Pohjoissavolaista aivoterveyttä edistämässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjoissavolaista aivoterveyttä edistämässä"

Transkriptio

1 Pohjoissavolaista aivoterveyttä edistämässä

2 Pohjoissavolaista aivoterveyttä edistämässä MUKANA MYÖS Aivovammaliitto ry. p Pohjois-Savon Aivohalvausyhdistys ry Tulliportinkatu 25 B IIkrs Kuopio p tai Lehden julkaisee: Aivot Narikasta hanke Pohjois-Savon Muisti ry Toimitus & taitto: Pohjois-Savon Muisti ry, Eija Rytkönen Puh Kannen kuva ja piirrokset: Janne Markkanen Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Kuopion Parkinson-yhdistys ry Tulliportinkatu 25 B, 2 krs, Kuopio, p www. parkinson.fi/alueellinen-toiminta Pohjois-Savon Muisti ry Lapinlinnankatu KUOPIO P. (017)

3 TERVETULOA UUDEN AIVOT AVOT LEHDEN LUKIJAKSI! Erilaiset aivoperäiset sairaudet ovat merkittävä suomalaisten terveyttä uhkaava tekijä, joka aiheuttaa usein työkyvyttömyyttä ja ennenaikaista siirtymistä pois työelämästä. Monia näistä sairauksista voidaan ennalta ehkäistä terveellisillä elintavoilla ja pyrkimällä välttämään vammojen syntyä. Nämä elintavat on parasta omaksua jo varhain jotta ne muodostuisivat koko elämän mittaisiksi toimintamalleiksi ja auttaisivat ehkäisemään aivosairauksien puhkeamista ja aivovammojen syntymistä myöhemmällä iällä. Aivoterveelliset elintavat eivät ole suinkaan vaikeita toteuttaa. Niiden pääperiaatteet löydät tämän lehden sivuilta! Avainsanoja ovat RAVINTO, LIIKUNTA, AIVOJEN HARJOITTAMINEN, LEPO ja PÄIHTEETTÖMYYS! Aivot Narikasta hankkeessa kuusi eri yhdistystä Pohjois-Savosta on ollut mukana kehittämässä alueellista vertaistuen Tuuppari mallia edistämään jo sairastuneiden kuntoutumista ja ehkäisemään heidän jäämistään syrjään. Mukana hankkeessa olleet järjestöt pääsevät tämän lehden myötä päivittämään kuulumisiaan ja tulevaisuuden visioitaan. Toivottavasti Aivot Avot -lehti antaa Sinulle sysäyksen alkaa huolehtia itsestäsi paremmin tai vahvistaa jo aloitettuja elämäntapavalintoja. Anna hyvän kiertää ja ota lehti myös kaverille!

4 Merja Hallikainen LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, Aivotutkimusyksikkö Kansallinen muistiohjelma Kansallisella muistiohjelmalla Suomi liittyi useiden muiden maiden joukkoon toteuttamaan Euroopan parlamentin kannanottoa muistisairauksien, erityisesti Alzheimerin taudin, ehkäisystä ja sairastuneiden elämänlaadun parantamisesta. Tavoitteena muistiystävällinen Suomi. Etenevät muistisairaudet, kuten Alzheimerin tauti ja aivoverenkiertosairauden muistisairaus, ovat merkittävä kansanterveydellinen ja taloudellinen haaste, johon varautumista voidaan parantaa. Muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa tulevaisuudessa väestön ikääntyessä, mutta muistisairauksia on myös työikäisellä väestöllä. Muistisairauksien mittavat kustannukset johtuvat sairastuneiden suuresta määrästä ja erityisesti ympärivuorokautisen hoidon tarpeesta. Arviolta puolet sairastuneista on vailla diagnoosia ja vain neljännes Alzheimer -potilaista on asianmukaisen lääkehoidon piirissä. Muistisairauksien varhaisella diagnoosilla, hoidolla ja kuntoutuksella voidaan parantaa sairastuneiden toimintakykyä ja elämänlaatua sekä hillitä kokonaiskustannusten kasvua. Muistisairauksien ilmaantuvuutta voidaan vähentää ja siksi investointi aivojen terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn kannattaa. Aivoterveys on ihmisen tärkeä pääoma. Muisti- ja tiedonkäsittelytaidot vaikuttavat hyvinvointiin lapsuudesta vanhuuteen. Ne ovat edellytys oppimiselle, työkyvylle, pitkälle työuralle sekä itsenäiselle elämälle. Aivoterveyttä on edistettävä elämän kaikissa vaiheissa, jotta voidaan tukea työkykyä ja selviytymistä arjessa sekä varmistaa se, että muistisairauksiin sairastuttaisiin nykyistä harvemmin ja iäkkäämpänä. Muistiohjelma asettaa ennaltaehkäisyn tavoitteita eri toimijoille vuoteen Aivojen suojelu on otettava huomioon yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Kunnissa tai kuntayhtymissä aivojen terveyden edistäminen, joka on osana yleistä terveyden edistämistä on sisällytetty strategioihin. Näiden toimeenpano konkretisoituu kunnan tai kuntayhtymien toimintasuunnitelmissa ja talousarvioissa. Strategioiden terveysvaikutuksia arvioidaan järjestelmällisesti. Ihmisten tietoisuus aivojen terveydestä kasvaa ja he saavat tukea aivojensa terveyden vaalimiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset osaavat edistää asiakkaiden aivoterveyttä nykyistä Aivoterveys on ihmisen tärkeä pääoma. Muisti- ja tiedonkäsittelytaidot vaikuttavat hyvinvointiin lapsuudesta vanhuuteen. Ne ovat edellytys oppimiselle, työkyvylle, pitkälle työuralle sekä itsenäiselle elämälle.

5 paremmin. Työelämässä tunnistetaan uupumisen ja kuormittuneisuuden ongelmat ajoissa ja niihin puututaan ennakoiden. Muistisairauksia voi ehkäistä Meillä on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, sairastummeko joskus muistisairauteen. Emme ole voineet valita vanhempiamme emmekä siten perimästä johtuvaa alttiutta muistisairauksiin. Sen sijaan voimme vaikuttaa valtaosaan muistisairauksien vaaratekijöistä. Toistaiseksi on kiinnitetty varsin vähän huomiota muistisairauksien ennaltaehkäisyn mahdollisuuksiin. Viime vuosina monet tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että vaikuttamalla elämäntapoihimme, hoitamalla muistisairauksien vaaratekijöitä ja hoitamalla hyvin muita muistisairauksille altistavia sairauksia voimme lykätä muistisairauksien ilmaantumista merkittävästi. Lisäksi tiedämme monien seikkojen suojaavan meitä muistisairauksilta. Niihin vaikuttamalla avautuu todennäköisesti merkittävä tie muistisairauksiin liittyvän kansantaloudellisesti raskaan taakan helpottamiseksi. On arvioitu, että lykkäämällä esimerkiksi dementiatasoisen muistisairauden ilmaantumista viidellä vuodella voimme yhden sukupolven aikana puolittaa dementiatapausten määrän. Muistisairauksien vaaratekijät Muistisairauksien vaaratekijät voidaan jakaa vaikutettavissa oleviin ja sellaisiin joihin emme voi itse vaikuttaa, kuten perintötekijät ja ikä. Pitkän seuranta-ajan väestötutkimusten perusteella on esitetty, että perinteiset verisuonisairauksien riskitekijät kuten korkea verenpaine, suuri kolesteroliarvo ja ylipaino (erityisesti Ihmisten tietoisuus aivojen terveydestä kasvaa ja he saavat tukea aivojensa terveyden vaalimiseen. keskivartalolihavuus) keski-iässä lisäävät Alzheimerin taudin riskiä vanhuusiällä. Riski lisääntyy kumulatiivisesti niin että henkilöillä, joilla on kaikki kolme riskitekijää samanaikaisesti, riski on jo kuusinkertainen. Myös diabetes ja lievemmät sokeriaineenvaihdunnan häiriöt on liitetty lisääntyneeseen kognitiivisen heikentymisen ja Alzheimerin taudin vaaraan. Edellä mainitut verenpainetauti, Hoida sydäntäsi, kohonnut veren niin suojaat kolesterolipitoisuus, aivojasi! sokeriaineenvaihdunnan häiriö ja aivoverenkiertohäiriöt ovat hyviä esimerkkejä sellaisista muistisairauksien vaaratekijöistä, joita voidaan hoitaa. Vaikka niitä ei olisikaan saatu ennaltaehkäistyä, hoitamalla niitä keski-iässä aktiivisesti voidaan ehkäistä muistisairauksia. Sydän- ja verenkiertosairauksien osalta voidaankin todeta: Hoida sydäntäsi, niin suojaat aivojasi! Elämäntavat vaikuttavat Runsaasti tyydyttyneitä kovia rasvoja sisältävän ruokavalion on esitetty lisäävän muistihäiriöiden ja Alzheimerin taudin riskiä, kun taas runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja (mm. rypsi-, Henkilöillä, jotka syövät kalaa 2-3 kertaa viikossa on todettu pienentynyt muistihäiriöiden ja dementian vaara. oliiviöljy) sisältävä ruokavalio voi suojata taudilta. Henkilöillä, jotka syövät kalaa 2-3 kertaa viikossa on todettu pienentynyt muistihäiriöiden ja dementian vaara. Kasviksista, hedelmistä ja metsämarjoista saa

6 antioksidantteja ja C-vitamiinia. Ravinnon korkean antioksidanttipitoisuuden keski-iässä on todettu suojaavan myöhemmällä iällä ilmaantuvalta Alzheimerin taudilta. Itsenäisten vaikutusten ohella ravintoaineiden vaikutus muistitoimintoihin voi välittyä muiden riskitekijöiden kautta: esimerkiksi rasvojen käyttö vaikuttaa veren rasva-arvoihin ja sokeriaineenvaihduntaan, ravintokuitu verensokerin säätelyyn ja suolan käyttö verenpaineeseen. Yksi helposti vaikutettavissa oleva asia on nautintoaineiden käyttö. Runsaan ja humalahakuisen alkoholinkäytön tiedetään altistavan muistihäiriöille ja pahimmillaan jopa johtavan dementiaan. Pienillä päivittäisillä annoksilla viiniä saattaa puolestaan olla suojaava vaikutus. Samoin tupakointi on dementoitumisen itsenäinen vaaratekijä. Liikunnalla ja älyllisellä ja sosiaalisella aktiivisuudella vaikuttaa olevan monia positiivisia vaikutuksia myös henkilöille, joilla on jo muistisairaus. Tiedon lisääminen-asenteet Muistisairauksia sairastaa arviolta ihmistä. Lisäksi muistisairaudet koskettavat monia meistä läheisinä, naapureina ja työtovereina. Sosiaali- ja terveysalan, mutta myös muiden alojen työntekijät, kohtaavat työssään muistisairaita ihmisiä ja heidän läheisiään. Kaikkien meidän kannustavat ja hyväksyvät asenteet vaikuttavat siihen, että muistisairaat ihmiset voivat elää tasavertaisina muiden kanssa. Muistisairaiden ihmisten ja heidän omaistensa yhdenvertaisuuden ja itsemääräämisoikeuden Aivojen käyttämättömyys altistaa myös muistisairauksille. Mitä enemmän elinaikanaan käyttää aivojaan esimerkiksi opiskelemalla tai mielihyvää tuottavien askareiden ja harrastusten parissa, sen vastustuskykyisemmät ne ovat myös muistisairauksien aiheuttamille muutoksille. Myöskään yksin eläminen ja omiin oloihin vetäytyminen ei näytä tutkimustiedon perusteella olevan hyväksi. Sosiaalisuus ja vilkas kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa suojaa dementialta. Mitä enemmän elinaikanaan käyttää aivojaan esimerkiksi opiskelemalla tai mielihyvää tuottavien askareiden ja harrastusten parissa, sen vastustuskykyisemmät ne ovat myös muistisairauksien aiheuttamille muutoksille. turvaaminen on yhteiskunnan erityinen tehtävä. Tiedon lisääminen ja asenteiden muuttaminen on edellytys ennaltaehkäisyn, varhaisen tunnistamisen sekä hoidon ja palvelujen vaikuttavuuden parantamiselle. Säännöllisellä sykettä nostavalla liikunnalla on tutkimusten mukaan itsenäinen dementian vaaraa vähentävä vaikutus. Riittävä määrä on noin puoli tuntia kevyeen hikeen johtavaa liikuntaa kolmesti viikossa. Kansallinen muistiohjelma tukee kuntia ja kuntayhtymiä varautumaan kansanterveyden ja - talouden kannalta merkittävään kokonaisuuteen: muistisairaiden ihmisten määrän kasvuun sekä eettisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän hoito- ja palvelujärjestelmän kehittämiseen. Nyt tarvitaan päättäjien toimia. Poliittisilla valinnoilla ja päätöksillä voidaan edistää kansanterveyttä, parantaa hoidon ja palveluiden laatua ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua ikääntyvässä Suomessa.

7 AIVOHUOLTAMO sivut nyt netissä! Osoitteesta löydät vinkkejä aivojen huoltoon. Lisäksi siellä voit testata aivoterveytesi ja tietämystäsi aivovisassa! Löytyypä sivuilta myös aivokuntoilua pelien muodossa! Aivohuoltamo sivuilta löydät myös Aivot Avot lehden edellisen numeron. Tämä lehti on myös luettavissa sivujen kautta! TERVETULOA!

8 AIVOJEN HUOLTO Aivoterveellisiin elintapoihin kuuluvat monipuolinen, terveellinen ravinto, säännöllinen liikunta, riittävä lepo, alkoholin kohtuukäyttö ja muu päihteettömyys ja tupakoinnin välttäminen. Aivot tarvitsevat kuitenkin myös rasitusta ja virikkeitä! Ne eivät kulu käytössä vaan mitä enemmän niitä harjoitamme, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on pitää ne kunnossa pitempään. Pään suojaaminen iskuilta esimerkiksi harrastaessa on myös hyvin tärkeää! Ravintoa aivoille ovat... Rasvainen kala, esim. lohi, muikku, taimen 2-4 kertaa viikossa Rypsi-, oliivi ja muut kasviöljyt Kuitupitoiset täysjyväviljatuotteet Pähkinät Värikkäät kasvikset (parsakaali, pinaatti, tomaatti, kaali, porkkana ) Hedelmät ja kotimaiset marjat Niistä saa mm. hyödyllisiä, monityydyttymättömiä Omega 3-rasvahappoja, yhtä terveellistä alfalinoleenihappoa ja C- ja E vitamiineja, jotka suojaavat aivoja mm. muistisairauksilta. B12 vitamiinin puutoksen tiedetään altistavan muistisairauksille. Sitä saa esimerkiksi kalasta, siipikarjan lihasta, pavuista, kananmunasta ja maidosta. Ne ovat myös hyviä proteiinin lähteitä! Punaista lihaa ravinnossa tarvitaan vain vähän ja prosessoituja lihavalmisteita ja hiilihydraatteja (esim. valkoinen jauho, sokeri) tulisi välttää tai käyttää niukasti. Aivohalvauksen riskiä kohottaa myös 2-tyypin diabetes. Se on ehkäistävissä aivoterveellisillä elintavoilla ja ylipainon välttämisellä! Liiallinen suolankäyttö kohottaa verenpainetta, altistaen aivohalvaukselle. Suolamäärän merkintä elintarvikkeissa helpottaa terveellisemmän vaihtoehdon löytämistä. Myös sydänmerkillä merkityt tuotteet helpottavat valintoja ruokakaupassa! Monipuoliset, säännölliset ateriat pitävät näläntunteen poissa ja auttavat painonhallinnassa. Lautasmalli on hyvä apu terveellisen ruokaannoksen kokoamiseksi: Täytä puolet lautasesta kasviksilla, neljäsosa perunalla, riisillä tai pastalla ja viimeinen neljännes lihalla, kalalla tai proteiinipitoisella kasvisruoalla! Kohtuullisen kahvinjuonnin (3-5 kuppia päivässä) on todettu pienentävän riskiä sairastua Alzheimerin tautiin! Marjat ovat terveellistä naposteltavaa, jotka pitävät täysjyväviljan tavoin verensokerin tasaisena ja aivot virkeinä! Aivoistamme 80 % on vettä. Säännöllinen juominen on siis tärkeää, sillä jo vähäinen nestevajaus heikentää mielialaa ja kognitiivista suorituskykyä!

9 Liiku myös aivojesi vuoksi! Aivokuntoilua läpi elämän! Aktiivinen liikkuminen nuorena vaikuttaa koko loppuelämän terveyteen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että myös iäkkäämpänä aloitettu säännöllinen liikunta, erityisesti kävely, vaikuttaa suotuisasti aivoihin jotkut muutokset voivat jopa korjaantua! Uuden yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan myös arkinen fyysinen aktiivisuus kuten siivoaminen ja muiden päivittäisten asioiden hoitaminen mahdollisimman pitkään itse, voi suojata muistisairauksilta! Liikunta auttaa pitämään sydän- ja verenkiertoelimistömme ja aivot kunnossa. Niiden verenkierto tehostuu ja verenpaine laskee. Fyysinen rasitus myös lisää mielihyvää tuottavien hormonien eritystä. Tähän perustuu liikuntasuorituksen jälkeinen hyvänolon tunne! Liikkuessa koordinaatiokyky, aistit ja muisti aktivoituvat, mutta samalla saa vapaahetken arkihuolista. Usein liikuntaan liittyy myös ystävien tapaamista, mikä tuo hyvää mieltä! Ystävät ovat hyväksi aivoille, sillä he ehkäisevät masennusta ja poistavat stressiä. Liikuntaa tulisi harrastaa vähintään 30 minuuttia, viitenä päivänä viikossa niin, että saavutetaan kevyt hiki ja syke nousee. Tällöin suorituksesta saadaan suurin hyöty! Myös hyötyliikunta, työmatkapyöräily tai puuhastelu puutarhassa ovat hyväksi! Jos alat liikkua tauon jälkeen, kestää noin kuukauden ennen kuin siitä tulee tapa. Palkitse siis itseäsi toteutuneista suorituksista ja varaa aikaa liikunnalle aluksi kalenterista Pian siitä muodostuu kaivattu rutiini! Tarpeettomiksi käyneet hermosolut ja yhteydet häviävät aivoistamme iän myötä. Siksi aivoja kannattaa harjoittaa mahdollisimman monipuolisesti ja haasta itsensä oppimaan uutta. Silloin syntyy myös uusia aivosoluja. Tätä tapahtuu läpi elämän! Kyky oppia säilyy myös iäkkäämpänä. Se on ehkä hitaampaa, mutta kokemuksesta on myös hyötyä. Vanhemmat aivot pystyvät hyödyntämään oppimaansa paremmin ja hahmottamaan mutkikkaita asiakokonaisuuksia nuorempia helpommin. Esimerkiksi matemaattinen ja looginen päättelykyky yleensä vain paranee vuosien myötä! Kaikki toiminta, mikä vaatii älyllistä ponnistelua ja luovaa ajattelua aktivoi aivosoluja. Aivoja jumppaavat esimerkiksi lukeminen, laulaminen, musiikin kuuntelu, tanssi, kulttuuriharrastukset, käsityöt, sanaristikot, sudokut, erilaiset muistipelit jne. Tetriksen pelaamisen on havaittu vaikuttavan suotuisasti aivoalueilla, jotka käsittelevät liikettä, kriittistä ajattelua, päättelykykyä ja kielellisiä Muistia voi harjoittaa myös arjessa opettelemalla kauppalistan ulkoa, yrittämällä muistaa puhelinnumeroita jne. Vaihtelua voi hankkia myös rikkomalla rutiineja: Kulje tutun reitin sijasta vierasta ja opettele jotain täysin uutta ja vierasta. Haasta aivosi! Uuden oppiminen tuo mielihyvää, joka kannustaa uusiin suorituksiin. Mitä enemmän aivot joutuvat tekemään töitä, sitä tehokkaammin ne myös toimivat!

10 Uudistava uni! Aivot Tärkein työkalumme Unen aikana aivot lepäävät ja tankkaavat energiaa. Silloin käsitellään päivän aikana tullut tieto; tallennetaan tarpeellinen, yhdistellään ennalta opittuun ja poistetaan tarpeeton. Muistijäljet vahvistuvat ja oppiminen helpottuu. Jo pieni univelka heikentää älyllisiä toimintoja ja valvominen kiihdyttää stressihormoni kortisolin Valvottu yö vastaa jo promillen humalatilaa! Se alentaa reaktiokykyä ja altistaa onnettomuuksille. Hallittu stressi lisää vireyttä ja valmistaa tulevaan. Tietotulva, tehokkuuden vaatimukset ja häiritsevä työympäristö voivat kuitenkin johtaa liialliseen stressiin. Se jumittaa aivot ja luova ongelmanratkaisukyky häviää. Tarkkaavaisuus, keskittymis- ja oppimiskyky heikkenevät, virheriski kasvaa, sosiaaliset vuorovaikutuskyvyt huononevat Seurauksena voi olla myös unettomuutta. Rauhallinen työympäristö on tärkeää! erittymistä. Pitkittynyt unettomuus altistaa mm. verenpainetaudille, 2 tyypin diabetekselle ja masennukselle. Myös ylipainolla ja vähäisillä yöunilla on todettu olevan yhteys. Univelka korvautuu tilaisuuden tullen syvempänä unena ja elimistö toipuu. Hyödyllisintä olisi kuitenkin pyrkiä mahdollisimman säännölliseen unirytmiin varsinkin jos kärsii univaikeuksista: Käy nukkumaan ja pyri heräämään samoihin aikoihin myös viikonloppuisin ja tee makuutilasta rauhallinen paikka vailla melua ja valoa! Tutkimusten mukaan aivot toimivat parhaiten 7 8 tunnin hyvälaatuisen unen jälkeen. Unen tarpeessa on kuitenkin yksilöllisiä eroja, ja esimerkiksi lapset ja nuoret tarvitsevat enemmän unta. Riittävillä yöunilla onkin havaittu olevan yhteys nuorten parempaan koulumenestykseen. Työtehtävien vastapainoksi on hyvä harrastaa jotain, jonka avulla irtautuu työstä. Toiselle keino on liikunta tai penkkiurheilu, toiselle kulttuuriharrastus, nikkarointi tai ystävien tapaaminen. Tavat ovat yksilölliset. On tärkeää tunnistaa rajansa ja varata aikaa myös hetkittäiselle toimettomuudelle ja haaveilulle. Se edistää luovuutta ja auttaa ratkaisemaan pulmia alitajuisesti! Aivot tarvitsevat paljon energiaa! Pidä ruoka ja kahvitauot 2 4 tunnin välein ja huolehdi vedenjuomisesta. Samalla suot aivoillesikin lepohetken!

11 Päihteittä paras Musiikin moninaiset hyödyt Päihteet vaikuttavat aivoihin välittömästi. Kertaluonteinenkin käyttö voi johtaa muistikatkoksiin, tuhota aivosoluja ja altistaa aivot vakaville sairauksille. Myös alttius aivovaurioon johtaviin tapaturmiin kasvaa. Alkoholismissa uhkana ovat jo monet liitännäissairaudet. Esimerkiksi noin puolella alkoholin suurkuluttajista havaitaan uuden oppimisen vaikeutta. Dementian aiheuttajana alkoholi on toiseksi yleisin. Päihteet johtavat usein peruuttamattomiin muutoksiin, mutta jotkut niistä voivat kuitenkin korjaantua lopettamisen jälkeen. Elämäntapamuutos siis kannattaa aina! Kohtuullinen alkoholinkäyttö ei välttämättä vahingoita aivoja. Vaikutukset ovat kuitenkin yksilölliset; jotkut ovat alttiimpia vaurioille kuin toiset. Myös sairaudet ja lääkitys voivat aiheuttaa pientenkin annosten kanssa arvaamattomia sivuvaikutuksia. Nuorten kohdalla ei voida puhua alkoholin kohtuukäytöstä. Jo harvasta nuoruusiän päihdekokemuksesta syntyy mielihyvämuisti, joka edistää riippuvuuden syntymistä aikuisena. Kehittyvät aivot ovat myös herkempiä vaurioitumaan alkoholin ja huumeiden vaikutuksesta! Tupakassa on yli 4000 erilaista myrkyllistä ainetta! Se Alkoholin kohtuukäyttö on naisille enintään 1, miehelle enintään 2 ravintola-annosta päivässä, ei päivittäin. vahingoittaa verisuonia ja lisää aivohalvauksen vaaraa hidastaa verenkiertoa ja vaikeuttaa aivojen hapensaantia ja toimintakykyä on dementian itsenäinen vaaratekijä. Musiikin kuuntelu aktivoi aivoissa laajoja alueita, esim. liikkeeseen ja tunteisiin liittyviä aivojen osia. Molemmat aivopuoliskomme osallistuvat musiikin käsittelyyn analysoiden sen eri elementtejä. Tutkimukset kertovat, että musikaalisuus on ihmisessä sisäänrakennettuna riippumatta teknisistä taidoistamme. Tämä käy ilmi myös joidenkin sairauksien kohdalla; esimerkiksi joillekin muistisairaille jää jäljelle laulaminen puheen hävittyä. Musiikkiharrastuksen on myös havaittu edistävän lasten motoristen taitojen, lukutaidon, vieraan kielen ääntämisen ja tarkkaavaisuuden kehitystä. Musiikki tuottaa mielihyvää! Sen saavat aikaan dopamiini ja muut aivojen erittämät hormonit. Musiikki saa meidät myös muihin tunnetiloihin: Auttaa keskittymään, virkistää, rauhoittaa, vie muistoihin, saa liikkumaan ja liikuttumaan. Helsingin yliopistossa tehty väitöstutkimus vuodelta 2008 osoitti musiikin voiman aivohalvauksen jälkeisessä kuntoutuksessa. Mielimusiikin kuuntelu päivittäin johti parempaan toipumiseen kuin äänikirjoja kuunnelleella vertailuryhmällä. Myös mieliala, muisti ja kielelliset toiminnot kohenivat vertailuryhmää paremmin! Kulttuurin harrastamisen ylipäätään on todettu hyödyntävän aivoja aivohalvauksesta toipuessa. Tuoreessa Italialaisessa tutkimuksessa todettiin taiteista pitävien toipilaiden yleisen terveydentilan ja mielialan olevan parempi kuin taiteita harrastamattomien. Myös heidän muistinsa oli parempi!

12 Kaveria ei jätetä Otsikon tuttu lause on yksi Hannu Leppäsen motoista elämässä. Ensimmäiset merkit MStaudista hänen elämäänsä saapuivat jo vuonna 1988 ennen armeija-aikaa, mutta varsinainen virallinen diagnoosi tehtiin vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Sairauden toteamisen jälkeen hän jatkoi vielä työntekoa rakennusalalla, kunnes vuonna 2001 tullut sairauden raju pahenemisvaihe sekä toisen hänen kahdesta yrityksestään joutuminen konkurssiin pakottivat lopettamaan työnteon ja jäämään sairauseläkkeelle pari vuotta myöhemmin. Siitä seurasi Hannun sanojen mukaan maanpäällinen helvetti ja kova elämänkoulu, joka on kuitenkin loppujen lopuksi tuonut mukanaan myös paljon hyvää. Hannu oli ennen työn jättämiseen johtanutta pysähdystä työnarkomaani, joka oli rakennusalan monitaituri ja yrittäjä. Lisäksi hän työskenteli myös rekkakuskina. Elämä oli täynnä työtä, mutta mukaan mahtui myös paljon harrastuksia kuten karate ja muu liikunta. Myös autot, moottoripyörät ja kelkat, olivat tärkeä osa elämää, suorastaan elämäntapa. myös jäänyt lukuun ottamatta satunnaista olutta saunan jälkeen. Hannu korostaakin sairastuneen omaa vastuuta noudattaa hänelle annettuja hoito-ohjeita hyvinvointinsa tueksi. Syntyjään joensuulainen Hannu Leppänen on ollut kuopiolainen keväästä Jo nyt hän on huomannut suuren eron entisen ja nykyisen kotikaupunkinsa välillä käyttämiensä terveyspalvelujen osalta. Kuopiossa hänelle tehtiin pian kuntoutussuunnitelma, tarjottiin apuvälineitä jne. Joensuussa hän koki joutuvansa taistelemaan itse saadakseen samoja asioita. MS-liittoon hän on kuulunut jäsenenä jo vuodesta Kuopiossa häntä rohkaistiin nopeasti myös hoitohenkilökunnan taholta liittymään mukaan paikallisen MS-yhdistyksen toimintaan, mikä Sairastuminen ja konkurssin myötä tullut taloudellinen romahdus pakottivat jättämään työn ja monet harrastukset. Tilalle tulivat Hannun mielestä kuitenkin kohdalleen asettuneet elämänarvot. Lisäksi tärkein, eli parhaat, osin jo lapsuudesta asti peräisin olevat, monivuotiset ystävät säilyivät mukana elämässä. Rankat kokemukset ovat kuitenkin tuottaneet entistä enemmän empatiaa ja ymmärrystä muita ihmisiä kohtaan. Tämän myötä esiin on noussut myös kasvava halu auttaa samankaltaisia kokemuksia kohdanneita ihmisiä. Monista asioista Hannu on luopunut vapaaehtoisesti pitääkseen huolta itsestään. Esimerkiksi pitkään tapoihin kuulunut sikarin poltto on jäänyt juuri tämän vuoksi. Alkoholin käyttö on Hannu toivoo, että hänen kasvonsa tulevat tämän jutun myötä tutuksi ja joku ehkä rohkaistuu tulemaan juttusille!

13 johtikin pian paikkaan yhdistyksen hallituksessa. Siellä hän on jo tuonut omia näkemyksiään rohkeasti esille. Tärkeimmäksi johtoajatuksekseen yhdistystyössä Hannu mainitsee tasa-arvoisuuden kaikkia jäseniä kohtaan. Hänen mielestään ketään jäsentä ei saa unohtaa ja toimintaa täytyy toteuttaa tasapuolisesti niin kaikille ikäryhmille kuin sairauden eri tasolla oleville. Myös asiallisen ja totuudenmukaisen tiedon välittäminen MS-taudista on hyvin tärkeää. MS-taudin oireet vaihtelevat yksilöllisesti. Hannulla sairauteen on kuulunut useita rankkoja pahenemisvaiheita, jotka ovat vieneet välillä vuodepotilaaksi. Väliin on mahtunut rauhallisempia jaksoja, mutta useammin toistuvia oireita ovat mm. väsymys ja raajojen ja kropan yleinen toimimattomuus. Jääräpäisyys on auttanut selviämään pitkälti ilman ulkopuolista apua, vaikka sitä olisikin saatavilla. Tukeakin Hannu on kokenut tarvitsevansa vain laajalta ja pitkäaikaiselta ystäväpiiriltään. Varsinaista vertaistukea hän on saanut lähinnä myös MS-tautia sairastavalta sisareltaan, mutta myös muita sairauksia sairastavien parista. Hannu kuitenkin tiedostaa, että jokaisen voimat ovat rajalliset ja joskus on tarpeen nöyrtyä ja pyytää apua. Hän myös ymmärtää sen, että kaikki eivät pärjää yhtä hyvin kuin hän ja on siksi valmis auttamaan ja neuvomaan muita. Löytyyhän häneltä paljon kokemusta, jonka jakaminen eteenpäin tuntuu hyvin luontevalta. Tuuppareihin Hannua pyydettiin mukaan vuoden 2011 kesällä. Hetken harkittuaan hän lähti mukaan toimintaan syksyllä. Erityisesti Aivot Narikasta hankkeen Miesten ryhmä saa häneltä paljon positiivista palautetta. Sieltä on löytynyt nopeasti kaveripiiri, joiden kanssa voi puhua luottamuksellisesti asiasta kuin asiasta. ja läsnäolo voivat auttaa. Hän on myös saanut vilpitöntä kiitosta avustaan ja sitä kautta hyvää mieltä ja oloa myös itselleen. Vaikka Hannun motto onkin John F. Kennedyn sanoin: Älkää kysykö, mitä yhteiskunta voi tehdä teidän hyväksenne, vaan mitä te voitte tehdä yhteiskunnan hyväksi, on hänen vakaa mielipiteensä, että nykyyhteiskunnassa liian moni ihminen jää yksin. Lisäksi kerrankin koettu nöyryytys voi korottaa kynnystä hakea apua liian korkeaksi. Siksi heikompien syrjään jäämistä pitäisi yrittää estää kaikin tavoin. Tässä on myös yksi syy, miksi Hannu on itse lähtenyt mukaan yhdistys- ja Tuupparitoimintaan. Hän myös kokee, että on itse saanut paljon tuuppausta omalta lähipiiriltään, mikä on ollut ratkaisevaa hänen omassa selviytymisessään. Siksi on tärkeää antaa hyvän kiertää ja olla tukena apua tarvitseville. Tämän lehtijutunkin Hannu näkee mahdollisuutena tuoda kasvonsa tutuksi, jotta joku mahdollisesti rohkaistuisi tarttumaan hihasta ja tulemaan juttusille! Tällä hetkellä Hannu toimii mielellään yhdistys- ja Tuupparitoiminnassa, mutta yrittää kuunnella myös kehoaan ja kuntouttaa itseään mahdollisimman hyvin. Tulevaisuudessa siintää mahdollisuus uudelleenkouluttautumisesta. Johtaako se työhön paluuseen jää nähtäväksi, mutta ainakin se tuo lisää sisältöä elämään. Taloudellisesti Hannu kokee jälleen pärjäävänsä hyvin. Hän tuntee muutoinkin olevansa elämäänsä tyytyväinen ja onnellinen mies, sairaudestaan huolimatta. Tähän mennessä Hannulla on ollut jo viisi henkilöä tuupattavana. He ovat tarvinneet lähinnä keskusteluapua ja kuuntelijaa vaikeassa elämäntilanteessa. Hannu onkin jo ehtinyt konkreettisesti nähdä, miten paljon pelkkä jutustelu

14 Tuupparit tukevat ja toimivat lähialueellasi Tuupparitoiminnan lähtökohtana on saada koottua Pohjois-Savon alueelle laaja Tuuppariverkosto. Tämä verkosto koostuu Tuuppareista eli vapaaehtoisista henkilöistä, jotka itse ovat kokeneet aivosairauden tai vamman joko itse sairastuneena tai omaisena. Tuupparit pyritään kokoamaan alueellisesti järjestämällä TuuppariTreffejä eri kunnissa. Niissä ideoidaan, suunnitellaan ja toteutetaan oman alueen toimintaa. TUUPPARITOIMINTA YHDISTÄÄ Pohjois-Savon alueella on monta aivoperäisten sairauksien tai vammojen parissa toimivaa yhdistystä. Useat niistä ovat lähteneet tekemään yhteistyötä Tuupparitoiminnan kautta kehittääkseen työikäisten, sairauden tai vamman kohdanneiden hyvinvointia ja heidän kuntoutumistaan tukevaa toimintaa. Alkuvaiheessa TuuppariTreffejä on järjestetty Kuopion, Varkauden ja Iisalmen alueilla. Tuuppariverkoston tarkoituksena on aktivoida eri alueiden vapaaehtoistoimijoita kehittämään alueen toimintaa ja tukemaan vastasairastuneita omalla kokemuksellaan. Laajalla vapaaehtoisten joukolla pystytään luomaan hyvä yhdessä tekemisen meininki ja vähentämään myös yksittäisten henkilöiden kuormitusta. Isossa joukossa on voimaa ja voimavaroja. Jokaiselle Tuupparille pyritään yhdessä löytämään oma mielekäs tapa toimia, sillä jokaiselta löytyy yksilöllisiä vahvuuksia, joita voidaan hyödyntää Tuupparitoiminnassa. Eri yhdistyksissä on pitkään ollut haasteena juuri työikäisten saaminen mukaan yhdistysten järjestämään toimintaan. Haasteena ovat olleet myös yhdistysten laajat toiminta-alueet, jolloin varsinkin pienille paikkakunnille on toimintaa ollut vaikeaa saada käynnistymään. Näitä haasteita vastaan ovat yhdistykset yhdistäneet voimansa ja lähteneet mukaan Tuupparitoimintaan. Tuupparitoimintamallin kehittämisen ja kokeilun on mahdollistanut rahaautomaattiyhdistys RAY ry, joka rahoittaa Tuupparitoiminnan taustalla olevaa Aivot Narikasta hanketta. Noin 40 Tuupparia olivat risteilemässä Kallavedellä Kuvassa: Hannu Leppänen, Juha Timoskainen, Antero Miettinen, Seppo Virta ja Taina Intke- Sutinen. (taustalla laivan kapteeni Seppo Pirinen)

15 Verkkona vertaiselle Omien kokemusten kautta asiantuntijoina toimivat Tuupparit, sekä käynnistetyt toiminnalliset ryhmät tarjoavat tukiverkkoa sellaiselle henkilölle, joka kokee elämänmuutoksen aivosairauden tai vamman myötä. Tuupparit pystyvät kertomaan kokemustensa avulla oman paikkakunnan asioista ja ohjaamaan henkilöä alueella olevan toiminnan pariin mm. toiminnallisiin vertaisryhmiin, tapahtumiin tai eri yhdistysten kerhoihin. Tukea täydentävät hankkeen työntekijät, jotka ohjaavat tuen tarvitsijan hänelle sopivan Tuupparin juttusille. Toiminnallisia vertaisryhmiä Työikäisille neurologisille sairauden tai vamman kokeneille suunnattua ryhmätoimintaa on käynnistelty eri alueilla, ja tarkoituksena on lisätä ryhmien määrää ajan kuluessa. Työikäisten toimintaa on rakennettu eri toimijoiden kanssa yhteistyössä tilanteen ja tarpeen mukaan. Muun muassa Savonia ammattikorkeakoulun Viretori toiminta on ollut vahvasti mukana kehittämässä ja toteuttamassa työikäisille heidän toimintakykyään ja hyvinvointiaan tukevaa toimintaa. Yhteistyön rakentaminen moniin toimijoihin on ollut hankkeen näkökulmasta hedelmällistä, johtuen suureksi osaksi hankkeen taustalla olevasta laajasta yhdistyspohjasta. Käynnistyneitä ryhmiä on tällä hetkellä Kuopiossa (Miesten ja Naisten ryhmät, Viretorin NV -ryhmä), Varkaudessa (Miesten ryhmä), Lapinlahdella (Ne(u)ropatit). Käynnisteillä on uusia ryhmiä Leppävirralle, Varkauteen ja Iisalmeen. NE(U)ROPATIT LAPINLAHDELTA Lapinlahdella syksyllä 2012 on työikäisille suunnattua toimintaa lähdetty kehittämään hyvällä porukalla, sillä Ne(u)ropatit ryhmä on saanut alkunsa. Lapinlahden Ne(u)ropatit ryhmä koostuu noin kymmenestä työikäisestä, aivosairauden tai vamman kokeneesta henkilöstä, jotka yhteistyössä Aivot Narikasta hankkeen kanssa ovat alkaneet rakentamaan oman näköistään toimintaa. Ajatus toiminnallisesta ryhmästä syntyi jo aikaisemmin paikallisen terveyskeskuksen jumpparyhmässä. Silloin toiveissa oli saada jumpan lisäksi neurologiselle porukalle muutakin toimintaa. Toiveet ja mahdollisuudet niiden toteuttamiseen kohtasivat, kun Aivot Narikasta hanke käynnisteli toiminnallisia neurologisia ryhmiä Pohjois-Savon alueelle. Lapinlahden ryhmän kohdalla tieto tarpeesta tuli hankkeelle paikalliselta Tuupparilta, joka on toiminut aktiivisesti mukana ryhmän käynnistämisessä. Ne(u)ropatit nimeen ryhmä päättyi muutamien muiden nimiehdotusten jälkeen. Nimi kuvastaa hyvin ryhmää, sillä keskustelunaiheet vaihtuvat lennokkaasti niin päivän politiikasta uusimpaan tutkimustietoon kuin myös arjen huumorista syvällisiin puheisiin. Ryhmän toiminta on syyspuolella painottunut enemmän kulttuuripuoleen, jossa mm. taidemuseoon tutustuminen ja yhden valokuvausta harrastavan ryhmäläisen multimediaesitys antavat sisältöä kokoontumisille. Mukaan toimintaan mahtuu myös fysioterapeutin pitämä ergonomiaohjaus sekä toimintakerta erilaisten pelien muodossa. Ryhmäläiset itse kokevat saavansa Ne(u)ropateista yhteisöllisyyttä ja vertaistukea sekä tapaamisten lisäävän heidän henkistä toimintakykyään. Ryhmässä nähdään myös, että erilaisia sairauksia tai vammoja kokeneet voivat hyvin ymmärtää toisiaan. Ryhmäläiset kannustavat muitakin vastaavaa kokeneita aktivoitumaan ja etsiytymään paikallisiin vertaistukiryhmiin sekä muihin itselle mielekkäisiin toimintoihin. Niistä voi usein tulla arjen henkireikä.

16 LIHHOO LIIKKEELLE! - Mutta miten, jos ei kykene? tärkeämpänä asiana elämässään. Sopivan liikunnan- tai liikkumisen (apu)välineen löytyminen voi olla siis yksi ratkaisu. Apuväline voi sanana olla kenties leimaava. Liikunnan apuvälineet ovat kuitenkin edelleen liikuntavälineitä, joita on vain sovellettu eri ihmisten tarpeisiin. Soveltavan liikunnan apuvälineet - nimikettä käytetään yleisesti kuvaamaan eri ratkaisuja, joita on kehitetty tukemaan erilaisten henkilöiden ja ryhmien liikunta- ja harrastustoimintaa. Aivoterveyden, yleiskunnon, mielialan, sydänterveyden, virkeyden yleisesti koko ihmisen hyvinvoinnin kannalta liikkuminen on elintärkeää toimintaa. Tämä tulisi huomioida myös, jos jokin sairaus tai vamma muuttaa ihmisen toimintakykyä. Miten siis tuemme ja olemme mahdollistamassa ihmisen liikkumista, liikunnallisiin harrastuksiin osallistumista ja mielekkäiden asioiden tekemistä? Asioita, jotka tuovat sisältöä ja voimavaroja arkeen. Mutta kun, kuuluu monen suusta. En pysty, vaikka haluaisin kyllä kovasti.... Nämä lausahdukset ovat tuttuja, kun alkuun mietitään mahdollisuutta jatkaa rakasta harrastusta sairastumisen tai vammautumisen jälkeen. Mahdotonta!... Onko todella näin? Usein asioihin löytyy ratkaisu, kun henkilön ja hänen läheistensä kanssa mietitään haluttua toimintaa, henkilön toimintakykyä ja ympäristön mahdollisuuksia tukea tekemistä. Jos siis sairastuminen, vammautuminen tai ikääntyminen muuttavat fyysistä toimintakykyäsi, ei liikkumista ja harrastamista tarvitse lopettaa. Erilaisiin liikkumisen ja liikunnan muotoihin on keksitty hyviä ja toimivia välineitä, joista ei aina olla ammattihenkilöstönkään taholta tietoisia. Terveydenhuollon ammattilaisten tärkeimpiä tehtäviä ovat ihmisen perustarpeiden ja itsenäisen arjessa selviytymisen turvaaminen. Vapaa-ajan ja harrastustoiminnan tärkeyttä ei vielä nähdä niin merkittävänä, jotta sen osa-alueen palveluita ja tietoa tarjottaisiin laajasti terveydenhuollon puolelta. Parempaan kohti ollaan kuitenkin menossa. Esimerkki: keski-ikäinen aivohalvauksen kokenut mies oli ennen sairastumistaan pyöräillyt paljon ja kokenut sen erittäin tärkeäksi osaksi elämäänsä. Sairastumisen jälkeen pyörällä ajaminen oli kuitenkin muuttunut mahdottomaksi tavallisella pyörällä. Hän pääsi ohjatusti kokeilemaan ja opettelemaan nojapyörän käyttöä, jolla pyöräily onnistui sairastumisen jälkeenkin. Mies hankki vastaavanlaisen pyörän myös itselleen ja pyöräilee nykyään vuodessa enemmän kilometrejä kuin koskaan aiemmin. Pyöräilyn hän kokee entistä

17 OLIA (soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta) S on yksi liikuntavälineiden vuokraustoimintaa toteuttavista tahoista. Se on Suomen Vammaisurheilu- ja liikunta ry:n ylläpitämää toimintaa, jossa neljä toimintayksikköä Suomessa vuokraavat liikunnan- ja harrastustoiminnan apuvälineitä asiakkaidensa käyttöön. Yksi näistä yksiköistä on Kuopiossa, kuntoutuskeskus Neuronin tiloissa. Täältä ja muistakin yksiköistä on mahdollista vuokrata mm. talvi- ja kesäliikuntaan erilaisia apuvälineitä sekä myös paljon erilaisia sovellettuja pelejä. Vuokrahinnat ovat kohtuulliset, sillä toiminnan tarkoituksena on saada mahdollisimman paljon välineitä käyttöön ja ihmisten liikkumista mahdollistettua. Lisätietoja välineistä ja vuokrauksesta saat osoitteesta Samassa osoitteessa on muitakin vuokrauspalvelun tuottajia, jotka osaltaan pyrkivät tuomaan käyttöön monipuolisesti välineitä erilaisiin tarpeisiin. Käykäähän tutustumassa! Lainaan tähän Kalle Könkkölän, Kynnys ry:n toiminnanjohtajan eräässä tilaisuudessa kertomaa juttua Afrikan matkastaan. Kalle liikkuu sähköpyörätuolilla, ja Afrikan savanneilla liikkuminen tällaisella pelillä ei ole kovin esteetöntä. Paikalliset asukkaat olivat kuitenkin ajatelleet viedä vierasryhmän hienoon puumajaansa, joka sijaitsi korkealla isossa puussa. Kalle tuumi ensin hänen puuvierailunsa jäävän väliin. Luovuuden ja sinnikkyyden ansiosta, sekä kyläyhteisön tuella Kalle sähköpyörätuoleineen kuitenkin nostettiin köysillä puumajaan. Se oli iso elämys ja oppi siitä, että luovuudella ja yhteistyöllä rikotaan rajoja! Kalle Könkkölä on tainnut rikkoa vastaavalla tavalla rajoja useitakin kertoja, luoden siten uskoa myös meille muille siitä, että aina voi löytää mahdollisuuksia asioiden toteuttamiselle... Juha Timoskainen Valmiiden ratkaisujen rinnalle ovat monet sairauden / vamman kokeneet tai heidän läheisensä keksineet myös omia ratkaisuja, jotka usein saattavat olla juuri ne kaikista toimivimmat. Kekseliäisyys ja luovuus ovat hyviä työkaluja, kun mietitään jonkun toiminnan mahdollistumista. Kun vain otetaan turvallisuus ensimmäiseksi huomioon! Huonoilla virityksillä ei saada kuin pahaa jälkeä aikaan. kuvia erilaisista soveltavan liikunnan välineistä

18 Marjaanan tie huippu-urheilijaksi: Kuntoutuksesta Pihtiputaan keihäskarnevaaleille Kuopiolainen Marjaana Huovinen saavutti Lontoon 2012 paralympialaisissa pronssimitalin naisten keihäänheitossa. Kakkoslajissa kuulantyönnössä oli tuloksena neljäs sija. Marjaanan tie keihäänheittäjäksi vammautumisen jälkeen kuulostaa sadunhohtoiselta, mutta on täyttä totta. Tarina sai alkunsa vuonna 2009 Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa yhtenä kesäkuisena päivänä. Marjaana Huovinen etsi fysioterapeutin kanssa elämäänsä mielekästä tekemistä, joka voisi täyttää vammautumisen jättämän aukon. Ajatus keihäänheiton kokeilemisesta heräsi, koska Marjaana oli aikaisemmin kilpaillut keihäänheitossa. Niinpä etsittiin keihääksi soveltuva suorahko, oksaton leppäkeihäs ja sitten kokeiltiin. Kokeilu tehtiin kuntoutusjaksolla Neuronissa fysioterapeutin haastamana ja itselleni ei olisi tullut mieleenkään edes haaveilla keihäänheittämisestä. Tuo pihamaalla jakkaralta tehty heittokokeilu johti kuitenkin siihen, että päätin lähteä koettamaan heittämistä oikeasta "heittotuolista" Pihtiputaan keihäskarnevaaleille, muistelee Huovinen. Siitä tarina sai alkunsa, ja hetki Neuronin pihamaalla oli ikimuistoinen. Huovinen muistaa edelleen tuon ensi heiton mukanaan tuoman tunnetilan. Hetki Neuronin pihamaalla oli mieleenpainuva, sillä jo se antoi uskoa siihen, että jotain on vielä edessä ja elämä ei loppunut vammautumiseen ja pyörätuoliin. Se sama nuoruudesta muistiin jäänyt liikkumisen ilo alkoi herätä uudelleen eloon, Marjaana Huovinen kertoo. Pihtiputaalla ensimmäinen heitto oli kohahduttava, sillä osasin irrottaa keihään oikealla hetkellä ja tunsin suurta onnistumisen riemua. En silloin arvannut, mihin nämä kaksi keihäskokeilua minut johdattavat ja miten paljon elämäni tulisi muuttumaan. Silloin riemuitsin vain siitä, että osasin, pystyin ja jaksoin edes jotakin, edes vähän, hän jatkaa. Urheilijaelämää Harjoittelu GEO -porraskävelysimulaattorissa on tärkeä ja tehokas osa kuntoutusta Keihäänheitossa Marjaanaa kiehtoo lajin tekniikka ja sen yhdistäminen lajivoimaan ja liike-energiaan. Keihäänheittohan ei ole voimalaji, vaan fysiikan lakien tutkimista ja yhdistämistä kehosta lähtevään liikkeeseen, joka siirtyy välineeseen. Tuoliheittäjä suorittaa samanlaisen liikesarjan kuin pystyheittäjä, mutta liike otetaan lantiosta ja vatsalihaksista, koska jalkoja ei voi käyttää. Toisin sanoen, pitää olla hyvä peruskunto, liikkuvuutta ja elastisuutta sekä motivoitunut tekemään tuhansia ja tuhansia toistoja, analysoi Huovinen omaa lajiaan.

19 Marjaana Huovinen kertoo elämänsä muuttuneen urheilun avulla monella tapaa viimeisen kolmen vuoden aikana. Olen löytänyt paikkani osana suurempaa kokonaisuutta ja yhteisöä. Urheilusta on tullut käytännössä ammatti, hän kuvaa omaa elämäänsä. Urheilijaelämä on tuonut Huovisen elämään paljon myönteisiä asioita. Se antaa ympärille ihmisiä, haasteita, aikataulun, elämänrytmin, monenlaisia tunnekokemuksia, avartaa maailmankatsomusta, tutustuttaa eri maihin ja kulttuureihin, hän listaa. Urheilijaelämä opettaa näkemään, mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä, ja se opettaa löytämään sekä asettamaan omia rajoja niin henkisesti kuin fyysisestikin. Parasta on kuitenkin se, että saa hyvän peruskunnon, joka auttaa jaksamaan vammojen tuomien haasteiden kanssa, Marjaana lisää. Hän kokee saaneensa urheilun myötä hyvän ja tasapainoisen, terveen elämän. Siinä saa toteuttaa itseään ja kokea itsensä arvokkaaksi ja tärkeäksi ihmiseksi, jolla on oma arvokas paikkansa tässä maailmassa, hän tiivistää. Myönteisten muutosten rinnalla on lista urheilijaelämän vaatimuksista. Huovisen sanojen mukaan se vaatii sisua, pitkäjänteisyyttä, aikatauluttamista, kuntoutuksen ja urheilun välistä tiivistä yhteistyötä sekä sosiaalisuutta ja kanavoitumista moniin eri suuntiin. Pitää olla määrätietoinen ja motivoitunut tavoitteisiin, joita kohti työtä tehdään. Yhteistyö valmennustiimin ja eri organisaatioiden kanssa on haastavaa ja välillä raskastakin, kertoo Huovinen. Yksin tätä ei kuitenkaan voi kukaan tässä laajuudessa tehdä. Sitoutuminen on täydellistä ja itse asiassa koko muu elämä rakentuu urheilun ympärille, hän tarkentaa. näkyvämpää ja ihmiset ovat kertoneet minun olevan hyvä esimerkki selviytyjästä, hän kuvailee saamansa palautetta. Huovisen kokemuksen mukaan Lontoon paralympialaiset vaikuttivat koko vammaisurheilun asemaan myönteisesti. Lontoon jälkeen palautteen antaminen on ollut ihmisille luontevampaa ja ehkä koko vammaisurheilu on tullut näkyvämmäksi, hän arvioi. Kannustus on auttanut jaksamaan silloin, kun omat voimavarat ovat olleet koetuksella eikä homma aina huvita yhtä paljon, Marjaana myöntää. Taipaleeltaan Huovisen on helppo nimetä hienoja kokemuksia. Kolmen vuoden aikana parasta on ollut se, että on saanut edetä suunnitellusti ja että olen pysynyt terveenä. Myös yhdessä tekeminen on ollut tärkeää, hän kertoo kokemuksistaan. Huovinen on tehnyt suunnitelman jatkaa huippuurheilua seuraavan olympiadin ajan eli Rio de Janeiron 2016 kisoihin asti. Seuraavat arvokisat ovat ensi heinäkuussa 2013 MM-kisat Ranskassa. Myös EM-kisat ovat kisaohjelmassa ennen Rion paralympialaisia. Katsotaan mihin saakka voin kehittyä keihäänheittäjänä ja mihin se vie arvokisoissa niin sijoituksellisesti kuin tuloksellisestikin, Huovinen suunnittelee arvoituksellisesti. Lontoosta Rioon Marjaana kertoo Lontoon menestyksen vaikuttaneen ihmisten suhtautumiseen. Ennen Lontoota sain osakseni kannustusta ja tsemppausta, mutta olin silti aika näkymätön tapaus suuremmalle yleisölle, Huovinen kertoo. Lontoon jälkeen palaute on ollut suorempaa ja Pronssimitalisti yllätettiin Neuronissa mitalikahveilla.

20 Marjaana Huoviselle vammaisurheilun aseman vahvistaminen yhteiskunnassa on merkittävä tavoite. Jatkosuunnitelmiini kuuluu ehdottomasti tuoda vammaisurheilua aina vain näkyvämmäksi ja näin madaltaa kynnystä lähteä mukaan sankoin joukoin, hän muotoilee. Yksi tärkeä jatkotavoite Marjaanan elämässä liittyy huippu-urheilu-uran jälkeiseen aikaan. Urheilu-ura tällä tasolla päättyy aikanaan ja sen jälkeen on hyvä olla myös joku suunnitelma. Haaveeni on, että voisin jollain tapaa jatkaa vammaisliikunnan parissa esim. vertaisohjaajana, paljastaa Huovinen. muotoilee napakasti. Marjaanalle löytyi onneksi toinen tie. Nyt hän viettää täysipainoista elämää urheillen. Millaisen viestin hän haluaa välittää muille ihmisille, jotka ovat vammautuneet tai sairastuneet äkillisesti ja miettivät omaa elämäänsä? Kun elämä on saanut uuden käänteen, jota on vaikea aluksi käsittää saati hyväksyä, haluan sanoa, että kannattaa aina kokeilla ja yrittää vaikka sitten soveltamalla, kannustaa Huovinen. Yksin ei pidä kenenkään edes yrittää jaksaa ja löytää alkua uudelle elämälle, hän muistuttaa. Huovinen kehottaa unohtamaan kiireen ja sitten kun - elämän ja keskittymään täysillä tähän hetkeen. Mennyttä ei saa takaisin, eikä siihen voi vaikuttaa ja tulevaa emme onneksi tiedä, mutta tänään voimme elää ja vaikuttaa siihen millainen tämä hetki on, Marjaana painottaa. Hän kertoo omasta kokemuksestaan, että helppoa tietä ei ole, mutta työn jälkeen onnistuminen on sitäkin arvokkaampaa. Vammaisena elämästä voi todellakin tulla hyvin rikasta ja onnellista monin eri ulottuvuuksin. Voi käydä jopa niin, että se avaa mahdollisuuksia, joita aikaisemmassa elämässä tuskin olisi tullut eteen, muotoilee Marjaana. Marjaana ja keihäs. Takana näkyvältä pihamaalta alkoi keihäsura vuonna Mietteitä elämästä ja Huovinen muistuttaa ihmisen itsensä olevan tärkein, ei se mitä vammoja tai sairauksia hänellä on. Sairauksia ja vammoja ei pidä kieltää, ne ovat osa ihmistä ja siinä tärkeitä, mutta niistä lähtöisin ei ihmistä eikä itseään pidä arvottaa. Jokainen ihminen ja jokainen elämä on lahja ja itsessään arvokas ja korvaamaton, kiteyttää Marjaana Huovinen viestinsä. Tuota ei voi enää paljon paremmin sanoa. elämänmuutoksista Kuluneen syksyn aikana Huovisen haastatteluja on saatu lukea monista lehdistä, mutta onko enää mitään kysymystä mitä häneltä ei olisi koskaan kysytty? Koskaan ei ole kysytty, mitä tekisin, jos en urheilisi, vastaa Marjaana. Vastaisin siihen, että makaisin vuodeosastolla masentuneena, hän Kirjoittaja Anne Ruokonen, fysioterapeutti Kuvat Anniina Poutiainen, Heli Vehkala ja Anne Ruokonen

21 VireTori Valkeiselta vauhtia terveyteen... Oletko jo käynyt Viretorilla? Tiedätkö mitä kaikkea se tarjoaa? Lukemalla tämän kirjoituksen, saat kuvan asiasta. Kannattaa siis viipyä hetki tekstin parissa. Viretori Valkeinen on Sairaalakadulla, Savonia Ammattikorkeakoulun yhteydessä sijaitseva terveyden alan opiskelijoiden käytännön oppimispaikka. Tulevat ammattilaiset pääsevät siellä monipuolisesti kokeilemaan käytännössä opittuja taitojaan. Tässä pelissä voittavat kaikki opiskelijoiden saadessa tärkeää kokemusta saavat Viretorin asiakkaat hyvinvointipalveluita edullisesti ja helposti. VireTori Valkeisella Savonia Ammattikorkeakoulun Kuopion terveysalan yksikön opiskelijat tarjoavat opintoihinsa liittyviä hyvinvointipalveluja kaiken ikäisille asiakkaille. He vetävät erilaisia ryhmiä ja osallistuvat alueen järjestöjen tapahtumiin sekä auttavat yksilöasiakkaita tarjoamalla monipuolista testausta, neuvontaa ja toimintaa terveyden edistämiseksi. vastaanotollaan esim. verenpaineen, käden puristusvoimaa jne. Halutessasi voit tiedustella VireTorin kautta myös suuhygienistien palveluja. He ottavat vastaan enimmäkseen omalla klinikallaan. Tällöin tarkastukseen kuuluu suun terveyden (ientulehdus, plakki, karies) sekä hampaiden puhkeamisen määrittäminen. Viretorilla saat yksilöllistä terveysneuvontaa terveyden edistämisen näkökulmasta. Myös ryhmävierailut ovat mahdollisia. Savonia AMK:n opiskelijat edistävät asiakkaiden terveyttä moniammatillisesti! Fysioterapia ja toimintaterapiaopiskelijat tekevät VireTorilla toimintakykyyn liittyviä kartoituksia sekä ohjaavat ja neuvovat asiakasta yksilöllisesti löytämään oman tapansa edistää omaa hyvinvointiaan. Opiskelijat voivat mitata Yhteystiedot: Viretori Valkeinen Sairaalakatu 6-8 (rak. 1), Kuopio , Avoinna lähtien. Soita ja varaa aika tai tule käymään summeri oven oikeassa reunassa. TERVETULOA!

22 Sosiaalisen- ja psykososiaalisen tuen merkitys Vertaistuki on melko paljon tutkittu aihe. Näkökulmina ovat usein olleet se mitä vertaistuella tarkoitetaan, miten ja mistä sitä saadaan ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut. Harvemmin tutkimusta on kuitenkaan liitetty neurologisiin sairauksiin tai työikäisiin ihmisiin, mutta vielä harvemmin näihin molempiin yhdessä. Oma Pro Gradu tutkielmani käsittelee neurologisesti työiässä sairastuneita sekä heidän omaisiaan. Selvitin teemahaastattelujen avulla heidän kokemuksiaan saamastaan tuesta sairauteen liittyen. Erityisesti itseäni kiinnostaa sosiaalinen ja psykososiaalinen tukeminen sekä erot näiden kahden tukimuotojen välillä. Toinen tärkeä intressini on saada sairastuneiden ja myös omaisten ääni kuuluville. Tutkimuskysymyksiäni ovat; Millaisella tuella voidaan auttaa työikäisenä vakavasti sairastunutta sekä hänen omaisiaan? Mikä merkitys tällä on sairastuneille ja omaisille? Alaongelmina minulla on mm. seuraavanlaisia kysymyksiä; Mihin kohtaan tuki ja sen tarjoaminen tulisi ajoittaa? Millaista tukea sairastuneet olisivat kaivanneet? Miten sosiaalityö on tukenut tai auttanut sairastunutta tai perhettä? Tutkiessani aihetta huomasin, että omaisen tukeminen on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa perheessä on työikäinen, neurologisen sairauden diagnoosin saanut ihminen. Olennaista on ottaa huomioon molempien, sekä sairastuneen että omaisen tukeminen, sillä ne kulkevat käsi kädessä. Mikäli omainen saa tukea, jaksaa ja voi hyvin, vaikuttaa se positiivisella tavalla myös sairastuneen toimintakykyyn. Haastattelemani ihmiset kertoivat toivovansa tukea heti sairaalassa, diagnoosin saamisen alkumetreillä. He toivoivat neuvoja sosiaaliturvaan ja etuuksiin liittyen, käytännön asioiden hoitamiseen...kaikkein merkityksellisintä näyttäisi olevan vertaisuuteen ja sosiaaliseen tukeen liittyvät asiat. ja mahdollisesti kotiin saatavaan apuun, mutta kaikkein merkityksellisintä näyttäisi olevan vertaisuuteen ja sosiaaliseen tukeen liittyvät asiat. Moni joutui hakemaan tietoa tällaisista

23 hiomista ja tarkentamista. Jatkossa aion vielä pohtia mm. sitä, millä keinolla saavutetaan parhaat tulokset sairastuneen tai omaisen kannalta ja millaisia nämä tulokset ovat? Mikä merkitys katkeamattomalla hoitoketjulla on? Mikä sosiaalisessa- ja vertaistuessa on se osa-alue, joka auttaa? Entä mitä eroa on psykososiaalisella ja sosiaalisella tuella? Lisäksi tarkoitukseni on selvittää aineistoni pohjalta, mikä merkitys on sillä mihin kohtaan tuen saaminen tai tarjoaminen ajoitetaan? Tavoitteeni on myös selvittää sosiaalityöntekijän tutkintoni kannalta oleellista asiaa, eli sitä kuinka sosiaalityö voisi tukea vakavan sairauden kohdanneita ja heidän omaisiaan ja saivatko kyseessä olevat perheet tukea sosiaalityöltä. tukimuodoista yksin tai valveutuneen ja jaksavan omaisen avulla. Haastattelujen perusteella huomasin, että on löydettävissä erilaisia tukiverkostoja: 1. Omaiset, 2. Ystävät (erot näiden kahden välillä), 3. Viranomaiset, 4. Muut tahot ( esim. Asukasyhdistykset tai vapaaehtoistoimijat), 5. Kolmannen sektorin toimijat. Alustavasti voin todeta, että ne joilla oli perhettä, saivat usein tuen perheen oman tukiverkoston kautta. Tällöin viranomaiset koettiin vain neuvoa antavina ja ohjaavina, usein etuusasioihin liittyvissä asioissa. Jos perhettä ei ollut, oli viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden rooli suurempi. Joku perheetön oli kokenut saaneensa tukea asukasyhdistyksen kautta. Kaikki toivat yhtenä tärkeimmistä tukimuodoista kuitenkin tuen jota he saivat samassa tilanteessa olevilta ihmisiltä, usein vertaisilta. Heille vertaisen sairaudella ei ollut merkitystä, mutta sama sairaus yhdisti ja toinen osasi tukea heti oikeissa, itseäänkin koskettaneissa asioissa. Alustavien tulosten pohjalta voin jo todeta, että monikaan perheistä ei ollut saanut tukea sosiaalityöntekijältä, vaan sosiaalietuuksiin ja muihin sosiaalityön osaamisalueisiin saatiin tukea hoitajilta tai omalta sosiaaliselta verkostolta. Silti haastateltavat olisivat kaivanneet myös sosiaalityöntekijän tukea ja neuvoja. Lisäksi he olisivat kaivanneet kokonaisvaltaista työotetta, koska hoitoketjun pirstaleisuus vaikeutti selviytymistä....kuinka sosiaalityö voisi tukea vakavan sairauden kohdanneita ja heidän omaisiaan Olen analysoinut aineistoa sisällönanalyysin avulla. Tutkimukseni on vielä kesken ja se vaatii Hanna Väätäinen, sosionomi, sosiaalityön opiskelija

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 30.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 22.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet Tehtävät 1 Minun stressini stressiin liittyvät tehtävät 15 A. Mikä sinua stressaa? Voit ajatella, mitkä asiat tämänhetkisessä arjessasi, elämäntilanteessasi tai vaikkapa yksittäisissä tilanteissa aiheuttavat

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:T.FI ROK KI E2 ILO IRTI URHEILUH HARRASTUKSESTA Urheilu on loistava kasvualusta. Se tarjoaa lapselle mainiot edellytykset voida hyvin ja kehittyä tasapainoiseksi,

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot