Liikunta sydämen vajaatoiminnan hoidossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikunta sydämen vajaatoiminnan hoidossa"

Transkriptio

1 Tieteessä katsaus Kai Kiilavuori LKT, osastonlääkäri HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus, Jorvin sairaala Liikunta sydämen vajaatoiminnan hoidossa Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jossa todetaan muutoksia paitsi sydämessä myös mm. verisuonissa, autonomisessa hermostossa, luurankolihaksissa ja keuhkoissa. Liikunta parantaa suorituskykyä ja vähentää sydämen vajaatoiminnan oireita sekä siitä johtuvaa sairaalahoidon tarvetta. Kestävyysliikunnasta on vakuuttavin näyttö, mutta lihas-, intervalli- ja hengityslihasharjoittelu ovat myös hyödyllisiä. Liikunta soveltuu suurimmalle osalle vajaatoimintapotilaista, mutta sitä käytetään aivan liian vähän. Terveyskeskukset ovat keskeisessä asemassa, jotta liikunta saataisiin osaksi sydämen vajaatoiminnan hoitoa. Sen tueksi tarvitaan alueellista lääkärien, fysioterapeuttien ja sydänhoitajien koulutusta. Vertaisarvioitu Suorituskyvyltään huonommat hyötyvät liikunnasta suhteellisesti enemmän. Huonontunut rasituksen sieto, mikä ilmenee lisääntyvänä hengenahdistuksena ja lihasten väsymisenä, on sydämen vajaatoimintapotilaan merkittävin subjektiivinen haitta. Oireet syntyvät monisyisen mekanismin tuloksena. Lähtökohtana on sydämen pumppauskyvyn heikentyminen. Se pienentää minuuttivolyymia yhdessä systeemisen verenkierron suurentuneen vastuksen kanssa. Tämä puolestaan johtuu sympaattisen hermoston ja reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmän yliaktivaatiosta sekä endoteelifunktion heikentymisestä. Vastuksen lisääntymisen vuoksi pienentyneestä minuuttivolyymistä suhteellisestikin pienempi osa ohjautuu aktiivisiin lihaksiin. Seurauksena on luurankolihasperfuusion huononeminen, lihasmassan pieneneminen, lihassäiemuutokset ja lihasaineenvaihdunnan entsymaattiset muutokset. Nämä johtavat aerobisen energiatuotantokyvyn heikentymiseen. Keuhkoissa suurentunut ventilaatio-perfuusioepäsuhta ja luurankolihaksista tulevat hermostovälitteiset metaboliset heijasteet lisäävät minuuttiventilaatiota ja hengitystyötä. Liikunta vaikuttaa moneen elintoimintaan, jotka ovat sydämen vajaatoimintaoireyhtymää sairastavilla häiriintyneet. Vaikutus kohdistuu ensisijaisesti verenkiertoon ja luurankolihaksistoon sekä autonomiseen hermostoon, jonka sympaattinen tonus pienenee ja vagaalinen aktiivisuus lisääntyy. Tutkimukset liikunnan vaikutuksesta ovat kohdistuneet suurimmaksi osaksi systoliseen vajaatoimintaan. Sen etiologiana on ollut iskeeminen sydäntauti, verenpainetauti, laajentava sydänlihassairaus tai sydänlihastulehduksen jälkitila. Tutkimusten sisäänottokriteereinä ovat olleet vakaa NYHA I III-luokan oireisto ja pienentynyt vasemman kammion ejektiofraktio. Diastolista vajaatoimintaa koskevaa tutkimustietoa on vähemmän, mutta toistaiseksi pienehköistä tutkimuksista kertyvä tieto karttuu koko ajan. Vaikka ikääntyneet muodostavat valtaosan vajaatoimintapotilaista, heidän osuutensa tutkimuksissa on toistaiseksi ollut pieni. Suurin ongelma on, että liikunta ei toteudu käytännössä. Suomessa, kuten yleisesti muuallakin, sitä harrastaa riittävästi vain pieni osa potilaista. Liikunnan vaikutukset Suorituskyky ja perifeeriset vaikutukset Liikunta parantaa sydämen vajaatoimintaa sairastavan suorituskykyä ja vähentää oireita (1). Tutkimuksissa on havaittu, että hapenottokyvyn huippuarvolla mitattuna suorituskyky on parantunut % ja rasituskestävyys on parantunut merkitsevästi. Suurempi harjoitteluintensiteetti näyttää parantavan suorituskykyä enemmän. Lisäksi on havaittu, että suorituskyvyltään huonommat hyötyvät liikunnasta suhteellisesti 2242

2 Kirjallisuutta 1 The Task Force for the Diagnosis and Treatment of Chronic Heart Failure of European Society of Cardiology. Guidelines for the diagnosis and treatment of the chronic heart failure: executive summary (update 2005). Eur Heart J 2005;26: Patwala AY, Woods PR, Sharp L ym. Maximizing patient benefit from cardiac resynchronization therapy with the addition of structured exercise training: a randomized controlled study. J Am Coll Cardiol 2009;53: Adamopoulos S, Coats AJ, Brunotte F ym. Physical training improves skeletal muscle metabolism in patients with chronic heart failure. J Am Coll Cardiol 1993;21: Hambrecht R, Niebauer J, Fiehn E ym. Physical training in patients with stable chronic heart failure: effects on cardiorespiratory fitness and ultrastructural abnormalities of leg muscle. J Am Coll Cardiol 1995;25: Hambrecht R, Fiehn E, Weugl C ym. Regular physical exercise corrects endothelial dysfunction and improves exercise capacity in patients with chronic heart failure. Circulation 1998;98: Roveda F, Middlekauff HR, Rondon MU ym. The effects of exercise training on sympathetic neural activation in advanced heart failure: a randomized controlled trial. J Am Coll Cardiol 2003:42: Haykowski MJ, Liang Y, Pechter D ym. A meta-analysis of the effect of exercise training on left ventricular remodelling in heart failure patients. J Am Coll Cardiol 2007;49: Chen YM, Li ZB, Zhu M ym. Effect of exercise training on left ventricular remodelling in heart failure patients: an updated meta-analysis of randomised controlled trials. Int J Clin Pract 2012;66: Belardinelli R, Georgiou D, Cianci G ym. 10-year exercise training in chronic heart failure. A randomized controlled trial. J Am Coll Cardiol 2012;60: Taylor RS, Sagar VA, Davies EJ ym. Exercise-based rehabilitation for heart failure. Cochrane Database of Systematic Reviews 2014, Issue 4. Art. No.: CD DOI: / CD pub4. 11 Wielenga RP, Huisveld IA, Bol E ym. Exercise training in elderly patients with chronic heart failure. Coron Artery Dis 1998;9: Austin J, Williams R, Ross L, Moseley L, Hutchison S. Randomised controlled trial of cardiac rehabilitation in elderly patients with heart failure. Eur J Heart Fail 2005;7: enemmän. Liikunta parantaa myös niiden potilaiden suorituskykyä, joilla on vajaatoimintatahdistin (2). Suorituskyky paranee ennen kaikkea luurankolihaksistoon ja perifeeriseen verenkiertoon kohdistuvien vaikutusten kautta. Sekä laadullisten että määrällisten mitokondriaalisten muutosten seurauksena lihasten aerobinen energiatuotantokyky paranee (3,4). Luurankolihastoiminnan kannalta on myös merkittävää, että endoteelifunktion paraneminen lisää aktiivisten lihasten perfuusiota rasituksessa (5). Sympaattisen hermoston aktiivisuuden väheneminen vaikuttaa samansuuntaisesti (6). Sydänvaikutukset Kestävyysliikunta ei suurenna vajaatoimintapotilaan vasemman kammion loppudiastolista tilavuutta. Sen sijaan kahdessa n. 800 potilaan meta-analyysissa on todettu, että aerobinen kestävyysharjoittelu pienentää vasemman kammion loppudiastolista tilavuutta ja parantaa ejektiofraktiota (7,8). Rasituksessa todetaan kronotrooppisen inkompetenssin paranemista ja maksimisykkeen nousu. Tämä lisää maksimaalista minuuttitilavuutta. Belardinellin ym. 10 vuotta kestäneessä tutkimuksessa todettiin myös merkittävä leposykkeen lasku. Tässä tutkimuksessa suorituskyky pysyi liikuntaryhmässä myös merkitsevästi parempana koko tutkimusjakson ajan (9). Taulukko 1. Liikunnan vasta-aiheita (15). 1. Suorituskyvyn heikkeneminen ja lisääntyvä hengenahdistus edeltävän 3 5 päivän aikana 2. Rintakipu kevyessä rasituksessa 3. Vaikea rytmihäiriö 4. Kontrolloimaton hypertensio 5. Korkeamman asteen AV-katkos 6. akuutti myo- tai perikardiitti 7. Intrakardiaalinen trombi 8. Akuutti systeemisairaus 9. Kontrolloimaton diabetes 10. Tuore eteisvärinä tai -lepatus Elämänlaatu ja ennuste Tuoreen Cochrane-katsauksen mukaan liikunta parantaa merkittävästi sydämen vajaatoimintaa sairastavien elämänlaatua (10). Saman katsauksen mukaan liikunta vähentää sekä sairaalahoidon kokonaistarvetta että sydämen vajaatoiminnasta aiheutuvaa sairaalahoidon tarvetta. Vuoden seurannassa liikunta ei vaikuta kuolleisuuteen, mutta pitemmässä seurannassa tulee esiin suuntaus pienempään kuolleisuuteen. Iäkkäät potilaat Vaikka suurin osa sydämen vajaatoimintapotilaista on iäkkäitä, tätä ryhmää koskevaa tutkimustietoa on toistaiseksi vähän. Käytössä olevan tiedon perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että myös iäkkäämmät potilaat hyötyvät liikunnasta. Wielenga ym. totesivat, että liikunta vähentää yli 65-vuotiaiden potilaiden vajaatoiminnan oireita samalla tavalla kuin heitä nuorempienkin (11). Skotlantilaisessa noin 200 potilaan satunnaistetussa ja kontrolloidussa tutkimuksessa oli potilaita, jotka sairastivat lievää tai keskivaikeaa systolista vajaatoimintaa. Taudin etiologia oli neljällä viidesosalla iskeeminen sydäntauti (12). Potilaiden keski-ikä oli 72 vuotta, ja kolmasosa heistä oli naisia. Kuuden kuukauden pituinen liikunnallinen kuntoutus nosti fyysistä suorituskykyä, ja sekä fyysinen että emotionaalinen elämänlaatu paranivat. Sairaalahoitojaksojen ja sairaalahoitopäivien määrä oli liikuntaryhmässä tutkimusjakson aikana merkittävästi pienempi. Joidenkin tutkimusten mukaan selvästi iäkkäämpien potilaiden liikkumiskyvyn heikentyminen voi rajoittaa liikunnan intensiteettiä ja vähentää siitä saatavaa hyötyä. Turvallisuus Smart ja Marwick selvittivät raportoitujen tutkimusten perusteella liikuntaharjoitusten turvallisuutta (13). 81 tutkimuksessa oli suoritettu yhteensä yli liikuntatuntia. Niiden aikana ilmaantui yksi kliininen haittatapahtuma harjoitustuntia kohti. Yhtään liikuntaan liittynyttä kuolemaa ei raportoitu. Kenelle liikuntaa ja miten? Euroopan kardiologisen seuran sydämen vajaatoiminnan hoitosuositus vuodelta 2012 suosittelee säännöllistä aerobista liikuntaa (suositusluokka I, näytönaste A) (14). Liikunnan aloittaminen vaatii hoitavan lääkärin arvion sen soveltuvuudesta potilaalle. Oireiston ja tehokkaan lääkityksen on myös pitänyt olla vakaa vähintään viimeiset 3 4 viikkoa. Liikunnan vasta-aiheet (15) on esitetty taulukossa

3 13 Smart N, Marwick T. Exercise training for patients with heart failure: a systematic review of factors that improve mortality and morbidity. Am J Med 2004;116: ESC Guidelines for the diagnosis and treatment of acute and chronic heart failure Eur Heart J 2012;33: Piepoli M, Conraads V, Corra U ym. Exercise training in heart failure: from theory to practice. Eur Heart J 2011;13: Borg G. Perceived exertion as an indicator of somatic stress. Scand J Rehab Med 1970;2: Wisloff U, Stoylen A, Loennechen JP ym. Superior Cardiovascular effect of aerobic interval training versus moderate continuous training in heart failure patients. Circulation 2007;115: Haykowsky MJ, Timmons MP, Kruger C ym. Meta-analysis of aerobic interval training on exercise capacity and systolic function in patients with heart failure and reduced ejection fractions. Am J Cardiol 2013;111: Mandic S, Myers J Selig SE ym. Resistance versus aerobic exercise training in chronic heart failure. Curr Heart Fail Rep 2012;9: Selig SE, Carey MF, Menzies DG ym. Moderate-intensity resistance exercise training in patients with chronic heart failure improves strength, endurance, heart rate variability and forearm blood flow. J Card Fail 2004;10: O Connor CM, Whellan DJ, Lee KL ym. Efficacy and safety of exercise training in patients with chronic heart failure: HF-ACTION randomized controlled trial. JAMA 2009;301: Barbour K, Miller N. Adherence to exercise training in heart failure a review. Heart Fail Rev 2008;13: Karmali KN, Davies P, Taylor F, ym. Promoting patient uptake and adherence in cardiac rehabilitation. Cochrane Database of Systematic Reviews 2014, Issue 6. Art. No.: CD DOI: / CD pub3. Taulukko 2. Liikunnan toteuttamisen runko (15). Aerobista liikuntaa pidetään suositeltavimpana, koska sen hyöty sydämen vajaatoimintapotilaille on parhaiten dokumentoitu, ja se on helpoimmin toteutettavissa. Dynaamisista liikuntamuodoista kuntopyörän polkemisessa on useita etuja. Se mahdollistaa hyvin matalatkin kuormitustasot, jonka vuoksi se sopii potilaille, joiden suorituskyky on voimakkaasti heikentynyt. Polkeminen soveltuu paremmin myös ylipainoisille ja niille, joilla on ortopedisia tai iän tuomia rajoituksia. Ulkona pyöräily edellyttää parempaa suorituskykyä, tasaisella maallakin kuormitus on W. Suurimmalle osalle potilaista kävely/sauvakävely on käytännöllisin liikuntamuoto, jossa vauhtia muuttamalla voidaan helposti vaihdella rasitustasoa. Hölkkä soveltuu harvalle vajaatoimintapotilaalle, eikä sitä pääsääntöisesti suositella. Vaihtoehtoja kestävyysliikunnalle on runsaasti, ja sen jatkuvuuden kannalta on tietenkin parempi valita liikkumismuoto, josta pitää. Liikunnan vaikutuksen määräävät sen taajuus, kesto ja teho. Liikunta aloitetaan kevyesti ja kestokin saa olla lyhyt, 5 10 min kerrallaan. Tämä on tärkeää, etenkin jos potilaan suorituskyky on merkittävästi heikentynyt ja lihasmassa pienentynyt tai potilaalla on ollut äskettäin vajaatoiminnan pahenemisvaihe. Liikunnan kestoa ja tehoa pidennetään vähitellen (taulukko 2). Tavallisimmin tehon mittarina on käytetty syketasoa, koska se on varsin lineaarisessa suhteessa hapenottoon. Aerobisen liikunnan syketavoitteiden noudattaminen edellyttäisi rasituskokeen tekemistä kaikille ennen liikunnan aloittamista, mihin myös kansainvälisissä suosituksissa kehotetaan. Käytännössä ongelma on vajaatoimintapotilaiden suuri määrä, minkä vuoksi rasituskoe on mahdollista tehdä vain osalle potilaista. Mielestäni rasituskoe on syytä tehdä harkitusti helpottamaan liikunnan aloittamisen ohjeistusta. Suurimmalle osalle vajaatoimintapotilaista voidaan kuitenkin antaa ohjeet ilman rasituskoetta. Tämä tietenkin edellyttää potilaan ja hänen sairaushistoriansa tuntemista. Tehon arvioimisessa on käytännöllisempää syketason tai vauhdin vahtimisen sijaan oppia kuuntelemaan elimistöä ja tuntemaan rasituksen ja rasittuneisuuden taso. Tähän voi käyttää apuna esim. Borgin (16) asteikkoa, joka auttaa säätelemään liikunnan tehoa. Absoluuttinen teho voi vaihdella eri päivinä. Tavoitteena on hieman rasittava tai rasittava liikunnan teho, Borgin asteikolla 13 15/20 (taulukot 2 ja 3). Intervalliharjoittelulla pyritään saamaan aikaan voimakkaampi lihaskuormitus pienellä sydänkuormituksella. Siinä lyhyet kuormitusjaksot vuorottelevat lepo- tai kevyen rasituksen jaksojen kanssa. Suuritehoisella intervalliharjoittelulla on saatu parannettua hapenottokykyä jopa enemmän kuin aerobisella kestävyysliikunnalla (17,18). Intervalliharjoittelun toteuttamisen mahdollisuudet ovat kuitenkin rajallisemmat. Se ei ole tuttua eikä luontevaa ja vaatisi enemmän valvontaa ja ohjausta. Kestävyysliikunta Intervalliliikunta Lihasharjoittelu Aloitus % VO 2 max/40 50 % sykereservistä, kunnes kesto min Borg 10 12/20 Jatko 1. Teho ad % VO 2 max/ % sykereservistä 2. kesto ad 30 min Optimaalinen intensiteetti Borg 13 15/ /vko 10 s 50 %:lla max tehosta + 80 s lepo/ kevennys Yht min s s lepo/ kevennys 2. Teho % Borg < 15/20 Teho < 30 % kertamaksimista, 5 10 toistoa 2 3 /vko Teho % kertamaksimista toistoa 1 2 /vko Borg 12 13/20 Teho % kertamaksimista Borg < 15/ toistoa 1 (2) /vko VO 2 max = Hapenottokyvyn huippuarvo Sykereservi = Leposykkeen ja todetun maksimisykkeen välinen sykealue (esim. 40 % sykereservistä = leposyke + 40 % maksimi- ja leposykkeen erotuksesta) 2244

4 Sidonnaisuudet Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Kai Kiilavuori: Ei sidonnaisuuksia. Lihasten voimaharjoittelu, mitä sydänpotilailla on aikaisemmin vieroksuttu, on osoittautunut myös sydämen vajaatoimintapotilaille tehokkaimmaksi menetelmäksi parantaa lihasvoimaa ja -kestävyyttä (19). Lihasvoimaharjoittelulla voidaan myös parantaa hapenottokyvyn huippuarvoa ja perifeeristä verenkiertoa sekä korjata sympatovagaalista epätasapainoa (20). Se on ilmeisesti erityisen hyödyllistä iäkkäille potilaille, joilla iän aiheuttamat lihasmuutokset korostavat sairauden aiheuttamia. Voimaharjoittelu ei korvaa kestävyysliikuntaa, mutta näyttäisi yhdessä sen kanssa antavan suuremman kokonaishyödyn. Dynaamiseen liikuntaan yhdistettynä 1 2 kertaa viikossa tehtävä lihaskuntoharjoittelu on riittävä (taulukko 2). Taulukko 3. Subjektiivinen rasittuneisuuden asteikko, ns. Borgin asteikko (16). Miltä rasitus tuntuu? 6 7 Hyvin, hyvin kevyt 8 9 Hyvin kevyt Kevyt Hieman rasittava Rasittava Hyvin, hyvin rasittava Hyvin, hyvin rasittava 20 En jaksa enää Vain toteutunut hoito auttaa Ollakseen hyödyllistä liikunnan on oltava säännöllistä. Liikunnan lopettaminen johtaa sen vaikutuksen menettämiseen muutamassa viikossa tai kuukaudessa. Sydämen vajaatoimintaa sairastavista tavallista suurempi osa on ollut ennen sairastumistakin vähän liikkuvia, minkä vuoksi heille säännöllisen liikunnan omaksuminen on varmasti tavallista vaikeampaa. Suurimmassa sydämen vajaatoimintaa koskevassa liikuntatutkimuksessakin, HF-Actionissa, jossa potilaat olivat jatkuvassa seurannassa, vain 30 % tutkimuspotilaista toteutti liikuntaohjelman suunnitelman mukaisesti (21). Aikaisemman sydänkuntoutusta käsitelleen katsauksen mukaan heikentynyt hoitomyöntyvyys on liittynyt mm. korkeaan ikään, alentuneeseen sosioekonomiseen statukseen ja naissukupuoleen (22). Koska kyse on kroonisesta sairaudesta, ainoa mielekäs tavoite on motivoida potilas itsenäiseen säännölliseen liikkumiseen. Potilaiden suuren määrän vuoksi tärkein terveydenhuollon yksikkö liikunnan toteutumiseksi on terveyskeskus. Jokaisessa terveyskeskuksessa pitäisi olla sydänpotilaiden myös vajaatoimintaa sairastavien liikuntaan perehtynyt fysioterapeutti tai sairaanhoitaja antamassa neuvontaa ja tukea. Lääkärin vastaanotolla on liikunnan käsittely yhtä tärkeää kuin lääkityksenkin. Heidän koulutuksensa on mielestäni keskussairaalan tehtävä. Näin on toimittu Keski-Suomen ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä, joissa keskussairaalan lääkäri, sydänhoitaja ja fysioterapeutti ovat käyneet kouluttamassa terveyskeskuksissa. Hyvää informaatiota löytyy Terveysportista (ks. K- SSHP:n sydämen vajaatoiminnan hoitoketju). Sydänpiireillä on joillakin paikkakunnilla liikuntaryhmiä, joiden merkitys on porukan tuessa kannustamaan omaan liikkumiseen. Kelan kustantamana kuntoutusta on saanut vain pieni joukko sydämen vajaatoimintapotilaita. Se pitääkin kohdistaa vain potilaille, jotka todella tarvitsevat ja todennäköisesti hyötyvät hands on -tyyppisestä ohjauksesta. Avainasemassa on jokainen sydämen vajaatoimintapotilaita hoitava lääkäri. Hänen tehtävänsä on tunnistaa ne, joille liikunta sopii ja informoida heitä siitä. Terveyskeskuksissa tulisi huolehtia riittävästä osaamisesta potilaan tueksi. Tekijöitä, jotka edistävät kuntoutukseen sitoutumista, ovat mm. toimintasuunnitelman olemassaolo ja kuntoutushenkilöstön neuvontamahdollisuus (23). English summary in english Physical exercise in the treatment of heart failure 2245

5 English summary Kai Kiilavuori M.D., Ph.D., Senior Physician Helsinki University Hospital, Heart and Lung Center in Jorvi Hospital Physical exercise in the treatment of heart failure Heart failure is a syndrome which affects not only the heart but also the blood vessels, autonomic nervous system, skeletal muscles and lungs, for example. Exercise has been shown to reduce symptoms, improve exercise capacity and reduce hospitalisation due to heart failure. The most convincing evidence observed is for dynamic exercise but muscle strength, interval and respiratory muscle training have also been shown to be of benefit. Exercise training is suitable for most of the patients but it is clearly underused. The health centres have a crucial role to play in making exercise training an essential part of the treatment of heart failure patients. 2245a

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki

KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki Tutkimusten mukaan keuhkoahtaumapotilaat liikkuvat vain puolet

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

KATSAUS. Suorituskykyä rajoittavat tekijät sydämen vajaatoiminnassa onko liikunnalla vaikutusta? Hannu Näveri, Kai Kiilavuori ja Hannu Leinonen

KATSAUS. Suorituskykyä rajoittavat tekijät sydämen vajaatoiminnassa onko liikunnalla vaikutusta? Hannu Näveri, Kai Kiilavuori ja Hannu Leinonen KATSAUS Suorituskykyä rajoittavat tekijät sydämen vajaatoiminnassa onko liikunnalla vaikutusta? Hannu Näveri, Kai Kiilavuori ja Hannu Leinonen Sydämen kroonista vajaatoimintaa sairastavan perusongelma

Lisätiedot

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista

Lisätiedot

Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö

Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö S Y D Ä NPOT I L A I D EN KUNTOUTUS S U O M ES SA - S E M I NAARI 1 5. 0 3. 2 0 1 7 J A R I L A U K K A N E N, K A R D I O L O G I A N E R

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

Eija Matila ft, TtM 27.4.2016

Eija Matila ft, TtM 27.4.2016 Eija Matila ft, TtM 27.4.2016 Lääkkeettömään hoitoon kuuluvat seuraavat asiat: tupakasta vieroitus, liikkumiseen kannustaminen ja liikunnallinen kuntoutus Liikuntaharjoitteluun perustuvaan kuntoutukseen

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä

Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta Leena Meinilä 30.9.2016 2 1 Varhaisvaiheen PAH 50 10 5 40 5 8 3 Keuhkovaltimopaine terveillä Mean pulmonary arterial pressure (P pa) during rest and slight supine exercise

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman?

Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman? Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman? Arto Hautala, FT, THM, ft Laboratoriopäällikkö, Dosentti arto.hautala@verve.fi Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research

Lisätiedot

Nivelrikkoisen liikunta

Nivelrikkoisen liikunta Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallisessa kuntoutuksessa

Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallisessa kuntoutuksessa Tieteessä kättä pidempää Arto J. Hautala FT, dosentti, fysioterapeutti, yliopistotutkija Oulun yliopisto Annukka Alapappila TtM, fysioterapeutti, liikuntaasiantuntija Suomen Sydänliitto Hanna Häkkinen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...

Lisätiedot

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö

Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Ookkonää kuullu Miten stressi ilmenee? Stressin määritelmä? Stressin

Lisätiedot

Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus

Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus Current Controlled Trials ISRCTN53680197 Vastuullinen

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v. Taustatietolomake Yhteystiedot: Nimi Synt.aika Postiosoite Postinumero ja toimipaikka GSM Puh koti Puhelin työ Sähköposti Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan harjoittelun määrä asteikolla 1-7 (1=

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Riittäkö opiskelijoiden työkunto?

Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,

Lisätiedot

Ikääntyneiden liikuntasuositus

Ikääntyneiden liikuntasuositus Ikääntyneiden liikuntasuositus FT, ft Saija Karinkanta 20.11.2012 1 LIIKUNTASUOSITUKSET Nelson ME et al. Physical Activity and Public Health in Older Adults: Recommendation from the American College of

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksena toteutettavat sydänsairaiden aikuisten kuntoutuskurssit ja sydänsairaiden lasten sopeutumisvalmennuskurssit vuosina 2017 2020

Kelan kuntoutuksena toteutettavat sydänsairaiden aikuisten kuntoutuskurssit ja sydänsairaiden lasten sopeutumisvalmennuskurssit vuosina 2017 2020 Hankintapalveluryhmä KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 8.4.2016 Dnro 14/331/2016 Kelan kuntoutuksena toteutettavat sydänsairaiden aikuisten kuntoutuskurssit ja sydänsairaiden lasten sopeutumisvalmennuskurssit vuosina

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Uinti ja astma. Marja Päivinen tutkija LitM Helsingin urheilulääkäriasema

Uinti ja astma. Marja Päivinen tutkija LitM Helsingin urheilulääkäriasema Uinti ja astma Marja Päivinen tutkija LitM Helsingin urheilulääkäriasema Uinti sopii astmaatikoille Astmassa hengitys on vaikeutunut, hengitysteiden ahtautumisen vuoksi. Astman oireita ovat hengenahdistus,

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Fyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät työterveyshuollossa Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät työterveyshuollossa Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Fyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät työterveyshuollossa Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 24.11.2010

Lisätiedot

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

Liikuntaa sepelvaltimotaudin ehkäisyyn ja hoitoon

Liikuntaa sepelvaltimotaudin ehkäisyyn ja hoitoon Liikuntalääketiede Liikuntaa sepelvaltimotaudin ehkäisyyn ja hoitoon Rainer Rauramaa ja Timo A. Lakka Liikunnan vähäisyys on sepelvaltimotaudin tärkeä itsenäinen, hoidettavissa oleva vaaratekijä. Siksi

Lisätiedot

Liikunnallinen kuntoutus sepelvaltimotaudin hoidossa

Liikunnallinen kuntoutus sepelvaltimotaudin hoidossa LUKU 6 Liikunnallinen kuntoutus sepelvaltimotaudin hoidossa Kai Savonen Arto Hautala Jari Laukkanen Liikunnallinen kuntoutus vaikuttaa myönteisesti sepelvaltimotautipotilaan ennusteeseen vieläpä kustannusvaikuttavasti.

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Stabiilia sepelvaltimotautia sairastavan liikunnallinen kuntoutus

Stabiilia sepelvaltimotautia sairastavan liikunnallinen kuntoutus Assi Hauta-aho ja Pauliina Vilppola Stabiilia sepelvaltimotautia sairastavan liikunnallinen kuntoutus Opas turvalliseen ja tehokkaaseen liikuntaan Opinnäytetyö Syksy 2016 SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

ILOA JA ELINVOIMAA LIIKUNNASTA

ILOA JA ELINVOIMAA LIIKUNNASTA ILOA JA ELINVOIMAA LIIKUNNASTA Elina Sillanpää, LitT, gerontologian dosentti Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Ikääntyminen Ikääntyminen on ajassa eteneviä muutoksia elimistössä Muutokset

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti.

HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti. Liikkumisresepti HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti.fi Väestön liikkuminen Husu ym. 2014 Husu ym. 2014

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot

KATSAUS. Neuroendokriiniset muutokset sydämen vajaatoiminnassa. Hannu Leinonen ja Hannu Näveri

KATSAUS. Neuroendokriiniset muutokset sydämen vajaatoiminnassa. Hannu Leinonen ja Hannu Näveri KATSAUS Neuroendokriiniset muutokset sydämen vajaatoiminnassa Hannu Leinonen ja Hannu Näveri Hemodynaamisten muutosten rinnalla neuroendokriinisella aktivaatiolla on tärkeä merkitys sydämen vajaatoiminnan

Lisätiedot

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille.

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille. 26 11 2014/MB, SH TUTKIMUSTIEDON KRIITTINEN ARVIOINTI 2014 (590300) HELSINGIN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Marja Blom, Farmasian tiedekunta, HY Vastuukoordinaattori: Yliopisto-opettaja, proviisori

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Tammikuun kihlaus 27.1.2017 Ft, TtM-opiskelija Elina Anttonen Keski-Suomen keskussairaala Lantionpohjan lihasten toiminta ja raskauden aiheuttamat muutokset

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Aktiivisuusmittari* Tulokset palvelevat myös työterveyshuoltoa ja yhteenvetojen muodossa koko organisaatiota.

Aktiivisuusmittari* Tulokset palvelevat myös työterveyshuoltoa ja yhteenvetojen muodossa koko organisaatiota. Istumisammatit yleistyvät ja vapaa-ajalla ollaan paikallaan entistä enemmän. Uusien tutkimustulosten valossa istuminen ja liikkumattomuus voikin olla suurempi terveysriski kuin se, että arjesta puuttuu

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2010 Verensiirtoihin liittyvät turvallisuusriskit ovat Suomessa vähäiset. Vuonna 2010 sairaanhoitolaitoksiin toimitettiin yhteensä yli 343 000 verivalmistetta. Vakavia

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS Kuntotestiraportti (Conconi) Sukupuoli 4 7 Mies 7.. Aloitustaso n nosto n pituus Palautumisen kesto km/h, km/h m : ja hengitystiheys : :3 : :7 : : : : :7 :

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL) 15 64-vuotiaiden suomalaisten

Lisätiedot

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? LAURA KIVELÄ, LK LASTEN TERVEYDEN TUTKIMUSKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTO JA YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 17.11.2015, VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ Esityksen sisältö

Lisätiedot

Liikunta aivoverenkiertohäiriön jälkeen

Liikunta aivoverenkiertohäiriön jälkeen Liikunta aivoverenkiertohäiriön jälkeen Liikunnalla terveyttä Liikunta kohentaa myös aivojen terveyttä. Aivoverenkiertohäiriön (AVH) jälkeen voi tuntua vaikealta lähteä tutulle lenkkipolulle. AVH:n jättämät

Lisätiedot

Sopivaa ja edullista liikuntaa terveille ja sairaille

Sopivaa ja edullista liikuntaa terveille ja sairaille Virkaanastujaisluento 3.12.2003 Urho Kujala, Liikuntalääketieteen professori Sopivaa ja edullista liikuntaa terveille ja sairaille Hyvät naiset ja herrat, (PowerPoint- Kuva 1-jalanjäljet; Tässä kuvassa

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot