MÄ TULIN EHKÄ EVÄITÄ HAKEMAAN JATKOO AATELLEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MÄ TULIN EHKÄ EVÄITÄ HAKEMAAN JATKOO AATELLEN"

Transkriptio

1 MÄ TULIN EHKÄ EVÄITÄ HAKEMAAN JATKOO AATELLEN Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hallintakurssille osallistuneiden mielenterveyskuntoutujien kokemuksia kurssista. Sanna Korhonen Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Korhonen, Sanna. MÄ TULIN EHKÄ EVÄITÄ HAKEMAAN JATKOO AATELLEN Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hallintakurssille osallistuneiden mielenterveyskuntoutujien kokemuksia kurssista. Pieksämäki, kevät 2009, 40 sivua, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia psykoedukatiivisin keinoin toteutettua kaksisuuntaisen mielialahäiriön hallintakurssin hyötyä mielenterveyskuntoutujalle. Tutkimus on kvalitatiivinen ja se toteutettiin teemahaastatteluna. Kurssille osallistui viisi mielenterveyskuntoutujaa joista kaikki suostuivat haastatteluun. Haastateltavia oli viisi. Haastattelut toteutettiin toukokuussa Psykoedukaatio on kehitetty vastaamaan sairastuneiden ja heidän läheistensä tarpeisiin. Psykoedukaation tavoitteena on opettaa tunnistamaan ensioireita. Opinnäytetyön tulosten mukaan kuntoutujien saama hyöty kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireidenhallintakurssista oli vertaistuki ja sen antama tunne elämänhallinnan ja itsetunnon vahvistumisesta. Kurssille osallistuneet kokivat oppineensa tunnistamaan sairauden uusiutumisen ensioireita paremmin. Kurssille osallistuneet päättivät perustaa oma-apuryhmän kurssin loputtua. Kurssilla käytetty työkirja koettiin hyödylliseksi kurssilla mutta myös sen jälkeen. Tutkimus tuotti tietoa oireidenhallintakurssin hyödystä kuntoutujalle, tutkimustuloksia ei voi yleistää muihin vastaavantyyppisiin kursseihin. Tutkimus osoittaa kuitenkin, että oireidenhallintakurssille osallistuminen tukee kuntoutujaa. Asiasanat: mielenterveyskuntoutus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, psykoedukaatio, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Korhonen, Sanna. "I come to maybe get some advice for the future". Experiences of people with mental health problems who take part in controlling course of bipolar disorder. 40p., 1 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services The aim of the study was to research what kind of profit people with mental health problems get from the psychoeducational course for control over symptoms of bipolar disorder. The study was a qualitative one, and it was carried out by means of a thematic interview. Turnout of the course was five people and all of them agreed to the request of interview. Five people were interviewed. The interviews took place in May Psychoeducation is developed to the needs of the people who had a bipolar disorder and their nearby people. The objektive of psychoeducation is to teach recognize the first symptoms. The results of the thesis showed that profit of the course for people with bipolar disorder was peer support group and feeling of controlling life and boost in confidence of the people who joined the course. People who took part in the course think that they learned to recognize the first symptoms of the disease better than before the course. People who took part in the course decided to establish some kind of help yourself group when the course ended. People think that the workbook they used on the course was also useful after the course. Research yielded information of profit from the course. The research results can not be generalized to another same kind of course. The research shows that taking part in the course supported the rehabilitation of people with mental health problems. Keywords: mental rehabilitation, bipolar disorder, psychoeducation, qualitative research

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO YHTEISKUNTA JA MIELENTERVEYS Mitä mielenterveys on? Mielenterveyden häiriöiden yleisyys Yhteiskunnan asenne mielenterveyden ongelmiin MIELENTERVEYS KUNTOUTUS Kuntoutus nykypäivänä Mielenterveyskuntoutuksen haasteet KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ Yleisyys Sairauden kulku ja sairausjaksot Käsite ja tyypit Ennuste ja hoito PSYKOEDUKAATIO KAKSISUUNTAISEN MIELIALAHÄIRIÖN HOIDOSSA Oireidenhallinta Psykososiaalinen hoito Psykoedukaatio Psykoedukatiiviset ryhmät Pieksämäellä psykoedukatiivisin keinoin toteutettu hallintakurssi AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET AIHEESTA Psykoedukaatio ryhmät Ensioireiden tunnistaminen Psykoedukaation vaikuttavuus OPINNÄYTETYÖN TAVOITE JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä Tutkimusjoukko ja aineiston keruu Aineiston analyysi... 25

5 9 TUTKIMUSTULOKSET Hyöty, jonka kurssille osallistujat kokivat saaneensa kurssista Kuntoutujien kokemuksia kurssin vaikutuksesta heidän omiin oireidenhallintataitoihinsa TULOSTEN TARKASTELUA Tutkimuksen toteutus Tulosten arviointi POHDINTA Opinnäytetyön kehittäminen ja jatkotutkimusmahdollisuudet Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus Mietteitäni opinnäytetyöprosessista LÄHTEET LIITTEET... 40

6 1 JOHDANTO Mielenterveys luo perustan ihmisen hyvinvoinnille. Mielenterveys on voimavara, joka mahdollistaa yksilöllisen ja mielekkään elämän. Käsitteeseen sisältyy sekä positiivinen mielenterveys että erilaiset mielenterveyden häiriöt ja sairaudet. Positiiviseen mielenterveyteen kuuluu hyvä itsetunto, kokemus hyvinvoinnista ja halu vaikuttaa omaan elämään. Lisäksi positiivinen mielenterveys käsittää työ- ja toimintakykyisyyden ja kyvyn ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja henkiseen kestokykyyn vaikeissa elämäntilanteissa. (Heikkinen-Peltonen, Innamaa & Virta 2008, 8-9.) Suomessa 1,5 prosenttia väestöstä sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä kaikissa ikäryhmissä, mutta yleisimmin ne alkavat nuoruusiässä ja ovat työikäisten sairauksia. Mielenterveyden häiriöt vaikuttavat jopa joka neljännen aikuisen jokapäiväiseen selviytymiseen. Yleisin työkyvyttömyyden syy tänä päivänä on masennus. Mielenterveyden häiriöt lisäävät ennenaikaisen kuoleman riskiä. (Heiskanen, Salonen & Sassi 2006, 113.) Vaikeimpia ihmismielen häiriöitä ovat psykoosit. Psykooseista puhutaan silloin, kun henkilön kosketus todellisuuteen on laajasti tai rajatusti heikentynyt. Henkilö ei aina tiedä, mikä on totta ja mikä ei. Ongelmalliseksi hoidon aloittamisen tekee sairastuneen sairaudentunnottomuus: hän ei itse tunne olevansa sairas. (Nordling & Toivio 2009, 119.) Psykoosiksi luokitellaan mm. kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kaksisuuntainen mielialahäiriö tunnetaan myös nimillä maanisdepressiivisyys, maanis-depressiivinen psykoosi ja bipolaarinen häiriö. Kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle ominaista on toisaalta voimakkaasti kohonneen mielialan jaksot ja toisaalta masennusjaksot. Jaksojen välillä potilas on usein oireeton, vaikka toistuvien jaksojen myötä jaksojen väliset jäännösoireet tulevat tavallisemmiksi. (Lönnqvist, Heikkinen, Henriksson, Marttunen & Patronen 2007, 196.) Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on suuri sairauden uusiutumisen eli relapsin riski (Antony, Ledley & Heimberg 2008, 342). Tässä työssä relapsilla tarkoitetaan sairauden uusiutumista, esimerkiksi oireettoman jakson muuttumista masennusjaksoon.

7 7 Psykososiaalisen hoidon tavoitteena on tukea potilasta, parantaa lääkehoitoon sitoutumista ja helpottaa mielialajaksojen varhaisoireiden tunnistamista sekä lievittää potilaan ja hänen omaistensa vaikeuksia sairauteen sopeutumisessa (Suomen Lääkäriseura Duodecim 2008). Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykososiaalinen hoito voi olla yksilö-, ryhmä- tai perhehoitoa. Tässä työssä käsitellään kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan henkilön osallistumista psykoedukatiiviseen ryhmämuotoiseen kurssiin, jonka vuoksi työstä on rajattu käsittelyn ulkopuolelle psykoedukatiiviset ryhmät sairastuneen läheisille. Tässä opinnäytetyössä tutkin kurssille osallistuneiden mielenterveyskuntoutujien kokemaa hyötyä psykoedukatiivisin menetelmin toteutetusta kurssimuotoisesta toiminnasta Pieksämäellä. Kurssin lähtökohtana on Sanofi Aventiksen julkaisema työkirja Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hallintakurssi. Yksi psykososiaalisen hoidon muodoista on potilasopetus eli psykoedukaatio, jolla tarkoitetaan potilaan ja hänen läheistensä informoimista sairauden taustasta, luonteesta ja sen kulkuun vaikuttavista tekijöistä. (Huttunen 1999, ) Tässä opinnäytetyössä psykoedukaatiolla tarkoitetaan toimintaa ryhmässä, jossa kuntoutuja opetetaan tunnistamaan ensioireita ja hänelle annetaan sairauteen kohdistuvaa tietoa, tukea ja ohjausta. Aihe mielenterveyskuntoutujien parissa on kiinnostava, koska se vastaa koulutussuuntautumistani ja mielenkiintoani. Aihetta miettiessäni otin yhteyttä Keski- Savon Hoivakehityksen Nikulanmäen kuntoutumiskylään. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää kuinka osallistuminen psykoedukatiivisin menetelmin toteutetulle kaksisuuntaisen mielialahäiriön hallintakurssille vaikuttaa kuntoutujan mielestä hänen omaan oireidenhallintaansa. Opinnäytetyöstäni toivon olevan hyötyä paitsi minulle itselleni oppimiskokemuksena, myös kurssille osallistuneille sekä ohjaajille. Jatkossa tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Keski-Savon Hoivakehityksessä kurssia kehitettäessä. Kurssin hyötyä ei Suomessa juurikaan ole tutkittu, siksi aihe on Suomen laajuisesti ajankohtainen. Opinnäytetyöni saattaa olla ensimmäinen Suomessa tehty tutkimus kurssilla käytetystä työkirjasta kurssin lähtökohtana.

8 8 2 YHTEISKUNTA JA MIELENTERVEYS 2.1 Mitä mielenterveys on? Perusta psyykkiselle kehitykselle eli mielenterveydelle luodaan jo lapsuudessa. Perheen lisäksi päivähoito, koulu, harrastukset ja ystävät vaikuttavat mielenterveyden kehitykseen. Omalta osaltaan mielenterveyteen vaikuttavat myös asuinympäristö ja ympäröivä kulttuuri. Mielekäs työ ja taloudellinen toimeentulo luovat pohjaa psyykkiselle hyvinvoinnille. (Heikkinen-Peltonen ym. 2008, 9.) Mielenterveys ei ole pysyvä, muuttumaton tila, se vaihtelee elämänkokemusten ja - tilanteiden mukaan. Mielenterveyteen vaikuttavat ihminen itse, muut ihmiset sekä olosuhteet. (Heiskanen ym. 2006, 17.) 2.2 Mielenterveyden häiriöiden yleisyys Suomalaisten yleinen toimintakyky on parantunut 20 vuodessa. Myönteinen kehitys on seurausta hoidon tehostumisesta, toimintavajavuuksia aiheuttavien sairauksin vähenemisestä, elinolojen paranemisesta ja jatkuvasti saatavasta tutkimustiedosta. Huoli väestön fyysisistä sairauksista on siirtymässä huoleen mielen sairauksista luvulla suuren yhteiskunnallisen haasteen muodostavat mielenterveyden häiriöt, masennus, ahdistuneisuus ja päihteiden käyttö. (Heiskanen ym. 2006, 113.) Mielentila saattaa ajoittain vaihdella huomattavasti, eikä tilapäinen henkinen pahoinvointi vaadi aina avu tarvetta. Mielenterveyden häiriöstä on kysymys, silloin kun oireet aiheuttavat kärsimystä tai psyykkistä vajaakuntoisuutta, rajoittavat toiminta- ja työkykyä tai osallistumis- ja selviytymismahdollisuuksia. Vakavimmillaan mielenterveyden häiriöt saattavat vammauttaa lähes täysin tai sulkea yhteiskunnan toimintojen ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. (Heiskanen ym. 2006, )

9 9 2.3 Yhteiskunnan asenne mielenterveyden ongelmiin Heiskasen ym. (2006) mukaan tuskin mihinkään sairauteen liittyy yhtä paljon väärää tietoa ja ennakkoluuloja sekä asenteita kuin mielen sairauteen. Hylkääminen ja leimaaminen aiheuttavat potilaalle ja kuntoutujille, sekä myös omaisille lisäkärsimystä, joka voi olla suurempi kuin itse sairaus. (Heiskanen ym. 2006, 114.) Mielenterveyden häiriöihin liittyy uskomuksia siitä, että potilaat ovat jotenkin poikkeuksellisia ihmisiä. Sairautta voidaan pitää itse aiheutettuna. Potilaita voidaan pitää arvaamattomina ja aggressiivisina. Käytöstä voidaan pitää uhkaavana ja sääntöjä rikkovana sekä potilaita pidetään itselleen ja ympäristölleen vaarallisena. Mielenterveyden häiriöiden leima hankaloittaa ihmissuhteita ja estää hoitoon hakeutumista sekä avun saantia. Läheisten tuella on suuri merkitys häiriöiden hallinnassa ja siitä kuntoutumisessa. (Heiskanen ym. 2006, 115.) 3 MIELENTERVEYSKUNTOUTUS 3.1 Kuntoutus nykypäivänä Mielenterveyskuntoutuksen käsite on laaja ja osittain epäselvä. Mielenterveysongelmat sekä niiden hoito ja kuntoutus ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Tiedon lisääntyessä käsitykset mielenterveysongelmien luonteesta sekä kuntoutukselle asetettavista haasteista muuttuvat. Käsitys siitä, mitä mielenterveyskuntoutuksella ymmärretään, muuttuu ajan, kulttuurin ja yhteiskunnan mukana. (Koskisuu 2004, 10.) Kuntotutumista koskevassa keskustelussa tuodaan usein esille yhteiskunnan hyötynäkökohtia. Kuntoutuksen keskeisenä tehtävänä on nähty työvoiman ylläpitäminen ja yhteiskunnan menojen säästö. Tavoitteena on ollut sairaudesta ja vammaisuudesta johtuvien yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten vähentäminen. Oleellisena näkökulmana kuntoutuksessa on pidetty yksilön oikeutta mahdollisimman

10 10 hyvään elämään: oikeutta itsenäisyyteen, onnellisuuteen ja oikeudenmukaiseen kohteluun. Koskisuun (2004) mukaan kuntoutusta ja mielenterveyskuntoutusta koskevat samat peruskysymykset. Tällä hetkellä kuntoutuksen peruskysymys on: miten voidaan turvata sellaiset kuntoutuspalvelut, jotka ovat eettisesti korkeatasoisia, pyrkivät yksilön hyvään ja samalla toteuttavat yhteiskunnallisia hyöty näkökohtia. (Koskisuu 2004, 10.) Mielenterveyskuntoutuja nähdään nykyään aktiivisena toimijana, ei kuntoutuspalvelujen- ja asiantuntijuuden kohteena. Kuntoutuja ajatellaan tavoitteelliseksi toimijaksi, joka pyrkii tulkitsemaan, ymmärtämään ja suunnittelemaan omaa elämäänsä ja sen perustaa. (Koskisuu 2004, ) 3.2 Mielenterveyskuntoutuksen haasteet Mielenterveystyössä kaksi eri kuntoutuksen näkökulmaa tarjoavat merkittävän haasteen. Suppean kuntoutuskäsityksen mukaan kuntoutuksen tehtävänä on jonkun tietyn, rajatun sairauden tai vamman aiheuttamien haittojen minimointi, ongelmien ratkaisu tai toimintakyvyn parantuminen. Tyypillisesti mielenterveyskuntoutuksessa on tällöin diagnoosilähtöinen kuntoutusnäkökulma, jolla tarkoitetaan esimerkiksi masennuksen kuntoutuksesta. Yleisesti tässä yhteydessä puhutaan "psykiatrisesta kuntoutuksesta" eli kuntoutuksesta, jossa psykiatrinen diagnoosi on selkeästi palvelujen tarpeen perustana. (Koskisuu 2004, 11.) Kuntoutuksella voidaan tarkoittaa laajaa toimintaa, joka vaikuttaa yksilöön ja hänen ympäristöönsä. Tällöin mielenterveystyössä pyritään löytämään mielenterveyteen positiivisesti vaikuttavia tekijöitä sekä kartoittamaan mahdollisia ongelmia, joita ovat mm. oireilusta aiheutuva hallinnan puute tai toimintakyvyn vajavuus. (Koskisuu 2004, 11.) Mielenterveyskuntoutuksessa haastetta tuovat nämä kaksi edellä esiteltyä näkökulmaa. Diagnoosin, oireiden ja ongelmien hallitseman näkökulman yhdistäminen laajempaan, resurssikeskeiseen näkökulmaan, joka painottaa selviytymiskeinoja, osallistumista ja täysimittaista kansalaisuutta. Liiallinen sairauteen painottuminen voi johtaa kapeaan

11 11 sairauskeskeiseen ja ongelmalähtöiseen malliin, joka ei salli yksilön olevan muuta kuin vajaavaisuutensa. Toisaalta liiallinen voimavara-, resurssi- tai osallisuuslähtöinen näkökulma voi sivuttaa kuntoutujan oman kokemuksen omista ongelmistaan ja esteet, joita psyykkiset ongelmat aiheuttavat omien resurssien käyttöönotolle ja osallistumiselle. (Koskisuu 2004, 12.) 4 KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ 4.1 Yleisyys Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuu 1-2 prosenttia väestöstä, Suomessa potilaita arvioidaan olevan noin Arvioiden mukaan vain noin puolet sairastuneista tunnistetaan ja hoidetaan asianmukaisesti. Sairaus on yhtä yleistä naisten ja miesten keskuudessa. (Heiskanen ym. 2006, 143.) Kaksisuuntainen mielialahäiriö on vahvasti periytyvä sairaus, usein potilaan suvussa on ollut kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai masennusta. Nuoruusiällä sairastettu vaikea masennus voi osoittaa alttiutta sairastua myöhemmin. Erityisesti nuoruusiällä sairastettu psykoottisen masennuksen on havaittu ennakoivan kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Alkoholiongelmat liittyvät usein kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, runsas ja kohtuuton alkoholin käyttö voivat pahentaa sairautta tai laukaista uusia sairausjaksoja. (Heiskanen ym. 2006, 144.) 4.2 Sairauden kulku ja sairausjaksot Sairaus alkaa yleensä nuoruudessa tai nuorella aikuisiällä vuotiaana, jonkin kuormittavan elämänmuutoksen jälkeen. Keskeisin piirre on ajoittain esiintyvien sairausjaksojen toistuminen. Elämän aikana sairausjaksoja voi esiintyä muutamasta useisiin kymmeniin. (Facultas : toimintakyvyn arviointi 2008, 65.)

12 12 Hypomaniselle jaksolle tyypillistä on lievä, mutta selvästi havaittava mielialan nousu ja samanaikainen toimeliaisuuden kasvu. Hypomaaniseen jaksoon ei liity merkittävää toimintakyvyn laskua. Diagnoosi edellyttää hypomanista mielialaa sekä hypomanisten oireiden esiintymistä vähintään neljän vuorokauden ajan. Oireiden on erottava selvästi henkilön tavanomaisesta mielentilasta, eivätkä ole reaktio johonkin tilanteeseen tai päihteiden käyttöön. Hypomaaninen mieliala on kohonnut, tunnevirettä luonnehtii korostunut ja suhteeton hyväntuulisuus. Toisaalta henkilö voi olla vaihtelevasti ärtyisä, erityisesti tilanteissa, joissa hän kohtaa rajoituksia tai esteitä. Tyypillisiä oireita ovat unihäiriöt, puheliaisuuden lisääntyminen, keskittymisvaikeudet, seksuaalisen kiinnostuksen kasvua ja lievä rahojen tuhlailu tai muu vastuuton käytös. (Lönnqvist ym. 2007, ) Maanisissa jaksoissa henkilön normaalit psyykkiset toiminnot muuttuvat huomattavasti. Jaksot kestävät yleensä viikkoja, ja johtavat yleensä sairaalahoitoon toimittamiseen. Tyypillisiä manian oireita ovat mm. korostunut energisyys, runsas puheliaisuus, voimakkaasti alentunut unentarve sekä nopeasti vaihtuviin päämääriin kohdistuva aktiivisuus. Mieliala voi olla iloinen tai voimakkaan ärtyisä. Maniajaksoon voi liittyä erilaisten päihteiden käyttöä. Henkilön mahdollisesti käyttämät psyykenlääkkeet voivat peittää osan oireista. (Lönnqvist ym. 2007, 202.) Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksoa, ei voi erottaa luotettavasti tavallisesta masennustilasta, samankaltaisen oirekuvan vuoksi. Toisaalta oireita tarkasteltaessa on havaittavissa, että kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä masennusjaksot saattavat olla jonkin verran lyhyempiä ja niissä voi esiintyä mm. psykoottisia oireita, psykomotorista hidastumista sekä masennukselle epätyypillisiä oireita, kuten liikaunisuutta, painonnousua ja lisääntynyttä ruokahalua. (Lönnqvist ym. 2007, 203.) Depressioon eli masennus jaksoon verrattuna mania- ja hypomania jaksojen kesto on yleensä lyhyempi. Siksi depressio ja sen jäännösoireet yleensä hallitsevat sairauden kulkua. (Facultas : toimintakyvyn arviointi 2008, 65.) Sekamuotoisessa jaksossa masennusoireiden ja maanisten oireiden vaihtelu on nopeaa ja samanaikaista. Sekamuotoinen jakso on hyvin monimuotoinen, siinä voi olla piirteitä sekä maniasta että masennuksesta. Voimakkaiden mielialavaihteluiden takia, tila on

13 13 usein hyvin tuskallinen. Sekamuotoiseen jaksoon voi liittyä myös psykoottisia oireita, joita ovat aistiharhat ja harhaluulot. (Lönnqvist ym. 2007, 79 & 203.) 4.3 Käsite ja tyypit Käsitettä kaksisuuntainen mielialahäiriö käytetään, kun henkilöllä on esiintynyt useampia sairausjaksoja, joista masennusjaksojen lisäksi vähintään yksi jakso on ollut hypomaaninen, maaninen tai sekamuotoinen jakso. Kaksisuuntainen mielialahäiriö käsite pitää sisällään myös harvinaiset tapaukset, joissa mielialahäiriö ilmenee toistuvin maniajaksoina ilman merkittäviä masennusjaksoja. Hoidon keskeisin tehtävä on ehkäistä jaksojen toistuminen. (Lönnqvist ym. 2007, 196.) Kaksisuuntainen mielialahäiriö voidaan jaotella kahdeksi eri tyypiksi. Tyypin I ja tyypin II kaksisuuntaisiksi mielialahäiriöiksi. Tyypin I kaksisuuntaista mielialahäiriötä kutsutaan bipolaarihäiriöksi. Tyypissä I esiintyy maanisia, masennus- ja sekamuotoisia jaksoja. Tyypissä II esiintyy masennus- ja hypomaanisia jaksoja, ilman maanisia jaksoja. (Lönnqvist ym. 2007, 196.) 4.4 Ennuste ja hoito Kaksisuuntaisen mielialahäiriön kulku on aina yksilöllinen. Kuitenkin on olemassa tekijöitä, joiden avulla häiriön kulkua voidaan jossain määrin ennakoida. (Lönnqvist ym. 2007, 205.) Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy usein merkittävä toimintakyvyn heikkeneminen ja alttius häiriön uusille pahenemisvaiheille. Välittömien oireiden hoidon lisäksi, keskeinen tavoite onkin uusiutumisvaiheiden estäminen. Tavoitteena on palauttaa päivittäinen, sosiaalinen ja ammatillinen toimintakyky. (Koponen 2006, 4199.) Sairausjaksojen toistuminen on hyvin todennäköistä, ellei käytössä ole uusilta jaksoilta suojaavaa mielialaa tasaavaa ylläpitohoitoa. Ennusteen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat

14 14 asianmukainen ylläpitohoito ja potilaan hoitomyöntyvyys. (Facultas : toimintakyvyn arviointi 2008, 66.) Toistuvat sairausjaksot kuormittavat potilasta ja hänen läheisiään. Toistuvia sairausjaksoja sairastavalla on huomattavan suuri riski perheen tai parisuhteen hajoamiseen, työuran katkeamiseen sekä päihteiden käyttöön. Suuri enemmistö, noin 80%, harkitsee sairautensa aikana itsemurhaa ja hieman yli puolet yrittää sitä. Itsemurhariski onkin yli 20-kertainen normaaliväestöön verrattuna. (Lönnqvist ym. 2007, 205.) Lähiaikoihin asti on kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa ensisijaisesti käytetty lääkehoitoa. Scottin & Colomin (2005) mukaan, yhä useammin lääkehoito yhdistetään johonkin psykologiseen tukimuotoon tulosten maksimoimiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi. (Asenjo ym ) Hoidossa on alettu käyttää psykoterapiaa, joka tarkoittaa psykologisin keinoin tapahtuvaa psyykkisten sairauksien hoitoa. (Terveyskirjasto 2009). Ennen vuotta 1990 juuri kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa oli puute psykoterapiasta (Mielenterveyden keskusliitto i.a.). Psykoterapian hoitomuodoista psykososiaalisella hoidolla tarkoitetaan sekä psyykkisiin että sosiaalisiin tekijöihin liittyvää hoitoa (Terveyskirjasto 2009). Kaksisuuntaisen mielialahäiriön sairausjaksojen uusiutumisesta on viime aikoina kertynyt uutta tietoa mm. psykososiaalisten hoitomuotojen hyödyllisyydestä kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa yhdistettynä lääkehoitoon. (Asenjo ym ) Aikaisemmin ryhmäterapioita ei pidetty kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville sopivana hoitomuotona, koska erityyppisistä ongelmista kärsivät eivät kyenneet suhtautumaan rakentavasti häiriön sairausjaksoihin. Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana on saatu erittäin myönteisiä kokemuksia ryhmistä, jotka koostuvat potilaista, joilla on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Ensimmäiset kokeilut tällaisista ryhmistä saatiin 1980-luvulla mm. Volkmar (1981). (Huttunen 1999, )

15 15 Suomessa ainakin Helsingin ja Turun kaupunki sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Oulun yliopistollinen sairaala ovat järjestäneet lukuisia ryhmiä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsiville. (Osmo Mahkonen, henkilökohtainen tiedonanto ) 5 PSYKOEDUKAATIO KAKSISUUNTAISEN MIELIALAHÄIRIÖN HOIDOSSA 5.1 Oireidenhallinta Useissa tutkimuksissa mm. Lam & Wong (1997) ja Lam ym. (2001) on todettu, että kaksisuuntaisesta mielialahäiriötä sairastavat potilaat oppivat tunnistamaan sairauden uusiutumisen varomerkit jo aikaisessa vaiheessa ja osaavat ottaa käyttöön sopivia hallintakeinoja. (Antony ym. 2008, 347) Perryn ym. (1998) esittelemässä kontrolloidussa tutkimuksessa verrattiin oireiden tunnistamista tavanomaiseen hoitomenetelmään. Tutkimus osoitti, että hoitomenetelmä, jonka tarkoituksena oli auttaa potilaita havaitsemaan relapsien eli sairauden uusiutumisen varomerkit aikaisemmassa vaiheessa ja hakeutumaan heti hoitoon, vähensi maniajaksojen relapsien määrää. Sen sijaan tavanomaista hoitoa saaneiden masennusjaksojen määrä ei vähentynyt. (Antony ym. 2008, 347.) Koskisuun mukaan (2004) ryhmiä on käytetty aina mielenterveyskuntoutuksessa. Ryhmien on nähty tukevan kuntoutuksen tavoitteita, sillä ne antavat kuntoutujalle mahdollisuuden omien kokemusten peilaamiseen. Tarpeen on kuitenkin erottaa erilaisten ryhmien väliset tavoitteet ja ryhmän toteutustavat. (Koskisuu 2004, 169.) Ryhmien tavoitteena on lisätä osallistujien ymmärrystä oireistaan ja vaikuttaa niihin sekä luoda erilaisia strategioita oireiden hallitsemiseksi. Oireidenhallintaryhmissä työskentelyn apuna käytetään usein työkirjaa. Suomessa on käytössä ainakin psykoosin oireiden, mielialan ja ahdistuksen hallintaa edistäviä ryhmiä. Kuntoutuja voi käyttää

16 16 työkirjaa myös itseopiskelun välineenä tai yksilöhoitosuhteen tukena. Oireidenhallintaryhmistä käytetään usein nimitystä "kurssi", joka korostaa työskentelyn opiskeluluonnetta. Kokoontumisten tiheys, opetuksen yksityiskohdat ja painotukset määräytyvät kurssilaisten ongelmien laadun ja osallistujien tarpeiden perusteella. Oireidenhallintaryhmällä tarkoitetaan psykoedukatiivisia ryhmiä. (Koskisuu 2004, 206.) 5.2 Psykososiaalinen hoito Keskeisenä tekijänä psykososiaalisen hoidon hyödyllisyydelle nähdään sairaudesta ja sen hoidosta tietoa antava psykoedukatiivinen lähestymistapa. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykososiaalista hoitoa varten on kehitetty spesifisiä eli erityisiä terapioita, kuten psykoedukaatio ks. Suomen Lääkäriseura Duodecim Käypä hoito - suositus. Psykososiaalisilla hoitomuodoilla on runsaasti yhteisiä aineksia, jonka vuoksi niiden välinen vaikuttavuuden vertailu ei toistaiseksi ole mahdollista.(suomen Lääkäriseura Duodecim 2008.) Tiedon saamisen kautta psykoedukatiivinen lähestymistapa vaikuttaa lääkehoitomyöntyvyyteen ja sitä kautta myös lääkehoitomyöntyvyyden kohenemiseen. Lääkehoitoon yhdistettynä psykososiaalisilla hoitomuodoilla voidaan vähentää sairausjaksoja, sairausjaksojen välistä aikaa ja vähentää itsetuhoista käyttäytymistä. (Aer, Sorvaniemi & Suominen 2004.) Oksasen (2008) mukaan mielialajaksojen varhaisoireiden tunnistaminen vähentää mielialahäiriöjaksojen uusiutumisriskiä. Scott ym. mukaan (2006) psykososiaalisesta hoidosta on eniten hyötyä sairauden alkuvaiheessa. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2008.) Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin laatiman kaksisuuntaisen mielialahäiriön käypä hoito -suosituksessa on lueteltu psykososiaalisen hoidon käytännön toteutuksessa keskeiset asiat. (LIITE1)

17 Psykoedukaatio Psykoedukaatiosta voidaan käyttää potilasopetuksen lisäksi mm. suomennoksia koulutuksellinen hoitomalli ja opastava hoito. Psykoedukaatio on vuorovaikutuksellinen prosessi joka sisältää tiedollista ja tajunnan sisältöön liittyvää kognitiivista työskentelyä, sosiaalisten taitojen harjoittelua ja tunteiden käsittelyä. (de Bruijn 2006, ) Huttusen (1999) mukaan psykoedukaatio on tärkein yksittäinen psykoterapeuttinen menetelmä, jonka tulee olla aina keskeinen osa hoitoa sairausvaiheessa, sekä sairausjaksojen lievittämisessä ja estämisessä. Varsinaiset sairausjaksot eivät kehity äkkiä, vaan niitä edeltävät jopa useiden viikkojen aikana asteittain ilmenevät ja voimistuvat ensioireet. Ensioireet ovat hyvin yksilöllisiä ja osin erilaisia maniassa ja masennuksessa. (Huttunen 1999, ) Kuntoutujan on tärkeä oppia tunnistamaan alkavan sairausjakson ensioireita, jotta jakson kehittyminen voidaan aktiivisen hoidon avulla pysäyttää jo alkuvaiheessa. (Facultas : toimintakyvyn arviointi 2008, 64.) Hoitoon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa hakeutumisen on osoitettu vähentävän maniaan liittyvän sairaalahoidon tarvetta (Lönnqvist ym. 2007, 219). Psykoedukaatio on kehitetty vastaamaan sairastuneiden ja heidän läheistensä tarpeisiin, jotka tarvitsevat sairaudesta runsaasti ymmärrettävää tietoa sekä emotionaalista tukea. Psykoedukaation keskeisiä elementtejä ovat emotionaalisen tuen ja sairautta koskevan tiedon antaminen sekä ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen. (Koponen 2006, 4199.) Psykoedukatio sisältää aina terapeuttisia elementtejä, se ei ole siis ainoastaan pelkkää potilasopetusta. Psykoedukaatiota voidaan käyttää ilman pitkää edeltävää koulutusta, työtapa sopii myös perusterveydenhuollon sekä hoitohenkilökunnan käyttöön. (Oksanen i.a.a.) Dixon ym. (2001) sekä Pekkala (2006) ovat tutkineet psykoedukaatiota, jonka on todettu parantavan hoitoon kiinnittymistä, vähentävän pahenemisvaiheita ja sairaalajaksoja prosentilla potilaista. Psykoedukaatiosta on eniten kokemuksia skitsofreniapotilaiden hoidossa, mutta se on osoittutunut tulokselliseksi myös mm.

18 18 mielialahäiriöiden hoidossa. (Koponen 2006, 4199.) Tuloksellisuutensa vuoksi psykoedukaatio sisältyy kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitosuosituksiin (ks. kaksisuuntaisen mielialahäiriön käypä hoito -suositus). Psykoedukatiivisen hoidon tulosodotuksien on oltava realistisia. ajallisesti pitkäkestoisissa häiriöissä hoitotulosten parantuminen voi kestää vuosia. (Koponen 2006, 4199.) Psykoedukaation toteuttamista voivat haitata potilaan aiemmat kielteiset hoitokokemukset, psykoedukaation kokeminen kuormittavaksi sekä leimautumisen pelot. Psykoedukaation olisi sisällettävä emotionaalista tukea ja ongelmanratkaisutaitoihin opastamista tehokkuuden varmistamiseksi. (Koponen 2006, 4199.) 5.4 Psykoedukatiiviset ryhmät Psykoedukatiiviset ryhmät perustuvat ajatukseen siitä, että oireidenhallintaa ja sosiaalisia taitoja voidaan harjoittaa ja oppia tehokkaasti ryhmässä. Psykoedukatiiviset ryhmät ovat muotoutuneet oireidenhallintaa ja sosiaalisia taitoja harjoittamiseen tarkoitettujen ryhmien kautta. (Koskisuu 2004, 169.) Psykoedukatiiviset ryhmät muistuttavat enemmän opetusta kuin terapiaryhmää. Ryhmällä on selkeästi määritelty tavoite, tiedollinen sisältö. Yleensä käytössä on käsikirja tai tehtäväkirja kuntoutujille. Kurssin ohjelmaan voidaan liittää toiminnallisia, monipuolistavia ja vuorovaikutusta lisääviä harjoituksia. (Koskisuu 2004, ) Oireidenhallinnalla ja oireidenhallintataidoilla on merkittävä rooli sairausjaksojen ehkäisemisessä. Useat tutkimukset osoittavat, että maniajaksoja edeltävät todennäköisesti häiriintyneet uni- ja valvejaksot, eivätkö masennus tai masentumattomat jaksot. Tutkimusten mukaan kuntoutujat oppivat tunnistamaan sairauden varomerkit jo aikaisessa vaiheessa ja osaavat ottaa käyttöön sopivia hallintastrategioita. (Antony ym. 2008, 347.)

19 Pieksämäellä psykoedukatiivisin keinoin toteutettu hallintakurssi Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa pysyvän hoitosuhteen ja kuntoutujan oman sairautensa asiantuntijuuden lisäksi suositellaan erilaisia oireidenhallintaryhmiä ja - tekniikoita sekä osallistumista vertaisryhmätoimintaan (Heiskanen ym. 2006, 146). Pieksämäellä keväällä 2008 järjestetty kurssi toteutettiin psykoedukatiivisin keinoin soveltamalla Sanofi Aventiksen julkaiseman työkirjan mallia kaksisuuntaisen mielialahäiriön hallintakurssista.. Työkirja perustuu Helsingin terveyskeskuksen psykiatrisen osaston yhteisten toimintojen kuntoutuspoliklinikan kaksisuuntaisen mielialahäiriön hallintakurssiin sekä asiantuntijaryhmän näkemyksiin ja käännökseen Sanofi Aventiksen englanninkielisestä työkirjasta. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön käypä hoito -suosituksen mukaiset hoidon keskeiset tavoitteet vastaavat työkirjassa esitettyjä kurssin yleisiä tavoitteita. Työkirja on tarkoitettu kaksisuuntaista mielialahäiriötä potevalle ja hänen hoidostaan vastaavan henkilön käyttöön. Työkirjasta on hyötyä myös kuntoutujan omaisille. Kurssin läpikäyminen onnistuu parhaiten pienryhmässä. ihanteellinen ryhmäkoko on viisi henkilöä. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa. Istunnon kesto on minuuttia ja istuntojen kokonaismääräksi suositellaan kertaa. Ryhmän vastuullisen vetäjän on oltava ryhmätyöskentelyyn perehtynyt ammattihenkilö. (Oksanen i.a.b, 4.) Yhteistyökumppanina opinnäytetyöprojektissa toimii Keski-Savon Hoivakehitys ry:n Nikulanmäen Kuntoutumiskylä, Etelä-Savossa Pieksämäellä. Vuonna 2002 rakennettu Nikulanmäen Kuntoutumiskylä tarjoaa tehostettua asumispalvelua mielenterveyskuntoutujille.

20 20 6 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET AIHEESTA 6.1 Psykoedukaatio ryhmät Suuren tutkijaryhmän tekemän pitkäaikaisen tutkimuksen mukaan on selvästi havaittavissa psykoedukaation hyödyllisyys sairauden uusiutumisessa. Tutkimus alkoi lokakuussa 1997 ja päättyi lokakuussa Tutkimuksen otos, eli tutkimukseen osallistuvien henkilöiden määrä, oli 120. Suurin osa tutkimukseen osallistujista täytti kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnusmerkit (>80%). Tutkittavien keski-ikä oli noin 34 vuotta, heitä kaksi kolmasosaa oli naisia. Aiemmin heillä oli ollut noin 9 kaksisuuntaisen mielialahäiriön sairausjaksoa. (Asenjo ym. 2009, ) Saman tutkijaryhmän mukaan psykoedukaatio on käyttökelpoinen menetelmä relapsin ehkäisemisessä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla henkilöillä. Viiden vuoden aikana 57 henkilöä (95%) kontrolliryhmästä ja 51 henkilöä (85%) psykoedukatiivisesta ryhmästä olivat saaneet ainakin yhden relapsin. Keskimäärin relapsin uusiutuminen oli merkittävästi vähäisempää psykoedukaatioryhmässä kuin kontrolliryhmässä. (Asenjo ym. 2009, ) Colomin ym. (2003) tekemään tutkimukseen osallistui 120 potilasta, jotka kärsivät kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Potilaat jaettiin satunnaisesti psykoedukaatioryhmään ja strukturoimattomaan ryhmään. Molemmat ryhmät saivat lääkehoitoa, niitä verrattiin iän ja sukupuolen perusteella. Psykoedukaatioryhmään kuului kahdeksasta kahteentoista potilasta, jotka saivat kaksikymmentä puolentoista tunnin psykoedukaatioistuntoa. Istunnoissa keskityttiin taudin lääketieteelliseen malliin. Aihe jaettiin neljään pääosaan: hoitomyöntyvyys, sairauden tiedostaminen, ensioireiden ja sairauden uusiutumisen havaitseminen aikaisessa vaiheessa sekä säännöllinen elämäntyyli. Strukturoimaton kontrolliryhmä ei saanut psykoedukaatiota. Kahden vuoden seurannassa huomattavan vähäinen määrä psykoedukaatioryhmään osallistuneista sai relapsin verrattuna kontrolliryhmään. (Antony ym. 2008, )

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Omaiset ja kuntoutumisprosessi Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana Läheinen tuen tarvitsijana Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry Tukholmankatu 2, 7. krs. Helsinki 27.5.11 09.11.11 / 2 Omaistoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE PÄMI-hanke kehittämisen lähtökohtana PÄMI Päihde- ja mielenterveys avokuntoutuksen

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Mitä hyvää masennuksessa?

Mitä hyvää masennuksessa? Mitä hyvää masennuksessa? Yleislääketieteen päivät Helsinki 28.11.2014 Anneli Kuusinen, LL, asiantuntijalääkäri, tohtorikoulutettava, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Akateeminen

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot