Katsaus äänen pakkaus- ja siirtotapoihin radioohjelmien tuotannossa ja jakelussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsaus äänen pakkaus- ja siirtotapoihin radioohjelmien tuotannossa ja jakelussa"

Transkriptio

1 Yleisradio Oy Radio Suomi - Advanced Multimedia Center Kalevi Virtanen Katsaus äänen pakkaus- ja siirtotapoihin radioohjelmien tuotannossa ja jakelussa Raportti on syntynyt kouluttautumisloman turvin Porissa kesällä 2001 Työn valvoja: Professori Jari Multisilta Työn ohjausryhmä: Tutkijat: Harri Keiho, Harri Ketamo, Jari Lahti 1/33

2 Tiivistelmä Tarjolla olevan informaation määrä on muutamassa vuodessa kasvanut erittäin suureksi, eikä kasvulle näy loppua. Tiedon jakelu siitä kiinnostuneille asettaakin aiempaa suuremmat vaatimukset toisaalta jakeluteille toisaalta formaateille, jolla tieto esitetään. Yleisradiossa käyttöön otettu TAR (tietokoneavusteinen radio / CAR Computer Aided Radio) järjestelmä yhdessä koko broadcastingtoiminnan digitalisoinnin kanssa avaakin uusia teknisiä mahdollisuuksia sekä radio-ohjelmien tuottamiseen että niiden jakeluun. Ääntä on jo pitkään osattu koodata häviöttömästi digitaaliseen muotoon. Esimerkiksi CDsoittimesta tutun pulssikoodimodulaation, PCM:n (Pulse Code Modulation) tulos on jokseenkin alkuperäisen äänen kaltainen, mutta sen haittana on koodauksesta aiheutuva suuri bittivirta. Stereona se tarkoittaa 1,4 Mb sekunnissa. Yhden sekunnin äänitiedosto vie 176 Kb kovalevytilaa. [1] Ääni pitääkin voida esittää merkittävästi tehokkaammassa formaatissa, jotta sen tallettaminen massamuistiin, editointi työasemassa ja jakelu verkossa olisi mielekästä ja kustannuksiltaan kohtuullista. Avuksi tulevat häviölliset pakkausmenetelmät, joista tunnetuin on MPEG-1:n layer-3 eli mp-3. Algoritmilla saavutetaan 10 12:1 pakkaussuhde 44,1 KHz:n stereoäänessä, jonka näytteet ovat 16-bittisiä, kuulijan juurikaan huomaamatta eroa. Menetelmän tekee kiinnostavaksi myös äsken julkaistu tieto, jonka mukaan algoritmista on kehitetty pro -versio. Uuden mp-3 pro formaatin luvataan tallettavan musiikin puoleen mp-3 tiedostokoosta. Mikäli tiedostokokoa ei haluta pienentää, tarjolla on vaihtoehtoisesti parempi äänenlaatu. [2] Äänen pakkaamisen lisäksi radio-ohjelmien tuotannossa ja jakelussa on pohdittava, millaiset mahdollisuudet nykyinen teknologia tarjoaa äänitiedostojen siirtämiseen työasemasta toiseen tietoverkon yli. Tässä tutkimuksessa selvitetään joitakin radion ohjelmatuotantoon sopivia tiedonsiirtomuotoja sekä tiedonsiirtoa kannettavasta mikrosta lähetysyksikköön. Tavoitteena on kehittää toimiva prototyyppi, jolla yksittäinen toimittaja kykenee koostamaan juttunsa valmiiksi kenttäoloissa ja tallentamaan sen lähetysyksikön palvelimelle radiointia odottamaan. Tämän testaamiseksi varustettiin Fujitsu-Siemes sylimikro Roland UA30 ulkoisella äänikortilla. Sen mikrofoniliittymään kytkettiin tavallinen RE 50 passiivimikrofoni, jollainen on varsin yleinen radiotoimittajan työvälineenä etenkin Yleisradiossa. Sylimikrossa oli 500 MHz:n Celeron-suoritin, 192 Mb käyttömuistia ja 5 Gb:n kovalevy massamuistina. Laitteistolla tehtiin useita kestoltaan 30 sekunnista kolmeen minuuttiin äänitiedostoja, joista osa lähetettiin testaamista varten Yleisradion maakuntaradion Porissa sijaitsevalle tiedostopalvelimelle sähköpostitse tiedostoliitteinä. Ennen lähettämistä tiedostot pakattiin mp-3 formaattiin. Vastaanottopäässä saatiin tulokseksi käyttökelpoinen audiotiedosto. Äänen laatu ja dynamiikka olivat puheäänelle täysin riittäviä. Kuitenkin lievää huojuntaa havaittiin tiedostoissa, jotka äänitettiin monomikrofonilla stereona. Huojunta muistutti lievää vaihevirhettä. Hyvällä vastaanottimella kuunneltaessa huojuntavirhe ei normaalisti kuulu, mutta pienemmillä ja halvemmilla vastaanottimilla virheen erotti. Virhe poistui, kun äänitys tehtiin monofonisena. Sveriges Radion suomenkielisessä toimituksessa, Sisuradiossa on vastaavin tuloksin testattu kannettavaan mikrotietokoneeseen liitettyä Egosys U2A ulkoista äänikorttia. Tulokset ovat olleet varsin rohkaisevia ja menetelmä on koeluonteisesti ollut Ruotsissa myös tuotantokäytössä. 2/33

3 Nopeat modeemilinjat riittävät kohtuullisesti datan siirtoon nykyisen verkon yli, mutta suuret kuvatiedostot, ääni ja animaatio aiheuttavat jo ongelmia. Nopea kaapeli- tai kuituyhteys on useissa tapauksissa kustannuksiltaan kestämätön. Tähän markkinarakoon on kehitetty eräänlaisia kompromissiratkaisuja, joista useiden puhelinoperaattoreiden tarjoama xdsl-yhteysmuoto on kiinteän yhteyden osalta kenties tämän hetken kiinnostavin. Yhteysmuodon kuukausimaksut vaihtelevat euroon linjan nopeuden vaihdellessa Kb/s. [3] Langattomista siirtotavoista ehdottomasti kiinnostavin on Sonera Oyj:n testaama GPRS-palvelu, joka toimii tällä hetkellä Motorolan Timeport 260 -mallilla. Ostaja saa laitteen mukana pc:n sarjaporttiin liitettävän datakaapelin ja datayhteyksien käyttöön ja hallintaan soveltuva pcohjelmiston. [4] GPRS-puhelin varaa tilaa radiokanavalta vain silloin, kun bittejä todella siirtyy. Sen hyviä ominaisuuksia ovat lyhyt kytkeytymisaika verkkoon ja data- eli tiedonsiirtonopeuden paraneminen. Nopeus (30 50 Kb/s) vastaa kiinteää ISDN-yhteyttä. GPRS-palvelun kytkentämaksu on 99 mk. Palvelu maksaa koemarkkinointivaiheessa 99 mk/kk (sis. alv.). Palvelun luvataan kattavan koko Soneran gsm-verkon kuuluvuusalueen vuoden 2001 aikana. [4] RealAudio-tiedostoformaatti on jo vuosien ajan mahdollistanut. radiotoiminnan Internetin kautta. Kuuntelija ei tarvitse muuta kuin Internet-yhteyden ja ohjelman, jolla kuuntelu onnistuu. [5] Viime kuukausina on tullut mahdolliseksi myös digiradiolähetysten vastaanottaminen tavallisella kotitietokoneella. Koneeseen tarvitaan radiotaajuusosat sisältävä lisäkortti, jonka avulla voi ottaa vastaan lähetyksen koko sisällön kuvineen ja tekstitiedostoineen. [6] Markkinoille on tulossa Internetiin liitettävä stereopaketti, Philips FW-i1000. Laitteella voi kuunnella Internetissä toimivia radiokanavia ilman tietokonetta. Sen myynti on tarkoitus aloittaa Yhdysvalloissa syyskuussa, hinta tulee olemaan noin 500 dollaria. [7] On nähtävissä, että uusin digitaalisuuteen perustuva teknologia muuttaa lähikuukausina radiotoimittajan työkalupakin sisällön ja työskentelytavat. Digilähetysten kuuntelu verkon yli lisääntyy vähitellen. Kesällä 2001 maailmanlaajuisessa Internetissä toimi useita tuhansia pelkästään verkkoon tarkoitettuja radioasemia. Ei liene väärä arvaus, että verkkoradioasemia syntyy nopeassa tahdissa myös Suomeen. 3/33

4 English summary The networking landscape is rapidly changing. Data networking is experiencing unprecedented growth and the end seems to be escaping somewhere beyond the horizon we actually are able to see. In today's world audio technology is split between analog audio and digital audio. In recent years the usage of digital audio has increased dramatically. With this growth has come the need for efficient storage and transmission of this data. The main problem is that linear audio data has huge storage requirements: 8-bit audio at an 8-kHz sample rate consumes 1 KB for 1 second of sound. CD-quality audio [stereo, 16-bit linear PCM (pulse code modulation), 44,1-kHz sample rate] consumes 176 KB per second, and stereo sound at the professional rate of 48 khz eats almost 200 Kbytes per second. [1] This means audio can take up valuable local disk space, but more importantly, it requires prohibitively large bandwidths to transmit this data at a reasonable speed and costs. With the emergence of technologies such as multimedia applications and digital radio, the need to compress this data became paramount. By compressing the audio stream, the space needed for this data is reduced. The MPEG standard uses a number of compression techniques in order to achieve this. The audio definition for MPEG-1 included the ability for the audio to be either single-channel (mono) or double-channel (stereo) encoded at pre-defined sampling rates of 32kHz, 44.1kHz and 48kHz. The predefined bit rates for MPEG-1 audio ranged from 32 to 448 KB/s for Layer 1, from 32 to 384 KB/s for Layer 2, and from 32 to 320 KB/s for Layer 3. Widely known and approved is the mp-3 -format. [8] In order to test this method a Fujitsu-Siemens laptop computer were equipped with Roland UA-30 external soundcard and a typical RE-50 passive microphone. The computer had a 500 MHz Celeron processor, 192 MB RAM and 5 GB HDD. Using the equipment several different audio files (30 seconds 3 minutes) were produced and sent over the Internet using both modem line and the network of Pori School of Technology and Economics to the audio server of Satakunnan radio (Finnish Broadcasting Company, Satakunta Provincial Radio). The audio files were encoded by using a commercial Cool Edit Pro (Lt) software. The results were encouraging: The files were received undamaged and the radio station in question successfully recoded them. The quality and dynamics met the requirements of an average radio sound as long as the original files were encoded as mono when used a mono microphone (RE-50). These results were quite the same than the Swedish public service radio, Sveriges Radio has been discovering by using laptop computer with Egosys U2A external audio interface hardware. The MPEG process is open and competitive. All of the MPEG perceptual codecs rely upon the celebrated acoustic masking principle: it is not necessary to use digital bits to encode inaudible, masked frequencies. In perceptual coders, a filter bank divides the audio into multiple bands. [10] When audio in a particular band falls below the masking threshold, few or no bits are devoted to encoding that signal, resulting in a conservation of bits that can then be used where they are needed. [11] In the near future General Packet Radio Service (GPRS) is bringing an enhancement to existing GSM network that introduces packet data transmission, enabling "always on" mobility. This means 4/33

5 that users can choose to be permanently logged on to , Internet access and other services, but do not have to pay for these services unless sending or receiving information. Data rates may increase even up to 384kbit/s. [22] Benefits are faster data speeds, almost instantaneous connection set-up and connection to an abundance of data sources around the world, through support for multiple protocols, including IP. It also means a step towards full 3G services. [26] Sonera and Nokia have for the first time verified the quality of GRX (GPRS Roaming Exchange) roaming in a third generation mobile environment. The Quality of Service (QoS) tests were conducted in Nokia's trial UMTS platform, established for the purpose of testing future 3G services. With the tests, Sonera and Nokia were able to determine that data packets that had been given top priority, i.e. a high QoS rating, were transmitted faultlessly through the Sonera GRX. At the same time lower priority data can use the rest of the available bandwidth, maximizing use of Inter Operator GRX Roaming capacity without disturbing top priority traffic. Future 3G customers are likely to be offered various QoS categories, priced according to priority. Thus, highly important real-time data will be transmitted reliably even during congested periods, while less urgent data will be handled on a best-effort basis, at less cost to the customer. The QoS tests by Sonera and Nokia involved three types of IP (Internet Protocol) data: video streaming, Internet radio, and normal ftp (file transfer protocol) traffic. In short, data in the form of live images, sound and text files was transmitted via simulated 3G networks that were interconnected by GRX. [27] GPRS will provide a massive boost to mobile data usage and usefulness. Adding this the latest news concerning the new mp-3 pro algorithm that recently was released by Fraunhofer Institute causes quite many changes both in the toolbox and the methods of producing radio programs. [10] 5/33

6 Alkusanat Tämän tutkimusraportin teki mahdolliseksi Yleisradion erinomainen kouluttautumislomakäytäntö. Tutkimuksen kohde puolestaan selittyy allekirjoittaneen henkilökohtaisesta uteliaisuudesta ja kiinnostuksesta uusimpaan teknologiaan. Minulle myönnetty kouluttautumisvapaa itse asiassa teki mahdolliseksi sen selvittämisen, mikä varsin pitkään on kaihertanut mieltäni, mutta mihin koskaan ei ole tuntunut olevan riittävästi aikaa. Me kaikki, jotka olemme mukana ns. aktiivissa työelämässä, tiedämme sen nykyään olevan tavattoman aktiivista eikä vähiten siksi, että jokapäiväisistä työtehtävistä suoriutuminen vaatii jatkuvaa itsensä kehittämistä. Tutkimuksessani olen päässyt hyödyntämään vuosien saatossa kertynyttä kokemustani Yleisradion maakuntaradion toimittajana ja uutispäällikkönä sekä jo pitkälti toistakymmentä vuotta jatkunutta tietotekniikan opiskeluani työn ohessa. Kiitän lämpimästi Yleisradion kouluttautumislomatoimikuntaa sekä Radio Suomen ja Satakunnan radion johtoa saamastani opintovapaasta. Erityisesti kiitän Porin korkeakouluyksikön johtajaa professori Hannu Jaakkolaa sekä työni ohjaajaa professori Jari Multisiltaa, jotka antoivat käyttööni tutkimuksessa tarvitut tilat, välineet ja muutkin resurssit sekä kannustivat, rohkaisivat ja neuvoivat minut perille. Kiitän myös Satakunnan korkean teknologian säätiötä ryhmämme saamasta stipendistä. Hyvin tarpeellisena käytännön tukena työssäni on ollut myös korkeakouluyksikön multimedialaboratorion (AMC) koko henkilökunta. Muistan kiitollisena, miten tutkijat Jari Lahti, Harri Keiho ja Harri Ketamo monesti saivat sormen pois suustani, mihin sillä työn tilapäisesti takkuillessa oli jonkin verran pyrkimystä. Maakunnalliseksi yliopistokeskukseksi laajentumassa oleva on hieno ja monipuolinen korkeamman opetuksen ja tutkimuksen yhteisö. Mainittakoon siitä todisteeksi vaikkapa kesäkuussa 2001 Porissa ensimmäisenä Euroopassa - pidetty kansainvälinen mobiiliteknologian konferenssi ja laajaa valtakunnallista mielenkiintoa herättänyt tutkimusväliraportti nuorison matkaviestinnästä. Tämän tutkimusraportin puutteet on pantava yksinomaan tutkittavan alan nopean kehittymisen, rajallisen tutkimusajan ja tutkimuksen tekijän omien rajojen piikkiin, eikä luettava Porin korkeakouluyksikön viaksi. On todennäköistä, että osa raportin tiedoista on jo julkaisuhetkellä vanhentunut. Porissa kesällä 2001 Kalevi Virtanen 6/33

7 Termejä ja lyhenteitä A/D A-D ADSL Näytteistys, näytteenotto, diskretointi, myös A-D Myös ADC, kvantinsointi, sampling, samplaaminen, äänen muuttaminen digitaaliseen asuun. Asymmetric Digital Subscriber Line ASCII American Standard Code for Information Interchange CDFS Compact Disk File System CD-ROM Compact Disk- Read Only Memory DAB DCC DSL Formaatti Digital Audio Broadcasting, digiradio Direct Digital Control Digital Subscriber Line (xdsl) Tiedostomuoto Frame relay FUNET GPRS HDTV HSCSD HTML ISDN ISO Layer MIDI MPEG Datan pakettisiirto, kehysvälitys Suomen korkeakoulut ja yliopistot yhdistävä nopea verkko General Packet Radio Service High Definition Television. Teräväpiirtotelevisio High Speed Circuit Switched Data Hyper Text Markup Language Integrated Services Digital Network International Standard Organization Kerros, rajapinta Musical Instrument Digital Interface Motion Picture Expert Group standard On-demand Pyydettäessä tapahtuva, tiedostomuotoinen jakelu UMTS Universal Mobile Telephone System 7/33

8 WLAN WWW Wireless Local Area Network World Wide Web 8/33

9 Sisällysluettelo KATSAUS ÄÄNEN PAKKAUS- JA SIIRTOTAPOIHIN RADIO-OHJELMIEN TUOTANNOSSA JA JAKELUSSA...1 TIIVISTELMÄ...2 ENGLISH SUMMARY...4 ALKUSANAT...6 TERMEJÄ JA LYHENTEITÄ...7 SISÄLLYSLUETTELO...9 JOHDANTO...11 RAPORTIN RAJAAMINEN VALTATIEN VALLANKUMOUS NYKYINEN PROSESSI MIKÄ MUUTTUU? KURKISTUS KONEPELLIN ALLE PSYKOAKUSTIIKKA DIGITAALINEN TALLENNUS TALLENNUSTAPOJA ÄÄNEN KÄSITTELY JA PAKKAAMINEN MITÄ PAKKAAMINEN ON? JOITAKIN PAKKAUSTAPOJA ÄÄNEN HÄVIÖLLINEN PAKKAAMINEN MPEG Layer Layer Layer MUITA MPEG-STANDARDEJA JOITAKIN MP-3 -ENKOODEREITA DIGITAALISEN ÄÄNEN JAKELUSTA INTERNETISSÄ RADIOLÄHETYKSET JA INTERNET ON-DEMAND ELI TIEDOSTOMUOTOINEN JAKELU ARKISTOISTA MULTIMEDIAKSI MITÄ TIEDONSIIRTOON TARVITAAN? ÄÄNEN SIIRTÄMINEN MUUTAMIA SIIRTOTIEYMPÄRISTÖJÄ KIINTEÄT YHTEYDET /33

10 7.2. LANGATTOMAT YHTEYDET JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA ARVAUKSIA TULEVASTA RADIOTOIMITTAJAN UUSI ARKI ENTÄ JOS? LÄHTEET /33

11 Johdanto Yleisradio aloitti digitaaliradion koelähetykset keväällä Suomen hallitus teki periaatepäätöksen radioverkkojen digitalisoinnista toukokuussa Lokakuussa samana vuonna valmistui Helsingin alueelle Ylen kolmen lähettimen koeverkko. Vuoden 2000 aikana alkoi digitaalinen opintoradiotoiminta. Digitaalisen television yhteiseksi kansalliseksi aloituspäiväksi on sovittu , jolloin digi-tv-palveluiden on määrä käynnistyä kaikilla uusilla digikanavilla. Radio- ja televisiolähetysten broadcasting-toiminnan digitalisointi avaa väistämättä uusia teknisiä mahdollisuuksia sekä ohjelmien tuottamiseen että niiden jakeluun. Radion digitalisointi tuo radioon entistä korkealaatuisemman äänen, enemmän kanavia ja ohjelmia sekä mahdollisuuden vastaanottaa ohjelmiin liittyviä monipuolisia lisäpalveluita. Digiradiossa lähetyksen sisältö voi olla muutakin kuin ääntä: dataa, tekstiä ja kuvia. Radioohjelmien oheen voidaan liittää monipuolista tietoa ohjelmista, kuten esiintyjien nimet tai laulujen sanat. Myös muun tiedon, kuten uutisotsikoiden, säätietojen ja liikennetiedotusten välittäminen on mahdollista. [6] Lisäksi digiradiolähetyksen mukana kulkee tietoa lähettävästä radioasemasta, ohjelmatyypistä sekä saatavilla olevista muista ohjelmapalveluista. Monilla jo nyt käytössään oleva RDS-radio antaa eräänlaisen alkuviitteen siitä, mihin suuntaan kehitys alalla on menossa. Tällä hetkellä kaikkein nopeimmin etenee näennäisistä, lähinnä rahoitukseen liittyvistä vaikeuksista huolimatta - langattoman viestinnän, erityisesti matkapuhelinteknologian kehitys, mikä lähivuosina tullee merkittävästi vaikuttamaan muun muassa radiolähetysten kuunteluun. Digiradio sopii erityisen hyvin liikkuvaan vastaanottoon. Teoriassa se mahdollistaa CD-levyn äänen laadun jopa autokuuntelussa. Myös datan välittäminen tietokoneelle esimerkiksi liikkuvaan junaan tai autoon on mahdollista. Kaiken kaikkiaan kehitys näyttä siltä, että radio-ohjelmien tuottamiseen ja vastaanottoon voidaan odotella lähikuukausina ja vuosina isohkoja muutoksia. Uusimman teknologian hyödyntäminen yksittäisen radiotoimittajan päivittäisessä työskentelyssä toisaalta yksinkertaistaa toisaalta mutkistaa jutuntekoa. On vaara, että juttuja tehdään yhä useammin tekniikan eikä journalismin ehdoilla. Erityisesti on huolehdittava siitä, että uusien välineiden käyttöön annetaan niiden käyttäjälle riittävä koulutus. 11/33

12 Raportin rajaaminen Tämän tutkimuksen tavoitteena oli laatia selvitys nykyaikaisen informaatio- ja multimediateknologian tarjoamista mahdollisuuksista avustaa broadcasting-radiotoiminnan sisällöntuotannossa ja -jakelussa toisaalta kiinteän verkon tarjoamassa ja toisaalta mobiiliympäristössä. Lähtökohtaisesti tarkoituksena oli tutustua markkinoilta löytyvään ohjelmisto- ja laitetarjontaan sekä selvittää äänenpakkaamiseen ja vaadittavaan kaistaleveyteen tarvittavan minimitaso mm. sille, että määräkestoinen audiotiedosto voidaan järkevässä ajassa ja kustannuksin siirtää tietokoneesta toiseen tietokoneeseen tai muuhun päätelaitteeseen joko lanka- tai mobiiliverkon yli siten, että äänen laatu säilyy riittävän korkeatasoisena. Edelleen tavoitteeksi asetettiin muiden alan merkittävien toimijoiden käyttämiin menetelmiin tutustumalla selvittää, mihin suuntaan kehitys alan tällä sektorilla näyttää olevan menossa. Tässä tarkoituksessa tehtiin opintomatkat Ruotsiin (Sveriges Radio), Yleisradion Radio Peiliin ja äänitearkiston digitointiprojektiin sekä Saksaan (Deutsche Welle). Esimerkiksi Ruotsissa Sveriges Radio aloitti digiradiotoiminnan kymmenisen vuotta sitten. Pilottina toimi tuolloin SR:n suomenkielinen toimitus. Lisäksi aineistoa kerättiin Internetistä sekä it-alan joistakin näyttelyistä kevään-kesän 2001 aikana. Tiedonkeruumenetelminä hyödynnettiin kirjallisuutta, opinto- ja tutustumismatkoja, Porin Korkeakouluyksikön tarjoamaa koulutusta, eurooppalaisten julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden ja kaupallisten toimijoiden tietopankkeja sekä alan nopean kehityksen takia etenkin Internetiä. Määrällinen aineisto kerättiin pääosin tietoverkkoja hyödyntäen esim. noutamalla ja kokeilemalla verkossa tarjolla olevia äänen pakkaamiseen soveltuvia shareware- ja ilmaisohjelmia. Laadullinen aineisto kerättiin kokeilemalla äänen pakkaamista eri formaatteihin (esim. file.aud, file.mp3, file.ra jne.) ja siirtämällä näin saatuja audiotiedostoja sekä kiinteän verkon että mobiiliverkon yli. Tällä pyrittiin hankkimaan syvempää tietoa kuvatun prosessin vaikutuksista korvin kuultavaan äänen laatuun, siirtämisen vaatimaan kaistanleveyteen ja menetelmän kustannuksiin. Tässä raportissa tarkastellaan uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia radio-ohjelmien toimittamisessa ja jakelussa Yleisradion maakuntaradion näkökulmasta. 12/33

13 1. Valtatien vallankumous Yhteiskunnan tietokoneistumista 1900-luvun lopulla voitaneen hyvällä syyllä pitää merkitykseltään samanlaisena ellei jopa suurempana kuin edellisen vuosisadan aikana alkunsa saanut teollinen vallankumous. Kun tulevat sukupolvet arvioivat edelleen jatkuvaa, tiedon valtatieksi sanottua tietoteollista mullistusta, voi tässä esitetty arvaus osoittautua varsin varovaiseksi. Joukkotiedotusvälineissä, mediassa mullistus on ilmeisesti viemässä yleisölle tarjottavan tiedon ja viihteen jakelun yhdenmukaistumiseen. Perinteinen painettu media, sanomalehdistö kohtaa sähköisen median yhä useammin verkossa: Useat yli satakin vuotta toimineet lehdet toimittavat ja julkaisevat erillistä sähköistä painosta, joka on halukkaiden selattavissa Internetissä missä päin maailmaa hyvänsä. Lehtien verkkoversiot ovat yleisesti ottaen kunnianhimoisesti toimitettuja, hyvin kuvitettuja ja lähdeviittauksin varustettuja. Sähköisen median vastaavasta tarjonnasta ne eroavat (toistaiseksi) vain audio- eli äänitiedostojen ja televisiokanavien liikkuvan kuvan, videon puuttumisena Nykyinen prosessi Journalistinen työprosessi on monissa Yleisradion maakuntaradioissa sekoitus perinteistä analogista ja uutta digitaalista äänenkäsittelyä. Jos ajatellaan toisaalta päivittäistä makasiiniohjelmistoa ja toisaalta maakunnallisten uutis- ja ajankohtaisohjelmien tuottamista, prosessi on kummassakin tapauksessa paljolti samanlainen. Mikäli kysymyksessä on suora lähetys, tapahtumapaikalla yleensä on toimittaja lähetinauton kanssa. Toimittajan mikrofoni on linkkiteitse yhteydessä lähetysyksikön (studion, tarkkaamon) äänipöytään, jonka ääressä on toinen toimittaja. Tämä avaa sisäänjuonnon jälkeen äänikanavan maastossa olevalle toimittajalle, joka aloittaa juttunsa. Sen loputtua kanava suljetaan ja lähetysvastuu siirtyy takaisin kotipesään. Suorien, maastosta annettavien juttujen lisäksi maakuntaradioissa valmistetaan päivittäin useita juttuja odottamaan tulevia radiolähetyksiä. Useat näistä jutuista ovat maakuntauutisiin tehtyjä ja kestoltaan muutamasta sekunnista pariin minuuttiin. Myös makasiinilähetyksiin varsinkin maakuntien aamuradioihin saatetaan editoida juttuja valmiiksi. Lisäksi valmiita juttuja tehdään tilauksesta Ylen valtakunnallisten radioverkkojen varsinkin Radio Suomen lähetyksiin. Kun juttu koostetaan valmiiksi ennen sen radiointia, journalistinen työprosessi sisältää yleisimmin materiaalin keräämisen ja sen editoinnin. Audiomateriaali kerätään yleisimmin minidisk - tallennuslaitteilla, mutta tuotantokäytössä on vielä myös perinteisiä analogisia kasetti- ja kelanauhureita. Tallennettu äänimateriaali siirretään tietokoneavusteiseen RCS/CAR -järjestelmään, jossa siihen liitetään tarvittavat osiot toimittajan äänellä ja poistetaan aiemmin kerätystä materiaalista jutun kannalta journalistisesti tarpeeton audio. Valmis juttu tallennetaan mpeg-1:n layer-2 eli mp-2 formaatissa palvelimen kovalevylle odottamaan radiointia. Formaatti on sama kovalevylle omiin hakemistoihinsa tallennetulle musiikille. Äänimateriaalia saatetaan myös siirtää maastosta linkkiteitse. Siinäkin tapauksessa juttu yleensä koostetaan valmiiksi vasta toimituksen tiloissa. 13/33

14 Journalistinen työprosessi nyt (kuva on tekijän Porin korkeakouluyksikössä toukokuussa 2001 pitämästä, tutkimusaiheeseen liittyneestä PowerPoint -esitelmästä): 1.3. Mikä muuttuu? Tietoverkkojen nopea yleistyminen tulee mitä ilmeisimmin radikaalisti muuttamaan sähköisen median työskentelytapoja. Tämä koskee yhtä hyvin radio- ja televisio-ohjelmiin tarvittavien tietojen ja materiaalin keräämistä ja itse juttujen toimittamista kuin yhä enenevässä määrin myös valmiiden ohjelmien jakelua. Tätä (kesällä 2001) kirjoitettaessa on jo nähtävissä, että esimerkiksi lyhyiden 2-3 minuutin pituisten uutisjuttujen ja vastaavien raporttien toimittaminen radiointia varten valmiiksi maastossa, studiotilojen ulkopuolella käy mainiosti ja nopeasti äänikortilla varustetun sylitietokoneen, mikrofonin ja gsm-puhelimen avulla. Tämän testaamiseksi Fujitsu-Siemes sylimikro varustettiin Roland UA30 ulkoisella äänikortilla. Sen mikrofoniliittymään kytkettiin tavallinen RE 50 passiivimikrofoni, jollainen ovat varsin yleinen radiotoimittajan työvälinen etenkin Yleisradiossa. Sylimikrossa oli 500 MHz:n Celeronsuoritin, 192 Mb käyttömuistia ja 5 Gb:n kovalevy massamuistina. 14/33

15 Roland UA-30 ulkoinen äänikortti, testattu Porin korkeakouluyksikön multimedialaboratoriossa (AMC): Laitteistolla tehtiin useita kestoltaan 30 sekunnista kolmeen minuuttiin puhetta sisältäneitä äänitiedostoja, joista osa lähetettiin testaamista varten Yleisradion Satakunnan maakuntaradion Porissa sijaitsevalle tiedostopalvelimelle sähköpostitse tiedostoliitteinä. Ennen lähettämistä tiedostot pakattiin Äänikortin mukana saadulla Cool Edit Pro Lt ohjelmalla mp-3 formaattiin. Testit onnistuivat odotetusti: Vastaanottopäässä saatiin tulokseksi käyttökelpoinen audiotiedosto. Äänen laatu ja dynamiikka olivat puheelle täysin riittäviä. Jonkin verran havaittiin vastaanottopäässä kuitenkin lievää huojuntaa niissä tapauksissa, kun äänitys oli tehty monomikrofonilla stereona. Huojunta oli juuri ja juuri kuultavissa, ja aistinvaraisesti arvioiden se muistutti lievää vaihevirhettä. Hyvällä vastaanottimella kuunneltaessa huojuntavirhe ei normaalisti kuulu, mutta pienemmillä ja halvemmilla vastaanottimilla virheen erotti. Virhe kuitenkin poistui, kun äänitys tehtiin monofonisena. Ruotsin Yleisradion, Sveriges Radion suomenkielisessä toimituksessa eli Sisuradiossa on vastaavin hyvin tuloksin testattu kannettavaan mikrotietokoneeseen liitettyä Egosys U2A ulkoista äänikorttia. Sisuradion toimituksen henkilöstön mukaan tulokset ovat olleet varsin rohkaisevia ja menetelmä on koeluonteisesti ollut Ruotsissa myös tuotantokäytössä. 15/33

16 Ulkoinen äänikortti Egosys U2A, käytössä mm. Ruotsin radiossa: Mp-3 -tiedostomuoto mahdollisti käytännössä ensimmäisenä lähes CD-tasoisen musiikin levittämisen verkossa. Pakkausteknologia kehitettiin Fraunhofer-instituutissa. mp-3 -tiedostomuoto julkaistiin vuonna Jo tuolloin tutkijat yrittivät kertoa musiikkiteollisuudelle keksinnön merkityksestä ilman vastakaikua. Tutkimusta tehdään nyt mm. MP7-teknologiasta, jonka on tarkoitus parantaa videon, äänen ja tekstin hakumahdollisuuksia netissä. Toinen tärkeä tutkimusalue on kopiointisuojausteknologian kehittäminen. Mutta samanaikaisesti instituutissa on onnistuttu kehittämään mp-3 -formaatista uusi versio: Uusi mp-3 Pro -formaatti tallentaa musiikin puoleen mp-3 -tiedoston koosta. Vaihtoehtoisesti samaan tiedostokokoon mahtuu parempi äänenlaatu. Tiedostomuotojen ero on kahden kanavan käyttö entisen yhden sijaan. Kahdella kanavalla ei ole yhteyttä mono-stereo-kanaviin. Kiintoisaa joka tapauksessa on, että uuden formaatin kaksikanavaisen formaatin luvataan puolittavan mp-3 - tiedoston tilantarpeen äänenlaatua huonontamatta. [8] Kun minuutti CD-ääntä kuluttaa levytilaa noin 10 megatavua, uusi versio vaatisi tämän mukaan tilaa parhaimmillaan vain puolisen megatavua. Toisaalta hyvää äänenlaatua haluttaessa voidaan käyttää suurta bittivirtaa. Esimerkiksi nopeudella 320 kilobittiä sekunnissa mp-3 -ääni on niin hyvälaatuista, että kuuntelutestissä eroa alkuperäiseen on käytännössä mahdotonta kuulla. Äänenlaatua voi painottaa vähemmänkin valitsemalla bittivirraksi kilobittiä sekunnissa. Tällöin tilaa säästyy enemmän. Vain puhetta sisältävien äänitiedostojen osalta voidaan käyttää tätäkin alempia bittivirtoja, jos tarkoituksena on siirtää tiedosto esimerkiksi Internetin yli tavallisen modeemilinjan kautta. [8] 16/33

17 Päästä päähän digitaalisessa journalistisessa työprosessissa käsiteltävä audio ei työstämisen missään vaiheessa esiinny analogisessa muodossa. Maastossa, lehdistötilaisuudessa, urheilukisoissa, onnettomuuspaikalla ja poliittisten puolueiden puoluekokouksissa radiotoimittajalla voi tulevaisuudessa olla varusteinaan kynän ja lehtiön lisäksi kevyt kannettava tietokone äänikortteineen ja ohjelmistoineen, mikrofoni, matkapuhelin ja mahdollisesti minidisklaite varatallennusvälineenä. Hän editoi juttunsa valmiiksi audiotiedostoksi ja joko tallentaa sen ftpohjelmalla toimituksen palvelimelle tai lähettää jutun sähköpostitse tiedostoliitteenä kotitoimitukseen radiointia varten. Journalistinen työprosessi lähitulevaisuudessa? (kuva on tekijän Porin korkeakouluyksikössä toukokuussa 2001 pitämästä, tutkimusaiheeseen liittyneestä PowerPoint -esitelmästä) Kokonaan digitaalinen journalistinen prosessi on tullut paitsi mahdolliseksi entistäkin houkuttelevammaksi työskentelytavaksi uusimman teknologian nopean kehityksen takia. Digitoinnin ja mobiiliteknologian kehityksen myötä äänen tehokas pakkaaminen ja tiedostojen siirtäminen maantieteestä ja etäisyyksistä välittämättä on nykypäivää. 17/33

18 Testikäytössä (AMC) ollut Fujitsu Siemens Lifebook sylimikro: 2. Kurkistus konepellin alle Digitaalinen ääni ei ole oikeaa ääntä. Se on pelkkä todellisuuden jäljitelmä, jota tietokone ymmärtää. Digitaalinen ääni koostuu ykkösten ja nollien jonoista. Analoginen eli luonnollinen ääni on aaltomuotoa. Kun analoginen ääni muutetaan digitaaliseksi eli digitoidaan muuttuu se ykkösiksi ja nolliksi. Tavallinen kuluttaja tajunnee helpoiten analogisen ja digitaalisen esittämistavan välisen eron ajattelemalla rannekellonsa näyttöä. Analogisessa kellotaulussa viisarit näyttävät ajan, digitaalisessa kellossa tunnit, minuutit ja sekunnit näytetään numeroina Psykoakustiikka Ihminen aistii paineenvaihtelut ilmassa korvien paineherkkien solujen avulla äänenä. Korvan havaitseman signaalin taajuusalue on noin 20 Hz ja 20 khz:n välissä. [9] Ihmisen aistimassa psykoakustiikassa on myös ominaisuuksia, jotka lienevät toimittajille jokseenkin tuttuja radiokanavien yleisöpalautteesta. Usein toistettu kuuntelijakysymys onkin: 18/33

19 Miksi musiikki soi kanavalla suuremmalla volyymilla kuin puhe? Mittarien mukaanhan näin ei ole, päinvastoin. Kysymys on siitä, että Hiljaisten äänten voimakkuuserot havaitaan tarkemmin kuin voimakkaitten äänten. Eritaajuiset äänet havaitaan eri herkkyydellä. Hyvin matalia ja hyvin korkeita ääniä on vaikea havaita; korva on tarkin puheen taajuusalueella (2-4 khz). Tietyntaajuiset äänet peittävät muita ääniä alleen tehokkaasti (taajuuspeitto). Kovan äänen loputtua kestää hetken aikaa, ennen kuin korva kuulee vaimeita ääniä (aikapeitto). Häiriöt äänessä havaitaan tehokkaasti Äänen digitointi tarkoittaa analogisen signaalin muuttamista numeeriseen muotoon. Kaikki tietokoneilla tapahtuva äänenkäsittely perustuu sille, että ääni muutetaan ykkösiksi ja nolliksi. [9] Digitoinnin synonyymeja ovat muun muassa näytteistys, näytteenotto, diskretointi, A/D-, A-Dmuunnos, ADC, kvantinsointi, sampling, samplaaminen. Kaikki tarkoittavat periaatteessa samaa asiaa eli äänen muuttamista digitaaliseen asuun. Muunnos onnistuu kuten edellä on todettu - varsin kätevästi kannettavaan mikrotietokoneeseen liitetyn (USB-väylään) noin 400 euron hintaisen ulkoisen äänikortin avulla Digitaalinen tallennus Äänisignaali muunnetaan digitaaliseksi yleensä ottamalla signaalista näytteitä tietyllä vakiotaajuudella. Nämä näytteet enkoodataan tietyllä tarkkuudella. [10] Enkoodaus voi olla: lineaarista: näytearvo riippuu suoraan signaalin voimakkuudesta logaritmista: kvantisointiaskel kasvaa logaritmisesti voimakkuuteen nähden, joten pienet voimakkuudet tallennetaan tarkemmin kuin suuret, koska korva on herkempi vaimeille signaaleille. deltamoduloitua: varsinaisen äänenvoimakkuuden sijasta tallennetaan ero edelliseen näytteeseen Tallennustapoja Vanha, huonolaatuinen enkoodaustapa on A-law (ITU-T G.711), jossa näytetaajuus 8 khz riittää puhetaajuuksille. Signaali enkoodataan logaritmisesti 8 bitillä. Siirtoon vaadittava kapasiteetti on siis 64 Kb/s. Signaali vastaa suunnilleen lineaarisesti 12 bitillä enkoodattua signaalia. [11] A-law ei ole riittävä hyvälaatuisen äänen talletukseen. CD-levyjen formaatissa yhdelle kanavalle kirjoitetaan 44,1 khz tarkkuudella talletettua 16 bitin lineaarisesti enkoodattua signaalia. Sekunti stereoääntä vaatii siis noin 1,4 Mbit tallennus- tai siirtokapasiteetin. 19/33

20 CD-äänen tallennusparametrit on valittu ihmiskorvan ominaisuuksien mukaan. Näytteenottotaajuus perustuu käsitykseen, jonka mukaan näytteitä täytyy ottaa kaksi kertaa niin suurella taajuudella kuin korkein toistettava ääni. Tähän on lisätty pelivaraa toiston aikana tapahtuvaa suodattimien aiheuttamaa hävikkiä varten. Kun otetaan huomioon kvantisointivirhe, 16 bitin tallennustarkkuudella saadaan noin 96 db s/n -suhde, joka vastaa korvan tarkkuutta. CD-tasoinen ääni on siis ihmiskorvalle riittävän hyvää, mutta sen vaatima siirto- ja tallennuskapasiteetti on vielä nykyäänkin liikaa moniin sovelluksiin. A-law -enkoodattu ääni mahtuisi esimerkiksi nykyiselle ISDN-yhteydelle, mutta äänenlaatu on liian heikko useimpia tarkoituksia varten. Digitalisoinnin jälkeen signaaliin lisätään järjestelmästä riippuen ohjaus-, synkronointi-, virheenkorjaus ym. bittejä. [11] 2.4. Äänen käsittely ja pakkaaminen Kun ääni on muutettu digitaaliseksi, saatuja numerojonoja voidaan kopioida lukemattomia määriä laadun kärsimättä. Tässä suhteessa digitaalinen äänenkäsittely eroaa merkittävästi analogisten ääninauhojen editoinnista ja kopioinnista. CD-tasoinen ääni vaatii n. 1,4 Mb/s datavirran. Sen siirtäminen sellaisenaan verkon yli koneesta toiseen vaatisi siirtokaistaa siinä määrin, ettei se olisi järkevää sen paremmin teknisesti kuin taloudellisestikaan. Digitaalinen ääni, esimerkiksi tekstiin verrattuna, vie tietokoneelta melkoisesti muistitilaa. Yksinkertainen nyrkkisääntö on, että minuutti cd-laatuista (16 bittiä/44,100 khz) ääntä vaatii tilaa kymmenen megatavua. Ääni tuleekin saada puristetuksi pienempään tilaan siirtämistä varten. Yksi tapa olisi kaventaa taajuusaluetta (ts. karsia signaalista valitun taajuusalueen ulkopuolinen informaatio). Toinen tapa olisi karsia kvantisointitasoja: yksittäisille näytteille 16 bittiä antaa n. 90dB signal-to-noise-ration, mikä on useissa tilanteissa erinomainen ihmiskorvan kannalta. [1] Kun tietokoneen kovalevylle tallennettua digitaaliääntä halutaan kuunnella, se pitää muuttaa oikeaksi ääneksi. Siitä tehdään taas analogista ääntä eli aaltomuotoa. Siksi digitaalisten tallentimien tulee osata äänen muuttaminen ensin digitaaliseksi ja takaisin analogiseksi. Digitaalisen äänen vaatima suuri tallennustila tekee siitä sellaisenaan hankalan säilyttää ja kalliin siirtää esimerkiksi koneesta toiseen verkon yli. Maailmalla on tästä syystä kehitetty useita äänen pakkaus- ja siirtotapoja. 20/33

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys

Lisätiedot

Juha Henriksson. Digitaalinen äänentallennus. 5.12.2005 Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive

Juha Henriksson. Digitaalinen äänentallennus. 5.12.2005 Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive Juha Henriksson Digitaalinen äänentallennus 1 Äänen korkeus Ääni on värähtelyä, joka etenee ilmassa ilmamolekyylien harventumina ja tiivistyminä Äänen korkeutta kutsutaan äänen taajuudeksi Taajuuden yksikkö

Lisätiedot

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:

Lisätiedot

DAISY. Esteetöntä julkaisua

DAISY. Esteetöntä julkaisua DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit

Lisätiedot

Mono- ja stereoääni Stereoääni

Mono- ja stereoääni Stereoääni 1 Mitä ääni on? Olet ehkä kuulut puhuttavan ääniaalloista, jotka etenevät ilmassa näkymättöminä. Ääniaallot käyttäytyvät meren aaltojen tapaan. On suurempia aaltoja, jotka ovat voimakkaampia kuin pienet

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Äänitiedostoista. 1 Äänen tallentaminen

Äänitiedostoista. 1 Äänen tallentaminen 1 Äänitiedostoista Äänitiedostot koostuvat joko yksistään musiikista, puheäänestä tai muista äänistä. Äänitiedostojen sisältöjä voidaan tietenkin yhdistää monella tavalla. Esim. puhetta sisältävään tiedostoon

Lisätiedot

9 Multimedian elementtejä: ääni Webissä

9 Multimedian elementtejä: ääni Webissä 9 Multimedian elementtejä: ääni Webissä Ääni on multimedian ja siten hypermedian keskeisiä osa-alueita, joka on kuitenkin tietokonemaailmassa ollut pitkään vähemmällä huomiolla Ääniä käytetään: - sellaisenaan

Lisätiedot

Cubase perusteet pähkinänkuoressa. Mikä Cubase on? Projektin aloitus

Cubase perusteet pähkinänkuoressa. Mikä Cubase on? Projektin aloitus Cubase perusteet pähkinänkuoressa 1. Mikä Cubase on? 2. Projektin aloitus 3. Audion äänittäminen. 4. MIDI-tiedon tallentaminen ja virtuaali instrumentit 5. Miksaus. Mikä Cubase on? Cubase on Windows XP

Lisätiedot

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa

Lisätiedot

Audio- ja videotiedostoja sisältävän PowerPoint-esityksen pakkaaminen

Audio- ja videotiedostoja sisältävän PowerPoint-esityksen pakkaaminen Audio- ja videotiedostoja sisältävän PowerPoint-esityksen pakkaaminen Nämä ohjeet koskevat Microsoft Office-versiota 2003 tai uudempaa. Toimintoa kutsutaan nimellä Package for CD. Vanhemmissa versioissa

Lisätiedot

Videokuvan siirtäminen kamerasta tietokoneelle Windows Movie Maker -ohjelman avulla

Videokuvan siirtäminen kamerasta tietokoneelle Windows Movie Maker -ohjelman avulla Videokuvan siirtäminen kamerasta tietokoneelle Windows Movie Maker -ohjelman avulla 1. Digivideokamera liitetään tietokoneeseen FireWire-piuhalla. (Liitännällä on useita eri nimiä: myös IEEE 1394, DV,

Lisätiedot

Digitaalinen Televisio

Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio 1. Lähetystekniikka ja standardit 2. MHP 3. Interaktiivinen Televisio 4. Vastaanottimet 5. Tulevaisuuden trendit Lähetystekniikka ja standardit DVB = Digital

Lisätiedot

MP3 Manager Software for Sony Network Walkman

MP3 Manager Software for Sony Network Walkman MP3 Manager Software for Sony Network Walkman Käyttöohje WALKMAN on Sony Corporationin kuulokestereotuotteisiin liittyvä rekisteröity tavaramerkki. on Sony Corporationin tavaramerkki. NW- E55/75 2004 Sony

Lisätiedot

T-61.246 DSP: GSM codec

T-61.246 DSP: GSM codec T-61.246 DSP: GSM codec Agenda Johdanto Puheenmuodostus Erilaiset codecit GSM codec Kristo Lehtonen GSM codec 1 Johdanto Analogisen puheen muuttaminen digitaaliseksi Tiedon tiivistäminen pienemmäksi Vähentää

Lisätiedot

Marantz PMD661. Äänittäminen

Marantz PMD661. Äänittäminen 1 2 3 4 Marantz PMD661 Äänittäminen Laite on valmis äänittämään muutaman sekunnin kuluttua virran päälle kytkemisestä (right side 2). Äänitys käynnistyy Rec-painikkeella (top 8) ja loppuu Stop-painikkeella

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

SINULLA ON SISÄLTÖ, ME TARJOAMME KANAVAN

SINULLA ON SISÄLTÖ, ME TARJOAMME KANAVAN POPUP-TV SINULLA ON SISÄLTÖ, ME TARJOAMME KANAVAN POPUP-TV SINULLA ON SISÄLTÖ, ME TARJOAMME KANAVAN Popup-TV on erinomainen tapa yhdistää perinteinen televisio ja sosiaalinen media sekä muut markkinointitoimenpiteet

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot

Kuvan pakkaus JPEG (Joint Photographic Experts Group)

Kuvan pakkaus JPEG (Joint Photographic Experts Group) Kuvan pakkaus JPEG (Joint Photographic Experts Group) Arne Broman Mikko Toivonen Syksy 2003 Historia 1840 1895 1920-luku 1930-luku Fotografinen filmi Louis J. M. Daguerre, Ranska Ensimmäinen julkinen elokuva

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

TW-LTE 4G/3G. USB-modeemi (USB 2.0)

TW-LTE 4G/3G. USB-modeemi (USB 2.0) TW-LTE 4G/3G USB-modeemi (USB 2.0) Tiedonsiirtonopeus: 100 Mbps/50 Mbps LTE: 1800/2100/2600 MHz GSM/GPRS/EDGE: 850/900/1800/1900 MHz UMTS: 900/2100 MHz Pikaohje (Finnish) CE Käyttöönotto- ohje SIM- kortin

Lisätiedot

ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA. Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa.

ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA. Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa. ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa. Projekti kannattaa tallentaa muutenkin aina sillöin tällöin, jos käy niin ikävästi että

Lisätiedot

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut ATK Päivät 2006 Mikkeli KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut 29.-30.5. 2006 Stefan Lindqvist HCIS Sales Specialist Health Care Information Systems Kodak Health Group 3/24/2013 1 Arkistoinnin haasteita

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Television ja radion tulevaisuus. Suvi Juurakko

Television ja radion tulevaisuus. Suvi Juurakko Television ja radion tulevaisuus Suvi Juurakko Television ja radion tulevaisuus - uudet teknologiat Joukkoviestinnän linjaukset ja suunnat» Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma (VNS 4/2012 vp

Lisätiedot

Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja. tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus

Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja. tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja nopeaan, tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus Elisa yhtiönä Elisa tarjoaa tietoliikennealan kokonaispalveluja Perustettu Helsingissä vuonna 1882

Lisätiedot

Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä?

Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä? Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ongelma 2: Voidaanko dataa tai informaatiota tallettaa tiiviimpään tilaan koodaamalla se uudelleen? 2012-2013 Lasse

Lisätiedot

4.3.2010 1. Videoiden digitointi Nuorisoasiainkeskuksessa

4.3.2010 1. Videoiden digitointi Nuorisoasiainkeskuksessa 4.3.2010 1 Videoiden digitointi Nuorisoasiainkeskuksessa Myötätuulessa nuorten digitaaliset oppimisympäristöt Myötätuulessa on vuonna 2009 alkanut Euroopan sosiaalirahaston tukema hanke. Sen tavoitteena

Lisätiedot

Successive approximation AD-muunnin

Successive approximation AD-muunnin AD-muunnin Koostuu neljästä osasta: näytteenotto- ja pitopiiristä, (sample and hold S/H) komparaattorista, digitaali-analogiamuuntimesta (DAC) ja siirtorekisteristä. (successive approximation register

Lisätiedot

ZAP SR300 Touch 8GB 100469

ZAP SR300 Touch 8GB 100469 ZAP SR300 Touch 8GB 100469 Pikaopas Tekniset yleistiedot: Näyttö: 3 TFT-kosketusnäyttö; 400x240 pikseliä, 262,000 väriä. Audioformaatit: MP3, WMA, WAV, FLAC, APE, AAC ym. Videoformaatit: RM (Real Media),

Lisätiedot

MINI-DISK. 1. MINI-DISK levykkeen asentaminen levyke-asemaan

MINI-DISK. 1. MINI-DISK levykkeen asentaminen levyke-asemaan 1 MINI-DISK MINI-DISK soittimella voidaan tallentaa ääntä ulkopuolisen mikrofonin tai toisen äänilähteen ulostulon kautta. MINI-DISK nauhurilla (ei ole varsinainen nauhuri vaan digitaalinen äänitys- ja

Lisätiedot

GPRS-lisäpalvelu INTERNET-ASETUKSET

GPRS-lisäpalvelu INTERNET-ASETUKSET GPRS-lisäpalvelu INTERNET-ASETUKSET GPRS-lisäpalvelu Internet-asetukset 2(22) Sisällysluettelo 1 INTERNET-ASETUKSET MICROSOFT WINDOWS 95/98... 3 1.1 MODEEMIN ASENNUS... 3 1.2 APN:N ASETTAMINEN... 3 1.3

Lisätiedot

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe

Lisätiedot

Kuvakkeet asiaankuuluvien tietoluokkien esittämiseksi Yhteentoimivuus. Elinkeinonharjoittajan nimi. Internet-yhteys. Maantieteelliset rajoitukset

Kuvakkeet asiaankuuluvien tietoluokkien esittämiseksi Yhteentoimivuus. Elinkeinonharjoittajan nimi. Internet-yhteys. Maantieteelliset rajoitukset Kuvakkeet asiaankuuluvien tietoluokkien esittämiseksi Yhteentoimivuus Toimittaja Elinkeinonharjoittajan nimi Laitteisto ja ohjelmisto i Toimivuus Hinta Kieli Internet-yhteys Hinta Kesto Maantieteelliset

Lisätiedot

Sivu 1/5 Mitä CD- tai DVD-muotoa tulisi käyttää? Tässä artikkelissa Tarpeita vastaavan levyn ja muodon valinta Tietoja Live File Systemin ja masteroidun levymuodon eroista Miksi Live File System -muodosta

Lisätiedot

TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja

TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja Hyväksyntä CE 0682 Sisältö Tekniset vaatimukset GPRS-toiminnolle...2 Tuetut käyttöjärjestelmät Windows 98SE, Me, 2000, Xp...2 Myyntipakkauksen sisältö...2 Vaatimukset tietokoneelle,

Lisätiedot

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti - Testaa

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään.

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT

YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT DYNAAMINEN MIKROFONI KONDENSAATTORIMIKROFONI YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT DYNAAMISIA MIKROFONEJA KONDENSAATTORIMIKROFONEJA MIKKIVERTAILUA: DYNAAMINEN MIKROFONI KONDENSAATTORIMIKROFONI

Lisätiedot

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle TEEMA 1 Tietokoneen peruskäyttö Digikamera Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle Tämä tietopaketti hahmottaa lukijalle, millä tavalla kuvat voidaan siirtää kamerakännykästä tai

Lisätiedot

Langaton musiikkikeskus

Langaton musiikkikeskus Tästäkö on kyse? Haluat kuunnella musiikkia tietokoneellasi itunesin tai Windows Media Playerin kautta? Käytät Internetin suoratoistopalveluja (streaming), kuten MySpace, YouTube, Last.fm, Spotify, jne.?

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

Audacity 1.2.6 -moniste

Audacity 1.2.6 -moniste Audacity 1.2.6 -moniste by Sami Mäkinen Sisällysluettelo Äänitiedoston avaaminen ja soittaminen...1 Raitojen toiminnot...2 Äänen nauhoittaminen mikrofonilla...2 Tallentaminen...5 Valinta ja yksinkertaiset

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON. Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006

ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON. Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006 ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006 Sari Walldén FL, KM Tampereen yliopisto Sari.Wallden@uta.fi http://www.uta.fi/~kasawa/ TELEVISION HISTORIAA Katodisädeputki 1897

Lisätiedot

Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen

Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen Laitteisto ja ohjelmat Sovelton Online-kurssit käyttävät alustanaan Adobe Connect -ympäristöä. Asiakasohjelmaksi riittää pelkkä www-selain

Lisätiedot

Digitaalinen audio & video I

Digitaalinen audio & video I Digitaalinen audio & video I Johdanto Digitaalinen audio + Psykoakustiikka + Äänen digitaalinen esitys Digitaalinen kuva + JPEG 1 Johdanto Multimediassa hyödynnetään todellista ääntä, kuvaa ja videota

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Tietoasiantuntija Juha Piukkula Eduskunnan kirjasto 12.3.2015

Tietoasiantuntija Juha Piukkula Eduskunnan kirjasto 12.3.2015 Kansalliset digitaaliset kulttuuriaineistot Radio- ja televisioarkisto (RTVA) Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Tietoasiantuntija Juha Piukkula Eduskunnan kirjasto 12.3.2015 Radio- ja tv-arkisto

Lisätiedot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Risto Carlson, ICT-johtaja, Digita Oy We deliver your content Suomen EDI-Leidit 27.9.2007 1 Agenda 1. Johdanto 2. Internetin historiaa 3. Langattomat

Lisätiedot

idvd 5 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi

idvd 5 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä -projekti Opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaali 10/2005 idvd 5

Lisätiedot

Ohjeita nauhaformaattien digitointiin D I G I W I K I - S E M I N A A R I 2 7. 4. 2 0 11

Ohjeita nauhaformaattien digitointiin D I G I W I K I - S E M I N A A R I 2 7. 4. 2 0 11 Ohjeita nauhaformaattien digitointiin D I G I W I K I - S E M I N A A R I 2 7. 4. 2 0 11 Ketkä puhuvat? Leo Backman, Tekniikan Maailma -lehti Huoltopäällikkö Videotohtorit-yrittäjä Tekniikan Maailman ja

Lisätiedot

Verkottunut suunnittelu

Verkottunut suunnittelu Rintekno Oy / JMM / 10.1.2002 Verkottunut suunnittelu DOKUMENTTI- POHJAINEN Tarkastus ja hyväksyntä Automaattinen dokumenttien luonti MALLIPOHJAINEN 2D:SSÄ JA 3D:SSÄ Tarkastus ja hyväksyntä Virtuaaliset

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet

Lisätiedot

Coolselector Asennusohje

Coolselector Asennusohje MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Coolselector Asennusohje Täydellinen valinta on vain muutaman klikkauksen päässä www.danfoss.fi/kylma Yleiset vaatimukset Windows XP asennus Windows 7 asennus Asennuksen poisto

Lisätiedot

Vedä ja pudota Maamittauslaitoksen JPEG2000-ortoilmakuva GeoTIFF-muotoon

Vedä ja pudota Maamittauslaitoksen JPEG2000-ortoilmakuva GeoTIFF-muotoon Vedä ja pudota Maamittauslaitoksen JPEG2000-ortoilmakuva GeoTIFF-muotoon Jukka Rahkonen http://latuviitta.org Viimeksi muutettu 16. lokakuuta 2012 Tiivistelmä Latuviitta.ogr -sivuston palautteessa kaivattiin

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi

Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 1 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1. YLEISKUVAUS... 3 2. PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1. Käyttöönotto ja opastus... 3 2.2. Huolto ja asennus... 3

Lisätiedot

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Taneli Tikka toimitusjohtaja IRC-Galleria.net Dynamoid Oy Technology changes while people's needs remain the same. When it comes to communication products,

Lisätiedot

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen

Lisätiedot

Qosmio: Kuule ero. entistä parempi kuuntelukokemus

Qosmio: Kuule ero. entistä parempi kuuntelukokemus Qosmio: Kuule ero PERSONAL COMPUTER HDD/DVD Qosmio TM entistä parempi kuuntelukokemus RECORDER LCD TV WITH TRUBRITE DISPLAY VIRTUAL SURROUND Kun Toshiba kehitti mobiiliviihde- ja tietojärjestelmä Qosmion,

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi

Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi Viestintäpalvelun laatu kuluttajalle Kuluttajan odotukset Mittarit Kuluttajan

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä.

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Tallennusjärjestelmät Tallennusjärjestelmät 1 = Small Computer System Interface, markkinoilla

Lisätiedot

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)...

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... 3 3.2 Analoginen 2-johdinyhteys, erikoislaatu

Lisätiedot

Kielioppivideon tekeminen

Kielioppivideon tekeminen Kielioppivideon tekeminen Otavan Opisto 2013 1 Kielioppivideo Kielioppivideolla tarkoitetaan sellaista oppimateriaalia, jossa opettaja selostaa kielioppiin liittyviä asioita. Puheen lisäksi näytetään tekstiä

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Toiminnallinen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 7.11.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 12.11.01 Pekka

Lisätiedot

Microsoft PhotoStory 3 pikaopas

Microsoft PhotoStory 3 pikaopas Microsoft PhotoStory 3 pikaopas Petäjä-opisto 11.10.2010 Olli Ruohomäki Tämä oppimateriaalin tavoitteena on esitellä tiiviisti ja havainnollisesti otsikossa mainitun ohjelman perusominaisuuksia. Aineisto

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed Online Meeting Guest Online Meeting for Guest Participant Lync Attendee Installation Online kokous vierailevalle osallistujalle Lync Attendee Asennus www.ruukki.com Overview Before you can join to Ruukki

Lisätiedot

L A TEX, pdfl A TEX ja grafiikka

L A TEX, pdfl A TEX ja grafiikka L A TEX, pdfl A TEX ja grafiikka Ari Lehtonen Perinteinen TEXin tiedostotyyppien kulku on tex dvi ps pdf pdf PdfL A TEXissa välivaiheen dvi-tiedosto ohitetaan kokonaan, eli tex-tiedostosta tuotetaan suoraan

Lisätiedot

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa Timo Santi DigiPhilos Oy CA-linkitysprojektin tavoitteet Saada korkealaatuista, kuluttajaa kiinnostavaa HD-sisältöä tarjolle Suomen kaapelitelevisioverkkoihin.

Lisätiedot

Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015

Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015 Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015 } 20.1. Kuvaajatyypit ja ohjelmat Analyysiohjelmista Praat ja Sonic Visualiser Audacity } 27.1. Nuotinnusohjelmista Nuotinnusohjelmista Musescore } Tietokoneavusteinen

Lisätiedot

Home Media Server. Home Media Server -sovelluksen asentaminen tietokoneeseen. Mediatiedostojen hallinta. Home Media Server

Home Media Server. Home Media Server -sovelluksen asentaminen tietokoneeseen. Mediatiedostojen hallinta. Home Media Server 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People ja Nseries ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut tuotteiden ja yritysten

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE DENVER MPG-4054 NR Mediasoitin

KÄYTTÖOHJE DENVER MPG-4054 NR Mediasoitin KÄYTTÖOHJE DENVER MPG-4054 NR Mediasoitin Tämä MP4-videosoitin on varustettu täysillä multimediaominaisuuksilla. Laite sopii valokuvien katseluun, e-kirjojen lukemiseen, äänen tallentamiseen ja toistamiseen

Lisätiedot

Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa

Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa Osa II OUGF / 12.5.2004 c Sisält ltö Mitä uutta? Yleistä lisensoinnista Lisensointiin liittyviä ongelmia Hankinnassa muistettavia asioita

Lisätiedot

1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus

1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus 1. Perusteita 1. Äänen fysiikkaa 2. Psykoakustiikka 3. Äänen syntetisointi 4. Samplaus ja kvantisointi 5. Tiedostoformaatit 1.1. Äänen fysiikkaa ääni = väliaineessa etenevä mekaaninen värähtely (aaltoliike),

Lisätiedot

TW- LTE 4G/3G. USB- sovitin (USB 2.0)

TW- LTE 4G/3G. USB- sovitin (USB 2.0) TW- LTE 4G/3G USB- sovitin (USB 2.0) Tiedonsiirtonopeus: 100 Mbps/50 Mbps LTE: 800/1800/2600 MHz GSM/GPRS/EDGE: 850/900/1800/1900 MHz UMTS: 900/2100 MHz Pikaohje (Finnish) CE Käyttöönotto- ohje SIM- kortin

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

... ~ Digitaalisen median tulevaisuus Sähköisen viestinnän digitalisoituminen... -- - z C ~~C ~ -- - Perinteinen sähköinen viestintä ...

... ~ Digitaalisen median tulevaisuus Sähköisen viestinnän digitalisoituminen... -- - z C ~~C ~ -- - Perinteinen sähköinen viestintä ... Digitaalisen median tulevaisuus Sähköisen viestinnän digitalisoituminen. Juha Vesaoja > """"" = T I Perinteinen sähköinen viestintä PALVELU CradiO GlOkuv0 C cpuhelin z C C ::g 1 T I = TEKNOLOGIAALUSTA

Lisätiedot

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitalisaation hyödyt teollisuudessa Teollisuus ja digitalisaatio seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia, Tampere Heli Helaakoski, TkT, tutkimuspäällikkö Teollisuuden

Lisätiedot

Ver. 2. Ohjelmisto-opas. PIXELA CORPORATION. All rights reserved. Finnish

Ver. 2. Ohjelmisto-opas. PIXELA CORPORATION. All rights reserved. Finnish Ver. 2 Ohjelmisto-opas Copyright c PIXELA CORPORATION. All rights reserved. Finnish Johdanto...3 Tämän ohjelmisto-oppaan käyttäminen...3 Järjestelmävaatimukset...4 Varoitukset...6 Asentaminen/poistaminen...6

Lisätiedot

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari JWT 2016 luento 11 to 21.4.2016 klo 14-15 Aulikki Hyrskykari PinniB 1097 1 Viime luennolla o AJAX ja JSON, harjoitustyön tehtävänanto, vierailuluento avoimesta datasta Tänään o APIt rajapinnoista yleisesti

Lisätiedot

Telkkari tulee kännykkään. PacketVideo Finland Jarno Kallio

Telkkari tulee kännykkään. PacketVideo Finland Jarno Kallio Telkkari tulee kännykkään PacketVideo Finland Jarno Kallio PacketVideo Perustettu 1998 Ensimmäinen yhtiö joka pisti videon pyörimään matkapuhelimessa! Ohjelmistoja käytetään yli sadassa miljoonassa mobiililaitteessa

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 1 (19) Johdatus digitaalitekniikkaan

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 1 (19) Johdatus digitaalitekniikkaan Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 1 (19) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 2 (19) Johdanto Tässä luvussa esitellään tiedon lajeja ja tiedolle tehtävää käsittelyä käsitellään tiedon

Lisätiedot