Katsaus äänen pakkaus- ja siirtotapoihin radioohjelmien tuotannossa ja jakelussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsaus äänen pakkaus- ja siirtotapoihin radioohjelmien tuotannossa ja jakelussa"

Transkriptio

1 Yleisradio Oy Radio Suomi - Advanced Multimedia Center Kalevi Virtanen Katsaus äänen pakkaus- ja siirtotapoihin radioohjelmien tuotannossa ja jakelussa Raportti on syntynyt kouluttautumisloman turvin Porissa kesällä 2001 Työn valvoja: Professori Jari Multisilta Työn ohjausryhmä: Tutkijat: Harri Keiho, Harri Ketamo, Jari Lahti 1/33

2 Tiivistelmä Tarjolla olevan informaation määrä on muutamassa vuodessa kasvanut erittäin suureksi, eikä kasvulle näy loppua. Tiedon jakelu siitä kiinnostuneille asettaakin aiempaa suuremmat vaatimukset toisaalta jakeluteille toisaalta formaateille, jolla tieto esitetään. Yleisradiossa käyttöön otettu TAR (tietokoneavusteinen radio / CAR Computer Aided Radio) järjestelmä yhdessä koko broadcastingtoiminnan digitalisoinnin kanssa avaakin uusia teknisiä mahdollisuuksia sekä radio-ohjelmien tuottamiseen että niiden jakeluun. Ääntä on jo pitkään osattu koodata häviöttömästi digitaaliseen muotoon. Esimerkiksi CDsoittimesta tutun pulssikoodimodulaation, PCM:n (Pulse Code Modulation) tulos on jokseenkin alkuperäisen äänen kaltainen, mutta sen haittana on koodauksesta aiheutuva suuri bittivirta. Stereona se tarkoittaa 1,4 Mb sekunnissa. Yhden sekunnin äänitiedosto vie 176 Kb kovalevytilaa. [1] Ääni pitääkin voida esittää merkittävästi tehokkaammassa formaatissa, jotta sen tallettaminen massamuistiin, editointi työasemassa ja jakelu verkossa olisi mielekästä ja kustannuksiltaan kohtuullista. Avuksi tulevat häviölliset pakkausmenetelmät, joista tunnetuin on MPEG-1:n layer-3 eli mp-3. Algoritmilla saavutetaan 10 12:1 pakkaussuhde 44,1 KHz:n stereoäänessä, jonka näytteet ovat 16-bittisiä, kuulijan juurikaan huomaamatta eroa. Menetelmän tekee kiinnostavaksi myös äsken julkaistu tieto, jonka mukaan algoritmista on kehitetty pro -versio. Uuden mp-3 pro formaatin luvataan tallettavan musiikin puoleen mp-3 tiedostokoosta. Mikäli tiedostokokoa ei haluta pienentää, tarjolla on vaihtoehtoisesti parempi äänenlaatu. [2] Äänen pakkaamisen lisäksi radio-ohjelmien tuotannossa ja jakelussa on pohdittava, millaiset mahdollisuudet nykyinen teknologia tarjoaa äänitiedostojen siirtämiseen työasemasta toiseen tietoverkon yli. Tässä tutkimuksessa selvitetään joitakin radion ohjelmatuotantoon sopivia tiedonsiirtomuotoja sekä tiedonsiirtoa kannettavasta mikrosta lähetysyksikköön. Tavoitteena on kehittää toimiva prototyyppi, jolla yksittäinen toimittaja kykenee koostamaan juttunsa valmiiksi kenttäoloissa ja tallentamaan sen lähetysyksikön palvelimelle radiointia odottamaan. Tämän testaamiseksi varustettiin Fujitsu-Siemes sylimikro Roland UA30 ulkoisella äänikortilla. Sen mikrofoniliittymään kytkettiin tavallinen RE 50 passiivimikrofoni, jollainen on varsin yleinen radiotoimittajan työvälineenä etenkin Yleisradiossa. Sylimikrossa oli 500 MHz:n Celeron-suoritin, 192 Mb käyttömuistia ja 5 Gb:n kovalevy massamuistina. Laitteistolla tehtiin useita kestoltaan 30 sekunnista kolmeen minuuttiin äänitiedostoja, joista osa lähetettiin testaamista varten Yleisradion maakuntaradion Porissa sijaitsevalle tiedostopalvelimelle sähköpostitse tiedostoliitteinä. Ennen lähettämistä tiedostot pakattiin mp-3 formaattiin. Vastaanottopäässä saatiin tulokseksi käyttökelpoinen audiotiedosto. Äänen laatu ja dynamiikka olivat puheäänelle täysin riittäviä. Kuitenkin lievää huojuntaa havaittiin tiedostoissa, jotka äänitettiin monomikrofonilla stereona. Huojunta muistutti lievää vaihevirhettä. Hyvällä vastaanottimella kuunneltaessa huojuntavirhe ei normaalisti kuulu, mutta pienemmillä ja halvemmilla vastaanottimilla virheen erotti. Virhe poistui, kun äänitys tehtiin monofonisena. Sveriges Radion suomenkielisessä toimituksessa, Sisuradiossa on vastaavin tuloksin testattu kannettavaan mikrotietokoneeseen liitettyä Egosys U2A ulkoista äänikorttia. Tulokset ovat olleet varsin rohkaisevia ja menetelmä on koeluonteisesti ollut Ruotsissa myös tuotantokäytössä. 2/33

3 Nopeat modeemilinjat riittävät kohtuullisesti datan siirtoon nykyisen verkon yli, mutta suuret kuvatiedostot, ääni ja animaatio aiheuttavat jo ongelmia. Nopea kaapeli- tai kuituyhteys on useissa tapauksissa kustannuksiltaan kestämätön. Tähän markkinarakoon on kehitetty eräänlaisia kompromissiratkaisuja, joista useiden puhelinoperaattoreiden tarjoama xdsl-yhteysmuoto on kiinteän yhteyden osalta kenties tämän hetken kiinnostavin. Yhteysmuodon kuukausimaksut vaihtelevat euroon linjan nopeuden vaihdellessa Kb/s. [3] Langattomista siirtotavoista ehdottomasti kiinnostavin on Sonera Oyj:n testaama GPRS-palvelu, joka toimii tällä hetkellä Motorolan Timeport 260 -mallilla. Ostaja saa laitteen mukana pc:n sarjaporttiin liitettävän datakaapelin ja datayhteyksien käyttöön ja hallintaan soveltuva pcohjelmiston. [4] GPRS-puhelin varaa tilaa radiokanavalta vain silloin, kun bittejä todella siirtyy. Sen hyviä ominaisuuksia ovat lyhyt kytkeytymisaika verkkoon ja data- eli tiedonsiirtonopeuden paraneminen. Nopeus (30 50 Kb/s) vastaa kiinteää ISDN-yhteyttä. GPRS-palvelun kytkentämaksu on 99 mk. Palvelu maksaa koemarkkinointivaiheessa 99 mk/kk (sis. alv.). Palvelun luvataan kattavan koko Soneran gsm-verkon kuuluvuusalueen vuoden 2001 aikana. [4] RealAudio-tiedostoformaatti on jo vuosien ajan mahdollistanut. radiotoiminnan Internetin kautta. Kuuntelija ei tarvitse muuta kuin Internet-yhteyden ja ohjelman, jolla kuuntelu onnistuu. [5] Viime kuukausina on tullut mahdolliseksi myös digiradiolähetysten vastaanottaminen tavallisella kotitietokoneella. Koneeseen tarvitaan radiotaajuusosat sisältävä lisäkortti, jonka avulla voi ottaa vastaan lähetyksen koko sisällön kuvineen ja tekstitiedostoineen. [6] Markkinoille on tulossa Internetiin liitettävä stereopaketti, Philips FW-i1000. Laitteella voi kuunnella Internetissä toimivia radiokanavia ilman tietokonetta. Sen myynti on tarkoitus aloittaa Yhdysvalloissa syyskuussa, hinta tulee olemaan noin 500 dollaria. [7] On nähtävissä, että uusin digitaalisuuteen perustuva teknologia muuttaa lähikuukausina radiotoimittajan työkalupakin sisällön ja työskentelytavat. Digilähetysten kuuntelu verkon yli lisääntyy vähitellen. Kesällä 2001 maailmanlaajuisessa Internetissä toimi useita tuhansia pelkästään verkkoon tarkoitettuja radioasemia. Ei liene väärä arvaus, että verkkoradioasemia syntyy nopeassa tahdissa myös Suomeen. 3/33

4 English summary The networking landscape is rapidly changing. Data networking is experiencing unprecedented growth and the end seems to be escaping somewhere beyond the horizon we actually are able to see. In today's world audio technology is split between analog audio and digital audio. In recent years the usage of digital audio has increased dramatically. With this growth has come the need for efficient storage and transmission of this data. The main problem is that linear audio data has huge storage requirements: 8-bit audio at an 8-kHz sample rate consumes 1 KB for 1 second of sound. CD-quality audio [stereo, 16-bit linear PCM (pulse code modulation), 44,1-kHz sample rate] consumes 176 KB per second, and stereo sound at the professional rate of 48 khz eats almost 200 Kbytes per second. [1] This means audio can take up valuable local disk space, but more importantly, it requires prohibitively large bandwidths to transmit this data at a reasonable speed and costs. With the emergence of technologies such as multimedia applications and digital radio, the need to compress this data became paramount. By compressing the audio stream, the space needed for this data is reduced. The MPEG standard uses a number of compression techniques in order to achieve this. The audio definition for MPEG-1 included the ability for the audio to be either single-channel (mono) or double-channel (stereo) encoded at pre-defined sampling rates of 32kHz, 44.1kHz and 48kHz. The predefined bit rates for MPEG-1 audio ranged from 32 to 448 KB/s for Layer 1, from 32 to 384 KB/s for Layer 2, and from 32 to 320 KB/s for Layer 3. Widely known and approved is the mp-3 -format. [8] In order to test this method a Fujitsu-Siemens laptop computer were equipped with Roland UA-30 external soundcard and a typical RE-50 passive microphone. The computer had a 500 MHz Celeron processor, 192 MB RAM and 5 GB HDD. Using the equipment several different audio files (30 seconds 3 minutes) were produced and sent over the Internet using both modem line and the network of Pori School of Technology and Economics to the audio server of Satakunnan radio (Finnish Broadcasting Company, Satakunta Provincial Radio). The audio files were encoded by using a commercial Cool Edit Pro (Lt) software. The results were encouraging: The files were received undamaged and the radio station in question successfully recoded them. The quality and dynamics met the requirements of an average radio sound as long as the original files were encoded as mono when used a mono microphone (RE-50). These results were quite the same than the Swedish public service radio, Sveriges Radio has been discovering by using laptop computer with Egosys U2A external audio interface hardware. The MPEG process is open and competitive. All of the MPEG perceptual codecs rely upon the celebrated acoustic masking principle: it is not necessary to use digital bits to encode inaudible, masked frequencies. In perceptual coders, a filter bank divides the audio into multiple bands. [10] When audio in a particular band falls below the masking threshold, few or no bits are devoted to encoding that signal, resulting in a conservation of bits that can then be used where they are needed. [11] In the near future General Packet Radio Service (GPRS) is bringing an enhancement to existing GSM network that introduces packet data transmission, enabling "always on" mobility. This means 4/33

5 that users can choose to be permanently logged on to , Internet access and other services, but do not have to pay for these services unless sending or receiving information. Data rates may increase even up to 384kbit/s. [22] Benefits are faster data speeds, almost instantaneous connection set-up and connection to an abundance of data sources around the world, through support for multiple protocols, including IP. It also means a step towards full 3G services. [26] Sonera and Nokia have for the first time verified the quality of GRX (GPRS Roaming Exchange) roaming in a third generation mobile environment. The Quality of Service (QoS) tests were conducted in Nokia's trial UMTS platform, established for the purpose of testing future 3G services. With the tests, Sonera and Nokia were able to determine that data packets that had been given top priority, i.e. a high QoS rating, were transmitted faultlessly through the Sonera GRX. At the same time lower priority data can use the rest of the available bandwidth, maximizing use of Inter Operator GRX Roaming capacity without disturbing top priority traffic. Future 3G customers are likely to be offered various QoS categories, priced according to priority. Thus, highly important real-time data will be transmitted reliably even during congested periods, while less urgent data will be handled on a best-effort basis, at less cost to the customer. The QoS tests by Sonera and Nokia involved three types of IP (Internet Protocol) data: video streaming, Internet radio, and normal ftp (file transfer protocol) traffic. In short, data in the form of live images, sound and text files was transmitted via simulated 3G networks that were interconnected by GRX. [27] GPRS will provide a massive boost to mobile data usage and usefulness. Adding this the latest news concerning the new mp-3 pro algorithm that recently was released by Fraunhofer Institute causes quite many changes both in the toolbox and the methods of producing radio programs. [10] 5/33

6 Alkusanat Tämän tutkimusraportin teki mahdolliseksi Yleisradion erinomainen kouluttautumislomakäytäntö. Tutkimuksen kohde puolestaan selittyy allekirjoittaneen henkilökohtaisesta uteliaisuudesta ja kiinnostuksesta uusimpaan teknologiaan. Minulle myönnetty kouluttautumisvapaa itse asiassa teki mahdolliseksi sen selvittämisen, mikä varsin pitkään on kaihertanut mieltäni, mutta mihin koskaan ei ole tuntunut olevan riittävästi aikaa. Me kaikki, jotka olemme mukana ns. aktiivissa työelämässä, tiedämme sen nykyään olevan tavattoman aktiivista eikä vähiten siksi, että jokapäiväisistä työtehtävistä suoriutuminen vaatii jatkuvaa itsensä kehittämistä. Tutkimuksessani olen päässyt hyödyntämään vuosien saatossa kertynyttä kokemustani Yleisradion maakuntaradion toimittajana ja uutispäällikkönä sekä jo pitkälti toistakymmentä vuotta jatkunutta tietotekniikan opiskeluani työn ohessa. Kiitän lämpimästi Yleisradion kouluttautumislomatoimikuntaa sekä Radio Suomen ja Satakunnan radion johtoa saamastani opintovapaasta. Erityisesti kiitän Porin korkeakouluyksikön johtajaa professori Hannu Jaakkolaa sekä työni ohjaajaa professori Jari Multisiltaa, jotka antoivat käyttööni tutkimuksessa tarvitut tilat, välineet ja muutkin resurssit sekä kannustivat, rohkaisivat ja neuvoivat minut perille. Kiitän myös Satakunnan korkean teknologian säätiötä ryhmämme saamasta stipendistä. Hyvin tarpeellisena käytännön tukena työssäni on ollut myös korkeakouluyksikön multimedialaboratorion (AMC) koko henkilökunta. Muistan kiitollisena, miten tutkijat Jari Lahti, Harri Keiho ja Harri Ketamo monesti saivat sormen pois suustani, mihin sillä työn tilapäisesti takkuillessa oli jonkin verran pyrkimystä. Maakunnalliseksi yliopistokeskukseksi laajentumassa oleva on hieno ja monipuolinen korkeamman opetuksen ja tutkimuksen yhteisö. Mainittakoon siitä todisteeksi vaikkapa kesäkuussa 2001 Porissa ensimmäisenä Euroopassa - pidetty kansainvälinen mobiiliteknologian konferenssi ja laajaa valtakunnallista mielenkiintoa herättänyt tutkimusväliraportti nuorison matkaviestinnästä. Tämän tutkimusraportin puutteet on pantava yksinomaan tutkittavan alan nopean kehittymisen, rajallisen tutkimusajan ja tutkimuksen tekijän omien rajojen piikkiin, eikä luettava Porin korkeakouluyksikön viaksi. On todennäköistä, että osa raportin tiedoista on jo julkaisuhetkellä vanhentunut. Porissa kesällä 2001 Kalevi Virtanen 6/33

7 Termejä ja lyhenteitä A/D A-D ADSL Näytteistys, näytteenotto, diskretointi, myös A-D Myös ADC, kvantinsointi, sampling, samplaaminen, äänen muuttaminen digitaaliseen asuun. Asymmetric Digital Subscriber Line ASCII American Standard Code for Information Interchange CDFS Compact Disk File System CD-ROM Compact Disk- Read Only Memory DAB DCC DSL Formaatti Digital Audio Broadcasting, digiradio Direct Digital Control Digital Subscriber Line (xdsl) Tiedostomuoto Frame relay FUNET GPRS HDTV HSCSD HTML ISDN ISO Layer MIDI MPEG Datan pakettisiirto, kehysvälitys Suomen korkeakoulut ja yliopistot yhdistävä nopea verkko General Packet Radio Service High Definition Television. Teräväpiirtotelevisio High Speed Circuit Switched Data Hyper Text Markup Language Integrated Services Digital Network International Standard Organization Kerros, rajapinta Musical Instrument Digital Interface Motion Picture Expert Group standard On-demand Pyydettäessä tapahtuva, tiedostomuotoinen jakelu UMTS Universal Mobile Telephone System 7/33

8 WLAN WWW Wireless Local Area Network World Wide Web 8/33

9 Sisällysluettelo KATSAUS ÄÄNEN PAKKAUS- JA SIIRTOTAPOIHIN RADIO-OHJELMIEN TUOTANNOSSA JA JAKELUSSA...1 TIIVISTELMÄ...2 ENGLISH SUMMARY...4 ALKUSANAT...6 TERMEJÄ JA LYHENTEITÄ...7 SISÄLLYSLUETTELO...9 JOHDANTO...11 RAPORTIN RAJAAMINEN VALTATIEN VALLANKUMOUS NYKYINEN PROSESSI MIKÄ MUUTTUU? KURKISTUS KONEPELLIN ALLE PSYKOAKUSTIIKKA DIGITAALINEN TALLENNUS TALLENNUSTAPOJA ÄÄNEN KÄSITTELY JA PAKKAAMINEN MITÄ PAKKAAMINEN ON? JOITAKIN PAKKAUSTAPOJA ÄÄNEN HÄVIÖLLINEN PAKKAAMINEN MPEG Layer Layer Layer MUITA MPEG-STANDARDEJA JOITAKIN MP-3 -ENKOODEREITA DIGITAALISEN ÄÄNEN JAKELUSTA INTERNETISSÄ RADIOLÄHETYKSET JA INTERNET ON-DEMAND ELI TIEDOSTOMUOTOINEN JAKELU ARKISTOISTA MULTIMEDIAKSI MITÄ TIEDONSIIRTOON TARVITAAN? ÄÄNEN SIIRTÄMINEN MUUTAMIA SIIRTOTIEYMPÄRISTÖJÄ KIINTEÄT YHTEYDET /33

10 7.2. LANGATTOMAT YHTEYDET JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA ARVAUKSIA TULEVASTA RADIOTOIMITTAJAN UUSI ARKI ENTÄ JOS? LÄHTEET /33

11 Johdanto Yleisradio aloitti digitaaliradion koelähetykset keväällä Suomen hallitus teki periaatepäätöksen radioverkkojen digitalisoinnista toukokuussa Lokakuussa samana vuonna valmistui Helsingin alueelle Ylen kolmen lähettimen koeverkko. Vuoden 2000 aikana alkoi digitaalinen opintoradiotoiminta. Digitaalisen television yhteiseksi kansalliseksi aloituspäiväksi on sovittu , jolloin digi-tv-palveluiden on määrä käynnistyä kaikilla uusilla digikanavilla. Radio- ja televisiolähetysten broadcasting-toiminnan digitalisointi avaa väistämättä uusia teknisiä mahdollisuuksia sekä ohjelmien tuottamiseen että niiden jakeluun. Radion digitalisointi tuo radioon entistä korkealaatuisemman äänen, enemmän kanavia ja ohjelmia sekä mahdollisuuden vastaanottaa ohjelmiin liittyviä monipuolisia lisäpalveluita. Digiradiossa lähetyksen sisältö voi olla muutakin kuin ääntä: dataa, tekstiä ja kuvia. Radioohjelmien oheen voidaan liittää monipuolista tietoa ohjelmista, kuten esiintyjien nimet tai laulujen sanat. Myös muun tiedon, kuten uutisotsikoiden, säätietojen ja liikennetiedotusten välittäminen on mahdollista. [6] Lisäksi digiradiolähetyksen mukana kulkee tietoa lähettävästä radioasemasta, ohjelmatyypistä sekä saatavilla olevista muista ohjelmapalveluista. Monilla jo nyt käytössään oleva RDS-radio antaa eräänlaisen alkuviitteen siitä, mihin suuntaan kehitys alalla on menossa. Tällä hetkellä kaikkein nopeimmin etenee näennäisistä, lähinnä rahoitukseen liittyvistä vaikeuksista huolimatta - langattoman viestinnän, erityisesti matkapuhelinteknologian kehitys, mikä lähivuosina tullee merkittävästi vaikuttamaan muun muassa radiolähetysten kuunteluun. Digiradio sopii erityisen hyvin liikkuvaan vastaanottoon. Teoriassa se mahdollistaa CD-levyn äänen laadun jopa autokuuntelussa. Myös datan välittäminen tietokoneelle esimerkiksi liikkuvaan junaan tai autoon on mahdollista. Kaiken kaikkiaan kehitys näyttä siltä, että radio-ohjelmien tuottamiseen ja vastaanottoon voidaan odotella lähikuukausina ja vuosina isohkoja muutoksia. Uusimman teknologian hyödyntäminen yksittäisen radiotoimittajan päivittäisessä työskentelyssä toisaalta yksinkertaistaa toisaalta mutkistaa jutuntekoa. On vaara, että juttuja tehdään yhä useammin tekniikan eikä journalismin ehdoilla. Erityisesti on huolehdittava siitä, että uusien välineiden käyttöön annetaan niiden käyttäjälle riittävä koulutus. 11/33

12 Raportin rajaaminen Tämän tutkimuksen tavoitteena oli laatia selvitys nykyaikaisen informaatio- ja multimediateknologian tarjoamista mahdollisuuksista avustaa broadcasting-radiotoiminnan sisällöntuotannossa ja -jakelussa toisaalta kiinteän verkon tarjoamassa ja toisaalta mobiiliympäristössä. Lähtökohtaisesti tarkoituksena oli tutustua markkinoilta löytyvään ohjelmisto- ja laitetarjontaan sekä selvittää äänenpakkaamiseen ja vaadittavaan kaistaleveyteen tarvittavan minimitaso mm. sille, että määräkestoinen audiotiedosto voidaan järkevässä ajassa ja kustannuksin siirtää tietokoneesta toiseen tietokoneeseen tai muuhun päätelaitteeseen joko lanka- tai mobiiliverkon yli siten, että äänen laatu säilyy riittävän korkeatasoisena. Edelleen tavoitteeksi asetettiin muiden alan merkittävien toimijoiden käyttämiin menetelmiin tutustumalla selvittää, mihin suuntaan kehitys alan tällä sektorilla näyttää olevan menossa. Tässä tarkoituksessa tehtiin opintomatkat Ruotsiin (Sveriges Radio), Yleisradion Radio Peiliin ja äänitearkiston digitointiprojektiin sekä Saksaan (Deutsche Welle). Esimerkiksi Ruotsissa Sveriges Radio aloitti digiradiotoiminnan kymmenisen vuotta sitten. Pilottina toimi tuolloin SR:n suomenkielinen toimitus. Lisäksi aineistoa kerättiin Internetistä sekä it-alan joistakin näyttelyistä kevään-kesän 2001 aikana. Tiedonkeruumenetelminä hyödynnettiin kirjallisuutta, opinto- ja tutustumismatkoja, Porin Korkeakouluyksikön tarjoamaa koulutusta, eurooppalaisten julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden ja kaupallisten toimijoiden tietopankkeja sekä alan nopean kehityksen takia etenkin Internetiä. Määrällinen aineisto kerättiin pääosin tietoverkkoja hyödyntäen esim. noutamalla ja kokeilemalla verkossa tarjolla olevia äänen pakkaamiseen soveltuvia shareware- ja ilmaisohjelmia. Laadullinen aineisto kerättiin kokeilemalla äänen pakkaamista eri formaatteihin (esim. file.aud, file.mp3, file.ra jne.) ja siirtämällä näin saatuja audiotiedostoja sekä kiinteän verkon että mobiiliverkon yli. Tällä pyrittiin hankkimaan syvempää tietoa kuvatun prosessin vaikutuksista korvin kuultavaan äänen laatuun, siirtämisen vaatimaan kaistanleveyteen ja menetelmän kustannuksiin. Tässä raportissa tarkastellaan uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia radio-ohjelmien toimittamisessa ja jakelussa Yleisradion maakuntaradion näkökulmasta. 12/33

13 1. Valtatien vallankumous Yhteiskunnan tietokoneistumista 1900-luvun lopulla voitaneen hyvällä syyllä pitää merkitykseltään samanlaisena ellei jopa suurempana kuin edellisen vuosisadan aikana alkunsa saanut teollinen vallankumous. Kun tulevat sukupolvet arvioivat edelleen jatkuvaa, tiedon valtatieksi sanottua tietoteollista mullistusta, voi tässä esitetty arvaus osoittautua varsin varovaiseksi. Joukkotiedotusvälineissä, mediassa mullistus on ilmeisesti viemässä yleisölle tarjottavan tiedon ja viihteen jakelun yhdenmukaistumiseen. Perinteinen painettu media, sanomalehdistö kohtaa sähköisen median yhä useammin verkossa: Useat yli satakin vuotta toimineet lehdet toimittavat ja julkaisevat erillistä sähköistä painosta, joka on halukkaiden selattavissa Internetissä missä päin maailmaa hyvänsä. Lehtien verkkoversiot ovat yleisesti ottaen kunnianhimoisesti toimitettuja, hyvin kuvitettuja ja lähdeviittauksin varustettuja. Sähköisen median vastaavasta tarjonnasta ne eroavat (toistaiseksi) vain audio- eli äänitiedostojen ja televisiokanavien liikkuvan kuvan, videon puuttumisena Nykyinen prosessi Journalistinen työprosessi on monissa Yleisradion maakuntaradioissa sekoitus perinteistä analogista ja uutta digitaalista äänenkäsittelyä. Jos ajatellaan toisaalta päivittäistä makasiiniohjelmistoa ja toisaalta maakunnallisten uutis- ja ajankohtaisohjelmien tuottamista, prosessi on kummassakin tapauksessa paljolti samanlainen. Mikäli kysymyksessä on suora lähetys, tapahtumapaikalla yleensä on toimittaja lähetinauton kanssa. Toimittajan mikrofoni on linkkiteitse yhteydessä lähetysyksikön (studion, tarkkaamon) äänipöytään, jonka ääressä on toinen toimittaja. Tämä avaa sisäänjuonnon jälkeen äänikanavan maastossa olevalle toimittajalle, joka aloittaa juttunsa. Sen loputtua kanava suljetaan ja lähetysvastuu siirtyy takaisin kotipesään. Suorien, maastosta annettavien juttujen lisäksi maakuntaradioissa valmistetaan päivittäin useita juttuja odottamaan tulevia radiolähetyksiä. Useat näistä jutuista ovat maakuntauutisiin tehtyjä ja kestoltaan muutamasta sekunnista pariin minuuttiin. Myös makasiinilähetyksiin varsinkin maakuntien aamuradioihin saatetaan editoida juttuja valmiiksi. Lisäksi valmiita juttuja tehdään tilauksesta Ylen valtakunnallisten radioverkkojen varsinkin Radio Suomen lähetyksiin. Kun juttu koostetaan valmiiksi ennen sen radiointia, journalistinen työprosessi sisältää yleisimmin materiaalin keräämisen ja sen editoinnin. Audiomateriaali kerätään yleisimmin minidisk - tallennuslaitteilla, mutta tuotantokäytössä on vielä myös perinteisiä analogisia kasetti- ja kelanauhureita. Tallennettu äänimateriaali siirretään tietokoneavusteiseen RCS/CAR -järjestelmään, jossa siihen liitetään tarvittavat osiot toimittajan äänellä ja poistetaan aiemmin kerätystä materiaalista jutun kannalta journalistisesti tarpeeton audio. Valmis juttu tallennetaan mpeg-1:n layer-2 eli mp-2 formaatissa palvelimen kovalevylle odottamaan radiointia. Formaatti on sama kovalevylle omiin hakemistoihinsa tallennetulle musiikille. Äänimateriaalia saatetaan myös siirtää maastosta linkkiteitse. Siinäkin tapauksessa juttu yleensä koostetaan valmiiksi vasta toimituksen tiloissa. 13/33

14 Journalistinen työprosessi nyt (kuva on tekijän Porin korkeakouluyksikössä toukokuussa 2001 pitämästä, tutkimusaiheeseen liittyneestä PowerPoint -esitelmästä): 1.3. Mikä muuttuu? Tietoverkkojen nopea yleistyminen tulee mitä ilmeisimmin radikaalisti muuttamaan sähköisen median työskentelytapoja. Tämä koskee yhtä hyvin radio- ja televisio-ohjelmiin tarvittavien tietojen ja materiaalin keräämistä ja itse juttujen toimittamista kuin yhä enenevässä määrin myös valmiiden ohjelmien jakelua. Tätä (kesällä 2001) kirjoitettaessa on jo nähtävissä, että esimerkiksi lyhyiden 2-3 minuutin pituisten uutisjuttujen ja vastaavien raporttien toimittaminen radiointia varten valmiiksi maastossa, studiotilojen ulkopuolella käy mainiosti ja nopeasti äänikortilla varustetun sylitietokoneen, mikrofonin ja gsm-puhelimen avulla. Tämän testaamiseksi Fujitsu-Siemes sylimikro varustettiin Roland UA30 ulkoisella äänikortilla. Sen mikrofoniliittymään kytkettiin tavallinen RE 50 passiivimikrofoni, jollainen ovat varsin yleinen radiotoimittajan työvälinen etenkin Yleisradiossa. Sylimikrossa oli 500 MHz:n Celeronsuoritin, 192 Mb käyttömuistia ja 5 Gb:n kovalevy massamuistina. 14/33

15 Roland UA-30 ulkoinen äänikortti, testattu Porin korkeakouluyksikön multimedialaboratoriossa (AMC): Laitteistolla tehtiin useita kestoltaan 30 sekunnista kolmeen minuuttiin puhetta sisältäneitä äänitiedostoja, joista osa lähetettiin testaamista varten Yleisradion Satakunnan maakuntaradion Porissa sijaitsevalle tiedostopalvelimelle sähköpostitse tiedostoliitteinä. Ennen lähettämistä tiedostot pakattiin Äänikortin mukana saadulla Cool Edit Pro Lt ohjelmalla mp-3 formaattiin. Testit onnistuivat odotetusti: Vastaanottopäässä saatiin tulokseksi käyttökelpoinen audiotiedosto. Äänen laatu ja dynamiikka olivat puheelle täysin riittäviä. Jonkin verran havaittiin vastaanottopäässä kuitenkin lievää huojuntaa niissä tapauksissa, kun äänitys oli tehty monomikrofonilla stereona. Huojunta oli juuri ja juuri kuultavissa, ja aistinvaraisesti arvioiden se muistutti lievää vaihevirhettä. Hyvällä vastaanottimella kuunneltaessa huojuntavirhe ei normaalisti kuulu, mutta pienemmillä ja halvemmilla vastaanottimilla virheen erotti. Virhe kuitenkin poistui, kun äänitys tehtiin monofonisena. Ruotsin Yleisradion, Sveriges Radion suomenkielisessä toimituksessa eli Sisuradiossa on vastaavin hyvin tuloksin testattu kannettavaan mikrotietokoneeseen liitettyä Egosys U2A ulkoista äänikorttia. Sisuradion toimituksen henkilöstön mukaan tulokset ovat olleet varsin rohkaisevia ja menetelmä on koeluonteisesti ollut Ruotsissa myös tuotantokäytössä. 15/33

16 Ulkoinen äänikortti Egosys U2A, käytössä mm. Ruotsin radiossa: Mp-3 -tiedostomuoto mahdollisti käytännössä ensimmäisenä lähes CD-tasoisen musiikin levittämisen verkossa. Pakkausteknologia kehitettiin Fraunhofer-instituutissa. mp-3 -tiedostomuoto julkaistiin vuonna Jo tuolloin tutkijat yrittivät kertoa musiikkiteollisuudelle keksinnön merkityksestä ilman vastakaikua. Tutkimusta tehdään nyt mm. MP7-teknologiasta, jonka on tarkoitus parantaa videon, äänen ja tekstin hakumahdollisuuksia netissä. Toinen tärkeä tutkimusalue on kopiointisuojausteknologian kehittäminen. Mutta samanaikaisesti instituutissa on onnistuttu kehittämään mp-3 -formaatista uusi versio: Uusi mp-3 Pro -formaatti tallentaa musiikin puoleen mp-3 -tiedoston koosta. Vaihtoehtoisesti samaan tiedostokokoon mahtuu parempi äänenlaatu. Tiedostomuotojen ero on kahden kanavan käyttö entisen yhden sijaan. Kahdella kanavalla ei ole yhteyttä mono-stereo-kanaviin. Kiintoisaa joka tapauksessa on, että uuden formaatin kaksikanavaisen formaatin luvataan puolittavan mp-3 - tiedoston tilantarpeen äänenlaatua huonontamatta. [8] Kun minuutti CD-ääntä kuluttaa levytilaa noin 10 megatavua, uusi versio vaatisi tämän mukaan tilaa parhaimmillaan vain puolisen megatavua. Toisaalta hyvää äänenlaatua haluttaessa voidaan käyttää suurta bittivirtaa. Esimerkiksi nopeudella 320 kilobittiä sekunnissa mp-3 -ääni on niin hyvälaatuista, että kuuntelutestissä eroa alkuperäiseen on käytännössä mahdotonta kuulla. Äänenlaatua voi painottaa vähemmänkin valitsemalla bittivirraksi kilobittiä sekunnissa. Tällöin tilaa säästyy enemmän. Vain puhetta sisältävien äänitiedostojen osalta voidaan käyttää tätäkin alempia bittivirtoja, jos tarkoituksena on siirtää tiedosto esimerkiksi Internetin yli tavallisen modeemilinjan kautta. [8] 16/33

17 Päästä päähän digitaalisessa journalistisessa työprosessissa käsiteltävä audio ei työstämisen missään vaiheessa esiinny analogisessa muodossa. Maastossa, lehdistötilaisuudessa, urheilukisoissa, onnettomuuspaikalla ja poliittisten puolueiden puoluekokouksissa radiotoimittajalla voi tulevaisuudessa olla varusteinaan kynän ja lehtiön lisäksi kevyt kannettava tietokone äänikortteineen ja ohjelmistoineen, mikrofoni, matkapuhelin ja mahdollisesti minidisklaite varatallennusvälineenä. Hän editoi juttunsa valmiiksi audiotiedostoksi ja joko tallentaa sen ftpohjelmalla toimituksen palvelimelle tai lähettää jutun sähköpostitse tiedostoliitteenä kotitoimitukseen radiointia varten. Journalistinen työprosessi lähitulevaisuudessa? (kuva on tekijän Porin korkeakouluyksikössä toukokuussa 2001 pitämästä, tutkimusaiheeseen liittyneestä PowerPoint -esitelmästä) Kokonaan digitaalinen journalistinen prosessi on tullut paitsi mahdolliseksi entistäkin houkuttelevammaksi työskentelytavaksi uusimman teknologian nopean kehityksen takia. Digitoinnin ja mobiiliteknologian kehityksen myötä äänen tehokas pakkaaminen ja tiedostojen siirtäminen maantieteestä ja etäisyyksistä välittämättä on nykypäivää. 17/33

18 Testikäytössä (AMC) ollut Fujitsu Siemens Lifebook sylimikro: 2. Kurkistus konepellin alle Digitaalinen ääni ei ole oikeaa ääntä. Se on pelkkä todellisuuden jäljitelmä, jota tietokone ymmärtää. Digitaalinen ääni koostuu ykkösten ja nollien jonoista. Analoginen eli luonnollinen ääni on aaltomuotoa. Kun analoginen ääni muutetaan digitaaliseksi eli digitoidaan muuttuu se ykkösiksi ja nolliksi. Tavallinen kuluttaja tajunnee helpoiten analogisen ja digitaalisen esittämistavan välisen eron ajattelemalla rannekellonsa näyttöä. Analogisessa kellotaulussa viisarit näyttävät ajan, digitaalisessa kellossa tunnit, minuutit ja sekunnit näytetään numeroina Psykoakustiikka Ihminen aistii paineenvaihtelut ilmassa korvien paineherkkien solujen avulla äänenä. Korvan havaitseman signaalin taajuusalue on noin 20 Hz ja 20 khz:n välissä. [9] Ihmisen aistimassa psykoakustiikassa on myös ominaisuuksia, jotka lienevät toimittajille jokseenkin tuttuja radiokanavien yleisöpalautteesta. Usein toistettu kuuntelijakysymys onkin: 18/33

19 Miksi musiikki soi kanavalla suuremmalla volyymilla kuin puhe? Mittarien mukaanhan näin ei ole, päinvastoin. Kysymys on siitä, että Hiljaisten äänten voimakkuuserot havaitaan tarkemmin kuin voimakkaitten äänten. Eritaajuiset äänet havaitaan eri herkkyydellä. Hyvin matalia ja hyvin korkeita ääniä on vaikea havaita; korva on tarkin puheen taajuusalueella (2-4 khz). Tietyntaajuiset äänet peittävät muita ääniä alleen tehokkaasti (taajuuspeitto). Kovan äänen loputtua kestää hetken aikaa, ennen kuin korva kuulee vaimeita ääniä (aikapeitto). Häiriöt äänessä havaitaan tehokkaasti Äänen digitointi tarkoittaa analogisen signaalin muuttamista numeeriseen muotoon. Kaikki tietokoneilla tapahtuva äänenkäsittely perustuu sille, että ääni muutetaan ykkösiksi ja nolliksi. [9] Digitoinnin synonyymeja ovat muun muassa näytteistys, näytteenotto, diskretointi, A/D-, A-Dmuunnos, ADC, kvantinsointi, sampling, samplaaminen. Kaikki tarkoittavat periaatteessa samaa asiaa eli äänen muuttamista digitaaliseen asuun. Muunnos onnistuu kuten edellä on todettu - varsin kätevästi kannettavaan mikrotietokoneeseen liitetyn (USB-väylään) noin 400 euron hintaisen ulkoisen äänikortin avulla Digitaalinen tallennus Äänisignaali muunnetaan digitaaliseksi yleensä ottamalla signaalista näytteitä tietyllä vakiotaajuudella. Nämä näytteet enkoodataan tietyllä tarkkuudella. [10] Enkoodaus voi olla: lineaarista: näytearvo riippuu suoraan signaalin voimakkuudesta logaritmista: kvantisointiaskel kasvaa logaritmisesti voimakkuuteen nähden, joten pienet voimakkuudet tallennetaan tarkemmin kuin suuret, koska korva on herkempi vaimeille signaaleille. deltamoduloitua: varsinaisen äänenvoimakkuuden sijasta tallennetaan ero edelliseen näytteeseen Tallennustapoja Vanha, huonolaatuinen enkoodaustapa on A-law (ITU-T G.711), jossa näytetaajuus 8 khz riittää puhetaajuuksille. Signaali enkoodataan logaritmisesti 8 bitillä. Siirtoon vaadittava kapasiteetti on siis 64 Kb/s. Signaali vastaa suunnilleen lineaarisesti 12 bitillä enkoodattua signaalia. [11] A-law ei ole riittävä hyvälaatuisen äänen talletukseen. CD-levyjen formaatissa yhdelle kanavalle kirjoitetaan 44,1 khz tarkkuudella talletettua 16 bitin lineaarisesti enkoodattua signaalia. Sekunti stereoääntä vaatii siis noin 1,4 Mbit tallennus- tai siirtokapasiteetin. 19/33

20 CD-äänen tallennusparametrit on valittu ihmiskorvan ominaisuuksien mukaan. Näytteenottotaajuus perustuu käsitykseen, jonka mukaan näytteitä täytyy ottaa kaksi kertaa niin suurella taajuudella kuin korkein toistettava ääni. Tähän on lisätty pelivaraa toiston aikana tapahtuvaa suodattimien aiheuttamaa hävikkiä varten. Kun otetaan huomioon kvantisointivirhe, 16 bitin tallennustarkkuudella saadaan noin 96 db s/n -suhde, joka vastaa korvan tarkkuutta. CD-tasoinen ääni on siis ihmiskorvalle riittävän hyvää, mutta sen vaatima siirto- ja tallennuskapasiteetti on vielä nykyäänkin liikaa moniin sovelluksiin. A-law -enkoodattu ääni mahtuisi esimerkiksi nykyiselle ISDN-yhteydelle, mutta äänenlaatu on liian heikko useimpia tarkoituksia varten. Digitalisoinnin jälkeen signaaliin lisätään järjestelmästä riippuen ohjaus-, synkronointi-, virheenkorjaus ym. bittejä. [11] 2.4. Äänen käsittely ja pakkaaminen Kun ääni on muutettu digitaaliseksi, saatuja numerojonoja voidaan kopioida lukemattomia määriä laadun kärsimättä. Tässä suhteessa digitaalinen äänenkäsittely eroaa merkittävästi analogisten ääninauhojen editoinnista ja kopioinnista. CD-tasoinen ääni vaatii n. 1,4 Mb/s datavirran. Sen siirtäminen sellaisenaan verkon yli koneesta toiseen vaatisi siirtokaistaa siinä määrin, ettei se olisi järkevää sen paremmin teknisesti kuin taloudellisestikaan. Digitaalinen ääni, esimerkiksi tekstiin verrattuna, vie tietokoneelta melkoisesti muistitilaa. Yksinkertainen nyrkkisääntö on, että minuutti cd-laatuista (16 bittiä/44,100 khz) ääntä vaatii tilaa kymmenen megatavua. Ääni tuleekin saada puristetuksi pienempään tilaan siirtämistä varten. Yksi tapa olisi kaventaa taajuusaluetta (ts. karsia signaalista valitun taajuusalueen ulkopuolinen informaatio). Toinen tapa olisi karsia kvantisointitasoja: yksittäisille näytteille 16 bittiä antaa n. 90dB signal-to-noise-ration, mikä on useissa tilanteissa erinomainen ihmiskorvan kannalta. [1] Kun tietokoneen kovalevylle tallennettua digitaaliääntä halutaan kuunnella, se pitää muuttaa oikeaksi ääneksi. Siitä tehdään taas analogista ääntä eli aaltomuotoa. Siksi digitaalisten tallentimien tulee osata äänen muuttaminen ensin digitaaliseksi ja takaisin analogiseksi. Digitaalisen äänen vaatima suuri tallennustila tekee siitä sellaisenaan hankalan säilyttää ja kalliin siirtää esimerkiksi koneesta toiseen verkon yli. Maailmalla on tästä syystä kehitetty useita äänen pakkaus- ja siirtotapoja. 20/33

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys

Lisätiedot

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

TW-LTE 4G/3G. USB-modeemi (USB 2.0)

TW-LTE 4G/3G. USB-modeemi (USB 2.0) TW-LTE 4G/3G USB-modeemi (USB 2.0) Tiedonsiirtonopeus: 100 Mbps/50 Mbps LTE: 1800/2100/2600 MHz GSM/GPRS/EDGE: 850/900/1800/1900 MHz UMTS: 900/2100 MHz Pikaohje (Finnish) CE Käyttöönotto- ohje SIM- kortin

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T297/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NOKIA SOLUTIONS AND NETWORKS OY, TYPE APPROVAL Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite

Lisätiedot

Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen

Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen Laitteisto ja ohjelmat Sovelton Online-kurssit käyttävät alustanaan Adobe Connect -ympäristöä. Asiakasohjelmaksi riittää pelkkä www-selain

Lisätiedot

Digitaalinen Televisio

Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio 1. Lähetystekniikka ja standardit 2. MHP 3. Interaktiivinen Televisio 4. Vastaanottimet 5. Tulevaisuuden trendit Lähetystekniikka ja standardit DVB = Digital

Lisätiedot

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti - Testaa

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

AV-muotojen migraatiotyöpaja - video. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen

AV-muotojen migraatiotyöpaja - video. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen AV-muotojen migraatiotyöpaja - video KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Elävän kuvan muodot Videoon vaikuttavia asioita Kuvamuotojen ominaisuudet Audiomuotojen ominaisuudet

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T298/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ESPOTEL OY, TESTILABORATORIO ESPOTEL OY, TEST LABORATORY Tunnus Code Laboratorio Laboratory

Lisätiedot

PLAY. TP1 Mobiili musiikkikasvatusteknologia MEDIAT Kuvan ja äänen tallentaminen, muokkaaminen ja jakaminen (v1.1)

PLAY. TP1 Mobiili musiikkikasvatusteknologia MEDIAT Kuvan ja äänen tallentaminen, muokkaaminen ja jakaminen (v1.1) PLAY TP1 Mobiili musiikkikasvatusteknologia MEDIAT Kuvan ja äänen tallentaminen, muokkaaminen ja jakaminen 4.2.2016 (v1.1), projektipäällikkö Sisältö Kuvan ja äänen tallentaminen, muokkaaminen ja jakaminen

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Tuotetiedot C: Asennus

Tuotetiedot C: Asennus Tuotetiedot A: Analogiset tulot ja lähdöt B: Digitaalinen S/PDIF-lähtö ja -tulo C: Sisäiset analogiset tulot C A B Asennus Ennen asennusta: Jos sinulla on äänikortti järjestelmässä, poista se käytöstä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen

Lisätiedot

Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi

Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 1 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1. YLEISKUVAUS... 3 2. PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1. Käyttöönotto ja opastus... 3 2.2. Huolto ja asennus... 3

Lisätiedot

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti asennus...

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi

Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi Viestintäpalvelun laatu kuluttajalle Kuluttajan odotukset Mittarit Kuluttajan

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa

Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa Osa II OUGF / 12.5.2004 c Sisält ltö Mitä uutta? Yleistä lisensoinnista Lisensointiin liittyviä ongelmia Hankinnassa muistettavia asioita

Lisätiedot

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)...

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... 3 3.2 Analoginen 2-johdinyhteys, erikoislaatu

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...

Lisätiedot

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari JWT 2016 luento 11 to 21.4.2016 klo 14-15 Aulikki Hyrskykari PinniB 1097 1 Viime luennolla o AJAX ja JSON, harjoitustyön tehtävänanto, vierailuluento avoimesta datasta Tänään o APIt rajapinnoista yleisesti

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Päivän ohjelma: Käsitteen avaaminen Et, palaverit, suunnittelu Aikataulut Erilaiset tuotannot ja niiden resurssit Puhe vs.

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Digitaalinen audio & video I

Digitaalinen audio & video I Digitaalinen audio & video I Johdanto Digitaalinen audio + Psykoakustiikka + Äänen digitaalinen esitys Digitaalinen kuva + JPEG 1 Johdanto Multimediassa hyödynnetään todellista ääntä, kuvaa ja videota

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

0 241.80 297.41 15 205.53 252.80 30 169.26 208.19 35 157.17 193.32 40 145.08 178.45 45 132.99 163.58 50 120.90 148.71

0 241.80 297.41 15 205.53 252.80 30 169.26 208.19 35 157.17 193.32 40 145.08 178.45 45 132.99 163.58 50 120.90 148.71 SfW Symbolikoostaja - SfW_SE: Symbolikoostajalla teet uusia blissejä ja viittomia. Symbolikoostaja 0 241.80 297.41 15 205.53 252.80 30 169.26 208.19 35 157.17 193.32 40 145.08 178.45 45 132.99 163.58 50

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta. 4x4cup Control point picture guidelines

4x4cup Rastikuvien tulkinta. 4x4cup Control point picture guidelines 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että rastikuvissa näkyy selvästi että kilpailija koskee

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo

Lisätiedot

TK Palvelinympäristö

TK Palvelinympäristö TK081001 Palvelinympäristö 5 opintopistettä!! Petri Nuutinen! 8 opintopistettä!! Petri Nuutinen! Nauha-asemat Tehtävänä lähes poikkeuksetta datan varmistaminen Hoitavat palvelimien kiintolevyjen varmistamisen

Lisätiedot

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Esitystavat 4K ja 8K. Mitä esitystavat 4K ja 8K ovat, milloin tulevat, vai tulevatko ja miksi. Muutama olettamus miksi. Koonnut Pekka Mielityinen 1

Esitystavat 4K ja 8K. Mitä esitystavat 4K ja 8K ovat, milloin tulevat, vai tulevatko ja miksi. Muutama olettamus miksi. Koonnut Pekka Mielityinen 1 Mitä esitystavat 4K ja 8K ovat, milloin tulevat, vai tulevatko ja miksi. Muutama olettamus miksi. Koonnut Pekka Mielityinen 1 Teräväpiirtotekniikan tarkkuus on 1080 juovaa ja 1920 pistettä juovalla Elämme

Lisätiedot

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä?

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Sisällys Lukijalle 3 Mitä pilvipalveluilla tarkoitetaan? 4 Toiminnanohjausjärjestelmä pilvessä 5 Miksi siirtyä pilvipalveluihin? 6

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Ubuntu Yukun Zhou 2014 Yukun Zhou Harjoitustyö 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. JULKAISUT... 3 3. SUOSIO... 4 4. ASENNUS... 4 5. TURVALLISUUS... 4 6. PAKETTIENHALLINTA...

Lisätiedot

Ver. 2. Ohjelmisto-opas. PIXELA CORPORATION. All rights reserved. Finnish

Ver. 2. Ohjelmisto-opas. PIXELA CORPORATION. All rights reserved. Finnish Ver. 2 Ohjelmisto-opas Copyright c PIXELA CORPORATION. All rights reserved. Finnish Johdanto...3 Tämän ohjelmisto-oppaan käyttäminen...3 Järjestelmävaatimukset...4 Varoitukset...6 Asentaminen/poistaminen...6

Lisätiedot

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Note! Before starting download and install a fresh version of OfficeProfessionalPlus_x64_en-us. The instructions are in the beginning of the exercise.

Lisätiedot

Äänitteitä lainaava asiakaskunta

Äänitteitä lainaava asiakaskunta Äänitteitä lainaava asiakaskunta 0 Äänitteiden lainaajat muodostavat musiikkiosaston suurimman asiakasryhmän (noin 70 %) 0 Musiikin suurkuluttajat käyttävät musiikkikirjastoa yhtenä musiikin hankintakanavana

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Toiminnallinen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 7.11.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 12.11.01 Pekka

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650

PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 Copyright 2002 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään 9354501 Issue 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM OPTIONS FOR NOKIA 7650:N ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

TÄYTTÖAUTOMAATIT TÄYTTÖAUTOMAATIT COMPUTER INFLATORS

TÄYTTÖAUTOMAATIT TÄYTTÖAUTOMAATIT COMPUTER INFLATORS 31 S AHCON computer inflators are designed with a view to high quality, precision and long service life. The inflation computers are designed in Denmark and manufactured and tested in our own workshop.

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

100 % Kaisu Keskinen Diat

100 % Kaisu Keskinen Diat 100 % Kaisu Keskinen Diat 98-103 4-1 Chapter 4: outline 4.1 introduction 4.2 virtual circuit and datagram 4.3 what s inside a router 4.4 IP: Internet Protocol datagram format IPv4 addressing ICMP IPv6

Lisätiedot

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Kemppi ARC YOU GET WHAT YOU MEASURE OR BE CAREFUL WHAT YOU WISH FOR HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Puolitetaan hitsauskustannukset seminaari 9.4.2008 Mikko Veikkolainen, Ratkaisuliiketoimintapäällikkö

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 1 (19) Johdatus digitaalitekniikkaan

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 1 (19) Johdatus digitaalitekniikkaan Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 1 (19) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 2 (19) Johdanto Tässä luvussa esitellään tiedon lajeja ja tiedolle tehtävää käsittelyä käsitellään tiedon

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN

03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN 78 03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN Wheels and tyres are heavy. Their handling may involve heavy lifting at the workshop. We have developed a logical ergonomic method for transporting wheels. The focus here is our

Lisätiedot

Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio

Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Tekniikka ja liikenne 4.4.2011 1 (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Työ 1 PCM-työ Työn tarkoitus Työssä tutustutaan pulssikoodimodulaation tekniseen toteutustapaan. Samalla nähdään, miten A/Dmuunnin

Lisätiedot

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Laitteen ensimmäinen käyttöönotto 1. Aseta SIM-kortti laitteen pohjaan pyötätuen takana olevaan SIM-korttipaikkaan 2. Aseta mukana tullut ethernetkaapeli tietokoneen

Lisätiedot

SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa

SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa Lumen 3/2016 TEEMA-ARTIKKELI SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa Timo Puukko, MA, päätoiminen tuntiopettaja, kaupan ja kulttuurin ala, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat: digitaalisuus, innovaatiot,

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus

1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus 1. Perusteita 1. Äänen fysiikkaa 2. Psykoakustiikka 3. Äänen syntetisointi 4. Samplaus ja kvantisointi 5. Tiedostoformaatit 1.1. Äänen fysiikkaa ääni = väliaineessa etenevä mekaaninen värähtely (aaltoliike),

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA Juha Lehtonen 20.3.2002 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Kandidaatintutkielma ESIPUHE Olen kirjoittanut tämän kandidaatintutkielman Joensuun yliopistossa

Lisätiedot

Ohjeita kirjan tekemiseen

Ohjeita kirjan tekemiseen Suomen Sukututkimustoimisto on yhdessä Omakirjan kanssa tehnyt internetiin uuden Perhekirja-sivuston. Se löytyy osoitteesta: www.omakirja.fi -> Kirjat -> Perhekirja tai http://www.omakirja.fi/perhekirja?product=6

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

Sääasema Probyte JUNIOR

Sääasema Probyte JUNIOR Sääasema Probyte JUNIOR JUNIOR sääanturi COM1 12VDC RS-232 signaali PC W9x Excel-tiedosto PROBYTE JUNIOR sääanturin toimintaperiaate Yleistä Probyte SÄÄASEMA JUNIOR1 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi,

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Nauti muistoista enemmän Sonyn. PlayMemories-sovellusperheellä

Nauti muistoista enemmän Sonyn. PlayMemories-sovellusperheellä osokuna Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 29.8.2012 klo 17.45 Nauti muistoista enemmän Sonyn PlayMemories-sovellusperheellä Sonyn PlayMemories-sovellusperhe monipuolistaa kameraan, älypuhelimeen ja tablettiin

Lisätiedot

C. Painikkeiden toiminnot ja soittimen käyttö 1. Painikkeiden toiminnot

C. Painikkeiden toiminnot ja soittimen käyttö 1. Painikkeiden toiminnot Kiitos tämän digitaalisen MP3-soittimen ostamisesta. Lue laitteen käyttöohje huolellisesti ennen käyttöä. Näin varmistat, että käytät laitetta oikein. A.VAROITUS Lue turvavaroitukset ennen kuin muutat

Lisätiedot

Digitaalisen videonkäsittelyn perusteet Jukka Teuhola Turun yliopisto IT-laitos, Tietojenkäsittelytiede Syksy-2009 DVP-1 Teuhola 2009 1 1. Johdanto Yleistä Sisältösuunnitelma Materiaali Mistä on kysymys?

Lisätiedot

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit Uusi moottorisukupolvi Elämää helpottavia innovaatioita Silent Glissillä on yli 40 vuoden kokemus sähkötoimisista verhokiskoista. Toimme ensimmäisenä markkinoille

Lisätiedot

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES UX NÄKÖKULMA - KONECRANES Johannes Tarkiainen Industrial Design Manager KONECRANES NUMEROINA LAITTEET TOIMINTOJA LÄHES 60 % 11 800 TYÖNTEKIJÄÄ 600 TOIMIPISTETTÄ ERI PUOLILLA MAAILMAA 50 MAASSA LIIKEVAIHDOSTA

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

T Multimediatekniikka

T Multimediatekniikka T-111.2350 Multimediatekniikka Prof. Petri Vuorimaa Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio puh. 451 4794 email Petri.Vuorimaa@tkk.fi http://www.tml.hut.fi/~pv/ Agenda Aihe Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Paul Ife Horne. Flickr. CC BY-NC 2.0. http://tinyurl.com/digitarina 3.2.2014 Tanja Välisalo Tänään Digitaalinen tarinankerronta menetelmänä Kurssin suoritus Digitaalisen

Lisätiedot

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa

Lisätiedot

Muita kuvankäsittelyohjelmia on mm. Paint Shop Pro, Photoshop Elements, Microsoft Office Picture Manager

Muita kuvankäsittelyohjelmia on mm. Paint Shop Pro, Photoshop Elements, Microsoft Office Picture Manager Missio: 1. Asentaminen 2. Valokuvien tarkastelu, tallennus/formaatit, koko, tarkkuus, korjaukset/suotimet, rajaus 3. Kuvan luonti/työkalut (grafiikka kuvat) 4. Tekstin/grafiikan lisääminen kuviin, kuvien/grafiikan

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

GDAL ja WFS: suora muunnos ogr2ogr-ohjelmalla

GDAL ja WFS: suora muunnos ogr2ogr-ohjelmalla GDAL ja WFS: suora muunnos ogr2ogr-ohjelmalla Viimeksi muokattu 30. tammikuuta 2012 GDAL tukee WFS-palvelun käyttämistä vektoritietolähteenä yhtenä muiden joukossa. WFS-ajurin käyttöohjeet löytyvät osoitteesta

Lisätiedot

Tilausvahvistus. Anttolan Urheilijat HENNA-RIIKKA HAIKONEN KUMMANNIEMENTIE 5 B RAHULA. Anttolan Urheilijat

Tilausvahvistus. Anttolan Urheilijat HENNA-RIIKKA HAIKONEN KUMMANNIEMENTIE 5 B RAHULA. Anttolan Urheilijat 7.80.4 Asiakasnumero: 3000359 KALLE MANNINEN KOVASTENLUODONTIE 46 51600 HAUKIVUORI Toimitusosoite: KUMMANNIEMENTIE 5 B 51720 RAHULA Viitteenne: Henna-Riikka Haikonen Viitteemme: Pyry Niemi +358400874498

Lisätiedot

CMP-WNUSB10 Langaton LAN USB 54 Mbps sovitin Käyttöohje SUOMI

CMP-WNUSB10 Langaton LAN USB 54 Mbps sovitin Käyttöohje SUOMI CMP-WNUSB10 Langaton LAN USB 54 Mbps sovitin Käyttöohje SUOMI Pakkauksen sisältö Luku 1: Johdanto 1.1 Tuotteen kuvaus 1.2 Perusominaisuudet 1.3 LED-merkkivalot Luku 2: Asennusohjeet 2.1 Softwaren asennus

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maaret Suomi, viestintämarkkinat-yksikkö, viestintäpolitiikan osasto Taustaa maanpäällisen televisiotoiminnan toimilupamallista

Lisätiedot