUS - Yrityspalvelut Mäntsälän Nordeassa Kaarina Nykänen aloitti rahoituspäällikkönä tammikuun alussa Mäntsälän konttorissa. Samassa yhteydessä Päivi Tähkäpää aloitti yrityksen pankkineuvojana. Päivi ja Kaarina panostavat erityisesti yritys- ja yrittäjäasiakkaiden palvelemiseen ajanvarauksella. Yrittäjä hyötyy, kun sekä hänen henkilökohtaiset että yrityksen pankki- ja vakuutuspalvelut hoidetaan samassa paikassa, lupaa yrityksen pankkineuvoja Päivi Tähkäpää Nordeasta. Nordean Etuyrittäjyys on suunnattu erityisesti pienyrittäjille, jotka keskittävät sekä yrityksen että oman asiointinsa Nordeaan. Etuyrittäjyydessä on kyse siitä, että haluamme palkita hyviä yrittäjäasiakkaitamme ja tarjota heil- le yrittäjän arkea helpottavia palveluita, kertoo Tähkäpää. Etuyrittäjän tärkein etu on oma yhteyshenkilö pankissa. Tästä on yrittäjälle etua, koska yhteyshenkilö tuntee yrityksen toiminnan ja tarpeet. Lisäksi hän tuntee Nordean henkilöasiakkaille tarkoitetut palvelut, joten palvelu on korkealaatuista paitsi yritykselle myös yrittäjälle ja hänen perheelleen. Oman yhteyshenkilön lisäksi Etuyrittäjyys tuo asiakkaalle muitakin etuja. Etu voi olla esimerkiksi jokin palvelu tavallista edullisemmalla hinnalla tai vaikkapa pelkästään Etuyrittäjille räätälöity tuote, jota muille asiakkaille ei ole tarjolla. Etuyrittäjä saa myös etuja henkilökohtaisessa asioinnissaan. E-laskun käyttö yleistyy Nykyään monet yritykset tarjoavat e-laskua vaihtoehtona perinteiselle paperilaskulle. E-lasku on helppo, nopea ja ympäristöystävällinen tapa maksaa laskuja. Jatkossa sitä suositellaan suoraveloituksen tilalle. Suomi siirtyi yhtenäiseen euromaksualueeseen vuoden 2011 alussa. Yksi euromaksualueen tuomista muutoksista on kansallisen suoraveloituksen päättyminen lähivuosien aikana. Suomessa pankit ja suurimmat laskuttajat suosittelevat tilalle e-laskua. Nordea Pankki Suomi Oyj Yrityksen pankkineuvoja Päivi Tähkäpää (vasemmalla) ja rahoituspäällikkö Kaarina Nykänen. Yrittäjä, teemme elämäsi helpommaksi. Etuyrittäjänä saat oman pankkineuvojan, joka tarkastelee talouttasi yhtenä kokonaisuutena. Soita (pvm/mpm) ma pe klo 8 18 ja varaa aika tapaamiseen. Keskuskatu 11 Mäntsälä nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi Kuluttajalle e-lasku on helppo, nopea ja turvallinen tapa maksaa laskuja. Laskun voi maksaa napin painalluksella eikä tili- ja viitenumeroa tarvitse syöttää. Kun e-laskussa ottaa käyttöön automaattisen maksamisen, lasku menee tililtä automaattisesti kuten suoraveloitus, rahoituspäällikkö Kaarina Nykänen kertoo. E-laskuun voi liittää myös hälytys- ja vahvistuspalvelun. Hälytyspalvelu lähettää muistutuksen kännykkään tai sähköpostiin aina, kun verkkopankkiin saapuu uusi vahvistettava e-lasku. Vahvistuspalvelulla e-laskun voi vahvistaa maksuun tekstiviestillä, käymättä verkkopankissa. Hälytysja vahvistuspalvelua tarjoaa vain Nordea. Kustannussäästöjä yrityksille Laskuttaville yrityksille e-lasku tuo monia etuja ja kustannussäästöjä. Sähköinen laskunkäsittely säästää merkittävästi laskun käsittelyyn ja postitukseen käytettävää aikaa ja rahaa. Myös virheiden määrä vähentyy, kun kuluttaja saa kaikki maksamiseen tarvittavat tiedot valmiiksi täytettynä, Nykänen sanoo. E-lasku välittyy asiakkaalle nopeasti, joten yritys voi aikaistaa eräpäivää tai antaa asiakkaalle lisää maksuaikaa. Samalla e-lasku parantaa yrityksen likviditeettiä, kun myyntisaatavat kotiutuvat aiempaa nopeammin. E-lasku on myös ympäristöystävällinen valinta. Se vähentää muun muassa paperin ja polttoaineen kulutusta, kun tietoja ei tarvitse tulostaa paperille ja kuljettaa pitkiä matkoja. E-laskun voi ottaa käyttöön verkkopankissa kohdassa e-laskut. Joko sinä maksat e-laskulla? E-laskun käyttö on helppoa: saat maksettavan laskun tiedot suoraan verkkopankkiin. E-laskut eivät unohdu. Automaattisen maksamisen lisäksi voit saada hälytyksen saapuneesta e- laskusta tekstiviestillä tai sähköpostilla. Voit myös vahvistaa e-laskun tekstiviestillä, käymättä verkkopankissa. E-laskun käyttö on ympäristöystävällistä ja edullista. E-laskun tiedot ovat verkkopankissa samassa muodossa kuin paperilla. Maksun voi tarvittaessa tallentaa tietokoneelle tai tulostaa kirjanpitoa varten. Laskujen vastaanotto on mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta, myös matkoilla. Kaarina Nykänen ja Päivi Tähkäpää hoitavat yhdessä mäntsäläläisiä yrittäjiä ja yrityksiä niin, että Päivi keskittyy enemmän Etuyrittäjiin eli yrittäjiin ja heidän perheisiinsä ja Kaarina yrityksiin. Jatkossa Kaarinan tavoittaa numerosta ja Päivin numerosta Kun tulee tarve keskustella pankkiasioista, niin varaamalla aika tapaamiselle varmistetaan puolin ja toisin ajan riittävyys ja näin asiat hoituvat nopeasti ja jouhevasti. 13

14 Uudenmaan Yrittäjien valintoja hallituksiin ja valiokuntiin Mäntsälästä Uudenmaan Yrittäjien hallituksen kokous valitsi Uudenmaan Yrittäjien varapuheenjohtajiksi Juhani Hyryn Lohjalta, Eero Kokon Mäntsälästä ja Pontus Palmqvistin Porvoosta. Toimikaudet ovat yksivuotisia. Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtajana toimii Kari Järvenpää. Kokouksessa tehtiin lukuisia muita henkilövalintoja valiokun- tiin ja työryhmiin. Eero Kokko ja Jari K. Sillanpää Mäntsälän Yrittäjistä valittiin eri valiokuntiin seuraavasti: - Työvaliokuntaan Eero Kokko - Talousvaliokuntaan Jari K. Sillanpää - Koulutusvaliokuntaan Eero Kokko - Uudenmaan Yrittäjien hallitukseen Mäntsälästä Eero Kokko, varalle Jari K. Sillanpää. Mäntsälän Yrttäjien puheenjohtaja Eero Kokko valittiin uutena Uudenmaan Yrittäjien varapuheenjohtajaksi. TILIPASAATI YHTIÖT OY Mäntsälän Vero- ja Tilipalvelu Yhdessä hyvä tulee. Puhelut 010-numeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa *lankapuhelimesta 0,0828 e/puhelu + 0,0595 e/minuutti *matkapuhelimesta 0,0828 e/puhelu + 0,1704 e/minuutti. KIRJANPITO ARVONLISÄVEROKONSULTOINTI PALKANLASKENTA * VEROASIAT * MAKSULIIKENNE YHTIÖOIKEUDELLISET ASIAT ANALYYSIT Keskuskatu Keskustie 4, 4, Mäntsälä Puh , Fax Mäntsälän Yrittäjien hallituksen jäsen Jari K. Sillanpää valittiin uuteen Kaupan valiokuntaan. Uusi Kaupan valiokunta valittu Suomen Yrittäjien hallituksen kokouksessa valittiin uusi Kaupan valiokunta, jossa on mukana Jari K. Sillanpää Mäntsälästä. Valiokunnan kokoonpano on seuraava: puheenjohtaja Tapio Rytilä, EKL/Suomen Apteekkariliitto, muut jäsenet Yrjö Gorski, Muotikaupan Liitto, liro Ikonen, Suomen Fotokaupan Liitto, Aimo Kettunen, Bensiinikauppiaiden Liitto, Tuula Korte, Kirjakauppaliitto, Mauri Oksi, Suomen Terveyskauppiaiden Liitto, Päivö Uusi-Erkkilä, Kodintekniikkaliitto, Tia Vakkuri, Forma Ry, Jouko Viljanmaa, Kaupan Yrittäjät, Satakunta, Jari K. Sillanpää, Kaupan Yrittäjät, valiokunnan sihteeri Tiina Oksala, Erikoiskaupan Liitto, Suomen Yrittäjien toimiston edustaja Tiina Toivonen ja Suomen Yrittäjien työvaliokunnan edustaja Jyrki Mäkynen. kirjanpidot tilinpäätökset veroasiat ym. Finntili Oy Deccatie 4, HAARAJOKI Deccatie Puhelin (09) 4, , HAARAJOKI Gsm Puhelin Faksi (09) (09) , Gsm Faksi (09) tampopainolla esim, kynät, golfpallot, ym, pienet esineet pelipaidat, pipot Mäntsälän OP-Tilikeskus auttaa sinua onnistumaan. Olemme mukana kaikissa yrityksesi taloushallintoon liittyvissä asioissa. Kirjanpidon lisäksi voimme hoitaa koko taloushallintoprosessin, sisältäen mm. laskutuksen, palkanlaskennan ja maksuliikenteen joko perinteisesti tai sähköisesti. Ota yhteyttä, niin suunnittelemme yhdessä yrityksellesi toimivan palvelukokonaisuuden: Anu Bagge, kirjanpitopäällikkö, p , Tanja Savolainen Tmi Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelua yrityksille Salmelantie Numminen Puh

15 Yrityksiä perustettiin ennätysmäärä Vuonna 2010 Mäntsälään perustettiin 124 uutta yritystä. Luku on uusi ennätys. Edellisenä vuonna perustettuja yrityksiä oli 107 ja sitä ennen 119. Vuonna 2007 käväistiin lähes samoissa määrissä eli 120 perustetussa yrityksessä. Ota yhteyttä: (Pekka) (Jyrki) Tomi Vähäkangas Tilataksit Taksit henkilöä Taksipalvelu Jyrki Lampola Taksi Mäntsälässä Taksi Pukkilassa hengen bussin tilausajot Santasen Kirjakauppa Oy Meiltä myös hyvät valikoimat toimistotarvikkeita. Palvelemme ark , la Keskuskatu 5, Mäntsälä Puh. (019) Monipuolista lauluohjelmaa elämäsi juhliin Myydään käytettyjä TOIMISTOKALUSTEITA Mäntsälän keskustassa - toimistopöytiä - toimistotuoleja - kaappeja - hyllystöjä - tietokonepöytiä - 6-hengen ruokapöytä - pirttipöytä + penkit 2 kpl - muovisia kokoustuoleja - lehtikaappi - ym. Tule tekemään tarjous! Soita p Tako-projekti päättyi Mäntsälässä ja lähikunnissa käynnissä ollut TAKO-projekti päättyi vuodenvaihteessa. Koulutuksiin osallistui yli 100 henkilöä. Teemakoulutukset olivat suosittuja ja syksyllä 2010 toteutettiin myös taloushallinnon ammattilaisille kolme eri koulutuskokonaisuutta. Koulutuspalautteet Takokursseista olivat pääsääntöisesti kiitettäviä ja hyviä. Pitkäkestoiseen koulutukseen, yli 10 päivää kestäviin koulutuksiin ei sen sijaan Mäntsälästä kiinnostusta löytynyt. Pienet yritykset kokevat pitkäkestoisen koulutukseen sitoutumisen mahdottomaksi. Eri teematilaisuuksia oli Mäntsälässä projektin aikana 15. Mäntsälä-visaa pelataan netissä Mäntsälän kunnan kotisivuilta löytyvän Mäntsälä-visan avulla voit mitata paikallistietosi määrän. Tiesitkö esimerkiksi, että noin puolet mäntsäläläisistä asuu kirkonkylässä? Tai että Mäntsälän nykyistä punatiilikirkkoa edelsi kolme puukirkkoa? Nämä ja muita mielenkiintoisia asioita opit pelatessasi uudistuvaa Mäntsälä-visaa. Tähän mennessä peliä on pelattu jo lähes kertaa. Paikallistietämystä saadaan lisää myös pelaajilta itseltään kysymysehdotusten muodossa, joten jokainen visa on taatusti erilainen, toteaa Netvisa Oy:n toimitusjohtaja Ari- Pekka Jokitalo. Pelaamisesta saattaa saada paitsi huvia, myös hyötyä: Eniten pisteitä keränneiden rekisteröityneiden pelaajien kesken arvotaan kuukausittain tuotepalkintoja. Pelaajat voivat myös osallistua itse visan tekemiseen, sillä kysymysehdotukset vastauksineen tarkistetaan ja lisätään peliin. Mäntsälän Yrittäjien tiedotuslehti Y-Lehti nro 2/2011 ilmestyy huhtikuussa. Yrittäjä, tarjoamme nyt mainostilaa Y-Lehdestä. Kerro tuotteistasi ja palveluistasi Mäntsälässä. Lehti jaetaan Mäntsälässä kaikkiin yrityksiin ja kaikille yrittäjille. Kysy tarjousta! Mainosmyynti Marja Kardell / Mäntsälän Kirjapaino p

16 60-vuotias Seppo Huovila Asiakkaasta välittämisen ilmapiiriin koulutusta TEKSTI...REIJO ALANKO KUVA...REIJO ALANKO Yrittämisen perusjuttu lähtee siitä, että yrittäjällä pitää olla tyytyväinen asiakas, joka tuottaa tulon. Kun saa asiakkaan, yrittäjän tai toimihenkilön pitää jollain tasolla antaa ymmärtää, että asiakkaasta myös välitetään. Yrittäjän tulee kiinnostua asiakkaasta ihmisenä, sillä se on tervettä ja oikeaa vuorovaikutusta. Asiakkaasta välittämisen taikapiirin luominen ei ole helppo tehtävä, siihen pitää käydä koulua ja valmentautua. Tässä yhteydessä puhutaan sielujen sympatiasta, henkien harmoniasta, samalla aaltopituudella olemista ja samalla kielellä puhumista, kemioitten toimimisesta, kiteyttää 60 vuotta täyttänyt yrittäjäkouluttaja, toimitusjohtaja Seppo Huovila yrittäjyyden perusperiaatteita. Huovilan oma yritys Plusmore Oy myynti-instituutti kouluttaa yrittäjiä mm. asiakaspalvelussa sekä myynti-, valmennus ja konsultointitoiminnassa. - Tämä on sitä, mitä asiakas hakee. Kontakti luodaan tiskin yli tai missä tahansa, jossa asiakas kohdataan. Tässä menetelmässä on yksi keskeinen tehtävä, että kohtaamisen aikana synnytetään luottamus. Eli ajatusmalli, että me toimimme asiakkaan hyödyksi. Asiakas ei maksa mitään, jos hän kokee, että siitä ei ole hänelle mitään hyötyä, eikä mitään iloa, sanoo Seppo Huovila. - Kun yrittäjä tulee koulutukseen, ensimmäinen tehtävä on todeta, että muutos käytäntöön on tehtävä, vaikka se on aina myös vaikeaa. Eli muutoksen aikaansaaminen on yrittäjäkoulutuksessa yksi työläimmistä toimenpiteistä. Kun olemme tässä ja halutaan tuonne, niin meidän pitää muuttaa omaa toimintaa ja siinä se vaikeus tulee. Lenkillä olo ei ole kovinkaan vastenmielistä, mutta sinne lähteminen vaatii enemmän tahdonvoimaa, tarkentaa Seppo Huovila. Koulutusajatus syntyi Lahden Kellokeskuksessa - Olin aikoinaan Lahden Kellokeskuksen palveluk- sessa markkinointipäällikkönä ja ryhdyimme miettimään, mitä markkinoinnissa pitäisi tehdä. Siinä yhteydessä tajusin, että ei ole mitään mieltä laittaa komeita ilmoituksia, ellei henkilökunta ole mukana. Haettiin yhdessä keinoja miten koko toimintaa pitäisi kehittää. Henkilökunta saatiin kokemaan, että heillä ei ole tarpeeksi osaamista ja sitä pitäisi saada lisää. Aloin kouluttaa henkilökuntaa niistä palveluista, joita he tekevät. Olen opiskellut fi losofi an maisteriksi, kasvatustiede pääaineena, pohja oli koulutuksessa. Kello ja kultakaupan myynnin jälkeen syntyi idea, että voisin toimia alan kouluttajana, sanoo Seppo Huovila. - Vuonna 1991 koin sen, mitä maailman äärilaidan tapahtumat voivat vaikuttaa suomalaiseen liike-elämään. Persianlahden sota kun alkoi, meidän kello- ja kultaliikkeessä kauppa katkesi kuin seinään. Asiakkaat jäivät odottamaan maailmansotaa ja tämän alan tuotteet heitä eivät siinä yhteydessä kiinnostaneet. Me myimme kalliita kelloja, kauppa kävi ja rahaa tuli, mutta yhtäkkiä se pysähtyi. Onneksi emme ehtineet perustaa liiketoimintaa, jossa myydään vain kalliita tuotteita, joita silloin jupit ostivat, kertoo Seppo Huovila. Tuhkapilvi Islannista oli hyvä esimerkki siitä, kuinka maapallon laajuiset tapahtumat pysäyttävät yhteiskuntatoiminnan. - Olen miettinyt tätä ja myös rahamarkkinoiden kulkua ja ihmetellyt, mikä ihme on sellainen taho kuin markkinavoimat. Ne pitäisi saada ojennukseen. Sitähän ovat seuranneet valtioiden kriisit rahataloudessa, sanoo Huovila. - Toisaalta tässäkin on syytä katsoa ensin peiliin. Markkinavoimissa olemme lopulta kaikki mukana esimerkiksi eläkerahastojen kautta. Tehkää yrityksessä rohkea remontti Yrityksessä pitäisi tehdä iso remontti määrättyjen väliaikojen välein. Yrittäjät miettivät monesti yrityksestään, että minä kaadun tässä saappaat jalassa, mutta sehän ei ole yrityksen tarkoitus. Yritys on projekti muiden joukossa ja jokaisella yrittäjällä pitää olla sadon- 60-vuotias Seppo Huovila pursuaa edelleen energiaa, eikä aio siirtyä eläkkeelle vielä moniin vuosiin. Kuusi sormea kertoo joulukuussa täyttäneen iästä. korjuun hetki. Suomalaisen ja japanilaisen yrittäjän ero on siinä, että suomalainen kokee asian pudotuksena ja lopullisena tappiona, mutta japanilainen kokee sen niin, että tehdään lenkki ja otetaan siitä vauhtia, ideoi Huovila. Mäntsälän Yrittäjien yhdistystoiminnassa kahdeksan vuoden sihteerinä toimimisen aika oli antoisa. Yhdistyksessä puhallettiin yhteen hiileen ja asioita haluttiin viedä järkevästi eteenpäin. Oli innovatiivinen, positiivinen, eteenpäin katsova ilmapiiri. Ei ollut kuppikuntia tai muita klikkejä haittaamassa toimintaa, kiittää Seppo Huovila. Huovila on tullut Mäntsälään 14 vuotta sitten ja ollut yhdistystoiminnassa 8-10 vuotta. Yhdistystoiminnassa harva saa kiitosta, palautepalkkio jää minimaaliseksi, joskus jopa negatiiviseksi, siitä koituvan vastuun edessä. Näinä vuosina on syntynyt Mäntsälän Yrityskehitys ja kunnan sekä yrittäjien yhteistoiminta, joka on tuottanut hyvän tuloksen. Mutta tällä alueella ei voida odottaa, että kehitys olisi räjähdysmäistä. Nyt kunnan päätöksissä joka tapauksessa otetaan yrittäjien näkökulma huomioon. Mäntsälässä on yrittäjätoiminnassa hyvä yhteishenki, mutta yrittäjien yksi huolen aihe on yksinäisyys. Yrittäjällä pitäisi olla kavereita, joiden kanssa vaihtaa mielipiteitä. Pitää kohdata toisia yrittäjiä, yrittäjäyhdistyksessä se toimi hyvin, mietiskelee Seppo Huovila. Perustettaisiinko vapaa kahviseura Mäntsälään? Mäntsälässä pitäisi saada aikaan kahviseura, joka kokoontuu juttelemaan asioista ilman virallisuutta, päivän aiheista. Yrittäjä-seniorit voisivat olla niitä järjestämässä ja kutsumassa muita, myös nuoria uusia yrittäjiä mukaan. Siellä voisi pohtia ideoita, joita itse tai muu on keksinyt eli luotaisiin kehittämisohjelmia ilman pöytäkirjoja ja muuta virallisuutta. Ihmisillä on vaikeata kertoa omista ongelmistaan, ellei synny jotain luottamuksellista keskustelupiiriä, jossa niistä voisi avoimesti keskustella. Siellä saisi tietoa myös yrittäjyydestä. Nuoret saisivat samalla päättää, jättääkö yritysajatuksen vai jatkaako, pohtii Huovila. Ennakkosuunnittelu, liiketoiminnan suunnitelmat ja laskelmat ovat tärkeitä. Pienikin yritys, ellei työntekijöiden asennetta ohjata oikeaan suuntaan, joutuu vaikeuksiin muutamien työntekijöiden solmujen selvittämisessä. Työpaikat inhimillistyvät, asiakassuhteet tekevät samaa ja kuitenkin yrittäjien pitää pystyä hallitsemaan kokonaisuuksia. Se ei tunnu oikealta mutta näin se vain on. Siinä yrittäjät tarvitsevat koulutusta, että solmut vähenevät ja puhalletaan yhteen hiileen. Yhteisvastuun tekeminen ymmärretyksi on yrittäjille työläs tehtävä, sillä työntekijän saaminen ymmärtämään sitä, että liikevaihdon ja voiton saaminen tuo tukevuutta työpaikalle, ei ole helppo tehtävä. Kysymys kuuluu, onko meille yhteinen tulevaisuus. Ellei sitä saada selväksi, yhtiö hajoaa, sanoo Seppo Huovila. Motiivi omaa alaa kohtaan lisääntyy - 60-vuotiaana vielä jatkoajatuksia on, kun homma tuntuu hoituvan ja perheellekin saa aikaan leipää. Luennoissa perusasiat ovat selkeytyneet ja niihin ei tarvitse panostaa ennakkoon niin kovin paljon. En odota vielä eläkeikää, sillä innostuminen ja motivaatio työtä kohtaan on edelleen hyvä. Terveisiä ja kiitoksia Mäntsälään porukoille ja ennen muuta päättäjille. Ja terveiset myös toiselle 60-vuotiaalle Pekka Tikalle, jonka työstä Mäntsälän yrityselämän hyväksi olen iloinen. Minulla ei henkilökohtaisesti ole mitään valittamista, toteaa Seppo Huovila. Kysy ensin Mäntsälästä - Periaate tulisi olla, että ostetaan Mäntsälästä kaikki tarpeellinen. Se periaate pitäisi jokaisella olla, ellei siitä ole kohtuutonta haittaa. Sillä paikkakuntaa kasvatetaan ja se koituu jokaisen hyödyksi. Mikä vaiva meillä onkaan siitä, että lähdemme hakemaan tavaraa muualta, jos tuotteita ja palveluita löytyy omalta paikkakunnalta. Aikoinaan oli hyvä mainos Kysy ensin Mäntsälästä, mikä pitäisi toteuttaa useimmissa talouksissa. Sana kysy on tärkeä, ei välttämättä se, että osta. Esimerkiksi vaatetusalan kauppoja täältä löytyy, vaikka niistä ei välttämättä olla tietoisia, toteaa Seppo Huovila. 16

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Tervetuloa merkonomi-koulutukseen! Leena Erola, leena.erola@keuda.fi p. 040 174 5624

Tervetuloa merkonomi-koulutukseen! Leena Erola, leena.erola@keuda.fi p. 040 174 5624 Tervetuloa merkonomi-koulutukseen! Leena Erola, leena.erola@keuda.fi p. 040 174 5624 Ohjelma tänään: klo 10.00 klo 11.00 klo 12.00 klo 12.45 klo 13.15 Tervetuloa ja esittäytyminen Koulutuksen esittely

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Työhyvinvointikyselyn tulokset. Pirjo Saari Mela

Työhyvinvointikyselyn tulokset. Pirjo Saari Mela Työhyvinvointikyselyn tulokset Pirjo Saari Mela 2 Kysely Työhyvinvointiohjelman pohjaksi Nettikysely Vastaajia yhteensä 1 191, joista sidosryhmävastauksia 32 Lyhyt kysely, auki joulukuun alusta tammikuun

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienyrittäjien työhyvinvointi Esimerkkinä Naisyrittäjien työhyvinvoíntihanke Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2012, Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012 Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen 1 Lappeenrannan työterveys ry perustettu v. 1975 Suomen Työterveys ry:n jäsen Toimii non-profit periaatteella Yritysasiakkaita

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala Helsingin Joutsen apteekki 100-vuotisjuhlaseminaari Kaupunkikeskustan kivijalkakaupat Tiina Oksala Toimitusjohtaja, Erikoiskaupan Liitto Esityksen sisältö - Tiivistelmä esityksestä 17.11.2012 Erikoiskaupan

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin...

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... Marketta Korhonen Minustako yrittäjä? Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... pakon sanelemana työttömyyden kautta (itsensä työllistäminen) koulutuksen kautta harrastuksen kautta franchising yrittäjyyden

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi?

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Voimavarariihi auttaa tunnistamaan, säilyttämään ja vahvistamaan voimavaroja sukupolvenvaihdosta suunnitteleville tuotantoa laajentaville jo investoinneille

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

!"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0

!#$%&'%()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0 !"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0!"##$%&'()*"##"+,-(.-/+0'-0-'1-#%2"'0)+ 3$2$#%/2')4'+0) :"##$7.'()*"##"+;)$2$7

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7 Olemme erittäin kiitollisia, jos osallistut tähän kyselyyn. Kysely koskee maaseutumatkailun, käsityön ja elintarviketuotannon alalla jo työskentelevien naisyrittäjien ja näillä aloilla liiketoimintaa suunnittelevien

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Miten jaksat, millä maksat mitä Mela tarjoaa työhyvinvoinnin tueksi? Pirjo Saari Työhyvinvointitiimi

Miten jaksat, millä maksat mitä Mela tarjoaa työhyvinvoinnin tueksi? Pirjo Saari Työhyvinvointitiimi Miten jaksat, millä maksat mitä Mela tarjoaa työhyvinvoinnin tueksi? Pirjo Saari Työhyvinvointitiimi Työhyvinvointipalvelut Sujuvaa ja turvallista työtä Suojaintietoiskut Suojainnäyttelyt Työturvallisuuskilpailut

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI. 12.5.2015 Juha Kiviluoma

YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI. 12.5.2015 Juha Kiviluoma YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI 12.5.2015 Juha Kiviluoma LIEDON SÄÄSTÖPANKKI LYHYESTI Perustettu 2.9.1895 Yksi 25 itsenäisestä säästöpankista Taseella mitattuna Suomen toiseksi suurin säästöpankki

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa.

Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa. Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa. 27.9.2014 Farmasialiitto, ajankohtaista lääketeollisuudesta Jussi Merikallio, Lääketeollisuus Lääketeollisuuden

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi MITÄ MENTOROINTI TARKOITTAA Mentorointi keskittyy yrittäjien liiketoiminnan

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä 26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot