Pohjoissavolaista aivoterveyttä edistämässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjoissavolaista aivoterveyttä edistämässä"

Transkriptio

1 Pohjoissavolaista aivoterveyttä edistämässä

2 Pohjoissavolaista aivoterveyttä edistämässä MUKANA MYÖS Aivovammaliitto ry. p Pohjois-Savon Aivohalvausyhdistys ry Tulliportinkatu 25 B IIkrs Kuopio p tai Lehden julkaisee: Aivot Narikasta hanke Pohjois-Savon Muisti ry Toimitus & taitto: Pohjois-Savon Muisti ry, Eija Rytkönen Puh Kannen kuva ja piirrokset: Janne Markkanen Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Kuopion Parkinson-yhdistys ry Tulliportinkatu 25 B, 2 krs, Kuopio, p www. parkinson.fi/alueellinen-toiminta Pohjois-Savon Muisti ry Lapinlinnankatu KUOPIO P. (017)

3 TERVETULOA UUDEN AIVOT AVOT LEHDEN LUKIJAKSI! Erilaiset aivoperäiset sairaudet ovat merkittävä suomalaisten terveyttä uhkaava tekijä, joka aiheuttaa usein työkyvyttömyyttä ja ennenaikaista siirtymistä pois työelämästä. Monia näistä sairauksista voidaan ennalta ehkäistä terveellisillä elintavoilla ja pyrkimällä välttämään vammojen syntyä. Nämä elintavat on parasta omaksua jo varhain jotta ne muodostuisivat koko elämän mittaisiksi toimintamalleiksi ja auttaisivat ehkäisemään aivosairauksien puhkeamista ja aivovammojen syntymistä myöhemmällä iällä. Aivoterveelliset elintavat eivät ole suinkaan vaikeita toteuttaa. Niiden pääperiaatteet löydät tämän lehden sivuilta! Avainsanoja ovat RAVINTO, LIIKUNTA, AIVOJEN HARJOITTAMINEN, LEPO ja PÄIHTEETTÖMYYS! Aivot Narikasta hankkeessa kuusi eri yhdistystä Pohjois-Savosta on ollut mukana kehittämässä alueellista vertaistuen Tuuppari mallia edistämään jo sairastuneiden kuntoutumista ja ehkäisemään heidän jäämistään syrjään. Mukana hankkeessa olleet järjestöt pääsevät tämän lehden myötä päivittämään kuulumisiaan ja tulevaisuuden visioitaan. Toivottavasti Aivot Avot -lehti antaa Sinulle sysäyksen alkaa huolehtia itsestäsi paremmin tai vahvistaa jo aloitettuja elämäntapavalintoja. Anna hyvän kiertää ja ota lehti myös kaverille!

4 Merja Hallikainen LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, Aivotutkimusyksikkö Kansallinen muistiohjelma Kansallisella muistiohjelmalla Suomi liittyi useiden muiden maiden joukkoon toteuttamaan Euroopan parlamentin kannanottoa muistisairauksien, erityisesti Alzheimerin taudin, ehkäisystä ja sairastuneiden elämänlaadun parantamisesta. Tavoitteena muistiystävällinen Suomi. Etenevät muistisairaudet, kuten Alzheimerin tauti ja aivoverenkiertosairauden muistisairaus, ovat merkittävä kansanterveydellinen ja taloudellinen haaste, johon varautumista voidaan parantaa. Muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa tulevaisuudessa väestön ikääntyessä, mutta muistisairauksia on myös työikäisellä väestöllä. Muistisairauksien mittavat kustannukset johtuvat sairastuneiden suuresta määrästä ja erityisesti ympärivuorokautisen hoidon tarpeesta. Arviolta puolet sairastuneista on vailla diagnoosia ja vain neljännes Alzheimer -potilaista on asianmukaisen lääkehoidon piirissä. Muistisairauksien varhaisella diagnoosilla, hoidolla ja kuntoutuksella voidaan parantaa sairastuneiden toimintakykyä ja elämänlaatua sekä hillitä kokonaiskustannusten kasvua. Muistisairauksien ilmaantuvuutta voidaan vähentää ja siksi investointi aivojen terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn kannattaa. Aivoterveys on ihmisen tärkeä pääoma. Muisti- ja tiedonkäsittelytaidot vaikuttavat hyvinvointiin lapsuudesta vanhuuteen. Ne ovat edellytys oppimiselle, työkyvylle, pitkälle työuralle sekä itsenäiselle elämälle. Aivoterveyttä on edistettävä elämän kaikissa vaiheissa, jotta voidaan tukea työkykyä ja selviytymistä arjessa sekä varmistaa se, että muistisairauksiin sairastuttaisiin nykyistä harvemmin ja iäkkäämpänä. Muistiohjelma asettaa ennaltaehkäisyn tavoitteita eri toimijoille vuoteen Aivojen suojelu on otettava huomioon yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Kunnissa tai kuntayhtymissä aivojen terveyden edistäminen, joka on osana yleistä terveyden edistämistä on sisällytetty strategioihin. Näiden toimeenpano konkretisoituu kunnan tai kuntayhtymien toimintasuunnitelmissa ja talousarvioissa. Strategioiden terveysvaikutuksia arvioidaan järjestelmällisesti. Ihmisten tietoisuus aivojen terveydestä kasvaa ja he saavat tukea aivojensa terveyden vaalimiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset osaavat edistää asiakkaiden aivoterveyttä nykyistä Aivoterveys on ihmisen tärkeä pääoma. Muisti- ja tiedonkäsittelytaidot vaikuttavat hyvinvointiin lapsuudesta vanhuuteen. Ne ovat edellytys oppimiselle, työkyvylle, pitkälle työuralle sekä itsenäiselle elämälle.

5 paremmin. Työelämässä tunnistetaan uupumisen ja kuormittuneisuuden ongelmat ajoissa ja niihin puututaan ennakoiden. Muistisairauksia voi ehkäistä Meillä on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, sairastummeko joskus muistisairauteen. Emme ole voineet valita vanhempiamme emmekä siten perimästä johtuvaa alttiutta muistisairauksiin. Sen sijaan voimme vaikuttaa valtaosaan muistisairauksien vaaratekijöistä. Toistaiseksi on kiinnitetty varsin vähän huomiota muistisairauksien ennaltaehkäisyn mahdollisuuksiin. Viime vuosina monet tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että vaikuttamalla elämäntapoihimme, hoitamalla muistisairauksien vaaratekijöitä ja hoitamalla hyvin muita muistisairauksille altistavia sairauksia voimme lykätä muistisairauksien ilmaantumista merkittävästi. Lisäksi tiedämme monien seikkojen suojaavan meitä muistisairauksilta. Niihin vaikuttamalla avautuu todennäköisesti merkittävä tie muistisairauksiin liittyvän kansantaloudellisesti raskaan taakan helpottamiseksi. On arvioitu, että lykkäämällä esimerkiksi dementiatasoisen muistisairauden ilmaantumista viidellä vuodella voimme yhden sukupolven aikana puolittaa dementiatapausten määrän. Muistisairauksien vaaratekijät Muistisairauksien vaaratekijät voidaan jakaa vaikutettavissa oleviin ja sellaisiin joihin emme voi itse vaikuttaa, kuten perintötekijät ja ikä. Pitkän seuranta-ajan väestötutkimusten perusteella on esitetty, että perinteiset verisuonisairauksien riskitekijät kuten korkea verenpaine, suuri kolesteroliarvo ja ylipaino (erityisesti Ihmisten tietoisuus aivojen terveydestä kasvaa ja he saavat tukea aivojensa terveyden vaalimiseen. keskivartalolihavuus) keski-iässä lisäävät Alzheimerin taudin riskiä vanhuusiällä. Riski lisääntyy kumulatiivisesti niin että henkilöillä, joilla on kaikki kolme riskitekijää samanaikaisesti, riski on jo kuusinkertainen. Myös diabetes ja lievemmät sokeriaineenvaihdunnan häiriöt on liitetty lisääntyneeseen kognitiivisen heikentymisen ja Alzheimerin taudin vaaraan. Edellä mainitut verenpainetauti, Hoida sydäntäsi, kohonnut veren niin suojaat kolesterolipitoisuus, aivojasi! sokeriaineenvaihdunnan häiriö ja aivoverenkiertohäiriöt ovat hyviä esimerkkejä sellaisista muistisairauksien vaaratekijöistä, joita voidaan hoitaa. Vaikka niitä ei olisikaan saatu ennaltaehkäistyä, hoitamalla niitä keski-iässä aktiivisesti voidaan ehkäistä muistisairauksia. Sydän- ja verenkiertosairauksien osalta voidaankin todeta: Hoida sydäntäsi, niin suojaat aivojasi! Elämäntavat vaikuttavat Runsaasti tyydyttyneitä kovia rasvoja sisältävän ruokavalion on esitetty lisäävän muistihäiriöiden ja Alzheimerin taudin riskiä, kun taas runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja (mm. rypsi-, Henkilöillä, jotka syövät kalaa 2-3 kertaa viikossa on todettu pienentynyt muistihäiriöiden ja dementian vaara. oliiviöljy) sisältävä ruokavalio voi suojata taudilta. Henkilöillä, jotka syövät kalaa 2-3 kertaa viikossa on todettu pienentynyt muistihäiriöiden ja dementian vaara. Kasviksista, hedelmistä ja metsämarjoista saa

6 antioksidantteja ja C-vitamiinia. Ravinnon korkean antioksidanttipitoisuuden keski-iässä on todettu suojaavan myöhemmällä iällä ilmaantuvalta Alzheimerin taudilta. Itsenäisten vaikutusten ohella ravintoaineiden vaikutus muistitoimintoihin voi välittyä muiden riskitekijöiden kautta: esimerkiksi rasvojen käyttö vaikuttaa veren rasva-arvoihin ja sokeriaineenvaihduntaan, ravintokuitu verensokerin säätelyyn ja suolan käyttö verenpaineeseen. Yksi helposti vaikutettavissa oleva asia on nautintoaineiden käyttö. Runsaan ja humalahakuisen alkoholinkäytön tiedetään altistavan muistihäiriöille ja pahimmillaan jopa johtavan dementiaan. Pienillä päivittäisillä annoksilla viiniä saattaa puolestaan olla suojaava vaikutus. Samoin tupakointi on dementoitumisen itsenäinen vaaratekijä. Liikunnalla ja älyllisellä ja sosiaalisella aktiivisuudella vaikuttaa olevan monia positiivisia vaikutuksia myös henkilöille, joilla on jo muistisairaus. Tiedon lisääminen-asenteet Muistisairauksia sairastaa arviolta ihmistä. Lisäksi muistisairaudet koskettavat monia meistä läheisinä, naapureina ja työtovereina. Sosiaali- ja terveysalan, mutta myös muiden alojen työntekijät, kohtaavat työssään muistisairaita ihmisiä ja heidän läheisiään. Kaikkien meidän kannustavat ja hyväksyvät asenteet vaikuttavat siihen, että muistisairaat ihmiset voivat elää tasavertaisina muiden kanssa. Muistisairaiden ihmisten ja heidän omaistensa yhdenvertaisuuden ja itsemääräämisoikeuden Aivojen käyttämättömyys altistaa myös muistisairauksille. Mitä enemmän elinaikanaan käyttää aivojaan esimerkiksi opiskelemalla tai mielihyvää tuottavien askareiden ja harrastusten parissa, sen vastustuskykyisemmät ne ovat myös muistisairauksien aiheuttamille muutoksille. Myöskään yksin eläminen ja omiin oloihin vetäytyminen ei näytä tutkimustiedon perusteella olevan hyväksi. Sosiaalisuus ja vilkas kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa suojaa dementialta. Mitä enemmän elinaikanaan käyttää aivojaan esimerkiksi opiskelemalla tai mielihyvää tuottavien askareiden ja harrastusten parissa, sen vastustuskykyisemmät ne ovat myös muistisairauksien aiheuttamille muutoksille. turvaaminen on yhteiskunnan erityinen tehtävä. Tiedon lisääminen ja asenteiden muuttaminen on edellytys ennaltaehkäisyn, varhaisen tunnistamisen sekä hoidon ja palvelujen vaikuttavuuden parantamiselle. Säännöllisellä sykettä nostavalla liikunnalla on tutkimusten mukaan itsenäinen dementian vaaraa vähentävä vaikutus. Riittävä määrä on noin puoli tuntia kevyeen hikeen johtavaa liikuntaa kolmesti viikossa. Kansallinen muistiohjelma tukee kuntia ja kuntayhtymiä varautumaan kansanterveyden ja - talouden kannalta merkittävään kokonaisuuteen: muistisairaiden ihmisten määrän kasvuun sekä eettisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän hoito- ja palvelujärjestelmän kehittämiseen. Nyt tarvitaan päättäjien toimia. Poliittisilla valinnoilla ja päätöksillä voidaan edistää kansanterveyttä, parantaa hoidon ja palveluiden laatua ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua ikääntyvässä Suomessa.

7 AIVOHUOLTAMO sivut nyt netissä! Osoitteesta löydät vinkkejä aivojen huoltoon. Lisäksi siellä voit testata aivoterveytesi ja tietämystäsi aivovisassa! Löytyypä sivuilta myös aivokuntoilua pelien muodossa! Aivohuoltamo sivuilta löydät myös Aivot Avot lehden edellisen numeron. Tämä lehti on myös luettavissa sivujen kautta! TERVETULOA!

8 AIVOJEN HUOLTO Aivoterveellisiin elintapoihin kuuluvat monipuolinen, terveellinen ravinto, säännöllinen liikunta, riittävä lepo, alkoholin kohtuukäyttö ja muu päihteettömyys ja tupakoinnin välttäminen. Aivot tarvitsevat kuitenkin myös rasitusta ja virikkeitä! Ne eivät kulu käytössä vaan mitä enemmän niitä harjoitamme, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on pitää ne kunnossa pitempään. Pään suojaaminen iskuilta esimerkiksi harrastaessa on myös hyvin tärkeää! Ravintoa aivoille ovat... Rasvainen kala, esim. lohi, muikku, taimen 2-4 kertaa viikossa Rypsi-, oliivi ja muut kasviöljyt Kuitupitoiset täysjyväviljatuotteet Pähkinät Värikkäät kasvikset (parsakaali, pinaatti, tomaatti, kaali, porkkana ) Hedelmät ja kotimaiset marjat Niistä saa mm. hyödyllisiä, monityydyttymättömiä Omega 3-rasvahappoja, yhtä terveellistä alfalinoleenihappoa ja C- ja E vitamiineja, jotka suojaavat aivoja mm. muistisairauksilta. B12 vitamiinin puutoksen tiedetään altistavan muistisairauksille. Sitä saa esimerkiksi kalasta, siipikarjan lihasta, pavuista, kananmunasta ja maidosta. Ne ovat myös hyviä proteiinin lähteitä! Punaista lihaa ravinnossa tarvitaan vain vähän ja prosessoituja lihavalmisteita ja hiilihydraatteja (esim. valkoinen jauho, sokeri) tulisi välttää tai käyttää niukasti. Aivohalvauksen riskiä kohottaa myös 2-tyypin diabetes. Se on ehkäistävissä aivoterveellisillä elintavoilla ja ylipainon välttämisellä! Liiallinen suolankäyttö kohottaa verenpainetta, altistaen aivohalvaukselle. Suolamäärän merkintä elintarvikkeissa helpottaa terveellisemmän vaihtoehdon löytämistä. Myös sydänmerkillä merkityt tuotteet helpottavat valintoja ruokakaupassa! Monipuoliset, säännölliset ateriat pitävät näläntunteen poissa ja auttavat painonhallinnassa. Lautasmalli on hyvä apu terveellisen ruokaannoksen kokoamiseksi: Täytä puolet lautasesta kasviksilla, neljäsosa perunalla, riisillä tai pastalla ja viimeinen neljännes lihalla, kalalla tai proteiinipitoisella kasvisruoalla! Kohtuullisen kahvinjuonnin (3-5 kuppia päivässä) on todettu pienentävän riskiä sairastua Alzheimerin tautiin! Marjat ovat terveellistä naposteltavaa, jotka pitävät täysjyväviljan tavoin verensokerin tasaisena ja aivot virkeinä! Aivoistamme 80 % on vettä. Säännöllinen juominen on siis tärkeää, sillä jo vähäinen nestevajaus heikentää mielialaa ja kognitiivista suorituskykyä!

9 Liiku myös aivojesi vuoksi! Aivokuntoilua läpi elämän! Aktiivinen liikkuminen nuorena vaikuttaa koko loppuelämän terveyteen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että myös iäkkäämpänä aloitettu säännöllinen liikunta, erityisesti kävely, vaikuttaa suotuisasti aivoihin jotkut muutokset voivat jopa korjaantua! Uuden yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan myös arkinen fyysinen aktiivisuus kuten siivoaminen ja muiden päivittäisten asioiden hoitaminen mahdollisimman pitkään itse, voi suojata muistisairauksilta! Liikunta auttaa pitämään sydän- ja verenkiertoelimistömme ja aivot kunnossa. Niiden verenkierto tehostuu ja verenpaine laskee. Fyysinen rasitus myös lisää mielihyvää tuottavien hormonien eritystä. Tähän perustuu liikuntasuorituksen jälkeinen hyvänolon tunne! Liikkuessa koordinaatiokyky, aistit ja muisti aktivoituvat, mutta samalla saa vapaahetken arkihuolista. Usein liikuntaan liittyy myös ystävien tapaamista, mikä tuo hyvää mieltä! Ystävät ovat hyväksi aivoille, sillä he ehkäisevät masennusta ja poistavat stressiä. Liikuntaa tulisi harrastaa vähintään 30 minuuttia, viitenä päivänä viikossa niin, että saavutetaan kevyt hiki ja syke nousee. Tällöin suorituksesta saadaan suurin hyöty! Myös hyötyliikunta, työmatkapyöräily tai puuhastelu puutarhassa ovat hyväksi! Jos alat liikkua tauon jälkeen, kestää noin kuukauden ennen kuin siitä tulee tapa. Palkitse siis itseäsi toteutuneista suorituksista ja varaa aikaa liikunnalle aluksi kalenterista Pian siitä muodostuu kaivattu rutiini! Tarpeettomiksi käyneet hermosolut ja yhteydet häviävät aivoistamme iän myötä. Siksi aivoja kannattaa harjoittaa mahdollisimman monipuolisesti ja haasta itsensä oppimaan uutta. Silloin syntyy myös uusia aivosoluja. Tätä tapahtuu läpi elämän! Kyky oppia säilyy myös iäkkäämpänä. Se on ehkä hitaampaa, mutta kokemuksesta on myös hyötyä. Vanhemmat aivot pystyvät hyödyntämään oppimaansa paremmin ja hahmottamaan mutkikkaita asiakokonaisuuksia nuorempia helpommin. Esimerkiksi matemaattinen ja looginen päättelykyky yleensä vain paranee vuosien myötä! Kaikki toiminta, mikä vaatii älyllistä ponnistelua ja luovaa ajattelua aktivoi aivosoluja. Aivoja jumppaavat esimerkiksi lukeminen, laulaminen, musiikin kuuntelu, tanssi, kulttuuriharrastukset, käsityöt, sanaristikot, sudokut, erilaiset muistipelit jne. Tetriksen pelaamisen on havaittu vaikuttavan suotuisasti aivoalueilla, jotka käsittelevät liikettä, kriittistä ajattelua, päättelykykyä ja kielellisiä Muistia voi harjoittaa myös arjessa opettelemalla kauppalistan ulkoa, yrittämällä muistaa puhelinnumeroita jne. Vaihtelua voi hankkia myös rikkomalla rutiineja: Kulje tutun reitin sijasta vierasta ja opettele jotain täysin uutta ja vierasta. Haasta aivosi! Uuden oppiminen tuo mielihyvää, joka kannustaa uusiin suorituksiin. Mitä enemmän aivot joutuvat tekemään töitä, sitä tehokkaammin ne myös toimivat!

10 Uudistava uni! Aivot Tärkein työkalumme Unen aikana aivot lepäävät ja tankkaavat energiaa. Silloin käsitellään päivän aikana tullut tieto; tallennetaan tarpeellinen, yhdistellään ennalta opittuun ja poistetaan tarpeeton. Muistijäljet vahvistuvat ja oppiminen helpottuu. Jo pieni univelka heikentää älyllisiä toimintoja ja valvominen kiihdyttää stressihormoni kortisolin Valvottu yö vastaa jo promillen humalatilaa! Se alentaa reaktiokykyä ja altistaa onnettomuuksille. Hallittu stressi lisää vireyttä ja valmistaa tulevaan. Tietotulva, tehokkuuden vaatimukset ja häiritsevä työympäristö voivat kuitenkin johtaa liialliseen stressiin. Se jumittaa aivot ja luova ongelmanratkaisukyky häviää. Tarkkaavaisuus, keskittymis- ja oppimiskyky heikkenevät, virheriski kasvaa, sosiaaliset vuorovaikutuskyvyt huononevat Seurauksena voi olla myös unettomuutta. Rauhallinen työympäristö on tärkeää! erittymistä. Pitkittynyt unettomuus altistaa mm. verenpainetaudille, 2 tyypin diabetekselle ja masennukselle. Myös ylipainolla ja vähäisillä yöunilla on todettu olevan yhteys. Univelka korvautuu tilaisuuden tullen syvempänä unena ja elimistö toipuu. Hyödyllisintä olisi kuitenkin pyrkiä mahdollisimman säännölliseen unirytmiin varsinkin jos kärsii univaikeuksista: Käy nukkumaan ja pyri heräämään samoihin aikoihin myös viikonloppuisin ja tee makuutilasta rauhallinen paikka vailla melua ja valoa! Tutkimusten mukaan aivot toimivat parhaiten 7 8 tunnin hyvälaatuisen unen jälkeen. Unen tarpeessa on kuitenkin yksilöllisiä eroja, ja esimerkiksi lapset ja nuoret tarvitsevat enemmän unta. Riittävillä yöunilla onkin havaittu olevan yhteys nuorten parempaan koulumenestykseen. Työtehtävien vastapainoksi on hyvä harrastaa jotain, jonka avulla irtautuu työstä. Toiselle keino on liikunta tai penkkiurheilu, toiselle kulttuuriharrastus, nikkarointi tai ystävien tapaaminen. Tavat ovat yksilölliset. On tärkeää tunnistaa rajansa ja varata aikaa myös hetkittäiselle toimettomuudelle ja haaveilulle. Se edistää luovuutta ja auttaa ratkaisemaan pulmia alitajuisesti! Aivot tarvitsevat paljon energiaa! Pidä ruoka ja kahvitauot 2 4 tunnin välein ja huolehdi vedenjuomisesta. Samalla suot aivoillesikin lepohetken!

11 Päihteittä paras Musiikin moninaiset hyödyt Päihteet vaikuttavat aivoihin välittömästi. Kertaluonteinenkin käyttö voi johtaa muistikatkoksiin, tuhota aivosoluja ja altistaa aivot vakaville sairauksille. Myös alttius aivovaurioon johtaviin tapaturmiin kasvaa. Alkoholismissa uhkana ovat jo monet liitännäissairaudet. Esimerkiksi noin puolella alkoholin suurkuluttajista havaitaan uuden oppimisen vaikeutta. Dementian aiheuttajana alkoholi on toiseksi yleisin. Päihteet johtavat usein peruuttamattomiin muutoksiin, mutta jotkut niistä voivat kuitenkin korjaantua lopettamisen jälkeen. Elämäntapamuutos siis kannattaa aina! Kohtuullinen alkoholinkäyttö ei välttämättä vahingoita aivoja. Vaikutukset ovat kuitenkin yksilölliset; jotkut ovat alttiimpia vaurioille kuin toiset. Myös sairaudet ja lääkitys voivat aiheuttaa pientenkin annosten kanssa arvaamattomia sivuvaikutuksia. Nuorten kohdalla ei voida puhua alkoholin kohtuukäytöstä. Jo harvasta nuoruusiän päihdekokemuksesta syntyy mielihyvämuisti, joka edistää riippuvuuden syntymistä aikuisena. Kehittyvät aivot ovat myös herkempiä vaurioitumaan alkoholin ja huumeiden vaikutuksesta! Tupakassa on yli 4000 erilaista myrkyllistä ainetta! Se Alkoholin kohtuukäyttö on naisille enintään 1, miehelle enintään 2 ravintola-annosta päivässä, ei päivittäin. vahingoittaa verisuonia ja lisää aivohalvauksen vaaraa hidastaa verenkiertoa ja vaikeuttaa aivojen hapensaantia ja toimintakykyä on dementian itsenäinen vaaratekijä. Musiikin kuuntelu aktivoi aivoissa laajoja alueita, esim. liikkeeseen ja tunteisiin liittyviä aivojen osia. Molemmat aivopuoliskomme osallistuvat musiikin käsittelyyn analysoiden sen eri elementtejä. Tutkimukset kertovat, että musikaalisuus on ihmisessä sisäänrakennettuna riippumatta teknisistä taidoistamme. Tämä käy ilmi myös joidenkin sairauksien kohdalla; esimerkiksi joillekin muistisairaille jää jäljelle laulaminen puheen hävittyä. Musiikkiharrastuksen on myös havaittu edistävän lasten motoristen taitojen, lukutaidon, vieraan kielen ääntämisen ja tarkkaavaisuuden kehitystä. Musiikki tuottaa mielihyvää! Sen saavat aikaan dopamiini ja muut aivojen erittämät hormonit. Musiikki saa meidät myös muihin tunnetiloihin: Auttaa keskittymään, virkistää, rauhoittaa, vie muistoihin, saa liikkumaan ja liikuttumaan. Helsingin yliopistossa tehty väitöstutkimus vuodelta 2008 osoitti musiikin voiman aivohalvauksen jälkeisessä kuntoutuksessa. Mielimusiikin kuuntelu päivittäin johti parempaan toipumiseen kuin äänikirjoja kuunnelleella vertailuryhmällä. Myös mieliala, muisti ja kielelliset toiminnot kohenivat vertailuryhmää paremmin! Kulttuurin harrastamisen ylipäätään on todettu hyödyntävän aivoja aivohalvauksesta toipuessa. Tuoreessa Italialaisessa tutkimuksessa todettiin taiteista pitävien toipilaiden yleisen terveydentilan ja mielialan olevan parempi kuin taiteita harrastamattomien. Myös heidän muistinsa oli parempi!

12 Kaveria ei jätetä Otsikon tuttu lause on yksi Hannu Leppäsen motoista elämässä. Ensimmäiset merkit MStaudista hänen elämäänsä saapuivat jo vuonna 1988 ennen armeija-aikaa, mutta varsinainen virallinen diagnoosi tehtiin vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Sairauden toteamisen jälkeen hän jatkoi vielä työntekoa rakennusalalla, kunnes vuonna 2001 tullut sairauden raju pahenemisvaihe sekä toisen hänen kahdesta yrityksestään joutuminen konkurssiin pakottivat lopettamaan työnteon ja jäämään sairauseläkkeelle pari vuotta myöhemmin. Siitä seurasi Hannun sanojen mukaan maanpäällinen helvetti ja kova elämänkoulu, joka on kuitenkin loppujen lopuksi tuonut mukanaan myös paljon hyvää. Hannu oli ennen työn jättämiseen johtanutta pysähdystä työnarkomaani, joka oli rakennusalan monitaituri ja yrittäjä. Lisäksi hän työskenteli myös rekkakuskina. Elämä oli täynnä työtä, mutta mukaan mahtui myös paljon harrastuksia kuten karate ja muu liikunta. Myös autot, moottoripyörät ja kelkat, olivat tärkeä osa elämää, suorastaan elämäntapa. myös jäänyt lukuun ottamatta satunnaista olutta saunan jälkeen. Hannu korostaakin sairastuneen omaa vastuuta noudattaa hänelle annettuja hoito-ohjeita hyvinvointinsa tueksi. Syntyjään joensuulainen Hannu Leppänen on ollut kuopiolainen keväästä Jo nyt hän on huomannut suuren eron entisen ja nykyisen kotikaupunkinsa välillä käyttämiensä terveyspalvelujen osalta. Kuopiossa hänelle tehtiin pian kuntoutussuunnitelma, tarjottiin apuvälineitä jne. Joensuussa hän koki joutuvansa taistelemaan itse saadakseen samoja asioita. MS-liittoon hän on kuulunut jäsenenä jo vuodesta Kuopiossa häntä rohkaistiin nopeasti myös hoitohenkilökunnan taholta liittymään mukaan paikallisen MS-yhdistyksen toimintaan, mikä Sairastuminen ja konkurssin myötä tullut taloudellinen romahdus pakottivat jättämään työn ja monet harrastukset. Tilalle tulivat Hannun mielestä kuitenkin kohdalleen asettuneet elämänarvot. Lisäksi tärkein, eli parhaat, osin jo lapsuudesta asti peräisin olevat, monivuotiset ystävät säilyivät mukana elämässä. Rankat kokemukset ovat kuitenkin tuottaneet entistä enemmän empatiaa ja ymmärrystä muita ihmisiä kohtaan. Tämän myötä esiin on noussut myös kasvava halu auttaa samankaltaisia kokemuksia kohdanneita ihmisiä. Monista asioista Hannu on luopunut vapaaehtoisesti pitääkseen huolta itsestään. Esimerkiksi pitkään tapoihin kuulunut sikarin poltto on jäänyt juuri tämän vuoksi. Alkoholin käyttö on Hannu toivoo, että hänen kasvonsa tulevat tämän jutun myötä tutuksi ja joku ehkä rohkaistuu tulemaan juttusille!

13 johtikin pian paikkaan yhdistyksen hallituksessa. Siellä hän on jo tuonut omia näkemyksiään rohkeasti esille. Tärkeimmäksi johtoajatuksekseen yhdistystyössä Hannu mainitsee tasa-arvoisuuden kaikkia jäseniä kohtaan. Hänen mielestään ketään jäsentä ei saa unohtaa ja toimintaa täytyy toteuttaa tasapuolisesti niin kaikille ikäryhmille kuin sairauden eri tasolla oleville. Myös asiallisen ja totuudenmukaisen tiedon välittäminen MS-taudista on hyvin tärkeää. MS-taudin oireet vaihtelevat yksilöllisesti. Hannulla sairauteen on kuulunut useita rankkoja pahenemisvaiheita, jotka ovat vieneet välillä vuodepotilaaksi. Väliin on mahtunut rauhallisempia jaksoja, mutta useammin toistuvia oireita ovat mm. väsymys ja raajojen ja kropan yleinen toimimattomuus. Jääräpäisyys on auttanut selviämään pitkälti ilman ulkopuolista apua, vaikka sitä olisikin saatavilla. Tukeakin Hannu on kokenut tarvitsevansa vain laajalta ja pitkäaikaiselta ystäväpiiriltään. Varsinaista vertaistukea hän on saanut lähinnä myös MS-tautia sairastavalta sisareltaan, mutta myös muita sairauksia sairastavien parista. Hannu kuitenkin tiedostaa, että jokaisen voimat ovat rajalliset ja joskus on tarpeen nöyrtyä ja pyytää apua. Hän myös ymmärtää sen, että kaikki eivät pärjää yhtä hyvin kuin hän ja on siksi valmis auttamaan ja neuvomaan muita. Löytyyhän häneltä paljon kokemusta, jonka jakaminen eteenpäin tuntuu hyvin luontevalta. Tuuppareihin Hannua pyydettiin mukaan vuoden 2011 kesällä. Hetken harkittuaan hän lähti mukaan toimintaan syksyllä. Erityisesti Aivot Narikasta hankkeen Miesten ryhmä saa häneltä paljon positiivista palautetta. Sieltä on löytynyt nopeasti kaveripiiri, joiden kanssa voi puhua luottamuksellisesti asiasta kuin asiasta. ja läsnäolo voivat auttaa. Hän on myös saanut vilpitöntä kiitosta avustaan ja sitä kautta hyvää mieltä ja oloa myös itselleen. Vaikka Hannun motto onkin John F. Kennedyn sanoin: Älkää kysykö, mitä yhteiskunta voi tehdä teidän hyväksenne, vaan mitä te voitte tehdä yhteiskunnan hyväksi, on hänen vakaa mielipiteensä, että nykyyhteiskunnassa liian moni ihminen jää yksin. Lisäksi kerrankin koettu nöyryytys voi korottaa kynnystä hakea apua liian korkeaksi. Siksi heikompien syrjään jäämistä pitäisi yrittää estää kaikin tavoin. Tässä on myös yksi syy, miksi Hannu on itse lähtenyt mukaan yhdistys- ja Tuupparitoimintaan. Hän myös kokee, että on itse saanut paljon tuuppausta omalta lähipiiriltään, mikä on ollut ratkaisevaa hänen omassa selviytymisessään. Siksi on tärkeää antaa hyvän kiertää ja olla tukena apua tarvitseville. Tämän lehtijutunkin Hannu näkee mahdollisuutena tuoda kasvonsa tutuksi, jotta joku mahdollisesti rohkaistuisi tarttumaan hihasta ja tulemaan juttusille! Tällä hetkellä Hannu toimii mielellään yhdistys- ja Tuupparitoiminnassa, mutta yrittää kuunnella myös kehoaan ja kuntouttaa itseään mahdollisimman hyvin. Tulevaisuudessa siintää mahdollisuus uudelleenkouluttautumisesta. Johtaako se työhön paluuseen jää nähtäväksi, mutta ainakin se tuo lisää sisältöä elämään. Taloudellisesti Hannu kokee jälleen pärjäävänsä hyvin. Hän tuntee muutoinkin olevansa elämäänsä tyytyväinen ja onnellinen mies, sairaudestaan huolimatta. Tähän mennessä Hannulla on ollut jo viisi henkilöä tuupattavana. He ovat tarvinneet lähinnä keskusteluapua ja kuuntelijaa vaikeassa elämäntilanteessa. Hannu onkin jo ehtinyt konkreettisesti nähdä, miten paljon pelkkä jutustelu

14 Tuupparit tukevat ja toimivat lähialueellasi Tuupparitoiminnan lähtökohtana on saada koottua Pohjois-Savon alueelle laaja Tuuppariverkosto. Tämä verkosto koostuu Tuuppareista eli vapaaehtoisista henkilöistä, jotka itse ovat kokeneet aivosairauden tai vamman joko itse sairastuneena tai omaisena. Tuupparit pyritään kokoamaan alueellisesti järjestämällä TuuppariTreffejä eri kunnissa. Niissä ideoidaan, suunnitellaan ja toteutetaan oman alueen toimintaa. TUUPPARITOIMINTA YHDISTÄÄ Pohjois-Savon alueella on monta aivoperäisten sairauksien tai vammojen parissa toimivaa yhdistystä. Useat niistä ovat lähteneet tekemään yhteistyötä Tuupparitoiminnan kautta kehittääkseen työikäisten, sairauden tai vamman kohdanneiden hyvinvointia ja heidän kuntoutumistaan tukevaa toimintaa. Alkuvaiheessa TuuppariTreffejä on järjestetty Kuopion, Varkauden ja Iisalmen alueilla. Tuuppariverkoston tarkoituksena on aktivoida eri alueiden vapaaehtoistoimijoita kehittämään alueen toimintaa ja tukemaan vastasairastuneita omalla kokemuksellaan. Laajalla vapaaehtoisten joukolla pystytään luomaan hyvä yhdessä tekemisen meininki ja vähentämään myös yksittäisten henkilöiden kuormitusta. Isossa joukossa on voimaa ja voimavaroja. Jokaiselle Tuupparille pyritään yhdessä löytämään oma mielekäs tapa toimia, sillä jokaiselta löytyy yksilöllisiä vahvuuksia, joita voidaan hyödyntää Tuupparitoiminnassa. Eri yhdistyksissä on pitkään ollut haasteena juuri työikäisten saaminen mukaan yhdistysten järjestämään toimintaan. Haasteena ovat olleet myös yhdistysten laajat toiminta-alueet, jolloin varsinkin pienille paikkakunnille on toimintaa ollut vaikeaa saada käynnistymään. Näitä haasteita vastaan ovat yhdistykset yhdistäneet voimansa ja lähteneet mukaan Tuupparitoimintaan. Tuupparitoimintamallin kehittämisen ja kokeilun on mahdollistanut rahaautomaattiyhdistys RAY ry, joka rahoittaa Tuupparitoiminnan taustalla olevaa Aivot Narikasta hanketta. Noin 40 Tuupparia olivat risteilemässä Kallavedellä Kuvassa: Hannu Leppänen, Juha Timoskainen, Antero Miettinen, Seppo Virta ja Taina Intke- Sutinen. (taustalla laivan kapteeni Seppo Pirinen)

15 Verkkona vertaiselle Omien kokemusten kautta asiantuntijoina toimivat Tuupparit, sekä käynnistetyt toiminnalliset ryhmät tarjoavat tukiverkkoa sellaiselle henkilölle, joka kokee elämänmuutoksen aivosairauden tai vamman myötä. Tuupparit pystyvät kertomaan kokemustensa avulla oman paikkakunnan asioista ja ohjaamaan henkilöä alueella olevan toiminnan pariin mm. toiminnallisiin vertaisryhmiin, tapahtumiin tai eri yhdistysten kerhoihin. Tukea täydentävät hankkeen työntekijät, jotka ohjaavat tuen tarvitsijan hänelle sopivan Tuupparin juttusille. Toiminnallisia vertaisryhmiä Työikäisille neurologisille sairauden tai vamman kokeneille suunnattua ryhmätoimintaa on käynnistelty eri alueilla, ja tarkoituksena on lisätä ryhmien määrää ajan kuluessa. Työikäisten toimintaa on rakennettu eri toimijoiden kanssa yhteistyössä tilanteen ja tarpeen mukaan. Muun muassa Savonia ammattikorkeakoulun Viretori toiminta on ollut vahvasti mukana kehittämässä ja toteuttamassa työikäisille heidän toimintakykyään ja hyvinvointiaan tukevaa toimintaa. Yhteistyön rakentaminen moniin toimijoihin on ollut hankkeen näkökulmasta hedelmällistä, johtuen suureksi osaksi hankkeen taustalla olevasta laajasta yhdistyspohjasta. Käynnistyneitä ryhmiä on tällä hetkellä Kuopiossa (Miesten ja Naisten ryhmät, Viretorin NV -ryhmä), Varkaudessa (Miesten ryhmä), Lapinlahdella (Ne(u)ropatit). Käynnisteillä on uusia ryhmiä Leppävirralle, Varkauteen ja Iisalmeen. NE(U)ROPATIT LAPINLAHDELTA Lapinlahdella syksyllä 2012 on työikäisille suunnattua toimintaa lähdetty kehittämään hyvällä porukalla, sillä Ne(u)ropatit ryhmä on saanut alkunsa. Lapinlahden Ne(u)ropatit ryhmä koostuu noin kymmenestä työikäisestä, aivosairauden tai vamman kokeneesta henkilöstä, jotka yhteistyössä Aivot Narikasta hankkeen kanssa ovat alkaneet rakentamaan oman näköistään toimintaa. Ajatus toiminnallisesta ryhmästä syntyi jo aikaisemmin paikallisen terveyskeskuksen jumpparyhmässä. Silloin toiveissa oli saada jumpan lisäksi neurologiselle porukalle muutakin toimintaa. Toiveet ja mahdollisuudet niiden toteuttamiseen kohtasivat, kun Aivot Narikasta hanke käynnisteli toiminnallisia neurologisia ryhmiä Pohjois-Savon alueelle. Lapinlahden ryhmän kohdalla tieto tarpeesta tuli hankkeelle paikalliselta Tuupparilta, joka on toiminut aktiivisesti mukana ryhmän käynnistämisessä. Ne(u)ropatit nimeen ryhmä päättyi muutamien muiden nimiehdotusten jälkeen. Nimi kuvastaa hyvin ryhmää, sillä keskustelunaiheet vaihtuvat lennokkaasti niin päivän politiikasta uusimpaan tutkimustietoon kuin myös arjen huumorista syvällisiin puheisiin. Ryhmän toiminta on syyspuolella painottunut enemmän kulttuuripuoleen, jossa mm. taidemuseoon tutustuminen ja yhden valokuvausta harrastavan ryhmäläisen multimediaesitys antavat sisältöä kokoontumisille. Mukaan toimintaan mahtuu myös fysioterapeutin pitämä ergonomiaohjaus sekä toimintakerta erilaisten pelien muodossa. Ryhmäläiset itse kokevat saavansa Ne(u)ropateista yhteisöllisyyttä ja vertaistukea sekä tapaamisten lisäävän heidän henkistä toimintakykyään. Ryhmässä nähdään myös, että erilaisia sairauksia tai vammoja kokeneet voivat hyvin ymmärtää toisiaan. Ryhmäläiset kannustavat muitakin vastaavaa kokeneita aktivoitumaan ja etsiytymään paikallisiin vertaistukiryhmiin sekä muihin itselle mielekkäisiin toimintoihin. Niistä voi usein tulla arjen henkireikä.

16 LIHHOO LIIKKEELLE! - Mutta miten, jos ei kykene? tärkeämpänä asiana elämässään. Sopivan liikunnan- tai liikkumisen (apu)välineen löytyminen voi olla siis yksi ratkaisu. Apuväline voi sanana olla kenties leimaava. Liikunnan apuvälineet ovat kuitenkin edelleen liikuntavälineitä, joita on vain sovellettu eri ihmisten tarpeisiin. Soveltavan liikunnan apuvälineet - nimikettä käytetään yleisesti kuvaamaan eri ratkaisuja, joita on kehitetty tukemaan erilaisten henkilöiden ja ryhmien liikunta- ja harrastustoimintaa. Aivoterveyden, yleiskunnon, mielialan, sydänterveyden, virkeyden yleisesti koko ihmisen hyvinvoinnin kannalta liikkuminen on elintärkeää toimintaa. Tämä tulisi huomioida myös, jos jokin sairaus tai vamma muuttaa ihmisen toimintakykyä. Miten siis tuemme ja olemme mahdollistamassa ihmisen liikkumista, liikunnallisiin harrastuksiin osallistumista ja mielekkäiden asioiden tekemistä? Asioita, jotka tuovat sisältöä ja voimavaroja arkeen. Mutta kun, kuuluu monen suusta. En pysty, vaikka haluaisin kyllä kovasti.... Nämä lausahdukset ovat tuttuja, kun alkuun mietitään mahdollisuutta jatkaa rakasta harrastusta sairastumisen tai vammautumisen jälkeen. Mahdotonta!... Onko todella näin? Usein asioihin löytyy ratkaisu, kun henkilön ja hänen läheistensä kanssa mietitään haluttua toimintaa, henkilön toimintakykyä ja ympäristön mahdollisuuksia tukea tekemistä. Jos siis sairastuminen, vammautuminen tai ikääntyminen muuttavat fyysistä toimintakykyäsi, ei liikkumista ja harrastamista tarvitse lopettaa. Erilaisiin liikkumisen ja liikunnan muotoihin on keksitty hyviä ja toimivia välineitä, joista ei aina olla ammattihenkilöstönkään taholta tietoisia. Terveydenhuollon ammattilaisten tärkeimpiä tehtäviä ovat ihmisen perustarpeiden ja itsenäisen arjessa selviytymisen turvaaminen. Vapaa-ajan ja harrastustoiminnan tärkeyttä ei vielä nähdä niin merkittävänä, jotta sen osa-alueen palveluita ja tietoa tarjottaisiin laajasti terveydenhuollon puolelta. Parempaan kohti ollaan kuitenkin menossa. Esimerkki: keski-ikäinen aivohalvauksen kokenut mies oli ennen sairastumistaan pyöräillyt paljon ja kokenut sen erittäin tärkeäksi osaksi elämäänsä. Sairastumisen jälkeen pyörällä ajaminen oli kuitenkin muuttunut mahdottomaksi tavallisella pyörällä. Hän pääsi ohjatusti kokeilemaan ja opettelemaan nojapyörän käyttöä, jolla pyöräily onnistui sairastumisen jälkeenkin. Mies hankki vastaavanlaisen pyörän myös itselleen ja pyöräilee nykyään vuodessa enemmän kilometrejä kuin koskaan aiemmin. Pyöräilyn hän kokee entistä

17 OLIA (soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta) S on yksi liikuntavälineiden vuokraustoimintaa toteuttavista tahoista. Se on Suomen Vammaisurheilu- ja liikunta ry:n ylläpitämää toimintaa, jossa neljä toimintayksikköä Suomessa vuokraavat liikunnan- ja harrastustoiminnan apuvälineitä asiakkaidensa käyttöön. Yksi näistä yksiköistä on Kuopiossa, kuntoutuskeskus Neuronin tiloissa. Täältä ja muistakin yksiköistä on mahdollista vuokrata mm. talvi- ja kesäliikuntaan erilaisia apuvälineitä sekä myös paljon erilaisia sovellettuja pelejä. Vuokrahinnat ovat kohtuulliset, sillä toiminnan tarkoituksena on saada mahdollisimman paljon välineitä käyttöön ja ihmisten liikkumista mahdollistettua. Lisätietoja välineistä ja vuokrauksesta saat osoitteesta Samassa osoitteessa on muitakin vuokrauspalvelun tuottajia, jotka osaltaan pyrkivät tuomaan käyttöön monipuolisesti välineitä erilaisiin tarpeisiin. Käykäähän tutustumassa! Lainaan tähän Kalle Könkkölän, Kynnys ry:n toiminnanjohtajan eräässä tilaisuudessa kertomaa juttua Afrikan matkastaan. Kalle liikkuu sähköpyörätuolilla, ja Afrikan savanneilla liikkuminen tällaisella pelillä ei ole kovin esteetöntä. Paikalliset asukkaat olivat kuitenkin ajatelleet viedä vierasryhmän hienoon puumajaansa, joka sijaitsi korkealla isossa puussa. Kalle tuumi ensin hänen puuvierailunsa jäävän väliin. Luovuuden ja sinnikkyyden ansiosta, sekä kyläyhteisön tuella Kalle sähköpyörätuoleineen kuitenkin nostettiin köysillä puumajaan. Se oli iso elämys ja oppi siitä, että luovuudella ja yhteistyöllä rikotaan rajoja! Kalle Könkkölä on tainnut rikkoa vastaavalla tavalla rajoja useitakin kertoja, luoden siten uskoa myös meille muille siitä, että aina voi löytää mahdollisuuksia asioiden toteuttamiselle... Juha Timoskainen Valmiiden ratkaisujen rinnalle ovat monet sairauden / vamman kokeneet tai heidän läheisensä keksineet myös omia ratkaisuja, jotka usein saattavat olla juuri ne kaikista toimivimmat. Kekseliäisyys ja luovuus ovat hyviä työkaluja, kun mietitään jonkun toiminnan mahdollistumista. Kun vain otetaan turvallisuus ensimmäiseksi huomioon! Huonoilla virityksillä ei saada kuin pahaa jälkeä aikaan. kuvia erilaisista soveltavan liikunnan välineistä

18 Marjaanan tie huippu-urheilijaksi: Kuntoutuksesta Pihtiputaan keihäskarnevaaleille Kuopiolainen Marjaana Huovinen saavutti Lontoon 2012 paralympialaisissa pronssimitalin naisten keihäänheitossa. Kakkoslajissa kuulantyönnössä oli tuloksena neljäs sija. Marjaanan tie keihäänheittäjäksi vammautumisen jälkeen kuulostaa sadunhohtoiselta, mutta on täyttä totta. Tarina sai alkunsa vuonna 2009 Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa yhtenä kesäkuisena päivänä. Marjaana Huovinen etsi fysioterapeutin kanssa elämäänsä mielekästä tekemistä, joka voisi täyttää vammautumisen jättämän aukon. Ajatus keihäänheiton kokeilemisesta heräsi, koska Marjaana oli aikaisemmin kilpaillut keihäänheitossa. Niinpä etsittiin keihääksi soveltuva suorahko, oksaton leppäkeihäs ja sitten kokeiltiin. Kokeilu tehtiin kuntoutusjaksolla Neuronissa fysioterapeutin haastamana ja itselleni ei olisi tullut mieleenkään edes haaveilla keihäänheittämisestä. Tuo pihamaalla jakkaralta tehty heittokokeilu johti kuitenkin siihen, että päätin lähteä koettamaan heittämistä oikeasta "heittotuolista" Pihtiputaan keihäskarnevaaleille, muistelee Huovinen. Siitä tarina sai alkunsa, ja hetki Neuronin pihamaalla oli ikimuistoinen. Huovinen muistaa edelleen tuon ensi heiton mukanaan tuoman tunnetilan. Hetki Neuronin pihamaalla oli mieleenpainuva, sillä jo se antoi uskoa siihen, että jotain on vielä edessä ja elämä ei loppunut vammautumiseen ja pyörätuoliin. Se sama nuoruudesta muistiin jäänyt liikkumisen ilo alkoi herätä uudelleen eloon, Marjaana Huovinen kertoo. Pihtiputaalla ensimmäinen heitto oli kohahduttava, sillä osasin irrottaa keihään oikealla hetkellä ja tunsin suurta onnistumisen riemua. En silloin arvannut, mihin nämä kaksi keihäskokeilua minut johdattavat ja miten paljon elämäni tulisi muuttumaan. Silloin riemuitsin vain siitä, että osasin, pystyin ja jaksoin edes jotakin, edes vähän, hän jatkaa. Urheilijaelämää Harjoittelu GEO -porraskävelysimulaattorissa on tärkeä ja tehokas osa kuntoutusta Keihäänheitossa Marjaanaa kiehtoo lajin tekniikka ja sen yhdistäminen lajivoimaan ja liike-energiaan. Keihäänheittohan ei ole voimalaji, vaan fysiikan lakien tutkimista ja yhdistämistä kehosta lähtevään liikkeeseen, joka siirtyy välineeseen. Tuoliheittäjä suorittaa samanlaisen liikesarjan kuin pystyheittäjä, mutta liike otetaan lantiosta ja vatsalihaksista, koska jalkoja ei voi käyttää. Toisin sanoen, pitää olla hyvä peruskunto, liikkuvuutta ja elastisuutta sekä motivoitunut tekemään tuhansia ja tuhansia toistoja, analysoi Huovinen omaa lajiaan.

19 Marjaana Huovinen kertoo elämänsä muuttuneen urheilun avulla monella tapaa viimeisen kolmen vuoden aikana. Olen löytänyt paikkani osana suurempaa kokonaisuutta ja yhteisöä. Urheilusta on tullut käytännössä ammatti, hän kuvaa omaa elämäänsä. Urheilijaelämä on tuonut Huovisen elämään paljon myönteisiä asioita. Se antaa ympärille ihmisiä, haasteita, aikataulun, elämänrytmin, monenlaisia tunnekokemuksia, avartaa maailmankatsomusta, tutustuttaa eri maihin ja kulttuureihin, hän listaa. Urheilijaelämä opettaa näkemään, mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä, ja se opettaa löytämään sekä asettamaan omia rajoja niin henkisesti kuin fyysisestikin. Parasta on kuitenkin se, että saa hyvän peruskunnon, joka auttaa jaksamaan vammojen tuomien haasteiden kanssa, Marjaana lisää. Hän kokee saaneensa urheilun myötä hyvän ja tasapainoisen, terveen elämän. Siinä saa toteuttaa itseään ja kokea itsensä arvokkaaksi ja tärkeäksi ihmiseksi, jolla on oma arvokas paikkansa tässä maailmassa, hän tiivistää. Myönteisten muutosten rinnalla on lista urheilijaelämän vaatimuksista. Huovisen sanojen mukaan se vaatii sisua, pitkäjänteisyyttä, aikatauluttamista, kuntoutuksen ja urheilun välistä tiivistä yhteistyötä sekä sosiaalisuutta ja kanavoitumista moniin eri suuntiin. Pitää olla määrätietoinen ja motivoitunut tavoitteisiin, joita kohti työtä tehdään. Yhteistyö valmennustiimin ja eri organisaatioiden kanssa on haastavaa ja välillä raskastakin, kertoo Huovinen. Yksin tätä ei kuitenkaan voi kukaan tässä laajuudessa tehdä. Sitoutuminen on täydellistä ja itse asiassa koko muu elämä rakentuu urheilun ympärille, hän tarkentaa. näkyvämpää ja ihmiset ovat kertoneet minun olevan hyvä esimerkki selviytyjästä, hän kuvailee saamansa palautetta. Huovisen kokemuksen mukaan Lontoon paralympialaiset vaikuttivat koko vammaisurheilun asemaan myönteisesti. Lontoon jälkeen palautteen antaminen on ollut ihmisille luontevampaa ja ehkä koko vammaisurheilu on tullut näkyvämmäksi, hän arvioi. Kannustus on auttanut jaksamaan silloin, kun omat voimavarat ovat olleet koetuksella eikä homma aina huvita yhtä paljon, Marjaana myöntää. Taipaleeltaan Huovisen on helppo nimetä hienoja kokemuksia. Kolmen vuoden aikana parasta on ollut se, että on saanut edetä suunnitellusti ja että olen pysynyt terveenä. Myös yhdessä tekeminen on ollut tärkeää, hän kertoo kokemuksistaan. Huovinen on tehnyt suunnitelman jatkaa huippuurheilua seuraavan olympiadin ajan eli Rio de Janeiron 2016 kisoihin asti. Seuraavat arvokisat ovat ensi heinäkuussa 2013 MM-kisat Ranskassa. Myös EM-kisat ovat kisaohjelmassa ennen Rion paralympialaisia. Katsotaan mihin saakka voin kehittyä keihäänheittäjänä ja mihin se vie arvokisoissa niin sijoituksellisesti kuin tuloksellisestikin, Huovinen suunnittelee arvoituksellisesti. Lontoosta Rioon Marjaana kertoo Lontoon menestyksen vaikuttaneen ihmisten suhtautumiseen. Ennen Lontoota sain osakseni kannustusta ja tsemppausta, mutta olin silti aika näkymätön tapaus suuremmalle yleisölle, Huovinen kertoo. Lontoon jälkeen palaute on ollut suorempaa ja Pronssimitalisti yllätettiin Neuronissa mitalikahveilla.

20 Marjaana Huoviselle vammaisurheilun aseman vahvistaminen yhteiskunnassa on merkittävä tavoite. Jatkosuunnitelmiini kuuluu ehdottomasti tuoda vammaisurheilua aina vain näkyvämmäksi ja näin madaltaa kynnystä lähteä mukaan sankoin joukoin, hän muotoilee. Yksi tärkeä jatkotavoite Marjaanan elämässä liittyy huippu-urheilu-uran jälkeiseen aikaan. Urheilu-ura tällä tasolla päättyy aikanaan ja sen jälkeen on hyvä olla myös joku suunnitelma. Haaveeni on, että voisin jollain tapaa jatkaa vammaisliikunnan parissa esim. vertaisohjaajana, paljastaa Huovinen. muotoilee napakasti. Marjaanalle löytyi onneksi toinen tie. Nyt hän viettää täysipainoista elämää urheillen. Millaisen viestin hän haluaa välittää muille ihmisille, jotka ovat vammautuneet tai sairastuneet äkillisesti ja miettivät omaa elämäänsä? Kun elämä on saanut uuden käänteen, jota on vaikea aluksi käsittää saati hyväksyä, haluan sanoa, että kannattaa aina kokeilla ja yrittää vaikka sitten soveltamalla, kannustaa Huovinen. Yksin ei pidä kenenkään edes yrittää jaksaa ja löytää alkua uudelle elämälle, hän muistuttaa. Huovinen kehottaa unohtamaan kiireen ja sitten kun - elämän ja keskittymään täysillä tähän hetkeen. Mennyttä ei saa takaisin, eikä siihen voi vaikuttaa ja tulevaa emme onneksi tiedä, mutta tänään voimme elää ja vaikuttaa siihen millainen tämä hetki on, Marjaana painottaa. Hän kertoo omasta kokemuksestaan, että helppoa tietä ei ole, mutta työn jälkeen onnistuminen on sitäkin arvokkaampaa. Vammaisena elämästä voi todellakin tulla hyvin rikasta ja onnellista monin eri ulottuvuuksin. Voi käydä jopa niin, että se avaa mahdollisuuksia, joita aikaisemmassa elämässä tuskin olisi tullut eteen, muotoilee Marjaana. Marjaana ja keihäs. Takana näkyvältä pihamaalta alkoi keihäsura vuonna Mietteitä elämästä ja Huovinen muistuttaa ihmisen itsensä olevan tärkein, ei se mitä vammoja tai sairauksia hänellä on. Sairauksia ja vammoja ei pidä kieltää, ne ovat osa ihmistä ja siinä tärkeitä, mutta niistä lähtöisin ei ihmistä eikä itseään pidä arvottaa. Jokainen ihminen ja jokainen elämä on lahja ja itsessään arvokas ja korvaamaton, kiteyttää Marjaana Huovinen viestinsä. Tuota ei voi enää paljon paremmin sanoa. elämänmuutoksista Kuluneen syksyn aikana Huovisen haastatteluja on saatu lukea monista lehdistä, mutta onko enää mitään kysymystä mitä häneltä ei olisi koskaan kysytty? Koskaan ei ole kysytty, mitä tekisin, jos en urheilisi, vastaa Marjaana. Vastaisin siihen, että makaisin vuodeosastolla masentuneena, hän Kirjoittaja Anne Ruokonen, fysioterapeutti Kuvat Anniina Poutiainen, Heli Vehkala ja Anne Ruokonen

21 VireTori Valkeiselta vauhtia terveyteen... Oletko jo käynyt Viretorilla? Tiedätkö mitä kaikkea se tarjoaa? Lukemalla tämän kirjoituksen, saat kuvan asiasta. Kannattaa siis viipyä hetki tekstin parissa. Viretori Valkeinen on Sairaalakadulla, Savonia Ammattikorkeakoulun yhteydessä sijaitseva terveyden alan opiskelijoiden käytännön oppimispaikka. Tulevat ammattilaiset pääsevät siellä monipuolisesti kokeilemaan käytännössä opittuja taitojaan. Tässä pelissä voittavat kaikki opiskelijoiden saadessa tärkeää kokemusta saavat Viretorin asiakkaat hyvinvointipalveluita edullisesti ja helposti. VireTori Valkeisella Savonia Ammattikorkeakoulun Kuopion terveysalan yksikön opiskelijat tarjoavat opintoihinsa liittyviä hyvinvointipalveluja kaiken ikäisille asiakkaille. He vetävät erilaisia ryhmiä ja osallistuvat alueen järjestöjen tapahtumiin sekä auttavat yksilöasiakkaita tarjoamalla monipuolista testausta, neuvontaa ja toimintaa terveyden edistämiseksi. vastaanotollaan esim. verenpaineen, käden puristusvoimaa jne. Halutessasi voit tiedustella VireTorin kautta myös suuhygienistien palveluja. He ottavat vastaan enimmäkseen omalla klinikallaan. Tällöin tarkastukseen kuuluu suun terveyden (ientulehdus, plakki, karies) sekä hampaiden puhkeamisen määrittäminen. Viretorilla saat yksilöllistä terveysneuvontaa terveyden edistämisen näkökulmasta. Myös ryhmävierailut ovat mahdollisia. Savonia AMK:n opiskelijat edistävät asiakkaiden terveyttä moniammatillisesti! Fysioterapia ja toimintaterapiaopiskelijat tekevät VireTorilla toimintakykyyn liittyviä kartoituksia sekä ohjaavat ja neuvovat asiakasta yksilöllisesti löytämään oman tapansa edistää omaa hyvinvointiaan. Opiskelijat voivat mitata Yhteystiedot: Viretori Valkeinen Sairaalakatu 6-8 (rak. 1), Kuopio , Avoinna lähtien. Soita ja varaa aika tai tule käymään summeri oven oikeassa reunassa. TERVETULOA!

22 Sosiaalisen- ja psykososiaalisen tuen merkitys Vertaistuki on melko paljon tutkittu aihe. Näkökulmina ovat usein olleet se mitä vertaistuella tarkoitetaan, miten ja mistä sitä saadaan ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut. Harvemmin tutkimusta on kuitenkaan liitetty neurologisiin sairauksiin tai työikäisiin ihmisiin, mutta vielä harvemmin näihin molempiin yhdessä. Oma Pro Gradu tutkielmani käsittelee neurologisesti työiässä sairastuneita sekä heidän omaisiaan. Selvitin teemahaastattelujen avulla heidän kokemuksiaan saamastaan tuesta sairauteen liittyen. Erityisesti itseäni kiinnostaa sosiaalinen ja psykososiaalinen tukeminen sekä erot näiden kahden tukimuotojen välillä. Toinen tärkeä intressini on saada sairastuneiden ja myös omaisten ääni kuuluville. Tutkimuskysymyksiäni ovat; Millaisella tuella voidaan auttaa työikäisenä vakavasti sairastunutta sekä hänen omaisiaan? Mikä merkitys tällä on sairastuneille ja omaisille? Alaongelmina minulla on mm. seuraavanlaisia kysymyksiä; Mihin kohtaan tuki ja sen tarjoaminen tulisi ajoittaa? Millaista tukea sairastuneet olisivat kaivanneet? Miten sosiaalityö on tukenut tai auttanut sairastunutta tai perhettä? Tutkiessani aihetta huomasin, että omaisen tukeminen on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa perheessä on työikäinen, neurologisen sairauden diagnoosin saanut ihminen. Olennaista on ottaa huomioon molempien, sekä sairastuneen että omaisen tukeminen, sillä ne kulkevat käsi kädessä. Mikäli omainen saa tukea, jaksaa ja voi hyvin, vaikuttaa se positiivisella tavalla myös sairastuneen toimintakykyyn. Haastattelemani ihmiset kertoivat toivovansa tukea heti sairaalassa, diagnoosin saamisen alkumetreillä. He toivoivat neuvoja sosiaaliturvaan ja etuuksiin liittyen, käytännön asioiden hoitamiseen...kaikkein merkityksellisintä näyttäisi olevan vertaisuuteen ja sosiaaliseen tukeen liittyvät asiat. ja mahdollisesti kotiin saatavaan apuun, mutta kaikkein merkityksellisintä näyttäisi olevan vertaisuuteen ja sosiaaliseen tukeen liittyvät asiat. Moni joutui hakemaan tietoa tällaisista

23 hiomista ja tarkentamista. Jatkossa aion vielä pohtia mm. sitä, millä keinolla saavutetaan parhaat tulokset sairastuneen tai omaisen kannalta ja millaisia nämä tulokset ovat? Mikä merkitys katkeamattomalla hoitoketjulla on? Mikä sosiaalisessa- ja vertaistuessa on se osa-alue, joka auttaa? Entä mitä eroa on psykososiaalisella ja sosiaalisella tuella? Lisäksi tarkoitukseni on selvittää aineistoni pohjalta, mikä merkitys on sillä mihin kohtaan tuen saaminen tai tarjoaminen ajoitetaan? Tavoitteeni on myös selvittää sosiaalityöntekijän tutkintoni kannalta oleellista asiaa, eli sitä kuinka sosiaalityö voisi tukea vakavan sairauden kohdanneita ja heidän omaisiaan ja saivatko kyseessä olevat perheet tukea sosiaalityöltä. tukimuodoista yksin tai valveutuneen ja jaksavan omaisen avulla. Haastattelujen perusteella huomasin, että on löydettävissä erilaisia tukiverkostoja: 1. Omaiset, 2. Ystävät (erot näiden kahden välillä), 3. Viranomaiset, 4. Muut tahot ( esim. Asukasyhdistykset tai vapaaehtoistoimijat), 5. Kolmannen sektorin toimijat. Alustavasti voin todeta, että ne joilla oli perhettä, saivat usein tuen perheen oman tukiverkoston kautta. Tällöin viranomaiset koettiin vain neuvoa antavina ja ohjaavina, usein etuusasioihin liittyvissä asioissa. Jos perhettä ei ollut, oli viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden rooli suurempi. Joku perheetön oli kokenut saaneensa tukea asukasyhdistyksen kautta. Kaikki toivat yhtenä tärkeimmistä tukimuodoista kuitenkin tuen jota he saivat samassa tilanteessa olevilta ihmisiltä, usein vertaisilta. Heille vertaisen sairaudella ei ollut merkitystä, mutta sama sairaus yhdisti ja toinen osasi tukea heti oikeissa, itseäänkin koskettaneissa asioissa. Alustavien tulosten pohjalta voin jo todeta, että monikaan perheistä ei ollut saanut tukea sosiaalityöntekijältä, vaan sosiaalietuuksiin ja muihin sosiaalityön osaamisalueisiin saatiin tukea hoitajilta tai omalta sosiaaliselta verkostolta. Silti haastateltavat olisivat kaivanneet myös sosiaalityöntekijän tukea ja neuvoja. Lisäksi he olisivat kaivanneet kokonaisvaltaista työotetta, koska hoitoketjun pirstaleisuus vaikeutti selviytymistä....kuinka sosiaalityö voisi tukea vakavan sairauden kohdanneita ja heidän omaisiaan Olen analysoinut aineistoa sisällönanalyysin avulla. Tutkimukseni on vielä kesken ja se vaatii Hanna Väätäinen, sosionomi, sosiaalityön opiskelija

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Muisti ja sen huoltaminen Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Aivot tärkein omistamamme pääoma Aivojen tehtävä on elämän ylläpitäminen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Syö muistisi hyväksi

Syö muistisi hyväksi Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen

Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen Helinä Mesiäislehto-Soukka TtT, KM, YTM, lehtori Seamk:issa Puheenjohtajana Järvi-Pohjanmaan yhteistoimintaalueella

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE

AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE Sosiaalinen ja henkinen aktiivisuus pitää yllä aivojen kuntoa kaikenikäisillä, ja aivojen hyvinvoinnista huolehtiminen voi auttaa pienentämään riskiä

Lisätiedot

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015 Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste FINGERin tuloksia Merkittävä läpimurto muistisairauksien ehkäisyssä Elintapaohjauksella (ravitsemusneuvonta,

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014 Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta Muistityöryhmä 25.8.2014 Ikäihmisten kuntouttamisesta laajemmin Sari Kehusmaa: Hoidon menoja hillitsemässä - heikkokuntoisten

Lisätiedot

Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere

Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere Tarve toimia! Toiminta on yhtä tärkeää kuin ruoka ja juoma. Jokaisella tulisi olla fyysistä ja henkistä toimintaa, josta nauttii

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Asiat, jotka auttavat meitä sekä nyt että silloin jos jotain tapahtuu aivoissamme, ovat hyvin yksinkertaisia ja meille kaikille mahdollisia. Motivaatio

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

Palvelujen uudelleenmuotoilustako apua kuntien talousahdinkoon? Arto Lepistö Apulaiskaupunginjohtaja 14.6.2011

Palvelujen uudelleenmuotoilustako apua kuntien talousahdinkoon? Arto Lepistö Apulaiskaupunginjohtaja 14.6.2011 Palvelujen uudelleenmuotoilustako apua kuntien talousahdinkoon? Arto Lepistö Apulaiskaupunginjohtaja 14.6.2011 Tätäkö on hyvinvoinnin edistäminen? Ylipainon aiheuttama 2-tyypin diabetes ja tupakointi:

Lisätiedot